Vapaa-ajattelijan käsikirja - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-05-04T11:55:52Z

linkkifix

Otvari: /* Clarita Villanueva */ fix

2010-04-26T10:07:29Z

Clarita Villanueva: fix

← Vanhempi versio		Versio 26. huhtikuuta 2010 kello 10.07
Rivi 85:		Rivi 85:

	===Clarita Villanueva===		===Clarita Villanueva===
	Helluntailaisuuden parissa tapahtuneita "ihmeitä" on kritisoitu niiden vahvistamattomuudesta. Useinhan ihmeiden kerrotaan sattuneen kotikokouksissa, lähetyskentillä jne., siis sellaisissa paikoissa, joiden tapahtumista on vaikea saada tieteellisessä mielessä vakuuttavaa vahvistusta. Toisaalta esimerkiksi Filippiineillä sattuneet [~~http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/riivattu.htm~~ Clarita Villanuevaan liittyneet tapahtumat] toteutuivat median "valvonnassa", ja näitä yliluonnollisia ilmiöitä tutkivat puolueettomat tahot.<ref>Kankaanniemi M ”Riivaajien ulosajaminen: Tapaustutkimus” http://gamma.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/riivattu.htm</ref>		Helluntailaisuuden parissa tapahtuneita "ihmeitä" on kritisoitu niiden vahvistamattomuudesta. Useinhan ihmeiden kerrotaan sattuneen kotikokouksissa, lähetyskentillä jne., siis sellaisissa paikoissa, joiden tapahtumista on vaikea saada tieteellisessä mielessä vakuuttavaa vahvistusta. Toisaalta esimerkiksi Filippiineillä sattuneet [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus\|Clarita Villanuevaan liittyneet tapahtumat]] toteutuivat median "valvonnassa", ja näitä yliluonnollisia ilmiöitä tutkivat puolueettomat tahot.<ref>Kankaanniemi M ”Riivaajien ulosajaminen: Tapaustutkimus” http://gamma.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/riivattu.htm</ref>

	===Esirukousta selvittävät tutkimukset===		===Esirukousta selvittävät tutkimukset===
	Esirukouksen vaikutusta sairauksien parantumiseen on tutkittu tieteellisesti. Amerikkalainen lääkäri Randolph Byrd järjesti laajahkon tutkimuksen San Francisco General Hospital -nimisessä sairaalassa. Koehenkilöt olivat sydäntautipotilaita, jotka diagnosoinnin jälkeen jaettiin kahteen ryhmään. A-ryhmän jäseniltä kerättiin nimet rukousryhmille, joiden tehtävänä oli rukoilla näiden koehenkilöiden puolesta. Kokeen lopussa sekä A-ryhmän että B-ryhmän jäsenet tutkittiin ja esirukousta saaneiden todettiin olevan merkittävästi terveempiä.<ref>Byrd, R.C. 1988. Positive Therapeutic Effects of Intercessory Prayer in a Coronary Care Unit Population. Southern Medical Journal 81: 826-829</ref> Vastaavanlaisia tuloksia saatiin toisessa vastaavankaltaisessa tutkimuksessa, joka suoritettiin Kansas Cityssä.<ref>Harris, W.S., Gowda, M., Kolb, J.W., Strychacz, C.P., Vacek, J.L., Jones, P.G., Forker, A., OíKeefe, J.H., and McCallister, B.D. 1999. A Randomized, Controlled Trial of the Effects of Remote, Intercessory Prayer on Outcomes in Patients Admitted to the Coronary Care Unit. Arch Intern Med. 159:2273-2278.</ref>		Esirukouksen vaikutusta sairauksien parantumiseen on tutkittu tieteellisesti. Amerikkalainen lääkäri Randolph Byrd järjesti laajahkon tutkimuksen San Francisco General Hospital -nimisessä sairaalassa. Koehenkilöt olivat sydäntautipotilaita, jotka diagnosoinnin jälkeen jaettiin kahteen ryhmään. A-ryhmän jäseniltä kerättiin nimet rukousryhmille, joiden tehtävänä oli rukoilla näiden koehenkilöiden puolesta. Kokeen lopussa sekä A-ryhmän että B-ryhmän jäsenet tutkittiin ja esirukousta saaneiden todettiin olevan merkittävästi terveempiä.<ref>Byrd, R.C. 1988. Positive Therapeutic Effects of Intercessory Prayer in a Coronary Care Unit Population. Southern Medical Journal 81: 826-829</ref> Vastaavanlaisia tuloksia saatiin toisessa vastaavankaltaisessa tutkimuksessa, joka suoritettiin Kansas Cityssä.<ref>Harris, W.S., Gowda, M., Kolb, J.W., Strychacz, C.P., Vacek, J.L., Jones, P.G., Forker, A., OíKeefe, J.H., and McCallister, B.D. 1999. A Randomized, Controlled Trial of the Effects of Remote, Intercessory Prayer on Outcomes in Patients Admitted to the Coronary Care Unit. Arch Intern Med. 159:2273-2278.</ref>

