Toora - Muutoshistoria

ImagoDei: /* Mooseksen laki ja siihen suhtautuminen */ linkki

2021-06-12T22:02:31Z

Mooseksen laki ja siihen suhtautuminen: linkki

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2021 kello 22.02
Rivi 11:		Rivi 11:

	== Mooseksen laki ja siihen suhtautuminen==		== Mooseksen laki ja siihen suhtautuminen==
	Tooran mukaan Jumala oli tehnyt liiton Israelin kansan kanssa ja antoi sille profeetta Mooseksen välityksellä lakikokoelman israeliittien paettua Egyptistä. Paul Copanin mukaan Mooseksen lakia ei tarkoitettu pysyväksi ja ihanteelliseksi järjestelyksi vaan johdattamaan israeliitteja lähemmäs oikeaa moraalia ja erottamaan heidät muista kansoista Jumalan valituksi kansaksi.<ref name="paulcopan">Paul Copan: Onko Jumala moraalihirviö?. Päivä Osakeyhtiö, 2016.</ref> Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja kristyiksi kääntyi pian myös ei-juutalaisia; kristinuskon varhaisvaiheessa muodostui nopeasti käsitys, että Mooseksen laki ei koske ei-juutalaisia kristittyjä, ja myös suurin osa juutalaistaustaisista kristityistä katsoi, että Jeesus oli täyttänyt lain eikä Mooseksen lain noudattaminen täten ollut heillekään tarpeellista.<ref>Gunnar af Hällström & Anni Maria Laato & Juha Pihkala: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan, s. 52–53. Kirjapaja, 2007.</ref>		Tooran mukaan Jumala oli tehnyt liiton Israelin kansan kanssa ja antoi sille profeetta Mooseksen välityksellä lakikokoelman israeliittien paettua Egyptistä. [[Paul Copan\|Paul Copanin]] mukaan Mooseksen lakia ei tarkoitettu pysyväksi ja ihanteelliseksi järjestelyksi vaan johdattamaan israeliitteja lähemmäs oikeaa moraalia ja erottamaan heidät muista kansoista Jumalan valituksi kansaksi.<ref name="paulcopan">Paul Copan: Onko Jumala moraalihirviö?. Päivä Osakeyhtiö, 2016.</ref> Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja kristyiksi kääntyi pian myös ei-juutalaisia; kristinuskon varhaisvaiheessa muodostui nopeasti käsitys, että Mooseksen laki ei koske ei-juutalaisia kristittyjä, ja myös suurin osa juutalaistaustaisista kristityistä katsoi, että Jeesus oli täyttänyt lain eikä Mooseksen lain noudattaminen täten ollut heillekään tarpeellista.<ref>Gunnar af Hällström & Anni Maria Laato & Juha Pihkala: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan, s. 52–53. Kirjapaja, 2007.</ref>

	Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. Copan katsoo Mooseksen lakiin kohdistuvan kritiikin olevan usein karikatyyristä, ja ettei sitä tarkoitettukaan ihanteelliseksi, pysyväksi ja yleismaailmalliseksi järjestelyksi, joka sitoisi kaikkia kulttuureja kaikkina aikoina. Copanin mukaan laki tarkoitettiin väliaikaiseksi järjestelyksi johdattelemaan Israelin kansaa kohti ideaalimpaa uutta liittoa aikansa lähi-itäläisessä kulttuuriympäristössä, joka oli erkaantunut kauas Jumalan asettamasta ihanteesta. Copanin mukaan laki huomioi, etteivät israeliitit olisi olleet valmiita omaksumaan täydellistä Jumalan ihannetta heti sellaisenaan ja teki siksi ei-ihanteellisia myönnytyksiä, mutta samalla teki myös huomattavia parannuksia heidän lähtökohtaansa, mikä valmisti heitä kohti uutta liittoa.<ref name="paulcopan">Paul Copan: Onko Jumala moraalihirviö?. Päivä Osakeyhtiö, 2016.</ref>		Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. Copan katsoo Mooseksen lakiin kohdistuvan kritiikin olevan usein karikatyyristä, ja ettei sitä tarkoitettukaan ihanteelliseksi, pysyväksi ja yleismaailmalliseksi järjestelyksi, joka sitoisi kaikkia kulttuureja kaikkina aikoina. Copanin mukaan laki tarkoitettiin väliaikaiseksi järjestelyksi johdattelemaan Israelin kansaa kohti ideaalimpaa uutta liittoa aikansa lähi-itäläisessä kulttuuriympäristössä, joka oli erkaantunut kauas Jumalan asettamasta ihanteesta. Copanin mukaan laki huomioi, etteivät israeliitit olisi olleet valmiita omaksumaan täydellistä Jumalan ihannetta heti sellaisenaan ja teki siksi ei-ihanteellisia myönnytyksiä, mutta samalla teki myös huomattavia parannuksia heidän lähtökohtaansa, mikä valmisti heitä kohti uutta liittoa.<ref name="paulcopan">Paul Copan: Onko Jumala moraalihirviö?. Päivä Osakeyhtiö, 2016.</ref>

