Konstruktivistinen tietoteoria - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ +sarakkeet

2017-04-23T16:56:35Z

Viitteet: +sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2017 kello 16.56
Rivi 219:		Rivi 219:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	* Lähdeteos: {{Kirjaviite \| Tekijä = Puolimatka, T. \| Nimeke = Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin \| Julkaisija = Helsinki: Tammi \| Vuosi = 2002}}		* Lähdeteos: {{Kirjaviite \| Tekijä = Puolimatka, T. \| Nimeke = Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin \| Julkaisija = Helsinki: Tammi \| Vuosi = 2002}}
	{{viitteet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka: Filosofia]] [[Luokka: Epistemologia]] [[Luokka: Tieteenfilosofia]]		[[Luokka: Filosofia]] [[Luokka: Epistemologia]] [[Luokka: Tieteenfilosofia]]

Samuli Koivisto: Viitattu teos varmistettu ja viite siten päivitetty

2016-07-29T13:11:49Z

Viitattu teos varmistettu ja viite siten päivitetty

← Vanhempi versio		Versio 29. heinäkuuta 2016 kello 13.11
Rivi 185:		Rivi 185:
	Sosiaalisesta konstruktivismista on esitetty sekä heikko että vahva tulkinta. Heikko tulkinta on melko yleisesti hyväksytty. Sen mukaan tieteellinen tutkimus on yhteisöllinen prosessi, johon vaikuttavat monet yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Tähän tulkintaan ei kannata tässä yhteydessä kiinnittää huomiota, koska se ei ole kiistanalainen. On yleisesti hyväksyttyä, että tieteelliset teoriat rakennetaan tiedeyhteisössä, jonka toimintaan vaikuttavat sosiologiset lainalaisuudet.		Sosiaalisesta konstruktivismista on esitetty sekä heikko että vahva tulkinta. Heikko tulkinta on melko yleisesti hyväksytty. Sen mukaan tieteellinen tutkimus on yhteisöllinen prosessi, johon vaikuttavat monet yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Tähän tulkintaan ei kannata tässä yhteydessä kiinnittää huomiota, koska se ei ole kiistanalainen. On yleisesti hyväksyttyä, että tieteelliset teoriat rakennetaan tiedeyhteisössä, jonka toimintaan vaikuttavat sosiologiset lainalaisuudet.

	Tarkoituksena on sen sijaan keskittää huomio sosiaalisen konstruktivismin vahvaan tulkintaan. Sen mukaan tieteellisen tiedon sisältöä määrittää enemmän se yhteiskunnallinen tilanne, jossa se syntyy, kuin sen tutkimuskohteena olevan luonnollisen maailman asiaintilat: "Tieteellinen tieto on peräisin pikemmin sosiaalisesta maailmasta kuin luonnollisesta maailmasta".<ref>Woolgar ~~1983: 244 (Todennäköisesti tutkimus~~, ~~joka löytyy [http://www~~.~~sbs.ox~~.ac.~~uk/sites/default/files/profile_cvs/woolgar_steve_cv~~.~~pdf Steve Woolgarin CV~~:~~n] viidenneltä sivulta)~~</ref> Sikäli kuin sosiaaliset konstruktivistit myöntävät sellaisen luonnollisen maailman olemassaolon, joka on riippumaton sosiaalisista ryhmistä ja mekanismeista, he pitävät sitä pelkkänä reunaehtona, joka vaikuttaa tutkijoiden teorioihin vain heikosti jos ollenkaan. Harry Collinsin<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Collins, H. \| Otsikko = Stages in the Empirical Program of Relativism \| Julkaisu = Social Studies of Science \| Ajankohta = 1981 \| Sivut = 3 \| Numero = 11}}</ref> mukaan sosiaalinen konstruktivismi omaksuu "julkilausutun relativismin, jossa luonnollisella maailmalla on pieni tai olematon rooli tieteellisen tiedon rakentamisessa".		Tarkoituksena on sen sijaan keskittää huomio sosiaalisen konstruktivismin vahvaan tulkintaan. Sen mukaan tieteellisen tiedon sisältöä määrittää enemmän se yhteiskunnallinen tilanne, jossa se syntyy, kuin sen tutkimuskohteena olevan luonnollisen maailman asiaintilat: "Tieteellinen tieto on peräisin pikemmin sosiaalisesta maailmasta kuin luonnollisesta maailmasta".<ref>Woolgar, S. "Irony in the Social Study of Science", teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = toim. K. Knorr-Cetina ja M. Mulkay \| Nimeke = Science Observed \| Julkaisija = London: Sage \| Vuosi = 1983 \| Sivu = 244 }}</ref> Sikäli kuin sosiaaliset konstruktivistit myöntävät sellaisen luonnollisen maailman olemassaolon, joka on riippumaton sosiaalisista ryhmistä ja mekanismeista, he pitävät sitä pelkkänä reunaehtona, joka vaikuttaa tutkijoiden teorioihin vain heikosti jos ollenkaan. Harry Collinsin<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Collins, H. \| Otsikko = Stages in the Empirical Program of Relativism \| Julkaisu = Social Studies of Science \| Ajankohta = 1981 \| Sivut = 3 \| Numero = 11}}</ref> mukaan sosiaalinen konstruktivismi omaksuu "julkilausutun relativismin, jossa luonnollisella maailmalla on pieni tai olematon rooli tieteellisen tiedon rakentamisessa".

