Maailman ikä – teologinen näkökulma - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: hhttp -> http

2017-04-25T09:16:09Z

hhttp -> http

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2017 kello 09.16
Rivi 12:		Rivi 12:
	Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet tämän tekstin ''ex nihilo'' -tulkinnan eli tyhjästä luomisen. Sen sijaan he tahtovat tulkita 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", siis että maailma olisi tosin ollut olemassa mutta vain autiona ja tyhjänä aina siihen asti, kun Jumala "alussa" aloitti työnsä.		Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet tämän tekstin ''ex nihilo'' -tulkinnan eli tyhjästä luomisen. Sen sijaan he tahtovat tulkita 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", siis että maailma olisi tosin ollut olemassa mutta vain autiona ja tyhjänä aina siihen asti, kun Jumala "alussa" aloitti työnsä.

	Itse teksti ei kuitenkaan viittaa tähän vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Doctrine of Creation, part 2 \| Osoite = ~~hhttp~~://www.reasonablefaith.org/defenders-2-podcast/transcript/s9-02 \| Viitattu = 25.4.2017 \| Selite = \| Tekijä = William Lane Craig \| Julkaisija = Reasonable Faith \| Ajankohta = 8.9.2008}}</ref> <ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Claus Westermann \| Nimeke = Genesis \| Julkaisija = Continuum \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0567043900}}</ref>		Itse teksti ei kuitenkaan viittaa tähän vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Doctrine of Creation, part 2 \| Osoite = http://www.reasonablefaith.org/defenders-2-podcast/transcript/s9-02 \| Viitattu = 25.4.2017 \| Selite = \| Tekijä = William Lane Craig \| Julkaisija = Reasonable Faith \| Ajankohta = 8.9.2008}}</ref> <ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Claus Westermann \| Nimeke = Genesis \| Julkaisija = Continuum \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0567043900}}</ref>

	Joidenkin selittäjien mukaan hepreankielisen alkutekstin rakenne viittaa siihen, että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Tätä on haluttu käyttää perusteluna sille, että teksti sallisi ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.		Joidenkin selittäjien mukaan hepreankielisen alkutekstin rakenne viittaa siihen, että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Tätä on haluttu käyttää perusteluna sille, että teksti sallisi ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.

Samuli Koivisto: linkkifix

2017-04-25T09:15:33Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2017 kello 09.15
Rivi 1:		Rivi 1:
	Tämän tekstin tavoite on esitellä ja verrata näkyvän universumin (maailmankaikkeuden) ja maapallon ikää koskevia erilaisia raamatuntulkintoja. Tulkintamalleja voi verrata sekä Raamatun tekstien että [[Maailman_ikä_-_tieteellinen_näkökulma\|luonnontieteellisten havaintojen]] perusteella. Tässä siis keskitytään Raamatun tekstien perusteella vertaamiseen.		Tämän tekstin tavoite on esitellä ja verrata näkyvän universumin (maailmankaikkeuden) ja maapallon ikää koskevia erilaisia raamatuntulkintoja. Tulkintamalleja voi verrata sekä Raamatun tekstien että [[Maailman_ikä_-_tieteellinen_näkökulma\|luonnontieteellisten havaintojen]] perusteella. Tässä siis keskitytään Raamatun tekstien perusteella vertaamiseen.


	==Ensimmäisen Mooseksen kirjan kahden ensimmäisen luvun tekstiin liittyviä huomioita==		==Ensimmäisen Mooseksen kirjan kahden ensimmäisen luvun tekstiin liittyviä huomioita==


	===Jae 1===		===Jae 1===
	{{rp\|1. Moos. 1:1}}		{{rp\|1. Moos. 1:1}}
Rivi 11:		Rivi 8:
	====Yhtenäinen kertomus====		====Yhtenäinen kertomus====
	Teksti tulee ymmärtää juuri niin kuin se on kirjoitettukin. Tässä kohtaa Raamattu kertoo kaiken olevaisen alusta. On syytä huomata, että aikakin on luotu entiteetti, ja kysymykseen "mitä oli ennen alkua" löytää vastauksen evankeliumista Johanneksen mukaan {{rp\|Joh. 1:1-3}}, jossa kuvataan ''ikuisuutta''.		Teksti tulee ymmärtää juuri niin kuin se on kirjoitettukin. Tässä kohtaa Raamattu kertoo kaiken olevaisen alusta. On syytä huomata, että aikakin on luotu entiteetti, ja kysymykseen "mitä oli ennen alkua" löytää vastauksen evankeliumista Johanneksen mukaan {{rp\|Joh. 1:1-3}}, jossa kuvataan ''ikuisuutta''.



