Larry Laudan - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: +viestiboksi

2017-08-04T10:55:30Z

+viestiboksi

← Vanhempi versio		Versio 4. elokuuta 2017 kello 10.55
Rivi 239:		Rivi 239:

	Tieteenfilosofi '''Barry Gross''' toimi evoluutionäkemystä edustaneen lakifirman tieteenfilosofisena konsulttina. Hän informoi Amerikan kansalaisvapausjärjestöä ACLU:a (''American Civil Liberties Union'') oikeudenkäynnin aikana, että kyseiset kriteerit ovat vanhentuneita. Hän kirjoittaa: “Filosofisesti nämä kriteerit olisivat voineet olla hyväksyttäviä kuusikymmentä tai kahdeksankymmentä vuotta sitten, mutta ne eivät ole täsmällisiä, ne ovat liian monisanaisia, ne eivät ota huomioon monia tärkeitä erotteluja eivätkä historiallisia tapauksia. Kannanotto ei ilmaise, ovatko ne yksittäin välttämättömiä vai yhdessä riittäviä. Ei olisi mahdollista suositella maisteriopintoihin opiskelijaa, joka ei pystyisi parempaan.”<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Gross, Barry \| Otsikko = Commentary: Philosophers at the Bar – Some Reasons for Restaint \| Julkaisu = Science, Technology ans Human Values \| Ajankohta = 1983 \| Numero = fall \| Sivut = 36 }}</ref>		Tieteenfilosofi '''Barry Gross''' toimi evoluutionäkemystä edustaneen lakifirman tieteenfilosofisena konsulttina. Hän informoi Amerikan kansalaisvapausjärjestöä ACLU:a (''American Civil Liberties Union'') oikeudenkäynnin aikana, että kyseiset kriteerit ovat vanhentuneita. Hän kirjoittaa: “Filosofisesti nämä kriteerit olisivat voineet olla hyväksyttäviä kuusikymmentä tai kahdeksankymmentä vuotta sitten, mutta ne eivät ole täsmällisiä, ne ovat liian monisanaisia, ne eivät ota huomioon monia tärkeitä erotteluja eivätkä historiallisia tapauksia. Kannanotto ei ilmaise, ovatko ne yksittäin välttämättömiä vai yhdessä riittäviä. Ei olisi mahdollista suositella maisteriopintoihin opiskelijaa, joka ei pystyisi parempaan.”<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Gross, Barry \| Otsikko = Commentary: Philosophers at the Bar – Some Reasons for Restaint \| Julkaisu = Science, Technology ans Human Values \| Ajankohta = 1983 \| Numero = fall \| Sivut = 36 }}</ref>
			{{viestipohja\| kuva = [[Kuva:UTE-kansi.jpg\|30px]]
			\|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Usko, tiede ja evoluutio]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}
	== Teoksia ==		== Teoksia ==

Samuli Koivisto: viitteet

2017-08-04T10:53:36Z

viitteet

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: +viite

2017-08-03T22:56:32Z

+viite

Näytä muutokset

Apollos: linkityksiä, aliotsikkoviilausta, korostuksia, tiivistelmätäsmennyksiä sitaattimerkein yms.

2010-09-03T09:22:03Z

linkityksiä, aliotsikkoviilausta, korostuksia, tiivistelmätäsmennyksiä sitaattimerkein yms.

Näytä muutokset

Apollos: väliotsikointia

2010-09-02T20:09:07Z

väliotsikointia

Näytä muutokset

Apollos: /* Kriteerien riittämättömyys */ vuosilukuja, kh, korostaminen, typo

2010-08-31T09:45:04Z

Kriteerien riittämättömyys: vuosilukuja, kh, korostaminen, typo

Näytä muutokset

Apollos: /* Selittäminen lainalaisuuksien pohjalta */ viite, korostuksia, vuosilukuja

2010-08-31T09:11:52Z

Selittäminen lainalaisuuksien pohjalta: viite, korostuksia, vuosilukuja

← Vanhempi versio		Versio 31. elokuuta 2010 kello 09.11
Rivi 147:		Rivi 147:


