Muokataan sivua Yliluonnollinen

Yliluonnollisella tarkoitetaan yleensä [[Luonnonlaki|luonnolaeista]] riippumatonta, [[AW:S#luonnontiede|luonnontieteellisesti]] selittämätöntä ja normaalin tai [[AW:S#luonnollinen|luonnollisen]] rajat ylittävää. Sillä viitataan toisaalta myös selittämättömään, outoon tai [[AW:S#paranormaali|paranormaaliin]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. (Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Yliluonnollisten asioiden ajatellaan usein tapahtuvan jonkin persoonallisen hengen tai muun "tuonpuoleisuuden", eli yliluonnollisen todellisuuden vaikutuksesta.

''Supernaturalismi'' eli [[AW:S#supranaturalismi|supranaturalismi]] ([[wp:latina|lat.]] super = yläpuolella, ''supra'' = yläpuolella, yli-) tarkoittaa todellisuuskäsitystä, jonka mukaan todellisuus jakaantuu kahteen osaan, toiseen kuuluvat luonnolliset tapahtumat ja ilmiöt, toiseen yliluonnolliset.<ref name="et">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682078 | Nimeke=Lukion elämänkatsomustieto 2: Todellisuus ja todellisuuskäsitys | Tekijä=Erkki Hartikainen (toim.) | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Erkki Hartikainen | Viitattu=20.8.2007 | Kieli= }}</ref>

== Yliluonnolliset ilmiöt, anomaliat ja paranormaalit ilmiöt ==

Yliluonnollisten ilmiöiden määrittely ei aina ole yksiselitteistä, ja niiden erottaminen esimerkiksi [[AW:S#paranormaali|paranormaaleista]] ilmiöistä tai tieteellisistä [[AW:S#anomalia|anomalioista]] edellyttää yliluonnollisen tarkempaa määrittelyä. Yliluonnolliset ilmiöt eivät tietenkään saa johtua tuntemattomista luonnollisista ilmiöistä, kuten tuntemattomista luonnonlaeista. Tämän takia yliluonnollisen määritelmän tulee sulkea pois piiristään tieteelliset anomaliat. Anomalialla tarkoitetaan yleensä säännönmukaista poikkeavuutta nykytieteen yleisestä säännöstä. Nykyiset [[AW:S#teoria|teoriat]] eivät siis ennusta ilmiötä, eikä myöskään arkikokemus tee odotuksia sen käyttäytymisestä. Anomaliat ovat siis lainomaisesti toimivia ilmiöitä, joita ohjaavia luonnonlakeja ei vain tunneta. 

Paranormaali ilmiö puolestaan määritellään yleensä ilmiöksi, joka ei ole selitettävissä tekemättä tieteeseen mittavia muutoksia, ja joka rikkoo samalla arkikokemuksen mukaista tietoa asioiden ja esineiden mahdollisuuksista. Yliluonnolliset ilmiöt voidaankin nähdä paranormaalien ilmiöiden osajoukkona. Yliluonnollinen määritellään ApologetiikkaWikissä sellaiseksi olennoksi tai ilmiöksi, joka on:
{{Sitaatti|Luonnossa jatkuvasti vallitsevista lainalaisuuksista ja suljettujen kausaalisten tapahtumien vaikutuksista riippumaton olento tai ilmiö, jolla itsellään on kuitenkin kausaalisia vaikutuksia.}}

== Ihmeet ==
{{Pääartikkeli|[[Ihme]]}}

Ihmeellä tarkoitetaan käytännössä yliluonnollista ilmiötä. Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''a priori'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (välttämättä) voida kokeellisesti testata. Myöskään suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida kehittää testejä täysin vastaavia hypoteesejä, eivätkä ne ole ennakoitavissa koska ne eivät noudata mitään yksiselitteisiä lakeja.

==Yliluonnollisten ilmiöiden tutkimuksen taustafilosofiasta==
 
Koska uskonnolliset ihmeet määritellään uskovaisten taholta persoonallisen olennon tekemiksi, niiden tutkimiseen on loogista soveltaa persoonallisten olentojen toimintaa tutkivia menetelmiä. Tässä mielessä on kyseenalaista suorittaa laboratoriotutkimuksia, jotka toki monien [[AW:S#fysikaalinen|fysikaalisten]] ilmiöiden tutkimisessa ovat kiistattoman verrattomia. Kokeellinen simulaatio ei näin ollen ole tutkimusmenetelmänä tässä yhteydessä validi. Jos taas esimerkiksi [[AW:S#telekineesi|telekineesissä]] olisi kysymys jonkinlaisesta magneettikenttiin vaikuttamisesta tai aivoista lähtevästä radiosäteilystä, tätä olisi mielekästä tutkia luonnontieteellisin koejärjestelyin.

