Anonyymi
Et ole kirjautunut
Keskustelu
Muokkaukset
Luo tunnus
Kirjaudu sisään
ApoWiki
Haku
Muokataan osiota sivusta
Historiallis-kriittinen raamatuntutkimus
ApoWikistä
Nimiavaruudet
Sivu
Keskustelu
Lisää
Lisää
Sivun toiminnot
Lue
Muokkaa
Historia
Varoitus:
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos
kirjaudut sisään
tai
luot tunnuksen
, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.
Mainosroskan tarkastus.
Älä
täytä tätä!
== Heikko naturalistinen paradigma == Koska vahva naturalistinen paradigma on maailmankatsomuksellisesti sitoutuneessa perusmuodossaan ilmeisen sitoutunut tiettyihin kiistanalaisiin ennakko-olettamuksiin, Raamatun tieteelliseen tutkimukseen on pyritty soveltamaan myös lähestymistapaa, jossa ei suoranaisesti oteta kantaa siihen, onko Jumala olemassa vai ei ja voiko hän toimia historiassa vai ei. Tämä heikko naturalistinen paradigma on kuitenkin naturalistinen siinä mielessä, että siinä on sitouduttu naturalistiseen tietoteoriaan ja tutkimusohjelmaan. Siksi heikkoa naturalistista paradigmaa kutsutaan toisella nimellä [[metodologinen naturalismi|metodologiseksi naturalismiksi]]. Se nojautuu valistuksen näkemykseen, jonka mukaan tutkimus tulee perustaa pelkästään sellaiseen, mistä voidaan saada tietoa ihmisjärjen ja havaintojen avulla. Jumalan ilmoitusta ei hyväksytä tietolähteeksi. Jumalan todellisuutta ja ihmeiden mahdollisuutta ei kielletä eikä myönnetä, mutta niiden ei kuitenkaan katsota kuuluvan tutkimuksen piiriin. Niinpä tutkimuksen pohjaksi ei oleteta mitään sellaista tietoa, mikä voidaan saada vain Jumalan ilmoituksesta. Heikko naturalistinen paradigma pyrkii pitäytymään sellaiseen, minkä kaikki tutkijat voivat hyväksyä. Se pitää itsestään selvänä agnostista oletusta, jonka mukaan tieto Jumalasta ei ole yhteistä kaikille ihmisille. Se hylkää kristinuskon käsityksen, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on tieto Jumalasta, jonka he torjuvat syntinsä tähden. Heikon naturalistisen paradigman olennaisia piirteitä voidaan luonnehtia seuraavalla tavalla: * Tutkimuksessa ei oteta kantaa siihen, onko yliluonnollisia tapahtumia todella tapahtunut. Tutkimus rajoitetaan siihen, mitä tekstien kirjoittajat ovat kirjoituksillaan tarkoittaneet ja miten aitoina kyseisiä tekstejä on pidettävä. Kysymys tekstien pohjana mahdollisesti olevista yliluonnollisista tapahtumista, ei kuulu tämän näkemyksen mukaan tieteellisen tutkimuksen pohjalta ratkaistavien kysymysten piiriin. * Yliluonnollinen suljetaan tieteellisen keskustelun ulkopuolelle sillä perusteella, ettei sitä voida tieteellisesti tutkia. * Tutkimus ei ota kantaa siihen, voiko yliluonnollinen vaikuttaa luonnollisiin tapahtumasarjoihin. Tieteellisen tutkimuksen on rajoituttava tapahtumien luonnollisiin piirteisiin. * Jumalan sanallinen ilmoitus ei voi olla tieteessä tietolähteenä, koska se ei ole kaikkien hyväksymä. Tieteessä on rajoituttava sellaisiin tietolähteisiin kuten järkeen ja havaintoihin, jotka kaikki hyväksyvät, niin että tieteellistä tutkimusta voidaan harjoittaa yhteistyössä erilaisten maailmankatsomusten edustajien välillä. Heikossa naturalistisessa paradigmassa ei riittävästi tiedosteta järjellisyyden käsitteen sitoutumista erilaisiin lähtökohtaoletuksiin, jotka ovat perimmältään uskonnollisia. * Tietona voidaan pitää vain sellaisia tutkimustuloksia, jotka on saavutettu yleisesti hyväksyttyjen tietolähteiden pohjalta. Kaikki muu on uskon aluetta, joka on jokaisen henkilökohtainen asia. * Tieteelliset teoriat voivat vedota vain luonnollisiin tekijöihin ja tapahtumakulkuihin. Yliluonnollista voidaan lähestyä vain ihmisten kokemusten ja kertomusten