Tarkoituksellisuuspäättelyn kritiikki - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-12T13:11:31Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 12. heinäkuuta 2015 kello 13.11
Rivi 31:		Rivi 31:
	Ks. [[Elsberry–Shallit–2003:n_kritiikki:_Osa_3‎\|Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 3]].		Ks. [[Elsberry–Shallit–2003:n_kritiikki:_Osa_3‎\|Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 3]].

	== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==		<!--== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==

	~~<!--~~
	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}
Rivi 40:		Rivi 39:
	{{Tarkoituksellisuuspäättely}}		{{Tarkoituksellisuuspäättely}}

	[[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]] [[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]]

Darter: /* Elsberry & Shallit 2003 */ syntax fix

2010-02-23T20:50:42Z

Elsberry & Shallit 2003: syntax fix

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 20.50
Rivi 21:		Rivi 21:
	===Osa 1===		===Osa 1===

	Ks. [[Elsberry~~–Shallit–2003~~: Osa 1]].		Ks. [[Elsberry–Shallit–2003:n_kritiikki:_Osa_1\|Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 1]].

	===Osa 2===		===Osa 2===

	Ks. [[Elsberry~~–Shallit–2003~~: Osa 2]].		Ks. [[Elsberry–Shallit–2003:n_kritiikki:_Osa_2\|Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 2]].

	===Osa 3===		===Osa 3===

	Ks. [[Elsberry~~–Shallit–2003~~: Osa 3]].		Ks. [[Elsberry–Shallit–2003:n_kritiikki:_Osa_3‎\|Elsberry Shallit2003:n kritiikki: Osa 3]].


	== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==		== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==

Apollos: malline lisätty

2010-02-23T20:21:49Z

malline lisätty

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 20.21
Rivi 38:		Rivi 38:
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}
	-->		-->

			{{Tarkoituksellisuuspäättely}}

	[[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Apollos: linkit eriytettyihin osiin

2010-02-23T17:09:21Z

linkit eriytettyihin osiin

← Vanhempi versio		Versio 23. helmikuuta 2010 kello 17.09
Rivi 20:		Rivi 20:

	===Osa 1===		===Osa 1===

			Ks. [[Elsberry–Shallit–2003: Osa 1]].

	===Osa 2===		===Osa 2===

			Ks. [[Elsberry–Shallit–2003: Osa 2]].

	===Osa 3===		===Osa 3===

			Ks. [[Elsberry–Shallit–2003: Osa 3]].


	== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==		== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==

