Esko Valtaoja - Muutoshistoria

Samuli Koivisto: linkkifix

2020-07-15T07:40:05Z

linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2020 kello 07.40
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Esko Jorma Johannes Valtaoja''' (s. 20. kesäkuuta 1951 [[wp:Kemi\|Kemi]])<ref name=nimitys>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/d867c27b.html \| Nimeke = Ranskan kielen, saksan kielen ja avaruustähtitieteen professorit virkoihinsa \| Julkaisija = Turun yliopisto \| Ajankohta = 15.5.2002 \| Viitattu = 3.6.2017}}</ref> on avaruustähtitieteen professori [[wp:Turun yliopisto\|Turun yliopistossa]] ja [[wp:Tuorlan observatorio\|Tuorlan observatorion]] entinen johtaja.		'''Esko Jorma Johannes Valtaoja''' (s. 20. kesäkuuta 1951 [[wp:Kemi\|Kemi]])<ref name=nimitys>{{Verkkoviite \| Osoite = <nowiki>http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/d867c27b.html</nowiki> \| Nimeke = Ranskan kielen, saksan kielen ja avaruustähtitieteen professorit virkoihinsa \| Julkaisija = Turun yliopisto \| Ajankohta = 15.5.2002 \| Viitattu = 3.6.2017}}</ref> on avaruustähtitieteen professori [[wp:Turun yliopisto\|Turun yliopistossa]] ja [[wp:Tuorlan observatorio\|Tuorlan observatorion]] entinen johtaja.

	Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.acatiimi.fi/2002/4_02/4_02d.htm \| Nimeke=Persoona on pantava peliin tiedonjulkistamisessa \| Tekijä=Vainikainen, Tuula \| Julkaisu=Acatiimi \| Ajankohta=4/2002 \| Viitattu=3.6.2017}}</ref> Hänen teoksensa ''Kotona maailmankaikkeudessa'' sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002.		Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.acatiimi.fi/2002/4_02/4_02d.htm \| Nimeke=Persoona on pantava peliin tiedonjulkistamisessa \| Tekijä=Vainikainen, Tuula \| Julkaisu=Acatiimi \| Ajankohta=4/2002 \| Viitattu=3.6.2017}}</ref> Hänen teoksensa ''Kotona maailmankaikkeudessa'' sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002.
Rivi 7:		Rivi 7:
	Valtaoja syntyi [[wp:Kemi\|Kemissä]] vuonna 1951. Hän valmistui ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta vuonna 1969. Korkeakouluopintonsa Valtaoja suoritti [[wp:Turun yliopisto\|Turun yliopistossa]], josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1975 ja tohtoriksi vuonna 1985.<ref name=nimitys/>		Valtaoja syntyi [[wp:Kemi\|Kemissä]] vuonna 1951. Hän valmistui ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta vuonna 1969. Korkeakouluopintonsa Valtaoja suoritti [[wp:Turun yliopisto\|Turun yliopistossa]], josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1975 ja tohtoriksi vuonna 1985.<ref name=nimitys/>

