Polveutumisoppi - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-27T12:58:33Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 27. huhtikuuta 2017 kello 12.58
Rivi 56:		Rivi 56:
	Uudemman tiedon valossa pseudogeeneihin perustuvat argumentit ovat kuitenkin kyseenalaisia. Vuonna 2012 RNA Biology julkaisussa ilmestyneen katsausartikkelin mukaan pseudogeeneillä on havaittu lukuisia tehtäviä, erityisesti proteiineja koodaavien vastineittensa tuotannon säätelyssä.<ref>		Uudemman tiedon valossa pseudogeeneihin perustuvat argumentit ovat kuitenkin kyseenalaisia. Vuonna 2012 RNA Biology julkaisussa ilmestyneen katsausartikkelin mukaan pseudogeeneillä on havaittu lukuisia tehtäviä, erityisesti proteiineja koodaavien vastineittensa tuotannon säätelyssä.<ref>
	{{Lehtiviite \| Tekijä =Yan-Zi Wen, Ling-Ling Zheng, Liang-Hu Qu, Francisco J. Ayala & Zhao-Rong Lun \| Otsikko =Pseudogenes are not pseudo any more \| Julkaisu =RNA Biology \| Ajankohta =January 2012 \| Vuosikerta = \| Numero =Vol. 9(1) \| Sivut =27-32 \|		{{Lehtiviite \| Tekijä =Yan-Zi Wen, Ling-Ling Zheng, Liang-Hu Qu, Francisco J. Ayala & Zhao-Rong Lun \| Otsikko =Pseudogenes are not pseudo any more \| Julkaisu =RNA Biology \| Ajankohta =January 2012 \| Vuosikerta = \| Numero =Vol. 9(1) \| Sivut =27-32 \|
	Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Selite = \| Tunniste = \| Pmid = \| Doi = \|Issn = \| www =http://www.~~landesbioscience~~.com/~~journals~~/~~rnabiology~~/~~article~~/18277~~/?nocache=1093064241~~ \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = \|		Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Selite = \| Tunniste = \| Pmid = \| Doi = \|Issn = \| www =http://www.tandfonline.com/doi/full/10.4161/rna.9.1.18277 \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = \|
	Kieli = \| Lopetusmerkki = }}		Kieli = \| Lopetusmerkki = }}
	</ref> Kun otetaan lisäksi huomioon kuinka rajusti hemoglobiinin tuotanto riippuu solutyypistä, on selvää että tähän liittyy voimakasta säätelyä.<ref>Behen mukaan (EoE, s. 150) punasoluissa on satoja miljoonia hemoglobiini-proteiineja, eli n. 90% punasolujen proteiineista, kun taas muut solutyypit eivät ilmeisesti tarvitse hemoglobiinia lainkaan.</ref>		</ref> Kun otetaan lisäksi huomioon kuinka rajusti hemoglobiinin tuotanto riippuu solutyypistä, on selvää että tähän liittyy voimakasta säätelyä.<ref>Behen mukaan (EoE, s. 150) punasoluissa on satoja miljoonia hemoglobiini-proteiineja, eli n. 90% punasolujen proteiineista, kun taas muut solutyypit eivät ilmeisesti tarvitse hemoglobiinia lainkaan.</ref>
Rivi 70:		Rivi 70:
	{{Sitaatti\|		{{Sitaatti\|
	Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[wp:fylogenia\|fylogeneettisiä]] suhteita.}}		Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[wp:fylogenia\|fylogeneettisiä]] suhteita.}}
	Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = ~~http~~://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over~~.html~~ \| Viitattu = 24.6.~~2009~~ \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>		Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = https://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over/ \| Viitattu = 27.4.2017 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>

	===Fossiiliset todisteet===		===Fossiiliset todisteet===
Rivi 104:		Rivi 104:
	Darwin ehdotti, että kaikilla eliölajeilla on yhteinen esi-isä; jokainen eliö on kehittynyt samasta alkueliöstä, joka on elänyt ainakin 3,5 miljardia vuotta sitten. Tämän hypoteesin tueksi esitetään yleensä evoluutioteorian popularisoinnissa eliöiden aineenvaihdunnan samanlaisia kemiallisia perusrakenteita, kuten nukleotideja ([[wp:DNA\|DNA]]/[[wp:RNA\|RNA]]), [[wp:aminohappo\|aminohappoja]], [[wp:nukleotidi\|nukleotideja]], [[wp:sokerit\|sokereita]] ja [[wp:rasvahapot\|rasvahappoja]]. Myös geneettisen koodin universaalisuutta pidettiin vahvana todisteena yhteisestä esi-isästä. Esimerkiksi Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori [[Wp:Petter Portin\|Petter Portin]] esittää tämän väitteen Charles Darwinin kaksinkertaista merkkivuotta juhlistavassa teoksessaan:		Darwin ehdotti, että kaikilla eliölajeilla on yhteinen esi-isä; jokainen eliö on kehittynyt samasta alkueliöstä, joka on elänyt ainakin 3,5 miljardia vuotta sitten. Tämän hypoteesin tueksi esitetään yleensä evoluutioteorian popularisoinnissa eliöiden aineenvaihdunnan samanlaisia kemiallisia perusrakenteita, kuten nukleotideja ([[wp:DNA\|DNA]]/[[wp:RNA\|RNA]]), [[wp:aminohappo\|aminohappoja]], [[wp:nukleotidi\|nukleotideja]], [[wp:sokerit\|sokereita]] ja [[wp:rasvahapot\|rasvahappoja]]. Myös geneettisen koodin universaalisuutta pidettiin vahvana todisteena yhteisestä esi-isästä. Esimerkiksi Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori [[Wp:Petter Portin\|Petter Portin]] esittää tämän väitteen Charles Darwinin kaksinkertaista merkkivuotta juhlistavassa teoksessaan:

	{{Quotation\|Solujen perusaineenvaihdunta ja rakenne ovat kaikilla eliöillä samanlaiset, ja evoluutioteorian vahvimpia todisteita onkin se, että geneettinen koodi on universaalinen eli sama kaikilla organismeilla olkoon sitten kysymyksessä virus, bakteeri, hiivasieni, kanttarelli, koivu, sinivalas tai ihminen. Ilmiötä on tieteellisesti hyvin vaikea ymmärtää muuten kuin evoluutioteorian valossa.\|Petter Portin ja Timo Vuorisalo\| Evoluutio NYT! (2008)<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Petter Portin ja Timo Vuorisalo\| Nimeke = Evoluutio NYT!: Charles Darwinin juhlaa \|Julkaisija = ~~[http://kirja-aurora.utu.fi/~~ Kirja-Aurora] \| Vuosi = 2008 \| Kappale = Evoluutio teorian todisteet \| Sivu = 67\| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-951-29-3666-3}} </ref>}}		{{Quotation\|Solujen perusaineenvaihdunta ja rakenne ovat kaikilla eliöillä samanlaiset, ja evoluutioteorian vahvimpia todisteita onkin se, että geneettinen koodi on universaalinen eli sama kaikilla organismeilla olkoon sitten kysymyksessä virus, bakteeri, hiivasieni, kanttarelli, koivu, sinivalas tai ihminen. Ilmiötä on tieteellisesti hyvin vaikea ymmärtää muuten kuin evoluutioteorian valossa.\|Petter Portin ja Timo Vuorisalo\| Evoluutio NYT! (2008)<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Petter Portin ja Timo Vuorisalo\| Nimeke = Evoluutio NYT!: Charles Darwinin juhlaa \|Julkaisija = Kirja-Aurora \| Vuosi = 2008 \| Kappale = Evoluutio teorian todisteet \| Sivu = 67\| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-951-29-3666-3}} </ref>}}

	Evoluutiotutkijat pitivätkin koodin muuttumista pitkään mahdottomana. Sittemmin vastoin odotuksia koodista löydettiin (jo useita vuosia sitten)<!--Milloin?--> merkittäviä poikkeuksia (esim. [[wp:mitokondrio\|mitokondrioilla]] ''Stop''-[[wp:kodoni\|kodonin]] muutos) ja nykyään tunnetaankin useita geneettisiä koodeja.<ref name = "NCBI"/>		Evoluutiotutkijat pitivätkin koodin muuttumista pitkään mahdottomana. Sittemmin vastoin odotuksia koodista löydettiin (jo useita vuosia sitten)<!--Milloin?--> merkittäviä poikkeuksia (esim. [[wp:mitokondrio\|mitokondrioilla]] ''Stop''-[[wp:kodoni\|kodonin]] muutos) ja nykyään tunnetaankin useita geneettisiä koodeja.<ref name = "NCBI"/>

Otvari: Lisätty lyhyesti settiä hemoglobiinin pseudogeeni -argumentin ongelmista.

2012-08-16T16:09:53Z

Lisätty lyhyesti settiä hemoglobiinin pseudogeeni -argumentin ongelmista.

