"Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti) - Muutoshistoria

Apollos: /* Aluttomuus */ kh (rinnasteiset lauseet, joilla yhteinen määre [tässä sivulause]: ei välipilkkua)

2026-01-04T00:24:17Z

Aluttomuus: kh (rinnasteiset lauseet, joilla yhteinen määre [tässä sivulause]: ei välipilkkua)

← Vanhempi versio		Versio 4. tammikuuta 2026 kello 00.24
Rivi 64:		Rivi 64:
	=== Aluttomuus ===		=== Aluttomuus ===

	Mistä siis syntyi ensimmäinen suunnittelija? Kysymys sisältää premissin, jonka mukaan ensimmäisen suunnittelijan ''on täytynyt ylipäätään syntyä''. Jos ensimmäinen suunnittelija on joskus syntynyt ja jos kaikella, mikä syntyy, on syynsä, niin tällä syylläkin pitää olla syynsä, ja taas päädytään äärettömään syiden ja seurausten ketjuun, joka ei taaskaan ole todellisuudessa mahdollinen. Tämän takia ''täytyy olla olemassa ensimmäinen syy, jolla ei itsellään ole syytä. Muuten mitään ei voisi olla olemassa.''		Mistä siis syntyi ensimmäinen suunnittelija? Kysymys sisältää premissin, jonka mukaan ensimmäisen suunnittelijan ''on täytynyt ylipäätään syntyä''. Jos ensimmäinen suunnittelija on joskus syntynyt ja jos kaikella, mikä syntyy, on syynsä, niin tällä syylläkin pitää olla syynsä ja taas päädytään äärettömään syiden ja seurausten ketjuun, joka ei taaskaan ole todellisuudessa mahdollinen. Tämän takia ''täytyy olla olemassa ensimmäinen syy, jolla ei itsellään ole syytä. Muuten mitään ei voisi olla olemassa.''

	Jos siis ensimmäinen suunnittelija on samalla myös ensimmäinen syy, niin silloinhan ensimmäinen suunnittelija ei ole koskaan syntynyt, eikä sen olemassaololle ole mitään syytä. Alkusyy ei ole koskaan syntynyt, eikä sen ''syntymiselle'' siksi ole todennäköisyyttä. ''Alkusyy on joko välttämätön tai mahdoton, ja koska jotakin on selvästikin olemassa, alkusyyn täytyy olla välttämätön.'' Alkusyyn ''olemassaolon'' todennäköisyys on siis: <math>P(Alkusyy.exist.) = 1\,</math>		Jos siis ensimmäinen suunnittelija on samalla myös ensimmäinen syy, niin silloinhan ensimmäinen suunnittelija ei ole koskaan syntynyt eikä sen olemassaololle ole mitään syytä. Alkusyy ei ole koskaan syntynyt, eikä sen ''syntymiselle'' siksi ole todennäköisyyttä. ''Alkusyy on joko välttämätön tai mahdoton, ja koska jotakin on selvästikin olemassa, alkusyyn täytyy olla välttämätön.'' Alkusyyn ''olemassaolon'' todennäköisyys on siis: <math>P(Alkusyy.exist.) = 1\,</math>

	== Sattumalta syntyminen ja olemassaolo ==		== Sattumalta syntyminen ja olemassaolo ==

