https://apowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&user=Samuli+Koivisto&feedformat=atom
ApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]
2024-03-19T07:17:32Z
Käyttäjän muokkaukset
MediaWiki 1.39.6
https://apowiki.fi/index.php?title=Ristiretket&diff=12873
Ristiretket
2023-03-13T11:12:21Z
<p>Samuli Koivisto: /* Islamin valloitussota */ muotoilua typofix</p>
<hr />
<div>Kristinusko johti historiansa alkuvaiheissa rakkauden yhteisöjen syntymiseen, joissa köyhistä ja vähäosaisista huolehdittiin. Miten sitten on selitettävissä, että noin tuhat vuotta myöhemmin kristinusko johti väkivaltaisiin ristiretkiin, joiden aikana vuodatettiin paljon viattomien siviilien verta?<br />
<br />
Ensimmäinen Lähi-itään suuntautuva ristiretki toteutettiin vuosina 1098–1099 ja viimeinen eli yhdeksäs vuonna 1271. Ristiretkiä käytetään todisteena siitä, että kristinusko johtaa sotaiseen pyrkimykseen käännyttää ihmisiä uskoon väkivaltaisilla keinoilla. Yleisen käsityksen mukaan ristiretkiä motivoi pyrkimys käännyttää kristinuskoon muslimeja, jotka olivat siihen asti eläneet rauhanomaisessa suhteessa kristikunnan kanssa.<br />
<br />
'''Ristiretket''' ovat kulttuurissamme saaneet perin synkän leiman, jonka alta paljastuva historiallinen todellisuus on paljon vivahteikkaampi ja muutoinkin tutustumisen arvoinen. <br />
<br />
== Kirkollisten oikeusoppineiden kritiikki ==<br />
<br />
Kirkolliset oikeusoppineet kritisoivat ristiretkiä jo niiden toteuttamisen aikaan. Kanonistien mukaan ei ole mitään oikeutusta taistella muslimeja vastaan sen perusteella, että heillä on eri usko kuin kristityillä. Perusteettomana pidettiin myös pyrkimystä oikeuttaa ristiretkiä vetoamalla makkabealaiskirjoihin, joissa kerrotaan juutalaisten sodista Jerusalemin temppelin puhdistamiseksi. Gratian (k. 1150) piti kiinni augustinolaisesta opista, jonka mukaan ”sota on oikeutettu, kun sitä käydään esivallan julistuksen pohjalta menetettyjen alueiden takaisin valtaamiseksi tai hyökkääjän torjumiseksi”. Tältä pohjalta arvioituna ristiretket eivät täyttäneet oikeutetun sodan kriteerejä. Kanonistien esittämän kritiikin pohjalta pyrittiin löytämään kompromissiratkaisu. Ristiretkiä puolusteltiin sotana, joiden avulla pyrittiin valloittamaan takaisin muslimien valtaamia kristillisiä alueita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Angenendt, Arnold | Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert | Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff | Vuosi = 2009 | Sivu = 416, 429 }}</ref><br />
<br />
== Egon Flaigin teoria ==<br />
<br />
Lähi-itään suuntautuneet ristiretket saivat välittömän motivaationsa kristittyjen kokemasta väkivallasta islamilaisissa maissa. Myöhemmin on jopa pohdittu mahdollisuutta, että ilman ristiretkiä Eurooppa olisi joutunut islamilaisten maiden valtaamaksi. Historioitsija Egon Flaig kirjoittaa:<br />
<br />
{{lainaus|Jos Konstantinopoli olisi valloitettu jo 1100-luvulla, olisi turkkilaisarmeijan valtaisa sotilaallinen voima suuntautunut Keski-Eurooppaa vastaan jo 400 vuotta aikaisemmin niin, että monipuolista eurooppalaista kulttuuria ei todennäköisesti koskaan olisi syntynyt: ei vapaata valtiosääntöä, ei valtiosääntöä koskevia väittelyitä, ei katedraaleja, ei renessanssia, ei tieteen nousua; sillä islamilaisissa maissa vapaa – kreikkalainen! – ajattelu katosi jo tänä aikakautena. Jacob Burkhardtin arvio – ”Onni, että Eurooppa torjui islamin” – merkitsee sitä, että meidän täytyy kiittää ristiretkiä yhtä paljon kuin kiitämme kreikkalaisten torjuntavoittoa persialaisia vastaan.|Flaig<ref name="Flaig">{{Lehtiviite | Tekijä = Flaig, Egon | Otsikko = Der Islam will die Welteroberung | Julkaisu = Frankfurter Allgemeine Zeitung | Ajankohta = 16. syyskuuta 2006 | Numero = 216 | Sivut = }}</ref>}}<br />
<br />
Ristiretket pakottivat islamilaiset valtiot parin vuosisadan ajan torjumaan omiin alueisiinsa kohdistuvaa uhkaa ja näin antoivat Euroopalle aikaa kehittyä teknologisesti. Tämän parin vuosisadan hengähdystauon ansiosta eurooppalaiset valtiot pystyivät torjumaan muslimiarmeijat, kun ne lopulta saapuivat Euroopan porteille idästä käsin ja piirittivät Wieniä 1529 ja 1683.<br />
<br />
== Rodney Starkin teoria ==<br />
<br />
Starkin<ref>Stark 2011: luku 11</ref> mukaan Lähi-itään suuntautuneet ristiretket tulisi ymmärtää reaktiona islamilaisten valtioiden harjoittamaan valloitussotaan kristillisiä maita vastaan. Muslimit aloittivat hyökkäykset kristillisiä alueita vastaan jo Muhammadin (570–632) elämän aikana. Vuosi Muhammadin kuoleman jälkeen muslimijoukot hyökkäsivät Syyriaan, joka siihen aikaan oli Itä-Rooman kristillinen provinssi. Vuoteen 636 mennessä Syyria oli valloitettu ja bysanttilainen armeija joutui vetäytymään Syyriasta. Seuraavaksi arabit marssivat Jerusalemiin, jonka he valloittivat 638. Sieltä muslimiarmeijat hyökkäsivät kristilliseen Egyptiin valloittaen Kairon ja Aleksandrian 642. Tässä vaiheessa muslimi-imperiumi hallitsi suurinta osaa Lähi-itää ja oli leviämässä pitkin Pohjois-Afrikan rannikkoa – joka oli siihen aikaan kristillistä aluetta. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin muslimivaltakunta ulottui Tangierin ohi ja saavutti Atlantin. Vuoteen 714 mennessä Espanja oli valloitettu. Pian tehtiin suurhyökkäys Ranskaan, jossa frankit kuitenkin onnistuivat voittamaan muslimiarmeijat Toursissa 732. Vuonna 831 muslimiarmeijat tunkeutuivat Sisiliaan ja pitivät sen hallinnassaan vuoteen 1072. Vuonna 846 he ryöstivät Rooman ja sitten vetäytyivät hallitsemaan Etelä-Italiaa seuraavan kahden vuosisadan ajan. Seldzukkien joukot murskasivat Bysantin armeijan Manzikertissa 1071 ja ottivat Bysantin hallitsijan Romanos IV Diogenesin vangiksi. Tässä tilanteessa koko Vähä-Aasia oli avoimena heidän edessään. He etenivät lähelle Konstantinopolia ja uhkasivat koko Itä-Rooman valtakunnan olemassaoloa. Näin ollen ensimmäiseen ristiretkeen mennessä kristinusko oli käynyt puolustustaistelua islamilaisia joukkoja vastaan yli 450 vuotta.<ref>Stark 2011: 217</ref><br />
<br />
== Islamin valloitussota ==<br />
<br />
Muslimiarmeijoiden valloitussota merkitsi valloitetuille kansoille suurta kärsimystä. Jerusalemin piispa Sofronius valitti saarnassaan vuonna 636 sitä, että maata valloittavat arabit hävittivät kirkkoja ja luostareita, ryöstivät kaupunkeja, jättivät pellot autioiksi, polttivat kyliä. Tuhansia ihmisiä kuoli vuonna 639 tämän hävityksen aiheuttaman nälänhädän ja tautien vuoksi.<ref>Bat Ye’or 1996: 44</ref><br />
<br />
Valloitussodassa muslimiarmeijat syyllistyivät toistuvasti julmuuksiin siviiliväestöä kohtaan. Silminnäkijä kertoo, mitä tapahtui muslimien valloittaessa armenialaisen Dvinin kaupungin vuonna 642: <br />
<br />
{{lainaus|Vihollisarmeija ryntäsi sisään ja teurasti kaupungin asukkaita miekan terällä – – Muutaman päivän levon jälkeen ismaelilaiset menivät takaisin sinne, mistä olivat tulleet raahaten mukanaan suuren joukon vankeja, luvultaan kolmenkymmentäviisi tuhatta.<ref>Bat Ye’or 1996: 275</ref>}}<br />
<br />
Paikallinen kuvaus Egyptissä olevan Nikioun kaupungin valloituksesta vuonna 640 antaa aavistaa jotakin ihmisten kärsimyksestä:<br />
<br />
{{lainaus|Sitten Muslimit saapuivat Nikiouun. Yhtään sotilasta ei ollut heitä vastustamassa. He ottivat kaupungin valtaansa ja teurastivat jokaisen kaduilla ja kirkoissa tapaamansa ihmisen – miehet, naiset ja lapset, säästämättä ketään. Sitten he etenivät muihin paikkoihin ryöstäen ja tappaen asukkaita – – Mutta älkäämme sanoko enempää, sillä on mahdotonta kuvata muslimien tekemiä kauhutekoja heidän valloittaessaan Nikioun saarta.<ref name="Bat271>Bat Ye’or 1996: 271</ref>}}<br />
<br />
Joukkoteurastusten lisäksi valloitussota merkitsi ihmisten orjuuttamista: <br />
<br />
{{lainaus|Amr sorti Egyptiä. Hän lähetti sen asukkaat taistelemaan Pentapolisin asukkaita vastaan ja saavutettuaan voiton hän ei sallinut heidän jäädä sinne. Hän otti maasta paljon saalista ja suuren määrän vankeja – – Muslimit palasivat maahansa saaliin ja vankien kanssa.<ref name="Bat271 />}}<br />
<br />
Kristittyjä ja juutalaisia naisia ja lapsia pakotettiin orjuuteen. Kun muslimit olivat vahvistaneet valta-asemansa, he alkoivat kantaa ei-muslimeilta erityisveroa, jizyaa. <br />
<br />
{{lainaus|Amrin asema tuli vahvemmaksi päivä päivältä. Hän alkoi koota määräämäänsä veroa – – Mutta on mahdotonta kuvata kaupungin asukkaiden surkeaa asemaa. He joutuivat jopa antamaan omat lapsensa heidän maksettavakseen kuukausittain asetettujen valtavien summien maksuksi. Kukaan ei auttanut heitä, koska Jumala oli antanut kristityt vihollistensa valtaan.<ref>Bat Ye’or 1996: 272</ref>}}<br />
<br />
Kristityt ja juutalaiset alistettiin toisen luokan kansalaisiksi, joihin kohdistettiin alentavaa kohtelua, nöyryyttäviä käytänteitä ja raskaita erityisveroja. Islaminusko asettaa seuraajilleen velvollisuuden puolustaa Allahin kunniaa ja kostaa Allahin kunnian loukkaukset. Vääräuskoiset syyllistyvät epäuskollaan majesteettirikokseen Allahia vastaan ja heitä on siitä rangaistava. <br />
<br />
Islamilaisen lain, sharian, mukaan vääräuskoiset tulee saattaa alistettuun asemaan, jotta he maanpäällisten vaikeuksiensa takia kääntyisivät oikean Jumalan puoleen. Tämän mukaisesti islamilainen laki asettaa ei-muslimit monenlaisten rajoitusten alaiseksi, joiden tarkoituksena on osoittaa oikean uskon ja oikeauskoisten ylemmyyttä yhteiskunnassa ja ennakoida lopullista todellisuutta tuonpuoleisessa. <br />
<br />
Ei-muslimit joutuivat maksamaan raskasta erityisveroa, joka asetti monet ihmiset vakaviin vaikeuksiin. Sharian mukaan ei-muslimit eivät saa hallita islaminuskoisia, joten vääräuskoisille jäävät halpa-arvoisimmat tehtävät yhteiskunnassa. Heidän täytyy pukeutua erityisiin vaatteisiin, joiden perusteella heidät voidaan erottaa muslimeista. Uusia kirkkoja ei saa rakentaa eikä entisiä saa korjata. Islamilaisessa valtiossa kristityillä ja juutalaisilla ei ole oikeutta avoimesti puhua omasta uskostaan muslimeille. Heille taataan kuitenkin ehdollinen suojelu, jos he eivät puhu sopimattomasti islamia tai Muhammadia vastaan. <br />
<br />
Islamilaisen lain mukaan sopimattomaksi puheeksi lasketaan myös sellaisten tosien väitteiden esittäminen, joiden islaminuskoiset eivät halua tulevan yleiseen tietoisuuteen. Näiden ei-uskoville asetettujen rajoitteiden tarkoituksena on yhteiskunnallisten järjestelyjen avulla välittää ymmärrys siitä, että iankaikkisuudessa vääräuskoiset tulevat kärsimään. Kun heille tuotetaan kärsimyksiä maanpäällisessä elämässä, heille samalla tarjotaan mahdollisuus kääntyä oikeaan uskoon.<br />
<br />
Islamin leviäminen merkitsi siis uskonnonvapauden kaventumista. Pakanat joutuivat usein valitsemaan kuoleman ja islamiin kääntymisen välillä. Valloitussotien joukkoteurastuksista henkiin jääneiden kristittyjen ja juutalaisten sallittiin pitää oma uskontonsa, mutta heistä tuli toisen luokan kansalaisia, joiden uskonnonvapaus oli rajoitettu. Islamista luopuminen oli ja on edelleen kuolemanrangaistuksen ansaitseva teko. Tämä perustuu lausumaan Muhammadin lausumien kokoelmassa hadithissa: ”Tapa jokainen, joka vaihtaa islaminuskon toiseen.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Al-Bhukari | Nimeke = The Translation of the Meanings of Sahih Al-Bhukari | Selite = Käännös Muhammad Muhsin Khan. 9 nidettä | Julkaisija = Al-Medina: Islamic University | Vuosi = | Sivu = 9:45 }}</ref> Monesti omaiset itse tappavat islamista luopuneen perheenjäsenen, koska luopio uhkaa perheen kunniaa.<br />
<br />
Paitsi että kristityt ja juutalaiset joutuivat islamin valloittamissa maissa kokemaan syrjintää ja vainoa, myös Jerusalemiin pyhiinvaellusmatkoja tekevät kristityt joutuivat usein ryöstöjen, pahoinpitelyjen, kidnappausten ja murhien kohteeksi. Muslimit tuhosivat vuonna 1009 Pyhän haudan kirkon Jerusalemissa, jonka Konstantinus oli rakentanut paikalle, jossa hän oletti Jeesuksen haudan sijainneen. Vuosisadan lopulla kristittyjen pyhiinvaeltajien tilanne edelleen paheni kun turkkilaissukuiset seldzukit alkoivat hallita Vähä-Aasiaa. He olivat äskettäin kääntyneet islamiin ja kohtelivat julmasti kristittyjä pyhiinvaeltajia. Itä-Rooma oli islamilaisten valtioiden puristuksessa ja oli vaarassa luhistua. Tässä vaiheessa Bysantin hallitsija Aleksios I Komnenos (1081–1118) pyysi paavilta apua Konstantinopolin puolustukseen ja pyhiinvaellusreittien turvaamiseen.<br />
<br />
Yhden tulkinnan mukaan siis Lähi-itään suuntautuneet ristiretket olivat osa kristikunnan puolustussotaa islamilaisia valloittajia vastaan. Vähän kerrassaan kristikunnassa kasvoi vakaumus, että valloitussodan käyminen kuuluu osaksi islaminuskoa ja ettei islam lopeta hyökkäyksiään kristillisiä maita vastaan, ennen kuin se on saanut koko maailman hallintaansa. Koska monet kristityt joutuivat vainojen pakottamina pakenemaan islamilaisista maista turvaan kristittyihin maihin, saatiin jatkuvasti uutta tietoa kristittyihin kohdistuvista vääryyksistä islamilaisissa maissa. Näin vahvistui vakaumus, että ainoa tapa välttää joutuminen islamin orjuuttamaksi on taistella sitä vastaan aseellisesti.<br />
<br />
== Onko miekkalähetys olennainen osa islamia? ==<br />
<br />
Paljon on kiistelty siitä, kuuluuko miekkalähetys olennaisena osana islamiin, vai onko kyseessä islamin väärintulkinta. Kristinusko ja islam eroavat toisistaan sikäli, että kristinuskon ensimmäisen kolmen vuosisadan aikana kristinusko levisi pelkästään henkilökohtaisten kontaktien välityksellä vainottuna vähemmistöuskontona Rooman valtakunnassa. Muhammad sen sijaan alkoi käyttää valloitussotaa islaminuskon levittämiseksi jo reilut kymmenisen vuotta sen jälkeen kun hän oli saanut ensimmäisen ilmestyksensä. Hän teki aluksi hiljaista käännytystyötä kotikaupungissaan Mekassa, mutta saavutti ensimmäisen 13 vuoden aikana vain noin pari sataa käännynnäistä. Käännytystyö sai vauhtia sen jälkeen, kun hän sai poliittista valtaa ja armeijan käyttöönsä siirryttyään Medinaan. Muslimiksi kääntyminen takasi taistelussa voitetuille ihmisille hengen säilymisen ja vapauden orjuudesta.<br />
<br />
Koraanissa itsessään on jakeita, jotka voidaan tulkita rauhanomaisuuden puolustukseksi ja jakeita, jossa suoranaisesti kehotetaan sotimaan vääräuskoisia vastaan. Yhtäältä Koraanissa sanotaan: <br />
<br />
{{lainaus|Ei uskontoon pakoteta, vaan hurskaus ja harha ovat selvästi erillään.|Koraani 2: 256}} <br />
<br />
Tämän jakeen pohjalta Bassam Tibin kaltaiset liberaalit muslimit haluavat erottaa maailmanvalloitukseen tähtäävän poliittisen islamismin aidosta islamin uskosta. He hylkäävät ajatuksen, että muslimeilla tulisi olla etuoikeutettu asema yhteiskunnassa ja että koko maailma tulisi alistaa islamin hallintavallan alle. Tibin kaltaiset reformistit vastustavat islamismin maailmanvalloitusohjelmaa ja sharia-lain käyttöä valtiollisen lain ohella, koska islamilainen laki, sharia, on ristiriidassa perustavien ihmisoikeuksien kanssa<ref>Tibi 2005: 150</ref>. He pyrkivät erottamaan islamilaisen uskonnollisen identiteetin kokonaan poliittisesta islamismista, jonka tavoitteena on maailmanlaaja islamilainen valtio.<br />
<br />
Ongelmana on se, että liberaalit muslimit ovat haavoittuvaisia harhaoppisyytöksille ja vainolle. Sikäli kuin heidän katsotaan luopuneen islamista omaksuessaan vapaamielisiä käsityksiä, he ovat vaarassa saada luopioille kuuluva kohtelu: ”Kun tutkija on muslimi, jota islamistit syyttävät luopumuksesta, häntä voi uhata kuolema.”<ref>Tibi 2012: 8</ref><br />
<br />
{{lainaus|Siitä hetkestä [vuodesta 1979] alkaen islamistit ovat jatkuvasti uhkailleet minua. He kutsuvat ajatteluani epäislamilaiseksi ja harhaoppiseksi. – – Vangitsemisen pelosta en ole mennyt Qaddafin Libyaan, wahhabilaiseen Saudi Arabiaan, Saddam Husseinin Irakiin tai kotimaahani Syyriaan, jossa Bath hallitus on julistanut minut lainsuojattomaksi. Hyvin informoidut turva-asiantuntijat saivat minut tekemään sydäntä särkevän ratkaisun olla ottamatta riskiä mennä Damaskokseen ottamaan osaa isäni ja myöhemmin äitini hautajaisiin. – – Selvittyäni hengissä jihadistien (ja uusnatsien) murhayrityksistä, tunnen läheltä heidän intohimonsa.|Bassam Tibi<ref>Tibi 2012: xvi, xvii, viii</ref>}}<br />
<br />
Vallitseva islamistinen suuntaus tukeutuu niihin Koraanin kohtiin, joissa kehotetaan taistelemaan epäuskoisia vastaan. <br />
<br />
{{lainaus|Taistele Allahin puolesta niitä vastaan, jotka taistelevat sinua vastaan – – ja surmaa heidät, missä sitten saatkin heidät kiinni.|Koraani 2:190–192}} <br />
<br />
{{lainaus|– – taistelkaa Pakanoita vastaan ja surmatkaa heidät, mistä heidät sitten löydättekin, ja ottakaa heidät kiinni, saartakaa heidät ja väijykää heitä jokaisella sotajuonella.|Koraani 9:5}} <br />
<br />
{{lainaus|Taistelkaa niitä vastaan, jotka eivät usko Allahiin eivätkä Viimeiseen Päivään – – eivätkä tunnusta Totuuden Uskontoa, Kirjan kansan [juutalaisten ja kristittyjen] joukosta.|Koraani 9:29}}<br />
<br />
Tibin kaltaisten reformimuslimien pyrkimys lieventää islamilaisen lain ankaria vaatimuksia kertoo siitä, että islamilainen laki on ristiriidassa useiden muslimien moraalitajun kanssa. Saman ajatuksen ilmaisee '''Bilquis Sheikh''' hieman toisesta näkökulmasta: ”Muslimien lait ovat usein kovia ja ankaria, mutta niitä tulkitaan joskus melko väljästi, annetaan armon käydä oikeudesta. Mutta aina on kiihkoilijoita, jotka noudattavat Koraanin lakeja äärimmäisyyksiin saakka.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sheikh, Bilquis | Nimeke = Uskalsin kutsua häntä isäksi | Selite = Suom. Maija Roinila | Julkaisija = Helsinki: Päivä | Vuosi = 1988 | Sivu = 17 }}</ref><br />
<br />
Miten sitten islamistien on mahdollista ratkaista ristiriita Koraanin sotaisten ja rauhanomaisten jakeiden välillä? Yksi tapa ratkaista ristiriita on Ahmad von Denfferin tavoin todeta, että ihmistä ei pakoteta ottamaan vastaan islamia. Ei-muslimilla on kolme vaihtoehtoa: kääntymys islamiin, elämä toisen luokan kansalaisena islamilaisen yliherruuden alaisena tai kuolema. Ei-muslimilla on siis valinnanvapaus, tosin rajoitettu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Soramies, Risto | Nimeke = Islam ja evankeliumi | Selite = Iustitia 15 | Julkaisija = Helsinki: Suomen teologinen instituutti | Vuosi = 2002 | Sivu = 62–64 }}</ref><br />
<br />
Toinen tapa ratkaista ristiriita on käyttää islamilaisten lainoppineiden kehittämää teoriaa Koraanin kumoutumisesta (naskh), jonka pohjana on jae 2:106: <br />
<br />
{{lainaus|Jos me pyyhimme pois jonkin jakeen tai annamme sen unohtua, annamme tilalle samanlaisen tai paremman. Etkö tiedä, että Jumala on Kaikkivaltias?|Koraani 2:106}}<br />
<br />
Tämän jakeen ja muiden vastaavien jakeiden pohjalta islamilaiset lainoppineet ovat luoneet teorian, jonka mukaan tietyissä tapauksissa Koraanin ajallisesti myöhemmät jakeet kumoavat aikaisempien lainvoimaisuuden. Teoria Koraanin kumoutumisesta on yksi islamin lain keskeinen työkalu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke = Koraanin selitysteos | Julkaisija = Helsinki: Basam Books | Vuosi = 1997 | Sivu = 22,97 }}</ref>. <!-- Tarkalleen ottaen on olemassa kolmenlaisia kumoamisia: <br />
<br />
{{lainaus|Jae on Koraanissa, mutta sen soveltaminen (tai tuomio) on kumottu eli myöhempi jae on kumonnut sen. Jakeen teksti on kumottu (tai poistettu), mutta sen soveltaminen on edelleen voimassa – – Kolmas mahdollisuus on, että jae ja sen soveltaminen on kumottu yhtä aikaa.|Al-Hussein 2011: 92}} --><br />
<br />
Suura 9 eli katumuksen suura sisältää Koraanin myöhäisintä ainesta. Suura ilmoitettiin vuonna 631, kun Muhammad seuraajineen oli valloittanut Mekan. Juuri tästä suurasta 9 löytyvät Koraanin selväsanaisimmat jakeet sen puolesta, että muslimien on käytävä sotaa vääräuskoisia vastaan. Niinpä teoria Koraanin kumoutumisesta johtaa päätelmään, että suuran 9 sotaan kehottavat jakeet kumoavat aiemmat rauhanomaiset jakeet, jotka Muhammad puhui tilanteessa, jossa hänellä ei vielä ollut valtiollista valtaa eikä armeijaa. Islam jakaa maailman kahteen osaan, islamin huoneeseen ja sodan huoneeseen. Islamin päämääränä on maailman herruus: islamin huoneen on kukistettava sodan huone.<br />
<br />
== Muslimien menestys valloitussodassa ==<br />
<br />
Muslimien suuri menestys pyhässä sodassa johtuu osin opista, jonka mukaan muslimi voi olla varma pelastuksestaan ainoastaan, jos hän kuolee pyhässä sodassa vääräuskoisia vastaan. ”Ne, jotka – – ovat taistelleet tai tulleet surmatuiksi – totisesti, minä pyyhin heistä pois heidän rikkomuksensa ja päästän heidät Paratiisiin, jossa joet virtaavat – palkkio Allahin Läsnäololta.” (Koraani 3: 195) Tällä islamilaisella opilla oli suuri vaikutus sotilaiden taistelumoraaliin. Koska kuolema pyhässä sodassa takasi muslimille varmuuden pelastuksesta, muslimisotilaat kävivät sotaa uhkarohkealla ja kuolemaa uhmaavalla tavalla. Bysantin keisari Nikeforos II Fokas ymmärsi tämän merkityksen. Suunnitellessaan sotaretkeä islamilaisten armeijoiden valloittamien Itä-Anatolian ja Pohjois-Syyrian takaisin valtaamiseksi vuonna 963 hän pyysi ortodoksista kirkkoa luomaan vastaavanlaisen opin osaksi kristinuskoa ja lupaamaan pyhässä sodassa kaatuneille marttyyrin aseman ja varman pelastuksen. Ortodoksinen patriarkka piti kuitenkin mahdottomana muuttaa tällä tavalla kristillistä oppia, koska ainoastaan Jumala voi päättää ihmisen pelastuksesta.<br />
<br />
Kyseessä oli maailmanhistoriallinen avaintapahtuma. Keisari tiesi, mistä oli kyse. Yhä uudestaan bysanttilaiset olivat saaneet kokea, että muslimijoukot taistelivat urheudella, johon kristityt eivät yltäneet. Kaatuneita muslimeja pidettiin uskon marttyyreina, jotka pääsevät suoraan paratiisiin. Nämä kaksi uskontoa eroavat perustavasti toisistaan käsityksessään marttyyreista. Kristityt marttyyrit jäljittelevät kärsivää Jeesusta, kärsivät passiivisesti kidutusta ja kuoleman. Muslimimarttyyrit ovat aktiivisia sotureita. – – Koska jokaisen sodan ratkaiseva resurssi on taisteleva ihminen ja hänen uhrivalmiutensa, bysanttilaisia ei auttanut se, että he olivat teknisesti arabien ja seldzukkien vertaisia. Heidän oli vähitellen alistuttava, koska heidän taistelumoraalinsa ei ollut yhtä korkea. Suurempi valmius kuolemaan tuo valtavia etuja taistelutilanteissa: se sallii uhkarohkeiden operaatioiden toteuttamisen, jotka näyttävät teknisesti ja materiaalisesti lähes mahdottomilta. Näin se mahdollistaa sellaisten taistelujen voittamisen, jotka muiden ehtojen vallitessa näyttävät menetetyiltä.<ref name="Flaig" /><br />
<br />
Roomalais-katolisen kirkon paavi Urbanus II kuitenkin suostui manipuloimaan kristillistä pelastussanomaa ja lupasi 1095 syntien anteeksiantamuksen niille, jotka kuolevat osallistuessaan ensimmäiseen ristiretkeen Jerusalemin valloittamiseksi takaisin muslimeilta. Näin kristinusko alkoi jäljitellä muslimien pyhän sodan oppia. Erona oli tosin se, että kristittyjen pyhän sodan tavoite oli rajallinen. Urbanus II määritteli ensimmäisen ristiretken tavoitteen näin: ”On välttämätöntä nopeasti auttaa itäisiä veljiämme. Turkkilaiset ja arabit ovat hyökänneet heidän kimppuunsa ja ovat edenneet Konstantinopolin alueelle. Edetessään yhä syvemmälle kristittyjen alueelle he ovat voittaneet heidät seitsemän kertaa taistelussa, ovat surmanneet ja ottaneet vangiksi suuren määrän kristittyjä. Jos he eivät nyt saa apua, he eivät pysty enää kestämään heidän hyökkäystään.” Näin kristinuskon piirissä omaksuttiin väliaikaisesti oppi, joka on ristiriidassa Uuden testamentin sanoman kanssa.<ref name="Flaig" /><br />
<br />
Kristinusko eroaa islamista suhteessaan väkivallan käyttöön. Alkuperäisessä muodossaan kristinusko torjuu väkivallan käytön uskonnon levittämiseksi. Jeesus opetti johdonmukaisesti väkivallattomuutta ja kielsi opetuslapsiltaan väkivallan käytön silloinkin, kun häntä tultiin vangitsemaan. Jeesus vei oman väkivallattomuutensa loppuun saakka eikä vastustanut, vaikka hänet syyttömänä tuomittiin häpeälliseen ja tuskallisen ristinkuolemaan. Hän tunnusti valtiovallan erillisen auktoriteetin ja kieltäytyi ottamasta itselleen valtiovallalle kuuluvia valtuuksia. Islam puolestaan yhdistää valtiovallan ja uskonnollisen vallan yhdeksi ja erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Muhammad oli sekä Jumalan maanpäällinen edustaja että valtionpäämies ja aloitti valloitussodan, jonka tarkoituksena oli koko maailman alistaminen Allahin ja hänen profeettansa Muhammadin valtaan. Kalifi on Muhammadin seuraajana sekä valtionpäämies että Jumalan edustaja maan päällä. Islamilaisen pyhän sodan tarkoituksena on islamilaisen lain ylivallan ulottaminen koko maailmaan. <br />
<br />
Ristiretket voitaneen siis osittain tulkita puolustustaisteluksi islamilaisten maiden valloitussotia vastaan. Islam loi totalitaarisen valtiomuodon, joka rajoitti ihmisten uskonnonvapautta. Euroopan itsenäisillä valtioilla oli oikeus puolustaa omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa islamilaisten maiden hyökkäyksiä vastaan sekä oikeus tukea Konstantinopolia sen puolustustaistelussa turkkilaisia vastaan. Ristiretket loukkasivat kuitenkin oikeutetun sodan kriteerejä niin monessa kohdassa, ettei niitä voida oikeuttaa kristillisten oikeutetun sodan kriteerien valossa. Ristiretkiä käytiin pyhänä sotana, vaikka koko pyhän sodan ajatukselle ei kristinuskon piirissä ole mitään oikeutusta. Lisäksi ristiretkien toteutukseen liittyy suuri määrä täysin perustelematonta julmuutta siviiliväestöä vastaan. Olennaista kristinuskon totuuden näkökulmasta on se, että kristinusko tarjoaa kriittisen näkökulman ristiretkien vääryyksien arvioimiseksi ja kritisoimiseksi. Näin kristinusko tarjosi perustan väkivallan rajoittamiseksi ja taltuttamiseksi. Kristillisen opin totuutta on ensisijaisesti arvioitava niiden kriteerien valossa, joita se asettaa toiminnalle, ei niiden ihmisten toiminnan valossa, jotka näitä kriteerejä rikkovat, vaikka he olisivatkin kristittyjä. Sama periaate pätee tietysti kaikkien muidenkin maailmankatsomusten ja uskontojen totuuden arvioimiseen.<br />
<br />
== Harhaluulot ja todellisuus ==<br />
<br />
''PhD''<ref>lyhennös latinan kielestä: ''philosophiae doctor'', engl. ''Doctor of Philosophy'', vrt. suom. filosofian tohtori</ref> '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Madden Thomas Madden]''', [http://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Louis_University Saint Louisin yliopiston] keskiajan ja renessanssin tutkimuskeskuksen<ref>''Center for Medieval and Renaissance Studies''</ref> sekä ristiretkien tutkimusfoorumin<ref>''Crusades Studies Forum''</ref> johtaja, entinen historian laitoksen esimies<ref>''former Chair of the History Department at Saint Louis University in St. Louis, Missouri''</ref>, joka luetaan Yhdysvaltain johtaviin ristiretkien historian asiantuntijoihin, kuvailee ristiretkiä seuraavasti:<br />
<br />
{{Quotation| Ristiretkiin liittyvät harhaluulot ovat valitettavan yleisiä. Ristiretkiä kuvaillaan yleensä sarjana pyhiä sotia, joita uskonnolliset fanaatikot kävivät islamia vastaan vallasta seonneiden paavien johdolla. Niitä pidetään omavanhurskauden ja suvaitsemattomuuden malliesimerkkinä, joka tahraa eritoten katolisen kirkon mutta yleensäkin länsimaisen sivilisaation historiaa. Esi-imperialismia edustaneet ristiretkeläiset olisivat tuoneet länsimaisen aggression rauhalliseen Lähi-itään ja siten rampauttaneet ja raunioittaneet valistuneen muslimikulttuurin.| Thomas F. Madden | Christianity Today, 6.5.2005<ref name="Madden2005"><br />
{{Verkkoviite | Nimeke = The Real History of the Crusades A series of holy wars against Islam led by power-mad popes and fought by religious fanatics? Think again. | Osoite = http://www.christianitytoday.com/ct/2005/mayweb-only/52.0.html? | Viitattu = 5.12.2011 | Selite = ''Misconceptions about the Crusades are all too common. The Crusades are generally portrayed as a series of holy wars against Islam led by power-mad popes and fought by religious fanatics. They are supposed to have been the epitome of self-righteousness and intolerance, a black stain on the history of the Catholic Church in particular and Western civilization in general. A breed of proto-imperialists, the Crusaders introduced Western aggression to the peaceful Middle East and then deformed the enlightened Muslim culture, leaving it in ruins. For variations on this theme, one need not look far. See, for example, Steven Runciman's famous three-volume epic, History of the Crusades, or the BBC/A&E documentary, The Crusades, hosted by Terry Jones. Both are terrible history yet wonderfully entertaining. (...) Christians in the eleventh century were not paranoid fanatics. Muslims really were gunning for them. While Muslims can be peaceful, Islam was born in war and grew the same way. From the time of Mohammed, the means of Muslim expansion was always the sword. Muslim thought divides the world into two spheres, the Abode of Islam and the Abode of War (...) In the eleventh century, the Seljuk Turks conquered Asia Minor (modern Turkey), which had been Christian since the time of St. Paul. The old Roman Empire, known to modern historians as the Byzantine Empire, was reduced to little more than Greece. In desperation, the emperor in Constantinople sent word to the Christians of western Europe asking them to aid their brothers and sisters in the East.<br />
'''''Understand the crusaders'''''<br />
<br />
''That is what gave birth to the Crusades. They were not the brainchild of an ambitious pope or rapacious knights but a response to more than four centuries of conquests in which Muslims had already captured two-thirds of the old Christian world. At some point, Christianity as a faith and a culture had to defend itself or be subsumed by Islam. The Crusades were that defense.'' | Tekijä = Thomas F. Madden | Julkaisija = ''Christianity Today'' | Ajankohta = 6.5.2005}}</ref>}}<br />
Madden jatkaa:<br />
{{Quotation|Eivät 1000-luvun kristityt olleet vainoharhaisia fanaatikkoja. Todellisuudessa muslimit vainosivat heitä. Muslimit saattavat kyllä olla rauhanomaisia, mutta itse islam syntyi sodasta<ref>Tarkoitettaneen Muhammedin sodankäyntiä Medinan-kaudellaan ja siitä eteenpäin; muslimithan alkavat ajanlaskunsa siitä historian vaiheesta, jolloin Muhammed siirtyi Mekasta Medinaan ja aloitti samalla toimintansa muslimiyhteisön itsevaltaisena hallitsijana ja sen ryöstö- ja valloitusretkiä johtavana sotapäällikkönä.</ref> ja laajeni samalla tavalla. Muhammedista lähtien muslimien levittäytyminen tapahtui aina miekan avulla. Islamilainen ajattelu jakaa maailman kahteen kehään: islamin huoneeseen ja sodan huoneeseen. – – [Ristiretket saivat alkunsa siitä, kun] 1000-luvulla seldžukit valloittivat Vähän-Aasian (nykyisen Turkin), joka oli ollut kristillinen Paavalin ajoista lähtien. Vanha Rooman imperiumi, jonka nykyiset historioitsijat tuntevat Bysanttina, kutistui vain hieman Kreikkaa suuremmaksi. Epätoivoissaan Konstantinopolin keisari lähetti viestin lännen kristityille pyytäen heitä auttamaan veljiä ja sisaria idässä.| Thomas F. Madden | Christianity Today, 6.5.2005<ref name="Madden2005" />}}<br />
<br />
{{Quotation|Ristiretket eivät olleet mikään kunnianhimoisen paavin tai saaliinhimoisten ritarien päähänpisto vaan vastatoimi muslimien yli neljänsadan vuoden valloitussodille, joissa oli vallattu kaksi kolmasosaa vanhasta kristillisestä maailmasta. Jossain vaiheessa kristinuskon täytyi uskontona ja kulttuurina puolustaa itseään tai joutua islamin nielaisemaksi. Ristiretket olivat tämä puolustus.| Thomas F. Madden | Christianity Today, 6.5.2005<ref name="Madden2005" />}}<br />
<br />
==Kirjallisuutta==<br />
* Rodney Stark [http://www.amazon.com/Gods-Battalions-Crusades-Rodney-Stark/dp/0061582611 God's Battalions: The Case for the Crusades]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[God's battalions (kirja)]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
Apologetics 315: Clay Jones Interview: ''The Crusades'': [http://www.apologetics315.com/2011/01/clay-jones-interview-crusades-part-1.html osa 1], <br />
[http://www.apologetics315.com/2011/01/clay-jones-interview-crusades-part-2.html osa 2],<br />
[http://www.apologetics315.com/2011/02/clay-jones-interview-crusades-part-3.html osa 3]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* {{Kirjaviite | Tekijä = Bat Ye'or | Nimeke = The Decline of Eastern Christianity under Islam. From Jihad to Dhimmitude Seventh – Twentieth Century | Julkaisija = Madison: Fairleigh Dickinson University Press | Vuosi = 1996 | Sivu = }}<br />
* {{Kirjaviite | Tekijä = Stark, Rodney | Nimeke = The Triumph of Christianity: How the Jesus Movement Became the World's Largest Religion | Julkaisija = Harper Collins | Vuosi = 2011 | Sivu = }}<br />
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tibi, Bassam | Nimeke = Islam Between Culture and Politics | Selite = Second Edition | Julkaisija = Palgrave Macmillian | Vuosi = 2005 | Sivu = }}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
{{Viitteet|fontti|sarakkeet}}<br />
<br />
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg|30px]]<br />
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Ristiretket]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Yl%C3%B6snousseen_seuraajina_(kirja)&diff=12871
Ylösnousseen seuraajina (kirja)
2023-03-06T17:09:47Z
<p>Samuli Koivisto: +kansikuva</p>
<hr />
<div>{{Kirja-päivitys<br />
| nimi-suomi = Ylösnousseen seuraajina<br />
| kuva = Ylosnousseen_seuraajina.png<br />
| kuvateksti = <br />
| kirjailija = [[Tapio Puolimatka]]<br />
| kuvittaja-alkuperäinen = <br />
| kansitaiteilija-alkuperäinen = <br />
| kieli = <br />
| genre = <br />
| kustantaja-alkuperäinen = Päivä<br />
| julkaistu-alkuperäinen = 2023<br />
| ulkoasu-alkuperäinen = Pehmeäkantinen<br />
| sivumäärä-alkuperäinen = 192<br />
| isbn-alkuperäinen = <br />
| sarja = <br />
| edeltävä = <br />
}}<br />
'''Ylösnousseen seuraajina''' on '''[[Tapio Puolimatka]]'''n kirjoittama kirja, joka analysoi kristillistä ylösnousemususkoa ja sen kulttuurista vaikutusta. <br />
<br />
== Ote kirjan esipuheesta ==<br />
<br />
Tässä kirjassa analysoin Jeesuksen ylösnousemuksen merkitystä ja sen historiallisia todisteita. Ylösnousemususko muokkaa kokonaisvaltaisesti elämää ja kulttuuria luomalla tietoisuuden jokaisen ihmisen ehdottomasta ihmisarvosta ja hänen tekojensa ikuisesta merkityksestä. Ylösnousemususkon voimakasta kulttuurista vaikutusta selittää osaltaan se, että Jeesuksen ylösnousemus on yksi kaikkein vahvimmin todistetuista historiallisista tosiasioista.<br />
<br />
Kansainvälisesti tunnetun tutkijan N. T. Wrightin (2003: 709–710) mukaan Jeesuksen ylösnousemuksen historiallinen varmuus seuraa kahdesta tosiasiasta: Jeesuksen haudan havaittiin olevan tyhjä pian Jeesuksen kuoleman jälkeen ja opetuslapset kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen useassa eri yhteydessä ja saivat mahdollisuuden monin eri tavoin vakuuttua hänen nousseen ruumiillisesti kuolleista. Nämä tapahtumat ovat historiallisessa varmuudessaan verrattavissa siihen historialliseen varmuuteen, millä tiedämme keisari Augustuksen kuolleen vuonna 14 jKr. ja Rooman armeijan hävittäneen Jerusalemin kaupungin vuonna 70 jKr.<br />
<br />
”Edustipa historioitsija mitä vakaumusta tahansa, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa sekä tyhjän haudan että Jeesuksen kohtaamisten olleen historiallisia tapahtumia kaikissa hahmottelemissamme merkityksissä: ne olivat todellisia ja merkityksellisiä tapahtumia, ne ovat historioitsijoiden tavallisesti käyttämässä merkityksessä todistettavia tapahtumia. Emme pysty tekemään selkoa varhaisesta kristinuskosta ilman niitä.” (Wright 2003: 709)<br />
<br />
Ylösnousseen Jeesuksen kohtaaminen oli opetuslapsille niin mullistava tapahtuma, että he alkoivat kaikista vaaroista välittämättä julistaa sanomaa Ylösnousseesta sellaisella voimalla ja vaikutuksella, että syrjäisessä maankolkassa asuvien halveksittujen kalastajien, tullimiesten, orjien ja entisten prostituoitujen julistama ylösnousemussanoma ulotti muutamassa sadassa vuodessa vaikutuksensa Rooman valtakunnan johtoportaaseen ja muodosti Rooman valtakunnan luhistuttua perustan uudelle kukoistavalle eurooppalaiselle kulttuurille, joka lakkautti orjuuden, loi perustan demokratialle ja ihmisoikeuksille, sai aikaan luonnontieteen vallankumouksen ja tuotti korkeatasoista taidetta.<br />
<br />
== Kirjan sisällysluettelo ==<br />
<br />
<br />
=== Ylösnousemus evankeliumin totuuden takeena ===<br />
* Jeesus nousi ruumiillisesti kuolleista<br />
* Sana ylösnousemus (anastasis) tarkoitti ruumiillista ylösnousemusta<br />
* Ylösnousemus synnytti kristillisen seurakunnan <br />
<br />
=== Historialliset tosiasiat ===<br />
* Silminnäkijätodistajien merkitys<br />
* Epämiellyttäviä tosiasioita ei peitellä<br />
* Konkreettiset yksityiskohdat<br />
* Ylösnousemuskertomusten varhaisuus ja aitous<br />
* Erisnimien todistus<br />
* Opetusten muistaminen ja kirjaaminen<br />
* Jeesuksen ylösnousemuksen ainutlaatuisuus<br />
* Ylösnousemustapahtumien järjestys<br />
* Ylösnousemuksen fyysinen luonne <br />
<br />
=== Ylösnoussut Messias Vanhassa testamentissa ===<br />
* Ylösnousemus todistaa Jeesuksen olevan Messias<br />
* Kaksi erilaista ylösnousemusta<br />
* Ylösnousemus kolmantena päivänä<br />
* Messiaan kuolema ja ylösnousemus Vanhassa testamentissa<br />
* Ylösnousemus tiedon lähteenä <br />
<br />
=== Usko, tieto ja rakkaus ===<br />
* Tieto ja rakkaus<br />
* Usko Kristukseen on perususkomus<br />
* Tiedolliset kumoajat <br />
<br />
=== Maailmansisäisen näkökulman ja ilmoitususkon ristiriita ===<br />
* Maailmansisäisyyteen suljettu kokemus <br />
* Naturalististen tulkintojen epäonnistuminen <br />
<br />
=== Mielikuvitukseen perustuvat teoriat ===<br />
* Heitettiinkö Jeesus joukkohautaan? <br />
* Arvaustutkimuksen historia <br />
* Luova mielikuvitus korvaa historian <br />
<br />
=== Gnostilaisuuden torjuminen ===<br />
* Uusgnostilainen teologia <br />
* Ylösnousemususkosta luopuneen ”kristillisyyden” onttous <br />
* Ylösnousemususkon jäljitelmä: Edistysusko <br />
* Transhumanismi ylösnousemususkon korvikkeena <br />
* Ihmisjumaloinnin eksyttävyys <br />
<br />
=== Uusi käsitys ihmisen historiasta ===<br />
* Ylösnousemus takeena sovinnosta Jumalan kanssa <br />
* Ylösnousemus todisteena Jeesuksen kaikkivaltiudesta <br />
* Itseuhrautuvan elämän mielekkyys <br />
* Elämän uusi järjestys <br />
* Ihmiselämän eheyttäminen ja kirkastaminen <br />
* Ylösnousemustoivon tae</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Ylosnousseen_seuraajina.png&diff=12870
Tiedosto:Ylosnousseen seuraajina.png
2023-03-06T16:43:26Z
<p>Samuli Koivisto: </p>
<hr />
<div></div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Vapaa-ajattelijat&diff=12864
Vapaa-ajattelijat
2023-03-01T20:03:47Z
<p>Samuli Koivisto: Siirretty materiaalia porno-artikkeliin. Sieltä sen saattaa joku löytääkin.</p>
<hr />
<div>Vapaa-ajattelijat ovat Vapaa-ajattelijain liiton jäseniä. Vapaa-ajattelijoilla voidaan viitata myös Vapaa-ajattelijain liittoon.<br />
<br />
== Vapaa-ajattelijain liitto ==<br />
Vapaa-ajattelijain liitto on suomalainen vuonna 1937 perustettu uskonnottomien aatteellinen oikeusturva- ja etujärjestö.<ref name="Huotari">{{Lehtiviite | Tekijä=Huotari, Eino | Otsikko=Liiton juhlavuosi 2007 – 70 vuotta toimintaa uskonnottomien etujärjestönä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/juhlavuosi.html | Viitattu=12.6.2009}}</ref> Järjestö ilmoittaa tavoiteekseen [[wp:Kirkon ja valtion ero|kirkon ja valtion erottamisen]] sekä [[Tieteellinen maailmankatsomus|tieteellisen todellisuuskäsityksen]] edistämisen.<ref name="säännöt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/info/saannot_liitto.html | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt | Ajankohta=11.12.2008 | Viitattu=4.5.2017}}</ref> <br />
<br />
Sääntöjensä mukaan liitto on uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien henkilöiden muodostamien yhdistysten keskusjärjestö. Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, [[Ateismi|ateisti]]- ja rationalistiliikettä.<ref name="Saari4">Saari 1993, s. 4.</ref> Liitto on poliittisesti sitoutumaton. Sen tavoitteena on ajaa uskonnottomien etuja, oikeuksia ja oikeusturvaa sekä edistää [[Tiede|tieteeseen]] perustuvan uskonnottoman [[Maailmankuva|todellisuuskäsityksen]] leviämistä, [[Uskontokritiikki|uskontokritiikkiä]] ja ajatuksenvapautta. Liiton sääntöjen mukaan liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko Suomi.<ref name="säännöt"/> Liitto koostuu jäsenjärjestöistä, jotka toimivat eri puolilla maata<ref name="Saari4"/>. Jäsenyhdistyksiin kuuluu noin 1&nbsp;700 jäsentä.<ref name="jäsenmäärä">{{Verkkoviite | Osoite=http://archive.is/IiDD | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liiton toimintakertomus 2009 | Ajankohta=10.4.2010 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=4.5.2017}}<br />
</ref> <br />
<br />
Liiton on tarkoituksena toimia uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi tekemällä aloitteita valtiovallalle ja kunnille ja toimimalla uskonnottomien puolestapuhujana julkisessa keskustelussa. Liiton tavoitteina on myös antaa tietoa uskonnottomien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Liitto myös valistaa ihmisiä [[wp:Uskonnoton tapakulttuuri|uskonnottomaan tapakulttuuriin]] liittyvissä tavoissa kuten [[wp:Nimiäiset|nimenantojuhlassa]], [[wp:Uskonnoton aikuistumiskoulutus|aikuistumiskoulutuksessa]] ja -juhlassa, avioliiton solmimisessa ja hautajaisten järjestämisestä.<ref name="Saari4"/><br />
<br />
=== Arvostelua ===<br />
<br />
Liiton entinen puheenjohtaja, Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja [[wp:Erkki Hartikainen|Erkki Hartikainen]] pitää sanaa 'vapaa-ajattelija' vanhana sekaannuksia aiheuttavana peitenimenä. Ateismista on puhuttava ateismina.<ref name="ateismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/suomennokset.html | Nimeke=Ateismi on sivistyksen mitta | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Uskonnottomien piilotteleminen peitenimien takana on hänestä ”imagofasismia”, ryhmän [[wp:imago|imago]]n nostamisen asettamista kaikkien muiden asioiden edelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=<nowiki>http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId845360</nowiki> | Nimeke=Imagosfasismin arkipäivää | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.<ref name="ateismi"/> "Jumalaton” eli ateisti on parempi sana kuin ”uskonnoton”, koska Hartikaisen mukaan sanalla ”[[AW:S#usko|usko]]” on niin paljon tunnemerkityksiä, että järkevien ihmisten pitäisi lakata kokonaan käyttämästä tätä sanaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=<nowiki>http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton3.htm#_Toc132015891</nowiki> | Nimeke=Miksi ”jumalaton” on hyvä sana | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=maaliskuu 2006 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010}}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite=<nowiki>http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm</nowiki> | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=30.10.2003 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010}}</ref><br />
<br />
== Vapaa-ajattelijoiden tempaukset ==<br />
<br />
=== Pornokampanja ===<br />
<br />
{{sitaatti|Häpeä. Se oli ensimmäinen tunne, kun luin "vapaa-ajattelijoiden" vaihtavan Raamattuja pornoon. Tuntui niin kuin joku olisi käynyt paskomassa kirjaston lattialle ja jättänyt viereen käyntikorttini. Ei se ollut jumalanpilkkaa. Se loukkasi ateisteja.|Anu Silfverberg: Ateismin pilkkaa (HS.fi 10.6.2010)}}<br />
<br />
Helsingin Vapaa-ajattelijat järjestivät 4.6.2010 Kolmen sepän aukiolla Helsingissä kampanjan, jonka ideana oli kerätä Raamatut ja muut uskonnolliset kirjat pois, ja antaa tilalle pornolehti.<ref name="uusisuomi">Uusi Suomi 28.5.2010 http://www.uusisuomi.fi/viihde/93656-pornolehtia-tarjolla-raamattuja-vastaan-helsingin-ytimessa</ref> Uuden Suomen uutisen mukaan "vaihdossa saadut kirjat otetaan hyötykäyttöön jätepaperina"<ref name="uusisuomi" /> ja kampanjan tarkoituksena on "arvostella erityisesti kristinuskon ja islamin seksuaalikielteisyyttä ja tuoda esiin tervehenkinen vaihtoehto uskonnolliselle kirjallisuudelle":<ref name="uusisuomi" /> <br />
<br />
{{Sitaatti|Haluamme herättää keskustelua uskonnon ja seksuaalisuuden varsin kipeästä suhteesta. Kristinusko ja islam ovat monilta piirteiltään erittäin tiukkoja suhteessa avoimeen seksuaalisuuden ilmentämiseen. Niiden katsotaan edustavan jotain kunniallista ja hyvää kyseenalaistamatta sitä lainkaan. Juuri tämän vuoksi seksuaalivähemmistöt ovat olleet hyvin ahtaalla jo kauan.|Tommi Paalanen, Helsingin Vapaa-ajattelijat<ref><nowiki>http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingiss%C3%A4+voi+vaihtaa+Raamatun+pornoon+tai+pornon+Raamattuun/1135257321499</nowiki></ref>}}<br />
<br />
==== Kampanjan loukkaavuus ja rikoslaki ====<br />
<br />
Pornokampanja herätti keskustelua ja suuttumusta.<ref>Nelosen uutiset 4.6. klo 19.28 ("Pornokampanja herätti tuoreeltaan myös suuttumusta.")</ref> Nelosen tuottamassa ''Päivän kysymys'' -ohjelmassa kahdeksan yhdestätoista vastanneesta tuomitsi pornokampanjan.<ref>Päivän kysymys (<nowiki>http://www.nelonen.fi/?vt=video&vid=83645</nowiki>) (Nelonen) 4.6.2010.</ref> Vastanneista yksikään ei väittänyt olevansa kristitty, ja useat kampanjan tuominneet korostivat ei-uskonnollisuuttaan. Tempauksesta jätettiin 4.6. rikospoliisille tutkintapyyntö, jossa viitattiin rikoslain 17 luvun 10. ja 21. pykälään:<ref>"Muun muassa eduskunta-avustajina toimivat Cata Mansikka-aho ja Säde-Johanna Westerlund ovat tehneet tempauksesta tutkintapyynnön Helsingin poliisille. <br>Naiset kiivastuivat pornolehtien jakamisesta pienten lasten läsnä ollessa. Heidän mukaansa lehtiä jaettiin ikää tarkistamatta selvästi alaikäisille nuorille. <br>Tutkintapyynnössä viitataan lakiin sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta (Rikoslain 17 luvun 21 §) ja uskon rauhan rikkomisesta (Rikoslain 17 luvun 10 §)." [http://yle.fi/uutiset/3-5574967 Yle.fi: Vapaa-ajattelijoiden pornolehtitempaus poiki tutkintapyynnön]</ref>{{,}}<ref name="nelosen-uutiset-4.6."> Nelosen uutiset 4.6. klo 19.28</ref> <br />
