Konstruktivistinen ontologia - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: viitteet

2017-07-31T15:56:04Z

viitteet

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2017 kello 15.56
Rivi 11:		Rivi 11:
	{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Putnam, Hilary \| Nimeke = Reason, Truth and History \| Julkaisija = Cambridge: Cambridge university Press \| Vuosi = 1981 \| Sivu = 52 }}; suomennos Lammenranta 1993: 59</ref>}}		{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Putnam, Hilary \| Nimeke = Reason, Truth and History \| Julkaisija = Cambridge: Cambridge university Press \| Vuosi = 1981 \| Sivu = 52 }}; suomennos Lammenranta 1993: 59</ref>}}

	Teoksessaan '''Representation and Reality'''<ref>Putnam: Representation and Reality 1989: 110</ref> Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.		Teoksessaan '''Representation and Reality'''<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Putnam, Hilary \| Nimeke = Representation and Reality \| Julkaisija = Cambridge, Mass.: MIT Press \| Vuosi = 1989 \| Sivu = 110 }}</ref> Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.

	[[William Alston]]<ref>William ~~Alston~~ 1996: 163 ss.</ref> kuitenkin huomauttaa, ettei Putnamin tarjoama esimerkki riitä perusteluksi konstruktivistiselle ontologialle. Riippumatta erilaisista tavoista yhdistellä esineitä toistensa kanssa on kuitenkin olemassa perusesineiden joukko, josta ollaan yksimielisiä. Erimielisiä ollaan vain siitä, voidaanko erilaisten esineiden yhdistelmät myös laskea esineiksi vai ei. Tällä kiistalla ei käytännössä ole suurta merkitystä, jos ollaan yhtä mieltä huoneen perustavasta esineistöstä eikä sitä voida käyttää perustana väitteelle, että todellisuus voitaisiin jakaa esineisiin useilla toistensa kanssa yhteensopimattomilla tavoilla, jotka kaikki olisivat samanarvoisia.		[[William Alston]]<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alston, William \| Nimeke = A Realist Conception of Truth \| Julkaisija = Ithaca: Cornell University Press \| Vuosi = 1996 \| Sivu = 163 ss. }}</ref> kuitenkin huomauttaa, ettei Putnamin tarjoama esimerkki riitä perusteluksi konstruktivistiselle ontologialle. Riippumatta erilaisista tavoista yhdistellä esineitä toistensa kanssa on kuitenkin olemassa perusesineiden joukko, josta ollaan yksimielisiä. Erimielisiä ollaan vain siitä, voidaanko erilaisten esineiden yhdistelmät myös laskea esineiksi vai ei. Tällä kiistalla ei käytännössä ole suurta merkitystä, jos ollaan yhtä mieltä huoneen perustavasta esineistöstä eikä sitä voida käyttää perustana väitteelle, että todellisuus voitaisiin jakaa esineisiin useilla toistensa kanssa yhteensopimattomilla tavoilla, jotka kaikki olisivat samanarvoisia.

	Putnamilla on kuitenkin muita ja parempia esimerkkejä konstruktivistisen ontologian perusteluksi. Ajatellaan vaikkapa, miten esineet ja ilmiöt ilmenevät normaaleissa havainnoissamme ja miten ne kuvataan tieteellisesti. Normaali havaintomme pöydästä ei sisällä tietoa pöydän molekyylirakenteesta. Näidenkään kahden kuvauksen ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne voidaan ymmärtää toisiaan täydentäviksi. Tavallinen havaintokuva pöydästä ei ole ristiriidassa pöydän molekyylirakennetta koskevan tieteellisen kuvauksen kanssa.		Putnamilla on kuitenkin muita ja parempia esimerkkejä konstruktivistisen ontologian perusteluksi. Ajatellaan vaikkapa, miten esineet ja ilmiöt ilmenevät normaaleissa havainnoissamme ja miten ne kuvataan tieteellisesti. Normaali havaintomme pöydästä ei sisällä tietoa pöydän molekyylirakenteesta. Näidenkään kahden kuvauksen ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne voidaan ymmärtää toisiaan täydentäviksi. Tavallinen havaintokuva pöydästä ei ole ristiriidassa pöydän molekyylirakennetta koskevan tieteellisen kuvauksen kanssa.
Rivi 29:		Rivi 29:
	Konstruktivistinen teoria kognitiosta ei kuitenkaan edellytä konstruktivistista ontologiaa. Konstruktivistinen teoria kognitiosta kuvaa yksilön tapaa omaksua tietoa. Sen mukaan yksilöt ymmärtävät maailman ja toimivat siinä käyttäen hyväkseen rakentamiaan käsitteellisiä konstruktioita ja mielikuvia. Se, mitä he voivat mielessään rakentaa tiettynä ajan hetkenä, riippuu heidän käytettävissään olevista käsitteistä ja kielellisistä ilmaisuista, heidän motivaatiostaan ja käytettävissä olevasta ajasta ja energiasta.		Konstruktivistinen teoria kognitiosta ei kuitenkaan edellytä konstruktivistista ontologiaa. Konstruktivistinen teoria kognitiosta kuvaa yksilön tapaa omaksua tietoa. Sen mukaan yksilöt ymmärtävät maailman ja toimivat siinä käyttäen hyväkseen rakentamiaan käsitteellisiä konstruktioita ja mielikuvia. Se, mitä he voivat mielessään rakentaa tiettynä ajan hetkenä, riippuu heidän käytettävissään olevista käsitteistä ja kielellisistä ilmaisuista, heidän motivaatiostaan ja käytettävissä olevasta ajasta ja energiasta.

