Usko, tieto ja myytit (kirja) - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: viitteet

2017-08-12T12:34:37Z

viitteet

Samuli Koivisto: fix x2

2017-07-30T14:17:26Z

fix x2

← Vanhempi versio		Versio 30. heinäkuuta 2017 kello 14.17
Rivi 20:		Rivi 20:
	'''Usko, tieto ja myytit''' on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama [[wp:filosofia\|filosofis]]-[[apologetiikka\|apologeettinen]] [[wp:tietokirjallisuus\|tietokirja]], joka käsittelee uskon ja tiedon suhdetta, sekä [[ateismi\|ateismiin]] liittyviä myyttejä suhteessa [[tiede\|tieteeseen]]. Kirja käsittelee laajasti yleisimpiä [[jumala-todistus\|jumala-todistuksia]] ja niiden kritiikkiä.		'''Usko, tieto ja myytit''' on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama [[wp:filosofia\|filosofis]]-[[apologetiikka\|apologeettinen]] [[wp:tietokirjallisuus\|tietokirja]], joka käsittelee uskon ja tiedon suhdetta, sekä [[ateismi\|ateismiin]] liittyviä myyttejä suhteessa [[tiede\|tieteeseen]]. Kirja käsittelee laajasti yleisimpiä [[jumala-todistus\|jumala-todistuksia]] ja niiden kritiikkiä.

	Tapio Puolimatkan keskeinen väite on, etteivät [[~~usko]]~~ ja [[tieto]] ole toistensa vastakohtia.		Tapio Puolimatkan keskeinen väite on, etteivät [[Usko ja tieto]] ole toistensa vastakohtia.
	== Kirjan sisältö ==		== Kirjan sisältö ==

Rivi 117:		Rivi 117:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==

	[[Kulttuuriset myytit]]		*[[Kulttuuriset myytit]]
			*[[Tieteellinen maailmankatsomus]]
	[[Tieteellinen maailmankatsomus]]

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Spectator: /* Katso myös */

2017-07-28T05:02:26Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 28. heinäkuuta 2017 kello 05.02
Rivi 118:		Rivi 118:

	[[Kulttuuriset myytit]]		[[Kulttuuriset myytit]]

	[[Tieteellinen maailmankatsomus]]		[[Tieteellinen maailmankatsomus]]

Spectator: /* Katso myös */

2017-07-28T05:02:08Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 28. heinäkuuta 2017 kello 05.02
Rivi 118:		Rivi 118:

	[[Kulttuuriset myytit]]		[[Kulttuuriset myytit]]
			[[Tieteellinen maailmankatsomus]]

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Spectator (7. kesäkuuta 2017 kello 08.29)

2017-06-07T08:29:15Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 08.29
Rivi 121:		Rivi 121:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet}}		{{viitteet}}

			{{uskonnonfilosofia}}

	[[Luokka:Kirjat]]		[[Luokka:Kirjat]]
	[[Luokka:Filosofia]]		[[Luokka:Filosofia]]
	[[Luokka:Tapio Puolimatka]]		[[Luokka:Tapio Puolimatka]]

Spectator: /* Katso myös */

2017-06-06T11:53:53Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 6. kesäkuuta 2017 kello 11.53
Rivi 116:		Rivi 116:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

			[[Kulttuuriset myytit]]

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Samuli Koivisto: fix

2017-06-05T12:37:35Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2017 kello 12.37
Rivi 15:		Rivi 15:
	\| sarja =		\| sarja =
	\| edeltävä =		\| edeltävä =
	\| seuraava = [[Usko, ~~Tiede~~ ja Raamattu]]		\| seuraava = [[Usko, tiede ja Raamattu]]
	}}		}}

Spectator: /* Kulttuuriset myytit */

2017-06-05T11:23:02Z

Kulttuuriset myytit

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2017 kello 11.23
Rivi 109:		Rivi 109:

	Myytit ovat kuin ukkosenjohdattimia sikäli, että ne koskettavat vastakohtarakenteisiin sisältyviä ristiriitoja. Myytit eivät ratkaise ristiriitoja, mutta ne tarjoavat mielikuvitukseen perustuvan tavan elää ristiriitojen kanssa, joka estää niitä tuottamasta liikaa ahdistusta ja kulttuurista sekasortoa. Myytit käsittelevät koko yhteiskunnan ja viime kädessä koko ihmiskunnan pelkoja ja ahdistuksia, pyrkivät lieventämään niitä ja tekemään niistä hallittavia. Vaikka myytin syvärakenne pysyy samana, se voi saada lukemattomia erilaisia ilmaisutapoja. Ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia myytin syvärakenteesta. Heidän tietoinen huomionsa kohdistuu sen ilmaisutapojen pintatasoon, ja he kokevat sen syvemmän vaikutuksen vähemmän tiedostetulla tasolla. Myytit kumpuavat kulttuurin tiedostamattomaan kätketyistä ratkaisemattomista ristiriidoista ja torjutusta ahdistuksesta, jota ne pyrkivät lieventämään ja estämään ristiriitaa muodostumasta liian repiväksi. (Fiske 1992: 161-162.)		Myytit ovat kuin ukkosenjohdattimia sikäli, että ne koskettavat vastakohtarakenteisiin sisältyviä ristiriitoja. Myytit eivät ratkaise ristiriitoja, mutta ne tarjoavat mielikuvitukseen perustuvan tavan elää ristiriitojen kanssa, joka estää niitä tuottamasta liikaa ahdistusta ja kulttuurista sekasortoa. Myytit käsittelevät koko yhteiskunnan ja viime kädessä koko ihmiskunnan pelkoja ja ahdistuksia, pyrkivät lieventämään niitä ja tekemään niistä hallittavia. Vaikka myytin syvärakenne pysyy samana, se voi saada lukemattomia erilaisia ilmaisutapoja. Ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia myytin syvärakenteesta. Heidän tietoinen huomionsa kohdistuu sen ilmaisutapojen pintatasoon, ja he kokevat sen syvemmän vaikutuksen vähemmän tiedostetulla tasolla. Myytit kumpuavat kulttuurin tiedostamattomaan kätketyistä ratkaisemattomista ristiriidoista ja torjutusta ahdistuksesta, jota ne pyrkivät lieventämään ja estämään ristiriitaa muodostumasta liian repiväksi. (Fiske 1992: 161-162.)

	~~Myytin käsitteeseen~~ ei ~~yleisessä keskustelussa aina liitetä käsitystä~~, ~~jonka~~ mukaan ~~myyttinen käsitys on harhaanjohtava~~. ~~Tässä kirjassa käytävän keskustelun näkökulmasta on kuitenkin mielekästä käyttää myytin käsitettä rajatummassa merkityksessä niin~~, että ~~myyteiksi kutsutaan vain sellaisia perusmielikuvia, joihin sisältyy harhaanjohtava käsitys todellisuudesta~~.		Myyttiset mielikuvat saavat voimansa ihmisen piilotajunnasta, johon sivistysprosessin vaikutus ei ulotu. Niiden avulla ihminen ylläpitää illusorisia kuvitelmia omasta kaikkivoipaisuudestaan. Hän pakenee myyttien maailmaan mieluummin kuin kohtaa oman haavoittuvuutensa, rajallisuutensa, pahuutensa ja kuoleman väistämättömyyden. Ihmiskunnan edistyksen ajatellaan olevan väistämätöntä. Tiede pystyy ratkaisemaan kaikki ihmisen ongelmat. Onnellisuus saavutetaan itsestään, kun aineellinen vauraus kasvaa ja ihminen saa lisää vapautta, koska rajoittamaton itsetoteutus tuo esille ihmisen luontaisen hyvyyden ja antaa sille mahdollisuuden kehittyä. Modernin uskomuksen mukaan jatkuvan kehityksen väistämättömyys ja ihmisen moraalinen täydellistyminen yhdessä tieteen ja teknologian luomien aineellisen hyvinvoinnin edellytysten kanssa takaa jokaiselle ihmiselle onnellisen elämän. Nämä myyttiset mielikuvat saavat voimansa juuri siitä, että ovat niin todellisuuden vastaisia. Niiden avulla ihminen voi välttää todellisuuden kohtaamista.

