Muokataan sivua Textus Receptus
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Textus Receptus''' ([[ | [[Image:Textus receptus.jpg|thumb|200px|Textus receptus.]] | ||
'''Textus Receptus''' ([[latina]]a "Vastaanotettu Teksti") on nimi, jolla tarkoitetaan ensimmäiseen, vuonna 1516 julkaistuun [[muinaiskreikka|kreikankieliseen]] [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] alkutekstiin perustuvaa Uuden testamentin tekstiperhettä. | |||
Nykyään Textus Receptus on suurimmaksi osaksi jäänyt pois käytöstä, koska sen tekstiä useimmat pitävät epäluotettavana. | Nykyään Textus Receptus on suurimmaksi osaksi jäänyt pois käytöstä, koska sen tekstiä useimmat pitävät epäluotettavana. | ||
| Rivi 5: | Rivi 6: | ||
== Erasmuksen laatimat tekstiversiot == | == Erasmuksen laatimat tekstiversiot == | ||
Ensimmäisen julkaistun Uuden testamentin painetun tekstilaitoksen laati [[ | Ensimmäisen julkaistun Uuden testamentin painetun tekstilaitoksen laati [[Erasmus Rotterdamilainen]] kääntäessään [[Raamattu]]a alkukielestä kreikasta latinaksi. Tekstilaitos perustuu itäisessä [[ortodoksinen kirkko|ortodoksikirkossa]] käytössä olleeseen Uuden testamentin niin kutsuttuun bysanttilaiseen tekstimuotoon, jonka luotettavuutta nykyisin useimmat tekstikriitikot, vaikkakaan eivät kaikki (katso [[Bysantin tekstilaitos]]), pitävät kyseenalaisena. | ||
Erasmuksen ensimmäinen vuoden 1516 painos kreikankielisestä Uudesta testamentista oli tehty kiiressä, ja se sisälsi paljon virheitä. Tekstilaitos perustui muutamiin myöhäisiin käsikirjoituksiin. Jotkin kohdat Erasmus, johtuen osaksi hänen käytössään olleen käsikirjoitusmateriaalin puutteellisuudesta, käänsi latinankielisestä ''[[Vulgata]]sta'' takaisin kreikkaan, ja johtuen tästä sekä laatimisvaiheessa tehdyistä huolimattomuusvirheistä Textus Receptuksen tekstissä on useita kohtia, joissa sillä ei ole lainkaan tukea kreikankielisissä käsikirjoituksissa. Pääosin Textus Receptus edustaa kuitenkin edellä mainittua Uuden testamentin bysanttilaista tekstimuotoa, jota sen pohjana olevat käsikirjoitukset edustavat. | Erasmuksen ensimmäinen vuoden 1516 painos kreikankielisestä Uudesta testamentista oli tehty kiiressä, ja se sisälsi paljon virheitä. Tekstilaitos perustui muutamiin myöhäisiin käsikirjoituksiin. Jotkin kohdat Erasmus, johtuen osaksi hänen käytössään olleen käsikirjoitusmateriaalin puutteellisuudesta, käänsi latinankielisestä ''[[Vulgata]]sta'' takaisin kreikkaan, ja johtuen tästä sekä laatimisvaiheessa tehdyistä huolimattomuusvirheistä Textus Receptuksen tekstissä on useita kohtia, joissa sillä ei ole lainkaan tukea kreikankielisissä käsikirjoituksissa. Pääosin Textus Receptus edustaa kuitenkin edellä mainittua Uuden testamentin bysanttilaista tekstimuotoa, jota sen pohjana olevat käsikirjoitukset edustavat. | ||
Erasmuksen kreikankielinen Uusi testamentti herätti laajaa mielenkiintoa. Ensimmäistä painosta seurasi pian toinen painos, jossa oli korjattu monia ensimmäisen painoksen virheitä. Kolmannessa painoksessa (1522) [[Ensimmäinen Johanneksen kirje|Ensimmäisen Johanneksen kirjeen]] tekstiin oli lisätty [[ | Erasmuksen kreikankielinen Uusi testamentti herätti laajaa mielenkiintoa. Ensimmäistä painosta seurasi pian toinen painos, jossa oli korjattu monia ensimmäisen painoksen virheitä. Kolmannessa painoksessa (1522) [[Ensimmäinen Johanneksen kirje|Ensimmäisen Johanneksen kirjeen]] tekstiin oli lisätty [[kolminaisuusoppi|pyhään kolminaisuuteen]] viittaava kohta, joka tunnetaan nimellä ''Comma Johanneum'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1112089887555&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=1.+Joh.+5%3A7-8&ctx=0&mod1=FinBiblia&mod2=KJV&mod3=TR 1. Joh. 5:7-8]): | ||
