Redaktiokritiikki - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: + loput viiteet

2017-03-06T09:41:37Z

+ loput viiteet

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2017 kello 09.41
Rivi 85:		Rivi 85:
	# Ennakkoluuloinen filosofinen perusta. Naturalistinen redaktiokritiikki lähtee dogmaattisesta oletuksesta, että mitään yliluonnollista ei voi tapahtua. Siksi he sijoittavat kaikki yliluonnolliset kertomukset uskon maailmaan, jolla ei ole mitään tekemistä historiallisten tosiasioiden kanssa. Tämän olettamuksensa pohjalta heidän on mahdotonta edes ottaa huomioon sitä mahdollisuutta, että evankeliumin kirjoittajat ovat muodostaneet teologiset vakaumuksensa historiallisten tosiasioiden perusteella.		# Ennakkoluuloinen filosofinen perusta. Naturalistinen redaktiokritiikki lähtee dogmaattisesta oletuksesta, että mitään yliluonnollista ei voi tapahtua. Siksi he sijoittavat kaikki yliluonnolliset kertomukset uskon maailmaan, jolla ei ole mitään tekemistä historiallisten tosiasioiden kanssa. Tämän olettamuksensa pohjalta heidän on mahdotonta edes ottaa huomioon sitä mahdollisuutta, että evankeliumin kirjoittajat ovat muodostaneet teologiset vakaumuksensa historiallisten tosiasioiden perusteella.
	# Rajoittamaton subjektivismi. Redaktiokriittistä tutkimusta luonnehtii rajoittamaton subjektivismi. Tutkimuksen pohjana ei ole metodologisia kriteerejä, joiden noudattamista olisi mahdollista arvioida yleispätevästi. Jokainen redaktiokriitikko luo omat metodologiset sääntönsä ja tekee päätelmänsä subjektiivisten mieltymystensä mukaisesti. Redaktiokriittisten tutkijoiden väliset erot heijastelevat eroja heidän henkilökohtaisissa ennakko-olettamuksissaan. On mahdollista osoittaa redaktiokriittisen tutkimuksen metodinen epämääräisyys pelkästään viittaamalla heidän suuriin käsityseroihinsa. Esimerkiksi teoriat Markuksen evankeliumin tarkoituksesta katsovat Markuksen evankeliumin johtavan teeman olevan jokin seuraavista asioista:		# Rajoittamaton subjektivismi. Redaktiokriittistä tutkimusta luonnehtii rajoittamaton subjektivismi. Tutkimuksen pohjana ei ole metodologisia kriteerejä, joiden noudattamista olisi mahdollista arvioida yleispätevästi. Jokainen redaktiokriitikko luo omat metodologiset sääntönsä ja tekee päätelmänsä subjektiivisten mieltymystensä mukaisesti. Redaktiokriittisten tutkijoiden väliset erot heijastelevat eroja heidän henkilökohtaisissa ennakko-olettamuksissaan. On mahdollista osoittaa redaktiokriittisen tutkimuksen metodinen epämääräisyys pelkästään viittaamalla heidän suuriin käsityseroihinsa. Esimerkiksi teoriat Markuksen evankeliumin tarkoituksesta katsovat Markuksen evankeliumin johtavan teeman olevan jokin seuraavista asioista:
	##pyrkimys hyökätä väärää kristologiaa vastaan (~~Weeden~~ 1995),		##pyrkimys hyökätä väärää kristologiaa vastaan<ref>Weeden, Theodore J.: "The Heresy That Necessitated Mark's Gospel", teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = William R. Telford (toim.) \| Nimeke = The Interpretation of Mark \| Julkaisija = Edinburgh: T & T Clark \| Vuosi = 1995 \| Sivu = }}</ref>,
	##uusi Mooses (Ziesler 1969-1970),		##uusi Mooses<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Ziesler, J. A. \| Otsikko = The Transfiguration Story and the Markan Soteriology \| Julkaisu = ExpTim \| Ajankohta = 1969-1970 \| Numero = 81 \| Sivut = 263-268 }}</ref>,
	##liturginen kalenteri (Carrington 1952~~; Goulder 1978)~~,		##liturginen kalenteri<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Goudler, M. D. \| Nimeke = The Evangelist's Calender \| Julkaisija = London: SPCK \| Vuosi = 1978 \| Sivu = }}</ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Carrington, P. \| Nimeke = The Primitive Christian Calendar: A Study in the Making of the Markan Gospel \| Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press \| Vuosi = 1952 \| Sivu = }}</ref>,
	##ristin puolustus (Gundry 1993),		##ristin puolustus<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Gundry, Robert H. \| Nimeke = Mark: A Commentary on His Apology for the Cross \| Julkaisija = Grand Rapids, Mich.: Eerdmans \| Vuosi = 1993 \| Sivu = }}</ref>,
	##Jeesuksen korkein auktoriteetti (Lane 1974),		##Jeesuksen korkein auktoriteetti<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Lane, William L. \| Nimeke = The Gospel according to Mark \| Julkaisija = NIC. Grand Rapids, Mich.: Eerdmans \| Vuosi = 1974 \| Sivu = }}</ref>,
	##maantieteellis-teologinen perusperiaate (Marxen 1969),		##maantieteellis-teologinen perusperiaate<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Marxen, Willi \| Nimeke = Mark the Evangelist \| Julkaisija = Nashville: Abingdon \| Vuosi = 1969 \| Sivu = }}</ref>,
	##paavalilainen teologia (Martin 1972).		##paavalilainen teologia<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Martin, R. \| Nimeke = Mark, Evangelist and Theologian \| Julkaisija = Grand Rapids: Zondervan \| Vuosi = 1972 \| Sivu = }}</ref>.
	::Jos redaktiokriitikot eivät toistuvista yrityksistään huolimatta pysty tunnistamaan, mitä teologista teemaa Markus pyrki evankeliumillaan edistämään, hänellä ei ehkä ollut mitään tarkoitushakuista teologista teemaa, joka olisi ohjannut hänen kirjoitustyötään. Esitetyt teemat ovat lähtöisin redaktiokriitikkojen mielikuvituksesta.		::Jos redaktiokriitikot eivät toistuvista yrityksistään huolimatta pysty tunnistamaan, mitä teologista teemaa Markus pyrki evankeliumillaan edistämään, hänellä ei ehkä ollut mitään tarkoitushakuista teologista teemaa, joka olisi ohjannut hänen kirjoitustyötään. Esitetyt teemat ovat lähtöisin redaktiokriitikkojen mielikuvituksesta.

