Muokataan sivua Tiede

Tiede nähdään yleensä populaarissa kulttuurissa järjestelmällisenä ja kriittisenä uuden tiedon tavoitteluna, jonka päämääränä on tuottaa luotettavaa tietoa ja toisaalta kumota vanhentuneita näkemyksiä. Tätä voi kutsua idealisoivaksi tiedenäkemykseksi. Siihen liittyy ajatus erityisestä tieteellisestä maailmankatsomuksesta, jota pidetään usein uskonnon vastakohtana.<ref>[[Tapio Puolimatka]], ''[[Usko, tieto ja myytit]], takakansi''</ref>

Toinen tapa on käsittää tiede empiiris-sosiologisesti: tiede on sitä, mitä tiedeyhteisö tekee. Näin ajatellen puhe erityisestä tieteellisestä maailmankatsomuksesta joutuu outoon valoon, sillä tieteen piirissä toimivilla tutkijoilla ei ole mitään yhtä yhtenäistä maailmankatsomusta. Yksimielisyyttä ei ole siitäkään, mikä on totuus jonkin tietyn tutkimusalan kysymyksistä tai mikä olisi paras tapa viedä tutkimusta eteenpäin, vaan näistä aiheista käydään jatkuvaa keskustelua ja väittelyjä tiedeyhteisön piirissä. Kilpailevat akateemiset koulukunnat kamppailevat keskenään tutkimusviroista ja -rahoituksesta. Näitä ilmiöitä tutkimaan on syntynyt oma tieteenalakin: tieteensosiologia.

Populaarikulttuurin idealisoivaan tiedenäkemykseen pitäydyttäessä myös kysymys tieteen alasta ja rajoista vaikuttaa ongelmattomalta: tiedehän tuottaa luotettavaa tietoa, ja totta kai tähän luotettavuuteen kuuluu myös tieto siitä, missä luotettavuus loppuu ja arvailut alkavat, siis tieto tieteen tarkoista rajoista. Tieteenfilosofiassa nämä kysymykset sitä vastoin ovat yhä vakuuttavaa vastausta vailla.

==Mitä tiede on?==
====Miten voidaan erottaa mikä on tiedettä ja mikä ei?====
Tätä ongelmaa kutsutaan tieteen demarkaatio-ongelmaksi - Miten erottaa tieteen ja 'epätieteen' välillä?  On esitetty, että tieteelliselle teorialle ominaisia piirteitä ovat: luonnonlakien ohjaamaa, selitettävissä luonnonlakien pohjalta, empiirisesti testattavissa, hypoteettista, [[falsioitavuus|falsifioitavissa]] <ref>[[William Dembski]], ''[[Älykkään suunnitelman idea]], Liite A.4, s. 195''</ref>, avoimuus, kriittisyys,  

==Tieteen synty ja kehitys==

==Onko Jumala tieteellinen selitys?==

Kysymys siitä, onko Jumala tieteellinen selitys, riippuu siitä miten tiede määritellään. Alla olennaiset vaihtoehdot:
#Tiede on totuuden etsintää. Koska on mahdollista että Jumala on monien asioiden selitys, Jumalan on oltava myös tieteellinen selitys.
#Tiede on parhaimman materialistisen selityksen etsintää. Tällöin tiede ei ole totuuden etsintää.

On huomattava, että viimeiset sata vuotta tiedettä on tehty siten, että Jumalaa (tai mitään yliluonnollista) ei ole saanut käyttää selityksenä. Tutkimusmassaa on siis kohdistettu vain materialistisiin selityksiin. Koska jokainen tieteellinen teoria vaatii paljon kehitystyötä, ei-materialistisille selityksille pitäisi myös antaa aikaa kehittyä ennen tasapuolista vertailua.

===Vastaväitteitä Jumala-selitykselle tieteessä===
Alla yleisiä perusteluita, joita on esitetty perusteluksi sille, että Jumalaa ei pitäisi käyttää selityksenä tieteessä:
====Muiden selitysten etsiminen loppuu====
Voidaan argumentoida, että koska Jumala on kaikkivoipa, Jumala-selityksellä voidaan selittää mitä tahansa, joten muiden selitysten etsiminen loppuisi jos Jumala-selitys sallitaan.

Tämä ei kuitenkaan ole hyvä perustelu, sillä Jumala-selityksestä voidaan pitää kiinni tilapäisesti. Itseasiassa kaikista tieteellisistä selityksistä pidetään joka tapauksessa kiinni tilapäisesti. Mikäli parempia selityksiä ilmaantuu, vanhat hylätään.
Teistille ei ole ongelma, että jollekin asialle keksitään ja hyväksytään Jumala-selitystä parempi selitys, mikäli se todella on parempi selitys. Se, onko selitys parempi, päätetään muilla tieteeenfilosofisilla kriteereillä (ennustavuus, selitysvoima, osin yksinkertaisuus), jotka eivät ole absoluuttisia.