Kristillisen tulkinnan mukaan telekineesissä on kysymys aineettomien persoonien<ref>enkelien, demonien tai Jumalan</ref> toiminnasta, joka määräytyy tiettyjen persoonallisten motiivien ja intentioiden mukaan. Kysymys ei siis ole ”tuntemattomista luonnonlaeista”, vaan persoonien toiminnasta, johon sisältyy voimakas indeterministinen luonne. Juuri tämä tekijä on ongelmana mm. James Randin haasteessa, siinähän paranormaalin ilmiön valvotuissa olosuhteissa osoittavalle henkilölle luvataan yli miljoonan dollarin palkinto. Paranormaaleita ilmiöitä tuntemattomina luonnonlakeina pitäville tämä ”toistamattomuuskyky” ehkä on ongelmallinen, mutta ei kristitylle. Kristillistä hypoteesia pitäisikin tutkia nimenomaan posteriorisesta näkökulmasta käsin. Tällöin tutkimusmenetelmät vaihtuvat empiiris-luonnontieteellisistä historiallisiin.

[[Okkultismi]]in perehtyneet amerikkalaistutkijat John Weldon ja John Ankerberg ovat puolustaneet käsitystä erilaisten paranormaalien ilmiöiden ”persoonallisesta luonteesta” eli kristillistä käsitystä, jonka mukaan näiden ilmiöiden taustalla on yleensä aineettomia persoonia eli henkiä.<ref>Weldon John & John Ankerberg (1996) The Encyclopedia of New Age Beliefs, Harvest House, Grand Rapids, kirjoittajilta Cult Watch, Harvest House</ref> Esimerkiksi entinen spiritisti Raphael Gasson kertoi henkien haluttomuudesta alistua testattavaksi ja muusta temppuilusta.<ref>Gasson R (1966), Challenging Counterfeit, Logos, Springfield</ref> Tätä huijausten ja aitojen ilmiöiden sekaista suhdetta ovat pohtineet useat okkultismin kanssa tekemisissä olleet henkilöt. Joe Doez perehtyi filippiiniläisiin henkiparantajiin ja ihmetteli sitä, miksi nämä välillä huijasivat ja välillä "toimivat aidosti".<ref>Folz Joe (1981) Psychic Healers of the Philippines, Logos, Plainfield</ref> Erään meksikolaisen henkiparantajan apulaisena toiminut Johanna Michaelsson ihmetteli niinikään tätä "ailahtelua".<ref>Michaelsson Johanna (1982) Beutiful Side of Evil, Harvest House, Eugene, Oregon</ref> [[Matti Kankaanniemi]] on käsitellyt yhtä tapausta artikkelissaan [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]], jonka hän katsoo selittyvän "henki-teorian" puitteissa varsin hyvin.<ref>Matti Kankaanniemi on käsitellyt aihetta tarkemmin 2007 kirjoittamassaan kirjassa [[Voimat vastakkain (kirja)|Voimat vastakkain]], jonka hän kirjoitti yhdessä ex-saatananpalvoja Päivi Niemen kanssa.</ref>

Vähintäänkin voidaan todeta, että ilmiöiden luonne vaikuttaa monessa suhteessa persoonalliselta, johtui tämä sitten ihmisten taipumuksesta personoida outoja ilmiöitä tai ontologisesta henkien olemassaolosta.<ref>Psykoanalyyttisesta possession tulkinnasta kts. Lietaer Hugo and Jozef Corveleyn ”Psychoanalytical Interpretation of the Demoniacal Possession and the Mystical Development of Sister Jeanne des Anges From Loudun (1605-1665)” International Journal for the Psychology of Religion, Vol 5, No 4, 1995, ss. 259-276</ref> Tällä perusteella voidaan pohtia, ovatko sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät ”kovien luonnontieteiden" menetelmiä validimpia mahdollisesti yliluonnollisten ilmiöiden tutkimiseen &ndash; ainakin, mikäli kristillistä näkemystä halutaan lähestyä tieteen menetelmin.

Jos kysymystä ihmeiden tutkimuksesta ajattelee esimerkiksi helluntailaisen käytännön teologian puitteissa, käsitys ”kovan luonnontieteen” menetelmien epävalidiudesta vahvistuu edelleen. Helluntailaisessa esirukouskulttuurissa korostus on Jumalan toiminnassa eikä esirukoilijan kyvyssä parantaa. Näin ollen rukoustapahtumaan liittyy jo perusoletuksena ”onnistumisen satunnaisuus”. Näin kutakin tapausta tulee tutkia omana tapahtumanaan.<ref>Rukouspalvelijan ajattelutapaan johdattaa Riihimäen pro gradu työ: Riihimäki Sirpa 1997, Tänään täällä paranee joku – Suomalaisen rukousparantamisen folkloristista tarkastelua, Jyväskylän yliopistopaino</ref>
 
