Muokataan sivua Käyttäjä:Apollos/Harjoituskenttä/Maailman ikä - teologinen näkökulma
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Joidenkin selittäjien mukaan hepreankielisen alkutekstin rakenne viittaa siihen, että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Tätä on haluttu käyttää perusteluna sille, että teksti sallisi ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä. | Joidenkin selittäjien mukaan hepreankielisen alkutekstin rakenne viittaa siihen, että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Tätä on haluttu käyttää perusteluna sille, että teksti sallisi ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä. | ||
Väitteen ymmärtämiseksi pitää tietää jotain heprean kielen verbitaivutuksesta: toisin kuin indoeurooppalaisissa kielissä (esim. englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä) ja suomessa, heprean verbitaivutus ei perustu tapahtumien ajankohta-informaatiota välittävään ''tempukseen'' vaan lähinnä tekemisen tapaa ilmaisevaan ''aspektiin''. Niinpä verbimuodot kertovat pikemminkin toiminnan lopputuloksen (jäi/jää kesken | Väitteen ymmärtämiseksi pitää tietää jotain heprean kielen verbitaivutuksesta: toisin kuin indoeurooppalaisissa kielissä (esim. englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä) ja suomessa, heprean verbitaivutus ei perustu tapahtumien ajankohta-informaatiota välittävään ''tempukseen'' vaan lähinnä tekemisen tapaa ilmaisevaan ''aspektiin''. Niinpä verbimuodot kertovat pikemminkin toiminnan lopputuloksen (jäi/jää kesken - oli/on vielä kesken, mutta yhä tekeillä - tuli/tulee aivan valmiiksi - toiminta oli/on niin voimaperäistä, että tulos ylitti/ylittää tavanomaisen valmiiksi saamisen -tyyliin) kuin sen alkamis- ja päättymisajankohdan kerrontahetkeen verrattuna. | ||
Aukkotulkinta-ajatus siis menee siihen malliin, että koska heprean verbimuodoista ei voi päätellä tapahtuma-ajankohtia, niin tulkitsijalle jää vapaus kuvitella paljonkin historiaa sellaisiin kertomuksen "rivinväleihin", joihin hän pystyy mielestään riittävän perustellusti sijoittamaan sen rakenneosien tähän tarkoitukseen soveltuvan tyyppisen saumakohdan. Tarkemmin sanoen tekstissä halutaan nähdä seuraavantyyppinen ajatus: "Alussa Jumala oli luonut taivaan ja maan. Toisesta jakeesta alkaen kerrotaan, mitä paljon myöhemmin tapahtui. Nämä myöhemmät tapahtumat alkoivat siitä, kun maa tuli autioksi ja tyhjäksi jne." | Aukkotulkinta-ajatus siis menee siihen malliin, että koska heprean verbimuodoista ei voi päätellä tapahtuma-ajankohtia, niin tulkitsijalle jää vapaus kuvitella paljonkin historiaa sellaisiin kertomuksen "rivinväleihin", joihin hän pystyy mielestään riittävän perustellusti sijoittamaan sen rakenneosien tähän tarkoitukseen soveltuvan tyyppisen saumakohdan. Tarkemmin sanoen tekstissä halutaan nähdä seuraavantyyppinen ajatus: "Alussa Jumala oli luonut taivaan ja maan. Toisesta jakeesta alkaen kerrotaan, mitä paljon myöhemmin tapahtui. Nämä myöhemmät tapahtumat alkoivat siitä, kun maa tuli autioksi ja tyhjäksi jne." | ||
Rivi 221: | Rivi 221: | ||
==Concordia-teologinen näkökulma tulkintoihin== | ==Concordia-teologinen näkökulma tulkintoihin== | ||
[[Concordia-teologian periaatteet|Concordia-teologia]] ( | [[Concordia-teologian periaatteet|Concordia-teologia]] (ct) muodostaa elimellisen kokonaisuuden, mistä syystä paras tapa saada siihen otetta on ko. kannan mukaisen näkemyksen koottu esittäminen. Taulukkoa voi haluttaessa myös laajentaa kattamaan omissa sarakkeissaan muitakin teologisia kokonaisajattelutapoja; siinä yhteydessä myös väliotsikkoa on syytä päivittää vastaavasti (esim. '''Teologisia näkökulmia tulkintoihin'''). | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|- | |- | ||
!{{hl2}} | Näkökohta | !{{hl2}} | Näkökohta | ||
!{{hl2}} | | !{{hl2}} | Ct-kommentti | ||
!{{hl2}} | [Tilaa vaihtoehdoille] | !{{hl2}} | [Tilaa vaihtoehdoille] | ||
!{{hl2}} | [Tilaa vaihtoehdoille] | !{{hl2}} | [Tilaa vaihtoehdoille] | ||
Rivi 233: | Rivi 233: | ||
| Ajatus, jonka mukaan Raamatun luomiskertomus on kovin tulkinnanvarainen ja erilaisille tulkinnoille pitäisi siksi olla tilaa, ilman että asiasta tehdään pelastuskysymystä. | | Ajatus, jonka mukaan Raamatun luomiskertomus on kovin tulkinnanvarainen ja erilaisille tulkinnoille pitäisi siksi olla tilaa, ilman että asiasta tehdään pelastuskysymystä. | ||
