Selityssuodatin - Muutoshistoria

Otvari: + linkki

2011-10-12T09:34:09Z

+ linkki

← Vanhempi versio		Versio 12. lokakuuta 2011 kello 09.34
Rivi 26:		Rivi 26:

	Esimerkiksi ''Tuntematon sotilas'' -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää, mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty: se on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.		Esimerkiksi ''Tuntematon sotilas'' -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää, mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty: se on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.

			== Katso myös ==
			=== Internet ===
			* {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.designinference.com/documents/2005.06.Specification.pdf \| Nimeke = Specification: The Pattern That Signifies Intelligence \| Tekijä = William A. Dembski \| Tiedostomuoto = PDF}}

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Otvari: fix

2010-12-03T14:51:23Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 3. joulukuuta 2010 kello 14.51
Rivi 15:		Rivi 15:
	=== Harvinaista vai ei? ===		=== Harvinaista vai ei? ===

	Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia ''monimutkainen''<ref>Dembskin tarkoittama ''monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä'': mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että ''mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi se on''.<br />Esim. [[RNA-maailma#Sattumanvaraisen_muodostumisen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys\|pitkät RNA-molekyylit]] ovat Dembskin tarkoittamalla tavalla monimutkaisia, juuri tällä perusteella niiden satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä voi arvioida, ja mitä pitempiä ne ovat, sitä epätodennäköisemmäksi niiden satunnaissynty on arvioitava.<br />Monimutkaisuus ja epätodennäköisyys ovat suoraan verrannollisia kaikissa tapauksissa, joissa tutkittava kokonaisuus olisi periaatteessa voinut alun perin muodostua osistaan jotenkin satunnaisesti kasautumalla (esim. [[wp:polymeeri\|polymeerit]], tekniset laitteet, [http://en.wikipedia.org/wiki/Molecular_machine molekyylikoneet] ja tekstit). Lisäksi epätodennäköisyys on käytännössä ainoa jokseenkin yleispätevä tapa mitata tai ainakin arvioida vertailukelpoisesti tällaisen monimutkaisuuden määrää. Näin ollen on järkevää Dembskin tavoin liittää nämä käsitteet toisiinsa mittaamalla monimutkaisuutta aina epätodennäköisyydellä; muuten luonnontieteen tutkimuskohteiden "monimutkaisuus" jäisi pelkäksi kuvailevaksi termiksi ilman täsmällistä, mitattavissa tai ainakin määrällisesti arvioitavissa olevaa sisältöä.</ref>? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton yhteistuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2=1/4 ja nopanheiton tuloksen 1/6. Tällaisen tapahtuman toteutuminen ei ole yllättävää, joten selitämme sen sattumalla.		Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia ''monimutkainen''<ref>Dembskin tarkoittama ''monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä'': mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että ''mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi sen sattumanvarainen syntyminen on''.<br />Esim. [[RNA-maailma#Sattumanvaraisen_muodostumisen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys\|pitkät RNA-molekyylit]] ovat Dembskin tarkoittamalla tavalla monimutkaisia, juuri tällä perusteella niiden satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä voi arvioida, ja mitä pitempiä ne ovat, sitä epätodennäköisemmäksi niiden satunnaissynty on arvioitava.<br />Monimutkaisuus ja epätodennäköisyys ovat suoraan verrannollisia kaikissa tapauksissa, joissa tutkittava kokonaisuus olisi periaatteessa voinut alun perin muodostua osistaan jotenkin satunnaisesti kasautumalla (esim. [[wp:polymeeri\|polymeerit]], tekniset laitteet, [http://en.wikipedia.org/wiki/Molecular_machine molekyylikoneet] ja tekstit). Lisäksi epätodennäköisyys on käytännössä ainoa jokseenkin yleispätevä tapa mitata tai ainakin arvioida vertailukelpoisesti tällaisen monimutkaisuuden määrää. Näin ollen on järkevää Dembskin tavoin liittää nämä käsitteet toisiinsa mittaamalla monimutkaisuutta aina epätodennäköisyydellä; muuten luonnontieteen tutkimuskohteiden "monimutkaisuus" jäisi pelkäksi kuvailevaksi termiksi ilman täsmällistä, mitattavissa tai ainakin määrällisesti arvioitavissa olevaa sisältöä.</ref>? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton yhteistuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2=1/4 ja nopanheiton tuloksen 1/6. Tällaisen tapahtuman toteutuminen ei ole yllättävää, joten selitämme sen sattumalla.