==Matti A. Miettinen ja ihmeparaneminen==
 
Varsin usein Suomessa vapaa-ajattelijat ja muut argumentoivat ei-kristityt viittaavat lääketieteen tohtori Matti A. Miettisen väitöskirjaan, jossa hän tutki Niilo Yli-Vainion toiminnan yhteydessä uskonnollisen parantumisen kokeneita suomalaisia.<ref>Miettinen Matti A. (1990) Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellispsykologisesta näkökulmasta, Kirkon tutkimuskeskus, Sarja A, Nro 51,</ref> Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus ei ollut, kuten Miettinen itse toteaa, ihmeiden kumoaminen tai vahvistaminen, vaan uskonnollisen parantamistoiminnan tarkastelu.<ref>Miettinen Matti A. (1990) Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellispsykologisesta näkökulmasta, Kirkon tutkimuskeskus, Sarja A, Nro 51, s. 29</ref> Miettisen tutkimus on perusteellisesti ja huolellisesti tehty, kuten väitöskirjalta sopii odottaakin. Tutkimuksen kyvystä selittää uskonnollisen parantumisen ilmiötä nousee kuitenkin joitakin kysymyksiä.

===Miettisen metodi tieteenfilosofisesti luokiteltuna===
En ole nähnyt yhdenkään vapaa-ajattelijan tai ateistin pohtivan Miettisen metodologian ”tieteellisyyttä”, vaikka ilmiselvästi kyseessä ei ole luonnontieteellinen tutkimus tiukimmin kategoroituna. Perustuuhan tutkimus monessa suhteessa ongelmalliseen ihmisten kerrontaan, filosofisiin kysymyksiin sairauden ja terveyden määrittelyistä, lääkäreiden tekemiin osin subjektiivisiin diagnooseihin jne. Kuitenkin tutkimus katsotaan usein ilman muuta validiksi. Hyväksymällä Miettisen tutkimuksen validiuden joudumme implisiittisesti hyväksymään ihmeparanemisten tutkimuksen tällä metodilla ylipäätään. Itse hyväksyn Miettisen metodin ja katson sen soveltamisen aiheen tutkimiseen olevan suositeltavaa. Toisaalta samaa menetelmää noudattaen esimerkiksi pyörätuoliurheilija William Kempin paranemista ilmeisesti voitaisiin pitää ”ihmeenä”. Vakavasti moottoripyöräonnettomuudessa loukkaantunut (mm. alaraajahalvaus) Kemp parani Rod Parsleyn kokouksessa 5. marraskuuta vuonna 2000, minkä hänen lääkärinsä Dino Delaportas vahvistaa.<ref>http://www.christian-faith.com/quadraplegic-healed-by-god-william-kent/</ref>

===Adekvaatti hoito===
Miettisen mukaan 85 % tutkimuksissa esitetyistä sairauksista oli diagnosoitu ja niihin oli annettu adekvaattia hoitoa. Esimerkiksi syöpien suhteen kaikki parantuneiksi itsensä ilmoittaneet olivat saaneet hoitoa sairauteensa. Voidaan perustellusti kysyä, moniko ihminen tietää sairastavansa syöpää ilman lääkärin diagnoosia, ja lisäksi, kuinka monella sellaisella henkilöllä on syöpä, joka ei saa siihen asianmukaista hoitoa. Vaikka joku näin ollen rukoustilanteessa paranisikin syövästä, tämä saattaisi tutkimusmenetelmällisesti "selittyä" sytostaattihoidon vaikutuksella. Jatkoselvitykseen päässeistä 611 tutkittavasta henkilöstä yli 500 oli saanut asianmukaista hoitoa vaivaansa. Onko asiaintila ymmärrettävä siten, että itse asiassa ihmeen mahdollisuutta tutkittiin vain alle sadan ihmisen kohdalla?

===Kysymys Lourdesin parantumisista===
Miettisen lähtökohtana oli tapahtuneiden ilmiöiden tutkiminen, jolloin hän sovelsi tavallaan historiallista metodia, jota usein maailmankatsomuksellisissa keskusteluissa kritisoidaan. Miten suhtautua esimerkiksi Miettisen mainitsemiin Lourdesin ihmeisiin, jotka lääketieteellinen tutkimusryhmä on vahvistanut?<ref>Lourdesin ihmeitä tutkivan lautakunnan käyttämät kriteerit esitellään osoitteessa <nowiki>http://www.lourdes-france.org/gb/gbsb0027.htm</nowiki> . Luettelo parantuneiksi vahvistetuista on osoitteessa http://www.lourdes-france.org/upload/pdf/gb_guerisons.pdf Yksittäinen ”todistus” on 66. Parantuneeksi julistetun Mr Jean-Pierre Belyn parantuminen MS-taudista. <nowiki>http://www.lourdes-france.org/gb/gbsa0021.htm</nowiki></ref> Miten selitämme esimerkiksi kolmen MS-tautipotilaan paranemisen? Miettinen ei lähde näitä selittämään tai kumoamaan, mikä osaltaan osoittaa, että Miettinen ei ole yhden miehen ristiretkellä ihmeitä vastaan. Miettinen antaa ymmärtää, että Lourdesin ihmeitä tutkivan valiokunnan kriteerit olisivat päteviä paranemisen "ihmeluonteen" vahvistamiseksi. Tämä nouseekin olennaiseksi kysymykseksi skeptikoille: "Ovatko Lourdesin kriteerit riittäviä vahvistamaan ihmeen tapahtuneen?" Mikäli vastaus tähän on kieltävä, on koko väitettyjen ihmeiden totuudellisuuden selvittämiseltä pohja pois. Jos ei ole olemassa päteviä kriteereitä ihmeparanemisen määrittelemiseksi, ei ole mielekästä edes tutkia koko aihetta. Jos vastaus toisaalta on myöntävä, Lourdesin vahvistetut ihmeet (64 vuoteen 1978 mennessä) on jotenkin "poisselitettävä", mikäli naturalistinen maailmankatsomus halutaan säilyttää horjumattomana.