	Sosiaalinen konstruktivismi on tietoteoreettisesti joko relativistinen tai agnostinen. Sen mielestä tieteellisiä kuvauksia luonnosta ei voida arvioida toden ja epätoden ulottuvuudella. Tutkijat eivät luo tieteellisiä teorioitaan kosketuksissa objektiiviseen todellisuuteen - tämä on sosiaalisen konstruktivismin mukaan mahdotonta. Tieteelliset teoriat syntyvät neuvottelujen tuloksena, ja niihin vaikuttavat tiedeyhteisön sisäiset valtasuhteet, kilpailevien koulukuntien välinen voimatasapaino ja etunäkökohdat. Pickeringin mielestä esimerkiksi kvarkin käsitteen luomiseen ovat vaikuttaneet enemmän yhteiskunnalliset tekijät kuin todellisuuden rakenne:		Sosiaalinen konstruktivismi on tietoteoreettisesti joko relativistinen tai agnostinen. Sen mielestä tieteellisiä kuvauksia luonnosta ei voida arvioida toden ja epätoden ulottuvuudella. Tutkijat eivät luo tieteellisiä teorioitaan kosketuksissa objektiiviseen todellisuuteen - tämä on sosiaalisen konstruktivismin mukaan mahdotonta. Tieteelliset teoriat syntyvät neuvottelujen tuloksena, ja niihin vaikuttavat tiedeyhteisön sisäiset valtasuhteet, kilpailevien koulukuntien välinen voimatasapaino ja etunäkökohdat. Pickeringin mielestä esimerkiksi kvarkin käsitteen luomiseen ovat vaikuttaneet enemmän yhteiskunnalliset tekijät kuin todellisuuden rakenne:

Samuli Koivisto: Loput viitteet täydennetty

2016-06-07T17:12:59Z

Loput viitteet täydennetty

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: 6 ensimmäistä viitettä täydennetty

2016-06-06T19:47:31Z

6 ensimmäistä viitettä täydennetty

Samuli Koivisto: viitteitä viitteisiin, kh

2013-12-20T10:20:02Z

viitteitä viitteisiin, kh

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: viitteitä viitteisiin

2013-12-17T15:43:26Z

viitteitä viitteisiin

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: /* Konstruktivismi ja empirismi */ viitteet viittesiin

2013-11-02T11:47:09Z

Konstruktivismi ja empirismi: viitteet viittesiin

← Vanhempi versio		Versio 2. marraskuuta 2013 kello 11.47
Rivi 80:		Rivi 80:

	== Konstruktivismi ja empirismi ==		== Konstruktivismi ja empirismi ==


	Radikaalin konstruktivismin piirissä on ensinnäkin tavallista asettaa konstruktivismi ja empirismi toisensa poissulkeviksi vaihtoehdoiksi. Tällainen vastakkainasettelu ei kuitenkaan tee oikeutta niiden suhteelle. Vaikka '''empirismi''' olettaakin, että tiedon perusainekset (aistivaikutelmat) saadaan kokemuksesta, ihmismielen aktiivista panosta tarvitaan ainesten yhdistelemiseen ja kokonaiskuvan rakentamiseen. Empirististen näkemysten erot koskevat sitä, miten valmiiksi hahmottuneena todellisuus avautuu kokemukselle. Empiristinen näkemys ei siis sulje pois aktiivista tiedollista konstruointia, joten empirismi ja konstruktivismi eivät ole toisiaan poissulkevia näkemyksiä.		Radikaalin konstruktivismin piirissä on ensinnäkin tavallista asettaa konstruktivismi ja empirismi toisensa poissulkeviksi vaihtoehdoiksi. Tällainen vastakkainasettelu ei kuitenkaan tee oikeutta niiden suhteelle. Vaikka '''empirismi''' olettaakin, että tiedon perusainekset (aistivaikutelmat) saadaan kokemuksesta, ihmismielen aktiivista panosta tarvitaan ainesten yhdistelemiseen ja kokonaiskuvan rakentamiseen. Empirististen näkemysten erot koskevat sitä, miten valmiiksi hahmottuneena todellisuus avautuu kokemukselle. Empiristinen näkemys ei siis sulje pois aktiivista tiedollista konstruointia, joten empirismi ja konstruktivismi eivät ole toisiaan poissulkevia näkemyksiä.

