Muokataan sivua Tiede
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 48: | Rivi 48: | ||
===Tieteen sisäinen jaottelu=== | ===Tieteen sisäinen jaottelu=== | ||
Tiede pyrkii selvittämään todellisuuden rakennetta erilaisten menetelmien avulla. Nämä menetelmät yhdistävät vaihtelevissa suhteissa ilmiöiden havainnointia eli empiriaa, koejärjestelyjä eli eksperimentaalisuutta sekä käsitemäärittelyä ja siihen perustuvaa päättelyä eli teoreettisia tarkasteluja. Kulttuurituotteita tutkittaessa myös tulkinnan eli | Tiede pyrkii selvittämään todellisuuden rakennetta erilaisten menetelmien avulla. Nämä menetelmät yhdistävät vaihtelevissa suhteissa ilmiöiden havainnointia eli empiriaa, koejärjestelyjä eli eksperimentaalisuutta sekä käsitemäärittelyä ja siihen perustuvaa päättelyä eli teoreettisia tarkasteluja. Kulttuurituotteita tutkittaessa myös tulkinnan eli hermeneutiikan menetelmät ovat välttämättömiä. | ||
Tiede jaetaan tavallisesti kahtia '''reaalitieteisiin''' ja '''käsitteellisiin tieteisiin'''. Reaalitieteiden ala jaetaan edelleen kahtia '''[[wp:luonnontiede|luonnontieteisiin]]''' ja '''[[wp:humanistinen tiede|humanistisiin tieteisiin]]'''; [[wp:tilastotiede|tilastotieteen]] menetelmiin vahvasti tukeutuvat '''[[wp:yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteet]]''' voi myös luokittaa reaalitieteiden kolmanneksi pääryhmäksi ja fyysisen ympäristön teknisen hallinnan osaamista ja välineistöä kehittävät '''[[wp:insinööritiede|insinööritieteet]]''' neljänneksi. Käsitteellisiin tieteisiin kuuluvat [[wp:matematiikka|matematiikka]] (johon tilastotieteen voi katsoa sisältyvän) ja [[wp:logiikka|logiikka]], joita reaalitieteille tarjoamansa olennaisen välineistön vuoksi voidaan nimittää myös '''menetelmätieteiksi'''. Erikoinen tapaus on luonnontieteiden, menetelmätieteiden ja insinööritieteiden piirteitä sisältävä [[wp:tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytiede]]. | Tiede jaetaan tavallisesti kahtia '''reaalitieteisiin''' ja '''käsitteellisiin tieteisiin'''. Reaalitieteiden ala jaetaan edelleen kahtia '''[[wp:luonnontiede|luonnontieteisiin]]''' ja '''[[wp:humanistinen tiede|humanistisiin tieteisiin]]'''; [[wp:tilastotiede|tilastotieteen]] menetelmiin vahvasti tukeutuvat '''[[wp:yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteet]]''' voi myös luokittaa reaalitieteiden kolmanneksi pääryhmäksi ja fyysisen ympäristön teknisen hallinnan osaamista ja välineistöä kehittävät '''[[wp:insinööritiede|insinööritieteet]]''' neljänneksi. Käsitteellisiin tieteisiin kuuluvat [[wp:matematiikka|matematiikka]] (johon tilastotieteen voi katsoa sisältyvän) ja [[wp:logiikka|logiikka]], joita reaalitieteille tarjoamansa olennaisen välineistön vuoksi voidaan nimittää myös '''menetelmätieteiksi'''. Erikoinen tapaus on luonnontieteiden, menetelmätieteiden ja insinööritieteiden piirteitä sisältävä [[wp:tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytiede]]. | ||
Rivi 85: | Rivi 85: | ||
#*Erityisen ongelmallista tässä mallissa on sen teologinen suodatinvaikutus: voi olla mahdollista puhua jotain teistisluontoista, kunhan vain itsesensuroi tietyt asiat. Tämä voi helpostikin johtaa tietynlaiseen "tieteen pelisääntöjen sanelemaan uususkonnollisuuteen", joka voi kristilliseltä kannalta katsoen olla yhtä harhaanjohtavaa kuin ateismikin. – Teologiselta kannalta tällaisiin "pelisääntöihin" sisäänrakennettuna vaarana on siis ennen muuta se, että niiden mukaan toimittaessa Raamatun mukaisesta kristillisestä [[AW:S#teismi|teismistä]] on henkilökohtaisella(kin) tasolla helppo liukua kohti järkeisoppista deismiä. Tällöin on mahdollista sanoa uskovansa kyllä Jumalaan "metafyysisenä luojana" mutta samaan aikaan vastustavansa "tieteen nimessä" henkeen ja vereen kaikkia kosmologian ulkopuolisia [[AW:S#suunnitteluhypoteesi|suunnitteluhypoteeseja]]. – Juuri tämäntyyppisistä aineksista on erilaisia liberaaliteologisia näkemyksiä aina rakennettu. | #*Erityisen ongelmallista tässä mallissa on sen teologinen suodatinvaikutus: voi olla mahdollista puhua jotain teistisluontoista, kunhan vain itsesensuroi tietyt asiat. Tämä voi helpostikin johtaa tietynlaiseen "tieteen pelisääntöjen sanelemaan uususkonnollisuuteen", joka voi kristilliseltä kannalta katsoen olla yhtä harhaanjohtavaa kuin ateismikin. – Teologiselta kannalta tällaisiin "pelisääntöihin" sisäänrakennettuna vaarana on siis ennen muuta se, että niiden mukaan toimittaessa Raamatun mukaisesta kristillisestä [[AW:S#teismi|teismistä]] on henkilökohtaisella(kin) tasolla helppo liukua kohti järkeisoppista deismiä. Tällöin on mahdollista sanoa uskovansa kyllä Jumalaan "metafyysisenä luojana" mutta samaan aikaan vastustavansa "tieteen nimessä" henkeen ja vereen kaikkia kosmologian ulkopuolisia [[AW:S#suunnitteluhypoteesi|suunnitteluhypoteeseja]]. – Juuri tämäntyyppisistä aineksista on erilaisia liberaaliteologisia näkemyksiä aina rakennettu. | ||