Apollos: /* Välttämättömyys */ typofix

2026-01-04T00:15:57Z

Välttämättömyys: typofix

← Vanhempi versio		Versio 4. tammikuuta 2026 kello 00.15
Rivi 60:		Rivi 60:
	* ihmiset ovat voineet suunnitella asioita, mutta		* ihmiset ovat voineet suunnitella asioita, mutta
	* ihmistenkin on täytynyt joskus syntyä.		* ihmistenkin on täytynyt joskus syntyä.
	Jos ihminen on syntynyt toisesta ihmisestä, niin herää kysymys, mistä tämä toinen ihminen sitten syntyi. Vastaavasti mille tahansa (oletetulle tai havaitulle) suunnittelijalle, joka ''on joskus alkanut olla olemassa'', voidaan esittää kysymys: mistä tämä suunnittelija sitten syntyi? Jos (oletettu) suunnittelija joutuisi syntymään sattumalta, niin Dawkinsin argumentti näyttäisi olevan pätevä. Jos taas suunnittelijan oletetaan syntyneen jonkin evoluutioteorian mukaisen prosessin kautta, niin herää kysymys, miksei suunniteltu kohde sitten voinut syntyä samoin. Kuitenkin kohteessa voi olla palautumattomasti monimutkaisia toimintoja sisältäviä rakenteita, joita suunnittelijassa ei välttämättä ~~tarvinut~~ olla. Jos taas suunnittelija syntyi toisesta suunnittelijasta, niin tälle toiselle suunnittelijalle pitää löytää selitys, ja jos selityksenä suunnittelijan suunnittelijalle on aina uusi suunnittelija, niin päädytään äärettömään suunnittelijoiden ketjuun, joka ei ole todellisuudessa mahdollinen. Tämän takia ''on täytynyt olla ensimmäinen suunnittelija, jota kukaan toinen suunnittelija ei ole suunnitellut''.		Jos ihminen on syntynyt toisesta ihmisestä, niin herää kysymys, mistä tämä toinen ihminen sitten syntyi. Vastaavasti mille tahansa (oletetulle tai havaitulle) suunnittelijalle, joka ''on joskus alkanut olla olemassa'', voidaan esittää kysymys: mistä tämä suunnittelija sitten syntyi? Jos (oletettu) suunnittelija joutuisi syntymään sattumalta, niin Dawkinsin argumentti näyttäisi olevan pätevä. Jos taas suunnittelijan oletetaan syntyneen jonkin evoluutioteorian mukaisen prosessin kautta, niin herää kysymys, miksei suunniteltu kohde sitten voinut syntyä samoin. Kuitenkin kohteessa voi olla palautumattomasti monimutkaisia toimintoja sisältäviä rakenteita, joita suunnittelijassa ei välttämättä tarvinnut olla. Jos taas suunnittelija syntyi toisesta suunnittelijasta, niin tälle toiselle suunnittelijalle pitää löytää selitys, ja jos selityksenä suunnittelijan suunnittelijalle on aina uusi suunnittelija, niin päädytään äärettömään suunnittelijoiden ketjuun, joka ei ole todellisuudessa mahdollinen. Tämän takia ''on täytynyt olla ensimmäinen suunnittelija, jota kukaan toinen suunnittelija ei ole suunnitellut''.

	=== Aluttomuus ===		=== Aluttomuus ===

Apollos: /* Sattumalta syntyminen ja olemassaolo */ selkeytysyritys tekstinosaa siirtämällä

2013-04-04T01:11:10Z

Sattumalta syntyminen ja olemassaolo: selkeytysyritys tekstinosaa siirtämällä

← Vanhempi versio		Versio 4. huhtikuuta 2013 kello 01.11
Rivi 87:		Rivi 87:

	=== Korjattu todennäköisyysargumentti ===		=== Korjattu todennäköisyysargumentti ===

	Itse asiassa asia onkin niin, että jos meillä on joitakin perusteita olettaa potentiaalisen suunnittelijan tuottavan mielekkäällä todennäköisyydellä jonkun asian, niin ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalisesti\|aktuaalisesti]] suunniteltu, niin silloin sillä täytyy olla ainakin joskus ollut suunnittelija, eli sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.

	Logiikkakorjauksen jälkeen Dawkins-mallinen päättelyketju näyttäisi edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:		Logiikkakorjauksen jälkeen Dawkins-mallinen päättelyketju näyttäisi edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:
Rivi 99:		Rivi 97:

	=== Suunnittelupäättely ja todennäköisyydet ===		=== Suunnittelupäättely ja todennäköisyydet ===

			Itse asiassa asia onkin niin, että jos meillä on joitakin perusteita olettaa potentiaalisen suunnittelijan tuottavan mielekkäällä todennäköisyydellä jonkun asian, niin ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalisesti\|aktuaalisesti]] suunniteltu, niin silloin sillä täytyy olla ainakin joskus ollut suunnittelija, eli sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.

	Mitä monimutkaisempia suunnitellulta näyttäviä asioita löydämme, sitä epätodennäköisempää niiden sattumalta syntyminen on, sitä varmemmin ne ovat suunniteltuja ja sitä varmemmin niillä on suunnittelija. Asioiden sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei'' suinkaan ''laske'' suunnittelijan olemassaolon todennäköisyyttä, ''vaan kasvattaa'' sitä entisestään.		Mitä monimutkaisempia suunnitellulta näyttäviä asioita löydämme, sitä epätodennäköisempää niiden sattumalta syntyminen on, sitä varmemmin ne ovat suunniteltuja ja sitä varmemmin niillä on suunnittelija. Asioiden sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei'' suinkaan ''laske'' suunnittelijan olemassaolon todennäköisyyttä, ''vaan kasvattaa'' sitä entisestään.

Apollos: vielä selkeytysyritystä väliotsikointeja kehittämällä ja korostuksia tarkentamalla

2013-04-04T01:06:36Z

vielä selkeytysyritystä väliotsikointeja kehittämällä ja korostuksia tarkentamalla

Näytä muutokset

Apollos: /* Dawkinsin argumentti */ väliotsikointia

2013-03-28T18:15:04Z

Dawkinsin argumentti: väliotsikointia

← Vanhempi versio		Versio 28. maaliskuuta 2013 kello 18.15
Rivi 4:		Rivi 4:

