Kirkkohistoria - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: toimimaton linkki

2021-09-18T10:34:31Z

toimimaton linkki

← Vanhempi versio		Versio 18. syyskuuta 2021 kello 10.34
Rivi 14:		Rivi 14:
	=== Historiatieteiden luonteesta ===		=== Historiatieteiden luonteesta ===

	Kirkon historiaa tutkitaan nykyään yleensä samoin akateemisen tutkimuksen [[AW:S#metodi\|metodein]] kuin muutakin historiaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria \| Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml \| Viitattu = 18.12.2008 \| Selite = \| Tekijä = Arffman, Kaarlo \| Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta \| Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')</ref> Koska kysymys parhaista ja luotettavimmista tutkimusmenetelmistä ja itse tutkimuksen perusedellytyksistä – sekä ylipäänsä että myös erityisesti historiatieteiden osalta – on jatkuvan tieteenfilosofisen keskustelun kohteena ja koska samaakin menetelmää soveltaen voidaan tutkimuksissa päätyä keskenään ristiriitaisiin tuloksiin, kaikkia tutkimustuloksia tulisi oppia lukemaan kriittisesti siltä pohjalta, että kukin tulos on vain yhtä uskottava kuin paras sen tueksi esitettävissä oleva perustelu; historiankirjoitus ei siis ole mitään eksaktia tiedettä.		Kirkon historiaa tutkitaan nykyään yleensä samoin akateemisen tutkimuksen [[AW:S#metodi\|metodein]] kuin muutakin historiaa.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria \| Osoite = <nowiki>http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml</nowiki> \| Viitattu = 18.12.2008 \| Selite = \| Tekijä = Arffman, Kaarlo \| Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta \| Ajankohta = }} (''- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.'')</ref> Koska kysymys parhaista ja luotettavimmista tutkimusmenetelmistä ja itse tutkimuksen perusedellytyksistä – sekä ylipäänsä että myös erityisesti historiatieteiden osalta – on jatkuvan tieteenfilosofisen keskustelun kohteena ja koska samaakin menetelmää soveltaen voidaan tutkimuksissa päätyä keskenään ristiriitaisiin tuloksiin, kaikkia tutkimustuloksia tulisi oppia lukemaan kriittisesti siltä pohjalta, että kukin tulos on vain yhtä uskottava kuin paras sen tueksi esitettävissä oleva perustelu; historiankirjoitus ei siis ole mitään eksaktia tiedettä.

	=== Kirkkohistorian lähteistä ja kysymyksenasetteluista ===		=== Kirkkohistorian lähteistä ja kysymyksenasetteluista ===

Tieto: Wp-linkkifix, Wp-linkitys & linkkejä pois

2017-06-09T20:15:41Z

Wp-linkkifix, Wp-linkitys & linkkejä pois

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 20.15
Rivi 80:		Rivi 80:
	* Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[AW:S#polyteismi\|polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.		* Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[AW:S#polyteismi\|polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.

	Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[wp:stoalaisuus\|stoalaisuus]] ja [[wp:epikurolaisuus\|epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[wp:Platon\|Platon]], [[wp:Sokrates]\|Sokrates], [[wp:Epikuros\|Epikuros]] ja [[wp:Zenon\|Zenon]].		Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[wp:stoalaisuus\|stoalaisuus]] ja [[wp:epikurolaisuus\|epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[wp:Platon\|Platon]], [[wp:Sokrates\|Sokrates]], [[wp:Epikuros\|Epikuros]] ja [[wp:Zenon\|Zenon]].

	==== Juutalainen uskonto ====		==== Juutalainen uskonto ====
Rivi 97:		Rivi 97:
	Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesus Nasaretilainen\|Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että "Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä". Jeesuksen seuraajat näyttävät sisäistäneen nämä vahvasti elämässään, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.		Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesus Nasaretilainen\|Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että "Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä". Jeesuksen seuraajat näyttävät sisäistäneen nämä vahvasti elämässään, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.

	Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messias\|Messiaana]]. Kreikan sana "kristus" tarkoittaa suomeksi "voideltua". Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, pappina ja profeettana. Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.		Kristillinen kirkko ja [[wp:messiaaniset juutalaiset\|messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messias\|Messiaana]]. Kreikan sana "kristus" tarkoittaa suomeksi "voideltua". Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, pappina ja profeettana. Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.