Apollos: taulukko-osat siirretty omiin (apu)artsuihinsa

2010-02-23T17:02:48Z

taulukko-osat siirretty omiin (apu)artsuihinsa

Näytä muutokset

Darter: rivinvaihto viitteen loppuun, jotta sisennysbugista päästään

2010-02-22T12:35:52Z

rivinvaihto viitteen loppuun, jotta sisennysbugista päästään

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 12.35
Rivi 223:		Rivi 223:
	# Ainut tunnettu syy, johon perustautuen ISL:ää voisi väittää suoralta kädeltä torjuttavaksi, ilmeisen epätieteelliseksi käsitykseksi, on (tieteenfilosofiassa jo romuttunut) naturalistis-positivistinen "tieteen demarkaatiokriteeri" ("Eihän olla voi, mi ei olla saa" -periaate).		# Ainut tunnettu syy, johon perustautuen ISL:ää voisi väittää suoralta kädeltä torjuttavaksi, ilmeisen epätieteelliseksi käsitykseksi, on (tieteenfilosofiassa jo romuttunut) naturalistis-positivistinen "tieteen demarkaatiokriteeri" ("Eihän olla voi, mi ei olla saa" -periaate).
	# Kaikki tunnettu Dembskin työn epäpätevyyssyyttely on lähemmässä tarkastelussa ainakin toistaiseksi paljastunut perustuvaksi sen kriitikkoina esiintyneiden tahojen omaan epäpätevyyteen sen kriitikoiksi.		# Kaikki tunnettu Dembskin työn epäpätevyyssyyttely on lähemmässä tarkastelussa ainakin toistaiseksi paljastunut perustuvaksi sen kriitikkoina esiintyneiden tahojen omaan epäpätevyyteen sen kriitikoiksi.
	# "Lue enemmän, luulet vähemmän!" – Koska Dembskin työ osuu vallitsevan naturalistisen kulttuurihegemonian ytimeen kuin vaarna vampyyrin sydämeen, puolueetonta tahoa ei tässä kysymyksessä hevin löydy. Ken siis ei vaivaudu '''itse''' ottamaan näistä asioista selvää – kummankin puolen argumentointiin omakohtaisen kannan muodostamiseksi riittävällä tarkkuudella tutustumalla – ei voi välttyä menemästä ympäristönsä uskomusten mukana, "minne virta vie". Ajopuuna seilaaminen on tietenkin (ainakin lyhyellä tähtäimellä) helpoin vaihtoehto, mutta tuskinpa kukaan pitäisi sellaista älyllisesti kunnioitettavana.</ref>. Luonnonvalinnan olemassaolo riittää heidän mielestään osoittamaan Dembskin olevan väärässä. Tämä syytös sisältää lähinnä sanamagiaa<ref>"Totta kai luonnonvalinta voi valita, eihän sitä muuten sanottaisi luonnonvalinnaksi" -tyyliin</ref> ja luonnollisten prosessien mystifiointia<ref>"Totta kai evoluutio on tosiasia, emmehän muuten olisi täällä siitä kiistelemässä" -tyyliin</ref>. Tieteen edistymiselle historian eri vaiheissa ratkaisevia sysäyksiä antaneen supranaturalistisen paradigman edustajana Dembski<ref>Tähän problematiikkaan syvällisesti perehtynyt ja siihen omassa tutkimustyössään pureutunut kaksinkertainen tohtori</ref> on vapaa tällaisesta myyttisestä ajattelusta ja pystyy eksaktien matemaattisten menetelmien avulla tarkoituksettomien tekijöiden mahdollisuuksien kriittiseen analyysiin<ref>Koko tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan ytimessä on juuri tarkoituksettomien prosessien mahdollisuuksien rajallisuuden kuvaus, josta ISL on yksi olennainen osa.</ref>. Tämä analyysi johtaa toteamaan, ettei evolutionistien keskeisellä väitteellä<ref>Että luonnovalintaan liittyvä "kelpoisimman eloonjääminen" tekisi siitä pelkkiä satunnaisprosesseja tehokkaamman "biosfäärin kehityksen moottorin"</ref> ole mitään järjellistä pohjaa<ref>Se on siis esim. Puolimatkan käyttämän terminologian mukaan puhtaasti myyttinen käsitys todellisuudesta.</ref>.		# "Lue enemmän, luulet vähemmän!" – Koska Dembskin työ osuu vallitsevan naturalistisen kulttuurihegemonian ytimeen kuin vaarna vampyyrin sydämeen, puolueetonta tahoa ei tässä kysymyksessä hevin löydy. Ken siis ei vaivaudu '''itse''' ottamaan näistä asioista selvää – kummankin puolen argumentointiin omakohtaisen kannan muodostamiseksi riittävällä tarkkuudella tutustumalla – ei voi välttyä menemästä ympäristönsä uskomusten mukana, "minne virta vie". Ajopuuna seilaaminen on tietenkin (ainakin lyhyellä tähtäimellä) helpoin vaihtoehto, mutta tuskinpa kukaan pitäisi sellaista älyllisesti kunnioitettavana.