Lisäksi nykyisellään ainakin fysiikassa ja biologiassa on melko kaikkivoipia selityksiä, siis selityksiä, joilla voidaan selittää mitä vain. Ilmeinen tällainen selitysperhe ovat erilaiset monimaailmankaikkeus-selitykset, joilla voidaan selittää mitä vain. Lisäksi esimerkiksi kvanttimekaanisella tunneloitumisella voidaan selittää mitä vain. (Kvanttifysiikka antaa toki hyvin pieniä todennäköisyyksiä vaikkapa kakun ilmaantumiselle pöydälle, mutta samoin Jumala-selityskin antaa erisuuria todennäköisyyksiä eri asioille.) Satunnaisprosessina myös makroevoluutioteoria voi selittää melkein minkälaisen biologisen eliöstön tahansa, alemmissa kerrostumissa löydetyt eliöt voidaan aina määritellään yksinkertaisemmiksi. Voidaan jopa todeta ettei evoluutiolla ole suuntaa, joten myöskään suunta monimutkaisuuteen ei välttämättä kuulu evoluutioteoriaan. Joku eliö on aina samankaltaisempi kuin toinen eliö, joten sukupuita voidaan aina muodostaa. (Varsinkin kun sukupuita rakentavissa malleissa ei yleensä sallita muita topologioita ja jos sallitaan todennäköisin topologia ei ole puu.)

Itse asiassa voidaan argumentoida, että ellei Jumala ole tieteellinen selitys, materialistisiin tieteellisiin selityksiin voidaan tieteessä uskoa aivan liian helposti. Näin Jumala-selityksen kieltäminen johtaa heikkoon ja älyllisesti laiskaan tieteentekoon.

====Historialliset esimerkit epäonnistuneista Jumala selityksistä====
Historiassa on joitein tieteellisiä epäonnistuneita Jumala-selityksiä. Mutta tieteessä on vielä enemmän epäonnistuneita materialistisia selityksiä. Lisäksi tieteen historian käyttö tieteellisten selitysten kriteerinä on vailla perusteita siitä syystä, että Jumala-selityksen epäonnistuneet selitysyritykset voidaan nähdä vain viitteinä siitä, että selitystä on käytetty väärässä kohtaa. Itse asiassa useimmat toimivat tieteelliset selitykset eivät olisi toimineet toiseen asiaan sovellettuna. Jos esimerkiksi kvarkkien välistä värivuorovaikutusta olisi esitetty selityksenä painovoimalle ja sähköheikolle vuorovaikutukselle, tämä epäonnistumisten historia ei todistaisi värivuorovaikutusta vääräksi kvarkkeja tarkastellessa.  

====Jumalaa on vaikea ennustaa joten Jumala-selitys ei tee ennusteita====
Voidaan argumentoida, että koska Jumalaa on vaikea ennustaa, Jumala-selitys ei tee riittävän tarkkoja ennusteita, joten sitä ei pitäisi sallia tieteeseen.

Ensiksikin tieteessä on jo teorioita, jotka eivät tee ennusteita. Näitä ovat monimaailmankaikkeusteoriat sekä esimerkiksi evoluutioteoria (perustelu kuten yllä: alemmissa kerrostumissa löydetyt eliöt voidaan aina määritellään yksinkertaisemmiksi. Voidaan jopa todeta ettei evoluutiolla ole suuntaa, joten myöskään suunta monimutkaisuuteen ei välttämättä kuulu evoluutioteoriaan. Joku eliö on aina samankaltaisempi kuin toinen eliö, joten sukupuita voidaan aina muodostaa. Varsinkin kun sukupuita rakentavissa malleissa ei yleensä sallita muita topologioita ja jos sallitaan todennäköisin topologia ei ole puu.).

Lisäksi Jumala-selitys ilmeisesti tekee ennusteita. Ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, alla esimerkkejä:
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset. 
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella. 
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikkalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Jumala luo tietoisia havaitsijoita sallivan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan. Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1 kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000 kertainen jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luon maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).

====Aukkojen Jumala====
Voidaan argumentoida, että koska tulevaisuudessa tiede ehkä löytää materiatason selityksen tarkasteltavalle asialle, Jumala-selitys olisi vain väärä ja tilapäinen selitys asialle.

Tämä argumentti on ongelmallinen useasta syystä:
#Aukkojen-X -syytös voidaan esittää mille tahansa selitykselle, sillä aina on mahdollista, että joku muu selitys korvaa ne jatkossa. Tämä on erityisen totta kaikille laajoja ennusteita tekeville selityksille, joiden ennusteet siis ovat laajoja ja siten melko alhaisia jokaisessa kohdassa (koska periaatteessa jokaisen hypoteeesin ennuste on normitettu siten että integraali kaikkien tapausten yli (eli todennäköisyys että tapahtuma on joku kaikista mahdollisista) on 1). 
#Ei ole mitenkään selvää, että tiede etenee siihen suuntaan, että Jumala-selitykset korvautuvat materiatason selityksillä. Materialistisen selityksen ongelmat saattavat vain lisääntyä, Jumala selityksen ennuste saattaa tarkentua, tai mittaukset, jotka sopivat yhä paremmin Jumala-selitykseen saattavat lisääntyä. 
#Jumala selitystä voidaan pitää tilapäisenä toistaiseksi parhaana selityksenä kyseessä olevalle asialle. Mikäli parempi materialistinen selitys kehitetään, se ei ole ongelma, näinhän käy lopulta useille tieteellisille selityksille. Samaan aikaan myös materialistiset selitykset ovat tilapäisiä, ja uudet mittaukset tai teoriakehitys saattaa johtaa siihen Jumala-selitys korvaa ne.


===Kirjallisuutta===
Del Ratzsch, Nature, Design, and Science: the Status of Design in Natural Science, 2001, State University of New York Press. (Tämä huomattavan tieteenfilosofin kirja sisältää joitakin ylläolevan suuntaisia ajatuksia [[Suunnitteluteoria]]n asemasta luonnontieteissä ja totuuden etsimisestä.)


== Viitteet ==
{{viitteet}}