	=== Jeesuksen seuraajat ===		=== Jeesuksen seuraajat ===
Rivi 106:		Rivi 106:
	* Koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]		* Koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]
	* Jeesuksen hylänneet opetuslapset		* Jeesuksen hylänneet opetuslapset
	* Muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[~~Saddukeukset~~]] ja [[~~Fariseukset~~]]		* Muut [[wp:juutalaiset\|juutalaiset]] kuulijat kuten [[wp:Israel\|Israelin]] kansa, [[saddukeukset]] ja [[fariseukset]]
	* Muut [[pakana]]kuulijat kuten [[wp:samarialaiset\|samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]		* Muut [[wp:pakana\|pakana]]kuulijat kuten [[wp:samarialaiset\|samarialaiset]], [[wp:kreikkalaiset\|kreikkalaiset]] ja roomalaiset viranomaiset.

	Evankeliumien ja perimätiedon valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia, esim. Andreas ({{rp\|Joh. 1:40}}). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen Pietarille. Filippus ja Natanael liittyivät seuraavana päivänä joukkoon ({{rp\|Joh. 1:43,45}}). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr. 46 vuotta sen jälkeen, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta ({{rp\|Joh. 2:20}}).		Evankeliumien ja perimätiedon valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia, esim. Andreas ({{rp\|Joh. 1:40}}). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen Pietarille. Filippus ja Natanael liittyivät seuraavana päivänä joukkoon ({{rp\|Joh. 1:43,45}}). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr. 46 vuotta sen jälkeen, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta ({{rp\|Joh. 2:20}}).
Rivi 124:		Rivi 124:
	Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu Mattias. Muita jäseniä olivat kerrotun mukaan Maria (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljiä sekä "vaimoja". Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, eikä anoppia voi olla ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä.		Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu Mattias. Muita jäseniä olivat kerrotun mukaan Maria (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljiä sekä "vaimoja". Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, eikä anoppia voi olla ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä.

	Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni kielillä puhumista eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[~~Parttia~~]], [[wp:Meedia\|Meedia]], [[Eelam]], [[wp:Mesopotamia\|Mesopotamia]], [[wp:Juudea\|Juudea]], [[wp:Kappadokia\|Kappadokia]], [[wp:Pontos\|Pontos]], [[wp:Asia (provinssi)\|Aasia]], [[wp:Fryygia\|Fryygia]], [[wp:Pamfylia\|Pamfylia]], [[wp:Muinainen Egypti\|Egypti]], [[wp:Kyrene\|Kyrenen Libya]], [[wp:Rooma\|Rooma]], [[wp:Kreeta\|Kreeta]] ja [[wp:Arabia Petraea\|Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle julistus asuinmaansa kielellä "Jumalan suurista teoista" yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen ({{rp\|Apt. 4:4}}). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.		Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni kielillä puhumista eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[wp:Parthia\|Parthia]], [[wp:Meedia\|Meedia]], [[wp:Eelam\|Eelam]], [[wp:Mesopotamia\|Mesopotamia]], [[wp:Juudea\|Juudea]], [[wp:Kappadokia\|Kappadokia]], [[wp:Pontos\|Pontos]], [[wp:Asia (provinssi)\|Aasia]], [[wp:Fryygia\|Fryygia]], [[wp:Pamfylia\|Pamfylia]], [[wp:Muinainen Egypti\|Egypti]], [[wp:Kyrene\|Kyrenen Libya]], [[wp:Rooma\|Rooma]], [[wp:Kreeta\|Kreeta]] ja [[wp:Arabia Petraea\|Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle julistus asuinmaansa kielellä "Jumalan suurista teoista" yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen ({{rp\|Apt. 4:4}}). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.

	Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. ({{rp\|Apt. 2:41-47}})		Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. ({{rp\|Apt. 2:41-47}})

	* [[kaste]]		* [[wp:kaste\|kaste]]
	* apostolien opetus		* apostolien opetus
	* keskinäinen yhteys temppelissä ja kodeissa		* keskinäinen yhteys temppelissä ja kodeissa
Rivi 135:		Rivi 135:
	* avustaminen ruualla tai varoilla		* avustaminen ruualla tai varoilla
	* yhteinen ruokailu		* yhteinen ruokailu
	* [[parantamistoiminta]] ({{rp\|Apt. 3}})		* parantamistoiminta ({{rp\|Apt. 3}})
	* [[julistus]] ({{rp\|Apt. 3}})		* julistus ({{rp\|Apt. 3}})

	Seurakunta siis kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä, joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena ({{rp\|Apt. 6}}). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.		Seurakunta siis kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä, joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena ({{rp\|Apt. 6}}). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.

Tieto: /* Seurakunnan laajeneminen */ Wikipedia-linkityksiä, typofix

2017-06-09T19:09:04Z

Seurakunnan laajeneminen: Wikipedia-linkityksiä, typofix

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 19.09
Rivi 152:		Rivi 152:
	Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[wp:Juudea\|Juudean]] ja [[wp:Samaria\|Samarian]] alueita ({{rp\|Apt 8:1}}). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.		Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[wp:Juudea\|Juudean]] ja [[wp:Samaria\|Samarian]] alueita ({{rp\|Apt 8:1}}). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.

	Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[wp:Samaria\|Samaria]] ({{rp\|Apt 8:5}}), [[wp:Ashdod\|Asdod]] ({{rp\|Apt 8:40}}), [[Kesarea]] ({{rp\|Apt 8:40}}), [[Damaskos]] ({{rp\|Apt 9:10}}), [[Tarso]] ({{rp\|Apt 9:30}}), [[Lydda]] ({{rp\|Apt 9:32}}), [[Saaron]] ({{rp\|Apt 9:34}}), [[Joppe]] ({{rp\|Apt 9:36}}), [[Antiokia]] ({{rp\|Apt 11:19}}), [[~~Pafo~~]] ({{rp\|Apt 13:6}}), [[Pisidian Antiokia]] ({{rp\|Apt 13:14}}), [[Ikonion]] ({{rp\|Apt 14:1}}), [[Lystra]] ({{rp\|Apt 14:6}}), [[Derbe]] ({{rp\|Apt 14:6}}), [[Filippi]] ({{rp\|Apt 16:12,34}}), [[Tessalonika]] ({{rp\|Apt 17:1}}), [[Beroia]] ({{rp\|Apt 17:10}}), [[Ateena]] ({{rp\|Apt 17:15}}), [[Korintti]] ({{rp\|Apt 18:1}}) ja [[Efesos]] ({{rp\|Apt 18:24}}.		Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[wp:Samaria\|Samaria]] ({{rp\|Apt 8:5}}), [[wp:Ashdod\|Asdod]] ({{rp\|Apt 8:40}}), [[wp:Kesarea\|Kesarea]] ({{rp\|Apt 8:40}}), [[wp:Damaskos\|Damaskos]] ({{rp\|Apt 9:10}}), [[wp:Tarso\|Tarso]] ({{rp\|Apt 9:30}}), [[wp:Lydda\|Lydda]] ({{rp\|Apt 9:32}}), [[wp:Saaron\|Saaron]] ({{rp\|Apt 9:34}}), [[wp:Joppe\|Joppe]] ({{rp\|Apt 9:36}}), [[wp:Antiokia\|Antiokia]] ({{rp\|Apt 11:19}}), [[wp:Pafos\|Pafos]] ({{rp\|Apt 13:6}}), [[wp:Antiokia (Pisidia\|Pisidian Antiokia]] ({{rp\|Apt 13:14}}), [[wp:Ikonion\|Ikonion]] ({{rp\|Apt 14:1}}), [[wp:Lystra\|Lystra]] ({{rp\|Apt 14:6}}), [[wp:Derbe\|Derbe]] ({{rp\|Apt 14:6}}), [[wp:Filippi\|Filippi]] ({{rp\|Apt 16:12,34}}), [[wp:Tessalonika\|Tessalonika]] ({{rp\|Apt 17:1}}), [[wp:Beroia\|Beroia]] ({{rp\|Apt 17:10}}), [[wp:Ateena\|Ateena]] ({{rp\|Apt 17:15}}), [[wp:Korintti\|Korintti]] ({{rp\|Apt 18:1}}) ja [[wp:Efesos\|Efesos]] ({{rp\|Apt 18:24}}.

	Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[Etiopia]] ({{rp\|Apt 8:27}}), [[wp:Juudea\|Juudea]], [[Galilea]] ({{rp\|Apt 9:31}}), [[wp:Samaria\|Samaria]], [[Foinikia]] ({{rp\|Apt 11:19}}), [[Kypros]] ({{rp\|Apt 11:19}}), [[Pisidia]] ({{rp\|Apt 13:14}}), [[Lykaonia]] ({{rp\|Apt 14:6}}), [[Syyria]] ({{rp\|Apt. 15:23}}), [[Kilikia]] ({{rp\|Apt 15:23}}), [[Makedonia]] ({{rp\|Apt. 16:12}}), [[Akhaia]] ({{rp\|Apt.18:12}})		Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[wp:Etiopia\|Etiopia]] ({{rp\|Apt 8:27}}), [[wp:Juudea\|Juudea]], [[wp:Galilea\|Galilea]] ({{rp\|Apt 9:31}}), [[wp:Samaria\|Samaria]], [[wp:Foinikia\|Foinikia]] ({{rp\|Apt 11:19}}), [[wp:Kypros\|Kypros]] ({{rp\|Apt 11:19}}), [[wp:Pisidia\|Pisidia]] ({{rp\|Apt 13:14}}), [[wp:Lykaonia\|Lykaonia]] ({{rp\|Apt 14:6}}), [[wp:Syyria\|Syyria]] ({{rp\|Apt. 15:23}}), [[wp:Kilikia\|Kilikia]] ({{rp\|Apt 15:23}}), [[wp:Makedonia\|Makedonia]] ({{rp\|Apt. 16:12}}), [[wp:Akhaia\|Akhaia]] ({{rp\|Apt.18:12}}).

	Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat:		Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat:

Samuli Koivisto: /* Viitteet */ +sarakkeet

2017-04-23T16:50:46Z

Viitteet: +sarakkeet

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2017 kello 16.50
Rivi 267:		Rivi 267:

	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{Viitteet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

	==Kirjallisuus==		==Kirjallisuus==

Samuli Koivisto: +luokka

2015-07-12T13:26:17Z

+luokka

← Vanhempi versio		Versio 12. heinäkuuta 2015 kello 13.26
Rivi 274:		Rivi 274:

	[[Luokka:Historia]]		[[Luokka:Historia]]
			[[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]]

Tieto: /* Vuodesta 0 eteenpäin */ Vuotta 0 ei ole olemassa

2015-06-10T13:02:01Z

Vuodesta 0 eteenpäin: Vuotta 0 ei ole olemassa

← Vanhempi versio		Versio 10. kesäkuuta 2015 kello 13.02
Rivi 90:		Rivi 90:
	Muut tutut kristillisen seurakunnuan synnylle kontekstina toimineet uskonnolliset puitteet, jotka liittyivät kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[AW:S#monoteismi\|monoteismi]], [[Mooseksen laki]], eettinen järjestelmä ja muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.		Muut tutut kristillisen seurakunnuan synnylle kontekstina toimineet uskonnolliset puitteet, jotka liittyivät kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[AW:S#monoteismi\|monoteismi]], [[Mooseksen laki]], eettinen järjestelmä ja muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.

	== ~~Vuodesta 0~~ eteenpäin ==		== Ajanlaskun alusta eteenpäin ==

	=== Jeesus ===		=== Jeesus ===

Samuli Koivisto: Rp-linkityksiä, wp-linkityksiä pientä kielenhuoltoa ja siivousta

2013-06-19T15:18:45Z

Rp-linkityksiä, wp-linkityksiä pientä kielenhuoltoa ja siivousta

Näytä muutokset

Apollos: täydennystä historiaan ripustautuvista uskonnoista

2013-06-17T11:35:04Z

täydennystä historiaan ripustautuvista uskonnoista

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2013 kello 11.35
Rivi 5:		Rivi 5:
	=== Kristinuskon historiasidonnaisuudesta ===		=== Kristinuskon historiasidonnaisuudesta ===