			</ref>. Luonnonvalinnan olemassaolo riittää heidän mielestään osoittamaan Dembskin olevan väärässä. Tämä syytös sisältää lähinnä sanamagiaa<ref>"Totta kai luonnonvalinta voi valita, eihän sitä muuten sanottaisi luonnonvalinnaksi" -tyyliin</ref> ja luonnollisten prosessien mystifiointia<ref>"Totta kai evoluutio on tosiasia, emmehän muuten olisi täällä siitä kiistelemässä" -tyyliin</ref>. Tieteen edistymiselle historian eri vaiheissa ratkaisevia sysäyksiä antaneen supranaturalistisen paradigman edustajana Dembski<ref>Tähän problematiikkaan syvällisesti perehtynyt ja siihen omassa tutkimustyössään pureutunut kaksinkertainen tohtori</ref> on vapaa tällaisesta myyttisestä ajattelusta ja pystyy eksaktien matemaattisten menetelmien avulla tarkoituksettomien tekijöiden mahdollisuuksien kriittiseen analyysiin<ref>Koko tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan ytimessä on juuri tarkoituksettomien prosessien mahdollisuuksien rajallisuuden kuvaus, josta ISL on yksi olennainen osa.</ref>. Tämä analyysi johtaa toteamaan, ettei evolutionistien keskeisellä väitteellä<ref>Että luonnovalintaan liittyvä "kelpoisimman eloonjääminen" tekisi siitä pelkkiä satunnaisprosesseja tehokkaamman "biosfäärin kehityksen moottorin"</ref> ole mitään järjellistä pohjaa<ref>Se on siis esim. Puolimatkan käyttämän terminologian mukaan puhtaasti myyttinen käsitys todellisuudesta.</ref>.
	# Kritiikki "onnistuu" tässäkin kohden lähinnä vain oman epäpätevyytensä osoittamisessa. Jos (matemaattista) funktion käsitettä käytetään kuvaamaan determinististä tapahtumista "luonnossa", tällaiset funktiot nimenomaan eivät lisää informaatiota, sillä lähtötilanne määrää lopputilanteen (luonnossa) ja matemaattinen funktio vain kuvaa tämän asiaintilan (kyseisen ilmiön tieteellisessä kuvauksessa). Tämä periaate pätee silloinkin, kun kyseisiä ilmiöitä tai niitä kuvaavia funktioita ei tunneta: jos kysymys oli determinismistä (säännönmukaisuudesta, "välttämättömyydestä"), sitä voidaan periaatteessa aina kuvata jollain tällaisella funktiolla (eli ''kuvauksella''), joka yksinkertaisesti vain liittää toisiinsa alkutilan (matemaattisella terminologialla ''alkukuvan'') ja siihen yksikäsitteisesti liittyvän lopputilan (mat. ''kuvan''). Tässä tapauksessa ei siis ole tarpeen kysyä, paljonko informaatiota kyseinen funktio sisältää<ref>Kirjallisuudessa tosin esim. (tunnettujen) fysiikan lakien sisältämää informaatiomäärää on kyllä (jotain informaatiokäsitettä käyttäen) arvioitu, mutta nämä arviot eivät nyt kuulu tähän.</ref>, joten mitään ongelmaakaan ei synny. Tämä analyysi on yleispätevä. Dembski ei siis unohtanut mitään, kriitikot vain eivät päässeet kärryille siitä, mistä oli kysymys. – Jos toisaalta puhutaan (geneettisten tai muiden) algoritmien mahdollisuuksista tuottaa tietokoneajoissa uutta informaatiota (mitä mahdollisuutta evolutionistit ovat väittäneet suoraksi todisteeksi evoluution toimivuudesta), "funktiot" ovatkin osittain eri juttu kuin fysiikassa (ja matematiikassa): nyt kyse on tietokoneohjelmien (merkkijono)informaatiota muokkaavista rakenneosista ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Tällaiset funktiot voivat ihan vapaasti "lisätä informaatiota" (vaikka lukea koko apowikin sisällön ja liittää sen tulosteessaan varsinaisen syötteensä perään – tai vaihtoehtoisesti tämä sisältö on ehkä jo ennen ajon käynnistymistä kopioitu johonkin ko. funktion merkkijonovakioon, josta se sitten kopioidaan tulosteeseen). Tämäkin toiminto on luonteeltaan deterministinen (sama funktio suorittaa joka kerta saman ohjelmakoodin), mutta sen lähtötila ja tulos ovat nyt erilaiset kuin luonnonlain tapauksessa (kumpikin on pikemminkin merkkijono kuin varsinainen empiirinen asiaintila, joskin itse ohjelmaa ajavan laitteen alku- ja lopputilat [siihen väliin sattuvine ajonaikaisine muutoksineen] ovatkin periaatteessa empirian piirissä). Tällöin kysymys funktion (koodin) ja sen syötteen (tai syötteiden) sisältämästä MTI:stä nousee merkitseväksi, sillä ISL:llä on sanottavaa juuri tästä suhteesta. Toisin kuin kriitikot päivittelevät, itse funktion sisältämä informaatio (MTI) on tässä tapauksessa yleisistä määritelmistä lähtien arvioitavissa, koska kaikki, mitä tietokoneessa on, siis myös funktioiden koodit, ovat, kuten sanottu, nimenomaan (ihmisten laatimia) merkkijonoja ja niihin siis periaatteessa päästään aina käsiksi.