	== Dawkinsin argumentti ==		== Dawkinsin argumentti ==

			=== Tekstimuoto ===

	Dawkins kirjoittaa Jumalan epätodennäköisyydestä kirjan neljännessä luvussa, joka on nimetty argumentin mukaan "Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole":		Dawkins kirjoittaa Jumalan epätodennäköisyydestä kirjan neljännessä luvussa, joka on nimetty argumentin mukaan "Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole":
Rivi 10:		Rivi 12:
	Nimi tulee Fred Hoylen huvittavasta kuvaelmasta Boeing 747:stä ja romutarhasta. -- Hoyle sanoi, että elämän synnyn todennäköisyys maapallolla ei ole sen suurempi kuin että romutarhan läpi pyyhkäisevä hirmumyrsky onnistuu panemaan kokoon Boeing 747 lentokoneen. Muut ovat lainanneet vertausta viittaamaan monimutkaisten elävien olentojen myöhempään evoluutioon, jossa sillä on näennäinen uskottavuus. Täysin toimivan hevosen, kovakuoriaisen tai strutsin satunnaisen, osistaan kokoon panemisen vastaiset todennäköisyydet ovat samaa luokkaa kuin Boeing 747:n. -- <br /><br />		Nimi tulee Fred Hoylen huvittavasta kuvaelmasta Boeing 747:stä ja romutarhasta. -- Hoyle sanoi, että elämän synnyn todennäköisyys maapallolla ei ole sen suurempi kuin että romutarhan läpi pyyhkäisevä hirmumyrsky onnistuu panemaan kokoon Boeing 747 lentokoneen. Muut ovat lainanneet vertausta viittaamaan monimutkaisten elävien olentojen myöhempään evoluutioon, jossa sillä on näennäinen uskottavuus. Täysin toimivan hevosen, kovakuoriaisen tai strutsin satunnaisen, osistaan kokoon panemisen vastaiset todennäköisyydet ovat samaa luokkaa kuin Boeing 747:n. -- <br /><br />
	Itse asiassa, kuten osoitan tässä luvussa, darwiniaaninen luonnonvalinta on ainoa tunnettu ratkaisu muuten vastausta vaille jäävään arvoitukseen, mistä informaatio tulee. Osoittautuu, että jumalhypoteesi yrittää saada jotakin ilmaiseksi. Riippumatta siitä, miten epätodennäköinen on asia, jota yritetään selittää olettamalla suunnittelija, suunnittelijan itse on oltava vähintään yhtä epätodennäköinen. Jumala on lopullinen Boeing 747.<br /><br />\|Richard Dawkins, Jumalharha<ref name="Jumalharha">{{Kirjaviite \| Tekijä = Richard Dawkins \| Nimeke = Jumalharha \| Julkaisija = Terra Cognita \| Vuosi = 2007 \| Kappale = Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole \| Sivu = \| Selite =(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Tunniste =ISBN 978-952-5697-00-1}}</ref>}}		Itse asiassa, kuten osoitan tässä luvussa, darwiniaaninen luonnonvalinta on ainoa tunnettu ratkaisu muuten vastausta vaille jäävään arvoitukseen, mistä informaatio tulee. Osoittautuu, että jumalhypoteesi yrittää saada jotakin ilmaiseksi. Riippumatta siitä, miten epätodennäköinen on asia, jota yritetään selittää olettamalla suunnittelija, suunnittelijan itse on oltava vähintään yhtä epätodennäköinen. Jumala on lopullinen Boeing 747.<br /><br />\|Richard Dawkins, Jumalharha<ref name="Jumalharha">{{Kirjaviite \| Tekijä = Richard Dawkins \| Nimeke = Jumalharha \| Julkaisija = Terra Cognita \| Vuosi = 2007 \| Kappale = Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole \| Sivu = \| Selite =(The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Tunniste =ISBN 978-952-5697-00-1}}</ref>}}

			=== Päättelyketjumuoto ===

	Argumentin voisi muotoilla myös loogiseksi päättelyketjuksi esimerkiksi näin:		Argumentin voisi muotoilla myös loogiseksi päättelyketjuksi esimerkiksi näin:
Rivi 21:		Rivi 25:
	#''Siispä'' suunnittelijan syntyminen on epätodennäköisempää kuin sen asian syntyminen suunnittelematta, jonka syntymisellä suunnittelijan olemassaoloa pyrittiin todistamaan.		#''Siispä'' suunnittelijan syntyminen on epätodennäköisempää kuin sen asian syntyminen suunnittelematta, jonka syntymisellä suunnittelijan olemassaoloa pyrittiin todistamaan.