← Vanhempi versio		Versio 16. elokuuta 2012 kello 16.09
Rivi 53:		Rivi 53:

	{{Kirjaviite \| Tekijä = Michael J. Behe \| Nimeke = The Edge of Evolution \| Julkaisija = Free Press \| Vuosi = 2007 \| Kappale = \| Sivu = 70-72 \| Selite = \| Tunniste = 0-7432-9620-6 }}</ref>}}		{{Kirjaviite \| Tekijä = Michael J. Behe \| Nimeke = The Edge of Evolution \| Julkaisija = Free Press \| Vuosi = 2007 \| Kappale = \| Sivu = 70-72 \| Selite = \| Tunniste = 0-7432-9620-6 }}</ref>}}

			Uudemman tiedon valossa pseudogeeneihin perustuvat argumentit ovat kuitenkin kyseenalaisia. Vuonna 2012 RNA Biology julkaisussa ilmestyneen katsausartikkelin mukaan pseudogeeneillä on havaittu lukuisia tehtäviä, erityisesti proteiineja koodaavien vastineittensa tuotannon säätelyssä.<ref>
			{{Lehtiviite \| Tekijä =Yan-Zi Wen, Ling-Ling Zheng, Liang-Hu Qu, Francisco J. Ayala & Zhao-Rong Lun \| Otsikko =Pseudogenes are not pseudo any more \| Julkaisu =RNA Biology \| Ajankohta =January 2012 \| Vuosikerta = \| Numero =Vol. 9(1) \| Sivut =27-32 \|
			Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Selite = \| Tunniste = \| Pmid = \| Doi = \|Issn = \| www =http://www.landesbioscience.com/journals/rnabiology/article/18277/?nocache=1093064241 \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = \|
			Kieli = \| Lopetusmerkki = }}
			</ref> Kun otetaan lisäksi huomioon kuinka rajusti hemoglobiinin tuotanto riippuu solutyypistä, on selvää että tähän liittyy voimakasta säätelyä.<ref>Behen mukaan (EoE, s. 150) punasoluissa on satoja miljoonia hemoglobiini-proteiineja, eli n. 90% punasolujen proteiineista, kun taas muut solutyypit eivät ilmeisesti tarvitse hemoglobiinia lainkaan.</ref>

	{{Sitaatti\|		{{Sitaatti\|

Darter: /* Aiheesta muualla */ {{Evoluutio}}

2010-05-31T15:12:05Z

Aiheesta muualla: {{Evoluutio}}

← Vanhempi versio		Versio 31. toukokuuta 2010 kello 15.12
Rivi 110:		Rivi 110:
	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==
	=== ApologetiikkaWiki ===		=== ApologetiikkaWiki ===
	* [[Evoluutio]]		{{Evoluutio}}
	* [[Evoluutioteoria]]

	==Viitteet==		==Viitteet==

Otvari: /* Molekyylibiologiset homologiat */ pientä fiksausta

2010-05-27T09:35:14Z

Molekyylibiologiset homologiat: pientä fiksausta

← Vanhempi versio		Versio 27. toukokuuta 2010 kello 09.35
Rivi 39:		Rivi 39:
	[http://www.discovery.org/a/10651 A Primer on the Tree of Life] May 12, 2009 Evolution News & Views. Viitattu 4.11.2009</ref>		[http://www.discovery.org/a/10651 A Primer on the Tree of Life] May 12, 2009 Evolution News & Views. Viitattu 4.11.2009</ref>

	Kun molekyylibiologisia homologioita käytetään todistamaan polveutumisoppia, vedotaan useimmiten niin sanottuihin pseudogeeneihin, eli varsinaisten geenien kopioihin, joilla ei tunnu olevan mitään toiminnallista vaikutusta. Esimerkiksi [[suunnitteluteoria\|suunnitteluteoreetikko]] [[Michael Behe]] esittää ~~molekyylihomologiat polveutumiopin~~ todisteena kirjassaan [[The Edge of Evolution (kirja)\|The Edge of Evolution]]:		Kun molekyylibiologisia homologioita käytetään todistamaan polveutumisoppia, vedotaan useimmiten niin sanottuihin pseudogeeneihin, eli varsinaisten geenien kopioihin, joilla ei tunnu olevan mitään toiminnallista vaikutusta. Esimerkiksi [[suunnitteluteoria\|suunnitteluteoreetikko]] [[Michael Behe]] esittää pseudogeenien homologiat polveutumisopin todisteena kirjassaan [[The Edge of Evolution (kirja)\|The Edge of Evolution]]:

	{{Sitaatti3\|\|Kun kaksi sukulinjaa jakavat yhteisen, ilmeisen sattumanvaraisen geneettisen virheen, näyttö näiden sukujen yhteisen polveutumisen puolesta on vakuuttavaa, aivan kuten ~~plgiarismin~~ puolesta esitetty näyttö alkaa olla ylivoimaista kun huomataan yhden kirjoittajan tehneen samat epätavalliset kirjoitusvirheet kuin toinen, käyttäen tismalleen samoja sanoja. Tällaisia todisteita on nähtävissä ihmisten ja simpanssien genomeissa. Esimerkiksi sekä ihmisillä että simpansseilla on rikkinäinen kopio sellaisesta geenistä, joka osallistuu ~~muolla~~ nisäkkäillä C-vitamiinin tuotantoon. Tämän takia ihmiset ja simpanssit eivät kykene itse tuottamaan C-vitamiinia. Jos tämä mutaatio jäi näiden kahden lajin esi-isän genomiin pysyvästi, ja sen jälkeen siirtyi edelleen molemmille jälkeläislajeille, tämä selittäisi tilanteen näppärästi.<br>		{{Sitaatti3\|\|Kun kaksi sukulinjaa jakavat yhteisen, ilmeisen sattumanvaraisen geneettisen virheen, näyttö näiden sukujen yhteisen polveutumisen puolesta on vakuuttavaa, aivan kuten plagioinnin puolesta esitetty näyttö alkaa olla ylivoimaista kun huomataan yhden kirjoittajan tehneen samat epätavalliset kirjoitusvirheet kuin toinen, käyttäen tismalleen samoja sanoja. Tällaisia todisteita on nähtävissä ihmisten ja simpanssien genomeissa. Esimerkiksi sekä ihmisillä että simpansseilla on rikkinäinen kopio sellaisesta geenistä, joka osallistuu muilla nisäkkäillä C-vitamiinin tuotantoon. Tämän takia ihmiset ja simpanssit eivät kykene itse tuottamaan C-vitamiinia. Jos tämä mutaatio jäi näiden kahden lajin esi-isän genomiin pysyvästi, ja sen jälkeen siirtyi edelleen molemmille jälkeläislajeille, tämä selittäisi tilanteen näppärästi.<br>
	Lisää vakuuttavia todisteita ihmisten ja muiden kädellisten yhteisestä esi-isästä tarjoaa ~~näiden~~ hemoglobiini – ~~eivät~~ ainoastaan ~~toimivat hemoglobiinit~~, vaan myöskin rikkoontuneet hemoglobiinigeenit.<ref>Chang, L. Y., & Slightom, J. L. 1984. [http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6WK7-4DM21PF-7H&_user=10&_coverDate=12%2F25%2F1984&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=5add4c09bdbb9cebeff66032cbdd9b7f Isolation and nucleotide sequence analysis of the beta-type globin pseudogene from human, gorilla and chimpanzee], J. Mol. Biol. 180:767-84.</ref> Eräässä ihmisen genomin osassa on viisi eri geeniä eri proteiineille, jotka toimivat eri kehitysvaiheissa (alkiosta aikuisuuteen) hemoglobiinin toisena (beta-tyyppisenä) ketjuna. Tähän lukeutuvat varsinaisen beta-ketjun tuottava geeni, kaksi lähes identtistä kopiota gamma-ketjusta (joka ilmenee sikiövaiheen hemoglobiinissa), ja myös joitakin muita. Simpansseilla nuo ~~juuri~~ samat geenit ovat ~~juuri~~ samassa järjestyksessä. Kahden gamma-geenin ja erään synnytyksen jälkeen toimivan geenin välisellä alueella ihmisen DNA:ssa on rikkinäinen geeni (niin kutsuttu "pseudogeeni") joka muistuttaa läheisesti toimivaa beta-ketjun geeniä, mutta jonka emäsjärjestyksessä on piirteitä, jotka estävät onnistuneen proteiinikoodauksen.<br>		Lisää vakuuttavia todisteita ihmisten ja muiden kädellisten yhteisestä esi-isästä tarjoaa niiden hemoglobiini – ei ainoastaan toimiva hemoglobiini, vaan myöskin rikkoontuneet hemoglobiinigeenit.<ref>Chang, L. Y., & Slightom, J. L. 1984. [http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6WK7-4DM21PF-7H&_user=10&_coverDate=12%2F25%2F1984&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=5add4c09bdbb9cebeff66032cbdd9b7f Isolation and nucleotide sequence analysis of the beta-type globin pseudogene from human, gorilla and chimpanzee], J. Mol. Biol. 180:767-84.</ref> Eräässä ihmisen genomin osassa on viisi eri geeniä eri proteiineille, jotka toimivat eri kehitysvaiheissa (alkiosta aikuisuuteen) hemoglobiinin toisena (beta-tyyppisenä) ketjuna. Tähän lukeutuvat varsinaisen beta-ketjun tuottava geeni, kaksi lähes identtistä kopiota gamma-ketjusta (joka ilmenee sikiövaiheen hemoglobiinissa), ja myös joitakin muita. Simpansseilla juuri nuo samat geenit ovat täsmälleen samassa järjestyksessä. Kahden gamma-geenin ja erään synnytyksen jälkeen toimivan geenin välisellä alueella ihmisen DNA:ssa on rikkinäinen geeni (niin kutsuttu "pseudogeeni") joka muistuttaa läheisesti toimivaa beta-ketjun geeniä, mutta jonka emäsjärjestyksessä on piirteitä, jotka estävät onnistuneen proteiinikoodauksen.<br>
	Simpanssilla on DNA:ssaan hyvin samankaltainen pseudogeeni samassa paikassa. Ihmisen pseudogeenin alussa on kaksi erityistä muutosta kahdessa nukleotidikirjaimessa, jotka vaikuttavat kytkevän geenin pois päältä. Simpanssin geenissä on juuri nuo samat muutokset. Kun luetaan vähän eteenpäin, ihmisen pseudogeenissä on deleetio-mutaatio, jossa yksi tietty kirjain puuttuu. Teknisistä syistä deleetio sotkee geenin koodauksen peruuttamattomasti. ~~Juuri~~ tuo sama kirjain ~~puuttuu simpanssin geenistä~~. Ihmisen pseudogeenin loppupuolelta puuttuu toinenkin kirjain. Se puuttuu myös simpanssin pseudogeenistä.<br>		Simpanssilla on DNA:ssaan hyvin samankaltainen pseudogeeni samassa paikassa. Ihmisen pseudogeenin alussa on kaksi erityistä muutosta kahdessa nukleotidikirjaimessa, jotka vaikuttavat kytkevän geenin pois päältä. Simpanssin geenissä on juuri nuo samat muutokset. Kun geeniä luetaan vähän eteenpäin, ihmisen pseudogeenissä on deleetio-mutaatio, jossa yksi tietty kirjain puuttuu. Teknisistä syistä deleetio sotkee geenin koodauksen peruuttamattomasti. Simpanssin geenistä puuttuu tuo sama kirjain. Ihmisen pseudogeenin loppupuolelta puuttuu toinenkin kirjain. Se puuttuu myös simpanssin pseudogeenistä.<br>
	Samat virheet, samassa geenissä ja samalla paikalla molempien, sekä ihmisen että simpanssin, DNA:ssa. Jos kyseiset mutaatiovirheet säilyivät yhteisellä esi-isällä, jonka jälkeläisistä sittemmin syntyivät nämä kaksi modernia lajia, tämä selittäisi hyvin sujuvasti niiden löytymisen ~~molemmilta~~ lajilta. On vaikea kuvitella, miten voisi olla vahvempia todisteita simpanssien ja ihmisten yhteisestä esi-isästä.<br>		Samat virheet, samassa geenissä ja samalla paikalla molempien, sekä ihmisen että simpanssin, DNA:ssa. Jos kyseiset mutaatiovirheet säilyivät yhteisellä esi-isällä, jonka jälkeläisistä sittemmin syntyivät nämä kaksi modernia lajia, tämä selittäisi hyvin sujuvasti niiden löytymisen kummaltakin lajilta. On vaikea kuvitella, miten voisi olla olemassa vahvempia todisteita simpanssien ja ihmisten yhteisestä esi-isästä.<br>
	Tuo pseudogeenien tarjoama vahva todistusaineisto osoittaa paljon laajemmalle kuin vain ihmisen syntyperään. Jäljellä olevista pulmista<ref>Bapteste, E., Susko, E., Leigh, J., MacLeod, D., Charlebois, R. L., & Doolittle, W. F. 2005. [http://www.biomedcentral.com/1471-2148/5/33 Do orthologous gene phylogenies really support tree-thinking?] BMC Evol. Biol. 5:33</ref> huolimatta ei ole syytä epäillä, ~~että~~ Darwin ~~oli~~ tältä kannalta oikeassa; kaikki eliöt maan päällä ovat biologisesti sukua toisilleen. \|Michael J. Behe, The Edge of Evolution<ref>		Tuo pseudogeenien tarjoama vahva todistusaineisto osoittaa paljon laajemmalle kuin vain ihmisen syntyperään. Jäljellä olevista pulmista<ref>Bapteste, E., Susko, E., Leigh, J., MacLeod, D., Charlebois, R. L., & Doolittle, W. F. 2005. [http://www.biomedcentral.com/1471-2148/5/33 Do orthologous gene phylogenies really support tree-thinking?] BMC Evol. Biol. 5:33</ref> huolimatta ei ole syytä epäillä, ettei Darwin olisi ollut tältä kannalta oikeassa; kaikki eliöt maan päällä ovat biologisesti sukua toisilleen.\|Michael J. Behe, The Edge of Evolution<ref>
	:"When two lineages share what appears to be an arbitrary genetic accident, the case for common descent becomes compelling, just as the case for plagiarism becomes overpowering when one writer makes the same unusual misspellings of another, within a copy of the same words. That sort of evidence is seen in the genomes of humans and chimpanzees. For example, both humans and chimps have a broken copy of a gene that in other mammals helps make vitamin C. As a result, neither humans nor chimps can make their own vitamin C. If an ancestor of the two species originally sustained the mutation and then passed it to both descendant species, that would neatly explain the situation.		:"When two lineages share what appears to be an arbitrary genetic accident, the case for common descent becomes compelling, just as the case for plagiarism becomes overpowering when one writer makes the same unusual misspellings of another, within a copy of the same words. That sort of evidence is seen in the genomes of humans and chimpanzees. For example, both humans and chimps have a broken copy of a gene that in other mammals helps make vitamin C. As a result, neither humans nor chimps can make their own vitamin C. If an ancestor of the two species originally sustained the mutation and then passed it to both descendant species, that would neatly explain the situation.
	:More compelling evidence for the shared ancestry of humans and other primates comes from their hemoglobin – not just their working hemoglobin, but a broken hemoglobin gene, too.10 In one region of our genomes humans have five genes for proteins that act at various stages of development (from embryo through adult) as the second (betalike) chain of hemoglobin. This includes the gene for the beta chain itself, two almost identical copies of a gamma chain (which occurs in fetal hemoglobin), and several others. Chimpanzees have the very same genes in the very same order. In the region between the two gamma genes and a gene that works after birth, human DNA contains a broken gene (called a "pseudogene") that closely resembles a working gene for a beta chain, but has features in its sequence that preclude it from coding successfully for a protein.		:More compelling evidence for the shared ancestry of humans and other primates comes from their hemoglobin – not just their working hemoglobin, but a broken hemoglobin gene, too.10 In one region of our genomes humans have five genes for proteins that act at various stages of development (from embryo through adult) as the second (betalike) chain of hemoglobin. This includes the gene for the beta chain itself, two almost identical copies of a gamma chain (which occurs in fetal hemoglobin), and several others. Chimpanzees have the very same genes in the very same order. In the region between the two gamma genes and a gene that works after birth, human DNA contains a broken gene (called a "pseudogene") that closely resembles a working gene for a beta chain, but has features in its sequence that preclude it from coding successfully for a protein.

Otvari: /* Molekyylibiologiset homologiat */ fix

2010-05-27T09:12:56Z

Molekyylibiologiset homologiat: fix

← Vanhempi versio		Versio 27. toukokuuta 2010 kello 09.12
Rivi 65:		Rivi 65:
	Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[wp:fylogenia\|fylogeneettisiä]] suhteita.}}		Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[wp:fylogenia\|fylogeneettisiä]] suhteita.}}
	Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>		Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>
	~~{{Viitteet}}~~

	===Fossiiliset todisteet===		===Fossiiliset todisteet===

Otvari: /* Molekyylibiologiset homologiat */ Behen lainaus suomennettu.

2010-05-27T09:12:29Z

Molekyylibiologiset homologiat: Behen lainaus suomennettu.

