Muokataan osiota sivusta Argumentaatioanalyysi

== Argumentaatioanalyysin peruskysymykset ==

"Tietotulvan" luonnehtimassa ajassamme jonkinasteisia perustavia argumentaatioanalyyttisiä valmiuksia tarvitaan kipeästi. Alkuun pääseminen ei onneksi vaadikaan mahdotonta ponnistusta, vaan argumenttien arvioimisessa toimivan analyyttisen lähestymistavan omaksuminen auttaa jo paljon.

=== Kysymyspatteri ===

Argumentaatioanalyysin voi (vaikkapa vain hiljaa mielessään) käynnistää esittämällä seuraavat kysymykset:

# Mitä halutaan perustella? ("Mikä tässä on P?")
# Miten perustelu on rakennettu? ("Mistä Q muodostuu?")
# Kuka argumentoi? ("Kuka tai mikä taho A on?")
# Miksi argumentoija haluaa perustella sitä, mitä perustelee? ("Mikä on A:n suhde P:hen?")
# Kenelle argumentointi on osoitettu? ("Keistä kuulijakunta muodostuu?")
# Miten tällaisen perustelemisen voi olettaa vaikuttavan tavoiteltuun yleisöön? ("Kuinka luultavaa on, että A tällä tavoin onnistuu P:n edistämisessä haluamansa kuulijakunnan keskuudessa?")
# Miten tällainen perusteleminen olisi vaikuttanut järkevään yleisöön? ("Mikä todellisuudessa on Q:n ja P:n suhde? Miltä osin ja missä määrin ''modus ponens'' mahdollisesti toteutuu?")

=== Kysymysten merkitys analyysissä ===

Ehkä on syytä todeta, missä mielessä kysymykset A:n identiteetistä, motiiveista ja kohdeyleisöstä ovat argumentaatioanalyyttisesti merkityksellisiä. Perustelun asiallinen pitävyyshän ei niistä mitenkään riipu, ja niihin vetoaminen P:n vastustamiseksi olisi itsessään ''argumentum ad hominem'' -perusteluvirhe. Argumentoinnin analyysissä on kuitenkin tarpeen hahmottaa kokonaiskuva tilanteesta. On näet mahdollista, että A ei olekaan varsinaisesti argumentoimassa vaan pikemminkin vaikkapa agitoimassa. Jollei argumentaatioanalyytikko tätä huomaa, ota huomioon ja kiinnitä siihen huomiota, hän "ei näe metsää puilta".

Teknisessä mielessä argumentaatioanalyysin ydin on tosin vietävä läpi pelkkien 1, 2 ja 7 -kohtien varassa, mutta tällaiseen putkinäköisyyteen rajoittumista ei voi kenellekään suositella. Näin ollen 3, 4, 5 ja 6 -kohdat ovat tarpeelliset syvätarkan kokonaiskuvan muodostamiseksi ja teknisen argumentaatioanalyysin relevanssin arvioimiseksi (ts. jotta voitaisiin edes jossain määrin ottaa kantaa kysymykseen, mikä tämän analyysin tulosten merkittävyys on tai mikä sen pitäisi olla suhteessa A:n todellisiin tavoitteisiin, sikäli kuin niitä voi itse argumentointia analysoimalla arvioida).