	Esimerkkinä luonnonlain perustaa vailla olevasta eli epätieteellisestä väitteestä on tuomari ~~Overtonin~~ mukaan luomisteorian kannattajien väite, että lajien muuntelulla on ulkoiset rajat. Tätä väitettä ei pystytä Overtonin mukaan selittämään tieteellisten lakien pohjalta. Hän kirjoittaa: ”näille rajoille ei ole olemassa mitään tieteellistä selitystä, jota ohjaisi luonnonlaki”. Tältä pohjalta hän päättelee, että tällaisten rajojen olettaminen on epätieteellistä. Myöhemmin samassa tekstissä Overton kommentoi hypoteesia, jonka mukaan on tapahtunut maailmanlaaja vedenpaisumus: ”Maailmanlaajuinen vedenpaisumus maailman geologisten piirteiden selitykseksi ei ole luonnonlain tuottama eikä sitä voida selittää luonnonlain pohjalta.”		Esimerkkinä luonnonlain perustaa vailla olevasta eli epätieteellisestä väitteestä on tuomari [http://en.wikipedia.org/wiki/William_Overton_(judge) '''Overton'''in] (1939–1987) mukaan luomisteorian kannattajien väite, että lajien muuntelulla on ulkoiset rajat. Tätä väitettä ei pystytä Overtonin mukaan selittämään tieteellisten lakien pohjalta. Hän kirjoittaa: ”näille rajoille ei ole olemassa mitään tieteellistä selitystä, jota ohjaisi luonnonlaki”. Tältä pohjalta hän päättelee, että tällaisten rajojen olettaminen on epätieteellistä. Myöhemmin samassa tekstissä Overton kommentoi hypoteesia, jonka mukaan on tapahtunut maailmanlaaja vedenpaisumus: ”Maailmanlaajuinen vedenpaisumus maailman geologisten piirteiden selitykseksi ei ole luonnonlain tuottama eikä sitä voida selittää luonnonlain pohjalta.”

	Laudan (2000: 28) ihmettelee sitä, miten tuomari tietää, ettei maailmanlaajuista tulvaa voida selittää luonnonlain pohjalta. Laudan lisää, että vaikka vedenpaisumusta ei voitaisi selittää tunnettujen fysiikan lakien pohjalta, vedenpaisumuksen olettaminen ei sillä perusteella ole epätieteellistä. Vuosisatojen ajan tieteentekijät ovat tehneet eron sen välillä, että osoitetaan tietyn ilmiön olemassaolo ja että kyseinen ilmiö voidaan selittää luonnonlakien pohjalta. Tieteen päämääränä on tietysti pystyä tekemään molemmat. Väitettä jonkin ilmiön tai tapahtuman olemassaolosta ei tee epätieteelliseksi se, että kyseistä ilmiötä tai tapahtumaa ei voida selittää luonnonlain pohjalta. Galileo ja Newton katsoivat todistaneensa painovoimaan perustuvien ilmiöiden olemassaolon kauan ennen kuin kukaan pystyi antamaan kausaalisen ja selittävän selonteon painovoimasta. Darwin katsoi todistaneensa luonnonvalinnan olemassaolon melkein puoli vuosisataa ennen kuin perinnöllisyystieteilijät pystyivät määrittelemään ne perinnöllisyyslait, joihin luonnonvalinta perustuu. Sovellettuna oman aikamme tieteeseen joutuisimme kyseisen periaatteen pohjalta näkemykseen, että ”mannerlaattoja tutkiva tektoniikka on epätieteellistä, koska emme ole vielä tunnistaneet niitä fysiikan ja kemian lakeja, jotka selittävät maankuoren liikkeiden dynamiikkaa” (Laudan 2000: 28). Kyseinen periaate tekisi myös koko kvalitatiivisen tutkimushaaran epätieteelliseksi, koska kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei pyritä selittämään todellisuuden ilmiöitä luonnonlakien pohjalta, vaan ihmisten aikomusten ja päämäärien pohjalta.		Laudan (2000: 28) ihmettelee sitä, miten tuomari tietää, ettei maailmanlaajuista tulvaa voida selittää luonnonlain pohjalta. Laudan lisää, että vaikka vedenpaisumusta ei voitaisi selittää tunnettujen fysiikan lakien pohjalta, vedenpaisumuksen olettaminen ei sillä perusteella ole epätieteellistä. Vuosisatojen ajan tieteentekijät ovat tehneet eron sen välillä, että osoitetaan tietyn ilmiön olemassaolo ja että kyseinen ilmiö voidaan selittää luonnonlakien pohjalta. Tieteen päämääränä on tietysti pystyä tekemään molemmat. Väitettä jonkin ilmiön tai tapahtuman olemassaolosta ei tee epätieteelliseksi se, että kyseistä ilmiötä tai tapahtumaa ei voida selittää luonnonlain pohjalta. '''Galileo''' (1564–1642) ja Newton katsoivat todistaneensa painovoimaan perustuvien ilmiöiden olemassaolon kauan ennen kuin kukaan pystyi antamaan kausaalisen ja selittävän selonteon painovoimasta. '''Darwin''' (1809–1882) katsoi todistaneensa luonnonvalinnan olemassaolon melkein puoli vuosisataa ennen kuin perinnöllisyystieteilijät pystyivät määrittelemään ne perinnöllisyyslait, joihin luonnonvalinta perustuu. Sovellettuna oman aikamme tieteeseen joutuisimme kyseisen periaatteen pohjalta näkemykseen, että ”mannerlaattoja tutkiva tektoniikka on epätieteellistä, koska emme ole vielä tunnistaneet niitä fysiikan ja kemian lakeja, jotka selittävät maankuoren liikkeiden dynamiikkaa” (Laudan 2000: 28). Kyseinen periaate tekisi myös koko kvalitatiivisen tutkimushaaran epätieteelliseksi, koska kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei pyritä selittämään todellisuuden ilmiöitä luonnonlakien pohjalta, vaan ihmisten aikomusten ja päämäärien pohjalta.