<ref>On jokseenkin käsittämätöntä, mikä määrä omalla asiantuntemattomuudella ylpeilyä onkaan saatu mahtumaan tähän "Dembskin väitteiden tieteelliseen kritiikkiin"!</ref>		# Kritiikki "onnistuu" tässäkin kohden lähinnä vain oman epäpätevyytensä osoittamisessa. Jos (matemaattista) funktion käsitettä käytetään kuvaamaan determinististä tapahtumista "luonnossa", tällaiset funktiot nimenomaan eivät lisää informaatiota, sillä lähtötilanne määrää lopputilanteen (luonnossa) ja matemaattinen funktio vain kuvaa tämän asiaintilan (kyseisen ilmiön tieteellisessä kuvauksessa). Tämä periaate pätee silloinkin, kun kyseisiä ilmiöitä tai niitä kuvaavia funktioita ei tunneta: jos kysymys oli determinismistä (säännönmukaisuudesta, "välttämättömyydestä"), sitä voidaan periaatteessa aina kuvata jollain tällaisella funktiolla (eli ''kuvauksella''), joka yksinkertaisesti vain liittää toisiinsa alkutilan (matemaattisella terminologialla ''alkukuvan'') ja siihen yksikäsitteisesti liittyvän lopputilan (mat. ''kuvan''). Tässä tapauksessa ei siis ole tarpeen kysyä, paljonko informaatiota kyseinen funktio sisältää<ref>Kirjallisuudessa tosin esim. (tunnettujen) fysiikan lakien sisältämää informaatiomäärää on kyllä (jotain informaatiokäsitettä käyttäen) arvioitu, mutta nämä arviot eivät nyt kuulu tähän.</ref>, joten mitään ongelmaakaan ei synny. Tämä analyysi on yleispätevä. Dembski ei siis unohtanut mitään, kriitikot vain eivät päässeet kärryille siitä, mistä oli kysymys. – Jos toisaalta puhutaan (geneettisten tai muiden) algoritmien mahdollisuuksista tuottaa tietokoneajoissa uutta informaatiota (mitä mahdollisuutta evolutionistit ovat väittäneet suoraksi todisteeksi evoluution toimivuudesta), "funktiot" ovatkin osittain eri juttu kuin fysiikassa (ja matematiikassa): nyt kyse on tietokoneohjelmien (merkkijono)informaatiota muokkaavista rakenneosista ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Tällaiset funktiot voivat ihan vapaasti "lisätä informaatiota" (vaikka lukea koko apowikin sisällön ja liittää sen tulosteessaan varsinaisen syötteensä perään – tai vaihtoehtoisesti tämä sisältö on ehkä jo ennen ajon käynnistymistä kopioitu johonkin ko. funktion merkkijonovakioon, josta se sitten kopioidaan tulosteeseen). Tämäkin toiminto on luonteeltaan deterministinen (sama funktio suorittaa joka kerta saman ohjelmakoodin), mutta sen lähtötila ja tulos ovat nyt erilaiset kuin luonnonlain tapauksessa (kumpikin on pikemminkin merkkijono kuin varsinainen empiirinen asiaintila, joskin itse ohjelmaa ajavan laitteen alku- ja lopputilat [siihen väliin sattuvine ajonaikaisine muutoksineen] ovatkin periaatteessa empirian piirissä). Tällöin kysymys funktion (koodin) ja sen syötteen (tai syötteiden) sisältämästä MTI:stä nousee merkitseväksi, sillä ISL:llä on sanottavaa juuri tästä suhteesta. Toisin kuin kriitikot päivittelevät, itse funktion sisältämä informaatio (MTI) on tässä tapauksessa yleisistä määritelmistä lähtien arvioitavissa, koska kaikki, mitä tietokoneessa on, siis myös funktioiden koodit, ovat, kuten sanottu, nimenomaan (ihmisten laatimia) merkkijonoja ja niihin siis periaatteessa päästään aina käsiksi.<ref>On jokseenkin käsittämätöntä, mikä määrä omalla asiantuntemattomuudella ylpeilyä onkaan saatu mahtumaan tähän "Dembskin väitteiden tieteelliseen kritiikkiin"!</ref>
	# Kritiikki epäonnistuu tässä kohden surkeasti, koska nyt ei puhuta mistään luonnonlakitulkinnasta (ks. edellinen kohta).		# Kritiikki epäonnistuu tässä kohden surkeasti, koska nyt ei puhuta mistään luonnonlakitulkinnasta (ks. edellinen kohta).