Samuli Koivisto: viitteitä, muotoiluja

2017-03-05T14:25:31Z

viitteitä, muotoiluja

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: +viitteitä

2017-03-04T11:55:50Z

+viitteitä

Näytä muutokset

Darter: wikifointia

2010-07-16T20:55:45Z

wikifointia

← Vanhempi versio		Versio 16. heinäkuuta 2010 kello 20.55
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~UTR:~~

	{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTR-kansi.jpg\|35px]]		{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTR-kansi.jpg\|35px]]
	\|sisältö = Tämän osion pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Usko, tiede ja Raamattu]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}		\|sisältö = Tämän osion pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''Usko, tiede ja Raamattu'' sisältöä tekijän luvalla.}}

	Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa muotokritiikistä siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.		Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa [[Muotokritiikki\|muotokritiikistä]] siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.

	Redaktiokritiikissä tutkitaan niitä tapoja, joilla Raamatun kirjan kirjoittaja on toimittanut teoksensa. Siinä kiinnitetään huomiota siihen, miten lyhyet kertomukset on koottu yhteen. Useimmiten redaktikriittisen tutkimuksen tavoitteena on antaa selitys, miten evankelista on hyödyntänyt traditiota tuodakseen esille oman teologisen painotuksensa. Reflektoitu redaktiokriittinen metodi syntyi 1950-luvun keskivaiheilla.		Redaktiokritiikissä tutkitaan niitä tapoja, joilla Raamatun kirjan kirjoittaja on toimittanut teoksensa. Siinä kiinnitetään huomiota siihen, miten lyhyet kertomukset on koottu yhteen. Useimmiten redaktikriittisen tutkimuksen tavoitteena on antaa selitys, miten evankelista on hyödyntänyt traditiota tuodakseen esille oman teologisen painotuksensa. Reflektoitu redaktiokriittinen metodi syntyi 1950-luvun keskivaiheilla.
Rivi 10:		Rivi 8:

	== Redaktiokritiikin lähtökohtaoletuksia ==		== Redaktiokritiikin lähtökohtaoletuksia ==


	Redaktio- eli toimituskritiikin käsite on osin epämääräinen. Se voi tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Perustavana pyrkimyksenä redaktiokritiikissä on saada selville, millä tavalla esimerkiksi evankeliumien kirjoittaja on muokannut käytettävissään olevia lähteitä: kuinka hän on rakentanut asioiden käsittelyjärjestyksen, toimittanut ja hionut tekstiä ja muuttanut painotuksia. Todellisuudessa meillä ei kuitenkaan ole mitään varmaa historiallista tietoa evankelistojen käyttämistä lähteistä. Niinpä redaktiokritiikki joutuu toimimaan tältä osin olettamusten varassa. Yleensä redaktiokritiikkiä tehdään nykyään kaksilähdehypoteesin pohjalta, jonka mukaan Markuksen evankeliumi on kirjoitettu ensin. Tämän oletuksen mukaan Markus ja Q ovat varhaisimpia lähteitä, joita Matteus ja Luukas ovat muokanneet. Markuksen katsotaan olevan kokonaan riippuvainen suullisen perinteen nimettömistä kertomuskatkelmista, jotka voidaan oletettavasti tunnistaa muotokritiikin avulla.		Redaktio- eli toimituskritiikin käsite on osin epämääräinen. Se voi tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Perustavana pyrkimyksenä redaktiokritiikissä on saada selville, millä tavalla esimerkiksi evankeliumien kirjoittaja on muokannut käytettävissään olevia lähteitä: kuinka hän on rakentanut asioiden käsittelyjärjestyksen, toimittanut ja hionut tekstiä ja muuttanut painotuksia. Todellisuudessa meillä ei kuitenkaan ole mitään varmaa historiallista tietoa evankelistojen käyttämistä lähteistä. Niinpä redaktiokritiikki joutuu toimimaan tältä osin olettamusten varassa. Yleensä redaktiokritiikkiä tehdään nykyään kaksilähdehypoteesin pohjalta, jonka mukaan Markuksen evankeliumi on kirjoitettu ensin. Tämän oletuksen mukaan Markus ja Q ovat varhaisimpia lähteitä, joita Matteus ja Luukas ovat muokanneet. Markuksen katsotaan olevan kokonaan riippuvainen suullisen perinteen nimettömistä kertomuskatkelmista, jotka voidaan oletettavasti tunnistaa muotokritiikin avulla.
Rivi 83:		Rivi 80:
	Naturalistisesti sovelletun redaktiokriittisen tutkimuksen ongelmia voidaan yhteenvedonmaisesti koota seuraavaan muotoon (Thomas 1998: 255-256):		Naturalistisesti sovelletun redaktiokriittisen tutkimuksen ongelmia voidaan yhteenvedonmaisesti koota seuraavaan muotoon (Thomas 1998: 255-256):