<br />
{{Sitaatti|'''Uskonrauhan rikkominen'''<br><br>Joka<br><br />
# julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai<br />
# meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,<br><br />
on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.|[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L17P10 Rikoslain 17 luku, 10 §]}}<br />
<br />
{{Sitaatti|'''Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen'''<br><br>Joka tekee julkisesti sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan teon siten, että se aiheuttaa pahennusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.|[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L17P21 Rikoslain 17 luku, 21 §]}}<br />
<br />
Tutkintapyyntö ei kuitenkaan johtanut esitutkintaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-6159081 Vapaa-ajattelijoiden pornotempaus ei rikkonut lakia] (YLE)</ref><br />
<br />
Sukupuolisiveellisyyden julkisen loukkaamisen lisäksi tempauksen voisi katsoa syyllistyneen (ainakin kyseisten pornolehtien osalta) sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan markkinointiin:<br />
{{Sitaatti|'''Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi'''<br><br>Joka ansiotarkoituksessa<br><br />
# luovuttaa 15 vuotta nuoremmalle,<br />
# asettaa julkisesti yleisön nähtäville,<br />
# toimittaa toiselle tämän suostumuksetta tai<br />
# yleistä pahennusta herättävällä tavalla julkisesti ilmoituksessa, esitteessä tai julisteessa tai muulla tavoin mainostaen tarjoaa myytäväksi tai esittelee<br><br />
kuvan, kuvatallenteen tai esineen, joka sukupuolisiveellisyyttä loukkaavana on omiaan herättämään yleistä pahennusta, on tuomittava sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.<br><br><br />
Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista tuomitaan myös se, joka 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarjoaa myytäväksi tai esittelee tekstiä tai ääntä sisältävän tallenteen, joka sukupuolisiveellisyyttä loukkaavana on omiaan herättämään yleistä pahennusta.|[Rikoslain 17 luku, 20 §]}}<br />
<br />
Kampanjaa voidaan myös perustellusti pitää loukkaavana ja myös erityisesti kristinuskoa kohtaan hyökkäävänä. Vaikka kampanjassa sai tuoda kaikkien uskontojen kirjallisuutta, otsikoissa ja kylteissä luki kuitenkin "Vaihda Raamattusi pornoon!"<ref><nowiki>http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php/tapaamisia/234-vaihda-raamattusi-pornoon</nowiki></ref> Miltä kuulostaisi esimerkiksi tempaus, joka olisi otsikoitu "vaihda [[wp:Vihreä lanka|Vihreä lankasi]] paskaan!" Tempauksessa voisi tuoda mitä tahansa poliittista kirjallisuutta ja vaihdossa saisi Biolanin luonnonlannoitetta<ref>"Biolan Luonnonlannoite on valmistettu kananlannasta kuivaamalla ja rakeistamalla." [http://www.biolan.fi/tuotteet/puutarhatuotteet/lannoitteet/biolan-luonnonlannoite.html Biolan: Luonnonlannoite]</ref> kukkapenkkien lannoittamiseksi. Tempauksen keulahahmo toteaisi, että "Maailma olisi rennompi ja mukavampi paikka, jos ihmiset vaihtaisivat poliittisen kirjallisuutensa kanankakkaan." Tempauksessa korostettaisiin luonnonlannoitteen ravintoarvoja ja sitä, että "paskaan" liittyvät negatiiviset mielikuvat ovat harhaanjohtavia. Eikö tämä olisi hyökkäys Vihreitä kohtaan? Eikö tällaisen tempauksen voisi hyvällä syyllä kuitata "murrosikäisten poikien touhuksi"?<br />
<br />
Olisi vaikea kuvitella, etteivät Vapaa-ajattelijat tiedostaisi, kuinka alhaisena ja likaisena pornografia nähdään kristinuskossa. Se, että Vapaa-ajattelijat itse näkevät pornografian pelkästään positiivisena asiana, ei ole yhtään sen parempi perustelu tempauksen järjestämiselle, kuin se, että luonnonlannoite nähdään puutarhanhoidossa positiivisena asiana.<br />
<br />
==== Vapaa-ajattelijoiden arvot ====<br />
<br />
{{Pääartikkeli|[[Porno]]}}<br />
<br />
Usein ajatellaan, että pornografia esineellistää naisia ja tekee seksuaalisuudesta pinnallista. Näin pornon ajatellaan vääristävän voimakkaasti käsitystä rakastelusta ja yhdynnästä. Samalla se vääristää ihmisten käsitystä siitä, mistä kumppani pitää tai millaista seksin kuuluu olla, mikä sekavoittaa parisuhteissa muutenkin ongelmallista kommunikaatiota.<ref>"Useat naiset tarvitsevat enemmän aikaa kiihottumiseen kuin miehet. Heidän tarvitsee tuntea olevansa rakastettuja ja kokea, että kumppani kohtelee heidän tunteitaan oikein, jotta he voivat antautua seksuaalisesti.<br>Useat miehet taas kokevat, että on oltava ensin seksuaalista kanssakäymistä, ennen kuin he voivat jakaa niin intiimejä asioita kuin tunteita. Tästä johtuen useissa parisuhteissa ollaankin pattitilanteessa, jossa ei ilmaista tunteita eikä ole seksiä. Tässä tarvitaan molemminpuolista vastaan tulemista." [http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimivasta_seksuaalisuudesta2/uskomusten_paineet/ Väestöliitto: Uskomuksista ei kannata luoda turhia paineita]</ref> Sujuvan kommunikaation tulisi kuitenkin olla parisuhteen intiimielämän perustana.<ref>"Kummankin puolison tulee panostaa seksuaalisuhteen toimivuuteen, huolehtia sen ylläpidosta ja ilmaista sen tärkeyttä. Ennen kaikkea tulee ilmaista omia tarpeitaan ja uskaltaa pyytää montakin kertaa toiselta sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä." [http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimivasta_seksuaalisuudesta2/odotukset_ja_tarpeet/ Väestöliitto: Parisuhteen seksuaalisuus on molempien vastuulla]</ref>{{,}}<ref>"Mikä merkitys on hyvällä kommunikaatiolla seksin laatuun?<br>Todella suuri. Tietenkin lyhyissä suhteissa tai suhteen alkuhuumassa sen merkitys on pienempi. Jos kumppani on juuri vasta löytynyt, intohimoa yleensä riittää. Alussa jokainen hipaisu ja teko tuntuvat kiihottavilta ja seksielämä on vilkasta ja piristävää. Seksi on mainio elinvoima ja halu syttyy milloin missäkin tilanteessa. Joskus intohimo korvaa kommunikaatiot, joskus toiveet osuvat muuten vain yhteen.<br>Kun alun huuma haihtuu, se mikä ylläpitää hyvää seksiä, on kummankin tarpeiden huomioiminen ja yhteen sovittaminen, siis kommunikaatio. Kommunikoiden viestitetään omia tarpeita, se on tiedon välitystä." [https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-toiveissa/parisuhde/rakkauden-kieli/ Väestöliitto: Rakkauden kieli]</ref><br />
<br />
=== Bussikampanjat ===<br />
<br />
Lokakuussa 2008 englantilaiset ateistit käynnistivät mainoskamppanjan tiedottamalla Lontoon bussien kyljissä: "There's probably no God. Now stop worrying and enjoy your life."<ref name="engkamp"><nowiki>http://www.atheistbus.org.uk/faq/</nowiki></ref> Kampanja sai innoituksensa bussien kyljissä aiemmin olleesta mainoksesta, jossa luki "When the Son of Man comes, will He find Faith on this Earth?”<ref name="engkamp"/> <br />
<br />
Keväällä 2009 Vapaa-ajattelijain liitto järjesti vastaavan kampanjan suomessa. Bussien kyljissä luki: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä."<ref><nowiki>http://www.uskomaton.fi/kampanja/</nowiki></ref><br />
<br />
Jussi K. Niemelä väittää, että ateismia julistavia mainoksia olisi revitty bussien kyljistä.{{lähde}} Kuitenkin sekä kampanjan toteuttaneen JCDecaux'n että Helsingin bussiliikenteen henkilöstöjohtajan Jussi Mertasen mukaan tarrat ovat saaneet olla rauhassa.<ref><nowiki>http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/uskonnottomien-bussikampanjan-tarroista-kiista/458768</nowiki></ref><br />
<br />
=== Ruokarukouskielto ===<br />
<br />
Vapaa-ajattelijoilla on jo vuosia ollut tavoitteenaan estää mm. ruokarukous kouluissa ja tehdä uskonnosta pelkästään yksityisasia. Toisin sanoen tavoitteena on siivota uskonto yhteiskunnastamme vähintäänkin näkymättömiin.<br />
<br />
Jos ruokarukoukset kiellettäisiin, se olisi ensinnäkin kristillisen enemmistön syrjintää. Lisäksi ruokarukouskiellon paneminen käytäntöön vaatisi sellaisen pikku seikan kuin perustuslain muuttamista.<br />
<br />
Perustuslain 11 §:n mukaan “uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa - -”. Yhteiset ruokarukoukset ovat juuri uskonnon harjoittamista. Samassa pykälässä todetaan myös, että “kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.” Jälkimmäinen virke tulkitaan usein lain hengen vastaisesti siten, että kenenkään ei pitäisi joutua kohtaamaan uskonnon harjoittamista.<br />
<br />
Hallituksen esityksen (309/1993), perustusvaliokunnan mietinnön (PeVM 19/2002) sekä opetushallituksen muistion (19/2006) mukaan negatiivisen uskonnonvapauden ei ole tarkoitus estää muiden positiivista uskonnonvapautta. Muistiossa määritellään negatiivisen uskonnonvapauden tarkoitukseksi suojata yksilö omantuntonsa vastaiselta uskonnon harjoittamiselta.<br />
<br />
Perusopetuslain 13 § itse asiassa velvoittaa koulut järjestämään oppilaiden enemmistön mukaista uskonnon opetusta. Perustuslakivaliokunnan mukaan tiedollisen aineksen ohella oman uskonnon opetusta ovat mm. rukous, virret ja tutustuminen uskonnollisiin toimituksiin. Myös sivistysvaliokunnan (SiVL 14/2002) mukaan uskonnon opetukseen kuuluu olennaisesti oman uskonnon tuntemus ja tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin.<br />
<br />
Opetushallituksen muistion (19/2006) mukaan perustuslakia tulee tulkita niin, että koulut voivat järjestää jopa uskonnollisia tilaisuuksia. Tällaiset tilaisuudet katsotaan uskonnonharjoittamiseksi, ja perustuslain 11 § takaa jokaiselle oikeuden olla osallistumatta tällaiseen toimintaan.<br />
<br />
Ruokarukouksella on myös historiallinen ja opetuksellinen arvonsa kotimaassamme, jonka kulttuurihistoria on kiistämättä kristillinen. Oman kulttuurin tunteminen on sivistyneelle ihmiselle välttämätöntä.<br />
<br />
Ruokarukouskielto olisi perustuslain, perusopetuslain ja opetussuunnitelman rikkomista, sekä tietysti kristillisen kansanryhmän syrjintää. Niinpä koulujen ei tule – tai ei ainakaan tarvitse – taipua Vapaa-ajattelijoiden vaatimuksiin.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]<br />
* [[Timo Eskola: Vapaa-ajattelun sietämätön keveys]]<br />
<!--<br />
=== Internet ===<br />
* [http://areena-beta.yle.fi/video/52630 Napit vastakkain: Väittely uskonnottomien oikeuksista]<br />
--><br />
==== Pornokampanja ====<br />
* [https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/alyvapaata-ajattelua/ Sonja Falk: Älyvapaata ajattelua]<br />
* [http://tupla-j.blogspot.com/2010/06/vapaa-ajattelukausti.html Tupla-J: Vapaa-ajattelukausti]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Vapaa-ajattelu]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Porno&diff=12863
Porno
2023-03-01T20:02:30Z
<p>Samuli Koivisto: Artikkeli alkuun, siirretty materiaalia vapaa-ajattelijat -artikkelista</p>
<hr />
<div>Pornon katsotaan tarkoittavan eri ihmisille hyvin erilaisia asioita, mutta määrittelyssä auttaa keskittyminen pornolle luonteenomaisiin piirteisiin. Näitä ovat seksuaalisesti kiihottaviksi tarkoitetut kuvat ja videot alastomista kehoista, niiden kosketuksista ja yhtymisistä. Pornon olemus on esittää seksiä, pyrkiä kiihottamaan ja toimia itsetyydytysvirikkeenä.<ref>Rendic, s. 21-23</ref><br />
<br />
Valtavirtapornolla tarkoitetaan tuotettua materiaalia, jossa nainen esitetään miehen vallassa olevina objekteina ja naiset tyypillisesti pakotetaan seksiin jollain tavalla. Naisten ruumiinosia esitellään ja naiset esiintyvät alistamista ja palvomista kuvaavissa asennoissa, ja toteutettavissa akteissa on usein mukana sadomasokistista nautintoa. Naisten myös esitetään pitävän näistä ja olevan aina valmiit suostumaan mihin tahansa ja täyttämään miesten seksuaaliset tarpeet. Riippumatta naisen kohtelun raakuudesta tai kivuliaisuudesta, naisen esitetään nauttivan tästä.<ref>Rendic, s. 24</ref><br />
<br />
== Onko pornoa kaikki, mikä ylittää kunkin omat seksuaaliset mieltymykset? ==<br />
<br />
Pornon kritisoijaa voidaan kritisoida siitä, että hän pitää pornona kaikkea omien seksuaalisten mieltymysten ylittävää materiaalia ja näin pornon kritisoinnin voidaan katsoa johtuvan kritisoijan seksuaalisesta estyneisyydestä. Tiukimman tulkinnan mukaan kaikki alastomuutta kuvaava ja yhdyntään viittaavakin kuvitus on pornoa.<ref name="r23">Rendic, s. 23</ref> <br />
<br />
Pornoa voidaan kuitenkin vastustaa sen takia, että siinä naisiin kohdistuu väkivaltaa ja alistamista. Näin ollen pornon vastustaminen on johdonmukaista sukupuolten välisen tasa-arvon kannattamisenkin näkökulmasta. Pornoa käsiteltäessä käsitellään väistämättä käsityksiä esimerkiksi aidosta ja keinotekoisesta, kauneudesta ja rumuudesta, yksityisestä ja julkisesta, ja yhteiskunnan käsityksiä arvoista ja ihanteista.<ref name="r23" /><br />
<br />
== Pornon vaikutukset ==<br />
<br />
Usein ajatellaan, että pornografia esineellistää naisia ja tekee seksuaalisuudesta pinnallista. Näin pornon ajatellaan vääristävän voimakkaasti käsitystä rakastelusta ja yhdynnästä. Samalla se vääristää ihmisten käsitystä siitä, mistä kumppani pitää tai millaista seksin kuuluu olla, mikä sekavoittaa parisuhteissa muutenkin ongelmallista kommunikaatiota.<ref>"Useat naiset tarvitsevat enemmän aikaa kiihottumiseen kuin miehet. Heidän tarvitsee tuntea olevansa rakastettuja ja kokea, että kumppani kohtelee heidän tunteitaan oikein, jotta he voivat antautua seksuaalisesti.<br>Useat miehet taas kokevat, että on oltava ensin seksuaalista kanssakäymistä, ennen kuin he voivat jakaa niin intiimejä asioita kuin tunteita. Tästä johtuen useissa parisuhteissa ollaankin pattitilanteessa, jossa ei ilmaista tunteita eikä ole seksiä. Tässä tarvitaan molemminpuolista vastaan tulemista." [http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimivasta_seksuaalisuudesta2/uskomusten_paineet/ Väestöliitto: Uskomuksista ei kannata luoda turhia paineita]</ref> Sujuvan kommunikaation tulisi kuitenkin olla parisuhteen intiimielämän perustana.<ref>"Kummankin puolison tulee panostaa seksuaalisuhteen toimivuuteen, huolehtia sen ylläpidosta ja ilmaista sen tärkeyttä. Ennen kaikkea tulee ilmaista omia tarpeitaan ja uskaltaa pyytää montakin kertaa toiselta sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä." [http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimivasta_seksuaalisuudesta2/odotukset_ja_tarpeet/ Väestöliitto: Parisuhteen seksuaalisuus on molempien vastuulla]</ref>{{,}}<ref>"Mikä merkitys on hyvällä kommunikaatiolla seksin laatuun?<br>Todella suuri. Tietenkin lyhyissä suhteissa tai suhteen alkuhuumassa sen merkitys on pienempi. Jos kumppani on juuri vasta löytynyt, intohimoa yleensä riittää. Alussa jokainen hipaisu ja teko tuntuvat kiihottavilta ja seksielämä on vilkasta ja piristävää. Seksi on mainio elinvoima ja halu syttyy milloin missäkin tilanteessa. Joskus intohimo korvaa kommunikaatiot, joskus toiveet osuvat muuten vain yhteen.<br>Kun alun huuma haihtuu, se mikä ylläpitää hyvää seksiä, on kummankin tarpeiden huomioiminen ja yhteen sovittaminen, siis kommunikaatio. Kommunikoiden viestitetään omia tarpeita, se on tiedon välitystä." [https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-toiveissa/parisuhde/rakkauden-kieli/ Väestöliitto: Rakkauden kieli]</ref><br />
<br />
Yleensä parisuhteessa elävät ihmiset taas kokevat puolisonsa pornonkatselun takia itsensä riittämättömiksi. Toisten naisten tai miesten katselu loukkaa syvästi ja se voi myös tuntua pettämiseltä.<ref>Katso esimerkiksi <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=100687&E*q=&E*keyword=0</nowiki>, <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=113896&E*q=&E*keyword=0</nowiki> & <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=567800&E*q=&E*keyword=0</nowiki></ref> Pornolehtien pitäminen "tervehenkisenä vaihtoehtona" seksuaalimyönteiselle<ref>Esimerkiksi {{rp|1. Kor. 7:2-5}}, {{rp|Laul. l. 1:1-17}} jne.</ref> Raamatulle kertoo väistämättä tietynlaisesta näkemyksestä parisuhteesta ja seksuaalimoraalista.<br />
<br />
Selkeästi liberaalia seksuaalimoraalia edustava<ref>Väestöliitto osoittaa vapaamielisyytensä hyvin suoraan esimerkiksi virkkeissä "Sopivissa määrin ja muistaen, että kysymyksessä on aikuisten satu, porno voi olla hyväkin juttu." sekä "Mikään ei ole väärin, jos se tuntuu hyvältä. -- Kuitenkaan kenenkään toisen oikeuksia tai yksityisyyttä ei saa loukata ja lakia pitää noudattaa." [http://www.terve.fi/parisuhde-ja-seksi/rakastele-yksin-se-tekee-hyvaa Väestöliitto: Rakastelu yksin eli itsetyydytys]</ref> [[wp:Väestöliitto|Väestöliitto]] sen sijaan varoittaa sivuillaan pornon haittavaikutuksista:<br />
<br />
{{Sitaatti3||Ikävä kyllä pornoon liittyy usein alistamista ja rikollisuutta ja sitä tehdään bisneksenä jonkun kerätessä suuret rahalliset voitot. Porno aiheuttaa helposti riippuvuutta. Se on tehty houkuttelevaksi ja sitä on helposti saatavilla. Se perustuu näköhavaintoihin. Netin pornosivuilla aukeaa aina uusi sivusto niin haluttaessa ja usein myös haluamatta. Ketju on loputon. Koskaan ei voi nähdä kaikkea. Joskus käy niin, että porno ja sen käyttäminen alkavat ahdistaa käyttäjäänsä. Pornon käytön määrä tai joku tietynlainen porno voivat saada sen aikaan. Jos tällaisessa tilanteessa pornon käyttöä ei voi välttää, voidaan jo puhua pornoriippuvuudesta.<br />
<br />
Porno saattaa muuttaa ihmisen käsitystä siitä, mitä hän itse oikeasti haluaa ja mikä on oikein. Porno on fantasiasatua, missä juuri mikään ei ole totta. Sen tarkoituksena ei ole näyttää tavallisia kehoja, oikeanlaista seksuaalisuutta tai seksuaalista nautintoa, vaan kuvitellaan, että se antaa katsojalle häntä kiihottavan samaistumisen kohteen. Väistämättä tapahtuu myös mallioppimista ja vertailua, mikä vääristää tervettä seksuaalisuutta ja myös tervettä fantasiointia.<br />
<br />
Seksuaalisuuden vääristyminen ja riippuvuuteen saakka menevä pornon käyttäminen vaativat yleensä ammattiauttajan apua. Jo tilanteen arvioiminen voi olla helpompaa asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa. Koska kyseessä on riippuvuus, siitä kärsivä usein kieltää ongelmansa tai vähättelee sitä.|Väestöliitto|Rakastelu yksin eli itsetyydytys<ref name="väestöl">[http://www.terve.fi/parisuhde-ja-seksi/rakastele-yksin-se-tekee-hyvaa Väestöliitto: Rakastelu yksin eli itsetyydytys]</ref>}}<br />
<br />
Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatoren mukaan "porno etäännyttää nuorta omasta seksuaalisuudesta ja kovettaa herkkyyden, jota nuori tarvitsee ymmärtääkseen seurustelukumppanin odotuksia."<br />
<br />
{{Sitaatti3||Meille tulee klinikkaan paljon kokeneita, masentuneita nuoria, joilla on kolhittu itsetunto, eikä mikään enää tunnu miltään. Saattaa kestää kauan, ennen kuin tällainen nuori tajuaa olevansa pornoaddikti.|Raisa Cacciatore|Porno väijyy kaikkialla (HS 14.9.2009)<ref>[http://www.hs.fi/elama/art-2000004679123.html Porno väijyy kaikkialla], Helsingin Sanomat (14.9.2009)</ref>}}<br />
<br />
Pornoa käytetään itsetyydytyksessä fantasioinnin helpottamiseen.<ref name="väestöl"/> Ihmisen moraaliset intuitiot tuottavat monesti pornon katselemisen jälkeen häpeän ja tyhjyyden tunteen.<ref>Tämän tunteen voimakkuus voi tietysti heikentyä [[wp:Kognitiivinen dissonanssi|kognitiivisesta dissonanssista]] johtuvan jatkuvan torjunnan seurauksena.</ref> Käytännössä tämä ei myöskään edellytä mitään konservatiivis-uskonnolliseen opetukseen perustuvaa vakaumusta, vaan syyllisyyden tunnetta koetaan kasvatuksesta riippumatta.<ref>Katso esimerkiksi <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=164233&E*q=&E*keyword=0</nowiki>, <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=140171&E*q=&E*keyword=0</nowiki>, <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=+%0989150&E*q=&E*keyword=0</nowiki>, <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=57497&E*q=&E*keyword=0</nowiki> & <nowiki>http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=113776&E*q=&E*keyword=0</nowiki></ref> Väestöliitto sanoo itsetyydytykseen liittyvästä morkkiksesta:<br />
<br />
{{Sitaatti3||Joskus yksinrakastelun jälkeen saattaa tulla pettynyt olo tai tuntuu nololta ja tyhjältä. Usein tämä johtuu siitä, että kokee jostain syystä yksinrakastelun olevan jollain tapaa kiellettyä tai väärin. Toki samat tuntemukset voivat tulla myös silloin, kun yksinrakastelusta on tullut pakonomaista, eli kyseessä on jo riippuvuus.|Väestöliitto|Rakastelu yksin eli itsetyydytys<ref name="väestöl"/>}}<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Rendic, Pia | Nimeke = Voihan porno, aikuisviihteen vaietut vaikutukset | Julkaisija = Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus KKJMK OY | Vuosi = 2018 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}<br />
== Viiteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Tiesitk%C3%B6_ett%C3%A4&diff=12862
Malline:Tiesitkö että
2023-02-25T09:57:19Z
<p>Samuli Koivisto: fix</p>
<hr />
<div><choose><br />
<option><br />
[[wp:New Scientist|New Scientist]] -lehden mukaan [https://www.newscientist.com/article/mg20126941-700-born-believers-how-your-brain-creates-god/ usko Luojaan on synnynnäistä?]<br clear="all" /><br />
</option><option><br />
jokainen [[wp:HIV|HIV]]-tartunta maksaa yhteiskunnalle noin [https://www.duodecimlehti.fi/duo15510 480&nbsp;000 euroa]?<br />
</option><option><br />
vuonna 2006 tehdyn [https://phys.org/news/2006-03-zogby-poll-evolution.html mielipidemittauksen mukaan] 69 % amerikkalaisista kannattaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta kouluissa?<br />
</option><option><br />
vuonna 2006 tehdyn [https://phys.org/news/2006-03-zogby-poll-evolution.html mielipidemittauksen mukaan] vain 21 % amerikkalaisista vastustaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta [[evoluutioteoria]]n rinnalla?<br />
</option><option><br />
[https://www.uusisuomi.fi/uutiset/pornolehtia-tarjolla-raamattuja-vastaan-helsingin-ytimessa/4dc3986c-ed49-3962-89b9-f1bc1e529c7f Vapaa-ajattelijoiden kannanoton mukaan] pornolehdet ovat parempaa luettavaa kuin Raamattu.<br />
</option><option><br />
Rushin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan masennuslääkkeitä käyttävät potilaat toipuvat muita nopeammin, jos he uskovat persoonalliseen ja huolehtivaan Jumalaan. ''(RiVo 10.3.2010, s. 7.)''<br />
</option><option><br />
Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää vuosittain noin 6&nbsp;000&nbsp;000 euroa ruokajakeluun ja vähävaraisten auttamiseen? ''(Jenny Jännäri: Mihin menet, kansankirkko?. 3.3.2007. Presso.)''<br />
</option><option><br />
tutkimusten mukaan uskonnollisesti sitoutuneilla nuorilla on vähemmän masentuneisuutta, itsemurhayrityksiä, päihteiden käyttöä ja tilapäisiä sukupuolisuhteita kuin muilla nuorilla? Heidän keinonsa selvitä vastoinkäymisistä ja traumoista ovat monipuolisempia kuin ikätovereilla. ''(Jari Sinkkonen: Lapsen puolesta. WSOY 2001. sivu 254.)''<br />
</option><option><br />
YLE Teemalla tammikuussa 2009 esitetyssä ''Lajien synty'' -tiededokumentissa [[Richard Dawkins|Dawkins]] esitti [[rekapitulaatioteoria|väärennöksiä]] todisteena polveutumisesta? Nämä [http://taustaa.fi/taustaa1/05.htm oikeudessakin väärennöksiksi todetut] sikiökuvat ovat koulujemme nykyisissä oppikirjoissa. <br />
</option><option><br />
ApologetiikkaWiki ei sitoudu [[kreationismi|kreationismiin]]? ApologetiikkaWiki sitoutuu kristinuskoon, ja kreationismi on vain yksi kristillinen tulkinta luomisesta.<br />
</option><option><br />
Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan, [http://www.youtube.com/watch?v=ds_weQ5wmsk&feature=PlayList&p=C4266F5F6BBD1359&index=0 Robert Brotheruksen mukaan lapset ovat ateisteja syntyessään], kun taas tutkimukset viittaavat siihen, että [[Tuomas_Kangasniemi:_Lapset_keksivät_uskon_jumaliin_aikuisten_opetuksesta_riippumatta| lapset uskovat jumaliin luonnostaan]]?<br />
</option><option><br />
"myöhemmin seksin harrastamisen aloittaneet pariskunnat kommunikoivat enemmän, nauttivat seksistä ja näkevät avioliittonsa vakaana. Lisäksi he olivat yleisesti tyytyväisempiä avioliittoihinsa. -- Mitä pidempään seksistä pidättäydyttiin, sitä parempaa osallistujat kertoivat seksin, kommunikoinnin ja suhteen laadun olevan. Avioliittoon asti odottamisella oli eniten yhteyksiä positiivisiin seurauksiin." (<nowiki>http://www.tohtori.fi/?page=1616302&id=1486367</nowiki> Älä hyppää heti sänkyyn - vahvistat avioliittoa (www.tohtori.fi))<br />
</option><option><br />
"tilastojen mukaan suoraan solmitut avioliitot ovat pysyvämpiä kuin avosuhteena kokeillut"? (Uusi Ankkuri. WSOY 2001.)<br />
</option><option><br />
avoeroja on vuosittain [https://yle.fi/a/3-5823999 kaksin - kolminkertainen määrä] avioeroihin verrattuna?<br />
</option><option><br />
modernin geenitutkimuksen mukaan ihmisen ja simpanssin Y-kromosomi eroavat toisistaan paljon oletettua enemmän? (<nowiki>http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/ihmisen-ja-simpanssin-y-kromosomi-eroavat-toisistaan-paljon-oletettua-</nowiki>)<br />
</option><option><br />
avaruudesta on löydetty planeettoja, jotka kiertävät emotähteään ikään kuin väärään suuntaan? (Aamulehti 14.4.2010; s. 15)<br />
</option><option><br />
<nowiki>http://www.tiede.fi/uutiset/3948/uskonto_suojaa_teineja_juopottelulta</nowiki> uskonnollisuus suojaa nuoria alkoholin liikakäytöltä teini-iässä, vaikka nuorella olisi geneettisiä taipumuksia alkoholismiin? (<nowiki>http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0145-6008</nowiki> Alcoholism: Clinical & Experimental Research nro 7/2010)<br />
</option><option><br />
vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan [https://yle.fi/a/3-5538004 Raamatun kuvaamat vitsaukset olivat todellisia]?<br />
</option><option><br />
NASA:n laboratorion työntekijä David Coppedge [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/alykkaaseen-suunnitteluun-uskova-nasan-tyontekija-taistelee-oikeuksiensa-puolesta/ siirrettiin alempiin tehtäviin] keskusteltuaan työpaikallaan [[suunnitteluteoria]]sta?<br />
</option><option><br />
isän vähäinen läsnäolo varsinkin poikalapsen elämässä, on monessa tapauksessa osasyynä lapsen tunne-elämän häiriöön. (Sinkkonen, Jari: Pienistä pojista kunnon miehiä. 1990. sivu 142)<br />
</option><option><br />
isän puuttumisen on huomattu aiheuttavan väkivaltaisuutta. (Sinkkonen, Jari: Leikkiä vakavilla asioilla. 2003. sivu 22).<br />
</option><option><br />
monet [[suunnitteluteoria]]n kannattajat eivät kuulu ID-liikkeeseen? (Kojonen, Rope: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?. 2008. sivu 23)<br />
</option><option><br />
Jeesuksesta on säilynyt kirjallisia lähteitä seitsemältä ei-kristilliseltä ja yli 30 kristityltä tai gnostilaiselta kirjoittajalta 150 vuoden sisään Jeesuksen kuolemasta, kun taas parhaat lähteet Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu 300 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. ([[Jaripekka_Juhala:_Jeesuksen_ylösnousemus_historiantutkijoiden_mukaan|Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan]])<br />
</option><option><br />
kristillisen syntiinlankeemusopin perusteella on perinteisesti uskottu, että ihmisten älylliset kyvyt ovat vaurioituneet, jolloin ne eivät toimi niin hyvin kuin oli tarkoitus, vaan alunperin luodusta potentiaalista suuri osa jää käyttämättä. Tätä näyttäisi tukevan niin sanottu Savant-ilmiö:<br />
{{Sitaatti3||"Savantismin salaisuus on kuitenkin vielä tätäkin syvempi. Siitä todistavat harvinaiset tapaukset, joissa ihmiset ovat huomanneet päähänsä osuneen iskun jälkeen kykenevänsä yhtäkkiä laskemaan kalenteria. Tämä on saanut jotkut tutkijat esittämään, että meissä kaikissa on nerouden saarekkeita &ndash; emme vain saa otettua niitä käyttöön."|<nowiki>http://www.tiede.fi/artikkeli/1013/maailman_oudoimmat_nerot_</nowiki>}}<br />
</option><option><br />
nykytutukimuksen tulosten valossa [[wp:synapsi|synapseja]] tulisi verrata mieluummin [[wp:prosessori|prosessoreihin]] kuin yksinkertaisiin kytkentöihin. Synapseja on aivoissa satoja biljoonia. ([<nowiki>http://www.tietokone.fi/uutiset/aivoissa_jattiyllatys_tietokoneet_naurettavan_yksinkertaisia</nowiki> Tietokone 19.11.2010: Jättiyllätys &ndash; tietokoneet naurettavan yksinkertaisia])<br />
</option><option><br />
Hiroshi Ohmoton (Nature 2006) tutkimuksen mukaan ainakin 2,7&ndash;2,9 miljardia vuotta vanhojen kivien perusteella jo silloisessa ilmakehässä oli suhteellisen paljon happea. (Tiede.fi 24.8.2006: [<nowiki>http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/nuoren_maan_ymparilla_oli_happea</nowiki> Nuoren Maan ympärillä oli happea])<br />
</option><option><br />
vuonna 2011 julkaistun [https://www.eurekalert.org/news-releases/466361 tutkimuksen] mukaan ihmisen ja simpanssin DNA:n vastaavuusprosentti on 96.<br />
</option><option><br />
Vuonna 2011 julkaistu tutkimuksen mukaan ensimmäiset seksikokemukset lisäävät miesten ulkonäköön liittyvää itsetuntoa, mutta laskevat sitä naisilla. [<nowiki>http://live.psu.edu/story/52222</nowiki> Aiempien tutkimusten mukaan] aikaisin seksielämänsä aloittavilla nuorilla, etenkin tytöillä, on myös korkeampi riski sairastua masennukseen, kun taas pojilla korkea käsitys omasta ulkonäöstä on yhteydessä seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen. <br />
<br />
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20488512 (Journal of Adolescence, Volume 34, Issue 2, April 2011, Pages 327-335)]<br />
</option><br />
<option><br />
[[Tiedosto:Dirce.jpg|left|250px]]<br />
uskonnollisesta vainosta 75 % kohdistuu kristittyihin? ([<nowiki>http://www.aidtochurch.org/pdf/P&F_FINAL.pdf</nowiki> Persecuted and Forgotten? Aid to the Church in Need. 2011.])<br />
</option><br />
<option><br />
vuonna 2011 julkaistun [<nowiki>http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf</nowiki> tutkimuksen] mukaan uskonnollisesti aktiiviset ihmiset antavat eniten varoja hyväntekeväisyyteen.<br />
</option><br />
<option><br />
vuonna 2011 julkaistun [<nowiki>http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf</nowiki> tutkimuksen] mukaan viikoittain uskonnolliseen toimintaan osallistuvat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 714 euroa vuodessa. Ne, jotka eivät osallistu uskonnolliseen toimintaan, antavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 93 euroa.<br />
</option><br />
<option><br />
[https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2012/feb/01/top-five-regrets-of-the-dying Saattohoitajien mukaan] monien ihmisten ajatusmaailma selkeytyy hämmästyttävällä tavalla hieman ennen kuin he menehtyvät?<br />
</option><br />
</choose></div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Tiesitk%C3%B6_ett%C3%A4&diff=12861
Malline:Tiesitkö että
2023-02-25T09:56:10Z
<p>Samuli Koivisto: Poistettu selkeästi jo vanhentuneita tutkimustuloksia ja korjailtu linkkejä, ja otettu nowiki-tägeillä sikäli kun eivät ole enää saatavilla.</p>
<hr />
<div><choose><br />
<!--<option><br />
uskonto ei ehkä olekaan maailman kamalin asia? [http://usatoday30.usatoday.com/news/opinion/forum/2010-11-15-column15_ST_N.htm Tutkimustiedon] perusteella uskonnolliset ovat noin yli kolminkertaisesti uskonnottomia aktiivisempia vapaaehtoistyössä, ja lahjoittavat uskonnottomia enemmän keräyksiin &ndash; tämä pätee myös ei-uskonnollisiin keräyksiin.<br />
</option>--><option><br />
[[wp:New Scientist|New Scientist]] -lehden mukaan [https://www.newscientist.com/article/mg20126941-700-born-believers-how-your-brain-creates-god/ usko Luojaan on synnynnäistä?]<br clear="all" /><br />
</option><option><br />
jokainen [[wp:HIV|HIV]]-tartunta maksaa yhteiskunnalle noin [https://www.duodecimlehti.fi/duo15510 480&nbsp;000 euroa]?<br />
</option><option><br />
vuonna 2006 tehdyn [https://phys.org/news/2006-03-zogby-poll-evolution.html mielipidemittauksen mukaan] 69 % amerikkalaisista kannattaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta kouluissa?<br />
</option><option><br />
vuonna 2006 tehdyn [https://phys.org/news/2006-03-zogby-poll-evolution.html mielipidemittauksen mukaan] vain 21 % amerikkalaisista vastustaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta [[evoluutioteoria]]n rinnalla?<br />
</option><option><br />
[https://www.uusisuomi.fi/uutiset/pornolehtia-tarjolla-raamattuja-vastaan-helsingin-ytimessa/4dc3986c-ed49-3962-89b9-f1bc1e529c7f Vapaa-ajattelijoiden kannanoton mukaan] pornolehdet ovat parempaa luettavaa kuin Raamattu.<br />
</option><option><br />
Rushin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan masennuslääkkeitä käyttävät potilaat toipuvat muita nopeammin, jos he uskovat persoonalliseen ja huolehtivaan Jumalaan. ''(RiVo 10.3.2010, s. 7.)''<br />
</option><option><br />
Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää vuosittain noin 6&nbsp;000&nbsp;000 euroa ruokajakeluun ja vähävaraisten auttamiseen? ''(Jenny Jännäri: Mihin menet, kansankirkko?. 3.3.2007. Presso.)''<br />
</option><option><br />
tutkimusten mukaan uskonnollisesti sitoutuneilla nuorilla on vähemmän masentuneisuutta, itsemurhayrityksiä, päihteiden käyttöä ja tilapäisiä sukupuolisuhteita kuin muilla nuorilla? Heidän keinonsa selvitä vastoinkäymisistä ja traumoista ovat monipuolisempia kuin ikätovereilla. ''(Jari Sinkkonen: Lapsen puolesta. WSOY 2001. sivu 254.)''<br />
</option><option><br />
YLE Teemalla tammikuussa 2009 esitetyssä ''Lajien synty'' -tiededokumentissa [[Richard Dawkins|Dawkins]] esitti [[rekapitulaatioteoria|väärennöksiä]] todisteena polveutumisesta? Nämä [http://taustaa.fi/taustaa1/05.htm oikeudessakin väärennöksiksi todetut] sikiökuvat ovat koulujemme nykyisissä oppikirjoissa. <br />
</option><!--<option><br />
[[Richard Dawkins]] [http://newsbiscuit.com/2009/04/13/evolution-cannot-explain-existence-of-creationists-concedes-dawkins/ on todennut], ettei evoluutioteoria tarjoa järjellistä selitystä [[kreationismi|kreationistien]] olemassaololle?<br />
</option>--><option><br />
ApologetiikkaWiki ei sitoudu [[kreationismi|kreationismiin]]? ApologetiikkaWiki sitoutuu kristinuskoon, ja kreationismi on vain yksi kristillinen tulkinta luomisesta.<br />
</option><!--<option><br />
[[Tapio Puolimatka]]n mielestä "[http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-105&j=787326 on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta]"?<br />
</option>--><option><br />
Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan, [http://www.youtube.com/watch?v=ds_weQ5wmsk&feature=PlayList&p=C4266F5F6BBD1359&index=0 Robert Brotheruksen mukaan lapset ovat ateisteja syntyessään], kun taas tutkimukset viittaavat siihen, että [[Tuomas_Kangasniemi:_Lapset_keksivät_uskon_jumaliin_aikuisten_opetuksesta_riippumatta| lapset uskovat jumaliin luonnostaan]]?<br />
</option><!--<option><br />
[http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=4696&Itemid=38 tutkimusten mukaan] uskonnolliset ihmiset ovat muita onnellisempia?<br />
</option><option><br />
solun sisällä näyttää [http://multimedia.mcb.harvard.edu/Video/Mitochondria_360p.mov tältä]?<br />
</option><option><br />
[[uusateismi|uusateistit]] ovat alkaneet pitää lapsille [http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/5922810/Atheist-summer-camp-launched-in-Somerset.html kesäleirejä] [[Richard Dawkins]]in tukemana?<br />
</option>--><option><br />
Jussi K. Niemelä väittää, että vapaa-ajattelijoiden rahoittamia, ateismia julistavia mainoksia olisi revitty bussien kyljistä. Kuitenkin sekä kampanjan toteuttaneen JCDecaux'n että Helsingin bussiliikenteen henkilöstöjohtajan Jussi Mertasen mukaan [http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/uskonnottomien-bussikampanjan-tarroista-kiista/458768 tarrat ovat saaneet olla rauhassa]?<br />
</option><option><br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan suurin osa AIDS-tartunnoista saadaan [http://www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/aidssuo.pdf homoseksin] kautta?<br />
</option>--><option><br />
"myöhemmin seksin harrastamisen aloittaneet pariskunnat kommunikoivat enemmän, nauttivat seksistä ja näkevät avioliittonsa vakaana. Lisäksi he olivat yleisesti tyytyväisempiä avioliittoihinsa. -- Mitä pidempään seksistä pidättäydyttiin, sitä parempaa osallistujat kertoivat seksin, kommunikoinnin ja suhteen laadun olevan. Avioliittoon asti odottamisella oli eniten yhteyksiä positiivisiin seurauksiin." (<nowiki>http://www.tohtori.fi/?page=1616302&id=1486367</nowiki> Älä hyppää heti sänkyyn - vahvistat avioliittoa (www.tohtori.fi))<br />
</option><option><br />
"tilastojen mukaan suoraan solmitut avioliitot ovat pysyvämpiä kuin avosuhteena kokeillut"? (Uusi Ankkuri. WSOY 2001.)<br />
</option><option><br />
avoeroja on vuosittain [https://yle.fi/a/3-5823999 kaksin - kolminkertainen määrä] avioeroihin verrattuna?<br />
</option><option><br />
modernin geenitutkimuksen mukaan ihmisen ja simpanssin Y-kromosomi eroavat toisistaan paljon oletettua enemmän? (<nowiki>http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/ihmisen-ja-simpanssin-y-kromosomi-eroavat-toisistaan-paljon-oletettua-</nowiki>)<br />
</option><option><br />
avaruudesta on löydetty planeettoja, jotka kiertävät emotähteään ikään kuin väärään suuntaan? (Aamulehti 14.4.2010; s. 15)<br />
</option><option><br />
<nowiki>http://www.tiede.fi/uutiset/3948/uskonto_suojaa_teineja_juopottelulta</nowiki> uskonnollisuus suojaa nuoria alkoholin liikakäytöltä teini-iässä, vaikka nuorella olisi geneettisiä taipumuksia alkoholismiin? (<nowiki>http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0145-6008</nowiki> Alcoholism: Clinical & Experimental Research nro 7/2010)<br />
</option><option><br />
vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan [https://yle.fi/a/3-5538004 Raamatun kuvaamat vitsaukset olivat todellisia]?<br />
</option><option><br />
NASA:n laboratorion työntekijä David Coppedge [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/alykkaaseen-suunnitteluun-uskova-nasan-tyontekija-taistelee-oikeuksiensa-puolesta/ siirrettiin alempiin tehtäviin] keskusteltuaan työpaikallaan [[suunnitteluteoria]]sta?<br />
</option><option><br />
isän vähäinen läsnäolo varsinkin poikalapsen elämässä, on monessa tapauksessa osasyynä lapsen tunne-elämän häiriöön. (Sinkkonen, Jari: Pienistä pojista kunnon miehiä. 1990. sivu 142)<br />
</option><option><br />
isän puuttumisen on huomattu aiheuttavan väkivaltaisuutta. (Sinkkonen, Jari: Leikkiä vakavilla asioilla. 2003. sivu 22).<br />
</option><option><br />
monet [[suunnitteluteoria]]n kannattajat eivät kuulu ID-liikkeeseen? (Kojonen, Rope: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?. 2008. sivu 23)<br />
</option><option><br />
Jeesuksesta on säilynyt kirjallisia lähteitä seitsemältä ei-kristilliseltä ja yli 30 kristityltä tai gnostilaiselta kirjoittajalta 150 vuoden sisään Jeesuksen kuolemasta, kun taas parhaat lähteet Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu 300 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. ([[Jaripekka_Juhala:_Jeesuksen_ylösnousemus_historiantutkijoiden_mukaan|Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan]])<br />
</option><option><br />
kristillisen syntiinlankeemusopin perusteella on perinteisesti uskottu, että ihmisten älylliset kyvyt ovat vaurioituneet, jolloin ne eivät toimi niin hyvin kuin oli tarkoitus, vaan alunperin luodusta potentiaalista suuri osa jää käyttämättä. Tätä näyttäisi tukevan niin sanottu Savant-ilmiö:<br />
{{Sitaatti3||"Savantismin salaisuus on kuitenkin vielä tätäkin syvempi. Siitä todistavat harvinaiset tapaukset, joissa ihmiset ovat huomanneet päähänsä osuneen iskun jälkeen kykenevänsä yhtäkkiä laskemaan kalenteria. Tämä on saanut jotkut tutkijat esittämään, että meissä kaikissa on nerouden saarekkeita &ndash; emme vain saa otettua niitä käyttöön."|<nowiki>http://www.tiede.fi/artikkeli/1013/maailman_oudoimmat_nerot_</nowiki>}}<br />
</option><option><br />
nykytutukimuksen tulosten valossa [[wp:synapsi|synapseja]] tulisi verrata mieluummin [[wp:prosessori|prosessoreihin]] kuin yksinkertaisiin kytkentöihin. Synapseja on aivoissa satoja biljoonia. ([<nowiki>http://www.tietokone.fi/uutiset/aivoissa_jattiyllatys_tietokoneet_naurettavan_yksinkertaisia</nowiki> Tietokone 19.11.2010: Jättiyllätys &ndash; tietokoneet naurettavan yksinkertaisia])<br />
</option><option><br />
Hiroshi Ohmoton (Nature 2006) tutkimuksen mukaan ainakin 2,7&ndash;2,9 miljardia vuotta vanhojen kivien perusteella jo silloisessa ilmakehässä oli suhteellisen paljon happea. (Tiede.fi 24.8.2006: [<nowiki>http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/nuoren_maan_ymparilla_oli_happea</nowiki> Nuoren Maan ympärillä oli happea])<br />
</option><option><br />
vuonna 2011 julkaistun [https://www.eurekalert.org/news-releases/466361 tutkimuksen] mukaan ihmisen ja simpanssin DNA:n vastaavuusprosentti on 96.<br />
</option><option><br />
Vuonna 2011 julkaistu tutkimuksen mukaan ensimmäiset seksikokemukset lisäävät miesten ulkonäköön liittyvää itsetuntoa, mutta laskevat sitä naisilla. [<nowiki>http://live.psu.edu/story/52222</nowiki> Aiempien tutkimusten mukaan] aikaisin seksielämänsä aloittavilla nuorilla, etenkin tytöillä, on myös korkeampi riski sairastua masennukseen, kun taas pojilla korkea käsitys omasta ulkonäöstä on yhteydessä seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen. <br />
<br />
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20488512 (Journal of Adolescence, Volume 34, Issue 2, April 2011, Pages 327-335)]<br />
</option><br />
<option><br />
[[Tiedosto:Dirce.jpg|left|250px]]<br />
uskonnollisesta vainosta 75 % kohdistuu kristittyihin? ([<nowiki>http://www.aidtochurch.org/pdf/P&F_FINAL.pdf</nowiki> Persecuted and Forgotten? Aid to the Church in Need. 2011.])<br />
</option><br />
<option><br />
vuonna 2011 julkaistun [<nowiki>http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf</nowiki> tutkimuksen] mukaan uskonnollisesti aktiiviset ihmiset antavat eniten varoja hyväntekeväisyyteen.<br />
</option><br />
<option><br />
vuonna 2011 julkaistun [<nowiki>http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf</nowiki> tutkimuksen] mukaan viikoittain uskonnolliseen toimintaan osallistuvat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 714 euroa vuodessa. Ne, jotka eivät osallistu uskonnolliseen toimintaan, antavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 93 euroa.<br />
</option><br />
<option><br />
[https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2012/feb/01/top-five-regrets-of-the-dying Saattohoitajien mukaan] monien ihmisten ajatusmaailma selkeytyy hämmästyttävällä tavalla hieman ennen kuin he menehtyvät?<br />
</option><br />
</choose></div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Avioliitto&diff=12860
Avioliitto
2023-02-21T17:16:00Z
<p>Samuli Koivisto: +vertaileva biologia -näkökulma</p>
<hr />
<div>Avioliitto on yleismaailmallinen instituutio, joka on jo vuosituhansien ajan muodostanut osan kaikkia inhimillisiä kulttuureja. Avioliittoinstituution yleismaailmallisuus antaa meille syyn uskoa, ettei avioliitto ole mielivaltainen keksintö vaan luonnollinen instituutio, jonka rakenne perustuu ihmisluonnon yleisiin ja väistämättömiin piirteisiin. Se ei ole pelkkä yhteisöllinen sopimus, jota voidaan ilman kielteisiä seurauksia vapaasti muokata ”muuttuneiden olosuhteiden myötä”.<br />
<br />
[[Tiedosto:Marriage (1).jpg|thumb|Länsimaissa avioliiton solmimiseen liittyy loppumattomuuden ja ikuisuuden vertauskuvana<ref name=bie>{{Kirjaviite | Tekijä = Hans Biedermann | Nimeke = Suuri symbolikirja | Vuosi = 1993 | Sivu = 349–350| Selite= Suom. Pertti Lempiäinen| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-18537-X | Viitattu = 4.10.2016}}</ref> käytettävät sormukset.|400px]]<br />
== Mitä avioliitolla tarkoitetaan? ==<br />
<br />
Pysyvät, ruumiilliseen yhteyteen perustuvat ja lasten hankkimiseen ja kasvattamiseen tähtäävät liitot on yleismaailmallisesti erotettu muista erilaisista ystävyys- ja kumppanuussuhteista omanlaisikseen perusinstituutioiksi. Avioliitto merkitsee instituutiota, jossa mies ja nainen solmivat pysyvän ja toiset poissulkevan julkisen liiton, jonka keskeinen päämäärä on puolisoiden julkinen sitoutuminen elinikäiseen yhteyteen ja liitosta syntyvien yhteisten lasten kasvattaminen.<br />
<br />
{{lainaus|Avioliitto on arvokas itsessään, mutta siihen sisältyvä suuntautuneisuus lasten saamiseen ja kasvattamiseen vaikuttaa avioliiton ominaispiirteisiin, mukaan lukien yksiavioisuuden ja uskollisuuden normeihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Girgis, Sherif & George, Robert P. & Anderson, Ryan T. | Otsikko = What is Marriage? | Julkaisu = Harvard Journal of Law & Public Policy | www = http://ssrn.com/abstract=1722155 | Ajankohta = 2010 | Numero = 1 | Vuosikerta = 34 | Sivut = 246}}<!-- s. 245−287--></ref>}}<br />
<br />
Valtion erityiskiinnostus avioliittoon ja sen suojelemiseen johtuu siitä, että avioliitossa on erityissuojelua tarvitseva hauras osapuoli, nimittäin avioliitosta syntyvä lapsi, jonka terveestä kehityksestä puolestaan riippuu koko yhteiskunnan tulevaisuus.<br />
<br />
Perinteisen käsityksen mukaan avioliiton pysyvyyden perustana on moraalinen sitoumus kohdella puolisoa itseisarvoisena olentona yhdistettynä siihen luonnolliseen tosiasiaan, että naisen ja miehen seksuaaliyhdyntä luo heistä [[AW:S#uusi_organismi_.28avioliitto.29|uuden organismin]], josta voi syntyä uutta elämää. Tämän uuden yhteyden varaan rakentuva liitto sisältää tietysti paljon romanttisia tunteita, mutta liitto ei perustu näihin tunteisiin vaan siihen, että puolisoista on tullut ”yksi liha”, kuten Raamattu asian ilmaisee, ja että he näin voivat luoda uutta elämää.<br />
<br />
== Onko kristillinen avioliittomoraali luonnotonta ihmiselle? ==<br />
<br />