	Valtaoja työskenteli Turun yliopiston fysiikan laitoksella vuosina 1975–1987 ja oli tähtitieteen dosentti vuosina 1986–2001. Vuosina 1987–1996 hän toimi projektijohtajana Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusasemalla. Vuonna 1997 hänestä tuli [[wp:Teknillinen korkeakoulu\|Teknillisen korkeakoulun]] avaruustekniikan dosentti. Vuosina 1997–1999 hän oli Turun yliopiston avaruustähtitieteen määräaikainen professori. Varsinaiseen avaruustähtitieteen professorin virkaan Valtaoja nimitettiin vuonna 2002.<ref name=nimitys/>{{,}}<ref name="TS">{{Lehtiviite \| Tekijä = Moberg, Timo \| Otsikko = 60 vuotta huomenna – Maailma pyörii tiedon varassa \| Julkaisu = Turun sanomat \| Ajankohta = 19.6.2011 \| Sivut = 25}}</ref> Hän jäi eläkkeelle professorin tehtävästä 1. syyskuuta 2015.<ref>[~~http~~://~~www.~~aamuset.fi/~~naista-puhutaan~~/~~tiedetutkimus~~/~~professori-esko-valtaoja-~~pitaa-jaahyvaisluentonsa Professori Esko Valtaoja pitää jäähyväisluentonsa] Viitattu 3.6.~~2017~~.</ref>		Valtaoja työskenteli Turun yliopiston fysiikan laitoksella vuosina 1975–1987 ja oli tähtitieteen dosentti vuosina 1986–2001. Vuosina 1987–1996 hän toimi projektijohtajana Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusasemalla. Vuonna 1997 hänestä tuli [[wp:Teknillinen korkeakoulu\|Teknillisen korkeakoulun]] avaruustekniikan dosentti. Vuosina 1997–1999 hän oli Turun yliopiston avaruustähtitieteen määräaikainen professori. Varsinaiseen avaruustähtitieteen professorin virkaan Valtaoja nimitettiin vuonna 2002.<ref name=nimitys/>{{,}}<ref name="TS">{{Lehtiviite \| Tekijä = Moberg, Timo \| Otsikko = 60 vuotta huomenna – Maailma pyörii tiedon varassa \| Julkaisu = Turun sanomat \| Ajankohta = 19.6.2011 \| Sivut = 25}}</ref> Hän jäi eläkkeelle professorin tehtävästä 1. syyskuuta 2015.<ref>[https://aamuset.fi/artikkeli/1613471439/Professori+Esko+Valtaoja+pitaa+jaahyvaisluentonsa Professori Esko Valtaoja pitää jäähyväisluentonsa] Viitattu 15.7.2020.</ref>

	== Kirjailija ja tieteen kansantajuistaja ==		== Kirjailija ja tieteen kansantajuistaja ==
Rivi 17:		Rivi 17:
	''Nurkkaan ajettu Jumala?'' on painettu kirjeenvaihto professori Valtaojan ja [[wp:Tampereen hiippakunta\|Tampereen hiippakunnan]] silloisen piispan Juha Pihkalan välillä. Pihkala ja Valtaoja keskustelevat kirjeenvaihdossaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta.		''Nurkkaan ajettu Jumala?'' on painettu kirjeenvaihto professori Valtaojan ja [[wp:Tampereen hiippakunta\|Tampereen hiippakunnan]] silloisen piispan Juha Pihkalan välillä. Pihkala ja Valtaoja keskustelevat kirjeenvaihdossaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta.

	Suomalaisten näkemyksiä tutkineen Tiedebarometri 2013:n mukaan Valtaoja oli Suomen tunnetuin tieteilijä.<ref>{{Verkkoviite\|Osoite=~~http~~://www.hs.fi/tiede/~~Valtaoja+tunnetuin+tiedemies+Suomessa+Himanen+kolmosena/a1384223710955~~\|Nimeke=Valtaoja tunnetuin tiedemies Suomessa, Himanen kolmosena\|Julkaisu=HS.fi\|Tekijä=Liiten, Marjukka\|Ajankohta=12.11.2013\|Viitattu=3.6.~~2017~~}}</ref>		Suomalaisten näkemyksiä tutkineen Tiedebarometri 2013:n mukaan Valtaoja oli Suomen tunnetuin tieteilijä.<ref>{{Verkkoviite\|Osoite= https://www.hs.fi/tiede/art-2000002688092.html \|Nimeke=Valtaoja tunnetuin tiedemies Suomessa, Himanen kolmosena\|Julkaisu=HS.fi\|Tekijä=Liiten, Marjukka\|Ajankohta=12.11.2013\|Viitattu=15.7.2020}}</ref>

	== Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==		== Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==

Samuli Koivisto: +luokitus

2017-06-06T13:33:08Z

+luokitus

← Vanhempi versio		Versio 6. kesäkuuta 2017 kello 13.33
Rivi 92:		Rivi 92:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{Viitteet\|sarakkeet}}		{{Viitteet\|sarakkeet}}

			[[Luokka:Henkilöt]]

Samuli Koivisto: wikifiointi, viitteet

2017-06-03T21:02:45Z

wikifiointi, viitteet

Näytä muutokset

Spectator: /* Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan */

2017-06-03T15:52:07Z

Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2017 kello 15.52
Rivi 21:		Rivi 21:
	== Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==		== Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==

