Tapio Puolimatka

ApoWikistä
Versio hetkellä 27. toukokuuta 2010 kello 17.21 – tehnyt Otvari (keskustelu | muokkaukset) (Luokkaan "Tapio Puolimatka")
Tapio Puolimatka
Syntynyt 18.4. 1953
Instituutti Jyväskylän yliopisto: professori; Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Tampereen yliopisto: dosentti
Tutkinnot Helsingin yliopisto: FK 1986, VTT 1989, KT 1996

Tapio Puolimatka (KT, VTT) toimii kasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on kaksi Helsingin yliopistossa suoritettua tohtorin tutkintoa.

Elämän kulku

Vuonna 1989 Puolimatka suoritti käytännöllisen filosofian alan valtiotieteen tohtorin tutkinnon, vuonna 1996 kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän oli suorittanut vuonna 1986 pääaineenaan uskontotiede.

Vuonna 1993 hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian dosentiksi Helsinkiin erikoistumisaloinaan etiikka, yhteiskuntafilosofia ja kasvatusfilosofia. Lisäksi hänet on nimitetty sosiaalipedagogiikan dosentiksi Kuopioon ja kasvatustieteen dosentiksi Tampereelle vuonna 2002.

Puolimatka on toiminut Suomessa toistakymmentä vuotta yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Hän teki filosofista tutkimustyötä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa, erityisesti sen Spinoza-instituutissa, vuosina 1983-1989. Hän toimi vierailevana tutkijana Notre Damen (USA) yliopiston uskonnonfilosofian keskuksessa 1995-1998.

Teoksissaan hän on käsitellyt tieteen, uskonnon ja kasvatuksen aiheita filosofian näkökulmasta.

Tutkimustoiminta

Eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin kohdistuva tutkimus

Puolimatkan varhainen tutkimustyö kohdistui eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin. Hän pohtii erityisesti eettisen tiedon ja arvotiedon perustaa: Onko mahdollista saada yleispätevää eettistä tietoa? Onko olemassa moraalisia totuuksia ja yleispäteviä arvoja? Onko eettisiä väitteitä mahdollista oikeuttaa? Mikä on eettisten intuitioiden merkitys eettiselle tiedolle? Puolimatka puolustaa tutkimuksissaan moraalirealistista kantaa, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalitotuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen kantansa voitaisiin ilmaista myös sanomalla, että on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Koska moraalitieto on ensisijaisesti välittömän kokemuksen asia, se ei edellytä sitä, että ihminen pystyisi rakentamaan vastaansanomattoman argumentin moraalitotuuden puolustukseksi. On kuitenkin mahdollista esittää teoreettisella tasolla hyvin perusteluja argumentteja moraalitotuuden puolesta.

Tähän vaiheeseen liittyvät

  • Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa: Moral Realism and Justification

sekä artikkelit:

  • Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen (Ajatus 52, 1994) ja
  • Moral Realism and the Standards of Justification (Acta Philosophica Fennica 76, 2004).

Kasvatukseen ja demokratiaan kohdistuva tutkimus

Seuraavassa vaiheessa Puolimatkan tutkimuksen painopiste siirtyy demokratian ja kasvatuksen suhteeseen ja kysymykseen, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka analysoi erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellyttää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle.

Tähän vaiheeseen liittyvät

  • kasvatustieteen väitöskirja: Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim (Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki, 1995)

sekä seuraavat artikkelit:

  • Democracy, Education and the Critical Citizen (Philosophy of Education, 1996: 329-338),
  • The Problem of Democratic Values Education, (Journal of Philosophy of Education 31/3, 1997),
  • Democracy, Manipulation, and Critical Citizens (Inquiry, 1998),
  • In Defence of a Moral Concept of Democracy teoksessa Essays on Contemporary Liberalism at the Turn of the 21st Century (Ashgate Publishers, 1997),
  • Democratic Values Education Reconsidered: A Moral Realist Case (The Journal of Philosophy of Education, 2001) ja
  • Education for Critical Citizenship (Philosophy of Education, 2002).

Opetuksen ja sen vääristymien käsitteellinen analyysi

Yksi Puolimatkan tutkimuksen painopisteistä on ollut opetuksen käsitteessä ja sen lähikäsitteissä. Hänen tutkimuksensa kohteena on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa vääristymistään.

