Realismi - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: +viestiboksi

2017-08-06T14:17:13Z

+viestiboksi

← Vanhempi versio		Versio 6. elokuuta 2017 kello 14.17
Rivi 26:		Rivi 26:
	Realismin vastakohtana on joko idealismi tai [[konstruktivismi]]. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.		Realismin vastakohtana on joko idealismi tai [[konstruktivismi]]. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.

			{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:Opetuksenteoria.jpg\|30px]]
			\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin (kirja)\|Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}
	== Katso myös: ==		== Katso myös: ==
	*[[Konstruktivismi]]		*[[Konstruktivismi]]

Samuli Koivisto: viitteet

2017-08-06T14:15:19Z

viitteet

← Vanhempi versio		Versio 6. elokuuta 2017 kello 14.15
Rivi 1:		Rivi 1:
	Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa. Realistisen todellisuudenkäsityksen mukaan suuri osa todellisuudesta on riippumaton ihmisen sitä koskevista käsityksistä. Esineet, oliot tai ilmiöt ovat todellisia (reaalisia), ja useimmat niistä ovat olemassa ihmismielestä riippumatta. Ihmismielestä riippuvaisia ovat tietysti ihmisen käsitykset, tunteet ja asenteet, jotka ovat nekin osa todellisuutta. Ihmisen ajatuskonstruktiot, toiveet tai mielihalut eivät määrää sitä, millainen todellisuus on. Päinvastoin, ihmisen tulisi tarkistaa ajatuskonstruktioitaan todellisuuden pohjalta ja pyrkiä muuttamaan ne todellisuutta vastaaviksi. (Alston 2001: 8-10.)		Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa. Realistisen todellisuudenkäsityksen mukaan suuri osa todellisuudesta on riippumaton ihmisen sitä koskevista käsityksistä. Esineet, oliot tai ilmiöt ovat todellisia (reaalisia), ja useimmat niistä ovat olemassa ihmismielestä riippumatta. Ihmismielestä riippuvaisia ovat tietysti ihmisen käsitykset, tunteet ja asenteet, jotka ovat nekin osa todellisuutta. Ihmisen ajatuskonstruktiot, toiveet tai mielihalut eivät määrää sitä, millainen todellisuus on. Päinvastoin, ihmisen tulisi tarkistaa ajatuskonstruktioitaan todellisuuden pohjalta ja pyrkiä muuttamaan ne todellisuutta vastaaviksi.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = [[William Alston\|Alston, W. P.]] \| Nimeke = A Sensible Metaphysical Realism \| Julkaisija = Milwaukee: Marquette University Press \| Vuosi = 2001 \| Sivu = 8-10 }}</ref>

	Kaikkiin realismin muotoihin sisältyy viisi oletusta (vrt. Pettit 1996: 420).		Kaikkiin realismin muotoihin sisältyy viisi oletusta<ref>vrt. Pettit, P.: ''Realism'', teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = Dancy, J. & Sosa, E. (toim.) \| Nimeke = A Companion to Epistemology \| Julkaisija = Oxford: Blackwell \| Vuosi = 1996 \| Sivu = 420 }}</ref>.

	# Realismin mukaan todellisuutta koskevien kuvauksien totuus riippuu siitä, ovatko kuvauksessa mainitut esineet, oliot tai ilmiöt todella olemassa.		# Realismin mukaan todellisuutta koskevien kuvauksien totuus riippuu siitä, ovatko kuvauksessa mainitut esineet, oliot tai ilmiöt todella olemassa.
Rivi 28:		Rivi 28:
	== Katso myös: ==		== Katso myös: ==
	*[[Konstruktivismi]]		*[[Konstruktivismi]]

			== Viitteet ==
			{{viitteet\|fontti\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Aatteet]]		[[Luokka:Aatteet]]

Samuli Koivisto: fix

2015-07-04T20:16:16Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 4. heinäkuuta 2015 kello 20.16
Rivi 14:		Rivi 14:
	# Objektiivisen väitteen mukaan todellisuuden olioiden ja asiaintilojen olemassaolo ja luonne eivät riipu siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on niistä tai onko ihmisillä niistä mitään käsitystä.		# Objektiivisen väitteen mukaan todellisuuden olioiden ja asiaintilojen olemassaolo ja luonne eivät riipu siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on niistä tai onko ihmisillä niistä mitään käsitystä.
	# Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.		# Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.


	Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [[supranaturalistinen tutkimusohjelma \| supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].		Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [[supranaturalistinen tutkimusohjelma \| supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-04T20:15:41Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 4. heinäkuuta 2015 kello 20.15
Rivi 18:		Rivi 18:
	Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [[supranaturalistinen tutkimusohjelma \| supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].		Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [[supranaturalistinen tutkimusohjelma \| supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].

	Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.		*Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.
			*Terveen järjen realismin mukaan tavalliset esineet kuten tuolit, puut ja ihmiset ovat olemassa.
	Terveen järjen realismin mukaan tavalliset esineet kuten tuolit, puut ja ihmiset ovat olemassa.		*Psykologisen realismin mukaan mielentilat kuten kivut ja uskomukset ovat todellisia.
			*Arvorealismin mukaan arvot ovat osa todellisuutta.
	Psykologisen realismin mukaan mielentilat kuten kivut ja uskomukset ovat todellisia.		*Moraalirealismin mukaan on olemassa moraalisia tosiasioita ja moraaliväitteet voivat olla tosia tai epätosia.
			*Teologisen tai teistisen realismin mukan Jumala ei ole pelkkä ihmismielen konstruktio, vaan todella olemassa oleva ääretön ja kaikkivaltias persoona, joka on luonut universumin ja pitää sitä yllä.
	Arvorealismin mukaan arvot ovat osa todellisuutta.

	Moraalirealismin mukaan on olemassa moraalisia tosiasioita ja moraaliväitteet voivat olla tosia tai epätosia.

	Teologisen tai teistisen realismin mukan Jumala ei ole pelkkä ihmismielen konstruktio, vaan todella olemassa oleva ääretön ja kaikkivaltias persoona, joka on luonut universumin ja pitää sitä yllä.

	Realismin vastakohtana on joko idealismi tai [[konstruktivismi]]. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.		Realismin vastakohtana on joko idealismi tai [[konstruktivismi]]. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.




	== Katso myös: ==		== Katso myös: ==
			*[[Konstruktivismi]]

	[[~~Konstruktivismi~~]]		[[Luokka:Aatteet]]

Darter: wikifointia

2010-07-16T13:29:44Z

wikifointia

← Vanhempi versio		Versio 16. heinäkuuta 2010 kello 13.29
Rivi 3:		Rivi 3:
	Kaikkiin realismin muotoihin sisältyy viisi oletusta (vrt. Pettit 1996: 420).		Kaikkiin realismin muotoihin sisältyy viisi oletusta (vrt. Pettit 1996: 420).

