Muokataan sivua God's battalions (kirja)
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
===''Muslim Invaders''=== | ===''Muslim Invaders''=== | ||
'''Islamin leviäminen.''' Muhammedin syntyessä v. 570 kristikunta kattoi Lähi-idän, pohjois-Afrikan ja suuren osan Eurooppaa. Vain 80 vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen v. 632 uusi muslimien imperiumi oli syrjäyttänyt kristityt suuressa osassa Lähi-itää, koko pohjois-Afrikassa ja valtaosassa Espanjaa. Sadan vuoden kuluessa Sisilia, Sardinia, Korsika, Kreeta ja etelä-Italia joutuivat muslimien hallintaan. Miten tämä saavutettiin? Miten valloitettuja yhteisöjä hallittiin? Entä mitä tapahtui miljoonille kristityille ja juutalaisille? | '''Islamin leviäminen.''' Muhammedin syntyessä v. 570 kristikunta kattoi Lähi-idän, pohjois-Afrikan ja suuren osan Eurooppaa. Vain 80 vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen v. 632 uusi muslimien imperiumi oli syrjäyttänyt kristityt suuressa osassa Lähi-itää, koko pohjois-Afrikassa ja valtaosassa Espanjaa. Sadan vuoden kuluessa Sisilia, Sardinia, Korsika, Kreeta ja etelä-Italia joutuivat muslimien hallintaan. Miten tämä saavutettiin? Miten valloitettuja yhteisöjä hallittiin? Entä mitä tapahtui miljoonille kristityille ja juutalaisille? | ||
====''The conquests''==== | ====''The conquests''==== | ||
Useat historioitsijat pyrkivät selittämään muslimien varhaiset valloituspyrkimykset täysin materialistisilla ja sekulaareilla näkökohdilla. Erityisesti taloudellisten tarpeiden ja väestönkasvun katsotaan pakottaneen arabit invaasioihin ja valloitussotiin. Stark kuitenkin kiistää tällaiset perusteet, sillä niitä kannattaneet tahot otaksuivat, että sivistyneiden bysanttilaisten ja persialaisten kukistamiseen olisi tarvittu miesylivoima. Totuus on päinvastainen. | Useat historioitsijat pyrkivät selittämään muslimien varhaiset valloituspyrkimykset täysin materialistisilla ja sekulaareilla näkökohdilla. Erityisesti taloudellisten tarpeiden ja väestönkasvun katsotaan pakottaneen arabit invaasioihin ja valloitussotiin. Stark kuitenkin kiistää tällaiset perusteet, sillä niitä kannattaneet tahot otaksuivat, että sivistyneiden bysanttilaisten ja persialaisten kukistamiseen olisi tarvittu miesylivoima. Totuus on päinvastainen. | ||
Invaasiot suoritettiin huomattavan pienillä ja hyvin organisoiduilla arabisotajoukoilla. Valloitusten perimmäisenä syynä oli yksinkertaisesti arabien yhteistyön tuoma mahdollisuus käydä laajamittaista sotaa muita kulttuureja vastaan. | Invaasiot suoritettiin huomattavan pienillä ja hyvin organisoiduilla arabisotajoukoilla. Valloitusten perimmäisenä syynä oli yksinkertaisesti arabien yhteistyön tuoma mahdollisuus käydä laajamittaista sotaa muita kulttuureja vastaan. | ||
=====''Syria''===== | =====''Syria''===== | ||
'''Syyrian valloitus.''' Maan läheinen sijainti, Bysantin ja Persian vuosikymmeniä käymä kamppailu alueen hallinasta ja siitä seurannut poliittinen sekasorto tekivät Syyriasta oivallisen valloituskohteen. Yarmukin taistelun ja Bysantin armeijan tappion myötä Syyria siirtyi muslimien hallintaan v. 636. Damaskuksesta tulee kasvavan Islamilaisen imperiumin uusi pääkaupunki. | '''Syyrian valloitus.''' Maan läheinen sijainti, Bysantin ja Persian vuosikymmeniä käymä kamppailu alueen hallinasta ja siitä seurannut poliittinen sekasorto tekivät Syyriasta oivallisen valloituskohteen. Yarmukin taistelun ja Bysantin armeijan tappion myötä Syyria siirtyi muslimien hallintaan v. 636. Damaskuksesta tulee kasvavan Islamilaisen imperiumin uusi pääkaupunki. | ||