Otvari: /* Tieteen ja tieteellisen menetelmän ylistys */ fix

2010-04-26T08:41:15Z

Tieteen ja tieteellisen menetelmän ylistys: fix

← Vanhempi versio		Versio 26. huhtikuuta 2010 kello 08.41
Rivi 15:		Rivi 15:
	[[Tiede\|Tieteen]] määritelmästä ei ole päästy täyteen yksimielisyyteen.<ref>Moreland, James Porter (1987) ''Scaling the Secular City: A Defense of Christianity'', Baker Books, Grand Rapids, Michigan, s. 199</ref> Demarkaatio-ongelma, eli kysymys siitä, mikä erottaa tieteen [[AW:S#pseudotiede\|pseudotieteestä]], on edelleen täysin ratkaisematta.<ref>Kts. Meyer Stephen C. ''The Methodological Equivalence of Design & Descent'' teoksessa ''Creation Hypothesis – Scientific Evidence for an Intelligent Designer'' (1994) toim. J. P. Moreland, InterVarsity Press, Downers Grove, ss. 67-112</ref> Suomalainen [[AW:S#metodi\|metodikysymyksiin]] erikoistunut sosiaalipsykologi Antti Eskola on korostanut arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun periaatteellisia yhtäläisyyksiä.<ref>Eskola Antti (1969) ''Sosiologian tutkimusmenetelmät I'', WSOY, s. 26</ref> Tämä osaltaan vihjaa tieteelliseen tutkimukseen liittyvästä määritelmällisestä epäselvyydestä. Usein tieteellisen menetelmän tunnusmerkeiksi luetellaan toistettavuus, [[falsifioitavuus]], havaintovälineiden luotettavuus, tulosten avoin julkaiseminen ja kriittinen vertailu aiempaan alan tutkimukseen. Yhdeksi ongelmaksi nousevat kuitenkin tieteellisten menetelmien avulla saadut, mutta muuten vääriksi "tiedetyt" johtopäätökset. Useat tieteenfilosofit esittivät kritiikkiä sille tieteen määrittelylle, jota sovellettiin kuuluisassa kreationistioikeudenkäynnissä Arkansasin osavaltiossa vuonna 1982. Oltiin kreationismista sitten mitä mieltä tahansa, on selvää, että sen [[AW:S#paradigma\|paradigman]] sisällä tehdään nämä tieteen kriteerit täyttävää tutkimusta.<ref>Kts. kreationistinen arvio Gish, Duane (1993) ''Creation Scientists Answer Their Critics'', Institute for Creation Research, El Cajon, CA , ss. 27-70. Ei-kreationistinen arvio kts. Gordon, Bruce L. ''Is Intelligent Design Science? The Scientific Status and Future of Design-Theoretic Explanations'' teoksessa ''Signs of Intelligence'' (2001), toim. Dembski, William A. & James M. Kusher, Brazos Press, Grand Rapids, Michigan, ss. 193- 216. Myös Moreland perustelee kreationismin tieteellisyyden: ''Scaling the Secular City'', ss. 208-223.</ref>		[[Tiede\|Tieteen]] määritelmästä ei ole päästy täyteen yksimielisyyteen.<ref>Moreland, James Porter (1987) ''Scaling the Secular City: A Defense of Christianity'', Baker Books, Grand Rapids, Michigan, s. 199</ref> Demarkaatio-ongelma, eli kysymys siitä, mikä erottaa tieteen [[AW:S#pseudotiede\|pseudotieteestä]], on edelleen täysin ratkaisematta.<ref>Kts. Meyer Stephen C. ''The Methodological Equivalence of Design & Descent'' teoksessa ''Creation Hypothesis – Scientific Evidence for an Intelligent Designer'' (1994) toim. J. P. Moreland, InterVarsity Press, Downers Grove, ss. 67-112</ref> Suomalainen [[AW:S#metodi\|metodikysymyksiin]] erikoistunut sosiaalipsykologi Antti Eskola on korostanut arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun periaatteellisia yhtäläisyyksiä.<ref>Eskola Antti (1969) ''Sosiologian tutkimusmenetelmät I'', WSOY, s. 26</ref> Tämä osaltaan vihjaa tieteelliseen tutkimukseen liittyvästä määritelmällisestä epäselvyydestä. Usein tieteellisen menetelmän tunnusmerkeiksi luetellaan toistettavuus, [[falsifioitavuus]], havaintovälineiden luotettavuus, tulosten avoin julkaiseminen ja kriittinen vertailu aiempaan alan tutkimukseen. Yhdeksi ongelmaksi nousevat kuitenkin tieteellisten menetelmien avulla saadut, mutta muuten vääriksi "tiedetyt" johtopäätökset. Useat tieteenfilosofit esittivät kritiikkiä sille tieteen määrittelylle, jota sovellettiin kuuluisassa kreationistioikeudenkäynnissä Arkansasin osavaltiossa vuonna 1982. Oltiin kreationismista sitten mitä mieltä tahansa, on selvää, että sen [[AW:S#paradigma\|paradigman]] sisällä tehdään nämä tieteen kriteerit täyttävää tutkimusta.<ref>Kts. kreationistinen arvio Gish, Duane (1993) ''Creation Scientists Answer Their Critics'', Institute for Creation Research, El Cajon, CA , ss. 27-70. Ei-kreationistinen arvio kts. Gordon, Bruce L. ''Is Intelligent Design Science? The Scientific Status and Future of Design-Theoretic Explanations'' teoksessa ''Signs of Intelligence'' (2001), toim. Dembski, William A. & James M. Kusher, Brazos Press, Grand Rapids, Michigan, ss. 193- 216. Myös Moreland perustelee kreationismin tieteellisyyden: ''Scaling the Secular City'', ss. 208-223.</ref>