	=== Täsmäosuma vai ei? ===		=== Täsmäosuma vai ei? ===

Apollos: selitysten selityksiä ym. pientä

2010-09-29T17:50:25Z

selitysten selityksiä ym. pientä

← Vanhempi versio		Versio 29. syyskuuta 2010 kello 17.50
Rivi 1:		Rivi 1:
	Selityssuodatin on filosofian ja matematiikan tohtori [[W. Dembski]]n ~~kehittämä~~ matemaattis-~~looginen teoria~~ suunnittelun havaitsemiseksi. Dembski johti ja esitteli teorian vuonna 1998 Cambridgen yliopiston julkaisemassa kirjassa The Design Inference: Eliminating Chance through Small Probabilities.		'''Selityssuodatin''' (engl. ''the Explanatory Filter'') on filosofian ja matematiikan tohtori '''[[W. Dembski]]n''' kehittämään matemaattis-loogiseen teoriaan perustuva menetelmä suunnittelun havaitsemiseksi. Dembski johti ja esitteli teorian vuonna 1998 Cambridgen yliopiston julkaisemassa kirjassa ''The Design Inference: Eliminating Chance through Small Probabilities''.

	[[Kuva:Selityssuodatin-kaavio.jpg\|300px\|thumb]]~~Suunnitteluun päädytään eliminatiivisen prosessin kautta, joka~~ on esitetty oheisessa kaaviokuvassa.		[[Kuva:Selityssuodatin-kaavio.jpg\|300px\|thumb\|Suunnitteluselitykseen päätyminen Dembskin selityssuodattimessa (kohtisuoraan alas johtava reitti): ''suunnittelu'' (tarkoituksellinen aiheutuneisuus) hyväksytään selitykseksi ainoastaan tapauksissa, joissa sekä ''välttämättömyyden'' (lainomaisuuden) että ''sattuman'' (satunnaisuuden) selitysvoima on ehtynyt.]]Suunnitteluselityksen vaatima eliminatiivinen prosessi on esitetty oheisessa kaaviokuvassa.

	Voimme selittää tarkastelun kohteena olevan asian joko luonnonlain, sattuman tai suunnittelun avulla. Jotta voimme päätyä johtopäätökseen, että asia on suunniteltu, sen tulee olla vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty. Seuraavassa käymme nämä kohdat idean tasolla läpi.		== Selityssuodatin selitettynä ==

	Aloitamme kaavion mukaisesti kysymällä: Oliko tilanteessa vapausasteita? Tapahtuiko asia siis välttämättömästi vai olisiko jotakin muutakin voinut tapahtua? Mikäli tapahtuma tapahtui välttämättä, kuten esineiden putoaminen painovoiman vaikutuksesta tai veden kiteytyminen jääksi negatiivisessa lämpötilassa, luonnonlaki (välttämättömyys) on paras selitys.		=== Selitysten luokittelu ===

	~~Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen~~, ~~kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva~~ asia ~~monimutkainen? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys~~ on ~~melko suuri~~, ~~se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton tuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2~~ ja ~~nopanheiton tulos 1/6~~ . ~~Tälläisen tapahtuman tapahtuminen ei ole yllättävää, joten selitetämme sen sattumalla~~.		Voimme selittää tarkastelun kohteena olevan asian joko ''luonnonlain'', ''sattuman'' tai ''suunnittelun'' avulla. Jotta voimme päätyä johtopäätökseen, että asia on suunniteltu, sen tulee olla ''vapausasteinen'', ''monimutkainen'' ja ''täsmennetty''. Seuraavassa käymme nämä kohdat idean tasolla läpi.

	~~Mikäli tapahtuma oli riittävän epätodennäköinen, kysymme viimeisen kysymyksen: Onko asia, havainto tai tapahtuma riippumattomasti täsmennettävissä~~? Voimmeko kuvata asian tai tapahtuman siitä riippumattomasti. Tämä kriteeri tarvitaan siksi, että vaikka tapahtuma oli epätodennäköinen (monimutkainen), jotain piti kuitenkin tapahtua. Esimerkiksi 1000 peräkkäisen kolikonheiton tuloksena on välttämättä joku tulos, ja kaikki tulokset ovat yhtä todennäköisiä. Mikäli emme voi täsmentää tai kuvata tapahtumaa tai asiaa siitä riippumattomasti, selitämme sen sattumalla.		=== Vapaus vai välttämättömyys? ===

	Mikäli ~~voimme tuloksesta riippumattomasti täsmentää~~ tai ~~kuvata tapahtuman, esimerkiksi ‘kaikki klaavoja’, voimme päätellä, että kyseessä ei ole sattuma, vaan suunnittelu~~, ~~vaikkapa jonkun painottama kolikko~~.		Aloitamme kaavion mukaisesti kysymällä: Oliko tilanteessa ''vapausasteita''? Tapahtuiko asia siis välttämättömästi vai olisiko jotakin muutakin voinut tapahtua? Mikäli tapahtuma tapahtui välttämättä, kuten esineiden putoaminen painovoiman vaikutuksesta tai veden kiteytyminen jääksi negatiivisessa lämpötilassa, luonnonlaki (välttämättömyys) on paras selitys.

