Danielin kirja - Muutoshistoria

213.65.80.184: /* Porfyrius */

2022-02-04T14:34:58Z

Porfyrius

← Vanhempi versio		Versio 4. helmikuuta 2022 kello 14.34
Rivi 12:		Rivi 12:
	=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===		=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===

	==== ~~Porfyrus~~ ====		==== Porfyrius ====

			Uusplatonistisen koulukunnan filosofi Porfyrius (233-305 jKr.) kirjoitti kahdennessatoista kristittyjä vastaan suunnatussa kirjassaan Danielin kirjan olevan tuntemattoman juutalaisen makkabilaissotien aikoihin kirjoittama teos.<ref name = "Yamauchi 1980">{{Lehtiviite \| Tekijä = Edwin M. Yamauchi \| Otsikko = Hermeneutical Issues In The Book Of Daniel \| Julkaisu = Journal of Evangelical Theological Society \| Ajankohta = March 1980 \| Numero = 23/1 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Myöhemmin tämä idea nousi historiallis-kriittisen tutkimuksen perusajatukseksi ja lähtökohdaksi Danielin kirjan osalta. Joidenkin mielestä on ironista, että monet nykyiset kristityt tutkijat asettuvat Hieronymuksen ja Porfyriuksen kiistassa tämän pakanafilosofin puolelle. Koska Porfyriuksen tietotaito ja apurahat tuskin riittivät perusteellisten kielitieteellisten ja historiallisten analyysien tekemiseen, pääargumentti kohosi ennustuksiin liittyvistä filosofisista ongelmista. Tätä samaa naturalistista periaatetta mukaillen 1800-luvulta lähtien Danielin kirjan kriitikot tulkitsivat "ennustusten" kuuluvan vaticinium ex eventu -luokkaan, eli profetiaksi tapahtuman jälkeen.<ref>Gleason L. Archer " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol136 #542-Apr 1979 </ref>

	Uusplatonistisen koulukunnan filosofi Porfyrus (233-305 jKr.) kirjoitti kahdennessatoista kristittyjä vastaan suunnatussa kirjassaan Danielin kirjan olevan tuntemattoman juutalaisen makkabilaissotien aikoihin kirjoittama teos.<ref name = "Yamauchi 1980">{{Lehtiviite \| Tekijä = Edwin M. Yamauchi \| Otsikko = Hermeneutical Issues In The Book Of Daniel \| Julkaisu = Journal of Evangelical Theological Society \| Ajankohta = March 1980 \| Numero = 23/1 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Myöhemmin tämä idea nousi historiallis-kriittisen tutkimuksen perusajatukseksi ja lähtökohdaksi Danielin kirjan osalta. Joidenkin mielestä on ironista, että monet nykyiset kristityt tutkijat asettuvat Hieronymoksen ja Poryfyruksen kiistassa tämän pakanafilosofin puolelle. Koska Porfyruksen tietotaito ja apurahat tuskin riittivät perusteellisten kielitieteellisten ja historiallisten analyysien tekemiseen, pääargumentti kohosi ennustuksiin liittyvistä filosofisista ongelmista. Tätä samaa naturalistista periaatetta mukaillen 1800-luvulta lähtien Danielin kirjan kriitikot tulkitsivat "ennustusten" kuuluvan vaticinium ex eventu -luokkaan, eli profetiaksi tapahtuman jälkeen.<ref>Gleason L. Archer " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol136 #542-Apr 1979 </ref>

	=== Kielitieteellinen ajoitus ===		=== Kielitieteellinen ajoitus ===

Rivi 80:		Rivi 80:
	=== Darius Meedialainen ===		=== Darius Meedialainen ===

	Ongelmana on pidetty myös sitä, että Darius Meedialaisen kerrotaan valloittaneen Babylonin ~~Kyrius~~ Persialaisen sijasta. Persialaisten historian kirjojen mukaan Gubaru –niminen hallitsija oli ensimmäinen Babyloniassa persialaisten valloituksen jälkeen.		Ongelmana on pidetty myös sitä, että Darius Meedialaisen kerrotaan valloittaneen Babylonin Kyrus Persialaisen sijasta. Persialaisten historian kirjojen mukaan Gubaru –niminen hallitsija oli ensimmäinen Babyloniassa persialaisten valloituksen jälkeen.