	====Aukkotulkinta====		====Aukkotulkinta====
	Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet tämän tekstin ''ex nihilo'' -tulkinnan eli tyhjästä luomisen. Sen sijaan he tahtovat tulkita 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", siis että maailma olisi tosin ollut olemassa mutta vain autiona ja tyhjänä aina siihen asti, kun Jumala "alussa" aloitti työnsä.		Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet tämän tekstin ''ex nihilo'' -tulkinnan eli tyhjästä luomisen. Sen sijaan he tahtovat tulkita 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", siis että maailma olisi tosin ollut olemassa mutta vain autiona ja tyhjänä aina siihen asti, kun Jumala "alussa" aloitti työnsä.

	Itse teksti ei kuitenkaan viittaa tähän vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Doctrine of Creation, part 2 \| Osoite = ~~http~~://www.reasonablefaith.org/~~site~~/~~PageServer?pagename=podcasting_main#defenders~~ \| Viitattu = 5.4.~~2009~~ \| Selite = \| Tekijä = William Lane Craig \| Julkaisija = Reasonable Faith \| Ajankohta = 8.9.2008}}</ref> <ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Claus Westermann \| Nimeke = Genesis \| Julkaisija = Continuum \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0567043900}}</ref>		Itse teksti ei kuitenkaan viittaa tähän vaan tarkoittaa selvästi ei-mistään luomista.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Doctrine of Creation, part 2 \| Osoite = hhttp://www.reasonablefaith.org/defenders-2-podcast/transcript/s9-02 \| Viitattu = 25.4.2017 \| Selite = \| Tekijä = William Lane Craig \| Julkaisija = Reasonable Faith \| Ajankohta = 8.9.2008}}</ref> <ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Claus Westermann \| Nimeke = Genesis \| Julkaisija = Continuum \| Vuosi = 2004 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0567043900}}</ref>

	Joidenkin selittäjien mukaan hepreankielisen alkutekstin rakenne viittaa siihen, että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Tätä on haluttu käyttää perusteluna sille, että teksti sallisi ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.		Joidenkin selittäjien mukaan hepreankielisen alkutekstin rakenne viittaa siihen, että 1. jae on taustainformaation antava johdanto jatkolle. Tätä on haluttu käyttää perusteluna sille, että teksti sallisi ajallisen aukon jakeeseen 2 mentäessä.
Rivi 47:		Rivi 42:
	====Aukkotulkinta====		====Aukkotulkinta====
	Teksti ei edellytä sitä, että tässä luodaan taivaankappaleet, vaan ilmaisu on erilainen kuin ympäristössä ja pikemminkin viittaa siihen, että niitä aletaan käyttää päivien ja öiden erottamiseen.		Teksti ei edellytä sitä, että tässä luodaan taivaankappaleet, vaan ilmaisu on erilainen kuin ympäristössä ja pikemminkin viittaa siihen, että niitä aletaan käyttää päivien ja öiden erottamiseen.
	<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Doctrine of Creation, part 3 \| Osoite = http://www.reasonablefaith.org/~~site~~/~~PageServer?pagename=podcasting_main#defenders~~ \| Viitattu = 5.4.~~2009~~ \| Selite = \| Tekijä = William Lane Craig \| Julkaisija = Reasonable Faith \| Ajankohta = 15.9.2008}}</ref>		<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = The Doctrine of Creation, part 3 \| Osoite = http://www.reasonablefaith.org/defenders-2-podcast/transcript/s9-03 \| Viitattu = 25.4.2017 \| Selite = \| Tekijä = William Lane Craig \| Julkaisija = Reasonable Faith \| Ajankohta = 15.9.2008}}</ref>
	<ref name="GenUnbound">{{Kirjaviite \| Tekijä = John Sailhammer \| Nimeke = Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account \| Julkaisija = Multnomah Books \| Vuosi = 1996 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0880708685}}</ref>		<ref name="GenUnbound">{{Kirjaviite \| Tekijä = John Sailhammer \| Nimeke = Genesis Unbound: A Proactive New Look at the Creation Account \| Julkaisija = Multnomah Books \| Vuosi = 1996 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0880708685}}</ref>