	Grandyn<ref>Grandy 1998: 114</ref> mukaan kognitiivinen konstruktivismi sopii yhteen sekä ontologisen konstruktivismin että ontologisen realismin kanssa. Jos kognitiivinen konstruktivisti on ontologinen realisti, hän ajattelee, että todellisuutta koskeva tieto saavutetaan oppijan tiedollisilla konstruktioilla. Esimerkkinä tästä on tutkija, joka luo hypoteeseja tiedollisten ongelmien ratkaisuksi ja testaa näitä hypoteeseja kokemuksen perusteella. Hypoteesit luodaan olemassaolevan tiedon perusteella. Olemassaoleva tieto antaa syyn otaksua ratkaisun löytyvän tietystä suunnasta. Mutta hypoteesien luominen sisältää myös arvaamista tai aavistamista. Vaikka todellisuus on riippumaton ihmisten sitä koskevista käsityksistä, ihminen oppii aktiivisesti rakentamalla tiedollisia käsityksiä ja koettelemalla niitä käytännössä. Realisti ei katso oppimisen ja tiedon prosessoinnin aktiivisen luonteen estävän luotettavan tiedon saantia. Ihmisellä on kyky rakentaa sellaisia tiedollisia rakennelmia, jotka kuvaavat oikein ulkopuolista todellisuutta.		Grandyn<ref>Grandy, R. E.: ''Constructivism and Objectivity: Disentangling Metaphysics from Pedagogy'', teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä = Matthews, M. R. (toim.) \| Nimeke = Constructivism in Science Education. A Philosphical Examination \| Julkaisija = Dordrecht: Kluwer Academic Publishers \| Vuosi = 1998 \| Sivu = 114 }}</ref> mukaan kognitiivinen konstruktivismi sopii yhteen sekä ontologisen konstruktivismin että ontologisen realismin kanssa. Jos kognitiivinen konstruktivisti on ontologinen realisti, hän ajattelee, että todellisuutta koskeva tieto saavutetaan oppijan tiedollisilla konstruktioilla. Esimerkkinä tästä on tutkija, joka luo hypoteeseja tiedollisten ongelmien ratkaisuksi ja testaa näitä hypoteeseja kokemuksen perusteella. Hypoteesit luodaan olemassaolevan tiedon perusteella. Olemassaoleva tieto antaa syyn otaksua ratkaisun löytyvän tietystä suunnasta. Mutta hypoteesien luominen sisältää myös arvaamista tai aavistamista. Vaikka todellisuus on riippumaton ihmisten sitä koskevista käsityksistä, ihminen oppii aktiivisesti rakentamalla tiedollisia käsityksiä ja koettelemalla niitä käytännössä. Realisti ei katso oppimisen ja tiedon prosessoinnin aktiivisen luonteen estävän luotettavan tiedon saantia. Ihmisellä on kyky rakentaa sellaisia tiedollisia rakennelmia, jotka kuvaavat oikein ulkopuolista todellisuutta.

	== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==		== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==
Rivi 41:		Rivi 41:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet}}		{{viitteet\|fontti\|sarakkeet}}

	[[Luokka: Filosofia]]		[[Luokka: Filosofia]]

Samuli Koivisto: fix

2017-07-25T20:19:50Z

fix

← Vanhempi versio		Versio 25. heinäkuuta 2017 kello 20.19
Rivi 9:		Rivi 9:
	Yhdysvaltalaisen filosofin Hilary Putnamin ajattelu tarjoaa esimerkin konstruktivistisesta ontologiasta. Hän väittää, että ihminen ei voi tietää mitään siitä, millainen maailma on itsessään, vaan ainoastaan siitä, miten maailma ilmenee ihmiselle. Konstruktivistinen ontologia olettaa, että maailman esineet ja oliot ovat osittain ihmisen luomusta:		Yhdysvaltalaisen filosofin Hilary Putnamin ajattelu tarjoaa esimerkin konstruktivistisesta ontologiasta. Hän väittää, että ihminen ei voi tietää mitään siitä, millainen maailma on itsessään, vaan ainoastaan siitä, miten maailma ilmenee ihmiselle. Konstruktivistinen ontologia olettaa, että maailman esineet ja oliot ovat osittain ihmisen luomusta:

	{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Putnam, Hilary \| Nimeke = Reason, Truth and History \| Julkaisija = Cambridge: Cambridge university Press \| Vuosi = 1981 \| Sivu = 52 }}		{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Putnam, Hilary \| Nimeke = Reason, Truth and History \| Julkaisija = Cambridge: Cambridge university Press \| Vuosi = 1981 \| Sivu = 52 }}; suomennos Lammenranta 1993: 59</ref>}}
	; suomennos Lammenranta 1993: 59</ref>}}

	Teoksessaan '''Representation and Reality'''<ref>Putnam: Representation and Reality 1989: 110</ref> Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.		Teoksessaan '''Representation and Reality'''<ref>Putnam: Representation and Reality 1989: 110</ref> Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.

Samuli Koivisto: +viite

2017-07-25T20:19:23Z

+viite

← Vanhempi versio		Versio 25. heinäkuuta 2017 kello 20.19
Rivi 9:		Rivi 9:
	Yhdysvaltalaisen filosofin Hilary Putnamin ajattelu tarjoaa esimerkin konstruktivistisesta ontologiasta. Hän väittää, että ihminen ei voi tietää mitään siitä, millainen maailma on itsessään, vaan ainoastaan siitä, miten maailma ilmenee ihmiselle. Konstruktivistinen ontologia olettaa, että maailman esineet ja oliot ovat osittain ihmisen luomusta:		Yhdysvaltalaisen filosofin Hilary Putnamin ajattelu tarjoaa esimerkin konstruktivistisesta ontologiasta. Hän väittää, että ihminen ei voi tietää mitään siitä, millainen maailma on itsessään, vaan ainoastaan siitä, miten maailma ilmenee ihmiselle. Konstruktivistinen ontologia olettaa, että maailman esineet ja oliot ovat osittain ihmisen luomusta:

	{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.<ref>Putnam 1981: 52; suomennos Lammenranta 1993: 59</ref>}}		{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Putnam, Hilary \| Nimeke = Reason, Truth and History \| Julkaisija = Cambridge: Cambridge university Press \| Vuosi = 1981 \| Sivu = 52 }}
			; suomennos Lammenranta 1993: 59</ref>}}

	Teoksessaan '''Representation and Reality'''<ref>Putnam: Representation and Reality 1989: 110</ref> Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.		Teoksessaan '''Representation and Reality'''<ref>Putnam: Representation and Reality 1989: 110</ref> Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.

Samuli Koivisto: Viitteet viitteisiin, korostus

2015-06-14T17:58:21Z

Viitteet viitteisiin, korostus

Spectator: /* Katso myös */

2010-07-10T05:29:13Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 10. heinäkuuta 2010 kello 05.29
Rivi 45:		Rivi 45:

	* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]		* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]


			[[Luokka: Filosofia]]

Otvari: /* Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan */ fix

2010-07-08T08:13:08Z

Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan: fix

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2010 kello 08.13
Rivi 38:		Rivi 38:
	== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==		== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==

	[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design (kirja) \| World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa esineiden pysyvyyden ehtoja.		[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design (kirja) \| World Without Design]] että [[naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa esineiden pysyvyyden ehtoja.



	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Spectator (8. heinäkuuta 2010 kello 05.32)

2010-07-08T05:32:24Z

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2010 kello 05.32
Rivi 39:		Rivi 39:

	[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design (kirja) \| World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa esineiden pysyvyyden ehtoja.		[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design (kirja) \| World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa esineiden pysyvyyden ehtoja.



			== Katso myös ==

			* [[Naturalistinen tutkimusohjelma]]

			* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]

Spectator: /* Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan */

2010-07-08T05:30:38Z

Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2010 kello 05.30
Rivi 38:		Rivi 38:
	== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==		== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==

	[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design (kirja) \| World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa ~~uskoa~~ esineiden ~~pysyvyyteen~~.		[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design (kirja) \| World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa esineiden pysyvyyden ehtoja.

Spectator (8. heinäkuuta 2010 kello 05.29)

2010-07-08T05:29:31Z

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2010 kello 05.29
Rivi 38:		Rivi 38:
	== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==		== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==

	[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa uskoa esineiden pysyvyyteen.		[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design (kirja) \| World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa uskoa esineiden pysyvyyteen.