	On lisäksi huomattava, että ''evoluutioteoreettista väitettä, jonka mukaan kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä kantaisästä, ei pystytä todistamaan luonnonlain avulla''. Teoria yhteisestä kantaisästä tekee oletuksia hypoteettisista historiallisista tapahtumista ja tapahtumien mallista, jonka on tarkoitus selittää monia nykyisin havaittavia ilmiöitä. Teoria yhteisestä kantaisästä esittää väitteitä siitä, mitä tapahtui menneisyydessä. Se olettaa, että oli olemassa organismeja, jotka ovat välittäviä muotoja nykyisin elävien eliölajien välillä. Meillä ''ei kuitenkaan ole mitään havaintoja näistä oletetuista välittävistä eliölajeista. Selittävän työn tässä teoriassa tekee oletettu tapahtumasarja, ei luonnonlaki.'' (DeWolf ym. 2003: 78.) ''Jos siis tätä Rusen toista kriteeriä sovellettaisiin johdonmukaisesti, se vaatisi myös evoluutioteorian määrittelemistä ei-tieteelliseksi.''		On lisäksi huomattava, että ''evoluutioteoreettista väitettä, jonka mukaan kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä kantaisästä, ei pystytä todistamaan luonnonlain avulla''. Teoria yhteisestä kantaisästä tekee oletuksia hypoteettisista historiallisista tapahtumista ja tapahtumien mallista, jonka on tarkoitus selittää monia nykyisin havaittavia ilmiöitä. Teoria yhteisestä kantaisästä esittää väitteitä siitä, mitä tapahtui menneisyydessä. Se olettaa, että oli olemassa organismeja, jotka ovat välittäviä muotoja nykyisin elävien eliölajien välillä. Meillä ''ei kuitenkaan ole mitään havaintoja näistä oletetuista välittävistä eliölajeista. Selittävän työn tässä teoriassa tekee oletettu tapahtumasarja, ei luonnonlaki.'' (DeWolf ym. 2003: 78.) ''Jos siis tätä Rusen toista kriteeriä sovellettaisiin johdonmukaisesti, se vaatisi myös evoluutioteorian määrittelemistä ei-tieteelliseksi.''
Rivi 164:		Rivi 164:

	\|}		\|}



	== Kriteerien riittämättömyys ==		== Kriteerien riittämättömyys ==

Apollos: /* Teorian ehdollisuus */ n-viivoja, vuosilukuja

2010-08-31T08:53:39Z

Teorian ehdollisuus: n-viivoja, vuosilukuja

← Vanhempi versio		Versio 31. elokuuta 2010 kello 08.53
Rivi 101:		Rivi 101:
	Yksi kaikkein tavallisimmista kritiikeistä luomisteorian kannattajia kohtaan on, etteivät he ole suostuneet korjaamaan väitteitään tosiasia-aineiston pohjalta. Aidosti tieteellinen asenne vaatii, että henkilö on valmis muokkaamaan näkemyksiään ja että hän itse asiassa muokkaa näkemyksiään uuden tosiasia-aineiston valossa. Koska luomisteorian kannattajat eivät oletettavasti koskaan tee näin, luomisteoria ei ole aidosti tieteellinen. Tämän näkemyksen mukaan luomisteorian puolustajat pitäytyvät näkemyksiinsä aivan liian vahvasti. Tämä on ristiriidassa sen ”tieteellisen periaatteen” kanssa, että teorioihin pitäydytään vain ehdollisesti. (Ratzsch 1996a: 173.)		Yksi kaikkein tavallisimmista kritiikeistä luomisteorian kannattajia kohtaan on, etteivät he ole suostuneet korjaamaan väitteitään tosiasia-aineiston pohjalta. Aidosti tieteellinen asenne vaatii, että henkilö on valmis muokkaamaan näkemyksiään ja että hän itse asiassa muokkaa näkemyksiään uuden tosiasia-aineiston valossa. Koska luomisteorian kannattajat eivät oletettavasti koskaan tee näin, luomisteoria ei ole aidosti tieteellinen. Tämän näkemyksen mukaan luomisteorian puolustajat pitäytyvät näkemyksiinsä aivan liian vahvasti. Tämä on ristiriidassa sen ”tieteellisen periaatteen” kanssa, että teorioihin pitäydytään vain ehdollisesti. (Ratzsch 1996a: 173.)