Tiedämme, että eliölajien ruuminrakenteet vastaavat hyvin sitä, miten eliöt käyttäytyvät. Kun vertaillaan eri lajien rakenteita keskenään, voidaan päätellä lajin käyttäytymistä vertailemalla sen rakenteita muiden vastaavien eliöiden rakenteisiin. Evoluutioteorian perusteella tässä on kyse siitä, että rakenteet ovat luonnonvalinnan myötä kehittyneet vastaamaan eliön käyttäytymistä. <br />
<br />
Avioliittoon liittyen olennaisinta on lisääntymiselimistön rakenne, ja tässä esimerkiksi kivesten koko. Kivesten tehtävä on tuottaa siittiöitä, ja eri lajeilla voidaan verrata kivesten kokoa ruumiin kokoon nähden, ja vastaavasti vertailla lajin lisääntymiskäyttäytymistä. <br />
<br />
Ihmisen kivesten koosta yksinään ei siis voi päätellä paljoa mitään, mutta kun verrataan sitä simpanssien ja gorillojen kivesten kokoon suhteessa ruumiin kokoon, voidaan tämän perusteella tehdä jo päätelmiä. <br />
<br />
Simpanssilla naaras parittelee hedelmällisenä aikanaan usean koiraan kanssa. Näin ollen se koiras, joka asettaa eniten siittiöitä naaraan sisälle, hedelmöittää todennäköisimmin jälkeläisen. Vastaavalla tavalla kuin se, joka pelaa eniten lottorivejä, voittaa todennäköisimmin. Simpanssiuroksella onkin kookkaat kivekset ruumiin kokoon nähden, sillä iso koko auttaa lisäämään siittiöiden lukumäärää ja näin hedelmöittämistodennäköisyys nousee.<br />
<br />
Gorillaurokset taas muodostavat haaremin, jossa naaras normaalisti parittelee yhden uroksen kanssa. Näin ollen urosgorillojen väillä ei ole simpanssien tapaista kilpailua siitä, kuka saa hedelmöittää naaraan. Gorillauroksella onkin suhteellisen pienet kivekset ruumiin kokoon nähden. <br />
<br />
Ihmisellä miehen kivekset ovat ruumiin kokoon suhteutettuna merkittävästi pienemmät kuin simpanssilla. Gorillaan nähden ne taas ovat isommat. Näin ollen ihmisen evoluutiohistoriassa avioelämä on ollut hyvin rauhaisaa. Siihen ei ole kuulunut kova kilpailu naisen hedelmöittämisestä niin kuin simpansseilla naaraiden hedelmöittämisestä on, eikä toisaalta myöskään kovaa kilpailua haaremin herruudesta gorillojen tapaan. <br />
<br />
Kristillisen näkemyksen perusteella ihminen on tarkoitettu elämään rauhaisaa avioelämää, eli käytännössä puolisouskollisessa avioliitossa. Miehen kivesten koko onkin tämän kanssa yhteensopiva. Vastaava kivesten koon ja hedelmöittämiskilpailun välinen yhteys löytyy myös linnuilta. <br />
<br />
Yhden ominaisuuden vertaaminen ei kuitenkaan vielä kanna kovin pitkälle, sillä eihän lisääntymiselimistö ihmiselläkään koostu pelkästään kiveksistä. Toinen merkittävä elin lisääntymiselimistössä on siitin, ja sen rakenteesta voidaan tehdä myös päätelmiä sen luonnollisesta käyttötavasta. <br />
<br />
Simpansseilla ja bonoboilla on peniksessään luu, ”baculum”, joka tukee erektiota. Kun vertaillaan tämän penisluun pituutta ruumiin kokoon nähden eri lajeilla, havaitaan, että penisluu on sitä pidempi, mitä vapaammin naaras parittelee eri urosten kanssa. Penisluuta pidentää myös se, jos lajilla on selkeä parittelukausi, ja lisäksi mitä pidempi parittelun kesto on, sitä pidempi penisluu on lajin yksilön kokoon nähden. <br />
<br />
Penisluun pituus kertookin siis siitä, miten suurta on urosten välinen siittämiskilpailu. Ilman jäykkää siitintä, ei siittäminen normaalisti onnistu, ja mikäli naaras parittelee useamman koiraan kanssa, on riski, että jonkin muun koiraan siittiöt hedelmöittävät naaraan. Vieläpä jos parittelukausi on ajallisesti lyhyt, rajoittuu kilpailu ajallisestikin. Lisäksi mitä pidempään pystyy itse parittelemaan, sitä vähemmän todennäköisesti muut koiraat ehtivät naaraan kanssa paritteluaikana parittelemaan.<br />
<br />
Ihmiseltä tämä penisluu kuitenkin puuttuu kokonaan. Evoluutioteoreettisen tutkimuksen perusteella se on kadonnut 1,9 miljoonaa vuotta sitten, mikä kertoo, että esiäitimme ei enää paritellut useamman kuin yhden kanssa ovulaatiosykliä kohden. Näin ollen urosten välillä ei ollut siittämiskilpailua, eikä näin ollen tarvetta penisluullekaan. <br />
<br />
Naisella yksi kiinteästi lisääntymiseen liittyvä elin on rinnat, ja niistä eritoten muoto ja koko. Miehet ovat maailmanlaajuisesti seksuaalisesti kiinnostuneita naisen nuoruudesta kertoviin merkkeihin, kun taas simpanssilla tällaista erottelua naaraan iän perusteella ei olla havaittu. Simpanssilla koiras ei poikasista huolehdi, eikä sitoudu elämään yhden naaraan kanssa, eikä todennäköisesti edes saa useampaa jälkeläistä yhden naaraan kanssa, joten iän suhteen kannata olla liian rajautunut. <br />
<br />
Nuoret naiset ovat vanhoja hedelmällisempiä, mutta lisäksi kun lapsien kasvatus on ihmisellä pitkällistä, saa lapsi todennäköisemmin pidempään huolenpitoa nuorelta kuin vanhalta äidiltä. Lisäksi nuoren naisen vanhemmatkin ovat hyvin todennäköisesti käytettävissä lastenhoitoapuna. Miesten kiinnostus nuoriin naisiin onkin ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että miehet pyrkivät luomaan pitkiä parisuhteita, joissa kasvattaa jälkipolvea.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tammisalo, O. | Otsikko = Perhe evoluution kourissa | Julkaisu = Tieteessä Tapahtuu | Ajankohta = 2021 | Numero = 39(4) | Sivut = 87-90 | Tunniste = | Viitattu = 21.2.2023 | www = https://journal.fi/tt/article/view/111261 }}</ref> <br />
<br />
== Ehdollinen sopimus vai valaehtoinen sitoutuminen ==<br />
<br />
Avioliitto on kulttuurien historiassa ilmennyt kahdessa erilaisessa arvoviitekehyksessä sen mukaan, miten avioliittolupauksen sisältämä velvoite ymmärretään: <br />
<br />
:(a) Avioliittolupaus asettaa ehdottoman ja elinikäisen velvoitteen, johon sisältyy kokonaisvaltainen itsensä antaminen. <br />
:(b) Avioliittolupauksen sisältämä velvoite on ehdollinen ja purettavissa kumman tahansa aloitteesta ilman erityisperusteluja. <br />
<br />
Valaehtoisen sitoutumisen näkökulma edellyttää puolison ja lasten kohtelemista itseisarvoisina olentoina. Avioliiton moraalinen ydin voidaan jakaa kahteen osaan:<br />
<br />
* rakkaussuhde puolisoon ja<br />
* rakkaus avioliiton hedelmänä syntyviin lapsiin: ”Rakkaus on avioliiton ensisijainen tarkoitus ja merkitys, aivan kuten uuden ihmisen syntymä on sen ensisijainen seuraus ja päämäärä.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hildebrand, Dietrich von | Nimeke = Marriage: The Mystery of Faithful Love | Julkaisija = Sophia Institute Press | Vuosi = 1997 | Sivu = 7 }}</ref><br />
<br />
1. Avioliitto on läheisin ja intiimein ihmisten välinen liitto, jonka ytimenä on keskinäinen rakkaus: puolisot antautuvat toisilleen ehdoitta niin, että puolison koko persoonallisuus on rakkauden kohteena. Puolisoiden tulisi kohdella toisiaan itseisarvoisina persoonina. Tästä moraalisesta peruslähtökohdasta seuraa useita yksityiskohtaisempia perhenormeja: <br />
<br />
*'''Kokonaisvaltaisuuden normi''': Avioliitto on kokonaisvaltainen suhde: vain silloin kun kaksi ihmistä antautuu toisilleen kokonaan niin, että puolisot jakavat ”ihmisyytensä, ruumiinsa ja sielunsa niin myötä kuin vastoin käymisissä ja kaikessa mielessä”, heidän seksuaalisuutensa voi johtaa ”ihmisolentojen liittoon”<ref>Kant, Immanuel (1981) ”''Duties Toward the Body in Respect of Sexual Impulse''” (1784-1785), käänt. Louis Infield, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Kant, Immanuel| Nimeke = Immanuel Kant: Lectures on Ethics | Julkaisija = Cambridge, Mass.: Hackett Publishing | Vuosi = 1981 | Sivu = 167 }}</ref>. Irralliset seksuaalisuhteet loukkaavat ihmisyyttä, koska niissä toista käytetään seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisen välineenä.<br />
<br />
*'''Pysyvyyden normi''': Aviopuolison kohteleminen itseisarvoisena olentona edellyttää sitoutumista elinikäiseen suhteeseen. Muussa tapauksessa ihminen altistuu hylkäämiselle kaikkein kokonaisvaltaisimmassa ja ihmisyyttään syvimmin koskettavassa rakkaussuhteessaan.<br />
<br />
*'''Puolisouskollisuuden normi''': Puolison kohteleminen itseisarvoisena olentona merkitsee pidättymistä avioliiton ulkopuolisista seksuaalisuhteista. Tällä on myös yhteiskunnallista merkitystä, koska muussa tapauksessa lapsia syntyy tilanteeseen, jossa he eivät kasva biologisen isänsä ja äitinsä kanssa.<br />
<br />
*'''Sukupuolten toisiaan täydentävyyden normi''': Avioliiton perustana on sukupuolieron ja sen tarjoaman erilaisuuden tunnustaminen. Avioliiton ei ole tarkoitus samanlaistaa puolisoita vaan auttaa heitä löytämään oma ainutlaatuisuutensa.<br />
<br />
*'''Vastuullisen lisääntymisen eli seksuaalisuuden kanavoimisen normi''': Miesten ja naisten tulisi lykätä jälkeläisten hankkimista siihen asti, että he ovat sitoutuneet elinikäiseen parisuhteeseen.<br />
<br />
2. Vanhempien tulisi kohdella lapsiaan itseisarvoisina olentoina, ei välineinä omien tarpeidensa tyydyttämiseksi. Lapsikeskeisyyden laajan kategorian sisällä avioliitto sisältää useita täsmällisempiä normeja. <br />
<br />
Ensinnäkin avioliiton avulla lapsi liitetään biologiseen isäänsä ja äitiinsä koko kehityskautensa ajaksi (''biologisen liittämisen normi''). Tähän sisältyy arkipäiväisempi mutta tärkeä normi, jonka mukaan lapsella on oikeus saada toimeentulonsa ja elämisensä aineelliset edellytykset biologiselta isältään ja äidiltään.<br />
<br />
Lapsen ainutlaatuisen identiteetin kunnioittamisen normi perustuu siihen, että lapsi on persoonallinen olento, jonka identiteetti- ja suhdeoikeuksiin kuuluu oikeus tuntea alkuperänsä. Lapsella on oikeus kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa mikäli mahdollista.<br />
<br />
Sukupuolten toisiaan täydentävyyden normin mukaan sukupuolierolla ja sukupuolten toisiaan täydentävyydellä on tärkeä merkitys lapsen kehitykselle, koska lapsi on sukupuolinen olento, joka tarvitsee sekä omaa sukupuolta olevan samaistumiskohteen että vastakkaista sukupuolta olevan vastapoolin. Jos lapsen ei ole mahdollista kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa, hänelle pitäisi tarjota koti, jossa hän saa korvaavan kokemuksen isästä ja äidistä. Sukupuolten erilaisuus rikastuttaa lapsen elämää.<br />
<br />
== Perustavat perhemallit ==<br />
<br />
Sekä antiikin Kreikan, Rooman että modernien länsimaiden kulttuureissa voidaan '''Carle C. Zimmermanin''' mukaan havaita neljä perustavaa perhemallia, jotka vuorottelevat keskenään ja johtavat kulttuuria edistyksen tai taantumuksen kausiin. Nämä neljä perhemallia voidaan jakaa kahteen perusmuotoon niitä hallitsevan arvoviitekehyksen mukaan. <br />
<br />
# Ensinnäkin on olemassa ehdottomiin perhearvoihin ja valaehtoiseen sitoumukseen perustuva perhemuoto, joka voi ilmetä joko <br />
## suvun hallitsemana perheenä tai <br />
## itsenäisenä perheyksikkönä riippuen yhteiskunnan eriytymisen asteesta.<br />
# Toiseksi on olemassa ehdollisiin arvoihin ja sopimuksiin perustuva atomistinen perhe, joka voi ilmetä kahdessa eri ilmenemismuodossa riippuen siitä <br />
## pidetäänkö perhettä edes muodollisesti yhtenäisenä kokonaisuutena vai<br />
## pelkästään yksilöiden sopimuksenvaraisena yhteenliittymänä, jossa perheen ulkoinen muotokin voi vaihdella.<br />
<br />
Voidaksemme kuvata perheen merkitystä korkeakulttuurin jatkuvuudelle ja kehitykselle on moraalisen viitekehyksen lisäksi analysoitava perheen käyttämää valtaa ja vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen. Vallan näkökulmasta perheellä on länsimaisessa kulttuurissa ollut neljä erilaista olomuotoa: <br />
<br />
# '''Edustusperhe''': heimon ja suvun hallitsema ”edustusperhe” toimii vain suvun tai heimon edustajana, joten sillä on vain vähän itsenäistä päätösvaltaa. <br />
# '''Perheyksikkömalli''': perhe on vahvimmillaan perheyksikön itsenäisyyttä korostavassa ja ehdottomiin perhearvoihin perustuvassa perheyksikkömallissa. <br />
# '''Atomismin ensimmäinen vaihe''': perheen jäsenten yksilöllisyydelle tehdään enemmän oikeutta, mikä lisää kulttuurin luovuutta; arvomaailman muuttuessa relativistiseksi yksilöllisyys kuitenkin rappeutuu itsekeskeisyydeksi, mikä heikentää perheen yhtenäisyyttä ja murentaa yhteiskuntaelämän perusteita. <br />
# '''Atomismin toinen vaihe''': perheen heikoin muoto on atomismin toinen vaihe, jossa perheen hajoaminen ulottuu myös perheen ulkoisiin rakenteisiin: moninaisia perhemuotoja pidetään yhdenvertaisina. <br />
<br />
Suvun hallitseman edustusperheen vallitessa avioliitto tarkoittaa kahden perheen yhdistymistä, kahden perheen välistä liittoa. Perheyksikkömallin vallitessa avioliitto tarkoittaa sitä, että mies ja nainen luopuvat kumpikin omasta perheestään ja suvustaan ja solmivat itsenäisen perheyksikön. Kummassakin näistä avioliittomalleista avioliiton ymmärretään olevan elinikäinen liitto, johon sitoudutaan ”valaehtoisesti”. Näissä malleissa avioliiton purkaminen ymmärretään rikokseksi avioliiton pyhyyttä vastaan.<br />
<br />
Atomismin toisessa vaiheessa avioliitto ymmärretään sopimuksenvaraiseksi liitoksi, johon puolisot sitoutuvat niin kauan kuin se tyydyttää molempia osapuolia. Avioero on luonnollinen seuraus siitä, että ihmiset kasvavat erilleen ja alkavat etsiä itselleen tyydyttävämpää parisuhdetta.<br />
<br />
Jos perheyhteisö on liian kahlitseva, kuten on asianlaita sukujen hallitsemassa ”edustusperheessä”, yksilöllinen kehitys ei saa riittävästi tukea. Jos taas perheen yhtenäisyys heikkenee niin, että perhesuhteet tulevat irrallisiksi eli perhe atomisoituu, lapset eivät saa riittävästi turvaa ja vakautta kehityksensä tueksi. Yksilön kehitysmahdollisuudet toteutuvat parhaiten itsenäisessä perheyksikkömallissa, joka tukee perheen jäsenten yksilöllistä kehitystä ja ilmaisun vapautta samalla kun perheyhteisö on riittävän vahva ja yhtenäinen tukeakseen lapsen kehitystä koko hänen kasvukautensa ajan.<br />
<br />
== Kiista avioliiton tarkoituksesta ==<br />
<br />
Harvardin yliopiston professorin '''Michael Sandelin'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sandel, Michael J., Suom. Anni Lassila, Janne Luotola, Petja Pelli ja Juha Sainio | Nimeke = Oikeudenmukaisuus | Julkaisija = Helsinki: HS kirjat | Vuosi = 2012 | Sivu = 293 }}</ref> mukaan kysymys avioliiton tarkoituksesta liittyy kysymykseen siitä,<br />
<br />
{{lainaus|mikä avioliiton tulkinta suo kunniaa sitä ansaitseville hyveille. Se, mikä voidaan katsoa avioliiton tarkoitukseksi, riippuu osittain siitä, mitä ominaisuuksia avioliiton pitäisi meidän mielestämme kunnioittaa ja vahvistaa. – – Tämä taas vie meidät kiistanalaiselle moraalin alueelle, jolla emme voi pysyä riippumattomina kilpailevien hyvän elämän käsitysten suhteen.|Michael Sandel}}<br />
<br />
Käsitys avioliiton merkityksestä riippuu laajemmasta hyvän elämän käsityksestä. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita valinnanvapauden kunnioittamista kokonaan riippumatta ihmisten mieltymysten ja valintojen arvosta. Oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voida saavuttaa yksinkertaisesti turvaamalla ihmisten valinnanvapaus, koska ihmiset voivat käyttää valinnanvapauttaan väärin ja ihmisten mieltymykset voivat olla vinoutuneita ja toisten oikeuksia loukkaavia. Tämä pätee erityisesti avioliiton kaltaiseen instituutioon, jossa luontaisesti syntyy lapsia, jotka ovat täysin riippuvaisia aikuisten tarjoamasta hoidosta ja ohjauksesta.<br />
<br />
Oikeudenmukaisuudessa on kyse myös ja ensisijaisesti hyveen ja yhteisen hyvän edistämisestä. Onko avioliiton ensisijainen tarkoitus kunnioittaa aikuisten vapautta ja heidän erilaisia valintojaan? Vai onko avioliiton tarkoituksena kunnioittaa sellaisia hyveitä, joissa korostuu solidaarisuus kaikkein heikoimpia ja hauraimpia yhteiskunnan jäseniä kohtaan ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittaminen? Tämä on keskeinen kysymys avioliiton tarkoituksen ja siinä toteutuvien hyveiden näkökulmasta.<br />
<br />
Kysymys lapsen oikeudesta isään ja äitiin liittyy kysymykseen avioliiton tarkoituksesta yhteiskunnallisena instituutiona. Onko avioliiton ensisijaisena tarkoituksena suojella puolisoiden rakastavaa sitoutumista toisiinsa, jotta heidän liittonsa puolestaan suojelisi avioliitosta syntyvää lasta? Vai tulisiko lapsen oikeus isään ja äitiin poistaa avioliiton merkityksestä? Tarvitsevatko aikuiset valtion suojelua enemmän kuin lapset?<br />
<br />
Avioliiton luonteen takia näihin kysymyksiin ei voida vastata pelkästään vetoamalla avioliiton solmivien aikuisten näkökulmaan ja takaamalla, ettei ketään aikuista syrjitä tai hänen valinnanvapauttaan rajoiteta. Koska avioliitto koskettaa tulevia sukupolvia, heidän oikeutensa, vapautensa ja syrjimättömyytensä on ensisijaisesti turvattava, koska he eivät pysty elämänsä alkuvuosina ollenkaan huolehtimaan itsestään. Syrjimättömyyden ja valinnanvapauden periaatteita on sovellettava ennen kaikkea avioliitosta syntyviin lapsiin. Pyrkimys muuttaa avioliiton määritelmää aikuiskeskeiseksi vetoamalla yksilön vapauteen valita aviopuolisonsa sukupuolesta riippumatta, ei ole neutraalia ihmisten valinnanvapauden kunnioittamista.<br />
<br />
== Avioliiton luonnollinen rakenne ja yhteiskunnallinen lainsäädäntö ==<br />
<br />
Avioliiton luonnollinen rakenne on verrannollinen terveyden luonnolliseen rakenteeseen. Ihmisten terveys perustuu tiettyihin luonnon tosiasioihin ja lainalaisuuksiin. Terveyden edellytyksenä on esimerkiksi monipuolinen ja riittävä ravinto, lepo ja liikunta. Sosiaali- ja terveysministeriö vaarantaa ihmisten terveyden, jos se rakentaa tarjoamansa terveysinformaation enemmän ruuantuottajien tai lääkefirmojen taloudellisten etunäkökohtien kuin ihmisten terveyden objektiivisten lainalaisuuksien mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnot eivät voi muuttaa terveyden luonnollista rakennetta, ne voivat korkeintaan hämärtää ihmisten tietoisuuden siitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lee, Patrick & George, Robert P. | Nimeke = Conjugal Union: What Marriage is and Why It Matters | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press | Vuosi = 2014 | Sivu = }}</ref><br />
<br />
Sama pätee avioliittoon. Avioliitto on luonnollinen instituutio, jonka tarkoituksena on turvata äidin, isän ja lapsen kolmoissidos. Kun viemme tältä kolmoissidokselta lainsäädännön turvan, vaarannamme puolisoiden hyvinvoinnin ja lapsen terveen kehityksen. Eduskunnan säätämät lait eivät voi muuttaa avioliiton ja perheen luonnollisia tosiasioita. Ne voivat korkeintaan hämärtää ihmisten tietoisuuden niistä. Kun elintärkeät tosiasiat avioliiton luonnollisesta rakenteesta hämärretään yleiseltä tietoisuudelta etupyyteiden säätelemän lainsäädännön takia, vaarannetaan sekä aikuisten että lasten hyvinvointi ja moraalinen eheys.<br />
<br />
Henkisellä tasolla avioliitto merkitsee puolisoiden rakkaudentäyteistä, pysyvää ja puolisouskollista sitoutumista. Fyysisellä tasolla se merkitsee sitä, että nainen ja mies yhtyvät seksuaalisesti niin, että heistä tulee ”sananmukaisesti, ei vertauskuvallisesti yksi organismi”, joka on periaatteessa kykenevä synnyttämään uutta elämää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = George, Robert P.| Nimeke = In Defence of Natural Law | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Vuosi = 1999 | Sivu = 183, viite 23 }}</ref> Näin avioliiton kokonaisvaltainen yhteys sitoo äidin, isän ja lapsen toisiinsa tavalla, joka takaa lapsille parhaimman turvan heidän kehityskautensa ajaksi.<br />
<br />
Koska oikea käsitys avioliitosta on edellytys ihmisten hyvinvoinnille, valtiolla on velvollisuus tehdä voitavansa edistääkseen ja suojellakseen tietoa avioliiton luonnollisesta rakenteesta. Avioliittokulttuuri joko auttaa ihmistä saamaan selkeän käsityksen avioliiton luonnollisesta rakenteesta tai se luo yhteiskuntaan sekaannusta avioliiton merkityksestä. Valtion lait ja toimintatavat muovaavat omalta osaltaan yleistä kulttuuria. Jos valtion lait antavat vääristyneen kuvan avioliitosta, ne heikentävät yhteiskunnan jäsenten kykyä hyötyä avioliittoinstituution tarjoamasta inhimillisestä ja yhteisöllisestä hyvästä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lee, Patrick & George, Robert P. | Nimeke = Conjugal Union: What Marriage is and Why It Matters | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press. | Vuosi = 2014 | Sivu = 104−105 }}</ref><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== Kirjallisuus ===<br />
<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = George, Robert P.| Nimeke = In Defence of Natural Law | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Vuosi = 1999 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Girgis, Sherif & George, Robert P. & Anderson, Ryan T. | Nimeke = What is Marriage? Man and Woman: A Defence | Julkaisija = New York: Encounter Books | Vuosi = 2012 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Hildebrand, Dietrich von | Nimeke = Marriage: The Mystery of Faithful Love | Julkaisija = Sophia Institute Press | Vuosi = 1997 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Lee, Patrick & George, Robert P. | Nimeke = Conjugal Union: What Marriage is and Why It Matters | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press | Vuosi = 2014 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Julkaisija = Suunta-kirjat | Vuosi = 2014 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus | Julkaisija = Kauniainen: Perussanoma | Vuosi = 2017 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Zimmerman, Carle C. | Nimeke = Family and Civilization | Julkaisija = Harper & Brothers | Vuosi = 1947 | Sivu = }}<br />
<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Avioero]]<br />
* [[Kristillinen seksuaalietiikka]]<br />
* [[Geneettiset orvot]]<br />
* [[Homoseksuaalisuus]]<br />
* [[Sukupuolietiikka]]<br />
* [[Mark Regnerus]]<br />
* [[Douglas Allen]]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
{{Seksuaalietiikka}}<br />
<br />
[[Luokka:Seksuaalietiikka]] [[Luokka:Lukusuositukset]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Homoseksuaalisuus&diff=12859
Homoseksuaalisuus
2023-02-17T16:32:47Z
<p>Samuli Koivisto: /* Homoseksuaalisuus länsimaisessa yhteiskunnassa */ +makuuhuonepuuhat-argumentti</p>
<hr />
<div>{{sisällysluettelo|oikea}}<br />
'''Homoseksuaalisuus''' on [[wp:seksuaalinen suuntautuminen|seksuaalinen suuntautuminen]], jossa yksilön emotionaaliset, eroottiset ja/tai seksuaaliset tunteet kohdistuvat ensisijaisesti omaan sukupuoleen. Naisten homoseksuaalisuutta kutsutaan usein lesboudeksi.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">”''homoseksuaalinen'' omaan sukupuoleen sukupuolista vetoa tunteva.” ”''lesbous'' (rinn. lesbolaisuus) naisten homoseksuaalisuus.” {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>{{,}}<ref name="Seta>{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Selite = | Julkaisu = seta.fi | Ajankohta = | Julkaisija = Seta ry | Viitattu = 22.5.2017 }}, {{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Selite = | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = | Julkaisija = Seta ry: Transtukipiste | Viitattu = 22.5.2017 }}</ref> Biseksuaalisuus tarkoittaa vastaavaa vetoa molempiin sukupuoliin.<ref name="Seta" /> Myytin mukaan homoseksuaaleja on 10 % väestöstä, vaikka oikeasti luku on korkeintaan muutama prosentti.<ref>Puonti (2010) s. 19-25.</ref> Tässä artikkelissa oiotaan muitakin homoseksuaalisuuteen liittyviä myyttejä, vaikkei se välttämättä ole poliittisesti korrektia.<br />
<br />
== Homoseksuaalisuuden synty ==<br />
Homoseksuaalisuuden synty on merkittävä aihe sekä politiikassa että uskonnossa, sillä oman käsityksen avulla perustellaan usein omaa mielipidettä asiaan. Homoseksuaalisuden synnystä on vallalla kaksi vastakkaista näkemystä niin tieteen kuin homoaktivistien parissa, joista kerrotaan alapuolella. Näiden lisäksi on olemassa näiden yhdistelmiä, joita on kutsuttu vuorovaikutusteorioiksi.<ref>Puonti (2010) s. 64.</ref><br />
<br />
===Essentialismi===<br />
Essentialistisen näkemyksen mukaan homoseksuaalisuus on synnynnäinen, biologisesti määräytyvä taipumus, joka on muuttamaton osa identiteettiä.<ref>Puonti (2010) s. 63-65</ref><br />
<br />
Ehkä vahvin argumentti essentialismin puolesta on, että homoseksuaalisuudella näyttäisi olevan yhteys joihinkin biologisiin tekijöihin. Homoseksuaalisuuden täysin biologisesta alkuperästä ei tosin ole näyttöä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bearman, P.S. ja Bruckner, H. | Otsikko = Opposite-Sex Twins and Adolescent Same-Sex Attraction | Julkaisu = American Journal of Sociology | Ajankohta = 2002 | Vuosikerta = 107 | Numero = 5 | Sivut = 1179-1205 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2010) s. 76</ref> Kuitenkin homoseksuaalisuuden biologisen perustan puolesta argumentoitaessa ajatellaan vähintäänkin, että biologinen taso määrää osin homoseksuaalista suuntautuneisuutta. Esimerkiksi aivojen vaste tiettyihin feromoneihin saattaa olla samanlainen homomiehillä ja heteronaisilla.<br />
<br />
Essentialistista näkemystä vastaan todistaa vahvasti eläinten pariin hyljättyjen, niin sanottujen löytö- eli susilasten [[wp:aseksuaalisuus|aseksuaalisuus]].<ref>Puonti (2010) s. 62, jossa Puonti viittaa kehityspsykologian tutkija, psykologian apulaisprofessori Risto Vuorisen kirjaan ''Minän synty ja kehitys'' (1997).</ref><br />
<br />
Ongelma tässä kuitenkin on, että korrelaatio sinänsä ei osoita kausaalisuutta: vaikka asioiden välillä on korrelaatio, emme tiedä, kumpi niistä aiheuttaa toisen vai aiheuttaako jokin kolmas tekijä ne molemmat. Aivot ovat kuten lihakset – niiden rakenteeseen vaikuttaa henkilöhistoria.<ref>Puonti (2010) s. 81-82</ref> Näin ollen biologiset erot heteroiden ja homojen välillä voivat selittyä esimerkiksi lapsuuden traumoilla, kuten ylisuojelevan äidin tai etäisen isän vaikutuksella<ref>Puonti (2004)</ref>, joka siis tuottaisi sekä homoseksuaalista alttiutta että muutoksia aivojen rakenteessa, tai toisaalta homoseksuaalisella käyttäytymisellä, joka on itsessään voinut muuttaa aivojen toimintaa<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Debate Rekindled in Homosexual Brain Research | Osoite = <nowiki>http://www.medicineonline.com/news/10/5610/Debate-Rekindled-in-Homosexual-Brain-Research.html</nowiki> | Viitattu = 15.10.2008 | Julkaisija = Medicine Online }}</ref>. Monia yleisesti parafilioina pidettyjä seksuaalisia suuntautumisia pyritään yleensä selittämään vastaavilla tekijöillä. Jos pedofilia on seurausta lapsuuden traumoista, niin eivätkö lapsuuden traumat voi aiheuttaa myös muunlaisia seksuaalisuuden vaurioita? Jos taas käyttäytyminen on seurausta lapsuuden traumasta, niin voidaanko sitä pitää terveenä?<br />
<br />
Vaikka homoseksuaalisuudella osoittautuisikin olevan jonkinlainen biologinen perusta, tämäkään asiaintila ei silti välttämättä tekisi homoseksuaalisesta käyttäytymisestä harmitonta ja oikeutettua. Esimerkiksi taipumuksella väkivaltaiseen käyttäytymiseen lienee samoin korrelaatio aivojen rakenteeseen ja jopa perimään. Tämä ei kuitenkaan tee väkivallasta hyväksyttävää käyttäytymismallia, vaan siihen alttiin henkilön tulisi mahdollisuuksien mukaan vastustaa kiusausta toimia väkivaltaisesti.<br />
<br />
===Sosiaalinen konstruktionismi===<br />
<br />
Varsinkin sosiaalitieteissä on vallalla konstruktionistinen näkemys, jonka mukaan ympäristö, kulttuuri ja omat valinnat muokkaavat homoidentiteettiä.<ref>Puonti (2010) s. 64, 66-68.</ref> Jos homoseksuaalisuus olisi perinnöllisesti määräytynyttä ja siis siinä merkityksessä synnynnäistä, kukin identtinen kaksospari muodostuisi joko kahdesta hetero- tai kahdesta homoseksuaalista. Tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt toisenlaisia tuloksia.<br />
<br />
1990-luvun alussa J. Michael Bailey oli mukana kahdessa aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa, joihin Puonti (2004) viittaa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bailey, J. Michael ja Pillard, Richard C.| Otsikko = A Genetic Study of male sexual Orientation| Julkaisu = Archives of General Psychiatry| Ajankohta = joulukuu 1991| Vuosikerta = 48 | Numero = | Sivut = 1089 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2004) s. 60</ref>{{,}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bailey, J. Michael ja Pillard, Richard C. Neale, Michael C. Ja Agyei, Yvonne | Otsikko = Heritable factors Influence Sexual Orientation in Women | Julkaisu = Archieves of General Psychiatry | Ajankohta = 1993 | Vuosikerta = 50 | Numero = 3 | Sivut = 222 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2004) s. 61.</ref> ja jotka Puonnin (2010) mukaan osoittautuivat epäluotettaviksi satunnaisotannan puutteen vuoksi. Bailey päätti tutkimusryhmänsä kanssa vuonna 2000 korjata tilanteen. Tällä kertaa tutkittavat otettiin koko Australian kattavasta kaksosrekisteristä, johon kuului 4901 ihmistä. Todettiin, että vain 20 %:lla kaksoshomomiehistä ja 24 %:lla kaksoslesboista oli identtinen, homoseksuaali kaksonen.<ref>Puonti (2010) s. 75, jossa Puonti viittaa tutkimukseen {{Lehtiviite | Tekijä = Bailey, M.J., Dunne, M.P. ja Martin, N.G. | Otsikko = Genetic and Environmental Influences on Sexual Orientation and Its Correlates an Australian Twin Sample | Julkaisu = Journal of Personality and Social Psychology | Ajankohta = 2000 | Vuosikerta = 78 | Numero = 3 | Sivut = 524-536 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}</ref> Luvut olivat pienempiä kuin Baileyn aiemmissa tutkimuksissa.<br />
<!--Erään mieskaksosia käsitelleen tutkimuksen mukaan identtisistä kaksospareista 52%:ssa mutta epäidenttisistä vain 22%:ssa tutkituista tapauksista molemmat olivat homoseksuaaleja, jos toinen oli. Tutkimus paljasti myös sen, että homoseksuaalien ei-biologisista adoptioveljistä 11% oli homoseksuaaleja. Samat tutkijat tekivät muutaman muun kanssa parin vuoden päästä vastaavan lesbotutkimuksen, ja tulokset olivat hyvin samankaltaisia. Vähintään yhden lesbon identtisistä kaksospareista 48% käsitti kaksi lesboa, 14%:lla lesboista oli biologinen lesbosisar, ja 6% lesbojen ei-biologisista adoptiosisaristakin oli lesboja."--><br />
<br />
Richard C. Friedman ja Leonore O. Stern tekivät tutkimuksen terveiden ei-neuroottisten homomiesten perhetaustoista, mm. haastatellen tutkittaviaan keskimäärin 20 tuntia. He olettivat, ettei näiden perhetausta eroaisi heteroiden perhetaustasta. Tutkittavat eivät olleet mielisairaita ja olivat tyytyväisiä elämäänsä, mutta silti oletus osoittautui virheelliseksi. Tutkituista homomiehistä yhdelläkään ei ollut myönteistä suhdetta isään tai häntä korvaavaan mieheen. Isä ei ollut opettanut heille poikajoukon osaksi pääsemiseen tarvittavia taitoja. Ne heterot, joilla oli ollut samanlainen isä kuin homoilla, olivat kokeneet äidin rohkaisevan poikien harrastuksiin. Äidin myönteinen kuva miehisyydestä oli siis näille heteroiksi kasvaneille miehille tärkeä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Friedman, Richard C. ja Stern, Leonore O.| Otsikko = Fathers, Sons, and Sexual Orientation: Replication of Bieber Hypotethis| Julkaisu = Psychiatric Quartely | Ajankohta = 1980 | Vuosikerta = 52 | Numero = 3| Sivut = 175-189 |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2004) s. 83-84.</ref><br />
<br />
{{sitaatti|Richard Cohen väittää kirjassaan Coming Out Straight, että homoseksuaalisuuden aiheuttajia on ainakin kymmenen. Niitä ovat perinnöllisyys, lapsen temperamentti, haavoittumiset suhteessa omaan ja toiseen sukupuoleen, vanhempien välinen suhde, suhde sisaruksiin, oman kehon kokemiseen liittyvät haavoittumiset, seksuaalinen hyväksikäyttö, kavereiden aiheuttamat torjunnat, kulttuuriset syyt ja monet muut osatekijät. Pääsyy on kuitenkin suhde omaa sukupuolta olevaan vanhempaan.| Ari Puonti<ref> Cohen (2000). Viitannut Puonti (2004) s. 91.</ref>}}<br />
<br />
===Vuorovaikutusteoriat===<br />
Cornell Universityn psykologian laitoksen tohtori Daryl J. Bem on kehittänyt Eksoottinen muuttuu eroottiseksi -nimisen teorian, jossa homoseksuaalisuudella on seuraavat kehitysaskeleet:<ref>Puonti (2010) s. 108, jossa viittaus artikkeliin {{Lehtiviite | Tekijä = Bem, Daryl J. | Otsikko = Exotic Becomes Erotic: Interpeting the Biological Correlates of Sexual Orientation | Julkaisu = Arcives of Sexual Behaviour | Ajankohta = 2000 | Vuosikerta = 29 | Numero = 6 | Sivut = 531-548 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}</ref><br />
# Biologiset tekijät<br />
# Lapsuuden temperamentti<br />
# Sukupuolelle tyypillinen tai epätyypillinen toiminta.<br />
# Erilaisuuden tunne suhteessa toiseen tai omaan sukupuoleen.<br />
# Fyysisesti koettava jännitys toisen tai oman sukupuolen seurassa.<br />
# Erilaisuuden tunne ja siihen liittyvä fyysinen jännite erotisoituu<br />
<br />
Bemin tapaan tutkijat William Byne ja Bruce Parsons esittävät, että geenit ja hormonit eivät sinänsä määrää seksuaalista suuntautumista, vaan taipumuksen tiettyihin persoonallisuuden piirteisiin, jotka vaikuttavat yksilön suhteeseen ympäristöönsä silloin, kun seksuaalisuus ja persoonallisuus kehittyvät.<ref>Puonti (2010) s. 109, jossa viittaus artikkeliin {{Lehtiviite | Tekijä = Byne, William ja Parsons, Bruce | Otsikko = Human Sexual Orientation: The Biologic Theories Reappraised | Julkaisu = Archives of General Psychiatry | Ajankohta = maaliskuu 1993 | Vuosikerta = 50 | Numero = | Sivut = 228-239 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = http://borngay.procon.org/sourcefiles/Byne_Study.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}</ref><br />
<br />
===Nuorten epävakaa seksuaalisuus===<br />
Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että peräti 25,9 % tutkituista 12-vuotiaista oli seksuaalisuudestaan "epävarmoja", mutta luku pieneni merkittävisti murrosiän loppua kohden. Suurin osa itseään homoseksuaaliksi epäilevistä nuorista suuntautuu lopulta eroottisesti vastakkaiseen sukupuoleen.<ref>Puonti (2010) s. 25-26, jossa viittaus tutkimukseen {{Lehtiviite | Tekijä = Remafedi, G., Resnick, M., Blum, R. ja Harris, L. | Otsikko = Demography of Sexual Orientation in Adolescents | Julkaisu = Pediatrics | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = 89 | Numero = 4 | Sivut = 714-721 |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}</ref> Väestöliiton tutkija Osmo Kontula havaitsi vuonna 2007 nuorten naisten bi-seksuaalisen kiinnostuksen kasvaneen. Ari Puonti puolestaan kertoo: "Koulutin syksyllä 2009 erään herätysliikkeen nuorisotyönohjaajia, jotka kertoivat hämmentyneinä tyttöjen biseksuaalisista kokemuksista eri puolilta Suomea."<ref>Puonti (2010) s. 19-20, jossa viittaus tutkimukseen {{Kirjaviite | Tekijä = Kontula, O. | Nimeke = Halu & intohimo. Tietoa suomalaisesta seksistä. | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = 160-161 | Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Väestöliitto ja Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref><br />
<br />
== Homoseksuaalisuuden vaikutukset ==<br />
<br />
Homoseksuaalisuudella on paljon vaikutuksia, joista ei tiedetä paljon ja jotka ovat negatiivisia heteroseksuaalisuuden vaikutuksiin verrattuna. Epäilemättä osa homoseksuaalien ongelmista johtuu syrjinnästä, mutta on kyseenalaista väittää, että kaikki homoseksuaalien ongelmat johtuisivat syrjinnästä, sillä syrjintä ei selitä homosuhteiden epävakautta.<br />
<br />
=== Fyysinen ja henkinen terveys ===<br />
<br />
Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan seksuaalivähemmistöillä on heteroita enemmän terveysongelmia, vaikka he ovat heteroihin verrattuna keskimäärin korkeammin kouluttettuja ja parempituloisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/duodecim/seksuaalivahemmistoilla_edelleen_enemman_terveysongelmia | Nimeke = Seksuaalivähemmistöillä edelleen enemmän terveysongelmia | Tekijä = Duodecim | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = hyvaterveys.fi | Ajankohta = 29.6.2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.7.2016 | Kieli = suomi }}</ref><br />
<br />
Tutkimusten mukaan homoseksuaaleilla on keskiarvoisesti huomattavasti enemmän irtosuhteita kuin heteroseksuaaleilla, vaikka myös vakituisia ja rakastavia suhteita on paljon, erityisesti lesbojen keskuudessa. Homomiehillä on keskimäärin viisinkertainen määrä seksuaalisuhteita heteromiehiin verrattuna.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Mercer, C. H. Hart, G. J. Johnson, A. M. Cassel, J. A. (1999) | Otsikko = Behaviorally bisexual men as a bridge population for HIV andsexually transmitted infections | Julkaisu = International Journal of STD and AIDS | Ajankohta = helmikuu 2009| Vuosikerta = 20| Numero = | Sivut = 87-94 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut {{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 84| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref> Irtosuhteiden takia homoseksuaalit ovat merkittävä sukupuolitauteja tartuttava ryhmä. Esimerkiksi merkittävä osa HIV-tartunnoista Suomessa saadaan miesten välisessä seksissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen, Sari Huusko, Saara Salmenlinna, Jaana Pirhonen, Carita Savolainen-Kopra, Kirsi Liitsola, Jari Jalava, Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Mikko Virtanen, Jan-Erik Löflund, Markku Kuusi, Mika Salminen (toim.) | Nimeke = [http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126263/URN_ISBN_978-952-302-481-6.pdf?sequence=1 Tartuntataudit Suomessa 2014] | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Vuosi = 2015 | Kappale = | Sivu = 30 | Selite = | Tunniste = }}</ref><br />
<br />
Tieteellisten tutkimusten mukaan homoseksuaalit ovat kiistatta keskimäärin henkisesti epätasapainoisempia kuin heteroseksuaalit.<ref>Fergusson DM, Horwood LJ, Ridder EM, Beautrais AL (July 2005). [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16045064 "Sexual orientation and mental health in a birth cohort of young adults"]. Psychological Medicine 35 (7): 971–81. doi:10.1017/S0033291704004222. PMID 16045064.</ref>{{,}}<ref>Silenzio VM, Pena JB, Duberstein PR, Cerel J, Knox KL (November 2007). [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17901445 "Sexual orientation and risk factors for suicidal ideation and suicide attempts among adolescents and young adults".] American Journal of Public Health 97 (11): 2017–9. doi:10.2105/AJPH.2006.095943. PMID 17901445.</ref> Homoseksuaaleilla on todettu emotionaalista yliherkkyyttä huomattavasti enemmän kuin heteroseksuaaleilla.<ref>Riess, B. (1980): Psychological tests in homosexuality. In: Homosexual Behavior: A Modern Appraisal. (Ed: Macmor,J.) Basic Books, New York, 298-311.</ref> Homoseksuaaliset ovat kuusi kertaa keskivertoa aktiivisempia itsemurhayritysten saralla.<ref>Remafedi, G.; French, S.; Story, M.; Resnick, M.D.; Blum, R. (1998): The relationship between suicide risk and sexual orientation: Results of a population-based study. Am. J. Publ. Health 88, 57-60.</ref><br />
<br />
Lisäksi alttius kemikaalien väärinkäytölle,<ref>Herrell, R.; Goldberg, J.; True,W.R.; Ramakrishnan, V.; Lyons, M.; Eisen,S.; Tsuang, M.T. (1999): Sexual orientation and suicidality: a co-twin control study in adult men. Arch. Gen. Psychiatry 56, 867-874</ref> persoonallisuushäiriöt,<ref>Ellis, D; Collis, I; King, M (1995): Personality disorder and sexual risk taking among homosexually active and heterosexually active men attending a genito-urinary medicine clinic. J. Psychosom. Res. 39, 901-910.</ref> ahdistuneisuus, masennus, käyttäytymishäriöt ja alttius nikotiiniriippuvuudelle on homoseksuaaleille muita ryhmiä yleisempää.<ref>Bailey, J.M. (1999): Commentary: Homosexuality and mental illness. Arch. Gen. Psychiatry. 56, 876-880.</ref> Homoseksuaaleilla on myös selvästi keskiarvoa enemmän syömishäiriöitä.<ref>Carlat, D.J.; Camargo, C.A.; Herzog, D.B. (1997): Eating disorders in males: a report on 135 patients. Am. J. Psychiatry 154, 1127-1132.</ref><br />
<br />
=== Homosuhteiden vakaus ===<br />
Brittiläiseen tutkimukseen vastanneiden homoseksuaalien nykyiset suhteet olivat kestäneet keskimäärin vain viisi vuotta verrattuna heteroseksuaalien 17 vuoteen. Lisäksi 28 % homoseksuaaleista myönsi olleensa uskoton, mutta heteroseksuaaleilla vastaava osuus oli 17 %.<ref name="The Guardian">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2014/sep/28/british-sex-survey-2014-nation-lost-sexual-swagger | Nimeke = British sex survey 2014: 'the nation has lost some of its sexual swagger' | Tekijä = Jim Mann| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = theguardian.com | Ajankohta = 28.9.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.5.2016 | Kieli = englanti }}</ref> Ruotsissa rekisteröidyissä parisuhteissa elävät mies- ja naisparit eroavat useammin kuin avioituneet heteroparit.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gunnar Andersson, Turid Noack, Ane Seierstad ja Harald Weedon-Fekjær | Nimeke = Divorce-Risk Patterns in Same-Sex „Marriages“ in Norway and Sweden | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 30 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Tunniste = | www = http://www.uni-koeln.de/wiso-fak/fisoz/conference/papers/p_andersson.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 9.4.2016}}</ref> Suomessa vuonna 1984 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vakituisessa suhteessa elävistä homoista oli suhde kestänyt yli 10 vuotta vain 6-7%:lla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Rakkauden monet kasvot. Homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta | Julkaisija = Espoo: Weilin&Göös | Vuosi = 1984 | Kappale = | Sivu = 432, jossa tilasto | Selite = | Tunniste = }} Viitannut Puonti (2004) s. 153</ref> Uutta vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa enää tehty kyseisen ajankohdan jälkeen.<br />
<br />
===Homoperheet ja lasten kasvatus===<br />
{{sitaatti2 | right |Äitini esitti minulle kerran kysymyksen: ”Millie, mitä jos minä ja kumppanini voisimme mennä naimisiin? Mitä jos meillä olisi se vakaa perheympäristö, joka kaikilla muillakin on?” Minä vastasin kysymykseen hyvin yksinkertaisesti toisella kysymyksellä: ”Miten psykologit olisivat hoitaneet minua ja ongelmieni taustalla vaikuttavaa isättömyyden ongelmaa, jos isättömyyden tiedostaminen tulkittaisiin jonkinlaiseksi syrjinnän muodoksi? Miten yksikään lääkäri olisi oikeuteen joutumisen pelossa hoitanut minua sellaisessa tilanteessa?” Äitini ei vastannut mitään. Hän vain oli hiljaa. Kukaan ei ajattele tätä. Ihmisillä on niin kiire naimisiin.| Millie Fontana lesboäidilleen<ref name="Millie">{{Verkkoviite | Osoite = http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/nimeni-on-millie-fontana-olen-23-vuotias-keinohedelmoityksen-avulla-lesbovanhemmille-syntynyt-lapsi/ | Nimeke = ”Nimeni on Millie Fontana. Olen 23-vuotias, keinohedelmöityksen avulla lesbovanhemmille syntynyt lapsi.”| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = aitoavioliitto.fi | Ajankohta = 17.10.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Aito avioliitto ry | Viitattu = 22.12.2015 | Kieli = }}</ref>}}<br />
Miesten ja naisten kasvatustavat ja olemus ovat erilaiset. Isäsuhteen on todettu olevan naiselle tärkeä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8649348 | Nimeke = Jos nainen etsii miehistä jatkuvasti isäänsä, jotain on pielessä | Tekijä = Yrjö Hjelt | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta = 5.2.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.11.2016 | Kieli = }}</ref> ja muutenkin lapselle tärkeä.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-5737213 | Nimeke = Isättömyys jättää aukon lapsen sisimpään | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = päivitetty 27.2.2009 | Julkaisu = YLE Uutiset|Ajankohta = 25.3.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.11.2016 | Kieli = }}</ref> Myös [[Homoseksuaalisuus#Homosuhteiden vakaus|homosuhteiden epävakaus]] voidaan nähdä kyseenalaisena seikkana sen kannalta, kannattaako adoptiolapsia sijoittaa homopareille varsinkaan, kun adoptionhakijoista on ainakin täällä Suomessa ylitarjontaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaestoliitto.fi/@Bin/2086105/VTL+Ty%C3%B6paperi+2_Ruohio.pdf | Nimeke = Kansainvälinen adoptio: Missä mennään? -Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2)| Tekijä = Heidi Ruohio | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |<br />
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.12.2015 | Kieli = }}</ref>.<br />
{{Sitaatti3|center|- Kärjistäen isä on se, joka rohkaisee lasta kehittymään, äiti taas huolehtii tunnepuolesta. Sanotaan, että äidiltään lapsi oppii hymyilemisen taidon, mutta isältään hän oppii sanomaan lauseen tämän perässä.|psykologi Virpi Lahtiharju<ref name="YLE" />|}}<br />
<br />
Iltalehti uutisoi 8.7.2014, että homoperheiden lapset ovat onnellisempia kuin heteroperheiden lapset.<ref> {{Verkkoviite | Nimeke = Näillä pareilla on onnellisimmat lapset | Osoite = http://www.iltalehti.fi/perhe/2014070818471864_pr.shtml | Viitattu = 22.5.2017 | Selite = | Tekijä = Heljä Salonen | Julkaisija = Iltalehti | Ajankohta = 8.7.2014 }}</ref> Tutkimuksessa<ref> {{Lehtiviite | Tekijä = Simon R. Crouch, Elizabeth Waters, Ruth McNair, Jennifer Power ja Elise Davis | Otsikko = Parent-reported measures of child health and wellbeing in same-sex parent families: a cross-sectional survey | Julkaisu = BMC Public Health | Ajankohta = 2014 | Numero = 14:635 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 22.5.2017 }} </ref> ei kuitenkaan käytetty satunnaisotantaa, ja aineisto kerättiin sateenkaariperheiden vanhemmilta, joten tuloksia ei voida pitää luotettavina. Tutkimuksen puolueettomuus vaarantui, sillä sateenkaariperheiden vanhemmat saattoivat antaa tiedostamatta tai jopa tiedostaen väärää tietoa, sillä he epäilemättä ymmärtävät tällaisten tutkimusten poliittisen luonteen. Tämän sijaan esimerkiksi [[Douglas Allen|Allen]]in meta-analyysissa<ref> {{Verkkoviite | Nimeke = High school graduation rates among children of same- sex households | Osoite = http://www.terpconnect.umd.edu/~pnc/allen-ss-grad.pdf | Viitattu = 22.5.2017 | Selite = | Tekijä = [[Douglas Allen|Douglas W. Allen]] | Julkaisija = Springer Science Business Media New York | Ajankohta = 23.8.2013 }}</ref> paljastuu, että monissa aiheen tutkimuksissa on virheitä ja puutteita, kuten satunnaisotannan puute. Allen itse teki samalla tutkimuksen välttäen kritisoimiaan asioita. Hänen tulostensa mukaan lapset tarvitsevat sekä isän että äidin, eikä homopari voi heitä korvata.<br />