	Toisin kuin useimmat uskonnot<ref>ainakin ~~juutalaisuutta lukuunottamatta~~</ref> ja erityisesti muut ns. suuret maailmanuskonnot (hindulaisuus<ref>Hindulaisuuden mukaan näkyvä maailma ilmiöineen on perusluonteeltaan harhaa ja aika on syklinen ilman alkua tai loppua.</ref>, buddhalaisuus<ref>Buddhalaisuus on alkanut hindulaisuuden pohjalta eräänlaisena elämänfilosofisena uudistusliikkeenä (itse asiassa "virallinen" hindulaisuus pitää buddhalaisuuden perustajaa [[wp:Siddhartha Gautama\|Siddhartha Gautamaa]] eli Buddhaa yhtenä omana merkkihenkilönään – [http://en.wikipedia.org/wiki/Gautama_Buddha_in_Hinduism avataarana] – joskin tehtävästään jotenkin harhautuneena) ja edustaa siksi olennaisesti samaa peruskäsitystä mm. ajan ja näkyvän maailman luonteesta.</ref> ja islam<ref>Kristinuskosta ja juutalaisuudesta vaikutteita ottanut [[islam]] on kyllä ''tietyssä mielessä'' historiallinen: senkin mukaan alussa oli luominen, lopussa tulee tuomio ja ihmiskunnan perustava kahtiajako, ja siinä välissä Luoja on puuttunut ihmiskunnan historiaan mm. lähettämällä enkeleitä määrätehtäviin, kutsumalla profeettoja sanansa välittäjiksi ja antamalla näiden välityksellä ihmiskunnalle erityisiä tekstejä – pyhiä kirjoja. Kristinuskolle keskeinen ''näkemys maailmanhistoriasta Jumalan suurten pelastustekojen (pelastushistorian) näyttämönä kuitenkin puuttuu islamista'': tämän uskonnon perusajatuksena on se, että ihmisen on vain kaikkina aikoina alistuttava Allahin tahtoon, ja tästä syystä myös jo esim. Aabrahamia pidetään muslimina (uskotaan hänen alistuneen asianmukaisesti Allahin tahtoon). Niinpä islamin uskontunnustuksessakaan ei puhuta mitään Allahin teoista vaan vain siitä, ettei muita jumalia ole ja että Muhammed on Allahin profeetta.</ref>) ''kristinusko on luonteeltaan historiallinen'': jo sen keskeisimmän sisällön kiteyttävä [[wp:Apostolinen uskontunnustus\|Apostolinen uskontunnustuskin]] jäsentyy historiallisen tapahtumainkulun<ref>		Toisin kuin useimmat muut uskonnot<ref>Kristinuskon ohella on sentään olemassa jokunen muukin olennaisesti historiaan ripustautuva [[Uskonnon_määritelmä#Tiedollinen_määritelmä\|uskonto]]; tällaisia ovat ainakin
			* Jumalan luomistekoon sekä sitten Mooseksen välityksellä toteuttamaan Egyptin orjuudesta vapauttamiseen, samassa yhteydessä antamaan lakiin ja myöhemmin historian aikana antamiin, Israelin kansan vaiheita kuvaaviin ja selittäviin profeetta- ja muihin pyhiin kirjoihin (kristittyjen Vanhaan testamenttiin) perustautuva '''juutalaisuus''' sekä
			* maailmankaikkeuden itsestäänsyntymistä ja -kehittymistä luomisen korvikkeena, ihmisen omaksi herrakseen vapauttavaa ajattelun maallistumista Kristuksen evankeliumin korvikkeena ja näitä uskomuksia edustavan, opettavan ja julistavan "tieteen" auktoriteettia Kristuksen perustaman, Raamatusta sanomansa ammentavan apostolisen viran auktoriteetin korvikkeena tunnustava ja tällaista [[suurkertomukset\|suurkertomusta]] kaikkien uskottavaksi vaativa '''evolutionistinen naturalismi'''.</ref> – erityisesti kaikki muut ns. suuret maailmanuskonnot (hindulaisuus<ref>'''Hindulaisuuden''' mukaan näkyvä maailma ilmiöineen on perusluonteeltaan harhaa ja aika on syklinen ilman alkua tai loppua.