Uusislam - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-12T13:14:33Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 12. heinäkuuta 2015 kello 13.14
Rivi 42:		Rivi 42:

	"Kun saavuin murrosikään, äitini pyysi minua pukeutumaan burkhaan. Yhtäkkiä maailma näytti harmaalta. Minulla oli kuuma ja tunsin oloni tukalaksi hengittäessäni kankaan peittämänä. Isäni katsahti minuun kerran ja sanoi: 'Minun tyttäreni ei tarvitse käyttää huntua.' Äitini päätti, että jos minä en pukisi päälleni kaiken peittävää burkhaa, hänkään ei sitä pukisi. Poikkeama perinteestä näki siis päivänvalon." (s.62)		"Kun saavuin murrosikään, äitini pyysi minua pukeutumaan burkhaan. Yhtäkkiä maailma näytti harmaalta. Minulla oli kuuma ja tunsin oloni tukalaksi hengittäessäni kankaan peittämänä. Isäni katsahti minuun kerran ja sanoi: 'Minun tyttäreni ei tarvitse käyttää huntua.' Äitini päätti, että jos minä en pukisi päälleni kaiken peittävää burkhaa, hänkään ei sitä pukisi. Poikkeama perinteestä näki siis päivänvalon." (s.62)


	== Viitteet ==		== Viitteet ==

	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}


	[[Luokka:Teismi]]		[[Luokka:Teismi]]
	[[Luokka:Islam]]		[[Luokka:Islam]]
			[[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]]

Apollos: "Islamin kriisiin" siirretyn materiaalin tiivistystä

2011-03-28T15:56:26Z

"Islamin kriisiin" siirretyn materiaalin tiivistystä

← Vanhempi versio		Versio 28. maaliskuuta 2011 kello 15.56
Rivi 15:		Rivi 15:
	=== Esitettyjä ratkaisumalleja ===		=== Esitettyjä ratkaisumalleja ===

	Islamin kriisiin on muslimeille<ref>ainakin jossain merkityksessä muslimeina pysyen</ref> tarjolla lähinnä neljä ratkaisumallia:		Islamin kriisiin on muslimeille<ref>ainakin jossain merkityksessä muslimeina pysyen</ref> tarjolla lähinnä neljä ratkaisumallia<ref>Näitä on käsitelty tarkemmin [[islamin kriisi#Kokemuksia ratkaisumalleista\|toisaalla]].</ref>:
	# ''Ignorointi'': ongelmaa ei pidetä todellisena tai ainakaan niin vakavana, etteikö voitaisi jatkaa periaatteessa entiseen tapaan. Tätä mallia voidaan toteuttaa varsinkin niissä maissa, joiden luonnonvarat antavat niille mahdollisuuden väestön elintason nostoon ilman suurempia kulttuurisia muutoksia: monet työt voidaan teettää siirtotyöläisillä, joita ei pidetä yhteiskunnan varsinaisina jäseninä, oma väki taas elää periaatteessa vanhojen sääntöjen mukaan.		# ''Ignorointi'': ongelmaa ei pidetä todellisena tai ainakaan niin vakavana, etteikö voitaisi jatkaa periaatteessa entiseen tapaan.
	# Jonkinasteinen ''sekularisoituminen'', esim. 1900-luvun arabimaailmassa laajalle levinnyt [[wp:arabisosialismi\|arabisosialismi]] ('''Nasser''' seuraajineen Egyptissä, '''al-Assad'''it Syyriassa, mm. '''Saddam Hussein''' Irakissa): Tämä oli upseerivetoisten arabihallintojen alkuperäismalli, mutta kehitys on sittemmin vienyt pikemminkin poispäin sekularismista: Egyptissä presidentit '''Sadat''' ja '''Mubarak''' ovat käyneet julkisesti moskeijarukouksissa, Saddam puolestaan lisäsi hätätilassa Irakin lippuun islamin uskontunnustuksen, joka siinä yhä on.<br />Tällaisen maallistumisen ideana näyttää olleen tai olevan pitää islamia "uskontona uskontojen joukossa", jolloin valtionhallinto toimisi periaatteessa länsimais- (tai siirtomais)tyylisesti, ja vaikka perjantai olisikin pääsääntöisesti kulttuuris-uskonnollisin perustein yhteiskunnallinen vapaapäivä, itse valtiorakenne olisi ainakin periaatteessa uskonnollisesti neutraali. Tällainen malli ei kuitenkaan asian luonteen vuoksi ota oikein istuakseen islamin maailmaan.		# Jonkinasteinen ''sekularisoituminen'', esim. 1900-luvun arabimaailmassa laajalle levinnyt [[wp:arabisosialismi\|arabisosialismi]].
	# ''Islamismi'': ajatusmalli, jonka mukaan islamin kriisi on Allahin rangaistus siitä, että muslimit ovat lipsuneet islamin tinkimättömästä noudattamisesta, joten ratkaisu islamin kriisiin on entistä tiukempi islamin noudattaminen kaikessa ankaruudessaan.<ref>Islamin itseymmärrykseen on Muhammedin ajasta asti kuulunut ajatus, että muslimit ovat kaikista ihmisistä ne, jotka ''todella toteuttavat'' Allahin tahdon, missä aiempien monoteististen uskontojen kannattajat – lähinnä juutalaiset ja kristityt – ovat sen sijaan surkeasti epäonnistuneet. Tässä mielessä islamismi on sisäisesti johdonmukainen kanta.</ref> Tämä johtaa islamismin mukaan islamin uuteen nousuun maailman johtavaksi voimaksi, mihin tietysti kuuluu länsimaiden syrjäyttäminen valta-asemastaan myös "pyhän sodan" eli ''jihad''in keinoin. Islamististyyppistä mallia edustavat ainakin Iranin islamilainen tasavalta ja Afganistanin ''taleban''-liike<ref>''Taleban''-hallinnon aikana Afganistanin talousvaikeuksia vastaan taisteltiin mm. valvomalla ''ramadan''-paaston noudattamista kadullakulkijoiden tarkastuksilla: jonka kieli ei ollut kuiva, se oli "yleisen edun nimessä" rangaistava rikollinen.</ref>, jotka tosin eivät ole keskenään yksimielisiä aidon islamin sisällöstä.		# ''Islamismi'': ajatusmalli, jonka mukaan islamin kriisi on Allahin rangaistus siitä, että muslimit ovat lipsuneet islamin tinkimättömästä noudattamisesta, joten ratkaisu islamin kriisiin on entistä tiukempi islamin noudattaminen kaikessa ankaruudessaan.
	# ''Uusislam'': ajatusmalli, jonka mukaan islamin itseymmärryksen ja käytänteiden on uudistuttava "sisältäpäin" vastaamaan entistä paremmin nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin; tarkemmin sanoen kyseessä on eräänlainen "muslimit uudistavat islamin ja sitä kautta islamilaiset yhteiskunnat islamin, muslimien, yhteiskuntien ja maailmanrauhan hyväksi" -ajatusmalli. Erona sekularisointityyppisiin, politiikkaa ja uskontoa jotenkin erottelemaan pyrkiviin suuntauksiin uusislam pyrkii hallitsemaan (muslimienemmistöistä) yhteiskuntaa<ref>ja myös ohjaamaan muslimien henkilökohtaista ja perhe-elämää ja vaikuttamaan sekä yhteiskunnan kouluissa että moskeijoissa annetun opetuksen sisältöön</ref> juuri islamin nimissä, joskin siis tietysti nimenomaan uudelleentulkitun islamin mukaisesti.		# ''Uusislam'': ajatusmalli, jonka mukaan islamin itseymmärryksen ja käytänteiden on uudistuttava "sisältäpäin" vastaamaan entistä paremmin nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin; tarkemmin sanoen kyseessä on eräänlainen "muslimit uudistavat islamin ja sitä kautta islamilaiset yhteiskunnat islamin, muslimien, yhteiskuntien ja maailmanrauhan hyväksi" -ajatusmalli. Erona sekularisointityyppisiin, politiikkaa ja uskontoa jotenkin erottelemaan pyrkiviin suuntauksiin uusislam pyrkii hallitsemaan (muslimienemmistöistä) yhteiskuntaa<ref>ja myös ohjaamaan muslimien henkilökohtaista ja perhe-elämää ja vaikuttamaan sekä yhteiskunnan kouluissa että moskeijoissa annetun opetuksen sisältöön</ref> juuri islamin nimissä, joskin siis tietysti nimenomaan uudelleentulkitun islamin mukaisesti.

