Ristiretket - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Islamin valloitussota */ muotoilua typofix

2023-03-13T11:12:21Z

Islamin valloitussota: muotoilua typofix

Samuli Koivisto: /* Onko miekkalähetys olennainen osa islamia? */ muotoilut

2017-08-11T10:43:40Z

Onko miekkalähetys olennainen osa islamia?: muotoilut

← Vanhempi versio		Versio 11. elokuuta 2017 kello 10.43
Rivi 53:		Rivi 53:
	Paljon on kiistelty siitä, kuuluuko miekkalähetys olennaisena osana islamiin, vai onko kyseessä islamin väärintulkinta. Kristinusko ja islam eroavat toisistaan sikäli, että kristinuskon ensimmäisen kolmen vuosisadan aikana kristinusko levisi pelkästään henkilökohtaisten kontaktien välityksellä vainottuna vähemmistöuskontona Rooman valtakunnassa. Muhammad sen sijaan alkoi käyttää valloitussotaa islaminuskon levittämiseksi jo reilut kymmenisen vuotta sen jälkeen kun hän oli saanut ensimmäisen ilmestyksensä. Hän teki aluksi hiljaista käännytystyötä kotikaupungissaan Mekassa, mutta saavutti ensimmäisen 13 vuoden aikana vain noin pari sataa käännynnäistä. Käännytystyö sai vauhtia sen jälkeen, kun hän sai poliittista valtaa ja armeijan käyttöönsä siirryttyään Medinaan. Muslimiksi kääntyminen takasi taistelussa voitetuille ihmisille hengen säilymisen ja vapauden orjuudesta.		Paljon on kiistelty siitä, kuuluuko miekkalähetys olennaisena osana islamiin, vai onko kyseessä islamin väärintulkinta. Kristinusko ja islam eroavat toisistaan sikäli, että kristinuskon ensimmäisen kolmen vuosisadan aikana kristinusko levisi pelkästään henkilökohtaisten kontaktien välityksellä vainottuna vähemmistöuskontona Rooman valtakunnassa. Muhammad sen sijaan alkoi käyttää valloitussotaa islaminuskon levittämiseksi jo reilut kymmenisen vuotta sen jälkeen kun hän oli saanut ensimmäisen ilmestyksensä. Hän teki aluksi hiljaista käännytystyötä kotikaupungissaan Mekassa, mutta saavutti ensimmäisen 13 vuoden aikana vain noin pari sataa käännynnäistä. Käännytystyö sai vauhtia sen jälkeen, kun hän sai poliittista valtaa ja armeijan käyttöönsä siirryttyään Medinaan. Muslimiksi kääntyminen takasi taistelussa voitetuille ihmisille hengen säilymisen ja vapauden orjuudesta.

	Koraanissa itsessään on jakeita, jotka voidaan tulkita rauhanomaisuuden puolustukseksi ja jakeita, jossa suoranaisesti kehotetaan sotimaan vääräuskoisia vastaan. Yhtäältä Koraanissa sanotaan: ~~”Ei~~ uskontoon pakoteta, vaan hurskaus ja harha ovat selvästi erillään.~~” (~~2:256) Tämän jakeen pohjalta Bassam Tibin kaltaiset liberaalit muslimit haluavat erottaa maailmanvalloitukseen tähtäävän poliittisen islamismin aidosta islamin uskosta. He hylkäävät ajatuksen, että muslimeilla tulisi olla etuoikeutettu asema yhteiskunnassa ja että koko maailma tulisi alistaa islamin hallintavallan alle. Tibin kaltaiset reformistit vastustavat islamismin maailmanvalloitusohjelmaa ja sharia-lain käyttöä valtiollisen lain ohella, koska islamilainen laki, sharia, on ristiriidassa perustavien ihmisoikeuksien kanssa<ref>Tibi 2005: 150</ref>. He pyrkivät erottamaan islamilaisen uskonnollisen identiteetin kokonaan poliittisesta islamismista, jonka tavoitteena on maailmanlaaja islamilainen valtio.		Koraanissa itsessään on jakeita, jotka voidaan tulkita rauhanomaisuuden puolustukseksi ja jakeita, jossa suoranaisesti kehotetaan sotimaan vääräuskoisia vastaan. Yhtäältä Koraanissa sanotaan:

			{{lainaus\|Ei uskontoon pakoteta, vaan hurskaus ja harha ovat selvästi erillään.\|Koraani 2: 256}}

			Tämän jakeen pohjalta Bassam Tibin kaltaiset liberaalit muslimit haluavat erottaa maailmanvalloitukseen tähtäävän poliittisen islamismin aidosta islamin uskosta. He hylkäävät ajatuksen, että muslimeilla tulisi olla etuoikeutettu asema yhteiskunnassa ja että koko maailma tulisi alistaa islamin hallintavallan alle. Tibin kaltaiset reformistit vastustavat islamismin maailmanvalloitusohjelmaa ja sharia-lain käyttöä valtiollisen lain ohella, koska islamilainen laki, sharia, on ristiriidassa perustavien ihmisoikeuksien kanssa<ref>Tibi 2005: 150</ref>. He pyrkivät erottamaan islamilaisen uskonnollisen identiteetin kokonaan poliittisesta islamismista, jonka tavoitteena on maailmanlaaja islamilainen valtio.

