Naturalistinen tutkimusohjelma - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: viitteet

2017-07-31T15:45:42Z

viitteet

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ fix

2017-07-25T20:21:30Z

Viitteet: fix

← Vanhempi versio		Versio 25. heinäkuuta 2017 kello 20.21
Rivi 152:		Rivi 152:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{~~viittet~~\|fontti\|sarakkeet}}		{{viitteet\|fontti\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Tieteenfilosofia]]		[[Luokka:Tieteenfilosofia]]

Samuli Koivisto: +viite

2017-07-25T20:21:11Z

+viite

← Vanhempi versio		Versio 25. heinäkuuta 2017 kello 20.21
Rivi 28:		Rivi 28:
	Konstruktivismin kanssa on yhteensopivaa, että on olemassa tajunnasta riippumattomia objekteja, mutta sen mukaan meidän ei ole mahdollista tunnistaa näiden objektien luontaisia ominaisuuksia, joten emme tiedä mitä nämä objektit ovat. Konstruktivisti on toisin sanoen realisti suhteessa tajunnan ulkopuoliseen maailmaan, mutta ei suhteessa aineellisiin objekteihin. Niinpä kaikki objektien meille ilmenevät ominaisuudet määräytyvät ulkoapäin (extrinsically) ja ovat riippuvaisia tavasta, jolla havaitsemme ja käsitteellistämme objekteja. Emme voi tietää, koostuuko maailma yhdestä objektista vai lukemattomista objekteista, koska emme tiedä mitään objektien luontaisista ominaisuuksista.		Konstruktivismin kanssa on yhteensopivaa, että on olemassa tajunnasta riippumattomia objekteja, mutta sen mukaan meidän ei ole mahdollista tunnistaa näiden objektien luontaisia ominaisuuksia, joten emme tiedä mitä nämä objektit ovat. Konstruktivisti on toisin sanoen realisti suhteessa tajunnan ulkopuoliseen maailmaan, mutta ei suhteessa aineellisiin objekteihin. Niinpä kaikki objektien meille ilmenevät ominaisuudet määräytyvät ulkoapäin (extrinsically) ja ovat riippuvaisia tavasta, jolla havaitsemme ja käsitteellistämme objekteja. Emme voi tietää, koostuuko maailma yhdestä objektista vai lukemattomista objekteista, koska emme tiedä mitään objektien luontaisista ominaisuuksista.

	{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin. (Putnam 1981: 52.)}}		{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.\|<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Putnam, Hilary \| Nimeke = Reason, Truth and History \| Julkaisija = Cambridge: Cambridge university Press \| Vuosi = 1981 \| Sivu = 52 }}</ref>}}

	Maailma on olemassa ihmisen tajunnasta riippumatta, mutta objekteja lajittelevat ominaisuudet ilmenevät vain tajunnan ja maailman suhteissa. Objektien ominaisuudet ovat riippuvaisia käsitejärjestelmästä, jolla kuvaamme maailmaa. (Lammenranta 1993: 57B59.)		Maailma on olemassa ihmisen tajunnasta riippumatta, mutta objekteja lajittelevat ominaisuudet ilmenevät vain tajunnan ja maailman suhteissa. Objektien ominaisuudet ovat riippuvaisia käsitejärjestelmästä, jolla kuvaamme maailmaa. (Lammenranta 1993: 57B59.)
Rivi 150:		Rivi 150:
	* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]		* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]
	* [[Konstruktivistinen ontologia]]		* [[Konstruktivistinen ontologia]]

			== Viitteet ==
			{{viittet\|fontti\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Tieteenfilosofia]]		[[Luokka:Tieteenfilosofia]]

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-04T20:10:48Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 4. heinäkuuta 2015 kello 20.10
Rivi 148:		Rivi 148:

	* [[Tutkimusohjelma]]		* [[Tutkimusohjelma]]

	* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]		* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]
			* [[Konstruktivistinen ontologia]]

	* [[~~Konstruktivistinen ontologia~~]]		[[Luokka:Tieteenfilosofia]]

Samuli Koivisto: fix

2013-05-09T13:02:54Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2013 kello 13.02
Rivi 2:		Rivi 2:

	Naturalistinen tutkimusohjelma ottaa minimalistisen lähestymistavan suhteessa hyväksyttäviin tiedon lähteisiin. Sen mukaan tieteellinen tieto tulee perustaa aistihavaintoihin, eli sellaisiin havaintoihin, jotka voidaan julkisesti tarkistaa, sekä rationaalisen päättelyn ja teorian valinnan periaatteisiin. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmat ja rajoitukset tulevat esille, kun pyritään oikeuttamaan luonnontieteellisen tiedon perusoletuksia.		Naturalistinen tutkimusohjelma ottaa minimalistisen lähestymistavan suhteessa hyväksyttäviin tiedon lähteisiin. Sen mukaan tieteellinen tieto tulee perustaa aistihavaintoihin, eli sellaisiin havaintoihin, jotka voidaan julkisesti tarkistaa, sekä rationaalisen päättelyn ja teorian valinnan periaatteisiin. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmat ja rajoitukset tulevat esille, kun pyritään oikeuttamaan luonnontieteellisen tiedon perusoletuksia.


	== Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmia ==		== Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmia ==
Rivi 13:		Rivi 12:

	Rean argumentissa on neljä askelta: (1) Naturalismi ei tee mahdolliseksi tiedollisesti oikeutetulla tavalla uskoa tavallisessa kokemuksessamme ilmenevien aineellisten esineiden ja olioiden olemassaoloon. (2) Naturalismi johtaa välttämättä konstruktivismiin, käsitykseen, jonka mukaan kaikki aineellisten esineiden ja olioiden ominaisuudet määräytyvät ulkoapäin, ihmisten käsitejärjestelmien ehdoilla. (3) Naturalismi yhdessä konstruktivismin kanssa tekee mahdottomaksi uskoa materialismiin. (4) Naturalismi ei onnistu oikeuttamaan uskoa muiden tajuisten olentojen olemassaoloon. Materialismin mukaan tajuisia olentoja ei voi olla ilman aivoja. Aivoja ei puolestaan konstruktivismin mukaan voi olla ilman tajuntaa, joka konstruoi jonkin aineellisen objektin aivoiksi.		Rean argumentissa on neljä askelta: (1) Naturalismi ei tee mahdolliseksi tiedollisesti oikeutetulla tavalla uskoa tavallisessa kokemuksessamme ilmenevien aineellisten esineiden ja olioiden olemassaoloon. (2) Naturalismi johtaa välttämättä konstruktivismiin, käsitykseen, jonka mukaan kaikki aineellisten esineiden ja olioiden ominaisuudet määräytyvät ulkoapäin, ihmisten käsitejärjestelmien ehdoilla. (3) Naturalismi yhdessä konstruktivismin kanssa tekee mahdottomaksi uskoa materialismiin. (4) Naturalismi ei onnistu oikeuttamaan uskoa muiden tajuisten olentojen olemassaoloon. Materialismin mukaan tajuisia olentoja ei voi olla ilman aivoja. Aivoja ei puolestaan konstruktivismin mukaan voi olla ilman tajuntaa, joka konstruoi jonkin aineellisen objektin aivoiksi.


	== Naturalististen tiedonlähteiden riittämättömyys ==		== Naturalististen tiedonlähteiden riittämättömyys ==
Rivi 77:		Rivi 75:
	Kolmas, ja ehkä yleisin, vastaus tietoteoreettiseen ongelmaan on olettaa, että saamme tietoa esineiden ja olioiden pysyvyyttä määrittävistä luontaisista ominaisuuksista järjellisen intuition avulla. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole mahdollinen naturalistille, koska hän hylkää sellaisten intuitioiden todistusarvon, jotka eivät ole sidoksissa matemaattisiin, loogisiin tai käsitteellisiin totuuksiin.		Kolmas, ja ehkä yleisin, vastaus tietoteoreettiseen ongelmaan on olettaa, että saamme tietoa esineiden ja olioiden pysyvyyttä määrittävistä luontaisista ominaisuuksista järjellisen intuition avulla. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole mahdollinen naturalistille, koska hän hylkää sellaisten intuitioiden todistusarvon, jotka eivät ole sidoksissa matemaattisiin, loogisiin tai käsitteellisiin totuuksiin.