	~~(1)~~ Lähdeoletukseen liittyvä heikkous. Koska redaktiokritiikin perustana on kaksilähdeteoria, se perii kaikki tähän olettamukseen liittyvät ongelmat. Jos kaksilähdeteoria osoittautuu vääräksi, sen pohjalta toteutettu redaktiokriittinen työ menettää merkityksensä. Jos taas redaktiokritiikkiä käytetään Markuksen evankeliumin ja Q-lähteen tutkimiseen, joudutaan tekemään arvauksenomaisia oletuksia niiden pohjana olevasta traditiosta tai itse lähteen koostumuksesta.		# Lähdeoletukseen liittyvä heikkous. Koska redaktiokritiikin perustana on kaksilähdeteoria, se perii kaikki tähän olettamukseen liittyvät ongelmat. Jos kaksilähdeteoria osoittautuu vääräksi, sen pohjalta toteutettu redaktiokriittinen työ menettää merkityksensä. Jos taas redaktiokritiikkiä käytetään Markuksen evankeliumin ja Q-lähteen tutkimiseen, joudutaan tekemään arvauksenomaisia oletuksia niiden pohjana olevasta traditiosta tai itse lähteen koostumuksesta.
			# Kronologinen heikkous. Redaktiokritiikki pahentaa entisestään muotokritiikkiin liittyvää ajan lyhyyden ongelmaa. Suullisella perinteellä ei ole aikaa kehittyä muotokritiikin olettamalla tavalla siinä lyhyessä ajassa, mitä jää evankeliumien kuvaamien tapahtumien ja evankeliumien kirjoittamisen väliin. Redaktiokritiikki tuo tämän lyhyen ajan sisälle lisäksi vielä evankeliumien edellyttämän toimitustyön ja siihen oletettavasti sisältyvän kertomusten teologisesti tarkoituksenmukaisen muokkauksen vaatiman ajan.
	~~(2)~~ Kronologinen heikkous. Redaktiokritiikki pahentaa entisestään muotokritiikkiin liittyvää ajan lyhyyden ongelmaa. Suullisella perinteellä ei ole aikaa kehittyä muotokritiikin olettamalla tavalla siinä lyhyessä ajassa, mitä jää evankeliumien kuvaamien tapahtumien ja evankeliumien kirjoittamisen väliin. Redaktiokritiikki tuo tämän lyhyen ajan sisälle lisäksi vielä evankeliumien edellyttämän toimitustyön ja siihen oletettavasti sisältyvän kertomusten teologisesti tarkoituksenmukaisen muokkauksen vaatiman ajan.		# Todistusaineistoon liittyvä heikkous. Redaktiokritiikki olettaa, että evankeliumien kirjoittajat saattoivat vääristellä Jeesuksen elämää koskevia historiallisia tosiasioita, vaikka silminnäkijätodistajia oli vielä elossa. Jos Matteus, Markus, Luukas ja Johannes olisivat panneet Jeesuksen suuhun sanoja, joita hän ei ollut sanonut, tai kertoneet hänen tehneen asioita, joita hän ei ollut tehnyt, silminnäkijätodistajat olisivat kiistäneet heidän selontekonsa.
			# Eettinen heikkous. Redaktiokriittinen tutkimus kyseenalaistaa evankeliumien kirjoittajien rehellisyyden. Tämä ei tee oikeutta sille, että kristinusko on alusta asti puolustanut totuudenmukaisuutta ja tämä korostus on hyvin vahva evankeliumeissa. Voisivatko tällaisen opin varhaiset edustajat väärentää Jeesuksen elämää ja opetusta koskevia tosiasioita, kun otetaan huomioon, miten voimakkaasti kristillinen perinne tuomitsee opin vääristelyn? Mikä voisi olla heidän motiivinsa luoda oppi, joka saattaa heidät ympäröivän yhteiskunnan vihan kohteeksi? Jos heidän tarkoituksenaan oli tehdä kristillisen yhteisön elämä helpoksi, he olisivat lukeneet Jeesuksen suuhun sanoja, joissa hän olisi sallinut keisarinpalvonnan.
	~~(3)~~ Todistusaineistoon liittyvä heikkous. Redaktiokritiikki olettaa, että evankeliumien kirjoittajat saattoivat vääristellä Jeesuksen elämää koskevia historiallisia tosiasioita, vaikka silminnäkijätodistajia oli vielä elossa. Jos Matteus, Markus, Luukas ja Johannes olisivat panneet Jeesuksen suuhun sanoja, joita hän ei ollut sanonut, tai kertoneet hänen tehneen asioita, joita hän ei ollut tehnyt, silminnäkijätodistajat olisivat kiistäneet heidän selontekonsa.		