Apollos: /* Tausta: islamin kriisi ja jälkikolonialismin haasteet */ tiivistetty ja yhdistetty pari kappaletta

2011-03-28T15:46:03Z

Tausta: islamin kriisi ja jälkikolonialismin haasteet: tiivistetty ja yhdistetty pari kappaletta

← Vanhempi versio		Versio 28. maaliskuuta 2011 kello 15.46
Rivi 9:		Rivi 9:
	''Jälkikolonialismin haasteita'' ovat ne erityiset olosuhteet, joiden vallitessa länsimaiden entiset siirtomaat ovat joutuneet itsenäisen taipaleensa aloittamaan: entisen siirtomaahallinnon kouluttaman ja ennen itsenäistymistä (lähinnä sotilaina tai virkamiehinä) työllistämän siirtomaa-ajan keskiluokan keskuudesta on noussut uusi, itsenäistä valtiota hallitseva yläluokka; tämä valtio noudattaa rajoiltaan siirtomaavaltojen piirtämiä hallinnollisia alueita, hyödyntää siirtomaa-aikana rakennettua infrastruktuuria (rautatiet, puhelinlinjat, hallintorakennukset yms.) ja käyttää yhteisen kansalliskielen puuttuessa yhtenä virallisena kielenä ja merkittävänä hallinto- ja koulukielenä usein entisen siirtomaaisännän kieltä. Yhteisen kansallisen identiteetin rakentaminen on näissä oloissa tietenkin haasteellista.		''Jälkikolonialismin haasteita'' ovat ne erityiset olosuhteet, joiden vallitessa länsimaiden entiset siirtomaat ovat joutuneet itsenäisen taipaleensa aloittamaan: entisen siirtomaahallinnon kouluttaman ja ennen itsenäistymistä (lähinnä sotilaina tai virkamiehinä) työllistämän siirtomaa-ajan keskiluokan keskuudesta on noussut uusi, itsenäistä valtiota hallitseva yläluokka; tämä valtio noudattaa rajoiltaan siirtomaavaltojen piirtämiä hallinnollisia alueita, hyödyntää siirtomaa-aikana rakennettua infrastruktuuria (rautatiet, puhelinlinjat, hallintorakennukset yms.) ja käyttää yhteisen kansalliskielen puuttuessa yhtenä virallisena kielenä ja merkittävänä hallinto- ja koulukielenä usein entisen siirtomaaisännän kieltä. Yhteisen kansallisen identiteetin rakentaminen on näissä oloissa tietenkin haasteellista.

	''[[Islamin kriisi]]'' -ilmaus viittaa sen seikan tiedostamiseen muslimien keskuudessa, että heidän valtionsa ja yhteiskuntansa ovat monin tavoin jääneet jälkeen muusta maailmasta, erityisesti länsimaista. Tällainen kokemus on ~~tietenkin kiusallinen mille kulttuurille ja ihmisryhmälle hyvänsä, mutta aivan~~ erityisen ~~tuskallinen~~ sellaisten ~~ideologioiden kannattajille~~, joiden itseymmärrykseen kuuluu ajatus omasta roolista kehityksen huipentumana ja tulevaisuuden ~~tienraivaajina ja edelläkävijöinä~~.		''[[Islamin kriisi]]'' -ilmaus viittaa sen seikan tiedostamiseen muslimien keskuudessa, että heidän valtionsa ja yhteiskuntansa ovat monin tavoin jääneet jälkeen muusta maailmasta, erityisesti länsimaista. Tällainen kokemus on erityisen vaikea sellaisten katsomusten seuraajille, joiden itseymmärrykseen kuuluu ajatus omasta roolista kehityksen huipentumana ja tulevaisuuden etujoukkona. Oman perinteisen itseymmärryksensä mukaan islam on Allahin viimeinen ja täydellisin ilmoitus ihmiskunnalle ja siksi uskonto, jonka on määrä lopulta vallata koko maailma. Siksi islamin nykyinen kriisi on asiaintilan tiedostaville muslimeille erityisen tuskallinen.