==Yliluonnollisista ilmiöistä==

[[Vapaa-ajattelijan käsikirja]] kommentoi yliluonnollisia ilmiöitä:
 
{{Sitaatti|Yliluonnollisen määrittelyssä voidaan käyttää myös paranormaalin käsitettä. Ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) se on selittämätön vallitsevan tieteen valossa, 2) sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia, ja 3) se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua. Jos siihen liittyy vielä jonkinlaisia tietoisuuden tai persoonallisuuden piirteitä, kutsutaan ilmiötä parapsykologiseksi.}}

{{Sitaatti|Kriittinen tutkimus osoittaa, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta. On olemassa vain väitteitä, huonoja tutkimuksia, lukuisia huijauksia ja petkutuksia ja selkeä ristiriita hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa. Tästä kertoo myös erinomainen kirja "Paholaisen asianajaja" (kts. kirjallisuusluettelo), jonka ovat kirjoittaneet asioihin perehtyneet skeptikot.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}

===Ristiriita===
Tässä tulee jälleen esiin antisupranaturalistiseen ennakko-oletukseen liittyvä ristiriita. Paranormaalin määritelmäksi annetaan tässä mm. se, että "sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia". Kuitenkin muutamaa riviä myöhemmin kuitataan tutkimukset parapsykologisista ilmiöistä sillä, että niillä on "selkeä ristiriita hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa". Miten ihmeessä jotain ilmiöitä "ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia" ja kuitenkaan se "ei ole ristiriidassa hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa"?

===Kriittinen tutkimus ja paranormaalit ilmiöt===
Matti Kankaanniemi on todennut pitävänsä erikoisena väitettä, jonka mukaan kriittinen tutkimus on osoittanut, että paranormaaleista ilmiöistä ei ole mitään näyttöä. Markkinoinnillisesta näkökulmasta on mielenkiintoista, että vapaa-ajattelija käyttää tässä niinkin voimakasta ilmausta, tieteellisemmältä kuulostavien "tutkimukset eivät anna riittävää vahvistusta..." tai "tutkimustulokset ovat epäselviä..." sijasta. Kankaanniemi on huomannut erilaisia ideologisia väittelyitä tutkiessaan, että tämänkaltainen kielenkäyttö osoittaa usein dogmaattista sitoutumista omaan käsitykseen ja kriittisten näkökulmien sulkemista [[AW:S#a priori|apriorisesti]] pois laskuista. Parapsykologista tutkimusta ja uskontososiologiaa tutkiessaan hän on tullut johtopäätökseen, että näin voimakkaita ilmauksia käyttävä ihminen ei ole rehellisesti tutustunut varsinaiseen aiheen tutkimukseen. Hän ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki aihetta tuntevat ilman muuta hyväksyisivät parapsykologiset ilmiöt tai uskoisivat niiden "toisulottuvaisuuteen", vaan että rehellinen ihminen tunnustaisi "tuntemattoman alueen" olemassaolon. Paranormaaleja ilmiöitä tutkinut suomalainen professori Leea Virtanen kirjoittaa: "...parapsykologia on tällä hetkellä kokeellisesti suuntautunut tiede, joka käyttää tilastollisia menetelmiä ja lähenee luonnontieteitä. -- -- Kokeellisten tutkimusten perusteella on nähdäkseni osoitettu, että tiettyjen psyykkisten ilmiöiden (telepatia, selvänäköisyys, ennaltatietäminen, psykokinesia) olemassaolo on mahdollista, vaikka niiden mekanismia ei voida tyhjentävästi selittää."<ref>Virtanen Leea (1974) Kun kello pysähtyi: Tavallisen suomalaisen yliluonnolliset kokemukset, WSOY, Porvoo, s. 10 </ref>