| Pelastuskysymyksenä | | Pelastuskysymyksenä on raamattunäkemys sinänsä, ei jonkin tietyn osan tulkinta erikseen. Jos Raamattua pidetään vapaan tulkinnan varaisena, se ei voi olla perimmäinen opillinen auktoriteetti, vaan auktoriteetti on siirretty selittäjille, joiden edesottamukset ovat suureksi osaksi kontrolloimattomissa. Ct:n mukaan Raamattu on omien selitystensä tuomari, ts. mikään selitys ei ole hyväksyttävä, ellei se osoittaudu Raamatun tekstin kanssa tarkasti yhteensopivaksi, ja vain tekstiuskollisinta selitystä voi kussakin kohdassa turvallisesti ja hyvällä omallatunnolla seurata. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 239: | Rivi 239: | ||
|- | |- | ||
| Määräämättömän pitkä päivä ( | | Määräämättömän pitkä päivä (mpp) -tulkinta kokonaisuutena | ||
| Kirjaimellisesti ottaen säilyttäisi tapahtumajärjestyksen; silloin esim. kasvikunnan hidas kehkeyttäminen päättyisi ennen ensimmäisen siivekkään eläimen olemassaoloa. Miten pölytys olisi tapahtunut? Onko kukaan tosissaan yrittänytkään yksityiskohtaista selitystä tällaisesta näkökulmasta? | | Kirjaimellisesti ottaen säilyttäisi tapahtumajärjestyksen; silloin esim. kasvikunnan hidas kehkeyttäminen päättyisi ennen ensimmäisen siivekkään eläimen olemassaoloa. Miten pölytys olisi tapahtunut? Onko kukaan tosissaan yrittänytkään yksityiskohtaista selitystä tällaisesta näkökulmasta? | ||
| | | | ||
Rivi 246: | Rivi 246: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "Maa tuottaa – vaikuttaa pitemmältä kuin yksi päivä." | ||
| Näin ainoastaan, jos on jo etukäteen omaksuttu jonkinlainen evolutiivinen tulkinta; teksti nimenomaan sanoo Jumalan saattaneen tämän tapahtumaan yhtenä tiettynä päivänä. | | Näin ainoastaan, jos on jo etukäteen omaksuttu jonkinlainen evolutiivinen tulkinta; teksti nimenomaan sanoo Jumalan saattaneen tämän tapahtumaan yhtenä tiettynä päivänä. Vrt. ruokkimisihmeen "tulkinta", jonka mukaan kansan asettaminen ryhmiin "vaikuttaisi" kestäneen niin kauan, että opetuslapset ehtivät sillaikaa käydä ostamassa leipää lähimmästä kylästä. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 253: | Rivi 253: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "'Siihen aikaan' on sama sana kuin 'päivä', joka tässä siis viittaa pitempään ajanjaksoon." | ||
| Tahdottaneen sanoa, että sanonta, jonka merkitys hepreassa on 'siihen aikaan', olisi sananmukaisesti käännettynä 'sinä päivänä'. | | Tahdottaneen sanoa, että sanonta, jonka merkitys hepreassa on 'siihen aikaan', olisi sananmukaisesti käännettynä 'sinä päivänä'. Tällaisia idiomeja on kielessä kuin kielessä, ja juuri siksi, että ne ovat idiomeja (kirjaimellisesta merkityksestään jossain määrin poikkeavia vakiintuneita ilmaisuja), niistä ei voi päätellä niissä esiintyvien sanojen merkitystä ko. idiomien ulkopuolisissa käyttöyhteyksissä. – Ellei ko. ilmausta jo valmiiksi tiedettäisi idiomiksi, tekstiyhteys sallisi tässä kirjaimellisenkin tulkinnan: "ensimmäisenä luomispäivänä ei vielä ollut ihmistä" jne. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 260: | Rivi 260: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "Samoin ilmeisesti Hesekiel 30:3 – – [käyttää] päivä-sanaa pitemmässä mielessä &ndash –." | ||
| "Ilmeisesti"??? | | "Ilmeisesti"??? Uuden testamentin mukaan Herran tulemus tapahtuu yllättäen ja yhdessä hetkessä; kyseinen ajankohta on siis jonkun vuoden jonkun kuukauden jonakin päivänä, emme vain etukäteen tiedä, milloin. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 267: | Rivi 267: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "Samoin ilmeisesti – – Hoosea 6:2 [käyttää] päivä-sanaa pitemmässä mielessä, Hoos 6:2 liittää sanaan myös numeron." | ||
| Niin, siis tässä profetiassahan ennustetaan Herran ylösnousemus kolmantena päivänä ja se, että koska Hän elää, myös hänen seurakuntansa saa elää. Mitä ihmeen vertauskuvallisia ajanjaksopäiviä tästä muka on löytyvinään? | | Niin, siis tässä profetiassahan ennustetaan Herran ylösnousemus kolmantena päivänä ja se, että koska Hän elää, myös hänen seurakuntansa saa elää. Mitä ihmeen vertauskuvallisia ajanjaksopäiviä tästä muka on löytyvinään? | ||