	=== Sovellus uskonnonopetukseen ===		=== Sovellus uskonnonopetukseen ===

Spectator: /* Tieteellinen maailmankatsomus */

2017-06-05T11:19:24Z

Tieteellinen maailmankatsomus

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2017 kello 11.19
Rivi 41:		Rivi 41:

	Vaikka Niiniluoto yhtäältä painottaa kriittistä avoimuutta, hän toisaalta sitoutuu vahvasti tiettyyn näkemykseen tieteellisen tutkimuksen luonteesta. Hän asettaa kaksi ehtoa tieteellisen maailmankatsomuksen teoreettiselle osalle. Näiden kahden ehdon suhde on osin ongelmallinen. Ensimmäisen ehdon mukaan tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluvan tietoteorian tulee olla "avoin, kriittinen ja itseäänkorjaava". Toisen ehdon mukaan on hyväksyttävä ehdoton periaate, jonka mukaan a) on olemassa yksi yhtenäinen tieteellinen menetelmä, b) tämä menetelmä on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi, c) tämä menetelmä on ainoa menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi. Ensimmäisen ehdon mukaan tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluu, että tähän toiseen ehtoon pitäisi suhtautua avoimesti, kriittisesti ja kyseenalaistavasti. Kuitenkin Niiniluoto samalla olettaa, että jos kyseenalaistaa tämän toisen ehdon ja tekee siihen korjauksia tai muutoksia tämän kyseenalaistamisen ja avoimen kriittisyyden pohjalta, joutuu samalla Niiniluodon määrittelemän tieteellisen maailmankatsomuksen ulkopuolelle.		Vaikka Niiniluoto yhtäältä painottaa kriittistä avoimuutta, hän toisaalta sitoutuu vahvasti tiettyyn näkemykseen tieteellisen tutkimuksen luonteesta. Hän asettaa kaksi ehtoa tieteellisen maailmankatsomuksen teoreettiselle osalle. Näiden kahden ehdon suhde on osin ongelmallinen. Ensimmäisen ehdon mukaan tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluvan tietoteorian tulee olla "avoin, kriittinen ja itseäänkorjaava". Toisen ehdon mukaan on hyväksyttävä ehdoton periaate, jonka mukaan a) on olemassa yksi yhtenäinen tieteellinen menetelmä, b) tämä menetelmä on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi, c) tämä menetelmä on ainoa menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi. Ensimmäisen ehdon mukaan tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluu, että tähän toiseen ehtoon pitäisi suhtautua avoimesti, kriittisesti ja kyseenalaistavasti. Kuitenkin Niiniluoto samalla olettaa, että jos kyseenalaistaa tämän toisen ehdon ja tekee siihen korjauksia tai muutoksia tämän kyseenalaistamisen ja avoimen kriittisyyden pohjalta, joutuu samalla Niiniluodon määrittelemän tieteellisen maailmankatsomuksen ulkopuolelle.

			Tieteellisen maailmankäsityksen ja uskonnon suhteesta keskustellaan joskus ikään kuin tieteellinen maailmankäsitys olisi ongelmaton ja selvärajainen käsite. Varsinkin Suomen kaltaisessa pienen tieteellisen ja kulttuurisen eliitin hallitsemassa maassa naturalismin valta-asema johtaa helposti dogmaattisuuteen, joka sulkee pois kilpailevia tutkimusohjelmia pelkän valta-aseman mahdollistaman ideologisen hegemonian seurauksena. Tieteellistä tutkimusta voidaan kuitenkin toteuttaa ainakin kolmen erilaisen tutkimusohjelman pohjalta. Naturalismin, intuitionismin ja supranaturalismin pohjalta tieteellinen maailmankäsitys saa erilaisen sisällön. Niinpä myös tieteellisen maailmankäsityksen ja uskonnon suhde hahmottuu eri tavalla näistä kolmesta lähtökohdasta käsin. Useimmat naturalistisen tutkimusohjelman kannattajat olettavat, ettei luonnontieteen menetelmillä ole mahdollista saada tietoa Jumalasta. Toisaalta on myös puolustettu näkemystä, että luonnossa vallitseva täsmennetty monimutkaisuus tekee mahdolliseksi saada tietoa Jumalasta luonnontieteellisen tutkimuksen pohjalta.

			Yksi naturalistisen tutkimusohjelman ongelmista on, ettei naturalistisesti ymmärretyn luonnontieteen metodeilla ole mahdollista saada tietoa aineellisten esineiden luontaisista ominaisuuksista. Jos tämä pitää paikkansa, ei tietenkään ole kovin yllättävää, ettei näillä samoilla metodeilla voi saada tietoa Jumalan ominaisuuksista.