	Ongelmana on se, että liberaalit muslimit ovat haavoittuvaisia harhaoppisyytöksille ja vainolle. Sikäli kuin heidän katsotaan luopuneen islamista omaksuessaan vapaamielisiä käsityksiä, he ovat vaarassa saada luopioille kuuluva kohtelu: ”Kun tutkija on muslimi, jota islamistit syyttävät luopumuksesta, häntä voi uhata kuolema.”<ref>Tibi 2012: 8</ref>		Ongelmana on se, että liberaalit muslimit ovat haavoittuvaisia harhaoppisyytöksille ja vainolle. Sikäli kuin heidän katsotaan luopuneen islamista omaksuessaan vapaamielisiä käsityksiä, he ovat vaarassa saada luopioille kuuluva kohtelu: ”Kun tutkija on muslimi, jota islamistit syyttävät luopumuksesta, häntä voi uhata kuolema.”<ref>Tibi 2012: 8</ref>

	{{lainaus\|Siitä hetkestä [vuodesta 1979] alkaen islamistit ovat jatkuvasti uhkailleet minua. He kutsuvat ajatteluani epäislamilaiseksi ja harhaoppiseksi. – – Vangitsemisen pelosta en ole mennyt Qaddafin Libyaan, wahhabilaiseen Saudi Arabiaan, Saddam Husseinin Irakiin tai kotimaahani Syyriaan, jossa Bath hallitus on julistanut minut lainsuojattomaksi. Hyvin informoidut turva-asiantuntijat saivat minut tekemään sydäntä särkevän ratkaisun olla ottamatta riskiä mennä Damaskokseen ottamaan osaa isäni ja myöhemmin äitini hautajaisiin. – – Selvittyäni hengissä jihadistien (ja uusnatsien) murhayrityksistä, tunnen läheltä heidän intohimonsa.\|Tibi<ref>Tibi 2012: xvi, xvii, viii</ref>}}		{{lainaus\|Siitä hetkestä [vuodesta 1979] alkaen islamistit ovat jatkuvasti uhkailleet minua. He kutsuvat ajatteluani epäislamilaiseksi ja harhaoppiseksi. – – Vangitsemisen pelosta en ole mennyt Qaddafin Libyaan, wahhabilaiseen Saudi Arabiaan, Saddam Husseinin Irakiin tai kotimaahani Syyriaan, jossa Bath hallitus on julistanut minut lainsuojattomaksi. Hyvin informoidut turva-asiantuntijat saivat minut tekemään sydäntä särkevän ratkaisun olla ottamatta riskiä mennä Damaskokseen ottamaan osaa isäni ja myöhemmin äitini hautajaisiin. – – Selvittyäni hengissä jihadistien (ja uusnatsien) murhayrityksistä, tunnen läheltä heidän intohimonsa.\|Bassam Tibi<ref>Tibi 2012: xvi, xvii, viii</ref>}}

			Vallitseva islamistinen suuntaus tukeutuu niihin Koraanin kohtiin, joissa kehotetaan taistelemaan epäuskoisia vastaan.

			{{lainaus\|Taistele Allahin puolesta niitä vastaan, jotka taistelevat sinua vastaan – – ja surmaa heidät, missä sitten saatkin heidät kiinni.\|Koraani 2:190–192}}

			{{lainaus\|– – taistelkaa Pakanoita vastaan ja surmatkaa heidät, mistä heidät sitten löydättekin, ja ottakaa heidät kiinni, saartakaa heidät ja väijykää heitä jokaisella sotajuonella.\|Koraani 9:5}}

	Vallitseva islamistinen suuntaus tukeutuu niihin Koraanin kohtiin, joissa kehotetaan taistelemaan epäuskoisia vastaan. ”Taistele Allahin puolesta niitä vastaan, jotka taistelevat sinua vastaan – – ja surmaa heidät, missä sitten saatkin heidät kiinni.” (2:190–192) ” – – taistelkaa Pakanoita vastaan ja surmatkaa heidät, mistä heidät sitten löydättekin, ja ottakaa heidät kiinni, saartakaa heidät ja väijykää heitä jokaisella sotajuonella.” (9:5) ”Taistelkaa niitä vastaan, jotka eivät usko Allahiin eivätkä Viimeiseen Päivään – – eivätkä tunnusta Totuuden Uskontoa, Kirjan kansan [juutalaisten ja kristittyjen] joukosta.~~” (~~9:29)		{{lainaus\|Taistelkaa niitä vastaan, jotka eivät usko Allahiin eivätkä Viimeiseen Päivään – – eivätkä tunnusta Totuuden Uskontoa, Kirjan kansan [juutalaisten ja kristittyjen] joukosta.\|Koraani 9:29}}

	Tibin kaltaisten reformimuslimien pyrkimys lieventää islamilaisen lain ankaria vaatimuksia kertoo siitä, että islamilainen laki on ristiriidassa useiden muslimien moraalitajun kanssa. Saman ajatuksen ilmaisee Bilquis Sheikh hieman toisesta näkökulmasta: ”Muslimien lait ovat usein kovia ja ankaria, mutta niitä tulkitaan joskus melko väljästi, annetaan armon käydä oikeudesta. Mutta aina on kiihkoilijoita, jotka noudattavat Koraanin lakeja äärimmäisyyksiin saakka.”<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Sheikh, Bilquis \| Nimeke = Uskalsin kutsua häntä isäksi \| Selite = Suom. Maija Roinila \| Julkaisija = Helsinki: Päivä \| Vuosi = 1988 \| Sivu = 17 }}</ref>		Tibin kaltaisten reformimuslimien pyrkimys lieventää islamilaisen lain ankaria vaatimuksia kertoo siitä, että islamilainen laki on ristiriidassa useiden muslimien moraalitajun kanssa. Saman ajatuksen ilmaisee '''Bilquis Sheikh''' hieman toisesta näkökulmasta: ”Muslimien lait ovat usein kovia ja ankaria, mutta niitä tulkitaan joskus melko väljästi, annetaan armon käydä oikeudesta. Mutta aina on kiihkoilijoita, jotka noudattavat Koraanin lakeja äärimmäisyyksiin saakka.”<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Sheikh, Bilquis \| Nimeke = Uskalsin kutsua häntä isäksi \| Selite = Suom. Maija Roinila \| Julkaisija = Helsinki: Päivä \| Vuosi = 1988 \| Sivu = 17 }}</ref>