	John Whitcomb teki perusteellisen tutkimuksen Darius Meedialaisesta ja samaisti tämän Gubaru –nimiseen kuvernööriin, johon viittaavat niin savitaulut kuin kreikkalaiset historioitsijatkin.<ref> Whitcomb J. C. (1959) Darius the Mede, Grand Rapids, Eerdmans </ref> Heidän mukaansa Gubarulla oli ratkaiseva rooli ~~Bablyonian~~ valloituksessa ja sen jälkeisessä hallinnossa. Whitcomb kirjoittaa:		John Whitcomb teki perusteellisen tutkimuksen Darius Meedialaisesta ja samaisti tämän Gubaru –nimiseen kuvernööriin, johon viittaavat niin savitaulut kuin kreikkalaiset historioitsijatkin.<ref> Whitcomb J. C. (1959) Darius the Mede, Grand Rapids, Eerdmans </ref> Heidän mukaansa Gubarulla oli ratkaiseva rooli Babylonian valloituksessa ja sen jälkeisessä hallinnossa. Whitcomb kirjoittaa:
	{{sitaatti\|Olemme vakuuttuneet siitä, että Gubaru, Babylonian ja joen pohjois-puolen kuvernööri esiintyy Danielin kirjassa nimellä Darius Meedialainen, kuningas, joka otti Kaldean kuningaskunnan vallan heti Belshassarin kuoleman jälkeen, ja joka nimitti satraappeja ja presidenttejä (mukaan lukien Danielin) avustamaan häntä suuren ja monta kansaa käsittävän alueen hallitsemisessa.\|Whitcomb J. C. (1959) Darius the Mede, Grand Rapids, Eerdmans, s. 24.}}		{{sitaatti\|Olemme vakuuttuneet siitä, että Gubaru, Babylonian ja joen pohjois-puolen kuvernööri esiintyy Danielin kirjassa nimellä Darius Meedialainen, kuningas, joka otti Kaldean kuningaskunnan vallan heti Belshassarin kuoleman jälkeen, ja joka nimitti satraappeja ja presidenttejä (mukaan lukien Danielin) avustamaan häntä suuren ja monta kansaa käsittävän alueen hallitsemisessa.\|Whitcomb J. C. (1959) Darius the Mede, Grand Rapids, Eerdmans, s. 24.}}

Samuli Koivisto: toimimaton linkki pois

2020-07-10T10:56:24Z

toimimaton linkki pois

← Vanhempi versio		Versio 10. heinäkuuta 2020 kello 10.56
Rivi 8:		Rivi 8:
	Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:		Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:
	{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}		{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}
	Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia."<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus. ~~http://www.biblestudy.iwarp.com/~~ </ref>		Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia."<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus.</ref>

	=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===		=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===

Samuli Koivisto: /* Internet */ linkkifix

2020-07-10T10:51:17Z

Internet: linkkifix

← Vanhempi versio		Versio 10. heinäkuuta 2020 kello 10.51
Rivi 120:		Rivi 120:
	=== Internet ===		=== Internet ===
	<!--* [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/daniel.html Matti Kankaanniemi: Danielin kirjan ajoitus]-->		<!--* [http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/daniel.html Matti Kankaanniemi: Danielin kirjan ajoitus]-->
	* [~~http~~://sley.fi/~~luennot/Raamattu/Vt~~/~~Vanhan_testamentin_yleisluennot~~/~~Hes44~~-~~DanielB.htm SLEY~~:~~n Raamattuluento aiheesta "~~Danielin ~~kirjan ajoitus"~~]		* [https://mediakirjasto.sley.fi/mediakirjasto/28053/danielin-kirja Erkki Koskenniemi: Danielin kirja]

	== Viitteet ==		== Viitteet ==

Philologos: Äsken lisäämäni makkabealaismuoto pois, nyt artsu puhuu taas yhtenäisesti makkabilaisista uuden käännöksen mukaisesti

2020-05-21T13:11:00Z

Äsken lisäämäni makkabealaismuoto pois, nyt artsu puhuu taas yhtenäisesti makkabilaisista uuden käännöksen mukaisesti