	Tieteen historia kertoo kuitenkin erilaisen kertomuksen. Kuten '''Imre Lakatos''' (1922–1974) osoitti 1970-luvulla, jotkut kaikkein merkittävimmistä tieteellisten teorioiden luojista itsepäisesti kieltäytyivät hylkäämästä teorioitaan huolimatta niiden kanssa ristiriitaisista tosiasioista. Tieteellistä tutkimustoimintaa luonnehtii perustellusti itsepintaisuuden periaate (''principle of tenacity''), jonka mukaan teorioista pidetään kiinni, vaikka ne kohtaavat ongelmia. Tämä on ainoa tapa kehittää teoriaa niin pitkälle, että sen tieteellinen merkitys voidaan arvioida. Tieteentekijät usein pitäytyvät teorioihinsa (jopa ongelmallisiin teorioihin) yllättävän pitkiä aikoja. '''Isaac Newton''' (~~1642-1727~~) esimerkiksi teki yleisen painovoimalain perusteella planeettojen sijainneista ennusteita, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Sen sijaan että olisi hylännyt yleisen painovoimalain, Newton muokkasi joitakin lisäoletuksiaan, esimerkiksi oletusta, että planeetat ovat täysin ympyränmuotoisia ja että niihin vaikuttaa pelkästään painovoima. Newton piti kiinni yleisen painovoimalain ytimestä. Kuten Lakatos osoitti, Newtonin teorian selityksellinen joustavuus näennäisesti falsifioivan todistusaineiston edessä osoittautui yhdeksi sen suurimmista vahvuuksista. Tämä joustavuus ei vaarantanut yleisen painovoimalain tieteellistä merkitystä, toisin kuin Rusen puolustamasta tieteen määritelmästä seuraisi. (DeWolf ym. 2003: 76.) Newtonin fysiikan perusteita pidettiin aikoinaan tieteen perustana, ja ne säilyivät muuttumattomina yli kahden vuosisadan ajan huolimatta siitä, että Newton alkuperäisissä julkaisuissaan osoitti tiettyjä empiirisiä ongelmia omassa teoriassaan. Myös '''Charles Darwin''' (1809–1882) puolitoista vuosisataa myöhemmin osoitti vaikeuksia omassa teoriassaan. Siitä huolimatta hänen teorioihinsa pitäydytään tänä päivänä itsepintaisesti, vaikka teoria kohtaa lisääntyviä ongelmia.		Tieteen historia kertoo kuitenkin erilaisen kertomuksen. Kuten '''Imre Lakatos''' (1922–1974) osoitti 1970-luvulla, jotkut kaikkein merkittävimmistä tieteellisten teorioiden luojista itsepäisesti kieltäytyivät hylkäämästä teorioitaan huolimatta niiden kanssa ristiriitaisista tosiasioista. Tieteellistä tutkimustoimintaa luonnehtii perustellusti itsepintaisuuden periaate (''principle of tenacity''), jonka mukaan teorioista pidetään kiinni, vaikka ne kohtaavat ongelmia. Tämä on ainoa tapa kehittää teoriaa niin pitkälle, että sen tieteellinen merkitys voidaan arvioida. Tieteentekijät usein pitäytyvät teorioihinsa (jopa ongelmallisiin teorioihin) yllättävän pitkiä aikoja. '''Isaac Newton''' (1642–1727) esimerkiksi teki yleisen painovoimalain perusteella planeettojen sijainneista ennusteita, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Sen sijaan että olisi hylännyt yleisen painovoimalain, Newton muokkasi joitakin lisäoletuksiaan, esimerkiksi oletusta, että planeetat ovat täysin ympyränmuotoisia ja että niihin vaikuttaa pelkästään painovoima. Newton piti kiinni yleisen painovoimalain ytimestä. Kuten Lakatos osoitti, Newtonin teorian selityksellinen joustavuus näennäisesti falsifioivan todistusaineiston edessä osoittautui yhdeksi sen suurimmista vahvuuksista. Tämä joustavuus ei vaarantanut yleisen painovoimalain tieteellistä merkitystä, toisin kuin Rusen puolustamasta tieteen määritelmästä seuraisi. (DeWolf ym. 2003: 76.) Newtonin fysiikan perusteita pidettiin aikoinaan tieteen perustana, ja ne säilyivät muuttumattomina yli kahden vuosisadan ajan huolimatta siitä, että Newton alkuperäisissä julkaisuissaan osoitti tiettyjä empiirisiä ongelmia omassa teoriassaan. Myös '''Charles Darwin''' (1809–1882) puolitoista vuosisataa myöhemmin osoitti vaikeuksia omassa teoriassaan. Siitä huolimatta hänen teorioihinsa pitäydytään tänä päivänä itsepintaisesti, vaikka teoria kohtaa lisääntyviä ongelmia.