	Australialaisen filosofin '''Wallis Suchting'''in mukaan konstruktivistinen tiedonkäsitys ei ole vastakkainen empirismille vaan yksi empirismin muoto (Suchting 1992: 247). Se on subjektiivista empirismiä, johon on liitetty joitakin vaikutteita '''Jean Piaget'''ilta ja '''Thomas S. Kuhn'''ilta. Subjektiivisen empirismin edustaja '''David Hume''' (1711-1776) ajatteli, että ihminen voi perimmältään tietää vain sen, millaisena maailma ilmenee hänelle. Ihmisellä ei ole tietoa siitä, millainen maailma on todella. Subjektiivisen empirismin ydinajatuksena on kysymys: "Jos tietomme tajunnan ulkopuolisesta maailmasta välittyy täysin sitä esittävien havaintojen kautta, eikö tulisi johdonmukaisesti päätellä, että tietomme kokonaan rajoittuu näihin havaintoihin? Voiko ihminen tietää mitään muuta kuin omat aistivaikutelmansa?" (McCarty & Schwandt 2000: 44.)		Australialaisen filosofin '''Wallis Suchting'''in mukaan konstruktivistinen tiedonkäsitys ei ole vastakkainen empirismille vaan yksi empirismin muoto.<ref>Suchting 1992: 247</ref> Se on subjektiivista empirismiä, johon on liitetty joitakin vaikutteita '''Jean Piaget'''ilta ja '''Thomas S. Kuhn'''ilta. Subjektiivisen empirismin edustaja '''David Hume''' (1711-1776) ajatteli, että ihminen voi perimmältään tietää vain sen, millaisena maailma ilmenee hänelle. Ihmisellä ei ole tietoa siitä, millainen maailma on todella. Subjektiivisen empirismin ydinajatuksena on kysymys: "Jos tietomme tajunnan ulkopuolisesta maailmasta välittyy täysin sitä esittävien havaintojen kautta, eikö tulisi johdonmukaisesti päätellä, että tietomme kokonaan rajoittuu näihin havaintoihin? Voiko ihminen tietää mitään muuta kuin omat aistivaikutelmansa?"<ref>McCarty & Schwandt 2000: 44.</ref>

	Humen ja tietoteoreettisten konstruktivistien edustamassa tiedonkäsityksessä ei ole mitään uutta. Sitä ei ole edes pidettävä kovin kehittyneenä käsityksenä inhimillisestä tiedosta, koska se ei pysty tekemään oikeutta sille, että pystymme käytännössä toimimaan havaintojemme pohjalta. Nykyisessä tietoteoreettisessa keskustelussa sille on esitetty useita merkittäviä vaihtoehtoja, jotka eivät kohtaa konstruktivismin ongelmia. (Ks. Lammenranta 1993.)		Humen ja tietoteoreettisten konstruktivistien edustamassa tiedonkäsityksessä ei ole mitään uutta. Sitä ei ole edes pidettävä kovin kehittyneenä käsityksenä inhimillisestä tiedosta, koska se ei pysty tekemään oikeutta sille, että pystymme käytännössä toimimaan havaintojemme pohjalta. Nykyisessä tietoteoreettisessa keskustelussa sille on esitetty useita merkittäviä vaihtoehtoja, jotka eivät kohtaa konstruktivismin ongelmia.<ref>Ks. Lammenranta 1993.</ref>

	''Konstruktivistinen tiedonkäsitys'' ei siten ole vastakkainen empirismille, vaan ''yksi subjektiivisen empirismin muoto''. Konstruktivismin ''vastakohta'' on ''realistinen'' oletus, jonka mukaan ihmisen tiedolliset valmiudet soveltuvat niin hyvin tehtäväänsä, että niiden avulla on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. '''Realismi'''n mukaan erilaisista lähtökohdista luotuja käsityksiä ja teorioita voidaan arvioida yleispätevillä kriteereillä tarkoituksena saada selville, miten oikean kuvan ne antavat todellisuudesta. (Lammenranta 1993: 60.) Tiedollisten kokonaisuuksien opettaminen on mielekästä, vaikka käsitykset muuttuvat ja kehittyvät tutkimuksen edistyessä.		''Konstruktivistinen tiedonkäsitys'' ei siten ole vastakkainen empirismille, vaan ''yksi subjektiivisen empirismin muoto''. Konstruktivismin ''vastakohta'' on ''realistinen'' oletus, jonka mukaan ihmisen tiedolliset valmiudet soveltuvat niin hyvin tehtäväänsä, että niiden avulla on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. '''Realismi'''n mukaan erilaisista lähtökohdista luotuja käsityksiä ja teorioita voidaan arvioida yleispätevillä kriteereillä tarkoituksena saada selville, miten oikean kuvan ne antavat todellisuudesta.<ref>Lammenranta 1993: 60.</ref> Tiedollisten kokonaisuuksien opettaminen on mielekästä, vaikka käsitykset muuttuvat ja kehittyvät tutkimuksen edistyessä.