Spectator (8. heinäkuuta 2010 kello 05.28)

2010-07-08T05:28:46Z

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2010 kello 05.28
Rivi 1:		Rivi 1:
	Ontologia on filosofinen oppi siitä, mitä on olemassa. Konstruktivistisen ontologian mukaan todellisuus ei koostu tietystä määrästä tietynlaisia asioita, esineitä ja olioita. Maailma ei ole valmiiksi jaettu osiin, esineisiin ja olioihin, niin että ihmisen tehtävänä olisi pelkästään ottaa selvää siinä olevista esineistä ja olioista. Todellisuuden koostumus riippuu siitä, miten ihmiset eri lähtökohdista näkevät sen ja millä tavalla he käsitteellisesti kuvaavat sitä. Maailman koostumus ei ole riippumaton ihmisten erilaisista tavoista havainnoida ja käsitteellistää sitä. Niinpä ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa kuvausta maailmasta, vaan todellisuus voidaan jakaa osiin useilla eri tavoilla.		Ontologia on filosofinen oppi siitä, mitä on olemassa. Konstruktivistisen ontologian mukaan todellisuus ei koostu tietystä määrästä tietynlaisia asioita, esineitä ja olioita. Maailma ei ole valmiiksi jaettu osiin, esineisiin ja olioihin, niin että ihmisen tehtävänä olisi pelkästään ottaa selvää siinä olevista esineistä ja olioista. Todellisuuden koostumus riippuu siitä, miten ihmiset eri lähtökohdista näkevät sen ja millä tavalla he käsitteellisesti kuvaavat sitä. Maailman koostumus ei ole riippumaton ihmisten erilaisista tavoista havainnoida ja käsitteellistää sitä. Niinpä ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa kuvausta maailmasta, vaan todellisuus voidaan jakaa osiin useilla eri tavoilla.

	~~Ontologia on filosofinen oppi siitä, mitä on olemassa.~~ Ontologisen konstruktivismin mukaan maailman esineet ja oliot ovat ihmisten ajatusrakennelmia. Tässä teoriassa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen muunnelma. Yksilöllisen muunnelman mukaan kukin yksilö rakentaa oman yksityisen maailmansa. Yhteisöllisen muunnelman mukaan yhteisön jäsenet yhdessä rakentavat kaikille jäsenilleen yhteisen maailman.		Ontologisen konstruktivismin mukaan maailman esineet ja oliot ovat ihmisten ajatusrakennelmia. Tässä teoriassa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen muunnelma. Yksilöllisen muunnelman mukaan kukin yksilö rakentaa oman yksityisen maailmansa. Yhteisöllisen muunnelman mukaan yhteisön jäsenet yhdessä rakentavat kaikille jäsenilleen yhteisen maailman.
	Ontologisen konstruktivismin vastakohta on ontologinen realismi, jonka mukaan suurin osa maailman esineistä ja olioista on riippumattomia ihmisten mielikuvista ja ajatuksista. Ontologisen realismin eri muunnelmat ovat eri mieltä siitä, miten luotettavaa tietoa ihminen voi saada todellisuuden rakenteesta.
			Ontologisen konstruktivismin vastakohta on ontologinen realismi, jonka mukaan suurin osa maailman esineistä ja olioista on riippumattomia ihmisten mielikuvista ja ajatuksista. Ontologisen realismin eri muunnelmat ovat eri mieltä siitä, miten luotettavaa tietoa ihminen voi saada todellisuuden rakenteesta.


Rivi 14:		Rivi 15:
	Teoksessaan Representation and Reality (1989: 110) Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.		Teoksessaan Representation and Reality (1989: 110) Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.

	Alston (1996: 163 ss.) kuitenkin huomauttaa, ettei Putnamin tarjoama esimerkki riitä perusteluksi konstruktivistiselle ontologialle. Riippumatta erilaisista tavoista yhdistellä esineitä toistensa kanssa on kuitenkin olemassa perusesineiden joukko, josta ollaan yksimielisiä. Erimielisiä ollaan vain siitä, voidaanko erilaisten esineiden yhdistelmät myös laskea esineiksi vai ei. Tällä kiistalla ei käytännössä ole suurta merkitystä, jos ollaan yhtä mieltä huoneen perustavasta esineistöstä eikä sitä voida käyttää perustana väitteelle, että todellisuus voitaisiin jakaa esineisiin useilla toistensa kanssa yhteensopimattomilla tavoilla, jotka kaikki olisivat samanarvoisia.		[[William Alston]] (1996: 163 ss.) kuitenkin huomauttaa, ettei Putnamin tarjoama esimerkki riitä perusteluksi konstruktivistiselle ontologialle. Riippumatta erilaisista tavoista yhdistellä esineitä toistensa kanssa on kuitenkin olemassa perusesineiden joukko, josta ollaan yksimielisiä. Erimielisiä ollaan vain siitä, voidaanko erilaisten esineiden yhdistelmät myös laskea esineiksi vai ei. Tällä kiistalla ei käytännössä ole suurta merkitystä, jos ollaan yhtä mieltä huoneen perustavasta esineistöstä eikä sitä voida käyttää perustana väitteelle, että todellisuus voitaisiin jakaa esineisiin useilla toistensa kanssa yhteensopimattomilla tavoilla, jotka kaikki olisivat samanarvoisia.