	Laudanin mukaan ''väite luomisteoreetikkojen käsitysten muuttumattomuudesta ei pidä paikkaansa''. Jos tämän päivän luomisteorian kannattajia verrataan 1800-luvun luomisteoreetikkoihin, on havaittavissa monia eroja. Lajien ehdottomasta muuttumattomuudesta on luovuttu, ja nykyään monet luomisteorian kannattajat hyväksyvät sen, että mutaatiot ja luonnonvalinta ovat mikroevoluution mekanismeja. Luomistieteen argumentit makroevoluutiota vastaan ovat viimeisten vuosikymmenten aikana laajentuneet uusille alueille kuten genetiikkaan, solubiologiaan ja biokemiaan.		Laudanin mukaan ''väite luomisteoreetikkojen käsitysten muuttumattomuudesta ei pidä paikkaansa''. Jos tämän päivän luomisteorian kannattajia verrataan 1800-luvun luomisteoreetikkoihin, on havaittavissa monia eroja. Lajien ehdottomasta muuttumattomuudesta on luovuttu, ja nykyään monet luomisteorian kannattajat hyväksyvät sen, että mutaatiot ja luonnonvalinta ovat mikroevoluution mekanismeja. Luomistieteen argumentit makroevoluutiota vastaan ovat viimeisten vuosikymmenten aikana laajentuneet uusille alueille kuten genetiikkaan, solubiologiaan ja biokemiaan.

	'''Stephen Gould''' (~~1941-2002~~), joka oli yksi näkyvimmistä luomisteorian vastustajista, myönsi, että luomisteorian kannattajat ovat muokanneet näkemyksiään perusryhmien sisällä tapahtuvan muuntelun laajuudesta. Luomisteorian kannattajat ovat tehneet nämä muutokset olemassaolevan tieteellisen todistusaineiston pohjalta. Monet luomisteorian kannattajat ovat myös muuttaneet näkemyksiään maailmankaikkeuden ja maapallon iästä tieteellisen todistusaineiston pohjalta. Näin ollen vastaväite, jonka mukaan luomisteorian kannattajat eivät koskaan korjaa näkemyksiään uusien tosiasioiden valossa, ei pidä paikkaansa. (Kummallista kyllä, ainakin yksi evoluutioteoreetikko syyttää luomisteorian kannattajia siitä, että he ''ovat'' muuttaneet näkemyksiään.) (Harris 1981: 22–23.)		'''Stephen Gould''' (1941–2002), joka oli yksi näkyvimmistä luomisteorian vastustajista, myönsi, että luomisteorian kannattajat ovat muokanneet näkemyksiään perusryhmien sisällä tapahtuvan muuntelun laajuudesta. Luomisteorian kannattajat ovat tehneet nämä muutokset olemassaolevan tieteellisen todistusaineiston pohjalta. Monet luomisteorian kannattajat ovat myös muuttaneet näkemyksiään maailmankaikkeuden ja maapallon iästä tieteellisen todistusaineiston pohjalta. Näin ollen vastaväite, jonka mukaan luomisteorian kannattajat eivät koskaan korjaa näkemyksiään uusien tosiasioiden valossa, ei pidä paikkaansa. (Kummallista kyllä, ainakin yksi evoluutioteoreetikko syyttää luomisteorian kannattajia siitä, että he ''ovat'' muuttaneet näkemyksiään.) (Harris 1981: 22–23.)

	Luomisteorian kannattajilla on epäilemättä ''joitakin'' uskomuksia, joita he eivät ole valmiita muokkaamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi oletus, että ihminen ei ole kehittynyt alemmista eläimistä ja että Jumala on luonut maailman. Tämä ei kuitenkaan poikkea siitä, miten tieteentekijät yleensä suhtautuvat teorioidensa ydinoletuksiin. Tieteentekijät ovat kaikkina aikoina pitäneet joitakin väitteitään niin perustavina, etteivät he ole katsoneet niiden olevan korjattavissa tai muutettavissa. Olisiko esimerkiksi Newton pitänyt ehdollisena väitettä, että maailmassa on voimia? Onko kvanttimekaniikka valmis luopumaan epävarmuusyhtälöstä? Ovatko fyysikot valmiit täsmentämään olosuhteet, joissa he ovat valmiit luopumaan energian säilymisen laista? Useat tieteen historioitsijat ja filosofit ('''Thomas Kuhn''', '''Paul Feyerabend''', Imre Lakatos) ovat dokumentoineet, että tieteellistä tutkimusta tavallisesti luonnehtii tietty määrä dogmaattisuutta ja että tällaisella dogmaattisuudella on rakentava merkitys tieteen päämäärien saavuttamisessa. Se auttaa tutkijoita pitämään kiinni epäsuosituista ja tieteellisen yhteisön vastustamista väitteistä niin kauan, että niiden puolesta saadaan kehitettyä tutkimusta, joka osoittaa niiden tieteellisen merkityksen. (Laudan 2000: 27.)		Luomisteorian kannattajilla on epäilemättä ''joitakin'' uskomuksia, joita he eivät ole valmiita muokkaamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi oletus, että ihminen ei ole kehittynyt alemmista eläimistä ja että Jumala on luonut maailman. Tämä ei kuitenkaan poikkea siitä, miten tieteentekijät yleensä suhtautuvat teorioidensa ydinoletuksiin. Tieteentekijät ovat kaikkina aikoina pitäneet joitakin väitteitään niin perustavina, etteivät he ole katsoneet niiden olevan korjattavissa tai muutettavissa. Olisiko esimerkiksi Newton pitänyt ehdollisena väitettä, että maailmassa on voimia? Onko kvanttimekaniikka valmis luopumaan epävarmuusyhtälöstä? Ovatko fyysikot valmiit täsmentämään olosuhteet, joissa he ovat valmiit luopumaan energian säilymisen laista? Useat tieteen historioitsijat ja filosofit ('''Thomas Kuhn''' [1922–1996], '''Paul Feyerabend''' [1924–1994], Imre Lakatos) ovat dokumentoineet, että tieteellistä tutkimusta tavallisesti luonnehtii tietty määrä dogmaattisuutta ja että tällaisella dogmaattisuudella on rakentava merkitys tieteen päämäärien saavuttamisessa. Se auttaa tutkijoita pitämään kiinni epäsuosituista ja tieteellisen yhteisön vastustamista väitteistä niin kauan, että niiden puolesta saadaan kehitettyä tutkimusta, joka osoittaa niiden tieteellisen merkityksen. (Laudan 2000: 27.)