	Olisi mielenkiintoista spekuloida, millainen maailmankuva muodostuisi, jos sen muodostamisessa noudatettaisiin tiukasti vapaa-ajattelijoiden periaatetta, "että luotettavaa tietoa maailmasta voidaan saada vain [[AW:S:empiirinen\|empiirisesti]] eli tekemällä [[AW:S#systemaattinen\|systemaattisia]] havaintoja ja kohdistamalla niihin mitä ankarin ja kriittisin valvonta". Mitä tällä "luotettavalla" tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Onko luotettava tieto ''a'', jonka pohjalta uskalletaan tehdä tietyn riskin sisältäviä päätöksiä?		Olisi mielenkiintoista spekuloida, millainen maailmankuva muodostuisi, jos sen muodostamisessa noudatettaisiin tiukasti vapaa-ajattelijoiden periaatetta, "että luotettavaa tietoa maailmasta voidaan saada vain [[AW:S#empiirinen\|empiirisesti]] eli tekemällä [[AW:S#systemaattinen\|systemaattisia]] havaintoja ja kohdistamalla niihin mitä ankarin ja kriittisin valvonta". Mitä tällä "luotettavalla" tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Onko luotettava tieto ''a'', jonka pohjalta uskalletaan tehdä tietyn riskin sisältäviä päätöksiä?

	=== Probabilismin riittämättömyys? ===		=== Probabilismin riittämättömyys? ===

Otvari: luokkaan "vapaa-ajattelu"

2010-04-26T08:33:15Z

luokkaan "vapaa-ajattelu"

← Vanhempi versio		Versio 26. huhtikuuta 2010 kello 08.33
Rivi 196:		Rivi 196:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

			[[Luokka:Vapaa-ajattelu]]

Otvari: Viitteet korjattu

2010-04-26T08:31:55Z

Viitteet korjattu

Näytä muutokset

Otvari: välitallennus

2010-04-26T08:07:35Z

välitallennus

← Vanhempi versio		Versio 26. huhtikuuta 2010 kello 08.07
Rivi 18:		Rivi 18:

	=== Probabilismin riittämättömyys? ===		=== Probabilismin riittämättömyys? ===
	Rikostutkimuksessa on mahdotonta käyttää tarkkaa empiiristä [[AW:S#luonnontiede\|luonnontieteellistä]] menetelmää, koska tutkittavat tapaukset ovat yleensä tapahtuneet historiassa ja näin tapahtumat pyritään [[AW:S#rekonstruoida\|rekonstruoimaan]] johtolankojen ja todisteiden perusteella. Tällaiseen historian tutkimukseen luotetaan käytännön elämässä voimakkaasti. Jos aseesta löytyy epäillyn sormenjälki, ei vankeusrangaistuksen langettamista pidetä kovinkaan suurena hyppynä tuntemattomaan. Toimimme ja hyväksymme toiminnan probabilistisen todellisuuden pohjalta mm. rikostutkimuksen yhteydessä. Samalla tavoin monet kristityt filosofit ja teologit ovat korostaneet uskonsa rationaalisuutta historian tutkimiseen liittyvän probabilistisen todellisuuden käsitteen avulla.(7) Kuuluisa kristitty filosofi William Lane Craig on soveltanut McCulloughin suurimman plausibiliteetin (uskottavuuden, mielekkyyden, mahdollisuuden, todennäköisyyden) periaatetta Jeesuksen ylösnousemukseen.(8) Kun pohdimme kysymystä yliluonnollisista tapahtumista, mielekkäintä on soveltaa ns. analyyttista metodia, jota Kirkinen kuvaa seuraavasti: {{Sitaatti\|Analyyttinen metodi merkitsee sellaista työskentelytapaa, että jokin menneisyyden ilmiö tai ongelma otetaan tutkimuksen kohteeksi ja tietoa pyritään täsmentämään jäsentämällä sitä asteittain riittävän pieniin osiin, selvittämällä osien suhde toisiinsa ja kokonaisuuteen sekä muodostamalla kokonaisuudesta jäsentynyt tiedollinen käsitys."(9)}}		Rikostutkimuksessa on mahdotonta käyttää tarkkaa empiiristä [[AW:S#luonnontiede\|luonnontieteellistä]] menetelmää, koska tutkittavat tapaukset ovat yleensä tapahtuneet historiassa ja näin tapahtumat pyritään [[AW:S#rekonstruoida\|rekonstruoimaan]] johtolankojen ja todisteiden perusteella. Tällaiseen historian tutkimukseen luotetaan käytännön elämässä voimakkaasti. Jos aseesta löytyy epäillyn sormenjälki, ei vankeusrangaistuksen langettamista pidetä kovinkaan suurena hyppynä tuntemattomaan. Toimimme ja hyväksymme toiminnan probabilistisen todellisuuden pohjalta mm. rikostutkimuksen yhteydessä. Samalla tavoin monet kristityt filosofit ja teologit ovat korostaneet uskonsa rationaalisuutta historian tutkimiseen liittyvän probabilistisen todellisuuden käsitteen avulla.<ref>Harbin Michael A. ”Historicity As Apologetic: The Cutting Edge”, Teoksessa Evangelical Apologetics. (1996) toim. Michael Bauman, David Hall ja Robert Newman, Christian Publications, Pennsylvania, ss.135-164. Montgomery John W. (1965) History and Christianity, Bethany House Publishers, Minneapolis, Habermas Gary R. ”Philosophy of History, Historical Relativism and History As Evidence” , Teoksessa Evangelical Apologetics. (1996) toim. Michael Bauman, David Hall ja Robert Newman, Christian Publications, Pennsylvania, ss. 91-118</ref> Kuuluisa kristitty filosofi William Lane Craig on soveltanut McCulloughin suurimman plausibiliteetin (uskottavuuden, mielekkyyden, mahdollisuuden, todennäköisyyden) periaatetta Jeesuksen ylösnousemukseen.<ref>
			8. Kts. Craig William Lane (1994) Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics, Crossway Booksm, Wheaton Illinois.</ref> Kun pohdimme kysymystä yliluonnollisista tapahtumista, mielekkäintä on soveltaa ns. analyyttista metodia, jota Kirkinen kuvaa seuraavasti: {{Sitaatti\|Analyyttinen metodi merkitsee sellaista työskentelytapaa, että jokin menneisyyden ilmiö tai ongelma otetaan tutkimuksen kohteeksi ja tietoa pyritään täsmentämään jäsentämällä sitä asteittain riittävän pieniin osiin, selvittämällä osien suhde toisiinsa ja kokonaisuuteen sekä muodostamalla kokonaisuudesta jäsentynyt tiedollinen käsitys."<ref>9. Kirkinen Heikki, "Historiatieteiden näkökulma" teoksessa, Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä (toim.) Niskanen Vesa A., 1994, Helsingin yliopisto, s. 182</ref>}}