	Putnamilla on kuitenkin muita ja parempia esimerkkejä konstruktivistisen ontologian perusteluksi. Ajatellaan vaikkapa, miten esineet ja ilmiöt ilmenevät normaaleissa havainnoissamme ja miten ne kuvataan tieteellisesti. Normaali havaintomme pöydästä ei sisällä tietoa pöydän molekyylirakenteesta. Näidenkään kahden kuvauksen ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne voidaan ymmärtää toisiaan täydentäviksi. Tavallinen havaintokuva pöydästä ei ole ristiriidassa pöydän molekyylirakennetta koskevan tieteellisen kuvauksen kanssa.		Putnamilla on kuitenkin muita ja parempia esimerkkejä konstruktivistisen ontologian perusteluksi. Ajatellaan vaikkapa, miten esineet ja ilmiöt ilmenevät normaaleissa havainnoissamme ja miten ne kuvataan tieteellisesti. Normaali havaintomme pöydästä ei sisällä tietoa pöydän molekyylirakenteesta. Näidenkään kahden kuvauksen ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne voidaan ymmärtää toisiaan täydentäviksi. Tavallinen havaintokuva pöydästä ei ole ristiriidassa pöydän molekyylirakennetta koskevan tieteellisen kuvauksen kanssa.
Rivi 33:		Rivi 34:

	Grandyn (1998: 114) mukaan kognitiivinen konstruktivismi sopii yhteen sekä ontologisen konstruktivismin että ontologisen realismin kanssa. Jos kognitiivinen konstruktivisti on ontologinen realisti, hän ajattelee, että todellisuutta koskeva tieto saavutetaan oppijan tiedollisilla konstruktioilla. Esimerkkinä tästä on tutkija, joka luo hypoteeseja tiedollisten ongelmien ratkaisuksi ja testaa näitä hypoteeseja kokemuksen perusteella. Hypoteesit luodaan olemassaolevan tiedon perusteella. Olemassaoleva tieto antaa syyn otaksua ratkaisun löytyvän tietystä suunnasta. Mutta hypoteesien luominen sisältää myös arvaamista tai aavistamista. Vaikka todellisuus on riippumaton ihmisten sitä koskevista käsityksistä, ihminen oppii aktiivisesti rakentamalla tiedollisia käsityksiä ja koettelemalla niitä käytännössä. Realisti ei katso oppimisen ja tiedon prosessoinnin aktiivisen luonteen estävän luotettavan tiedon saantia. Ihmisellä on kyky rakentaa sellaisia tiedollisia rakennelmia, jotka kuvaavat oikein ulkopuolista todellisuutta.		Grandyn (1998: 114) mukaan kognitiivinen konstruktivismi sopii yhteen sekä ontologisen konstruktivismin että ontologisen realismin kanssa. Jos kognitiivinen konstruktivisti on ontologinen realisti, hän ajattelee, että todellisuutta koskeva tieto saavutetaan oppijan tiedollisilla konstruktioilla. Esimerkkinä tästä on tutkija, joka luo hypoteeseja tiedollisten ongelmien ratkaisuksi ja testaa näitä hypoteeseja kokemuksen perusteella. Hypoteesit luodaan olemassaolevan tiedon perusteella. Olemassaoleva tieto antaa syyn otaksua ratkaisun löytyvän tietystä suunnasta. Mutta hypoteesien luominen sisältää myös arvaamista tai aavistamista. Vaikka todellisuus on riippumaton ihmisten sitä koskevista käsityksistä, ihminen oppii aktiivisesti rakentamalla tiedollisia käsityksiä ja koettelemalla niitä käytännössä. Realisti ei katso oppimisen ja tiedon prosessoinnin aktiivisen luonteen estävän luotettavan tiedon saantia. Ihmisellä on kyky rakentaa sellaisia tiedollisia rakennelmia, jotka kuvaavat oikein ulkopuolista todellisuutta.


			== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==

			[[Michael C. Rea]] argumentoi kirjassaan [[World Without Design]] että [naturalistinen tutkimusohjelma]] johtaa konstruktivistiseen ontologiaan. Naturalistisista tietolähteistä käsin ei ole mahdollista oikeuttaa uskoa esineiden pysyvyyteen.

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2015 kello 17.58
Rivi 4:		Rivi 4:

	Ontologisen konstruktivismin vastakohta on ontologinen realismi, jonka mukaan suurin osa maailman esineistä ja olioista on riippumattomia ihmisten mielikuvista ja ajatuksista. Ontologisen realismin eri muunnelmat ovat eri mieltä siitä, miten luotettavaa tietoa ihminen voi saada todellisuuden rakenteesta.		Ontologisen konstruktivismin vastakohta on ontologinen realismi, jonka mukaan suurin osa maailman esineistä ja olioista on riippumattomia ihmisten mielikuvista ja ajatuksista. Ontologisen realismin eri muunnelmat ovat eri mieltä siitä, miten luotettavaa tietoa ihminen voi saada todellisuuden rakenteesta.


