Muokataan sivua Apostolien teot

ApoWikistä
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 5: Rivi 5:
{{sitaatti|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}
{{sitaatti|Aidon tosiasia-aineiston puute korvataan käyttämällä reippaasti hyväksi analogian periaatetta kehitysmallien muodossa. – – Malli käyttää vain osan tosiasia-aineistosta, ja käytetty osa pakotetaan sopimaan mallin osaksi. Kristinuskon varhaishistorian tutkijat alkavat näyttää palapelin rakentajilta, joille annetaan 27 palaa tuhannen palan palapelistä ja jotka huomaavat vain kuuden tai seitsemän palan sopivan yhteen. Järkevä menettelytapa olisi laittaa nuo palat yhteen, arvata mihin tuo osa palapelista liittyy, ja sitten nöyrästi kieltäytyä tekemästä arvauksia niistä paloista, jotka eivät sovi yhteen. Nämä palapelin rakentajat kuitenkin heittävät menemään keskeisen palan, Apostolien teot, joka tekisi mahdolliseksi yleensä rakentaa yhteyksiä palojen välille. Sitten he vaativat oikeutta käyttää hyväkseen paloja muista palapeleistä. Lopulta he ottavat tämän palojen sekamelskan, rakentavat yleiskuvan siitä, millaiselta historian tulisi näyttää (jonkin yleisen palapelikaavan perusteella) ja alkavat muokata näitä paloja kunnes ne sopivat yhteen toistensa kanssa.}}


Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään {{rp|Luuk. 3:1}} olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bock, Darell | Nimeke = Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament | Julkaisija = Grand Rapids, Mich. Baker Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 283}}</ref>
Sen lisäksi että naturalistiset tutkijat ovat pyrkineet yleisellä tasolla kokonaan sivuuttamaan Uuden testamentin kuvauksen kristinuskon varhaisvaiheista, he ovat pyrkineet osoittamaan Uuden testamentin kirjoituksissa yksityiskohtaisia historiallisia virheitä. Naturalistiset tutkijat pitivät esimerkiksi pitkään {{rp|Luuk. 3:1}} olevaa mainintaa Abilenen neljännesruhtinaasta Lysaniaksesta todisteena Luukkaan historiallisesta epäluotettavuudesta. Epäilijät eivät koskaan väsyneet muistuttamasta tästä yksityiskohdasta. Lopulta kuitenkin paljastui, ettei kyseessä ole Luukkaan vaan naturalististen tutkijoiden historiallinen epäluotettavuus. Historiallinen todistusaineisto viittaa siihen, että aikaisemman vuonna 36 eKr. kuolleen Lysaniaksen lisäksi keisari Tiberiaksen aikana hallitsi toinen Lysanias. Jopa Josefus viittaa joissakin kohdissa Lysaniakseen tavalla, jonka olisi pitänyt tehdä selväksi, että kyseessä on Luukkaan aikalainen eikä hänen samanniminen aikaisemmin elänyt kaimansa (Antiquities 19.5.1 § 275; 20.7.1. § 138). Lopulta löydettiin piirtokirjoituksia, jotka sijoittivat Lysaniaksen juuri Luukkaan aikakauteen. Niinpä tämä malliesimerkki Uuden testamentin historiallisesta epäluotettavuudesta hävisi tyhjään ilmaan, josta se oli tullutkin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bock, Darell | Nimeke = Luke 1:1-9:50. Baker Exegetical Commentary on the New Testament | Julkaisija = Grand Rapids, Micn. Baker Books | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 283}}</ref>


Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Warfield, Benjamin Breckinridge | Nimeke = The Inspiration and Authority of the Bible | Julkaisija = Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company | Vuosi = 1970 | Kappale = | Sivu = 436-437}}</ref>
Muut vastaavat esimerkit ovat kokeneet samanlaisen kohtalon. Uuden testamentin kirjoittajien historiallinen luotettavuus on hämmästyttävää. Se vahvistuu jokaisen uuden löydön myötä. Luukas on jo kauan sitten osoitettu historiallisesti luotettavaksi kun hän kutsuu Kyproksen hallitsijaa prokonsuliksi. Löydettiin myös piirtokirjoitus, jossa mainitaan prokonsuli Sergius Paulus, josta Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa. Luukkaan historiallista luotettavuutta korostaa se, että tuon ajan poliittinen historia on hyvin monimutkaista. Maakuntien asema vaihtuu useasti, rajat muuttuvat samoin kuin suhteet Rooman keskushallintoon. Tätä maailmaa on historiallisen väärentäjän myöhemmin hyvin vaikea kuvata luotettavasti. On täysin mahdotonta ajatella, että Luukkaan evankeliumi olisi myöhemmän väärentäjän työtä ottaen huomioon, kuinka yksityiskohtaisen luotettavasti siinä onnistutaan kuvaamaan tapahtumien historialliset olosuhteet. Luukas on onnistunut liikkumaan tässä labyrintissa todellisen asiantuntijan tavoin. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta onnistua kuvaamaan historiallisia olosuhteita näin tarkasti. Historiallisesti luotettavina pidetyt roomalaiset historioitsijat ovat tehneet virheitä. Jopa Tacitus erehtyy joissakin yksityiskohdissa. Sata vuotta myöhemmin eläneen väärentäjän olisi ollut mahdotonta välttää kaikkia lukuisia historiallisia ansoja ilman virheitä. Uusi testamentti osoittautuu historiallisen todistusaineiston valossa silminnäkijöiden todistuksen varaan rakennetuksi teokseksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Warfield, Benjamin Breckinridge | Nimeke = The Inspiration and Authority of the Bible | Julkaisija = Phliladelphia: The Presbysterian and Reformed Publishing Company | Vuosi = 1970 | Kappale = | Sivu = 436-437}}</ref>
Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kaikki ApoWikiin tehtävät tuotokset katsotaan julkaistuksi GNU Free Documentation License 1.3 or later -lisenssin mukaisesti (ApoWiki:Tekijänoikeudet). Jos et halua, että kirjoitustasi muokataan armottomasti ja uudelleenkäytetään vapaasti, älä tallenna kirjoitustasi. Tallentamalla muutoksesi lupaat, että kirjoitit tekstisi itse, tai kopioit sen jostain vapaasta lähteestä. ÄLÄ KÄYTÄ TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTA MATERIAALIA ILMAN LUPAA!
Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)
Noudettu kohteesta ”https://apowiki.fi/wiki/Apostolien_teot