	=== ~~Argumentin taustaoletuksia~~ ===		=== Taustaoletuksia ===

	Argumentin taustalta voidaan löytää useita oletuksia, joiden pätevyyteen päättely nojaa. Käytännössä argumentti perustuu suunnitteluteorian esittämän argumentin lisäksi ''neljälle premissille'':		Argumentin taustalta voidaan löytää useita oletuksia, joiden pätevyyteen päättely nojaa. Käytännössä argumentti perustuu suunnitteluteorian esittämän argumentin lisäksi ''neljälle premissille'':
Rivi 27:		Rivi 31:
	# Jotta suunnittelija voi olla olemassa, se on joskus alkanut olla olemassa, eli suunnittelijan on täytynyt joskus syntyä.		# Jotta suunnittelija voi olla olemassa, se on joskus alkanut olla olemassa, eli suunnittelijan on täytynyt joskus syntyä.
	# Jos suunnittelija on joskus syntynyt, sen syntymisen todennäköisyys on sama kuin sen sattumalta syntymisen todennäköisyys.		# Jos suunnittelija on joskus syntynyt, sen syntymisen todennäköisyys on sama kuin sen sattumalta syntymisen todennäköisyys.
	# Koska kaikissa tuntemissamme tapauksissa suunnittelija on ollut monimutkaisempi kuin suunnittelun kohde, näin on väistämättä jokaisen suunnittelijan kohdalla.		# Koska kaikissa tuntemissamme tapauksissa suunnittelija on ollut monimutkaisempi kuin suunnittelun kohde, näin on väistämättä jokaisen suunnittelijan kohdalla.

	Kuitenkin nämä premissit – suunnittelijaehdokkaasta riippuen – ovat enemmän tai vähemmän kyseenalaisia. Jos esimerkiksi ''ihmisen'' oletetaan olevan viime kädessä vain tietyllä tavalla järjestäytynyt molekyylijoukko, niin silloinhan ihmisen sattumanvaraiselle syntymiselle voisi periaatteessa laskea jonkinlaisen todennäköisyyden, joka olisi tietysti mielivaltaisen pieni. Tällöin ihmisen olemassaolo olisi tosiaan tilastollinen ilmiö, joka tapahtuisi käytännössä äärettömän harvoin, ja siksi ihmisen syntyminen sattumalta olisi äärimmäisen epätodennäköistä. Tässä tapauksessa ''ensimmäinen premissi'' olisi siis pätevä. Jokaisella ihmisellä on myös alku, joten myös ''toinen premissi'' on pätevä. Ihminen on myös aina monimutkaisempi kuin ihmisen suunnittelemat asiat, joten tässä tapauksessa myös ''neljäs premissi'' olisi pätevä. ''Kolmas premissi'' on kuitenkin ''ilmeisen väärä'': Ihmiset syntyvät toisista ihmisistä jatkuvasti, ja tämän todennäköisyys on paljon suurempi kuin ihmisen sattumalta syntymisen todennäköisyys, joka on äärettömän pieni. Tässä niin sanotusti "suunnittelija synnyttää toisen suunnittelijan".		Kuitenkin nämä premissit – suunnittelijaehdokkaasta riippuen – ovat enemmän tai vähemmän kyseenalaisia. Jos esimerkiksi ''ihmisen'' oletetaan olevan viime kädessä vain tietyllä tavalla järjestäytynyt molekyylijoukko, niin silloinhan ihmisen sattumanvaraiselle syntymiselle voisi periaatteessa laskea jonkinlaisen todennäköisyyden, joka olisi tietysti mielivaltaisen pieni. Tällöin ihmisen olemassaolo olisi tosiaan tilastollinen ilmiö, joka tapahtuisi käytännössä äärettömän harvoin, ja siksi ihmisen syntyminen sattumalta olisi äärimmäisen epätodennäköistä. Tässä tapauksessa ''ensimmäinen premissi'' olisi siis pätevä. Jokaisella ihmisellä on myös alku, joten myös ''toinen premissi'' on pätevä. Ihminen on myös aina monimutkaisempi kuin ihmisen suunnittelemat asiat, joten tässä tapauksessa myös ''neljäs premissi'' olisi pätevä. ''Kolmas premissi'' on kuitenkin ''ilmeisen väärä'': Ihmiset syntyvät toisista ihmisistä jatkuvasti, ja tämän todennäköisyys on paljon suurempi kuin ihmisen sattumalta syntymisen todennäköisyys, joka on äärettömän pieni. Tässä niin sanotusti "suunnittelija synnyttää toisen suunnittelijan".

	== Kuka suunnitteli suunnittelijan? ==		== Kuka suunnitteli suunnittelijan? ==

Apollos: artikkelirakenteen selkeytysyritys, mm. väliotsikkoja lisätty

2013-03-28T16:55:52Z

artikkelirakenteen selkeytysyritys, mm. väliotsikkoja lisätty

← Vanhempi versio		Versio 28. maaliskuuta 2013 kello 16.55
Rivi 1:		Rivi 1:
	''[[Jumalharha]]''-kirjassaan evoluutiobiologi '''[[Richard Dawkins]]''' esittää pääargumenttinaan [[Jumala]]n olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan '''Jumala on epätodennäköinen'''. Dawkinsin voidaan päätellä tarkoittavan [[Jumala]]lla ja [[suunnittelija]]lla samaa asiaa. Dawkins kirjoittaa Jumalan epätodennäköisyydestä kirjan neljännessä luvussa, joka on nimetty argumentin mukaan "Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole":		''[[Jumalharha]]''-kirjassaan evoluutiobiologi '''[[Richard Dawkins]]''' esittää pääargumenttinaan [[Jumala]]n olemassaoloa vastaan väitteen, jonka mukaan '''Jumala on epätodennäköinen'''. Dawkinsin voidaan päätellä tarkoittavan [[Jumala]]lla ja [[suunnittelija]]lla samaa asiaa.