	== Putnamin konstruktivistinen ontologia ==		== Putnamin konstruktivistinen ontologia ==


	Yhdysvaltalaisen filosofin Hilary Putnamin ajattelu tarjoaa esimerkin konstruktivistisesta ontologiasta. Hän väittää, että ihminen ei voi tietää mitään siitä, millainen maailma on itsessään, vaan ainoastaan siitä, miten maailma ilmenee ihmiselle. Konstruktivistinen ontologia olettaa, että maailman esineet ja oliot ovat osittain ihmisen luomusta:		Yhdysvaltalaisen filosofin Hilary Putnamin ajattelu tarjoaa esimerkin konstruktivistisesta ontologiasta. Hän väittää, että ihminen ei voi tietää mitään siitä, millainen maailma on itsessään, vaan ainoastaan siitä, miten maailma ilmenee ihmiselle. Konstruktivistinen ontologia olettaa, että maailman esineet ja oliot ovat osittain ihmisen luomusta:

	{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin. (Putnam 1981: 52; suomennos Lammenranta 1993: 59.)}}		{{sitaatti\|"Objektit" eivät ole olemassa käsitejärjestelmistä riippumatta. Me jaamme maailman objekteihin, kun otamme käyttöön jonkin kuvausjärjestelmän. Koska objektit ja merkit ovat samalla tavalla kuvausjärjestelmälle sisäisiä, on mahdollista sanoa, mikä vastaa mitäkin.<ref>Putnam 1981: 52; suomennos Lammenranta 1993: 59</ref>}}

	Teoksessaan Representation and Reality (1989: 110) Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.		Teoksessaan '''Representation and Reality'''<ref>Putnam: Representation and Reality 1989: 110</ref> Putnam antaa esimerkin siitä, mitä hän tällä tarkoittaa. Hän vie vieraan huoneeseen, jossa ei ole mitään muuta kuin tuoli, pöytä ja pöydän päällä oleva lamppu, muistivihko ja kynä. Hän kysyy vieraaltaan: "Montako esinettä on huoneessa?" Oletetaan, että vieras vastaa: "Huoneessa on viisi esinettä: tuoli, pöytä, lamppu, muistivihko ja kynä." Tämä vastaus ei ole niin itsestäänselvästi oikea kuin tavallisesti ajateltaisiin. Jos pöytä ja sillä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaiseksi esineeksi, huoneessa olisi vain kaksi esinettä. Tai jos pöytä, tuoli ja pöydällä olevat esineet lasketaan kaikki yhdeksi kokonaisuudeksi, huoneessa olisi vain yksi esine. Jos jokainen muistivihkon sivu, kynän osa, pöydän ja tuolin jalat ja levyt lasketaan kukin erilliseksi esineeksi, huoneessa olisi ehkä satoja esineitä. Lisäksi kaikki esineet voidaan yhdistellä toistensa kanssa. Vierailijan nenä ja pöydällä oleva kynä voidaan ajatella yhdeksi kokonaisuudeksi. Vierailijan silmät ja lamppu voidaan laskea yhdeksi kokonaisuudeksi ja näin loputtomasti. On olemassa lukemattomia erilaisia tapoja jakaa huoneen koostumus erilaisiksi esineiksi. Putnamin mielestä ei ole mahdollista perustellusti väittää, että jokin tietty tapa olisi ehdottomasti oikeampi tai parempi kuin jokin toinen.

	[[William Alston]] (1996: 163 ss.) kuitenkin huomauttaa, ettei Putnamin tarjoama esimerkki riitä perusteluksi konstruktivistiselle ontologialle. Riippumatta erilaisista tavoista yhdistellä esineitä toistensa kanssa on kuitenkin olemassa perusesineiden joukko, josta ollaan yksimielisiä. Erimielisiä ollaan vain siitä, voidaanko erilaisten esineiden yhdistelmät myös laskea esineiksi vai ei. Tällä kiistalla ei käytännössä ole suurta merkitystä, jos ollaan yhtä mieltä huoneen perustavasta esineistöstä eikä sitä voida käyttää perustana väitteelle, että todellisuus voitaisiin jakaa esineisiin useilla toistensa kanssa yhteensopimattomilla tavoilla, jotka kaikki olisivat samanarvoisia.		[[William Alston]]<ref>William Alston 1996: 163 ss.</ref> kuitenkin huomauttaa, ettei Putnamin tarjoama esimerkki riitä perusteluksi konstruktivistiselle ontologialle. Riippumatta erilaisista tavoista yhdistellä esineitä toistensa kanssa on kuitenkin olemassa perusesineiden joukko, josta ollaan yksimielisiä. Erimielisiä ollaan vain siitä, voidaanko erilaisten esineiden yhdistelmät myös laskea esineiksi vai ei. Tällä kiistalla ei käytännössä ole suurta merkitystä, jos ollaan yhtä mieltä huoneen perustavasta esineistöstä eikä sitä voida käyttää perustana väitteelle, että todellisuus voitaisiin jakaa esineisiin useilla toistensa kanssa yhteensopimattomilla tavoilla, jotka kaikki olisivat samanarvoisia.