| | | | ||
Rivi 274: | Rivi 274: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "Seitsemäs päivä ei ilmeisesti pääty, sen päättymisestä ei käytetä samaa 'Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, N:nnäs päivä' -rakennetta[.]" | ||
| | | Luomistyö todetaan päättyneeksi, ja luomispäiviä oli kuusi, ei seitsemän. – Tässä perusteluyrityksessä käytetty logiikka on täysin absurdia: jos seitsemäs päivä olisi erikseen todettu päättyneeksi, olisi aina voitu väittää, että kahdeksas jatkuu yhä, tai yleisessä tapauksessa, että jos '''n'''. päivä on erikseen todettu päättyneeksi, niin '''n+1'''. päivä jatkuu yhä. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 281: | Rivi 281: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "– – myös Uuden testamentin mukaan Jumalan lepopäivä jatkuu ({{rp|Hebr. 4:1-5}})." | ||
| | | Tekstikohdassa rinnastetaan Jumalan lepo luomistöistään siihen lepoon, joka hänen omilleen on luvassa tämän elämän tekojensa perästä. Mikä itse tekstissä edellyttää jotain muuta tulkintaa? | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 288: | Rivi 288: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "Lisäksi Jeesus totesi 'Minä ja Isäni teemme yhäti työtä' vastineena sapattikielloille, viitaten ilmeisesti siihen että Jumala tekee laupeuteen liittyvää työtä lepopäivänään. (Tämä selittäisi myös, miksi Jumala ei koko ajan ja näkyvästi ole vuorovaikutuksessa luomakuntaansa.)" | ||
| "Ilmeisesti" ei riitä eksegeesiksi (Raamatunkohdan yksityiskohtaisesti perustelluksi selitykseksi). | | "Ilmeisesti" ei riitä eksegeesiksi (Raamatunkohdan yksityiskohtaisesti perustelluksi selitykseksi). Näissä kohdissa on tyypillisesti kyse siitä, että Jeesus oli tehnyt jotain merkittävää aivan konkreettisena sapattipäivänä (viikon seitsemäntenä päivänä) ja joutui siksi vastaamaan syytöksiin Jumalan kieltämäksi tulkitusta toiminnastaan. Olennaista vastauksessa on se, että jos se, mitä Jeesus teki sapattipäivänä, ei ollut ihmisen vaan Jumalan työtä (vrt. Nikodemos-keskustelun alku, Joh.3), niin Jumala itse siis teki työtä sapattipäivänä, ja tämä juuri todisti Jeesuksen toiminnan alkuperän olevan Jumalassa, joten siitä syyttäminen ei ollut Jumalan tahdon puolustamista vaan päinvastoin sen vastustamista. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 295: | Rivi 295: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-perustelu: "Aatami tekee melko paljon hommia 6. päivänä, hän mm. nimeää kaikki eläimet. Kun Eeva herää, Aatami toteaa 'vihdoin'. Tämä viittaa pitempään aikaan kuin päivä." | ||
| Perusryhmäbiologian mukaan eri eläinlajeja on myöhemmät sukupuutot huomioonottaenkin siinä vaiheessa ilmeisesti ollut olennaisesti vähemmän kuin nykyään, eikä nimentä suomennoksen sanamuodon mukaan välttämättä koskenut pikkueläimiä saati vesieläimiä; sitä paitsi Aadamin suorituskyky oli ilmeisesti meihin nähden ylivertainen. | | Perusryhmäbiologian mukaan eri eläinlajeja on myöhemmät sukupuutot huomioonottaenkin siinä vaiheessa ilmeisesti ollut olennaisesti vähemmän kuin nykyään, eikä nimentä suomennoksen sanamuodon mukaan välttämättä koskenut pikkueläimiä saati vesieläimiä; sitä paitsi Aadamin suorituskyky oli ilmeisesti meihin nähden ylivertainen. "Vihdoinkin" jatkaa edellä todetun yksinäänolon ongelman historiaa: eläimistä ei ollut ollut Aadamille kumppaniksi, mutta lopultakin ongelma oli ratkennut. Ei liene ainoatakaan kieltä, jonka puhujilla olisi jokin monta päivää kestävä vähimmäisodotusaika ennen kuin he voivat luontevasti käyttää vihdoinkin-sanaa, joka ei sitä paitsi edes ole ainut mahdollinen Aadamin huudahduksen suomennosvastine. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 302: | Rivi 302: | ||
|- | |- | ||
| | | Mpp-kanta ja vedenpaisumus: "[M]ahdollisia ongelmia Nooan tulvan kanssa, se tulkitaan paikalliseksi (josta on kyllä näyttöä), eli se, että teksti sanoo vetten olleen kaikkien vuorten yllä, tulkitaan että vesi oli paikallisesti kaikkien näkyvien vuorten yläpuolella. Toisaalta vastaavalla tavalla 'kaikki maailman verollepantava' tulkitaan silloiseksi Rooman valtakunnaksi eikä tässä ole ongelmaa, kaikki-termi on ollut tuolloin joustavampi." | ||