			Lähemmässä tarkastelussa käy kuitenkin ilmeiseksi, ettei Dawkinsin argumentointilogiikka ole läheskään vedenpitävää.

			== Dawkinsin argumentti ==

			Dawkins kirjoittaa Jumalan epätodennäköisyydestä kirjan neljännessä luvussa, joka on nimetty argumentin mukaan "Miksi miltei varmasti Jumalaa ei ole":

	{{lainaus\|Epätodennäköisyyteen perustuva väite on suuri. Perinteisen suunnitteluun perustuvan väitteen valepuvussa se on helposti suosituin nykyään Jumalan olemassaolon puolesta esitetty väite, ja hämmästyttävän monet teistit pitävät sitä täysin ja äärimmäisen vakuuttavana. Se todella on erittäin vahva ja luullakseni vastaansanomaton väite – kuitenkin täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin teistit tarkoittavat. Asianmukaisesti käytettynä epätodennäköisyyteen perustuva väite pääsee lähelle sen todistamista, että Jumalaa ei ole. Nimeni sen tilastolliselle osoittamiselle, että Jumalaa ei miltei varmasti ole, on lopullinen Boeing 747 -gambiitti eli pelinavaus.<br /><br />		{{lainaus\|Epätodennäköisyyteen perustuva väite on suuri. Perinteisen suunnitteluun perustuvan väitteen valepuvussa se on helposti suosituin nykyään Jumalan olemassaolon puolesta esitetty väite, ja hämmästyttävän monet teistit pitävät sitä täysin ja äärimmäisen vakuuttavana. Se todella on erittäin vahva ja luullakseni vastaansanomaton väite – kuitenkin täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin teistit tarkoittavat. Asianmukaisesti käytettynä epätodennäköisyyteen perustuva väite pääsee lähelle sen todistamista, että Jumalaa ei ole. Nimeni sen tilastolliselle osoittamiselle, että Jumalaa ei miltei varmasti ole, on lopullinen Boeing 747 -gambiitti eli pelinavaus.<br /><br />
Rivi 14:		Rivi 20:
	#Riippumatta siitä, miten epätodennäköinen on asia, jota yritetään selittää olettamalla suunnittelija, suunnittelijan itse on oltava vähintään yhtä epätodennäköinen.		#Riippumatta siitä, miten epätodennäköinen on asia, jota yritetään selittää olettamalla suunnittelija, suunnittelijan itse on oltava vähintään yhtä epätodennäköinen.
	#''Siispä'' suunnittelijan syntyminen on epätodennäköisempää kuin sen asian syntyminen suunnittelematta, jonka syntymisellä suunnittelijan olemassaoloa pyrittiin todistamaan.		#''Siispä'' suunnittelijan syntyminen on epätodennäköisempää kuin sen asian syntyminen suunnittelematta, jonka syntymisellä suunnittelijan olemassaoloa pyrittiin todistamaan.

			=== Argumentin taustaoletuksia ===

	Argumentin taustalta voidaan löytää useita oletuksia, joiden pätevyyteen päättely nojaa. Käytännössä argumentti perustuu suunnitteluteorian esittämän argumentin lisäksi ''neljälle premissille'':		Argumentin taustalta voidaan löytää useita oletuksia, joiden pätevyyteen päättely nojaa. Käytännössä argumentti perustuu suunnitteluteorian esittämän argumentin lisäksi ''neljälle premissille'':

Apollos: lähinnä todennäköisyysformalismiin liittyvä selkeytysyritys

2013-03-28T16:47:47Z

lähinnä todennäköisyysformalismiin liittyvä selkeytysyritys

Otvari: Ja sama homma...

2011-07-09T20:59:39Z

Ja sama homma...

← Vanhempi versio		Versio 9. heinäkuuta 2011 kello 20.59
Rivi 62:		Rivi 62:
	Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.		Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.

	Itse asiassa asia onkin niin, että ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#~~aktuaalinen~~\|aktuaalisesti]] suunniteltu, sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.		Itse asiassa asia onkin niin, että jos meillä on joitakin perusteita olettaa potentiaalisen suunnittelijan tuottavan mielekkäällä todennäköisyydellä jonkun asian, niin ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalisesti\|aktuaalisesti]] suunniteltu, niin silloin sillä täytyy olla ainakin joskus ollut suunnittelija, eli sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.