	Valtaoja tunnustautuu agnostikoksi. Kansantajuisen puhetapansa takia hänen kannanttonsa saattavat kuitenkin välillä muistuttaa uusateistien eli niin sanottujen ateististen fundamentalistien ~~kannanttoja~~. Tämä näkyy esimerkiksi Valtaojan kannanotoissa New Yorkin ylipiston filosofian professorin Thomas Nagelin ajatuksia kohtaan.		Valtaoja tunnustautuu agnostikoksi. Kansantajuisen puhetapansa takia hänen kannanttonsa saattavat kuitenkin välillä muistuttaa uusateistien eli niin sanottujen ateististen fundamentalistien kannanottoja. Tämä näkyy esimerkiksi Valtaojan kannanotoissa New Yorkin ylipiston filosofian professorin Thomas Nagelin ajatuksia kohtaan.

	Valtaoja ei ole ilmeisesti tutustunut Nagelin ajatuksiin niiden alkuperäisessä kontekstissa. Sen sijaan Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”.		Valtaoja ei ole ilmeisesti tutustunut Nagelin ajatuksiin niiden alkuperäisessä kontekstissa. Sen sijaan Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”.

Spectator (3. kesäkuuta 2017 kello 15.51)

2017-06-03T15:51:21Z

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2017 kello 15.51
Rivi 21:		Rivi 21:
	== Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==		== Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==

	Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”.		Valtaoja tunnustautuu agnostikoksi. Kansantajuisen puhetapansa takia hänen kannanttonsa saattavat kuitenkin välillä muistuttaa uusateistien eli niin sanottujen ateististen fundamentalistien kannanttoja. Tämä näkyy esimerkiksi Valtaojan kannanotoissa New Yorkin ylipiston filosofian professorin Thomas Nagelin ajatuksia kohtaan.

			Valtaoja ei ole ilmeisesti tutustunut Nagelin ajatuksiin niiden alkuperäisessä kontekstissa. Sen sijaan Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”.

	Valtaoja hylkää Nagelin ajatuksen, jonka mukaan ”ainoa tapa opettaa biologisia tosiasioita neutraalisti on myöntää, että empiiristä todistusaineistoa voidaan tulkita eri tavoilla ja tulkinta voi johtaa erilaisiin päätelmiin riippuen siitä, minkä uskonnollisen oletuksen pohjalta sitä tulkitaan” (Valtaoja 2008a). Valtaojan mukaan tähän ajatukseen sisältyy vaatimus, että olisi luovuttava koko menestyksekkään tieteen perusmetodista vain siksi, että ”fundamentalistissävyinen Jumala” saataisiin kaiken lähtökohdaksi.		Valtaoja hylkää Nagelin ajatuksen, jonka mukaan ”ainoa tapa opettaa biologisia tosiasioita neutraalisti on myöntää, että empiiristä todistusaineistoa voidaan tulkita eri tavoilla ja tulkinta voi johtaa erilaisiin päätelmiin riippuen siitä, minkä uskonnollisen oletuksen pohjalta sitä tulkitaan” (Valtaoja 2008a). Valtaojan mukaan tähän ajatukseen sisältyy vaatimus, että olisi luovuttava koko menestyksekkään tieteen perusmetodista vain siksi, että ”fundamentalistissävyinen Jumala” saataisiin kaiken lähtökohdaksi.

Spectator: /* Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan */

2017-06-03T15:14:49Z

Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2017 kello 15.14
Rivi 25:		Rivi 25:
	Valtaoja hylkää Nagelin ajatuksen, jonka mukaan ”ainoa tapa opettaa biologisia tosiasioita neutraalisti on myöntää, että empiiristä todistusaineistoa voidaan tulkita eri tavoilla ja tulkinta voi johtaa erilaisiin päätelmiin riippuen siitä, minkä uskonnollisen oletuksen pohjalta sitä tulkitaan” (Valtaoja 2008a). Valtaojan mukaan tähän ajatukseen sisältyy vaatimus, että olisi luovuttava koko menestyksekkään tieteen perusmetodista vain siksi, että ”fundamentalistissävyinen Jumala” saataisiin kaiken lähtökohdaksi.		Valtaoja hylkää Nagelin ajatuksen, jonka mukaan ”ainoa tapa opettaa biologisia tosiasioita neutraalisti on myöntää, että empiiristä todistusaineistoa voidaan tulkita eri tavoilla ja tulkinta voi johtaa erilaisiin päätelmiin riippuen siitä, minkä uskonnollisen oletuksen pohjalta sitä tulkitaan” (Valtaoja 2008a). Valtaojan mukaan tähän ajatukseen sisältyy vaatimus, että olisi luovuttava koko menestyksekkään tieteen perusmetodista vain siksi, että ”fundamentalistissävyinen Jumala” saataisiin kaiken lähtökohdaksi.