	== Havaintojen ja todellisuuden suhde ==		== Havaintojen ja todellisuuden suhde ==

Apollos: /* Havaintojen ja todellisuuden suhde */ lähinnä artikkelilinkitys

2013-08-05T22:53:46Z

Havaintojen ja todellisuuden suhde: lähinnä artikkelilinkitys

← Vanhempi versio		Versio 5. elokuuta 2013 kello 22.53
Rivi 91:		Rivi 91:

	== Havaintojen ja todellisuuden suhde ==		== Havaintojen ja todellisuuden suhde ==



	Toiseksi konstruktivistiseen näkemykseen katsotaan tavallisesti kuuluvan, että havainnot eivät tarkasti vastaa todellisuutta. Useinkaan ei tarkemmin määritellä, miten epätarkkoja havainnot ovat. Onko havainnoilla yleensä mitään yhteyttä tajunnan ulkopuoliseen todellisuuteen, vai onko havaintoja pidettävä puhtaasti subjektiivisina luomuksina? Kaikki myöntänevät, että ihmiset tekevät ajoittain havaintovirheitä. Kysymys koskee sitä, voidaanko havaintojen katsoa ''kohtuullisen luotettavasti'' välittävän meille kuvan tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta ''normaaliolosuhteissa''. Radikaalin konstruktivismin oletuksena näyttäisi olevan, että havainnot ovat ''perustavasti epäluotettavia''.		Toiseksi konstruktivistiseen näkemykseen katsotaan tavallisesti kuuluvan, että havainnot eivät tarkasti vastaa todellisuutta. Useinkaan ei tarkemmin määritellä, miten epätarkkoja havainnot ovat. Onko havainnoilla yleensä mitään yhteyttä tajunnan ulkopuoliseen todellisuuteen, vai onko havaintoja pidettävä puhtaasti subjektiivisina luomuksina? Kaikki myöntänevät, että ihmiset tekevät ajoittain havaintovirheitä. Kysymys koskee sitä, voidaanko havaintojen katsoa ''kohtuullisen luotettavasti'' välittävän meille kuvan tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta ''normaaliolosuhteissa''. Radikaalin konstruktivismin oletuksena näyttäisi olevan, että havainnot ovat ''perustavasti epäluotettavia''.

	''Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa oppijan aktiivista panosta'' tiedon rakentamisessa. Oppija ei ole tiedon passiivinen vastaanottaja, vaan sen aktiivinen luoja ja rakentaja. Oppija ei ota tietoa vastaan sen enempää ulkopuoliselta todellisuudelta kuin opettajaltakaan. Jos luonto painaisi jälkensä oppijan mieleen, voitaisiin olettaa tiedollisten käsitysten vastaavan ulkopuolista todellisuutta. Koska konstruktivismi olettaa, ettei ulkopuolinen todellisuus piirrä jälkiään tajuntaan vaan että yksilö itse rakentaa tiedolliset käsityksensä vapaina luomuksina, se myös olettaa yhteyden ulkopuoliseen todellisuuteen olevan heikko tai puuttuvan kokonaan.		''[[Konstruktivistinen oppimisen teoria\|Konstruktivistinen oppimiskäsitys]] korostaa oppijan aktiivista panosta'' tiedon rakentamisessa. Oppija ei ole tiedon passiivinen vastaanottaja, vaan sen aktiivinen luoja ja rakentaja. Oppija ei ota tietoa vastaan sen enempää ulkopuoliselta todellisuudelta kuin opettajaltakaan. Jos luonto painaisi jälkensä oppijan mieleen, voitaisiin olettaa tiedollisten käsitysten vastaavan ulkopuolista todellisuutta. Koska konstruktivismi olettaa, ettei ulkopuolinen todellisuus piirrä jälkiään tajuntaan vaan että yksilö itse rakentaa tiedolliset käsityksensä vapaina luomuksina, se myös olettaa yhteyden ulkopuoliseen todellisuuteen olevan heikko tai puuttuvan kokonaan.

	Toisin kuin konstruktivismi olettaa, näiden kahden käsityksen välillä ei ole kuitenkaan välttämätöntä loogista yhteyttä: ihmisen aktiivisuus tiedonhankinnan prosessissa ei estä luotettavan tiedon saantia. ''Vaikka ihminen on aktiivinen tiedon hankkija, tieto voi olla luotettavaa, jos ihmisen tiedolliset valmiudet ovat sopivia tehtäväänsä.'' Passiivinen tiedon piirtyminen ihmismieleen ei ole ainoa mahdollinen tapa tuottaa luotettavaa tietoa. Sitä on mahdollista tuottaa myös aktiivisen prosessin tuloksena, jos siinä noudatetaan oikeita menettelytapoja, jos mielen aktiivisuus on oikein suuntautunut ja tiedolliset valmiudet ovat asianmukaisesti kehittyneet.		Toisin kuin konstruktivismi olettaa, näiden kahden käsityksen välillä ei ole kuitenkaan välttämätöntä loogista yhteyttä: ihmisen aktiivisuus tiedonhankinnan prosessissa ei estä luotettavan tiedon saantia. ''Vaikka ihminen on aktiivinen tiedon hankkija, tieto voi olla luotettavaa, jos ihmisen tiedolliset valmiudet ovat sopivia tehtäväänsä.'' Passiivinen tiedon piirtyminen ihmismieleen ei ole ainoa mahdollinen tapa tuottaa luotettavaa tietoa. Sitä on mahdollista tuottaa myös aktiivisen prosessin tuloksena, jos siinä noudatetaan oikeita menettelytapoja, jos mielen aktiivisuus on oikein suuntautunut ja tiedolliset valmiudet ovat asianmukaisesti kehittyneet.