	Oman perinteisen itseymmärryksensä mukaan islam on Allahin viimeinen ja täydellisin ilmoitus ihmiskunnalle ja siksi uskonto, ~~joka~~ on ~~(tavalla tai toisella)~~ lopulta ~~valtaava~~ koko ~~maailman~~. Siksi islamin kriisi on asiaintilan tiedostaville muslimeille ~~niin~~ tuskallinen.

	Koska useimmat muslimienemmistöiset maat<ref>Saudi-Arabia on tässä suhteessa merkittävä poikkeus.</ref> ovat myös länsimaiden<ref>Ison-Britannian, Ranskan, Italian, Alankomaiden</ref> entisiä siirtomaita, islamin erityinen kriisi kietoutuu niissä yhteen jälkikolonialismin yleisten haasteiden kanssa ja antaa näille haasteille oman erityisluonteensa. Aivan erityisen merkittävä tapaus tässä suhteessa on [[wp:Pakistan\|Pakistan]] – valtio, jonka muslimit Ison-Britannian siirtomaa-Intiaa itsenäistettäessä vaativat perustettavaksi muslimeille, koska islamin mukaan vain muslimit saavat hallita muslimeja.<ref>Sitä paitsi Pakistan on tällä hetkellä ainoa muslimimaa, jolla on ydinase; tämä tosin johtuu viime kädessä siitä, että "perivihollinen", Intia, kehitti sen itselleen ensin.</ref>		Koska useimmat muslimienemmistöiset maat<ref>Saudi-Arabia on tässä suhteessa merkittävä poikkeus.</ref> ovat myös länsimaiden<ref>Ison-Britannian, Ranskan, Italian, Alankomaiden</ref> entisiä siirtomaita, islamin erityinen kriisi kietoutuu niissä yhteen jälkikolonialismin yleisten haasteiden kanssa ja antaa näille haasteille oman erityisluonteensa. Aivan erityisen merkittävä tapaus tässä suhteessa on [[wp:Pakistan\|Pakistan]] – valtio, jonka muslimit Ison-Britannian siirtomaa-Intiaa itsenäistettäessä vaativat perustettavaksi muslimeille, koska islamin mukaan vain muslimit saavat hallita muslimeja.<ref>Sitä paitsi Pakistan on tällä hetkellä ainoa muslimimaa, jolla on ydinase; tämä tosin johtuu viime kädessä siitä, että "perivihollinen", Intia, kehitti sen itselleen ensin.</ref>

Apollos: lähinnä poistettu "Islamin kriisiin" siirrettyjä viiterönsyjä; m. hieman muuta muokkausta, mm. linkitys

2011-03-28T14:13:04Z

lähinnä poistettu "Islamin kriisiin" siirrettyjä viiterönsyjä; m. hieman muuta muokkausta, mm. linkitys

← Vanhempi versio		Versio 28. maaliskuuta 2011 kello 14.13
Rivi 9:		Rivi 9:
	''Jälkikolonialismin haasteita'' ovat ne erityiset olosuhteet, joiden vallitessa länsimaiden entiset siirtomaat ovat joutuneet itsenäisen taipaleensa aloittamaan: entisen siirtomaahallinnon kouluttaman ja ennen itsenäistymistä (lähinnä sotilaina tai virkamiehinä) työllistämän siirtomaa-ajan keskiluokan keskuudesta on noussut uusi, itsenäistä valtiota hallitseva yläluokka; tämä valtio noudattaa rajoiltaan siirtomaavaltojen piirtämiä hallinnollisia alueita, hyödyntää siirtomaa-aikana rakennettua infrastruktuuria (rautatiet, puhelinlinjat, hallintorakennukset yms.) ja käyttää yhteisen kansalliskielen puuttuessa yhtenä virallisena kielenä ja merkittävänä hallinto- ja koulukielenä usein entisen siirtomaaisännän kieltä. Yhteisen kansallisen identiteetin rakentaminen on näissä oloissa tietenkin haasteellista.		''Jälkikolonialismin haasteita'' ovat ne erityiset olosuhteet, joiden vallitessa länsimaiden entiset siirtomaat ovat joutuneet itsenäisen taipaleensa aloittamaan: entisen siirtomaahallinnon kouluttaman ja ennen itsenäistymistä (lähinnä sotilaina tai virkamiehinä) työllistämän siirtomaa-ajan keskiluokan keskuudesta on noussut uusi, itsenäistä valtiota hallitseva yläluokka; tämä valtio noudattaa rajoiltaan siirtomaavaltojen piirtämiä hallinnollisia alueita, hyödyntää siirtomaa-aikana rakennettua infrastruktuuria (rautatiet, puhelinlinjat, hallintorakennukset yms.) ja käyttää yhteisen kansalliskielen puuttuessa yhtenä virallisena kielenä ja merkittävänä hallinto- ja koulukielenä usein entisen siirtomaaisännän kieltä. Yhteisen kansallisen identiteetin rakentaminen on näissä oloissa tietenkin haasteellista.

	''Islamin kriisi'' -ilmaus viittaa sen seikan tiedostamiseen muslimien keskuudessa, että heidän valtionsa ja yhteiskuntansa ovat monin tavoin jääneet jälkeen muusta maailmasta, erityisesti länsimaista. Tällainen kokemus on tietenkin kiusallinen mille kulttuurille ja ihmisryhmälle hyvänsä, mutta aivan erityisen tuskallinen sellaisten ideologioiden kannattajille, joiden itseymmärrykseen kuuluu ajatus omasta roolista kehityksen huipentumana ja tulevaisuuden tienraivaajina ja edelläkävijöinä.<ref>Kommunismin nopea romahdus Euroopassa 1980- ja -90 -lukujen taitteessa on osittain selitettävissä sen vallan alla olleiden yhteiskuntien kriisiytymisenä vastaavanlaisen jälkeenjääneisyyden kokemuksen ja virallisen ideologisen itseymmärryksen ristipaineessa.</ref>		''[[Islamin kriisi]]'' -ilmaus viittaa sen seikan tiedostamiseen muslimien keskuudessa, että heidän valtionsa ja yhteiskuntansa ovat monin tavoin jääneet jälkeen muusta maailmasta, erityisesti länsimaista. Tällainen kokemus on tietenkin kiusallinen mille kulttuurille ja ihmisryhmälle hyvänsä, mutta aivan erityisen tuskallinen sellaisten ideologioiden kannattajille, joiden itseymmärrykseen kuuluu ajatus omasta roolista kehityksen huipentumana ja tulevaisuuden tienraivaajina ja edelläkävijöinä.