<br />
====Sateenkaariperheiden lasten kokemuksia====<br />
<br />
Oikeustieteen tohtori Jean-Dominique Bunel<ref name="Bunel">{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka| Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 39 | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref> ja '''bi-seksuaali'''<ref name="Seurakuntalainen">{{Verkkoviite | Osoite = http://uusitie.com/ranskan-joukkoliike-perinteisen-perheen-puolesta-vetoaa-nuoriin/| Nimeke = Ranskan joukkoliike perinteisen perheen puolesta vetoaa nuoriin | Tekijä = Miikka Niiranen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = uusitie.com | Ajankohta = 27.11.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.2.2016| Kieli = }}</ref> Robert Oscar Lopez<ref name="Lopez">{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka| Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 28-29 | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref> sekä '''ateisti''' Millie Fontana<ref name="Millie" /> ovat kasvaneet lesbovanhempien parissa, mutta he ovat kokeneet perhemuodon ongelmalliseksi isän puutteen vuoksi. Bunel<ref name="Bunel /> ja Lopez<ref name="Lopez" /> ovatkin kertoneet vastustavansa sukupuolineutraalia avioliittolakia. Myös lesbokodissa varttunut Rivka Edelman vastustaa kokemustensa vuoksi sukupuolineutraalia avioliittolakia.<ref>Edelman, Rivka (2015) "Secular Israel, Gays, and Surrogacy" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Robert Oscar Lopez & Rivka Edelman (toim.) | Nimeke = Jeptha's Daughters | Vuosi = 2015 | Kappale = | Sivu = 143-150 | Selite = | Julkaisupaikka = Los Angels, CA | Julkaisija = International Children's Rights Institute | Tunniste = ISBN 978-1505810783 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} Viitannut Puolimatka (2016).</ref> Fontana ei vastusta sitä, kunhan lapsen oikeus isään ja äitiin taataan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=wGPlHdzHPFE | Nimeke = Surprise speech with Ryan T. Anderson - The Cost of Equality / ACL Conference| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = kts. videon kuvaus| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.2.2016 | Kieli = englanti}}</ref><br />
<br />
====Homoseksuaalien mielipiteitä====<br />
Aiemmin mainittuun brittiläiseen tutkimukseen vastanneista homoseksuaaleista 37 % ei ollut sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevien parien on oikein hankkia lapsia.<ref name="The Guardian" /> Jean-Pierre Delaume-Myard, Hervé Jourdan, Doug Mainwaring, Jena-Marc Veyron la Croix, Philippe Arino ja '''ateisti'''<ref name="Seurakuntalainen" /> Xavier Bongibault ovat homoseksuaaleja, jotka vastustavat sukupuolineutraalia avioliittoa, koska se heidän mielestään loukkaa lapsen oikeutta isään ja äitiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka| Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 30 | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref><br />
<br />
== Homoseksuaalisuus länsimaisessa yhteiskunnassa ==<br />
<br />
Homoseksuaaliset suhteet hyväksytään länsimaisissa yhteiskunnissa pitkälti heterosuhteiden rinnalle. Mediajulkisuudessa esiintyy runsaasti mielipiteitä, joiden mukaan tämän eettisen kysymyksen pitäisi olla sivistyneelle ihmiselle itsestäänselvyys ja siitä ei pitäisi edes joutua keskustelemaan nykyaikana. Tällainen retoriikka pyrkii tukahduttamaan kaiken toisinajattelun tehden järjellisestä keskustelusta haastavaa.<br />
<br />
=== Argumentaatio homoseksuaalien oikeuksista ===<br />
<br />
Homoparien oikeudet ovat olleet esillä koko 2000-luvun, ja aiheesta käyty keskustelu on ollut usein hyvin aggressiivista. Vastapuolen argumentteja pidetään yleensä huonoina, eikä niitä edes pyritä ymmärtämään. Osaltaan tämä johtuu siitä, että kyseessä on arvokysymys, johon ei välttämättä saada yhteisymmärrystä pelkän loogisen argumentaation ja tieteellisen tutkimuksen keinoin. Siksi myös lakien säätäminen aiheeseen liittyen on haastavaa. Tässä artikkelissa aiheeseen liittyviä seikkoja on käsitelty ja käsitellään pääasiassa tämän osion ulkopuolella aiheidensa mukaan.<br />
<br />
====Homoseksuaalisuus eläimillä====<br />
Homoseksuaalisuuden harjoittamisen hyväksymistä on perusteltu sillä, että ihmisten lisäksi sitä esiintyy eläimilläkin. Tällainen perustelu on kuitenkin hyvin ongelmallinen, koska eläimet tekevät sellaistakin, mitä arvoliberaalitkaan eivät kannata, esimerkiksi heikompien syrjimistä. Tähän voidaan vastata, ettei heikompien syrjimistä ja homoseksuaalisuuden harjoittamista voi rinnastaa keskenään. Tällöinkin vetoaminen eläinten toimintaan epäonnistuu, sillä näin ollen arvoliberaali joutuu perustelemaan jollain toisella tavalla, miksi vain toinen näistä teoista on tuomittava.<br />
<br />
=== Homoseksuaalien ihmisoikeudet ja lainsäädäntö ===<br />
<br />
Länsimaissa kysymys ei enää ole siitä, onko homoseksuaaleilla samat ihmisoikeudet kuin heteroseksuaaleilla, koska heillä on ollut samat ihmisoikeudet jo pitkään.<ref>Jotkut ihmiset ovat eri mieltä tämän väitteen kanssa vedoten siihen, että homoseksuaaleilla ei ole oikeutta mennä naimisiin kumppaninsa kanssa. Oikeus mennä naimisiin juuri seksuaalisen ja romanttisen kiinnostuksen kohteensa kanssa ei kuitenkaan ole ihmisoikeus avioliittoa käsittelevien ihmisoikeussopimusten mukaan. Kts. [http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 16. artikla], [http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2#idp3750816 YK:n Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS, 23. artikla] ja [http://www.fmreview.org/sites/fmr/files/FMRdownloads/en/FMRpdfs/Human-Rights/cairo.pdf Kairon julistus ihmisoikeuksista islamissa, 5. artikla]. [http://www.echr.coe.int/Documents/Convention_FIN.pdf Euroopan ihmisoikeussopimus sellaisena kuin se on muutettuna 11. ja 14. pöytäkirjalla, 12. artikla] ei myöskään pidä sukupuolineutraalia avioliittoa lähtökohtaisesti ihmisoikeutena, sillä sen mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto on ihmisoikeus vain, jos avioliitto on määritelty sukupuolineutraaliksi kansallisessa laissa.</ref> Tällä hetkellä kysymys onkin siitä, onko ihmisoikeudet määritelty oikein eli kohtelevatko ihmisoikeussopimuksissa sovitut ihmisoikeudet homoseksuaaleja tasavertaisesti heteroseksuaaleihin verrattuna.<br />
<br />
==== Homoseksuaalien oikeuksien määrä ja laatu ====<br />
<br />
Suomen lain perusteella sekä homo- että heteroseksuaalilla oli vuoteen 2017 asti<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen mahdollista maistraateissa maaliskuun alusta – parisuhteen rekisteröinti loppui | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/uutiset/344 | Viitattu = 17.1.2021 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Finlex | Ajankohta = 1.3.2017 }}</ref> tiettyjen ehtojen täyttyessä yhtäläinen oikeus mennä naimisiin vain vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa tai rekisteröidä parisuhteensa vain samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, eli näitä oikeuksia ei tarjottu seksuaalisen suuntautumisen vaan sukupuolen perusteella. Heteroseksuaalilla oli siis oikeus mennä seksuaalisen kiinnostuksen kohteensa kanssa naimisiin, mitä homoseksuaalilla ei ollut. Toisaalta homoseksuaalilla oli oikeus rekisteröidä parisuhde seksuaalisen kiinnostuksen kohteensa kanssa, mitä ei ollut heteroseksuaalilla. Homoseksuaali ei siis välttämättä ole kiinnostunut oikeudestaan mennä avioliittoon ja saada siihen liittyvät oikeudet, mutta näitä oikeuksia oli yhtä paljon kuin heteroseksuaalilla. Homoseksuaalisuutensa takia ihminen voi sen sijaan olla kiinnostunut hankkimaan näitä aviopareille suotuja erityisoikeuksia tavalla, jota laki ei suonut kenellekään. Koska näistä instituutioista avioliitto mielletään yleensä juhlavammaksi ja se tarjoaa enemmän oikeuksia, joidenkin mielestä homo- ja heteroseksuaalien välillä vallitsee epätasa-arvo. Näin ollen tasa-arvokysymyksenä voidaan pohtia, vaikuttaako ihmisen seksuaalisuus hänen juridisten oikeuksiensa mielekkyyteen. Avioliiton rajaaminen laissa vain miehen ja naisen väliseksi ei tee lainsäädännöstä syrjivää, jos rajaukselle voidaan asettaa hyväksyttävä syy<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6| Nimeke = Suomen perustuslaki, 2 luku - Perusoikeudet, 6 § - Yhdenvertaisuus| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = finlex.fi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.6.2015 | Kieli = }}</ref>.<br />
<br />
Lakien tarkoituksena on taata kaikille ihmisille oikeus samanlaiseen toimintaan riippumatta siitä, haluavatko nämä toimia lain mukaisesti vai lain vastaisesti. Laista ei tee syrjivää, että se antaa vain osalle ihmisistä oikeuden elää haluamallaan tavalla. On varmasti yksilötasolla surullista, jos omat mielihalut eivät osu yksiin yhteiskunnallisen lainsäädännön kanssa, mutta tästä huolimatta lakien tarkoituksena ei ole turvata ihmisten mielihalujen toteuttamista, jos tällainen käytäntö on perusteltu. Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä, '''jonka tarkoituksena ei ole rinnastaa homoseksuaalista käyttäytymistä rikolliseen käyttäytymiseen''', vaan se pyrkii ainoastaan osoittamaan, että laki toimii näiden sääntöjen mukaisesti myös muualla. Vertauksissa on aina tiettyjä yhtäläisyyksiä ja tiettyjä eroavaisuuksia: <br />
* kleptomaanilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on pakonomainen ja sairaalloinen tarve varastaa. Varastamisen kieltävä lainsäädäntö ei ole mitenkään kleptomaaneja syrjivä, vaikka ainoastaan kleptomaaneilla on harvinaisen voimakkaita mielihaluja rikkoa lakia. Jos laki sallii toisille ihmisille mahdollisuuden toteuttaa kaikkia mielihalujaan, se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että heidän mielihalunsa sattuvat olemaan lain mukaisia.<br />
<br />
Eikö siis samaa sukupuolta olevien avioliittojen syrjintä ole aivan yhtä syrjivää, kuin eri "rotujen" välisten liittojen vastustaminen 1900-luvun puolivälissä? Tämä pointti on sinänsä aiheellinen, koska rotujen välisen avioliiton kielto ei varsinaisesti syrji sen enempää tumma- kuin vaaleaihoisiakaan, joten rinnastus sukupuolen perusteella tehtävään rajoitukseen on jossain määrin mielekäs. Samalla on yleisesti hyväksytty näkemys, että rotujen välisen avioliiton kielto oli rasistinen, ja siitä oli hyvä päästä eroon. Lienee yleisesti hyväksyttyä, ettei erilaisten oikeuksien jakaminen ole syrjintää, jos jakamisen perusteena on esimerkiksi henkilön ikä. Sen sijaan rotua ei pidetä nykyään pätevänä oikeuksien määrittämisen mittarina. <br />
<br />
Arvokonservatiivi voi ajatella, että avioliiton rajaaminen miehen ja naisen väliseksi muistuttaa avioliiton rajaamista vain aikuisille; kumpaankin on hyväksyttäviä, joskin erilaisia syitä. Tässä artikkelissa on pyritty esittämään järkisyitä, joihin vedoten voidaan vastustaa esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittolakia; homoseksuaalisuudella on [[Homoseksuaalisuus#Homoseksuaalisuuden vaikutukset|negatiivisia vaikutuksia]], mutta [[Homoseksuaalisuus#Eheytymiskokemukset|muutos heteroseksuaaliksi on mahdollinen]].<br />
<br />
<!--==== Sukupuolineutraali vs. rotuneutraali? ====<br />
<br />
Joidenkin feminististen aatteiden mukaisesti väitetään, että sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio, eikä mikään objektiivinen ihmisen ominaisuus, jonka perusteella olisi oikeutettua lokeroida ja roolittaa ihmisiä. Kuitenkin yleisen näkemyksen mukaan (ainakin toistaiseksi) ihmisten jakaminen naisiin ja miehiin on täysin luonnollista ja hyväksyttävää, eivätkä tämän kiistävät tahot ole antaneet mitään merkittäviä syitä ajatella toisin, joten demokraattisessa yhteiskunnassa miesten ja naisten erilaisten oikeuksien olemassaolo on hyväksyttävää. Niin kauan kuin lainsäädäntö hyväksyy ihmisten jakamisen miehiin ja naisiin, tämän jaon perusteella syntyviä oikeudellisia eroja ei voi pitää syrjintänä sen enempää kuin esimerkiksi iänkään perusteella syntyviä oikeudellisia eroja.--><br />
<br />
==== [[wp:Reductio ad absurdum|Reductio ad absurdum]] ====<br />
<br />
Mikäli kristillisestä käsityksestä avioliitosta yhden miehen ja yhden naisen välisenä liittona luovutaan ja avioliitto uudelleenmääritellään, '''homosuhteiden puolesta käytettyjä perusteluja voidaan käyttää myös''' moniavioisen suhteen, eläimen ja ihmisen välisen suhteen ja jopa aikuisen ja alaikäisen välisen '''suhteen hyväksymiseksi ja määrittelemiseksi avioliitoksi'''. Monissa kulttuureissa näitä onkin hyväksytty homoseksuaalisuuden jäljessä. Esimerkiksi Roomassa yleinen homoseksuaalinen käyttäytyminen johti erityisesti nuorten poikien hyväksikäyttöön. <br />
<br />
Homoseksuaalisuuden ja pedofilian välinen yhteys on myös jo havaittavissa Journal of Homosexuality-lehden kaksoisnumerosta, jonka aihe on "Miespuolinen sukupolvien välinen rakkaus". Se on täynnä artikkeleita, jotka ylistävät "rakastavaa pedofiiliä".<ref> {{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2086624 Male Intergenerational Intimacy: Historical, Socio-Pscyhological, and Legal Perspectives] | Julkaisu = Journal of Homosexuality | Ajankohta = 1990 | Numero = 1&2 | Sivut = | Tunniste = }}</ref> Samainen lehti julkaistiin kirjana 2013.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Alex Van Naerssen, Theo Sandfort | Nimeke = [https://books.google.fi/books/about/Male_Intergenerational_Intimacy.html?id=QVbcAAAAQBAJ&source=kp_cover&redir_esc=y Male Intergenerational Intimacy: Historical, Socio-Psychological, and Legal Perspectives] | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 2013 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref> Argumentaatiota vastaan voidaan väittää, että millä tahansa yhteiskunnallisella liikkeellä on ikäviä liittolaisia. Asialliset yhteiskunnalliset liikkeet kuitenkin torjuvat pahoja asioita sanovat, jos ne pyrkivät ystäviksi. Sen sijaan moraalittomuutta ajavat liikkeet hyväksyvät ne, sillä nämä liikkeet eivät pidä niiden sanomia asioita pahoina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[Jay Budziszewski|Jay Budziszewski]] | Nimeke = Tätä emme voi olla tietämättä | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie | Vuosi = 2011 | Kappale = | Sivu = 278-279 | Selite = | Tunniste = 9789516195554}}</ref><br />
<br />
Uskonnonvapauden kannalta on erittäin ongelmallista, mikäli tasa-arvolakien pohjalta seurakuntia ja uskonnollisia yhteisöjä pakotetaan yhteiskunnan toimesta suhtautumaan ja toimimaan suhteessa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen tietyllä tavalla erityisesti, koska tiedämme, että yhteiskuntamme käsitys homoseksuaalisuudesta on vahvasti kulttuurisidonnainen.<br />
<br />
=== Homoseksuaalisuus ja sananvapaus ===<br />
<br />
{{sitaatti2|right|"Olen homoseksuaali taustaltani, ja olen kokenut muutosta seksuaalisuudessani terapian ja rukouksen kautta. Minua jäi kiinnostamaan se, kuinka yhteiskunta ja media antavat yksipuolisen kuvan aiheesta. Se on hyvin Setan ja homoliikkeen värittämää. Tiedekeskustelu asiasta on monipuolisempaa. Kuitenkin meille yritetään syöttää näkemystä, että homoliikkeen näkemys on ainoa oikea, ja että olet suvaitsematon fasisti, jos ajattelet toisin." |Ari Puonti<ref name="Puonti" />}}<br />
Länsimaissa unohdettu ihmisoikeuskysymys on homosuhteisiin kriittisesti suhtautuvien oikeus ajatella homoseksuaalisuudesta vapaasti ja/tai ilmaista ajatuksensa ja perustelunsa julkisesti. Useissa länsimaissa homoseksuaalisuuteen kriittisesti suhtautuvien ihmisoikeuksia ja sananvapautta rajoitetaan. Vaikka homoseksuaalijärjestöt puhuvat oikeuksista, kysymys näyttää olevan oikeammin siitä, että homoseksuaalinen vähemmistö haluaa pakottaa enemmistön ''hyväksymään'' homoseksuaalisen käyttäytymisen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Equal Rights for Homosexuals, Gregory Koukl | Osoite = https://www.str.org/articles/equal-rights-for-homosexuals | Viitattu =22.5.2017 | Julkaisija = Stand to Reason }}</ref> Homoseksuaalijärjestöt ja media hyökkäävät käytännössä kaikkia tahoja vastaan jotka uskaltavat ottaa julkisesti kantaa homosuhteita vastaan. Tyypillisesti homoseksuaalisuuteen kriittistä kantaa edustava joutuu julkisuudessa myllytyksen kohteeksi. Kriittisen tiedon tai kannan julkituonti tarkoittaa usein niin suurta henkilö- tai yhteisökohtaista riskiä, että harva uskaltaa esittää tai julkaista kriittistä kantaa tai sen perusteluja. Aiemmin lausuttua ilmentää Aito avioliitto ry:n saama negatiivinen julkisuus sukupuolineutraalia avioliittolakia vastustaneeseen konferenssiinsa liittyen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nyt.fi/a1305936533178 | Nimeke = Tiedekeskus Heurekassa järjestetään tasa-arvoista avioliittolakia vastustava seminaari – näin Heureka vastaa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = nyt.fi | Ajankohta = 11.3.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.6.2015| Kieli = }}</ref> Näin keskustelu ja perustelut jäävät hyvin yksipuolisiksi.<br />
<br />
==== Kansalaisaloitteita ====<br />
<br />
===== Kansallinen =====<br />
29.3.2015-29.9.2015 kerättiin kannattajia kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on kumota Suomen avioliittolain sukupuolineutralointi,<ref name="Kansalaisaloite">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175</ref> joka saatiin aikaan aiemman kansalaisaloitteen avulla. Kansalaisaloitteen puolesta kampanjoineet kohtasivat asiatonta suhtautumista toimintaansa muun muassa töhrinnän muodossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180016_uu.shtml | Nimeke = Aito avioliitto -kampanja hyökkäyksen kohteena | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = iltalehti.fi| Ajankohta = 14.8.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.12.2015 | Kieli = }}</ref> Kansalaisaloite keräsi lopulta 106 195 vahvistettua kannatusilmoitusta.<ref name="Kansalaisaloite" /> Kansalaisaloite luovutettiin 22.6.2016 eduskunnan puhemiehelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1466565097134 | Nimeke = Aito avioliitto -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle – tavoitteena kumota laki sukupuolineutraalista avioliitosta | Tekijä = Olli Pohjanpalo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta = 22.6.2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat, a Sanoma company © 2016 | Viitattu = 22.6.2016 | Kieli = suomi}}</ref><br />
<br />
===== Eurooppalainen =====<br />
10.12.2015 rekisteröitiin eurooppalainen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on määritellä, että EU-lainsäädännössä avioliitto on miehen ja naisen välinen ja perhe perustuu avioliittoon ja/tai sukulaisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mumdadandkids.eu/fi | Nimeke = Äiti, isä ja lapset – Eurooppalainen kansalaisaloite avioliiton ja perheen suojelemiseksi| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.5.2017 | Kieli = suomi}}</ref><br />
<br />
===Kristittyjen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen===<br />
<br />
Usein kristittyjä syytetään homojen syrjimisestä, mutta väitös on kiistämättä osin ja lähes kiistämättä täysin virheellinen; osa kristikunnasta hyväksyy homoseksuaalisen toiminnan ja osa kristikunnasta pitää sitä syntinä. Näin ollen homojen syrjimisestä voitaisiin syyttää vain osaa kristikunnasta. Tällöinkin on tärkeää ymmärtää, että homoseksuaalisen toiminnan tulkitseminen synniksi ei ole vielä sama asia kuin syrjiminen. Nuotan järjestämän ''Älä alistu!'' -kampanjan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nuotta.com/kampanja | Nimeke = Älä alistu! -- Nuorten mediakampanja | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Nuotta.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Kansanlähetys ja OPKO| Viitattu = 10.6.2015 | Kieli = }}</ref> jälkeen ilmeni, että kristityt voivat joutua syrjityiksi siksi, että uskovat homoseksin ja sitä kautta homosuhteiden olevan syntiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uskonpuolesta.blogspot.fi/2011/03/ala-alistu-kampanja-osoitti-ketka.html | Nimeke = Älä alistu! –kampanja osoitti ketkä Suomessa eivät suvaitse erilaisuutta | Tekijä = Pasi Turunen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 23.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.6.2015 | Kieli = }}</ref> Syrjinnän taustalla on mm. loogisia virhepäätelmiä sekä vääristyneitä käsityksiä homoseksuaalisuuden syistä. Tämän artikkeli osaltaan mahdollistaa homoseksuaalisuuden toteuttamista vastustavan kristillisen koulukunnan oikeuden uskoa tavallaan.<br />
<br />
=== Miksi kristityt ovat niin kiinnostuneita muiden ihmisten makuuhuonepuuhista? ===<br />
<br />
Argumentti voidaan esittää myös esimerkiksi muodossa: "Jos kaksi aikuista ihmistä omasta vapaasta tahdostaan päättää harrastaa seksiä keskenään, mitä pahaa siinä on" Tämän argumetin ongelmaa voidaan havainnollistaa vastaavanlaisilla muilla esimerkeillä: Mutta entä jos kaksi aikuista ihmistä päättää kumpikin omasta vapaasta tahdostaan päättää, että toinen syö toisen? Tai entä jos seksiä harrastavat aikuiset ovat sisaruksia keskenään? Entä jos joku haluaa myydä itsensä vapaaehtoisesti orjaksi? Argumentissa asetetaan ihmisen oma tahto ylimmäksi kaiken mitaksi, mitä se ei kuitenkaan johonmukaisesti kaikissa asioissa ole.<br />
<br />
== Raamattu, homoseksuaalisuus ja avioliitto ==<br />
<br />
Raamattu kieltää homoseksin systemaattisesti.<ref>"Raamatussa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen viitataan pelkästään kielteisesti. Vanhassa testamentissa miesten makaaminen toistensa kanssa kielletään ja Uudessa testamentissa lesboseksikin torjutaan." [https://asiakas.kotisivukone.com/files/karikuula.kotisivukone.com/tiedostot/raamattu_ja_homoseksuaalisuus.pdf Kari Kuula: Raamattu ja homoseksuaalisuus]</ref> Jumala on ihmisiä rakastava rationaalinen olento, joten kristitty voi olettaa, että Jumalalla on ollut '''järkisyitä''' Raamatun homoseksuaalisuuteen liittyviin kannanottoihin, ja tällaisia syitä esitelläänkin tässä artikkelissa. Homoseksi on siksi Raamatun arvomaailmaan uskovan kristityn mielestä kiellettyä siinä missä monet muutkin synnit, kuten kateus, ylpeys, alkoholin liikakäyttö, pornografian katseleminen, aiheeton väkivalta, avioliitto useamman kumppanin kanssa tai vaikkapa eläimiin sekaantuminen, vaikka näillä on tietysti aste-eroja. On kuitenkin täysin selvää, että jokainen on joskus syyllistynyt Raamatussa kiellettyihin asioihin. Eri ihmisillä on luonteensa ja henkilöhistoriansa takia alttius eri synteihin. Jollakulla on taipumus väkivaltaiseen käyttäytymiseen, jollakulla valehteluun, jollakulla kateuteen ja jollakulla homoseksuaaliseen käyttäytymiseen. Teologian maisterin ja entisen homoseksuaalin<ref name="Puonti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=03/2005&id=55ac731 | Nimeke = Onko syntiä olla homo? | Tekijä = Maria Kuikka ja Juha Honkonen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = aviisi.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.12.2015 | Kieli = }} "Olen homoseksuaali taustaltani, ja olen kokenut muutosta seksuaalisuudessani terapian ja rukouksen kautta."</ref> Ari Puonnin mukaan kristilliset seurakunnat ovat tehneet väärin siinä, että ne ovat heijastaneet jokaisessa ihmisessä asuvan pahuuden johonkin "erityisen syntiseen" ryhmään ja homot ovat olleet projektiolle yleinen kohde.<ref name="">{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomas Kangasniemi | Otsikko = Kristittyjen elinehto: Kohdatkaa toiset ihmiset | Julkaisu = [https://cross-section.info/2008/88-kristittyjen-elinehto-kohdatkaa-toiset-ihmiset Cross Section] | Ajankohta = 2008 | Numero = (Erikoisnumero) | Sivut = 6 | Tunniste = ISBN 0359–0615 | Viitattu = 17.11.2016}}</ref> Synnin saa anteeksi ja meidän tulee välittää ihmisestä ja osoittaa hänelle kunnioitusta vaikka hän tekisikin syntiä. Seurakunta on syntisten sairaala, mutta itse synti ei ole hyvä asia.<br />
<br />
Raamatussa ei mainita sanaa avioliitto, mutta avioliitosta kuitenkin puhutaan miehen ja naisen välisenä ({{rp|1. Moos. 2:24}}, {{rp|Mark. 10:7-8}} ja {{rp|Ef. 5:31}}). Raamatussa esiintyy yksiavioisuuden lisäksi myös moniavioisuutta, mutta missään kohdassa sitä ei puolusteta. Vanhassa testamentissa kuningasta kielletään ottamasta monta vaimoa ({{rp|5. Moos. 17:17}}). Uudessa testamentissa seurakunnan kaitsijalta edellytetään yksiavioisuutta ({{rp|1. Tim. 3:2}} ja {{rp|Tit.1:6}}). Raamatun kanta moniavioisuuteen on siis ennemmin kielteinen kuin myönteinen.<br />
<br />
===Vanha testamentti===<br />
====Käskeekö Raamattu tappamaan homoseksiä harjoittaneet?====<br />
Vanhassa testamentissa suhtautuminen ({{rp|3. Moos. 18:22}}) miesten kanssa makaaviin miehiin vaikuttaa ankaralta, sillä näin toimiville on säädetty kuolemanrangaistus ({{rp|3. Moos. 20:13}}), joka tosin ei ole enää nykyään käytännössä voimassa Jeesuksen julistaman uuden liiton ({{rp|Luuk. 22:20}}) ansiosta, sillä Jeesuksen sovitustyö tekee Häneen uskovasta syntisestä ihmisestä Jumalle kelpaavan niin, että kuolemanrangaistus on tarpeeton (vrt. {{rp|Joh. 8:2-11}}). Kristityt eivät siis voi oikeuttaa kuolemanrangaistuksia Raamatulla, sillä kaikki syntiset ovat potentiaalisia kristittyjä.<br />
<br />
===Uusi testamentti===<br />
====Tuomitsiko Paavali vain pederastiset poika-mies -suhteet?====<br />
<br />
Homoseksuaalisuuden siunaamista on puolusteltu muun muassa sillä, ettei apostoli Paavali tuntenut tasa-arvoisia homosuhteita, vaan ainoastaan pederastiasuhteita, joissa vanhempi mies piti nuorempaa poikaa rakastajanaan. Paavali mainitsee 1. Korinttilaiskirjeessä homoseksin yhteydessä kaksi kreikan sanaa: ''arsenekoites'' ja ''malakoi'' (monikkomuodot).<br />
<br />
{{Quotation| {{rp|1. Kor 6:9-11}}: ''ē ouk oidate oti adikoi theou basileian ou klēronomēsousin mē planasthe oute '''pornoi''' oute eidōlolatrai oute moichoi oute '''malakoi oute arsenokoitai''' oute kleptai oute pleonektai ou methusoi ou loidoroi ouch arpages basileian theou klēronomēsousin kai tauta tines ēte alla apelousasthe alla ēgiasthēte alla edikaiōthēte en tō onomati tou kuriou [ēmōn] iēsou christou kai en tō pneumati tou theou ēmōn'' <br />
<br><br />
<br> 'Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole '''siveettömyyden''' harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät '''miesten kanssa makaavat miehet''', eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta.'}}<br />
<br />
''Arsenekoites'' tarkoittaa miehen kanssa makaavaa miestä. Sanaa ei löydy kreikkalaisesta kirjallisuudesta ennen Paavalia ja David F. Wright mukaan<ref name="isbn0-687-02279-7">{{cite book<br />
|author=Gagnon, Robert M.<br />
|authorlink=<br />
|editor=<br />
|others=<br />
|title=The Bible and homosexual practice: texts and hermeneutics<br />
|edition=<br />
|language=<br />
|publisher=Abingdon Press<br />
|location=Nashville [Tenn.]<br />
|year=2001<br />
|origyear=<br />
|pages= s.315<br />
|quote=<br />
|isbn=0-687-02279-7<br />
|oclc=<br />
|doi=<br />
|url=<br />
|accessdate=<br />
}}</ref> se onkin johdettu Septuagintan pohjalta homoseksin kieltävistä Mooseksen kirjan jakeista:<br />
{{Quotation|{{rp|3. Moos.18:22}}: ''kai meta '''arsenos''' ou koimethese '''koiten''' gynaikos''<br />
<br> 'Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan...'<br />
<br><br />
<br> <br />
{{rp|3. Moos.20:13}}: ''kai hos an koimethe meta '''arsenos koiten''' gynaikos''<br />
<br> <br />
'Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan...'}}<br />
<br />
Mikäli Paavali olisi halunnut korostaa tuomitsevansa vain poika-mies -suhteet, hän olisi käyttänyt sellaisia ilmauksia kuin ''paiderastes'', 'poikien rakastaja', ''paidomanes'', 'mies hulluna poikiin', ''paidophthoros'', 'poikien turmelija', tai muita sellaisia sanoja, joilla kreikkalaiset kuvasivat pederastisen suhteen osapuolia. Sitä vastoin hän käytti kaikkia miesten kanssa makaavia miehiä tarkoittavaa ''arsenokoites''-termiä.<br />
<br />
====Eheytyminen Raamatussa?====<br />
<br />
Jo aiemmin mainittu raamatunkohta voidaan tulkita niin, että Paavali tunnusti mahdollisuuden homoseksuaalin eheytymiseen:<br />
<br />
{{Quotation|{{rp|1. Kor. 6:9-11}} Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät '''miesten kanssa makaavat miehet''', eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. '''Tällaisia jotkut teistä olivat ennen''', mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta.}}<br />
<br />
==Eheytymiskokemukset==<br />
Eheytymiskokemus tarkoittaa homoseksuaalisuuden muuttumista heteroseksuaalisuudeksi hyvänä, eheyttävänä kokemuksena; tosin joissakin tapauksissa seksuaalinen kiinnostus omaa sukupuolta kohtaan ei ole täysin hävinnyt. Jopa '''Setan''' mukaan seksuaalisuus voi muuttua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Seksuaalinen suuntautuminen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = transtukipiste.fi | Julkaisija = Seta ry: Transtukipiste | Viitattu = 22.5.2017 | Kieli = suomi }}</ref> <br />
<br />
Suomessa tällaisesta kokemuksestaan ovat julkisuudessa kertoneet ainakin Amadeus Oilinki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/amadeus_oilinki_eheydyin_homosta_heteroksi | Nimeke = Amadeus Oilinki: "Eheydyin homosta heteroksi"| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Me Naiset| Ajankohta = 6.9.2013| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 7.12.2015| Kieli = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/homosta_ydinperheen_isaksi_nain_amadeus_oilingilla_menee_nyt| Nimeke = Homosta ydinperheen isäksi – näin Amadeus Oilingilla menee nyt| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Me Naiset | Ajankohta = 16.10.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 28.5.2016| Kieli = }}</ref>; Anni (nimi muutettu)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=JfPjTvTx5-U | Nimeke = Älä alistu! -- Annin tarina | Tekijä = Nuotta.com | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = youtube.com |<br />
Ajankohta = 20.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.12.2015 | Kieli = }}</ref>; Marko, Minna ja Martti (nimet muutettu)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Janne Metso | Otsikko = Viimeiset kiusaukset| Julkaisu = Image | Ajankohta = 2010 | Vuosikerta = | Numero = 2| Sivut = 50-55| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = https://drive.google.com/file/d/0B_Ar2J73GlDZMmViNTZiMGMtMTFjYy00MmYzLTkxNzItNGIxNjM0NGM1MGI5/view| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.6.2016| Lopetusmerkki = }}</ref>; Kari Marttinen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tosimies-lehti.fi/juttu413_3.html| Nimeke = Jumala eheytti homoudesta | Tekijä = Kimmo Janas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = tosimies-lehti.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.12.2015 | Kieli = }}</ref> sekä Ari Puonti<ref name="Puonti" />. Lisäksi Noora Nätkin on kokenut eheytymistä homoseksuaalisuudesta ja transsukupuolisuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://uusitie.com/koin-etten-kuulu-sukupuoleeni/ | Nimeke = "Koin etten kuulu sukupuoleeni"| Tekijä = Virpi Kurvinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = uusitie.com|Ajankohta = 27.9.2017 klo 18.30| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie| Viitattu = 6.1.2018| Kieli = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/rv-tv/eheytyminen_on_kokonaisvaltainen_asia/| Nimeke = "Eheytyminen on kokonaisvaltainen asia"| Tekijä = Ristin Voitto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ristinvoitto.fi|<br />
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2018| Kieli = }}</ref><br />
<br />
Yhdysvalloissa kuvatussa Tällaisia jotkut teistä olivat ennen (engl. ''Such Were Some of You'') -dokumenttielokuvassa 29 ihmistä kertovat eheytymiskokemuksestaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tv7.fi/vod/player/44766/| Nimeke = Tällaisia jotkut teistä olivat ennen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = tv7.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taivas TV7| Viitattu = 27.2.2016| Kieli = }}</ref> Lisäksi Aslan ry:ssä toiminut Andy Chambers -niminen brittimies on entinen homo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1305603649134| Nimeke = Eheytymisleirillä ylistetään Jumalaa ja rukoillaan "rikkinäisten" puolesta| Tekijä = Helsingin Sanomat | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = hs.fi|Ajankohta = 5.10.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat, a Sanoma company © 2016| Viitattu = 22.6.2016| Kieli = suomi }}</ref><br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== Apologetiikkawiki ===<br />
* [[Geneettiset orvot]]<br />
* [[Sukupuolietiikka]]<br />
* [[Kristillinen seksuaalietiikka]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
==== Suomeksi ====<br />
*[http://www.aitoavioliitto.fi/ Aito avioliitto ry:n sivusto]<br />
*[https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175 Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta. Sukupuolineutraali avioliitto riistää adoptiolapselta mahdollisuuden korvaavaan kokemukseen eri sukupuolta olevista vanhemmista, isästä ja äidistä. Lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana ei voi toteutua samaa sukupuolta olevien avioliitossa. Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet on huomioitu riittävällä tavalla parisuhdelaissa.]<br />
*[http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto Tapio Puolimatka: Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle asiassa Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta.]<br />
*[http://www.tv7.fi/vod/player/7628/ Pastori, teologian maisteri Ari Puonti puhuu homoseksuaalisuudesta ja kuinka Raamattu käsittelee aihetta.]<br />
*[http://www.tv7.fi/vod/player/7629/ Aslan ry:stä Ari Puonti kertoo seksuaalisesti rikkinäisille mahdollisuudesta eheytyä]<br />
*[http://elavatvedet.fi/artikkelit/ Elävät Vedet ry: Artikkelit]<br />
<br />
==== Englanniksi ====<br />
*[http://apologetics.com/blog/tbach/same-sex-marriage-challenges-and-responses/ Apologetics.com: Same Sex Marriage: Challenges and Responses/]<br />
*[https://www.str.org/topic?id=4 Stand to Reason: Resources on Ethics]<br />
*[http://www.christianitytoday.com/ct/2007/marchweb-only/112-52.0.html Christianity Today: The Rebirth of Venus]<br />
*[http://www.wnd.com/2007/07/42379/ WorldNetDaily: 'Gay'-rights leader quits homosexuality]<br />
*[http://www.narth.com/ NARTH: National association for Research & Therapy of Homosexuals]<br />
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Biology_and_sexual_orientation Wikipedia: Biology and sexual orientation]<br />
<br />
===Kirjallisuutta===<br />
====Suomeksi====<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Berger, Mario | Nimeke = [[Rakkauden uusi suunta | Rakkauden uusi suunta Kristuksen lunastava työ seksuaalisuuden alueella]] | Vuosi = 1994 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kristillinen Tervehtymiskeskus - [http://www.chcry.net/ CHC ry] Gummerus Kirjapaino Oy | Tunniste = ISBN 951-96927-2-x | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Comiskey, Andrew | Nimeke = Täyteen mieheyteen ja koko naiseksi | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Päivä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Comiskey, Andrew | Nimeke = Voimaa heikkoudessa. Eheyteen rikkinäisistä ihmissuhteista | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Päivä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Payne, Leanne | Nimeke = Parantava läsnäolo | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Päivä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Payne, Leanne | Nimeke = [[Särkynyt minäkuva | Särkynyt minäkuva - seksuaalinen eheytyminen parantavan rukouksen avulla]] | Vuosi = 1994 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kristillinen Tervehtymiskeskus - [http://www.chcry.net/ CHC ry] Gummerus Kirjapaino Oy | Tunniste = ISBN 951-96927-1-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Werner, Roland | Nimeke = Toisenlainen rakkaus. Kristitty ja homoseksuaalisuus | Vuosi = 1993 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = Kauniainen | Julkaisija = Perussanoma | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
<br />
====Englanniksi====<br />
*Pillard, Richard C.: "The Kinsey Scale: Is It Familial?" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = David P. McWhirter, Stephanie A. Sanders ja June Machover Reinisch | Nimeke = Homosexuality/Heterosexuality. Concepts of Sexual Orientation | Vuosi = 1990 | Kappale = | Sivu = 88-100 | Selite = The Kinsey Institute Series, 2. vsk | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Oxford University Press | Tunniste = ISBN 978-0195052053 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*Ovesey, Lionel ja Woods, Sherwyn M.: "Pseudohomosexuality and Homosexuality in Men: Psychodynamics as a Guide to Treatment" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Marmor, Judd | Nimeke = Homosexual Behavior | Vuosi = 1980 | Kappale = | Sivu = 325-341| Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Basic Books Inc. | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*Marmor, Judd: "Overview: The Multiple Roots of Homosexual Behavior" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Marmor, Judd | Nimeke = Homosexual Behavior | Vuosi = 1980 | Kappale = | Sivu = 325-341| Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Basic Books Inc. | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Cohen, Richard | Nimeke = Coming Out Straight. Understanding and Healing Homosexuality | Julkaisija = Winchester, VA. USA: Oakhill Press | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ari Puonti | Nimeke = Homoseksuaalisuus - hämmennyksestä selkeyteen | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uusi tie | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ari Puonti | Nimeke = Suhteesta Siunaukseen – Homoseksuaalisuus, terapeuttinen sielunhoito ja Raamattu | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uusi tie| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = [[Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin]] | Vuosi = 2015 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uusi tie | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = [[Yhteiskuntakoe lapsilla?]] | Vuosi = 2016 | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuva ja Sana | Tunniste = ISBN 978-951-585-315-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
{{Seksuaalietiikka}}<br />
<br />
[[Luokka:Seksuaalietiikka]] [[Luokka:Lukusuositukset]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Todennettavuusehto&diff=12858
Todennettavuusehto
2023-01-21T16:32:11Z
<p>Samuli Koivisto: /* Rudolf Carnap */ mallinefix</p>
<hr />
<div>[[wp:Looginen empirismi|Loogisen empirismin]] perusajatus on ns. '''todennettavuusehto''' eli '''verifikaatioperiaate'''. Sen mukaan lauseen merkitys riippuu sen testattavuudesta, ja lauseet, jotka eivät ole joko havaintojen tai loogisen analyysin kautta testattavissa, ovat vailla merkitystä.<br />
<br />
Todennettavuusehdosta on erivahvuisia versioita. Vahvimman mukaan lauseen merkitys on sama kuin menetelmä sen testaamiseksi. Lievemmän version mukaan lause on merkityksellinen, mikäli se on periaatteessa mahdollista testata.<br />
<br />
== Todennettavuusehdon sovellus Jumalaan ==<br />
<br />
Yhden todennettavuusehdolle annetun tulkinnan mukaan Jumalasta ei ole ollenkaan mahdollista puhua, joten ei myöskään ole mahdollista rakentaa argumentteja, jota antavat järkisyitä uskoa hänen olemassaoloonsa. Tämän käsityksen mukaan Jumalasta ei voida sanoa mitään mielekästä. Uskonnolliset käsitykset eivät ole ollenkaan mielekkäitä, jos niille ei voida löytää empiiristä tukea tai jollei niitä ole mahdollista osoittaa epätosiksi vetoamalla empiirisiin tosiasioihin.<br />
<br />
=== Soveltajia ja sovelluksia ===<br />
<br />
==== 1700-luku: David Hume ====<br />
<br />
Ennen loogisia empiristejä jo skottilainen filosofi '''David Hume''' (1711–1776) on puolustanut tämänsuuntaista näkemystä: <br />
<br />
{{sitaatti|Jos otamme käsiimme minkä tahansa teoksen, joka käsittelee esimerkiksi jumaluusoppia tai metafysiikkaa, kysykäämme: Onko siinä abstraktia päättelyä lukumääristä tai numeroista? Ei. Onko siinä mitään kokeellista päättelyä tosiasioista tai olemassaolosta? Ei. Heitä se sitten liekkeihin: sillä siinä ei voi olla mitään muuta kuin hienostelevaa sanailua ja harhakuvitelmia.|Hume<ref name="Humeref">{{Kirjaviite | Tekijä = Hume, David | Nimeke = An Enquiry Concerning Human Understanding | Julkaisija = Oxford: Clarendon Press | Vuosi = 1975 | Selite = Toim. L. A. Selby-Bigge, 3rd editon | Sivu = 165 }}</ref>}}<br />
<br />
==== 1900-luku: positivistit ====<br />
<br />
Yksi tapa perustella väitettä, jonka mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä, on käyttää perustana ns. todennettavuusehtoa (verifikaatiokriteeriä), jonka [[wp:positivismi|positivistiset]] tieteenfilosofit esittivät 1900-luvun alkupuoliskolla. Sen mukaan kaikki mielekkäät väitteet ovat empiirisesti todennettavia: niiden totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintoihin perustuvan kokemuksen avulla. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen niiden merkitystä ei voi edes ymmärtää. Uskonnolliset uskomukset ovat tämän käsityksen mukaan vailla mieltä, koska ei ole olemassa mitään perusteita, joiden avulla olisi mahdollista ratkaista niiden totuus tai epätotuus.<br />
<br />
===== Rudolf Carnap =====<br />
<br />
'''Rudolf Carnap''' (1891–1970) sovelsi tätä kriteeriä puheeseen Jumalasta: <br />
<br />
{{sitaatti|Kun sanaa "Jumala" käytetään metafyysisessä merkityksessä, se viittaa johonkin sellaiseen, mikä on kokemuksen tavoittamattomissa. Sanasta on tietoisesti poistettu viittaus fyysiseen olentoon tai henkiseen olentoon, joka olisi läsnä fysikaalisessa. Ja kun sille ei anneta uutta merkitystä, se on merkityksetön.|Carnap<ref>Carnap, Rudolf: ''The Elimination of Metaphysics Through Logical analysis of Language'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Ayer A. J. (toim.) | Nimeke = Logical Positivism | Julkaisija = Glencoe, Ill.: Greenwood Press | Vuosi = 1959 | Sivu = 63 }}</ref>}}<br />
<br />
===== Alfred Ayer =====<br />
<br />
Toinen esimerkki loogisten positivisten tavasta käsitellä Jumalan olemassaoloa on '''A. J. Ayer'''in (1910-1989) lausuma kirjassa ''Language, Truth and Logic'':<br />
<br />
{{sitaatti|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä.|Ayer<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ayer A. J. | Nimeke = Language, Truth and Logic | Julkaisija = 2nd edn. London: Gollanz | Vuosi = 1946 | Sivu = 115 }}</ref>}}<br />
<br />
Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta: <br />
<br />
{{sitaatti|1. Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. <br />
2. Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.}}<br />
<br />
Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:<br />
<br />
{{sitaatti|3. On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.|Davies<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Davies, Brian | Nimeke = An Introduction to the Philosophy of Religion | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Selite = Third editon | Vuosi = 2004 | Sivu = 24 }}</ref>}}<br />
<br />
=== Soveltamisen kritiikkiä ===<br />
<br />
==== Ehto silpoo tieteen ja kumoaa itsensä ====<br />
<br />
Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos verifikaatiokriteeriä sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Sitä paitsi itse verifikaatiokriteeriä on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. <br />
<br />
On tärkeää muistaa, että positivistit kohtasivat suurimmat ongelmansa juuri pyrkiessään erottamaan tieteellisiä uskomuksia ei-tieteellisistä tai mielekkäitä uskomuksia ei-mielekkäistä. He joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan verifikaatioperiaatetta, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita<ref>Smart, Patricia: The Concept of Indoctrination, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Langford, Glen & O'Connor D. J. (toim.) | Nimeke = New Essays in the Philosophy of Education | Julkaisija = London: Routledge & Kegan Paul | Vuosi = 1973 | Sivu = 41 }}</ref>.<br />
<br />
==== Richard Swinburnen kritiikki ====<br />
<br />
'''Richard Swinburne''' (1934–) antaa esimerkin täysin ymmärrettävästä väitteestä, jota ei ole mahdollista empiirisesti todistaa. <br />
<br />
{{sitaatti|Ihminen voi ymmärtää lauseen 'ennen kuin maan päällä oli ihmisiä tai järjellisiä olentoja, maa oli merien peittämä', vaikka ihmisellä ei olisi mitään käsitystä siitä, millainen geologinen todistusaineisto tukee tällaista väitettä tai puhuu sitä vastaan, tai mitään käsitystä siitä, miten hän voisi perustella sen, että tietty geologinen todistusaineisto tukee kyseistä väitettä tai puhuu sitä vastaan.|Swinburne<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Swinburne, Richard | Nimeke =The Coherence of Theism | Julkaisija = Oxford: Clarendon Press | Selite = Revised edition | Vuosi = 1993 | Sivu = 28 ss. }}</ref>}}<br />
<br />
=== Falsifikationismi ===<br />
<br />
Väitteiden mielekkyyden kriteerinä voidaan myös käyttää kysymystä siitä, onko väitettä mahdollista osoittaa epätodeksi (falsifioida). Yksi tapa luonnehtia uskonnollisia uskomuksia on määritellä ne uskomuksiksi, joita ei periaatteessakaan ole mahdollista osoittaa epätosiksi. Tätä pidetään ratkaisevana puutteena, koska se merkitsee sitä, että uskomukset on suojattu empiiriseltä testaukselta. Jos ne olisivat mielekkäitä, niitä ei tarvitsisi suojata keinotekoisesti, vaan ne voitaisiin päinvastoin altistaa empiiriselle testaukselle.<br />
