Kolikkoesimerkki - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: +lukusuosituksiin

2017-05-25T17:44:48Z

+lukusuosituksiin

← Vanhempi versio		Versio 25. toukokuuta 2017 kello 17.44
Rivi 26:		Rivi 26:
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Lukusuositukset]]

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ +sarakkeet

2017-04-23T16:54:01Z

Viitteet: +sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2017 kello 16.54
Rivi 24:		Rivi 24:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

	[[Luokka:Suunnitteluteoria]]		[[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Samuli Koivisto: /* Todennäköisyyslaskennan väheksyminen */ juuri yo. => yllä oleva

2013-06-12T18:01:52Z

Todennäköisyyslaskennan väheksyminen: juuri yo. => yllä oleva

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2013 kello 18.01
Rivi 9:		Rivi 9:
	Kolikkoesimerkissä luodaan ihmiselle mielikuva, jonka mukaan todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä. Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi – jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.		Kolikkoesimerkissä luodaan ihmiselle mielikuva, jonka mukaan todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä. Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi – jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.

	[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee ~~juuri yo.~~ asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]		[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee yllä olevan asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]

	=== Analogian virheellisyys ===		=== Analogian virheellisyys ===

Erkkimon: wikikoodifix

2010-07-14T11:58:56Z

wikikoodifix

← Vanhempi versio		Versio 14. heinäkuuta 2010 kello 11.58
Rivi 5:		Rivi 5:
	== Kritiikkiä ==		== Kritiikkiä ==

	== Todennäköisyyslaskennan väheksyminen ===		=== Todennäköisyyslaskennan väheksyminen ===

	Kolikkoesimerkissä luodaan ihmiselle mielikuva, jonka mukaan todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä. Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi – jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.		Kolikkoesimerkissä luodaan ihmiselle mielikuva, jonka mukaan todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä. Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi – jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.

Erkkimon: Stailausta

2010-07-14T11:57:51Z

Stailausta

← Vanhempi versio		Versio 14. heinäkuuta 2010 kello 11.57
Rivi 3:		Rivi 3:
	Laitinen todistaa yllä sen, että mikä tahansa pitkä havaitsemamme tapahtumasarja on erittäin epätodennäköinen. Tämän esimerkin perusteella mikään epätodennäköinen asia ei ole ihme, koska voimme havaita sen. Esimerkki saa ajattelemaan, että eiväthän nämä todennäköisyydet todista mitään, joten Jumalan olemassaoloa puolustavat todennäköisyyslaskelmat ovat yhtä tyhjän kanssa.		Laitinen todistaa yllä sen, että mikä tahansa pitkä havaitsemamme tapahtumasarja on erittäin epätodennäköinen. Tämän esimerkin perusteella mikään epätodennäköinen asia ei ole ihme, koska voimme havaita sen. Esimerkki saa ajattelemaan, että eiväthän nämä todennäköisyydet todista mitään, joten Jumalan olemassaoloa puolustavat todennäköisyyslaskelmat ovat yhtä tyhjän kanssa.

	Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi – jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.		== Kritiikkiä ==

			== Todennäköisyyslaskennan väheksyminen ===

			Kolikkoesimerkissä luodaan ihmiselle mielikuva, jonka mukaan todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä. Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi – jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.

	[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]		[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]

	Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref> Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.		=== Analogian virheellisyys ===

			Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref> Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa, sillä kolikon heitot voidaan havaita minkä tahansa sarjan jälkeen. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.

	Jos joku heittää 100 kertaa kolikkoa, todennäköisyys saadulle sarjalle on hyvin pieni. Emme kuitenkaan pitäisi tätä ihmeenä. Jos taas venäläistä rulettia pelattaisiin siten, että sylinteri ladattaisiin puolilleen jokaisen laukauksen jälkeen, ja ammuttaisiin jotakuta päähän sata kertaa, selviämisen todennäköisyys on yhtä suuri kuin heitettäessä kolikkoa 100 kertaa. Kuitenkin venäläisen ruletin pelaaja luultavasti pitäisi selviämistään ihmeenä. Tämä perustuu siihen, että kolikkoa heitettäessä heittäjä havaitsee saadun sarjan riippumatta sarjasta. Venäläisessä ruletissa pelaaja ei ole havaitsemassa sarjaa, jos sarja ei ole oikeanlainen.		Jos joku heittää 100 kertaa kolikkoa, todennäköisyys saadulle sarjalle on hyvin pieni. Emme kuitenkaan pitäisi tätä ihmeenä. Jos taas venäläistä rulettia pelattaisiin siten, että sylinteri ladattaisiin puolilleen jokaisen laukauksen jälkeen, ja ammuttaisiin jotakuta päähän sata kertaa, selviämisen todennäköisyys on yhtä suuri kuin heitettäessä kolikkoa 100 kertaa. Kuitenkin venäläisen ruletin pelaaja luultavasti pitäisi selviämistään ihmeenä. Tämä perustuu siihen, että kolikkoa heitettäessä heittäjä havaitsee saadun sarjan riippumatta sarjasta. Venäläisessä ruletissa pelaaja ei ole havaitsemassa sarjaa, jos sarja ei ole oikeanlainen.