Apollos: /* Konstruktivismi ja empirismi */ korostuslisä

2013-08-05T20:30:13Z

Konstruktivismi ja empirismi: korostuslisä

← Vanhempi versio		Versio 5. elokuuta 2013 kello 20.30
Rivi 88:		Rivi 88:
	Humen ja tietoteoreettisten konstruktivistien edustamassa tiedonkäsityksessä ei ole mitään uutta. Sitä ei ole edes pidettävä kovin kehittyneenä käsityksenä inhimillisestä tiedosta, koska se ei pysty tekemään oikeutta sille, että pystymme käytännössä toimimaan havaintojemme pohjalta. Nykyisessä tietoteoreettisessa keskustelussa sille on esitetty useita merkittäviä vaihtoehtoja, jotka eivät kohtaa konstruktivismin ongelmia. (Ks. Lammenranta 1993.)		Humen ja tietoteoreettisten konstruktivistien edustamassa tiedonkäsityksessä ei ole mitään uutta. Sitä ei ole edes pidettävä kovin kehittyneenä käsityksenä inhimillisestä tiedosta, koska se ei pysty tekemään oikeutta sille, että pystymme käytännössä toimimaan havaintojemme pohjalta. Nykyisessä tietoteoreettisessa keskustelussa sille on esitetty useita merkittäviä vaihtoehtoja, jotka eivät kohtaa konstruktivismin ongelmia. (Ks. Lammenranta 1993.)

	''Konstruktivistinen tiedonkäsitys'' ei siten ole vastakkainen empirismille, vaan ''yksi subjektiivisen empirismin muoto''. Konstruktivismin vastakohta on ''realistinen'' oletus, jonka mukaan ihmisen tiedolliset valmiudet soveltuvat niin hyvin tehtäväänsä, että niiden avulla on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. '''Realismi'''n mukaan erilaisista lähtökohdista luotuja käsityksiä ja teorioita voidaan arvioida yleispätevillä kriteereillä tarkoituksena saada selville, miten oikean kuvan ne antavat todellisuudesta. (Lammenranta 1993: 60.) Tiedollisten kokonaisuuksien opettaminen on mielekästä, vaikka käsitykset muuttuvat ja kehittyvät tutkimuksen edistyessä.		''Konstruktivistinen tiedonkäsitys'' ei siten ole vastakkainen empirismille, vaan ''yksi subjektiivisen empirismin muoto''. Konstruktivismin ''vastakohta'' on ''realistinen'' oletus, jonka mukaan ihmisen tiedolliset valmiudet soveltuvat niin hyvin tehtäväänsä, että niiden avulla on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. '''Realismi'''n mukaan erilaisista lähtökohdista luotuja käsityksiä ja teorioita voidaan arvioida yleispätevillä kriteereillä tarkoituksena saada selville, miten oikean kuvan ne antavat todellisuudesta. (Lammenranta 1993: 60.) Tiedollisten kokonaisuuksien opettaminen on mielekästä, vaikka käsitykset muuttuvat ja kehittyvät tutkimuksen edistyessä.

	== Havaintojen ja todellisuuden suhde ==		== Havaintojen ja todellisuuden suhde ==

Apollos: /* Radikaali konstruktivismi */ välimerkintöjä

2013-08-05T20:25:39Z

Radikaali konstruktivismi: välimerkintöjä

← Vanhempi versio		Versio 5. elokuuta 2013 kello 20.25
Rivi 69:		Rivi 69:
	Von Glasersfeldin mukaan inhimillinen tieto ei saavuta tarkkaa kuvaa tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta. Havainnot eivät anna ihmiselle sellaista kosketusta maailmaan, että hän pystyisi niiden avulla rakentamaan kuvan maailmasta sellaisena kuin se todella on. Parhaimmillaan inhimillinen tieto on vain yritystä rakentaa havaintojen pohjalta sellainen käsitys maailmasta, joka tekee mahdolliseksi selviämisen, eloonjäämisen. Von Glasersfeldin mielestä on välttämätöntä luopua totuuden korrespondenssiteoriasta, jonka mukaan totuus on sitä, että tiedolliset väitteemme vastaavat todellisuutta.		Von Glasersfeldin mukaan inhimillinen tieto ei saavuta tarkkaa kuvaa tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta. Havainnot eivät anna ihmiselle sellaista kosketusta maailmaan, että hän pystyisi niiden avulla rakentamaan kuvan maailmasta sellaisena kuin se todella on. Parhaimmillaan inhimillinen tieto on vain yritystä rakentaa havaintojen pohjalta sellainen käsitys maailmasta, joka tekee mahdolliseksi selviämisen, eloonjäämisen. Von Glasersfeldin mielestä on välttämätöntä luopua totuuden korrespondenssiteoriasta, jonka mukaan totuus on sitä, että tiedolliset väitteemme vastaavat todellisuutta.