<br />
'''[[William Lane Craig]]in''' mukaan falsifikaatiokriteeri on jotakuinkin hylätty nykyfilosofiassa, koska on helppo löytää väitelauseita, joiden totuus on ilmeinen muttei falsifioitavissa. <br />
{{Quotation|Esimerkiksi väitelause ''"Minä olen olemassa"'' ei ole falsifioitavissa. Voidaksesi osoittaa todeksi vastaväitteen ''"Minä en ole olemassa"'' sinun on oltava olemassa, joten vastaväite on itsensä kumoava. Väite ei siis ole falsifioitavissa, mutta se on kuitenkin merkityksellinen. | Craig| 16.4.2012| Can the Universe Exist Without God?}}<br />
<br />
==== Tieteenfilosofia: Karl Popper ====<br />
<br />
Tätä ns. falsifikaatiokriteeriä puolusti tieteenfilosofiassa esimerkiksi '''Karl Popper''' (1902–1994). Hän piti tällä perusteella sekä '''Marx'''in taloustiedettä että '''Freud'''in psykoanalyysia valetieteellisinä. Ne eivät ole vakavasti otettavia teorioita, koska niitä ei voi falsifioida, osoittaa epätosiksi. Ne olisivat tämän käsityksen mukaan samassa luokassa kuin uskonnolliset uskomukset.<br />
<br />
==== Uskontokritiikki ====<br />
<br />
Tätä näkemystä on sovellettu myös uskonnollisiin uskomuksiin ja on väitetty, että uskonnolliset uskomukset eivät ole tavallisia tietoväitteitä, jotka voitaisiin periaatteessa altistaa empiiriselle testaukselle. Ne eivät ole hypoteeseja, mielipiteitä, näkemyksiä, jotka saattaisivat mahdollisesti olla tosia tai todennäköisiä. Empiirisellä todistusaineistolla ei tämän näkemyksen mukaan ole merkitystä uskonnollisten uskomusten hyväksymiselle. Vaikka uskonnolliset väitteet näyttävätkin viittaavan todellisuuteen, ne ovat itse asiassa ilmausta elämäntavasta tai tavasta arvioida elämää.<br />
<br />
==== Uskontokritiikin kritiikki ====<br />
<br />
Viimeaikaisessa uskonnonfilosofiassa on kuitenkin yhä enemmän tuotu esille sitä, että uskonnollinen havainto voi muodostaa oikeutuksen uskonnollisille uskomuksille. Niinpä on pyritty perustelemaan käsitystä, jonka mukaan uskonnollisia uskomuksia on mahdollista todentaa kokemuksen pohjalta ja niitä on mahdollista osoittaa epätodeksi kokemuksen pohjalta. Lisäksi on olemassa monia argumentteja, joissa vedotaan joihinkin empiirisiin tosiasioihin ja pidetään Jumalan olemassaoloa parhaana selityksenä tietyille empiirisen todellisuuden piirteille.<br />
<br />
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:UTM-kansi-001.jpg|30px]]<br />
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Usko, tieto ja myytit]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY ''Can the Universe Exist Without God?''] – [[William Lane Craig]]in keskustelutilaisuus professori [[Kari Enqvist]]in kanssa Helsingin yliopistolla 16.4.2012.<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}<br />
<br />
{{Tieteenfilosofia}}<br />
<br />
[[Luokka:Tieteenfilosofia]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Todennettavuusehto&diff=12857
Todennettavuusehto
2023-01-21T16:31:23Z
<p>Samuli Koivisto: /* 1700-luku: David Hume */ viitefix</p>
<hr />
<div>[[wp:Looginen empirismi|Loogisen empirismin]] perusajatus on ns. '''todennettavuusehto''' eli '''verifikaatioperiaate'''. Sen mukaan lauseen merkitys riippuu sen testattavuudesta, ja lauseet, jotka eivät ole joko havaintojen tai loogisen analyysin kautta testattavissa, ovat vailla merkitystä.<br />
<br />
Todennettavuusehdosta on erivahvuisia versioita. Vahvimman mukaan lauseen merkitys on sama kuin menetelmä sen testaamiseksi. Lievemmän version mukaan lause on merkityksellinen, mikäli se on periaatteessa mahdollista testata.<br />
<br />
== Todennettavuusehdon sovellus Jumalaan ==<br />
<br />
Yhden todennettavuusehdolle annetun tulkinnan mukaan Jumalasta ei ole ollenkaan mahdollista puhua, joten ei myöskään ole mahdollista rakentaa argumentteja, jota antavat järkisyitä uskoa hänen olemassaoloonsa. Tämän käsityksen mukaan Jumalasta ei voida sanoa mitään mielekästä. Uskonnolliset käsitykset eivät ole ollenkaan mielekkäitä, jos niille ei voida löytää empiiristä tukea tai jollei niitä ole mahdollista osoittaa epätosiksi vetoamalla empiirisiin tosiasioihin.<br />
<br />
=== Soveltajia ja sovelluksia ===<br />
<br />
==== 1700-luku: David Hume ====<br />
<br />
Ennen loogisia empiristejä jo skottilainen filosofi '''David Hume''' (1711–1776) on puolustanut tämänsuuntaista näkemystä: <br />
<br />
{{sitaatti|Jos otamme käsiimme minkä tahansa teoksen, joka käsittelee esimerkiksi jumaluusoppia tai metafysiikkaa, kysykäämme: Onko siinä abstraktia päättelyä lukumääristä tai numeroista? Ei. Onko siinä mitään kokeellista päättelyä tosiasioista tai olemassaolosta? Ei. Heitä se sitten liekkeihin: sillä siinä ei voi olla mitään muuta kuin hienostelevaa sanailua ja harhakuvitelmia.|Hume<ref name="Humeref">{{Kirjaviite | Tekijä = Hume, David | Nimeke = An Enquiry Concerning Human Understanding | Julkaisija = Oxford: Clarendon Press | Vuosi = 1975 | Selite = Toim. L. A. Selby-Bigge, 3rd editon | Sivu = 165 }}</ref>}}<br />
<br />
==== 1900-luku: positivistit ====<br />
<br />
Yksi tapa perustella väitettä, jonka mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä, on käyttää perustana ns. todennettavuusehtoa (verifikaatiokriteeriä), jonka [[wp:positivismi|positivistiset]] tieteenfilosofit esittivät 1900-luvun alkupuoliskolla. Sen mukaan kaikki mielekkäät väitteet ovat empiirisesti todennettavia: niiden totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintoihin perustuvan kokemuksen avulla. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen niiden merkitystä ei voi edes ymmärtää. Uskonnolliset uskomukset ovat tämän käsityksen mukaan vailla mieltä, koska ei ole olemassa mitään perusteita, joiden avulla olisi mahdollista ratkaista niiden totuus tai epätotuus.<br />
<br />
===== Rudolf Carnap =====<br />
<br />
'''Rudolf Carnap''' (1891–1970) sovelsi tätä kriteeriä puheeseen Jumalasta: <br />
<br />
{{sitaatti|Kun sanaa "Jumala" käytetään metafyysisessä merkityksessä, se viittaa johonkin sellaiseen, mikä on kokemuksen tavoittamattomissa. Sanasta on tietoisesti poistettu viittaus fyysiseen olentoon tai henkiseen olentoon, joka olisi läsnä fysikaalisessa. Ja kun sille ei anneta uutta merkitystä, se on merkityksetön.Carnap<ref>Carnap, Rudolf: ''The Elimination of Metaphysics Through Logical analysis of Language'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Ayer A. J. (toim.) | Nimeke = Logical Positivism | Julkaisija = Glencoe, Ill.: Greenwood Press | Vuosi = 1959 | Sivu = 63 }}</ref>}}<br />
<br />
===== Alfred Ayer =====<br />
<br />
Toinen esimerkki loogisten positivisten tavasta käsitellä Jumalan olemassaoloa on '''A. J. Ayer'''in (1910-1989) lausuma kirjassa ''Language, Truth and Logic'':<br />
<br />
{{sitaatti|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä.|Ayer<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ayer A. J. | Nimeke = Language, Truth and Logic | Julkaisija = 2nd edn. London: Gollanz | Vuosi = 1946 | Sivu = 115 }}</ref>}}<br />
<br />
Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta: <br />
<br />
{{sitaatti|1. Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. <br />
2. Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.}}<br />
<br />
Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:<br />
<br />
{{sitaatti|3. On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.|Davies<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Davies, Brian | Nimeke = An Introduction to the Philosophy of Religion | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Selite = Third editon | Vuosi = 2004 | Sivu = 24 }}</ref>}}<br />
<br />
=== Soveltamisen kritiikkiä ===<br />
<br />
==== Ehto silpoo tieteen ja kumoaa itsensä ====<br />
<br />
Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos verifikaatiokriteeriä sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Sitä paitsi itse verifikaatiokriteeriä on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. <br />
<br />
On tärkeää muistaa, että positivistit kohtasivat suurimmat ongelmansa juuri pyrkiessään erottamaan tieteellisiä uskomuksia ei-tieteellisistä tai mielekkäitä uskomuksia ei-mielekkäistä. He joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan verifikaatioperiaatetta, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita<ref>Smart, Patricia: The Concept of Indoctrination, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Langford, Glen & O'Connor D. J. (toim.) | Nimeke = New Essays in the Philosophy of Education | Julkaisija = London: Routledge & Kegan Paul | Vuosi = 1973 | Sivu = 41 }}</ref>.<br />
<br />
==== Richard Swinburnen kritiikki ====<br />
<br />
'''Richard Swinburne''' (1934–) antaa esimerkin täysin ymmärrettävästä väitteestä, jota ei ole mahdollista empiirisesti todistaa. <br />
<br />
{{sitaatti|Ihminen voi ymmärtää lauseen 'ennen kuin maan päällä oli ihmisiä tai järjellisiä olentoja, maa oli merien peittämä', vaikka ihmisellä ei olisi mitään käsitystä siitä, millainen geologinen todistusaineisto tukee tällaista väitettä tai puhuu sitä vastaan, tai mitään käsitystä siitä, miten hän voisi perustella sen, että tietty geologinen todistusaineisto tukee kyseistä väitettä tai puhuu sitä vastaan.|Swinburne<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Swinburne, Richard | Nimeke =The Coherence of Theism | Julkaisija = Oxford: Clarendon Press | Selite = Revised edition | Vuosi = 1993 | Sivu = 28 ss. }}</ref>}}<br />
<br />
=== Falsifikationismi ===<br />
<br />
Väitteiden mielekkyyden kriteerinä voidaan myös käyttää kysymystä siitä, onko väitettä mahdollista osoittaa epätodeksi (falsifioida). Yksi tapa luonnehtia uskonnollisia uskomuksia on määritellä ne uskomuksiksi, joita ei periaatteessakaan ole mahdollista osoittaa epätosiksi. Tätä pidetään ratkaisevana puutteena, koska se merkitsee sitä, että uskomukset on suojattu empiiriseltä testaukselta. Jos ne olisivat mielekkäitä, niitä ei tarvitsisi suojata keinotekoisesti, vaan ne voitaisiin päinvastoin altistaa empiiriselle testaukselle.<br />
<br />
'''[[William Lane Craig]]in''' mukaan falsifikaatiokriteeri on jotakuinkin hylätty nykyfilosofiassa, koska on helppo löytää väitelauseita, joiden totuus on ilmeinen muttei falsifioitavissa. <br />
{{Quotation|Esimerkiksi väitelause ''"Minä olen olemassa"'' ei ole falsifioitavissa. Voidaksesi osoittaa todeksi vastaväitteen ''"Minä en ole olemassa"'' sinun on oltava olemassa, joten vastaväite on itsensä kumoava. Väite ei siis ole falsifioitavissa, mutta se on kuitenkin merkityksellinen. | Craig| 16.4.2012| Can the Universe Exist Without God?}}<br />
<br />
==== Tieteenfilosofia: Karl Popper ====<br />
<br />
Tätä ns. falsifikaatiokriteeriä puolusti tieteenfilosofiassa esimerkiksi '''Karl Popper''' (1902–1994). Hän piti tällä perusteella sekä '''Marx'''in taloustiedettä että '''Freud'''in psykoanalyysia valetieteellisinä. Ne eivät ole vakavasti otettavia teorioita, koska niitä ei voi falsifioida, osoittaa epätosiksi. Ne olisivat tämän käsityksen mukaan samassa luokassa kuin uskonnolliset uskomukset.<br />
<br />
==== Uskontokritiikki ====<br />
<br />
Tätä näkemystä on sovellettu myös uskonnollisiin uskomuksiin ja on väitetty, että uskonnolliset uskomukset eivät ole tavallisia tietoväitteitä, jotka voitaisiin periaatteessa altistaa empiiriselle testaukselle. Ne eivät ole hypoteeseja, mielipiteitä, näkemyksiä, jotka saattaisivat mahdollisesti olla tosia tai todennäköisiä. Empiirisellä todistusaineistolla ei tämän näkemyksen mukaan ole merkitystä uskonnollisten uskomusten hyväksymiselle. Vaikka uskonnolliset väitteet näyttävätkin viittaavan todellisuuteen, ne ovat itse asiassa ilmausta elämäntavasta tai tavasta arvioida elämää.<br />
<br />
==== Uskontokritiikin kritiikki ====<br />
<br />
Viimeaikaisessa uskonnonfilosofiassa on kuitenkin yhä enemmän tuotu esille sitä, että uskonnollinen havainto voi muodostaa oikeutuksen uskonnollisille uskomuksille. Niinpä on pyritty perustelemaan käsitystä, jonka mukaan uskonnollisia uskomuksia on mahdollista todentaa kokemuksen pohjalta ja niitä on mahdollista osoittaa epätodeksi kokemuksen pohjalta. Lisäksi on olemassa monia argumentteja, joissa vedotaan joihinkin empiirisiin tosiasioihin ja pidetään Jumalan olemassaoloa parhaana selityksenä tietyille empiirisen todellisuuden piirteille.<br />
<br />
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:UTM-kansi-001.jpg|30px]]<br />
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Usko, tieto ja myytit]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY ''Can the Universe Exist Without God?''] – [[William Lane Craig]]in keskustelutilaisuus professori [[Kari Enqvist]]in kanssa Helsingin yliopistolla 16.4.2012.<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}<br />
<br />
{{Tieteenfilosofia}}<br />
<br />
[[Luokka:Tieteenfilosofia]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Yliluonnollinen&diff=12856
Yliluonnollinen
2023-01-03T06:33:16Z
<p>Samuli Koivisto: /* Ivor Grattan-Guinness */ lehtiviite-malline, hajonneen linkin korjaus (hajonnut linkki poistettu 2017, mutta nyt korjattuna palautettu viitteisiin)</p>
<hr />
<div>Yliluonnollisella tarkoitetaan yleensä [[Luonnonlaki|luonnolaeista]] riippumatonta, [[AW:S#luonnontiede|luonnontieteellisesti]] selittämätöntä ja normaalin tai [[AW:S#luonnollinen|luonnollisen]] rajat ylittävää. Sillä viitataan toisaalta myös selittämättömään, outoon tai [[AW:S#paranormaali|paranormaaliin]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. (Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Yliluonnollisten asioiden ajatellaan usein tapahtuvan jonkin persoonallisen hengen tai muun "tuonpuoleisuuden", eli yliluonnollisen todellisuuden vaikutuksesta.<br />
<br />
''Supernaturalismi'' eli [[AW:S#supranaturalismi|supranaturalismi]] ([[wp:latina|lat.]] super = yläpuolella, ''supra'' = yläpuolella, yli-) tarkoittaa todellisuuskäsitystä, jonka mukaan todellisuus jakaantuu kahteen osaan, toiseen kuuluvat luonnolliset tapahtumat ja ilmiöt, toiseen yliluonnolliset.<ref name="et">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682078 | Nimeke=Lukion elämänkatsomustieto 2: Todellisuus ja todellisuuskäsitys | Tekijä=Erkki Hartikainen (toim.) | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Erkki Hartikainen | Viitattu=20.8.2007 | Kieli= }}</ref><br />
<br />
== Yliluonnolliset ilmiöt, anomaliat ja paranormaalit ilmiöt ==<br />
<br />
Yliluonnollisten ilmiöiden määrittely ei aina ole yksiselitteistä, ja niiden erottaminen esimerkiksi [[AW:S#paranormaali|paranormaaleista]] ilmiöistä tai tieteellisistä [[AW:S#anomalia|anomalioista]] edellyttää yliluonnollisen tarkempaa määrittelyä. Yliluonnolliset ilmiöt eivät tietenkään saa johtua tuntemattomista luonnollisista ilmiöistä, kuten tuntemattomista luonnonlaeista. Tämän takia yliluonnollisen määritelmän tulee sulkea pois piiristään tieteelliset anomaliat.<br />
<br />
Anomalialla tarkoitetaan yleensä säännönmukaista poikkeavuutta nykytieteen yleisestä säännöstä. Nykyiset [[AW:S#teoria|teoriat]] eivät siis ennusta ilmiötä, eikä myöskään arkikokemus tee odotuksia sen käyttäytymisestä. Anomaliat ovat siis lainomaisesti toimivia ilmiöitä, joita ohjaavia luonnonlakeja ei vain tunneta.<br />
<br />
Paranormaali ilmiö puolestaan määritellään yleensä ilmiöksi, joka ei ole selitettävissä tekemättä tieteeseen mittavia muutoksia, ja joka rikkoo samalla arkikokemuksen mukaista tietoa asioiden ja esineiden mahdollisuuksista. Yliluonnolliset ilmiöt voidaankin nähdä paranormaalien ilmiöiden osajoukkona. <br />
<br />
Yliluonnollinen määritellään ApologetiikkaWikissä seuraavasti: {{Lainaus|Luonnossa jatkuvasti vallitsevista lainalaisuuksista ja suljettujen kausaalisten tapahtumien vaikutuksista riippumaton olento tai ilmiö, jolla itsellään on kuitenkin kausaalisia vaikutuksia.}}<br />
<br />
== Ihmeet ==<br />
{{Pääartikkeli|[[Ihme]]}}<br />
<br />
Ihmeellä tarkoitetaan käytännössä yliluonnollista ilmiötä. Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''a priori'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (välttämättä) voida kokeellisesti testata. Myöskään suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida kehittää testejä täysin vastaavia hypoteesejä, eivätkä ne ole ennakoitavissa koska ne eivät noudata mitään yksiselitteisiä lakeja.<br />
<br />
==Yliluonnollisten ilmiöiden tutkimuksen taustafilosofiasta==<br />
<br />
Koska uskonnolliset ihmeet määritellään uskovaisten taholta persoonallisen olennon tekemiksi, niiden tutkimiseen on loogista soveltaa persoonallisten olentojen toimintaa tutkivia menetelmiä. Tässä mielessä on kyseenalaista suorittaa laboratoriotutkimuksia, jotka toki monien [[AW:S#fysikaalinen|fysikaalisten]] ilmiöiden tutkimisessa ovat kiistattoman verrattomia. Kokeellinen simulaatio ei näin ollen ole tutkimusmenetelmänä tässä yhteydessä validi. Jos taas esimerkiksi [[AW:S#telekineesi|telekineesissä]] olisi kysymys jonkinlaisesta magneettikenttiin vaikuttamisesta tai aivoista lähtevästä radiosäteilystä, tätä olisi mielekästä tutkia luonnontieteellisin koejärjestelyin.<br />
<br />
Kristillisen tulkinnan mukaan telekineesissä on kysymys aineettomien persoonien<ref>enkelien, demonien tai Jumalan</ref> toiminnasta, joka määräytyy tiettyjen persoonallisten motiivien ja intentioiden mukaan. Kysymys ei siis ole ”tuntemattomista luonnonlaeista”, vaan persoonien toiminnasta, johon sisältyy voimakas indeterministinen luonne. Juuri tämä tekijä on ongelmana mm. James Randin haasteessa, siinähän paranormaalin ilmiön valvotuissa olosuhteissa osoittavalle henkilölle luvataan yli miljoonan dollarin palkinto. Paranormaaleita ilmiöitä tuntemattomina luonnonlakeina pitäville tämä ”toistamattomuuskyky” ehkä on ongelmallinen, mutta ei kristitylle. Kristillistä hypoteesia pitäisikin tutkia nimenomaan posteriorisesta näkökulmasta käsin. Tällöin tutkimusmenetelmät vaihtuvat empiiris-luonnontieteellisistä historiallisiin.<br />
<br />
[[Okkultismi]]in perehtyneet amerikkalaistutkijat John Weldon ja John Ankerberg ovat puolustaneet käsitystä erilaisten paranormaalien ilmiöiden ”persoonallisesta luonteesta” eli kristillistä käsitystä, jonka mukaan näiden ilmiöiden taustalla on yleensä aineettomia persoonia eli henkiä.<ref>Weldon John & John Ankerberg (1996) The Encyclopedia of New Age Beliefs, Harvest House, Grand Rapids, kirjoittajilta Cult Watch, Harvest House</ref> Esimerkiksi entinen spiritisti Raphael Gasson kertoi henkien haluttomuudesta alistua testattavaksi ja muusta temppuilusta.<ref>Gasson R (1966), Challenging Counterfeit, Logos, Springfield</ref> Tätä huijausten ja aitojen ilmiöiden sekaista suhdetta ovat pohtineet useat okkultismin kanssa tekemisissä olleet henkilöt. Joe Doez perehtyi filippiiniläisiin henkiparantajiin ja ihmetteli sitä, miksi nämä välillä huijasivat ja välillä "toimivat aidosti".<ref>Folz Joe (1981) Psychic Healers of the Philippines, Logos, Plainfield</ref> Erään meksikolaisen henkiparantajan apulaisena toiminut Johanna Michaelsson ihmetteli niinikään tätä "ailahtelua".<ref>Michaelsson Johanna (1982) Beutiful Side of Evil, Harvest House, Eugene, Oregon</ref> [[Matti Kankaanniemi]] on käsitellyt yhtä tapausta artikkelissaan [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]], jonka hän katsoo selittyvän "henki-teorian" puitteissa varsin hyvin.<ref>Matti Kankaanniemi on käsitellyt aihetta tarkemmin 2007 kirjoittamassaan kirjassa [[Voimat vastakkain (kirja)|Voimat vastakkain]], jonka hän kirjoitti yhdessä ex-saatananpalvoja Päivi Niemen kanssa.</ref><br />
<br />
Vähintäänkin voidaan todeta, että ilmiöiden luonne vaikuttaa monessa suhteessa persoonalliselta, johtui tämä sitten ihmisten taipumuksesta personoida outoja ilmiöitä tai ontologisesta henkien olemassaolosta.<ref>Psykoanalyyttisesta possession tulkinnasta kts. Lietaer Hugo and Jozef Corveleyn ”Psychoanalytical Interpretation of the Demoniacal Possession and the Mystical Development of Sister Jeanne des Anges From Loudun (1605-1665)” International Journal for the Psychology of Religion, Vol 5, No 4, 1995, ss. 259-276</ref> Tällä perusteella voidaan pohtia, ovatko sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät ”kovien luonnontieteiden" menetelmiä validimpia mahdollisesti yliluonnollisten ilmiöiden tutkimiseen &ndash; ainakin, mikäli kristillistä näkemystä halutaan lähestyä tieteen menetelmin.<br />
<br />
Jos kysymystä ihmeiden tutkimuksesta ajattelee esimerkiksi helluntailaisen käytännön teologian puitteissa, käsitys ”kovan luonnontieteen” menetelmien epävalidiudesta vahvistuu edelleen. Helluntailaisessa esirukouskulttuurissa korostus on Jumalan toiminnassa eikä esirukoilijan kyvyssä parantaa. Näin ollen rukoustapahtumaan liittyy jo perusoletuksena ”onnistumisen satunnaisuus”. Näin kutakin tapausta tulee tutkia omana tapahtumanaan.<ref>Rukouspalvelijan ajattelutapaan johdattaa Riihimäen pro gradu työ: Riihimäki Sirpa 1997, Tänään täällä paranee joku – Suomalaisen rukousparantamisen folkloristista tarkastelua, Jyväskylän yliopistopaino</ref><br />
<br />
==Matti A. Miettinen ja ihmeparaneminen==<br />
<br />
Varsin usein Suomessa vapaa-ajattelijat ja muut argumentoivat ei-kristityt viittaavat lääketieteen tohtori Matti A. Miettisen väitöskirjaan, jossa hän tutki Niilo Yli-Vainion toiminnan yhteydessä uskonnollisen parantumisen kokeneita suomalaisia.<ref>Miettinen Matti A. (1990) Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellispsykologisesta näkökulmasta, Kirkon tutkimuskeskus, Sarja A, Nro 51,</ref> Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus ei ollut, kuten Miettinen itse toteaa, ihmeiden kumoaminen tai vahvistaminen, vaan uskonnollisen parantamistoiminnan tarkastelu.<ref>Miettinen Matti A. (1990) Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellispsykologisesta näkökulmasta, Kirkon tutkimuskeskus, Sarja A, Nro 51, s. 29</ref> Miettisen tutkimus on perusteellisesti ja huolellisesti tehty, kuten väitöskirjalta sopii odottaakin. Tutkimuksen kyvystä selittää uskonnollisen parantumisen ilmiötä nousee kuitenkin joitakin kysymyksiä.<br />
<br />
===Miettisen metodi tieteenfilosofisesti luokiteltuna===<br />
En ole nähnyt yhdenkään vapaa-ajattelijan tai ateistin pohtivan Miettisen metodologian ”tieteellisyyttä”, vaikka ilmiselvästi kyseessä ei ole luonnontieteellinen tutkimus tiukimmin kategoroituna. Perustuuhan tutkimus monessa suhteessa ongelmalliseen ihmisten kerrontaan, filosofisiin kysymyksiin sairauden ja terveyden määrittelyistä, lääkäreiden tekemiin osin subjektiivisiin diagnooseihin jne. Kuitenkin tutkimus katsotaan usein ilman muuta validiksi. Hyväksymällä Miettisen tutkimuksen validiuden joudumme implisiittisesti hyväksymään ihmeparanemisten tutkimuksen tällä metodilla ylipäätään. Itse hyväksyn Miettisen metodin ja katson sen soveltamisen aiheen tutkimiseen olevan suositeltavaa. Toisaalta samaa menetelmää noudattaen esimerkiksi pyörätuoliurheilija William Kempin paranemista ilmeisesti voitaisiin pitää ”ihmeenä”. Vakavasti moottoripyöräonnettomuudessa loukkaantunut (mm. alaraajahalvaus) Kemp parani Rod Parsleyn kokouksessa 5. marraskuuta vuonna 2000, minkä hänen lääkärinsä Dino Delaportas vahvistaa.<ref>http://www.christian-faith.com/quadraplegic-healed-by-god-william-kent/</ref><br />
<br />
===Adekvaatti hoito===<br />
Miettisen mukaan 85 % tutkimuksissa esitetyistä sairauksista oli diagnosoitu ja niihin oli annettu adekvaattia hoitoa. Esimerkiksi syöpien suhteen kaikki parantuneiksi itsensä ilmoittaneet olivat saaneet hoitoa sairauteensa. Voidaan perustellusti kysyä, moniko ihminen tietää sairastavansa syöpää ilman lääkärin diagnoosia, ja lisäksi, kuinka monella sellaisella henkilöllä on syöpä, joka ei saa siihen asianmukaista hoitoa. Vaikka joku näin ollen rukoustilanteessa paranisikin syövästä, tämä saattaisi tutkimusmenetelmällisesti "selittyä" sytostaattihoidon vaikutuksella. Jatkoselvitykseen päässeistä 611 tutkittavasta henkilöstä yli 500 oli saanut asianmukaista hoitoa vaivaansa. Onko asiaintila ymmärrettävä siten, että itse asiassa ihmeen mahdollisuutta tutkittiin vain alle sadan ihmisen kohdalla?<br />
<br />
===Kysymys Lourdesin parantumisista===<br />
Miettisen lähtökohtana oli tapahtuneiden ilmiöiden tutkiminen, jolloin hän sovelsi tavallaan historiallista metodia, jota usein maailmankatsomuksellisissa keskusteluissa kritisoidaan. Miten suhtautua esimerkiksi Miettisen mainitsemiin Lourdesin ihmeisiin, jotka lääketieteellinen tutkimusryhmä on vahvistanut?<ref>Lourdesin ihmeitä tutkivan lautakunnan käyttämät kriteerit esitellään osoitteessa <nowiki>http://www.lourdes-france.org/gb/gbsb0027.htm</nowiki> . Luettelo parantuneiksi vahvistetuista on osoitteessa http://www.lourdes-france.org/upload/pdf/gb_guerisons.pdf Yksittäinen ”todistus” on 66. Parantuneeksi julistetun Mr Jean-Pierre Belyn parantuminen MS-taudista. <nowiki>http://www.lourdes-france.org/gb/gbsa0021.htm</nowiki></ref> Miten selitämme esimerkiksi kolmen MS-tautipotilaan paranemisen? Miettinen ei lähde näitä selittämään tai kumoamaan, mikä osaltaan osoittaa, että Miettinen ei ole yhden miehen ristiretkellä ihmeitä vastaan. Miettinen antaa ymmärtää, että Lourdesin ihmeitä tutkivan valiokunnan kriteerit olisivat päteviä paranemisen "ihmeluonteen" vahvistamiseksi. Tämä nouseekin olennaiseksi kysymykseksi skeptikoille: "Ovatko Lourdesin kriteerit riittäviä vahvistamaan ihmeen tapahtuneen?" Mikäli vastaus tähän on kieltävä, on koko väitettyjen ihmeiden totuudellisuuden selvittämiseltä pohja pois. Jos ei ole olemassa päteviä kriteereitä ihmeparanemisen määrittelemiseksi, ei ole mielekästä edes tutkia koko aihetta. Jos vastaus toisaalta on myöntävä, Lourdesin vahvistetut ihmeet (64 vuoteen 1978 mennessä) on jotenkin "poisselitettävä", mikäli naturalistinen maailmankatsomus halutaan säilyttää horjumattomana.<br />
<br />
==Yliluonnollisista ilmiöistä==<br />
<br />
[[Vapaa-ajattelijan käsikirja]] kommentoi yliluonnollisia ilmiöitä:<br />
<br />
{{Sitaatti|Yliluonnollisen määrittelyssä voidaan käyttää myös paranormaalin käsitettä. Ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) se on selittämätön vallitsevan tieteen valossa, 2) sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia, ja 3) se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua. Jos siihen liittyy vielä jonkinlaisia tietoisuuden tai persoonallisuuden piirteitä, kutsutaan ilmiötä parapsykologiseksi.}}<br />
<br />
{{Sitaatti|Kriittinen tutkimus osoittaa, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta. On olemassa vain väitteitä, huonoja tutkimuksia, lukuisia huijauksia ja petkutuksia ja selkeä ristiriita hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa. Tästä kertoo myös erinomainen kirja "Paholaisen asianajaja" (kts. kirjallisuusluettelo), jonka ovat kirjoittaneet asioihin perehtyneet skeptikot.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
===Ristiriita===<br />
Tässä tulee jälleen esiin antisupranaturalistiseen ennakko-oletukseen liittyvä ristiriita. Paranormaalin määritelmäksi annetaan tässä mm. se, että "sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia". Kuitenkin muutamaa riviä myöhemmin kuitataan tutkimukset parapsykologisista ilmiöistä sillä, että niillä on "selkeä ristiriita hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa". Miten ihmeessä jotain ilmiöitä "ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia" ja kuitenkaan se "ei ole ristiriidassa hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa"?<br />
<br />
===Kriittinen tutkimus ja paranormaalit ilmiöt===<br />
Matti Kankaanniemi on todennut pitävänsä erikoisena väitettä, jonka mukaan kriittinen tutkimus on osoittanut, että paranormaaleista ilmiöistä ei ole mitään näyttöä. Markkinoinnillisesta näkökulmasta on mielenkiintoista, että vapaa-ajattelija käyttää tässä niinkin voimakasta ilmausta, tieteellisemmältä kuulostavien "tutkimukset eivät anna riittävää vahvistusta..." tai "tutkimustulokset ovat epäselviä..." sijasta. Kankaanniemi on huomannut erilaisia ideologisia väittelyitä tutkiessaan, että tämänkaltainen kielenkäyttö osoittaa usein dogmaattista sitoutumista omaan käsitykseen ja kriittisten näkökulmien sulkemista [[AW:S#a priori|apriorisesti]] pois laskuista. Parapsykologista tutkimusta ja uskontososiologiaa tutkiessaan hän on tullut johtopäätökseen, että näin voimakkaita ilmauksia käyttävä ihminen ei ole rehellisesti tutustunut varsinaiseen aiheen tutkimukseen. Hän ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki aihetta tuntevat ilman muuta hyväksyisivät parapsykologiset ilmiöt tai uskoisivat niiden "toisulottuvaisuuteen", vaan että rehellinen ihminen tunnustaisi "tuntemattoman alueen" olemassaolon. Paranormaaleja ilmiöitä tutkinut suomalainen professori Leea Virtanen kirjoittaa: "...parapsykologia on tällä hetkellä kokeellisesti suuntautunut tiede, joka käyttää tilastollisia menetelmiä ja lähenee luonnontieteitä. -- -- Kokeellisten tutkimusten perusteella on nähdäkseni osoitettu, että tiettyjen psyykkisten ilmiöiden (telepatia, selvänäköisyys, ennaltatietäminen, psykokinesia) olemassaolo on mahdollista, vaikka niiden mekanismia ei voida tyhjentävästi selittää."<ref>Virtanen Leea (1974) Kun kello pysähtyi: Tavallisen suomalaisen yliluonnolliset kokemukset, WSOY, Porvoo, s. 10 </ref><br />
<br />
===Kurt Koch===<br />
Saksalainen teologi Kurt Koch tutki kymmeniä vuosia parapsykologiaa ja pastoraaliteologiaa ja antoi tänä aikana sielunhoitoa yli 10 000:lle okkultismin kanssa tekemisissä olleelle. Koch teki yhteistyötä mm. Saksan suurimman psykiatrisen sairaalan johtajan, psykiatri Alfred Lechlerin kanssa, ja mm. [http://www.amazon.com/Christian-Counseling-Occultism-Oppression-Deliverance/dp/0825430100 ''Christian Counseling and Occultism''] -teokseen tutustuminen osoittaa Kochin "tehneen kotiläksynsä". Koch on vahvasti sitä mieltä, että paranormaalien ilmiöiden olemassaolo on pystytty tieteellisesti osoittamaan todeksi, ja dokumentoi väitteensä sekä kirjallisuuteen (alan tutkimukseen) että omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuen.<ref>Mm. Koch K. (1972) Christian Counceling and Occultism, Kregel Resources, Grand Rapids, Koch K. (1970) Occult Bondage and Deliverance – Counceling the Occlutly Oppressed, Kregel Publications, Grand Rapids,</ref><br />
<br />
===Ivor Grattan-Guinness===<br />
[http://www.answers.com/topic/ivor-grattan-guinness Ivor Grattan-Guinness] teki varsin tarkasti tieteellisessä esseessään kuvaileminsa menetelmin tutkimusta spiritistisestä ilmiöstä, jossa kirjekuoriin suljettuihin kysymyslappuihin ilmestyi "paranormaalisti" vastauksia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Grattan-Guinnes I. | Otsikko = Real Communication? Report on a SORRAT Letter-Writing Experiment | Julkaisu = Journal of Scientific Exploration | Ajankohta = 1999 | Numero = Vol 13, No 2, | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 3.1.2023 | www = https://www.scientificexploration.org/docs/13/jse_13_2_grattan.pdf}} </ref> Grattan-Guinness osallistui ennen tutkimustaan kahteen spiritisti-istuntoon John Thomas Richardsin kodissa, jossa sijaitsevassa minilaboratoriossa kirjoituskokeet tapahtuivat. Toisessa istunnossa "olio" ilmoitti tarkkoja asioita Grattan-Guinnessin kodista ja elämästä, mikä tämän itsensä mukaan ei selity muulla kuin paranormaalilla tiedolla. Varsinaisessa tutkimuksessa paperilapuille kirjoitettiin kysymyksiä useilla kielillä (englannin, saksan, kiinan, korean, ranskan ja italian kielet mainitaan). Kirjekuoret suljettiin viisinkertaisella sinetöintivarmistuksella ja lähetettiin Richardsille, joka lukitsi kirjeet suljettuun tilaan. Lappuihin ilmestyi vastauksia kysymyksiin (aina englanniksi). Kurt Koch kertoo muista vastaavista kokeista, joissa paranormaali selitys on ainoa mahdollinen.<br />
<br />
===Marco Margnelli ja stigmat===<br />
Italialainen tutkija Marco Margnelli tutki erään 70-vuotiaan naisen stigmoja, joita tälle ajoittain ilmestyi. Perusteellisen analyysin jälkeen Margnelli tuli johtopäätökseen, jonka mukaan ilmiötä ei pystytä selittämään luonnollisesti. Kun vertaamme tätä Margnellin tulosta ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väittämään, jonka mukaan "kriittinen tutkimus on osoittanut, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta", joudumme toteamaan kyseisen väitteen vääräksi. Kokeneen tutkijan tekemän tieteellisen tutkimuksen johtopäätöksestä emme voi sanoa, että se ei olisi näyttö paranormaalin ilmiön olemassaolosta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = An Unusual Case of Stigmatization | Osoite = https://www.scientificexploration.org/docs/13/jse_13_3_margnelli.pdf | Viitattu = 3.1.2023 | Selite = | Tekijä = Marginelli Marco | Julkaisija = Journal of Scientific Exploration | Ajankohta = Vol 13, no 3, 1999 }}</ref><br />
<br />
===David Lewis ja John Wimber===<br />
Varsin mielenkiintoinen on myös antropologi David Lewisin Birminghamissa tekemä tutkimus, jossa hän analysoi amerikkalaisen pastorin John Wimberin luotsaamassa konferenssissa tapahtuneita paranormaaleja ilmiöitä. Lewis vertasi John Wimberin ja Blaine Cookin käyttämiä "tiedon sanoja" telepatiaa selvittäneisiin tutkimuksiin ja totesi näiden pastorien "osumatarkkuuden" olevan hämmästyttävä. On mielenkiintoista, että varsin usein lainattu Matti A. Miettisen ihmeparanemisia käsittelevä väitöskirja ei mainitse tätä tutkimusta, vaikka John Wimber on 1980-luvun merkittävimpiä sairaiden puolesta rukoilijoita. Wimberin tiedon sanat -kyky on kiistämätön ja edellyttää paranormaalia selitystä. (On ehkä syytä huomauttaa, että telepatiakin luetaan paranormaaleihin kykyihin.)<ref>Lewis David ” Tecken och under i Sheffield: Socialantropologisk analys av kunskapens ord, andliga manifestationer och effekterna av gudomligt helande” teoksessa Wimber John (1986) Helandets Kraft Den Kristna Bokringen, (engl alkuteos Power Healing), ss. 245- 259</ref><br />
<br />
===Clarita Villanueva===<br />
{{Pääartikkeli|[[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]}}<br />
Helluntailaisuuden parissa tapahtuneita "ihmeitä" on kritisoitu niiden vahvistamattomuudesta. Useinhan ihmeiden kerrotaan sattuneen kotikokouksissa, lähetyskentillä jne., siis sellaisissa paikoissa, joiden tapahtumista on vaikea saada tieteellisessä mielessä vakuuttavaa vahvistusta. Toisaalta esimerkiksi Filippiineillä sattuneet [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus|Clarita Villanuevaan liittyneet tapahtumat]] toteutuivat median "valvonnassa", ja näitä yliluonnollisia ilmiöitä tutkivat puolueettomat tahot.<ref>Kankaanniemi M: ”Riivaajien ulosajaminen: Tapaustutkimus”</ref><br />
<br />
===Esirukousta selvittävät tutkimukset===<br />
Esirukouksen vaikutusta sairauksien parantumiseen on tutkittu tieteellisesti. Amerikkalainen lääkäri Randolph Byrd järjesti laajahkon tutkimuksen San Francisco General Hospital -nimisessä sairaalassa. Koehenkilöt olivat sydäntautipotilaita, jotka diagnosoinnin jälkeen jaettiin kahteen ryhmään. A-ryhmän jäseniltä kerättiin nimet rukousryhmille, joiden tehtävänä oli rukoilla näiden koehenkilöiden puolesta. Kokeen lopussa sekä A-ryhmän että B-ryhmän jäsenet tutkittiin ja esirukousta saaneiden todettiin olevan merkittävästi terveempiä.<ref>Byrd, R.C. 1988. Positive Therapeutic Effects of Intercessory Prayer in a Coronary Care Unit Population. Southern Medical Journal 81: 826-829</ref> Vastaavanlaisia tuloksia saatiin toisessa vastaavankaltaisessa tutkimuksessa, joka suoritettiin Kansas Cityssä.<ref>Harris, W.S., Gowda, M., Kolb, J.W., Strychacz, C.P., Vacek, J.L., Jones, P.G., Forker, A., OíKeefe, J.H., and McCallister, B.D. 1999. A Randomized, Controlled Trial of the Effects of Remote, Intercessory Prayer on Outcomes in Patients Admitted to the Coronary Care Unit. Arch Intern Med. 159:2273-2278.</ref><br />
<br />
Empiiristä metodia soveltava mielenkiintoinen koe oli teologi Francis MacNuttin, lääketieteen tohtori Dale Matthewsin ja reumakuntoutuskeskuksen johtajan Sally Marlowen tekemä tutkimus rukouksen parantavasta vaikutuksesta. Koehenkilöiksi otettiin 40 parantumatonta reumatismia sairastavaa henkilöä, joista kunkin puolesta rukoiltiin kolmen päivän jakso ja vaikutuksia seurattiin vuoden ajan. Seurantajakson aikana useimpien koehenkilöiden terveydentila parani. Monet paranivat täydellisesti tai lähes täydellisesti.<ref>MacNutt Francis (1999) Healing, revised and expanded, Ave Maria Press, Notre Dame ss. 208-209,</ref><br />
<br />
==Subjektiivisen kokemuksen todistusvoima==<br />
<br />
{{Sitaatti|Yksityishenkilöiden subjektiiviset kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti testattavia, joten ne eivät kelpaa tieteelliseksi todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Olkoonpa nämä kokemukset yksilölle kuinka merkittäviä tahansa. Pelkkä uskominen, tahtominen ja toivominen ei tee uskotusta, tahdotusta ja toivotusta asiasta totta.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
Näiden tässä viitattujen subjektiivisten kokemusten luonnetta olisi syytä määritellä hiukan tarkemmin. Jos kysymys on pelkästä voimakkaan emotionaalisesta kokemuksesta, joka tulkitaan jumaluuden läsnäoloksi, ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite voidaan hyväksyä. Jos tähän yksityishenkilön kokemukseen kuitenkin liittyy objektiivisesti yliluonnollisesta kertovia piirteitä, siihen on suhtauduttava vakavammin.<br />
<br />
=== Ystävän todistus &ndash; tapausesimerkki ===<br />
<br />
Matti Kankaanniemen hyvä ystävä (helluntaipastori) kertoi hänelle kokemuksestaan, joka tapahtui hänen ajaessaan demoneita eräästä miehestä telttakokouksen jälkeen. Ystävän kertoman mukaan mies levitoi, tai pikemminkin näkymättömät voimat nostivat miehen korkealle ilmaan (teltan kattoon) ja paiskasivat taas maahan. Luonnollisestihan kysymyksessä on subjektiivinen kokemus, koska tämä ystävä on ihminen.<br />
<br />
Nyt Kankaanniemellä on periaatteessa kolme mahdollisuutta selittää tapahtunut:<br />
*a) Ystävä valehtelee tapauksen.<br />
*b) Ystävä on nähnyt harhoja kyseisessä tilanteessa.<br />
*c) Riivattu mies todella nousi korkealle ilmaan tuntemattoman voiman nostamana.<br />
<br />
Vaihtoehto a) on helppo silloin, kun kuitattavana on "jossakin kaukana" sattunut tapahtuma. Ongelmallista tässä vaihtoehdossa olisi kuitenkin se, että yleisesti ottaen tämä ystävä puhuu totta eikä tapahtumasta ole mielekästä esittää "jos hän muisti väärin" -argumenttia. Ystävän kertomukseen luottaminen ei liene taikauskoista, vaan aiempaan kokemukseen pohjautuvaa mielekästä toimintaa.<br />
<br />
Vaihtoehto b) taas on sikäli ongelmallinen, että ystävä ei käytä minkäänlaisia päihteitä, hän ei pode harha-aistimuksia aiheuttavia mielisairauksia, ja Kankaanniemi luottaa hänen näkökykyynsä siinä määrin, että kulkee ajoittain hänen kyydissään autolla. Lisäksi se tosiasia, että riivattu mies "vapautui" ja muuttui "täysjärkiseksi" saman tien, puhuu sen puolesta, että ystävä ei haahuillut hallusinaatiomaailmoissa kyseisessä tilanteessa.<br />
<br />
Yliluonnollisen todesta ottamiseni mahdollista epäloogisuutta voidaan käsitellä vielä parin apukysymyksen näkökulmista:<br />
*Onko tällainen ilmaan kohoaminen yliluonnollinen ilmiö?<br />
*Ovatko tapahtumasta kertovat lähteet siinä määrin luotettavia, että Kankaanniemen uskoa niihin voidaan pitää loogisena?<br />
<br />
=== Onko ilmiö yliluonnollinen? ===<br />
<br />
Aiemmin ''Vapaa-ajattelijan käsikirja'' määritteli ilmiön paranormaaliuden seuraavasti: "Ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) se on selittämätön vallitsevan tieteen valossa, 2) sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia, ja 3) se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua."<br />
<br />
On ilmeistä, että kyseinen ilmiö täyttää paranormaaleille ilmiöille määritellyt edellytykset. Painovoima on erittäin hyvin todistettu tieteellinen laki, ja ihmisen kohoaminen monen metrin korkeuteen kangasteltan sisällä kumoaa arkiajattelun oletuksen siitä, mitä ihmisoliolle voi tapahtua. Tieteellistä selitystä tapahtumalle ei naturalistisen paradigman puitteissa ilmeisestikään ole olemassa. Kyseessä on siis paranormaali ilmiö, mikäli ystävän aistihavaintoon voi luottaa.<br />
<br />
=== Ovatko lähteet luotettavia? ===<br />
<br />
Entä ovatko tapahtumasta kertovat lähteet luotettavia? Haastateltuaan ilmeisen yliluonnollisia tapahtumia kokeneita helluntailaisia Kankaanniemi on havainnut, että varsin usein "stoorin" tarkoitus on pikemminkin jonkin teologisen ajatuksen puolustaminen kuin yliluonnollisen itsessään. Tapahtuman "yliluonnollisuus" on ikään kuin sivujuonteena kertomuksessa. Esimerkiksi yllämainitussa tapauksessa kertojan pääpointtina oli eksorkismissa käytetyn "käskemisen" ja "rukouksen" suhteen pohtiminen.<br />
<br />
Kertojan valmiiksi yliluonnollisen hyväksyvässä maailmankuvassa tällaisten vahvistusten asema ei ole kovin merkittävä hänelle itselleen. Tämä osaltaan lisää itse kertomuksen uskottavuutta. Joissakin muissa tapauksissa taas, kuten professori Leea Virtanen totesi yliluonnollisia kokemuksia tutkiessaan, kokijat ovat itse täysin ymmällään kokemastaan ja yrittävät kaikin tavoin selittää sen luonnollisesti.<ref>Virtanen Leea (1974) Kun kello pysähtyi: Tavallisen suomalaisen yliluonnolliset kokemukset, WSOY, Porvoo, ss. 7-8</ref><br />
<br />
''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' tämän kohdan taustauskomus, jonka mukaan paranormaalit kokemukset selittyisivät parhaiten kokijoidensa henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta, ei siis saa tosiasia-aineistosta vahvistusta vaan osoittautuu sen valossa pikemminkin vapaa-ajattelijoiden oman toiveajattelun ilmentymäksi.<br />
<br />
==Voidaanko uskonnollisia ilmiöitä tutkia?==<br />
<br />
{{Sitaatti|Toisin kuin paranormaaleja ilmiöitä koskevissa väitteissä, uskonnoissa kiistetään mahdollisuus tutkia uskon kohteena olevien yliluonnollisten olentojen olemassaoloa.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
Väite on hyvin kummallinen. Esimerkiksi jo aiemmin mainittu San Franciscossa rukouksen vaikutustutkimuksen toteuttanut Randolph Byrd on evankelikaalinen kristitty, joka tutki Jumalan (johon hän uskoo) toimintaa tieteen menetelmin. Teologi Francis MacNutt kirjoittaa tähän liittyen ihmeparanemisista: "En pidä tätä niinkään Jumalan kiusaamisena kuin sen sallimisena, että Jumala voi evankelioida lääkäriyhteisöä ainoalla tiedemiehen hyväksymällä todisteella: objektiivisella tutkimuksella, josta kaikki 'viileän' tiedemiehen entusiastisiin parantamiskokouksiin assosioima liioittelu ja mainostaminen on poissa."<ref>MacNutt Francis (1999) Healing, revised and expanded, Ave Maria Press, Notre Dame ss. 208</ref> ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite on siis ainakin kaikkeen uskonnollisuuteen sovellettuna väärä.<br />
<br />
On myös, kuten todettu, aika ahdasta määritellä tämä "tutkiminen" luonnontieteelliseksi laboratoriokokeeksi, jollaiseksi vapaa-ajattelijat tuntuvat toistuvasti tieteen määrittelevän. Uskonnonfilosofiassa pyritään tutkimaan yliluonnollisten olentojen olemassaoloa filosofian keinoin. Mm. professori William Lane Craig argumentoi Jumalan olemassaolon puolesta ns. [[kosmologinen argumentti|kosmologisen argumentin]] perusteella. Craig tutkii yliluonnollisen olennon olemassaoloa filosofian menetelmin. Ns. [[teleologinen argumentti]] Jumalan olemassaolon puolesta on kokenut melkoisen "herätyksen" viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.<ref>Tästä mm Polkninghorne John (1998) Belief in God in an Age of Science, Yale University Press, New Haven & London</ref> Huomioon ottaen tahdin, jolla kristilliset kustannusyhtiöt syytävät markkinoille teistitiedemiesten kirjoja nimenomaan teleologisen argumentin saralta, tämä ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite, että "uskonnoissa kiistetään mahdollisuus tutkia uskon kohteena olevien yliluonnollisten olentojen olemassaoloa" tuntuu perin omituiselta.<br />
<br />
==Tutkimuksen tavoittamattomissa==<br />
<br />
{{Sitaatti|Näin tiukasti vapaa-ajattelijat pitävät kiinni tieteellisestä tutkimuksesta ja tieteellisen näytön vaatimuksesta. Jos teoria (tai kokoelma väitteitä, tai oppi) olettaa jonkin olion tai ominaisuuden reaalisen olemassaolon, ja jos tätä olettamusta ei voida periaatteessakaan testata, on järkevää hylätä tämä oletus.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
Useat filosofit ovat tässä yhteydessä huomauttaneet, että esimerkiksi alkuräjähdys on ainutkertainen tapahtuma, jota emme voi testata. Kuitenkin tapahtuman vaikutukset ovat ilmeiset ja niistä johdamme ajatuksen "jotain täytyi tapahtua".<br />
<br />
Toisaalta näiden olioiden olemassaoloa voidaan testata tutkimalla niiden kausaalista suhdetta tässä ulottuvuudessa tapahtuviin ilmiöihin. Yllä on viitattu Grattan-Guinnessin tutkimukseen, missä näin nimenomaan tehtiin. Jos suljettuun kirjekuoreen laitettuun tyhjään kysymyspaperiin ilmestyy sanat "Hilpeää vappua Hyrynsalmen suojalkapalloilijoille", voimme tehdä päätelmän sellaisen näkymättömän olion olemassaolosta, joka pystyy tuottamaan useita sanoja suomenkielistä tekstiä. Emme voi piirtää kuvaa tästä oliosta emmekä haistaa sitä vaan joudumme tyytymään sen olemassaolon ja toiminnan seurauksien tutkimiseen. Ero ei edes ole kovin suuri: olioiden näkeminenkin on itse asiassa viime kädessä vain niiden olemassaolon seurauksien (valon heijastumisen) tutkimista tai tiedostamista.<br />
<br />
Myös väite ”…ei voida periaatteessakaan testata” on kyseenalainen. Mistä tiedämme, että juuri tämän ”olion” reaalista olemassaoloa ei voitaisi joskus tulevaisuudessa testata? Tieteen suuriin kysymyksiin, kuten elämän tai [[palautumaton monimutkaisuus|redusoimattoman monimutkaisten]] organismien synnyn problematiikkaan, tällaista ”ehkä tulevaisuudessa” -periaatetta sovelletaan nimittäin yleensä aivan rutiininomaisesti.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]<br />