	Oman perinteisen itseymmärryksensä mukaan islam on Allahin<ref>Oma kysymyksensä on sekin, olisiko Allah-sana (arab. 'jumala', 'Jumala') muhamettilaisuuden asiayhteyksissä syytä suomentaa ja, jos olisi, olisiko käytettävä isoa vai pientä alkukirjainta. Informatiivisuudenkin kannalta on yleensä perusteltua jättää tämä sana suomentamatta, sillä suomentamattomana se kertoo heti, että puhutaan nimenomaan muhamettilaisuuden sisällöstä: Allah on "se jumala, jonka Muhammed on ilmoittanut"; tämä määritelmä ei sinänsä ota minkäänlaista kantaa kyseisen ilmoituksen luotettavuuteen ja sopii siksi avoimen keskusteluavaruuden puitteisiin.<br />Äskeisen määritelmän sisältö ei kyllä tietenkään ole (minkään sortin) muslimien oma itseymmärrys asiasta: heille Allah on "ainoa jumala, kaikkien monoteististen uskontojen alkuunpanija ja niiden ja koko ihmiskunnan ainoa oikea palvonnan kohde, ja Muhammed on hänen viimeinen, suurin ja täydellisin profeettansa".<br />Onhan ilmeistä, että ne, jotka omaksuvat edelläesitetyn islamilaisen puhetavan ja ajattelumallin ja haluavat siksi kääntää Allahin Jumalaksi (isolla J:llä, sillä "ainoa jumala = Jumala"), ovat itsekin jo vähintäänkin jollain tasolla muslimeita eli muhamettilaisuudelle alistuneita; jos toisaalta halutaan käyttää tällaista käännöstä vain jonkinlaisista kohteliaisuussyistä ilmaisujen selkeyden kustannuksella, vaikeutetaan – vieläpä ehdoin tahdoin – ymmärrettävää viestintää. Näin ollen on yleensä paras käyttää Allah-nimitystä, ei ainoastaan kristillisen apologetiikan vaan jo avoimen keskusteluavaruudenkin nimissä; vastaavasti voi tarvittaessa selvyyden vuoksi viitata Raamatun Jumalaan jollain hänestä Raamatussa käytetyllä toisintonimellä, esim. Herra tai Kaikkivaltias.</ref> viimeinen ja täydellisin ilmoitus ihmiskunnalle ja siksi uskonto<ref>"Uskonto" ei tarkoita muslimeille samaa kuin vallitsevan länsimaisen ajattelutavan omaksuneille. Varsinkaan muslimienemmistöisten maiden muslimeille "uskonto" ei ole millään tavoin yksityisasia, vaan sekä perhe- että julkista elämää säätelevä, kaikkialla läsnäoleva ja kaikkeen vaikuttava voima. Tämä ei välttämättä tarkoita – eikä sen loogisesti tarvitsekaan tarkoittaa – erityistä henkilökohtaista hartautta tai antaumuksellisuutta vaan pikemminkin alistuvaa asennetta ("muslimi" = 'alistunut', '[vangiksi, orjaksi t. elinikäiseksi alamaiseksi] antautunut'): tietyt (kenties useimmat, kenties jopa kaikkikin) asiat ovat niin kuin ne ovat siksi, että Allah on niin säätänyt, eikä ihmisyksilö, -yhteisö, yhteiskunta eikä koko ihmiskuntakaan mahda tälle todellisuuden perustavalle luonteelle yhtään mitään, vaan siihen on vain alistuttava.<br />Toisaalta Allah on määrännyt alistuneensa, orjansa tai alamaisensa, eli muslimit, nimenomaisesti toimimaan tietynlaisen järjestyksen toimeenpanemiseksi ja ylläpitämiseksi maailmassa ja kaikin keinoin vastustamaan siitä poikkeamisia. Näin ollen islamilainen alistuminen on perinteisesti ollut myös islamille alistamista – Allahin tahtoon alistuneina Allahin tahtoon alistamista – ja tämäkin on ainakin periaatteessa koskenut yhtä hyvin perhe- kuin yhteiskuntaelämää, niin sisä- kuin ulkopolitiikkaakin.</ref>, joka on (tavalla tai toisella) lopulta valtaava koko maailman. Siksi islamin kriisi on asiaintilan tiedostaville muslimeille niin tuskallinen.		Oman perinteisen itseymmärryksensä mukaan islam on Allahin viimeinen ja täydellisin ilmoitus ihmiskunnalle ja siksi uskonto, joka on (tavalla tai toisella) lopulta valtaava koko maailman. Siksi islamin kriisi on asiaintilan tiedostaville muslimeille niin tuskallinen.

	Koska useimmat muslimienemmistöiset maat<ref>Saudi-Arabia on tässä suhteessa merkittävä poikkeus.</ref> ovat myös länsimaiden<ref>~~Iso~~-Britannian, Ranskan, Alankomaiden</ref> entisiä siirtomaita, islamin erityinen kriisi kietoutuu niissä yhteen jälkikolonialismin yleisten haasteiden kanssa ja antaa näille haasteille oman erityisluonteensa. Aivan erityisen merkittävä tapaus tässä suhteessa on [[wp:Pakistan\|Pakistan]] – valtio, jonka muslimit ~~Iso~~-Britannian siirtomaa-Intiaa itsenäistettäessä vaativat perustettavaksi muslimeille, koska islamin mukaan vain muslimit saavat hallita muslimeja.<ref>Sitä paitsi Pakistan on tällä hetkellä ainoa muslimimaa, jolla on ydinase; tämä tosin johtuu viime kädessä siitä, että "~~verivihollinen~~", Intia, kehitti sen itselleen ensin.</ref>		Koska useimmat muslimienemmistöiset maat<ref>Saudi-Arabia on tässä suhteessa merkittävä poikkeus.</ref> ovat myös länsimaiden<ref>Ison-Britannian, Ranskan, Italian, Alankomaiden</ref> entisiä siirtomaita, islamin erityinen kriisi kietoutuu niissä yhteen jälkikolonialismin yleisten haasteiden kanssa ja antaa näille haasteille oman erityisluonteensa. Aivan erityisen merkittävä tapaus tässä suhteessa on [[wp:Pakistan\|Pakistan]] – valtio, jonka muslimit Ison-Britannian siirtomaa-Intiaa itsenäistettäessä vaativat perustettavaksi muslimeille, koska islamin mukaan vain muslimit saavat hallita muslimeja.<ref>Sitä paitsi Pakistan on tällä hetkellä ainoa muslimimaa, jolla on ydinase; tämä tosin johtuu viime kädessä siitä, että "perivihollinen", Intia, kehitti sen itselleen ensin.</ref>