	Mikäli Dawkinsin logiikka pelaisi, päättelyketju näyttäisikin edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:		Mikäli Dawkinsin logiikka pelaisi, päättelyketju näyttäisikin edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:
Rivi 70:		Rivi 70:
	# Suunnittelijan '''sattumalta syntymisen todennäköisyys''' on vähemmän kuin ε: <math> P(Suunnittelija) < \epsilon\,</math>		# Suunnittelijan '''sattumalta syntymisen todennäköisyys''' on vähemmän kuin ε: <math> P(Suunnittelija) < \epsilon\,</math>

	On huomionarvoista, ettei ''suunnitellun asian sattumalta syntymisen epätodennäköisyydestä'' voida vetää johtopäätöksiä ''suunnittelijan olemassaolon epätodennäköisyydestä''. Silti Dawkins tekee juuri niin. Olipa ''suunnitellun asian sattumalta syntymisen'' todennäköisyys miten pieni tahansa, ''sen suunnittelijan olemassaolon'' todennäköisyys on 100 % – suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyydestä ''riippumatta''.		On huomionarvoista, ettei ''suunnitellun asian'' '''sattumalta syntymisen''' ''epätodennäköisyydestä'' voida vetää johtopäätöksiä ''suunnittelijan'' '''olemassaolon''' ''epätodennäköisyydestä'', ellei muita syitä suunnittelijan olemassaololle ole suljettu pois. Silti Dawkins tekee juuri niin. Olipa ''suunnitellun asian sattumalta syntymisen'' todennäköisyys miten pieni tahansa, ''sen suunnittelijan olemassaolon'' todennäköisyys on 100 % – suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyydestä ''riippumatta''.

	Mitä monimutkaisempia asioita löydämme, sitä epätodennäköisempää niiden sattumalta syntyminen on, sitä varmemmin ne ovat suunniteltuja ja sitä varmemmin niillä on suunnittelija. Asioiden sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei'' suinkaan ''laske'' suunnittelijan olemassaolon todennäköisyyttä, ''vaan kasvattaa'' sitä entisestään.		Mitä monimutkaisempia suunnitellulta näyttäviä asioita löydämme, sitä epätodennäköisempää niiden sattumalta syntyminen on, sitä varmemmin ne ovat suunniteltuja ja sitä varmemmin niillä on suunnittelija. Asioiden sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei'' suinkaan ''laske'' suunnittelijan olemassaolon todennäköisyyttä, ''vaan kasvattaa'' sitä entisestään.

	== Katso myös ==		== Katso myös ==

Erkkimon: /* Sattumalta syntymisen ja olemassaolon todennäköisyys sekaisin */ tekstiä muuteltu ymmärrettävämmäksi

2011-06-29T19:57:06Z

Sattumalta syntymisen ja olemassaolon todennäköisyys sekaisin: tekstiä muuteltu ymmärrettävämmäksi

← Vanhempi versio		Versio 29. kesäkuuta 2011 kello 19.57
Rivi 62:		Rivi 62:
	Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.		Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.

	Itse asiassa asia onkin niin, että ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä ~~todennäköisempää sen suunnittelu~~ on''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalinen\|aktuaalisesti]] suunniteltu, sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.		Itse asiassa asia onkin niin, että ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalinen\|aktuaalisesti]] suunniteltu, sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.

	Mikäli Dawkinsin logiikka pelaisi, päättelyketju näyttäisikin edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:		Mikäli Dawkinsin logiikka pelaisi, päättelyketju näyttäisikin edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:

Erkkimon: /* Sattumalta syntymisen ja olemassaolon todennäköisyys sekaisin */

2011-06-29T19:53:19Z

Sattumalta syntymisen ja olemassaolon todennäköisyys sekaisin

← Vanhempi versio		Versio 29. kesäkuuta 2011 kello 19.53
Rivi 62:		Rivi 62:
	Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.		Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.

	Itse asiassa ~~pätee~~, että ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisempää sen suunnittelu on''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalinen\|aktuaalisesti]] suunniteltu, sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.		Itse asiassa asia onkin niin, että ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisempää sen suunnittelu on''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalinen\|aktuaalisesti]] suunniteltu, sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.

	Mikäli Dawkinsin logiikka pelaisi, päättelyketju näyttäisikin edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:		Mikäli Dawkinsin logiikka pelaisi, päättelyketju näyttäisikin edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:

← Vanhempi versio		Versio 28. maaliskuuta 2013 kello 16.47
Rivi 44:		Rivi 44:
	Mistä siis syntyi ensimmäinen suunnittelija? Kysymys sisältää premissin, jonka mukaan ensimmäisen suunnittelijan ''on täytynyt ylipäätään syntyä''. Jos ensimmäinen suunnittelija on joskus syntynyt ja jos kaikella, mikä syntyy, on syynsä, niin tällä syylläkin pitää olla syynsä, ja taas päädytään äärettömään syiden ja seurausten ketjuun, joka ei taaskaan ole todellisuudessa mahdollinen. Tämän takia ''täytyy olla olemassa ensimmäinen syy, jolla ei itsellään ole syytä. Muuten mitään ei voisi olla olemassa.''		Mistä siis syntyi ensimmäinen suunnittelija? Kysymys sisältää premissin, jonka mukaan ensimmäisen suunnittelijan ''on täytynyt ylipäätään syntyä''. Jos ensimmäinen suunnittelija on joskus syntynyt ja jos kaikella, mikä syntyy, on syynsä, niin tällä syylläkin pitää olla syynsä, ja taas päädytään äärettömään syiden ja seurausten ketjuun, joka ei taaskaan ole todellisuudessa mahdollinen. Tämän takia ''täytyy olla olemassa ensimmäinen syy, jolla ei itsellään ole syytä. Muuten mitään ei voisi olla olemassa.''