* [[Jumalan olemassaolo]]<br />
* [[Aukkojen Jumala]]<br />
* [[Ateismi]]<br />
* [[Okkultismi]]<br />
* [[A Case of Demonic Possession (artikkeli)]]<br />
* [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]<br />
* [[Ufot]]<br />
=== Internet ===<br />
* [http://www.wcdn.org/ WCDN &ndash; World Christian Doctors Network: Searching for evidence of devine healing]<br />
* [http://www.lourdes-france.org/upload/pdf/gb_guerisons.pdf Lista Lourdesin dokumentoiduista ihmeparantumisista]<br />
* [http://www.tiede.fi/keskustelu/38708/ketju/luonnollinen_ja_yliluonnollinen Tiede.fi -keskustelu: Luonnollinen ja yliluonnollinen]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Paranormaalit ilmiöt]][[Luokka:Lukusuositukset]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Yliluonnollinen&diff=12855
Yliluonnollinen
2023-01-03T06:24:36Z
<p>Samuli Koivisto: /* Marco Margnelli ja stigmat */ linkin korjaus ja siirto alaviitteeseen</p>
<hr />
<div>Yliluonnollisella tarkoitetaan yleensä [[Luonnonlaki|luonnolaeista]] riippumatonta, [[AW:S#luonnontiede|luonnontieteellisesti]] selittämätöntä ja normaalin tai [[AW:S#luonnollinen|luonnollisen]] rajat ylittävää. Sillä viitataan toisaalta myös selittämättömään, outoon tai [[AW:S#paranormaali|paranormaaliin]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. (Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Yliluonnollisten asioiden ajatellaan usein tapahtuvan jonkin persoonallisen hengen tai muun "tuonpuoleisuuden", eli yliluonnollisen todellisuuden vaikutuksesta.<br />
<br />
''Supernaturalismi'' eli [[AW:S#supranaturalismi|supranaturalismi]] ([[wp:latina|lat.]] super = yläpuolella, ''supra'' = yläpuolella, yli-) tarkoittaa todellisuuskäsitystä, jonka mukaan todellisuus jakaantuu kahteen osaan, toiseen kuuluvat luonnolliset tapahtumat ja ilmiöt, toiseen yliluonnolliset.<ref name="et">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682078 | Nimeke=Lukion elämänkatsomustieto 2: Todellisuus ja todellisuuskäsitys | Tekijä=Erkki Hartikainen (toim.) | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Erkki Hartikainen | Viitattu=20.8.2007 | Kieli= }}</ref><br />
<br />
== Yliluonnolliset ilmiöt, anomaliat ja paranormaalit ilmiöt ==<br />
<br />
Yliluonnollisten ilmiöiden määrittely ei aina ole yksiselitteistä, ja niiden erottaminen esimerkiksi [[AW:S#paranormaali|paranormaaleista]] ilmiöistä tai tieteellisistä [[AW:S#anomalia|anomalioista]] edellyttää yliluonnollisen tarkempaa määrittelyä. Yliluonnolliset ilmiöt eivät tietenkään saa johtua tuntemattomista luonnollisista ilmiöistä, kuten tuntemattomista luonnonlaeista. Tämän takia yliluonnollisen määritelmän tulee sulkea pois piiristään tieteelliset anomaliat.<br />
<br />
Anomalialla tarkoitetaan yleensä säännönmukaista poikkeavuutta nykytieteen yleisestä säännöstä. Nykyiset [[AW:S#teoria|teoriat]] eivät siis ennusta ilmiötä, eikä myöskään arkikokemus tee odotuksia sen käyttäytymisestä. Anomaliat ovat siis lainomaisesti toimivia ilmiöitä, joita ohjaavia luonnonlakeja ei vain tunneta.<br />
<br />
Paranormaali ilmiö puolestaan määritellään yleensä ilmiöksi, joka ei ole selitettävissä tekemättä tieteeseen mittavia muutoksia, ja joka rikkoo samalla arkikokemuksen mukaista tietoa asioiden ja esineiden mahdollisuuksista. Yliluonnolliset ilmiöt voidaankin nähdä paranormaalien ilmiöiden osajoukkona. <br />
<br />
Yliluonnollinen määritellään ApologetiikkaWikissä seuraavasti: {{Lainaus|Luonnossa jatkuvasti vallitsevista lainalaisuuksista ja suljettujen kausaalisten tapahtumien vaikutuksista riippumaton olento tai ilmiö, jolla itsellään on kuitenkin kausaalisia vaikutuksia.}}<br />
<br />
== Ihmeet ==<br />
{{Pääartikkeli|[[Ihme]]}}<br />
<br />
Ihmeellä tarkoitetaan käytännössä yliluonnollista ilmiötä. Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''a priori'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (välttämättä) voida kokeellisesti testata. Myöskään suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida kehittää testejä täysin vastaavia hypoteesejä, eivätkä ne ole ennakoitavissa koska ne eivät noudata mitään yksiselitteisiä lakeja.<br />
<br />
==Yliluonnollisten ilmiöiden tutkimuksen taustafilosofiasta==<br />
<br />
Koska uskonnolliset ihmeet määritellään uskovaisten taholta persoonallisen olennon tekemiksi, niiden tutkimiseen on loogista soveltaa persoonallisten olentojen toimintaa tutkivia menetelmiä. Tässä mielessä on kyseenalaista suorittaa laboratoriotutkimuksia, jotka toki monien [[AW:S#fysikaalinen|fysikaalisten]] ilmiöiden tutkimisessa ovat kiistattoman verrattomia. Kokeellinen simulaatio ei näin ollen ole tutkimusmenetelmänä tässä yhteydessä validi. Jos taas esimerkiksi [[AW:S#telekineesi|telekineesissä]] olisi kysymys jonkinlaisesta magneettikenttiin vaikuttamisesta tai aivoista lähtevästä radiosäteilystä, tätä olisi mielekästä tutkia luonnontieteellisin koejärjestelyin.<br />
<br />
Kristillisen tulkinnan mukaan telekineesissä on kysymys aineettomien persoonien<ref>enkelien, demonien tai Jumalan</ref> toiminnasta, joka määräytyy tiettyjen persoonallisten motiivien ja intentioiden mukaan. Kysymys ei siis ole ”tuntemattomista luonnonlaeista”, vaan persoonien toiminnasta, johon sisältyy voimakas indeterministinen luonne. Juuri tämä tekijä on ongelmana mm. James Randin haasteessa, siinähän paranormaalin ilmiön valvotuissa olosuhteissa osoittavalle henkilölle luvataan yli miljoonan dollarin palkinto. Paranormaaleita ilmiöitä tuntemattomina luonnonlakeina pitäville tämä ”toistamattomuuskyky” ehkä on ongelmallinen, mutta ei kristitylle. Kristillistä hypoteesia pitäisikin tutkia nimenomaan posteriorisesta näkökulmasta käsin. Tällöin tutkimusmenetelmät vaihtuvat empiiris-luonnontieteellisistä historiallisiin.<br />
<br />
[[Okkultismi]]in perehtyneet amerikkalaistutkijat John Weldon ja John Ankerberg ovat puolustaneet käsitystä erilaisten paranormaalien ilmiöiden ”persoonallisesta luonteesta” eli kristillistä käsitystä, jonka mukaan näiden ilmiöiden taustalla on yleensä aineettomia persoonia eli henkiä.<ref>Weldon John & John Ankerberg (1996) The Encyclopedia of New Age Beliefs, Harvest House, Grand Rapids, kirjoittajilta Cult Watch, Harvest House</ref> Esimerkiksi entinen spiritisti Raphael Gasson kertoi henkien haluttomuudesta alistua testattavaksi ja muusta temppuilusta.<ref>Gasson R (1966), Challenging Counterfeit, Logos, Springfield</ref> Tätä huijausten ja aitojen ilmiöiden sekaista suhdetta ovat pohtineet useat okkultismin kanssa tekemisissä olleet henkilöt. Joe Doez perehtyi filippiiniläisiin henkiparantajiin ja ihmetteli sitä, miksi nämä välillä huijasivat ja välillä "toimivat aidosti".<ref>Folz Joe (1981) Psychic Healers of the Philippines, Logos, Plainfield</ref> Erään meksikolaisen henkiparantajan apulaisena toiminut Johanna Michaelsson ihmetteli niinikään tätä "ailahtelua".<ref>Michaelsson Johanna (1982) Beutiful Side of Evil, Harvest House, Eugene, Oregon</ref> [[Matti Kankaanniemi]] on käsitellyt yhtä tapausta artikkelissaan [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]], jonka hän katsoo selittyvän "henki-teorian" puitteissa varsin hyvin.<ref>Matti Kankaanniemi on käsitellyt aihetta tarkemmin 2007 kirjoittamassaan kirjassa [[Voimat vastakkain (kirja)|Voimat vastakkain]], jonka hän kirjoitti yhdessä ex-saatananpalvoja Päivi Niemen kanssa.</ref><br />
<br />
Vähintäänkin voidaan todeta, että ilmiöiden luonne vaikuttaa monessa suhteessa persoonalliselta, johtui tämä sitten ihmisten taipumuksesta personoida outoja ilmiöitä tai ontologisesta henkien olemassaolosta.<ref>Psykoanalyyttisesta possession tulkinnasta kts. Lietaer Hugo and Jozef Corveleyn ”Psychoanalytical Interpretation of the Demoniacal Possession and the Mystical Development of Sister Jeanne des Anges From Loudun (1605-1665)” International Journal for the Psychology of Religion, Vol 5, No 4, 1995, ss. 259-276</ref> Tällä perusteella voidaan pohtia, ovatko sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät ”kovien luonnontieteiden" menetelmiä validimpia mahdollisesti yliluonnollisten ilmiöiden tutkimiseen &ndash; ainakin, mikäli kristillistä näkemystä halutaan lähestyä tieteen menetelmin.<br />
<br />
Jos kysymystä ihmeiden tutkimuksesta ajattelee esimerkiksi helluntailaisen käytännön teologian puitteissa, käsitys ”kovan luonnontieteen” menetelmien epävalidiudesta vahvistuu edelleen. Helluntailaisessa esirukouskulttuurissa korostus on Jumalan toiminnassa eikä esirukoilijan kyvyssä parantaa. Näin ollen rukoustapahtumaan liittyy jo perusoletuksena ”onnistumisen satunnaisuus”. Näin kutakin tapausta tulee tutkia omana tapahtumanaan.<ref>Rukouspalvelijan ajattelutapaan johdattaa Riihimäen pro gradu työ: Riihimäki Sirpa 1997, Tänään täällä paranee joku – Suomalaisen rukousparantamisen folkloristista tarkastelua, Jyväskylän yliopistopaino</ref><br />
<br />
==Matti A. Miettinen ja ihmeparaneminen==<br />
<br />
Varsin usein Suomessa vapaa-ajattelijat ja muut argumentoivat ei-kristityt viittaavat lääketieteen tohtori Matti A. Miettisen väitöskirjaan, jossa hän tutki Niilo Yli-Vainion toiminnan yhteydessä uskonnollisen parantumisen kokeneita suomalaisia.<ref>Miettinen Matti A. (1990) Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellispsykologisesta näkökulmasta, Kirkon tutkimuskeskus, Sarja A, Nro 51,</ref> Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus ei ollut, kuten Miettinen itse toteaa, ihmeiden kumoaminen tai vahvistaminen, vaan uskonnollisen parantamistoiminnan tarkastelu.<ref>Miettinen Matti A. (1990) Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellispsykologisesta näkökulmasta, Kirkon tutkimuskeskus, Sarja A, Nro 51, s. 29</ref> Miettisen tutkimus on perusteellisesti ja huolellisesti tehty, kuten väitöskirjalta sopii odottaakin. Tutkimuksen kyvystä selittää uskonnollisen parantumisen ilmiötä nousee kuitenkin joitakin kysymyksiä.<br />
<br />
===Miettisen metodi tieteenfilosofisesti luokiteltuna===<br />
En ole nähnyt yhdenkään vapaa-ajattelijan tai ateistin pohtivan Miettisen metodologian ”tieteellisyyttä”, vaikka ilmiselvästi kyseessä ei ole luonnontieteellinen tutkimus tiukimmin kategoroituna. Perustuuhan tutkimus monessa suhteessa ongelmalliseen ihmisten kerrontaan, filosofisiin kysymyksiin sairauden ja terveyden määrittelyistä, lääkäreiden tekemiin osin subjektiivisiin diagnooseihin jne. Kuitenkin tutkimus katsotaan usein ilman muuta validiksi. Hyväksymällä Miettisen tutkimuksen validiuden joudumme implisiittisesti hyväksymään ihmeparanemisten tutkimuksen tällä metodilla ylipäätään. Itse hyväksyn Miettisen metodin ja katson sen soveltamisen aiheen tutkimiseen olevan suositeltavaa. Toisaalta samaa menetelmää noudattaen esimerkiksi pyörätuoliurheilija William Kempin paranemista ilmeisesti voitaisiin pitää ”ihmeenä”. Vakavasti moottoripyöräonnettomuudessa loukkaantunut (mm. alaraajahalvaus) Kemp parani Rod Parsleyn kokouksessa 5. marraskuuta vuonna 2000, minkä hänen lääkärinsä Dino Delaportas vahvistaa.<ref>http://www.christian-faith.com/quadraplegic-healed-by-god-william-kent/</ref><br />
<br />
===Adekvaatti hoito===<br />
Miettisen mukaan 85 % tutkimuksissa esitetyistä sairauksista oli diagnosoitu ja niihin oli annettu adekvaattia hoitoa. Esimerkiksi syöpien suhteen kaikki parantuneiksi itsensä ilmoittaneet olivat saaneet hoitoa sairauteensa. Voidaan perustellusti kysyä, moniko ihminen tietää sairastavansa syöpää ilman lääkärin diagnoosia, ja lisäksi, kuinka monella sellaisella henkilöllä on syöpä, joka ei saa siihen asianmukaista hoitoa. Vaikka joku näin ollen rukoustilanteessa paranisikin syövästä, tämä saattaisi tutkimusmenetelmällisesti "selittyä" sytostaattihoidon vaikutuksella. Jatkoselvitykseen päässeistä 611 tutkittavasta henkilöstä yli 500 oli saanut asianmukaista hoitoa vaivaansa. Onko asiaintila ymmärrettävä siten, että itse asiassa ihmeen mahdollisuutta tutkittiin vain alle sadan ihmisen kohdalla?<br />
<br />
===Kysymys Lourdesin parantumisista===<br />
Miettisen lähtökohtana oli tapahtuneiden ilmiöiden tutkiminen, jolloin hän sovelsi tavallaan historiallista metodia, jota usein maailmankatsomuksellisissa keskusteluissa kritisoidaan. Miten suhtautua esimerkiksi Miettisen mainitsemiin Lourdesin ihmeisiin, jotka lääketieteellinen tutkimusryhmä on vahvistanut?<ref>Lourdesin ihmeitä tutkivan lautakunnan käyttämät kriteerit esitellään osoitteessa <nowiki>http://www.lourdes-france.org/gb/gbsb0027.htm</nowiki> . Luettelo parantuneiksi vahvistetuista on osoitteessa http://www.lourdes-france.org/upload/pdf/gb_guerisons.pdf Yksittäinen ”todistus” on 66. Parantuneeksi julistetun Mr Jean-Pierre Belyn parantuminen MS-taudista. <nowiki>http://www.lourdes-france.org/gb/gbsa0021.htm</nowiki></ref> Miten selitämme esimerkiksi kolmen MS-tautipotilaan paranemisen? Miettinen ei lähde näitä selittämään tai kumoamaan, mikä osaltaan osoittaa, että Miettinen ei ole yhden miehen ristiretkellä ihmeitä vastaan. Miettinen antaa ymmärtää, että Lourdesin ihmeitä tutkivan valiokunnan kriteerit olisivat päteviä paranemisen "ihmeluonteen" vahvistamiseksi. Tämä nouseekin olennaiseksi kysymykseksi skeptikoille: "Ovatko Lourdesin kriteerit riittäviä vahvistamaan ihmeen tapahtuneen?" Mikäli vastaus tähän on kieltävä, on koko väitettyjen ihmeiden totuudellisuuden selvittämiseltä pohja pois. Jos ei ole olemassa päteviä kriteereitä ihmeparanemisen määrittelemiseksi, ei ole mielekästä edes tutkia koko aihetta. Jos vastaus toisaalta on myöntävä, Lourdesin vahvistetut ihmeet (64 vuoteen 1978 mennessä) on jotenkin "poisselitettävä", mikäli naturalistinen maailmankatsomus halutaan säilyttää horjumattomana.<br />
<br />
==Yliluonnollisista ilmiöistä==<br />
<br />
[[Vapaa-ajattelijan käsikirja]] kommentoi yliluonnollisia ilmiöitä:<br />
<br />
{{Sitaatti|Yliluonnollisen määrittelyssä voidaan käyttää myös paranormaalin käsitettä. Ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) se on selittämätön vallitsevan tieteen valossa, 2) sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia, ja 3) se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua. Jos siihen liittyy vielä jonkinlaisia tietoisuuden tai persoonallisuuden piirteitä, kutsutaan ilmiötä parapsykologiseksi.}}<br />
<br />
{{Sitaatti|Kriittinen tutkimus osoittaa, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta. On olemassa vain väitteitä, huonoja tutkimuksia, lukuisia huijauksia ja petkutuksia ja selkeä ristiriita hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa. Tästä kertoo myös erinomainen kirja "Paholaisen asianajaja" (kts. kirjallisuusluettelo), jonka ovat kirjoittaneet asioihin perehtyneet skeptikot.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
===Ristiriita===<br />
Tässä tulee jälleen esiin antisupranaturalistiseen ennakko-oletukseen liittyvä ristiriita. Paranormaalin määritelmäksi annetaan tässä mm. se, että "sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia". Kuitenkin muutamaa riviä myöhemmin kuitataan tutkimukset parapsykologisista ilmiöistä sillä, että niillä on "selkeä ristiriita hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa". Miten ihmeessä jotain ilmiöitä "ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia" ja kuitenkaan se "ei ole ristiriidassa hyvin perusteltujen tieteen teorioiden ja lakien kanssa"?<br />
<br />
===Kriittinen tutkimus ja paranormaalit ilmiöt===<br />
Matti Kankaanniemi on todennut pitävänsä erikoisena väitettä, jonka mukaan kriittinen tutkimus on osoittanut, että paranormaaleista ilmiöistä ei ole mitään näyttöä. Markkinoinnillisesta näkökulmasta on mielenkiintoista, että vapaa-ajattelija käyttää tässä niinkin voimakasta ilmausta, tieteellisemmältä kuulostavien "tutkimukset eivät anna riittävää vahvistusta..." tai "tutkimustulokset ovat epäselviä..." sijasta. Kankaanniemi on huomannut erilaisia ideologisia väittelyitä tutkiessaan, että tämänkaltainen kielenkäyttö osoittaa usein dogmaattista sitoutumista omaan käsitykseen ja kriittisten näkökulmien sulkemista [[AW:S#a priori|apriorisesti]] pois laskuista. Parapsykologista tutkimusta ja uskontososiologiaa tutkiessaan hän on tullut johtopäätökseen, että näin voimakkaita ilmauksia käyttävä ihminen ei ole rehellisesti tutustunut varsinaiseen aiheen tutkimukseen. Hän ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki aihetta tuntevat ilman muuta hyväksyisivät parapsykologiset ilmiöt tai uskoisivat niiden "toisulottuvaisuuteen", vaan että rehellinen ihminen tunnustaisi "tuntemattoman alueen" olemassaolon. Paranormaaleja ilmiöitä tutkinut suomalainen professori Leea Virtanen kirjoittaa: "...parapsykologia on tällä hetkellä kokeellisesti suuntautunut tiede, joka käyttää tilastollisia menetelmiä ja lähenee luonnontieteitä. -- -- Kokeellisten tutkimusten perusteella on nähdäkseni osoitettu, että tiettyjen psyykkisten ilmiöiden (telepatia, selvänäköisyys, ennaltatietäminen, psykokinesia) olemassaolo on mahdollista, vaikka niiden mekanismia ei voida tyhjentävästi selittää."<ref>Virtanen Leea (1974) Kun kello pysähtyi: Tavallisen suomalaisen yliluonnolliset kokemukset, WSOY, Porvoo, s. 10 </ref><br />
<br />
===Kurt Koch===<br />
Saksalainen teologi Kurt Koch tutki kymmeniä vuosia parapsykologiaa ja pastoraaliteologiaa ja antoi tänä aikana sielunhoitoa yli 10 000:lle okkultismin kanssa tekemisissä olleelle. Koch teki yhteistyötä mm. Saksan suurimman psykiatrisen sairaalan johtajan, psykiatri Alfred Lechlerin kanssa, ja mm. [http://www.amazon.com/Christian-Counseling-Occultism-Oppression-Deliverance/dp/0825430100 ''Christian Counseling and Occultism''] -teokseen tutustuminen osoittaa Kochin "tehneen kotiläksynsä". Koch on vahvasti sitä mieltä, että paranormaalien ilmiöiden olemassaolo on pystytty tieteellisesti osoittamaan todeksi, ja dokumentoi väitteensä sekä kirjallisuuteen (alan tutkimukseen) että omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuen.<ref>Mm. Koch K. (1972) Christian Counceling and Occultism, Kregel Resources, Grand Rapids, Koch K. (1970) Occult Bondage and Deliverance – Counceling the Occlutly Oppressed, Kregel Publications, Grand Rapids,</ref><br />
<br />
===Ivor Grattan-Guinness===<br />
[http://www.answers.com/topic/ivor-grattan-guinness Ivor Grattan-Guinness] teki varsin tarkasti tieteellisessä esseessään kuvaileminsa menetelmin tutkimusta spiritistisestä ilmiöstä, jossa kirjekuoriin suljettuihin kysymyslappuihin ilmestyi "paranormaalisti" vastauksia.<ref>Grattan-Guinnes I. ”Real Communication? Report on a SORRAT Letter-Writing Experiment” Journal of Scientific Exploration, Vol 13, No 2, 1999</ref> Grattan-Guinness osallistui ennen tutkimustaan kahteen spiritisti-istuntoon John Thomas Richardsin kodissa, jossa sijaitsevassa minilaboratoriossa kirjoituskokeet tapahtuivat. Toisessa istunnossa "olio" ilmoitti tarkkoja asioita Grattan-Guinnessin kodista ja elämästä, mikä tämän itsensä mukaan ei selity muulla kuin paranormaalilla tiedolla. Varsinaisessa tutkimuksessa paperilapuille kirjoitettiin kysymyksiä useilla kielillä (englannin, saksan, kiinan, korean, ranskan ja italian kielet mainitaan). Kirjekuoret suljettiin viisinkertaisella sinetöintivarmistuksella ja lähetettiin Richardsille, joka lukitsi kirjeet suljettuun tilaan. Lappuihin ilmestyi vastauksia kysymyksiin (aina englanniksi). Kurt Koch kertoo muista vastaavista kokeista, joissa paranormaali selitys on ainoa mahdollinen.<br />
<br />
===Marco Margnelli ja stigmat===<br />
Italialainen tutkija Marco Margnelli tutki erään 70-vuotiaan naisen stigmoja, joita tälle ajoittain ilmestyi. Perusteellisen analyysin jälkeen Margnelli tuli johtopäätökseen, jonka mukaan ilmiötä ei pystytä selittämään luonnollisesti. Kun vertaamme tätä Margnellin tulosta ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väittämään, jonka mukaan "kriittinen tutkimus on osoittanut, ettei ole näyttöä minkään paranormaalin tai parapsykologisen ilmiön olemassaolosta", joudumme toteamaan kyseisen väitteen vääräksi. Kokeneen tutkijan tekemän tieteellisen tutkimuksen johtopäätöksestä emme voi sanoa, että se ei olisi näyttö paranormaalin ilmiön olemassaolosta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = An Unusual Case of Stigmatization | Osoite = https://www.scientificexploration.org/docs/13/jse_13_3_margnelli.pdf | Viitattu = 3.1.2023 | Selite = | Tekijä = Marginelli Marco | Julkaisija = Journal of Scientific Exploration | Ajankohta = Vol 13, no 3, 1999 }}</ref><br />
<br />
===David Lewis ja John Wimber===<br />
Varsin mielenkiintoinen on myös antropologi David Lewisin Birminghamissa tekemä tutkimus, jossa hän analysoi amerikkalaisen pastorin John Wimberin luotsaamassa konferenssissa tapahtuneita paranormaaleja ilmiöitä. Lewis vertasi John Wimberin ja Blaine Cookin käyttämiä "tiedon sanoja" telepatiaa selvittäneisiin tutkimuksiin ja totesi näiden pastorien "osumatarkkuuden" olevan hämmästyttävä. On mielenkiintoista, että varsin usein lainattu Matti A. Miettisen ihmeparanemisia käsittelevä väitöskirja ei mainitse tätä tutkimusta, vaikka John Wimber on 1980-luvun merkittävimpiä sairaiden puolesta rukoilijoita. Wimberin tiedon sanat -kyky on kiistämätön ja edellyttää paranormaalia selitystä. (On ehkä syytä huomauttaa, että telepatiakin luetaan paranormaaleihin kykyihin.)<ref>Lewis David ” Tecken och under i Sheffield: Socialantropologisk analys av kunskapens ord, andliga manifestationer och effekterna av gudomligt helande” teoksessa Wimber John (1986) Helandets Kraft Den Kristna Bokringen, (engl alkuteos Power Healing), ss. 245- 259</ref><br />
<br />
===Clarita Villanueva===<br />
{{Pääartikkeli|[[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]}}<br />
Helluntailaisuuden parissa tapahtuneita "ihmeitä" on kritisoitu niiden vahvistamattomuudesta. Useinhan ihmeiden kerrotaan sattuneen kotikokouksissa, lähetyskentillä jne., siis sellaisissa paikoissa, joiden tapahtumista on vaikea saada tieteellisessä mielessä vakuuttavaa vahvistusta. Toisaalta esimerkiksi Filippiineillä sattuneet [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus|Clarita Villanuevaan liittyneet tapahtumat]] toteutuivat median "valvonnassa", ja näitä yliluonnollisia ilmiöitä tutkivat puolueettomat tahot.<ref>Kankaanniemi M: ”Riivaajien ulosajaminen: Tapaustutkimus”</ref><br />
<br />
===Esirukousta selvittävät tutkimukset===<br />
Esirukouksen vaikutusta sairauksien parantumiseen on tutkittu tieteellisesti. Amerikkalainen lääkäri Randolph Byrd järjesti laajahkon tutkimuksen San Francisco General Hospital -nimisessä sairaalassa. Koehenkilöt olivat sydäntautipotilaita, jotka diagnosoinnin jälkeen jaettiin kahteen ryhmään. A-ryhmän jäseniltä kerättiin nimet rukousryhmille, joiden tehtävänä oli rukoilla näiden koehenkilöiden puolesta. Kokeen lopussa sekä A-ryhmän että B-ryhmän jäsenet tutkittiin ja esirukousta saaneiden todettiin olevan merkittävästi terveempiä.<ref>Byrd, R.C. 1988. Positive Therapeutic Effects of Intercessory Prayer in a Coronary Care Unit Population. Southern Medical Journal 81: 826-829</ref> Vastaavanlaisia tuloksia saatiin toisessa vastaavankaltaisessa tutkimuksessa, joka suoritettiin Kansas Cityssä.<ref>Harris, W.S., Gowda, M., Kolb, J.W., Strychacz, C.P., Vacek, J.L., Jones, P.G., Forker, A., OíKeefe, J.H., and McCallister, B.D. 1999. A Randomized, Controlled Trial of the Effects of Remote, Intercessory Prayer on Outcomes in Patients Admitted to the Coronary Care Unit. Arch Intern Med. 159:2273-2278.</ref><br />
<br />
Empiiristä metodia soveltava mielenkiintoinen koe oli teologi Francis MacNuttin, lääketieteen tohtori Dale Matthewsin ja reumakuntoutuskeskuksen johtajan Sally Marlowen tekemä tutkimus rukouksen parantavasta vaikutuksesta. Koehenkilöiksi otettiin 40 parantumatonta reumatismia sairastavaa henkilöä, joista kunkin puolesta rukoiltiin kolmen päivän jakso ja vaikutuksia seurattiin vuoden ajan. Seurantajakson aikana useimpien koehenkilöiden terveydentila parani. Monet paranivat täydellisesti tai lähes täydellisesti.<ref>MacNutt Francis (1999) Healing, revised and expanded, Ave Maria Press, Notre Dame ss. 208-209,</ref><br />
<br />
==Subjektiivisen kokemuksen todistusvoima==<br />
<br />
{{Sitaatti|Yksityishenkilöiden subjektiiviset kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti testattavia, joten ne eivät kelpaa tieteelliseksi todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Olkoonpa nämä kokemukset yksilölle kuinka merkittäviä tahansa. Pelkkä uskominen, tahtominen ja toivominen ei tee uskotusta, tahdotusta ja toivotusta asiasta totta.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
Näiden tässä viitattujen subjektiivisten kokemusten luonnetta olisi syytä määritellä hiukan tarkemmin. Jos kysymys on pelkästä voimakkaan emotionaalisesta kokemuksesta, joka tulkitaan jumaluuden läsnäoloksi, ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite voidaan hyväksyä. Jos tähän yksityishenkilön kokemukseen kuitenkin liittyy objektiivisesti yliluonnollisesta kertovia piirteitä, siihen on suhtauduttava vakavammin.<br />
<br />
=== Ystävän todistus &ndash; tapausesimerkki ===<br />
<br />
Matti Kankaanniemen hyvä ystävä (helluntaipastori) kertoi hänelle kokemuksestaan, joka tapahtui hänen ajaessaan demoneita eräästä miehestä telttakokouksen jälkeen. Ystävän kertoman mukaan mies levitoi, tai pikemminkin näkymättömät voimat nostivat miehen korkealle ilmaan (teltan kattoon) ja paiskasivat taas maahan. Luonnollisestihan kysymyksessä on subjektiivinen kokemus, koska tämä ystävä on ihminen.<br />
<br />
Nyt Kankaanniemellä on periaatteessa kolme mahdollisuutta selittää tapahtunut:<br />
*a) Ystävä valehtelee tapauksen.<br />
*b) Ystävä on nähnyt harhoja kyseisessä tilanteessa.<br />
*c) Riivattu mies todella nousi korkealle ilmaan tuntemattoman voiman nostamana.<br />
<br />
Vaihtoehto a) on helppo silloin, kun kuitattavana on "jossakin kaukana" sattunut tapahtuma. Ongelmallista tässä vaihtoehdossa olisi kuitenkin se, että yleisesti ottaen tämä ystävä puhuu totta eikä tapahtumasta ole mielekästä esittää "jos hän muisti väärin" -argumenttia. Ystävän kertomukseen luottaminen ei liene taikauskoista, vaan aiempaan kokemukseen pohjautuvaa mielekästä toimintaa.<br />
<br />
Vaihtoehto b) taas on sikäli ongelmallinen, että ystävä ei käytä minkäänlaisia päihteitä, hän ei pode harha-aistimuksia aiheuttavia mielisairauksia, ja Kankaanniemi luottaa hänen näkökykyynsä siinä määrin, että kulkee ajoittain hänen kyydissään autolla. Lisäksi se tosiasia, että riivattu mies "vapautui" ja muuttui "täysjärkiseksi" saman tien, puhuu sen puolesta, että ystävä ei haahuillut hallusinaatiomaailmoissa kyseisessä tilanteessa.<br />
<br />
Yliluonnollisen todesta ottamiseni mahdollista epäloogisuutta voidaan käsitellä vielä parin apukysymyksen näkökulmista:<br />
*Onko tällainen ilmaan kohoaminen yliluonnollinen ilmiö?<br />
*Ovatko tapahtumasta kertovat lähteet siinä määrin luotettavia, että Kankaanniemen uskoa niihin voidaan pitää loogisena?<br />
<br />
=== Onko ilmiö yliluonnollinen? ===<br />
<br />
Aiemmin ''Vapaa-ajattelijan käsikirja'' määritteli ilmiön paranormaaliuden seuraavasti: "Ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) se on selittämätön vallitsevan tieteen valossa, 2) sitä ei voida selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia, ja 3) se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua."<br />
<br />
On ilmeistä, että kyseinen ilmiö täyttää paranormaaleille ilmiöille määritellyt edellytykset. Painovoima on erittäin hyvin todistettu tieteellinen laki, ja ihmisen kohoaminen monen metrin korkeuteen kangasteltan sisällä kumoaa arkiajattelun oletuksen siitä, mitä ihmisoliolle voi tapahtua. Tieteellistä selitystä tapahtumalle ei naturalistisen paradigman puitteissa ilmeisestikään ole olemassa. Kyseessä on siis paranormaali ilmiö, mikäli ystävän aistihavaintoon voi luottaa.<br />
<br />
=== Ovatko lähteet luotettavia? ===<br />
<br />
Entä ovatko tapahtumasta kertovat lähteet luotettavia? Haastateltuaan ilmeisen yliluonnollisia tapahtumia kokeneita helluntailaisia Kankaanniemi on havainnut, että varsin usein "stoorin" tarkoitus on pikemminkin jonkin teologisen ajatuksen puolustaminen kuin yliluonnollisen itsessään. Tapahtuman "yliluonnollisuus" on ikään kuin sivujuonteena kertomuksessa. Esimerkiksi yllämainitussa tapauksessa kertojan pääpointtina oli eksorkismissa käytetyn "käskemisen" ja "rukouksen" suhteen pohtiminen.<br />
<br />
Kertojan valmiiksi yliluonnollisen hyväksyvässä maailmankuvassa tällaisten vahvistusten asema ei ole kovin merkittävä hänelle itselleen. Tämä osaltaan lisää itse kertomuksen uskottavuutta. Joissakin muissa tapauksissa taas, kuten professori Leea Virtanen totesi yliluonnollisia kokemuksia tutkiessaan, kokijat ovat itse täysin ymmällään kokemastaan ja yrittävät kaikin tavoin selittää sen luonnollisesti.<ref>Virtanen Leea (1974) Kun kello pysähtyi: Tavallisen suomalaisen yliluonnolliset kokemukset, WSOY, Porvoo, ss. 7-8</ref><br />
<br />
''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' tämän kohdan taustauskomus, jonka mukaan paranormaalit kokemukset selittyisivät parhaiten kokijoidensa henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta, ei siis saa tosiasia-aineistosta vahvistusta vaan osoittautuu sen valossa pikemminkin vapaa-ajattelijoiden oman toiveajattelun ilmentymäksi.<br />
<br />
==Voidaanko uskonnollisia ilmiöitä tutkia?==<br />
<br />
{{Sitaatti|Toisin kuin paranormaaleja ilmiöitä koskevissa väitteissä, uskonnoissa kiistetään mahdollisuus tutkia uskon kohteena olevien yliluonnollisten olentojen olemassaoloa.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
Väite on hyvin kummallinen. Esimerkiksi jo aiemmin mainittu San Franciscossa rukouksen vaikutustutkimuksen toteuttanut Randolph Byrd on evankelikaalinen kristitty, joka tutki Jumalan (johon hän uskoo) toimintaa tieteen menetelmin. Teologi Francis MacNutt kirjoittaa tähän liittyen ihmeparanemisista: "En pidä tätä niinkään Jumalan kiusaamisena kuin sen sallimisena, että Jumala voi evankelioida lääkäriyhteisöä ainoalla tiedemiehen hyväksymällä todisteella: objektiivisella tutkimuksella, josta kaikki 'viileän' tiedemiehen entusiastisiin parantamiskokouksiin assosioima liioittelu ja mainostaminen on poissa."<ref>MacNutt Francis (1999) Healing, revised and expanded, Ave Maria Press, Notre Dame ss. 208</ref> ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite on siis ainakin kaikkeen uskonnollisuuteen sovellettuna väärä.<br />
<br />
On myös, kuten todettu, aika ahdasta määritellä tämä "tutkiminen" luonnontieteelliseksi laboratoriokokeeksi, jollaiseksi vapaa-ajattelijat tuntuvat toistuvasti tieteen määrittelevän. Uskonnonfilosofiassa pyritään tutkimaan yliluonnollisten olentojen olemassaoloa filosofian keinoin. Mm. professori William Lane Craig argumentoi Jumalan olemassaolon puolesta ns. [[kosmologinen argumentti|kosmologisen argumentin]] perusteella. Craig tutkii yliluonnollisen olennon olemassaoloa filosofian menetelmin. Ns. [[teleologinen argumentti]] Jumalan olemassaolon puolesta on kokenut melkoisen "herätyksen" viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.<ref>Tästä mm Polkninghorne John (1998) Belief in God in an Age of Science, Yale University Press, New Haven & London</ref> Huomioon ottaen tahdin, jolla kristilliset kustannusyhtiöt syytävät markkinoille teistitiedemiesten kirjoja nimenomaan teleologisen argumentin saralta, tämä ''Vapaa-ajattelijan käsikirjan'' väite, että "uskonnoissa kiistetään mahdollisuus tutkia uskon kohteena olevien yliluonnollisten olentojen olemassaoloa" tuntuu perin omituiselta.<br />
<br />
==Tutkimuksen tavoittamattomissa==<br />
<br />
{{Sitaatti|Näin tiukasti vapaa-ajattelijat pitävät kiinni tieteellisestä tutkimuksesta ja tieteellisen näytön vaatimuksesta. Jos teoria (tai kokoelma väitteitä, tai oppi) olettaa jonkin olion tai ominaisuuden reaalisen olemassaolon, ja jos tätä olettamusta ei voida periaatteessakaan testata, on järkevää hylätä tämä oletus.|Vapaa-ajattelijan käsikirja}}<br />
<br />
Useat filosofit ovat tässä yhteydessä huomauttaneet, että esimerkiksi alkuräjähdys on ainutkertainen tapahtuma, jota emme voi testata. Kuitenkin tapahtuman vaikutukset ovat ilmeiset ja niistä johdamme ajatuksen "jotain täytyi tapahtua".<br />
<br />
Toisaalta näiden olioiden olemassaoloa voidaan testata tutkimalla niiden kausaalista suhdetta tässä ulottuvuudessa tapahtuviin ilmiöihin. Yllä on viitattu Grattan-Guinnessin tutkimukseen, missä näin nimenomaan tehtiin. Jos suljettuun kirjekuoreen laitettuun tyhjään kysymyspaperiin ilmestyy sanat "Hilpeää vappua Hyrynsalmen suojalkapalloilijoille", voimme tehdä päätelmän sellaisen näkymättömän olion olemassaolosta, joka pystyy tuottamaan useita sanoja suomenkielistä tekstiä. Emme voi piirtää kuvaa tästä oliosta emmekä haistaa sitä vaan joudumme tyytymään sen olemassaolon ja toiminnan seurauksien tutkimiseen. Ero ei edes ole kovin suuri: olioiden näkeminenkin on itse asiassa viime kädessä vain niiden olemassaolon seurauksien (valon heijastumisen) tutkimista tai tiedostamista.<br />
<br />
Myös väite ”…ei voida periaatteessakaan testata” on kyseenalainen. Mistä tiedämme, että juuri tämän ”olion” reaalista olemassaoloa ei voitaisi joskus tulevaisuudessa testata? Tieteen suuriin kysymyksiin, kuten elämän tai [[palautumaton monimutkaisuus|redusoimattoman monimutkaisten]] organismien synnyn problematiikkaan, tällaista ”ehkä tulevaisuudessa” -periaatetta sovelletaan nimittäin yleensä aivan rutiininomaisesti.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]<br />
* [[Jumalan olemassaolo]]<br />
* [[Aukkojen Jumala]]<br />
* [[Ateismi]]<br />
* [[Okkultismi]]<br />
* [[A Case of Demonic Possession (artikkeli)]]<br />
* [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]<br />
* [[Ufot]]<br />
=== Internet ===<br />
* [http://www.wcdn.org/ WCDN &ndash; World Christian Doctors Network: Searching for evidence of devine healing]<br />
* [http://www.lourdes-france.org/upload/pdf/gb_guerisons.pdf Lista Lourdesin dokumentoiduista ihmeparantumisista]<br />
* [http://www.tiede.fi/keskustelu/38708/ketju/luonnollinen_ja_yliluonnollinen Tiede.fi -keskustelu: Luonnollinen ja yliluonnollinen]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Paranormaalit ilmiöt]][[Luokka:Lukusuositukset]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Orjuus&diff=12854
Orjuus
2023-01-02T16:27:06Z
<p>Samuli Koivisto: linkki nowiki-määreille, vei 403 virhesivulle</p>
<hr />
<div>'''Orjuus''' on <br />
# yhteiskunnallinen järjestelmä ("Orjuus vallitsi antiikin Kreikassa ja Roomassa") ja<br />
# siihen kuuluva sosiaalinen asema ("Näiden yhteiskuntien väestöstä suuri osa eli orjuudessa").<br />
Orjuuden ytimenä on jonkin yhteiskunnan oikeusjärjestyksen tunnustama palvelusuhde, josta ei ole subjektiivista irtisanoutumisoikeutta: orja ei voi omin luvin vaihtaa ammattiaan eikä isäntäväkeäänkään. Orjana elämisen kannalta olennaista on näet sekin, että kukaan ei ole orja noin vain ylimalkaan vaan jokaisella orjalla on joku isäntä tai emäntä; isäntä voi olla myös persoonaton: Rooman valtiokin omisti orjia. Orjilla on vapaata väestöä rajoitetumpi oikeus päättää itseään koskevista asioista sekä orjayhteiskunnan oikeuskäytännön mukainen kuuliaisuusvelvollisuus isäntäväkeään kohtaan; toisaalta orjat kuuluvat isäntäväkensä talouteen ja saavat siitä ainakin välttämättömät elämisen tarpeet kuten ruoan, vaatetuksen ja yösijan.<br />
<br />
Orjuuteen liittyvät muut olosuhteet ja oikeusnormit ovat vaihdelleet yhteiskunnasta ja ajankohdasta toiseen, joten kaiken orjuuden hätiköity samaistaminen on tyypillistä [[näennäisanalogia]]päättelyä. Toisaalta orjuuden yleisluonteinen tunnusmerkistö voi täyttyä myös ilman, että itse sanaa käytettäisiin: pakkotyöleiriverkoston tarjoamalla polkuhintaisella työvoimalla militaaritalouden perusteita rakentaneella stalinistisella Neuvostoliitolla oli ilmeiset orjayhteiskunnan piirteet, Maon Kiinan koko väestö eli hallinnon pahimmissa vaiheissa oikeastaan Maon henkilökohtaisia oikkuja toteuttavina orjina, joiden sydämetön isäntä antoi jopa kuolla joukoittain nälkään ostaakseen samaan aikaan elintarvikeviennillä aseita ja aseteollisuutta Neuvostoliitosta, ja nykyisessä Pohjois-Koreassa sama meno on jatkunut aina meidän aikaamme asti. Muustakaan maailmasta orjuus ei ole kadonnut, vaan YK:n välittämän arvion mukaan sen nykymuotojen<ref>Näihin ei ole luettu mukaan totalitaaristen maiden omaan väestöönsä kohdistamaa toimintaa.</ref> piirissä on miljoonia ihmisiä.<ref>''"Today, according to the International Organization for Migration (IOM), millions of people, primarily women and children, are subjected to this tragic fate ..."'' <nowiki>http://www.unesco.org/new/en/social-and-human-sciences/themes/slave-route/modern-forms-of-slavery/</nowiki> [luettu 19.8.2019]</ref><br />
<br />
Tässä artikkelissa orjuutta tarkastellaan lähinnä suhteessa Raamattuun ja kristinuskon historiaan.<br />
<br />
== Kanaanin kirous ==<br />
<br />
Orja-sana esiintyy Raamatussa ensimmäistä kertaa Nooan langettaessa kirouksen Haam-poikansa Kanaan-pojalle:<br />
<i>– Kirottu olkoon Kanaan,<br />
tulkoon hänestä veljiensä<br />
orjienkin orja.</i> ({{rp|1.Moos.9:25}})<br />
Tämän kirouksen myöhempiä vaiheita voi seurata Vanhasta testamentista: Kanaanin jälkeläiset asuttivat sitä maata, "Kanaanin maata" eli "Kaanaan maata", jonka Herra sitten lupasi Aabrahamin jälkeläisille, kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kanaanilaisten syntivelka täyttyisi ({{rp|1.Moos.15:16}}). Tämä toteutui israelilaisten maanvalloituksen yhteydessä Joosuan aikana ({{rp|Joos.24:11}}).<br />
<br />
Raamatussa ei ole mitään mainintaa Kanaanin jälkeläisten ulkonäöstä, eikä ylipäänsä ole mitään syytä olettaa, että he esimerkiksi ihonväriltään olisivat poikenneet lähi-idän muista kansoista. Afrikan väestön valtaosan on ymmärretty polveutuvan Haamin muista pojista, ei siis Kanaanista, eikä Raamatussa ylipäänsä ole ainuttakaan mainintaa, jossa joku yksilö orjuutettaisiin etnisen alkuperänsä takia. Sen sijaan Egyptissä orjuutettiin koko Israelin kansa, muttei suinkaan siksi, että heidän (haamilaiset [{{rp|1.Moos.10:6}}]) orjuuttajansa olisivat uskoneet Raamattua!<br />
<br />
"Orjienkin orja" on jo itsessään kuvakielinen ilmaus, sillä ei tiedetä ainuttakaan historian esimerkkiä, jossa orjalla olisi ollut mahdollisuus konkreettisesti omistaa orjia. Kanaania itseään ei suinkaan orjuutettu, hänhän päinvastoin sai alun perin haltuunsa jokseenkin parhaan osan tunnetusta maasta ({{rp|2.Moos.3:8}}). Kun ottaa huomioon Nooan profetioiden kokonaisuuden ({{rp|1.Moos.9:24-27}}) ja vertaa sitä Raamatun kertomaan ja muista lähteistä tunnettuun historiaan, huomaa, että kyse on lähinnä siitä, että Vapahtaja ja hengellinen valo tulee Seemin suvusta ja että Jaafetin suku levittäytyy laajimmalle ja saavuttaa siinä mielessä maailmassa ulkoisen valta-aseman, mutta että Haamin suku jää vaille erityistä siunausta ja siksi kokonaisuutena katsoen huonoimmalle osalle, mikä näkyy eritoten hänen poikansa Kanaanin jälkeläisten historiassa – vaikka alun perin juuri haamilaiset nousivatkin johtoasemaan, niin että Nimrod, josta tuli ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä, oli Haamin Kus-pojan jälkeläinen ({{rp|1.Moos.10:8}}).<br />
<br />
Kanaanin kirous ei merkitse sitä, etteivätkö Haamin tai Kanaaninkin jälkeläiset voisi pelastua uskomalla Jumalan lupauksiin. Päinvastoin: taivaaseen kootaan ihmisiä kaikista kansoista, kansanheimoista ja kielistä ({{rp|Ilm.7:9}}), ja nykyään kristinusko on kokonaisuutena katsoen haamilaisessa Afrikassa voimakasta ja leviävää, kun taas täällä jaafetilaisessa Euroopassa monin tavoin heikkoa ja taantuvaa. "Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi." ({{rp|Room.11:32}})<br />
<br />
== Orjuus Egyptissä ja Mooseksen lain säädöksissä ==<br />
<br />
Mooseksen laissa on määräyksiä, jotka koskevat sellaista ihmisten välistä mahdollista suhdetta, joka on paremman puutteessa suomennettu "orjuudeksi". Kysymys ei kuitenkaan ollut mistään ihmisen omistusoikeudesta toiseen ihmiseen, vaan israelilaisten keskinäisellä sopimuksella solmittavasta, pääsääntöisesti määräaikaisesta palvelussuhteesta, ja näiden orjien kohtelusta oli erityiset säädökset, joiden mukaan orja oli esim. päästettävä korvauksetta vapauteen, mikäli isäntä oli tuottanut tälle pysyvän ruumiinvamman kuten lyönyt hampaan irti. Nämä orjat eivät siis suinkaan olleet lainsuojattomassa asemassa isäntänsä mielivallan armoilla.<br />
<br />
Näiden säännösten yhteiskunnallinen merkitys näyttäisi olevan lähinnä siinä, että ne antoivat köyhtyneille israelilaisille toimeentulomahdollisuuden perintömaansa määräajaksi myymällä ja varakkaampien maanmiestensä ruokapalkkaisiksi palvelijoiksi pestautumalla. Nämä orjat oli Mooseksen lain mukaan vapautettava joka viideskymmenes vuosi, jolloin he saivat perheineen palata isiensä maille niiden laillisina omistajina. Poikkeuksena olivat vieraista kansoista peräisin olevat (sotavankeuteen joutuneet tai muulla tavoin israelilaisten valtaan siirtyneet) orjat, joilla ei siis voinut olla perintömaita Israelissa eikä niihin perustuvaa toimeentuloa isäntäperheensä ulkopuolella, sekä sellaiset israelilaissyntyiset orjat, jotka eivät isäntäväkeensä kiintyneinä itse tahtoneet enää koskaan lähteä näiden taloudesta.<br />
<br />
Mooseksen lain mukainen orjuus on siis ymmärrettävissä lähinnä väliaikaisena ja oikeudellisesti säänneltynä poikkeuksena normaalitilaan: pienempänä pahana tietyissä vaikeissa taloustilanteissa. Erityisesti laissa kielletään orjien ja muukalaisten julma kohtelu ja kehotetaan muistamaan koko Israelin kansan kovaa Egyptin aikaa ja siihen kuulunutta muukalaisuutta ja orjuutta, josta Herra oli heidät vapauttanut ja tuonut Luvattuun maahan.<br />
<br />
Aabrahamin kutsumisesta alkavan "Raamatun erityisen pelastushistorian" perustavin Jumalan voimateko on juuri Israelin lasten<ref>Aabrahamin pojan Iisakin poika Jaakob sai elämänsä käännekohdassa Jumalalta uuden nimen: Israel – ja juuri hänen jälkeläisensä Jumala Mooseksen välityksellä Egyptistä vapautti.</ref> vapauttaminen faaraon<ref>Egyptin kuninkaan</ref> vallasta ja johtaminen pois Egyptistä, "orjuuden pesästä". Siihen myös Jumalan lain antaminen Siinain vuorella Mooseksen välityksellä liittyy, ja perustavasti siinä on kyse nimenomaan armottomasta, mielivaltaisesta orjuudesta vapauttamisesta. Tähän Jumalan voimatekoon liittyy myös orjuuttajia kohdanneiden Jumalan rangaistusten sarja, joka sitten viimein johtaakin orjuutettujen vapautumiseen, niin että faarao suorastaan ajaa heidät ulos maastaan.<br />
<br />
== Orjuus Uuden testamentin ajan Rooman valtakunnassa ja kristityille siitä annetut ohjeet ==<br />
<br />
Mooseksen aikaa puolisentoistatuhatta vuotta myöhemmin Uuden testamentin ajan yhteiskunnassa oli käytännössä pakanallisen roomalaisen oikeuden mukainen orjuus, joka on perin juurin eri asia kuin Mooseksen laissa säädelty menettely: Roomassa orjat katsottiin isäntäväkensä "puhuvaksi irtaimistoksi", siis todellakin näiden omaisuudeksi, jolla ei lain edessä ollut juuri oikeuksia. Esimerkiksi oikeudenkäynneissä orjan todistus oli otettava huomioon ainoastaan, jos se oli saatu tätä kiduttaen kuulustelemalla. Laissa oli myös säädös, jonka mukaan siinä tapauksessa, että isäntä kuoli selittämättömällä tavalla, kaikki hänen orjansa oli varmuuden vuoksi<ref>Olihan joku (tai jotkut) heistä mahdollisesti saattanut syyllistyä isännän salamurhaan.</ref> surmattava. Toisaalta yhteiskunnallisesti mahtava isäntä saattoi uskoa luotto-orjilleen niin merkittäviä tehtäviä, että nämä orjinakin olivat yhteiskunnan merkittävimpiin kuuluvia vallankäyttäjiä; erityisesti tämä koski Rooman keisarin orjia, joista luotetuimmat toimivat ikään kuin hallituksen ministereinä<ref>Itse ministeri-sanakin on peräisin latinankielisestä sanasta, jonka perusmerkitys on 'palvelija' tai 'apulainen'.</ref>. Koska orjien lakisääteiset oikeudet olivat olemattoman vähäiset, isännän ja orjan suhde saattoi siis käytännössä vaihdella hyvin huomattavasti – eihän sen enempää orjien hyvä kuin huonokaan kohtelu ollut lainvastaista, vaan kullakin yksityistaloudella oli vapaus toimia siinä suhteessa omalla tavallaan.<br />
<br />
Uuden testamentin käyttäytymisohjeet kristityille orjille ja kristityille isännille lähtevät siitä, että olipa ihminen yhteiskunnallisesti millaisessa asemassa tahansa, hänen on ennen muuta muistettava joutuvansa aikanaan tilille elämästään Jumalan edessä, joka on lahjomaton tuomari (kuten oli ollut jo Mooseksen ajan Egyptissä). Tunnollisuus omien velvollisuuksien täyttämisessä ja oikeudenmukaisuus vallankäytössä ovat tällöin kristillistä omaatuntoa ohjaavien apostolisten kehotusten<ref>Uuden testamentin <i>pareneesin</i></ref> keskeistä sisältöä.<br />
<br />
Nämä ohjeet eivät kuitenkaan merkitse roomalaisen oikeuden orjia ja orjuutta koskevan näkemyksen ja siihen perustuvien käytäntöjen hyväksymistä, vaan ohjeet on annettu nimenomaan siksi, että kristityt tietäisivät, miten toimia Jumalan tahdon mukaisesti kristittyinä, kukin omassa elämäntilanteessaan. Yksilötasollahan on mahdollista toimia oikein, vaikka yhteiskunnallinen lainsäädäntö olisi miten epäoikeudenmukaista hyvänsä. Yhteiskuntarakenne perustui suurtalouksiin – itse asiassa väestön enemmistö oli orjia (ei kuitenkaan Mooseksen lakia soveltavilla juutalais- ja samarialaisalueilla). Yhteiskunnalliset lainsäätäjät eivät siinä vaiheessa kuuluneet kristilliseen seurakuntaan eivätkä kysyneet apostoleilta neuvoja töihinsä, joten lainsäätäjille suunnattuja orjuuteen liittyviä ohjeita Uusi testamentti ei suoranaisesti sisällä; suuntaa-antavana voi kuitenkin pitää sellaista seikkaa, että Uudessa testamentissa "ihmiskauppiaat" ovat kristitylle sopimattoman synnillisen elämänmuodon yhtenä esimerkkinä.<br />
<br />