	=== Evoluutioteorian tieteellinen luonne? ===		=== Evoluutioteorian tieteellinen luonne? ===
	Vapaa-ajattelijat ja ateistit perustavat maailmankatsomuksensa osittain darvinistisen evoluutioteorian varaan. Ottamatta tässä kantaa siihen, onko darvinistinen elämän historian selitys totta vai ei, voidaan kuitenkin todeta, että kyseessä ei ole ”tieteellinen tosiasia”. Evoluutioteoria on monien eri seikkojen ja havaintojen pohjalta luotu metateoria, jonka puitteissa todellisuutta jäsennetään. Emme voi tunkea kambrikautta laboratorioon tai koeputkiin, vaan meidän on tutkittava sitä paleontologisen aineiston perusteella ja käytettävä nykyisiä elämän muotoja vahvistamaan tehtyjä oletuksia. Tieteellisen metodin vaatimukset täyttäviä tutkimuksia on tätäkin aihetta koskien tehty lukuisia. Esimerkiksi molekyylihomologioiden tutkiminen on niin tieteellistä toimintaa kuin vain luonnontiede voi parhaimmillaan olla. Kun näitä sovelletaan elämän historian tutkimiseen, toistensa kanssa ristiriitaiset tulokset ovat kuitenkin tosiasia. Paleontologian perusteella [[kambrin räjähdys\|kambrikauden räjähdys]] ajoitetaan tapahtuneeksi noin 530 miljoonaa vuotta sitten, kun taas jotkut molekyylivastaavuuksiin perustuvat tutkimukset ehdottavat tämän tapahtuneen yli 1000 miljoonaa vuotta sitten.(10) Kun näitä yksittäisiä luonnontieteellisiä tutkimuksia pyritään yhdistämään kattavaksi teoriaksi, liu’utaan väistämättä subjektiivisemmalle maaperälle.		Vapaa-ajattelijat ja ateistit perustavat maailmankatsomuksensa osittain darvinistisen evoluutioteorian varaan. Ottamatta tässä kantaa siihen, onko darvinistinen elämän historian selitys totta vai ei, voidaan kuitenkin todeta, että kyseessä ei ole ”tieteellinen tosiasia”. Evoluutioteoria on monien eri seikkojen ja havaintojen pohjalta luotu metateoria, jonka puitteissa todellisuutta jäsennetään. Emme voi tunkea kambrikautta laboratorioon tai koeputkiin, vaan meidän on tutkittava sitä paleontologisen aineiston perusteella ja käytettävä nykyisiä elämän muotoja vahvistamaan tehtyjä oletuksia. Tieteellisen metodin vaatimukset täyttäviä tutkimuksia on tätäkin aihetta koskien tehty lukuisia. Esimerkiksi molekyylihomologioiden tutkiminen on niin tieteellistä toimintaa kuin vain luonnontiede voi parhaimmillaan olla. Kun näitä sovelletaan elämän historian tutkimiseen, toistensa kanssa ristiriitaiset tulokset ovat kuitenkin tosiasia. Paleontologian perusteella [[kambrin räjähdys\|kambrikauden räjähdys]] ajoitetaan tapahtuneeksi noin 530 miljoonaa vuotta sitten, kun taas jotkut molekyylivastaavuuksiin perustuvat tutkimukset ehdottavat tämän tapahtuneen yli 1000 miljoonaa vuotta sitten.<ref>
			10. Kts. mm. Cufler David J. ”Estimating Divergence Times in the Presence of an Overdispersed Molecular Clock” Molecular Biology and Evolution 17:1647-1660 (2000). Bronham, Lindell, Rambaunt Andrew, Fortey Richard, Cooper Alan and David Penny ”Testing the Cambrian explosion hypothesis by using a molecular dating technique” Proceedings of National Academy of Science, Vol. 95, Issue 21, 12386-12389, October 13, 1998. Morris Simon Conway ”The Cambrian ”explosion”: Slow-fuse or megatonnage?” Proceedings of National Academy of Science, Vol. 97, Issue 9, 4426-4429, April 25, 2000. Schopf J. William ”Solution to Darwin’s dilemma: Discovery of the missing Precambrian record of life” Proceedings of National Academy of Science, Vol. 97, Issue 13, 6947-6953, June 20, 2000</ref> Kun näitä yksittäisiä luonnontieteellisiä tutkimuksia pyritään yhdistämään kattavaksi teoriaksi, liu’utaan väistämättä subjektiivisemmalle maaperälle.