Darter: /* Osa 3 */ {{Viitteet|sarakkeet}}

2010-01-22T10:47:40Z

Osa 3: {{Viitteet|sarakkeet}}

← Vanhempi versio		Versio 22. tammikuuta 2010 kello 10.47
Rivi 535:		Rivi 535:
	\|}		\|}

	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==		== Elsberry: ''A response to Dembski's "Specified Complexity"'' ==

Apollos: /* Osa 3 */ Työstöä ja välitallennus

2009-10-21T19:23:51Z

Osa 3: Työstöä ja välitallennus

@@ Rivi 368: / Rivi 368: @@
 | 33
+|
-| &mdash; Liitettä käsitellään heti tämän kohdan jälkeen:
+# Luvataan esittää kaksikin algoritmia, joiden katsotaan mitätöivän Dembskin väitteet, etteivät evoluutioalgoritmit voisi tuottaa MTI:tä.
 * '''HUOM! Asiayhteyden vuoksi A.2-liiteosa käsitellään heti seuraavaksi ja 10-luvun muihin pääkohtiin palataan vasta sen jälkeen.'''

Apollos: /* Osa 3 */ Työstöä ja välitallennus

2009-10-18T19:02:21Z

Osa 3: Työstöä ja välitallennus

← Vanhempi versio		Versio 18. lokakuuta 2009 kello 19.02
Rivi 368:		Rivi 368:
	\| 33		\| 33
	\|		\|
			\| — Liitettä käsitellään heti tämän kohdan jälkeen:
			* '''HUOM! Asiayhteyden vuoksi A.2-liiteosa käsitellään heti seuraavaksi ja 10-luvun muihin pääkohtiin palataan vasta sen jälkeen.'''

			\|-
			\| A.2 [Liite]
			\| ''The algorithm'' P (''P''-algoritmi)
			\| 48
	\|		\|
			\|

	\|-		\|-
Rivi 376:		Rivi 384:
	\|		\|
	\|		\|
			* '''HUOM! Tämä kohta jatkaa A.2-liiteosan käsittelyn edellä aloitettua 10-luvun käsittelyä.'''

	\|-		\|-
Rivi 383:		Rivi 392:
	\|		\|
	\|		\|

	\|-
	~~\| A.2 [Liite]~~
	~~\| ''The algorithm'' P (''P''-algoritmi)~~
	~~\| 48~~
	\|
	\|