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2020 kello 13.11
Rivi 24:		Rivi 24:
	Danielin kirja oli ilmeisesti melko suosittu Qumranin yhteisössä. Yhteisöllä oli ainakin kahdeksan kopiota Danielin kirjasta<ref name = "Yamauchi 1980"/> ja yksi käsikirjoitus on ajoitettu myöhäisimmillään vuoteen 120 eKr. sijoittuvaksi.<ref name = "Waltke 1976" /> Yksi käsittelemämme kysymyksen kannalta olennainen teksti on Qumranin luolasta numero yksi löytynyt arameankielinen Genesis Apocryphon, jonka kieli oli ensimmäisen esikristillisen vuosisadan arameaa. Danielin kirjan aramea eroaa tästä merkittävästi. Gleason Archer toteaa huolellisen lingvistisen analyysin perusteella:		Danielin kirja oli ilmeisesti melko suosittu Qumranin yhteisössä. Yhteisöllä oli ainakin kahdeksan kopiota Danielin kirjasta<ref name = "Yamauchi 1980"/> ja yksi käsikirjoitus on ajoitettu myöhäisimmillään vuoteen 120 eKr. sijoittuvaksi.<ref name = "Waltke 1976" /> Yksi käsittelemämme kysymyksen kannalta olennainen teksti on Qumranin luolasta numero yksi löytynyt arameankielinen Genesis Apocryphon, jonka kieli oli ensimmäisen esikristillisen vuosisadan arameaa. Danielin kirjan aramea eroaa tästä merkittävästi. Gleason Archer toteaa huolellisen lingvistisen analyysin perusteella:
	{{sitaatti\|yhteenvetona voidaan todeta, että Genesis Apocaryphon tarjoaa vahvan todisteen sen puolesta, että Danielin kirjan aramea on peräisin huomattavasti varhaisemmalta ajanjaksolta kuin toiselta esikristilliseltä vuosisadalta.\|Archer G. L. "The Aramaic of the 'Genesis Apocryphon' Compared with the Aramaic of Daniel," in New Perspectives on the Old Testament, (1970) ed. J. Barton Payne, Word Books}}		{{sitaatti\|yhteenvetona voidaan todeta, että Genesis Apocaryphon tarjoaa vahvan todisteen sen puolesta, että Danielin kirjan aramea on peräisin huomattavasti varhaisemmalta ajanjaksolta kuin toiselta esikristilliseltä vuosisadalta.\|Archer G. L. "The Aramaic of the 'Genesis Apocryphon' Compared with the Aramaic of Daniel," in New Perspectives on the Old Testament, (1970) ed. J. Barton Payne, Word Books}}
	Myös Vasholz korostaa Danielin kirjan aramean olevan varsin vanhaa. Danielin kirjassa nimi Darius on esimerkiksi kirjoitettu samalla tavoin kuin varhaisimmassa arameankielisessä papyruksessa (494 eKr.) ja Meisanerin sopimuksessa (515 eKr.). Myöhemmin Darius kirjoitettiin tästä poikkeavasti.<ref name = "Vasholz 1978">{{Lehtiviite \| Tekijä = Vasholz R. I. \| Otsikko = Qumran And The Dating Of of Daniel \| Julkaisu = Journal of Evangelical Theological Society \| Ajankohta = December 1978 \| Numero = 21/4 \| Sivut = 315-321 \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Vasholz ehdottaa Qumranista löytyneen Jobin kirjan Targumin kirjoittamisajankohdaksi myöhäistä kolmatta vuosisataa tai varhaista toista vuosisataa. Kyseisessä targumissa puolestaan on ilmeisiä sisällöllisiä yhtäläisyyksiä Danielin kirjan kanssa.<ref name = "Vasholz 1978"/> Tämä puhuu vahvasti sen puolesta, että Danielin kirja olisi kirjoitettu ennen ~~makkabealaisaikaa~~.<!--vaatinee selityksen. Olettaisin, että 160 eKr. Joku vois laittaa sanastoon ja linkata tästä sinne-->		Myös Vasholz korostaa Danielin kirjan aramean olevan varsin vanhaa. Danielin kirjassa nimi Darius on esimerkiksi kirjoitettu samalla tavoin kuin varhaisimmassa arameankielisessä papyruksessa (494 eKr.) ja Meisanerin sopimuksessa (515 eKr.). Myöhemmin Darius kirjoitettiin tästä poikkeavasti.<ref name = "Vasholz 1978">{{Lehtiviite \| Tekijä = Vasholz R. I. \| Otsikko = Qumran And The Dating Of of Daniel \| Julkaisu = Journal of Evangelical Theological Society \| Ajankohta = December 1978 \| Numero = 21/4 \| Sivut = 315-321 \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Vasholz ehdottaa Qumranista löytyneen Jobin kirjan Targumin kirjoittamisajankohdaksi myöhäistä kolmatta vuosisataa tai varhaista toista vuosisataa. Kyseisessä targumissa puolestaan on ilmeisiä sisällöllisiä yhtäläisyyksiä Danielin kirjan kanssa.<ref name = "Vasholz 1978"/> Tämä puhuu vahvasti sen puolesta, että Danielin kirja olisi kirjoitettu ennen makkabilaisaikaa.<!--vaatinee selityksen. Olettaisin, että 160 eKr. Joku vois laittaa sanastoon ja linkata tästä sinne-->