	Miten sitten islamistien on mahdollista ratkaista ristiriita Koraanin sotaisten ja rauhanomaisten jakeiden välillä? Yksi tapa ratkaista ristiriita on Ahmad von Denfferin tavoin todeta, että ihmistä ei pakoteta ottamaan vastaan islamia. Ei-muslimilla on kolme vaihtoehtoa: kääntymys islamiin, elämä toisen luokan kansalaisena islamilaisen yliherruuden alaisena tai kuolema. Ei-muslimilla on siis valinnanvapaus, tosin rajoitettu.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Soramies, Risto \| Nimeke = Islam ja evankeliumi \| Selite = Iustitia 15 \| Julkaisija = Helsinki: Suomen teologinen instituutti \| Vuosi = 2002 \| Sivu = 62–64 }}</ref>		Miten sitten islamistien on mahdollista ratkaista ristiriita Koraanin sotaisten ja rauhanomaisten jakeiden välillä? Yksi tapa ratkaista ristiriita on Ahmad von Denfferin tavoin todeta, että ihmistä ei pakoteta ottamaan vastaan islamia. Ei-muslimilla on kolme vaihtoehtoa: kääntymys islamiin, elämä toisen luokan kansalaisena islamilaisen yliherruuden alaisena tai kuolema. Ei-muslimilla on siis valinnanvapaus, tosin rajoitettu.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Soramies, Risto \| Nimeke = Islam ja evankeliumi \| Selite = Iustitia 15 \| Julkaisija = Helsinki: Suomen teologinen instituutti \| Vuosi = 2002 \| Sivu = 62–64 }}</ref>

	Toinen tapa ratkaista ristiriita on käyttää islamilaisten lainoppineiden kehittämää teoriaa Koraanin kumoutumisesta (naskh), jonka pohjana on jae 2:106: ~~”Jos~~ me pyyhimme pois jonkin jakeen tai annamme sen unohtua, annamme tilalle samanlaisen tai paremman. Etkö tiedä, että Jumala on Kaikkivaltias?” Tämän jakeen ja muiden vastaavien jakeiden pohjalta islamilaiset lainoppineet ovat luoneet teorian, jonka mukaan tietyissä tapauksissa Koraanin ajallisesti myöhemmät jakeet kumoavat aikaisempien lainvoimaisuuden. Teoria Koraanin kumoutumisesta on yksi islamin lain keskeinen työkalu<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hämeen-Anttila, Jaakko \| Nimeke = Koraanin selitysteos \| Julkaisija = Helsinki: Basam Books \| Vuosi = 1997 \| Sivu = 22,97 }}</ref>.<!-- Tarkalleen ottaen on olemassa kolmenlaisia kumoamisia~~. ”Jae~~ on Koraanissa, mutta sen soveltaminen (tai tuomio) on kumottu eli myöhempi jae on kumonnut sen. Jakeen teksti on kumottu (tai poistettu), mutta sen soveltaminen on edelleen voimassa – – Kolmas mahdollisuus on, että jae ja sen soveltaminen on kumottu yhtä aikaa.~~” (~~Al-Hussein 2011: 92) -->		Toinen tapa ratkaista ristiriita on käyttää islamilaisten lainoppineiden kehittämää teoriaa Koraanin kumoutumisesta (naskh), jonka pohjana on jae 2:106:

			{{lainaus\|Jos me pyyhimme pois jonkin jakeen tai annamme sen unohtua, annamme tilalle samanlaisen tai paremman. Etkö tiedä, että Jumala on Kaikkivaltias?\|Koraani 2:106}}

			Tämän jakeen ja muiden vastaavien jakeiden pohjalta islamilaiset lainoppineet ovat luoneet teorian, jonka mukaan tietyissä tapauksissa Koraanin ajallisesti myöhemmät jakeet kumoavat aikaisempien lainvoimaisuuden. Teoria Koraanin kumoutumisesta on yksi islamin lain keskeinen työkalu<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Hämeen-Anttila, Jaakko \| Nimeke = Koraanin selitysteos \| Julkaisija = Helsinki: Basam Books \| Vuosi = 1997 \| Sivu = 22,97 }}</ref>. <!-- Tarkalleen ottaen on olemassa kolmenlaisia kumoamisia:

			{{lainaus\|Jae on Koraanissa, mutta sen soveltaminen (tai tuomio) on kumottu eli myöhempi jae on kumonnut sen. Jakeen teksti on kumottu (tai poistettu), mutta sen soveltaminen on edelleen voimassa – – Kolmas mahdollisuus on, että jae ja sen soveltaminen on kumottu yhtä aikaa.\|Al-Hussein 2011: 92}} -->