Orjien ja vapaiden ihmisarvossa, kristillisen seurakunnan jäsenyyden laadussa tai pelastuksen osallisuudessa uskon kautta Kristukseen ei ole eroja: "Ei tässä ole orjaa eikä vapaata – – vaan kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa." Erona on kuitenkin se, että mitä enemmän mahdollisuuksia ihmiselle on tarjona, sitä enemmästä hän myös on vastuussa Herransa edessä: "Orja on Kristuksen vapaa, ja vapaa on Kristuksen orja."<br />
<br />
== Muita tunnettuja esimerkkejä orjuudesta ja kristittyjen suhtautumisesta siihen ==<br />
<br />
=== Brittiläinen imperiumi ===<br />
<br />
Puolisentoistatuhatta vuotta Uuden testamentin aikaa myöhempi Euroopan siirtomaavaltojen, esim. Brittiläisen imperiumin ja siitä sittemmin itsenäistyneen Amerikan Yhdysvaltojen orjalaitos taas muistutti pikemminkin Rooman ja arabien kuin Mooseksen lain mallia, ja lisäksi siinä oli vielä erityinen rasistinen piirre, niin että esim. Yhdysvaltain Virginian osavaltion orjuuteen liittyvässä lainsäädännössä laskettiin kunkin yksilön afrikkalaisuuden suhteellista osuutta. Orjuuden taustana oli kaupallisen hyödyn tavoittelu: orjakaupalla saatiin suurmaatalouteen halpaa työvoimaa; lisää orjia saatiin aiempien orjien jälkeläisistä, joten orjakaupan päättyminen ei merkinnyt orjuuden automaattista päättymistä.<br />
<br />
Anglosaksisissa maissa monet orjuuden keskeiset vastustajat, kuten Britanniassa [http://en.wikipedia.org/wiki/William_Wilberforce William Wilberforce], [http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Clarkson Thomas Clarkson] ja herätykseen tullut entinen orjalaivan kapteeni, ''Amazing Grace'' -laulun sanoittajanakin tunnettu [http://en.wikipedia.org/wiki/John_Newton John Newton], puolestaan toimivat kristittyinä, Raamattuun sidotun omantunnon pohjalta ja saivatkin laillisen orjuuden lakkautetuksi brittiläisessä imperiumissa jo 1800-luvun alkuvuosina – siis puolisen vuosisataa ennen kuin Darwinin teokset alkoivat puolestaan antaa perusteita rotusorrolle ja suorastaan [[Darwin ja natsit|etnisille kansanmurhille]].<br />
<br />
=== Yhdysvallat ===<br />
<br />
Darwinista huolimatta Yhdysvaltain Pohjoisvaltioissa orjuutta pidettiin kansallisena häpeänä, ja Etelävaltioiden hävittyä sisällissodan orjuus poistettiinkin koko maasta. Yhdysvalloissakin valovoimaisimmilla orjuuden vastustajilla oli ollut vahvasti kristillinen identiteetti – tämä koskee niin militanttiaktivisti [http://en.wikipedia.org/wiki/John_Brown_(abolitionist) John Brownia] kuin sentimentaalista romaanikirjailijaa, ''Setä Tuomon tuvan'' laatijaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harriet_Beecher-Stowe Harriet Beecher-Stoweakin].<br />
<br />
Amerikan orjavaltioiden historia osoittaa osaltaan Uuden testamentin ohjeiden toimivuuden. Tilanne muistutti Rooman aikaa (monin paikoin suurin osa väestöstä oli orjia, joiden työvoimaan maataloustuotanto perustui), olipa osittain sitä vaikeampikin (rotuajattelun vuoksi vapautetut orjat eivät voineet löytää paikkaansa yhteiskunnassa niinkään helposti kuin antiikin Roomassa). Orjakapinoita leimahti aika ajoin, ja ne synnyttivät veristä jälkeä puolin ja toisin johtamatta kuitenkaan orjien aseman paranemiseen saati orjuuden lopettamiseen. Parasta, mitä siinä tilanteessa elänyt kristitty orjatilan omistaja saattoi suoranaisesti saada aikaan, oli kohdella omia orjiaan niin kuin olisi toivonut itseään kohdeltavan, jos olisi ollut orjan asemassa; parasta, mitä kristitty orja saattoi saada aikaan, oli todistaa Kristuksesta suostumalla elämään osassaan kuuliaisena isännälleen, antaen näin kaikille lähimmäisilleen esimerkin siitä, että ihmisen arvo ei riipu hänen yhteiskunnallisesta asemastaan vaan Jumalan armoteoista häntä kohtaan ja että iankaikkiset asiat ovat ajallisia tärkeämpiä. Kun orjuus sitten aikanaan lopetettiin, se ei tapahtunut orjakapinan kautta eikä koskenut kuuliaisia orjia sen vähempää kuin kapinamielisiäkään.<br />
<br />
Kristillisen etiikan kannalta on olennaista ymmärtää, että ihmisen eettinen oikeus, saati velvollisuus, ei ole toimia oman asemansa rajoja rikkoen ja niitä oman halunsa mukaan muuttamaan pyrkien vaan oman asemansa tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa lähimmäisensä aseman parantamiseksi Raamattuun sidotun omantuntonsa ääntä kuunnellen ja seuraten – ja juuri näin toimiminen on johtanut todelliseen ja kestävään yhteiskunnalliseen edistykseen. Lisäksi voi todeta, että vaikka Brownkin osaltaan pakotti ihmisiä ottamaan kantaa orjuuteen ja vei siten kokonaiskehitystä eteenpäin, niin silti Beecher-Stowen tapa herätellä ihmisten omaatuntoa empatiaan oli sekä eettisesti ongelmattomampaa että käytännössä toimivampaa kuin Brownin oman käden oikeuteen perustuva malli, joka suoraan johti monien ihmishenkien menetykseen ja päälle päätteeksi vei miehen itsensäkin hirteen. Tämä antaa pohjaa myös oman aikamme huutavimpien yhteiskunnallisten vääryyksien, kuten [[abortti|"vapaan" abortin]], kristilliseen kohtaamiseen.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== Internet ===<br />
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2011/10/orjuus-kristinusko-ja-raamattu-osa-1.html Pasi Turunen: Orjuus ja Uusi Testamenti - Orjuus, kristinusko ja Raamattu, osa 1]<br />
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2011/11/amerikan-orjuus-ja-antiikin-orjuus-eri.html Pasi Turunen: Amerikan orjuus ja antiikin orjuus eri asioita (Orjuus, kristinusko ja Raamattu, osa 2)]<br />
* [https://puolustajanpolku.fi/?id=114#orjuus Jasu Markkanen: Hyväksyykö Raamattu orjuuden?]<br />
* [http://luominen.fi/pitaako-kristityn-noudattaa-juutalaisten-ruokasaadoksia luominen.fi: Orjuus ja Raamattu]<br />
* [http://www.tv7.fi/vod/player/24090/ Café Raamattu > Orjuus Raamatun valossa (TV7)]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Orjuus&diff=12853
Orjuus
2023-01-02T16:24:36Z
<p>Samuli Koivisto: /* Internet */ raapustus.net->puolustajanpolku.fi</p>
<hr />
<div>'''Orjuus''' on <br />
# yhteiskunnallinen järjestelmä ("Orjuus vallitsi antiikin Kreikassa ja Roomassa") ja<br />
# siihen kuuluva sosiaalinen asema ("Näiden yhteiskuntien väestöstä suuri osa eli orjuudessa").<br />
Orjuuden ytimenä on jonkin yhteiskunnan oikeusjärjestyksen tunnustama palvelusuhde, josta ei ole subjektiivista irtisanoutumisoikeutta: orja ei voi omin luvin vaihtaa ammattiaan eikä isäntäväkeäänkään. Orjana elämisen kannalta olennaista on näet sekin, että kukaan ei ole orja noin vain ylimalkaan vaan jokaisella orjalla on joku isäntä tai emäntä; isäntä voi olla myös persoonaton: Rooman valtiokin omisti orjia. Orjilla on vapaata väestöä rajoitetumpi oikeus päättää itseään koskevista asioista sekä orjayhteiskunnan oikeuskäytännön mukainen kuuliaisuusvelvollisuus isäntäväkeään kohtaan; toisaalta orjat kuuluvat isäntäväkensä talouteen ja saavat siitä ainakin välttämättömät elämisen tarpeet kuten ruoan, vaatetuksen ja yösijan.<br />
<br />
Orjuuteen liittyvät muut olosuhteet ja oikeusnormit ovat vaihdelleet yhteiskunnasta ja ajankohdasta toiseen, joten kaiken orjuuden hätiköity samaistaminen on tyypillistä [[näennäisanalogia]]päättelyä. Toisaalta orjuuden yleisluonteinen tunnusmerkistö voi täyttyä myös ilman, että itse sanaa käytettäisiin: pakkotyöleiriverkoston tarjoamalla polkuhintaisella työvoimalla militaaritalouden perusteita rakentaneella stalinistisella Neuvostoliitolla oli ilmeiset orjayhteiskunnan piirteet, Maon Kiinan koko väestö eli hallinnon pahimmissa vaiheissa oikeastaan Maon henkilökohtaisia oikkuja toteuttavina orjina, joiden sydämetön isäntä antoi jopa kuolla joukoittain nälkään ostaakseen samaan aikaan elintarvikeviennillä aseita ja aseteollisuutta Neuvostoliitosta, ja nykyisessä Pohjois-Koreassa sama meno on jatkunut aina meidän aikaamme asti. Muustakaan maailmasta orjuus ei ole kadonnut, vaan YK:n välittämän arvion mukaan sen nykymuotojen<ref>Näihin ei ole luettu mukaan totalitaaristen maiden omaan väestöönsä kohdistamaa toimintaa.</ref> piirissä on miljoonia ihmisiä.<ref>''"Today, according to the International Organization for Migration (IOM), millions of people, primarily women and children, are subjected to this tragic fate ..."'' http://www.unesco.org/new/en/social-and-human-sciences/themes/slave-route/modern-forms-of-slavery/ [luettu 19.8.2019]</ref><br />
<br />
Tässä artikkelissa orjuutta tarkastellaan lähinnä suhteessa Raamattuun ja kristinuskon historiaan.<br />
<br />
== Kanaanin kirous ==<br />
<br />
Orja-sana esiintyy Raamatussa ensimmäistä kertaa Nooan langettaessa kirouksen Haam-poikansa Kanaan-pojalle:<br />
<i>– Kirottu olkoon Kanaan,<br />
tulkoon hänestä veljiensä<br />
orjienkin orja.</i> ({{rp|1.Moos.9:25}})<br />
Tämän kirouksen myöhempiä vaiheita voi seurata Vanhasta testamentista: Kanaanin jälkeläiset asuttivat sitä maata, "Kanaanin maata" eli "Kaanaan maata", jonka Herra sitten lupasi Aabrahamin jälkeläisille, kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kanaanilaisten syntivelka täyttyisi ({{rp|1.Moos.15:16}}). Tämä toteutui israelilaisten maanvalloituksen yhteydessä Joosuan aikana ({{rp|Joos.24:11}}).<br />
<br />
Raamatussa ei ole mitään mainintaa Kanaanin jälkeläisten ulkonäöstä, eikä ylipäänsä ole mitään syytä olettaa, että he esimerkiksi ihonväriltään olisivat poikenneet lähi-idän muista kansoista. Afrikan väestön valtaosan on ymmärretty polveutuvan Haamin muista pojista, ei siis Kanaanista, eikä Raamatussa ylipäänsä ole ainuttakaan mainintaa, jossa joku yksilö orjuutettaisiin etnisen alkuperänsä takia. Sen sijaan Egyptissä orjuutettiin koko Israelin kansa, muttei suinkaan siksi, että heidän (haamilaiset [{{rp|1.Moos.10:6}}]) orjuuttajansa olisivat uskoneet Raamattua!<br />
<br />
"Orjienkin orja" on jo itsessään kuvakielinen ilmaus, sillä ei tiedetä ainuttakaan historian esimerkkiä, jossa orjalla olisi ollut mahdollisuus konkreettisesti omistaa orjia. Kanaania itseään ei suinkaan orjuutettu, hänhän päinvastoin sai alun perin haltuunsa jokseenkin parhaan osan tunnetusta maasta ({{rp|2.Moos.3:8}}). Kun ottaa huomioon Nooan profetioiden kokonaisuuden ({{rp|1.Moos.9:24-27}}) ja vertaa sitä Raamatun kertomaan ja muista lähteistä tunnettuun historiaan, huomaa, että kyse on lähinnä siitä, että Vapahtaja ja hengellinen valo tulee Seemin suvusta ja että Jaafetin suku levittäytyy laajimmalle ja saavuttaa siinä mielessä maailmassa ulkoisen valta-aseman, mutta että Haamin suku jää vaille erityistä siunausta ja siksi kokonaisuutena katsoen huonoimmalle osalle, mikä näkyy eritoten hänen poikansa Kanaanin jälkeläisten historiassa – vaikka alun perin juuri haamilaiset nousivatkin johtoasemaan, niin että Nimrod, josta tuli ensimmäinen mahtava hallitsija maan päällä, oli Haamin Kus-pojan jälkeläinen ({{rp|1.Moos.10:8}}).<br />
<br />
Kanaanin kirous ei merkitse sitä, etteivätkö Haamin tai Kanaaninkin jälkeläiset voisi pelastua uskomalla Jumalan lupauksiin. Päinvastoin: taivaaseen kootaan ihmisiä kaikista kansoista, kansanheimoista ja kielistä ({{rp|Ilm.7:9}}), ja nykyään kristinusko on kokonaisuutena katsoen haamilaisessa Afrikassa voimakasta ja leviävää, kun taas täällä jaafetilaisessa Euroopassa monin tavoin heikkoa ja taantuvaa. "Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi." ({{rp|Room.11:32}})<br />
<br />
== Orjuus Egyptissä ja Mooseksen lain säädöksissä ==<br />
<br />
Mooseksen laissa on määräyksiä, jotka koskevat sellaista ihmisten välistä mahdollista suhdetta, joka on paremman puutteessa suomennettu "orjuudeksi". Kysymys ei kuitenkaan ollut mistään ihmisen omistusoikeudesta toiseen ihmiseen, vaan israelilaisten keskinäisellä sopimuksella solmittavasta, pääsääntöisesti määräaikaisesta palvelussuhteesta, ja näiden orjien kohtelusta oli erityiset säädökset, joiden mukaan orja oli esim. päästettävä korvauksetta vapauteen, mikäli isäntä oli tuottanut tälle pysyvän ruumiinvamman kuten lyönyt hampaan irti. Nämä orjat eivät siis suinkaan olleet lainsuojattomassa asemassa isäntänsä mielivallan armoilla.<br />
<br />
Näiden säännösten yhteiskunnallinen merkitys näyttäisi olevan lähinnä siinä, että ne antoivat köyhtyneille israelilaisille toimeentulomahdollisuuden perintömaansa määräajaksi myymällä ja varakkaampien maanmiestensä ruokapalkkaisiksi palvelijoiksi pestautumalla. Nämä orjat oli Mooseksen lain mukaan vapautettava joka viideskymmenes vuosi, jolloin he saivat perheineen palata isiensä maille niiden laillisina omistajina. Poikkeuksena olivat vieraista kansoista peräisin olevat (sotavankeuteen joutuneet tai muulla tavoin israelilaisten valtaan siirtyneet) orjat, joilla ei siis voinut olla perintömaita Israelissa eikä niihin perustuvaa toimeentuloa isäntäperheensä ulkopuolella, sekä sellaiset israelilaissyntyiset orjat, jotka eivät isäntäväkeensä kiintyneinä itse tahtoneet enää koskaan lähteä näiden taloudesta.<br />
<br />
Mooseksen lain mukainen orjuus on siis ymmärrettävissä lähinnä väliaikaisena ja oikeudellisesti säänneltynä poikkeuksena normaalitilaan: pienempänä pahana tietyissä vaikeissa taloustilanteissa. Erityisesti laissa kielletään orjien ja muukalaisten julma kohtelu ja kehotetaan muistamaan koko Israelin kansan kovaa Egyptin aikaa ja siihen kuulunutta muukalaisuutta ja orjuutta, josta Herra oli heidät vapauttanut ja tuonut Luvattuun maahan.<br />
<br />
Aabrahamin kutsumisesta alkavan "Raamatun erityisen pelastushistorian" perustavin Jumalan voimateko on juuri Israelin lasten<ref>Aabrahamin pojan Iisakin poika Jaakob sai elämänsä käännekohdassa Jumalalta uuden nimen: Israel – ja juuri hänen jälkeläisensä Jumala Mooseksen välityksellä Egyptistä vapautti.</ref> vapauttaminen faaraon<ref>Egyptin kuninkaan</ref> vallasta ja johtaminen pois Egyptistä, "orjuuden pesästä". Siihen myös Jumalan lain antaminen Siinain vuorella Mooseksen välityksellä liittyy, ja perustavasti siinä on kyse nimenomaan armottomasta, mielivaltaisesta orjuudesta vapauttamisesta. Tähän Jumalan voimatekoon liittyy myös orjuuttajia kohdanneiden Jumalan rangaistusten sarja, joka sitten viimein johtaakin orjuutettujen vapautumiseen, niin että faarao suorastaan ajaa heidät ulos maastaan.<br />
<br />
== Orjuus Uuden testamentin ajan Rooman valtakunnassa ja kristityille siitä annetut ohjeet ==<br />
<br />
Mooseksen aikaa puolisentoistatuhatta vuotta myöhemmin Uuden testamentin ajan yhteiskunnassa oli käytännössä pakanallisen roomalaisen oikeuden mukainen orjuus, joka on perin juurin eri asia kuin Mooseksen laissa säädelty menettely: Roomassa orjat katsottiin isäntäväkensä "puhuvaksi irtaimistoksi", siis todellakin näiden omaisuudeksi, jolla ei lain edessä ollut juuri oikeuksia. Esimerkiksi oikeudenkäynneissä orjan todistus oli otettava huomioon ainoastaan, jos se oli saatu tätä kiduttaen kuulustelemalla. Laissa oli myös säädös, jonka mukaan siinä tapauksessa, että isäntä kuoli selittämättömällä tavalla, kaikki hänen orjansa oli varmuuden vuoksi<ref>Olihan joku (tai jotkut) heistä mahdollisesti saattanut syyllistyä isännän salamurhaan.</ref> surmattava. Toisaalta yhteiskunnallisesti mahtava isäntä saattoi uskoa luotto-orjilleen niin merkittäviä tehtäviä, että nämä orjinakin olivat yhteiskunnan merkittävimpiin kuuluvia vallankäyttäjiä; erityisesti tämä koski Rooman keisarin orjia, joista luotetuimmat toimivat ikään kuin hallituksen ministereinä<ref>Itse ministeri-sanakin on peräisin latinankielisestä sanasta, jonka perusmerkitys on 'palvelija' tai 'apulainen'.</ref>. Koska orjien lakisääteiset oikeudet olivat olemattoman vähäiset, isännän ja orjan suhde saattoi siis käytännössä vaihdella hyvin huomattavasti – eihän sen enempää orjien hyvä kuin huonokaan kohtelu ollut lainvastaista, vaan kullakin yksityistaloudella oli vapaus toimia siinä suhteessa omalla tavallaan.<br />
<br />
Uuden testamentin käyttäytymisohjeet kristityille orjille ja kristityille isännille lähtevät siitä, että olipa ihminen yhteiskunnallisesti millaisessa asemassa tahansa, hänen on ennen muuta muistettava joutuvansa aikanaan tilille elämästään Jumalan edessä, joka on lahjomaton tuomari (kuten oli ollut jo Mooseksen ajan Egyptissä). Tunnollisuus omien velvollisuuksien täyttämisessä ja oikeudenmukaisuus vallankäytössä ovat tällöin kristillistä omaatuntoa ohjaavien apostolisten kehotusten<ref>Uuden testamentin <i>pareneesin</i></ref> keskeistä sisältöä.<br />
<br />
Nämä ohjeet eivät kuitenkaan merkitse roomalaisen oikeuden orjia ja orjuutta koskevan näkemyksen ja siihen perustuvien käytäntöjen hyväksymistä, vaan ohjeet on annettu nimenomaan siksi, että kristityt tietäisivät, miten toimia Jumalan tahdon mukaisesti kristittyinä, kukin omassa elämäntilanteessaan. Yksilötasollahan on mahdollista toimia oikein, vaikka yhteiskunnallinen lainsäädäntö olisi miten epäoikeudenmukaista hyvänsä. Yhteiskuntarakenne perustui suurtalouksiin – itse asiassa väestön enemmistö oli orjia (ei kuitenkaan Mooseksen lakia soveltavilla juutalais- ja samarialaisalueilla). Yhteiskunnalliset lainsäätäjät eivät siinä vaiheessa kuuluneet kristilliseen seurakuntaan eivätkä kysyneet apostoleilta neuvoja töihinsä, joten lainsäätäjille suunnattuja orjuuteen liittyviä ohjeita Uusi testamentti ei suoranaisesti sisällä; suuntaa-antavana voi kuitenkin pitää sellaista seikkaa, että Uudessa testamentissa "ihmiskauppiaat" ovat kristitylle sopimattoman synnillisen elämänmuodon yhtenä esimerkkinä.<br />
<br />
Orjien ja vapaiden ihmisarvossa, kristillisen seurakunnan jäsenyyden laadussa tai pelastuksen osallisuudessa uskon kautta Kristukseen ei ole eroja: "Ei tässä ole orjaa eikä vapaata – – vaan kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa." Erona on kuitenkin se, että mitä enemmän mahdollisuuksia ihmiselle on tarjona, sitä enemmästä hän myös on vastuussa Herransa edessä: "Orja on Kristuksen vapaa, ja vapaa on Kristuksen orja."<br />
<br />
== Muita tunnettuja esimerkkejä orjuudesta ja kristittyjen suhtautumisesta siihen ==<br />
<br />
=== Brittiläinen imperiumi ===<br />
<br />
Puolisentoistatuhatta vuotta Uuden testamentin aikaa myöhempi Euroopan siirtomaavaltojen, esim. Brittiläisen imperiumin ja siitä sittemmin itsenäistyneen Amerikan Yhdysvaltojen orjalaitos taas muistutti pikemminkin Rooman ja arabien kuin Mooseksen lain mallia, ja lisäksi siinä oli vielä erityinen rasistinen piirre, niin että esim. Yhdysvaltain Virginian osavaltion orjuuteen liittyvässä lainsäädännössä laskettiin kunkin yksilön afrikkalaisuuden suhteellista osuutta. Orjuuden taustana oli kaupallisen hyödyn tavoittelu: orjakaupalla saatiin suurmaatalouteen halpaa työvoimaa; lisää orjia saatiin aiempien orjien jälkeläisistä, joten orjakaupan päättyminen ei merkinnyt orjuuden automaattista päättymistä.<br />
<br />
Anglosaksisissa maissa monet orjuuden keskeiset vastustajat, kuten Britanniassa [http://en.wikipedia.org/wiki/William_Wilberforce William Wilberforce], [http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Clarkson Thomas Clarkson] ja herätykseen tullut entinen orjalaivan kapteeni, ''Amazing Grace'' -laulun sanoittajanakin tunnettu [http://en.wikipedia.org/wiki/John_Newton John Newton], puolestaan toimivat kristittyinä, Raamattuun sidotun omantunnon pohjalta ja saivatkin laillisen orjuuden lakkautetuksi brittiläisessä imperiumissa jo 1800-luvun alkuvuosina – siis puolisen vuosisataa ennen kuin Darwinin teokset alkoivat puolestaan antaa perusteita rotusorrolle ja suorastaan [[Darwin ja natsit|etnisille kansanmurhille]].<br />
<br />
=== Yhdysvallat ===<br />
<br />
Darwinista huolimatta Yhdysvaltain Pohjoisvaltioissa orjuutta pidettiin kansallisena häpeänä, ja Etelävaltioiden hävittyä sisällissodan orjuus poistettiinkin koko maasta. Yhdysvalloissakin valovoimaisimmilla orjuuden vastustajilla oli ollut vahvasti kristillinen identiteetti – tämä koskee niin militanttiaktivisti [http://en.wikipedia.org/wiki/John_Brown_(abolitionist) John Brownia] kuin sentimentaalista romaanikirjailijaa, ''Setä Tuomon tuvan'' laatijaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harriet_Beecher-Stowe Harriet Beecher-Stoweakin].<br />
<br />
Amerikan orjavaltioiden historia osoittaa osaltaan Uuden testamentin ohjeiden toimivuuden. Tilanne muistutti Rooman aikaa (monin paikoin suurin osa väestöstä oli orjia, joiden työvoimaan maataloustuotanto perustui), olipa osittain sitä vaikeampikin (rotuajattelun vuoksi vapautetut orjat eivät voineet löytää paikkaansa yhteiskunnassa niinkään helposti kuin antiikin Roomassa). Orjakapinoita leimahti aika ajoin, ja ne synnyttivät veristä jälkeä puolin ja toisin johtamatta kuitenkaan orjien aseman paranemiseen saati orjuuden lopettamiseen. Parasta, mitä siinä tilanteessa elänyt kristitty orjatilan omistaja saattoi suoranaisesti saada aikaan, oli kohdella omia orjiaan niin kuin olisi toivonut itseään kohdeltavan, jos olisi ollut orjan asemassa; parasta, mitä kristitty orja saattoi saada aikaan, oli todistaa Kristuksesta suostumalla elämään osassaan kuuliaisena isännälleen, antaen näin kaikille lähimmäisilleen esimerkin siitä, että ihmisen arvo ei riipu hänen yhteiskunnallisesta asemastaan vaan Jumalan armoteoista häntä kohtaan ja että iankaikkiset asiat ovat ajallisia tärkeämpiä. Kun orjuus sitten aikanaan lopetettiin, se ei tapahtunut orjakapinan kautta eikä koskenut kuuliaisia orjia sen vähempää kuin kapinamielisiäkään.<br />
<br />
Kristillisen etiikan kannalta on olennaista ymmärtää, että ihmisen eettinen oikeus, saati velvollisuus, ei ole toimia oman asemansa rajoja rikkoen ja niitä oman halunsa mukaan muuttamaan pyrkien vaan oman asemansa tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa lähimmäisensä aseman parantamiseksi Raamattuun sidotun omantuntonsa ääntä kuunnellen ja seuraten – ja juuri näin toimiminen on johtanut todelliseen ja kestävään yhteiskunnalliseen edistykseen. Lisäksi voi todeta, että vaikka Brownkin osaltaan pakotti ihmisiä ottamaan kantaa orjuuteen ja vei siten kokonaiskehitystä eteenpäin, niin silti Beecher-Stowen tapa herätellä ihmisten omaatuntoa empatiaan oli sekä eettisesti ongelmattomampaa että käytännössä toimivampaa kuin Brownin oman käden oikeuteen perustuva malli, joka suoraan johti monien ihmishenkien menetykseen ja päälle päätteeksi vei miehen itsensäkin hirteen. Tämä antaa pohjaa myös oman aikamme huutavimpien yhteiskunnallisten vääryyksien, kuten [[abortti|"vapaan" abortin]], kristilliseen kohtaamiseen.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== Internet ===<br />
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2011/10/orjuus-kristinusko-ja-raamattu-osa-1.html Pasi Turunen: Orjuus ja Uusi Testamenti - Orjuus, kristinusko ja Raamattu, osa 1]<br />
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2011/11/amerikan-orjuus-ja-antiikin-orjuus-eri.html Pasi Turunen: Amerikan orjuus ja antiikin orjuus eri asioita (Orjuus, kristinusko ja Raamattu, osa 2)]<br />
* [https://puolustajanpolku.fi/?id=114#orjuus Jasu Markkanen: Hyväksyykö Raamattu orjuuden?]<br />
* [http://luominen.fi/pitaako-kristityn-noudattaa-juutalaisten-ruokasaadoksia luominen.fi: Orjuus ja Raamattu]<br />
* [http://www.tv7.fi/vod/player/24090/ Café Raamattu > Orjuus Raamatun valossa (TV7)]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Opettaako_1._Moos._30:39_taikagenetiikkaa%3F&diff=12852
Opettaako 1. Moos. 30:39 taikagenetiikkaa?
2023-01-01T16:23:53Z
<p>Samuli Koivisto: viitefix</p>
<hr />
<div>{{sitaatti|”Jaakob otti tuoreita valkopoppelin, mantelipuun ja plataanin oksia ja kuori niihin raitoja niin, että valkoinen puu paljastui. Kun naaraat olivat kiimassa, hän pani kuorimansa oksat niiden eteen juottoruuhiin, vesialtaisiin, joista ne kävivät juomassa. Eläimet, jotka olivat pariutuneet oksien edessä, synnyttivät juovikkaita, täplikkäitä ja kirjavia karitsoita.”|{{rp|1. Moos. 30:37-39}}}} <br />
<br />
Veljellensä kuuluneen esikoisen siunauksen viekkaudella itselleen hankkinut Jaakob lähti veljeään pakoon enonsa Labanin luo. Labanin luona Jaakob hoiti hänen karjaansa ja useiden vuosien palvelun jälkeen hän aikoi palata sieltä takaisin omaan maahansa. Lähtöä valmistellessaan Laban ja Jaakob tekevät sopimuksen, että kaikki juovikkaat, täplikkäät ja kirjavat karitsat kuuluvat Jaakobille palkaksi hänen Labanille tekemästään työstä. Loput karitsat jäävät siten Labanille. Tätä kuvataan mielenkiintoisessa kertomuksessa {{rp|1. Moos. 30:25-31:13}}, jossa huomaamme, että Jaakob käyttää kuorittuja oksia hallitakseen millaisia jälkeläisiä hänen laumansa saa. Skeptikot argumentoivat tässä tieteellisyyden puutteesta – ja jossain määrin he ovatkin oikeassa. Se mitä Jaakob teki on ilmeisesti jäljittelevän magian tyyppi – hän laittaa juovikkaita esineitä lauman eteen niin että niiden jälkeläisistä tulee ylt'ympäri juovikkaita jne. Siitä, että Jaakob harrasti humpuukia, ei ole epäilystäkään.<br />
<br />
On kuitenkin suuri ero, kuvaako Raamattu humpuukin harjoitusta, vai väittääkö se humpuukia todeksi. Raamatun mukaan Jaakob suoritti taikansa ja sai haluamiaan tuloksia, mutta teksti ei väitä, että minkäänlainen syy ja seuraus -suhde olisi olemassa. Teksti jättää kyllä lukijan mietittäväksi onko sellainen olemassa, mutta paljastaa asian oikean laidan kertomuksen kohokohdassa jakeissa {{rp|1. Moos. 31:10-13}}. Niissä Jumala kertoo unessa Jaakobille, että Laaban oli tahallaan huijannut häntä:<br />
<br />
{{sitaatti|”Lampaiden ja vuohien kiima-aikana minä näin unessa juovikkaiden, täplikkäiden ja laikukkaiden urosten astuvan lampaita ja vuohia. Jumalan enkeli sanoi minulle siinä unessa: 'Jaakob!' Ja minä sanoin: 'Tässä olen.' Hän sanoi: 'Näetkö, kaikki urokset, jotka astuvat lampaita ja vuohia, ovat juovikkaita, täplikkäitä ja laikukkaita, sillä minä olen nähnyt, miten Laban sinua kohtelee. Minä olen Jumala, joka ilmestyin sinulle Betelissä, missä sinä voitelit öljyllä patsaan ja teit minulle uhrilupauksen. Lähde nyt pois tästä maasta ja palaa synnyinseudullesi.'"|{{rp|1. Moos. 31:10-13}}}}<br />
<br />
Toisin sanoen lukijalle kerrotaan nyt, että Jumala vaikutti tapahtumiin tasoittaakseen todennäköisyydet, jotka Laaban oli kasannut Jaakobia vastaan. Jaakob ilmeisesti ajatteli aluksi, että oksat olivat syy hänen menestykseensä mutta luvussa 31 näytetään kuinka Jumala vapautti hänet tästä harhakäsityksestä.<br />
<br />
Raamattu vetää meitä toisinaan nenästä – ja kuten Jaakobin kohdalla, se pakottaa meidät aina silloin tällöin katsomaan peiliin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Does Genesis teach odd genetics? | Osoite = http://www.tektonics.org/lp/oddgenes.php | Viitattu = 1.1.2023 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }}</ref><br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Raamattu]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Okkultismi&diff=12851
Okkultismi
2023-01-01T14:59:55Z
<p>Samuli Koivisto: /* Ovatko yliluonnolliset ilmiöt yliluonnollisia? */ Kankaanniemen kotisivuja ei ole, mutta Päivin stoori on olemassa kyllä paperikirjana, jos sen jostain saa käsiinsä.</p>
<hr />
<div>Sana okkultismi juontaa juurensa latinankielisestä sanasta ''occultus'', joka tarkoittaa kätkettyä. Oxford American Dictionary määrittelee okkultismin seuraavasti:<br />
#Salaista ja kätkettyä muilta kuin niiltä, joilla on tavallista enemmän tietoa.<br />
#Sisältää yliluonnollisia, okkultistisia voimia. Okkultismiin kuuluu yliluonnollisen, mystiikan ja magiikan maailma.<ref>The Oxford American Dictionary (1982) New York, Avon, s. 617</ref><br />
<br />
Sana okkultismi kattaa siis varsin laajan joukon erilaisia harrastuksia, joiden tarkoituksena on hankkia yliluonnollista tietoa tai vaikuttaa yliluonnollisesti erilaisiin asioihin. Yliluonnollisen tiedon etsiminen on kuulunut lähes kaikkiin kulttuureihin läpi historian. [[wp:Shamaani|Shamaanit]], [[wp:tietäjä|tietäjät]], [[wp:parantaja|parantajat]], [[wp:profeetta|profeetat]] ja muut uskonnolliseen eliittiin kuuluvat henkilöt ovat säilyttäneet salattuja tekniikoita ja uskomuksia yliluonnollisen maailman toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta.<br />
<br />
== Okkultismin pääpiirteitä ==<br />
<br />
=== Okkultismin monet kasvot ===<br />
<br />
Monet [[wp:satanismi|satanistit]] ovat julkisuudessa halunneet korostaa [[wp:saatananpalvonta|saatananpalvonnan]] ja satanismin välisiä eroja. [[wp:wiccalaisuus|Wicca-noidat]] ovat närkästyneitä siitä, että heidät helposti samaistetaan saatananpalvojiin ja erilaiset energiaparantajat tuskin ilahtuvat, jos heidän praktiikkojaan käsitellään saman otsikon alla kuin rituaalimurhia suorittavia kultteja. Jos yhtä noitaveljeskuntaa ja sen riittejä kuvataan, voi toiseen ryhmään kuuluva noita aina kiistää itse harrastavansa juuri sen kaltaista noituutta. Okkultismin alalajeja arvioidaan olevan useita satoja ja erilaisten okkultististen harrastusten luokittelua voidaan tehdä lukuisilla eri tavoilla. Tässä yhteydessä jaottelemme kolmeen pääryhmään:<br />
#satanistit<br />
#rajatiedon etsijät<br />
#osittaisokkultistit<br />
<br />
==== Satanismi ====<br />
<br />
Satanismi on tietoista uskoa saatanaan ja hänen tarkoituksellista kutsumistaan ja palvomistaan joko [[yliluonnollinen|yliluonnollisena]] olentona tai persoonattomana voimana tai energiana tai uskonnollisena symbolina, joka edustaa materiaalista maailmaa ja ihmiskunnan lihallista luontoa.<ref>Hawkins C. S., "The Many Faces of Satanism", Christian Research Journal, Fall 1986, s. 17 </ref> Saatananpalvonta ja satanismi eivät siis itse asiassa ole eri asioita, vaan saatananpalvonta on yksi satanismin muoto. Jakoa satanismiin ja saatananpalvontaan on yritetty lanseerata melko voimakkaasti, mutta jaottelun keinotekoisuus on huomattu monella taholla. Suomessa saatananpalvonta on julkisuudessa samaistettu yleensä lähinnä nuorisojengisatanismiin tai yksittäisiin satanisteihin.<br />
<br />
Satanismin eri lajien luokitteleminen on varsin vaikeaa, koska sillä ei ole kovin merkittävää julkista uskontososiologista historiaa ja monet sen muodot ovat hyvin [[AW:S#synkretismi|synkretistisiä]]. Lajittelu on kuitenkin hyödyllistä mm. siksi että näin kyseisen ilmiön luonnetta voidaan paremmin ymmärtää. Hawkins jakaa satanismin seitsemään ryhmään:<br />
<br />
#''Perinteiset satanistit'' toimivat pääsääntöisesti salassa ja heitä voidaan pitää pitkälti uskonnollisena ryhmänä. Kyseinen ryhmä juontaa [[wp:riitti|riittinsä]] ja [[wp:liturgia|liturgiansa]] [[wp:katolinen kirkko|katolisesta kirkosta]], jonka [[wp:messu|messut]] yms. he ovat kääntäneet toisinpäin. Isä Meidän -rukouksen rukoileminen väärinpäin ja ulosteiden syöminen ehtoollisella ovat esimerkkejä käänteisistä toimituksista.<br />
#''Ei-perinteiset satanistit'' eivät niinkään [[wp:parodia|parodioi]] kristinuskoa riiteissään, vaan omaksuvat vaikutteita paljolti pakanauskonnoista. Muiden muassa [[wp:druidi|kelttiläisdruideilta]] periytyvän [[wp:halloween|halloween-juhlan]] juhliminen on hyvä esimerkki pakanavaikutteista.<br />
#''Julkiset satanistit'' ovat yleensä saaneet vaikutteita [[wp:Anton LaVey|Anton LaVeyn]], Amerikan [[wp:saatanan kirkko|saatanan kirkon]] perustajan kirjoituksista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = LaVeyn A. S. | Nimeke = The Satanic Bibe | Vuosi = (1969) | Kappale = | Sivu = | Selite = |<br />
Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Avon Books | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref> Omintakeista julkisilla satanisteilla on kristinuskon suhteen käänteinen etiikka.<br />
#''Nuorisojengisatanistit'': Monet saatanapalvontaan liittyvät rikokset ovat raskaan heavy- musiikin ja okkultististen harrastusten ympärille muodostuneiden jengien aikaansaannosta. Näillä jengeillä yhteisenä nimittäjänä ei olekaan ihonväri tai asuma-alue kuten jengeillä yleensä, vaan kiinnostus rikollisuutta ja saatanallisuutta kohtaan.<br />
#''Ääriryhmä satanistit'': Esimerkiksi jotkut uusnatsijärjestöt liittävät satanistisen filosofian ja jopa suoranaista saatananpalvontaa toimintaansa. Näille ryhmille satanismin merkitys on kuitenkin sekundäärinen.<br />
#''Yksittäiset satanistit'': Osa satanisteista luokitellaan "yksityisyrittäjiksi". Näiden harrastukset koostuvat monenlaisista riiteistä ja uskomuksista. Kukin harrastaja muodostaa erilaisista vaikutteista itse oman okkultistisen elämänkatsomuksensa.<br />
#''Yksittäiset psykoottiset satanistit'': Tähän kategoriaan luokiteltavat satanistit ovat monessa suhteessa samankaltaisia edellisen luokan satanistien kanssa. Erona on tähän ryhmään kuuluvien vakavat mielenterveysongelmat. Sarjamurhaajasatanistit voidaan luokitellaan tähän ryhmään kuuluviksi, vaikka monet heistä kuuluvatkin johonkin satanistijengiin.<ref>Kuuluisimpia sarjamurhaajasatanisteja oli 1970-luvulla seitsemän ihmistä ampunut David Berkowitz, joka kääntyi vankilassa elinkautista rangaistusta istuessaan kristityksi.{{Kirjaviite | Tekijä = Myers B. & Wimbish D. | Nimeke = The Dark Side of The Supernatural | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 66-73 | Selite = | Julkaisupaikka = Minneapolis | Julkaisija = Bethany House Publishers | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref><br />
<br />
==== Rajatiedon etsijät ====<br />
<br />
Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan noin viidennes suomalaisista uskoo jälleensyntymiseen ja yhtä moni uskoo [[wp:UFO|ufojen]] vierailleen maassamme.<ref>Taneli Heikka, Viidennes uskoo ufojen vierailleen Suomessa, Aamulehti 2.3. 1999.</ref> Ainakin passiivisien [[wp:rajatieto|rajatiedon]] etsijöiden joukko on varsin suuri. Viehtymys yliluonnollista ja tuonpuoleista kohtaan näyttää kuuluvan ihmisen perusluonteenpiirteisiin. Vanhan kansan kummitusjutut ovat pitäneet yllä siltaa arkielämän rutiineista yliluonnolliseen maailmaan. [[wp:Spiritismi|Spiritismin]] pelaaminen kuuluu monien suomalaisten nuoruuden kokeiluihin. Rippileirit, syntymäpäiväbileet ja muut vastaavat tilanteet voivat kerätä yhteen uteliasta ja kokeilunhaluista joukkoa, joka usein haluaa päästä selville [[AW:S#paranormaali|paranormaalien]] ilmiöiden todenperäisyydestä. [[wp:Noidan käsikirja|Noidan käsikirja]], [[wp:Tiedon rajamailla|Tiedon rajamailla]] ja muut vastaavat teokset kuuluvat rajatiedon etsijöiden peruskirjallisuuteen. Monien kohdalla kiinnostus ei johda missään vaiheessa varsinaisesti okkultismin harrastamiseen, joskin pitemmälle harrastuksissaan menevien joukkokin on melko suuri. Erityisesti Amerikassa suosiota ovat saaneet erilaiset hypnoottiset terapiat, joissa mieleen palautetaan kokemuksia aiemmista elämistä tai sieppauskokemuksista ufo-aluksilla. [[wp:motiivi|Motiivina]] osallistumiseen voivat olla puhdas uteliaisuus tai halu parantaa [[wp:trauma|traumoja]]. Kiinnostus rajatietoa kohtaan vaikuttaa olevan jonkin verran suurempaa tyttöjen keskuudessa. Samaa voidaan sanoa henkisyydestä yleensäkin. Tyttöjen uskonnollinenkin harrastuneisuus on nimittäin yleisempää kuin poikien.<br />
<br />
==== Osittaisokkultistit ====<br />
<br />
Moniin harrastuksiin okkultismi liittyy osana suurempaa toimintakokonaisuutta. Tällaisia harrastuksia ovat esimerkiksi jotkut [[wp:budo-lajit|budo-lajit]], joissa okkultismi tulee mukaan vasta verrattain myöhään harrastajan edettyä pitkälle lajissaan.<ref>Osaan budo-lajeista liittyy myös varsinaisesta taistelutaidosta poikkeavia psyykkisiä tekniikoita. Mm. kuuluisa aikido-spesialisti ja elokuvatähti Steven Seagal harjoittaa parantamista (Weldon & Ankerberg (1996) s. 360) </ref> Myös monet [[wp:jooga|joogan]] harrastajat pyrkivät harrastuksellaan parantamaan fyysistä kuntoaan tai keskittymiskykyään. Näiden päämäärien saavuttamiseksi harrastaja käyttää hindulaisen okkultismin keinoja erilaisten joogatekniikoiden muodossa. Erilaiset parannustekniikat kuuluvat myös okkultististen harrastusten kirjoon. Tarkoituksena on eettisesti hyvä periaate parantaa sairauksia ja tätä kategoriaa kuvaakin okkultististen keinojen käyttäminen ilmeisen hyviä tarkoitusperiä varten. [[wp:homeopaattinen lääketiede|Homeopaattiseksi lääketieteeksi]] luettujen tekniikoiden ja [[AW:S#praktiikka|praktiikkojen]] määrä on suuri. Yleensä ne vielä ovat ainakin jossain määrin räätälöityjä siten, että eri "lajeista" on otettu vaikutteita parantavaan kokonaisuuteen. Melko laajalle levinnyt okkultistinen harrastus, joka kuuluu nimenomaan tähän luokkaan, on vesisuonien etsiminen taikavarvun tai sormuksen avulla. Motiivinahan kyseisessä toiminnassa on niinkin hyvä asia kuin kaivonpaikan löytäminen. Laajennettuna kyseinen harrastus käsittää myös parantamisen, selvännäkemisen, ennustamisen ja muita yleensä psyykkisiksi ilmiöiksi luokiteltavia asioita.<ref>Tutustuminen varvun, heilurin tai sormuksen avulla harrastettavaan "informaation keräämiseen" osoittaa harrastuksen kiistämättömän okkultistisen luonteen. Kts. esim. American Society of Dowsers: About ASD, https://dowsers.org/about-asd/ , "Health and Well-Beign Diagnostics Using the Pendulum Summary of a presentation given by Kathleen Smith to the Society" http://www.britishdowsers.org/</ref><br />
<br />
=== Motiivit ja ajautuminen okkultismiin ===<br />
<br />
Kokeiluluontoiset yhteydenottoyritykset "henkimaailmaan" ovat suhteellisen yleisiä nuorison keskuudessa myös Suomessa. Paikkakunnasta riippuen 10-40% yläaste-ikäisistä nuorista on pelannut kokeiluluontoisesti spiritismiä ja 3-9% harrastaa sitä suhteellisen säännöllisesti.<ref>Matti Kankaanniemen tutkimus, johon osallistui noin 700 yläaste-ikäistä nuorta Länsi-Suomessa.</ref> Vaikka saatananpalvonta on julkisuudessa saanut merkittävästi enemmän huomiota kuin spiritismi, jälkimmäisen harrastajamäärät ovat selvästi suurempia. Syinä tähän on varmasti saatananpalvontaan liittyvät sosiaaliset muutokset, joihin ei tunneta samalla tavalla vetoa kuin yliluonnolliseen yleensä. Saatananpalvonta edellyttää suurempaa sitoutumista ja kokonaisvaltaisuutta kuin ufo-harrastukset, itämaisen [[wp:mystiikka|mystiikan]] tutkiminen, spiritismin pelaaminen tai muu vastaava harrastus.<br />
<br />
Kiinnostus yliluonnollisiin ilmiöihin ei ole ilmeisestikään samalla tavalla yhteydessä murrosiän kapinaan kuin viehtymys saatananpalvontaan. Saatananpalvonta vetää puoleensa nuoria, joilla on heikko itsetunto ja joille uusi identiteetti ryhmässä antaa heidän kaipaamaansa huomiota. Suurin osa, tutkija Craig Hawkinsin mukaan 90%, ns. jengisatanisteista on harrastelijoita, jotka ovat lueskelleet satanistista kirjallisuutta epäsäännöllisesti ja jotka improvisoivat itse omat rituaalinsa.<ref>Hawkins C. S. "The Many Faces of Satanism" Forward Magazine, Fall 1986. </ref><br />
<br />
Kaksikymmentä vuotta okkultismia tutkinut Russ Wise kuvaa tyypillistä satanistia seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|He ovat tavallisesti valkoisesta keskiluokasta tai ylemmästä keskiluokasta. Useimmiten he ovat älykkäitä ja menestyvät hyvin koulussa; kuitenkin he ovat usein kyllästyneitä eivätkä kohtaa tarpeeksi haasteita. Heillä on taipumusta huonoon itsetuntoon ja he ovat kykenemättömiä erottamaan oikeaa väärästä heidän suhteellisesta eettisestä ajattelutavasta johtuen. Heillä on usein ongelmia kotona ja suhteessa muihin heidän ympärillään eläviin ihmisiin. He käyttävät huumeita ja harrastavat irtosuhteita. Vain harvoissa tapauksissa nämä kaksi elementtiä eivät kuulu mukaan kuvaan.|Wise R. "Satanism: The World of the Occult" Probe Ministries, www.probe.org}}<br />
<br />
On siis ilmeistä, että yhtenäisen [[wp:filosofia|filosofian]] löytäminen nuorten okkultistien harrastuksista on mahdotonta. Myöskään selkeitä yhteisiä motiiveita esimerkiksi spiritismin harrastamiselle ja saatananpalvontaan sekaantumiselle on vaikea löytää. Nuoren ihmisen ajautuminen jonkin tietyn okkultismin lajin harjoittajaksi riippuu monista eri tekijöistä. Alkuvaiheessa ratkaisevan tärkeää on se, lähteekö yliluonnollisen etsiminen uteliaisuudesta vai osana jengin toimintaa. Jos nuori liittyy kapinan motivoimana saatananpalvontajengiin, yhteydenotot yliluonnolliseen astuvat kuvaan osana jengiin kuulumista. Ensisijaisena motiivina ei näin ollen siis ole välttämättä "salatun tiedon" etsiminen tai löytöretkeily tiedon rajamailla, vaan erilaisiin rituaaleihin ajaudutaan, koska ne ovat osa jengin toimintaa. Toinen merkittävä tekijä on ympäristö. Elokuvat, TV-sarjat ja kirjakauppojen laajat okkultistiset osastot tarjoavat virikkeitä ja tietoa yliluonnollisuudesta kiinnostuneelle. Mystiikan maailmasta opitaan nykyisin paljon jo pelkästään lastenohjelmista.<br />
<br />
=== Dynamiikka on sama ===<br />
<br />
Jokaiseen okkultistiseen <!-- oma lisäys, pitänee paikkansa? --> harrastukseen liittyy yliluonnollinen maailma, joka poikkeaa niistä lainalaisuuksista, joita länsimaisen [[AW:S#maailmankuva|maailmankuvan]] puitteissa pidetään "normaaleina". Vaikka okkultismin eri lajien välillä on tehtävä ero mm. [[wp:uskonnonvapaus|uskonnonvapauden]] soveltamisen suhteen, kristillisen [[wp:teologia|teologian]] kannalta näihin harrastuksiin sisältyy yhteisiä aineksia. Vaikka okkultistien motiivit vaihtelevat aina [[wp:voodoo|voodoo-nukkea]] piikittävän psykopaattisatanistin murhanhimosta naapurin talkoohenkisen kaivonkatsojan<ref>Kaivonkatsomisen toimintamekanismin yliluonnollisuus on kiistelty aihe suomalaisten kristittyjen keskuudessa. Osa pitää ilmiötä tuntemattomana (tai jopa tunnettuna) luonnonilmiönä. </ref> auttamishaluun, kristillisen käsityksen mukaan "voimanlähde" on kuitenkin sama.<br />
<br />
Okkultismin tutkija [[wp:Mircea Eliade|Mircea Eliade]]n mukaan eurooppalaisten noitien harjoittaman okkultismin piirteet löytyvät [[wp:saatana|saatanaa]] ja [[wp:sapatti|sapattia]] lukuun ottamatta myös Indo-Tiibetin [[wp:joogi|joogeilta]] ja [[wp:maagikko|maagikoilta]]. Ihmisuhrit, [[wp:kannibalismi|kannibalismi]], kaikenlaiset [[wp:orgia|orgiat]], [[wp:insesti|insesti]], ulosteiden syöminen ja ruumiiden häpäiseminen kuuluvat yhteiseen kokemuspohjaan.<ref>Eliade M. (1976) Occultism, Witchcraft and Cultural Fashions, Chicago, Illinois, The University Chicago Press, s. 71 </ref> Yhtäläisyys okkultististen käytäntöjen ja [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] kuvatun "epäjumalanpalveluksen" välillä on ilmeinen. Kanaanilaiseen epäjumalanpalvelukseen nimittäin kuuluivat erottamattomasti myös kieroutuneet seksiorgiat ja ihmisuhrit. [[Mooseksen laki]] erottui tästä ympäröivästä kulttuurista selvästi ilmaistessaan [[Jumala|Luoja]]n tahdoksi elämän ja järjestyksen säilymisen. Kanaanilaiset<ref>Murphy E. (1996) The Handbook for Spiritual Warfare, Nashville, Tennessee, Thomas Nelson Publishers s. 246 </ref> uhrasivat lapsia jumalilleen, kuten myös suurin osa niistä ihmisryhmistä, jotka palvoivat samanlaisia jumalia kuin kanaanilaiset. Erityisesti [[wp:Karthago|Karthago]] Pohjois-Afrikassa oli huomattava keskus, jossa lapsia uhrattiin. Jokin aika sitten alueelta löydettiin paikka, joka on suurin koskaan löydetty poltettujen eläinten ja lasten luiden hautausmaa. On järkyttävällä tavalla mielenkiintoista, että Karthagon asuttivat kanaanilaisiin kuuluvat foinikialaiset, jotka olivat muuttaneet sinne nykyisen [[wp:palestiina|Palestiinan]] seuduilta. Lasten uhraaminen on kuulunut monien kansojen uskonnollisiin toimituksiin. Sitä harjoittivat [[wp:kiinalaiset|kiinalaiset]], [[wp:keltit|keltit]], [[wp:atsteekit|atsteekit]], [[wp:mayat|mayat]] jne. Riippumatta maantieteellisestä sijainnista tai harjoitettavan uskonnon erityispiirteistä ihmisuhrit ovat olleet siis melko yleisiä.<br />
<br />
Myös itsensä viilteleminen näyttää kuuluvan moniin okkultistisiin palvontamenoihin halki historian. [[wp:Mooseksen kirjat|Mooseksen kirjoista]] löytyy viite kyseisen rituaalin harjoittamisesta jo tuhansia vuosia sitten. Samoin [[wp:aikakirjat|Aikakirjoissa]] on maininta Baalin ja Astarten profeetoista, jotka viiltelivät itseään osana jumalanpalvelustaan. Onkin aiheellista pohtia, laukaiseeko okkultismin harrastaminen ihmisessä jonkinlaisen itsetuhovietin vai liittyykö okkultismiin "ulkopuolisia voimia", jotka ajavat ihmistä kohti tuhoa?<br />
<br />
=== Possessiotila ja okkultismi ===<br />
<br />
Satanistien, rajatiedon etsijöiden ja parantajien kokemukset yliluonnollisesta maailmasta ovat monessa suhteessa samankaltaisia. Samaa voidaan sanoa niistä johtuvista mielenterveysongelmista. Vaikka esimerkiksi [[AW:S#riivaustila|riivaustilan]], jota kutsumme jatkossa ''possessio''-tilaksi, määrittelystä ja tarkasta luonteesta voidaan esittää erilaisia näkemyksiä, siihen johtavat syyt ovat yksiselitteisempiä. Oli kysymyksessä sitten outo ja puhtaasti psykologinen mielenterveysongelma tai todella [[wp:demoni|demonin]] vaikutus ihmisessä, tulos on ihmiselle tuhoisa. Näin ollen possessioiden tutkimisessa tulisi ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi kiinnittää huomiota kyseisten tilojen synnyn syihin.<br />
<br />
Possessio-tilojen ja okkultismin harrastamisen välillä on lukuisien [[AW:S#eksorkismi|eksorkismia]] harjoittavien pastorien ja muiden kristittyjen työntekijöiden kokemusten mukaan selvä yhteys. Kuuluisa amerikkalainen psykiatri M. Scott Peck toteaa:<br />
<br />
{{sitaatti|Possessiota käsittelevän kirjallisuuden perusteella näyttää selvältä, että suurin osa riivatuista on ollut tekemisissä okkultismin kanssa.|Peck S. M. (1983) People of the Lie: The Hope for Healing Human Evil, New York, Simon and Schuster, s. 190}}<br />
<br />
Samanlaista yhteyttä voidaan havaita monien muiden psyykkisten sekä fyysisten ongelmien ja okkultismin välillä. Mm. psykiatri L. Szondi on osoittanut spiritismin harrastamisen ja [[wp:skitsofrenia|skitsofreniaan]] sairastumisen välisen voimakkaan yhteyden.<ref>Montgomery J. W. (1973) Principalities and Powers: The World of the Occult. Minneapolis, Bethany, s. 149 </ref><br />
<br />
Huolimatta siitä, uskotaanko persoonallisten pahojen henkien eli demonien olemassaoloon, vai halutaanko possessiotyyppiset persoonallisuuden häiriötilat selittää psykiatrian termein possessiotilan kielteiset vaikutukset ihmisen henkiseen terveyteen ovat ilmeiset. Monet possession oireet muistuttavat skitsofreeniaa tai muuten neuroottista käyttäytymistä. Äänien kuuleminen, itsetuhoajatukset, äkilliset raivokohtaukset, epileptiset kohtaukset, tajuttomuustilat, sadistisuus, seksuaaliset kieroutumat jne. kuuluvat possession yleisiin oireisiin.<br />
