Muokataan sivua Evoluutioteorian vastaiset argumentit
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 79: | Rivi 79: | ||
On mahdollista kuvitella sellainen maailma, jossa evoluutioteoria voisi olla tosi. Tämä maailma olisi silloin sellainen, jossa ei olisi mitään liian vaikeasti kokoonpantavaa, niin että kaikki havaittava olisi luontevasti selitettävissä satunnaisten ja kaiken aikaa voimassa olevien tekijöiden yhteisvaikutuksilla. Järjellinen evoluutioteoria myöntyisi aitoon falsifioitavuuteen: se ottaisi huomioon oman selityskykynsä rajallisuuden ja suostuisi olemaan väärässä, mikäli havaitut ilmiöt aivan ilmeisesti ylittävät sen selitysvoiman.<ref>Tieteenhistoriallinen kuriositeetti on, että Darwinin alkuperäinen ajatus ''olikin'' tässä merkityksessä järjellinen: Darwin kirjoitti, että jos voitaisiin osoittaa yksikin sellainen elin, joka ei olisi voinut kehittyä vähitellen, hänen teoriansa olisi kerta kaikkiaan kumottu. ([https://www.newsweek.com/charles-darwin-day-birthday-quotes-1328085 ''"If it could be demonstrated that any complex organ existed, which could not possibly have been formed by numerous, successive, slight modifications, my theory would absolutely break down. But I can find out no such case."''])</ref> Tieteellisen tutkimuksen olisi lähdettävä siitä, että joko kaikki maailman asiat voisivat syntyä tarkoituksettomasti, tai sitten olisi jotakin, mille ei olisi mahdollista löytää uskottavaa tarkoituksetonta selitystä. Tieteellisesti tutkimalla maailmaa on periaatteessa mahdollista selvittää, kumpi näistä vaihtoehdoista pätee. Kuvittelemassamme maailmassa tutkimuksen siis tulisi periaatteessa päätyä siihen, että kaikelle on uskottava tarkoitukseton selitys. | On mahdollista kuvitella sellainen maailma, jossa evoluutioteoria voisi olla tosi. Tämä maailma olisi silloin sellainen, jossa ei olisi mitään liian vaikeasti kokoonpantavaa, niin että kaikki havaittava olisi luontevasti selitettävissä satunnaisten ja kaiken aikaa voimassa olevien tekijöiden yhteisvaikutuksilla. Järjellinen evoluutioteoria myöntyisi aitoon falsifioitavuuteen: se ottaisi huomioon oman selityskykynsä rajallisuuden ja suostuisi olemaan väärässä, mikäli havaitut ilmiöt aivan ilmeisesti ylittävät sen selitysvoiman.<ref>Tieteenhistoriallinen kuriositeetti on, että Darwinin alkuperäinen ajatus ''olikin'' tässä merkityksessä järjellinen: Darwin kirjoitti, että jos voitaisiin osoittaa yksikin sellainen elin, joka ei olisi voinut kehittyä vähitellen, hänen teoriansa olisi kerta kaikkiaan kumottu. ([https://www.newsweek.com/charles-darwin-day-birthday-quotes-1328085 ''"If it could be demonstrated that any complex organ existed, which could not possibly have been formed by numerous, successive, slight modifications, my theory would absolutely break down. But I can find out no such case."''])</ref> Tieteellisen tutkimuksen olisi lähdettävä siitä, että joko kaikki maailman asiat voisivat syntyä tarkoituksettomasti, tai sitten olisi jotakin, mille ei olisi mahdollista löytää uskottavaa tarkoituksetonta selitystä. Tieteellisesti tutkimalla maailmaa on periaatteessa mahdollista selvittää, kumpi näistä vaihtoehdoista pätee. Kuvittelemassamme maailmassa tutkimuksen siis tulisi periaatteessa päätyä siihen, että kaikelle on uskottava tarkoitukseton selitys. | ||
Jos sitten maailmaa tutkittaessa ei löytyisi mitään, minkä aikaansaaminen olisi vaatinut tarkoituksettomien prosessien mahdollisuudet ylittäviä kykyjä, niin jonkinlainen evoluutioteoria todellakin olisi järjellinen selitys ja jäljelle jäisi enää se kysymys, millainen evoluutioteoria olisi kaikkein järkevin.<ref>Periaatteessa tässäkin tilanteessa olisi mahdollista pitäytyä luomisnäkemyksessä, eli vaikka evoluutioteoria olisi riittävä selitys, se ei todistaisi, ettei luomista olisi tapahtunut, ainoastaan tekisi tämän "oletuksen tarpeettomaksi".</br>Tällaisessa tapauksessa ja ''vain'' tällaisessa tapauksessa pitäisi paikkansa sellainen aikanamme valitettavan yleinen käsitys, jonka mukaan Jumalaan ja luomiseen vain jääräpäisesti uskotaan, vaikka tiede onkin löytänyt kaikelle luonnollisen selityksen. Nyt sen sijaan pitää paikkansa päinvastainen väittämä: että "kaikelle on luonnollinen selitys" -ajatukseen vain jääräpäisesti uskotaan, vaikkei toimivia luonnollisia selityksiä olekaan löydetty eikä niitä ole näköpiirissäkään | Jos sitten maailmaa tutkittaessa ei löytyisi mitään, minkä aikaansaaminen olisi vaatinut tarkoituksettomien prosessien mahdollisuudet ylittäviä kykyjä, niin jonkinlainen evoluutioteoria todellakin olisi järjellinen selitys ja jäljelle jäisi enää se kysymys, millainen evoluutioteoria olisi kaikkein järkevin.<ref>Periaatteessa tässäkin tilanteessa olisi mahdollista pitäytyä luomisnäkemyksessä, eli vaikka evoluutioteoria olisi riittävä selitys, se ei todistaisi, ettei luomista olisi tapahtunut, ainoastaan tekisi tämän "oletuksen tarpeettomaksi".</br>Tällaisessa tapauksessa ja ''vain'' tällaisessa tapauksessa pitäisi paikkansa sellainen aikanamme valitettavan yleinen käsitys, jonka mukaan Jumalaan ja luomiseen vain jääräpäisesti uskotaan, vaikka tiede onkin löytänyt kaikelle luonnollisen selityksen. Nyt sen sijaan pitää paikkansa päinvastainen väittämä: että "kaikelle on luonnollinen selitys" -ajatukseen vain jääräpäisesti uskotaan, vaikkei toimivia luonnollisia selityksiä olekaan löydetty eikä niitä ole näköpiirissäkään.</ref> Ennen kuin tähän kysymykseen voitaisiin todella käydä käsiksi, olisi kuitenkin oltava hyvät perusteet ajatella, että minkäänlainen evoluutioteoria voisi käydä havaittavan todellisuuden uskottavasta selityksestä. Tarvittaisiin siis tietynlainen naturalististen selitysmallien perustava uskottavuusselvitys. | ||
===Suunnitteluteoria ja aposteriorinen evoluutiokritiikki=== | ===Suunnitteluteoria ja aposteriorinen evoluutiokritiikki=== | ||