	Jos siis ensimmäinen suunnittelija on samalla myös ensimmäinen syy, niin silloinhan ensimmäinen suunnittelija ei ole koskaan syntynyt, eikä sen olemassaololle ole mitään syytä. Alkusyy ei ole koskaan syntynyt, eikä sen ''syntymiselle'' siksi ole todennäköisyyttä. ''Alkusyy on joko välttämätön tai mahdoton, ja koska jotakin on selvästikin olemassa, alkusyyn täytyy olla välttämätön.'' Alkusyyn ''olemassaolon'' todennäköisyys on siis: <math>P(Alkusyy) = 1\,</math>		Jos siis ensimmäinen suunnittelija on samalla myös ensimmäinen syy, niin silloinhan ensimmäinen suunnittelija ei ole koskaan syntynyt, eikä sen olemassaololle ole mitään syytä. Alkusyy ei ole koskaan syntynyt, eikä sen ''syntymiselle'' siksi ole todennäköisyyttä. ''Alkusyy on joko välttämätön tai mahdoton, ja koska jotakin on selvästikin olemassa, alkusyyn täytyy olla välttämätön.'' Alkusyyn ''olemassaolon'' todennäköisyys on siis: <math>P(Alkusyy.exist.) = 1\,</math>

	== Sattumalta syntymisen ja olemassaolon todennäköisyys sekaisin ==		== Sattumalta syntymisen ja olemassaolon todennäköisyys sekaisin ==
Rivi 50:		Rivi 50:
	Dawkins yrittää käytännössä sanoa, että suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnittelijan suunnittelemien asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyys. Niinpä hän vetää johtopäätöksen, että Jumalaa (suunnittelijaa) ei miltei varmasti ole, koska suunnittelijan olemassaolo on epätodennäköisempää kuin minkä tahansa kaikkeudessamme olevan sattumalta syntymisen todennäköisyys. Hänen logiikkansa voidaan esittää päättelyketjuna seuraavasti:		Dawkins yrittää käytännössä sanoa, että suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnittelijan suunnittelemien asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyys. Niinpä hän vetää johtopäätöksen, että Jumalaa (suunnittelijaa) ei miltei varmasti ole, koska suunnittelijan olemassaolo on epätodennäköisempää kuin minkä tahansa kaikkeudessamme olevan sattumalta syntymisen todennäköisyys. Hänen logiikkansa voidaan esittää päättelyketjuna seuraavasti:

	# Suunnitellun asian (esim. Boeing 747) sattumalta syntymisen todennäköisyys on: <math>P(~~B 747~~) = \epsilon\,</math> (mielivaltaisen pieni positiivinen luku).		# Suunnitellun asian (esim. Boeing 747) sattumalta syntymisen todennäköisyys on: <math>P(B747.satt.synt.) = \epsilon\,</math> (mielivaltaisen pieni positiivinen luku).
	# Suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnitellun asian.		# Suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnitellun asian.
	# Suunnittelijan '''olemassaolon todennäköisyys''' on vähemmän kuin ε: <math> P(~~Suunnittelija~~) < \epsilon\,</math> (vähemmän kuin ε).		# Suunnittelijan '''olemassaolon todennäköisyys''' on vähemmän kuin ε: <math> P(B747.suunn.exist.) < \epsilon\,</math> (vähemmän kuin ε).

	Tämä logiikka kuitenkin pettää kohdassa 3. Dawkins voisi luultavasti päätellä suunnittelijan ''sattumalta syntymisen todennäköisyyden'' suunniteltujen asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyyden perusteella, mutt''ei olemassaolon todennäköisyyttä''. Tämä on helposti todistettavissa kaikilla suunnitelluiksi tiedetyillä asioilla.		Tämä logiikka kuitenkin pettää kohdassa 3. Dawkins voisi luultavasti päätellä suunnittelijan ''sattumalta syntymisen todennäköisyyden'' suunniteltujen asioiden sattumalta syntymisen todennäköisyyden perusteella, mutt''ei olemassaolon todennäköisyyttä''. Tämä on helposti todistettavissa kaikilla suunnitelluiksi tiedetyillä asioilla.

