Muokataan sivua Tieteisusko
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
== Kristitty ja tiede == | == Kristitty ja tiede == | ||
Vaikka tieteisusko onkin epäkristillistä<ref>Kristityllä on tieteestä riippumattomia tiedonsaantitapoja, jotka tietyssä tiedollisesti perustavassa mielessä juuri tekevät hänestä kristityn: ''"Uskon avulla me ymmärrämme"'' {{rp|Hepr. 11:3}}.</ref>, niin kristilliseltäkin pohjalta asioita arvioitaessa tieteenharjoitusta voi pitää enimmäkseen hyvänä tiedonhankintatapana – ainakin silloin, kun tiedemiesten moraali | Vaikka tieteisusko onkin epäkristillistä<ref>Kristityllä on tieteestä riippumattomia tiedonsaantitapoja, jotka tietyssä tiedollisesti perustavassa mielessä juuri tekevät hänestä kristityn: ''"Uskon avulla me ymmärrämme"'' {{rp|Hepr. 11:3}}.</ref>, niin kristilliseltäkin pohjalta asioita arvioitaessa tieteenharjoitusta voi pitää enimmäkseen hyvänä tiedonhankintatapana – ainakin silloin, kun tiedemiesten moraali on kunnossa ja keskusteluavaruutta ei rajoiteta. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla tieteen aloilla.<ref>Esimerkiksi elämän alkuperään liittyvissä kysymyksissä tapahtunutta keskustelun rajaamista ja näkökulmien tukahduttamista on dokumentoitu [https://www.youtube.com/watch?v=V5EPymcWp-g Expelled]-elokuvassa.</ref> | ||
Keskustelua rajoittaa nykytieteen vahva ennakkositoutuminen metodologiseen naturalismiin eli luonnollisiin syihin ainoina sallittuina tieteellisinä selityksinä. Monesti tämän nojalla tehdään myös sellainen perusteeton johtopäätös, että koska ainoastaan luonnollisia syitä saa tutkia ja soveltaa, ne varmasti myös riittävät selittämään tutkimuskohteen – tai jopa, että tästä syystä kattava ja totuudenmukainen selitys rajoittuu kaikissa tapauksissa pelkkiin luonnollisiin syihin (metafyysinen naturalismi). Tällöin muut selitykset eivät ole pelkästään epätieteellisiä vaan myös tieteen vastaisia. | Keskustelua rajoittaa nykytieteen vahva ennakkositoutuminen metodologiseen naturalismiin eli luonnollisiin syihin ainoina sallittuina tieteellisinä selityksinä. Monesti tämän nojalla tehdään myös sellainen perusteeton johtopäätös, että koska ainoastaan luonnollisia syitä saa tutkia ja soveltaa, ne varmasti myös riittävät selittämään tutkimuskohteen – tai jopa, että tästä syystä kattava ja totuudenmukainen selitys rajoittuu kaikissa tapauksissa pelkkiin luonnollisiin syihin (metafyysinen naturalismi). Tällöin muut selitykset eivät ole pelkästään epätieteellisiä vaan myös tieteen vastaisia. | ||
Naturalistinen paradigma hankaloittaa erityisesti universumin ja elämän alkuperään ja tietoisuuden luonteeseen kohdistuvaa tutkimusta. Myös radikaaliin liberaaliteologiaan on vahvasti vaikuttanut käsitys, että vain luonnolliset selitykset ovat tieteellisiä, mikä tietysti on johtanut ihmeiden ja kaiken Jumalaan viittaavan pois selittämiseen.<ref>Eräänlaisena viikunanlehtenä liberaaliteologitutkijat | Naturalistinen paradigma hankaloittaa erityisesti universumin ja elämän alkuperään ja tietoisuuden luonteeseen kohdistuvaa tutkimusta. Myös radikaaliin liberaaliteologiaan on vahvasti vaikuttanut käsitys, että vain luonnolliset selitykset ovat tieteellisiä, mikä tietysti on johtanut ihmeiden ja kaiken Jumalaan viittaavan pois selittämiseen.