	Suura 9 eli katumuksen suura sisältää Koraanin myöhäisintä ainesta. Suura ilmoitettiin vuonna 631, kun Muhammad seuraajineen oli valloittanut Mekan. Juuri tästä suurasta 9 löytyvät Koraanin selväsanaisimmat jakeet sen puolesta, että muslimien on käytävä sotaa vääräuskoisia vastaan. Niinpä teoria Koraanin kumoutumisesta johtaa päätelmään, että suuran 9 sotaan kehottavat jakeet kumoavat aiemmat rauhanomaiset jakeet, jotka Muhammad puhui tilanteessa, jossa hänellä ei vielä ollut valtiollista valtaa eikä armeijaa. Islam jakaa maailman kahteen osaan, islamin huoneeseen ja sodan huoneeseen. Islamin päämääränä on maailman herruus: islamin huoneen on kukistettava sodan huone.		Suura 9 eli katumuksen suura sisältää Koraanin myöhäisintä ainesta. Suura ilmoitettiin vuonna 631, kun Muhammad seuraajineen oli valloittanut Mekan. Juuri tästä suurasta 9 löytyvät Koraanin selväsanaisimmat jakeet sen puolesta, että muslimien on käytävä sotaa vääräuskoisia vastaan. Niinpä teoria Koraanin kumoutumisesta johtaa päätelmään, että suuran 9 sotaan kehottavat jakeet kumoavat aiemmat rauhanomaiset jakeet, jotka Muhammad puhui tilanteessa, jossa hänellä ei vielä ollut valtiollista valtaa eikä armeijaa. Islam jakaa maailman kahteen osaan, islamin huoneeseen ja sodan huoneeseen. Islamin päämääränä on maailman herruus: islamin huoneen on kukistettava sodan huone.

Samuli Koivisto: viitteet

2017-08-11T10:41:14Z

viitteet

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: tynkä tämä ei enää ole

2017-06-07T08:29:35Z

tynkä tämä ei enää ole

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 08.29
Rivi 115:		Rivi 115:


	[[Luokka:Ristiretket~~]][[Luokka:Tyngät~~]]		[[Luokka:Ristiretket]]

Spectator (7. kesäkuuta 2017 kello 06.11)

2017-06-07T06:11:36Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 06.11
Rivi 17:		Rivi 17:
	Ristiretket pakottivat islamilaiset valtiot parin vuosisadan ajan torjumaan omiin alueisiinsa kohdistuvaa uhkaa ja näin antoivat Euroopalle aikaa kehittyä teknologisesti. Tämän parin vuosisadan hengähdystauon ansiosta eurooppalaiset valtiot pystyivät torjumaan muslimiarmeijat, kun ne lopulta saapuivat Euroopan porteille idästä käsin ja piirittivät Wieniä 1529 ja 1683.		Ristiretket pakottivat islamilaiset valtiot parin vuosisadan ajan torjumaan omiin alueisiinsa kohdistuvaa uhkaa ja näin antoivat Euroopalle aikaa kehittyä teknologisesti. Tämän parin vuosisadan hengähdystauon ansiosta eurooppalaiset valtiot pystyivät torjumaan muslimiarmeijat, kun ne lopulta saapuivat Euroopan porteille idästä käsin ja piirittivät Wieniä 1529 ja 1683.