	Biokemisti [[Michael Behe]]n lanseeraama [[palautumaton monimutkaisuus\|redusoimattoman monimutkaisuuden]] käsite on kaikille evoluutiokeskustelua seuranneille tuttu. Behen mukaan tietyt biologiset rakenteet ovat sellaisia, että darvinistisen evoluutiomekanismin puitteissa niiden syntymisen selittäminen on mahdotonta. Keskustelua Behen ajatuksesta on käyty paljon, ja kritiikkiä löytyy mm. internetistä artikkelikaupalla.		Biokemisti [[Michael Behe]]n lanseeraama [[palautumaton monimutkaisuus\|redusoimattoman monimutkaisuuden]] käsite on kaikille evoluutiokeskustelua seuranneille tuttu. Behen mukaan tietyt biologiset rakenteet ovat sellaisia, että darvinistisen evoluutiomekanismin puitteissa niiden syntymisen selittäminen on mahdotonta. Keskustelua Behen ajatuksesta on käyty paljon, ja kritiikkiä löytyy mm. internetistä artikkelikaupalla.

	Vaikka monet tutkijat ovat vastustaneet kiivaasti Behen ajatusta [[suunnitteluteoria\|älyllisestä suunnittelijasta]], jonkinlainen konsensus vaikuttaa vallitsevan siitä, että tiettyjen rakenteiden syntyä ei tällä hetkellä pystytä darvinistisen evoluutiomekanismin puitteissa selittämään.(11) Tiukasti tieteelliseen tietoon perustuvan näkemyksen puitteissa meidän tulisi näin ollen todeta, että emme tiedä, voidaanko elämän historiaa darvinistisen evoluutioteorian avulla täysin selittää. Monet tutkijat luottavat siihen, että tulevaisuudessa näiden rakenteiden darvinistinen (tai muu evolutiivinen) syntymekanismi saadaan selville. Tämä ajattelu on tietysti omalla tavallaan rationaalista, kuten toisaalta myös [[Michael Behe\|Behen]] itsensä esittämä näkemys, että kyseessä voi olla älyllisen suunnittelijan kädenjälki.(12)		Vaikka monet tutkijat ovat vastustaneet kiivaasti Behen ajatusta [[suunnitteluteoria\|älyllisestä suunnittelijasta]], jonkinlainen konsensus vaikuttaa vallitsevan siitä, että tiettyjen rakenteiden syntyä ei tällä hetkellä pystytä darvinistisen evoluutiomekanismin puitteissa selittämään.<ref>11. Shanks N. & Joplin Karl H. ”Redundant Complexity: A Critical Analysis of Intelligent Design in Biochemistry. Philosophy of Science, 66 (June 1999), ss. 268-298 , Ussery D. ”A Biochemical Response to the ”Biochemical Challenge to Evolution”” www.cbs.dtu.dk/dave , Coyne J. A. ”More Crank Science” http://www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR22.1/coyne.html, Doolittle R. F. A Delicate Balance” http.www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR22.1/doolittle.html, Futuyma D.J. ”Miracles and Molecules” www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR22.1/futuyma.html, Ruse M. ”Enough Speculation” www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR22.1/ruse.html, Ruse M. ”Answering the creationists: where they go wrong – and what they´re afraid of” Free Inquiry 03/22/98 , Shapiro J. A. ”Third Way” www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR22.1/shapiro.htm, Orr H. A. ”H. Allen Orr Responds” www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR22.1/orr.html Alfred B. M. & Fulton A. ”Contrasting Views on Behe” Perspectives on Science and Christian Faith, 49:119-122 (1997), Weber B. ”Irreducible Complexity and The Problem of Biochemical Emergence” Biology and Philosophy 14:593-605 (1999) reviewed by David Tyler http://origins.swau.edu/papers/various/reviews/weber.html, Behe M.J. ”Behe Responds to Postings in Talk Origins Newsgroup” www.arn.org , Behe M.J. ”Teach Evolution and Ask Hard Questions” New York Times, August 13, 1999, Friday www.arn.org/docs/behe/mb_ksnytb81399.htm , Behe M. J. ”Self-Organization and Irreducible Complex System: A Reply to Shanks and Joplin” Philosophy of Science 67 (March 2000), University of Chicago Press, August 31, 2000 , Behe M. J. ”Correspondence with Science Journals: Response to critics concerning peer-review” Discovery Institute, August 2, 2000, DiSilvestro R. ”Rebuttals to Common Criticism of the book Darwin´s Black Box” www.arn.org/rb-science/disilvestro-dbb.html , Behe M. J. ”The God of Science: The Case for Intelligent Design” A Review of Tower of Babel: The Evidence Against the New Creationism by Robert Pennock, The Weekly Standard, June 7, 1999. www.arn.org/docs/behe/mb_godofscience.htm, Berlinski D. ”The Limits of Darwinism” www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR22.1/berlisnki.html, Johnson P. E. ”Dogmatic Materialism” www-polisci. mit.edu/bostonreview/BR22.1/johnson.html, ”Darwin´s Black Box, The Biochemical Challenge to Evolution” by Michael J. Behe, Review http://www.cs.colorado.edu/~lindsay/creation/evolve_irreducible.html , Palevitz B. ”The Real Scoop on Michael Behe…and why creationism is still a bad idea” http://www.flagpole.com/Issues/04.08.98/guesteditorial.html, Gilchrist G. W. ”The Scientific Basis of Intelligent Design Theory”, Reports of the National Center for Science Education, http://www.natcenscied.org/id17-3.htm , Bailey R. ”Origin of the Specious – Why do neoconservatives doubt Darwin?” www.reasonmag.com/9707/fe.bailey.html , Korthof G. ”Does Irreducible Complexity refute neo-Darwinism?” http://home.wxs.nl/~gkorthof8.htm, Flank L. (1998) ”Is the ”Intelligent Designer” argument a Scientific One?” The Chronicel of Higher Rducation, November 29, 1996, http://www.geocities.com/CapeCanaveral/Hangar/2437/design.htm , Acton G. ”Behe and the Blood Clotting Cascade” Post of the Month, February 1997, http://www.talkorigins.org/postmonth/feb97.html , ”The New Creationism”, Skeptic Magazinet Vol. 4. No. 3 1996 , Dorit R. ”Lead Review – Darwin´s Black Box: The Biochemical Challenge to Evolution” American Scientist, September-October 1997, http://www.amsci.org/amsci/bookshelf/Leads97/Darwin97-09.html , Stevens C. ”A Rebuttal of Behe” May 1998, www.btinternet.com/~clare.stevens/behenot.htm , Coyne J. A. ”God in the Details: The Biochemical Challenge to Evolution” Book Review. http://www.world-of-dawkins.com/box/nature.htm, Orr H. A. ”Darwin v. Intelligent Design (Again) – The latest attack on evolution is cleverly argued, biologically informed-and wrong”. http://www-polisci.mit.edu/bostonreview/BR21.6/orr.html , Pomiankowski A. ”the god of the tiny gaps” www.newscientist.com/sciencebooks/reviews/darwinsblackbox.html Gene M. ”Irreducible Complexity And Darwinian Pathways” Guest Response to artile by R. H. Thornhill and D. W. Ussery, ARN Forum, June 16, 2000 www.arn.org , Gene M. ”Miller and Behe on Origins: Guest response to Ken Miller´s review of Darwin´s Black Box, ARN Forum, July 10, 2000, Dennett D. ”The Case of the Tell-Tale Traces: A Mystery Soved; a Skyhook Grounded” http://ase.tufts.edu/cogstud/papers/behe.htmhttp://ase.tufts.edu/cogstud/papers/behe.htm</ref> Tiukasti tieteelliseen tietoon perustuvan näkemyksen puitteissa meidän tulisi näin ollen todeta, että emme tiedä, voidaanko elämän historiaa darvinistisen evoluutioteorian avulla täysin selittää. Monet tutkijat luottavat siihen, että tulevaisuudessa näiden rakenteiden darvinistinen (tai muu evolutiivinen) syntymekanismi saadaan selville. Tämä ajattelu on tietysti omalla tavallaan rationaalista, kuten toisaalta myös [[Michael Behe\|Behen]] itsensä esittämä näkemys, että kyseessä voi olla älyllisen suunnittelijan kädenjälki.(12)

