Multiversumi-hypoteesi
Näyttää vahvasti siltä, että luonnonlait ja niiden vakiot ovat tarkasti säädetyt siten, että elämä olisi mahdollista. Kykenemme ajattelemaan ja tekemään havaintoja, koska universumi on hienosäätönsä ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa. On esitetty, että koska emme voi havaita muuta kuin olemassaolomme, havainto olisi myös riittävä selitys hienosäädölle. Väite on kuitenkin väärä: Mahdollisuus ajatteluun ja havaintojen tekemiseen ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme tekemään havaintoja siitä. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri tuo havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä silminnäkijätodistus rikoksesta, vaikka se epäilemättä riittää todisteeksi oikeudessa. Havainto on vain todiste, että havaittu asia on olemassa, ei selitys, miksi tai millä mekanismilla. Havainto on itsensä todiste, mutta ei selitys.
Havainnot ja niiden syyt
Hienosäädetty universumi ja kyky tehdä havaintoja ovat molemmat osa päällekkäistä todistusaineistoa, jolle tulee molemmille löytää selitys. On totta, että meidän on mahdollista havaita vain universumi jossa on havaitsijoita mutta tästä ei tietenkään seuraa että universumin olisi oltava havaittavaa tyyppiä.
Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan hienosäädetyn universumin. Havainto ja hypoteesi eivät siten ole riippumattomia toisistaan, vaan toistensa suhteen ehdollisia. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, eli suurella todennäköisyydellä. Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi1 havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.
Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa. Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste2. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.
Hypoteesien vertailu
Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa3 voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.4
Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.
Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty [bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.5
Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.6 Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä. Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.
Katso myös
ApologetiikkaWiki
Internet
Viitteet
- ^ ainakaan ruumiistasi käsin
- ^ siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä
- ^ tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa
- ^ Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).
- ^ Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että Schrödingerin kissa ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.
- ^ aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä
