Muokataan sivua Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Selkärankaisten fotoreseptorisolujen “nurinkurinen” asento on ollut yksi olennainen evoluutioteoreetikoiden käyttämä esimerkki huonosta suunnittelusta.<ref name="Dawkins1987">Dawkins, R. 1987. The Blind Watchmaker. New York, New York: W.W. Norton.</ref>{{,}}<ref>{{cite web |url=http://www.skepsis.fi/lehti/2004/2004-4mart.html |title= Ei älykäs eikä suunnitelma |author= Bruce Martin | date=4-2004 |publisher= Skepsis ry. |quote= ''Eikä ihmisen silmä ole millään muotoa täydellinen. Kaikilla selkärankaisilla silmän jokaisesta kolmesta miljoonasta valoherkästä verkkokalvon solusta lähtevät ”johdot” kulkevat verkkokalvon poikki ja pakkautuvat näköhermoon synnyttäen sokean pisteen. Suunnittelija ehdottaisi täysin päinvastaista, johtoja jotka kulkevat valoherkkien solujen takaosasta eikä silmän valoisalta puolelta (Dawkins 1987). Toisaalta mustekaloilla ja muilla pääjalkaisilla samaiset johdot lähtevät eri lailla kehittyneiden silmien takaosasta. Miksi suunnittelija on ollut mustekaloille myötämielisempi kuin ihmisille?'' |accessdate=2010-05-28}}</ref> Toisin kuin esimerkiksi mustekaloilla, selkärankaisten silmissä valoa aistivat solut (''fotoreseptorisolut'') ovat kymmenkerroksisen verkkokalvon<ref>{{cite web |url= | Selkärankaisten fotoreseptorisolujen “nurinkurinen” asento on ollut yksi olennainen evoluutioteoreetikoiden käyttämä esimerkki huonosta suunnittelusta.<ref name="Dawkins1987">Dawkins, R. 1987. The Blind Watchmaker. New York, New York: W.W. Norton.</ref>{{,}}<ref>{{cite web |url=http://www.skepsis.fi/lehti/2004/2004-4mart.html |title= Ei älykäs eikä suunnitelma |author= Bruce Martin | date=4-2004 |publisher= Skepsis ry. |quote= ''Eikä ihmisen silmä ole millään muotoa täydellinen. Kaikilla selkärankaisilla silmän jokaisesta kolmesta miljoonasta valoherkästä verkkokalvon solusta lähtevät ”johdot” kulkevat verkkokalvon poikki ja pakkautuvat näköhermoon synnyttäen sokean pisteen. Suunnittelija ehdottaisi täysin päinvastaista, johtoja jotka kulkevat valoherkkien solujen takaosasta eikä silmän valoisalta puolelta (Dawkins 1987). Toisaalta mustekaloilla ja muilla pääjalkaisilla samaiset johdot lähtevät eri lailla kehittyneiden silmien takaosasta. Miksi suunnittelija on ollut mustekaloille myötämielisempi kuin ihmisille?'' |accessdate=2010-05-28}}</ref> Toisin kuin esimerkiksi mustekaloilla, selkärankaisten silmissä valoa aistivat solut (''fotoreseptorisolut'') ovat kymmenkerroksisen verkkokalvon<ref>{{cite web |url=http://education.vetmed.vt.edu/Curriculum/VM8054/EYE/RETINA.HTM+ |title=The Retinal Tunic |accessdate=2010-05-28}}</ref> pohjalla vieläpä siten, että fotoreseptorisolujen valoa aistiva osa on solun "perällä". | ||
{{Quotation|Niin nerokas kuin silmän suunnittelu onkin, eräs ilmeinen virhe paljastaa sen alkuperän. Retina on nurinkurin. Hermosäikeet, jotka kuljettavat signaaleja silmän sauva- ja tappisoluista, lepäävät näiden solujen päällä. Päästäkseen aivoihin hermosäikeiden on tunkeuduttavata verkkokalvon läpi suuren aukon kautta, mikä synnyttää sokean pisteen. Kukaan älykäs suunnittelija ei laittaisi näin kömpelöä rakennetta videokameraan. Tämä on vain yksi sadoista onnettomista rakenteista evoluution historiassa, jotka osoittavan prosessin tarkoituksettomuuden.|Daniel Dennet (2005)|New York Times<ref name="Dennet2005">{{cite web |url=http://www.nytimes.com/2005/08/28/opinion/28dennett.html |title=Show Me the Science |author= Daniel Dennet |authorlink= |coauthors= |date= August 28, 2005 |format= |work= |publisher= New York Times |pages= |language= |archiveurl= |archivedate= |quote= ''Brilliant as the design of the eye is, it betrays its origin with a tell-tale flaw: the retina is inside out. The nerve fibers that carry the signals from the eye's rods and cones (which sense light and color) lie on top of them, and have to plunge through a large hole in the retina to get to the brain, creating the blind spot. No intelligent designer would put such a clumsy arrangement in a camcorder, and this is just one of hundreds of accidents frozen in evolutionary history that confirm the mindlessness of the historical process.'' |accessdate=2010-05-28}}</ref>}} | {{Quotation|Niin nerokas kuin silmän suunnittelu onkin, eräs ilmeinen virhe paljastaa sen alkuperän. Retina on nurinkurin. Hermosäikeet, jotka kuljettavat signaaleja silmän sauva- ja tappisoluista, lepäävät näiden solujen päällä. Päästäkseen aivoihin hermosäikeiden on tunkeuduttavata verkkokalvon läpi suuren aukon kautta, mikä synnyttää sokean pisteen. Kukaan älykäs suunnittelija ei laittaisi näin kömpelöä rakennetta videokameraan. Tämä on vain yksi sadoista onnettomista rakenteista evoluution historiassa, jotka osoittavan prosessin tarkoituksettomuuden.|Daniel Dennet (2005)|New York Times<ref name="Dennet2005">{{cite web |url=http://www.nytimes.com/2005/08/28/opinion/28dennett.html |title=Show Me the Science |author= Daniel Dennet |authorlink= |coauthors= |date= August 28, 2005 |format= |work= |publisher= New York Times |pages= |language= |archiveurl= |archivedate= |quote= ''Brilliant as the design of the eye is, it betrays its origin with a tell-tale flaw: the retina is inside out. The nerve fibers that carry the signals from the eye's rods and cones (which sense light and color) lie on top of them, and have to plunge through a large hole in the retina to get to the brain, creating the blind spot. No intelligent designer would put such a clumsy arrangement in a camcorder, and this is just one of hundreds of accidents frozen in evolutionary history that confirm the mindlessness of the historical process.'' |accessdate=2010-05-28}}</ref>}} | ||