	Toinen elämän historiaan liittyvä tyhjä aukko on elämän synty. Vuosikymmenien intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta [[elämän synty]] on edelleen mysteeri.(13) Näiden mysteerien edessä tutkijat ja tavalliset ihmiset tekevät oman maailmankatsomuksensa puitteissa erilaisia päätelmiä. Osalla aukkoon kätkeytyy jumala ja osalla toistaiseksi tuntemattomat luonnolliset selitykset.(14) Kutoessamme erilaisista tiedonpalasista kokoon maailmankatsomustamme meidän on hyväksyttävä ja tunnustettava se, että tieteellisesti todistettu lanka ei riitä läheskään kaikkien saumojen ompeluun. On takkimme sitten teistinen tai ei.		Toinen elämän historiaan liittyvä tyhjä aukko on elämän synty. Vuosikymmenien intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta [[elämän synty]] on edelleen mysteeri.(13) Näiden mysteerien edessä tutkijat ja tavalliset ihmiset tekevät oman maailmankatsomuksensa puitteissa erilaisia päätelmiä. Osalla aukkoon kätkeytyy jumala ja osalla toistaiseksi tuntemattomat luonnolliset selitykset.(14) Kutoessamme erilaisista tiedonpalasista kokoon maailmankatsomustamme meidän on hyväksyttävä ja tunnustettava se, että tieteellisesti todistettu lanka ei riitä läheskään kaikkien saumojen ompeluun. On takkimme sitten teistinen tai ei.
Rivi 194:		Rivi 196:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	~~[[Luokka:Vapaa-ajattelu]]~~

Darter: Luokka:Vapaa-ajattelu

2009-08-21T17:34:18Z

Luokka:Vapaa-ajattelu

← Vanhempi versio		Versio 21. elokuuta 2009 kello 17.34
Rivi 194:		Rivi 194:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

			[[Luokka:Vapaa-ajattelu]]