# Epänormaali historiallinen tutkimus. Redaktiokriitikot lähestyvät evankeliumeja eri tavoin kuin historioitsijat yleensä lähestyvät vanhoja tekstejä. Yleensä historioitsijat olettavat muinaisen maailman historiallisten dokumenttien olevan historiallisesti luotettavia, jollei tosiasia-aineisto anna syytä uskoa muuta, olivatpa nämä lähteet juutalaisia tai kreikkalaisia, koska historiallinen tieto täytyy rakentaa historiallisten dokumenttien varaan. Redaktiokriitikot sen sijaan olettavat tietävänsä evankeliumin kirjoittajia paremmin, miten alkuperäiset historialliset tapahtumat itse asiassa tapahtuivat. He olettavat saavansa tämän tiedon kirjoituspöytänsä äärellä mietiskelemällä. He katsovat voivansa sivuuttaa historiallisten dokumenttien todistuksen omien mielikuvituskertomustensa pohjalta. Redaktiokriitikot olettavat, etteivät evankeliumien kirjoittajat olleet kiinnostuneita historiallisten tapahtumien kulusta tai ettei heillä ollut mahdollisuutta päästä siitä selville. Kaksi tuhatta vuotta tapahtumien jälkeen elävien tutkijoiden on oletettavasti helpompi päästä selville todellisten historian tapahtumien kulusta pääasiassa mielikuvituksensa varassa. Redaktiokriitikot olettavat, että evankeliumien kirjoittajat keksivät tapahtumia tai muokkasivat niitä alkuseurakunnan tarpeiden mukaisiksi. He eivät kuitenkaan selitä, miten evankelistat olivat niin kyvyttömiä ottamaan huomioon alkuseurakunnan tarpeita, että he loivat heille opin, joka teki kristityistä aikansa vihatuimpia ja parjatuimpia ihmisiä. Redaktiokriitikkojen oletusten vastaisesti on ilmeistä, että varhaisilla kristityillä oli suuri historiallinen kiinnostus Jeesus nasaretilaisen elämään. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että kristinusko perustuu historiallisiin tosiasioihin. Evankeliumin kirjoittajien teologia perustui historiaan. Ainoa syy luoda näin epäsuosittu teologia oli se, että se perustui historiallisiin tosiasioihin.
			# Ennakkoluuloinen filosofinen perusta. Naturalistinen redaktiokritiikki lähtee dogmaattisesta oletuksesta, että mitään yliluonnollista ei voi tapahtua. Siksi he sijoittavat kaikki yliluonnolliset kertomukset uskon maailmaan, jolla ei ole mitään tekemistä historiallisten tosiasioiden kanssa. Tämän olettamuksensa pohjalta heidän on mahdotonta edes ottaa huomioon sitä mahdollisuutta, että evankeliumin kirjoittajat ovat muodostaneet teologiset vakaumuksensa historiallisten tosiasioiden perusteella.
	~~(4)~~ Eettinen heikkous. Redaktiokriittinen tutkimus kyseenalaistaa evankeliumien kirjoittajien rehellisyyden. Tämä ei tee oikeutta sille, että kristinusko on alusta asti puolustanut totuudenmukaisuutta ja tämä korostus on hyvin vahva evankeliumeissa. Voisivatko tällaisen opin varhaiset edustajat väärentää Jeesuksen elämää ja opetusta koskevia tosiasioita, kun otetaan huomioon, miten voimakkaasti kristillinen perinne tuomitsee opin vääristelyn? Mikä voisi olla heidän motiivinsa luoda oppi, joka saattaa heidät ympäröivän yhteiskunnan vihan kohteeksi? Jos heidän tarkoituksenaan oli tehdä kristillisen yhteisön elämä helpoksi, he olisivat lukeneet Jeesuksen suuhun sanoja, joissa hän olisi sallinut keisarinpalvonnan.		# Rajoittamaton subjektivismi. Redaktiokriittistä tutkimusta luonnehtii rajoittamaton subjektivismi. Tutkimuksen pohjana ei ole metodologisia kriteerejä, joiden noudattamista olisi mahdollista arvioida yleispätevästi. Jokainen redaktiokriitikko luo omat metodologiset sääntönsä ja tekee päätelmänsä subjektiivisten mieltymystensä mukaisesti. Redaktiokriittisten tutkijoiden väliset erot heijastelevat eroja heidän henkilökohtaisissa ennakko-olettamuksissaan. On mahdollista osoittaa redaktiokriittisen tutkimuksen metodinen epämääräisyys pelkästään viittaamalla heidän suuriin käsityseroihinsa. Esimerkiksi teoriat Markuksen evankeliumin tarkoituksesta katsovat Markuksen evankeliumin johtavan teeman olevan jokin seuraavista asioista: pyrkimys hyökätä väärää kristologiaa vastaan (Weeden 1995), uusi Mooses (Ziesler 1969-1970), liturginen kalenteri (Carrington 1952; Goulder 1978), ristin puolustus (Gundry 1993), Jeesuksen korkein auktoriteetti (Lane 1974), maantieteellis-teologinen perusperiaate (Marxen 1969), paavalilainen teologia (Martin 1972). Jos redaktiokriitikot eivät toistuvista yrityksistään huolimatta pysty tunnistamaan, mitä teologista teemaa Markus pyrki evankeliumillaan edistämään, hänellä ei ehkä ollut mitään tarkoitushakuista teologista teemaa, joka olisi ohjannut hänen kirjoitustyötään. Esitetyt teemat ovat lähtöisin redaktiokriitikkojen mielikuvituksesta.