	== ~~Ronald~~ Starkin teoria ==		== Rodney Starkin teoria ==

	Starkin (2011: luku 11) mukaan Lähi-itään suuntautuneet ristiretket tulisi ymmärtää reaktiona islamilaisten valtioiden harjoittamaan valloitussotaan kristillisiä maita vastaan. Muslimit aloittivat hyökkäykset kristillisiä alueita vastaan jo Muhammadin (570–632) elämän aikana. Vuosi Muhammadin kuoleman jälkeen muslimijoukot hyökkäsivät Syyriaan, joka siihen aikaan oli Itä-Rooman kristillinen provinssi. Vuoteen 636 mennessä Syyria oli valloitettu ja bysanttilainen armeija joutui vetäytymään Syyriasta. Seuraavaksi arabit marssivat Jerusalemiin, jonka he valloittivat 638. Sieltä muslimiarmeijat hyökkäsivät kristilliseen Egyptiin valloittaen Kairon ja Aleksandrian 642. Tässä vaiheessa muslimi-imperiumi hallitsi suurinta osaa Lähi-itää ja oli leviämässä pitkin Pohjois-Afrikan rannikkoa – joka oli siihen aikaan kristillistä aluetta. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin muslimivaltakunta ulottui Tangierin ohi ja saavutti Atlantin. Vuoteen 714 mennessä Espanja oli valloitettu. Pian tehtiin suurhyökkäys Ranskaan, jossa frankit kuitenkin onnistuivat voittamaan muslimiarmeijat Toursissa 732. Vuonna 831 muslimiarmeijat tunkeutuivat Sisiliaan ja pitivät sen hallinnassaan vuoteen 1072. Vuonna 846 he ryöstivät Rooman ja sitten vetäytyivät hallitsemaan Etelä-Italiaa seuraavan kahden vuosisadan ajan. Seldzukkien joukot murskasivat Bysantin armeijan Manzikertissa 1071 ja ottivat Bysantin hallitsijan Romanos IV Diogenesin vangiksi. Tässä tilanteessa koko Vähä-Aasia oli avoimena heidän edessään. He etenivät lähelle Konstantinopolia ja uhkasivat koko Itä-Rooman valtakunnan olemassaoloa. Näin ollen ensimmäiseen ristiretkeen mennessä kristinusko oli käynyt puolustustaistelua islamilaisia joukkoja vastaan yli 450 vuotta. (Stark 2011: 217)		Starkin (2011: luku 11) mukaan Lähi-itään suuntautuneet ristiretket tulisi ymmärtää reaktiona islamilaisten valtioiden harjoittamaan valloitussotaan kristillisiä maita vastaan. Muslimit aloittivat hyökkäykset kristillisiä alueita vastaan jo Muhammadin (570–632) elämän aikana. Vuosi Muhammadin kuoleman jälkeen muslimijoukot hyökkäsivät Syyriaan, joka siihen aikaan oli Itä-Rooman kristillinen provinssi. Vuoteen 636 mennessä Syyria oli valloitettu ja bysanttilainen armeija joutui vetäytymään Syyriasta. Seuraavaksi arabit marssivat Jerusalemiin, jonka he valloittivat 638. Sieltä muslimiarmeijat hyökkäsivät kristilliseen Egyptiin valloittaen Kairon ja Aleksandrian 642. Tässä vaiheessa muslimi-imperiumi hallitsi suurinta osaa Lähi-itää ja oli leviämässä pitkin Pohjois-Afrikan rannikkoa – joka oli siihen aikaan kristillistä aluetta. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin muslimivaltakunta ulottui Tangierin ohi ja saavutti Atlantin. Vuoteen 714 mennessä Espanja oli valloitettu. Pian tehtiin suurhyökkäys Ranskaan, jossa frankit kuitenkin onnistuivat voittamaan muslimiarmeijat Toursissa 732. Vuonna 831 muslimiarmeijat tunkeutuivat Sisiliaan ja pitivät sen hallinnassaan vuoteen 1072. Vuonna 846 he ryöstivät Rooman ja sitten vetäytyivät hallitsemaan Etelä-Italiaa seuraavan kahden vuosisadan ajan. Seldzukkien joukot murskasivat Bysantin armeijan Manzikertissa 1071 ja ottivat Bysantin hallitsijan Romanos IV Diogenesin vangiksi. Tässä tilanteessa koko Vähä-Aasia oli avoimena heidän edessään. He etenivät lähelle Konstantinopolia ja uhkasivat koko Itä-Rooman valtakunnan olemassaoloa. Näin ollen ensimmäiseen ristiretkeen mennessä kristinusko oli käynyt puolustustaistelua islamilaisia joukkoja vastaan yli 450 vuotta. (Stark 2011: 217)

Spectator (7. kesäkuuta 2017 kello 06.09)

2017-06-07T06:09:24Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 06.09
Rivi 111:		Rivi 111:
	{{Viitteet}}		{{Viitteet}}

			{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg\|30px]]
	\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)\|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}		\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)\|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}


	[[Luokka:Ristiretket]][[Luokka:Tyngät]]		[[Luokka:Ristiretket]][[Luokka:Tyngät]]

Spectator (7. kesäkuuta 2017 kello 06.07)

2017-06-07T06:07:25Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 06.07
Rivi 112:		Rivi 112:

	\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)\|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}		\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)\|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}
	~~{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:Lapsen ihmisoikeus.jpg\|30px]]~~

	[[Luokka:Ristiretket]][[Luokka:Tyngät]]		[[Luokka:Ristiretket]][[Luokka:Tyngät]]

Spectator (7. kesäkuuta 2017 kello 06.05)

2017-06-07T06:05:29Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 06.05
Rivi 3:		Rivi 3:
	Ensimmäinen Lähi-itään suuntautuva ristiretki toteutettiin vuosina 1098–1099 ja viimeinen eli yhdeksäs vuonna 1271. Ristiretkiä käytetään todisteena siitä, että kristinusko johtaa sotaiseen pyrkimykseen käännyttää ihmisiä uskoon väkivaltaisilla keinoilla. Yleisen käsityksen mukaan ristiretkiä motivoi pyrkimys käännyttää kristinuskoon muslimeja, jotka olivat siihen asti eläneet rauhanomaisessa suhteessa kristikunnan kanssa.		Ensimmäinen Lähi-itään suuntautuva ristiretki toteutettiin vuosina 1098–1099 ja viimeinen eli yhdeksäs vuonna 1271. Ristiretkiä käytetään todisteena siitä, että kristinusko johtaa sotaiseen pyrkimykseen käännyttää ihmisiä uskoon väkivaltaisilla keinoilla. Yleisen käsityksen mukaan ristiretkiä motivoi pyrkimys käännyttää kristinuskoon muslimeja, jotka olivat siihen asti eläneet rauhanomaisessa suhteessa kristikunnan kanssa.

	'''Ristiretket''' ovat kulttuurissamme saaneet perin synkän leiman, jonka alta paljastuva historiallinen todellisuus on paljon vivahteikkaampi ja muutoinkin tutustumisen arvoinen.~~<!--~~		'''Ristiretket''' ovat kulttuurissamme saaneet perin synkän leiman, jonka alta paljastuva historiallinen todellisuus on paljon vivahteikkaampi ja muutoinkin tutustumisen arvoinen.

