Muokataan osiota sivusta Eliömaailma rappeutuu -kirjan kritiikki

=== Muiden tutkijoiden näkemykset ja ihmisen perimän nykyinen rappeutuminen ===

Alla on referoitu ensin blogin argumentaatio ja sitten esitetty tämän näkemyksen kritiikki

==== Argumentit ====

Buchananin mukaan useiden tutkimusten perusteella, kun luonnonvalinnan normaali toiminta estetään, populaatioiden kelpoisuus laskee. Tällaisia kokeita kutsutaan mutaatioiden kerrytyskokeiksi. Jos taas luonnonvalinta toimii normaalisti ja populaation koko on suhteellisen iso, kelpoisuuden heikkenemistä ei havaita. Buchananin mukaan se, että perimät rappeutuvat mutaatioiden kerrytyskokeissa, ei ole näyttöä siitä, että perimät rappeutuisivat luonnonvalinnan toimiessa normaalisti.<ref name="ltc13" />

Buchananin mukaan myös se, että ihmisen perimä rappeutuu, pätee vain nykyaikaan, eikä menneisyyteen. Näin siksi, että nykyään ihmispopulaatiolla on menossa eräänlainen mutaatioiden kerrytyskoe, sillä luonnonvalintaa ei ole, ja jälkeläisten määrä on monin paikoin pieni, lääketiede on kehittynyt ja ympäristössä on uusia mutageenejä. Aiemmin syntyvyys ja lapsikuolleisuus oli taas suurta. Buchananin mukaan James Crow on myös todennut, että hänen kommenttinsa ihmisen perimän rappeutumisesta pätevät vain muutaman viime vuosituhannen ajalle.<ref name="ltc13" />

Sanford myös esittää Buchananin mukaan Crow’n argumentaation harhaanjohtavassa valossa, sillä hänen mukaansa Sanford esittää, että Crow’n kommentit tukisivat hänen argumenttiaan siitä, että perimät rappeutuvat riippumatta luonnonvalinnasta. Aluksi Sanford toteaa Crow’n selittävän ihmisen perimän rappeutumisen olemattomalla luonnonvalinnalla, mutta ei myöhemmin enää kirjassaan tuo tätä esiin viitatessaan Crow’n argumentteihin.<ref name="ltc13" />

Sama ongelma pätee Buchananin mukaan myös Sanfordin muihin viittauksiin eri tutkijoihin esim. Lynchin vuoden 2010 tutkimukseen. Nämä tutkijat ovat Buchananin mukaan havainneet, että jos luonnonvalintaa ei ole, perimät rappeutuvat tai sitten havaitsevat liiaksi yksinkertaistetuissa malleissaan perimien rappeutuvan, vaikka näin ei todellisuudessa tehtyjen havaintojen perusteella käy. Tulisikin siis näihin malleihin uskomisen sijaan korjata näitä malleja.<ref name="ltc13" />

Buchananin mukaan millä tahansa aikavälillä tutkittaessa suuria populaatioita, joissa luonnonvalinta toimii, yleinen sääntö on, etteivät ne rappeudu. Joitain poikkeuksia voi olla. Sanfordin mallit eivät siis vastaa todellisuutta, mutta Buchanan ei osaa tarkemmin sanoa, missä niiden ongelma on.<ref name="ltc13" />

==== Kritiikki ====

Buchananin tavoitteena näyttää olleen löytää selvää näyttöä Sanfordin argumentaation tueksi, mikä on sinänsä hyvä tavoite. Hitaasti etenevä rappeutuminen ei kuitenkaan ole helppo tutkimuskohde, eikä siten voida olettaa siitä löytyvän helposti kristallinkirkasta näyttöä melkein mistä vain.

Toisaalta Buchanania kovasti huolestuttaa se, että Sanford viittaa moniin tutkijoihin, jotka pitävät evoluutioteoriaa pätevänä ja käyttää heidän tutkimustensa tuloksia oman argumentaationsa tukena. Näiden tutkijoiden omat johtopäätökset eivät kuitenkaan ole ainoat mahdolliset johtopäätökset, joita tutkimusten aineistoista voidaan tehdä. Vaikka Sanford ei joka välissä toteakaan viittaamiensa tutkijoiden pitävän evoluutioteoriaa pätevänä, ei kirjassa edes vihjailla muusta. Liitteessä 1 Sanford siteeraa tutkijoita ja kommentoi ottamiaan lainauksia, ja näiden perusteella viimeistään on selvää, että tutkijat ovat pitäneet evoluutioteoriaa pätevänä. 

Kimurasta Sanford esimerkiksi toteaa:

{{lainaus|Hänen teoriansa johti hänet kuitenkin paradoksaalisesti uskomaan, että suurin osa mutaatioista on valinnan ulottumattomissa. Näin suurin osa geneettisestä informaatiosta on merkityksetöntä, ja suurin osa evoluutiosta tapahtuu valinnasta riippumatta. Koska Kimura oli täysin sitoutunut Aksioomaan, hän ei ilmeisesti koskaan harkinnut sitä vaihtoehtoa, että hänen hinta-argumenttejaan voitaisiin järkevästi käyttää todisteena Aksioomaa vastaan.|Sanford<ref>Sanford, s. 137</ref>}}

Suurempi syntyvyys ja lapsikuolleisuus ei kuitenkaan pelasta ihmistä rappeutumiselta monistakaan syistä – pistemutaatioita tulee silti runsaasti jokaiseen ihmiseen ja poistuma on paljolti satunnaista, eikä riipu geneettisestä paremmuudesta. Ei ole myöskään uskottavaa, että nykyiset mutageenit olisivat reilusti yli tuhatkertaistaneet pistemuutaatioiden ilmenemisen. Esimerkiksi Haldanen mukaan valinnalla voitaisiin poistaa noin 10% ihmispopulaatiosta sukupolvessa<ref name="haldane1957">{{Lehtiviite | Tekijä = Haldane, J.B.S. | Otsikko = The cost of natural selection. | Julkaisu = J. Genetics | Ajankohta = 1957 | Numero = 55 | Sivut = 511-524 | Tunniste = | Viitattu = }} </ref>, joten mutaatioita voisi kertyä vain keskimäärin 0,1 syntynyttä ihmistä kohden. 

Sanford on myös tehnyt tutkimusta, joka tarjoaa kokeellista näyttöä rappeutumisesta – [[Eliömaailma_rappeutuu_(kirja)#Geneettisen_entropian_validointi_todellisissa_populaatioissa|H1N1-virukset]] ja lisäksi rappeutumisesta on näyttöä myös [[Eliömaailma_rappeutuu_(kirja)#Geneettisen_entropian_validointi_todellisissa_populaatioissa|Lenskin bakteerikokeissa]]. Buchananin näkemyksen pohjana näyttää olevan mielivaltainen käsitys siitä, miten rappeutumisen pitäisi näkyä ollakseen todellista, ja usko luonnonvalintaan taikasauvana, joka hoitaa kyllä rappeutumisongelman, vaikkei tiedettäisi miten. Luonnonvalinta on ilmiönä todellinen, ja sillä on myös todelliset rajoituksensa, joita voidaan tutkia ja on tutkittukin. Kaikkivaltias voima se ei ole.