	=== Esitettyjä ratkaisumalleja ===		=== Esitettyjä ratkaisumalleja ===

Apollos: /* Uusislamin kreationismi ja kreationistinen etiikka */ lisäsivuviite

2011-03-22T17:21:17Z

Uusislamin kreationismi ja kreationistinen etiikka: lisäsivuviite

← Vanhempi versio		Versio 22. maaliskuuta 2011 kello 17.21
Rivi 33:		Rivi 33:
	"'Jumala' on käännös arabian kielen sanasta 'Allah', eli Hän ei ole vain islamin vaan paremminkin monoteismin Jumala kaikille niille, jotka uskovat Häneen ja uskovat Hänen olevan maailmankaikkeuden, tämän maailman ja tuonpuoleisen Luoja." (s.34)		"'Jumala' on käännös arabian kielen sanasta 'Allah', eli Hän ei ole vain islamin vaan paremminkin monoteismin Jumala kaikille niille, jotka uskovat Häneen ja uskovat Hänen olevan maailmankaikkeuden, tämän maailman ja tuonpuoleisen Luoja." (s.34)

	"Ihmisillä on yhteinen eettinen vastuu toisiaan kohtaan, koska heidät on luotu yhdestä sielusta (Aadam ja Eeva luotiin yhdestä sielusta, ja me kaikki olemme heidän jälkeläisiään): 'Ihmiset, pelätkää Herraanne. Hän loi teidät kaikki yhdestä sielusta, jolle hän loi siitä itsestään parin, ja he lisääntyivät lukuisiksi miehiksi ja naisiksi.'" (s.50)		"Ihmisillä on yhteinen eettinen vastuu toisiaan kohtaan, koska heidät on luotu yhdestä sielusta (Aadam ja Eeva luotiin yhdestä sielusta, ja me kaikki olemme heidän jälkeläisiään): 'Ihmiset, pelätkää Herraanne. Hän loi teidät kaikki yhdestä sielusta, jolle hän loi siitä itsestään parin, ja he lisääntyivät lukuisiksi miehiksi ja naisiksi.'" (s.50; ks. m. s.59)

	Ylläolevat sitaatit ilmaisevat kirjailijan edustamaa näkemystä: niiden konteksti ei sisällä niiden sisältöä kohtaan mitään kritiikkiä tai varaumia, vaan näissä kohdissa ilmaistu asiasisältö oli tekstiyhteyksistä päätellen kirjoittajalleen yksiselitteisen tosi ja konkreettinen<ref>aivan kuten ihmiskunnan aadamilainen alkuperä on yksiselitteisen tosi ja konkreettinen "katekismuskristitylle"</ref> eikä kaivannut sen kummempia lisäselvityksiä tai -perusteluja.		Ylläolevat sitaatit ilmaisevat kirjailijan edustamaa näkemystä: niiden konteksti ei sisällä niiden sisältöä kohtaan mitään kritiikkiä tai varaumia, vaan näissä kohdissa ilmaistu asiasisältö oli tekstiyhteyksistä päätellen kirjoittajalleen yksiselitteisen tosi ja konkreettinen<ref>aivan kuten ihmiskunnan aadamilainen alkuperä on yksiselitteisen tosi ja konkreettinen "katekismuskristitylle"</ref> eikä kaivannut sen kummempia lisäselvityksiä tai -perusteluja.

Apollos: Bhutto-linjauksia naisten asemasta

2011-03-22T17:18:35Z

Bhutto-linjauksia naisten asemasta

← Vanhempi versio		Versio 22. maaliskuuta 2011 kello 17.18
Rivi 36:		Rivi 36:

	Ylläolevat sitaatit ilmaisevat kirjailijan edustamaa näkemystä: niiden konteksti ei sisällä niiden sisältöä kohtaan mitään kritiikkiä tai varaumia, vaan näissä kohdissa ilmaistu asiasisältö oli tekstiyhteyksistä päätellen kirjoittajalleen yksiselitteisen tosi ja konkreettinen<ref>aivan kuten ihmiskunnan aadamilainen alkuperä on yksiselitteisen tosi ja konkreettinen "katekismuskristitylle"</ref> eikä kaivannut sen kummempia lisäselvityksiä tai -perusteluja.		Ylläolevat sitaatit ilmaisevat kirjailijan edustamaa näkemystä: niiden konteksti ei sisällä niiden sisältöä kohtaan mitään kritiikkiä tai varaumia, vaan näissä kohdissa ilmaistu asiasisältö oli tekstiyhteyksistä päätellen kirjoittajalleen yksiselitteisen tosi ja konkreettinen<ref>aivan kuten ihmiskunnan aadamilainen alkuperä on yksiselitteisen tosi ja konkreettinen "katekismuskristitylle"</ref> eikä kaivannut sen kummempia lisäselvityksiä tai -perusteluja.