	On tietysti mahdollista argumentoida, että oli olemassa hyviä syitä olla uskollinen Newtonin teorioille, mutta ettei ole olemassa yhtä hyviä syitä tai yleensä mitään syitä olla uskollinen luomisteorialle. Tällainen argumentti on ongelmallinen sikäli, että ''Newton itse tukeutui luomisteoriaan''.		On tietysti mahdollista argumentoida, että oli olemassa hyviä syitä olla uskollinen Newtonin teorioille, mutta ettei ole olemassa yhtä hyviä syitä tai yleensä mitään syitä olla uskollinen luomisteorialle. Tällainen argumentti on ongelmallinen sikäli, että ''Newton itse tukeutui luomisteoriaan''.
Rivi 129:		Rivi 129:

	'''James Skehan'''in ratkaisuna tähän ongelmaan on julistaa, että evoluution ”yleinen pätevyys” voidaan ”osoittaa loogisesti” – niin että evoluution perusidea säilytetään immuunina haasteilta – samalla kun ”ymmärryksemme teoriasta kehittyy” (Skehan 1986: 26). Näin hän katsoo voivansa perustella sen, että evolutionistit ovat edelleen tieteen sisällä, koska heidän ymmärryksensä evoluutioteoriasta ovat ehdollisia ja muutoksen alaisia. Mutta jos tämä on hyväksyttävä keino, silloin ''luomisteorian kannattajat voivat käyttää samaa keinoa''. (Ratzsch 1996a: 175.)		'''James Skehan'''in ratkaisuna tähän ongelmaan on julistaa, että evoluution ”yleinen pätevyys” voidaan ”osoittaa loogisesti” – niin että evoluution perusidea säilytetään immuunina haasteilta – samalla kun ”ymmärryksemme teoriasta kehittyy” (Skehan 1986: 26). Näin hän katsoo voivansa perustella sen, että evolutionistit ovat edelleen tieteen sisällä, koska heidän ymmärryksensä evoluutioteoriasta ovat ehdollisia ja muutoksen alaisia. Mutta jos tämä on hyväksyttävä keino, silloin ''luomisteorian kannattajat voivat käyttää samaa keinoa''. (Ratzsch 1996a: 175.)


	== Selittäminen lainalaisuuksien pohjalta ==		== Selittäminen lainalaisuuksien pohjalta ==

Apollos: /* Laudanin kritiikki Michael Rusen rajanvetokriteerejä kohtaan */ vuosilukuja

2010-08-31T08:22:05Z

Laudanin kritiikki Michael Rusen rajanvetokriteerejä kohtaan: vuosilukuja

← Vanhempi versio		Versio 31. elokuuta 2010 kello 08.22
Rivi 61:		Rivi 61:
	== Laudanin kritiikki Michael Rusen rajanvetokriteerejä kohtaan ==		== Laudanin kritiikki Michael Rusen rajanvetokriteerejä kohtaan ==

	Rajanvetoargumenttiin on usein vedottu luomisteorian opetusta koskevissa oikeudenkäynneissä. Darvinistinen tieteenfilosofi '''Michael Ruse''' toimi tieteenfilosofisena asiantuntijana luomistiedettä käsitelleessä oikeudenkäynnissä v. 1982. Ruse ehdotti oikeudelle viittä kriteeriä tieteen määrittelemiseksi ja erottamiseksi ei-tieteellisestä ajattelusta:		Rajanvetoargumenttiin on usein vedottu luomisteorian opetusta koskevissa oikeudenkäynneissä. Darvinistinen tieteenfilosofi '''Michael Ruse''' (1940–) toimi tieteenfilosofisena asiantuntijana luomistiedettä käsitelleessä oikeudenkäynnissä v. 1982. Ruse ehdotti oikeudelle viittä kriteeriä tieteen määrittelemiseksi ja erottamiseksi ei-tieteellisestä ajattelusta:

	#Tiedettä ohjaa luonnonlaki;		#Tiedettä ohjaa luonnonlaki;
Rivi 71:		Rivi 71:
	Nämä kriteerit ryhmittyvät kahteen ryhmään: (1) kaksi ensimmäistä kriteeriä liittyy ''lainalaisuuksiin ja selitysvoimaan'' ja (2) kolme viimeistä liittyvät tieteellisten väitteiden ''ehdollisuuteen, erehtyväisyyteen ja testattavuuteen''. Ruse jatkoi todistustaan esittämällä, että vedotessaan Luojan yksittäiseen tekoon joidenkin elämän historian tapahtumien syynä luomisteoria ei koskaan pysty täyttämään kyseisiä kriteerejä. Niinpä hän päätteli, että luomisteoria voi olla ''tosi'', mutta se ei koskaan kelpaisi ''tieteeksi''.		Nämä kriteerit ryhmittyvät kahteen ryhmään: (1) kaksi ensimmäistä kriteeriä liittyy ''lainalaisuuksiin ja selitysvoimaan'' ja (2) kolme viimeistä liittyvät tieteellisten väitteiden ''ehdollisuuteen, erehtyväisyyteen ja testattavuuteen''. Ruse jatkoi todistustaan esittämällä, että vedotessaan Luojan yksittäiseen tekoon joidenkin elämän historian tapahtumien syynä luomisteoria ei koskaan pysty täyttämään kyseisiä kriteerejä. Niinpä hän päätteli, että luomisteoria voi olla ''tosi'', mutta se ei koskaan kelpaisi ''tieteeksi''.

	Laudan kritisoi oikeuden päätöksessä käytettyjä kriteerejä tieteenfilosofisesti kestämättömiksi. Laudanin mielestä ''kyseiset kriteerit antavat perustavasti väärän kuvan rajanvetokriteerin asemasta aikamme tieteenfilosofisessa yhteisössä''. Laudanin mielestä oikeuden käyttämä kriteeristö ”kanonisoi väärän stereotypian siitä, mitä tiede on ja miten se toimii”. Laudanin mukaan ei ole mitään yksiselitteistä ja selvää kriteeriä, joka erottaisi tieteellisen ja ei-tieteellisen ajattelun toisistaan. '''Philip Quinn''' puolestaan kirjoittaa: ”Rusen näkemykset eivät edusta tieteenfilosofian vakiintunutta näkemystä. Mikä vielä pahempaa, jotkut niistä ovat selvästi epätosia ja jotkut perustuvat selvästi epäpäteviin argumentteihin.” (Quinn 1996b: 384.) Näyttää useista syistä ilmeiseltä, että tieteenfilosofia ei tarjoa mitään perusteita hylätä ei-materialistista lähtökohtaa olennaisesti epätieteellisenä. (De Wolf ym. 2003: 75–76.) Ruse ei koskaan täsmentänyt, ovatko hänen esittämänsä kriteerit tieteen välttämättömiä vai riittäviä ehtoja vai molempia.		Laudan kritisoi oikeuden päätöksessä käytettyjä kriteerejä tieteenfilosofisesti kestämättömiksi. Laudanin mielestä ''kyseiset kriteerit antavat perustavasti väärän kuvan rajanvetokriteerin asemasta aikamme tieteenfilosofisessa yhteisössä''. Laudanin mielestä oikeuden käyttämä kriteeristö ”kanonisoi väärän stereotypian siitä, mitä tiede on ja miten se toimii”. Laudanin mukaan ei ole mitään yksiselitteistä ja selvää kriteeriä, joka erottaisi tieteellisen ja ei-tieteellisen ajattelun toisistaan. '''Philip Quinn''' (1940–2004) puolestaan kirjoittaa: ”Rusen näkemykset eivät edusta tieteenfilosofian vakiintunutta näkemystä. Mikä vielä pahempaa, jotkut niistä ovat selvästi epätosia ja jotkut perustuvat selvästi epäpäteviin argumentteihin.” (Quinn 1996b: 384.) Näyttää useista syistä ilmeiseltä, että tieteenfilosofia ei tarjoa mitään perusteita hylätä ei-materialistista lähtökohtaa olennaisesti epätieteellisenä. (De Wolf ym. 2003: 75–76.) Ruse ei koskaan täsmentänyt, ovatko hänen esittämänsä kriteerit tieteen välttämättömiä vai riittäviä ehtoja vai molempia.