	Kolikkoesimerkki on ~~siis~~ [[wp:virheellinen analogia\|virheellinen analogia]]. Jos maailmankaikkeutemme ei olisi jotakuinkin sellainen kuin se on, emme olisi havaitsemassa maailmankaikkeutta. Tästä syystä sitä, että havaitsemme maailmankaikkeutta, tulisi mieluummin verrata venäläiseen rulettiin kuin kolikon heittelyyn.		== Yhteenveto ==

			Kolikkoesimerkki on [[wp:virheellinen analogia\|virheellinen analogia]]. Jos maailmankaikkeutemme ei olisi jotakuinkin sellainen kuin se on, emme olisi havaitsemassa maailmankaikkeutta. Tästä syystä sitä, että havaitsemme maailmankaikkeutta, tulisi mieluummin verrata venäläiseen rulettiin kuin kolikon heittelyyn.

			Lisäksi kolikkoesimerkki perustuu oletukselle siitä, että todennäköisyydet ovat merkityksettömiä, ja tämä oletus tekisi tieteestä täysin turhaa.

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Otvari: muotoilu fiksattu

2010-05-10T08:57:50Z

muotoilu fiksattu

← Vanhempi versio		Versio 10. toukokuuta 2010 kello 08.57
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Kolikkoesimerkki''' on perinteinen [[wp:analogia\|analogia]], jolla pyritään vetämään matto suunnittelua puolustavien argumenttien alta, jotka vetoavat äärimmäiseen epätodennäköisyyteen. Hollolan lukion rehtori Kimmo Laitinen [http://hollolanlukio.blogspot.com/2009/12/sattuma-vai-tarkoitus.html tiivistää] blogissaan kolikkoesimerkin seuraavasti.		'''Kolikkoesimerkki''' on perinteinen [[wp:analogia\|analogia]], jolla pyritään vetämään matto suunnittelua puolustavien argumenttien alta, jotka vetoavat äärimmäiseen epätodennäköisyyteen. Hollolan lukion rehtori Kimmo Laitinen [http://hollolanlukio.blogspot.com/2009/12/sattuma-vai-tarkoitus.html tiivistää] blogissaan kolikkoesimerkin seuraavasti.
	{{~~quotation~~\|Tuo sattuman todennäköisyys on aika helppo demonstroida. Ota kolikko ja heitä sitä sata kertaa. Merkitse kruunut ja klaavat joka heitolla. Saat jonon, jonka todennäköisyys on noin 1:1 267 650 600 000 000 000 000 000 000 000 (31 numeroa). Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme. Lähes mahdoton tapahtuma ja kuitenkin olit sen todistajana heittäessäsi kolikkoa parin minuutin ajan.}}		{{Sitaatti\|Tuo sattuman todennäköisyys on aika helppo demonstroida. Ota kolikko ja heitä sitä sata kertaa. Merkitse kruunut ja klaavat joka heitolla. Saat jonon, jonka todennäköisyys on noin 1:1 267 650 600 000 000 000 000 000 000 000 (31 numeroa). Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme. Lähes mahdoton tapahtuma ja kuitenkin olit sen todistajana heittäessäsi kolikkoa parin minuutin ajan.\|Kimmo Laitinen<ref>http://hollolanlukio.blogspot.com/2009/12/sattuma-vai-tarkoitus.html</ref>}}
	Laitinen todistaa yllä sen, että mikä tahansa pitkä havaitsemamme tapahtumasarja on erittäin epätodennäköinen. Tämän esimerkin perusteella mikään epätodennäköinen asia ei ole ihme, koska voimme havaita sen. Esimerkki saa ajattelemaan, että eiväthän nämä todennäköisyydet todista mitään, joten Jumalan olemassaoloa puolustavat todennäköisyyslaskelmat ovat yhtä tyhjän kanssa.		Laitinen todistaa yllä sen, että mikä tahansa pitkä havaitsemamme tapahtumasarja on erittäin epätodennäköinen. Tämän esimerkin perusteella mikään epätodennäköinen asia ei ole ihme, koska voimme havaita sen. Esimerkki saa ajattelemaan, että eiväthän nämä todennäköisyydet todista mitään, joten Jumalan olemassaoloa puolustavat todennäköisyyslaskelmat ovat yhtä tyhjän kanssa.

Erkkimon: [space]

2010-05-10T08:53:26Z

[space]

← Vanhempi versio		Versio 10. toukokuuta 2010 kello 08.53
Rivi 7:		Rivi 7:
	[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]		[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]

	Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref>Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.		Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref> Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.