← Vanhempi versio		Versio 27. toukokuuta 2010 kello 09.12
Rivi 36:		Rivi 36:
	====Molekyylibiologiset homologiat====		====Molekyylibiologiset homologiat====
	[[Tiedosto:Cytochrome_c-001.jpg\|thumb\|240px\|Sytokromi c:n kaltaisia proteiineja voidaan käyttää proteiinisukupuiden laatimiseen. Tällaisten sukupuiden rakentaminen käy kuitenkin sitä vaikeammaksi ja ristiriitaiseksi mitä enemmän eliöitä ja proteiineja vertaillaan.]]		[[Tiedosto:Cytochrome_c-001.jpg\|thumb\|240px\|Sytokromi c:n kaltaisia proteiineja voidaan käyttää proteiinisukupuiden laatimiseen. Tällaisten sukupuiden rakentaminen käy kuitenkin sitä vaikeammaksi ja ristiriitaiseksi mitä enemmän eliöitä ja proteiineja vertaillaan.]]
	[[wp:molekyylibiologia\|Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään esimerkiksi päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla [[AW:S#homologinen\|homologisia]] geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. On kuitenkin huomattu, että mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi ristiriidattomien molekyylisukupuiden rakentaminen käy. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erilaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylien erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" /><ref>Casey Luskin:		[[wp:molekyylibiologia\|Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään esimerkiksi päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla [[AW:S#homologinen\|homologisia]] geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. On kuitenkin huomattu, että mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi ristiriidattomien molekyylisukupuiden rakentaminen käy. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erilaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylien erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" />{{,}}<ref>Casey Luskin:
	[http://www.discovery.org/a/10651 A Primer on the Tree of Life] May 12, 2009 Evolution News & Views. Viitattu 4.11.2009</ref>		[http://www.discovery.org/a/10651 A Primer on the Tree of Life] May 12, 2009 Evolution News & Views. Viitattu 4.11.2009</ref>

	Kun molekyylibiologisia homologioita käytetään todistamaan polveutumisoppia, vedotaan useimmiten niin sanottuihin pseudogeeneihin, eli varsinaisten geenien kopioihin, joilla ei tunnu olevan mitään toiminnallista vaikutusta.~~<ref>"Over the next few sections I'll show some~~ of ~~the newest evidence from studies~~ of ~~DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory – common descent – is correct. --~~		Kun molekyylibiologisia homologioita käytetään todistamaan polveutumisoppia, vedotaan useimmiten niin sanottuihin pseudogeeneihin, eli varsinaisten geenien kopioihin, joilla ei tunnu olevan mitään toiminnallista vaikutusta. Esimerkiksi [[suunnitteluteoria\|suunnitteluteoreetikko]] [[Michael Behe]] esittää molekyylihomologiat polveutumiopin todisteena kirjassaan [[The Edge of Evolution (kirja)\|The Edge of Evolution]]:

	When two lineages share what appears to be an arbitrary genetic accident, the case for common descent becomes compelling, just as the case for plagiarism becomes overpowering when one writer makes the same unusual misspellings of another, within a copy of the same words. That sort of evidence is seen in the genomes of humans and chimpanzees. For example, both humans and chimps have a broken copy of a gene that in other mammals helps make vitamin C. As a result, neither humans nor chimps can make their own vitamin C. If an ancestor of the two species originally sustained the mutation and then passed it to both descendant species, that would neatly explain the situation.		{{Sitaatti3\|\|Kun kaksi sukulinjaa jakavat yhteisen, ilmeisen sattumanvaraisen geneettisen virheen, näyttö näiden sukujen yhteisen polveutumisen puolesta on vakuuttavaa, aivan kuten plgiarismin puolesta esitetty näyttö alkaa olla ylivoimaista kun huomataan yhden kirjoittajan tehneen samat epätavalliset kirjoitusvirheet kuin toinen, käyttäen tismalleen samoja sanoja. Tällaisia todisteita on nähtävissä ihmisten ja simpanssien genomeissa. Esimerkiksi sekä ihmisillä että simpansseilla on rikkinäinen kopio sellaisesta geenistä, joka osallistuu muolla nisäkkäillä C-vitamiinin tuotantoon. Tämän takia ihmiset ja simpanssit eivät kykene itse tuottamaan C-vitamiinia. Jos tämä mutaatio jäi näiden kahden lajin esi-isän genomiin pysyvästi, ja sen jälkeen siirtyi edelleen molemmille jälkeläislajeille, tämä selittäisi tilanteen näppärästi.<br>
			Lisää vakuuttavia todisteita ihmisten ja muiden kädellisten yhteisestä esi-isästä tarjoaa näiden hemoglobiini – eivät ainoastaan toimivat hemoglobiinit, vaan myöskin rikkoontuneet hemoglobiinigeenit.<ref>Chang, L. Y., & Slightom, J. L. 1984. [http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6WK7-4DM21PF-7H&_user=10&_coverDate=12%2F25%2F1984&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=5add4c09bdbb9cebeff66032cbdd9b7f Isolation and nucleotide sequence analysis of the beta-type globin pseudogene from human, gorilla and chimpanzee], J. Mol. Biol. 180:767-84.</ref> Eräässä ihmisen genomin osassa on viisi eri geeniä eri proteiineille, jotka toimivat eri kehitysvaiheissa (alkiosta aikuisuuteen) hemoglobiinin toisena (beta-tyyppisenä) ketjuna. Tähän lukeutuvat varsinaisen beta-ketjun tuottava geeni, kaksi lähes identtistä kopiota gamma-ketjusta (joka ilmenee sikiövaiheen hemoglobiinissa), ja myös joitakin muita. Simpansseilla nuo juuri samat geenit ovat juuri samassa järjestyksessä. Kahden gamma-geenin ja erään synnytyksen jälkeen toimivan geenin välisellä alueella ihmisen DNA:ssa on rikkinäinen geeni (niin kutsuttu "pseudogeeni") joka muistuttaa läheisesti toimivaa beta-ketjun geeniä, mutta jonka emäsjärjestyksessä on piirteitä, jotka estävät onnistuneen proteiinikoodauksen.<br>
			Simpanssilla on DNA:ssaan hyvin samankaltainen pseudogeeni samassa paikassa. Ihmisen pseudogeenin alussa on kaksi erityistä muutosta kahdessa nukleotidikirjaimessa, jotka vaikuttavat kytkevän geenin pois päältä. Simpanssin geenissä on juuri nuo samat muutokset. Kun luetaan vähän eteenpäin, ihmisen pseudogeenissä on deleetio-mutaatio, jossa yksi tietty kirjain puuttuu. Teknisistä syistä deleetio sotkee geenin koodauksen peruuttamattomasti. Juuri tuo sama kirjain puuttuu simpanssin geenistä. Ihmisen pseudogeenin loppupuolelta puuttuu toinenkin kirjain. Se puuttuu myös simpanssin pseudogeenistä.<br>
			Samat virheet, samassa geenissä ja samalla paikalla molempien, sekä ihmisen että simpanssin, DNA:ssa. Jos kyseiset mutaatiovirheet säilyivät yhteisellä esi-isällä, jonka jälkeläisistä sittemmin syntyivät nämä kaksi modernia lajia, tämä selittäisi hyvin sujuvasti niiden löytymisen molemmilta lajilta. On vaikea kuvitella, miten voisi olla vahvempia todisteita simpanssien ja ihmisten yhteisestä esi-isästä.<br>
			Tuo pseudogeenien tarjoama vahva todistusaineisto osoittaa paljon laajemmalle kuin vain ihmisen syntyperään. Jäljellä olevista pulmista<ref>Bapteste, E., Susko, E., Leigh, J., MacLeod, D., Charlebois, R. L., & Doolittle, W. F. 2005. [http://www.biomedcentral.com/1471-2148/5/33 Do orthologous gene phylogenies really support tree-thinking?] BMC Evol. Biol. 5:33</ref> huolimatta ei ole syytä epäillä, että Darwin oli tältä kannalta oikeassa; kaikki eliöt maan päällä ovat biologisesti sukua toisilleen. \|Michael J. Behe, The Edge of Evolution<ref>
			:"When two lineages share what appears to be an arbitrary genetic accident, the case for common descent becomes compelling, just as the case for plagiarism becomes overpowering when one writer makes the same unusual misspellings of another, within a copy of the same words. That sort of evidence is seen in the genomes of humans and chimpanzees. For example, both humans and chimps have a broken copy of a gene that in other mammals helps make vitamin C. As a result, neither humans nor chimps can make their own vitamin C. If an ancestor of the two species originally sustained the mutation and then passed it to both descendant species, that would neatly explain the situation.
			:More compelling evidence for the shared ancestry of humans and other primates comes from their hemoglobin – not just their working hemoglobin, but a broken hemoglobin gene, too.10 In one region of our genomes humans have five genes for proteins that act at various stages of development (from embryo through adult) as the second (betalike) chain of hemoglobin. This includes the gene for the beta chain itself, two almost identical copies of a gamma chain (which occurs in fetal hemoglobin), and several others. Chimpanzees have the very same genes in the very same order. In the region between the two gamma genes and a gene that works after birth, human DNA contains a broken gene (called a "pseudogene") that closely resembles a working gene for a beta chain, but has features in its sequence that preclude it from coding successfully for a protein.
			:Chimp DNA has a very similar pseudogene at the same position. The beginning of the human pseudogene has two particular changes in two nucleotide letters that seem to deactivate the gene. The chimp pseudogene has the exact same changes. A bit further down in the human pseudogene is a deletion mutation, where one particular letter is missing. For technical reasons, the deletion irrevocably messes up the gene's coding. The very same letter is missing in the chimp gene. Toward the end of the human pseudogene another letter is missing. The chimp pseudogene is missing it, too.
			:The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans.
			:That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,11 there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives."