ImagoDei: Kirjoitin Mooseksen lakia koskevan osion oikeastaan kokonaan uusiksi. Aiemmin se oli kokonaan lähteetön ja mielestäni paljon parannusta vaativa.

2021-06-11T16:25:18Z

Kirjoitin Mooseksen lakia koskevan osion oikeastaan kokonaan uusiksi. Aiemmin se oli kokonaan lähteetön ja mielestäni paljon parannusta vaativa.

← Vanhempi versio		Versio 11. kesäkuuta 2021 kello 16.25
Rivi 10:		Rivi 10:
	*''Deuteronomium'' (Deut.) "toinen laki", ([[Viides Mooseksen kirja]])		*''Deuteronomium'' (Deut.) "toinen laki", ([[Viides Mooseksen kirja]])

	== Mooseksen ~~lain kritiikkiä~~ ==		== Mooseksen laki ja siihen suhtautuminen==
			Tooran mukaan Jumala oli tehnyt liiton Israelin kansan kanssa ja antoi sille profeetta Mooseksen välityksellä lakikokoelman israeliittien paettua Egyptistä. Paul Copanin mukaan Mooseksen lakia ei tarkoitettu pysyväksi ja ihanteelliseksi järjestelyksi vaan johdattamaan israeliitteja lähemmäs oikeaa moraalia ja erottamaan heidät muista kansoista Jumalan valituksi kansaksi.<ref name="paulcopan">Paul Copan: Onko Jumala moraalihirviö?. Päivä Osakeyhtiö, 2016.</ref> Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja kristyiksi kääntyi pian myös ei-juutalaisia; kristinuskon varhaisvaiheessa muodostui nopeasti käsitys, että Mooseksen laki ei koske ei-juutalaisia kristittyjä, ja myös suurin osa juutalaistaustaisista kristityistä katsoi, että Jeesus oli täyttänyt lain eikä Mooseksen lain noudattaminen täten ollut heillekään tarpeellista.<ref>Gunnar af Hällström & Anni Maria Laato & Juha Pihkala: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan, s. 52–53. Kirjapaja, 2007.</ref>

	Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. ~~Kristikunta jakautuu yleisesti kahteen koulukuntaan~~, ~~joista ensimmäisen~~ mukaan ~~Mooseksen~~ laki oli ~~Israelin kansan~~ laki ja ~~joista toisen mukaan Mooseksen laki on laki suoraan Jumalalta~~.		Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. Copan katsoo Mooseksen lakiin kohdistuvan kritiikin olevan usein karikatyyristä, ja ettei sitä tarkoitettukaan ihanteelliseksi, pysyväksi ja yleismaailmalliseksi järjestelyksi, joka sitoisi kaikkia kulttuureja kaikkina aikoina. Copanin mukaan laki tarkoitettiin väliaikaiseksi järjestelyksi johdattelemaan Israelin kansaa kohti ideaalimpaa uutta liittoa aikansa lähi-itäläisessä kulttuuriympäristössä, joka oli erkaantunut kauas Jumalan asettamasta ihanteesta. Copanin mukaan laki huomioi, etteivät israeliitit olisi olleet valmiita omaksumaan täydellistä Jumalan ihannetta heti sellaisenaan ja teki siksi ei-ihanteellisia myönnytyksiä, mutta samalla teki myös huomattavia parannuksia heidän lähtökohtaansa, mikä valmisti heitä kohti uutta liittoa.<ref name="paulcopan">Paul Copan: Onko Jumala moraalihirviö?. Päivä Osakeyhtiö, 2016.</ref>