</ref>, buddhalaisuus<ref>'''Buddhalaisuus''' on alkanut Intiassa hindulaisuuden pohjalta eräänlaisena elämänfilosofisena uudistusliikkeenä (itse asiassa "virallinen" hindulaisuus pitää buddhalaisuuden perustajaa [[wp:Siddhartha Gautama\|Siddhartha Gautamaa]] eli Buddhaa yhtenä omana merkkihenkilönään – [http://en.wikipedia.org/wiki/Gautama_Buddha_in_Hinduism avataarana] – joskin tehtävästään jotenkin harhautuneena) ja edustaa siksi olennaisesti samaa peruskäsitystä mm. ajan ja näkyvän maailman luonteesta.</ref> ja islam<ref>Kristinuskosta ja juutalaisuudesta vaikutteita ottanut '''[[islam]]''' on kyllä ''tietyssä mielessä'' historiallinen: senkin mukaan alussa oli luominen, lopussa tulee tuomio ja ihmiskunnan perustava kahtiajako, ja siinä välissä Luoja on puuttunut ihmiskunnan historiaan mm. lähettämällä enkeleitä määrätehtäviin, kutsumalla profeettoja sanansa välittäjiksi ja antamalla näiden välityksellä ihmiskunnalle erityisiä tekstejä – pyhiä kirjoja. Kristinuskolle keskeinen ''näkemys maailmanhistoriasta Jumalan suurten pelastustekojen (pelastushistorian) näyttämönä kuitenkin puuttuu islamista'': tämän uskonnon perusajatuksena on se, että ihmisen on vain kaikkina aikoina alistuttava Allahin tahtoon, ja tästä syystä myös jo esim. Aabrahamia pidetään muslimina (uskotaan hänen alistuneen asianmukaisesti Allahin tahtoon). Niinpä islamin uskontunnustuksessakaan ei puhuta mitään Allahin teoista vaan vain siitä, ettei muita jumalia ole ja että Muhammed on Allahin profeetta.</ref>) – ''kristinusko on luonteeltaan historiallinen'': jo sen keskeisimmän sisällön kiteyttävä [[wp:Apostolinen uskontunnustus\|Apostolinen uskontunnustuskin]] jäsentyy historiallisen tapahtumainkulun<ref>
	* '''Isä''': luominen historiamme alkuna ja sekä oman olemassaolomme että nykyisen havaintopiirimme perusluonteen ymmärtämisen avaimena		* '''Isä''': luominen historiamme alkuna ja sekä oman olemassaolomme että nykyisen havaintopiirimme perusluonteen ymmärtämisen avaimena
	* '''Jeesus Kristus''', '''Poika''': astuminen historiaamme (sikiäminen Pyhästä Hengestä, syntyminen neitsyt Mariasta), lunastustyö ajassa ("kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – – nousi kuolleista kolmantena päivänä") ja paikassa (ristinkuolema Golgatalla Jerusalemin kupeessa, ylösnousemus läheisestä Joosef Arimatialaisen kalliohaudasta), poistuminen ajallis-paikallisesta rajoittuneisuudesta ("astui ylös taivaisiin" n. kilometrin etäisyydellä Jerusalemista sijaitsevalta Öljymäeltä 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta) sekä paluu kirkkaudessa historiamme päätöksenä ("on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita")		* '''Jeesus Kristus''', '''Poika''': astuminen historiaamme (sikiäminen Pyhästä Hengestä, syntyminen neitsyt Mariasta), lunastustyö ajassa ("kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – – nousi kuolleista kolmantena päivänä") ja paikassa (ristinkuolema Golgatalla Jerusalemin kupeessa, ylösnousemus läheisestä Joosef Arimatialaisen kalliohaudasta), poistuminen ajallis-paikallisesta rajoittuneisuudesta ("astui ylös taivaisiin" n. kilometrin etäisyydellä Jerusalemista sijaitsevalta Öljymäeltä 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta) sekä paluu kirkkaudessa historiamme päätöksenä ("on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita")