<ref>Eräänlaisena viikunanlehtenä liberaaliteologitutkijat voivat esittää, että olisivat kyllä avoimia aidon ihmeenkin mahdollisuudelle, jos vain tieteellinen tutkimus sellaista jossain tapauksessa tukisi; näin väittäessään he joko eivät käsitä tai eivät vain myönnä käsittävänsä, että heidän käyttämänsä metodologia ei voi johdonmukaisesti käytettynä koskaan päätyä tunnustamaan millekään tutkimuskohteelle muita kuin luonnollisia selityksiä – huono luonnollinen selitys voidaan hylätä vain paremman luonnollisen selityksen hyväksi, ei koskaan yliluonnollisen selityksen hyväksi, koska silloinhan kyseessä ei enää olisi "tieteellinen tieto" vaan "uskonnollinen usko".</ref> Sitoutuessaan vahvasti metodologisen naturalismin tapaisiin ennakkokäsityksiin tiede lakkaa olemasta totuuden etsimistä. | ||
==Tieteisusko ja usko Jumalaan== | ==Tieteisusko ja usko Jumalaan== | ||
Rivi 44: | Rivi 44: | ||
::# Pelle Pelottoman todistusautomaatti ei ole todistanut, että olisit minua onnekkaampi. | ::# Pelle Pelottoman todistusautomaatti ei ole todistanut, että olisit minua onnekkaampi. | ||
::# Siispä ei kannata uskoa, että olisit minua onnekkaampi." | ::# Siispä ei kannata uskoa, että olisit minua onnekkaampi." | ||
Tässä johtopäätös seuraa kyllä premisseistä, mutta sikäli kuin Pelle Pelottoman keksimä todistusautomaatti ei ole todistanut, että mitään muuta kuin sen tuloksia ei kannata uskoa, ensimmäinen premissi kumoaa itsensä. – Jos toisaalta se olisi tämän todistanut, niin edelleen kysymys olisi kehäpäätelmästä: jos luottaa automaattiin, on johdonmukaista luottaa myös sen todistukseen omasta luotettavuudestaan, ja jos luottaa automaatin todistukseen omasta luotettavuudestaan, on johdonmukaista luottaa sen muihinkin todistuksiin; mutta ellei alun perin luota kumpaankaan, ei ole johdonmukaista syytä päätyäkään luottamaan kumpaankaan. | Tässä johtopäätös seuraa kyllä premisseistä, mutta sikäli kuin Pelle Pelottoman keksimä todistusautomaatti ei ole todistanut, että mitään muuta kuin sen tuloksia ei kannata uskoa, ensimmäinen premissi kumoaa itsensä. – Jos toisaalta se olisi tämän todistanut, niin edelleen kysymys olisi kehäpäätelmästä: jos luottaa automaattiin, on johdonmukaista luottaa myös sen todistukseen omasta luotettavuudestaan, ja jos luottaa automaatin todistukseen omasta luotettavuudestaan, on johdonmukaista luottaa sen muihinkin todistuksiin; mutta ellei alun perin luota kumpaankaan, ei ole johdonmukaista syytä päätyäkään luottamaan kumpaankaan. Tieteisuskoiseen tiedekäsitykseen sovellettuna tästä havaitaan, että tieteisuskoiset ovat epistemologisesti huonommassa asemassa kuin ne, jotka sanovat uskovansa Raamatun Jumalan sanaksi siksi, että Raamattu sanoo olevansa Jumalan sanaa: nämähän voivat todella näyttää toteen Raamatun sanovan olevansa Jumalan sanaa, kun taas tieteisuskoiset eivät voi osoittaa tieteen saaneen tulosta, jonka mukaan tieteen tulokset olisivat kaikkea muuta tietoa luotettavampia taikka ainoaa luotettavaa tietoa.