	== Kirkollisten oikeusoppineiden kritiikki ==		== Kirkollisten oikeusoppineiden kritiikki ==

Spectator (7. kesäkuuta 2017 kello 06.05)

2017-06-07T06:05:03Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 06.05
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~Kunnon ingressin voi laatia myöhemmin, tässä vaiheessa tarkoitus oli lähinnä varata sille tila erotukseksi artikkelityngän muusta sisällöstä. -->~~

	Kristinusko johti historiansa alkuvaiheissa rakkauden yhteisöjen syntymiseen, joissa köyhistä ja vähäosaisista huolehdittiin. Miten sitten on selitettävissä, että noin tuhat vuotta myöhemmin kristinusko johti väkivaltaisiin ristiretkiin, joiden aikana vuodatettiin paljon viattomien siviilien verta?		Kristinusko johti historiansa alkuvaiheissa rakkauden yhteisöjen syntymiseen, joissa köyhistä ja vähäosaisista huolehdittiin. Miten sitten on selitettävissä, että noin tuhat vuotta myöhemmin kristinusko johti väkivaltaisiin ristiretkiin, joiden aikana vuodatettiin paljon viattomien siviilien verta?

Spectator (7. kesäkuuta 2017 kello 06.04)

2017-06-07T06:04:04Z

← Vanhempi versio		Versio 7. kesäkuuta 2017 kello 06.04
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~'''Ristiretket''' ovat kulttuurissamme saaneet perin synkän leiman, jonka alta paljastuva historiallinen todellisuus on paljon vivahteikkaampi ja muutoinkin tutustumisen arvoinen.<!--~~ Kunnon ingressin voi laatia myöhemmin, tässä vaiheessa tarkoitus oli lähinnä varata sille tila erotukseksi artikkelityngän muusta sisällöstä. -->		Kunnon ingressin voi laatia myöhemmin, tässä vaiheessa tarkoitus oli lähinnä varata sille tila erotukseksi artikkelityngän muusta sisällöstä. -->

	Kristinusko johti historiansa alkuvaiheissa rakkauden yhteisöjen syntymiseen, joissa köyhistä ja vähäosaisista huolehdittiin. Miten sitten on selitettävissä, että noin tuhat vuotta myöhemmin kristinusko johti väkivaltaisiin ristiretkiin, joiden aikana vuodatettiin paljon viattomien siviilien verta?		Kristinusko johti historiansa alkuvaiheissa rakkauden yhteisöjen syntymiseen, joissa köyhistä ja vähäosaisista huolehdittiin. Miten sitten on selitettävissä, että noin tuhat vuotta myöhemmin kristinusko johti väkivaltaisiin ristiretkiin, joiden aikana vuodatettiin paljon viattomien siviilien verta?

	Ensimmäinen Lähi-itään suuntautuva ristiretki toteutettiin vuosina 1098–1099 ja viimeinen eli yhdeksäs vuonna 1271. Ristiretkiä käytetään todisteena siitä, että kristinusko johtaa sotaiseen pyrkimykseen käännyttää ihmisiä uskoon väkivaltaisilla keinoilla. Yleisen käsityksen mukaan ristiretkiä motivoi pyrkimys käännyttää kristinuskoon muslimeja, jotka olivat siihen asti eläneet rauhanomaisessa suhteessa kristikunnan kanssa.		Ensimmäinen Lähi-itään suuntautuva ristiretki toteutettiin vuosina 1098–1099 ja viimeinen eli yhdeksäs vuonna 1271. Ristiretkiä käytetään todisteena siitä, että kristinusko johtaa sotaiseen pyrkimykseen käännyttää ihmisiä uskoon väkivaltaisilla keinoilla. Yleisen käsityksen mukaan ristiretkiä motivoi pyrkimys käännyttää kristinuskoon muslimeja, jotka olivat siihen asti eläneet rauhanomaisessa suhteessa kristikunnan kanssa.

			'''Ristiretket''' ovat kulttuurissamme saaneet perin synkän leiman, jonka alta paljastuva historiallinen todellisuus on paljon vivahteikkaampi ja muutoinkin tutustumisen arvoinen.<!--

	== Kirkollisten oikeusoppineiden kritiikki ==		== Kirkollisten oikeusoppineiden kritiikki ==

← Vanhempi versio		Versio 13. maaliskuuta 2023 kello 11.12
Rivi 27:		Rivi 27:
	Valloitussodassa muslimiarmeijat syyllistyivät toistuvasti julmuuksiin siviiliväestöä kohtaan. Silminnäkijä kertoo, mitä tapahtui muslimien valloittaessa armenialaisen Dvinin kaupungin vuonna 642:		Valloitussodassa muslimiarmeijat syyllistyivät toistuvasti julmuuksiin siviiliväestöä kohtaan. Silminnäkijä kertoo, mitä tapahtui muslimien valloittaessa armenialaisen Dvinin kaupungin vuonna 642:

	Vihollisarmeija ryntäsi sisään ja teurasti kaupungin asukkaita miekan terällä – – Muutaman päivän levon jälkeen ismaelilaiset menivät takaisin sinne, mistä olivat tulleet raahaten mukanaan suuren joukon vankeja, luvultaan kolmenkymmentäviisi tuhatta.<ref>Bat Ye’or 1996: 275</ref>		{{lainaus\|Vihollisarmeija ryntäsi sisään ja teurasti kaupungin asukkaita miekan terällä – – Muutaman päivän levon jälkeen ismaelilaiset menivät takaisin sinne, mistä olivat tulleet raahaten mukanaan suuren joukon vankeja, luvultaan kolmenkymmentäviisi tuhatta.<ref>Bat Ye’or 1996: 275</ref>}}

	Paikallinen kuvaus Egyptissä olevan Nikioun kaupungin valloituksesta vuonna 640 antaa aavistaa jotakin ihmisten kärsimyksestä:		Paikallinen kuvaus Egyptissä olevan Nikioun kaupungin valloituksesta vuonna 640 antaa aavistaa jotakin ihmisten kärsimyksestä:

	Sitten Muslimit saapuivat Nikiouun. Yhtään sotilasta ei ollut heitä vastustamassa. He ottivat kaupungin valtaansa ja teurastivat jokaisen kaduilla ja kirkoissa tapaamansa ihmisen – miehet, naiset ja lapset, säästämättä ketään. Sitten he etenivät muihin paikkoihin ryöstäen ja tappaen asukkaita – – Mutta älkäämme sanoko enempää, sillä on mahdotonta kuvata muslimien tekemiä kauhutekoja heidän valloittaessaan Nikioun saarta.<ref name="Bat271>Bat Ye’or 1996: 271</ref>		{{lainaus\|Sitten Muslimit saapuivat Nikiouun. Yhtään sotilasta ei ollut heitä vastustamassa. He ottivat kaupungin valtaansa ja teurastivat jokaisen kaduilla ja kirkoissa tapaamansa ihmisen – miehet, naiset ja lapset, säästämättä ketään. Sitten he etenivät muihin paikkoihin ryöstäen ja tappaen asukkaita – – Mutta älkäämme sanoko enempää, sillä on mahdotonta kuvata muslimien tekemiä kauhutekoja heidän valloittaessaan Nikioun saarta.<ref name="Bat271>Bat Ye’or 1996: 271</ref>}}

	Joukkoteurastusten lisäksi valloitussota merkitsi ihmisten orjuuttamista:		Joukkoteurastusten lisäksi valloitussota merkitsi ihmisten orjuuttamista:

	Amr sorti Egyptiä. Hän lähetti sen asukkaat taistelemaan Pentapolisin asukkaita vastaan ja saavutettuaan voiton hän ei sallinut heidän jäädä sinne. Hän otti maasta paljon saalista ja suuren määrän vankeja – – Muslimit palasivat maahansa saaliin ja vankien kanssa.<ref name="Bat271 />		{{lainaus\|Amr sorti Egyptiä. Hän lähetti sen asukkaat taistelemaan Pentapolisin asukkaita vastaan ja saavutettuaan voiton hän ei sallinut heidän jäädä sinne. Hän otti maasta paljon saalista ja suuren määrän vankeja – – Muslimit palasivat maahansa saaliin ja vankien kanssa.<ref name="Bat271 />}}

	Kristittyjä ja juutalaisia naisia ja lapsia pakotettiin orjuuteen. Kun muslimit olivat vahvistaneet valta-asemansa, he alkoivat kantaa ei-muslimeilta erityisveroa, jizyaa.		Kristittyjä ja juutalaisia naisia ja lapsia pakotettiin orjuuteen. Kun muslimit olivat vahvistaneet valta-asemansa, he alkoivat kantaa ei-muslimeilta erityisveroa, jizyaa.

	Amrin asema tuli vahvemmaksi päivä päivältä. Hän alkoi koota määräämäänsä veroa – – Mutta on mahdotonta kuvata kaupungin asukkaiden surkeaa asemaa. He joutuivat jopa antamaan omat lapsensa heidän maksettavakseen kuukausittain asetettujen valtavien summien maksuksi. Kukaan ei auttanut heitä, koska Jumala oli antanut kristityt vihollistensa valtaan.<ref>Bat Ye’or 1996: 272</ref>		{{lainaus\|Amrin asema tuli vahvemmaksi päivä päivältä. Hän alkoi koota määräämäänsä veroa – – Mutta on mahdotonta kuvata kaupungin asukkaiden surkeaa asemaa. He joutuivat jopa antamaan omat lapsensa heidän maksettavakseen kuukausittain asetettujen valtavien summien maksuksi. Kukaan ei auttanut heitä, koska Jumala oli antanut kristityt vihollistensa valtaan.<ref>Bat Ye’or 1996: 272</ref>}}

	Kristityt ja juutalaiset alistettiin toisen luokan kansalaisiksi, joihin kohdistettiin alentavaa kohtelua, nöyryyttäviä käytänteitä ja raskaita erityisveroja. Islaminusko asettaa seuraajilleen velvollisuuden puolustaa Allahin kunniaa ja kostaa Allahin kunnian loukkaukset. Vääräuskoiset syyllistyvät epäuskollaan majesteettirikokseen Allahia vastaan ja heitä on siitä rangaistava. Islamilaisen lain, sharian, mukaan vääräuskoiset tulee saattaa alistettuun asemaan, jotta he maanpäällisten vaikeuksiensa takia kääntyisivät oikean Jumalan puoleen. Tämän mukaisesti islamilainen laki asettaa ei-muslimit monenlaisten rajoitusten alaiseksi, joiden tarkoituksena on osoittaa oikean uskon ja oikeauskoisten ylemmyyttä yhteiskunnassa ja ennakoida lopullista todellisuutta tuonpuoleisessa. Ei-muslimit joutuivat maksamaan raskasta erityisveroa, joka asetti monet ihmiset vakaviin vaikeuksiin. Sharian mukaan ei-muslimit eivät saa hallita ~~islamin uskoisia~~, joten vääräuskoisille jäävät halpa-arvoisimmat tehtävät yhteiskunnassa. Heidän täytyy pukeutua erityisiin vaatteisiin, joiden perusteella heidät voidaan erottaa muslimeista. Uusia kirkkoja ei saa rakentaa eikä entisiä saa korjata. Islamilaisessa valtiossa kristityillä ja juutalaisilla ei ole oikeutta avoimesti puhua omasta uskostaan muslimeille. Heille taataan kuitenkin ehdollinen suojelu, jos he eivät puhu sopimattomasti islamia tai Muhammadia vastaan. Islamilaisen lain mukaan sopimattomaksi puheeksi lasketaan myös sellaisten tosien väitteiden esittäminen, joiden islaminuskoiset eivät halua tulevan yleiseen tietoisuuteen. Näiden ei-uskoville asetettujen rajoitteiden tarkoituksena on yhteiskunnallisten järjestelyjen avulla välittää ymmärrys siitä, että iankaikkisuudessa vääräuskoiset tulevat kärsimään. Kun heille tuotetaan kärsimyksiä maanpäällisessä elämässä, heille samalla tarjotaan mahdollisuus kääntyä oikeaan uskoon.		Kristityt ja juutalaiset alistettiin toisen luokan kansalaisiksi, joihin kohdistettiin alentavaa kohtelua, nöyryyttäviä käytänteitä ja raskaita erityisveroja. Islaminusko asettaa seuraajilleen velvollisuuden puolustaa Allahin kunniaa ja kostaa Allahin kunnian loukkaukset. Vääräuskoiset syyllistyvät epäuskollaan majesteettirikokseen Allahia vastaan ja heitä on siitä rangaistava.