	On ymmärrettävää, ettei Valtaojalta tähtitieteilijänä riitä aikaa ja energiaa seurata aikamme filosofista keskustelua. Näin Valtaojalta on jäänyt huomaamatta se kehitys, mitä tietoteoriassa ja tieteenfilosofiassa on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana.		Valtaoja kokee Nagelin ajatuksen olevan ilmentymää yhdysvaltalaisten kreationistien salaliitosta, ns. ”kiila-strategiasta”, jonka tarkoituksena on saada luomisoppi evoluution tilalle kouluihin. Valtaoja ei näytä tiedostavan, että hänen hylkäämänsä ajatus on lähes suoraa lainausta sellaisen filosofin ajattelusta, joka ei usko sen enempää Jumalaan kuin luomisteoriaankaan (Nagel 2008: 201). Nagel eroaa kuitenkin Valtaojasta sikäli, että hän ei halua tehdä omasta ateistisesta lähtökohdastaan ainoaa tieteellisessä keskustelussa sallittua, vaan hän katsoo, että tieteen piirissä tulee vallita avoin perususkomusten välinen kilpailu. Samat tosiasiat saavat erilaisen tulkinnan ateistisessa ja teistisessä viitekehyksessä. Nagel puolustaa tieteellisen keskustelun avoimuutta myös sen osalta, että teistiset tieteentekijät voivat tieteen piirissä avoimesti tehdä tutkimustaan sen perususkomuksen pohjalta, että Jumala on olemassa ja että hän on luonut maailman.

	Valtaoja ~~väritti kuvaustaan keksimällä sen höysteeksi salaliittoteorian. Hän~~ kokee Nagelin ajatuksen olevan ilmentymää yhdysvaltalaisten kreationistien salaliitosta, ns. ”kiila-strategiasta”, jonka tarkoituksena on saada luomisoppi evoluution tilalle kouluihin. Valtaoja ei näytä tiedostavan, että hänen hylkäämänsä ajatus on lähes suoraa lainausta sellaisen filosofin ajattelusta, joka ei usko sen enempää Jumalaan kuin luomisteoriaankaan (Nagel 2008: 201). Nagel eroaa kuitenkin Valtaojasta sikäli, että hän ei halua tehdä omasta ateistisesta lähtökohdastaan ainoaa tieteellisessä keskustelussa sallittua, vaan hän katsoo, että tieteen piirissä tulee vallita avoin perususkomusten välinen kilpailu. Samat tosiasiat saavat erilaisen tulkinnan ateistisessa ja teistisessä viitekehyksessä. Nagel puolustaa tieteellisen keskustelun avoimuutta myös sen osalta, että teistiset tieteentekijät voivat tieteen piirissä avoimesti tehdä tutkimustaan sen perususkomuksen pohjalta, että Jumala on olemassa ja että hän on luonut maailman.

	Olisi tietysti kansainvälisesti kiinnostava uutinen, että juutalainen ateisti Thomas Nagel olisi itse asiassa kristitty kreationisti, joka uskoo ”fundamentalistissävyiseen Jumalaan” ja että hän esiintyisi ateistina vain hämätäkseen kuulijoitaan, ja johtaakseen heitä harhaan professorin arvovallalla ja näin toteuttaisi ”kiilastrategiaa”. Mutta tällaiset ”paljastukset” saattavat kääntyä esittäjäänsä vastaan – ne voidaan tulkita niiden esittäjän kyvyttömyydeksi erottaa oman mielikuvituksensa tuotteita todellisuudesta.		Olisi tietysti kansainvälisesti kiinnostava uutinen, että juutalainen ateisti Thomas Nagel olisi itse asiassa kristitty kreationisti, joka uskoo ”fundamentalistissävyiseen Jumalaan” ja että hän esiintyisi ateistina vain hämätäkseen kuulijoitaan, ja johtaakseen heitä harhaan professorin arvovallalla ja näin toteuttaisi ”kiilastrategiaa”. Mutta tällaiset ”paljastukset” saattavat kääntyä esittäjäänsä vastaan – ne voidaan tulkita niiden esittäjän kyvyttömyydeksi erottaa oman mielikuvituksensa tuotteita todellisuudesta.