</ref> Lisäksi kohta 2. on ongelmallinen, sillä todellisuudessa Jumalaa ei ole sallittu tieteellisenä selityksenä materialistisen tieteenfilosofian takia. Mikäli kohta 2. muutettaisiin muotoon: "2. Jumalaa ei ole sallittu tieteellisenä selityksenä", argumentilta putoaisi pohja pois. Kohta 2. on virheellinen myös siksi, että itse asiassa Jumala on hyvä selitys esimerkiksi [[kosminen_hienosäätö | kosmiselle hienosäädölle]]. | ||
Miten on mahdollista, että monet muuten älykkäät tieteisuskovat haksahtavat ylläolevaan alkeelliseen filosofiseen kömmähdykseen? Syynä on se, että usein tieteisuskova halveksii filosofiaa ja pitää filosofista päättelyä ja argumentteja arvottomina. Mutta koska filosofia perimmältään ja parhaimmillaan on tarkkaa ja systemaattista ajattelua, jota sovelletaan suuriin ja vaikeisiin kysymyksiin, tieteisuskova jää vaille tarkkaa ja systemaattista ajattelua suurissa kysymyksissä. Näin ollen tieteisuskova ei usein näe omia filosofisia sitoumuksiaan nenäänsä pitemmälle, hän ei analysoi omaa ajatteluaan tarpeeksi tarkasti ja siksi sortuu itse lapselliseen ja virheelliseen filosofiaan, pitäen virheellistä filosofista päättelyään pätevänä ja tieteellisenä järkeilynä. | Miten on mahdollista, että monet muuten älykkäät tieteisuskovat haksahtavat ylläolevaan alkeelliseen filosofiseen kömmähdykseen? Syynä on se, että usein tieteisuskova halveksii filosofiaa ja pitää filosofista päättelyä ja argumentteja arvottomina. Mutta koska filosofia perimmältään ja parhaimmillaan on tarkkaa ja systemaattista ajattelua, jota sovelletaan suuriin ja vaikeisiin kysymyksiin, tieteisuskova jää vaille tarkkaa ja systemaattista ajattelua suurissa kysymyksissä. Näin ollen tieteisuskova ei usein näe omia filosofisia sitoumuksiaan nenäänsä pitemmälle, hän ei analysoi omaa ajatteluaan tarpeeksi tarkasti ja siksi sortuu itse lapselliseen ja virheelliseen filosofiaan, pitäen virheellistä filosofista päättelyään pätevänä ja tieteellisenä järkeilynä. | ||
Rivi 50: | Rivi 50: | ||
=== Tieteisuskokriittinen argumentti === | === Tieteisuskokriittinen argumentti === | ||
Mitä yleisempää tieteisusko on ja mitä yksipuolisemmin tieteisuskova lukee älyllisesti ylpeää tieteisuskoista kirjallisuutta, sitä vaikeampi yksinkertaistakaan tieteisuskon sisältämää ajatteluvirhettä on huomata. | Mitä yleisempää tieteisusko on, ja mitä yksipuolisemmin tieteisuskova lukee älyllisesti ylpeää tieteisuskoista kirjallisuutta, sitä vaikeampi yksinkertaistakaan tieteisuskon sisältämää ajatteluvirhettä on huomata. | ||
Tieteiskon ongelmallisuutta ja sen huonoja vaikutuksia saattaa havainnollistaa seuraavantyyppinen päättely, joka kuvaa tyypillisen tieteisuskoa perustelevan argumentin takana olevan ajattelumallin teistin kriittisin silmin hahmotettuna: | |||
# Me haluamme uskoa, että meidän tulisi uskoa vain tieteen tuloksiin. | # Me haluamme uskoa, että meidän tulisi uskoa vain tieteen tuloksiin. | ||
Rivi 83: | Rivi 83: | ||
# Vain sellaisten olioiden olemassaoloon on järkevää uskoa, jotka ovat tieteellisiä eli joiden puolesta on esittää havaintoihin ja kokeisiin perustuvaa evidenssiä. | # Vain sellaisten olioiden olemassaoloon on järkevää uskoa, jotka ovat tieteellisiä eli joiden puolesta on esittää havaintoihin ja kokeisiin perustuvaa evidenssiä. | ||
# Kristinuskon Jumalan olemukseen kuuluvat vapaa tahto, kaikkivoipaisuus ja arvaamattomuus, joten mikä tahansa havainto sopii yhteen tällaisen Jumalan kanssa. Jumalan olemassaolo ei siis ole edes periaatteessa kumottavissa. | # Kristinuskon Jumalan olemukseen kuuluvat vapaa tahto, kaikkivoipaisuus ja arvaamattomuus, joten mikä tahansa havainto sopii yhteen tällaisen Jumalan kanssa. Jumalan olemassaolo ei siis ole edes periaatteessa kumottavissa. | ||
# Johtopäätös: Jumala ei ole sellainen olio, jonka olemassaoloon on järkevää uskoa. | # Johtopäätös: Jumala ei ole sellainen olio, jonka olemassaoloon on järkevää uskoa. | ||
Tässä muodossaan argumentti on olennaisesti pelkkä subjektiivinen kannanotto, jonka mukaan Jumalan olemassaolon puolesta esitetty todistusaineisto ei ole riittävää.<ref> | Tässä muodossaan argumentti on olennaisesti pelkkä subjektiivinen kannanotto, jonka mukaan Jumalan olemassaolon puolesta esitetty todistusaineisto ei ole riittävää.<ref>Näiden argumenttien yhteisen kakkospremissin ongelmallisuutta on käsitelty jo edellä argumentin ärhäkämmän muodon yhteydessä. Tuolloin havaittiin, että Raamatun Jumala on sekä luonnon että historian Jumala, ja siksi Hänellä – aivan järkevien ja yleisymmärteisten perusteiden mukaan – on konkreettista tekemistä niin luonnon- kuin ihmistieteidenkin tutkimuskohteiden kanssa.</ref> Tässä vaiheessa onkin syytä kysyä, mikä sitten [[Ateismin falsifioitavuus|olisi riittävää]]. | ||
Jos ateisti haluaa johdonmukaisesti soveltaa ylläolevaa päättelyä, hän ei voi uskoa esimerkiksi yhdenkään sellaisen ihmisen olemassaoloon, jota Jumala ei ole luonut. Koska ei ole mahdollista todistaa, että on olemassa ihminen, jota Jumala ei ole luonut, ei todistustaakan periaatteen mukaan ole perusteita uskoa ihmisten olemassaoloon, tai ainakaan sellaisten ihmisten olemassaoloon, joita Jumala ei olisi luonut. Tämän perusteella olisi siis järkevää uskoa, että Jumala on luonut kaikki ihmiset, mikä merkitsee, että Jumala on olemassa. | Jos ateisti haluaa johdonmukaisesti soveltaa ylläolevaa päättelyä, hän ei voi uskoa esimerkiksi yhdenkään sellaisen ihmisen olemassaoloon, jota Jumala ei ole luonut. Koska ei ole mahdollista todistaa, että on olemassa ihminen, jota Jumala ei ole luonut, ei todistustaakan periaatteen mukaan ole perusteita uskoa ihmisten olemassaoloon, tai ainakaan sellaisten ihmisten olemassaoloon, joita Jumala ei olisi luonut. Tämän perusteella olisi siis järkevää uskoa, että Jumala on luonut kaikki ihmiset, mikä merkitsee, että Jumala on olemassa. (Plantinga 1983: 27–29.) | ||
==Tieteisusko ja kristinusko== | ==Tieteisusko ja kristinusko== | ||