	Putnamilla on kuitenkin muita ja parempia esimerkkejä konstruktivistisen ontologian perusteluksi. Ajatellaan vaikkapa, miten esineet ja ilmiöt ilmenevät normaaleissa havainnoissamme ja miten ne kuvataan tieteellisesti. Normaali havaintomme pöydästä ei sisällä tietoa pöydän molekyylirakenteesta. Näidenkään kahden kuvauksen ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne voidaan ymmärtää toisiaan täydentäviksi. Tavallinen havaintokuva pöydästä ei ole ristiriidassa pöydän molekyylirakennetta koskevan tieteellisen kuvauksen kanssa.		Putnamilla on kuitenkin muita ja parempia esimerkkejä konstruktivistisen ontologian perusteluksi. Ajatellaan vaikkapa, miten esineet ja ilmiöt ilmenevät normaaleissa havainnoissamme ja miten ne kuvataan tieteellisesti. Normaali havaintomme pöydästä ei sisällä tietoa pöydän molekyylirakenteesta. Näidenkään kahden kuvauksen ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne voidaan ymmärtää toisiaan täydentäviksi. Tavallinen havaintokuva pöydästä ei ole ristiriidassa pöydän molekyylirakennetta koskevan tieteellisen kuvauksen kanssa.
Rivi 24:		Rivi 22:

	Konstruktivistisen ontologian suurimpana ongelmana on, että se näyttäisi olevan ristiriidassa tavallisen kokemuksemme kanssa. Me oletamme tavallisesti, että maailman koostumus ei riipu meistä vaan sen esineet ja oliot ovat meistä riippumattomia. Koska konstruktivistisen ontologian puolesta esitetyt argumentit eivät ole vakuuttavia, ei ole syytä luopua tästä tavallisen kokemuksen perusvakaumuksesta. Niinpä meillä ei ole riittäviä perusteita omaksua konstruktivistista ontologiaa. Maailman koostumus ei riipu siitä, millaisia käsitteitä ihminen siitä muodostaa. Ihmisten käsitteellisten rakennelmien totuus riippuu siitä, vastaako se todellisuutta.		Konstruktivistisen ontologian suurimpana ongelmana on, että se näyttäisi olevan ristiriidassa tavallisen kokemuksemme kanssa. Me oletamme tavallisesti, että maailman koostumus ei riipu meistä vaan sen esineet ja oliot ovat meistä riippumattomia. Koska konstruktivistisen ontologian puolesta esitetyt argumentit eivät ole vakuuttavia, ei ole syytä luopua tästä tavallisen kokemuksen perusvakaumuksesta. Niinpä meillä ei ole riittäviä perusteita omaksua konstruktivistista ontologiaa. Maailman koostumus ei riipu siitä, millaisia käsitteitä ihminen siitä muodostaa. Ihmisten käsitteellisten rakennelmien totuus riippuu siitä, vastaako se todellisuutta.


	== Konstruktivismi ontologian ja kognition teoriana ==		== Konstruktivismi ontologian ja kognition teoriana ==