:7 ''Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:'' | :7 ''Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:'' | ||
:8 ''Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.'' | :8 ''Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.'' | ||
''Comma Johanneum'' sisältyi silloin yleisessä käytössä olleeseen Vulgatan versioon, ja sen vuoksi Erasmusta painostettiin lisäämään ''Comma Johanneum'' tekstilaitokseensa. Erasmuksen tekstistä kohta periytyi kuitenkin myöhempiin tekstiversioihin sekä niistä tehtyihin käännöksiin, joita ovat englanninkielinen ''[[ | ''Comma Johanneum'' sisältyi silloin yleisessä käytössä olleeseen Vulgatan versioon, ja sen vuoksi Erasmusta painostettiin lisäämään ''Comma Johanneum'' tekstilaitokseensa. Erasmuksen tekstistä kohta periytyi kuitenkin myöhempiin tekstiversioihin sekä niistä tehtyihin käännöksiin, joita ovat englanninkielinen ''[[King James Bible]]'' ja suomalainen vuoden ''1776 [[Biblia]]''. Lutherin käännöksestä ''Comma Johanneum'' puuttui, sillä se perustui Erasmuksen kreikankielisen UT:n toiseen painokseen. Kreikankielisistä käsikirjoituksista ''Comma Johanneum'' puuttuu lukuun ottamatta muutamia hyvin myöhäisiä, pääosin 1500-luvulla tai myöhemmin kopioituja käsikirjoituksia. Myöskään varhaiset kreikkalaiset kirkkoisät eivät viittaa tähän kohtaan. Tästä syystä kohta puuttuu useimmista nykyisistä Raamatun versiosta, jotka perustuvat Textus Receptusta myöhempiin ja uudempiin tekstilaitoksiin. Esimerkiksi [[Uusi kirkkoraamattu|uudessa kirkkoraamatussa]] jakeet ovat muodossa ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1112089951886&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=1.+Joh.+5%3A7-8&ctx=0&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=WHNU 1. Joh. 5:7-8], Westcottin ja Hortin laitoksen alkuteksti): | ||
:7 ''Todistajia on näin kolme:'' | :7 ''Todistajia on näin kolme:'' | ||
| Rivi 25: | Rivi 26: | ||
== Textus Receptus Raamatun kääntämisessä == | == Textus Receptus Raamatun kääntämisessä == | ||
Textus Receptus oli Uuden testamentin käännösten yksinomaisena pohjatekstinä aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. Textus Receptukseen pohjautuvia raamatunkäännöksiä ovat mm. [[ | Textus Receptus oli Uuden testamentin käännösten yksinomaisena pohjatekstinä aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. Textus Receptukseen pohjautuvia raamatunkäännöksiä ovat mm. [[Lutherin Raamattu]], [[William Tyndale]]n englanninkielinen käännös sekä samoin englanninkielinen ''[[King James Bible]]''. 1800-luvun loppupuolelta alkaen kuitenkin Westcottin ja Hortin tekstilaitos sekä muut uudet kriittiset tekstilaitokset syrjäyttivät lähes täydellisesti Textus Receptuksen. Textus Receptusta on kuitenkin jonkin verran käytetty Raamatun kääntämisessä nykyaikanakin; eräs merkittävimmistä nykyaikaisista Textus Receptukseen pohjautuvista käännöksistä on edellä mainittuun ''King James Bible''en pohjautuva englanninkielinen ''New King James Version''. Uudempi suomenkielinen Textus Receptukseen pohjautuva käännös on maisteri Toivo Koilon UT Suuri Ilosanoma vuodelta 1980. Uudempiin tekstilaitoksiin perustuvat Uuden testamentin käännökset poikkeavat joissakin kohdin selvästi aiemmista, Textus Receptukseen pohjautuvista raamatunkäännöksistä. Esimerkiksi [[Isä meidän]] -rukouksen sekä Matteuksen että Luukkaan rukousversiot ovat Textus Receptuksessa (ja edellä mainitussa [[Bysantin tekstilaitos|Bysantin tekstilaitoksessa]]) pidemmässä muodossa kuin nykyisin useimmin käytetyissä tekstilaitoksissa. Suurin osa eri pohjatekstien välisistä eroista on kuitenkin käännöksen kannalta melkein tai täysin merkityksettömiä. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