| | | Totta kai paikallisia tulvia on ollut, myös lähi-idässä. Fossiilien kanssahan mpp-tulkinta itse asiassa suurempia ongelmia kohtaa, jos tekstiin sen jäljiltä vielä jäänyt sisältö nimittäin otetaan vakavasti ja ajatellaan, että ennen Aadamin aikaa oli ollut vain epämääräisen hidas luomisvaihe, johon ei kuulunut katastrofeja (toistuvastihan tekstissä korostetaan Jumalan luomistyön hyvyyttä). Vesi ei muuten voi olla paikallisesti kovinkaan kauaa kovinkaan paljon ylempänä kuin maailmanlaajuisesti, ja tulvahan kesti kuukausimääriä. Onko kukaan tosissaan yrittänytkään konkretisoida mpp-tulvaskenaariota tekstin antaman informaation vakavasti ottaen? Viimeinen väittämä kaikki-termin joustavuudesta on järjenvastainen: maailma-termihän se silloin oli erilainen kuin nyt (ei ollut pallokarttoja) eikä kaikki-termi. Voiko edes kuvitella kieltä, jossa ei olisi (ollut) nykymerkityksistä kaikki-sanaa? Toinen asia sitten on se, että samalla sanalla on voinut olla muitakin merkityksiä, jolloin kääntäjän tehtävä on tekstiyhteyden pohjalta ratkaista, mikä on kulloinkin täsmällisin käännösvastine. Luomiskertomus on muuten hepreaa, evankeliumit taas kreikkaa ja vuosituhansia myöhemmältä ajalta peräisin, joten näiden rinnastamisessa on ongelmansa. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 309: | Rivi 309: | ||
|- | |- | ||
| | | Tekstikehys ja analogiset päivät (tjap) -tulkinnat kokonaisuutena | ||
| | | Luther tunsi ja hylkäsi aikaisemmat epäkirjaimelliset tulkinnat. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 316: | Rivi 316: | ||
|- | |- | ||
| | | Tjap-perustelu: "tekstin rakenne, jossa asetetaan asujat yhtenä päivänä tehtyyn ympäristöön kolme päivää myöhemmin. 1. ja 4. päivät vastaavat toisiaan, samoin 2. ja 5. sekä 3. ja 6. päivät pareittain". | ||
| Jos teksti antaa nähdä Jumalan noudattaneen tiettyä kokonaissuunnitelmaa, niin mikä olikaan varsinainen syy olettaa puhuttavan muulla kuin konkreettisella tavalla? | |||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 323: | Rivi 323: | ||
|- | |- | ||
| | | Tjap-vastaperustelu: "Lähtökohtaisesti tekstin symbolinen tulkinta on arveluttavaa, ainakin mikäli tekstilaji ei itse viittaa symbolisen tulkinnan tarpeellisuuteen." | ||
| | | [[Concordia-teologian periaatteet|Ct:n]] puitteissa se ei ole ainoastaan arveluttavaa vaan kokonaan kiellettyäkin. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 330: | Rivi 330: | ||
|- | |- | ||
| | | Tjap-perustelu: "Mutta kanta on mahdollinen." | ||
| | | Vertaa Luther: "Voin todistaa Raamatulla, että käki söi lepinkäisen sulkineen päivineen: "alussa" = 'käki'; "loi" = 'söi'; "Jumala taivaan ja maan" = 'lepinkäisen sulkineen päivineen'." | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 337: | Rivi 337: | ||
|- | |- | ||
| | | Puutarha (pt) -tulkinta kokonaisuutena | ||
| Jo Tertullianus totesi, että hereetikot ovat uutuuksien rakastajia. Kuka nyt tosissaan uskoo, että joku aikalaisemme ensimmäisenä kirkon historiassa olisi löytänyt Raamatun ensimmäisten lukujen oikean tulkinnan? Mutta jos ajatuksena ei olekaan löytää ainoaa oikeaa tulkintaa vaan vain lisätä selityssekametelisoppaan vielä yksi "mahdollinen" tulkinta, niin markkinat ovat toki avoimet. | |||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 344: | Rivi 344: | ||
|- | |- | ||
| | | Pt-referaatti: "Tässä J. Salehammerin, huomattavan evankelikaalisen Vanhan testamentin tutkijan, esiin tuomassa kannassa ajatellaan, että {{rp|1. Moos. 1:1}} kertoo maailman luomisesta ja {{rp|1. Moos. 1:2-2:4a}} maan valmistamisesta (Eedenin puutarha/luvattu maa) <ref name="GenUnbound" />." | ||
| Onko tässä nyt muuta omaperäistä ajatusta kuin aukkotulkinnan kutistaminen siihen, että toisen jakeen "autio ja tyhjä" ei olisikaan koskenut muuta kuin tulevaa Eedenin aluetta? Kannattaako joka kirjan sisällöstä tehdä oma vaihtoehtoinen tulkintamallinsa? | | Onko tässä nyt muuta omaperäistä ajatusta kuin aukkotulkinnan kutistaminen siihen, että toisen jakeen "autio ja tyhjä" ei olisikaan koskenut muuta kuin tulevaa Eedenin aluetta? Kannattaako joka kirjan sisällöstä tehdä oma vaihtoehtoinen tulkintamallinsa? | ||
| | | | ||
Rivi 366: | Rivi 352: | ||
|- | |- | ||