	Mooseksen ~~lain idea~~ "~~silmä silmästä~~, ~~korva korvasta" (vrt~~. ~~''korvaaminen'')~~ oli ~~argumentti kostonkierrettä vastaan~~. ~~Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa~~, ~~siten~~ että ~~rangaistuksen piti olla kohtuullinen~~. ~~Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille~~. ~~Mooseksen laissa vastustetaan sadismia~~: ~~vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa~~.		Mooseksen lakia on kritisoitu myös sen "kummallisuudesta", koskien esimerkiksi [[Kosher\|ruoka-]], pukeutumis-, ja puhtaussääntöjä. Copanin mukaan näiden lakien merkityksenä oli erottaa Israelin kansa sitä ympäröivistä pakanakansoista. Lakien ulottuminen kaikkiin elämän osa-alueisiin muistutti Israelin kansan olevan kokonaan Jumalalleen omistautunut "pyhä kansa" ja opetti, että Jumalan alaisuudessa elämisen tulisi vaikuttaa elämään kokonaisuudessaan. Sääntöihin liittyi paljon symboliikkaa: esimerkiksi kahdesta eri lankalajista koostuvan vaatteen ja härällä ja aasilla yhtä aikaa kyntämisen kieltäminen saattoi kuvata pyhyyden ja pakanallisuuden sekoittamisen kieltämistä ja yhdenlaisessa pyhyydessä pysymistä.<ref name="paulcopan">Paul Copan: Onko Jumala moraalihirviö?. Päivä Osakeyhtiö, 2016.</ref>

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Samuli Koivisto: Markiisi de Sade -> sadismi, mutta ei markiisi de sadismi

2016-11-15T16:33:52Z

Markiisi de Sade -> sadismi, mutta ei markiisi de sadismi

← Vanhempi versio		Versio 15. marraskuuta 2016 kello 16.33
Rivi 14:		Rivi 14:
	Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. Kristikunta jakautuu yleisesti kahteen koulukuntaan, joista ensimmäisen mukaan Mooseksen laki oli Israelin kansan laki ja joista toisen mukaan Mooseksen laki on laki suoraan Jumalalta.		Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. Kristikunta jakautuu yleisesti kahteen koulukuntaan, joista ensimmäisen mukaan Mooseksen laki oli Israelin kansan laki ja joista toisen mukaan Mooseksen laki on laki suoraan Jumalalta.

	Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. ''korvaaminen'') oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan ~~markiisi de~~ sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.		Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. ''korvaaminen'') oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Otvari: fiksailua

2010-04-23T11:30:18Z

fiksailua

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2010 kello 11.30
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Toora''' (~~{{k-he\|~~תורה\|Torah}}) eli [[humaš]] on heprealaisen [[Raamattu\|Raamatun]] eli [[Tanak]]in ensimmäinen osa. Toora käännetään usein sanalla ''laki'', vaikka asianmukaisempi käännös on ''opetus''. Juutalaisille toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan [[synagoga]]ssa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä '''Pentateukki''', joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa.<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref>		'''Toora''' (hepreaksi תורה, Torah) eli [[wp:humaš\|humaš]] on heprealaisen [[Raamattu\|Raamatun]] eli [[wp:Tanak\|Tanak]]in ensimmäinen osa. Toora käännetään usein sanalla ''laki'', vaikka asianmukaisempi käännös on ''opetus''. Juutalaisille toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan [[wp:synagoga\|synagoga]]ssa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä '''Pentateukki''', joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa.<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref>

	Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä [[Mooseksen ~~kirja]]t~~. Syynä tähän on [[Martti Luther]], joissa hän nimesi saksankieliset käännökset niiden keskeisimmän henkilön, [[Mooses\|Mooseksen]], mukaan.<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref> Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät [[juutalaisuus\|juutalaisten]] uskonnollisen lain, [[Mooseksen laki\|Mooseksen lain]].		Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä Mooseksen kirjat. Syynä tähän on [[Martti Luther]], joissa hän nimesi saksankieliset käännökset niiden keskeisimmän henkilön, [[Mooses\|Mooseksen]], mukaan.<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref> Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät [[juutalaisuus\|juutalaisten]] uskonnollisen lain, [[Mooseksen laki\|Mooseksen lain]].

	Kirjoilla on myös ~~[[muinaiskreikka\|~~kreikkalais]]-~~[[latina]]laiset~~ nimet:<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref>		Kirjoilla on myös kreikkalais-latinalaiset nimet:<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref>
	*''Genesis'' (Gen.) "synty", ([[Ensimmäinen Mooseksen kirja]])		*''Genesis'' (Gen.) "synty", ([[Ensimmäinen Mooseksen kirja]])
	*''Exodus'' (Ex.) "lähtö", ([[Toinen Mooseksen kirja]])		*''Exodus'' (Ex.) "lähtö", ([[Toinen Mooseksen kirja]])
Rivi 15:		Rivi 15:

	Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. ''korvaaminen'') oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan markiisi de sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.		Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. ''korvaaminen'') oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan markiisi de sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.