	~~(5)~~ Epänormaali historiallinen tutkimus. Redaktiokriitikot lähestyvät evankeliumeja eri tavoin kuin historioitsijat yleensä lähestyvät vanhoja tekstejä. Yleensä historioitsijat olettavat muinaisen maailman historiallisten dokumenttien olevan historiallisesti luotettavia, jollei tosiasia-aineisto anna syytä uskoa muuta, olivatpa nämä lähteet juutalaisia tai kreikkalaisia, koska historiallinen tieto täytyy rakentaa historiallisten dokumenttien varaan. Redaktiokriitikot sen sijaan olettavat tietävänsä evankeliumin kirjoittajia paremmin, miten alkuperäiset historialliset tapahtumat itse asiassa tapahtuivat. He olettavat saavansa tämän tiedon kirjoituspöytänsä äärellä mietiskelemällä. He katsovat voivansa sivuuttaa historiallisten dokumenttien todistuksen omien mielikuvituskertomustensa pohjalta. Redaktiokriitikot olettavat, etteivät evankeliumien kirjoittajat olleet kiinnostuneita historiallisten tapahtumien kulusta tai ettei heillä ollut mahdollisuutta päästä siitä selville. Kaksi tuhatta vuotta tapahtumien jälkeen elävien tutkijoiden on oletettavasti helpompi päästä selville todellisten historian tapahtumien kulusta pääasiassa mielikuvituksensa varassa. Redaktiokriitikot olettavat, että evankeliumien kirjoittajat keksivät tapahtumia tai muokkasivat niitä alkuseurakunnan tarpeiden mukaisiksi. He eivät kuitenkaan selitä, miten evankelistat olivat niin kyvyttömiä ottamaan huomioon alkuseurakunnan tarpeita, että he loivat heille opin, joka teki kristityistä aikansa vihatuimpia ja parjatuimpia ihmisiä. Redaktiokriitikkojen oletusten vastaisesti on ilmeistä, että varhaisilla kristityillä oli suuri historiallinen kiinnostus Jeesus nasaretilaisen elämään. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että kristinusko perustuu historiallisiin tosiasioihin. Evankeliumin kirjoittajien teologia perustui historiaan. Ainoa syy luoda näin epäsuosittu teologia oli se, että se perustui historiallisiin tosiasioihin.