| 1.Moos. 1 Raamattu käyttää päivä-sanaa kuvaamaan myös ajanjaksoa. Saarn. | | 1.Moos. 1 Raamattu käyttää päivä-sanaa kuvaamaan myös ajanjaksoa. Saarn. | ||
| Tarkempi viite puuttuu. | | Tarkempi viite puuttuu. Juuri siksi, että samalla ilmiasulla on useinkin monia merkityksiä ja merkitysvivahteita, sanat on tulkittava ja käännettävä asiayhteydessään. Ajatus, että kääntäjällä/selittäjällä olisi vapaa valta valita sanakirjasta kussakin kohdassa, mikä merkitys vain itseä eniten sattuu miellyttämään, on tuttu Jehovan todistajien toiminnasta ja sopisi minusta jättääkin sinne. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 372: | Rivi 358: | ||
|- | |- | ||
| 1.Moos. 1 ”Tuli ehtoo, tuli aamu, n: | | 1.Moos. 1 ”Tuli ehtoo, tuli aamu, n:näs päivä” | ||
| Tämän ilmaisun mahdollinen epäkonkreettinen käyttöesiintymä on yhä Raamatusta löytämättä, vrt. Hoos.6:2:een liittyvä aiempi kommentti. | | Tämän ilmaisun mahdollinen epäkonkreettinen käyttöesiintymä on yhä Raamatusta löytämättä, vrt. Hoos.6:2:een liittyvä aiempi kommentti. | ||
| | | | ||
Rivi 387: | Rivi 373: | ||
|- | |- | ||
| Kirjaimellinen ehtoo ja aamu, auringon merkitsemä tulkinta päivälle ehkä hankala. Toisaalta ”Jumalan henki valaisi”. | | Kirjaimellinen ehtoo ja aamu, auringon merkitsemä tulkinta päivälle ehkä hankala. Toisaalta ”Jumalan henki valaisi”. | ||
| | | Selitys on mahdollinen, teksti ei siis vaadi kuvaannollista tulkintaa. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 408: | Rivi 394: | ||
|- | |- | ||
| 1.Moos. 1 Sukuluetteloiden pituus: Yleensä OEC laittavat pitkät iät 1.Moos. 1 yhteyteen, eivät sukuluetteloiden aukkoihin, mutta taipumusta on venyttää sukuluetteloitakin. | | 1.Moos. 1 Sukuluetteloiden pituus: Yleensä OEC laittavat pitkät iät 1.Moos. 1 yhteyteen, eivät sukuluetteloiden aukkoihin, mutta taipumusta on venyttää sukuluetteloitakin. | ||
| Tämän voisi lukea synnintunnustuksena: tendenssi näkyy kauttaaltaan – Jumalan voimaa vaihdetaan ihmisten viisauteen | | Tämän voisi lukea synnintunnustuksena: tendenssi näkyy kauttaaltaan – Jumalan voimaa vaihdetaan ihmisten viisauteen minkä ehditään. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 415: | Rivi 401: | ||
|- | |- | ||
| Toisaalta tekstin mukaankin luetteloissa on aukkoja. | | Toisaalta tekstin mukaankin luetteloissa on aukkoja. | ||
| Minkä tekstin mukaan? | | Minkä tekstin mukaan? Jos nimenomaan 1.Moos:n sukuluettelot ovat totta, ne antavat myös kuluneen kokonaisajan: Jos on totta, että MM:lle syntyi NN MM:n ollessa '''k''':n vuoden ikäinen, on kuluneen ajan kannalta aivan samantekevää, oliko MM NN:n isä, isoisä vaiko muu esi-isä suoraan ylenevässä polvessa. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 422: | Rivi 408: | ||
|- | |- | ||
| Nooan tulva: vedet kaikkien vuorien yli tulkitaan paikallisena tulvana, koskien sitä aluetta jolle ihmiset olivat levittäytyneet. Vrt. ”kaikki maa verolle” | | Nooan tulva: vedet kaikkien vuorien yli tulkitaan paikallisena tulvana, koskien sitä aluetta jolle ihmiset olivat levittäytyneet. Vrt. ”kaikki maa verolle” | ||
| Tulkinta vaikuttaa sekä tekstiyhteyteen että fysiikan lakeihin nähden mahdottomalta. Jos Jumala olisi tyytynyt pelkkään paikallistulvaan, koko arkki-idea | | Tulkinta vaikuttaa sekä tekstiyhteyteen että fysiikan lakeihin nähden mahdottomalta. Jos Jumala olisi tyytynyt pelkkään paikallistulvaan, koko arkki-idea olisi ollut pelkkää turhan työn teettämistä, kun Nooa perhekuntineen olisi voinut pelastautua jalkapatikassakin. – Mitä veronkannon alaan tulee, niin sen voi käsittää niinkin, että Augustus kyllä halusi panna verolle kaiken maan, mutta onnistui toteuttamaan aikeensa vain niiltä osin kuin pystyi käyttämään voimakeinoja, ts. vain Rooman valtakunnan alueella. Toinen käsitystapa on se, että Augustus oli ylpeydessään sitä mieltä, että Rooma oli jo valloittanut kaiken valloittamisen arvoisen, niin ettei ulkopuolelle jäänyt käytännössä mitään mainittavaa; tai sitten ideana saattoi olla, että valloitetaan ja verotetaan aivan kaikki, mutta aloitetaan veronkanto jo valmiiksi valloitetuilta alueilta. Joka tapauksessahan kyseessä on Augustuksen käskyn referointi: teksti kertoo, mitä Augustus määräsi, ei sitä, mitä hän sai aikaan (paitsi Palestiinan provinssissa). Kaikki-sanan normaalimerkityksestä ei tässä siis tarvitse katsoa tingityn. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 429: | Rivi 415: | ||