===Kurt Koch===
Saksalainen teologi Kurt Koch tutki kymmeniä vuosia parapsykologiaa ja pastoraaliteologiaa ja antoi tänä aikana sielunhoitoa yli 10 000:lle okkultismin kanssa tekemisissä olleelle. Koch teki yhteistyötä mm. Saksan suurimman psykiatrisen sairaalan johtajan, psykiatri Alfred Lechlerin kanssa, ja mm. [http://www.amazon.com/Christian-Counseling-Occultism-Oppression-Deliverance/dp/0825430100 ''Christian Counseling and Occultism''] -teokseen tutustuminen osoittaa Kochin "tehneen kotiläksynsä". Koch on vahvasti sitä mieltä, että paranormaalien ilmiöiden olemassaolo on pystytty tieteellisesti osoittamaan todeksi, ja dokumentoi väitteensä sekä kirjallisuuteen (alan tutkimukseen) että omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuen.<ref>Mm. Koch K. (1972) Christian Counceling and Occultism, Kregel Resources, Grand Rapids, Koch K. (1970) Occult Bondage and Deliverance – Counceling the Occlutly Oppressed, Kregel Publications, Grand Rapids,</ref>

===Ivor Grattan-Guinness===
[http://www.answers.com/topic/ivor-grattan-guinness Ivor Grattan-Guinness] teki varsin tarkasti tieteellisessä esseessään kuvaileminsa menetelmin tutkimusta spiritistisestä ilmiöstä, jossa kirjekuoriin suljettuihin kysymyslappuihin ilmestyi "paranormaalisti" vastauksia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Grattan-Guinnes I. | Otsikko = Real Communication? Report on a SORRAT Letter-Writing Experiment | Julkaisu = Journal of Scientific Exploration | Ajankohta = 1999 | Numero = Vol 13, No 2, | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 3.1.2023 | www = https://www.scientificexploration.org/docs/13/jse_13_2_grattan.pdf}} </ref> Grattan-Guinness osallistui ennen tutkimustaan kahteen spiritisti-istuntoon John Thomas Richardsin kodissa, jossa sijaitsevassa minilaboratoriossa kirjoituskokeet tapahtuivat. Toisessa istunnossa "olio" ilmoitti tarkkoja asioita Grattan-Guinnessin kodista ja elämästä, mikä tämän itsensä mukaan ei selity muulla kuin paranormaalilla tiedolla. Varsinaisessa tutkimuksessa paperilapuille kirjoitettiin kysymyksiä useilla kielillä (englannin, saksan, kiinan, korean, ranskan ja italian kielet mainitaan). Kirjekuoret suljettiin viisinkertaisella sinetöintivarmistuksella ja lähetettiin Richardsille, joka lukitsi kirjeet suljettuun tilaan. Lappuihin ilmestyi vastauksia kysymyksiin (aina englanniksi). Kurt Koch kertoo muista vastaavista kokeista, joissa paranormaali selitys on ainoa mahdollinen.

===Marco Margnelli ja stigmat===
Italialainen tutkija Marco Margnelli tutki erään 70-vuotiaan naisen stigmoja, joita tälle ajoittain ilmestyi. Perusteellisen analyysin jälkeen Margnelli tuli johtopäätökseen, jonka mukaan ilmiötä ei pystytä selittämään luonnollisesti. Kun vertaamme tätä Margnellin tulosta ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väittämään, jonka mukaan "kriittinen tutkimus on osoittanut, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta", joudumme toteamaan kyseisen väitteen vääräksi. Kokeneen tutkijan tekemän tieteellisen tutkimuksen johtopäätöksestä emme voi sanoa, että se ei olisi näyttö paranormaalin ilmiön olemassaolosta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = An Unusual Case of Stigmatization | Osoite = https://www.scientificexploration.org/docs/13/jse_13_3_margnelli.pdf | Viitattu = 3.1.2023 | Selite = | Tekijä = Marginelli Marco | Julkaisija = Journal of Scientific Exploration | Ajankohta = Vol 13, no 3, 1999 }}</ref>

===David Lewis ja John Wimber===
Varsin mielenkiintoinen on myös antropologi David Lewisin Birminghamissa tekemä tutkimus, jossa hän analysoi amerikkalaisen pastorin John Wimberin luotsaamassa konferenssissa tapahtuneita paranormaaleja ilmiöitä. Lewis vertasi John Wimberin ja Blaine Cookin käyttämiä "tiedon sanoja" telepatiaa selvittäneisiin tutkimuksiin ja totesi näiden pastorien "osumatarkkuuden" olevan hämmästyttävä. On mielenkiintoista, että varsin usein lainattu Matti A. Miettisen ihmeparanemisia käsittelevä väitöskirja ei mainitse tätä tutkimusta, vaikka John Wimber on 1980-luvun merkittävimpiä sairaiden puolesta rukoilijoita. Wimberin tiedon sanat -kyky on kiistämätön ja edellyttää paranormaalia selitystä. (On ehkä syytä huomauttaa, että telepatiakin luetaan paranormaaleihin kykyihin.)<ref>Lewis David ” Tecken och under i Sheffield: Socialantropologisk analys av kunskapens ord, andliga manifestationer och effekterna av gudomligt helande” teoksessa Wimber John (1986) Helandets Kraft Den Kristna Bokringen, (engl alkuteos Power Healing), ss. 245- 259</ref>