Tähän painopistealueeseen liittyvät seuraavat tutkimukset:

  • Opetusta vai indoktrinaatiota: Valta ja manipulaatio opetuksessa (Kirjayhtymä, 1997).
  • The Concept of Indoctrination (Philosophia Reformata, 1995).
  • Indoktrinaatio (Ajatus 54, 1996).

Kasvattajan auktoriteettiin ja kasvavan autonomiaan kohdistuva tutkimus

Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:

  • Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia (Kirjayhtymä 1999).
  • Teacher Authority. A case study from Finland (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The Journal of Education for Teaching, July, 2000).
  • Educational Authority and Manipulation (Paideusis 14:2, 2001).

Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta

Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (spherical pluralism). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen autonomia. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen autonomisesti toimiviksi instituutioiksi on edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistää vähemmistökulttuureja ja estää niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen pluralismin säilyttämistä. Täten rakenteellisen pluralismin teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat Puolimatkan tutkimukset:

  • Rakenteellinen indoktrinaatio, teoksessa Filosofisia iskuja (Tampere, 1998).
  • Sphere Pluralism and Critical Thinking (Studies in Philosophy of Education, 2004).

Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä

Puolimatkan tutkimuksessa on ollut yhtenä jatkuvana teemana kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista.

Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:

  • Elämän tarkoitus (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta.
  • Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The British Journal of Religious Education, September, 200X).
  • Education and the Meaning of Life (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) (Philosophy of Education, 2001).
  • Kasvatus kuolemaan teoksessa Kuoleman filosofia (Helsinki: Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta).

Konstruktivismiin liittyvä tutkimus

Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin, joka on modernin opetukseen ja oppimiseen liittyvän keskustelun keskeisiä käsitteitä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin.

Tähän aihepiiriin liittyvät tutkimukset:

  • Constructivism, Knowledge and Manipulation, (Philosophy of Education, 1999).
  • Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin (Tammi, 2002).
  • Constructivism and Critical Thinking (Inquiry 22:4, 2006).
  • Realismin rajankäyntejä (Kasvatus 1/2003).

Kasvatuksen tunneperustaan liittyvä tutkimus

Puolimatka analysoi filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle

  • teoksessaan Kasvatus, arvot ja tunteet (Tammi, 2004) sekä
  • artikkelissaan Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen (Aikuiskasvatus 2/2004).

Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.

Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret

Puolimatkan tutkimustyö on viime vuosina kohdistunut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juuriin.

Tästä aiheesta hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan:

  • Usko, tieto ja myytit (Tammi, 2005),
  • Usko, tiede ja Raamattu (Uusi Tie, 2007),
  • Usko, tiede ja evoluutio (Uusi Tie, 2008).

Kyseisessä trilogiassa hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Trilogian ensimmäisessä osassa hän pohtii mm. seuraavia kysymyksiä: "Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo?" Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta: "Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta?" Trilogian kolmas osa pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista. Hän käsitteli samaa aihepiiriä myös Suomen Filosofisen yhdistyksen Usko-kollokvion pohjalta julkaistuun kirjaan kirjoittamassaan artikkelissa:

  • Usko ja kumoajat (Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström & Pilvi Toppinen, toim. Usko, ss. 439-448. Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22, 2009.)

Ajankohtaista

Huuhaa-palkintokeskustelu (2008)

Skepsis ry antoi vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon Kustannus Oy Uusi Tielle Tapio Puolimatkan kirjojen Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio julkaisemisesta. Skepsis ei puuttunut kirjojen varsinaiseen asiasisältöön vaan katsoi kirjojen tarkoitukseksi luomisopin tuomisen kouluopetukseen ja sanoi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.1

Skeptikko-lehteen (6/2008) kirjoittamansa vastineen Puolimatka aloittaa seuraavalla mielikuvalla: "Kuvitellaan, että elämme keskiaikaa. Olet kirjoittanut tuhatsivuisen perusteellisesti argumentoidun kirjasarjan, jossa pyrit osoittamaan, että tiede on rajoittamatonta pyrkimystä totuuden löytämiseen ja että tiedettä pitäisi voida tehdä myös ateistisista ja agnostisista lähtökohdista. Kuvitellaan edelleen, että katolisen inkvisition alaosasto arvioi kirjasarjasi seuraavaan tapaan, ilman että millään tavalla viittaa esittämiisi argumentteihin: 'Kirjan tarkoituksena on kaiken opetuksen ja tieteen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin ateistinen fundamentalismi ansaitsemalleen paikalle.' Mitä vastaisit?"