|- | |- | ||
| Nooan tulva: Arkkiin "kaikkia eläimiä": 'vain karjaeläimiä tai paikallisia lajeja' | | Nooan tulva: Arkkiin "kaikkia eläimiä": 'vain karjaeläimiä tai paikallisia lajeja' | ||
| Tyypillistä, ettei edes osata sanoa, kumpia. Kun tulkinta irtoaa tekstistä, kysymykset jäävät ilmaan. Karjaeläimet tai paikalliset lajit olisi kaiketi voitu kuljettaa Nooan mukana pakoon maata myöten hyvissä ajoin etukäteen. Siksi toisekseen maapallolla on joka tapauksessa ehtinyt tapahtua lukuisia sukupuuttoja, joten jonkin paikallisfaunan keräily Jumalan erityiskäskystä jonkin yhden paikallistulvan yhteydessä ja sitä koskevan kertomuksen tallettaminen kaikkia tulevia sukupolvia varten vaikuttaisi varsin oudolta sekin. – Linnut muuten mainitaan tekstissä erikseen ja kaikkien lajien mukaantuloa aivan erityisesti toistoilla korostetaan, joten jos tällainen "selitys" hyväksytään, niin ovet avataan jokseenkin täydelliselle | | Tyypillistä, ettei edes osata sanoa, kumpia. Kun tulkinta irtoaa tekstistä, kysymykset jäävät ilmaan. Karjaeläimet tai paikalliset lajit olisi kaiketi voitu kuljettaa Nooan mukana pakoon maata myöten hyvissä ajoin etukäteen. Siksi toisekseen maapallolla on joka tapauksessa ehtinyt tapahtua lukuisia sukupuuttoja, joten jonkin paikallisfaunan keräily Jumalan erityiskäskystä jonkin yhden paikallistulvan yhteydessä ja sitä koskevan kertomuksen tallettaminen kaikkia tulevia sukupolvia varten vaikuttaisi varsin oudolta sekin. – Linnut muuten mainitaan tekstissä erikseen ja kaikkien lajien mukaantuloa aivan erityisesti toistoilla korostetaan, joten jos tällainen "selitys" hyväksytään, niin ovet avataan jokseenkin täydelliselle mielivallalle kautta koko Raamatun. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 436: | Rivi 422: | ||
|- | |- | ||
| Kuolema ennen lankeemusta? Kuoleman tulo lankeemuksessa ei ratkaise pahan ongelmaa mutta tekee ''free will'' -puolustuksen konkreettisemmaksi. | | Kuolema ennen lankeemusta? Kuoleman tulo lankeemuksessa ei ratkaise pahan ongelmaa mutta tekee ''free will'' -puolustuksen konkreettisemmaksi. | ||
| Jos mitään isompaa ei ole tapahtunut sitten luomisen, niin koko evankeliumi on turha | | Jos mitään isompaa ei ole tapahtunut sitten luomisen, niin koko evankeliumi on turha ja islam on kokonaisuutena katsoen kristinuskoa järkevämpi vaihtoehto. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 443: | Rivi 429: | ||
|- | |- | ||
| Adam tiesi mitä kuolema tarkoittaa ja varmaankin kasveja, viruksia ja bakteereja kuoli paratiisissa, ehkä isompiakin eliöitä. Luomakunta kirottiin lankeemuksessa mutta teksti ei sano, että kuolema tuli koko luomakunnalle lankeemuksen yhteydessä, ihmiselle tuli. | | Adam tiesi mitä kuolema tarkoittaa ja varmaankin kasveja, viruksia ja bakteereja kuoli paratiisissa, ehkä isompiakin eliöitä. Luomakunta kirottiin lankeemuksessa mutta teksti ei sano, että kuolema tuli koko luomakunnalle lankeemuksen yhteydessä, ihmiselle tuli. | ||
| Mekin tiedämme | | Mekin tiedämme, mitä helvetti tarkoittaa, vaikkemme ole sitä nähneet emmekä kokeneet ja toivomme vastakin siltä välttyvämme. Moraalisessa mielessä ongelmana ei ole solujen tai kasvien vaan tajuisten elämänmuotojen kuolema, joskaan itse tekstissä ei ole mitään, mikä antaisi ymmärtää, etteikö lankeemuksella ja siitä aiheutuneella kirouksella olisi ollut vaikutusta myös kasveihin ja yksisoluisiin. Löytyykö tekstistä kuvaus jonkin tajuisen eliön kuolemasta ennen kirousta? Miksi teksti korostaa kasvissyönnin olleen alun perin yksinomainen ravintoratkaisu? Miksi samaan asiaan palataan Raamatussa tuonnempanakin, esim. Jesajan kirjan kuvauksessa Jumalan pyhästä vuoresta, jossa ei tehdä pahaa eikä vahinkoa, eläintenkään kesken? | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 450: | Rivi 436: | ||
|- | |- | ||
| Matt ”alussa Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi.”: ”Alussa” voi viitata ihmiskunnan alkuun. | | Matt ”alussa Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi.”: ”Alussa” voi viitata ihmiskunnan alkuun. | ||