	Esimerkiksi Tuntematon ~~Sotilas~~ -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty~~; Se~~ on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.		=== Harvinaista vai ei? ===

			Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia ''monimutkainen''<ref>Dembskin tarkoittama ''monimutkaisuus ilmenee epätodennäköisyytenä'': mitä epätodennäköisempi jokin tutkimuskohde on, sitä "monimutkaisempi" se on. Tämä johtuu perimmältään siitä, että ''mitä monimutkaisempi jokin kokonaisuus on, sitä epätodennäköisempi se on''.<br />Esim. [[RNA-maailma#Sattumanvaraisen_muodostumisen_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys\|pitkät RNA-molekyylit]] ovat Dembskin tarkoittamalla tavalla monimutkaisia, juuri tällä perusteella niiden satunnaissynnyn epätodennäköisyyttä voi arvioida, ja mitä pitempiä ne ovat, sitä epätodennäköisemmäksi niiden satunnaissynty on arvioitava.<br />Monimutkaisuus ja epätodennäköisyys ovat suoraan verrannollisia kaikissa tapauksissa, joissa tutkittava kokonaisuus olisi periaatteessa voinut alun perin muodostua osistaan jotenkin satunnaisesti kasautumalla (esim. [[wp:polymeeri\|polymeerit]], tekniset laitteet, [http://en.wikipedia.org/wiki/Molecular_machine molekyylikoneet] ja tekstit). Lisäksi epätodennäköisyys on käytännössä ainoa jokseenkin yleispätevä tapa mitata tai ainakin arvioida vertailukelpoisesti tällaisen monimutkaisuuden määrää. Näin ollen on järkevää Dembskin tavoin liittää nämä käsitteet toisiinsa mittaamalla monimutkaisuutta aina epätodennäköisyydellä; muuten luonnontieteen tutkimuskohteiden "monimutkaisuus" jäisi pelkäksi kuvailevaksi termiksi ilman täsmällistä, mitattavissa tai ainakin määrällisesti arvioitavissa olevaa sisältöä.</ref>? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton yhteistuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2=1/4 ja nopanheiton tuloksen 1/6. Tällaisen tapahtuman toteutuminen ei ole yllättävää, joten selitämme sen sattumalla.

			=== Täsmäosuma vai ei? ===

			Mikäli tapahtuma oli riittävän epätodennäköinen, kysymme viimeisen kysymyksen: Onko asia, havainto tai tapahtuma ''riippumattomasti täsmennettävissä''? Voimmeko kuvata asian tai tapahtuman siitä riippumattomasti<ref>Kuvauksen riippumattomuus tapahtumasta tarkoittaa jokseenkin sitä, että kuvaus olisi ollut mielekäs, vaikkei sitä vastaavaa tapahtumaa olisi koskaan havaittukaan. Tämä ehto toteutuu aina, jos kuvaus oli annettu ennen sitä vastaavan ilmiön tai tapahtuman havaitsemista (eli jos kyseessä oli lupaus tai ennuste siitä, mitä tapahtuisi; tällainen kuvaushan oli esittäjänsä kannalta mielekäs jo ennen tapahtuman havaitsemista, muuten sitä ei olisi esitetty), mutta jos jonkin kohteen tarkoituksellisen aiheutuneisuuden osoittamiseen vaadittava kuvaus laaditaan vasta havaitsemisen jälkeen, sen riippumattomuus jo tehdystä havainnosta on pystyttävä perustelemaan muulla tavoin uskottavasti. Dembski on [http://www.designinference.com/documents/2005.06.Specification.pdf esittänyt], että tämä toteutuu aina, kun havainnon ominaisluonteen kuvaukseksi riittää muutama luonnollisen kielen sana, [[wp:flagelli\|bakteeriflagellin]] tapauksessa esim. "kaksisuuntainen pyörivä moottorikäyttöinen potkuri" (engl. ''“bidirectional rotary motor-driven propeller”'').</ref>? Tämä kriteeri tarvitaan siksi, että vaikka tapahtuma oli epätodennäköinen (monimutkainen), ''jotain'' piti kuitenkin tapahtua. Esimerkiksi 1000 peräkkäisen kolikonheiton tuloksena on välttämättä jokin kruuna-klaavajono<ref>Tällainen jono on esimerkki ''tapahtumasta riippuvasta'' kuvauksesta: kun heittotulokset kirjataan ylös, saatu jono kuvaa tarkoin lantinheitossa toteutuneen vaihtoehdon, mutta koska juuri lantinheiton tulos aiheutti jonon kirjaamisen, kyseinen jono riippui tuloksesta ja olisi ollut erilainen, jos tuloskin olisi ollut toinen. Tilanne olisi ollut täysin toisentyyppinen, jos aivan sama kruuna-klaavajono olisikin kirjattu ''jo ennen'' kuin se saatiin lanttia heittämällä: sellainen asiainkulku ''ei'' olisi selittynyt sattumalla.</ref> ja kaikki vaihtoehdot ovat yhtä epätodennäköisiä. Mikäli emme voi täsmentää tai kuvata tapahtumaa tai asiaa siitä riippumattomasti, selitämme sen sattumalla.