	More compelling evidence for the shared ancestry of humans and other primates comes from their hemoglobin – not just their working hemoglobin, but a broken hemoglobin gene, too.10 In one region of our genomes humans have five genes for proteins that act at various stages of development (from embryo through adult) as the second (betalike) chain of hemoglobin. This includes the gene for the beta chain itself, two almost identical copies of a gamma chain (which occurs in fetal hemoglobin), and several others. Chimpanzees have the very same genes in the very same order. In the region between the two gamma genes and a gene that works after birth, human DNA contains a broken gene (called a "pseudogene") that closely resembles a working gene for a beta chain, but has features in its sequence that preclude it from coding successfully for a protein.		{{Kirjaviite \| Tekijä = Michael J. Behe \| Nimeke = The Edge of Evolution \| Julkaisija = Free Press \| Vuosi = 2007 \| Kappale = \| Sivu = 70-72 \| Selite = \| Tunniste = 0-7432-9620-6 }}</ref>}}

	Chimp DNA has a very similar pseudogene at the same position. The beginning of the human pseudogene has two particular changes in two nucleotide letters that seem to deactivate the gene. The chimp pseudogene has the exact same changes. A bit further down in the human pseudogene is a deletion mutation, where one particular gene is missing. For technical reasons, the deletion irrevocably messes up the gene's coding. The very same letter is missing in the chimp gene. Toward the end of the human pseudogene another letter is missing. The chimp pseudogene is missing it, too.

	The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a Common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans.

	That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,11 there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives."

	{{Kirjaviite \| Tekijä = Michael J. Behe \| Nimeke = The Edge of Evolution \| Julkaisija = Free Press \| Vuosi = 2007 \| Kappale = \| Sivu = ~~65,~~ 70-72 \| Selite = \| Tunniste = 0-7432-9620-6 }}</ref>

	{{Sitaatti\|		{{Sitaatti\|
Rivi 64:		Rivi 65:
	Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[wp:fylogenia\|fylogeneettisiä]] suhteita.}}		Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[wp:fylogenia\|fylogeneettisiä]] suhteita.}}
	Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>		Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>
			{{Viitteet}}

	===Fossiiliset todisteet===		===Fossiiliset todisteet===

Otvari: /* Molekyylibiologiset homologiat */ Välitallennus, Behen sitaatti viitteenä. Sen voi keretessään vaikka käännellä.

2010-05-26T14:56:25Z

Molekyylibiologiset homologiat: Välitallennus, Behen sitaatti viitteenä. Sen voi keretessään vaikka käännellä.

@@ Rivi 36: / Rivi 36: @@
 ====Molekyylibiologiset homologiat====
 [[Tiedosto:Cytochrome_c-001.jpg|thumb|240px|Sytokromi c:n kaltaisia proteiineja voidaan käyttää proteiinisukupuiden laatimiseen. Tällaisten sukupuiden rakentaminen käy kuitenkin sitä vaikeammaksi ja ristiriitaiseksi mitä enemmän eliöitä ja proteiineja vertaillaan.]]
-[[wp:molekyylibiologia|Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään mm. päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla [[AW:S#homologinen|homologisia]] geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. Mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi on tullut rakentaa niiden pohjalta sukupuita. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erilaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylien erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" /><ref>Casey Luskin:
+[[wp:molekyylibiologia|Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään esimerkiksi päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla [[AW:S#homologinen|homologisia]] geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. On kuitenkin huomattu, että mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi ristiriidattomien molekyylisukupuiden rakentaminen käy. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erilaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylien erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" /><ref>Casey Luskin:
 [http://www.discovery.org/a/10651 A Primer on the Tree of Life] May 12, 2009 Evolution News & Views. Viitattu 4.11.2009</ref>
 {{Sitaatti|

Otvari: Homologia-osiota fiksailtu.

2010-05-26T14:42:26Z

Homologia-osiota fiksailtu.

← Vanhempi versio		Versio 26. toukokuuta 2010 kello 14.42
Rivi 6:		Rivi 6:
	\|}		\|}

	'''Polveutumisopin''' mukaan kaikki eliöt ovat polveutuneet yhteisestä kantamuodostaan ohjatusti tai ohjaamattomasti. Käytännössä polveutumisoppi tarkoittaa sitä, että kaikki elävä on keskenään sukua. ~~<!--Table-based gallery of 4 images-->~~		'''Polveutumisopin''' mukaan kaikki eliöt ovat polveutuneet yhteisestä kantamuodostaan ohjatusti tai ohjaamattomasti. Käytännössä polveutumisoppi tarkoittaa sitä, että kaikki elävä on keskenään sukua. Polveutumisoppi sekoitetaan usein [[evoluutioteoria]]an, koska se on välttämätön osa evoluutioteoriaa. Polveutumisoppi ei kuitenkaan itsessään ota kantaa mekanismiin, jolla eliöt ovat muuttuneet nykyiseksi monimuotoisuudekseen yhteisestä kantamuodosta, kun taas evoluutioteorian mukaan mekanismina toimivat tunnetut [[muuntelumekanismit]].

	== Polveutumisopin todisteet ==		== Polveutumisopin todisteet ==
	[[Tiedosto:HS20080722-elioidenKolmePaaryhmaa.png\|thumb\|left\|250px\|Populaarissa mediassa elämän sukupuu esitetään yleensä vahvasti yksinkertaistettuna (Kuva: HS 2008). Kuvassa esitetty eliöiden jaottelun ja sukulaissuhteiden yksiselitteisyys selittyy sillä, että vertailu on tehty vain yhden geenin perusteella. Asiaan perehtymätön lukija saa tällöin kuitenkin harhaanjohtavan käsityksen "elämän sukupuun" selkeydestä (vrt. kuva alussa, joka on vuodelta 2000).]]		[[Tiedosto:HS20080722-elioidenKolmePaaryhmaa.png\|thumb\|left\|250px\|Populaarissa mediassa elämän sukupuu esitetään yleensä vahvasti yksinkertaistettuna (Kuva: HS 2008). Kuvassa esitetty eliöiden jaottelun ja sukulaissuhteiden yksiselitteisyys selittyy sillä, että vertailu on tehty vain yhden geenin perusteella. Asiaan perehtymätön lukija saa tällöin kuitenkin harhaanjohtavan käsityksen "elämän sukupuun" selkeydestä (vrt. kuva alussa, joka on vuodelta 2000).]]

	===Homologiat===		=== Homologiat ===
	Vertailemalla eliöiden [[wp:anatomia\|anatomiaa]], havaitaan niiden rakenteissa yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi hyönteisten ruumiissa on aina pää, takaosa ja keskiruumis, niillä on kolme jalkaparia ja yleensä kaksi paria siipiä. Samoin ovat myös nisäkkäiden, kuten esimerkiksi ihmisen käsivarsi, kissan tai hevosen etujalka, lepakon siipi ja hylkeen evä saman peruskaavan mukaisia, ja niiden luut voidaan tunnistaa luu luulta. ~~Usein väitetään~~, että ~~ominaisuudet~~ ovat periytyneet yhteisistä kantamuodoista, sillä yhtäläisyydet ovat aivan liian suuria ollakseen sattumanvaraisia. Kyseinen tosiasia ei kuitenkaan tue ainoastaan polveutumisoppia; myös yhteinen suunnittelija on järkevä selitys ~~samankaltaisuuksille~~. Homologioita voidaan siis käyttää argumenttina sekä polveutumisen että yhteisen suunnittelijan puolesta.		Vertailemalla eliöiden [[wp:anatomia\|anatomiaa]], havaitaan niiden rakenteissa yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi hyönteisten ruumiissa on aina pää, takaosa ja keskiruumis, niillä on kolme jalkaparia ja yleensä kaksi paria siipiä. Samoin ovat myös nisäkkäiden, kuten esimerkiksi ihmisen käsivarsi, kissan tai hevosen etujalka, lepakon siipi ja hylkeen evä saman peruskaavan mukaisia, ja niiden luut voidaan tunnistaa samoiksi lähes luu luulta. Polveutumisoppia puolustetaan väittämällä, että ominaisuuksien täytyy johtua siitä että ne ovat periytyneet yhteisistä kantamuodoista, sillä yhtäläisyydet ovat aivan liian suuria ollakseen sattumanvaraisia. Kyseinen tosiasia ei kuitenkaan tue ainoastaan polveutumisoppia; myös yhteinen suunnittelija on järkevä selitys samankaltaista tehtävää toimittaville samankaltaisille rakenteille. Homologioita voidaan siis käyttää argumenttina sekä polveutumisen että yhteisen suunnittelijan puolesta.

	Yksilönkehityksen eri vaiheissa eliöissä on myös yhtäläisyyksiä, mutta nämä eivät ole olennaisesti suurempia kuin mitä valmiiden rakenteiden perusteella voisi olettaa. ~~Samankaltaisuus voisi selittyä sillä~~, ~~että eri selkärankaisryhmät ovat perineet yhteisiltä esivanhemmiltaan kehitystapansa, joka niissä edelleen toistuu. Toisaalta samankaltaisuudet voivat myös kertoa yhteisestä suunnittelijasta~~ ja ~~yhteisistää toiminnallisista vaatimuksista.~~		==== Sikiönkehityksen samankaltaisuudet ====
	[[~~Rekapitulaatioteoria~~\|~~Sikiöiden suurennellut samankaltaisuudet~~]] ~~evoluutioteorian todistamiseksi on yksi tieteen suurimpia myönnettyjä huijauksia.~~		{{Pääartikkeli\|[[Rekapitulaatioteoria]]}}
			Yksilönkehityksen eri vaiheissa eliöissä on myös yhtäläisyyksiä, mutta nämä eivät ole olennaisesti suurempia kuin mitä valmiiden rakenteiden perusteella voisi olettaa. Esimerkiksi kaikilla selkärankaisilla varhaisessa vaiheessa kehittyvä keskushermosto on muodoltaan suunnilleen samanlainen, ja sen takia ne kaikki näyttävät hieman toisiltaan muistuttaen jossain määrin [[wp:cashewpähkinä\|cashewpähkinää.]]