	\|-		\|-

Apollos: /* Osa 1 */ Työstöä ja välitallennus

2009-10-18T18:52:33Z

Osa 1: Työstöä ja välitallennus

← Vanhempi versio		Versio 18. lokakuuta 2009 kello 18.52
Rivi 123:		Rivi 123:
	\| [21–24 (sekä syytös että käsittely)]		\| [21–24 (sekä syytös että käsittely)]
	\| Repostellaan Saganin-Dembskin alkulukubittijonoesimerkkiä eikä millään onnistuta selvittämään, olisiko sitä todella pidettävä Dembskin kriteerien mukaisesti määrittyneenä. — Sitten siirrytään (Yhdysvaltain oikeushistoriasta poimittuun) Dembskin Caputo-esimerkkiin ja spekuloidaan, miten paljon tilannetta voitaisiin hämärtää ilman, että se lakkaisi olemasta määrittynyt. — Kolmanneksi siirrytään lingvistiikan puolelle ja ihmetellään, olisiko monisanaiseen ja siis määriteltävää kohdeilmaisua paljon pitempään selitykseen turvautuva tyypillinen sanakirjamäärittely Dembskin kannalta hyväksyttävää määrittämistä. — Luvataan esittää parempi määrittelykriteeri liitteessä.		\| Repostellaan Saganin-Dembskin alkulukubittijonoesimerkkiä eikä millään onnistuta selvittämään, olisiko sitä todella pidettävä Dembskin kriteerien mukaisesti määrittyneenä. — Sitten siirrytään (Yhdysvaltain oikeushistoriasta poimittuun) Dembskin Caputo-esimerkkiin ja spekuloidaan, miten paljon tilannetta voitaisiin hämärtää ilman, että se lakkaisi olemasta määrittynyt. — Kolmanneksi siirrytään lingvistiikan puolelle ja ihmetellään, olisiko monisanaiseen ja siis määriteltävää kohdeilmaisua paljon pitempään selitykseen turvautuva tyypillinen sanakirjamäärittely Dembskin kannalta hyväksyttävää määrittämistä. — Luvataan esittää parempi määrittelykriteeri liitteessä.
	\| Näissäkin yhteyksissä käy kiusallisen selväksi, miten mahdotonta on järkevästi kritisoida asiaa, jota ei (omastakaan mielestä) ole kunnolla ymmärretty. Sekä Saganiin että Caputoon liittyvät esimerkit ovat nimenomaan esimerkkejä, jotka auttavat järkevää lukijaa saamaan käsitteellisen otteen siihen, mistä on kysymys. Muiden kuin Dembskin alun perin esittäminä ne samalla osoittavat Dembskin kriteerin intuitiivisen osuvuuden ja eri elämänalueille sijoittuvina sen laaja-alaisen sovellettavuuden. Suunnitteluteoria ja sen mahdollistama tarkoituksellisuuspäättely ei kuulu abstraktin matematiikan vaan empiiristen menetelmätieteiden alueelle. Koska Dembski käyttää näitä esimerkkejä, ne vastaavat hänen käyttämiään käsitteitä, ja kriitikon on aivan turha käydä kyseenalaistamaan tätä seikkaa vain siksi, ettei pysty sitä todistamaan eikä ole löytänyt Dembskin tekstistä sille jotain matemaattista tms. todistusta<ref>Tämä on argumentointivirhe, joka tunnetaan [[Argumentum ad ignorantiam\|tietämättömyyteen vetoamisena]] ("koska emme tiedä, millä perusteella Dembski pitää näitä tapauksia määriteltyinä, Dembskin käsitteissä on jotain vikaa") eli käännettynä todistustaakkana ("Dembski on väärässä, kunnes hän saa meidät vakuuttumaan olevansa oikeassa").</ref>. — Todetaan kyllä Dembskin edellyttäneen määrittyneisyydeltä holistisuutta, muttei osata soveltaa sitä Caputo-esimerkkiin, koska ei tajuta koko tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan ydintä. Siinä vaiheessa, kun tarkastelu on jo siirretty varsinaisesta empiirisestä tutkimuksesta merkkijonojen kombinatoris-abstraktiseen maailmaan, ei pitäisi olla kovin vaikeaa käsittää, että jokainen "bittijono, jonka pituus on ''n'' ja jossa on tasan ''k'' 1-merkkiä" -muotoinen ilmaus käy kyllä määrityksestä<ref>Se on tarvittaessa helppo vaikka formalisoida eli esittää matemaattisena bittijonojoukon määrityksenä.</ref>; lisäksi on vielä monenmoisia muitakin mahdollisia määrityksiä. Kuhunkin määritykseen liittyy sitä vastaava bittijonojoukko, mutta todennäköisyyksistä ja sitä kautta mahdollisesta MTI:stä ei voida edes mielekkäästi puhua bittijonojen abstraktista maailmasta vaan ainoastaan empirian havaittavasta maailmasta poimittuja tutkimuskohteita tarkasteltaessa<ref>Abstraktilla bittijonolla ei sinänsä ole mitään todennäköisyyttä ja jos siihen halutaan "jälkikäteen" liittää jokin todennäköisyys, kyseinen bittijono ei sinänsä mitenkään rajoita liitettävän todennäköisyysarvon valintaa.