	~~(6)~~ Ennakkoluuloinen filosofinen perusta. Naturalistinen redaktiokritiikki lähtee dogmaattisesta oletuksesta, että mitään yliluonnollista ei voi tapahtua. Siksi he sijoittavat kaikki yliluonnolliset kertomukset uskon maailmaan, jolla ei ole mitään tekemistä historiallisten tosiasioiden kanssa. Tämän olettamuksensa pohjalta heidän on mahdotonta edes ottaa huomioon sitä mahdollisuutta, että evankeliumin kirjoittajat ovat muodostaneet teologiset vakaumuksensa historiallisten tosiasioiden perusteella.

	~~(7)~~ Rajoittamaton subjektivismi. Redaktiokriittistä tutkimusta luonnehtii rajoittamaton subjektivismi. Tutkimuksen pohjana ei ole metodologisia kriteerejä, joiden noudattamista olisi mahdollista arvioida yleispätevästi. Jokainen redaktiokriitikko luo omat metodologiset sääntönsä ja tekee päätelmänsä subjektiivisten mieltymystensä mukaisesti. Redaktiokriittisten tutkijoiden väliset erot heijastelevat eroja heidän henkilökohtaisissa ennakko-olettamuksissaan. On mahdollista osoittaa redaktiokriittisen tutkimuksen metodinen epämääräisyys pelkästään viittaamalla heidän suuriin käsityseroihinsa. Esimerkiksi teoriat Markuksen evankeliumin tarkoituksesta katsovat Markuksen evankeliumin johtavan teeman olevan jokin seuraavista asioista: pyrkimys hyökätä väärää kristologiaa vastaan (Weeden 1995), uusi Mooses (Ziesler 1969-1970), liturginen kalenteri (Carrington 1952; Goulder 1978), ristin puolustus (Gundry 1993), Jeesuksen korkein auktoriteetti (Lane 1974), maantieteellis-teologinen perusperiaate (Marxen 1969), paavalilainen teologia (Martin 1972). Jos redaktiokriitikot eivät toistuvista yrityksistään huolimatta pysty tunnistamaan, mitä teologista teemaa Markus pyrki evankeliumillaan edistämään, hänellä ei ehkä ollut mitään tarkoitushakuista teologista teemaa, joka olisi ohjannut hänen kirjoitustyötään. Esitetyt teemat ovat lähtöisin redaktiokriitikkojen mielikuvituksesta.

	Yllä mainituilla perusteilla tulee vaikeaksi pitää naturalistista redaktiokritiikkiä tieteellisenä menetelmänä. Sitä voidaan ehkä osuvammin luonnehtia ideologisesti värittyneeksi lähestymistavaksi, jonka pohjana ei ole mitään yksiselitteisiä metodologisia kriteerejä.		Yllä mainituilla perusteilla tulee vaikeaksi pitää naturalistista redaktiokritiikkiä tieteellisenä menetelmänä. Sitä voidaan ehkä osuvammin luonnehtia ideologisesti värittyneeksi lähestymistavaksi, jonka pohjana ei ole mitään yksiselitteisiä metodologisia kriteerejä.

Spectator (15. heinäkuuta 2010 kello 08.32)

2010-07-15T08:32:38Z

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2010 kello 08.32
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~UTM~~:		UTR:

	{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:~~UTM~~-kansi~~-001~~.jpg\|~~50px~~]]		{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTR-kansi.jpg\|35px]]
	\|sisältö = Tämän ~~artikkelin~~ pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan "[[Usko, ~~tieto~~ ja ~~myytit~~]]" sisältöä tekijän luvalla.}}		\|sisältö = Tämän osion pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Usko, tiede ja Raamattu]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}

	Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa muotokritiikistä siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.		Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa muotokritiikistä siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.