	Radikaali konstruktivismi luotiin yrityksenä kiertää perinteisen tietoteorian paradoksi – – oletus, jonka mukaan tietoa voidaan kutsua "todeksi" ainoastaan jos sitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän tarkkana kuvauksena maailmasta joka on olemassa "itsessään", ennen yksilön kokemusta ja riippumatta siitä.<ref>von Glasersfeld 1991: 13</ref>		Radikaali konstruktivismi luotiin yrityksenä kiertää perinteisen tietoteorian paradoksi –<!-- -->– oletus, jonka mukaan tietoa voidaan kutsua "todeksi" ainoastaan, jos sitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän tarkkana kuvauksena maailmasta, joka on olemassa "itsessään", ennen yksilön kokemusta ja riippumatta siitä.<ref>von Glasersfeld 1991: 13</ref>

	Von Glasersfeldin mukaan ihmisen havainnot eivät heijasta todellisuutta sellaisenaan, vaan ne ovat ihmisen pyrkimystä rakentaa mielessään sellainen maailma, jonka kanssa hän voi elää.		Von Glasersfeldin mukaan ihmisen havainnot eivät heijasta todellisuutta sellaisenaan, vaan ne ovat ihmisen pyrkimystä rakentaa mielessään sellainen maailma, jonka kanssa hän voi elää.

← Vanhempi versio		Versio 6. kesäkuuta 2016 kello 19.47
Rivi 24:		Rivi 24:
	Konstruktivismin keskeisin sekaannus ilmenee päättelyssä, jonka mukaan ihmisen aktiivisuus tiedon hankkimisessa johtaa siihen, että hänen tiedolliset käsityksensä eivät vastaa todellisuutta. Tämä konstruktivistinen käsitys on kuitenkin kyseenalaistettavissa, ja on perusteltua väittää, että älyllinen aktiivisuus kehittää käsityksiä paremmin todellisuutta vastaaviksi. Aktiivinen tiedonhankkimisen prosessi voi tuottaa luotettavaa tietoa, jos aktiivisuus on oikein suuntautunutta ja ihmisen tiedolliset valmiudet ovat sopivia luotettavan tiedon hankkimiseen.		Konstruktivismin keskeisin sekaannus ilmenee päättelyssä, jonka mukaan ihmisen aktiivisuus tiedon hankkimisessa johtaa siihen, että hänen tiedolliset käsityksensä eivät vastaa todellisuutta. Tämä konstruktivistinen käsitys on kuitenkin kyseenalaistettavissa, ja on perusteltua väittää, että älyllinen aktiivisuus kehittää käsityksiä paremmin todellisuutta vastaaviksi. Aktiivinen tiedonhankkimisen prosessi voi tuottaa luotettavaa tietoa, jos aktiivisuus on oikein suuntautunutta ja ihmisen tiedolliset valmiudet ovat sopivia luotettavan tiedon hankkimiseen.

	'''Stephen Lerman'''in<ref>1989: 212</ref> mukaan konstruktivismi ottaa lähtökohdaksi psykologisen väitteen:		'''Stephen Lerman'''in<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Lerman S. \| Nimeke = Constructivism, Mathematics, and Mathematics Education \| Julkaisija = Education Studies in Mathematics 20 \| Vuosi = 1989 \| Sivu = 212 \| Selite = \| Tunniste = }}</ref> mukaan konstruktivismi ottaa lähtökohdaksi psykologisen väitteen:

	:(1) "Ihmismieli on aktiivinen hankkiessaan tietoa"		:(1) "Ihmismieli on aktiivinen hankkiessaan tietoa"
Rivi 36:		Rivi 36:
	Konstruktivistisen tiedonkäsityksen mukaan ei ole mahdollista saavuttaa objektiivista tietoa maailmasta sellaisena kuin se todellisuudessa on. '''Michael Devitt''' kuvaa konstruktivismia seuraavasti:		Konstruktivistisen tiedonkäsityksen mukaan ei ole mahdollista saavuttaa objektiivista tietoa maailmasta sellaisena kuin se todellisuudessa on. '''Michael Devitt''' kuvaa konstruktivismia seuraavasti:

	{{sitaatti\|Ainoa riippumaton todellisuus on tietomme ja kielemme tavoittamattomissa. Tiedetty maailma on osittain käsitteiden konstruoima. Nämä käsitteet eroavat (kielellisestä, sosiaalisesta, tieteellisestä jne.) ryhmästä toiseen. Kukin tällainen maailma on olemassa vain suhteessa kunkin ryhmän soveltamiin käsitteisiin.\|Michael Devitt<ref>Devitt 1991: 235, ~~suomennos Lammenranta~~ 1993: 58.</ref>}}		{{sitaatti\|Ainoa riippumaton todellisuus on tietomme ja kielemme tavoittamattomissa. Tiedetty maailma on osittain käsitteiden konstruoima. Nämä käsitteet eroavat (kielellisestä, sosiaalisesta, tieteellisestä jne.) ryhmästä toiseen. Kukin tällainen maailma on olemassa vain suhteessa kunkin ryhmän soveltamiin käsitteisiin.\|Michael Devitt<ref> {{Kirjaviite \| Tekijä = Devitt, M. \| Nimeke = Realism and Truth \| Julkaisija = Oxford: Blackwell \| Vuosi = 1991 \| Sivu = 235 }} Suomennos {{Kirjaviite \| Tekijä = Lammenranta, M. \| Nimeke = Tietoteoria \| Julkaisija = Tampere: Gaudeamus \| Vuosi = 1993 \| Sivu = 58 }} </ref>}}

	Mitään objektiivista tietoa ei ole olemassa. Siksi eri yksilöt voivat perustellusti päätyä rakentamaan erilaisia tiedollisia rakennelmia.		Mitään objektiivista tietoa ei ole olemassa. Siksi eri yksilöt voivat perustellusti päätyä rakentamaan erilaisia tiedollisia rakennelmia.

	{{sitaatti\|Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa oikeaa ja väärää tietoa, vaan ainoastaan erilaisia käsityksiä ja merkityksiä. Tieto ja tietoon suhtautuminen on aina suhteellista.\|Leino & Leino<ref>Leino & Leino 1997: 45.</ref>}}		{{sitaatti\|Konstruktivistisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa oikeaa ja väärää tietoa, vaan ainoastaan erilaisia käsityksiä ja merkityksiä. Tieto ja tietoon suhtautuminen on aina suhteellista.\|Leino & Leino<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Leino, A-L. & Leino, J. \| Nimeke = Opettaminen ammattina \| Julkaisija = Helsinki: Kirjayhtymä \| Vuosi = 1997 \| Sivu = 45 }}</ref>}}

	Tiedollisten rakennelmien pätevyyttä ei arvioida sen perusteella, miten hyvin ne onnistuvat kuvaamaan oletettua objektiivista todellisuutta, vaan sen perusteella, miten hyvin ne palvelevat luojiensa tarkoitusperiä. '''Antonio Bettencourt''' ilmaisee konstruktivistisen näkemyksen seuraavasti:		Tiedollisten rakennelmien pätevyyttä ei arvioida sen perusteella, miten hyvin ne onnistuvat kuvaamaan oletettua objektiivista todellisuutta, vaan sen perusteella, miten hyvin ne palvelevat luojiensa tarkoitusperiä. '''Antonio Bettencourt''' ilmaisee konstruktivistisen näkemyksen seuraavasti:

	{{sitaatti\|- - idealismin tavoin konstruktivismi opettaa, että olemme kognitiivisesti irrallaan todellisuuden luonteesta - -. Tietomme on parhaimmillaan sellaisten muutosten kartoittamista, joita todellisuus sallii.\|Bettencourt<ref>Bettencourt 1993: 46</ref>}}		{{sitaatti\|- - idealismin tavoin konstruktivismi opettaa, että olemme kognitiivisesti irrallaan todellisuuden luonteesta - -. Tietomme on parhaimmillaan sellaisten muutosten kartoittamista, joita todellisuus sallii.\|Antonio Bettencourt<ref>Bettencourt Antonio: "The Construction of Knowledge: A Radical Constructivist View" teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = Kenneth Tobin (toim.) \| Nimeke = The Practice of Constructivism in Science and Mathematics Education \| Julkaisija = Washington DC: AAAS Press \| Vuosi = 1993 \| Sivu = 46 }}</ref>}}

	Bettencourtin mukaan suuri määrä erilaisia tiedollisia rakennelmia sopii yhteen todellisuuden kanssa. Tiedollisesti päteviä ovat sellaiset rakennelmat, jotka auttavat niiden luojia toteuttamaan päämääriään ja toimimaan menestyksellisesti.		Bettencourtin mukaan suuri määrä erilaisia tiedollisia rakennelmia sopii yhteen todellisuuden kanssa. Tiedollisesti päteviä ovat sellaiset rakennelmat, jotka auttavat niiden luojia toteuttamaan päämääriään ja toimimaan menestyksellisesti.
Rivi 56:		Rivi 56:
	Konstruktivistinen tietoteoria saa erilaisia muotoja sen mukaan, korostetaanko yksilön vai yhteisön merkitystä tiedon rakentamisen prosessissa. Seuraavaksi käsitelty radikaali konstruktivismi korostaa yksilön luovan panoksen merkitystä omien tietorakenteidensa kehittämisessä.		Konstruktivistinen tietoteoria saa erilaisia muotoja sen mukaan, korostetaanko yksilön vai yhteisön merkitystä tiedon rakentamisen prosessissa. Seuraavaksi käsitelty radikaali konstruktivismi korostaa yksilön luovan panoksen merkitystä omien tietorakenteidensa kehittämisessä.