			== Viitteet ==
			{{viitteet}}

	[[Luokka:Raamatun tekstit]]		[[Luokka:Raamatun tekstit]]

Darter: Luokka:Raamatun tekstit

2009-01-15T17:46:26Z

Luokka:Raamatun tekstit

← Vanhempi versio		Versio 15. tammikuuta 2009 kello 17.46
Rivi 15:		Rivi 15:

	Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. ''korvaaminen'') oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan markiisi de sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.		Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. ''korvaaminen'') oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan markiisi de sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.

			[[Luokka:Raamatun tekstit]]

Erkkimon: Lisätty luku Mossen lain kritiikistä, josta osa on kopipeistiä kopileftin alaisilta Ojalan Paukun sivuilta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Maanpuolustusvelvollisuus.htm

2008-12-17T03:29:04Z

Lisätty luku Mossen lain kritiikistä, josta osa on kopipeistiä kopileftin alaisilta Ojalan Paukun sivuilta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Maanpuolustusvelvollisuus.htm

← Vanhempi versio		Versio 17. joulukuuta 2008 kello 03.29
Rivi 9:		Rivi 9:
	*''Numeri'' (Num.) "luvut", ([[Neljäs Mooseksen kirja]])		*''Numeri'' (Num.) "luvut", ([[Neljäs Mooseksen kirja]])
	*''Deuteronomium'' (Deut.) "toinen laki", ([[Viides Mooseksen kirja]])		*''Deuteronomium'' (Deut.) "toinen laki", ([[Viides Mooseksen kirja]])

			== Mooseksen lain kritiikkiä ==

			Mooseksen lakia ja sitä kautta Jumalaa on usein syytetty julmaksi. Kristikunta jakautuu yleisesti kahteen koulukuntaan, joista ensimmäisen mukaan Mooseksen laki oli Israelin kansan laki ja joista toisen mukaan Mooseksen laki on laki suoraan Jumalalta.

			Mooseksen lain idea "silmä silmästä, korva korvasta" (vrt. ''korvaaminen'') oli argumentti kostonkierrettä vastaan. Tapana oli listiä naapurisuvulta kymmenen miestä yhtä vastaan. Tämä käytäntö piti muuttaa, siten että rangaistuksen piti olla kohtuullinen. Toorassa sekin siirrettiin jääviltä asianomaisilta puolueettomille tahoille. Mooseksen laissa vastustetaan markiisi de sadismia: vohlaa ei saa keittää emonsa maidossa; linnunpesästä ei saa viedä kaikkia munia; maata ei saa saastuttaa.

Erkkimon: Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toora&oldid=5963497

2008-12-17T03:22:43Z

Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toora&oldid=5963497

Uusi sivu

'''Toora''' ({{k-he|תורה|Torah}}) eli [[humaš]] on heprealaisen [[Raamattu|Raamatun]] eli [[Tanak]]in ensimmäinen osa. Toora käännetään usein sanalla ''laki'', vaikka asianmukaisempi käännös on ''opetus''. Juutalaisille toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan [[synagoga]]ssa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä '''Pentateukki''', joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa.<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref>

Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä [[Mooseksen kirja]]t. Syynä tähän on [[Martti Luther]], joissa hän nimesi saksankieliset käännökset niiden keskeisimmän henkilön, [[Mooses|Mooseksen]], mukaan.<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref> Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät [[juutalaisuus|juutalaisten]] uskonnollisen lain, [[Mooseksen laki|Mooseksen lain]].

Kirjoilla on myös [[muinaiskreikka|kreikkalais]]-[[latina]]laiset nimet:<ref name="johdatusraamattuun3">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 37–43</ref>
*''Genesis'' (Gen.) "synty", ([[Ensimmäinen Mooseksen kirja]])
*''Exodus'' (Ex.) "lähtö", ([[Toinen Mooseksen kirja]])
*''Leviticus'' (Lev.) "leeviläinen", ([[Kolmas Mooseksen kirja]])
*''Numeri'' (Num.) "luvut", ([[Neljäs Mooseksen kirja]])
*''Deuteronomium'' (Deut.) "toinen laki", ([[Viides Mooseksen kirja]])