kategoriana. Heikko naturalistinen lähestymistapa ei kuitenkaan oleta, että tieteellinen kuva maailmasta käsittäisi koko todellisuuden. * Heikossa naturalistisessa paradigmassa pyritään tieteellinen tutkimus toteuttamaan irrallaan maailmankatsomuksellisista oletuksista, koska niiden katsotaan haittaavan tieteellistä yhteistyötä eri tavalla ajattelevien tutkijoiden välillä. Jokainen täydentää tieteen tarjoamaa maailmankuvaa oman maailmankatsomuksensa pohjalta ja sijoittaa tieteellisen tiedon osaksi omaa maailmankatsomustaan. Vaikka heikko naturalistinen paradigma pyrkii puolueettomuuteen monissa naturalismin ja supranaturalismin välisissä kiistakysymyksissä, se käytännössä kuitenkin toimii naturalistisen tietoteorian ja tutkimusohjelman ehdoilla. Sen puolueettomuus on suurelta osin pinnallista ja näennäistä. Heikon ja vahvan naturalistisen paradigman lisäksi raamattukritiikissä on viimeisten vuosikymmenten aikana vaikuttanut myös postmoderni paradigma. Sen mukaan Raamatun tekstit eivät viittaa mihinkään itsensä ulkopuoliseen todellisuuteen. Jokaisen tutkijan tulee tulkita tekstejä avoimesti omasta lähtökohdastaan, koska tekstillä ei ole mitään objektiivista merkitystä. Jumalan on mahdotonta ilmoittaa itseään ihmisille, koska ihmiset eivät pysty ymmärtämään mitään ulkoapäin tulevaa sanomaa muuta kuin omista lähtökohdistaan, niin että sanoma olennaisesti muuttuu tulkitsijan mukaan. Jumala on pelkkä inhimillinen konstruktio, jolla ei ole vastaavuutta todellisuudessa. Postmodernia paradigmaa voidaan pitää sellaisena muunnelmana naturalistisesta paradigmasta, jossa on jo tultu tietoiseksi naturalistisen tutkimusohjelman ytimessä olevasta tietoteoreettisesta umpikujasta, joka tekee mahdottomaksi saavuttaa tiedollisesti oikeutettuja käsityksiä todellisuudesta. Raamattukritiikkiä on naturalistisessa viitekehyksessä perinteisesti toteutettu historiallis-kriittisten tutkimustekniikoiden avulla. Naturalismin ehdoilla sovellettu historiallis-kriittinen menetelmä ei ole pelkkä neutraalien tutkimustekniikoiden kokonaisuus, vaan tutkimuksellinen paradigma, johon liittyy tietty maailmankatsomuksellisesti sitoutunut käsitys kriittisyydestä ja tietty käsitys historiasta. Valistuksen käsitys kriittisyydestä on myös heikon naturalistisen paradigman perustava oletus. Palaan niihin myöhemmin. Tutkimustekniikoiden tasolla voi naturalistisessa ja supranaturalistisessa tutkimuksessa olla yhteisiä piirteitä. Tutkimustekniikat voivat kuitenkin palvella tieteellistä tutkimusta vain osana systemaattista metodologiaa. Metodologia puolestaan ei ole koskaan riippumaton tieteellisestä paradigmasta, johon sisältyy perustavia filosofisia olettamuksia ja perustava uskon varmuus tiettyjen tiedon lähteiden luotettavuudesta. Naturalistinen ja supranaturalistinen lähestymistapa sisältävät erilaisen arvion käytetyn tutkimustekniikan relevanssista ja sovellustavoista. Metodin käsite sisältää siis tutkimustekniikoiden lisäksi myös käytettyjen tutkimustekniikoiden tulkinnallisen viitekehyksen.
Yhteenveto:
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi.
Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (
ApoWiki:Tekijänoikeudet
). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä.
ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta
Muokkausohjeet
(avautuu uuteen ikkunaan)
Valikko
Valikko
Etusivu
Kahvihuone
Ilmoitustaulu
Lukusuositukset
Tuoreet muutokset
Luokkahakemisto
Satunnainen sivu
Kiitokset
Linkit
Ohje
Wiki-työkalut
Wiki-työkalut
Toimintosivut
Sivutyökalut
Sivutyökalut
Käyttäjäsivun työkalut
Lisää
Tänne viittaavat sivut
Linkitettyjen sivujen muutokset
Sivun tiedot
Sivun lokit