===Clarita Villanueva===
{{Pääartikkeli|[[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]}}
Helluntailaisuuden parissa tapahtuneita "ihmeitä" on kritisoitu niiden vahvistamattomuudesta. Useinhan ihmeiden kerrotaan sattuneen kotikokouksissa, lähetyskentillä jne., siis sellaisissa paikoissa, joiden tapahtumista on vaikea saada tieteellisessä mielessä vakuuttavaa vahvistusta. Toisaalta esimerkiksi Filippiineillä sattuneet [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus|Clarita Villanuevaan liittyneet tapahtumat]] toteutuivat median "valvonnassa", ja näitä yliluonnollisia ilmiöitä tutkivat puolueettomat tahot.<ref>Kankaanniemi M: ”Riivaajien ulosajaminen: Tapaustutkimus”</ref>

===Esirukousta selvittävät tutkimukset===
Esirukouksen vaikutusta sairauksien parantumiseen on tutkittu tieteellisesti. Amerikkalainen lääkäri Randolph Byrd järjesti laajahkon tutkimuksen San Francisco General Hospital -nimisessä sairaalassa. Koehenkilöt olivat sydäntautipotilaita, jotka diagnosoinnin jälkeen jaettiin kahteen ryhmään. A-ryhmän jäseniltä kerättiin nimet rukousryhmille, joiden tehtävänä oli rukoilla näiden koehenkilöiden puolesta. Kokeen lopussa sekä A-ryhmän että B-ryhmän jäsenet tutkittiin ja esirukousta saaneiden todettiin olevan merkittävästi terveempiä.<ref>Byrd, R.C. 1988. Positive Therapeutic Effects of Intercessory Prayer in a Coronary Care Unit Population. Southern Medical Journal 81: 826-829</ref> Vastaavanlaisia tuloksia saatiin toisessa vastaavankaltaisessa tutkimuksessa, joka suoritettiin Kansas Cityssä.<ref>Harris, W.S., Gowda, M., Kolb, J.W., Strychacz, C.P., Vacek, J.L., Jones, P.G., Forker, A., OíKeefe, J.H., and McCallister, B.D. 1999. A Randomized, Controlled Trial of the Effects of Remote, Intercessory Prayer on Outcomes in Patients Admitted to the Coronary Care Unit. Arch Intern Med. 159:2273-2278.</ref>

Empiiristä metodia soveltava mielenkiintoinen koe oli teologi Francis MacNuttin, lääketieteen tohtori Dale Matthewsin ja reumakuntoutuskeskuksen johtajan Sally Marlowen tekemä tutkimus rukouksen parantavasta vaikutuksesta. Koehenkilöiksi otettiin 40 parantumatonta reumatismia sairastavaa henkilöä, joista kunkin puolesta rukoiltiin kolmen päivän jakso ja vaikutuksia seurattiin vuoden ajan. Seurantajakson aikana useimpien koehenkilöiden terveydentila parani. Monet paranivat täydellisesti tai lähes täydellisesti.<ref>MacNutt Francis (1999) Healing, revised and expanded, Ave Maria Press, Notre Dame ss. 208-209,</ref>

==Subjektiivisen kokemuksen todistusvoima==

{{Sitaatti|Yksityishenkilöiden subjektiiviset kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti testattavia, joten ne eivät kelpaa tieteelliseksi todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Olkoonpa nämä kokemukset yksilölle kuinka merkittäviä tahansa. Pelkkä uskominen, tahtominen ja toivominen ei tee uskotusta, tahdotusta ja toivotusta asiasta totta.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}
 
Näiden tässä viitattujen subjektiivisten kokemusten luonnetta olisi syytä määritellä hiukan tarkemmin. Jos kysymys on pelkästä voimakkaan emotionaalisesta kokemuksesta, joka tulkitaan jumaluuden läsnäoloksi, ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite voidaan hyväksyä. Jos tähän yksityishenkilön kokemukseen kuitenkin liittyy objektiivisesti yliluonnollisesta kertovia piirteitä, siihen on suhtauduttava vakavammin.

=== Ystävän todistus &ndash; tapausesimerkki ===

Matti Kankaanniemen hyvä ystävä (helluntaipastori) kertoi hänelle kokemuksestaan, joka tapahtui hänen ajaessaan demoneita eräästä miehestä telttakokouksen jälkeen. Ystävän kertoman mukaan mies levitoi, tai pikemminkin näkymättömät voimat nostivat miehen korkealle ilmaan (teltan kattoon) ja paiskasivat taas maahan. Luonnollisestihan kysymyksessä on subjektiivinen kokemus, koska tämä ystävä on ihminen.

Nyt Kankaanniemellä on periaatteessa kolme mahdollisuutta selittää tapahtunut:
*a) Ystävä valehtelee tapauksen.
*b) Ystävä on nähnyt harhoja kyseisessä tilanteessa.
*c) Riivattu mies todella nousi korkealle ilmaan tuntemattoman voiman nostamana.
 