	Radikaali konstruktivismi yhdistää konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja konstruktivistisen tiedonkäsityksen. Sen tunnetuin edustaja on Ernst von Glasersfeld. Von Glasersfeldin konstruktivistinen tiedonkäsitys ja siihen liittyvä todellisuuskäsitys voidaan kiteyttää seuraaviin periaatteisiin<ref>Matthews 2000: 172~~; vrt~~. Nola 1998: 46</ref>:		Radikaali konstruktivismi yhdistää konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja konstruktivistisen tiedonkäsityksen. Sen tunnetuin edustaja on Ernst von Glasersfeld. Von Glasersfeldin konstruktivistinen tiedonkäsitys ja siihen liittyvä todellisuuskäsitys voidaan kiteyttää seuraaviin periaatteisiin<ref> Matthews, M. R.: "Appraising Constructivism in Science and Mathematics Education" teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = D. C. Phillips (toim.) \| Nimeke = constructivism in Education \| Julkaisija = Chicago: NSSE \| Vuosi = 2000 \| Sivu = 172 }} Vrt. Nola, R.: "Constructivism in Science and in Science Education" teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = Matthews, M.R. (toim.) \| Nimeke = Constructivism in Science Education. A Philosphical Examination \| Julkaisija = Dordrecht: Kluwer Academic Publishers \| Vuosi = 1998 \| Sivu = 46 }}</ref>:

	# Tiedon kohteena ei ole havainnoitsijoista riippumaton maailma. Vaikka havainnoitsijoista riippumaton maailma on olemassa, ihminen ei voi saada siitä tietoa.		# Tiedon kohteena ei ole havainnoitsijoista riippumaton maailma. Vaikka havainnoitsijoista riippumaton maailma on olemassa, ihminen ei voi saada siitä tietoa.
Rivi 69:		Rivi 69:
	Von Glasersfeldin mukaan inhimillinen tieto ei saavuta tarkkaa kuvaa tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta. Havainnot eivät anna ihmiselle sellaista kosketusta maailmaan, että hän pystyisi niiden avulla rakentamaan kuvan maailmasta sellaisena kuin se todella on. Parhaimmillaan inhimillinen tieto on vain yritystä rakentaa havaintojen pohjalta sellainen käsitys maailmasta, joka tekee mahdolliseksi selviämisen, eloonjäämisen. Von Glasersfeldin mielestä on välttämätöntä luopua totuuden korrespondenssiteoriasta, jonka mukaan totuus on sitä, että tiedolliset väitteemme vastaavat todellisuutta.		Von Glasersfeldin mukaan inhimillinen tieto ei saavuta tarkkaa kuvaa tajunnan ulkopuolisesta todellisuudesta. Havainnot eivät anna ihmiselle sellaista kosketusta maailmaan, että hän pystyisi niiden avulla rakentamaan kuvan maailmasta sellaisena kuin se todella on. Parhaimmillaan inhimillinen tieto on vain yritystä rakentaa havaintojen pohjalta sellainen käsitys maailmasta, joka tekee mahdolliseksi selviämisen, eloonjäämisen. Von Glasersfeldin mielestä on välttämätöntä luopua totuuden korrespondenssiteoriasta, jonka mukaan totuus on sitä, että tiedolliset väitteemme vastaavat todellisuutta.

	Radikaali konstruktivismi luotiin yrityksenä kiertää perinteisen tietoteorian paradoksi –~~<!-- -->~~– oletus, jonka mukaan tietoa voidaan kutsua "todeksi" ainoastaan, jos sitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän tarkkana kuvauksena maailmasta, joka on olemassa "itsessään", ennen yksilön kokemusta ja riippumatta siitä.<ref>von ~~Glasersfeld~~ 1991: 13</ref>		Radikaali konstruktivismi luotiin yrityksenä kiertää perinteisen tietoteorian paradoksi – – oletus, jonka mukaan tietoa voidaan kutsua "todeksi" ainoastaan, jos sitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän tarkkana kuvauksena maailmasta, joka on olemassa "itsessään", ennen yksilön kokemusta ja riippumatta siitä.<ref> Glasersfeld, E. von: "Knowing without Metaphysics: Aspects of the Radical Constructivist Position" teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = Steier, F. (toim.) \| Nimeke = Research and Reflexivity \| Julkaisija = London: Sage \| Vuosi = 1991 \| Sivu = 13 }}</ref>

	Von Glasersfeldin mukaan ihmisen havainnot eivät heijasta todellisuutta sellaisenaan, vaan ne ovat ihmisen pyrkimystä rakentaa mielessään sellainen maailma, jonka kanssa hän voi elää.		Von Glasersfeldin mukaan ihmisen havainnot eivät heijasta todellisuutta sellaisenaan, vaan ne ovat ihmisen pyrkimystä rakentaa mielessään sellainen maailma, jonka kanssa hän voi elää.