Kasvatus, arvot ja tunteet (kirja) - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: /* Aiheesta muualla */ ulkoasufix

2017-07-08T21:34:22Z

Aiheesta muualla: ulkoasufix

← Vanhempi versio		Versio 8. heinäkuuta 2017 kello 21.34
Rivi 165:		Rivi 165:
	=== Internet ===		=== Internet ===

	[https://www.jylkkari.fi/2016/03/hyvaksyyko-jyvaskylan-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-professori-tapio-puolimatkan-mielipiteet/ Antti Snellman: Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet. Jylkkäri 23.3. 2016].		*[https://www.jylkkari.fi/2016/03/hyvaksyyko-jyvaskylan-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-professori-tapio-puolimatkan-mielipiteet/ Antti Snellman: Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet. Jylkkäri 23.3. 2016]
			*[http://www.jylkkari.fi/2016/04/tiede-edellyttaa-moniaanista-dialogia Tapio Puolimatka: Tiede edellyttää moniäänistä dialogia, Jylkkäri 21.4. 2016]
	[http://www.jylkkari.fi/2016/04/tiede-edellyttaa-moniaanista-dialogia Tapio Puolimatka: Tiede edellyttää moniäänistä dialogia, Jylkkäri 21.4. 2016]		*[http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217013-pitaisiko-yliopisto-opetusta-sensuroida Tapio Puolimatka: Pitäisikö yliopisto-opetusta sensuroida. Uusi Suomi 17.5. 2016]

	[http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217013-pitaisiko-yliopisto-opetusta-sensuroida Tapio Puolimatka: Pitäisikö yliopisto-opetusta sensuroida. Uusi Suomi 17.5. 2016]

	===ApoWiki===		===ApoWiki===

Samuli Koivisto: /* Kirjan sisällysluettelo */ +listamuotoilu

2017-07-02T13:53:01Z

Kirjan sisällysluettelo: +listamuotoilu

Näytä muutokset

Spectator: /* Aiheesta muualla */

2017-06-09T14:47:34Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 14.47
Rivi 283:		Rivi 283:

	[https://www.jylkkari.fi/2016/03/hyvaksyyko-jyvaskylan-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-professori-tapio-puolimatkan-mielipiteet/ Antti Snellman: Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet. Jylkkäri 23.3. 2016].		[https://www.jylkkari.fi/2016/03/hyvaksyyko-jyvaskylan-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-professori-tapio-puolimatkan-mielipiteet/ Antti Snellman: Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet. Jylkkäri 23.3. 2016].

			[http://www.jylkkari.fi/2016/04/tiede-edellyttaa-moniaanista-dialogia Tapio Puolimatka: Tiede edellyttää moniäänistä dialogia, Jylkkäri 21.4. 2016]

			[http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217013-pitaisiko-yliopisto-opetusta-sensuroida Tapio Puolimatka: Pitäisikö yliopisto-opetusta sensuroida. Uusi Suomi 17.5. 2016]

	===ApoWiki===		===ApoWiki===

Spectator: /* Aiheesta muualla */

2017-06-09T14:41:33Z

Aiheesta muualla

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 14.41
Rivi 280:		Rivi 280:
	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

	=== ~~Interntet~~ ===		=== Internet ===

	[https://www.jylkkari.fi/2016/03/hyvaksyyko-jyvaskylan-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-professori-tapio-puolimatkan-mielipiteet/ Antti Snellman: Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet. Jylkkäri 23.3. 2016].		[https://www.jylkkari.fi/2016/03/hyvaksyyko-jyvaskylan-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-professori-tapio-puolimatkan-mielipiteet/ Antti Snellman: Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet. Jylkkäri 23.3. 2016].

Spectator (9. kesäkuuta 2017 kello 14.41)

2017-06-09T14:41:08Z

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 14.41
Rivi 279:		Rivi 279:

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==

			=== Interntet ===

			[https://www.jylkkari.fi/2016/03/hyvaksyyko-jyvaskylan-yliopiston-kasvatustieteellinen-tiedekunta-professori-tapio-puolimatkan-mielipiteet/ Antti Snellman: Hyväksyykö Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta professori Tapio Puolimatkan mielipiteet. Jylkkäri 23.3. 2016].