Vaihtoehto a) on helppo silloin, kun kuitattavana on "jossakin kaukana" sattunut tapahtuma. Ongelmallista tässä vaihtoehdossa olisi kuitenkin se, että yleisesti ottaen tämä ystävä puhuu totta eikä tapahtumasta ole mielekästä esittää "jos hän muisti väärin" -argumenttia. Ystävän kertomukseen luottaminen ei liene taikauskoista, vaan aiempaan kokemukseen pohjautuvaa mielekästä toimintaa.

Vaihtoehto b) taas on sikäli ongelmallinen, että ystävä ei käytä minkäänlaisia päihteitä, hän ei pode harha-aistimuksia aiheuttavia mielisairauksia, ja Kankaanniemi luottaa hänen näkökykyynsä siinä määrin, että kulkee ajoittain hänen kyydissään autolla. Lisäksi se tosiasia, että riivattu mies "vapautui" ja muuttui "täysjärkiseksi" saman tien, puhuu sen puolesta, että ystävä ei haahuillut hallusinaatiomaailmoissa kyseisessä tilanteessa.

Yliluonnollisen todesta ottamiseni mahdollista epäloogisuutta voidaan käsitellä vielä parin apukysymyksen näkökulmista:
*Onko tällainen ilmaan kohoaminen yliluonnollinen ilmiö?
*Ovatko tapahtumasta kertovat lähteet siinä määrin luotettavia, että Kankaanniemen uskoa niihin voidaan pitää loogisena?

=== Onko ilmiö yliluonnollinen? ===

Aiemmin ''Vapaa-ajattelijan käsikirja'' määritteli ilmiön paranormaaliuden seuraavasti: "Ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) se on selittämätön vallitsevan tieteen valossa, 2) sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia, ja 3) se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua."

On ilmeistä, että kyseinen ilmiö täyttää paranormaaleille ilmiöille määritellyt edellytykset. Painovoima on erittäin hyvin todistettu tieteellinen laki, ja ihmisen kohoaminen monen metrin korkeuteen kangasteltan sisällä kumoaa arkiajattelun oletuksen siitä, mitä ihmisoliolle voi tapahtua. Tieteellistä selitystä tapahtumalle ei naturalistisen paradigman puitteissa ilmeisestikään ole olemassa. Kyseessä on siis paranormaali ilmiö, mikäli ystävän aistihavaintoon voi luottaa.
 
=== Ovatko lähteet luotettavia? ===

Entä ovatko tapahtumasta kertovat lähteet luotettavia? Haastateltuaan ilmeisen yliluonnollisia tapahtumia kokeneita helluntailaisia Kankaanniemi on havainnut, että varsin usein "stoorin" tarkoitus on pikemminkin jonkin teologisen ajatuksen puolustaminen kuin yliluonnollisen itsessään. Tapahtuman "yliluonnollisuus" on ikään kuin sivujuonteena kertomuksessa. Esimerkiksi yllämainitussa tapauksessa kertojan pääpointtina oli eksorkismissa käytetyn "käskemisen" ja "rukouksen" suhteen pohtiminen.

Kertojan valmiiksi yliluonnollisen hyväksyvässä maailmankuvassa tällaisten vahvistusten asema ei ole kovin merkittävä hänelle itselleen. Tämä osaltaan lisää itse kertomuksen uskottavuutta. Joissakin muissa tapauksissa taas, kuten professori Leea Virtanen totesi yliluonnollisia kokemuksia tutkiessaan, kokijat ovat itse täysin ymmällään kokemastaan ja yrittävät kaikin tavoin selittää sen luonnollisesti.<ref>Virtanen Leea (1974) Kun kello pysähtyi: Tavallisen suomalaisen yliluonnolliset kokemukset, WSOY, Porvoo, ss. 7-8</ref>

''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' tämän kohdan taustauskomus, jonka mukaan paranormaalit kokemukset selittyisivät parhaiten kokijoidensa henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta, ei siis saa tosiasia-aineistosta vahvistusta vaan osoittautuu sen valossa pikemminkin vapaa-ajattelijoiden oman toiveajattelun ilmentymäksi.

==Voidaanko uskonnollisia ilmiöitä tutkia?==
 
{{Sitaatti|Toisin kuin paranormaaleja ilmiöitä koskevissa väitteissä, uskonnoissa kiistetään mahdollisuus tutkia uskon kohteena olevien yliluonnollisten olentojen olemassaoloa.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}

Väite on hyvin kummallinen. Esimerkiksi jo aiemmin mainittu San Franciscossa rukouksen vaikutustutkimuksen toteuttanut Randolph Byrd on evankelikaalinen kristitty, joka tutki Jumalan (johon hän uskoo) toimintaa tieteen menetelmin. Teologi Francis MacNutt kirjoittaa tähän liittyen ihmeparanemisista: "En pidä tätä niinkään Jumalan kiusaamisena kuin sen sallimisena, että Jumala voi evankelioida lääkäriyhteisöä ainoalla tiedemiehen hyväksymällä todisteella: objektiivisella tutkimuksella, josta kaikki 'viileän' tiedemiehen entusiastisiin parantamiskokouksiin assosioima liioittelu ja mainostaminen on poissa."<ref>MacNutt Francis (1999) Healing, revised and expanded, Ave Maria Press, Notre Dame ss. 208</ref> ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite on siis ainakin kaikkeen uskonnollisuuteen sovellettuna väärä.

