Muokataan sivua Tieteisusko
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 83: | Rivi 83: | ||
# Vain sellaisten olioiden olemassaoloon on järkevää uskoa, jotka ovat tieteellisiä eli joiden puolesta on esittää havaintoihin ja kokeisiin perustuvaa evidenssiä. | # Vain sellaisten olioiden olemassaoloon on järkevää uskoa, jotka ovat tieteellisiä eli joiden puolesta on esittää havaintoihin ja kokeisiin perustuvaa evidenssiä. | ||
# Kristinuskon Jumalan olemukseen kuuluvat vapaa tahto, kaikkivoipaisuus ja arvaamattomuus, joten mikä tahansa havainto sopii yhteen tällaisen Jumalan kanssa. Jumalan olemassaolo ei siis ole edes periaatteessa kumottavissa. | # Kristinuskon Jumalan olemukseen kuuluvat vapaa tahto, kaikkivoipaisuus ja arvaamattomuus, joten mikä tahansa havainto sopii yhteen tällaisen Jumalan kanssa. Jumalan olemassaolo ei siis ole edes periaatteessa kumottavissa. | ||
# Johtopäätös: Jumala ei ole sellainen olio, jonka olemassaoloon on järkevää uskoa. | # Johtopäätös: Jumala ei ole sellainen olio, jonka olemassaoloon on järkevää uskoa. | ||
Tässä muodossaan argumentti on olennaisesti pelkkä subjektiivinen kannanotto, jonka mukaan Jumalan olemassaolon puolesta esitetty todistusaineisto ei ole riittävää.<ref> | Tässä muodossaan argumentti on olennaisesti pelkkä subjektiivinen kannanotto, jonka mukaan Jumalan olemassaolon puolesta esitetty todistusaineisto ei ole riittävää.<ref>Näiden argumenttien yhteisen kakkospremissin ongelmallisuutta on käsitelty jo edellä argumentin ärhäkämmän muodon yhteydessä. Tuolloin havaittiin, että Raamatun Jumala on sekä luonnon että historian Jumala, ja siksi Hänellä – aivan järkevien ja yleisymmärteisten perusteiden mukaan – on konkreettista tekemistä niin luonnon- kuin ihmistieteidenkin tutkimuskohteiden kanssa.</ref> Tässä vaiheessa onkin syytä kysyä, mikä sitten [[Ateismin falsifioitavuus|olisi riittävää]]. | ||
Jos ateisti haluaa johdonmukaisesti soveltaa ylläolevaa päättelyä, hän ei voi uskoa esimerkiksi yhdenkään sellaisen ihmisen olemassaoloon, jota Jumala ei ole luonut. Koska ei ole mahdollista todistaa, että on olemassa ihminen, jota Jumala ei ole luonut, ei todistustaakan periaatteen mukaan ole perusteita uskoa ihmisten olemassaoloon, tai ainakaan sellaisten ihmisten olemassaoloon, joita Jumala ei olisi luonut. Tämän perusteella olisi siis järkevää uskoa, että Jumala on luonut kaikki ihmiset, mikä merkitsee, että Jumala on olemassa.<ref>[[Alvin Plantinga|Plantinga, Alvin]]: ''Reason and Belief in god'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Plantinga, Alvin and [[Nicholas Wolterstorff|Wolterstorff, Nicholas]]| Nimeke = Faith and Rationality: Reason and Belief in God | Julkaisija = South Bend, Ind.: University of Notre Dame Press | Vuosi = 1983| Sivu = 27-29 }}</ref> | Jos ateisti haluaa johdonmukaisesti soveltaa ylläolevaa päättelyä, hän ei voi uskoa esimerkiksi yhdenkään sellaisen ihmisen olemassaoloon, jota Jumala ei ole luonut. Koska ei ole mahdollista todistaa, että on olemassa ihminen, jota Jumala ei ole luonut, ei todistustaakan periaatteen mukaan ole perusteita uskoa ihmisten olemassaoloon, tai ainakaan sellaisten ihmisten olemassaoloon, joita Jumala ei olisi luonut. Tämän perusteella olisi siis järkevää uskoa, että Jumala on luonut kaikki ihmiset, mikä merkitsee, että Jumala on olemassa.<ref>[[Alvin Plantinga|Plantinga, Alvin]]: ''Reason and Belief in god'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Plantinga, Alvin and [[Nicholas Wolterstorff|Wolterstorff, Nicholas]]| Nimeke = Faith and Rationality: Reason and Belief in God | Julkaisija = South Bend, Ind.: University of Notre Dame Press | Vuosi = 1983| Sivu = 27-29 }}</ref> |