Apollos: /* Uskonnolliset tekstit ja kehäpäättely */ ylim. välilyönnin poisto

2009-06-16T13:26:21Z

Uskonnolliset tekstit ja kehäpäättely: ylim. välilyönnin poisto

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 13.26
Rivi 147:		Rivi 147:
	Ilmeisesti tämän tekstin laatinut vapaa-ajattelija ei ole lainkaan tutustunut kristilliseen apologetiikkaan, mikä tuntuu erikoiselta, koska kyseessä on juuri se teologian osa-alue, joka näiden kysymysten kanssa hääräilee. En usko, että Jeesus nousi kuolleista, koska inspiroitu Uusi testamentti sanoo niin, vaan uskon Ut:n olevan inspiroitu, koska sen päähenkilö Jeesus Nasaretilainen nousi kuolleista. Tämä on evidentialistisen koulukunnan perusteesejä, joista kirjoittaja on kumma kyllä ilmeisen tietämätön. On valitettavaa, että vapaa-ajattelijat tuntuvat taistelevan itse rakentamaansa kristinuskon versiota vastaan. Ilmeisesti monet aivonsa tuulikaappiin unohtaneet innokkaat kristityt ovat osasyyllisiä tähän, mutta toisaalta perusteellisemminkin pohdittua kristillistä apologetiikkaa on olemassa, mm. netissä.		Ilmeisesti tämän tekstin laatinut vapaa-ajattelija ei ole lainkaan tutustunut kristilliseen apologetiikkaan, mikä tuntuu erikoiselta, koska kyseessä on juuri se teologian osa-alue, joka näiden kysymysten kanssa hääräilee. En usko, että Jeesus nousi kuolleista, koska inspiroitu Uusi testamentti sanoo niin, vaan uskon Ut:n olevan inspiroitu, koska sen päähenkilö Jeesus Nasaretilainen nousi kuolleista. Tämä on evidentialistisen koulukunnan perusteesejä, joista kirjoittaja on kumma kyllä ilmeisen tietämätön. On valitettavaa, että vapaa-ajattelijat tuntuvat taistelevan itse rakentamaansa kristinuskon versiota vastaan. Ilmeisesti monet aivonsa tuulikaappiin unohtaneet innokkaat kristityt ovat osasyyllisiä tähän, mutta toisaalta perusteellisemminkin pohdittua kristillistä apologetiikkaa on olemassa, mm. netissä.

	Tietysti tämä vapaa-ajattelijoiden väite voidaan ymmärtää kritiikkinä tällaiseen kehäpäättelyyn taipuvaisia kristittyjä vastaan. Tarkasti tulkittuna väite ei kuitenkaan ole kestävä. ''Vapaa-ajattelijan käsikirja'' mainitsee kaksi epäpäteväksi luokittelemaansa "todistetta" : a) uskonnollinen teksti, b) jumalallinen ilmoitus. Kristillisen teologian mukaan Jeesus oli jumalallinen ilmoitus. Toisaalta tätä ilmoitusta voidaan tarkastella syyllistymättä kehäpäättelyyn. Vaikka ilmoituksesta ei tee jumalallista sen itsensä väite omasta jumalallisuudestaan, olisi kuitenkin erikoista, jos jumalallisessa ilmoituksessa ei olisi mitään mainintaa ilmoituksen jumalallisuudesta!		Tietysti tämä vapaa-ajattelijoiden väite voidaan ymmärtää kritiikkinä tällaiseen kehäpäättelyyn taipuvaisia kristittyjä vastaan. Tarkasti tulkittuna väite ei kuitenkaan ole kestävä. ''Vapaa-ajattelijan käsikirja'' mainitsee kaksi epäpäteväksi luokittelemaansa "todistetta": a) uskonnollinen teksti, b) jumalallinen ilmoitus. Kristillisen teologian mukaan Jeesus oli jumalallinen ilmoitus. Toisaalta tätä ilmoitusta voidaan tarkastella syyllistymättä kehäpäättelyyn. Vaikka ilmoituksesta ei tee jumalallista sen itsensä väite omasta jumalallisuudestaan, olisi kuitenkin erikoista, jos jumalallisessa ilmoituksessa ei olisi mitään mainintaa ilmoituksen jumalallisuudesta!

	==Uskonnollisten väitteiden ristiriitaisuudesta==		==Uskonnollisten väitteiden ristiriitaisuudesta==

Apollos: /* Kristinusko ja näyttövelvollisuus */ ajatusviivan lisäys (tosin vain "epävirallisesti", koska sitä ei ole työkalupalkissa)

2009-06-16T13:23:33Z

Kristinusko ja näyttövelvollisuus: ajatusviivan lisäys (tosin vain "epävirallisesti", koska sitä ei ole työkalupalkissa)