	~~[[AW:S#surkastuma\|Surkastuneiksi elimiksi]] sanotaan elimiä~~, jotka ovat menettäneet polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja joilla ei ole muuta toimintoa. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneita elimiä ovat ~~esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. Polveutumiopin todisteena surkastumina pidetään esimerkiksi ja ihmisen häntäluuta ja valaiden vatsaluita~~, ~~jotka muistuttavat maanisäkkäiden ja matelijoiden lantiota ja jalkojen luita~~. ~~Samoin~~ myös ~~ihmisen~~ ja ~~simpanssin voidaan olettaa joskus olleen hännällinen, mutta kadottaneen hännän tarpeettomana~~. ~~Muita esimerkiksi ovat käärmeissä tavattavat jäänteet takajalan luista ja~~ [[~~wp:hetulavalaat~~\|~~hetulavalaiden~~]] ~~kidassa olevat hampaiden jäänteet~~.		Samankaltaisuus voisi selittyä sillä, että eri selkärankaisryhmät ovat perineet yhteisiltä esivanhemmiltaan kehitystapansa, joka niissä edelleen toistuu. Toisaalta samankaltaisuudet voivat myös kertoa yhteisestä suunnittelijasta ja yhteisistää toiminnallisista vaatimuksista. [[Rekapitulaatioteoria\|Sikiöiden suurennellut samankaltaisuudet]] evoluutioteorian todistamiseksi on yksi tieteen suurimpia myönnettyjä huijauksia.

	~~Esimerkiksi ihmisen häntäluu on elintärkeä lantiolihasten kiinnityskohta~~. ~~Sanonta "surkastunut elin" usein vain peittää tietämättömyytemme elimen tarkoituksesta~~. ~~Ihmisen umpilisäkkeen~~, ~~jonka aikaisemmin ajateltiin olevan tarpeeton surkastunut jäänne~~, ~~tiedetään nyt olevan immuunijärjestelmän toimiva komponentti~~.<!-~~-lähteitä!-->~~		==== Homologiat ja konvergenssit ====
			{{Pääartikkeli\|[[Konvergenssi]]}}
			Homologia-argumentin todistamiseksi osoitetaan yleensä, että samanlaiset rakenteet toistuvat sukupuussa loogisella säännönmukaisuudella. On kuitenkin myös paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät sovi sukupuuhun, vaan niiden kohdalla puhutaan analogisista rakenteista, jotka ovat evoluutioteorian mukaan syntyneet niin sanotusti konvergenttisella evoluutiollatoisistaan riippumatta. Näissä tapauksissa samankaltaisuus ei siis johdukaan rakentee polveutumishistoriasta, vaan se täytyy selittää rakenteen samanlaisella toiminnalla, jolloin se olisi kehittynyt luonnonvalinnan avulla sopeutumalla samanlaiseen [[wp:ekologinen lokero\|ekologiseen lokeroon]]. Konvergenttisen evoluution mahdollisuus tekee myös polveutumisoppiin pohjautuvan taksonomian erittäin haastavaksi, kun ei voi olla varma siitä, onko yhteinen piirre merkki sukulaissuhteesta, vai onko kyseessä konvergenssi. Joissain tapauksissa konvergenssit ovat niin samanlaisia etteivät biologit osaa päätellä onko kyseessä homologia vai konvergenssi, ennen kuin tarkastellaan eliöiden muita tuntomerkkejä. Tapauskohtaisesti täytyy kuitenkin "tietää" lajien välinen evolutiivinen yhteys ennen kuin voi tietää onko kyseessä homologia vai konvergenssi. Konvergenttisen evoluution mahdollisuus syö siksi pohjan toimivien rakenteiden homologia-argumentilta.

	[[wp:Etologia\|Etologia]] on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä. Se paljastaa yhtäläisyyksiä eri muotojen, kuten [[wp:aitososiaalisuus\|sosiaalisten hyönteisten]], muurahaisten, ampiaisten ja mehiläisten pesänrakennustavoissa.		[[wp:Etologia\|Etologia]] on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä. Se paljastaa yhtäläisyyksiä eri muotojen, kuten [[wp:aitososiaalisuus\|sosiaalisten hyönteisten]], muurahaisten, ampiaisten ja mehiläisten pesänrakennustavoissa.
	~~Kuten sanottu,~~ samankaltaisuudet, vielä vähemmän käyttäytymiseen liittyvät, eivät ~~kuitenkaan~~ todista yhteistä polveutumista~~. Kaikki~~ kahvia lautaselta ryystävät ~~ihmiset eivät välttämättä~~ ole läheistä sukua toisilleen.		Kuitenkaan toimivat samankaltaisuudet, vielä vähemmän käyttäytymiseen liittyvät, eivät todista yhteistä polveutumista, sillä eiväthän esimerkiksi kaikki kahvia lautaselta ryystävät ihmisetkään ole läheistä sukua toisilleen.

			==== Epätäydelliset homologiset rakenteet ====
			{{Pääartikkeli\|[[Epätäydellinen suunnittelu]]}}

			[[AW:S#surkastuma\|Surkastuneiksi elimiksi]] sanotaan elimiä, jotka ovat menettäneet polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja joilla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneita elimiä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. Polveutumiopin todisteena esitettyjä surkastumia ovat esimerkiksi valaiden vatsaluut, jotka muistuttavat maanisäkkäiden ja matelijoiden lantiota ja jalkojen luita. Samoin myös ihmisen ja simpanssien häntäluu, sillä ihmisen ja simpanssin esi-isän voidaan olettaa joskus olleen hännällinen, mutta kadottaneen hännän tarpeettomana. Muita esimerkiksi ovat käärmeissä tavattavat jäänteet takajalan luista ja [[wp:hetulavalaat\|hetulavalaiden]] kidassa olevat hampaiden jäänteet.

			Esimerkiksi ihmisen häntäluu on elintärkeä lantiolihasten kiinnityskohta. Sanonta "surkastunut elin" usein vain peittää tietämättömyytemme elimen tarkoituksesta. Ihmisen umpilisäkkeen, jonka aikaisemmin ajateltiin olevan tarpeeton surkastunut jäänne, tiedetään nyt olevan immuunijärjestelmän toimiva komponentti.<!--lähteitä!-->

	====Molekyylibiologiset homologiat====		====Molekyylibiologiset homologiat====

Otvari: Osioiden järjestelyä

2010-05-26T10:47:58Z

Osioiden järjestelyä

← Vanhempi versio		Versio 26. toukokuuta 2010 kello 10.47
Rivi 10:		Rivi 10:
	== Polveutumisopin todisteet ==		== Polveutumisopin todisteet ==
	[[Tiedosto:HS20080722-elioidenKolmePaaryhmaa.png\|thumb\|left\|250px\|Populaarissa mediassa elämän sukupuu esitetään yleensä vahvasti yksinkertaistettuna (Kuva: HS 2008). Kuvassa esitetty eliöiden jaottelun ja sukulaissuhteiden yksiselitteisyys selittyy sillä, että vertailu on tehty vain yhden geenin perusteella. Asiaan perehtymätön lukija saa tällöin kuitenkin harhaanjohtavan käsityksen "elämän sukupuun" selkeydestä (vrt. kuva alussa, joka on vuodelta 2000).]]		[[Tiedosto:HS20080722-elioidenKolmePaaryhmaa.png\|thumb\|left\|250px\|Populaarissa mediassa elämän sukupuu esitetään yleensä vahvasti yksinkertaistettuna (Kuva: HS 2008). Kuvassa esitetty eliöiden jaottelun ja sukulaissuhteiden yksiselitteisyys selittyy sillä, että vertailu on tehty vain yhden geenin perusteella. Asiaan perehtymätön lukija saa tällöin kuitenkin harhaanjohtavan käsityksen "elämän sukupuun" selkeydestä (vrt. kuva alussa, joka on vuodelta 2000).]]
	~~===Fossiiliset todisteet===~~
	[[wp:paleontologia\|Paleontologia]] tutkii fossiileja. Tiettynä ajanjaksona eläneiden eläinten ja kasvien jäännöksiä löytyy kivettyneinä hyvinkin vanhoiksi ajoitetuissa geologisissa kerrostumissa. Varhaisemman kerroksen tulisi polveutumisopin mukaan sisältää jatkuvalla tavalla aina seuraavasta kerroksesta löytyvien fossiilien yksinkertaisempia ja jopa "puolivalmiita" muotoja.