	Tässä yhteydessä olemme siksi kiinnostuneet neljännestä vaihtoehdosta, jonka mukaan pääsemme selville objektien pysyvyyden perustana olevista luontaisista ominaisuuksista tieteellisen tutkimuksen avulla. On esitetty esimerkiksi, että on mahdollista tieteellisen tutkimuksen avulla määrittää, että vesiatomin rakenne on ~~H2O~~. Rea kuitenkin argumentoi, ettei empiirisen tutkimuksen avulla ole mahdollista määrittää, että kyseinen atomirakenne on olennainen ja välttämätön vesimolekyylille sen sijaan, että olennaisena pidettäisiin esimerkiksi jotakin atomia pienempien hiukkasten rakennetta. (Rea 2002: 104.)		Tässä yhteydessä olemme siksi kiinnostuneet neljännestä vaihtoehdosta, jonka mukaan pääsemme selville objektien pysyvyyden perustana olevista luontaisista ominaisuuksista tieteellisen tutkimuksen avulla. On esitetty esimerkiksi, että on mahdollista tieteellisen tutkimuksen avulla määrittää, että vesiatomin rakenne on H<sub>2</sub>O. Rea kuitenkin argumentoi, ettei empiirisen tutkimuksen avulla ole mahdollista määrittää, että kyseinen atomirakenne on olennainen ja välttämätön vesimolekyylille sen sijaan, että olennaisena pidettäisiin esimerkiksi jotakin atomia pienempien hiukkasten rakennetta. (Rea 2002: 104.)

	Voidaksemme ratkaista ongelman tieteellisen tutkimuksen pohjalta, voimme aluksi miettiä, mitä yleensä tarkoittaa tieteellisesti oikeuttaa jokin uskomus. Yleisesti ottaen tieteellinen oikeuttaminen edellyttää, että tapahtuu ainakin yksi kolmesta asiasta: a) havaitsemme kyseisen esineen tai olion, b) oletamme sen olemassaolon voidaksemme selittää havaintomme, c) huomaamme, että teoretisointimme yksinkertaistuu tai merkittävällä tavalla käytännöllisesti parantuu, jos oletamme sen olemassaolon. Näiden kolmen vaihtoehdon välillä ei ole tarkkaa rajaa. (Rea 2002: 104.)		Voidaksemme ratkaista ongelman tieteellisen tutkimuksen pohjalta, voimme aluksi miettiä, mitä yleensä tarkoittaa tieteellisesti oikeuttaa jokin uskomus. Yleisesti ottaen tieteellinen oikeuttaminen edellyttää, että tapahtuu ainakin yksi kolmesta asiasta: a) havaitsemme kyseisen esineen tai olion, b) oletamme sen olemassaolon voidaksemme selittää havaintomme, c) huomaamme, että teoretisointimme yksinkertaistuu tai merkittävällä tavalla käytännöllisesti parantuu, jos oletamme sen olemassaolon. Näiden kolmen vaihtoehdon välillä ei ole tarkkaa rajaa. (Rea 2002: 104.)
Rivi 120:		Rivi 118:

	Kun naturalisti joutuu omaksumaan konstruktivismin, häneltä samalla katoaa perusta uskoa materialismiin. Lisäksi hänelle tulee myös mahdottomaksi uskoa muiden tajuisten olentojen olemassaoloon. Seuraavassa on tarkoitus pohtia näitä ongelmia.		Kun naturalisti joutuu omaksumaan konstruktivismin, häneltä samalla katoaa perusta uskoa materialismiin. Lisäksi hänelle tulee myös mahdottomaksi uskoa muiden tajuisten olentojen olemassaoloon. Seuraavassa on tarkoitus pohtia näitä ongelmia.


	== Naturalismi ja konstruktivismi ==		== Naturalismi ja konstruktivismi ==
Rivi 138:		Rivi 135:

	Jos naturalistit joutuvat luopumaan materialismista, he samalla joutuvat luopumaan uskosta muiden tajuisten olentojen olemassaoloon. Naturalistit pitäytyvät luonnontieteen tuloksiin ainoina luotettavan tiedon lähteinä. Nykyinen luonnontieteellinen tutkimus näyttäisi vahvasti viittaavan siihen, että älylliset toiminnot ovat aina yhteydessä aivoihin. Aivot ovat kuitenkin aineellinen objekti, jonka luontaisista ominaisuuksista ei naturalistisilla keinoilla ole mahdollisuutta saada tietoa. Niinpä ei ole mahdollista uskoa aivojen luontaisiin ominaisuuksiin, vaan kaikki aivojen ominaisuudet ovat ulkoapäin määritettyjä. Aivot ovat ihmismielen konstruktio, siispä aivot ovat riippuvaisia tajunnasta. Kuitenkaan materialismin mukaan ihmismieltä tai tajuntaa ei voi olla olemassa ilman aivoja. Niinpä joudumme mahdottomaan tilanteeseen, jossa pitäisi olla tajunta ennen kuin voisi olla aivot ja pitäisi olla aivot ennen kuin voisi olla tajunta.		Jos naturalistit joutuvat luopumaan materialismista, he samalla joutuvat luopumaan uskosta muiden tajuisten olentojen olemassaoloon. Naturalistit pitäytyvät luonnontieteen tuloksiin ainoina luotettavan tiedon lähteinä. Nykyinen luonnontieteellinen tutkimus näyttäisi vahvasti viittaavan siihen, että älylliset toiminnot ovat aina yhteydessä aivoihin. Aivot ovat kuitenkin aineellinen objekti, jonka luontaisista ominaisuuksista ei naturalistisilla keinoilla ole mahdollisuutta saada tietoa. Niinpä ei ole mahdollista uskoa aivojen luontaisiin ominaisuuksiin, vaan kaikki aivojen ominaisuudet ovat ulkoapäin määritettyjä. Aivot ovat ihmismielen konstruktio, siispä aivot ovat riippuvaisia tajunnasta. Kuitenkaan materialismin mukaan ihmismieltä tai tajuntaa ei voi olla olemassa ilman aivoja. Niinpä joudumme mahdottomaan tilanteeseen, jossa pitäisi olla tajunta ennen kuin voisi olla aivot ja pitäisi olla aivot ennen kuin voisi olla tajunta.


	== Naturalistin ongelma ==		== Naturalistin ongelma ==
Rivi 148:		Rivi 144:

	Naturalistisen tutkimusohjelman käyttämät tiedonlähteet ovat yhteisiä myös intuitionistiselle ja supranaturalistiselle tutkimusohjelmalle. Tältä pohjalta voitaisiin ehkä argumentoida, että naturalistinen tutkimusohjelma muodostaa kaikille näille tutkimusohjelmille yhteisen nimittäjän ja neutraalin pohjan tieteelliselle tutkimukselle. Ongelmana on kuitenkin, ettei tiede pysty toimimaan pelkästään naturalististen tiedonlähteiden varassa. Naturalistinen tiede nojaa oletuksiin, joita se ei pysty omista lähtökohdistaan oikeuttamaan. Tieto aineellisten esineiden ja olioiden luontaisista ominaisuuksista ei ole mahdollista pelkän luonnontieteellisen tiedon varassa eikä luonnontiede voi mielekkäästi toimia ilman tällaista oletusta.		Naturalistisen tutkimusohjelman käyttämät tiedonlähteet ovat yhteisiä myös intuitionistiselle ja supranaturalistiselle tutkimusohjelmalle. Tältä pohjalta voitaisiin ehkä argumentoida, että naturalistinen tutkimusohjelma muodostaa kaikille näille tutkimusohjelmille yhteisen nimittäjän ja neutraalin pohjan tieteelliselle tutkimukselle. Ongelmana on kuitenkin, ettei tiede pysty toimimaan pelkästään naturalististen tiedonlähteiden varassa. Naturalistinen tiede nojaa oletuksiin, joita se ei pysty omista lähtökohdistaan oikeuttamaan. Tieto aineellisten esineiden ja olioiden luontaisista ominaisuuksista ei ole mahdollista pelkän luonnontieteellisen tiedon varassa eikä luonnontiede voi mielekkäästi toimia ilman tällaista oletusta.