Spectator (3. kesäkuuta 2017 kello 12.55)

2017-06-03T12:55:28Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 Esko Jorma Johannes Valtaoja (s. 20. kesäkuuta 1951 Kemi) on avaruustähtitieteen professori Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion entinen johtaja.
-Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana.
+Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana. Hänen teoksensa Kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002.
 == Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==

Spectator: /* Antti Eskolan kritiikki */

2017-06-03T12:51:27Z

Antti Eskolan kritiikki

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2017 kello 12.51
Rivi 52:		Rivi 52:
	Epäilyt tiedemaailman ahdashenkisyydestä osoittautuivat myöhemmin aiheellisiksi. Huipputiedemiehenä ja lennokkaana keskustelijana mainetta saanut avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja lukee lehdestä arvostelua järjestyksessä toisesta uskontokirjastani. Pikatuomio Eskolasta on, Valtaojan kirjeessä piispa Juha Pihkalalle, kaukana niin avaruudesta kuin tieteellisestä uteliaisuudestakin: ”Hörhö mikä hörhö, oli omalla alallaan kuinka ansioitunut tahansa – ei hörhö siksi, että puhuu Jumalasta, vaan siksi, että on vanhoilla päivillään päättänyt pistää aivonsa naulakkoon ja loikata tieteen ulkopuolelle, kuitenkin yhä tieteen edustajana esiintyen.” Jottei tarvitsisi epäillä tuomiotaan, Valtaoja päättää, ettei tule koskaan lukemaan, mitä olin kirjassani todella sanonut. (Eskola; sit. Laitinen 2009: 34)		Epäilyt tiedemaailman ahdashenkisyydestä osoittautuivat myöhemmin aiheellisiksi. Huipputiedemiehenä ja lennokkaana keskustelijana mainetta saanut avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja lukee lehdestä arvostelua järjestyksessä toisesta uskontokirjastani. Pikatuomio Eskolasta on, Valtaojan kirjeessä piispa Juha Pihkalalle, kaukana niin avaruudesta kuin tieteellisestä uteliaisuudestakin: ”Hörhö mikä hörhö, oli omalla alallaan kuinka ansioitunut tahansa – ei hörhö siksi, että puhuu Jumalasta, vaan siksi, että on vanhoilla päivillään päättänyt pistää aivonsa naulakkoon ja loikata tieteen ulkopuolelle, kuitenkin yhä tieteen edustajana esiintyen.” Jottei tarvitsisi epäillä tuomiotaan, Valtaoja päättää, ettei tule koskaan lukemaan, mitä olin kirjassani todella sanonut. (Eskola; sit. Laitinen 2009: 34)

	Jos kriittistä avoimuutta ei olla valmiita ulottamaan tieteellisen tutkimuksen perimmäisiin lähtökohtiin, kriittisyyden ihanne toteutuu vain näennäisesti. Valtaoja ei tiedosta, että hänen oma pikatuomionsa Eskolasta on luonteeltaan uskonnollinen, ei tieteellinen kannanotto. ~~Hänen suljettu~~ naturalistinen ~~uskonsa tekee hänelle mahdottomaksi~~ mieltää tieteentekijää, joka tarkastelee todellisuutta Jumalasta käsin. ~~Hän~~ ei näytä tiedostavan, että tieteen historia on täynnä teistisiä tieteentekijöitä, jotka saivat jumaluskosta lähtökohdan tutkimustyölleen.		Jos kriittistä avoimuutta ei olla valmiita ulottamaan tieteellisen tutkimuksen perimmäisiin lähtökohtiin, kriittisyyden ihanne toteutuu vain näennäisesti. Valtaoja ei tiedosta, että hänen oma pikatuomionsa Eskolasta on luonteeltaan uskonnollinen, ei tieteellinen kannanotto. Suljettu naturalistinen uskon voi tehdä vaikeaksi mieltää tieteentekijää, joka tarkastelee todellisuutta Jumalasta käsin. Valtaoja ei näytä tiedostavan, että tieteen historia on täynnä teistisiä tieteentekijöitä, jotka saivat jumaluskosta lähtökohdan tutkimustyölleen.

