Ero sivun ”Jesus and the Eyewitnesses (kirja)” versioiden välillä

ApoWikistä
(Ak: Uusi sivu: Richard Bauckham)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
Richard Bauckham
Richard Bauckham (2006) kyseenalaistaa sen, että olisi tiedollisesti oikeutetulla tavalla mahdollista tehdä ero ”historian Jeesuksen” ja ”uskon Kristuksen” välillä. Historian Jeesus ja uskon Kristus ovat yksi ja sama persoona, jonka opimme tuntemaan evankeliumien välittämän silminnäkijöiden todistuksen perusteella.
 
Bauckham perustelee yksityiskohtaisesti väitettään, että kaikki neljä evankeliumia perustuvat sellaisten silminnäkijöiden todistukseen, jotka tunsivat Jeesuksen henkilökohtaisesti. Hän tuo esille useita näkökohtia, jotka osoittavat evankeliumien koostuvan silminnäkijätodistuksista.
 
Evankeliumien historiallinen luotettavuus saa esimerkiksi yhden vahvistuksen niissä ilmenevistä erisnimistä. Bauckham tekee yksityiskohtaisia vertailuja ensimmäisen vuosisadan Palestiinan juutalaisten parissa tavallisiin erisnimiin ja osoittaa evankeliumien nimistön vastaavan juuri oikean ajan ja paikan nimistöä (Bauckham 2006: luvut 3-5). Bauckham perustelee huolellisesti väitettään, jonka mukaan evankeliumeissa mainitaan yksityisten henkilöiden nimiä, jotta evankeliumien ensimmäiset lukijat saattoivat tarkistaa kyseiset tiedot kyseisiltä silminnäkijätodistajilta, jotka elivät edelleen alkuseurakunnan parissa. Esimerkiksi ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemisen yhteydessä eri evankeliumeissa mainitaan eri naisten nimiä riippuen siitä, keneen kyseinen evankeliumin kirjoittaja oli henkilökohtaisesti yhteydessä.
 
Evankeliumit tuovat korostetusti esille, että kyseiset silminnäkijätodistajat näkivät Jeesuksen elämään, kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvät tapahtumat. ”Siellä oli myös useita naisia jonkin matkan päässä tätä katselemassa” (Matt. 27: 55). ”Yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä. Ja joka sen näki, on sen todistanut.” (Joh. 19: 34-35) ”Magdalan Maria ja Joosefin äiti Maria katsoivat, mihin Jeesus haudattiin”. (Mark 15: 47.) ”Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa.” (Matt. 28: 1.) ”Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi.” (Joh. 20:8) Sama korostus luonnehtii koko Uutta testamenttia.”Me emme voi olla puhumatta siitä, minkä olemme nähneet ja kuulleet.” (Apt. 4: 20.) ”Minä, joka itsekin olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja” (1 Piet 5:1) ”Olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa.” (2 Piet. 1:16) ”Minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme.” (1 Joh. 1:1) Kristillinen usko perustuu tosiasioihin, jotka ovat havaittavissa, nähtävissä ja kuultavissa. Jeesus tosin sanoo autuaiksi niitä, jotka uskovat, vaikka eivät näe (Joh. 20: 29). Hän tarkoittaa tällä myöhempien sukupolvien kristittyjä, jotka voivat perustaa uskonsa niiden todistukseen, jotka olivat tapahtumien silminnäkijöitä.

Versio 25. heinäkuuta 2010 kello 16.18

Richard Bauckham (2006) kyseenalaistaa sen, että olisi tiedollisesti oikeutetulla tavalla mahdollista tehdä ero ”historian Jeesuksen” ja ”uskon Kristuksen” välillä. Historian Jeesus ja uskon Kristus ovat yksi ja sama persoona, jonka opimme tuntemaan evankeliumien välittämän silminnäkijöiden todistuksen perusteella.

Bauckham perustelee yksityiskohtaisesti väitettään, että kaikki neljä evankeliumia perustuvat sellaisten silminnäkijöiden todistukseen, jotka tunsivat Jeesuksen henkilökohtaisesti. Hän tuo esille useita näkökohtia, jotka osoittavat evankeliumien koostuvan silminnäkijätodistuksista.

Evankeliumien historiallinen luotettavuus saa esimerkiksi yhden vahvistuksen niissä ilmenevistä erisnimistä. Bauckham tekee yksityiskohtaisia vertailuja ensimmäisen vuosisadan Palestiinan juutalaisten parissa tavallisiin erisnimiin ja osoittaa evankeliumien nimistön vastaavan juuri oikean ajan ja paikan nimistöä (Bauckham 2006: luvut 3-5). Bauckham perustelee huolellisesti väitettään, jonka mukaan evankeliumeissa mainitaan yksityisten henkilöiden nimiä, jotta evankeliumien ensimmäiset lukijat saattoivat tarkistaa kyseiset tiedot kyseisiltä silminnäkijätodistajilta, jotka elivät edelleen alkuseurakunnan parissa. Esimerkiksi ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemisen yhteydessä eri evankeliumeissa mainitaan eri naisten nimiä riippuen siitä, keneen kyseinen evankeliumin kirjoittaja oli henkilökohtaisesti yhteydessä.

Evankeliumit tuovat korostetusti esille, että kyseiset silminnäkijätodistajat näkivät Jeesuksen elämään, kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvät tapahtumat. ”Siellä oli myös useita naisia jonkin matkan päässä tätä katselemassa” (Matt. 27: 55). ”Yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä. Ja joka sen näki, on sen todistanut.” (Joh. 19: 34-35) ”Magdalan Maria ja Joosefin äiti Maria katsoivat, mihin Jeesus haudattiin”. (Mark 15: 47.) ”Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa.” (Matt. 28: 1.) ”Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi.” (Joh. 20:8) Sama korostus luonnehtii koko Uutta testamenttia.”Me emme voi olla puhumatta siitä, minkä olemme nähneet ja kuulleet.” (Apt. 4: 20.) ”Minä, joka itsekin olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja” (1 Piet 5:1) ”Olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa.” (2 Piet. 1:16) ”Minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme.” (1 Joh. 1:1) Kristillinen usko perustuu tosiasioihin, jotka ovat havaittavissa, nähtävissä ja kuultavissa. Jeesus tosin sanoo autuaiksi niitä, jotka uskovat, vaikka eivät näe (Joh. 20: 29). Hän tarkoittaa tällä myöhempien sukupolvien kristittyjä, jotka voivat perustaa uskonsa niiden todistukseen, jotka olivat tapahtumien silminnäkijöitä.