	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Spectator (8. heinäkuuta 2010 kello 05.37)

2010-07-08T05:37:22Z

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2010 kello 05.37
Rivi 148:		Rivi 148:

	Naturalistisen tutkimusohjelman käyttämät tiedonlähteet ovat yhteisiä myös intuitionistiselle ja supranaturalistiselle tutkimusohjelmalle. Tältä pohjalta voitaisiin ehkä argumentoida, että naturalistinen tutkimusohjelma muodostaa kaikille näille tutkimusohjelmille yhteisen nimittäjän ja neutraalin pohjan tieteelliselle tutkimukselle. Ongelmana on kuitenkin, ettei tiede pysty toimimaan pelkästään naturalististen tiedonlähteiden varassa. Naturalistinen tiede nojaa oletuksiin, joita se ei pysty omista lähtökohdistaan oikeuttamaan. Tieto aineellisten esineiden ja olioiden luontaisista ominaisuuksista ei ole mahdollista pelkän luonnontieteellisen tiedon varassa eikä luonnontiede voi mielekkäästi toimia ilman tällaista oletusta.		Naturalistisen tutkimusohjelman käyttämät tiedonlähteet ovat yhteisiä myös intuitionistiselle ja supranaturalistiselle tutkimusohjelmalle. Tältä pohjalta voitaisiin ehkä argumentoida, että naturalistinen tutkimusohjelma muodostaa kaikille näille tutkimusohjelmille yhteisen nimittäjän ja neutraalin pohjan tieteelliselle tutkimukselle. Ongelmana on kuitenkin, ettei tiede pysty toimimaan pelkästään naturalististen tiedonlähteiden varassa. Naturalistinen tiede nojaa oletuksiin, joita se ei pysty omista lähtökohdistaan oikeuttamaan. Tieto aineellisten esineiden ja olioiden luontaisista ominaisuuksista ei ole mahdollista pelkän luonnontieteellisen tiedon varassa eikä luonnontiede voi mielekkäästi toimia ilman tällaista oletusta.


			== Katso myös ==

			* [[Tutkimusohjelma]]

			* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]

			* [[Konstruktivistinen ontologia]]

Spectator: /* Naturalististen tiedonlähteiden riittämättömyys */

2010-07-08T05:35:04Z

Naturalististen tiedonlähteiden riittämättömyys

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2010 kello 05.35
Rivi 20:		Rivi 20:
	Naturalistisen tutkimusohjelman ensimmäinen ongelma koskee sen kyvyttömyyttä oikeutta tavallisessa kokemuksessamme ilmenevien aineellisten objektien olemassaolosta. Tällöin siirrymme keskustelemaan filosofian osa-alueesta, jota kutsutaan ontologiaksi. Ontologia on oppi siitä, mitä on olemassa. Perustavia filosofisia vaihtoehtoja ontologisten kysymysten osalta ovat [[konstruktivismi]], idealismi ja [[realismi]].		Naturalistisen tutkimusohjelman ensimmäinen ongelma koskee sen kyvyttömyyttä oikeutta tavallisessa kokemuksessamme ilmenevien aineellisten objektien olemassaolosta. Tällöin siirrymme keskustelemaan filosofian osa-alueesta, jota kutsutaan ontologiaksi. Ontologia on oppi siitä, mitä on olemassa. Perustavia filosofisia vaihtoehtoja ontologisten kysymysten osalta ovat [[konstruktivismi]], idealismi ja [[realismi]].

	Naturalistinen, intuitionistinen ja supranaturalistinen tutkimusohjelma tarjoavat erilaisia lähtökohtia esittää tiedollisesti oikeutettuja väitteitä siitä, mitä on olemassa. Niinpä tutkimusohjelman valinta vaikuttaa siihen, voidaanko tiedollisesti oikeutetulla tavalla omaksua realistinen, idealistinen vai konstruktivistinen käsitys aineellisten esineiden ja olioiden olemassaolosta. Yksi supranaturalismin puolesta puhuvia asioita on Michael Rean (2002) mukaan se, että ainoastaan supranaturalismin pohjalta tulee mahdolliseksi perustellusti omaksua realistinen käsitys tavallisessa kokemuksessa ilmenevien aineellisten objektien olemassaolosta.		Naturalistinen, intuitionistinen ja supranaturalistinen tutkimusohjelma tarjoavat erilaisia lähtökohtia esittää tiedollisesti oikeutettuja väitteitä siitä, mitä on olemassa. Niinpä tutkimusohjelman valinta vaikuttaa siihen, voidaanko tiedollisesti oikeutetulla tavalla omaksua realistinen, idealistinen vai konstruktivistinen käsitys aineellisten esineiden ja olioiden olemassaolosta. Yksi supranaturalismin puolesta puhuvia asioita on Michael Rean (2002) mukaan se, että ainoastaan supranaturalismin pohjalta tulee mahdolliseksi perustellusti omaksua realistinen käsitys tavallisessa kokemuksessa ilmenevien aineellisten objektien olemassaolosta. Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa [[Konstruktivistinen ontologia \| konstruktivistiseen ontologiaan]].