Spectator (15. heinäkuuta 2010 kello 08.30)

2010-07-15T08:30:58Z

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2010 kello 08.30
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:~~UTR~~-kansi.jpg\|~~35px~~]]		UTM:
	\|sisältö = Tämän ~~osion~~ pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Usko, ~~tiede~~ ja ~~Raamattu~~]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}
			{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTM-kansi-001.jpg\|50px]]
			\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan "[[Usko, tieto ja myytit]]" sisältöä tekijän luvalla.}}

	Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa muotokritiikistä siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.		Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa muotokritiikistä siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.

Spectator (15. heinäkuuta 2010 kello 08.27)

2010-07-15T08:27:35Z

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2010 kello 08.27
Rivi 1:		Rivi 1:
			{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTR-kansi.jpg\|35px]]
			\|sisältö = Tämän osion pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Usko, tiede ja Raamattu]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}

	Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa muotokritiikistä siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.		Redaktiokritiikki yksi historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen metodi. Redaktiokriittinen metodi arvioi Raamatun kirjoittajia lähdeaineiston muokkaajina. Redaktiokritiikki eroaa muotokritiikistä siten, että se ei tarkastele erilaisia kerronnalisia osia löytääkseen alkuperäisen muodon, vaan keskittyy siihen, kuinka redaktori on hahmottanut ja muovannut kerrontaa tuodakseen esiin teologisia päämääriään.

Spectator (10. heinäkuuta 2010 kello 16.38)

2010-07-10T16:38:40Z

← Vanhempi versio		Versio 10. heinäkuuta 2010 kello 16.38
Rivi 96:		Rivi 96:
	{{Raamatuntutkimus}}		{{Raamatuntutkimus}}

	[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]		[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]] [[Luokka: Eksegetiikka]]

Darter: {{Raamatuntutkimus}}

2010-06-14T22:46:55Z

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2010 kello 22.46
Rivi 94:		Rivi 94:
	Yllä mainituilla perusteilla tulee vaikeaksi pitää naturalistista redaktiokritiikkiä tieteellisenä menetelmänä. Sitä voidaan ehkä osuvammin luonnehtia ideologisesti värittyneeksi lähestymistavaksi, jonka pohjana ei ole mitään yksiselitteisiä metodologisia kriteerejä.		Yllä mainituilla perusteilla tulee vaikeaksi pitää naturalistista redaktiokritiikkiä tieteellisenä menetelmänä. Sitä voidaan ehkä osuvammin luonnehtia ideologisesti värittyneeksi lähestymistavaksi, jonka pohjana ei ole mitään yksiselitteisiä metodologisia kriteerejä.

	~~== Katso myös ==~~		{{Raamatuntutkimus}}
	~~=== ApologetiikkaWiki ===~~
	* [[Muotokritiikki]]
	* [[Aitouskriteerit]]

	[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]		[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]

Otvari: Katso myös + luokitukset

2010-06-14T16:22:29Z

Katso myös + luokitukset

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2010 kello 16.22
Rivi 93:		Rivi 93:

	Yllä mainituilla perusteilla tulee vaikeaksi pitää naturalistista redaktiokritiikkiä tieteellisenä menetelmänä. Sitä voidaan ehkä osuvammin luonnehtia ideologisesti värittyneeksi lähestymistavaksi, jonka pohjana ei ole mitään yksiselitteisiä metodologisia kriteerejä.		Yllä mainituilla perusteilla tulee vaikeaksi pitää naturalistista redaktiokritiikkiä tieteellisenä menetelmänä. Sitä voidaan ehkä osuvammin luonnehtia ideologisesti värittyneeksi lähestymistavaksi, jonka pohjana ei ole mitään yksiselitteisiä metodologisia kriteerejä.

			== Katso myös ==
			=== ApologetiikkaWiki ===
			* [[Muotokritiikki]]
			* [[Aitouskriteerit]]

			[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]