=====''Persia''===== | =====''Persia''===== | ||
'''Mesopotamian''' (nyk. Irak) '''ja Persian valloitus.''' Persialaiset ratsujoukot, jotka koostuivat arabipalkkasotureista, liittyvät muslimien puolelle. Persialaiset kärsivät murskatappion al-Qadisyyahin taistelussa v. 636. Persia menettää Mesopotamian hallinnan ja myöhemmin kukistuu myös itse ankarasta vastarinnasta huolimatta. | '''Mesopotamian''' (nyk. Irak) '''ja Persian valloitus.''' Persialaiset ratsujoukot, jotka koostuivat arabipalkkasotureista, liittyvät muslimien puolelle. Persialaiset kärsivät murskatappion al-Qadisyyahin taistelussa v. 636. Persia menettää Mesopotamian hallinnan ja myöhemmin kukistuu myös itse ankarasta vastarinnasta huolimatta. | ||
=====''The Holy Land''===== | =====''The Holy Land''===== | ||
Bysantin tappio Yarmukin taistelussa jättää Pyhän maan ilman tukea. Muslimit saapuvat Palestiinaan v. 636, ja pitkän piirityksen jälkeen Jerusalem antautuu kalifi Umarille v. 638. | Bysantin tappio Yarmukin taistelussa jättää Pyhän maan ilman tukea. Muslimit saapuvat Palestiinaan v. 636, ja pitkän piirityksen jälkeen Jerusalem antautuu kalifi Umarille v. 638. | ||
=====''Egypt''===== | =====''Egypt''===== | ||
Kalifi Umar lähettää pienen hyökkäysjoukon Egyptiin v. 639. Pakottaakseen bysanttilaisjoukot ulos kaupungeista muslimit surmaavat puolustuskyvyttömän Nikioun kaupungin asukkaat v. 640. Tappioiden vuoksi bysanttilaisjoukot vetäytyvät Aleksandriaan. Muslimeilla ei ole pienintäkään toivoa valloittaa kristillisen maailman suurinta kaupunkia. Aleksandria saa jatkuvaa täydennystä Bysantin laivastolta, jolla on täysi herruus Välimerellä. Tästä huolimatta Egyptin uusi kuvernööri Cyrus antautuu muslimeille. Bysanttilaiset valtaavat kaupungin kahdesti takaisin, mutta ylimielisyyden ja petturuuden vuoksi se menetetään jälleen muslimeille. Aleksandrian telakoiden ja resurssien avulla muslimit lähettävät ryöstöretkikuntia Kyprokselle, Sisiliaan ja Rhodokselle. Muslimien kesken puhkeaa vuosien sisällissota, minkä seurauksena islam jakaantuu sunneihin ja shiioihin. Vasta v. 670 valloitusjoukot etenevät pidemmälle pohjois-Afrikkaan. | Kalifi Umar lähettää pienen hyökkäysjoukon Egyptiin v. 639. Pakottaakseen bysanttilaisjoukot ulos kaupungeista muslimit surmaavat puolustuskyvyttömän Nikioun kaupungin asukkaat v. 640. Tappioiden vuoksi bysanttilaisjoukot vetäytyvät Aleksandriaan. Muslimeilla ei ole pienintäkään toivoa valloittaa kristillisen maailman suurinta kaupunkia. Aleksandria saa jatkuvaa täydennystä Bysantin laivastolta, jolla on täysi herruus Välimerellä. Tästä huolimatta Egyptin uusi kuvernööri Cyrus antautuu muslimeille. Bysanttilaiset valtaavat kaupungin kahdesti takaisin, mutta ylimielisyyden ja petturuuden vuoksi se menetetään jälleen muslimeille. Aleksandrian telakoiden ja resurssien avulla muslimit lähettävät ryöstöretkikuntia Kyprokselle, Sisiliaan ja Rhodokselle. Muslimien kesken puhkeaa vuosien sisällissota, minkä seurauksena islam jakaantuu sunneihin ja shiioihin. Vasta v. 670 valloitusjoukot etenevät pidemmälle pohjois-Afrikkaan. | ||
=====''North Africa''===== | =====''North Africa''===== | ||
Berberit tekevät pitkään vastarintaa mutta liittoutuvat lopulta muslimien kanssa. Karthago vallataan v. 698. Takaisinvalloituksen jälkeen kaupunki hajotetaan maan tasalle v. 705 ja valtaosa sen väestöstä surmataan. Riittävän laivaston turvin muslimit valloittavat loput bysanttilaiset rannikkokaupungit. | Berberit tekevät pitkään vastarintaa mutta liittoutuvat lopulta muslimien kanssa. Karthago vallataan v. 698. Takaisinvalloituksen jälkeen kaupunki hajotetaan maan tasalle v. 705 ja valtaosa sen väestöstä surmataan. Riittävän laivaston turvin muslimit valloittavat loput bysanttilaiset rannikkokaupungit. | ||