	Fizmyer puolestaan myöntää Albrightin tavoin, että Danielin kirjan arameankieliset osiot voivat hyvinkin olla peräisin varhaisemmalta kaudelta, vaikka edustaakin näkökantaa, jonka mukaan lopullinen toimitus suoritettiin 165 ekr. Kirjan yhtenäisyyttä ovat puolustaneet kuitenkin voimakkaasti niin makkabilaisteorian vastustajat kuin puoltajat.<ref> Pierce R. W. "Spiritual Failure, Postponement,And Daniel 9" Trinity Journal 10:2 (Fall 1989) </ref> Ainoa perusteltu syy kirjan jakamiseen vaikuttaa olevan myöhemmän ajoituksen ja arameankielen analysoinnin johtopäätösten välisen ristiriidan selvittäminen. Voidaankin melko suurella varmuudella todeta, että Danielin kirjassa käytetty aramean kieli tukee varhaisempaa kirjoitusajankohtaa.		Fizmyer puolestaan myöntää Albrightin tavoin, että Danielin kirjan arameankieliset osiot voivat hyvinkin olla peräisin varhaisemmalta kaudelta, vaikka edustaakin näkökantaa, jonka mukaan lopullinen toimitus suoritettiin 165 ekr. Kirjan yhtenäisyyttä ovat puolustaneet kuitenkin voimakkaasti niin makkabilaisteorian vastustajat kuin puoltajat.<ref> Pierce R. W. "Spiritual Failure, Postponement,And Daniel 9" Trinity Journal 10:2 (Fall 1989) </ref> Ainoa perusteltu syy kirjan jakamiseen vaikuttaa olevan myöhemmän ajoituksen ja arameankielen analysoinnin johtopäätösten välisen ristiriidan selvittäminen. Voidaankin melko suurella varmuudella todeta, että Danielin kirjassa käytetty aramean kieli tukee varhaisempaa kirjoitusajankohtaa.
Rivi 101:		Rivi 101:
	=== Kaldealaiset ===		=== Kaldealaiset ===

	Varhaista ajoitusta on kritisoitu siitä, että astronomien kutsuminen ''kaldealaisiksi'' ei olisi ollut mahdollista kuudennella esikristillisellä vuosisadalla. Tämän näkemyksen mukaan nimitystä alettiin käyttää astrologeista vasta persialaiskaudella.<ref name = "Yamauchi 1980"/> Archer kääntää kuitenkin tämän näkökohdan toisinpäin ja viittaa 5. lukuun, jossa Daniel käyttää termiä kaldealaiset etnisessä merkityksessä. Tämä taas on Archerin mukaan täysin yhteensovittamatonta ~~makkabealaisajoituksen~~ kanssa, koska toisella vuosisadalla eKr. kirjoittaja olisi ymmärtänyt kaldealaisten merkitykseksi vain astrologi-pappeja, ei etnistä ryhmää.		Varhaista ajoitusta on kritisoitu siitä, että astronomien kutsuminen ''kaldealaisiksi'' ei olisi ollut mahdollista kuudennella esikristillisellä vuosisadalla. Tämän näkemyksen mukaan nimitystä alettiin käyttää astrologeista vasta persialaiskaudella.<ref name = "Yamauchi 1980"/> Archer kääntää kuitenkin tämän näkökohdan toisinpäin ja viittaa 5. lukuun, jossa Daniel käyttää termiä kaldealaiset etnisessä merkityksessä. Tämä taas on Archerin mukaan täysin yhteensovittamatonta makkabilaisajoituksen kanssa, koska toisella vuosisadalla eKr. kirjoittaja olisi ymmärtänyt kaldealaisten merkitykseksi vain astrologi-pappeja, ei etnistä ryhmää.