			Mikäli voimme tuloksesta riippumattomasti täsmentää tai kuvata tapahtuman, esimerkiksi ‘kaikki klaavoja’,<ref>Tämä on esimerkki ''tapahtuman jälkeen'' laaditusta ''lyhyestä'' kuvauksesta, joka pystyy selityssuodattimen viimeisen kriteerin kohdalla (siis tarpeeksi epätodennäköisissä tapauksissa) erottamaan ilmeisen tarkoituksellisuuden sattumanvaraisuudesta.</ref> voimme päätellä, että kyseessä ei ole sattuma, vaan suunnittelu, vaikkapa jonkun painottama kolikko.

			== Esimerkki ==

			Esimerkiksi ''Tuntematon sotilas'' -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää, mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty: se on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.

			== Viitteet ==

			{{viitteet\|sarakkeet}}

	{{tägit\|suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu}}		{{tägit\|suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu}}

	[[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Otvari (24. elokuuta 2009 kello 13.06)

2009-08-24T13:06:21Z

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 13.06
Rivi 17:		Rivi 17:
	{{tägit\|suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu}}		{{tägit\|suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu}}

	[[Luokka:ID]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Otvari: Luokkaan "ID"

2009-08-24T12:40:08Z

Luokkaan "ID"

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 12.40
Rivi 16:		Rivi 16:

	{{tägit\|suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu}}		{{tägit\|suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu}}

			[[Luokka:ID]]

Erkkimon: {{tägit}}

2008-10-14T08:55:14Z

← Vanhempi versio		Versio 14. lokakuuta 2008 kello 08.55
Rivi 14:		Rivi 14:

	Esimerkiksi Tuntematon Sotilas -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty; Se on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.		Esimerkiksi Tuntematon Sotilas -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty; Se on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.

			{{tägit\|suunnittelufiltteri selityssuodatin suunnittelusuodatin selitysfiltteri suunnittelun havaitseminen teoria sattuma suunnittelu suunniteltu}}

Erkkimon: Kuvan kokoa pienemmäksi

2008-10-14T08:50:23Z

Kuvan kokoa pienemmäksi

← Vanhempi versio		Versio 14. lokakuuta 2008 kello 08.50
Rivi 1:		Rivi 1:
	Selityssuodatin on filosofian ja matematiikan tohtori [[W. Dembski]]n kehittämä matemaattis-looginen teoria suunnittelun havaitsemiseksi. Dembski johti ja esitteli teorian vuonna 1998 Cambridgen yliopiston julkaisemassa kirjassa The Design Inference: Eliminating Chance through Small Probabilities.		Selityssuodatin on filosofian ja matematiikan tohtori [[W. Dembski]]n kehittämä matemaattis-looginen teoria suunnittelun havaitsemiseksi. Dembski johti ja esitteli teorian vuonna 1998 Cambridgen yliopiston julkaisemassa kirjassa The Design Inference: Eliminating Chance through Small Probabilities.

	[[Kuva:Selityssuodatin-kaavio.jpg\|~~500px~~\|thumb]]Suunnitteluun päädytään eliminatiivisen prosessin kautta, joka on esitetty oheisessa kaaviokuvassa.		[[Kuva:Selityssuodatin-kaavio.jpg\|300px\|thumb]]Suunnitteluun päädytään eliminatiivisen prosessin kautta, joka on esitetty oheisessa kaaviokuvassa.