=====''Spain''===== | =====''Spain''===== | ||
Vuonna 711 noin 7 000 - 10 000 muslimia rantautuu etelä-Espanjaan sen vuoren juurelle, joka myöhemmin nimetään muslimikomentaja Tariq ibn-Ziyadin mukaan. Välimeren kapein salmi tunnetaan siitä pitäen nimellä ''Jabal Tariq'' (tai myös nimellä Gibraltar). Muslimien maihinnousu tulee espanjalaisille täytenä yllätyksenä. Kuningas Rodrigo kokoaa pikaisesti sotajoukon, joka kohtaa muslimit Guadaleten-joella ja kärsii tappion. Rodrigo hukkuu paetessaan teurastusta. Rodrigon joukkojen koosta on vain epävarmoja arvioita; varmaa sen sijaan on, että hän kärsi tappion ja että Tariq lähetti hänen päänsä (suolavedessä uitettuna) Damaskokseen. | Vuonna 711 noin 7 000 - 10 000 muslimia rantautuu etelä-Espanjaan sen vuoren juurelle, joka myöhemmin nimetään muslimikomentaja Tariq ibn-Ziyadin mukaan. Välimeren kapein salmi tunnetaan siitä pitäen nimellä ''Jabal Tariq'' (tai myös nimellä Gibraltar). Muslimien maihinnousu tulee espanjalaisille täytenä yllätyksenä. Kuningas Rodrigo kokoaa pikaisesti sotajoukon, joka kohtaa muslimit Guadaleten-joella ja kärsii tappion. Rodrigo hukkuu paetessaan teurastusta. Rodrigon joukkojen koosta on vain epävarmoja arvioita; varmaa sen sijaan on, että hän kärsi tappion ja että Tariq lähetti hänen päänsä (suolavedessä uitettuna) Damaskokseen. | ||
<!-- uusi kappale -->Espanjan valloitus kestää kaikkiaan noin seitsemän vuotta. Yleistä vastarintaa ei esiinny, sillä kansa on yleisesti vihannut brutaalia ja korruptoitunutta visigoottien<ref>eli länsigoottien</ref> hallintoa. | |||
Espanjan valloitus kestää kaikkiaan noin seitsemän vuotta. Yleistä vastarintaa ei esiinny, sillä kansa on yleisesti vihannut brutaalia ja korruptoitunutta visigoottien<ref>eli länsigoottien</ref> hallintoa. | |||
=====''Sicily and Southern Italy''===== | =====''Sicily and Southern Italy''===== | ||
Muslimit epäonnistuivat [[wp:Sisilia|Sisilia]]n valtauksessa kolmesti (v. 652, 667 ja 720). [[wp:Palermo|Palermo]] vallattiin pitkän piirityksen jälkeen v. 831 ja [[wp:Syrakusa|Syrakusa]] vasta v. 878. [[wp:Taormina|Taormina]], viimeinen bysanttilainen linnake, kukistui vasta v. 902. [[wp:Rooma|Rooma]] ryöstettiin kahdesti (v. 843 ja 846). Sisilian ja etelä-Italian miehitys kestää yli kaksisataa vuotta. | Muslimit epäonnistuivat [[wp:Sisilia|Sisilia]]n valtauksessa kolmesti (v. 652, 667 ja 720). [[wp:Palermo|Palermo]] vallattiin pitkän piirityksen jälkeen v. 831 ja [[wp:Syrakusa|Syrakusa]] vasta v. 878. [[wp:Taormina|Taormina]], viimeinen bysanttilainen linnake, kukistui vasta v. 902. [[wp:Rooma|Rooma]] ryöstettiin kahdesti (v. 843 ja 846). Sisilian ja etelä-Italian miehitys kestää yli kaksisataa vuotta. | ||
====''Muslim warfare''==== | ====''Muslim warfare''==== | ||