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 13.23
Rivi 139:		Rivi 139:
	Näen yleisenä ongelmana tässä ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' esityksessä uskontojen homogenisoinnin. Jo pelkästään evankelikaalisen kristinuskon sisällä on tähän "uskonpuolustusfilosofiaan" liittyen useita koulukuntia.(40) Näiden koulukuntien käsityserot koskettelevat juuri tätä kysymystä näyttövelvollisuudesta. Tilanne on vähän samanlainen, kuin jos kritisoisin kaikkia ei-kristittyjä esittämällä väitteen "ei-kristityt eivät tunne kristillistä teologiaa" dokumentoimatta, kuka ei-kristitty ja missä. Filosofi [[Antony Flew]] ja kabulilainen siveyspoliisipartio ovat hiukan eri tasoilla teologis-filosofisten konstruktioiden ymmärtämisessä. ''Vapaa-ajattelijan käsikirjalta'' olisikin odottanut jonkin verran tarkempia tietoja kuin nämä väitteet, jotka monessa suhteessa ovat selvästi virheellisiä.		Näen yleisenä ongelmana tässä ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' esityksessä uskontojen homogenisoinnin. Jo pelkästään evankelikaalisen kristinuskon sisällä on tähän "uskonpuolustusfilosofiaan" liittyen useita koulukuntia.(40) Näiden koulukuntien käsityserot koskettelevat juuri tätä kysymystä näyttövelvollisuudesta. Tilanne on vähän samanlainen, kuin jos kritisoisin kaikkia ei-kristittyjä esittämällä väitteen "ei-kristityt eivät tunne kristillistä teologiaa" dokumentoimatta, kuka ei-kristitty ja missä. Filosofi [[Antony Flew]] ja kabulilainen siveyspoliisipartio ovat hiukan eri tasoilla teologis-filosofisten konstruktioiden ymmärtämisessä. ''Vapaa-ajattelijan käsikirjalta'' olisikin odottanut jonkin verran tarkempia tietoja kuin nämä väitteet, jotka monessa suhteessa ovat selvästi virheellisiä.

	Esimerkiksi evidentialistinen koulukunta (mm. John W. Montgomery, Gary Habermas, Josh McDowell, Hugh Ross) katsoo tällaisen näyttövelvollisuuden olevan olemassa ja uskoo jopa kestävien evidenssien esittämisen kristinuskon totuudellisuuden puolesta olevan mahdollista.(41) "Käsikirjan" uskontokritiikki ei siis kestä lähempää tarkastelua. Vähemmän näyttövelvollisuutta korostavat presuppositionalistitkin ovat pyrkineet perustelemaan näkemyksensä. Ns. reformoidun epistemologian koulukunnan merkittävimpiin ääniin lukeutuva kuuluisa epistemologi Alvin Plantinga on laatinut massiivisen teoksen intuitiivisen teismin rationaalisuuden puolesta.(42) Heikko perehtyneisyys kritisoitavaan kohteeseen laskee yleensäkin huomattavasti kritiikin tasoa.		Esimerkiksi evidentialistinen koulukunta (mm. John W. Montgomery, Gary Habermas, Josh McDowell, Hugh Ross) katsoo tällaisen näyttövelvollisuuden olevan olemassa ja uskoo jopa kestävien evidenssien esittämisen kristinuskon totuudellisuuden puolesta olevan mahdollista.(41) "Käsikirjan" uskontokritiikki ei siis kestä lähempää tarkastelua. Vähemmän näyttövelvollisuutta korostavat presuppositionalistitkin ovat pyrkineet perustelemaan näkemyksensä. Ns. reformoidun epistemologian koulukunnan merkittävimpiin ääniin lukeutuva kuuluisa epistemologi Alvin Plantinga on laatinut massiivisen teoksen intuitiivisen teismin rationaalisuuden puolesta.(42) -- Heikko perehtyneisyys kritisoitavaan kohteeseen laskee yleensäkin huomattavasti kritiikin tasoa.

	==Uskonnolliset tekstit ja kehäpäättely==		==Uskonnolliset tekstit ja kehäpäättely==

Apollos: /* Marco Margnelli ja stigmat */ ilmiasun viilausta

2009-06-16T13:12:45Z

Marco Margnelli ja stigmat: ilmiasun viilausta

← Vanhempi versio		Versio 16. kesäkuuta 2009 kello 13.12
Rivi 77:		Rivi 77:

	===Marco Margnelli ja stigmat===		===Marco Margnelli ja stigmat===
	Italialainen tutkija Marco Margnelli tutki erään 70-vuotiaan naisen stigmoja, joita tälle ajoittain ilmestyi. Perusteellisen analyysin jälkeen Margnelli tuli johtopäätökseen, jonka mukaan ilmiötä ei pystytä selittämään luonnollisesti. Kun vertaamme tätä ~~Marginellin~~ tulosta ~~vapaa~~-ajattelijan väittämään, jonka mukaan "kriittinen tutkimus on osoittanut, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta", joudumme toteamaan ~~vapaa-ajattelijan~~ väitteen vääräksi. Kokeneen tutkijan tekemän [http://www.scientificexploration.org/journal/jse_13_3_margnelli.pdf tieteellisen tutkimuksen] johtopäätöksestä emme voi sanoa, että se ei olisi näyttö paranormaalin ilmiön olemassaolosta.(31)		Italialainen tutkija Marco Margnelli tutki erään 70-vuotiaan naisen stigmoja, joita tälle ajoittain ilmestyi. Perusteellisen analyysin jälkeen Margnelli tuli johtopäätökseen, jonka mukaan ilmiötä ei pystytä selittämään luonnollisesti. Kun vertaamme tätä Margnellin tulosta ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väittämään, jonka mukaan "kriittinen tutkimus on osoittanut, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta", joudumme toteamaan kyseisen väitteen vääräksi. Kokeneen tutkijan tekemän [http://www.scientificexploration.org/journal/jse_13_3_margnelli.pdf tieteellisen tutkimuksen] johtopäätöksestä emme voi sanoa, että se ei olisi näyttö paranormaalin ilmiön olemassaolosta.(31)

	===David Lewis ja John Wimber===		===David Lewis ja John Wimber===