	Realismi suhteessa aineellisiin objekteihin tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan on olemassa objekteja, joilla on tajunnasta riippumattomia luontaisia (intrinsic) ominaisuuksia B ominaisuuksia, jotka eivät ole sidoksissa ihmisten tapaan hahmottaa ja käsitteellistää objekteja. Idealismilla tarkoitetaan tässä käsitystä, jonka mukaan on olemassa ainoastaan tajunta ja siitä riippuvia ideoita. Konstruktivismi on kenties mielekkäintä ymmärtää käsitykseksi, jonka mukaan on olemassa tajunnasta riippumaton maailma, mutta tämän maailman meille ilmenevä muoto on tajunnasta riippuvainen. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmana on se, että se johtaa konstruktivismiin suhteessa aineellisiin objekteihin.		Realismi suhteessa aineellisiin objekteihin tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan on olemassa objekteja, joilla on tajunnasta riippumattomia luontaisia (intrinsic) ominaisuuksia B ominaisuuksia, jotka eivät ole sidoksissa ihmisten tapaan hahmottaa ja käsitteellistää objekteja. Idealismilla tarkoitetaan tässä käsitystä, jonka mukaan on olemassa ainoastaan tajunta ja siitä riippuvia ideoita. Konstruktivismi on kenties mielekkäintä ymmärtää käsitykseksi, jonka mukaan on olemassa tajunnasta riippumaton maailma, mutta tämän maailman meille ilmenevä muoto on tajunnasta riippuvainen. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmana on se, että se johtaa konstruktivismiin suhteessa aineellisiin objekteihin.

Spectator (7. heinäkuuta 2010 kello 01.05)

2010-07-07T01:05:26Z

← Vanhempi versio		Versio 7. heinäkuuta 2010 kello 01.05
Rivi 1:		Rivi 1:
	Tutkimusohjelmalla tarkoitetaan niiden tiedon lähteiden kokonaisuutta, jotka ovat tutkimuksen perustana. Michael C. Rean mukaan tällä hetkellä käytössä olevista tutkimusohjelmista merkittävimmät ovat naturalistinen, intuitionistinen ja supranaturalistinen tutkimusohjelma. Naturalismi, intuitionismi ja supranaturalismi muodostavat siis toistensa kanssa kilpailevia tutkimusohjelmia. Niiden paremmuutta on mahdollista arvioida vertailemalla niiden kykyä selittää todellisuuden ilmiöitä.		Tutkimusohjelmalla tarkoitetaan niiden tiedon lähteiden kokonaisuutta, jotka ovat tutkimuksen perustana. [[Michael C. Rea \| Michael C. Rean]] mukaan tällä hetkellä käytössä olevista tutkimusohjelmista merkittävimmät ovat naturalistinen, intuitionistinen ja supranaturalistinen tutkimusohjelma. Naturalismi, intuitionismi ja supranaturalismi muodostavat siis toistensa kanssa kilpailevia tutkimusohjelmia. Niiden paremmuutta on mahdollista arvioida vertailemalla niiden kykyä selittää todellisuuden ilmiöitä.

	Naturalistinen tutkimusohjelma ottaa minimalistisen lähestymistavan suhteessa hyväksyttäviin tiedon lähteisiin. Sen mukaan tieteellinen tieto tulee perustaa aistihavaintoihin, eli sellaisiin havaintoihin, jotka voidaan julkisesti tarkistaa, sekä rationaalisen päättelyn ja teorian valinnan periaatteisiin. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmat ja rajoitukset tulevat esille, kun pyritään oikeuttamaan luonnontieteellisen tiedon perusoletuksia.		Naturalistinen tutkimusohjelma ottaa minimalistisen lähestymistavan suhteessa hyväksyttäviin tiedon lähteisiin. Sen mukaan tieteellinen tieto tulee perustaa aistihavaintoihin, eli sellaisiin havaintoihin, jotka voidaan julkisesti tarkistaa, sekä rationaalisen päättelyn ja teorian valinnan periaatteisiin. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmat ja rajoitukset tulevat esille, kun pyritään oikeuttamaan luonnontieteellisen tiedon perusoletuksia.