			Islamilaisen lain, sharian, mukaan vääräuskoiset tulee saattaa alistettuun asemaan, jotta he maanpäällisten vaikeuksiensa takia kääntyisivät oikean Jumalan puoleen. Tämän mukaisesti islamilainen laki asettaa ei-muslimit monenlaisten rajoitusten alaiseksi, joiden tarkoituksena on osoittaa oikean uskon ja oikeauskoisten ylemmyyttä yhteiskunnassa ja ennakoida lopullista todellisuutta tuonpuoleisessa.

			Ei-muslimit joutuivat maksamaan raskasta erityisveroa, joka asetti monet ihmiset vakaviin vaikeuksiin. Sharian mukaan ei-muslimit eivät saa hallita islaminuskoisia, joten vääräuskoisille jäävät halpa-arvoisimmat tehtävät yhteiskunnassa. Heidän täytyy pukeutua erityisiin vaatteisiin, joiden perusteella heidät voidaan erottaa muslimeista. Uusia kirkkoja ei saa rakentaa eikä entisiä saa korjata. Islamilaisessa valtiossa kristityillä ja juutalaisilla ei ole oikeutta avoimesti puhua omasta uskostaan muslimeille. Heille taataan kuitenkin ehdollinen suojelu, jos he eivät puhu sopimattomasti islamia tai Muhammadia vastaan.

			Islamilaisen lain mukaan sopimattomaksi puheeksi lasketaan myös sellaisten tosien väitteiden esittäminen, joiden islaminuskoiset eivät halua tulevan yleiseen tietoisuuteen. Näiden ei-uskoville asetettujen rajoitteiden tarkoituksena on yhteiskunnallisten järjestelyjen avulla välittää ymmärrys siitä, että iankaikkisuudessa vääräuskoiset tulevat kärsimään. Kun heille tuotetaan kärsimyksiä maanpäällisessä elämässä, heille samalla tarjotaan mahdollisuus kääntyä oikeaan uskoon.

	Islamin leviäminen merkitsi siis uskonnonvapauden kaventumista. Pakanat joutuivat usein valitsemaan kuoleman ja islamiin kääntymisen välillä. Valloitussotien joukkoteurastuksista henkiin jääneiden kristittyjen ja juutalaisten sallittiin pitää oma uskontonsa, mutta heistä tuli toisen luokan kansalaisia, joiden uskonnonvapaus oli rajoitettu. Islamista luopuminen oli ja on edelleen kuolemanrangaistuksen ansaitseva teko. Tämä perustuu lausumaan Muhammadin lausumien kokoelmassa hadithissa: ”Tapa jokainen, joka vaihtaa islaminuskon toiseen.”<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Al-Bhukari \| Nimeke = The Translation of the Meanings of Sahih Al-Bhukari \| Selite = Käännös Muhammad Muhsin Khan. 9 nidettä \| Julkaisija = Al-Medina: Islamic University \| Vuosi = \| Sivu = 9:45 }}</ref> Monesti omaiset itse tappavat islamista luopuneen perheenjäsenen, koska luopio uhkaa perheen kunniaa.		Islamin leviäminen merkitsi siis uskonnonvapauden kaventumista. Pakanat joutuivat usein valitsemaan kuoleman ja islamiin kääntymisen välillä. Valloitussotien joukkoteurastuksista henkiin jääneiden kristittyjen ja juutalaisten sallittiin pitää oma uskontonsa, mutta heistä tuli toisen luokan kansalaisia, joiden uskonnonvapaus oli rajoitettu. Islamista luopuminen oli ja on edelleen kuolemanrangaistuksen ansaitseva teko. Tämä perustuu lausumaan Muhammadin lausumien kokoelmassa hadithissa: ”Tapa jokainen, joka vaihtaa islaminuskon toiseen.”<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Al-Bhukari \| Nimeke = The Translation of the Meanings of Sahih Al-Bhukari \| Selite = Käännös Muhammad Muhsin Khan. 9 nidettä \| Julkaisija = Al-Medina: Islamic University \| Vuosi = \| Sivu = 9:45 }}</ref> Monesti omaiset itse tappavat islamista luopuneen perheenjäsenen, koska luopio uhkaa perheen kunniaa.