	===ApoWiki===		===ApoWiki===
	*[[Kulttuuriset myytit]]		*[[Kulttuuriset myytit]]

	[[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]		[[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]

Samuli Koivisto: +kuva

2017-06-09T13:45:09Z

+kuva

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 13.45
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirja-päivitys		{{Kirja-päivitys
	\| nimi-suomi = Kasvatus, arvot ja tunteet		\| nimi-suomi = Kasvatus, arvot ja tunteet
	\| kuva =		\| kuva = Kasvatusarvottunteet.png
	\| kuvateksti =		\| kuvateksti =
	\| kirjailija = [[Tapio Puolimatka]]		\| kirjailija = [[Tapio Puolimatka]]

Tieto: wikilinkkejä, luokitus & listaus

2017-06-09T12:11:00Z

wikilinkkejä, luokitus & listaus

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 12.11
Rivi 19:		Rivi 19:


	Kasvatus, arvot ja tunteet on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tarkastelee erilaisia tunneteorioita ja niiden maailmankatsomuksellista taustaa, omantunnon eri merkityksiä, tunteiden merkitystä oppimisessa, tieteessä ja yhteiskunnallisissa liikkeissä.		Kasvatus, arvot ja tunteet on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tarkastelee erilaisia tunneteorioita ja niiden maailmankatsomuksellista taustaa, omantunnon eri merkityksiä, tunteiden merkitystä oppimisessa, [[tiede\|tieteessä]] ja yhteiskunnallisissa liikkeissä.

	== Ote kirjan johdannosta ==		== Ote kirjan johdannosta ==

	Arvojen ja tunteiden ymmärtämisen näkökulmasta voidaan länsimaisessa kulttuurissa erottaa ainakin kolme valtatraditiota: naturalismi, antiikin hyve-eettinen perinne ja kristinusko. Johdantoluvussa tarkoitukseni on verrata näiden kolmen tradition käsityksiä arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä. Kiteytän väitteeni kolmen yksinkertaistetun teesin muotoon:		Arvojen ja tunteiden ymmärtämisen näkökulmasta voidaan länsimaisessa kulttuurissa erottaa ainakin kolme valtatraditiota: [[naturalismi]], antiikin hyve-eettinen perinne ja kristinusko. Johdantoluvussa tarkoitukseni on verrata näiden kolmen tradition käsityksiä arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä. Kiteytän väitteeni kolmen yksinkertaistetun teesin muotoon:

	(1) Viime vuosisatoina kulttuurissa on päässyt vallalle näkemys, jonka mukaan olemassaololla ei ole perimmältään mitään tarkoitusta tai päämäärää vaan kaikki on seurausta ohjaamattomien luonnollisten prosessien vaikutuksesta. Kutsun tätä näkemystä naturalismiksi, koska sen mukaan luonto (natura) on selitys omalle olemassaololleen eikä tarvitse mitään itsensä ulkopuolella olevaa päämäärää, tarkoitusta tai arvoa. Pyrin osoittamaan, että naturalismin pelkistävä todellisuusnäkemys vie pohjan elämän tarkoitukselta ja arvojen yleispätevyydeltä ja samalla inhimillisen tunne-elämän keskeisiltä ulottuvuuksilta. Naturalistinen lähestymistapa ei pysty tekemään oikeutta tunteiden koko rikkaudelle, koska se on kadottanut näkemyksen tunteiden arvoperustasta.		(1) Viime vuosisatoina kulttuurissa on päässyt vallalle näkemys, jonka mukaan olemassaololla ei ole perimmältään mitään tarkoitusta tai päämäärää vaan kaikki on seurausta ohjaamattomien luonnollisten prosessien vaikutuksesta. Kutsun tätä näkemystä naturalismiksi, koska sen mukaan luonto (natura) on selitys omalle olemassaololleen eikä tarvitse mitään itsensä ulkopuolella olevaa päämäärää, tarkoitusta tai arvoa. Pyrin osoittamaan, että naturalismin pelkistävä todellisuusnäkemys vie pohjan elämän tarkoitukselta ja arvojen yleispätevyydeltä ja samalla inhimillisen tunne-elämän keskeisiltä ulottuvuuksilta. Naturalistinen lähestymistapa ei pysty tekemään oikeutta tunteiden koko rikkaudelle, koska se on kadottanut näkemyksen tunteiden arvoperustasta.

	(2) Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen sekä stoalaisuuden varaan rakentuva hyve-eettinen perinne opettaa ihmisen tulevan onnelliseksi elämällä hyveellistä elämää. Siksi tätä lähestymistapaa kutsutaan myös eudaimonismiksi (eudaimon = onnellisuus). Tämä lähestymistapa tekee oikeutta tunteiden tiedolliselle luonteelle ja arvojen yleispätevyydelle. Se ei kuitenkaan pysty tekemään oikeutta ihmisen haavoittuvuudelle, koska se kiinnittää kaiken huomion ihmisen hyveellisyyden kehitykseen ja pitää aineellisia elinehtoja toisarvoisina.		(2) [[Sokrates\|Sokrateen]], [[Platon\|Platonin]] ja [[Aristoteles\|Aristoteleen]] sekä stoalaisuuden varaan rakentuva hyve-eettinen perinne opettaa ihmisen tulevan onnelliseksi elämällä hyveellistä elämää. Siksi tätä lähestymistapaa kutsutaan myös eudaimonismiksi (eudaimon = onnellisuus). Tämä lähestymistapa tekee oikeutta tunteiden tiedolliselle luonteelle ja arvojen yleispätevyydelle. Se ei kuitenkaan pysty tekemään oikeutta ihmisen haavoittuvuudelle, koska se kiinnittää kaiken huomion ihmisen hyveellisyyden kehitykseen ja pitää aineellisia elinehtoja toisarvoisina.