On myös, kuten todettu, aika ahdasta määritellä tämä "tutkiminen" luonnontieteelliseksi laboratoriokokeeksi, jollaiseksi vapaa-ajattelijat tuntuvat toistuvasti tieteen määrittelevän. Uskonnonfilosofiassa pyritään tutkimaan yliluonnollisten olentojen olemassaoloa filosofian keinoin. Mm. professori William Lane Craig argumentoi Jumalan olemassaolon puolesta ns. [[kosmologinen argumentti|kosmologisen argumentin]] perusteella. Craig tutkii yliluonnollisen olennon olemassaoloa filosofian menetelmin. Ns. [[teleologinen argumentti]] Jumalan olemassaolon puolesta on kokenut melkoisen "herätyksen" viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.<ref>Tästä mm Polkninghorne John (1998) Belief in God in an Age of Science, Yale University Press, New Haven & London</ref> Huomioon ottaen tahdin, jolla kristilliset kustannusyhtiöt syytävät markkinoille teistitiedemiesten kirjoja nimenomaan teleologisen argumentin saralta, tämä ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite, että "uskonnoissa kiistetään mahdollisuus tutkia uskon kohteena olevien yliluonnollisten olentojen olemassaoloa" tuntuu perin omituiselta.

==Tutkimuksen tavoittamattomissa==

{{Sitaatti|Näin tiukasti vapaa-ajattelijat pitävät kiinni tieteellisestä tutkimuksesta ja tieteellisen näytön vaatimuksesta. Jos teoria (tai kokoelma väitteitä, tai oppi) olettaa jonkin olion tai ominaisuuden reaalisen olemassaolon, ja jos tätä olettamusta ei voida periaatteessakaan testata, on järkevää hylätä tämä oletus.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}

Useat filosofit ovat tässä yhteydessä huomauttaneet, että esimerkiksi alkuräjähdys on ainutkertainen tapahtuma, jota emme voi testata. Kuitenkin tapahtuman vaikutukset ovat ilmeiset ja niistä johdamme ajatuksen "jotain täytyi tapahtua".

Toisaalta näiden olioiden olemassaoloa voidaan testata tutkimalla niiden kausaalista suhdetta tässä ulottuvuudessa tapahtuviin ilmiöihin. Yllä on viitattu Grattan-Guinnessin tutkimukseen, missä näin nimenomaan tehtiin. Jos suljettuun kirjekuoreen laitettuun tyhjään kysymyspaperiin ilmestyy sanat "Hilpeää vappua Hyrynsalmen suojalkapalloilijoille", voimme tehdä päätelmän sellaisen näkymättömän olion olemassaolosta, joka pystyy tuottamaan useita sanoja suomenkielistä tekstiä. Emme voi piirtää kuvaa tästä oliosta emmekä haistaa sitä vaan joudumme tyytymään sen olemassaolon ja toiminnan seurauksien tutkimiseen. Ero ei edes ole kovin suuri: olioiden näkeminenkin on itse asiassa viime kädessä vain niiden olemassaolon seurauksien (valon heijastumisen) tutkimista tai tiedostamista.

Myös väite ”…ei voida periaatteessakaan testata” on kyseenalainen. Mistä tiedämme, että juuri tämän ”olion” reaalista olemassaoloa ei voitaisi joskus tulevaisuudessa testata? Tieteen suuriin kysymyksiin, kuten elämän tai [[palautumaton monimutkaisuus|redusoimattoman monimutkaisten]] organismien synnyn problematiikkaan, tällaista ”ehkä tulevaisuudessa” -periaatetta sovelletaan nimittäin yleensä aivan rutiininomaisesti.

== Aiheesta muualla ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
* [[Jumalan olemassaolo]]
* [[Aukkojen Jumala]]
* [[Ateismi]]
* [[Okkultismi]]
* [[A Case of Demonic Possession (artikkeli)]]
* [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]
* [[Ufot]]
=== Internet ===
* [http://www.wcdn.org/ WCDN &ndash; World Christian Doctors Network: Searching for evidence of devine healing]
* [http://www.lourdes-france.org/upload/pdf/gb_guerisons.pdf Lista Lourdesin dokumentoiduista ihmeparantumisista]
* [http://www.tiede.fi/keskustelu/38708/ketju/luonnollinen_ja_yliluonnollinen Tiede.fi -keskustelu: Luonnollinen ja yliluonnollinen]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Paranormaalit ilmiöt]][[Luokka:Lukusuositukset]]