Apollos: selitystäydennys

2013-06-17T10:10:10Z

selitystäydennys

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2013 kello 10.10
Rivi 6:		Rivi 6:

	Toisin kuin useimmat uskonnot<ref>ainakin juutalaisuutta lukuunottamatta</ref> ja erityisesti muut ns. suuret maailmanuskonnot (hindulaisuus<ref>Hindulaisuuden mukaan näkyvä maailma ilmiöineen on perusluonteeltaan harhaa ja aika on syklinen ilman alkua tai loppua.</ref>, buddhalaisuus<ref>Buddhalaisuus on alkanut hindulaisuuden pohjalta eräänlaisena elämänfilosofisena uudistusliikkeenä (itse asiassa "virallinen" hindulaisuus pitää buddhalaisuuden perustajaa [[wp:Siddhartha Gautama\|Siddhartha Gautamaa]] eli Buddhaa yhtenä omana merkkihenkilönään – [http://en.wikipedia.org/wiki/Gautama_Buddha_in_Hinduism avataarana] – joskin tehtävästään jotenkin harhautuneena) ja edustaa siksi olennaisesti samaa peruskäsitystä mm. ajan ja näkyvän maailman luonteesta.</ref> ja islam<ref>Kristinuskosta ja juutalaisuudesta vaikutteita ottanut [[islam]] on kyllä ''tietyssä mielessä'' historiallinen: senkin mukaan alussa oli luominen, lopussa tulee tuomio ja ihmiskunnan perustava kahtiajako, ja siinä välissä Luoja on puuttunut ihmiskunnan historiaan mm. lähettämällä enkeleitä määrätehtäviin, kutsumalla profeettoja sanansa välittäjiksi ja antamalla näiden välityksellä ihmiskunnalle erityisiä tekstejä – pyhiä kirjoja. Kristinuskolle keskeinen ''näkemys maailmanhistoriasta Jumalan suurten pelastustekojen (pelastushistorian) näyttämönä kuitenkin puuttuu islamista'': tämän uskonnon perusajatuksena on se, että ihmisen on vain kaikkina aikoina alistuttava Allahin tahtoon, ja tästä syystä myös jo esim. Aabrahamia pidetään muslimina (uskotaan hänen alistuneen asianmukaisesti Allahin tahtoon). Niinpä islamin uskontunnustuksessakaan ei puhuta mitään Allahin teoista vaan vain siitä, ettei muita jumalia ole ja että Muhammed on Allahin profeetta.</ref>) ''kristinusko on luonteeltaan historiallinen'': jo sen keskeisimmän sisällön kiteyttävä [[wp:Apostolinen uskontunnustus\|Apostolinen uskontunnustuskin]] jäsentyy historiallisen tapahtumainkulun<ref>		Toisin kuin useimmat uskonnot<ref>ainakin juutalaisuutta lukuunottamatta</ref> ja erityisesti muut ns. suuret maailmanuskonnot (hindulaisuus<ref>Hindulaisuuden mukaan näkyvä maailma ilmiöineen on perusluonteeltaan harhaa ja aika on syklinen ilman alkua tai loppua.</ref>, buddhalaisuus<ref>Buddhalaisuus on alkanut hindulaisuuden pohjalta eräänlaisena elämänfilosofisena uudistusliikkeenä (itse asiassa "virallinen" hindulaisuus pitää buddhalaisuuden perustajaa [[wp:Siddhartha Gautama\|Siddhartha Gautamaa]] eli Buddhaa yhtenä omana merkkihenkilönään – [http://en.wikipedia.org/wiki/Gautama_Buddha_in_Hinduism avataarana] – joskin tehtävästään jotenkin harhautuneena) ja edustaa siksi olennaisesti samaa peruskäsitystä mm. ajan ja näkyvän maailman luonteesta.</ref> ja islam<ref>Kristinuskosta ja juutalaisuudesta vaikutteita ottanut [[islam]] on kyllä ''tietyssä mielessä'' historiallinen: senkin mukaan alussa oli luominen, lopussa tulee tuomio ja ihmiskunnan perustava kahtiajako, ja siinä välissä Luoja on puuttunut ihmiskunnan historiaan mm. lähettämällä enkeleitä määrätehtäviin, kutsumalla profeettoja sanansa välittäjiksi ja antamalla näiden välityksellä ihmiskunnalle erityisiä tekstejä – pyhiä kirjoja. Kristinuskolle keskeinen ''näkemys maailmanhistoriasta Jumalan suurten pelastustekojen (pelastushistorian) näyttämönä kuitenkin puuttuu islamista'': tämän uskonnon perusajatuksena on se, että ihmisen on vain kaikkina aikoina alistuttava Allahin tahtoon, ja tästä syystä myös jo esim. Aabrahamia pidetään muslimina (uskotaan hänen alistuneen asianmukaisesti Allahin tahtoon). Niinpä islamin uskontunnustuksessakaan ei puhuta mitään Allahin teoista vaan vain siitä, ettei muita jumalia ole ja että Muhammed on Allahin profeetta.</ref>) ''kristinusko on luonteeltaan historiallinen'': jo sen keskeisimmän sisällön kiteyttävä [[wp:Apostolinen uskontunnustus\|Apostolinen uskontunnustuskin]] jäsentyy historiallisen tapahtumainkulun<ref>
	* '''Isä''': luominen historiamme alkuna		* '''Isä''': luominen historiamme alkuna ja sekä oman olemassaolomme että nykyisen havaintopiirimme perusluonteen ymmärtämisen avaimena
	* '''Jeesus Kristus''', '''Poika''': astuminen historiaamme (sikiäminen Pyhästä Hengestä, syntyminen neitsyt Mariasta), lunastustyö ajassa ("kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – – nousi kuolleista kolmantena päivänä") ja paikassa (ristinkuolema Golgatalla Jerusalemin kupeessa, ylösnousemus läheisestä Joosef Arimatialaisen kalliohaudasta), poistuminen ajallis-paikallisesta rajoittuneisuudesta ("astui ylös taivaisiin" n. kilometrin etäisyydellä Jerusalemista sijaitsevalta Öljymäeltä 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta) sekä paluu kirkkaudessa historiamme päätöksenä ("on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita")		* '''Jeesus Kristus''', '''Poika''': astuminen historiaamme (sikiäminen Pyhästä Hengestä, syntyminen neitsyt Mariasta), lunastustyö ajassa ("kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – – nousi kuolleista kolmantena päivänä") ja paikassa (ristinkuolema Golgatalla Jerusalemin kupeessa, ylösnousemus läheisestä Joosef Arimatialaisen kalliohaudasta), poistuminen ajallis-paikallisesta rajoittuneisuudesta ("astui ylös taivaisiin" n. kilometrin etäisyydellä Jerusalemista sijaitsevalta Öljymäeltä 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta) sekä paluu kirkkaudessa historiamme päätöksenä ("on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita")
	* '''Pyhä Henki''': nykyhetki ja pelastuksen henkilökohtainen osallisuus aina iankaikkiseen elämään asti</ref> ympärille.		* '''Pyhä Henki''': nykyhetki ja pelastuksen henkilökohtainen osallisuus aina iankaikkiseen elämään asti</ref> ympärille.