| Nämä selitykset ovat kohta kohdalta informaatiota tuhoavia: | | Nämä selitykset ovat kohta kohdalta informaatiota tuhoavia: jos esim. "alussa" tässä yhteydessä viittaisi (vain) ihmiskunnan alkuun, se olisi täysin tyhjänpäiväinen lisäys tekstiin – ei kai kukaan olisi voinut luulla, että ihminen luotiin vasta olemassaolonsa keskivaiheilla tai loppupuolella! Lisäksi "voi viitata" tekee asian vieläkin sotkuisemmaksi, kun ensin poistetaan informaatio ja sitten vielä metainformaatiokin. Selitys siis sanoo suurin piirtein seuraavaa: "Ehkä tämä teksti ei kerrokaan luomakunnan alusta." Kun tämä väittämä ei sulje mitään mahdollisuutta pois, siitä ei voi oppiakaan yhtään mitään, ts. tekstin informaatio on kadonnut matkan varrelle, ja jäljellä oleva informaatio kertoo vain selittäjien mietteistä, ei tekstin sisällöstä. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 457: | Rivi 443: | ||
|- | |- | ||
| 7. päivä ei ole päättynyt? Hebr 4 | | 7. päivä ei ole päättynyt? Hebr 4 | ||
| Niin: "?"! – Mikä kohta tekstissä sanoo, ettei se olisi päättynyt? Mikä kohta tekstissä edes ottaa esille kysymyksen siitä, josko se | | Niin: "?"! – Mikä kohta tekstissä sanoo, ettei se olisi päättynyt? Mikä kohta tekstissä edes ottaa esille kysymyksen siitä, josko se olisi päättynyt vai eikö ole? | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 464: | Rivi 450: | ||
|- | |- | ||
| Ps 90:4 Jumalan päivä eri kuin meidän. | | Ps 90:4 Jumalan päivä eri kuin meidän. | ||
| '''''Non sequitur!''''' Tekstissä ei ole sentapaisen ajatuksen häivääkään! Taas yritetään käyttää Raamattua hävittämään Raamatun sisältämä informaatio! Jos tämä olisi totta, mikään Raamatun ajanmäärityksistä ei antaisi mitään tietoa "meidän" aikamääristämme. – Tosiasiassahan teksti '''ei''' sano, että Jumalan päivä on tuhat vuotta, vaan välissä on aivan olennaisen tärkeä ja informatiivinen | | '''''Non sequitur!''''' Tekstissä ei ole sentapaisen ajatuksen häivääkään! Taas yritetään käyttää Raamattua hävittämään Raamatun sisältämä informaatio! Jos tämä olisi totta, mikään Raamatun ajanmäärityksistä ei antaisi mitään tietoa "meidän" aikamääristämme. – Tosiasiassahan teksti '''ei''' sano, että Jumalan päivä on tuhat vuotta, vaan välissä on aivan olennaisen tärkeä ja informatiivinen kuin-sana. Ajatus ei siis ole ollenkaan vaikeatajuinen: Jumalan iankaikkisuus konkretisoituu siinä, että meidän kannaltamme pitkä aika on hänen mittakaavassaan lyhyt – ei siinä mielessä, että siinä olisi eri määrä päiviä tai vuosia, vaan että tuhansien vuosien kuluminen vaikuttaa Jumalan toimintamahdollisuuksiin yhtä vähän kuin muutaman päivän ajanjakso ihmisen. Tätä voisi verrata siihen, jos otetaan vaikkapa jokin päivänkorento, joka elää vain päivän sukukypsänä, lentokykyisenä korentona eikä edes syö sinä aikana mitään. Voisimme nyt verrata tätä ihmisen täysi-ikäisenä elämään aikaan, pyöreästi 60 vuoteen, ja sanoa vaikkapa, että ihmiselle 60 vuotta on kuin päivänkorennolle yksi päivä, siis koko aikuinen elinikä. Tässä ei ole mitään ajatusta siitä, että "päivänkorennon päivät" olisivat eripituisia kuin "ihmisen päivät", vaan että päivänkorennon on ehdittävä koko aikuinen elämänsä yhdessä päivässä, kun taas ihminen voi suunnitella viikon, kuukauden tai vuoden päähän. Jumalalla on ihmisen ajalliseen elämään nähden vielä suurempi pitkäjänteisyys kuin ihmisellä päivänkorentoon verrattuna. Jokainen kielitajuinen lukija ymmärtää tämän, mutta tarpeeksi vahvat teologiset tendenssit sokaisevat näemmä kielitajunkin. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 471: | Rivi 457: | ||
|- | |- | ||
| Asia voidaan jättää todennäköisyyksien perusteella auki, koska kyseessä ei ole pelastuskysymys eli ei ole suurta riskiä, mikäli päätöstä ei tehdä välittömästi. Raamattuhan antaa meille ”kaiken mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan” ja tietysti muutakin. Kysymys maapallon iästä kuuluu tuohon muut-ryhmään, ellei siitä tehdä pelastuskysymystä. | | Asia voidaan jättää todennäköisyyksien perusteella auki, koska kyseessä ei ole pelastuskysymys eli ei ole suurta riskiä, mikäli päätöstä ei tehdä välittömästi. Raamattuhan antaa meille ”kaiken mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan” ja tietysti muutakin. Kysymys maapallon iästä kuuluu tuohon muut-ryhmään, ellei siitä tehdä pelastuskysymystä. | ||