Miten arabit valloittivat niin nopeasti ja näennäisen vaivattomasti laajoja alueita "sivistyneiltä" imperiumeilta? Jotkut historioitsijat vetoavat miesylivoimaan ja toiset uskonnollisen kiihkon tuomaan päättäväisyyteen. Starkin mukaan muslimit olivat kuitenkin yhtä kyvykkäitä hyökkäämään ja vetäytymään kuin Bysantin ja Persian armeijat ja heidän joukkonsa olivat huomattavasti pienemmät. "Sivistyneemmillä" imperiumeilla ei ollut sotateknistä etulyöntiasemaa – lukuunottamatta piirityskoneita, joita tosin ei käytetty puolustussodissa. Kaikki osapuolet olivat yhtä lailla riippuvaisia miekoista, keihäistä, kirveistä ja jousipyssyistä. Kaikki käyttivät kilpiä ja ne, joilla oli varaa, rintapanssareita. Aikakaudelle oli myös tyypillistä, ettei Bysantilla ja Persialla ollut kovin kurinalaisia joukkoja. Ne koostuivat pääosin vierasmaalaisista palkkasotureista (joista suuri osa sitä paitsi oli arabeja). Nämä joukot eivät myöskään olleet arabiarmeijoita paremmin koulutettuja, vaan ne oli tarkoitettu lähinnä passiiviseen puolustukseen kuten linnakkeiden ja<!-- varustamoiden : mitä tämä on englanniksi? --> muiden tärkeiden kohteiden varusväeksi. Persian ja Bysantin ratsuväki taas oli tiedusteluun ja vihollisjoukkojen liikkeiden seurantaan määrällisesti riittämätöntä. | Miten arabit valloittivat niin nopeasti ja näennäisen vaivattomasti laajoja alueita "sivistyneiltä" imperiumeilta? Jotkut historioitsijat vetoavat miesylivoimaan ja toiset uskonnollisen kiihkon tuomaan päättäväisyyteen. Starkin mukaan muslimit olivat kuitenkin yhtä kyvykkäitä hyökkäämään ja vetäytymään kuin Bysantin ja Persian armeijat ja heidän joukkonsa olivat huomattavasti pienemmät. "Sivistyneemmillä" imperiumeilla ei ollut sotateknistä etulyöntiasemaa – lukuunottamatta piirityskoneita, joita tosin ei käytetty puolustussodissa. Kaikki osapuolet olivat yhtä lailla riippuvaisia miekoista, keihäistä, kirveistä ja jousipyssyistä. Kaikki käyttivät kilpiä ja ne, joilla oli varaa, rintapanssareita. Aikakaudelle oli myös tyypillistä, ettei Bysantilla ja Persialla ollut kovin kurinalaisia joukkoja. Ne koostuivat pääosin vierasmaalaisista palkkasotureista (joista suuri osa sitä paitsi oli arabeja). Nämä joukot eivät myöskään olleet arabiarmeijoita paremmin koulutettuja, vaan ne oli tarkoitettu lähinnä passiiviseen puolustukseen kuten linnakkeiden ja<!-- varustamoiden : mitä tämä on englanniksi? --> muiden tärkeiden kohteiden varusväeksi. Persian ja Bysantin ratsuväki taas oli tiedusteluun ja vihollisjoukkojen liikkeiden seurantaan määrällisesti riittämätöntä. | ||
<!-- uusi kappale -->Kamelien käyttö antaa arabeille logistisen etulyöntiaseman. Kamelikaravaanit, joihin muslimeilla oli monopoli, olivat ainoa käytännöllinen tapa matkustaa aavikoiden poikki. Vihollisjoukkojen sivustaan kyettiin iskemään erämaasta käsin ja tarvittaessa voitiin aina vetäytyä aavikon suojaan. Tämä antoi etulyöntiaseman Lähi-idän ja pohjois-Afrikan valloitussodissa. Vastoin yleistä käsitystä arabien menestys perustui pieniin armeijoihin, joihin kuului harvoin yli 10 000 miestä. Nämä joukot luottivat nopeuteensa, jonka turvin ne kykenivät tehokkaasti tuhoamaan liian etäälle toisistaan levittäytyneet vihollisjoukot tai kuluttamaan ne hyödyttömissä takaa-ajoissa. Bysanttia rasitti myös imperiumin suuruus ja joukkojen venyttäminen liian laajoille alueille. | |||
Kamelien käyttö antaa arabeille logistisen etulyöntiaseman. Kamelikaravaanit, joihin muslimeilla oli monopoli, olivat ainoa käytännöllinen tapa matkustaa aavikoiden poikki. Vihollisjoukkojen sivustaan kyettiin iskemään erämaasta käsin ja tarvittaessa voitiin aina vetäytyä aavikon suojaan. Tämä antoi etulyöntiaseman Lähi-idän ja pohjois-Afrikan valloitussodissa. Vastoin yleistä käsitystä arabien menestys perustui pieniin armeijoihin, joihin kuului harvoin yli 10 000 miestä. Nämä joukot luottivat nopeuteensa, jonka turvin ne kykenivät tehokkaasti tuhoamaan liian etäälle toisistaan levittäytyneet vihollisjoukot tai kuluttamaan ne hyödyttömissä takaa-ajoissa. Bysanttia rasitti myös imperiumin suuruus ja joukkojen venyttäminen liian laajoille alueille. | <!-- uusi kappale -->Arabeja myös johdettiin erittäin taitavasti. Kaikki keski- ja korkea-arvoiset upseerit valittiin Mekan islamilaisen eliitin riveistä. He ymmärsivät hallinnoinnin, komentoketjun ja strategisten tavoitteiden merkityksen. Varhaisten muslimijoukkojen upseerit valittiin myös meriittien perusteella – toisin kuin Bysantin ja Persian joukkojen, joiden ainoaksi pätevyydeksi jäivät sukulinjat. | ||