	On yllättävää, että tunnettu tieteentekijä luopuu tieteellisen keskustelun periaatteista ja siirtyy McGrathin sanoin ilmaistuna ”koulupoikien väittelykerhon maailmaan” jossa ”turvaudutaan kiivaaseen, innostuneeseen liioitteluun, jota maustetaan räikeillä yksinkertaistuksilla ja – – harhaanjohtamisilla”, ja jossa ”uskovaiset demonisoidaan epärehellisiksi, valehtelijoiksi, hölmöiksi ja lurjuksiksi, kykenemättömiksi suhtautumaan ympäröivään maailmaan rehellisesti” ja sivuutetaan ”luonnontieteen vastustajina, älyllisesti vastuuttomina tai eksistentiaalisesti epäkypsinä – jos hyvin sattui.” (McGrath 2006: 16–17.)		On yllättävää, että tunnettu tieteentekijä luopuu tieteellisen keskustelun periaatteista ja siirtyy McGrathin sanoin ilmaistuna ”koulupoikien väittelykerhon maailmaan” jossa ”turvaudutaan kiivaaseen, innostuneeseen liioitteluun, jota maustetaan räikeillä yksinkertaistuksilla ja – – harhaanjohtamisilla”, ja jossa ”uskovaiset demonisoidaan epärehellisiksi, valehtelijoiksi, hölmöiksi ja lurjuksiksi, kykenemättömiksi suhtautumaan ympäröivään maailmaan rehellisesti” ja sivuutetaan ”luonnontieteen vastustajina, älyllisesti vastuuttomina tai eksistentiaalisesti epäkypsinä – jos hyvin sattui.” (McGrath 2006: 16–17.)

Spectator: /* Valtaojan kritiikki luomisteoriaa vastaan */

2017-06-03T12:47:29Z

Valtaojan kritiikki luomisteoriaa vastaan

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2017 kello 12.47
Rivi 3:		Rivi 3:
	Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana.		Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana.

	== Valtaojan kritiikki ~~luomisteoriaa~~ vastaan ==		== Valtaojan kritiikki Thomas Nagelin ajatuksia vastaan ==

	Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”.		Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”.

Spectator: /* Valtaojan kritiikki luomisteoriaa vastaan */

2017-06-03T12:46:51Z

Valtaojan kritiikki luomisteoriaa vastaan

← Vanhempi versio		Versio 3. kesäkuuta 2017 kello 12.46
Rivi 5:		Rivi 5:
	== Valtaojan kritiikki luomisteoriaa vastaan ==		== Valtaojan kritiikki luomisteoriaa vastaan ==

	Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”. Valtaoja kritisoi Vieraskynä-kirjoitusta Kotimaan verkkolehden haastattelussa 18.12.2008. Valtaoja hylkää Nagelin ajatuksen, jonka mukaan ”ainoa tapa opettaa biologisia tosiasioita neutraalisti on myöntää, että empiiristä todistusaineistoa voidaan tulkita eri tavoilla ja tulkinta voi johtaa erilaisiin päätelmiin riippuen siitä, minkä uskonnollisen oletuksen pohjalta sitä tulkitaan” (Valtaoja 2008a). Valtaojan mukaan tähän ajatukseen sisältyy vaatimus, että olisi luovuttava koko menestyksekkään tieteen perusmetodista vain siksi, että ”fundamentalistissävyinen Jumala” saataisiin kaiken lähtökohdaksi.		Valtaoja kritisoi Tapio Puolimatkan kirjoittamaa Vierakynä artikkelia Helsingin Sanomiin, jossa Puolimatka filosofi Thomas Nagelin ajatuksiin pohjautuen puolusti evoluutioteorian opettamista kriittisesti avoimella tavalla. Valtaoja koki Nagelin ajatuksia esittelevän artikkelin ajatukset ”kreationistisiksi” ja ”fundamentalistisiksi”.

