Ero sivun ”Justice: Rights and Wrongs (kirja)” versioiden välillä

ApoWikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 34: Rivi 34:


Evankeliumeissa Jeesus puolustaa Vanhan testamentin puolustaman neljän ryhmän lisäksi yhtä keskeistä ryhmää: vammaisia. Vanhan testamentin rituaalilaki asetti vammaiset toisarvoiseen asemaan sikäli, että he eivät voineet toimia esikuvina tulevasta täydellisestä ylipapista.
Evankeliumeissa Jeesus puolustaa Vanhan testamentin puolustaman neljän ryhmän lisäksi yhtä keskeistä ryhmää: vammaisia. Vanhan testamentin rituaalilaki asetti vammaiset toisarvoiseen asemaan sikäli, että he eivät voineet toimia esikuvina tulevasta täydellisestä ylipapista.
Luku 6: Paikallistamme sen, mihin meillä on oikeus
[[Luokka: Kirjat]] [[Luokka: Filosofia]]
[[Luokka: Kirjat]] [[Luokka: Filosofia]]

Versio 24. syyskuuta 2010 kello 12.35

Yalen yliopiston professorin Nicholas Wolterstorffin kirja Justice: Rights and Wrongs (Princeton: Princeton University Press)on herättänyt paljon keskustelua erityisesti kahden keskeisen väitteensä takia:

(1) Luontaisten oikeuksien käsite on historiallisesti peräisin Raamatusta. Sillä on keskeinen asema sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Vanhassa testamentissa se on sisäänrakennettu kahdella tavalla: (a) Vanha testamentti pitää itsestään selvänä, että orvoilla, köyhillä ja muukalaisilla on luontainen oikeus hyvinvointiin ja ihmisarvoiseen kohteluun. (b) Vanhan testamentin keskeinen sanoma, että Jumala antaa anteeksi syntejä, sisältää ajatuksen, että Jumalalla on luontaisia oikeuksia (esim. olla ihmisten kunnioittama), joita ihmiset voivat loukata.

(2) Luontaisia oikeuksia ei ole mahdollista oikeuttaa ei-teistisestä lähtökohdasta. Useimmat ei-teistiset yritykset oikeuttaa luontaisia ihmisoikeuksia ovat vedonneet johonkin inhimilliseen kykyyn kuten järjellisyyteen. Tällöin oikeuksien ulkopuolelle jäävät ne (esimerkiksi dementikot, älyllisesti kehitysvammaiset), joilla järjellisyyden kyky on jäänyt kehittymättömäksi tai on taantunut.


1. Luku: Kaksi käsitystä oikeudenmukaisuudesta

Wolterstorffin kirjan lähtökohtana on vertailla kahta perustavanlaisesti erilaista käsitystä oikeudenmukaisuudesta: (a) oikeudenmukaisuuden perusta on oikeassa järjesteyksessä, (b) oikeudenmukaisuuden ydin on luontaisissa oikeuksissa.


2. Luku: Kaksi kilpailevaa kertomusta

Yhden kertomuksen mukaan luontaisten ihmisoikeuksien käsite on peräisin Valistuksen ajoilta ja se on perusteiltaan sekulaari käsite.

Wolterstorff haastaa tämän kertomuksen ja osoittaa, että luontaisten oikeuksien käsite on peräisin Raamatusta. Sen pohjana on usko siihen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.


3. Luku: Oikeudenmukaisuus Vanhassa testamentissa

Vanhan testamentin oikeudenmukaisuuskäsityksen ytimessä on yhteiskunnan vähäosaisten kuten leskien, orpojen, muukalaisten ja köyhien puolustaminen.

Vanhan testamentin painotus, että Jumala antaa syntejä anteeksi, sisältää ajatuksen, että Jumalalla on luontaisia oikeuksia suhteessa ihmisiin, joita ihmiset voivat loukata.


Luku 4: Pyrkimys poistaa oikeudenmukaisuus Uudesta testamentista

Uudessa testamentissa on käytetty paljon san


Luku 5: Oikeudenmukaisuus Uudessa testamentissa

Evankeliumeissa Jeesus puolustaa Vanhan testamentin puolustaman neljän ryhmän lisäksi yhtä keskeistä ryhmää: vammaisia. Vanhan testamentin rituaalilaki asetti vammaiset toisarvoiseen asemaan sikäli, että he eivät voineet toimia esikuvina tulevasta täydellisestä ylipapista.

Luku 6: Paikallistamme sen, mihin meillä on oikeus