Näistä vaihtoehdoista näyttäisikin vain ensimmäinen olevan riittävän neutraali (avoin ja laaja-alainen), jotta tieteen opettamista kouluissa ja julkista rahoittamista voi pitää hyöty- ja tasapuolisuusmielessä oikeutettuna. Koska tiedettä tehdään kaikkien rahoilla ja | Näistä vaihtoehdoista näyttäisikin vain ensimmäinen olevan riittävän neutraali (avoin ja laaja-alainen), jotta tieteen opettamista kouluissa ja julkista rahoittamista voi pitää hyöty- ja tasapuolisuusmielessä oikeutettuna. Koska tiedettä tehdään kaikkien rahoilla ja opetetaan kaikille pakollisena aineena, minkään uskonvaraisen maailmankatsomuksen (tässä siis materialismi) ei pitäisi voida ajatella rajaavan tieteen kenttää itselleen edullisesti. | ||
Useat kristityt filosofit ovat olleet sitä mieltä, että Jumala-selitys ei ole tieteellinen selitys. Toisaalta huomattava kristitty tieteenfilosofi Del Ratzsch on päätynyt siihen tulokseen, että älykäs suunnittelija on tieteellinen selitys<ref>Del Ratzsch, Nature, Design, and Science: the Status of Design in Natural Science, 2001, State University of New York Press.</ref>. | |||
Useat | |||
====Tilannearvio==== | ====Tilannearvio==== | ||
Rivi 119: | Rivi 115: | ||
Lisäksi Jumala-selitys ilmeisesti tekee ennusteita. Ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä: | Lisäksi Jumala-selitys ilmeisesti tekee ennusteita. Ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä: | ||
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset. | #Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset. | ||
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.) | #Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.) | ||
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella. | #Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella. | ||
Rivi 128: | Rivi 124: | ||
Tämä argumentti on ongelmallinen useasta syystä: | Tämä argumentti on ongelmallinen useasta syystä: | ||
#Aukkojen- | #Aukkojen-X -syytös voidaan esittää mille tahansa selitykselle, sillä aina on mahdollista, että joku muu selitys korvaa ne jatkossa. Tämä on erityisen totta kaikille laajoja ennusteita tekeville selityksille, joiden ennusteet siis ovat laajoja ja siten melko alhaisia jokaisessa kohdassa (koska periaatteessa jokaisen hypoteeesin ennuste on normitettu siten että integraali kaikkien tapausten yli (eli todennäköisyys että tapahtuma on joku kaikista mahdollisista) on 1). | ||
#Ei ole mitenkään selvää, että tiede etenee | #Ei ole mitenkään selvää, että tiede etenee siihen suuntaan, että Jumala-selitykset korvautuvat materiatason selityksillä. Materialistisen selityksen ongelmat saattavat vain lisääntyä, Jumala-selityksen ennuste saattaa tarkentua, tai mittaukset, jotka sopivat yhä paremmin Jumala-selitykseen saattavat lisääntyä. | ||
#Jumala-selitystä voidaan pitää tilapäisenä | #Jumala-selitystä voidaan pitää tilapäisenä toistaiseksi parhaana selityksenä kyseessä olevalle asialle. Mikäli parempi materialistinen selitys kehitetään, se ei ole ongelma – näinhän käy lopulta useille tieteellisille selityksille. Samoin myös materialistiset selitykset ovat tilapäisiä, ja uudet mittaukset tai teoriakehitys saattavat johtaa siihen, että Jumala-selitys korvaa ne. | ||
===Kirjallisuutta=== | ===Kirjallisuutta=== | ||
*Del Ratzsch, Nature, Design, and Science: the Status of Design in Natural Science, 2001, State University of New York Press. (Tämä huomattavan tieteenfilosofin kirja sisältää joitakin ylläolevan suuntaisia ajatuksia [[Suunnitteluteoria]]n asemasta luonnontieteissä ja totuuden etsimisestä.) | *Del Ratzsch, Nature, Design, and Science: the Status of Design in Natural Science, 2001, State University of New York Press. (Tämä huomattavan tieteenfilosofin kirja sisältää joitakin ylläolevan suuntaisia ajatuksia [[Suunnitteluteoria]]n asemasta luonnontieteissä ja totuuden etsimisestä.) | ||
*Kristillisiä artikkeleita luonnontieteen alueelta | *Kristillisiä artikkeleita luonnontieteen alueelta http://www.4truth.net/site/c.hiKXLbPNLrF/b.786349/k.CAAC/Science.htm. | ||
== Viitteet == | == Viitteet == | ||
{{viitteet | {{viitteet}} | ||
{{Tieteenfilosofia}} | {{Tieteenfilosofia}} | ||
[[Luokka:Tieteenfilosofia]] | [[Luokka:Tieteenfilosofia]] |