Luonnonlaki - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Ihmeiden suhde luonnonlakiin */ Muotoiluja

2014-03-17T11:33:17Z

Ihmeiden suhde luonnonlakiin: Muotoiluja

← Vanhempi versio		Versio 17. maaliskuuta 2014 kello 11.33
Rivi 7:		Rivi 7:
	==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==		==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

	Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Ihmeen syynä pidetään usein Jumalaa, ja Jumalan toimiessa "kaikki muut asiat" eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.		Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ''ceteris paribus'' -ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Ihmeen syynä pidetään usein Jumalaa, ja Jumalan toimiessa "kaikki muut asiat" eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

	Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.		Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ''ceteris paribus'', eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin' -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.

	[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Ihmeet]]		[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Ihmeet]]

Otvari: fix

2010-06-17T08:06:15Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2010 kello 08.06
Rivi 3:		Rivi 3:
	Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.		Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.

	Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" [[wp:teoria\|teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait\|mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[wp:säilymislaki\|säilymislait]] kuten [[wp:Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö\|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[wp:Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki\|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.		Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" [[wp:teoria\|teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[wp:mekaniikan peruslait\|mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[wp:säilymislaki\|säilymislait]] kuten [[wp:Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö\|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[wp:Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki\|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.

	==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==		==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

Otvari: fiksailua

2010-04-23T11:43:14Z

fiksailua

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2010 kello 11.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Luonnonlaki''' (joskus myös fysiikan laki) on [[luonto\|luonnossa]] havaittu säännönmukaisuus. Luonnonlakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä yleensä ne kuvaavat luontoa vajavaisesti ja korvataan yleensä jossain vaiheessa paremmaksi koetuilla luonnonlaeilla. Toisaalta selvästi vanhentuneet kuten [[klassinen mekaniikka\|klassisen mekaniikan]] lait toimivat monessa tilanteessa riittävän tarkasti. Toinen ominaisuus on luonnonlain ennustuskyky eli lailla voidaan ennustaa tapahtumia, kun tiedetään lähtökohdat riittävän hyvin. Kolmanneksi luonnonlait ovat yleensä (muttei välttämättä, esimerkiksi Paulin kieltosääntö fysiikassa) matemaattisia.		'''Luonnonlaki''' (joskus myös fysiikan laki) on [[wp:luonto\|luonnossa]] havaittu säännönmukaisuus. Luonnonlakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä yleensä ne kuvaavat luontoa vajavaisesti ja korvataan yleensä jossain vaiheessa paremmaksi koetuilla luonnonlaeilla. Toisaalta selvästi vanhentuneet kuten [[wp:klassinen mekaniikka\|klassisen mekaniikan]] lait toimivat monessa tilanteessa riittävän tarkasti. Toinen ominaisuus on luonnonlain ennustuskyky eli lailla voidaan ennustaa tapahtumia, kun tiedetään lähtökohdat riittävän hyvin. Kolmanneksi luonnonlait ovat yleensä (muttei välttämättä, esimerkiksi Paulin kieltosääntö fysiikassa) matemaattisia.

	Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.		Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.

	Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" [[teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[säilymislaki\|säilymislait]] kuten [[Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö\|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki\|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.		Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" [[wp:teoria\|teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait\|mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[wp:säilymislaki\|säilymislait]] kuten [[wp:Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö\|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[wp:Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki\|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.

	==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==		==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

Erkkimon: /* Ihmeiden suhde luonnonlakiin */ tarkentava lause virkkeeseen;

2009-10-13T07:27:34Z

Ihmeiden suhde luonnonlakiin: tarkentava lause virkkeeseen;

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2009 kello 07.27
Rivi 7:		Rivi 7:
	==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==		==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

	Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.		Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Ihmeen syynä pidetään usein Jumalaa, ja Jumalan toimiessa "kaikki muut asiat" eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

	Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.		Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.

	[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Ihmeet]]		[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Ihmeet]]

Erkkimon (13. lokakuuta 2009 kello 07.23)

2009-10-13T07:23:20Z

← Vanhempi versio		Versio 13. lokakuuta 2009 kello 07.23
Rivi 3:		Rivi 3:
	Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.		Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.

	Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä 'pelkäksi' [[teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[säilymislaki\|säilymislait]] kuten [[Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö\|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki\|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.		Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä "pelkäksi" [[teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[säilymislaki\|säilymislait]] kuten [[Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö\|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki\|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.

	==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==		==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

Otvari: Luokkiin "Naturalismi" ja "ihmeet"

2009-08-24T12:20:02Z

Luokkiin "Naturalismi" ja "ihmeet"

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 12.20
Rivi 10:		Rivi 10:

	Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.		Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.

			[[Luokka:Naturalismi]][[Luokka:Ihmeet]]

Fyysikko: Ak: Uusi sivu: '''Luonnonlaki''' (joskus myös fysiikan laki) on luonnossa havaittu säännönmukaisuus. Luonnonlakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä yleensä ne kuv...

2009-05-13T11:30:23Z

Ak: Uusi sivu: '''Luonnonlaki''' (joskus myös fysiikan laki) on luonnossa havaittu säännönmukaisuus. Luonnonlakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä yleensä ne kuv...

Uusi sivu

'''Luonnonlaki''' (joskus myös fysiikan laki) on [[luonto|luonnossa]] havaittu säännönmukaisuus. Luonnonlakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä yleensä ne kuvaavat luontoa vajavaisesti ja korvataan yleensä jossain vaiheessa paremmaksi koetuilla luonnonlaeilla. Toisaalta selvästi vanhentuneet kuten [[klassinen mekaniikka|klassisen mekaniikan]] lait toimivat monessa tilanteessa riittävän tarkasti. Toinen ominaisuus on luonnonlain ennustuskyky eli lailla voidaan ennustaa tapahtumia, kun tiedetään lähtökohdat riittävän hyvin. Kolmanneksi luonnonlait ovat yleensä (muttei välttämättä, esimerkiksi Paulin kieltosääntö fysiikassa) matemaattisia.

Olennaista luonnonlain käsitteessä on, että luonnonlakiin liittyy aina ehtoja (ns. ceteris paribus eli 'kun muut asiat ovat samoin'-ehtoja), jotka rajaavat sitä, milloin kyseinen luonnonlaki on voimassa.

Linjanveto siitä, mitä sanotaan luonnonlaiksi ja mitä 'pelkäksi' [[teoria]]ksi on varsin liukuvaa mutta yleensä laki on jokin, jota ei enää edes kyseenalaisteta massiivisen empiirisen todistusaineiston vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi [[mekaniikan peruslait]] sekä eräitä fysikaalisia suureita koskevat [[säilymislaki|säilymislait]] kuten [[Termodynamiikka#Termodynamiikan pääsäännöt#Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö|energian säilyminen]]. Toisaalta luonnonlait ovat vain yksittäisiä relaatioita, kuten [[Mekaniikan peruslait#Mekaniikan II peruslaki|dynamiikan peruslaki]], ja teoriat, kuten [[alkuräjähdys]]teoria, ovat suurempia kokonaisuuksia, joiden todenmukaisuutta kokonaisuutena ei voi helposti tutkia.

==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista (Spinoza, Hume) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään luonnonlain rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena edellämainitut ceteris paribus ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon koestaakseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.