	Valtaojan ~~reaktio kertoo siitä~~, että ~~häneltä on jäänyt huomaamatta se kehitys~~, ~~mitä tietoteoriassa ja tieteenfilosofiassa on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana~~. On ymmärrettävää, ettei Valtaojalta tähtitieteilijänä riitä aikaa ja energiaa seurata aikamme filosofista keskustelua, ~~mutta tämä puute kannattaisi huomioida kyseisiä tutkimustuloksia kommentoitaessa~~.		Valtaoja hylkää Nagelin ajatuksen, jonka mukaan ”ainoa tapa opettaa biologisia tosiasioita neutraalisti on myöntää, että empiiristä todistusaineistoa voidaan tulkita eri tavoilla ja tulkinta voi johtaa erilaisiin päätelmiin riippuen siitä, minkä uskonnollisen oletuksen pohjalta sitä tulkitaan” (Valtaoja 2008a). Valtaojan mukaan tähän ajatukseen sisältyy vaatimus, että olisi luovuttava koko menestyksekkään tieteen perusmetodista vain siksi, että ”fundamentalistissävyinen Jumala” saataisiin kaiken lähtökohdaksi.

			On ymmärrettävää, ettei Valtaojalta tähtitieteilijänä riitä aikaa ja energiaa seurata aikamme filosofista keskustelua. Näin Valtaojalta on jäänyt huomaamatta se kehitys, mitä tietoteoriassa ja tieteenfilosofiassa on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan aikana.

	Valtaoja väritti kuvaustaan keksimällä sen höysteeksi salaliittoteorian. Hän kokee Nagelin ajatuksen olevan ilmentymää yhdysvaltalaisten kreationistien salaliitosta, ns. ”kiila-strategiasta”, jonka tarkoituksena on saada luomisoppi evoluution tilalle kouluihin. Valtaoja ei näytä tiedostavan, että hänen hylkäämänsä ajatus on lähes suoraa lainausta sellaisen filosofin ajattelusta, joka ei usko sen enempää Jumalaan kuin luomisteoriaankaan (Nagel 2008: 201). Nagel eroaa kuitenkin Valtaojasta sikäli, että hän ei halua tehdä omasta ateistisesta lähtökohdastaan ainoaa tieteellisessä keskustelussa sallittua, vaan hän katsoo, että tieteen piirissä tulee vallita avoin perususkomusten välinen kilpailu. Samat tosiasiat saavat erilaisen tulkinnan ateistisessa ja teistisessä viitekehyksessä. Nagel puolustaa tieteellisen keskustelun avoimuutta myös sen osalta, että teistiset tieteentekijät voivat tieteen piirissä avoimesti tehdä tutkimustaan sen perususkomuksen pohjalta, että Jumala on olemassa ja että hän on luonut maailman.		Valtaoja väritti kuvaustaan keksimällä sen höysteeksi salaliittoteorian. Hän kokee Nagelin ajatuksen olevan ilmentymää yhdysvaltalaisten kreationistien salaliitosta, ns. ”kiila-strategiasta”, jonka tarkoituksena on saada luomisoppi evoluution tilalle kouluihin. Valtaoja ei näytä tiedostavan, että hänen hylkäämänsä ajatus on lähes suoraa lainausta sellaisen filosofin ajattelusta, joka ei usko sen enempää Jumalaan kuin luomisteoriaankaan (Nagel 2008: 201). Nagel eroaa kuitenkin Valtaojasta sikäli, että hän ei halua tehdä omasta ateistisesta lähtökohdastaan ainoaa tieteellisessä keskustelussa sallittua, vaan hän katsoo, että tieteen piirissä tulee vallita avoin perususkomusten välinen kilpailu. Samat tosiasiat saavat erilaisen tulkinnan ateistisessa ja teistisessä viitekehyksessä. Nagel puolustaa tieteellisen keskustelun avoimuutta myös sen osalta, että teistiset tieteentekijät voivat tieteen piirissä avoimesti tehdä tutkimustaan sen perususkomuksen pohjalta, että Jumala on olemassa ja että hän on luonut maailman.