			=== Naisten asema ===

			"Tyttö- ja poikalasten tasa-arvoisuus oli todellakin sääntö perheessäni. Isoisäni Shah Nawaz Bhutto ja isäni Zulfikar Ali Bhutto olivat järkähtämättömiä päätöksessään kouluttaa tyttärensä ja käänsivät näin päälaelleen sindhien (ja muiden muslimiyhteisöjen) vuosisataisen perinteen. Bhuttojen keskuudessa pojat ja tyttäret olivat tasa-arvoisia." (s.57)

			=== Naisten pukeutuminen ===

			"Kun saavuin murrosikään, äitini pyysi minua pukeutumaan burkhaan. Yhtäkkiä maailma näytti harmaalta. Minulla oli kuuma ja tunsin oloni tukalaksi hengittäessäni kankaan peittämänä. Isäni katsahti minuun kerran ja sanoi: 'Minun tyttäreni ei tarvitse käyttää huntua.' Äitini päätti, että jos minä en pukisi päälleni kaiken peittävää burkhaa, hänkään ei sitä pukisi. Poikkeama perinteestä näki siis päivänvalon." (s.62)

Apollos: uusi artikkelintynkä islamiin liittyvästä aiheesta

2011-03-22T14:12:53Z

uusi artikkelintynkä islamiin liittyvästä aiheesta

Uusi sivu

'''Uusislam''' on sellainen legitiimin [[islam]]-tulkinnan asemasta kamppaileva ajatus- ja toimintamalli, joka on valmis selvään irtiottoon monista perinteisen islamin tunnusmerkillisistä piirteistä ja edustaa siksi olennaisesti erilaista ajattelutapaa ja elämänmallia kuin mitä sekä muhamettilaiset itse että muut ovat tottuneet pitämään islamilaisena. Uusislamin itseymmärryksen mukaan tämä ei kuitenkaan merkitse islamista luopumista vaan aidon, oikean, alkuperäisen islamin palauttamista tai vähintäänkin sen tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa toimimista parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta '''uusmuslimit''' (uusislamin kannattajat ja soveltajat) ovat hyvin tietoisia ja aidosti ylpeitäkin siitä, että ovat katkaisseet monia pitkäaikaisia islamilaisia perinteitä, joten uusislam- ja uusmuslimi-nimityksiä ei tarvitse pitää kohdettaan kielteisesti leimaavina vaan neutraalisti, kohteen oman itseymmärryksen tiettyjä piirteitä mukaillen kuvaavina.

Uusislamin voi sosiologisesti jaotella pitkäaikaisilla islamin alueilla vaikuttavaan '''enemmistöuusislamiin''', joka pyrkii vauhdittamaan näiden yhteiskuntien kehitystä ja kasvattamaan niiden arvostusta ulkomaailman silmissä, ja '''vähemmistöuusislamiin''', joka pyrkii helpottamaan muslimien elämää ja kasvattamaan islamin vetovoimaisuutta sellaisilla alueilla, joilla muslimit ovat – ja ovat pitkään olleetkin – (enintään) vähemmistöasemassa. Viimemainittua tyyppiä on mm. eräiden länsimaisten älykkökäännynnäisten edustama '''euroislam''', joka tahtoo nähdä islamin ennen muuta jonkinlaisena puhtaan yleismonoteistisena uskontona, siis lähestulkoon "monoteismina puhtaan järjen puitteissa"<ref>vrt. Immanuel Kantin ideaan "uskonnosta puhtaan järjen puitteissa"</ref>.

'''Artikkeli on keskeneräinen.'''

== Tausta: islamin kriisi ja jälkikolonialismin haasteet ==

''Jälkikolonialismin haasteita'' ovat ne erityiset olosuhteet, joiden vallitessa länsimaiden entiset siirtomaat ovat joutuneet itsenäisen taipaleensa aloittamaan: entisen siirtomaahallinnon kouluttaman ja ennen itsenäistymistä (lähinnä sotilaina tai virkamiehinä) työllistämän siirtomaa-ajan keskiluokan keskuudesta on noussut uusi, itsenäistä valtiota hallitseva yläluokka; tämä valtio noudattaa rajoiltaan siirtomaavaltojen piirtämiä hallinnollisia alueita, hyödyntää siirtomaa-aikana rakennettua infrastruktuuria (rautatiet, puhelinlinjat, hallintorakennukset yms.) ja käyttää yhteisen kansalliskielen puuttuessa yhtenä virallisena kielenä ja merkittävänä hallinto- ja koulukielenä usein entisen siirtomaaisännän kieltä. Yhteisen kansallisen identiteetin rakentaminen on näissä oloissa tietenkin haasteellista.

''Islamin kriisi'' -ilmaus viittaa sen seikan tiedostamiseen muslimien keskuudessa, että heidän valtionsa ja yhteiskuntansa ovat monin tavoin jääneet jälkeen muusta maailmasta, erityisesti länsimaista. Tällainen kokemus on tietenkin kiusallinen mille kulttuurille ja ihmisryhmälle hyvänsä, mutta aivan erityisen tuskallinen sellaisten ideologioiden kannattajille, joiden itseymmärrykseen kuuluu ajatus omasta roolista kehityksen huipentumana ja tulevaisuuden tienraivaajina ja edelläkävijöinä.<ref>Kommunismin nopea romahdus Euroopassa 1980- ja -90 -lukujen taitteessa on osittain selitettävissä sen vallan alla olleiden yhteiskuntien kriisiytymisenä vastaavanlaisen jälkeenjääneisyyden kokemuksen ja virallisen ideologisen itseymmärryksen ristipaineessa.</ref>