Rivi 519:		Rivi 514:

	==Viitteet==		==Viitteet==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Raamattu]]		[[Luokka:Raamattu]]
	[[Luokka:Luomisoppi]]		[[Luokka:Luomisoppi]]

Apollos: /* Seitsemänen päivän oletettu jatkuminen */ otsikon typofix

2013-05-25T12:17:20Z

Seitsemänen päivän oletettu jatkuminen: otsikon typofix

← Vanhempi versio		Versio 25. toukokuuta 2013 kello 12.17
Rivi 122:		Rivi 122:


	=====~~Seitsemänen~~ päivän oletettu jatkuminen=====		=====Seitsemännen päivän oletettu jatkuminen=====
	Seitsemännen päivän jatkumiselta putoaa pohja kun luetaan mitä Raamatussa sanotaan ({{rp\|1. Moos. 2:2-3}}). Jälkimmäinen jae selvästi toteaa, että lepo on päättynyt:		Seitsemännen päivän jatkumiselta putoaa pohja kun luetaan mitä Raamatussa sanotaan ({{rp\|1. Moos. 2:2-3}}). Jälkimmäinen jae selvästi toteaa, että lepo on päättynyt:

Ari: /* Perustelut vastaan */

2013-03-06T16:41:10Z

Perustelut vastaan

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 16.41
Rivi 116:		Rivi 116:
	** Johdannossa {{rp\|Hes. 30:3}} tekstiin kerrotaan selvästi, että kyse on ennustuksesta, profetiasta. Näin ollen yhtymäkohtien vetäminen historialliseen kuvaukseen on perusteetonta.		** Johdannossa {{rp\|Hes. 30:3}} tekstiin kerrotaan selvästi, että kyse on ennustuksesta, profetiasta. Näin ollen yhtymäkohtien vetäminen historialliseen kuvaukseen on perusteetonta.
	** {{rp\|Hoos. 6:2}} puolestaan on selvässä heprealaisessa runomitassa oleva runo. Kohdassa on kyseessä rinnakkainen runo (parallelism), jossa toistetaan kahta - mahdollisesti kolmea asiaa (mikäli "saamme elää hänen edessänsä" on runon kolmas osa).		** {{rp\|Hoos. 6:2}} puolestaan on selvässä heprealaisessa runomitassa oleva runo. Kohdassa on kyseessä rinnakkainen runo (parallelism), jossa toistetaan kahta - mahdollisesti kolmea asiaa (mikäli "saamme elää hänen edessänsä" on runon kolmas osa).

			*Kanta kohtaa mahdollisia ongelmia Nooan tulvan kanssa, se tulkitaan paikalliseksi (josta on kyllä näyttöä), eli se, että teksti sanoo vetten olleen kaikkien vuorten yllä, tulkitaan että vesi oli paikallisesti kaikkien näkyvien vuorten yläpuolella. Toisaalta vastaavalla tavalla 'kaikki maailman verollepantava' tulkitaan silloiseksi Rooman valtakunnaksi eikä tässä ole ongelmaa, kaikki-termi on ollut tuolloin joustavampi.

			Concordia-teologinen kritiikki on taulukoitu erikseen tuonnempana.


	=====Seitsemänen päivän oletettu jatkuminen=====		=====Seitsemänen päivän oletettu jatkuminen=====
Rivi 131:		Rivi 136:
	Heprean sana ''shabat'' on perfektissä, joka tarkoittaa ''loppuun saatettua'' tekemistä menneessä. Tietystikin Jumala lepää yhä luomistyöstään koska Hän sai sen päätökseen. Mutta missään Raamatussa ei sanota, että Jumala jatkaa lepopäivän lepoaan. Päinvastoin, Raamattu opettaa, että Jumalan ''seitsemännen päivän lepo'' on päättynyt.		Heprean sana ''shabat'' on perfektissä, joka tarkoittaa ''loppuun saatettua'' tekemistä menneessä. Tietystikin Jumala lepää yhä luomistyöstään koska Hän sai sen päätökseen. Mutta missään Raamatussa ei sanota, että Jumala jatkaa lepopäivän lepoaan. Päinvastoin, Raamattu opettaa, että Jumalan ''seitsemännen päivän lepo'' on päättynyt.