			Naturalisti on vaikeassa tilanteessa, koska hänen tiedolliset lähteensä eivät oikeuta uskoa kokemuksessa ilmenevien aineellisten esineiden ja olioiden eikä tajuisten olentojen olemassaoloon. Naturalistinen konstruktivismi vetoaa tässä yhteydessä usein praktisiin totuusteorioihin, mutta päätyy näin huomaamattaan kannattamaan jotakin hyvin teismin kaltaista. Tämä on ristiriidassa naturalismin yleisen pyrkimyksen kanssa pitäytyä tiukasti luonnontieteen määrittelemiin rajoihin tiedon hankinnassa. Supranaturalismi välttää naturalismin kohtaamat tiedolliset kumoajat. Supranaturalisti voi oikeutetusti uskoa sekä kokemuksessa ilmenevien aineellisten objektien että muiden tajuisten olentojen olemassaoloon ja tietoon niiden luontaisista lajityypillisistä ja modaalisista ominaisuuksista. Näin supranaturalistinen lähestymistapa tarjoaa tiedollisesti perustellun tavan olla johdonmukainen realisti.

			Naturalistisen tutkimusohjelman käyttämät tiedonlähteet ovat yhteisiä myös intuitionistiselle ja supranaturalistiselle tutkimusohjelmalle. Tältä pohjalta voitaisiin ehkä argumentoida, että naturalistinen tutkimusohjelma muodostaa kaikille näille tutkimusohjelmille yhteisen nimittäjän ja neutraalin pohjan tieteelliselle tutkimukselle. Ongelmana on kuitenkin, ettei tiede pysty toimimaan pelkästään naturalististen tiedonlähteiden varassa. Naturalistinen tiede nojaa oletuksiin, jotka ovat oikeutettuja ainoastaan teistisestä supranaturalistisesta lähtökohdasta. Naturalistilla on tiedollinen kumoaja uskomukselle, että ihmiset havainnot, muisti ja järjellinen päättely olisivat luotettavia tiedonlähteitä. Tieto aineellisten esineiden ja olioiden luontaisista ominaisuuksista ei ole mahdollista pelkän luonnontieteellisen tiedon varassa eikä luonnontiede voi mielekkäästi toimia ilman tällaista oletusta. Ihmistieteissä on välttämätöntä turvautua arvointuitioihin, joita naturalismi ei hyväksy luotettavaksi tiedon lähteeksi. Näistä syistä naturalismi ei kelpaa tieteen neutraaliksi perustaksi.

			Länsimainen tiede on historiallisesti rakentanut supranaturalistiselle perustalle. Kristillinen teismi hallitsi länsimaista kulttuuria modernin luonnontieteen vallankumouksen aikana. Tieteellinen vallankumous edellytti uskoa maailmankaikkeudesta erilliseen Luojaan, jonka suunnitelma toteutuu aineellisessa todellisuudessa tavalla, josta on mahdollista päästä selville kokemuksen välityksellä. Maailmankaikkeudessa ilmenee älykäs suunnitelma niin, että ihmisen älylliset kyvyt ovat luotettavia. Tämä oletus on säilynyt julkilausumattomana osana naturalistista käytännön tutkimusta, vaikka sitä ei voidakaan perustella naturalistisista lähtökohdista.

			Pluralistinen lähestymistapa suosittaa tieteellisessä tutkimuksessa avointa tutkimusohjelmien välistä kilpailua siitä, mikä niistä onnistuu antamaan parhaimman selityksen todellisuuden asiaintiloille. Tieteellisen tutkimuksen neutraalisuus tulee sitä kyseenalaisemmaksi, mitä läheisemmin tutkimus koskettaa ihmisenä elämisen merkitystä. Pyrkimys salata tutkimuksen maailmankatsomukselliset lähtökohdat johtaa helposti siihen, että ideologisesti värittyneitä käsityksiä esitetään tieteellisinä tutkimustuloksina. Kun tutkija tiedostaa, että tieteellinen tutkimus on aina uskonnollisesti sitoutunutta, hän saa itsekriittisen näkökulman omiin tulkintoihinsa.

	===Yleinen ilmoitus ===		===Yleinen ilmoitus ===

Samuli Koivisto: /* Katso myös */ poistettu toimimaton linkki olemattomaan sisältöön

2017-06-05T07:31:22Z

Katso myös: poistettu toimimaton linkki olemattomaan sisältöön

← Vanhempi versio		Versio 5. kesäkuuta 2017 kello 07.31
Rivi 104:		Rivi 104:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

	~~Kirjan ensimmäinen osa on luettavissa ja ladattavissa [http://apologetiikkawiki.org/stuff/UTM_Puolimatka_PuoletJaSK.pdf ApologetiikkaWikissä].~~

	== Viitteet ==		== Viitteet ==