	Laudan huomauttaa ensinnäkin, että ''tieteenfilosofit ovat yleisesti luopuneet yrityksistä määritellä tiedettä abstraktien rajanvetokriteerien pohjalta''. He ovat havainneet erittäin vaikeaksi määritellä tiedettä sen kaltaisten metodologisten kriteerien pohjalta, joita Ruse puolusti. Kaikki esitetyt metodologiset kriteerit ovat kumoutuneet esitettyjen vastaesimerkkien valossa. Hyvin perustelluilta tieteellisiltä teorioilta on usein puuttunut jokin oletetusti välttämätön aidon tieteen piirre (esimerkiksi falsifioitavuus, havaittavuus, toistettavuus tai lainomaisten selitysten käyttö), kun taas monet huonosti todennetut, huonossa maineessa olevat tai epävarmat ideat täyttävät joitakin näistä samoista kriteereistä.		Laudan huomauttaa ensinnäkin, että ''tieteenfilosofit ovat yleisesti luopuneet yrityksistä määritellä tiedettä abstraktien rajanvetokriteerien pohjalta''. He ovat havainneet erittäin vaikeaksi määritellä tiedettä sen kaltaisten metodologisten kriteerien pohjalta, joita Ruse puolusti. Kaikki esitetyt metodologiset kriteerit ovat kumoutuneet esitettyjen vastaesimerkkien valossa. Hyvin perustelluilta tieteellisiltä teorioilta on usein puuttunut jokin oletetusti välttämätön aidon tieteen piirre (esimerkiksi falsifioitavuus, havaittavuus, toistettavuus tai lainomaisten selitysten käyttö), kun taas monet huonosti todennetut, huonossa maineessa olevat tai epävarmat ideat täyttävät joitakin näistä samoista kriteereistä.

Apollos: /* Rajanvetokriteerien epäonnistuminen */ vuosilukuja, korostuksia

2010-08-31T08:11:08Z

Rajanvetokriteerien epäonnistuminen: vuosilukuja, korostuksia

← Vanhempi versio		Versio 31. elokuuta 2010 kello 08.11
Rivi 55:		Rivi 55:
	== Rajanvetokriteerien epäonnistuminen ==		== Rajanvetokriteerien epäonnistuminen ==

	Laudanin (1996a: 337–338) mukaan filosofeilta on jo kahden vuosituhannen ajan odotettu vastausta kysymykseen siitä, mikä erottaa tieteen kaikesta sellaisesta, mikä ei täytä tieteellisyyden vaatimuksia. Filosofeja on jo kauan pidetty tieteen portinvartijoina. Heidän odotetaan kykenevän arvioimaan ja oikeuttamaan väitteitä, jotka koskevat tietyn tutkimussuunnan tieteellistä asemaa tai sen puutetta. Siksi tällä kysymyksellä on ollut merkittävä asema länsimaisessa filosofiassa. Filosofit ~~Platonista Popperiin~~ ovat yrittäneet täsmentää niitä tietoon liittyviä piirteitä, jotka erottavat tieteen muista uskomuksista ja tutkimushaaroista.		Laudanin (1996a: 337–338) mukaan filosofeilta on jo kahden vuosituhannen ajan odotettu vastausta kysymykseen siitä, mikä erottaa tieteen kaikesta sellaisesta, mikä ei täytä tieteellisyyden vaatimuksia. Filosofeja on jo kauan pidetty tieteen portinvartijoina. Heidän odotetaan kykenevän arvioimaan ja oikeuttamaan väitteitä, jotka koskevat tietyn tutkimussuunnan tieteellistä asemaa tai sen puutetta. Siksi tällä kysymyksellä on ollut merkittävä asema länsimaisessa filosofiassa. Filosofit '''Platon'''ista (427–347 eKr.) '''Popper'''iin (1902–1994 jKr.) ovat yrittäneet täsmentää niitä tietoon liittyviä piirteitä, jotka erottavat tieteen muista uskomuksista ja tutkimushaaroista.

	Laudanin mukaan filosofit ovat kuitenkin epäonnistuneet tässä tehtävässä. Ei ole onnistuttu täsmentämään mitään sellaista rajanvetokriteeriä, jonka useimmat filosofit hyväksyisivät. Ja mikä tärkeämpää, ei ole onnistuttu täsmentämään sellaista rajanvetokriteeriä, joka filosofien tai kenenkään muunkaan ''tulisi'' älyllisen rehellisyyden nimissä hyväksyä. Laudanin mukaan tämä epäonnistuminen johtuu siitä, ett''ei ole olemassa sellaisia tiedollisia piirteitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tieteen haaroille ja vain niille''.		Laudanin mukaan filosofit ovat kuitenkin epäonnistuneet tässä tehtävässä. Ei ole onnistuttu täsmentämään mitään sellaista rajanvetokriteeriä, jonka useimmat filosofit hyväksyisivät. Ja mikä tärkeämpää, ei ole onnistuttu täsmentämään sellaista rajanvetokriteeriä, joka filosofien tai kenenkään muunkaan ''tulisi'' älyllisen rehellisyyden nimissä hyväksyä. Laudanin mukaan tämä epäonnistuminen johtuu siitä, ett''ei ole olemassa sellaisia tiedollisia piirteitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tieteen haaroille ja vain niille''.


	== Laudanin kritiikki Michael Rusen rajanvetokriteerejä kohtaan ==		== Laudanin kritiikki Michael Rusen rajanvetokriteerejä kohtaan ==