	Wilsonin mukaan astrologiyhteydessä sana saattaa olla peräisin sumerilaisesta termistä ''galdu'' (mestari, rakentaja) jonka ääntäminen muuttui myöhemmin muotoon ''kasdu'' (yksikkömuoto sanasta ''kasdim'' eli kaldealaiset).<ref>Wilson R. D. (1938) Studies in the Book of Daniel, rev. ed., New York: Fleming H. Revell Co. Archer perustelee tämän ääntämismuutoksen kielitieteellisen loogisuuden vakuuttavasti. Archer G. L. " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 136 #542-Apr 1979 </ref> Yamauchi puolestaan pitää mahdollisena sanan ''kaldealainen'' käyttöä astrologeista jo kuudennella vuosisadalla eKr. Hän lainaa kreikkalaisen Pseudo-Berossuksen tekstiä: "Aina Nabonassarin ajoista lähtien (747-734 eKr.) kaldealaiset ovat tarkasti kirjoittaneet muistiin tähtien liikkeitä."<ref>Cited by Brinkman J. A. (1968) A Political History of Post-Kassite Babylonia 1158-722 B.C., Rome: Pontificium Institutum Biblicum, s. 227 Lainaus Yamauchi E. M. "Hermeneutical Issues In The Book Of Daniel Journal of Evangelical Theological Society 23/1, March 1980 Evangelical Theological Society 23/1 (March 1980) 13-21 </ref>		Wilsonin mukaan astrologiyhteydessä sana saattaa olla peräisin sumerilaisesta termistä ''galdu'' (mestari, rakentaja) jonka ääntäminen muuttui myöhemmin muotoon ''kasdu'' (yksikkömuoto sanasta ''kasdim'' eli kaldealaiset).<ref>Wilson R. D. (1938) Studies in the Book of Daniel, rev. ed., New York: Fleming H. Revell Co. Archer perustelee tämän ääntämismuutoksen kielitieteellisen loogisuuden vakuuttavasti. Archer G. L. " Modern Rationalism and the Book of Daniel" Bibliotecha Sacra -Vol 136 #542-Apr 1979 </ref> Yamauchi puolestaan pitää mahdollisena sanan ''kaldealainen'' käyttöä astrologeista jo kuudennella vuosisadalla eKr. Hän lainaa kreikkalaisen Pseudo-Berossuksen tekstiä: "Aina Nabonassarin ajoista lähtien (747-734 eKr.) kaldealaiset ovat tarkasti kirjoittaneet muistiin tähtien liikkeitä."<ref>Cited by Brinkman J. A. (1968) A Political History of Post-Kassite Babylonia 1158-722 B.C., Rome: Pontificium Institutum Biblicum, s. 227 Lainaus Yamauchi E. M. "Hermeneutical Issues In The Book Of Daniel Journal of Evangelical Theological Society 23/1, March 1980 Evangelical Theological Society 23/1 (March 1980) 13-21 </ref>

Philologos: Oikolukua, latinan ja englannin vaikutuksesta virheellisen asun saaneiden muotojen korjausta; kielihistoriallisesti t on muuttunut s:ksi eikä päinvastoin

2020-05-21T12:59:21Z

Oikolukua, latinan ja englannin vaikutuksesta virheellisen asun saaneiden muotojen korjausta; kielihistoriallisesti t on muuttunut s:ksi eikä päinvastoin

Näytä muutokset

Samuli Koivisto: Käyttäjän Jupa (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Samuli Koivisto tekemään versioon.

2020-05-16T14:46:35Z

Käyttäjän Jupa (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Samuli Koivisto tekemään versioon.

← Vanhempi versio		Versio 16. toukokuuta 2020 kello 14.46
Rivi 8:		Rivi 8:
	Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:		Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:
	{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}		{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}
	Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia. ~~No ei todellakaan ole!~~ "<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus. http://www.biblestudy.iwarp.com/ </ref>		Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia."<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus. http://www.biblestudy.iwarp.com/ </ref>

	=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===		=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===

Jupa (16. toukokuuta 2020 kello 08.32)

2020-05-16T08:32:48Z

← Vanhempi versio		Versio 16. toukokuuta 2020 kello 08.32
Rivi 8:		Rivi 8:
	Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:		Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:
	{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}		{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}
	Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia."<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus. http://www.biblestudy.iwarp.com/ </ref>		Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia. No ei todellakaan ole! "<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus. http://www.biblestudy.iwarp.com/ </ref>