	Kun Herra Jumala asetti sapatin vieton ({{rp\|2. Moos. 20:11}}, {{rp\|2. Moos. 31:17}}), Hän itse todisti koko luomisviikon - seitsemäs päivä mukaan lukien - olleen normaali viikko.		Kun Herra Jumala asetti sapatin vieton ({{rp\|2. Moos. 20:11}}, {{rp\|2. Moos. 31:17}}), Hän itse todisti koko luomisviikon - seitsemäs päivä mukaan lukien - olleen normaali viikko.



	*Kanta kohtaa mahdollisia ongelmia Nooan tulvan kanssa, se tulkitaan paikalliseksi (josta on kyllä näyttöä), eli se, että teksti sanoo vetten olleen kaikkien vuorten yllä, tulkitaan että vesi oli paikallisesti kaikkien näkyvien vuorten yläpuolella. Toisaalta vastaavalla tavalla 'kaikki maailman verollepantava' tulkitaan silloiseksi Rooman valtakunnaksi eikä tässä ole ongelmaa, kaikki-termi on ollut tuolloin joustavampi.

	~~Concordia-teologinen kritiikki on taulukoitu erikseen tuonnempana~~.

	===Tekstikehys ja analogiset päivät -tulkinnat===		===Tekstikehys ja analogiset päivät -tulkinnat===

Ari (6. maaliskuuta 2013 kello 16.39)

2013-03-06T16:39:54Z

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 16.39
Rivi 72:		Rivi 72:

	====Perustelut puolesta====		====Perustelut puolesta====
	*Päivä-sanan (hepr. ''~~yom~~'') suoraviivaisin tulkinta on normaali 24h päivä. Jotkut ovat esittäneet, että Raamatussa on luomiskertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joissa samaa sanaa tulkitaan käytetyn tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa. Tämä pitää paikkaansa, mutta KAIKKIALLA Raamatussa, missä on käytetty päivä sanaa numeron kanssa, se tarkoittaa kirjaimellista 24h päivää. Kukaan ei siis väitä, etteikö heprean sana ''~~yom~~'' '''voisi tarkoittaa''' myös määräämätöntä ajanjaksoa, mutta kaikkialla (muualla) Raamatussa missä ''~~yom~~''-sanaan on yhdistettu numero, se tarkoittaa normaalia vuorokautta.		*Päivä-sanan (hepr. ''yôm'') suoraviivaisin tulkinta on normaali 24h päivä. Jotkut ovat esittäneet, että Raamatussa on luomiskertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joissa samaa sanaa tulkitaan käytetyn tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa. Tämä pitää paikkaansa, mutta KAIKKIALLA Raamatussa, missä on käytetty päivä sanaa numeron tai "aamun" tai "illan" kanssa, se tarkoittaa kirjaimellista 24h päivää. Kukaan ei siis väitä, etteikö heprean sana ''yôm'' '''voisi tarkoittaa''' myös määräämätöntä ajanjaksoa, mutta kaikkialla (muualla) Raamatussa missä ''yôm''-sanaan on yhdistettu numero tai "aamu" tai "ilta", se tarkoittaa normaalia vuorokautta.
	*Luomiskertomus on Raamatun ensimmäinen kertomus ja sen aiheena on nimenomaan Jumalan sellainen toiminta, joka kertomuksen itsensä mukaan on tullut valmiiksi ja päättynyt. Siksi siinä kerrottujen tapahtumien uniformitarianistinen kritiikki ("sellaista, mitä ei nykyään tapahdu, ei ole koskaan voinut tapahtua") on tekstinvastainen. Kun kaikkivaltias Jumala on tahtonut sitoa kertomansa teot ajallisiin kehyksiin, kenellä on oikeus sanoa, että nämä kehtykset eivät sisällä mitään informaatiota tapahtumien kestosta (vaan enintään niiden järjestyksestä)?		*Luomiskertomus on Raamatun ensimmäinen kertomus ja sen aiheena on nimenomaan Jumalan sellainen toiminta, joka kertomuksen itsensä mukaan on tullut valmiiksi ja päättynyt. Siksi siinä kerrottujen tapahtumien uniformitarianistinen kritiikki ("sellaista, mitä ei nykyään tapahdu, ei ole koskaan voinut tapahtua") on tekstinvastainen. Kun kaikkivaltias Jumala on tahtonut sitoa kertomansa teot ajallisiin kehyksiin, kenellä on oikeus sanoa, että nämä kehtykset eivät sisällä mitään informaatiota tapahtumien kestosta (vaan enintään niiden järjestyksestä)?
	*"Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."		*"Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."
Rivi 133:		Rivi 133:
	Kun Herra Jumala asetti sapatin vieton ({{rp\|2. Moos. 20:11}}, {{rp\|2. Moos. 31:17}}), Hän itse todisti koko luomisviikon - seitsemäs päivä mukaan lukien - olleen normaali viikko.		Kun Herra Jumala asetti sapatin vieton ({{rp\|2. Moos. 20:11}}, {{rp\|2. Moos. 31:17}}), Hän itse todisti koko luomisviikon - seitsemäs päivä mukaan lukien - olleen normaali viikko.