Apollos: tarkennusta "hyötykysymyksiin"

2013-06-17T09:52:02Z

tarkennusta "hyötykysymyksiin"

← Vanhempi versio		Versio 17. kesäkuuta 2013 kello 09.52
Rivi 23:		Rivi 23:
	* kristillisestä lähetystyöstä ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen (lähetyshistoria),		* kristillisestä lähetystyöstä ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen (lähetyshistoria),
	* kristittyjen vainoista,		* kristittyjen vainoista,
	* oppiriidoista ja niiden ratkaisuista (dogmihistoria),		* Raamatun oikeaan ymmärtämiseen liittyneistä oppiriidoista ja niiden ratkaisuista (dogmihistoria),
	* uskonnon ja politiikan vaikutuksista kirkko-organisaatioiden ja yhteiskunnallisten esivaltojen keskinäissuhteisiin eri aikoina,		* uskonnon ja politiikan vaikutuksista kirkko-organisaatioiden ja yhteiskunnallisten esivaltojen keskinäissuhteisiin eri aikoina,
	* mistä [[ristiretket\|ristiretkissä]] ~~oli~~ todella kysymys,		* siitä, mistä eräissä kirkon historiaan tunnetusti liittyneissä, nyttemmin pahennusta herättäneissä tapahtumasarjoissa, kuten [[ristiretket\|ristiretkissä]], on todella ollut kysymys,
	* harhaoppisten yhteisöjen synnystä ja myöhemmistä vaiheista,		* harhaoppisten yhteisöjen synnystä ja myöhemmistä vaiheista,
	* [[wp:Noitavainot_Ruotsin_valtakunnassa\|noitavainoista]],		* [[wp:Noitavainot_Ruotsin_valtakunnassa\|noitavainoista]],