Lehtihaastattelussa Puolimatka arvostelee Skepsiksen argumentointia epäselväksi sekä katsoo Skepsiksen tehneen perustavanlaatuisen sekaannuksen kirjan sisällön suhteen mutta kertoo, ettei ole pahoillaan saamasta tunnustuksesta, ja odottaa kutsua keskustelemaan kirjan sisällöstä.2 Kotimaa-lehti julkaisi Puolimatkan vastineen Skepsiksen palkintoon 18.12.2008. Puolimatka kommentoi palkintoa Ristin voitto -lehdessä: "Huuhaa-palkinto on keveämpää, osittain huumorilla höystettyä irvailua. Sana 'huuhaa' on voimakasta tunneviestintää, joka oikeuttaa tietyn maailmankatsomuksen hylkäämistä ilman järkiperusteluja. Olen kuitenkin iloinen, että ateistit kiinnittävät huomiota kirjoihini."3

Tiedekeskustelun avoimuuskoe -teos (2010)

Puolimatka analysoi Skepsiksen lausumaa ja muita julkisen keskustelumme ilmiöitä tarkemmin kirjassaan Tiedekeskustelun avoimuuskoe (Uusi Tie, 2010). Hän katsoo Skepsiksen rikkovan useita tieteellisen keskustelun periaatteita: Skepsis

  1. hyökkää henkilöä eikä väitettä vastaan,
  2. ohittaa vastustajan väitteen luomalla siitä irvikuvan ja
  3. luo väärän vastakkainasettelun.

Ajattelu

Tapio Puolimatkan ajattelu ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole jyrkän kreationistista, vaikka hän sitoutuukin luomiseen. Puolimatka pitää luomista ex nihilo mahdollisena, muttei myöskään ole ehdottomasti evoluution kautta luomista vastaan.4 Puolimatkan suhdetta polveutumiskysymykseen kuvaa hyvin vastaus Kalevan toimittajalle, Jarno Mälliselle:4

M: Et siis kiistä, että ihmisellä ja apinoilla on yhteinen kantaisä?

P: Kun olen filosofi, puhun mahdollisuuksista. Se on yksi mahdollisuus. Onko se tosiasia, on eri kysymys.

Teoksia

  • Kasvatus ja filosofia. 2. uudistettu painos (1. painos 1995, 3. painos 1999). Helsinki: Kirjayhtymä, 1996. ISBN 951-26-4249-2.
  • Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa. 2. painos 2001. Helsinki: Kirjayhtymä, 1998. ISBN 951-26-4286-7.
  • Launonen, Leevi & Puolimatka, Tapio: Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka. Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus, Opetusjulkaisuja 5/1999. Kuopio: Kuopion yliopisto, 1999. ISBN 951-781-044-X.
  • Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1999. ISBN 951-26-4458-4.
  • Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-26-4816-4.
  • Kasvatus, arvot ja tunteet. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-26-5085-1.
  • Usko, tieto ja myytit. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-26-5347-8.
  • Usko, tiede ja Raamattu. 3. painos 2008. Helsinki: Uusi tie, 2007. ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0).
  • Usko, tiede ja evoluutio. Helsinki: Kustannus Oy Uusi Tie, 2008. ISBN 978-951-619-498-4.
  • Tiedekeskustelun avoimuuskoe. Uusi Tie 2010. ISBN 978-951-619-524-0

Katso myös

Internet

ApologetiikkaWiki

Viitteet

  1. ^ Huuhaa-palkinto 2008 3.12.2008. Skepsis ry. Viitattu 4.12.2008.
  2. ^ http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=7171&Itemid=38 luettu 9.12.2008
  3. ^ Ristin Voitto, 10.12.2008, sivu 14
  4. > 4,0 4,1 Jarno Mällinen: Kiitos Huuhaa-palkinnosta 20.3.2009. Kaleva plus. Viitattu 27.3.2009. (Ja on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta. Luomistyö ei sulje pois polveutumista.)

Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/index.php?title=Tapio_Puolimatka&oldid=6778”