	Jos joku heittää 100 kertaa kolikkoa, todennäköisyys saadulle sarjalle on hyvin pieni. Emme kuitenkaan pitäisi tätä ihmeenä. Jos taas venäläistä rulettia pelattaisiin siten, että sylinteri ladattaisiin puolilleen jokaisen laukauksen jälkeen, ja ammuttaisiin jotakuta päähän sata kertaa, selviämisen todennäköisyys on yhtä suuri kuin heitettäessä kolikkoa 100 kertaa. Kuitenkin venäläisen ruletin pelaaja luultavasti pitäisi selviämistään ihmeenä. Tämä perustuu siihen, että kolikkoa heitettäessä heittäjä havaitsee saadun sarjan riippumatta sarjasta. Venäläisessä ruletissa pelaaja ei ole havaitsemassa sarjaa, jos sarja ei ole oikeanlainen.		Jos joku heittää 100 kertaa kolikkoa, todennäköisyys saadulle sarjalle on hyvin pieni. Emme kuitenkaan pitäisi tätä ihmeenä. Jos taas venäläistä rulettia pelattaisiin siten, että sylinteri ladattaisiin puolilleen jokaisen laukauksen jälkeen, ja ammuttaisiin jotakuta päähän sata kertaa, selviämisen todennäköisyys on yhtä suuri kuin heitettäessä kolikkoa 100 kertaa. Kuitenkin venäläisen ruletin pelaaja luultavasti pitäisi selviämistään ihmeenä. Tämä perustuu siihen, että kolikkoa heitettäessä heittäjä havaitsee saadun sarjan riippumatta sarjasta. Venäläisessä ruletissa pelaaja ei ole havaitsemassa sarjaa, jos sarja ei ole oikeanlainen.

Otvari: suunnitteluteoria

2010-04-23T12:18:43Z

suunnitteluteoria

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2010 kello 12.18
Rivi 15:		Rivi 15:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet}}		{{viitteet}}

			[[Luokka:Suunnitteluteoria]]

Erkkimon: stilisointia

2010-02-22T09:47:18Z

stilisointia

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 09.47
Rivi 3:		Rivi 3:
	Laitinen todistaa yllä sen, että mikä tahansa pitkä havaitsemamme tapahtumasarja on erittäin epätodennäköinen. Tämän esimerkin perusteella mikään epätodennäköinen asia ei ole ihme, koska voimme havaita sen. Esimerkki saa ajattelemaan, että eiväthän nämä todennäköisyydet todista mitään, joten Jumalan olemassaoloa puolustavat todennäköisyyslaskelmat ovat yhtä tyhjän kanssa.		Laitinen todistaa yllä sen, että mikä tahansa pitkä havaitsemamme tapahtumasarja on erittäin epätodennäköinen. Tämän esimerkin perusteella mikään epätodennäköinen asia ei ole ihme, koska voimme havaita sen. Esimerkki saa ajattelemaan, että eiväthän nämä todennäköisyydet todista mitään, joten Jumalan olemassaoloa puolustavat todennäköisyyslaskelmat ovat yhtä tyhjän kanssa.

	Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi~~.(Jokainen~~ teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.)		Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi – jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.

	[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]		[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]

Erkkimon: argh

2010-02-22T09:45:23Z

argh

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 09.45
Rivi 5:		Rivi 5:
	Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi.(Jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.)		Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi.(Jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.)

	[[W. ~~Dembskin~~]] esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]		[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]

	Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref>Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.		Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref>Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 09.45
Rivi 5:		Rivi 5:
	Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi.(Jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.)		Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede\|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi.(Jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.)

	[[W. ~~Dembskin~~]] esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]		[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa, täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri yo. asian. Dembskin teoriassa suunnittelun päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. [[Bayesin_teoreema\|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] alla asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun alla kuin sattuman. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys. [[Kuva:SW-629.jpg\|thumb\|200px\|Venäläisessä ruletissa, toisin kuin kolikonheitossa, sadasta toistokokeesta selviytymistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi.]]

	Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref>Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.		Myös naturalistit myöntävät, että on erittäin epätodennäköistä, että olemme täällä havainnoimassa maailmaa.<ref>Laitinen: "Suuruusluokka pitää helposti sisällään sattumat, joilla nykymaailmankaikkeus on syntynyt ja sen vähäpätöisenä osana me ihmiset täällä elämme." Lisätietoa artikkelissa [[Maailmankaikkeuden hienosäätö]].</ref>Kolikkoesimerkki saa ihmisen yleistämään pienien todennäköisyyksien vähäpätöisyyden kaikkeen. Kolikkoesimerkin analogia on kuitenkin virheellinen. Kolikkoesimerkissä olemme havaitsemassa tapahtumasarjaa joka tapauksessa. Kuitenkin se, että olemme havainnoimassa maailmaa, ei ole itsestäänselvyys. Jos maailmankaikkeus ei olisi [[maailmankaikkeuden hienosäätö\|hienosäädetty]], emme olisi havaitsemassa tätä epätodennäköistä tapahtumasarjaa. Tästä syystä sitä, että havainnoimme nyt maailmaa, voidaan verrata paremminkin [[wp:venäläinen ruletti\|venäläiseen rulettiin]] kuin kolikon heittoon.