Arabeja myös johdettiin erittäin taitavasti. Kaikki keski- ja korkea-arvoiset upseerit valittiin Mekan islamilaisen eliitin riveistä. He ymmärsivät hallinnoinnin, komentoketjun ja strategisten tavoitteiden merkityksen. Varhaisten muslimijoukkojen upseerit valittiin myös meriittien perusteella – toisin kuin Bysantin ja Persian joukkojen, joiden ainoaksi pätevyydeksi jäivät sukulinjat. | |||
====''Governance''==== | ====''Governance''==== | ||
Vallatut alueet jaetaan provinsseihin, joita johtavat kalifin valitsemat kuvernöörit. Ajan myötä näistä provinsseista tulee itsenäisiä. Kussakin provinssissa arabit muodostavat pienen hallitsevan eliitin. Ei-muslimi-enemmistön kääntyminen vie useita vuosisatoja. Kalifien vaatimuksesta hallitseva eliitti pyrkii eristäytymään valtaväestöstä assimiloitumisen ehkäisemiseksi. Valtaväestöä kielletään esim. rakentamasta kirkkoja ja käyttämästä hevosia. Ei-muslimeja verotetaan tuntuvasti. | Vallatut alueet jaetaan provinsseihin, joita johtavat kalifin valitsemat kuvernöörit. Ajan myötä näistä provinsseista tulee itsenäisiä. Kussakin provinssissa arabit muodostavat pienen hallitsevan eliitin. Ei-muslimi-enemmistön kääntyminen vie useita vuosisatoja. Kalifien vaatimuksesta hallitseva eliitti pyrkii eristäytymään valtaväestöstä assimiloitumisen ehkäisemiseksi. Valtaväestöä kielletään esim. rakentamasta kirkkoja ja käyttämästä hevosia. Ei-muslimeja verotetaan tuntuvasti. | ||
====''Conquered Subjects''==== | ====''Conquered Subjects''==== | ||
'''Ei-muslimien kohtelu.''' Populaarilähteet katsovat muslimien kohdelleen juutalaisia ja harhaoppisia suvaitsevasti, toisin kuin kristityt, antaen heidän harjoittaa uskontoaan ilman häirintää. Stark epäilee tämän näkökannan alkaneen Voltairen, Gibbonin ja muiden 1700-luvun kirjailijoiden myötä, jotka halusivat esittää roomalaiskatolisen kirkon pahimmassa mahdollisessa valossa. Vaikka Koraani kieltääkin pakkokäännytyksen, tämä jää tyhjäksi legalismiksi muslimien tarjotessa "vapaavalintaista" kääntymistä vaihtoehtona orjuudelle ja kuolemalle. Normaalioloissa juutalaisten ja kristittyjen näkyvä uskonnon harjoittaminen, kirkkojen ja synagoogien rakentaminen kielletään. Erinäisinä vuosisatoina, aina Muhammedista lähtien, juutalaisia murhataan joukoittain. | '''Ei-muslimien kohtelu.''' Populaarilähteet katsovat muslimien kohdelleen juutalaisia ja harhaoppisia suvaitsevasti, toisin kuin kristityt, antaen heidän harjoittaa uskontoaan ilman häirintää. Stark epäilee tämän näkökannan alkaneen Voltairen, Gibbonin ja muiden 1700-luvun kirjailijoiden myötä, jotka halusivat esittää roomalaiskatolisen kirkon pahimmassa mahdollisessa valossa. Vaikka Koraani kieltääkin pakkokäännytyksen, tämä jää tyhjäksi legalismiksi muslimien tarjotessa "vapaavalintaista" kääntymistä vaihtoehtona orjuudelle ja kuolemalle. Normaalioloissa juutalaisten ja kristittyjen näkyvä uskonnon harjoittaminen, kirkkojen ja synagoogien rakentaminen kielletään. Erinäisinä vuosisatoina, aina Muhammedista lähtien, juutalaisia murhataan joukoittain. | ||