	=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===		=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===

Samuli Koivisto: /* Danielin kirjan ajoitus */ fix

2017-03-21T17:41:03Z

Danielin kirjan ajoitus: fix

← Vanhempi versio		Versio 21. maaliskuuta 2017 kello 17.41
Rivi 8:		Rivi 8:
	Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:		Ehkä keskeisin kysymys liittyy kuitenkin Danielin kirjan ennustuksiin, joiden tarkka vastaavuus maailman historiassa on johtanut monet tutkijat pitämään niitä jälkeenpäin profetian muodossa kirjoitetuksi historiaksi. Tämä lähtökohta nousee tietysti pitkälti [[naturalismi\|naturalistisesta]] [[tieteenfilosofia]]sta, jonka mukaan tapahtumia ei "arvailla etukäteen". Olisi kuitenkin liian yksinkertaistavaa pitää ainoastaan tätä maailmankatsomuksellista peruslähtökohtaa avaimena Danielin kirjan ajoituskysymykseen. Myöhemmän kirjoitusajankohdan puolustajat ovat nimittäin perustelleet näkemystään monilla tekstuaalisilla ja sisällöllisillä seikoilla. Yleisesti konservatiivien argumentteihin ei kuitenkaan juurikaan viitata, puhumattakaan, että niitä käsiteltäisiin perusteellisesti. Tästä johtuen myöhempi ajoitus oletetaan monissa yhteyksissä todistetuksi tosiasiaksi, jota ei erikseen tarvitse perustella. Yksi johtavista konservatiivisista Vanhan testamentin tutkijoista, Toronton yliopiston Vanhan testamentin professori R. K. Harrison kirjoittaa:
	{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}		{{sitaatti\|Danielin kirjan historiallisuutta vastaan esitettyjä argumentteja on kopioitu kritiikittä kirjasta toiseen, eikä vuosisatamme toisen vuosikymmenen jälkeen kukaan tutkija, jolla on hiukkaakaan liberaalia taustaa, ole uskaltanut tai halunnut riskeerata akateemista mainettaan, haastamalla tätä kriittistä trendiä.<ref>R. K. Harrison R. K. (1969) Introduction to the Old Testament, Grand Rapids, Eerdmans s. 111</ref>}}
	Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen}} kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia."<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus. http://www.biblestudy.iwarp.com/ </ref>		Tämän puolesta puhuu myös se Bruce Waltken esittämä huomautus, että samat argumentit, jotka riittivät Jobin kirjan, Saarnaajan kirjan ja [[Makkabilaiskirjat\|Makkabilaiskirjojen]] kirjotusajankohtaoletuksen muuttamiseen, eivät riittäneet tähän Danielin kirjan suhteen.<ref name = "Waltke 1976">{{Lehtiviite \| Tekijä = Waltke B. K. \| Otsikko = The Date of the Book of Daniel \| Julkaisu = Bibliotecha Sacra \| Ajankohta = --Oct 1976 \| Numero = Vol 133 #532 \| Sivut = \| Tunniste = \| Viitattu = }}</ref> Toisaalta John Collins toteaa, että "olemme verrattain hyvin perillä siitä tilanteesta, jossa Danielin kirja on kirjoitettu. Huolimatta konservatiivien sitkeästä vastustuksesta näkyjen (7.-12. Luku) kokoaminen vuosien 167 – 164 ekr on kiistämätön tosiasia."<ref>Collins J. J (1984) Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature, Eerdamans, ss. 131-2 lainaus. http://www.biblestudy.iwarp.com/ </ref>

	=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===		=== Varhaisemman ajoituksen puolesta ===

Samuli Koivisto: fix, rp-linkityksiä, toimimaattomien linkkien poistoa.

2015-07-05T13:33:00Z

fix, rp-linkityksiä, toimimaattomien linkkien poistoa.

Näytä muutokset

Otvari: Luokkaan "Raamatun tekstit"

2009-08-24T10:40:45Z

Luokkaan "Raamatun tekstit"

← Vanhempi versio		Versio 24. elokuuta 2009 kello 10.40
Rivi 126:		Rivi 126:
	== Viitteet ==		== Viitteet ==
	{{viitteet\|sarakkeet}}		{{viitteet\|sarakkeet}}

			[[Luokka: Raamatun tekstit]]