Muokataan sivua Argumentointivirheet
ApoWikistä
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Argumentointivirheet''' eli '''perusteluvirheet''' ovat [[wp:retoriikka|keskustelutekniikan]] ja mielipiteen esittämisen virheitä, jotka muodollisesti näyttävät oikeilta, mutta joissa lähemmin tarkasteltuina on joko looginen virhe, ne kohdistuvat johonkin muuhun kuin itse asiaan tai joissa käydään ihmisten eikä asioiden kimppuun. | '''Argumentointivirheet''' eli '''perusteluvirheet''' ovat [[wp:retoriikka|keskustelutekniikan]] ja mielipiteen esittämisen virheitä, jotka muodollisesti näyttävät oikeilta, mutta joissa lähemmin tarkasteltuina on joko looginen virhe, ne kohdistuvat johonkin muuhun kuin itse asiaan tai joissa käydään ihmisten eikä asioiden kimppuun. Argumentointivirheitä on listattu jo keskiajalla, useimmiten [[wp:skolastikot|skolastikkojen]] toimesta. Monilla argumentointivirheillä on oma nimensä. | ||
Tässä artikkelissa käsitellään tavallisimpia argumentointitapoja, joita pidetään yleisesti virheellisinä. Useimmiten keskustelussa argumentin kumoamiseksi riittää, kun toteaa argumentoinnin olevan esimerkiksi puhdasta [[argumentum ad hominem]]ia, koska sellaista argumentaatiota tuskin kukaan pitää hyvänä. Toisaalta argumentoinnin osoittaminen aukkojen jumala -argumentaatioksi ei välttämättä riitä, sillä ei ole itsestään selvää, että aukkojen jumala -argumentointi olisi virheellistä argumentointia, joten silloin tulee kyetä perustelemaan myös aukkojen jumala -argumentoinnin virheellisyys. | Tässä artikkelissa käsitellään tavallisimpia argumentointitapoja, joita pidetään yleisesti virheellisinä. Useimmiten keskustelussa argumentin kumoamiseksi riittää, kun toteaa argumentoinnin olevan esimerkiksi puhdasta [[argumentum ad hominem]]ia, koska sellaista argumentaatiota tuskin kukaan pitää hyvänä. Toisaalta argumentoinnin osoittaminen aukkojen jumala -argumentaatioksi ei välttämättä riitä, sillä ei ole itsestään selvää, että aukkojen jumala -argumentointi olisi virheellistä argumentointia, joten silloin tulee kyetä perustelemaan myös aukkojen jumala -argumentoinnin virheellisyys. | ||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
=== Kysymys väitteen ja perusteen välisestä suhteesta === | === Kysymys väitteen ja perusteen välisestä suhteesta === | ||
Varsinaiset perusteluvirheet liittyvät esitetyn väitteen ja sen perusteluina käytettyjen näkökohtien välisiin suhteisiin, väitettä siis pyritään perustelemaan tavalla, joka, vaikka olisi kuinkakin totta, ei riitä näyttämään väitettä toteen. Taustana on ajatus, että suullisen tai kirjallisen puheenvuoron käyttäjä A tahtoo saada lisää kannatusta jollekin väitteelle P puhumalla sen puolesta käyttäen jotakin perustetta Q. Perusteita ja perusteluja voi olla samassa puheenvuorossa useitakin, mutta kutakin niistä voi tarkastella erikseen. Tällöin peruskysymyksenä on se, onko (riittävän) järkevän kuulijan välttämätöntä yhtyä näkemykseen P, mikäli hän myöntää todeksi perusteen Q. Ellei näin ole, perustelussa lienee jotain parantamisen varaa ja argumentaatioanalyysi voi mahdollisesti paikantaa ja nimetä kulloisenkin ongelman. | |||
Pätevän päättelyn klassisena lähtökohtana voi pitää ''modus (ponendo) ponens'' -päättelyä: | |||
: Q . . . . . . .(on totta, että Q pätee) | |||
: Q => P . . .(on totta, että jos Q pätee, myös P pätee) | |||
:------------ . . (edellisistä seuraa, että) | |||
: P . . . . . . . (on totta, että P pätee) | |||
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä olisi ainoa pätevä tapa päätellä, saati sitä, että suoranainen looginen päättely olisi ainoa pätevä tapa perustella. | |||
=== Kysymys perusteen omasta uskottavuudesta === | === Kysymys perusteen omasta uskottavuudesta === | ||
Erikoinen tapaus on se, jos peruste Q on itsessään loogisesti ristiriitainen tai muusta syystä epätosi. Silloin päättely (implikaatio) Q:sta P:hen on klassisen lauselogiikan mukaan yllättäen P:stä riippumatta aina sallittu (tosi), toisin sanoen väärästä väitteestä voi oikein päätellä mitä vain. Tätä on havainnollistettu seuraavalla esimerkkipäättelyllä: "Jos kuu on juustoa, niin lehmät lentävät." | Erikoinen tapaus on se, jos peruste Q on itsessään loogisesti ristiriitainen tai muusta syystä epätosi. Silloin päättely (implikaatio) Q:sta P:hen on klassisen lauselogiikan mukaan yllättäen P:stä riippumatta aina sallittu (tosi), toisin sanoen väärästä väitteestä voi oikein päätellä mitä vain. Tätä on havainnollistettu seuraavalla esimerkkipäättelyllä: "Jos kuu on juustoa, niin lehmät lentävät." | ||
Rivi 172: | Rivi 175: | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
[http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html Esimerkkejä argumentaatiovirheistä Skepsiksen sivuilla] | |||
<!--http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe && http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Argumentaatiovirheet--> | <!--http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe && http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Argumentaatiovirheet--> | ||