	Lisäksi Jeesus totesi 'Minä ja Isäni teemme yhäti työtä' vastineena sapattikielloille, viitaten ilmeisesti siihen että Jumala tekee laupeuteen liittyvää työtä lepopäivänään. (Tämä selittäisi myös, miksi Jumala ei koko ajan ja näkyvästi ole vuorovaikutuksessa luomakuntaansa.)

Ari (6. maaliskuuta 2013 kello 16.37)

2013-03-06T16:37:42Z

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 16.37
Rivi 108:		Rivi 108:

	====Perustelut vastaan====		====Perustelut vastaan====

			*{{rp\|1. Moos. 1:12}} "maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita..." Samalla logiikalla kun kantaa on puolustettu ylhäällä voidaan koittaa selittää Jeesuksen Uudessa testamentissa veden muuttamista viiniksi. Voidaanko siis ajatella, että viinin valmistusprosessista johtuen Jeesus vietti häissä viikkoja, kuukausia, tai vuosia? Tietenkään ei voida.

			*{{rp\|1. Moos. 2:4}} Tässä kohdassa monet näkevät "toisen luomiskertomuksen". Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä luontevin tapa on tulkita tämä Aadamin kuvaukseksi siitä mitä tapahtui. "Siihen aikaan" on sama sana kuin "päivä", ja se viittaa suoraan siihen aikaan kun Jumala loi. Mikään osa tekstiä ei viittaa siihen, että kyse olisi määräämättömän pitkästä ajasta.

			* Ylhäällä on myös esitetty, että {{rp\|Hes. 30:3}} ja {{rp\|Hoos. 6:2}} käyttävät päivä sanaa pidemmässä mielessä.
			** Johdannossa {{rp\|Hes. 30:3}} tekstiin kerrotaan selvästi, että kyse on ennustuksesta, profetiasta. Näin ollen yhtymäkohtien vetäminen historialliseen kuvaukseen on perusteetonta.
			** {{rp\|Hoos. 6:2}} puolestaan on selvässä heprealaisessa runomitassa oleva runo. Kohdassa on kyseessä rinnakkainen runo (parallelism), jossa toistetaan kahta - mahdollisesti kolmea asiaa (mikäli "saamme elää hänen edessänsä" on runon kolmas osa).

			=====Seitsemänen päivän oletettu jatkuminen=====
			Seitsemännen päivän jatkumiselta putoaa pohja kun luetaan mitä Raamatussa sanotaan ({{rp\|1. Moos. 2:2-3}}). Jälkimmäinen jae selvästi toteaa, että lepo on päättynyt:

			{{sitaatti\|Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt}}


			Seitsemännen päivän päättymättömyyttä on perusteltu myös Heprealaiskirjeen kohdalla ({{rp\|Hebr. 4:1-5}}). Heprealaiskirjeen jakeet 3 ja 4 opettaa, että luomisviikon seitsemäs päivä on rinnakkainen siihen lepoon, joka voidaan löytää vain Kristuksen kautta. Vain ne, jotka ovat uskoneet Kristukseen, pääsevät tähän lepoon. Jos Raamattu puhuisi kirjaimellisesti luomispäivän jatkumisesta, silloinhan kaikki '''jo olisivat''' tässä levossa. Selvästikin tässä ''lepo'' viittaa hengelliseen lepoon.