Tieteellä on kristilliset juuret sekä historiallisesti että maailmankatsomuksellisesti. Historiallisesti tiede kehitettiin huippuunsa juuri kristillisessä Euroopassa. Maailmankatsomuksellisesti juuri kristinusko antoi tieteelle sen tarvitseman maailmankatsomuksellisen pohjan: Kristinusko merkitsi taikauskon loppua, luonto nähtiin Jumalan luomaksi ja Raamatun mukaisesti pitkälti luonnonlakien hallitsemaksi, ei henkiolentojen ja demonien ilmentymäksi. | Tieteellä on kristilliset juuret sekä historiallisesti että maailmankatsomuksellisesti. Historiallisesti tiede kehitettiin huippuunsa juuri kristillisessä Euroopassa. Maailmankatsomuksellisesti juuri kristinusko antoi tieteelle sen tarvitseman maailmankatsomuksellisen pohjan: Kristinusko merkitsi taikauskon loppua, luonto nähtiin Jumalan luomaksi ja Raamatun mukaisesti pitkälti luonnonlakien hallitsemaksi, ei henkiolentojen ja demonien ilmentymäksi. Kristinuskon pohjalta voitiin odottaa, että todellisuus on järkevä ja ymmärrettävä, koska sen Luoja on äärimmäisen järjellinen, että nimenomaan ihminen voi ymmärtää luomakuntaa, sillä molemmilla sama Luoja ja ihminen on Jumalan kuva, ja että ymmärryksemme ja havaintomme ovat luotettavia järkevän ja luotettavan Luojan luomina. Tämän lisäksi Jeesuksen käytännönläheinen ammatti johti siihen, että Euroopassa arvostettiin käytännön ammatteja ja siten mittausten tekijää, ei pelkästään nojatuolifilosofia. | ||
Kristinuskon pohjalta | |||
Kristinuskon | Kristinuskon alla tieteisusko voidaankin nähdä harhaopiksi, jossa absolutisoidaan tai jopa nostetaan Jumalan asemaan yksi sinällään hyvä todellisuuden ja tietämisen osa-alue. Koko todellisuus on itse asiassa huomattavasti rikkaampi ja laajempi kuin pelkkä tieteellisen tiedon alue, joka ei toisaalta edes ole hyvin määritelty. Vastaavanlaisesta absolutisoinnista on esimerkkejä muiltakin alueilta: Pankkiiri sortuu helposti ajatteluun, että vain raha ratkaisee, rahahan pyörittää myös tiedettä. Matemaatikolle saattaa vain matematiikka olla tärkeää. Joillekin tietojenkäsittelijöille kaikki on vain algoritmeja. Joillekin sosiologeille kaikki, tiedekin, on vain sosiologinen systeemi. Ihminen nostaa usein oman alansa tai erityisalueensa liian merkittävään asemaan. | ||
==Tunnettuja tieteisuskon edustajia== | ==Tunnettuja tieteisuskon edustajia== | ||
*[[Kari Enqvist]] | *[[Kari Enqvist]] | ||
*[[Esko Valtaoja]] | *[[wp:Esko Valtaoja|Esko Valtaoja]] | ||
*[[wp:Markku Myllykangas|Markku Myllykangas]] | *[[wp:Markku Myllykangas|Markku Myllykangas]] | ||
*[[Richard Dawkins]] | *[[Richard Dawkins]] | ||
Rivi 117: | Rivi 110: | ||
* [[Aukkojen Jumala]] | * [[Aukkojen Jumala]] | ||
* [[Yliluonnollinen]] | * [[Yliluonnollinen]] | ||
=== Internet === | === Internet === | ||
* [https://www.youtube.com/watch?v=8U_NS9WsJ08 Dr. William Lane Craig humiliates Dr. Peter Atkins] (YouTube, 3 min) | * [https://www.youtube.com/watch?v=8U_NS9WsJ08 Dr. William Lane Craig humiliates Dr. Peter Atkins] (YouTube, 3 min) | ||
== Viitteet == | == Viitteet == | ||
{{Viitteet | {{Viitteet}} | ||
[[Luokka:Maailmankatsomus]] | [[Luokka:Maailmankatsomus]] | ||
[[Luokka:Lukusuositukset]] | [[Luokka:Lukusuositukset]] |