Oman perinteisen itseymmärryksensä mukaan islam on Allahin<ref>Oma kysymyksensä on sekin, olisiko Allah-sana (arab. 'jumala', 'Jumala') muhamettilaisuuden asiayhteyksissä syytä suomentaa ja, jos olisi, olisiko käytettävä isoa vai pientä alkukirjainta. Informatiivisuudenkin kannalta on yleensä perusteltua jättää tämä sana suomentamatta, sillä suomentamattomana se kertoo heti, että puhutaan nimenomaan muhamettilaisuuden sisällöstä: Allah on "se jumala, jonka Muhammed on ilmoittanut"; tämä määritelmä ei sinänsä ota minkäänlaista kantaa kyseisen ilmoituksen luotettavuuteen ja sopii siksi avoimen keskusteluavaruuden puitteisiin.<br />Äskeisen määritelmän sisältö ei kyllä tietenkään ole (minkään sortin) muslimien oma itseymmärrys asiasta: heille Allah on "ainoa jumala, kaikkien monoteististen uskontojen alkuunpanija ja niiden ja koko ihmiskunnan ainoa oikea palvonnan kohde, ja Muhammed on hänen viimeinen, suurin ja täydellisin profeettansa".<br />Onhan ilmeistä, että ne, jotka omaksuvat edelläesitetyn islamilaisen puhetavan ja ajattelumallin ja haluavat siksi kääntää Allahin Jumalaksi (isolla J:llä, sillä "ainoa jumala = Jumala"), ovat itsekin jo vähintäänkin jollain tasolla muslimeita eli muhamettilaisuudelle alistuneita; jos toisaalta halutaan käyttää tällaista käännöstä vain jonkinlaisista kohteliaisuussyistä ilmaisujen selkeyden kustannuksella, vaikeutetaan – vieläpä ehdoin tahdoin – ymmärrettävää viestintää. Näin ollen on yleensä paras käyttää Allah-nimitystä, ei ainoastaan kristillisen apologetiikan vaan jo avoimen keskusteluavaruudenkin nimissä; vastaavasti voi tarvittaessa selvyyden vuoksi viitata Raamatun Jumalaan jollain hänestä Raamatussa käytetyllä toisintonimellä, esim. Herra tai Kaikkivaltias.</ref> viimeinen ja täydellisin ilmoitus ihmiskunnalle ja siksi uskonto<ref>"Uskonto" ei tarkoita muslimeille samaa kuin vallitsevan länsimaisen ajattelutavan omaksuneille. Varsinkaan muslimienemmistöisten maiden muslimeille "uskonto" ei ole millään tavoin yksityisasia, vaan sekä perhe- että julkista elämää säätelevä, kaikkialla läsnäoleva ja kaikkeen vaikuttava voima. Tämä ei välttämättä tarkoita – eikä sen loogisesti tarvitsekaan tarkoittaa – erityistä henkilökohtaista hartautta tai antaumuksellisuutta vaan pikemminkin alistuvaa asennetta ("muslimi" = 'alistunut', '[vangiksi, orjaksi t. elinikäiseksi alamaiseksi] antautunut'): tietyt (kenties useimmat, kenties jopa kaikkikin) asiat ovat niin kuin ne ovat siksi, että Allah on niin säätänyt, eikä ihmisyksilö, -yhteisö, yhteiskunta eikä koko ihmiskuntakaan mahda tälle todellisuuden perustavalle luonteelle yhtään mitään, vaan siihen on vain alistuttava.<br />Toisaalta Allah on määrännyt alistuneensa, orjansa tai alamaisensa, eli muslimit, nimenomaisesti toimimaan tietynlaisen järjestyksen toimeenpanemiseksi ja ylläpitämiseksi maailmassa ja kaikin keinoin vastustamaan siitä poikkeamisia. Näin ollen islamilainen alistuminen on perinteisesti ollut myös islamille alistamista – Allahin tahtoon alistuneina Allahin tahtoon alistamista – ja tämäkin on ainakin periaatteessa koskenut yhtä hyvin perhe- kuin yhteiskuntaelämää, niin sisä- kuin ulkopolitiikkaakin.</ref>, joka on (tavalla tai toisella) lopulta valtaava koko maailman. Siksi islamin kriisi on asiaintilan tiedostaville muslimeille niin tuskallinen.

Koska useimmat muslimienemmistöiset maat<ref>Saudi-Arabia on tässä suhteessa merkittävä poikkeus.</ref> ovat myös länsimaiden<ref>Iso-Britannian, Ranskan, Alankomaiden</ref> entisiä siirtomaita, islamin erityinen kriisi kietoutuu niissä yhteen jälkikolonialismin yleisten haasteiden kanssa ja antaa näille haasteille oman erityisluonteensa. Aivan erityisen merkittävä tapaus tässä suhteessa on [[wp:Pakistan|Pakistan]] – valtio, jonka muslimit Iso-Britannian siirtomaa-Intiaa itsenäistettäessä vaativat perustettavaksi muslimeille, koska islamin mukaan vain muslimit saavat hallita muslimeja.<ref>Sitä paitsi Pakistan on tällä hetkellä ainoa muslimimaa, jolla on ydinase; tämä tosin johtuu viime kädessä siitä, että "verivihollinen", Intia, kehitti sen itselleen ensin.</ref>