</ref>. Tämä ero tuntuu jäävän kirjoittajien horisontin taa. (Ks. m. liitteen käsittely.) — Samaten sanakirjamäärittelyjen pituuskysymyksellä on vaikea nähdä olevan tarkoituksellisuuspäättelyllistä relevanssia, ihmisten käyttämät kielelliset ilmaukset käsitetään yleensä ilman muuta tarkoituksellisiksi ja sanakirjoja mahdollisesti tarvitaan ymmärtämisen avuksi, mutta mitään tarkoituksettomuusselitysten uskottavuuksia<ref>On vaikea edes nähdä, millaisia tarkoituksettomuusselityksiä tässä asiayhteydessä haluttaisiin ottaa esiin.</ref> ei tarvitse näissä toimissa onnistumiseksi arvioida. — ~~Liite~~ käsitellään heti tämän kohdan jälkeen:		\| Näissäkin yhteyksissä käy kiusallisen selväksi, miten mahdotonta on järkevästi kritisoida asiaa, jota ei (omastakaan mielestä) ole kunnolla ymmärretty. Sekä Saganiin että Caputoon liittyvät esimerkit ovat nimenomaan esimerkkejä, jotka auttavat järkevää lukijaa saamaan käsitteellisen otteen siihen, mistä on kysymys. Muiden kuin Dembskin alun perin esittäminä ne samalla osoittavat Dembskin kriteerin intuitiivisen osuvuuden ja eri elämänalueille sijoittuvina sen laaja-alaisen sovellettavuuden. Suunnitteluteoria ja sen mahdollistama tarkoituksellisuuspäättely ei kuulu abstraktin matematiikan vaan empiiristen menetelmätieteiden alueelle. Koska Dembski käyttää näitä esimerkkejä, ne vastaavat hänen käyttämiään käsitteitä, ja kriitikon on aivan turha käydä kyseenalaistamaan tätä seikkaa vain siksi, ettei pysty sitä todistamaan eikä ole löytänyt Dembskin tekstistä sille jotain matemaattista tms. todistusta<ref>Tämä on argumentointivirhe, joka tunnetaan [[Argumentum ad ignorantiam\|tietämättömyyteen vetoamisena]] ("koska emme tiedä, millä perusteella Dembski pitää näitä tapauksia määriteltyinä, Dembskin käsitteissä on jotain vikaa") eli käännettynä todistustaakkana ("Dembski on väärässä, kunnes hän saa meidät vakuuttumaan olevansa oikeassa").</ref>. — Todetaan kyllä Dembskin edellyttäneen määrittyneisyydeltä holistisuutta, muttei osata soveltaa sitä Caputo-esimerkkiin, koska ei tajuta koko tarkoituksellisuuspäättelyn logiikan ydintä. Siinä vaiheessa, kun tarkastelu on jo siirretty varsinaisesta empiirisestä tutkimuksesta merkkijonojen kombinatoris-abstraktiseen maailmaan, ei pitäisi olla kovin vaikeaa käsittää, että jokainen "bittijono, jonka pituus on ''n'' ja jossa on tasan ''k'' 1-merkkiä" -muotoinen ilmaus käy kyllä määrityksestä<ref>Se on tarvittaessa helppo vaikka formalisoida eli esittää matemaattisena bittijonojoukon määrityksenä.</ref>; lisäksi on vielä monenmoisia muitakin mahdollisia määrityksiä. Kuhunkin määritykseen liittyy sitä vastaava bittijonojoukko, mutta todennäköisyyksistä ja sitä kautta mahdollisesta MTI:stä ei voida edes mielekkäästi puhua bittijonojen abstraktista maailmasta vaan ainoastaan empirian havaittavasta maailmasta poimittuja tutkimuskohteita tarkasteltaessa<ref>Abstraktilla bittijonolla ei sinänsä ole mitään todennäköisyyttä ja jos siihen halutaan "jälkikäteen" liittää jokin todennäköisyys, kyseinen bittijono ei sinänsä mitenkään rajoita liitettävän todennäköisyysarvon valintaa.</ref>. Tämä ero tuntuu jäävän kirjoittajien horisontin taa. (Ks. m. liitteen käsittely.) — Samaten sanakirjamäärittelyjen pituuskysymyksellä on vaikea nähdä olevan tarkoituksellisuuspäättelyllistä relevanssia, ihmisten käyttämät kielelliset ilmaukset käsitetään yleensä ilman muuta tarkoituksellisiksi ja sanakirjoja mahdollisesti tarvitaan ymmärtämisen avuksi, mutta mitään tarkoituksettomuusselitysten uskottavuuksia<ref>On vaikea edes nähdä, millaisia tarkoituksettomuusselityksiä tässä asiayhteydessä haluttaisiin ottaa esiin.</ref> ei tarvitse näissä toimissa onnistumiseksi arvioida. — Liitettä käsitellään heti tämän kohdan jälkeen:
	* '''HUOM! Asiayhteyden vuoksi A-~~liiteosa~~ käsitellään heti seuraavaksi ja 8-luvun muihin pääkohtiin palataan vasta ~~liitteen käsittelyn~~ jälkeen.'''		* '''HUOM! Asiayhteyden vuoksi A-liitteen alkuosa käsitellään heti seuraavaksi ja 8-luvun muihin pääkohtiin palataan vasta sen jälkeen.'''

	\|-valign="top"		\|-valign="top"