	Voimme selittää tarkastelun kohteena olevan asian joko luonnonlain, sattuman tai suunnittelun avulla. Jotta voimme päätyä johtopäätökseen, että asia on suunniteltu, sen tulee olla vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty. Seuraavassa käymme nämä kohdat idean tasolla läpi.		Voimme selittää tarkastelun kohteena olevan asian joko luonnonlain, sattuman tai suunnittelun avulla. Jotta voimme päätyä johtopäätökseen, että asia on suunniteltu, sen tulee olla vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty. Seuraavassa käymme nämä kohdat idean tasolla läpi.

Erkkimon: Matskua tuotu intelligentdesign.fi -sivustolta oikein luvan kanssa: http://www.intelligentdesign.fi/sivut/perusteet/selityssuodatin-lyhyesti

2008-10-13T21:42:30Z

Matskua tuotu intelligentdesign.fi -sivustolta oikein luvan kanssa: http://www.intelligentdesign.fi/sivut/perusteet/selityssuodatin-lyhyesti

Uusi sivu

Selityssuodatin on filosofian ja matematiikan tohtori [[W. Dembski]]n kehittämä matemaattis-looginen teoria suunnittelun havaitsemiseksi. Dembski johti ja esitteli teorian vuonna 1998 Cambridgen yliopiston julkaisemassa kirjassa The Design Inference: Eliminating Chance through Small Probabilities.

[[Kuva:Selityssuodatin-kaavio.jpg|500px|thumb]]Suunnitteluun päädytään eliminatiivisen prosessin kautta, joka on esitetty oheisessa kaaviokuvassa.

Voimme selittää tarkastelun kohteena olevan asian joko luonnonlain, sattuman tai suunnittelun avulla. Jotta voimme päätyä johtopäätökseen, että asia on suunniteltu, sen tulee olla vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty. Seuraavassa käymme nämä kohdat idean tasolla läpi.

Aloitamme kaavion mukaisesti kysymällä: Oliko tilanteessa vapausasteita? Tapahtuiko asia siis välttämättömästi vai olisiko jotakin muutakin voinut tapahtua? Mikäli tapahtuma tapahtui välttämättä, kuten esineiden putoaminen painovoiman vaikutuksesta tai veden kiteytyminen jääksi negatiivisessa lämpötilassa, luonnonlaki (välttämättömyys) on paras selitys.

Mikäli tapahtuma oli vapausasteinen, kysymme seuraavan kysymyksen: Onko selitettävänä oleva asia monimutkainen? Onko asian satunnaisen synnyn todennäköisyys pieni? Mikäli havaitun asian todennäköisyys on melko suuri, se selittyy parhaiten sattumalla. Esimerkiksi kahden kolikonheiton tuloksen todennäköisyys on 1/2*1/2 ja nopanheiton tulos 1/6 . Tälläisen tapahtuman tapahtuminen ei ole yllättävää, joten selitetämme sen sattumalla.

Mikäli tapahtuma oli riittävän epätodennäköinen, kysymme viimeisen kysymyksen: Onko asia, havainto tai tapahtuma riippumattomasti täsmennettävissä? Voimmeko kuvata asian tai tapahtuman siitä riippumattomasti. Tämä kriteeri tarvitaan siksi, että vaikka tapahtuma oli epätodennäköinen (monimutkainen), jotain piti kuitenkin tapahtua. Esimerkiksi 1000 peräkkäisen kolikonheiton tuloksena on välttämättä joku tulos, ja kaikki tulokset ovat yhtä todennäköisiä. Mikäli emme voi täsmentää tai kuvata tapahtumaa tai asiaa siitä riippumattomasti, selitämme sen sattumalla.

Mikäli voimme tuloksesta riippumattomasti täsmentää tai kuvata tapahtuman, esimerkiksi ‘kaikki klaavoja’, voimme päätellä, että kyseessä ei ole sattuma, vaan suunnittelu, vaikkapa jonkun painottama kolikko.

Esimerkiksi Tuntematon Sotilas -romaanin tekstiä ei määrää luonnonlaki. Paperiin ja musteeseen vaikuttavat luonnonlait eivät määrää mitä kirjassa lukee. (Informaatio ratsastaa aineella.) Teksti on siis vapausasteinen. Koko romaanin satunnaisen synnyn todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni. Se on siis monimutkainen. Satunnaisgeneraattorikin olisi tehnyt jonkin kirjainsarjan, mutta romaani on myös täsmennetty; Se on selvää suomen kieltä ja vieläpä kertoo loistavan kuvauksen sodasta. Koska romaani on vapausasteinen, monimutkainen ja täsmennetty, se on älykkään suunnittelun tulosta. Esimerkki on yksinkertainen mutta havainnollistaa selityssuodatinta. Samaa päättelyä voidaan käyttää myös luonnosta löytyviin asioihin.