	(3) Kristinusko tuo korostetusti esille tunteiden arvopohjan opissaan, jonka mukaan ihminen on Jumalan kuvaksi luotu olento, jonka tulisi tunne-elämässään heijastaa Jumalan täydellisen hyviä tunteita. Sen lisäksi kristinusko tuo esille ihmisen haavoittuvuuteen liittyvien tunteiden merkityksen erityisesti Kristuksen kärsimyshistoriassa. Kristillinen näkemys arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä saa keskeisen ilmauksensa kristillisessä opissa inkarnaatiosta: Jumala on ilmoittanut itsensä tulemalla ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa, joka sovitti ihmisen synnin kärsimyksellään ja kuolemallaan.		(3) Kristinusko tuo korostetusti esille tunteiden arvopohjan opissaan, jonka mukaan ihminen on [[Jumala\|Jumalan]] kuvaksi luotu olento, jonka tulisi tunne-elämässään heijastaa Jumalan täydellisen hyviä tunteita. Sen lisäksi kristinusko tuo esille ihmisen haavoittuvuuteen liittyvien tunteiden merkityksen erityisesti [[Jeesus\|Kristuksen]] kärsimyshistoriassa. Kristillinen näkemys arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä saa keskeisen ilmauksensa kristillisessä opissa inkarnaatiosta: Jumala on ilmoittanut itsensä tulemalla ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa, joka sovitti ihmisen synnin kärsimyksellään ja kuolemallaan.


Rivi 279:		Rivi 279:

	== Aiheesta muualla ==		== Aiheesta muualla ==
			===ApoWiki===
			*[[Kulttuuriset myytit]]

	[[~~Kulttuuriset myytit~~]]		[[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]

Spectator (9. kesäkuuta 2017 kello 11.59)

2017-06-09T11:59:11Z

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 11.59
Rivi 277:		Rivi 277:

	KIRJALLISUUS		KIRJALLISUUS

			== Aiheesta muualla ==

			[[Kulttuuriset myytit]]

Spectator (9. kesäkuuta 2017 kello 11.57)

2017-06-09T11:57:47Z

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 11.57
Rivi 9:		Rivi 9:
	\| genre =		\| genre =
	\| kustantaja-alkuperäinen = [http://www.nettikirjakauppa.com/kasvatus-arvot-ja-tunteet.html Suunta-kirjat]		\| kustantaja-alkuperäinen = [http://www.nettikirjakauppa.com/kasvatus-arvot-ja-tunteet.html Suunta-kirjat]
	\| julkaistu-alkuperäinen = ~~2014~~		\| julkaistu-alkuperäinen = 2004, toinen uudistettu painos 2011
	\| ulkoasu-alkuperäinen =		\| ulkoasu-alkuperäinen =
	\| sivumäärä-alkuperäinen = ~~280~~		\| sivumäärä-alkuperäinen = 367
	\| isbn-alkuperäinen = ISBN 978-951-619-553-0		\| isbn-alkuperäinen = ISBN 978-951-619-553-0
	\| sarja =		\| sarja =

Spectator (9. kesäkuuta 2017 kello 11.55)

2017-06-09T11:55:21Z

← Vanhempi versio		Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 11.55
Rivi 1:		Rivi 1:
			{{Kirja-päivitys
			\| nimi-suomi = Kasvatus, arvot ja tunteet
			\| kuva =
			\| kuvateksti =
			\| kirjailija = [[Tapio Puolimatka]]
			\| kuvittaja-alkuperäinen =
			\| kansitaiteilija-alkuperäinen =
			\| kieli =
			\| genre =
			\| kustantaja-alkuperäinen = [http://www.nettikirjakauppa.com/kasvatus-arvot-ja-tunteet.html Suunta-kirjat]
			\| julkaistu-alkuperäinen = 2014
			\| ulkoasu-alkuperäinen =
			\| sivumäärä-alkuperäinen = 280
			\| isbn-alkuperäinen = ISBN 978-951-619-553-0
			\| sarja =
			\| edeltävä =
			\| seuraava =
			}}


	Kasvatus, arvot ja tunteet on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tarkastelee erilaisia tunneteorioita ja niiden maailmankatsomuksellista taustaa, omantunnon eri merkityksiä, tunteiden merkitystä oppimisessa, tieteessä ja yhteiskunnallisissa liikkeissä.		Kasvatus, arvot ja tunteet on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tarkastelee erilaisia tunneteorioita ja niiden maailmankatsomuksellista taustaa, omantunnon eri merkityksiä, tunteiden merkitystä oppimisessa, tieteessä ja yhteiskunnallisissa liikkeissä.