			Jae kolme kyllä opettaa Jumalan levosta, mutta rinnastuksessa ei olisi mitään järkeä ellei luomisviikon seitsemäs päivä ollut tavallinen 24 tunnin päivä. Heprealaiskirjeessä ei sanota, että "he eivät pääse ''luomisviikon seitsemännen päivän'' lepooni".

			Eikö Jumala olisi sitten voinut levätä oikean 24 tunnin päivän menneisyydessä, ja sitten jatkanut lepoa nykyhetkeen asti? Jos joku sanoo maanantaina levänneensä lauantaina ja jatkavansa lepoa yhä, niin kukaan ei väitä että lauantai kesti maanantaihin asti.

			Heprean sana ''shabat'' on perfektissä, joka tarkoittaa ''loppuun saatettua'' tekemistä menneessä. Tietystikin Jumala lepää yhä luomistyöstään koska Hän sai sen päätökseen. Mutta missään Raamatussa ei sanota, että Jumala jatkaa lepopäivän lepoaan. Päinvastoin, Raamattu opettaa, että Jumalan ''seitsemännen päivän lepo'' on päättynyt.

			Kun Herra Jumala asetti sapatin vieton ({{rp\|2. Moos. 20:11}}, {{rp\|2. Moos. 31:17}}), Hän itse todisti koko luomisviikon - seitsemäs päivä mukaan lukien - olleen normaali viikko.


			Lisäksi Jeesus totesi 'Minä ja Isäni teemme yhäti työtä' vastineena sapattikielloille, viitaten ilmeisesti siihen että Jumala tekee laupeuteen liittyvää työtä lepopäivänään. (Tämä selittäisi myös, miksi Jumala ei koko ajan ja näkyvästi ole vuorovaikutuksessa luomakuntaansa.)


	*Kanta kohtaa mahdollisia ongelmia Nooan tulvan kanssa, se tulkitaan paikalliseksi (josta on kyllä näyttöä), eli se, että teksti sanoo vetten olleen kaikkien vuorten yllä, tulkitaan että vesi oli paikallisesti kaikkien näkyvien vuorten yläpuolella. Toisaalta vastaavalla tavalla 'kaikki maailman verollepantava' tulkitaan silloiseksi Rooman valtakunnaksi eikä tässä ole ongelmaa, kaikki-termi on ollut tuolloin joustavampi.		*Kanta kohtaa mahdollisia ongelmia Nooan tulvan kanssa, se tulkitaan paikalliseksi (josta on kyllä näyttöä), eli se, että teksti sanoo vetten olleen kaikkien vuorten yllä, tulkitaan että vesi oli paikallisesti kaikkien näkyvien vuorten yläpuolella. Toisaalta vastaavalla tavalla 'kaikki maailman verollepantava' tulkitaan silloiseksi Rooman valtakunnaksi eikä tässä ole ongelmaa, kaikki-termi on ollut tuolloin joustavampi.

Ari: /* Perustelut puolesta */

2013-03-06T15:58:05Z

Perustelut puolesta

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 15.58
Rivi 72:		Rivi 72:

	====Perustelut puolesta====		====Perustelut puolesta====
	*Päivä-sanan (hepr. yom) suoraviivaisin tulkinta on normaali 24h päivä. Jotkut ovat esittäneet, että Raamatussa on luomiskertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joissa samaa sanaa ~~halutaan tulkita~~ käytetyn tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa. Tämä pitää paikkaansa, mutta KAIKKIALLA Raamatussa, missä on käytetty päivä sanaa numeron kanssa, se tarkoittaa kirjaimellista 24h päivää. Kukaan ei siis väitä, etteikö heprean sana ''yom'' ~~_voisi tarkoittaa_~~ myös määräämätöntä ajanjaksoa, mutta kaikkialla (muualla) Raamatussa missä ''yom''-sanaan on yhdistettu numero, se tarkoittaa normaalia vuorokautta.		*Päivä-sanan (hepr. ''yom'') suoraviivaisin tulkinta on normaali 24h päivä. Jotkut ovat esittäneet, että Raamatussa on luomiskertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joissa samaa sanaa tulkitaan käytetyn tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa. Tämä pitää paikkaansa, mutta KAIKKIALLA Raamatussa, missä on käytetty päivä sanaa numeron kanssa, se tarkoittaa kirjaimellista 24h päivää. Kukaan ei siis väitä, etteikö heprean sana ''yom'' '''voisi tarkoittaa''' myös määräämätöntä ajanjaksoa, mutta kaikkialla (muualla) Raamatussa missä ''yom''-sanaan on yhdistettu numero, se tarkoittaa normaalia vuorokautta.
	*Luomiskertomus on Raamatun ensimmäinen kertomus ja sen aiheena on nimenomaan Jumalan sellainen toiminta, joka kertomuksen itsensä mukaan on tullut valmiiksi ja päättynyt. Siksi siinä kerrottujen tapahtumien uniformitarianistinen kritiikki ("sellaista, mitä ei nykyään tapahdu, ei ole koskaan voinut tapahtua") on tekstinvastainen. Kun kaikkivaltias Jumala on tahtonut sitoa kertomansa teot ajallisiin kehyksiin, kenellä on oikeus sanoa, että nämä kehtykset eivät sisällä mitään informaatiota tapahtumien kestosta (vaan enintään niiden järjestyksestä)?		*Luomiskertomus on Raamatun ensimmäinen kertomus ja sen aiheena on nimenomaan Jumalan sellainen toiminta, joka kertomuksen itsensä mukaan on tullut valmiiksi ja päättynyt. Siksi siinä kerrottujen tapahtumien uniformitarianistinen kritiikki ("sellaista, mitä ei nykyään tapahdu, ei ole koskaan voinut tapahtua") on tekstinvastainen. Kun kaikkivaltias Jumala on tahtonut sitoa kertomansa teot ajallisiin kehyksiin, kenellä on oikeus sanoa, että nämä kehtykset eivät sisällä mitään informaatiota tapahtumien kestosta (vaan enintään niiden järjestyksestä)?
	*"Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."		*"Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."

Ari: /* Perustelut puolesta */

2013-03-06T15:56:52Z

Perustelut puolesta

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 15.56
Rivi 72:		Rivi 72:

	====Perustelut puolesta====		====Perustelut puolesta====
	*Päivä-sanan suoraviivaisin tulkinta on 24h päivä, ~~joskin~~ Raamatussa on luomiskertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joissa samaa sanaa halutaan tulkita käytetyn tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa.		*Päivä-sanan (hepr. yom) suoraviivaisin tulkinta on normaali 24h päivä. Jotkut ovat esittäneet, että Raamatussa on luomiskertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joissa samaa sanaa halutaan tulkita käytetyn tarkoittamaan pidempää ajanjaksoa. Tämä pitää paikkaansa, mutta KAIKKIALLA Raamatussa, missä on käytetty päivä sanaa numeron kanssa, se tarkoittaa kirjaimellista 24h päivää. Kukaan ei siis väitä, etteikö heprean sana ''yom'' _voisi tarkoittaa_ myös määräämätöntä ajanjaksoa, mutta kaikkialla (muualla) Raamatussa missä ''yom''-sanaan on yhdistettu numero, se tarkoittaa normaalia vuorokautta.
	*Luomiskertomus on Raamatun ensimmäinen kertomus ja sen aiheena on nimenomaan Jumalan sellainen toiminta, joka kertomuksen itsensä mukaan on tullut valmiiksi ja päättynyt. Siksi siinä kerrottujen tapahtumien uniformitarianistinen kritiikki ("sellaista, mitä ei nykyään tapahdu, ei ole koskaan voinut tapahtua") on tekstinvastainen. Kun kaikkivaltias Jumala on tahtonut sitoa kertomansa teot ajallisiin kehyksiin, kenellä on oikeus sanoa, että nämä kehtykset eivät sisällä mitään informaatiota tapahtumien kestosta (vaan enintään niiden järjestyksestä)?		*Luomiskertomus on Raamatun ensimmäinen kertomus ja sen aiheena on nimenomaan Jumalan sellainen toiminta, joka kertomuksen itsensä mukaan on tullut valmiiksi ja päättynyt. Siksi siinä kerrottujen tapahtumien uniformitarianistinen kritiikki ("sellaista, mitä ei nykyään tapahdu, ei ole koskaan voinut tapahtua") on tekstinvastainen. Kun kaikkivaltias Jumala on tahtonut sitoa kertomansa teot ajallisiin kehyksiin, kenellä on oikeus sanoa, että nämä kehtykset eivät sisällä mitään informaatiota tapahtumien kestosta (vaan enintään niiden järjestyksestä)?
	*"Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."		*"Jumalan Sana on luotettavampi kuin ihmisten käsitykset, joten modernia tiedettä ei pidä käyttää tekstin tulkinnan apuna."

