Kosminen hienosäätö - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: Otti pois suojauksen sivulta ”Kosminen hienosäätö”

2022-12-17T11:55:03Z

Otti pois suojauksen sivulta ”Kosminen hienosäätö”

← Vanhempi versio	Versio 17. joulukuuta 2022 kello 11.55
(ei mitään eroa)

Samuli Koivisto: /* Painovoima */ ylimääräinen sana pois

2022-12-17T11:51:00Z

Painovoima: ylimääräinen sana pois

← Vanhempi versio		Versio 17. joulukuuta 2022 kello 11.51
Rivi 36:		Rivi 36:

	====Painovoima====		====Painovoima====
	Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että ~~vastaa~~ tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.		Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.

	====Sähkömagneettinen voima====		====Sähkömagneettinen voima====

Samuli Koivisto: /* Vahva ydinvoima */ desimaalierotin pilkuksi

2022-03-16T14:12:41Z

Vahva ydinvoima: desimaalierotin pilkuksi

← Vanhempi versio		Versio 16. maaliskuuta 2022 kello 14.12
Rivi 44:		Rivi 44:

	====Vahva ydinvoima====		====Vahva ydinvoima====
	Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.		Jo 0,5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.

	====Heikko ydinvoima====		====Heikko ydinvoima====

Samuli Koivisto: /* Kirjallisuutta */ linkkifix

2017-04-23T17:13:35Z

Kirjallisuutta: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2017 kello 17.13
Rivi 284:		Rivi 284:
	*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.		*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.
	*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.		*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.
	*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ ~~rcollins~~/~~finetune~~/~~Defining~~		*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/%7Ercollins/Fine-tuning/FT.HTM
	*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.		*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.

Samuli Koivisto: /* 40 px Lisäresursseja */ linkkifix

2017-04-23T17:11:02Z

40 px Lisäresursseja: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2017 kello 17.11
Rivi 269:		Rivi 269:

	===[[Kuva:Crystal Clear app browser.png\|40 px]] Lisäresursseja===		===[[Kuva:Crystal Clear app browser.png\|40 px]] Lisäresursseja===
	*~~[http://vod.tv7.fi/vod/~~ TV7 arkistossa] Cafe Raamattu -ohjelman jaksot ~~99 ja 100 sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.~~		*TV7 arkistossa Cafe Raamattu -ohjelman jaksot [http://www.tv7.fi/vod/player/6677/ 99] ja [http://www.tv7.fi/vod/player/6678/ 100] sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.
	*[http://www.~~veritas~~.~~org The Veritas Forum] -sivustolta voi kuunnella tai ladata [http:~~//~~www.veritas.org~~/~~media~~/~~presenters/326 G. Gonzalezin~~], [http://www.~~veritas~~.~~org~~/~~media~~/~~presenters~~/~~155 H. Rossin], [http:~~/~~/www.veritas.org/media/presenters/246 F. Ranan~~]~~, [http://www.veritas.org/media/presenters/88 F. Schaefer] ja [http://www.veritas.org/media/presenters/327 J. Richardsin] luentoja~~ aiheesta		*http://www.miksiuskon.net/maailmankaikkeuden-hienost
	**[http://www.veritas.org/media/talks/544 The Fine-Tuning of the Universe Part 1 of 2]
	*Sivustolta http://theapologiaproject.org/?page_id=5 voi katsella Privileged Planet dokumentin verkon yli. (Kannattaa katsoa tai ostaa myös Unlocking the Mystery of Life).
	*H. Ross, 2008, [http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=article&id=169:a-qjust-rightq-universe&catid=41:theistic-apologetics&Itemid=54 A "Just Right" Universe] artikkeli verkossa (ei korvaa kirjaa).
	*http://www.miksiuskon.net/~~2_maailmankaikkeuden_hienosaato.html~~

	===Kirjallisuutta===		===Kirjallisuutta===

Samuli Koivisto: /* Todennäköisyydet ja aika */ Kuka on lukenut?

2012-04-06T19:55:06Z

Todennäköisyydet ja aika: Kuka on lukenut?

← Vanhempi versio		Versio 6. huhtikuuta 2012 kello 19.55
Rivi 201:		Rivi 201:
	{{Quotation\|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}		{{Quotation\|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}

	ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.		ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani{{lähde}} laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.

	====Suureiden vaihteluväli====		====Suureiden vaihteluväli====

Samuli Koivisto: /* Tutkittavuus */ planeeralla -> planeetalla

2012-04-06T19:44:32Z

Tutkittavuus: planeeralla -> planeetalla

← Vanhempi versio		Versio 6. huhtikuuta 2012 kello 19.44
Rivi 172:		Rivi 172:
	Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:		Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:

	*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän ~~planeeralla~~ ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.		*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeetalla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.
	*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.		*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.


	==Ymmärrettävyys==		==Ymmärrettävyys==

Samuli Koivisto: /* Hiili */ typofix, metastabiilisuuteen olisi hyvä saada selvennys (viite tms.)

2012-04-06T19:39:42Z

Hiili: typofix, metastabiilisuuteen olisi hyvä saada selvennys (viite tms.)

← Vanhempi versio		Versio 6. huhtikuuta 2012 kello 19.39
Rivi 121:		Rivi 121:
	Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:		Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:
	*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.		*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.
	*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei ~~vaihtelu~~ liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja		*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtele liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja.
	*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.		*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.
	*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.		*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.

Samuli Koivisto: /* Vesi - lämmönsäätely */ Mihin keho käyttää veden? (Kesken jäänyt lause))

2012-04-06T19:36:00Z

Vesi - lämmönsäätely: Mihin keho käyttää veden? (Kesken jäänyt lause))

← Vanhempi versio		Versio 6. huhtikuuta 2012 kello 19.36
Rivi 106:		Rivi 106:
	=====Vesi - lämmönsäätely=====		=====Vesi - lämmönsäätely=====
	Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):		Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):
	*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.		*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden <!-- Mihin? -->. Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.
	*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.		*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.
	*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).		*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).

Samuli Koivisto: /* Vesi - pysyminen nesteenä */ typo

2012-04-06T19:33:22Z

Vesi - pysyminen nesteenä: typo

← Vanhempi versio		Versio 6. huhtikuuta 2012 kello 19.33
Rivi 95:		Rivi 95:

	=====Vesi - pysyminen nesteenä=====		=====Vesi - pysyminen nesteenä=====
	Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet ~~olisit~~ toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite \| Tekijä = Michael Denton \| Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe \| Julkaisija = Free Press \| Vuosi = 1998 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Lawrence J. Henderson \| Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter \| Julkaisija = Peter Smith Pub Inc \| Vuosi = 1981 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:		Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisivat toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite \| Tekijä = Michael Denton \| Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe \| Julkaisija = Free Press \| Vuosi = 1998 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Lawrence J. Henderson \| Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter \| Julkaisija = Peter Smith Pub Inc \| Vuosi = 1981 \| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:

	*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.		*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.