Spectator: /* Kooste */

2010-07-07T00:39:46Z

Kooste

← Vanhempi versio		Versio 7. heinäkuuta 2010 kello 00.39
Rivi 140:		Rivi 140:


	== ~~Kooste~~ ==		== Naturalistin ongelma ==

Spectator (7. heinäkuuta 2010 kello 00.38)

2010-07-07T00:38:32Z

← Vanhempi versio		Versio 7. heinäkuuta 2010 kello 00.38
Rivi 1:		Rivi 1:
	Tutkimusohjelmalla tarkoitetaan niiden tiedon lähteiden kokonaisuutta, jotka ovat tutkimuksen perustana. Michael C. Rean mukaan tällä hetkellä käytössä olevista tutkimusohjelmista merkittävimmät ovat naturalistinen, intuitionistinen ja supranaturalistinen tutkimusohjelma.		Tutkimusohjelmalla tarkoitetaan niiden tiedon lähteiden kokonaisuutta, jotka ovat tutkimuksen perustana. Michael C. Rean mukaan tällä hetkellä käytössä olevista tutkimusohjelmista merkittävimmät ovat naturalistinen, intuitionistinen ja supranaturalistinen tutkimusohjelma. Naturalismi, intuitionismi ja supranaturalismi muodostavat siis toistensa kanssa kilpailevia tutkimusohjelmia. Niiden paremmuutta on mahdollista arvioida vertailemalla niiden kykyä selittää todellisuuden ilmiöitä.

			Naturalistinen tutkimusohjelma ottaa minimalistisen lähestymistavan suhteessa hyväksyttäviin tiedon lähteisiin. Sen mukaan tieteellinen tieto tulee perustaa aistihavaintoihin, eli sellaisiin havaintoihin, jotka voidaan julkisesti tarkistaa, sekä rationaalisen päättelyn ja teorian valinnan periaatteisiin. Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmat ja rajoitukset tulevat esille, kun pyritään oikeuttamaan luonnontieteellisen tiedon perusoletuksia.


	== Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmia ==		== Naturalistisen tutkimusohjelman ongelmia ==

			Michael Rea (2002) on mielenkiintoisella tavalla valottanut naturalismin kohtaamaa ongelmaa sen pyrkiessä tiedollisesti oikeuttamaan kolmea väitettä, joihin naturalistit mielellään sitoutuvat: 1) uskoa tavallisessa kokemuksessamme ilmenevien aineellisten objektien todellisuuteen, 2) uskoa materialismiin, 3) uskoa muiden tajuisten olentojen olemassaoloon.

	Michael C. Rea (2002) argumentoi, että naturalististen tiedon lähteiden pohjalta ei ole mahdollista tiedollisesti oikeuttaa tavallista kokemustamme siitä, millä tavalla aineellinen maailma jakautuu esineisiin ja olioihin. Naturalististen tiedonlähteiden pohjalta ei ole mahdollista määrittää esineiden ja olioiden luontaisia ominaisuuksia, jotka erottavat esineet ja oliot toisistaan. Esimerkiksi ihmisen kohdalla naturalismi ei tarjoa meille riittävästi tietoa sen määrittämiseksi, mitkä ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä ihmisen ja erottavat ihmisen muista aineellisista olioista ja esineistä.		Michael C. Rea (2002) argumentoi, että naturalististen tiedon lähteiden pohjalta ei ole mahdollista tiedollisesti oikeuttaa tavallista kokemustamme siitä, millä tavalla aineellinen maailma jakautuu esineisiin ja olioihin. Naturalististen tiedonlähteiden pohjalta ei ole mahdollista määrittää esineiden ja olioiden luontaisia ominaisuuksia, jotka erottavat esineet ja oliot toisistaan. Esimerkiksi ihmisen kohdalla naturalismi ei tarjoa meille riittävästi tietoa sen määrittämiseksi, mitkä ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä ihmisen ja erottavat ihmisen muista aineellisista olioista ja esineistä.