Ari (6. maaliskuuta 2013 kello 15.52)

2013-03-06T15:52:40Z

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 15.52
Rivi 8:		Rivi 8:
	{{rp\|1. Moos. 1:1}}		{{rp\|1. Moos. 1:1}}
	'''Kaikkeuden luominen tyhjästä eli olevaiseksi luodun asettaminen pelkän olemattomuuden sijaan'''		'''Kaikkeuden luominen tyhjästä eli olevaiseksi luodun asettaminen pelkän olemattomuuden sijaan'''

			====Yhtenäinen kertomus====
			Teksti tulee ymmärtää juuri niin kuin se on kirjoitettukin. Tässä kohtaa Raamattu kertoo kaiken olevaisen alusta. On syytä huomata, että aikakin on luotu entiteetti, ja kysymykseen "mitä oli ennen alkua" löytää vastauksen evankeliumista Johanneksen mukaan {{rp\|Joh. 1:1-3}}, jossa kuvataan ''ikuisuutta''.

Ari (6. maaliskuuta 2013 kello 15.38)

2013-03-06T15:38:34Z

← Vanhempi versio		Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 15.38
Rivi 9:		Rivi 9:
	'''Kaikkeuden luominen tyhjästä eli olevaiseksi luodun asettaminen pelkän olemattomuuden sijaan'''		'''Kaikkeuden luominen tyhjästä eli olevaiseksi luodun asettaminen pelkän olemattomuuden sijaan'''


			====Aukkotulkinta====
	Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet tämän tekstin ''ex nihilo'' -tulkinnan eli tyhjästä luomisen. Sen sijaan he tahtovat tulkita 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", siis että maailma olisi tosin ollut olemassa mutta vain autiona ja tyhjänä aina siihen asti, kun Jumala "alussa" aloitti työnsä.		Jotkut nykyajan kommentaattorit ovat kyseenalaistaneet tämän tekstin ''ex nihilo'' -tulkinnan eli tyhjästä luomisen. Sen sijaan he tahtovat tulkita 1. jakeen "kun alussa Jumala loi...", siis että maailma olisi tosin ollut olemassa mutta vain autiona ja tyhjänä aina siihen asti, kun Jumala "alussa" aloitti työnsä.

Rivi 21:		Rivi 23:
	Vaihtoehtoja on tässä siis kaksi:		Vaihtoehtoja on tässä siis kaksi:
	# Raamattu alkaa yhtenäisellä luomiskertomuksella, joka kuvaa havaitsemamme todellisuuden alkuvaiheet Jumalan vaiheittaisen toiminnan tuloksina. Toinen jae alkaa siitä, mihin ensimmäinen päättyy.		# Raamattu alkaa yhtenäisellä luomiskertomuksella, joka kuvaa havaitsemamme todellisuuden alkuvaiheet Jumalan vaiheittaisen toiminnan tuloksina. Toinen jae alkaa siitä, mihin ensimmäinen päättyy.
	# Ensimmäinen jae on pelkkää taustatietoa, ja vasta toinen jae aloittaa varsinaisen kertomuksen. Tässä tapauksessa luomiskertomusta ei itse asiassa olisi tekstissä lainkaan.		# Aukkotulkinta: Ensimmäinen jae on pelkkää taustatietoa, ja vasta toinen jae aloittaa varsinaisen kertomuksen. Tässä tapauksessa luomiskertomusta ei itse asiassa olisi tekstissä lainkaan.
	(Alkutekstissä ei ole jakeita eikä siis jaerajojakaan, mutta myöhemmin lisättyä jaejaottelua on edellä käytetty tekstinosien nimentään kuten yleensäkin on tapana.)		(Alkutekstissä ei ole jakeita eikä siis jaerajojakaan, mutta myöhemmin lisättyä jaejaottelua on edellä käytetty tekstinosien nimentään kuten yleensäkin on tapana.)


	===Jae 2===		===Jae 2===