	~~(1)~~ Realismin mukaan todellisuutta koskevien kuvauksien totuus riippuu siitä, ovatko kuvauksessa mainitut esineet, oliot tai ilmiöt todella olemassa.		# Realismin mukaan todellisuutta koskevien kuvauksien totuus riippuu siitä, ovatko kuvauksessa mainitut esineet, oliot tai ilmiöt todella olemassa.
			# Näiden esineiden, olioiden tai ilmiöiden olemassaolo ei riipu siitä, uskovatko ihmiset yleensä niiden olemassaoloon ja onko heidän mahdollista saada niistä tietoa tai vakuuttua niiden olemassaolosta.
	~~(2)~~ Näiden esineiden, olioiden tai ilmiöiden olemassaolo ei riipu siitä, uskovatko ihmiset yleensä niiden olemassaoloon ja onko heidän mahdollista saada niistä tietoa tai vakuuttua niiden olemassaolosta.		# Saadakseen oikean käsityksen todellisuudesta ihmisten täytyy päästä kosketuksiin todellisuuden kanssa. Ei ole itsestään selvää, että ihmiset aina onnistuvat saavuttamaan oikean käsityksen todellisuudesta. Totuus on löydettävä, sitä ei voida mielivaltaisesti määritellä. Ihmiset voivat olla tietämättömiä jostakin todellisuuden osa-alueesta, tai he voivat erehtyä käsityksissään, jos heillä ei ole riittävää kosketusta kyseessä olevaan todellisuuden osa-alueeseen.
			# Oppiminen on sitä, että ihminen tulee tuntemaan todellisuuden sellaisena kuin se todella on hänestä riippumatta. Oppijan omat konstruktiot, ajatusrakennelmat ja -luomukset ovat hyödyllisiä sikäli kuin ne onnistuvat tavoittamaan oikean käsityksen todellisuudesta, joka on riippumaton näistä rakennelmista.
	~~(3)~~ Saadakseen oikean käsityksen todellisuudesta ihmisten täytyy päästä kosketuksiin todellisuuden kanssa. Ei ole itsestään selvää, että ihmiset aina onnistuvat saavuttamaan oikean käsityksen todellisuudesta. Totuus on löydettävä, sitä ei voida mielivaltaisesti määritellä. Ihmiset voivat olla tietämättömiä jostakin todellisuuden osa-alueesta, tai he voivat erehtyä käsityksissään, jos heillä ei ole riittävää kosketusta kyseessä olevaan todellisuuden osa-alueeseen.		# Opettajan tehtävänä on auttaa oppilasta pääsemään oikeaan käsitykseen todellisuudesta ja käyttäytymään tarkoituksenmukaisesti todellisuuden ehdoilla. Siksi opetus on rakennettava parhaan olemassaolevan tiedon varaan ja oppilaan käsitykset on alistettava kriittiselle arviolle.

	~~(4)~~ Oppiminen on sitä, että ihminen tulee tuntemaan todellisuuden sellaisena kuin se todella on hänestä riippumatta. Oppijan omat konstruktiot, ajatusrakennelmat ja -luomukset ovat hyödyllisiä sikäli kuin ne onnistuvat tavoittamaan oikean käsityksen todellisuudesta, joka on riippumaton näistä rakennelmista.

	~~(5)~~ Opettajan tehtävänä on auttaa oppilasta pääsemään oikeaan käsitykseen todellisuudesta ja käyttäytymään tarkoituksenmukaisesti todellisuuden ehdoilla. Siksi opetus on rakennettava parhaan olemassaolevan tiedon varaan ja oppilaan käsitykset on alistettava kriittiselle arviolle.

	Realismi sisältää ainakin kolme väitettä:		Realismi sisältää ainakin kolme väitettä:

	~~(1)~~ Kuvailevan väitteen mukaan mitä tahansa asiaa koskeva keskustelu olettaa joidenkin asioiden olevan todellisia. Jos kyseiset asiat eivät ole todellisia, keskustelu perustuu harhakäsitykselle.		# Kuvailevan väitteen mukaan mitä tahansa asiaa koskeva keskustelu olettaa joidenkin asioiden olevan todellisia. Jos kyseiset asiat eivät ole todellisia, keskustelu perustuu harhakäsitykselle.
			# Objektiivisen väitteen mukaan todellisuuden olioiden ja asiaintilojen olemassaolo ja luonne eivät riipu siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on niistä tai onko ihmisillä niistä mitään käsitystä.
	~~(2)~~ Objektiivisen väitteen mukaan todellisuuden olioiden ja asiaintilojen olemassaolo ja luonne eivät riipu siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on niistä tai onko ihmisillä niistä mitään käsitystä.		# Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.

	~~(3)~~ Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.


	Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [supranaturalistinen tutkimusohjelma \| supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].		Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [[supranaturalistinen tutkimusohjelma \| supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].

	Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.		Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.
Rivi 36:		Rivi 30:
	Teologisen tai teistisen realismin mukan Jumala ei ole pelkkä ihmismielen konstruktio, vaan todella olemassa oleva ääretön ja kaikkivaltias persoona, joka on luonut universumin ja pitää sitä yllä.		Teologisen tai teistisen realismin mukan Jumala ei ole pelkkä ihmismielen konstruktio, vaan todella olemassa oleva ääretön ja kaikkivaltias persoona, joka on luonut universumin ja pitää sitä yllä.

	Realismin vastakohtana on joko idealismi tai konstruktivismi. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.		Realismin vastakohtana on joko idealismi tai [[konstruktivismi]]. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.

Spectator (9. heinäkuuta 2010 kello 00.22)

2010-07-09T00:22:04Z

← Vanhempi versio		Versio 9. heinäkuuta 2010 kello 00.22
Rivi 1:		Rivi 1:
	Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa.		Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa. Realistisen todellisuudenkäsityksen mukaan suuri osa todellisuudesta on riippumaton ihmisen sitä koskevista käsityksistä. Esineet, oliot tai ilmiöt ovat todellisia (reaalisia), ja useimmat niistä ovat olemassa ihmismielestä riippumatta. Ihmismielestä riippuvaisia ovat tietysti ihmisen käsitykset, tunteet ja asenteet, jotka ovat nekin osa todellisuutta. Ihmisen ajatuskonstruktiot, toiveet tai mielihalut eivät määrää sitä, millainen todellisuus on. Päinvastoin, ihmisen tulisi tarkistaa ajatuskonstruktioitaan todellisuuden pohjalta ja pyrkiä muuttamaan ne todellisuutta vastaaviksi. (Alston 2001: 8-10.)

			Kaikkiin realismin muotoihin sisältyy viisi oletusta (vrt. Pettit 1996: 420).

			(1) Realismin mukaan todellisuutta koskevien kuvauksien totuus riippuu siitä, ovatko kuvauksessa mainitut esineet, oliot tai ilmiöt todella olemassa.

			(2) Näiden esineiden, olioiden tai ilmiöiden olemassaolo ei riipu siitä, uskovatko ihmiset yleensä niiden olemassaoloon ja onko heidän mahdollista saada niistä tietoa tai vakuuttua niiden olemassaolosta.

			(3) Saadakseen oikean käsityksen todellisuudesta ihmisten täytyy päästä kosketuksiin todellisuuden kanssa. Ei ole itsestään selvää, että ihmiset aina onnistuvat saavuttamaan oikean käsityksen todellisuudesta. Totuus on löydettävä, sitä ei voida mielivaltaisesti määritellä. Ihmiset voivat olla tietämättömiä jostakin todellisuuden osa-alueesta, tai he voivat erehtyä käsityksissään, jos heillä ei ole riittävää kosketusta kyseessä olevaan todellisuuden osa-alueeseen.

			(4) Oppiminen on sitä, että ihminen tulee tuntemaan todellisuuden sellaisena kuin se todella on hänestä riippumatta. Oppijan omat konstruktiot, ajatusrakennelmat ja -luomukset ovat hyödyllisiä sikäli kuin ne onnistuvat tavoittamaan oikean käsityksen todellisuudesta, joka on riippumaton näistä rakennelmista.

			(5) Opettajan tehtävänä on auttaa oppilasta pääsemään oikeaan käsitykseen todellisuudesta ja käyttäytymään tarkoituksenmukaisesti todellisuuden ehdoilla. Siksi opetus on rakennettava parhaan olemassaolevan tiedon varaan ja oppilaan käsitykset on alistettava kriittiselle arviolle.

	Realismi sisältää ainakin kolme väitettä:		Realismi sisältää ainakin kolme väitettä:
Rivi 9:		Rivi 21:
	(3) Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.		(3) Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.

	Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan.
			Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] argumentin mukaan realistinen käsitys aineellisten esiueiden ja toisten tajuisten olentojen olemassaolosta edellyttää [supranaturalistinen tutkimusohjelma \| supranaturalistista tutkimusohjelmaa]].

	Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.		Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.
Rivi 24:		Rivi 37:

	Realismin vastakohtana on joko idealismi tai konstruktivismi. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.		Realismin vastakohtana on joko idealismi tai konstruktivismi. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.

Spectator (6. heinäkuuta 2010 kello 11.50)

2010-07-06T11:50:59Z

← Vanhempi versio		Versio 6. heinäkuuta 2010 kello 11.50
Rivi 20:		Rivi 20:

	Moraalirealismin mukaan on olemassa moraalisia tosiasioita ja moraaliväitteet voivat olla tosia tai epätosia.		Moraalirealismin mukaan on olemassa moraalisia tosiasioita ja moraaliväitteet voivat olla tosia tai epätosia.

			Teologisen tai teistisen realismin mukan Jumala ei ole pelkkä ihmismielen konstruktio, vaan todella olemassa oleva ääretön ja kaikkivaltias persoona, joka on luonut universumin ja pitää sitä yllä.

	Realismin vastakohtana on joko idealismi tai konstruktivismi. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.		Realismin vastakohtana on joko idealismi tai konstruktivismi. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.

Spectator: Ak: Uusi sivu: Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa. Realismi sisältää ainakin kolme väitettä: (1) …

2010-07-06T11:48:19Z

Ak: Uusi sivu: Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa. Realismi sisältää ainakin kolme väitettä: (1) …

Uusi sivu

Realismi-sanan perusmerkitys viittaa siihen, että huomion kohteena oleva olio, esine tai asia on todellinen, todella olemassa.

Realismi sisältää ainakin kolme väitettä:

(1) Kuvailevan väitteen mukaan mitä tahansa asiaa koskeva keskustelu olettaa joidenkin asioiden olevan todellisia. Jos kyseiset asiat eivät ole todellisia, keskustelu perustuu harhakäsitykselle.

(2) Objektiivisen väitteen mukaan todellisuuden olioiden ja asiaintilojen olemassaolo ja luonne eivät riipu siitä, millaisia käsityksiä ihmisillä on niistä tai onko ihmisillä niistä mitään käsitystä.

(3) Maailmakeskisen väitteen mukaan erehdysten tai tietämättömyyden välttäminen mistä asiasta tahansa keskusteltaessa tai ajateltaessa edellyttää sitä, että pääsemme kosketuksiin todellisuuden kanssa.

Realismia voidaan soveltaa eri alueille. Sanan perusmerkitys on ontologiassa, jossa se tarkoittaa käsitystä, että todellisuus on riippumaton ihmismielestä. Todellisuuden objektit (oliot ja esineet) ovat olemassa riippumatta siitä, ajatteleeko tai havaitseeko niitä kukaan.

Tieteellisen realismin mukaan teoreettiset käsitteet kuten elektronit ja voimakentät viittaavat todella olemassa oleviin asioidentiloihin.

Terveen järjen realismin mukaan tavalliset esineet kuten tuolit, puut ja ihmiset ovat olemassa.

Psykologisen realismin mukaan mielentilat kuten kivut ja uskomukset ovat todellisia.

Arvorealismin mukaan arvot ovat osa todellisuutta.

Moraalirealismin mukaan on olemassa moraalisia tosiasioita ja moraaliväitteet voivat olla tosia tai epätosia.

Realismin vastakohtana on joko idealismi tai konstruktivismi. Idealismin mukaan todellisuus on mentaalista eli George Berkeleyn sanoin ilmaistuna "todellisuus on havaituksi tulemista". Konstruktivismin mukaan todellisuus riippuu ratkaisevasti ihmisen tavasta käsitteellistää tai konstruoida todellisuutta, todellisuuden kuvaamiseen käytetystä kielestä tai teoreettisesta skeemasta tai viitekehyksestä, jonka pohjalta todellisuutta ajatellaan.

== Katso myös: ==

[[Konstruktivismi]]