	Konstruktivistinen ontologia on konstruktivistisen tietoteorian pohjana. Sen mukaan tiedollisten rakennelmien paremmuutta ei voi yksiselitteisesti ratkaista, koska maailma ei ole yksiselitteinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa käsitteellisesti kuvata maailman rakennetta tai siinä olevia tosiasioita. Maailma voidaan jakaa esineisiin ja olioihin useilla toisistaan eroavilla ja yhteensopimattomilla tavoilla. Maailman rakenteesta tai siinä olevista tosiasioista käsin ei ole mahdollista päätellä, mikä näistä maailman kuvaamisen tavoista olisi muita oikeampi. Erilaiset ja toistensa kanssa yhteensopimattomat tavat jakaa maailma erillisiin tosiasioihin voivat olla yhtä oikeita ja tehdä yhtä paljon oikeutta asioiden luonteelle.		Konstruktivistinen ontologia on konstruktivistisen tietoteorian pohjana. Sen mukaan tiedollisten rakennelmien paremmuutta ei voi yksiselitteisesti ratkaista, koska maailma ei ole yksiselitteinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa käsitteellisesti kuvata maailman rakennetta tai siinä olevia tosiasioita. Maailma voidaan jakaa esineisiin ja olioihin useilla toisistaan eroavilla ja yhteensopimattomilla tavoilla. Maailman rakenteesta tai siinä olevista tosiasioista käsin ei ole mahdollista päätellä, mikä näistä maailman kuvaamisen tavoista olisi muita oikeampi. Erilaiset ja toistensa kanssa yhteensopimattomat tavat jakaa maailma erillisiin tosiasioihin voivat olla yhtä oikeita ja tehdä yhtä paljon oikeutta asioiden luonteelle.
Rivi 33:		Rivi 29:
	Konstruktivistinen teoria kognitiosta ei kuitenkaan edellytä konstruktivistista ontologiaa. Konstruktivistinen teoria kognitiosta kuvaa yksilön tapaa omaksua tietoa. Sen mukaan yksilöt ymmärtävät maailman ja toimivat siinä käyttäen hyväkseen rakentamiaan käsitteellisiä konstruktioita ja mielikuvia. Se, mitä he voivat mielessään rakentaa tiettynä ajan hetkenä, riippuu heidän käytettävissään olevista käsitteistä ja kielellisistä ilmaisuista, heidän motivaatiostaan ja käytettävissä olevasta ajasta ja energiasta.		Konstruktivistinen teoria kognitiosta ei kuitenkaan edellytä konstruktivistista ontologiaa. Konstruktivistinen teoria kognitiosta kuvaa yksilön tapaa omaksua tietoa. Sen mukaan yksilöt ymmärtävät maailman ja toimivat siinä käyttäen hyväkseen rakentamiaan käsitteellisiä konstruktioita ja mielikuvia. Se, mitä he voivat mielessään rakentaa tiettynä ajan hetkenä, riippuu heidän käytettävissään olevista käsitteistä ja kielellisistä ilmaisuista, heidän motivaatiostaan ja käytettävissä olevasta ajasta ja energiasta.

	Grandyn (1998: 114) mukaan kognitiivinen konstruktivismi sopii yhteen sekä ontologisen konstruktivismin että ontologisen realismin kanssa. Jos kognitiivinen konstruktivisti on ontologinen realisti, hän ajattelee, että todellisuutta koskeva tieto saavutetaan oppijan tiedollisilla konstruktioilla. Esimerkkinä tästä on tutkija, joka luo hypoteeseja tiedollisten ongelmien ratkaisuksi ja testaa näitä hypoteeseja kokemuksen perusteella. Hypoteesit luodaan olemassaolevan tiedon perusteella. Olemassaoleva tieto antaa syyn otaksua ratkaisun löytyvän tietystä suunnasta. Mutta hypoteesien luominen sisältää myös arvaamista tai aavistamista. Vaikka todellisuus on riippumaton ihmisten sitä koskevista käsityksistä, ihminen oppii aktiivisesti rakentamalla tiedollisia käsityksiä ja koettelemalla niitä käytännössä. Realisti ei katso oppimisen ja tiedon prosessoinnin aktiivisen luonteen estävän luotettavan tiedon saantia. Ihmisellä on kyky rakentaa sellaisia tiedollisia rakennelmia, jotka kuvaavat oikein ulkopuolista todellisuutta.		Grandyn<ref>Grandy 1998: 114</ref> mukaan kognitiivinen konstruktivismi sopii yhteen sekä ontologisen konstruktivismin että ontologisen realismin kanssa. Jos kognitiivinen konstruktivisti on ontologinen realisti, hän ajattelee, että todellisuutta koskeva tieto saavutetaan oppijan tiedollisilla konstruktioilla. Esimerkkinä tästä on tutkija, joka luo hypoteeseja tiedollisten ongelmien ratkaisuksi ja testaa näitä hypoteeseja kokemuksen perusteella. Hypoteesit luodaan olemassaolevan tiedon perusteella. Olemassaoleva tieto antaa syyn otaksua ratkaisun löytyvän tietystä suunnasta. Mutta hypoteesien luominen sisältää myös arvaamista tai aavistamista. Vaikka todellisuus on riippumaton ihmisten sitä koskevista käsityksistä, ihminen oppii aktiivisesti rakentamalla tiedollisia käsityksiä ja koettelemalla niitä käytännössä. Realisti ei katso oppimisen ja tiedon prosessoinnin aktiivisen luonteen estävän luotettavan tiedon saantia. Ihmisellä on kyky rakentaa sellaisia tiedollisia rakennelmia, jotka kuvaavat oikein ulkopuolista todellisuutta.


	== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==		== Naturalistinen tutkimusohjelma johtaa konstruktivistiseen ontologiaan ==
Rivi 43:		Rivi 38:

	* [[Naturalistinen tutkimusohjelma]]		* [[Naturalistinen tutkimusohjelma]]

	* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]		* [[Supranaturalistinen tutkimusohjelma]]

			== Viitteet ==
			{{viitteet}}

	[[Luokka: Filosofia]]		[[Luokka: Filosofia]]