=== Esitettyjä ratkaisumalleja ===

Islamin kriisiin on muslimeille<ref>ainakin jossain merkityksessä muslimeina pysyen</ref> tarjolla lähinnä neljä ratkaisumallia:
# ''Ignorointi'': ongelmaa ei pidetä todellisena tai ainakaan niin vakavana, etteikö voitaisi jatkaa periaatteessa entiseen tapaan. Tätä mallia voidaan toteuttaa varsinkin niissä maissa, joiden luonnonvarat antavat niille mahdollisuuden väestön elintason nostoon ilman suurempia kulttuurisia muutoksia: monet työt voidaan teettää siirtotyöläisillä, joita ei pidetä yhteiskunnan varsinaisina jäseninä, oma väki taas elää periaatteessa vanhojen sääntöjen mukaan.
# Jonkinasteinen ''sekularisoituminen'', esim. 1900-luvun arabimaailmassa laajalle levinnyt [[wp:arabisosialismi|arabisosialismi]] ('''Nasser''' seuraajineen Egyptissä, '''al-Assad'''it Syyriassa, mm. '''Saddam Hussein''' Irakissa): Tämä oli upseerivetoisten arabihallintojen alkuperäismalli, mutta kehitys on sittemmin vienyt pikemminkin poispäin sekularismista: Egyptissä presidentit '''Sadat''' ja '''Mubarak''' ovat käyneet julkisesti moskeijarukouksissa, Saddam puolestaan lisäsi hätätilassa Irakin lippuun islamin uskontunnustuksen, joka siinä yhä on.<br />Tällaisen maallistumisen ideana näyttää olleen tai olevan pitää islamia "uskontona uskontojen joukossa", jolloin valtionhallinto toimisi periaatteessa länsimais- (tai siirtomais)tyylisesti, ja vaikka perjantai olisikin pääsääntöisesti kulttuuris-uskonnollisin perustein yhteiskunnallinen vapaapäivä, itse valtiorakenne olisi ainakin periaatteessa uskonnollisesti neutraali. Tällainen malli ei kuitenkaan asian luonteen vuoksi ota oikein istuakseen islamin maailmaan.
# ''Islamismi'': ajatusmalli, jonka mukaan islamin kriisi on Allahin rangaistus siitä, että muslimit ovat lipsuneet islamin tinkimättömästä noudattamisesta, joten ratkaisu islamin kriisiin on entistä tiukempi islamin noudattaminen kaikessa ankaruudessaan.<ref>Islamin itseymmärrykseen on Muhammedin ajasta asti kuulunut ajatus, että muslimit ovat kaikista ihmisistä ne, jotka ''todella toteuttavat'' Allahin tahdon, missä aiempien monoteististen uskontojen kannattajat – lähinnä juutalaiset ja kristityt – ovat sen sijaan surkeasti epäonnistuneet. Tässä mielessä islamismi on sisäisesti johdonmukainen kanta.</ref> Tämä johtaa islamismin mukaan islamin uuteen nousuun maailman johtavaksi voimaksi, mihin tietysti kuuluu länsimaiden syrjäyttäminen valta-asemastaan myös "pyhän sodan" eli ''jihad''in keinoin. Islamististyyppistä mallia edustavat ainakin Iranin islamilainen tasavalta ja Afganistanin ''taleban''-liike<ref>''Taleban''-hallinnon aikana Afganistanin talousvaikeuksia vastaan taisteltiin mm. valvomalla ''ramadan''-paaston noudattamista kadullakulkijoiden tarkastuksilla: jonka kieli ei ollut kuiva, se oli "yleisen edun nimessä" rangaistava rikollinen.</ref>, jotka tosin eivät ole keskenään yksimielisiä aidon islamin sisällöstä.
# ''Uusislam'': ajatusmalli, jonka mukaan islamin itseymmärryksen ja käytänteiden on uudistuttava "sisältäpäin" vastaamaan entistä paremmin nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin; tarkemmin sanoen kyseessä on eräänlainen "muslimit uudistavat islamin ja sitä kautta islamilaiset yhteiskunnat islamin, muslimien, yhteiskuntien ja maailmanrauhan hyväksi" -ajatusmalli. Erona sekularisointityyppisiin, politiikkaa ja uskontoa jotenkin erottelemaan pyrkiviin suuntauksiin uusislam pyrkii hallitsemaan (muslimienemmistöistä) yhteiskuntaa<ref>ja myös ohjaamaan muslimien henkilökohtaista ja perhe-elämää ja vaikuttamaan sekä yhteiskunnan kouluissa että moskeijoissa annetun opetuksen sisältöön</ref> juuri islamin nimissä, joskin siis tietysti nimenomaan uudelleentulkitun islamin mukaisesti.

== "Tapaustutkimus": Bhuttolainen uusislam ==

Valaisevan suomenkielisen näyteikkunan uusislamilaiseen ajatteluun tarjoaa Pakistanin entisen pääministerin, väkivaltaisesti surmansa saaneen '''[[wp:Benazir Bhutto|Benazir Bhutto]]n''' (jäljempänä BB) postuumina ilmestynyt teos: ''Sovinto: Islam, länsi ja demokratia''<ref>Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 2008; ISBN 978-951-31-4314-5; alkuteos: ''Reconciliation: Islam, Democracy, and the West'', Iso-Britannia, 2008.</ref>. Teoksesta käy selvästi ilmi, ettei sen islam-näkemys ole pelkkä kirjailijan oma katsomus vaan että hän jatkaa siinä jo kodinperintönä saamaansa ajatustapaa. Bhuttot ovat Pakistanin poliittisen historian ja nykyhetkenkin merkittävimpiä sukuja, ja tämä näkemys on jo siksikin tutustumisen arvoinen.<ref>Myös teoksen islamismianalyysi on ymmärrettävästä poleemisuudestaan huolimatta informatiivinen ja sellaisena hyödyllinen siltäkin osin valistamaan länsimaista lukijaa islamin sisällä vaikuttavien voimien luonteesta.</ref>

(Jatkossa viittaukset tähän teokseen annetaan pelkkinä sivuviitteinä ja pelkät sivuviitteet kohdistuvat nimenomaan tähän teokseen. Tässä bhuttolaista uusislamia käsittelevässä luvussa uusislam-sana tarkoittaa erityisesti bhuttolaista uusislamia, mutta epäilemättä monet ajatukset ovat uusmuslimien yhteisiä näkemyksiä. Lähdemateriaalin niukkuus kuitenkin estää erittelemästä tarkemmin, mitkä näkemykset ovat yhteisiä, mitkä kenties erityisen bhuttolaisia.)

=== Uusislamin kreationismi ja kreationistinen etiikka ===

"'Jumala' on käännös arabian kielen sanasta 'Allah', eli Hän ei ole vain islamin vaan paremminkin monoteismin Jumala kaikille niille, jotka uskovat Häneen ja uskovat Hänen olevan maailmankaikkeuden, tämän maailman ja tuonpuoleisen Luoja." (s.34)

"Ihmisillä on yhteinen eettinen vastuu toisiaan kohtaan, koska heidät on luotu yhdestä sielusta (Aadam ja Eeva luotiin yhdestä sielusta, ja me kaikki olemme heidän jälkeläisiään): 'Ihmiset, pelätkää Herraanne. Hän loi teidät kaikki yhdestä sielusta, jolle hän loi siitä itsestään parin, ja he lisääntyivät lukuisiksi miehiksi ja naisiksi.'" (s.50)

Ylläolevat sitaatit ilmaisevat kirjailijan edustamaa näkemystä: niiden konteksti ei sisällä niiden sisältöä kohtaan mitään kritiikkiä tai varaumia, vaan näissä kohdissa ilmaistu asiasisältö oli tekstiyhteyksistä päätellen kirjoittajalleen yksiselitteisen tosi ja konkreettinen<ref>aivan kuten ihmiskunnan aadamilainen alkuperä on yksiselitteisen tosi ja konkreettinen "katekismuskristitylle"</ref> eikä kaivannut sen kummempia lisäselvityksiä tai -perusteluja.

== Viitteet ==

{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Teismi]]
[[Luokka:Islam]]