	Esimerkiksi ~~lintujen~~ ja nisäkkäiden ~~oletetaan kehittyneen matelijoista~~. ~~Vuonna 1861 löydettiin ''Archaeopteryxin'' (höyhenpeitteinen lintulisko) fossiili~~, ~~joka esitetään~~, ~~varsinkin evoluutieoriaa popularisoitaessa, välimuotona lintujen kehityksessä~~. ~~Kriittisen tarkastelun pohjalta~~ voidaan ~~kuitenkin todeta~~, ~~ettei Archaeopteryxiä voida selkeästi nähdä välimuotona esim~~. ~~dinosaurusten ja lintujen välillä~~, ~~sillä Archaopteryxissa on mosaikkimaisesti piirteitä useasta~~ eri ~~eliöryhmästä~~, ~~joten se on~~ [[~~wp:mosaiikkimuoto~~\|~~mosaiikkimuoto~~]]. ~~Archaopteryxistä löytyy neljän eri matelijaryhmän (~~[[wp:~~kalaliskot~~\|~~Kalaliskot~~]], ~~[[wp:crocodilia\|Crocodilia]]~~, ~~[[wp:saurischia\|Saurischia]]~~, [[wp:~~ornitischia~~\|~~Ornithischia~~]]~~) tuntomerkkejä, minkä vuoksi sitä ei voida pitää modernien lintujen esi-isänä~~.~~<ref name =~~ "~~EvoKriitAna~~"~~>{{Kirjaviite \| Tekijä = Siegfried Scherer~~, ~~Reinhard Junker\| Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)\| Evoluutio – kriittinen analyysi]]\| Julkaisija = Datakirjat \| Vuosi = 2000 \| Kappale = VI~~.~~13 \| Sivu = 220,257 \| Selite = \| Tunniste = 951~~-~~98558~~-0-~~7}}</ref~~>		===Homologiat===
			Vertailemalla eliöiden [[wp:anatomia\|anatomiaa]], havaitaan niiden rakenteissa yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi hyönteisten ruumiissa on aina pää, takaosa ja keskiruumis, niillä on kolme jalkaparia ja yleensä kaksi paria siipiä. Samoin ovat myös nisäkkäiden, kuten esimerkiksi ihmisen käsivarsi, kissan tai hevosen etujalka, lepakon siipi ja hylkeen evä saman peruskaavan mukaisia, ja niiden luut voidaan tunnistaa luu luulta. Usein väitetään, että ominaisuudet ovat periytyneet yhteisistä kantamuodoista, sillä yhtäläisyydet ovat aivan liian suuria ollakseen sattumanvaraisia. Kyseinen tosiasia ei kuitenkaan tue ainoastaan polveutumisoppia; myös yhteinen suunnittelija on järkevä selitys samankaltaisuuksille. Homologioita voidaan siis käyttää argumenttina sekä polveutumisen että yhteisen suunnittelijan puolesta.

			Yksilönkehityksen eri vaiheissa eliöissä on myös yhtäläisyyksiä, mutta nämä eivät ole olennaisesti suurempia kuin mitä valmiiden rakenteiden perusteella voisi olettaa. Samankaltaisuus voisi selittyä sillä, että eri selkärankaisryhmät ovat perineet yhteisiltä esivanhemmiltaan kehitystapansa, joka niissä edelleen toistuu. Toisaalta samankaltaisuudet voivat myös kertoa yhteisestä suunnittelijasta ja yhteisistää toiminnallisista vaatimuksista.
			[[Rekapitulaatioteoria\|Sikiöiden suurennellut samankaltaisuudet]] evoluutioteorian todistamiseksi on yksi tieteen suurimpia myönnettyjä huijauksia.

			[[AW:S#surkastuma\|Surkastuneiksi elimiksi]] sanotaan elimiä, jotka ovat menettäneet polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja joilla ei ole muuta toimintoa. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneita elimiä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. Polveutumiopin todisteena surkastumina pidetään esimerkiksi ja ihmisen häntäluuta ja valaiden vatsaluita, jotka muistuttavat maanisäkkäiden ja matelijoiden lantiota ja jalkojen luita. Samoin myös ihmisen ja simpanssin voidaan olettaa joskus olleen hännällinen, mutta kadottaneen hännän tarpeettomana. Muita esimerkiksi ovat käärmeissä tavattavat jäänteet takajalan luista ja [[wp:hetulavalaat\|hetulavalaiden]] kidassa olevat hampaiden jäänteet.

			Esimerkiksi ihmisen häntäluu on elintärkeä lantiolihasten kiinnityskohta. Sanonta "surkastunut elin" usein vain peittää tietämättömyytemme elimen tarkoituksesta. Ihmisen umpilisäkkeen, jonka aikaisemmin ajateltiin olevan tarpeeton surkastunut jäänne, tiedetään nyt olevan immuunijärjestelmän toimiva komponentti.<!--lähteitä!-->

	~~Fossiileja jotka täyttävät tyhjän aukon kutsutaan puuttuviksi lenkeiksi~~. ~~Täydellisimpinä~~ [[wp:~~fossiililinja~~\|~~fossiililinjoina~~]] ~~pidetään kehityslinjaa nisäkäsliskoista nisäkkäiksi~~, ~~valaiden evoluutiota~~ ja ~~hevosen heimon evoluutiota kantalajista (''Eohippus'') nykyiseen hevoseen (''Equus'')~~. ~~Ihmisen evoluutiosta on esitetty useita eri kehityssarjoja~~.~~<ref name = "EvoKriitAna" />~~		[[wp:Etologia\|Etologia]] on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä. Se paljastaa yhtäläisyyksiä eri muotojen, kuten [[wp:aitososiaalisuus\|sosiaalisten hyönteisten]], muurahaisten, ampiaisten ja mehiläisten pesänrakennustavoissa.
			Kuten sanottu, samankaltaisuudet, vielä vähemmän käyttäytymiseen liittyvät, eivät kuitenkaan todista yhteistä polveutumista. Kaikki kahvia lautaselta ryystävät ihmiset eivät välttämättä ole läheistä sukua toisilleen.

	===Molekyylibiologiset ~~todisteet~~===		====Molekyylibiologiset homologiat====
	[[Tiedosto:Cytochrome_c-001.jpg\|thumb\|240px\|Sytokromi c:n kaltaisia proteiineja voidaan käyttää proteiinisukupuiden laatimiseen. Tällaisten sukupuiden rakentaminen käy kuitenkin sitä vaikeammaksi ja ristiriitaiseksi mitä enemmän eliöitä ja proteiineja vertaillaan.]]		[[Tiedosto:Cytochrome_c-001.jpg\|thumb\|240px\|Sytokromi c:n kaltaisia proteiineja voidaan käyttää proteiinisukupuiden laatimiseen. Tällaisten sukupuiden rakentaminen käy kuitenkin sitä vaikeammaksi ja ristiriitaiseksi mitä enemmän eliöitä ja proteiineja vertaillaan.]]
	[[wp:molekyylibiologia\|Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään mm. päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla [[AW:S#homologinen\|homologisia]] geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. Mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi on tullut rakentaa niiden pohjalta sukupuita. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erilaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylien erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" /><ref>Casey Luskin:		[[wp:molekyylibiologia\|Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään mm. päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla [[AW:S#homologinen\|homologisia]] geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. Mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi on tullut rakentaa niiden pohjalta sukupuita. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erilaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylien erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" /><ref>Casey Luskin:
Rivi 34:		Rivi 41:
	Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>		Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = What about the Molecular Evidence? \| Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm \| Viitattu = 24.6.2009\| Selite = \| Tekijä = \| Julkaisija = Access Research Network \| Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies \| Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Casey Luskin \| Julkaisija = Evolution News & Views\| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? \| Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Pierre Jerlström \| Julkaisija = Creation Ministries \| Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists \| Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana \| Julkaisija = Reasons to Believe \| Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm \| Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm \| Viitattu = 24.6.2009 \| Selite = \| Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana\| Julkaisija = \| Ajankohta = }}</ref>

	===~~Homologiat~~===		===Fossiiliset todisteet===
	~~Vertailemalla eliöiden~~ [[wp:~~anatomia~~\|~~anatomiaa~~]]~~, havaitaan niiden rakenteissa yhtäläisyyksiä~~. ~~Esimerkiksi hyönteisten ruumiissa on aina pää, takaosa ja keskiruumis, niillä on kolme jalkaparia~~ ja ~~yleensä kaksi paria siipiä~~. ~~Samoin ovat myös nisäkkäiden, kuten esimerkiksi ihmisen käsivarsi, kissan tai hevosen etujalka, lepakon siipi~~ ja hylkeen evä saman peruskaavan mukaisia, ja niiden luut voidaan tunnistaa luu luulta. Usein väitetään, että ominaisuudet ovat periytyneet yhteisistä kantamuodoista, sillä yhtäläisyydet ovat aivan liian suuria ollakseen sattumanvaraisia. Kyseinen tosiasia ei kuitenkaan tue ainoastaan polveutumisoppia; myös yhteinen suunnittelija on järkevä selitys samankaltaisuuksille. Homologioita voidaan siis käyttää argumenttina sekä polveutumisen että yhteisen suunnittelijan puolesta.		[[wp:paleontologia\|Paleontologia]] tutkii fossiileja. Tiettynä ajanjaksona eläneiden eläinten ja kasvien jäännöksiä löytyy kivettyneinä hyvinkin vanhoiksi ajoitetuissa geologisissa kerrostumissa. Varhaisemman kerroksen tulisi polveutumisopin mukaan sisältää jatkuvalla tavalla aina seuraavasta kerroksesta löytyvien fossiilien yksinkertaisempia ja jopa "puolivalmiita" muotoja.