| "Joka rikkoo yhtä kohtaa vastaan, on syypää kaikissa kohdin." | | "Joka rikkoo yhtä kohtaa vastaan, on syypää kaikissa kohdin." Ct:n mukaan Raamatun totuutta on puolustettava aina ja kaikissa kohdissa, ja innokkaimmin juuri siinä kohdassa, johon epäilys kulloinkin kohdistetaan. Tämä johtuu mm. siitä, että ihmisjärki on langenneena aina lähdössä Raamatun tekstin antamasta informaatiosta seuraamaan "ei suinkaan Jumala ole todella sanonut/tarkoittanut näin" -houkutusta. Tätä tapahtuu itse kullekin toistuvasti, mutta ct auttaa tunnistamaan ja korjaamaan tilanteen. | ||
| | | | ||
| | | | ||
Rivi 477: | Rivi 463: | ||
|- | |- | ||
| Todennäköisyydet | | Todennäköisyydet perustuvat kannan sisäiseen ennusteeseen eli siihen, miten todennäköistä kannan perusteella kyseinen havainto Raamatusta tai luonnosta on. Todennäköisyydet tässä ovat suuntaa antavia arvioita ja henkilön taustaymmärryksestä riippuvaisia. Niitä muuttavat se, kuinka varmana henkilö pitää tämän hetken tietämystämme. Jos esimerkiksi ajattelemme, että tällä hetkellä tiedämme 80% kaikesta tieteellisestä tiedosta, voimme pitää sitä, ettei kanta pysty selittämään mittaustulosta, suurena ongelmana ja siten todennäköisyyttä pienenä. Mikäli ajattelemme, että tiedämme 20% kaikesta tiedosta, kannan ongelma nykytietämyksen kanssa ei tee kannasta kovin epätodennäköistä. Asia ei ole kovin yksinkertainen, voidaan toki olettaa, että jatkotutkimus ei tule olemaan paljonkaan ristiriidassa nykyisten teorioiden kanssa, jolloin nykytietämykseen voitaisiin luottaa aika paljonkin. Mutta tämä on vain oletus ja hyvinkin tapauskohtainen, riippuen siitä, kuinka paljon ja kuinka välitöntä tietoa tapauksessa käytetään ja kuinka paljon teoreettisempaa tietoa ja taustaoletuksia tapaus käyttää. | ||
| Perususkomusnäkökulmasta kysymystä ei voine paketoida noin yksinkertaisiin prosentteihin, vaan on syytä analysoida, mitä uskomusjärjestelmää seuraten johonkin käsitykseen on tultu. Vaikka meillä olisi koko maailmankaikkeuden nykytilaa koskeva kattava data-aineisto (mikä tietenkin on mahdotonta), emme ilman ulkopuolisia uskomuksia ja oletuksia saisi siitä vielä minkäänlaista | | Perususkomusnäkökulmasta kysymystä ei voine paketoida noin yksinkertaisiin prosentteihin, vaan on syytä analysoida, mitä uskomusjärjestelmää seuraten johonkin käsitykseen on tultu. Vaikka meillä olisi koko maailmankaikkeuden nykytilaa koskeva kattava data-aineisto (mikä tietenkin on mahdotonta), emme ilman ulkopuolisia uskomuksia ja oletuksia saisi siitä vielä minkäänlaista arvioita siitä, mikä on tämän systeemin tai sen osien ikä. Perususkomuksia taas ei voi jälkikäteenkään oikeiksi todistaa, vaan ne ovat mukana jo tutkimusta suunniteltaessa, sitten sitä suoritettaessa ja jäävät vielä pysyvästi tutkimustuloksiinkin. Jotta niitä ylipäänsä voisi jotenkin järkevästi kontrolloida ja perustella, on oltava jokin sellainen kriteeri, jonka katsotaan pysyvän luotettavana tutkimustiedosta riippumatta. Naturalisteille se on "tieteen metodi" eli itse (metodologinen) naturalismi, ct:lle Raamattu sellaisenaan, siis järjen näpelöimättömänä kaikkitietävän, kaikkivaltiaan ja ehdottoman luotettavan Jumalan sanallisena ilmoituksena, jota ilman olemme ja pysymme hengellisessä pimeydessä. – Ct-kanta ei sinänsä selitä havaintoja. Sen sijaan se asettaa kyseisen uskomusjärjestelmän puitteissa sallituille selityksille normatiiviset reunaehdot. Selityksessä on näet aina käytettävä joitain muitakin perususkomuksia kuin pelkkä ct, ellei sitten tahdota tyytyä ns. goddidit-selitykseen. Tämähän on kyllä perimmältään oikea selitys, mutta lisäoletukset voivat antaa mahdollisuuden yksityiskohtaisempaan mallinrakenteluun, mitä luonnontieteissä yleensä nimenomaan tavoitellaan. – Aivan vastaavasti toimii muuten myös metodologinen naturalismi: ei sinänsä selitä mitään ("kaikelle on luonnollinen selitys, vaikkei sitä vielä olisi löydettykään" ei nimittäin ole minkään asian selitys), mutta antaa selittäjille periaatteessa täysin joustamattomia reunaehtoja, joiden ulkopuolella toimimista ei hyväksytä oikeaksi tutkimukseksi. | ||
| | | | ||
| | | |