	# Mona Lisan sattumalta syntymisen todennäköisyys on: <math>P(M. L. ~~satt~~.) = \epsilon\,</math>		# Mona Lisan sattumalta syntymisen todennäköisyys on: <math>P(MonaLisa.satt.synt.) = \epsilon\,</math>
	# Mona Lisan maalaajan '''sattumalta syntymisen todennäköisyys''' on vielä pienempi: <math> P(~~Maal~~. satt.) < \epsilon\,</math>		# Mona Lisan maalaajan '''sattumalta syntymisen todennäköisyys''' on vielä pienempi: <math> P(MonaLisa.maal.satt.synt.) < \epsilon\,</math>
	# Mona Lisan maalaajan '''olemassaolon todennäköisyys''', kun Mona Lisan olemassaolo tiedetään, on silti sadan prosentin paikkeilla: <math> P (~~Maal~~. exist.\|~~Mona Lisa~~ exist.) >> \epsilon\,</math>		# Mona Lisan maalaajan '''olemassaolon todennäköisyys''', kun Mona Lisan olemassaolo tiedetään, on silti sadan prosentin paikkeilla: <math> P (MonaLisa.maal.exist.\|MonaLisa.exist.) >> \epsilon\,</math>

	Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.		Dawkins väittää, että Jumalaa ei mitä todennäköisimmin ole. Hän kuitenkin perustelee Jumalan ''olemassaolon'' epätodennäköisyyttä Jumalan ''sattumalta syntymisen'' epätodennäköisyydellä. Kuten yllä esitettiin, sattumalta syntymisen epätodennäköisyys ''ei ole sama asia'' kuin olemassaolon epätodennäköisyys.
Rivi 64:		Rivi 64:
	Itse asiassa asia onkin niin, että jos meillä on joitakin perusteita olettaa potentiaalisen suunnittelijan tuottavan mielekkäällä todennäköisyydellä jonkun asian, niin ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalisesti\|aktuaalisesti]] suunniteltu, niin silloin sillä täytyy olla ainakin joskus ollut suunnittelija, eli sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.		Itse asiassa asia onkin niin, että jos meillä on joitakin perusteita olettaa potentiaalisen suunnittelijan tuottavan mielekkäällä todennäköisyydellä jonkun asian, niin ''mitä epätodennäköisempää jonkin (havaitun) asian sattumalta syntyminen on, sitä todennäköisemmin se on suunniteltu''. Ja jos jokin asia on [[AW:S#aktuaalisesti\|aktuaalisesti]] suunniteltu, niin silloin sillä täytyy olla ainakin joskus ollut suunnittelija, eli sen suunnittelijan olemassaolon todennäköisyys suunnittelun hetkellä on 100 %.

	~~Mikäli Dawkinsin logiikka pelaisi,~~ päättelyketju ~~näyttäisikin~~ edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:		Logiikkakorjauksen jälkeen Dawkins-mallinen päättelyketju näyttäisi edelläesitetyn sijasta seuraavanlaiselta:

	# Suunnitellun asian (esim. Boeing 747) sattumalta syntymisen todennäköisyys on: <math>P(~~B 747~~) = \epsilon\,</math>		# Suunnitellun asian (esim. Boeing 747) sattumalta syntymisen todennäköisyys on: <math>P(B747.satt.synt.) = \epsilon\,</math>
	# Suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnitellun asian.		# Suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyys on pienempi kuin suunnitellun asian.
	# Suunnittelijan '''sattumalta syntymisen todennäköisyys''' on vähemmän kuin ε: <math> P(~~Suunnittelija~~) < \epsilon\,</math>		# Suunnittelijan '''sattumalta syntymisen todennäköisyys''' on vähemmän kuin ε: <math> P(B747.suunn.satt.synt.) < \epsilon\,</math>

	On huomionarvoista, ettei ''suunnitellun asian'' '''sattumalta syntymisen''' ''epätodennäköisyydestä'' voida vetää johtopäätöksiä ''suunnittelijan'' '''olemassaolon''' ''epätodennäköisyydestä'', ellei muita syitä suunnittelijan olemassaololle ole suljettu pois. Silti Dawkins tekee juuri niin. Olipa ''suunnitellun asian sattumalta syntymisen'' todennäköisyys miten pieni tahansa, ''sen suunnittelijan olemassaolon'' todennäköisyys on 100 % – suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyydestä ''riippumatta''.		On huomionarvoista, ettei ''suunnitellun asian'' '''sattumalta syntymisen''' ''epätodennäköisyydestä'' voida vetää johtopäätöksiä ''suunnittelijan'' '''olemassaolon''' ''epätodennäköisyydestä'', ellei muita syitä suunnittelijan olemassaololle ole suljettu pois. Silti Dawkins tekee juuri niin. Olipa ''suunnitellun asian sattumalta syntymisen'' todennäköisyys miten pieni tahansa, ''sen suunnittelijan olemassaolon'' todennäköisyys on 100 % – suunnittelijan sattumalta syntymisen todennäköisyydestä ''riippumatta''.