	~~Yksilönkehityksen eri vaiheissa eliöissä on myös yhtäläisyyksiä~~, ~~mutta nämä eivät ole olennaisesti suurempia kuin mitä valmiiden rakenteiden perusteella voisi olettaa~~. ~~Samankaltaisuus voisi selittyä~~ sillä, ~~että~~ eri ~~selkärankaisryhmät ovat perineet yhteisiltä esivanhemmiltaan kehitystapansa~~, ~~joka niissä edelleen toistuu~~. ~~Toisaalta samankaltaisuudet voivat myös kertoa yhteisestä suunnittelijasta ja yhteisistää toiminnallisista vaatimuksista.~~		Esimerkiksi lintujen ja nisäkkäiden oletetaan kehittyneen matelijoista. Vuonna 1861 löydettiin ''Archaeopteryxin'' (höyhenpeitteinen lintulisko) fossiili, joka esitetään, varsinkin evoluutieoriaa popularisoitaessa, välimuotona lintujen kehityksessä. Kriittisen tarkastelun pohjalta voidaan kuitenkin todeta, ettei Archaeopteryxiä voida selkeästi nähdä välimuotona esim. dinosaurusten ja lintujen välillä, sillä Archaopteryxissa on mosaikkimaisesti piirteitä useasta eri eliöryhmästä, joten se on [[wp:mosaiikkimuoto\|mosaiikkimuoto]]. Archaopteryxistä löytyy neljän eri matelijaryhmän ([[wp:kalaliskot\|Kalaliskot]], [[wp:crocodilia\|Crocodilia]], [[wp:saurischia\|Saurischia]], [[wp:ornitischia\|Ornithischia]]) tuntomerkkejä, minkä vuoksi sitä ei voida pitää modernien lintujen esi-isänä.<ref name = "EvoKriitAna">{{Kirjaviite \| Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker\| Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)\| Evoluutio – kriittinen analyysi]]\| Julkaisija = Datakirjat \| Vuosi = 2000 \| Kappale = VI.13 \| Sivu = 220,257 \| Selite = \| Tunniste = 951-98558-0-7}}</ref>
	[[~~Rekapitulaatioteoria~~\|~~Sikiöiden suurennellut samankaltaisuudet~~]] ~~evoluutioteorian todistamiseksi on yksi tieteen suurimpia myönnettyjä huijauksia~~.

	[[AW:~~S#surkastuma~~\|~~Surkastuneiksi elimiksi~~]] ~~sanotaan elimiä~~, jotka ovat menettäneet polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja joilla ei ole muuta toimintoa. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneita elimiä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. Polveutumiopin todisteena surkastumina pidetään esimerkiksi ja ihmisen häntäluuta ja valaiden ~~vatsaluita, jotka muistuttavat maanisäkkäiden ja matelijoiden lantiota~~ ja ~~jalkojen luita~~. Samoin myös ihmisen ja simpanssin voidaan olettaa joskus olleen hännällinen, mutta kadottaneen hännän tarpeettomana. Muita esimerkiksi ovat käärmeissä tavattavat jäänteet takajalan luista ja [[wp:hetulavalaat\|hetulavalaiden]] kidassa olevat hampaiden jäänteet.		Fossiileja jotka täyttävät tyhjän aukon kutsutaan puuttuviksi lenkeiksi. Täydellisimpinä [[wp:fossiililinja\|fossiililinjoina]] pidetään kehityslinjaa nisäkäsliskoista nisäkkäiksi, valaiden evoluutiota ja hevosen heimon evoluutiota kantalajista (''Eohippus'') nykyiseen hevoseen (''Equus''). Ihmisen evoluutiosta on esitetty useita eri kehityssarjoja.<ref name = "EvoKriitAna" />

	~~Esimerkiksi ihmisen häntäluu~~ on ~~elintärkeä lantiolihasten kiinnityskohta~~. ~~Sanonta~~ "~~surkastunut elin~~" usein vain peittää tietämättömyytemme elimen tarkoituksesta. Ihmisen umpilisäkkeen, jonka aikaisemmin ajateltiin olevan tarpeeton surkastunut jäänne, tiedetään nyt olevan immuunijärjestelmän toimiva komponentti.<!--lähteitä!-->

	[[wp:Etologia\|Etologia]] on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä. Se paljastaa yhtäläisyyksiä eri muotojen, kuten [[wp:aitososiaalisuus\|sosiaalisten hyönteisten]], muurahaisten, ampiaisten ja mehiläisten pesänrakennustavoissa.
	Kuten sanottu, samankaltaisuudet, vielä vähemmän käyttäytymiseen liittyvät, eivät kuitenkaan todista yhteistä polveutumista. Kaikki kahvia lautaselta ryystävät ihmiset eivät välttämättä ole läheistä sukua toisilleen.

	== Yksilön kehitys ja elinten alkuperä ==		== Yksilön kehitys ja elinten alkuperä ==

Darter: uudelleen järjestelyä

2009-12-22T14:25:54Z

uudelleen järjestelyä

← Vanhempi versio		Versio 22. joulukuuta 2009 kello 14.25
Rivi 3:		Rivi 3:
	\|+style="background:white; ; font-size:100%; color:black"\|'''''Elämän sukupuu'''''		\|+style="background:white; ; font-size:100%; color:black"\|'''''Elämän sukupuu'''''
	\|- align="left" valign="top"		\|- align="left" valign="top"
	\| [[Tiedosto:~~HS20080722-elioidenKolmePaaryhmaa~~.~~png~~\|thumb\|250px\|~~Populaarissa mediassa elämän sukupuu esitetään~~ yleensä ~~vahvasti yksinkertaistettuna (Kuva: HS 2008). Kuvassa esitetty eliöiden jaottelun ja sukulaissuhteiden yksiselitteisyys selittyy sillä~~, ~~että vertailu on tehty vain yhden geenin perusteella. Asiaan perehtymätön lukija saa tällöin kuitenkin harhaanjohtavan käsityksen "elämän sukupuun" selkeydestä (vrt~~. ~~seuraava kuva joka on vuodelta 2000).]] \|\| [[Tiedosto:Uprooted_tree_of_life.jpg\|thumb\|250px\|~~Kun eliöryhmien sukulaissuhteita vertailaan useampien geenien pohjalta, erojen esittäminen puu -mallilla osoittautuu hankalaksi ja on turvauduttava verkkomaiseen esitykseen. (Kuva: Doolittle 2000)]]		\| [[Tiedosto:Uprooted_tree_of_life.jpg\|thumb\|250px\|Eliöiden sukulaisuhdetta verrataan yleensä puuhun, jossa uudet lajit kehittyessään erkanevat päähaaroista. Kun eliöryhmien sukulaissuhteita vertailaan useampien geenien pohjalta, erojen esittäminen puu -mallilla osoittautuu kuitenkin hankalaksi ja on turvauduttava verkkomaiseen esitykseen. (Kuva: Doolittle 2000)]]
	\|}		\|}

Rivi 9:		Rivi 9:

	== Polveutumisopin todisteet ==		== Polveutumisopin todisteet ==
			[[Tiedosto:HS20080722-elioidenKolmePaaryhmaa.png\|thumb\|left\|250px\|Populaarissa mediassa elämän sukupuu esitetään yleensä vahvasti yksinkertaistettuna (Kuva: HS 2008). Kuvassa esitetty eliöiden jaottelun ja sukulaissuhteiden yksiselitteisyys selittyy sillä, että vertailu on tehty vain yhden geenin perusteella. Asiaan perehtymätön lukija saa tällöin kuitenkin harhaanjohtavan käsityksen "elämän sukupuun" selkeydestä (vrt. kuva alussa, joka on vuodelta 2000).]]
	===Fossiiliset todisteet===		===Fossiiliset todisteet===
	[[wp:paleontologia\|Paleontologia]] tutkii fossiileja. Tiettynä ajanjaksona eläneiden eläinten ja kasvien jäännöksiä löytyy kivettyneinä hyvinkin vanhoiksi ajoitetuissa geologisissa kerrostumissa. Varhaisemman kerroksen tulisi polveutumisopin mukaan sisältää jatkuvalla tavalla aina seuraavasta kerroksesta löytyvien fossiilien yksinkertaisempia ja jopa "puolivalmiita" muotoja.		[[wp:paleontologia\|Paleontologia]] tutkii fossiileja. Tiettynä ajanjaksona eläneiden eläinten ja kasvien jäännöksiä löytyy kivettyneinä hyvinkin vanhoiksi ajoitetuissa geologisissa kerrostumissa. Varhaisemman kerroksen tulisi polveutumisopin mukaan sisältää jatkuvalla tavalla aina seuraavasta kerroksesta löytyvien fossiilien yksinkertaisempia ja jopa "puolivalmiita" muotoja.