<br />
WHO:n valmistama lääketieteellispsykologinen diagnosointikäsikirja International Classification of Diseases kuvaa transsi- ja possessiohäiriötä seuraavasti (Trance and Possesion Disorder):<br />
<br />
{{sitaatti|"Tilapäinen henkilökohtaisen identiteetin sekä täyden tietoisuuden ympäristöstä menettäminen" tätä poteva henkilö "toimii aivan kuin toinen henkilö, henki, jumala tai voima olisi ottanut hänestä vallan". |International Classification of Diseases (1992) Geneva, World Health Organization (WHO), ss.156-157}}<br />
<br />
Ilmiö on maailmanlaajuinen. Ruth Benedictin tekemän tutkimuksen mukaan 488 tutkitusta yhteisöstä ympäri maailmaa peräti 90% tunnisti possessiotilan.<ref>Benedict R. "Anthropology and Abnormal" teoksessa Personal Character and Cultural Milieu, toim. Haring D. (1956) Syracuse, New York, Syracuse University Press, ss. 183-201</ref>Usein ilmiö tulkitaan uskonnollisen viitekehyksen mukaan ja sitä mukailevin termein. Tyypillinen possessiotilan uskonnollinen tulkinta on possessiosta hinduismissa käytetty nimitys kundaliiniherääminen. Hindumytologian mukaan ihmisen selkärangan alaosassa uinuu naispuolinen käärmejumalatar Kundaliini. Kundaliiniheräämisen aikana tämä "käärmetär" kiipeää selkärankaa pitkin kohti aivoissa asuvaa Shivaa herättäen matkalla psyykkisiä kykyjä.<ref>Weldon J. & Ankerberg J (1996) Encyclopedia of New Age Beliefs , Eugene, Oregon, Harvest House Publishers, s. 606 </ref> Sen uskotaan kulkevan ruumiin kuuden voimakeskuksen läpi, joita kutsutaan sakroiksi tai lootuskukiksi. Tämän avulla syntyneitä yliluonnollisia kykyjä kutsutaan siddheiksi.<ref>Dahlen, R & Pettersen H. Å. (1981) Sanningen om TM, Stockholm, Den Kristna Bokringen, s. 125 </ref><br />
<br />
Käytännössä nämä kundaliiniheräämiset ovat varsin rajuja ilmiöitä, joissa ilmiön kokijat menettävät täydellisesti itsekontrollin. Kundaliiniheräämiselle on tyypillistä tilapäinen hulluus, radikaalit fyysisen ruumiin muutokset ja possessiotilat.<ref>Gopi Krishna (1975) The Awakening of Kundaliini, New York, E. P. Dutton, s. 14, 33, 37</ref> Entinen hinduguru Rabi Maharaj kertoo Kundaliinista seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Kun hänet herätetään unestaan, eikä pidetä hallinnassa, hän ryntää ihmisen ruumiissa kuin vaarallinen käärme, jota on mahdoton vastustaa. Väitetään, että jos Kundalinia ei pidetä hallinnassa, yliluonnollisia voimia vapautuu. Näitä voimat tulevat demoneilta ja johtavat lopulta moraaliseen, hengelliseen ja fyysiseen rappioon."|Maharaj, R. & Hunt D. (1967) En gurus död, Stockholm, s. 217 }} <br />
<br />
Ramakrishnasta kerrotaan seuraava tapaus hänen ollessaan pappina Kalin temppelissä:<br />
<br />
{{sitaatti|"Kali oli odottamassa häntä hän oli tuskin astunut kynnyksen yli, kun jumalallinen houretila kaikkein väkivaltaisimmassa muodossaan syttyi. Legioona jumalia syöksyi hänen päälleen kuin myrskytuuli. Hänet revittiin palasiksi. Hänen hulluutensa palasi kymmenkertaisena. Hän näki demonisia olioita tulevan itsestään. Kauhu lamautti hänen jäsenensä. Tämä mielen myrkytystilan ja epätoivon orgia kesti kaksi vuotta."|Rolland R. (1979) The Life of Ramakrishna, Calcutta, India, s. 41}}<br />
<br />
Yhden Kundaliini Research Centerin perustajan Gopi Krishnan kokemus joogaamisen avulla saadusta kundaliinikokemuksesta:<br />
<br />
{{sitaatti|"Olen käynyt läpi melkein kaikki erilaiset mediumistiset, psykoottiset ja muunlaiset mielentilat, sillä ajoittain leijuin hulluuden rajamailla. Kirjoitin monilla kielillä, joista kaikkia en edes osannut."|Gopi Krishna (1975) The Awakening of Kundaliini, New York, E. P. Dutton, s. 124}}<br />
<br />
Kuuluisa Swami Muktananda kertoo:<br />
<br />
{{sitaatti|"Minulla oli joka päivä tämänkaltainen meditaatio. Joskus ruumiini kiemurteli ja kääntyili kuin käärme ja sisältäni tuli sihisevä ääniJoskus niskani kääntyivät niin rajusti, että siitä kuului räsähtäviä ääniä ja säikähdin. Joskus niskani käänsivät pääni ympäri niin rajusti, että se taipui hartioideni yli ja saatoin nähdä selkäni. Myöhemmin kuitenkin opin, että tämä oli osa Hatha Jooga -prosessia, jonka Kundaliinijumalatar sai aikaan voidakseen siirtyä ylös pitkin selkärankaani."|Bubba Free John (1974) Garbage and Goddess, Lower Lake, California, Dawn Horse Press, s. 51}} <br />
<br />
Johtava jälleensyntymisopin tueksi esitettyjen spontaanien edellisten elämien muistamisia tutkiva parapsykologi Ian Stevenson lähetti 300 tapausta käsittävän tutkimusmateriaalinsa hinduswami Sri Sri Somasundara Desika Paramachariyan kommentoitavaksi. Hinduswami totesi tapauksista seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Yksikään niistä 300 tapauksesta, joista kerroitte, ei tue käsitystä jälleensyntymisestä. Niissä on kysymys hengen valtaan joutumisesta, mille Etelä-Intian viisaat eivät suurestikaan anna arvoa."|Albrecht M. C (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 14}}<br />
<br />
Possessio-teoria on siis vaihtoehtoinen selitys myös niille tapauksille, joissa joku muistaa spontaanisti asioita "edellisestä elämästään".<br />
<br />
=== Venäläistä rulettia? ===<br />
<br />
Yli kaksikymmentä vuotta okkultismia tutkineet amerikkalaiset tutkijat John Weldon ja John Ankerberg toteavat okkultismin harrastamisen vaaroista seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Kysymys ei ole vain muutamasta tapauksesta. On olemassa satojatuhansia tapauksia uskonnon, okkultismin, spiritismin ja parapsykologian historiassa - mielisairautta, itsemurhia, fyysistä rappeutumista, sokeutumista, kuolemia." |Weldon J. & Ankerberg J. (1996) s. 111}}<br />
<br />
Vaikka okkultismin harjoittaminen tai erityisesti vain kokeiluluonteinen tutustuminen siihen ei automaattisesti tuo mukanaan vakavia mielenterveysongelmia tai vastaavia, riski on ilmeinen. Weldonin ja Ankerbergin mukaan:<br />
<br />
{{sitaatti|"Ongelmana on, että kukaan ei osaa kertoa seurauksia etukäteen. On olemassa satoja tapauksia, joissa naiivi sekaantuminen okkultismiin on johtanut riivaustilaan, hulluuteen, taloudelliseen romahdukseen, aviorikoksiin ja avioeroihin, rikoksiin (jopa murhiin) ja muihin tragedioihin, kuten Edmond Grussin, Stoker Huntin ja muiden okkultismia ja parapsykologiaa käsittelevien kirjoittajien kirjat kiistattomasti todistavat." |Weldon J. & Ankerberg J. (1996) s. 154}}<br />
<br />
Saksalainen teologian tohtori Kurt Koch erikoistui okkultismin seurauksena syntyneiden ongelmien hoitamiseen ja hoiti pitkän uransa aikana yli 10 000 tapausta. Koch totesi spiritismistä ja sen harrastamisesta seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Kuka tahansa, jonka on täytynyt 45 vuotta katsella spiritismin vaikutuksia, voi ainoastaan varoittaa ihmisiä kaikilla käytössään olevilla mahdollisuuksilla."|Koch K. (1980) Occult ABC, Grand Rapids, Michigan, Kregel, s. 238}}<br />
<br />
Carl Wieland kommunikoi yli 30 vuotta henkimaailman kanssa. Kuuluisa spiritisti, Sherlock Holmes -kirjojen kirjoittaja Arthur Conan Doyle sanoi Wielandista, että<br />
<br />
{{sitaatti|"ei ole koskaan tavannut ketään, jolla olisi yhtä laaja kokemus näkymättömästä maailmasta." |Wickland C. A. (1974) Thirty Years Among the Dead, Van Nuys, California, New Castle Publishing, s. 8}}<br />
<br />
Wielandin mukaan spiritismin harrastaminen aiheuttaa säännöllisesti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Ilmeistä hulluutta vaihdellen yksinkertaisesta mielenhäiriöstä kaikenlaiseen dementiaan, hysteriaan, epilepsiaan, melankolisuuteen, kleptomaniaan, idioottimaisuuteen, uskonnolliseen maanisuuteen, itsetuhoisuuteen, amnesiaan, psyykkiseen invalidismiin, dipsomaniaan, moraalittomuuteen, eläimelliseen toimintaan, julmuuksiin ja muihin rikollisuuden muotoihin." |Wickland C. A. (1974) Thirty Years Among the Dead, Van Nuys, California, New Castle Publishing, s.29 }}<br />
<br />
=== Spiritismilauta – viatonta huvia? ===<br />
<br />
Hyvä esimerkki näennäisen viattomista okkultismikokeiluista on ns. Ouija-laudan käyttäminen eli kansan kielellä spiritismin pelaaminen laudalla. Kyseistä lautaa myydään lelujen ja lapsille tarkoitettujen seurapelien rinnalla. Kyseisen laudan kanssa pelaamisen riskit on kuitenkin aiheeseen perehtyneiden tutkijoiden tiedossa. Jopa lukuisat kokeneet okkultistit ja yliluonnollisten ilmiöiden tutkijat varoittavat Ouija-lautojenkäytöstä. Maailmanlaajuisesti tunnettu meedio Edgar Caycekin kutsui kyseisiä lautoja "vaarallisiksi".<ref>Guiley R. E. (1991) Harper´s Encyclopedia of Mystical and Paranormal Experience, San Francisco, California, Harper Collins, s. 419 </ref><br />
<br />
Okkultismia ja erityisesti Ouija-lautaa tutkinut Edmund Gruss viittaa meedio Donald Pageen, "Kristillisen" Spiritualistikirkon eksorkistiin, jonka mukaan suurin osa possessiotapauksista on seurausta Ouija-laudan kanssa pelaamisesta. Page uskoo sen olevan yksi nopeimmista ja helpoimmista tavoista tulla riivatuksi.<ref>Gruss E. (1975) The Ouija Board: Doorway to Occult, Chicago, Illinois, Moody Press, s. 52</ref><br />
<br />
Kyseisten lautojen myymisen kieltäminen kuluttajansuojaa korostavassa yhteiskunnassa olisi tuskin yliammuttua. Esimerkiksi Englannissa Ouija-lautojen myyntiä on yritetty rajoittaa. Ehdotukset rajoituksista eivät ole peräisin vain fundamentalistikristittyiltä, vaan spiritualistiryhmiltä. Psyykikko Alan Vaughan huomauttaa seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"On kuitenkin merkittävää, että eniten Ouija-lautoja vastustavat spiritualistit eivätkä parapsykologit. Englannissa spiritualistiryhmät ovat yrittäneet saada Ouija-laudat pois lapsille myytävien lelujen joukosta - ei sen tähden, että niillä olisi epämääräinen riski aiheuttaa "epäterveitä vaikutuksia naiiveihin ja suggestioherkkiin ihmisiin" - vaan sen tähden, että he pelkäävät lapsien tulevan riivatuiksi."|Vaughan A. (1976) "Phantoms Stalked the Room. " in Ebon M. ed. The Satan Trap: Dangers of the Occult, Garden City, New York, Doubleday, s. 64}}<br />
<br />
=== UFOT – Ystäviä ulkoavaruudesta? ===<br />
<br />
Suhtautuminen ns. Ufoihin vaihtelee suuresti aina fanaattisen uskonnollisesta suhtautumisesta yleiseen skeptismiin. Huolimatta Ufo-ilmiön eri selitysmalleista käsittelemämme aiheen kannalta on mielenkiintoista, että Ufo-kokemusten ja okkultismin harrastamisen välillä vaikuttaa olevan yhteyttä. Maailmanlaajuisesti tunnettu Ufo-tutkija Jacques Vallee on todennut:<br />
<br />
{{sitaatti|"Ufo-sieppaus kertomukset ovat rakenteeltaan identtisiä okkultististen initiaatio-rituaalien kanssa." |Vallee (1991) Confrontations - A Scientist Search for Alien Contact, New York, Ballantine, s.159}}<br />
<br />
Myös Ufo-kokemusten negatiiviseen vaikutukseen ihmisen terveyteen on alettu kiinnittää huomiota. Vallee toteaa seuraavasti tutkittuaan yli 50 tapausta, joissa Ufot ovat väitteen mukaan siepanneet ihmisen:<br />
<br />
{{sitaatti|"Moniin niistä (tapauksista) liittyi toissijaisia fyysisiä ja lääkärihoitoa vaativia seurauksia, mutta mukana oli kaksitoista tapausta, joissa vammat olivat kohtalokkaat, ja joissa uhri yleensä menehtyi vuorokauden kuluessa." |Vallee (1991) Confrontations - A Scientist Search for Alien Contact, New York, Ballantine, s.15}}<br />
<br />
Huolimatta siitä, tulkitaanko ufo-havainnot puhtaasti psykologisiksi harhoiksi vai objektiivisiksi kokemuksiksi, niiden yhteys okkultismiin on ilmeinen.<br />
<br />
Koska kiinnostus spiritismin pelaamiseen tai ufoihin selittyy paremmin luontaisella uteliaisuudella yliluonnollisia asioita kohtaan kuin häiriöillä yksilön sosiaalisessa tai henkisessä kehityksessä, yhteys esimerkiksi possessiotilan kanssa on mielenkiintoinen. Vaikka esimerkiksi saatananpalvonnan riitit näyttävät jo ensisilmäykseltä vastenmielisiltä<ref>Saatananpalvontaan yhdistetään usein mm. itsensä viilteleminen, seksuaalinen alistaminen, eri ihmisten kiroaminen, väkivalta, eläinuhrit, jopa ihmisuhrit. Tietyissä lähinnä keskiaikaisesta antikatolisesta satanismin muodosta juontuvat mustan messun harjoittaminen, jolloin ehtoollisaineksina voidaan käyttää ihmisulosteita. </ref> ja niihin viehtyminen osoittaa jo sellaisenaan häiriöitä ihmisen henkisessä kehityksessä, spiritismin suhteen tällainen selitys ei siis päde. Molemmista harrastuksista usein seuraava possessiotila antaa kuitenkin ymmärtää yhteisiä aineksia löytyvän. Myös poltergeist -ilmiöt liittyvät kumpiinkin okkultismin lajeihin. Vaikka näissä ilmiöissä kysymys ei aina olekaan mielenterveydellisesti yhtä vahingollisesta ilmiöstä kuin possessiossa, myös nämä ilmiöt voivat johtaa paranoidisuuteen ja pelkotiloihin.<br />
<br />
== Ovatko yliluonnolliset ilmiöt yliluonnollisia? ==<br />
<br />
Mitä esimerkiksi Päivi Niemen kuvaamissa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti & Niemi, Päivi | Nimeke = Päivin stoori | Julkaisija = Itätuuli-kustannus | Vuosi = 2. uudistettu painos 8/2002 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref> ns. kummittelutapauksissa itse asiassa tapahtui. Oliko kyse nuoren tytön ylivirittyneestä mielikuvitusmaailmasta, päihteiden aiheuttamista aistiharhoista tai skitsofrenian oireista? Liikkuvat esineet, äänien kuuleminen ja muut oudot ilmiöt, joita nimitetään usein poltergeist-ilmiöiksi, kuuluvat monien okkultismin harrastajien arkipäivään. Subjektiivisessa mielessä nämä ilmiöt ovat tietysti todellisuutta, koska niiden kokijat uskovat itse vilpittömästi niiden tapahtuneen. Varsinainen kysymys koskeekin ilmiöiden todellista luonnetta. Mikä aiheuttaa esimerkiksi poltergeistilmiöt ja miten nämä ilmiöt voidaan selittää luonnontieteellisin tai psykologisin lainalaisuuksin? Suuri osa tavallisesta kansasta luottaa talonpoikaisjärkeensä määritellessään jonkin asian yliluonnolliseksi. Tieteen selityskyvyn nimeen vannovat puolestaan tekevät toinen toistaan yltiöpäisempiä teorioita näiden outojen tapahtumien selvittämiseksi.<br />
<br />
=== Terve skeptismi ===<br />
<br />
Perusepäilevä suhtautuminen yliluonnollisiin ilmiöihin on varmasti tervettä ja monesti hyvin perusteltua. Ns. psyykkisten kykyjen kanssa operoivia huijareita on paljastettu leegio ja monet hyvinkin arvostetut meediot tai okkultistit on saatu kiinni erilaisista (ja usein nerokkaista) silmänkääntötempuista. Hypnoosin avulla muistiin palautettujen ufo-kokemuksien, rituaalihyväksikäyttöjen ja edellisten elämien muistojen todellisuuspohjan hataruus on tunnustettua laajalti ilmiöitä tutkivien ammattilaisten keskuudessa. Tutkija Vishal Mangawadi huomauttaa hypnoosia koskien:<br />
<br />
{{sitaatti|"Hypnoosin aikana tapahtuva prosessi ei ole puhdas aiempien muistojen "mieleenpalauttaminen", vaan niiden "muokkaaminen" - yritys miellyttää hypnotisoijaa. Hypnotisoitu henkilö täyttää muistissa oleva aukot toisiinsa liittymättömillä muistoilla, fantasioilla ja väärennetyillä mielikuvilla. Juuri niistä kysymyksistä, joita hypnotisoija tekee, tulee suggestioita (ehdotuksia), jotka puolestaan yllyttävät hypnotisoitua luomaan muistoja." |Mangalwadi V. (1992), When the New Age Gets Old, Downers Grove, Il, InterVarsity Press, s. 96}}<br />
<br />
Myös mielenterveydelliset epätasapainotilat aiheuttavat subjektiivisessa maailmassa kaikenlaisia "yliluonnollisuuksia". Yli kaksikymmentä vuotta ufo-ilmiötä tutkinut William Alnor on todennut:<br />
<br />
{{sitaatti|"Ufoareena on täynnä huijauksia, petkutusta ja niin paranoidisia ihmisiä, että heidän paikkansa olisi mielisairaalassa."|Alnor W. (1992) UFOs in the New Age: Extraterrestial Message and the Truth of the Scripture, Grand Rapids: Baker Book House, s. 17}}<br />
<br />
Psykiatreja tuskin voidaan syyttää äärirationalistisesta kehäpäättelystä, vaikka he eivät ottaisi vakavasti päivittäin potilailtaan kuulemiaan "paranormaaleja" tapahtumia.<br />
<br />
Astrologien ennustusten paikkansapitävyys on osoittautunut tilastollisesti hyvin hataraksi. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin 3000 johtavien astrologien tekemää ennustusta. Melkein 90% näistä ennustuksista epäonnistui.<ref>Culver R. B. & Ianna P. A. (1984) The Gemini Syndrome: A Scientific Evaluation of Astrology, Buffalo New York, Prometheus Books, ss. 169-170</ref> Horoskoopit ovat ansainneet paikkansa paljon käytettynä esimerkkinä taloudellisista motiiveista syntyvästä humpuukista.<br />
<br />
=== Tieteellinen tutkimus ===<br />
<br />
Huolimatta tieteellisyyden puolueettomuutta ja analyyttistä viileyttä tihkuvissa määrittelyissä, käytännön tasolla tieteellinen tutkimus on perusoletusten, arvojen, motiivien ja julkaisutapojen muokkaamaa. Tämä ei tietenkään mitätöi tieteen saavutuksia ja itse asiassa nämä edellä mainitut, aina osittain subjektiiviset, tekijät mahdollistavat koko tieteen tekemisen. Perustuuhan jo tutkimuskohteen valintakin näihin tekijöihin.<br />
<br />
Yliluonnollisuus suljetaan tavallisesti täysin pois ns. tieteellisestä maailmankatsomuksesta ja näin yliluonnollisista ilmiöistä tulee määritelmällisesti mahdottomia. Tämä asenne kuultaa läpi, vaikkapa huomattavan suomalaisen filosofin, professori Ilkka Niiniluodon tavasta käsitellä uskonnon ja tieteen välistä suhdetta. Niiniluoto toteaa:<br />
<br />
{{sitaatti|"Uskonnot ja okkultismi - sikäli kuin niihin ymmärretään kuuluvan maailmaa koskevia, totena pidettyjä väittämiä yliluonnollisesta todellisuudesta - ovat tieteen kanssa ristiriidassa." |Niiniluoto I. (1994) Järki, arvot ja välineet, Helsinki, Otava. s. 49}}<br />
<br />
Tieteen nimeen vannova Skepsis ry. on luvannut Suomessakin 10 000 € (20 000€ vuonna 2017) palkinnon sille, joka suorittaa yliluonnollisen ilmiön valvotuissa laboratorio-olosuhteissa.<ref>Kts. Skepsis ry:n kotisivu [http://www.skepsis.fi/SkepsiksenHaasteJaStipendi http://www.skepsis.fi/SkepsiksenHaasteJaStipendi]</ref> Äkkiä ajatellen Skepsis ry:n haaste antaa ymmärtää, että ry:n jäsenten täytyy olla varmoja asiastaan uskaltaessaan lyödä vetoa oman näkemyksensä puolesta. Amerikkalainen lavataikuri David Korem on erikoistunut psyykkisten ilmiöiden tutkimiseen ja niiden luonnollisiin selityksiin. Korem kiteyttää oman näkemyksensä esimerkiksi ihmisten psyykkisistä kyvyistä seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Jos psyykkisillä kyvyillä tarkoitetaan niitä asioita, joita ihmismieli voi tehdä itsessään, sanoisin, että ne eivät ole mahdollisia. Tähän tulokseen tullaan, kun tutkitaan tapaus tapauksen perään. Tämän alueen tutkimiseen on käytetty kymmeniä miljoonia dollareita ilman yhtään vahvistettua osoitusta ihmisen psyykkisistä voimista."|Korem D. "Waging War Against Deception" Christianity Today April 18, 1986, s. 32 }}<br />
<br />
Useat tieteelliset tutkimukset kuitenkin vahvistavat yliluonnollisten ilmiöiden olemassaolon. Esimerkiksi Grattan-Guinnesin tekemä huolellinen tutkimus spiritisti-istunnosta ja yliluonnollisen "kommunikaattorin" olemassaolosta viittaa vahvasti ainakin jonkinlaisen "henkimaailman" olemassaoloon.<ref>Grattan-Guinnes I. "Real Communication? Report on a SORRAT Letter-Writing Experiment" Journal of Scientific Exploration, Vol 13. No 2. 1999 </ref> Grattan-Guinnesin tutkimukseen kuului mm. kirjeen kirjoitus -koe, jossa yli 1600 kirjekuoreen laitettiin kysymyksiä sisältäviä papereita, joihin tuli "paranormaalilla" tavalla vastaukset. Useat kristityiksi kääntyneet entiset okkultistit vahvistavat yliluonnollisten ilmiöiden todellisuuden. Kysymyksessä ei voi olla vain uuden ajattelumallin (kristinuskon) vaalima tapa jäsentää ilmiöitä. Esimerkiksi ex-espiritista Nivia Larrea kertoi uskoontulonsa jälkeisestä kriisistään, jossa hän yritti selittää menestyksekästä henkiparannustoimintaansa.<ref>[[Matti Kankaanniemi|Matti Kankaanniemen]] henkilökohtainen keskustelu Nivia Larrean kanssa</ref> Larrealle olisi ollut yksinkertaisempaa selittää kaikki ilmiöt huijaukseksi tai taikauskoksi, mutta tapausten todellisuus vaati erilaista ratkaisumallia.<br />
<br />
Kaikkien yliluonnollisten ilmiöiden laittaminen huijauksen tai harha-aistimusten ja mielisairauden piikkiin ei vakuuta tapauksiin perehtynyttä tutkijaa. Vaikka nämä mahdollisuudet tulee luonnollisesti ottaa huomioon erilaisia tapauksia arvioitaessa, niiden selitysarvo rajoittuu kuitenkin vain osaan tapauksista. Jollain tavalla meidän on kyettävä arkielämässäkin vetämään raja tekemiemme havaintojen luotettavuuden ja epäluotettavuuden välillä. Monesti erilaisista kummitteluilmiöistä tai vastaavista jää konkreettisia jälkiä, jotka voidaan myöhemmin vahvistaa. On lisäksi otettava huomioon, että näitä ilmiöitä tapahtuu mielenterveydeltään tasapainoisille ihmisille.<br />
<br />
=== Possessio-tilaan liittyvät yliluonnolliset ilmiöt ===<br />
<br />
Katolinen kirkko on määritellyt riivaustilan tuntomerkeiksi mm. vieraalla kielellä puhumisen ja levitaation. Molemmat ilmiöt ovat, jos eivät ihan jokapäiväisiä, niin kuitenkin melko yleisiä nykyäänkin. Olen törmännyt molempiin ilmiöihin sekä ensikäden haastatteluissa että alan kirjallisuudessa siinä määrin, että niiden pitäminen puhtaasti keksittyinä tarinoina ei mielestäni ole järkevää.<br />
<br />
=== Xenoglossolalia ===<br />
<br />
Mittavaa tutkimustyötä possessiotiloista tehnyt professori Österreich kirjoittaa lukutaidottomasta Batak-naisesta, joka osasi transsissa lukea vanhaa Batakinkielistä kirjoitusta.<ref>Österreich T. K. (1921) Die Bessenheit, Langensalza, Verlag Wendt & Klauwell </ref> Nevius kirjoittaa kyseisen ilmiön olleen tyypillistä 1800-luvulla Kiinassa.<ref>Nevius J. (1968) Demon Possession, Reprint Grand Rapids, Kregel. s. 190 </ref> Kuuluisassa possessiotapauksessa, jossa saksalainen pastori Blumhardt ajoi demoneita ulos Gottlieb Dittus -nimisestä nuoresta naisesta, henget puhuivat kaikilla Euroopan kielillä ja monilla sellaisilla kielillä, joita Blumhardt ei itse ymmärtänyt.<ref>Nevius J. (1968) Demon Possession, Reprint Grand Rapids, Kregel. s. 190-191</ref> Läheskään kaikki tapaukset eivät selity sillä, että vierasta kieltä olisi tallentunut henkilöiden alitajuntaan ja myöhemmin palautunut aktiivimuistiin. Esimerkiksi tapaukset, joissa kyseinen henkilö ei ole missään vaiheessa elämäänsä kuullut transsitilassa puhumaansa kieltä, muodostavat ylipääsemättömän selitysongelman.<ref>Mm. Koch käsittelee erilaisia selitysmalleja tälle xenoglossolalia-ilmiöitä. Koch K.. (1972) Christian Counceling and Occultism, Grand Rapids, Kregel, s. 252</ref> Ero tulee tehdä myös resitatiivisen ja dialogisen xenoglossolalian välillä. Resitatiivinen xenoglossolalia tarkoittaa tiettyjen sanojen tai lauseiden toistamista puhujalle tuntemattomalla kielellä. Tämän kaltainen puhe selittyy helpommin esim. kryptoamnesialla, jossa tietyt kyseisen kielen sanoja sisältävät muistin osat aktivoituvat. Dialoginen xenoglossolalia puolestaan sisältää mielekkään keskustelun käymistä kyseisellä kielellä. Tätä ilmiötä voidaan pitää perustellusti yliluonnollisena.<br />
<br />
=== Levitaatio ===<br />
<br />
Monissa okkultistisissa liikkeissä harjoitetaan [[AW:S#levitaatio|levitaatiota]]. Näissä tilanteissa henkilö kohoaa ilmaan tuntemattoman voiman nostamana. Erityisesti possessiotapauksissa levitaatioon kuuluu silminnäkijöiden mukaan vielä se, että tuntemattomat voimat heittelevät rajusti riivattua ihmistä. Argentiinalais-amerikkalainen teologian tohtori Ed Murphy kuvaa tyttärensä kohtaamaa tilannetta, jossa tämän ystävä "joutui riivaajien valtaan":<br />
<br />
{{sitaatti|"Patin ruumis kohosi penkistä ja hänet heitettiin yli penkinselkämyksen. Hän lensi läiskähtäen mutalätäkköön, pyöri ympäriinsä yltäpäältä mudassa. Yhtäkkiä hän ponkaisi ylös ja alkoi hyppelehtiä ympäriinsä kuin apina silmät hehkuen vihaa minua kohtaan. Hän työnsi kielensä pihalle sihisten ja sylkien minua. Sitten hänen kurkustaan tulvi demonisia kirouksia." |Murphy E. (1996) The Handbook for Spiritual Warfare, s. 59 }}<br />
<br />
Okkultismia kristillisen missiologian näkökulmasta tutkinut George Otis kertoo esimerkin levitaatiotapauksesta:<br />
<br />
{{sitaatti|"Hetki saapumisemme jälkeen tämä meedio joutui henkien valtaan. Katselimme hämmästyneinä, kun demonit ottivat hänet valtaansa ja kuinka hän otti hehkuvan hiilen ja pani sen suuhunsa. Hänen pureskellessaan hehkuvia hiiliä munkki levitoi (nousi) melkein kahden metrin korkeuteen. Hän istui jalat ristillä ja alkoi lentää ympyränmuotoista rataa huoneessa. Hänen liikkuessaan huoneessa ihmiset kumarsivat syvän kunnioituksen vallassa huutaen "Jumala! Jumala!" Tätä kesti noin kaksi minuuttia ennen kuin minä ja vaimoni emme enää kestäneet tätä perversiota kauempaa ja aloimme lausua Jeesuksen nimeä. Oraakkeli tipahti lattialle."|Otis G. (1998) The Twilight Labyrint - Why Does Spiritual Darkness Linger Where It Does? Chosen Books, Grand Rabids, ss. 26-27.}}<br />
<br />
Todisteet yliluonnollisten ilmiöiden todenperäisyyden puolesta ovat kaiken kaikkiaan vakuuttavat. Lukuisien tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että toisessa ulottuvuudessa on persoonallisia "kommunikaattoreita", jotka voivat vaikuttaa ihmisessä myös tavoilla, jotka sotivat tuntemiamme luonnonlakeja vastaan.<br />
<br />
== Kristinusko ja okkultismi ==<br />
<br />
Kysymys kristillisen kirkon suhteesta okkultismiin tuo vääjäämättä mieleen keskiajan noitavainot, jolloin tuhansia ihmisiä tuomittiin kuolemaan noituudesta epäiltynä. Teurastusta kiihdytti sama sosiologinen ilmiö, kuin Stalinin aikaisia puhdistuksia Neuvostoliitossa. Naapurit ilmiantoivat toisiaan usein varsin kevyin perustein ja hanakat viranomaiset polttivat tai hukuttivat paholaisen kanssa vehkeilystä epäillyt ihmiset armotta. Vaikka noitavainot kuuluvat suomalaisten osalta kauaksi hämärään muinaishistoriaan, eivät kaikki sen jäljet ole täysin kadonneet.<br />
<br />
Kristinuskon ja okkultismin välisessä taistelussa on kuitenkin kirkon kannalta myös myönteinen kääntöpuolensa. Ennen kirkon voimakasta sekaantumista politiikkaan ja synkretistimin tulvimista sen teologiaan kristinuskon leviämisen syyt olivat lähempänä Pelastusarmeijan periaatteita kuin valkoista miestä suosivaa luonnonvalintaa. Useat tutkijat pitävät varhaiskirkon voimakasta eksorkistista toimintaa yhtenä tärkeimpänä sen kasvuun vaikuttaneena tekijänä.<br />
<br />
Kristityt näyttivät siis kykenevän purkamaan possessiotiloja ihmisistä siinä määrin, että ajoittain erittäin voimakkaankin vainon keskellä kristittyjen määrä kasvoi jatkuvasti. Vaikka varhaiskirkon toiminnassa demoneita ajettiin ulos evankelioinnin yhteydessä, pääasiallinen "vapauttamistoiminta" keskittyi uusien kristittyjen kouluihin.<ref>Arnold C. (1997) Three Crucial Questions about Spiritual Warfare, Grand Rapids, Michigan, Baker Book House, s. 107 </ref> Näihin kouluihin osallistuivat kasteelle pyrkivät kristityt, katekumeenit. Ennen kastetta kasteelle meneviltä vaadittiin luopumaan entisistä jumalistaan, mistä käytännöstä on jäänteitä myös Lutherin vaalimasta tavasta kysyä lapsen kummeilta kasteen yhteydessä: "Luovutkos perkeleestä?".<br />
<br />
Toisin kuin myöhempi kirkko, varhaiskirkko ei harrastanut "noitavainoja", vaan keskittyi ihmisten vapauttamiseen niistä oireista, jotka se tulkitsi pahojen henkien aikaansaamiksi. Rooman valtakunnassa ensimmäisten vuosisatojen aikaan kukoistaneet kultit ja mysteeriuskonnot olivat mitä ilmeisimmin samalla tavalla mielenterveysongelmia aiheuttavia tekijöitä kuin tämän päivän okkultistiset harrastukset. Varsin jyrkkänä teologina tunnettu Tertullianus (n. 200 jkr) totesi näistä kulteista seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Jokaisessa, joka on joskus palvellut epäjumalia ja palvonut niitä, joita pakanat kutsuvat jumaliksi, tai on syönyt niille uhrattua, on saastainen henki; sillä hänestä on tullut demonien vieras ja hän ollut osallisena siihen demoniin, josta hän on mielessään luonut kuvan, joko pelosta tai rakkaudesta."|Tertullian De pudicitia 19. 19-20 Teoksessa Kelly H.A. 1985 The Devil at Baptism: Ritual, Theology and Drama, Ithaca, New York, Cornell University Press, s. . Lainaus Arnold C. (1997), s. 109 }}<br />
<br />
Vaikka modernit psykiatrit saattavat olla Tertullianuksen kanssa eri mieltä tietyistä demonisaation oireista ja niiden "yliluonnollisuudesta", lausunto antaa ymmärtää, että kristityt todella kohtasivat säännöllisesti "possessio-oireita" okkultismista kristityiksi kääntyvissä ihmisissä.<br />
<br />
=== Kristillinen teologia ja yliluonnolliset ilmiöt ===<br />
<br />
Uuden testamentin kristillisyys rakentuu hyvin yksinkertaisen uskontunnustuksen ympärille. Tämä Jeesuksen jumaluuteen kiteytyvä tunnustus näkyy selvästi mm. Paavalin kirjoituksissa. Kirjoittaessaan korinttolaisille Paavali lähestyy kysymystä yliluonnollisten ilmiöiden luokittelusta kristillisiin ja demonisiin. Hänen mukaansa tunnustus "Jeesus on Herra" yliluonnollisen ilmiön yhteydessä viittaa sen olevan peräisin Jumalasta, kun taas Jeesuksen jumaluuden kieltäminen antaa ymmärtää ilmiön olevan lähtöisin demoneista. Myös ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä tehdään vastaavankaltainen jaottelu:<br />
<br />
{{sitaatti|"Tästä te tunnette Jumalan Hengen; jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevat tulossa, ja se on jo nyt maailmassa." |{{rp|1. Joh 4:2-3 }}}}<br />
<br />
Eri ilmiöiden luokitteluperuste on siis Paavalin ja myös Johanneksen mukaan ensisijaisesti teologinen. Psykologian kannalta katsottuna samankaltaiset ilmiöt ovat siis teologian näkökulmasta vastakkaiset. Kristillinen suhtautuminen okkultismiin lähtee liikkeelle kristinuskon kannalta olennaisista peruslähtökohdista: a) yliluonnollisia ilmiöitä on olemassa b) ainakin osa näistä on peräisin joko demoneista/saatanasta tai Jumalan Pyhästä Hengestä (kun ihmisen psyykestä lähtöisin olevat ilmiöt on poissuljettu) c) Näiden ilmiöiden luokittelu tehdään sen pohjalta, miten ne suhtautuvat Uuden testamentin käsitykseen Jeesuksen Kristuksen persoonasta. Vaikka yksioikoisen tieteellisen etenemistavan soveltaminen edellä esitetyn kristinuskon "perusteorian" testaamiseksi olisikin ehkä naiivia, peruslähtökohtien vastaavuutta käytännön tasolla on perusteltua pyrkiä selvittämään.<br />
<br />
=== Subjektiivinen näkökulma ===<br />
<br />
Kuuluisan brittisaarnaaja Martyn Lloyd-Jonesin pitämässä kokouksessa Walesissa tuli uskoon meedio, joka teki subjektiivisen arvion eri yhteyksissä kokemastaan hengellisestä voimasta:<br />
<br />
{{sitaatti|"Sillä hetkellä, kun astuin kirkkoonne ja istuin ihmisten joukkoon aistin samanlaisen voiman, johon olin tottunut spiritisti-istunnoissa. Mutta voimassa oli se ero, että kirkossanne tuntemani voima oli puhdasta. " |Murray I. H. (1982) David Martyn Lloyd-Jones, Edinburgh, The Banner of Truth Trust. s. 221 Lainaus. White J. (1988) When The Spirit Comes with Power, InterVarsity Press, s. 142}}<br />
<br />
Tällainen kommentti on luonnollisesti varsin kevyt ja subjektiivinen argumentti esittämämme kristillisen näkemyksen puolesta. Kuitenkin se on mielenkiintoinen osoitus siitä, että näiden "voimien" välillä on ilmeisesti olemassa tunnistettavia eroja. Tämän taas voidaan katsoa osaltaan vahvistavan sitä aiemmin esittämäämme näkemystä, että yliluonnolliset kokemukset ovat erilaisia ja jopa ristiriidassa toistensa suhteen. Varsin monet kristityiksi kääntyneet henkilöt, joilla on ollut okkultistisia kokemuksia tekevät intuitiivisesti selvän eron yliluonnollisten kokemusten välillä.<br />
<br />
=== Ilmiöt ja suhde kristinuskoon ===<br />
<br />
Kristillisen teologian kannalta on mielenkiintoista, että possessiotilaan ja muun okkultistisen toiminnan yhteyteen näyttää kuuluvan erittäin vihamielinen suhtautuminen kristinuskoa kohtaan. Osa vastakkainasettelusta selittyy psykologisesti erilaisten sosiaalisten ryhmien alitajuisten preferenssien purkautumisena psyykkisessä epätasapainotilassa. Vastustus näyttää kuitenkin olevan samalla tavalla voimakasta niissä kulttuureissa, joissa kristinuskosta ei varsinaisesti tiedetä mitään. Lisäksi vastustus ilmenee usein voimakkaana vasta yliluonnollisten ilmiöiden yhteydessä.<br />
<br />
John Weldon ja John Ankerberg ovat tutkineet kymmeniä vuosia okkultistisia ilmiöitä ja kirjoittaneet mm. näitä käsittelevän lähes 700-sivuisen Encyclopedia of New Age Beliefs -nimisen teoksen. He toteavat kanavointiin liittyvästä teologisesta konfliktista kristinuskon ja "henkien" välillä seuraavasti:<br />
<br />
{{sitaatti|"Jos kanavoijat alkavat ajatella vakavasti Jeesusta Kristusta tai harkita Jeesuksen vastaanottamista henkilökohtaisena vapahtajana, henki alkaa tarjota "todellisia" näkökohtia. Jeesus Kristus uudelleen määritetään, raamatulliset "virheet" korjataan, "Kristus" itse voi ilmestyä ja vahvistaa nämä valheet. Henkilölle voidaan kertoa, että Kristuksen vastaanottaminen pelastajana on "primitiivisen" kristinuskon virhe, jota ylläpitivät "valaistumattomat" juutalaiset, jotka virheellisesti pitivät Jeesusta Kristusta messiaanaan. Ihmisille saatetaan kertoa, että kristinusko on hengellisesti kehittymätön uskonto, joka saa aikaan suurta kärsimystä, ei vain tässä elämässä, vaan myös seuraavassa. Hengen vastaus on huolellisesti räätälöity kontaktihenkilön tietoihin, taustaan ja emotionaaliseen rakenteeseen. Mitä ikinä tarvitaankaan ihmisen estämiseksi henkilökohtaisesta uskosta raamatulliseen Kristukseen, se tehdään."|Weldon J. & Ankerberg J. (1996) Encyclopedia of New Age Beliefs, s. 96}} <br />
<br />
=== Spiritistien kokemukset ===<br />
<br />
Monien ex-spiritistien kokemukset vahvistavat kristillistä käsitystä spiritismin luonteesta. Voimakkaasti juutalaiseen teologiaan nojautuva varhainen kristinusko tuomitsi Vanhan testamentin yksiselitteisen kiellon perusteella spiritismin. Vaikka merkittävän suuri osa meedioiden, ennustajien ja vastaavien toiminnasta on kaupallisista motiiveista lähtevää huijausta, on monia kokemuksia kuitenkin pidettävä aidosti yliluonnollisina. Ben Alexander oli huomattava brittiläinen meedio, joka osallistui kristillisen spiritualistikirkon toimintaan. Kyseinen "kirkko" opetti Jeesuksen olleen kaikkien aikojen suurin meedio. Tutkiessaan tarkemmin Raamattua Alexander huomasi sovittamattoman ristiriidan kyseisen opetuksen ja Raamatun välillä. Alexander kertoi henkioppaidensa "hermostuneen" häneen ja välillä Raamattu tempaistiin hänen käsistään ja heitettiin huoneen toiselle puolen tai sitten Raamattu alkoi "itsestään" kieppua. Lopulta päättäessään kääntyä kristityksi Alexander kertoi henkien uhkailleen odottavansa häntä "toisella puolella<ref>Myers B. & Wimbish D.(1999) Dark Side of Supernatural, Bethany House Publishers, ss. 116-18</ref>". Amerikkalainen baptisti-pastori ja ex-spiritisti Victor Ernest kertoo spiristi-istunnosta, jossa hän kyseli hengeltä tämän suhtautumista Uuden testamentin käsityksiin Jeesuksesta:<br />
<br />
{{sitaatti|"Oi suuri ja rajaton henki, uskotko, että Jeesus on maailman pelastaja?" Melkein ennen kuin olin lausunut nämä sanat tuli vastaus: "Lapseni, miksi epäilet? Miksi et usko? Sinä olet ollut kanssamme näin kauan, miksi jatkat epäilemistä?" Sitten henki alkoi lainata Raamatunpaikkoja, jotka käsittelivät uskomista. Kun trumpetti saapui kohdalleni kolmannen kerran minun kolmatta ja viimeistä kysymystäni varten, tarkistin mitä henki oli sanonut. "Oi henki, sinä uskot, että Jeesus on Jumalan poika, että hän on maailman pelastaja - uskotko, että Jeesus kuoli ristillä ja vuodatti verensä syntien anteeksiantamiseksi?" Meedio, joka oli syvässä transsissa, lensi kuin katapultilla ammuttuna tuoliltaan. Hän kaatui keskelle olohuoneen lattiaa ja makasi vaikeroiden ikään kuin suuressa tuskassa. Olin koetellut henget ja huomannut, että ne eivät olleet Jumalasta." |Ernest V. (1970) I Talked with Spirit. Tyndale House Publishing s. 32}}<br />
<br />
Kuuluisa amerikkalainen ex-meedio Raphael Gasson puolestaan kertoo, kuinka hänen "henkiystävänsä" alkoivat hyökätä rajusti häntä vastaan Gassonin käännyttyä kristityksi. Nämä henget olivat teeskennelleet aina olevansa hyviä henkiä, mutta varsinaiseen evankeliumiin törmätessään ne reagoivat aggressiivisesti. Uuden testamentin Jeesus ei sopinut Gassoninkaan tapauksessa yhteen näiden henkien intressien kanssa.<ref>Gasson R. (1966) The Challenging Counterfeit, Logos, s. 29 </ref><br />
<br />
Spiritistisissä istunnoissa ei siis kristillisen käsityksen mukaan oteta yhteyttä kuolleiden ihmisten henkiin, vaan näiksi tekeytyneihin demoneihin. Tämän puolesta puhuu se, että joutuessaan tekemisiin Jeesus Nasaretilaiseen liittyvään hengelliseen dynamiikan kanssa nämä henget ovat paljastuneet demoneiksi. Sama koskee esimerkiksi hindulaisia jumalia ja jumalattaria. Katolinen pappi Rufus Pereira kertoo ajaneensa riivaajia sadoista intialaisista:<br />
<br />
{{sitaatti|"Kokemukseni on johtanut minut siihen tulokseen, että monet hindujumalat ja jumalattaret ovat itse asiassa demoneita. Syy tähän on se, että lähes kolmanneksessa tapauksista, joissa olen käskenyt demoneita kertomaan nimensä, he ovat antaneet hindujumalan tai -jumalattaren nimen." |MacNutt F. (1998) Deliverance from Evil Spirits, Grand Rapids, Michigan, Baker Book House, Appendix 2: "An Interview with Father Rufus Pereira"}}<br />
<br />
=== Vapautuminen ===<br />
<br />
Kristinuskon menestys ensimmäisillä vuosisadoilla selittyy siis pitkälti kristittyjen kyvyllä purkaa possessiotiloja ja demonisiksi luokiteltuja häiriöitä ihmisten elämässä. Myös 1900-luvulla erityisen voimakkaasti kolmannessa maailmassa kasvanut helluntailaisuus on harrastanut aktiivisesti vastaavankaltaista vapauttamistoimintaa. Suuri osa liikkeen kasvusta selittyykin vapauttamistoiminnan synnyttämällä "asiakastyytyväisyydellä".<ref>Burgress S. M., McGee G., Alexander P. H. (1988) Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements, Grand Rapids, Micigan, Zondervan Publishing House, s. 291 </ref><br />
<br />
Usein kolmannessa maailmassa kristityiksi kääntyneiden paikallisten seurakunnat ovat olleet immuuneja possessioepidemioille.<ref>Koch K. (1980) Occult ABC, Grand Rapids, Michigan, Kregel, s. 247</ref> Perusteellista tutkimusta possessio-ilmiöstä tehnyt filosofian professori Oesterreich huomasi vastaavankaltaisen ilmiön. Hänen mukaansa primitiivisten kansojen keskuudessa possessiot vähenevät kaikkialla, missä kristillinen lähetystyö juurtuu alueelle.<ref>Oesterreich, s. 378</ref> Vaikka osa tästä kristinuskon luomasta immuniteetista selittyisi puhtaasti sosiaalipsykologisin tekijöin, ilmiöön liittyy myös tekijöitä, jotka antavat ymmärtää voimakkaan kristillisen vakaumuksen todella toimivan suojana possessiota ja okkultismiin liittyvää yliluonnollista painostusta vastaan.<br />
<br />
1960-luvun lopulla Masai-heimon eksorkistit eivät kyenneet ajamaan outoa ja erittäin pahantahtoista demonia perinteisin keinoin. He huomasivat kuitenkin, että kristinuskoon kastetut olivat immuuneja tämän uuden ja oudon demonin voimalle. On helppo ymmärtää, että monet masait kastettiin ikään kuin rokotuksena hyökkäystä vastaan.<ref>Jacobs D. R (1976) " Possession, Trance State, and Exorcism in Two East African Communities" teoksessa Demon Possession toim. Montgomery J. W. Bethany House, Minneapolis s. 183 </ref><br />
<br />
Norjalainen teologi Tormud Engelsviken raportoi etiopialaisen Mekane Yesus -kirkon toiminnan piirissä tapahtuneista eksorkistisista toimenpiteistä. Hänen mukaansa demonit tunnistavat Jeesuksen nimen ja reagoivat siihen raivoisasti mutta osoittaen samalla myös pelkoa.<ref>Engelsviken T. (1978) Besettelse og åndsutdrivelse - i Bibeln, historien og vår egen tid, Oslo, Lunde förlag, ss. 87-88 </ref> Psykiatrisen lähestymistavan kannalta hämmentävää on se, että possessiosta kärsivät ihmiset eivät aina tiedä mitään kristinuskosta ja siitä huolimatta he (tai kristillisen näkemyksen mukaan heissä vaikuttavat demonit) reagoivat edellä mainitulla tavalla Jeesuksen nimeen ja kristilliseen pelastussanomaan. Engelsviken korostaa possession uskonnollisia piirteitä myös yksinkertaisella rinnastuksella, jonka mukaan uskonnollinen possessiotilan purkaminen toimii (riivaustila - riivaajien ulosajaminen), kun taas psykiatrinen hoito ei pysty purkamaan possessiotiloja (psyykkinen sairaus - terapia).<ref>Engelsviken T. (1978) Besettelse og åndsutdrivelse - i Bibeln, historien og vår egen tid, Oslo, Lunde förlag, ss. 92</ref> Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita psykiatrisen hoidon hyödyllisyyden tai jopa välttämättömyyden kiistämistä monissa possessiotapauksissa tai lievemmissä niihin verrattavissa häiriötiloissa.<br />
<br />
Okkultismia harrastaneiden ihmisten vapautuminen harrastusten aiheuttamista psyykkisistä, sosiaalisista ja hengellisistä siteistä on usein vaikeaa. Lukuisat positiiviset esimerkit vapautumisista luovat kuitenkin toivoa niille, joilla viehtymys yliluonnolliseen on vähitellen muuttunut päättymättömäksi painajaiseksi. Kristillinen evankeliumi sisältää vapautumisen okkultismin taakse kätkeytyneistä demonisista voimista. Vaikka emme halua olla rohkaisemassa ajoittain joissakin kristillisissä piireissä esiintyvää paranoidista käsitystä demonien toiminnasta, rohkaisemme kristillisiä seurakuntia ja työntekijöitä rukoilemaan vapautusta okkultismin sitomille ihmisille. Päivi Niemen stoori on yksi lukuisista tapauksista, joissa Jeesus Nasaretilaisen kohtaaminen on tuonut valon pimeyteen. <br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[A Case of Demonic Possession (artikkeli)]]<br />
* [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]<br />
<br />
<!--=== Internet ===<br />
<br />
--><br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
{{viestipohja |sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Matti Kankaanniemi|Matti Kankaaniemen]] kirjan ''Paha, pikkusormi ja koko käsi'' sisältöä tekijän luvalla.}}<br />
<br />
[[Luokka:Paranormaalit ilmiöt]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Nicholas_Wolterstorff&diff=12850
Nicholas Wolterstorff
2022-12-31T16:10:19Z
<p>Samuli Koivisto: lisää linkkejä piiloon lähdekoodiin. Eihän näistä enää toimi melkein mikään...</p>
<hr />
<div>Nicholas Wolterstorff (s. 21. tammikuuta 1932, Bigelow, Minnesota) on yhdysvaltalainen filosofi, [[wp:Yalen yliopisto|Yalen yliopiston]] Noah Porter -oppituolin filosofisen teologian emeritusprofessori ja [[wp:Berkeley College|Berkeley Collegen]] jäsen. Wolterstorff on kirjoittanut useista filosofisista ja teologisista aiheista, ja käsitellyt erityisesti metafysiikkaa, estetiikkaa, poliittista filosofiaa, tietoteoriaa ja uskonnonfilosofiaa.<br />
<br />
Wolterstorff oli mukana perustamassa Society of Christian Philosophers -yhdistystä ja Faith and Philosophy -julkaisua yhdessä [[Alvin Plantinga|Alvin Plantinga]]n, William Alstonin ja Richard Mouw'n kanssa.<br />
<br />
<br />
== Oikeudenmukaisuutta koskeva tutkimus ==<br />
<br />
Teoksessaan [[Justice: Rights and Wrongs (kirja) | Justice: Rights and Wrongs]] (Princeton University Press, 2008) Wolterstorff puolustaa väitettä, jonka mukaan ehdottomia [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]] ei pystytä teoreettisesti oikeuttamaan ilman [[teismi|teististä]] käsitystä, jonka mukaan ihminen on luotu [[Jumala]]n kuvaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Wolterstorff, Nicholas | Nimeke=Justice: Rights and Wrongs | Julkaisupaikka=Princeton | Julkaisija=Princeton University Press | Vuosi=2008}}</ref> Wolterstorffin mukaan länsimaisille sekulaareille intellektuelleille ominainen pyrkimys sulkea ihmisoikeuksien uskonnollinen perustelu keskustelun ulkopuolelle, ei tee oikeutta sen enempää käsityksen historialle kuin oikeutuksen luonteellekaan.<ref>Nicholas Wolterstorff: The Irony of Human Rights</ref> Historiallisesti voidaan osoittaa, että ihmisoikeuksien käsite on peräisin Raamatun maailmasta ja kanonisen lain edustajat käyttivät sitä oikeusteoriassaan jo keskiajalla. Wolterstorff vetoaa keskiajan historioitsijan Brian Tiernyn tutkimuksiin, jossa tämä osoittaa, että 1100-luvun kanonisen lain edustajat käyttivät jo ihmisoikeuksien käsitettä <ref>Brian Tierney: The Idea of Natural Rights (Grand Rapids: Eerdmans, 2001</ref> Ihmisoikeudet perustuvat siihen, että ihmisellä on itseisarvo. Ihmisen arvo puolestaan saa oikeutuksensa siitä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.<ref>Nicholas Wolterstorff: The Irony of Human Rights s. 65</ref><br />
<br />
Wolterstorff argumentoi, että ihmisen arvoa ja ihmisoikeuksia ei pystytä oikeuttamaan ei-teistisestä lähtökohdasta. Useimmat sekulaarit perusteluyritykset vetoavat johonkin inhimilliseen kykyyn (capacity). Ne kiinnittävät huomiota siihen, että ihmisellä on tietty kyky ja että tämä kyky antaa ihmiselle hänen arvonsa. Kantin mukaan ihminen saa arvonsa siitä, että hän pystyy moraaliseen toimintaan ja erityisesti että hän pystyy moraalin perustana olevaan järjelliseen aktiviteettiin. Kaikki kykyyn perustuvat perustelut kohtaavat kuitenkin saman ongelman, jota Wolterstorff pitää ylitsepääsemättömänä: valittiinpä ihmisarvon perustana olevaksi kyvyksi mikä tahansa kyky, on aina olemassa ihmisiä, joilla ei ole kyseistä kykyä. Esimerkkeinä ovat dementiaa sairastavat, älyllisesti kehitysvammaiset jne.<ref> Nicholas Wolterstorff: The Irony of Human Rights s. 66</ref><br />
<br />
== Teoksia ==<br />
<br />
*On Universals: an Essay in Ontology. Chicago: University of Chicago Press. 1970.<br />
<br />
*Reason within the Bounds of Religion. Wm. B. Eerdmans Publishing Co. 1976. 2nd ed. 1984<br />
<br />
*Works and Worlds of Art. Oxford: Clarendon Press. 1980.<br />
<br />
*Art in Action: Toward a Christian Aesthetic. Grand Rapids: Wm. B. Eerdmans Publishing Co. 1980.<br />
<br />
*Educating for Responsible Action. Grand Rapids: Wm. B. Eerdmans Publishing Co. 1980.<br />
<br />
*Rationality in the Calvinian Tradition [ed. with H. Hart &amp; J. van der Hoeven]. Lanham, MD: Univ. of America Press. 1980.<br />
<br />
*Until Justice and Peace Embrace. Grand Rapids: Eerdmans. 1983.<br />
<br />
*Faith and Rationality: Reason and Belief in God (ed. with Alvin Plantinga). Notre Dame: University of Notre Dame Press. 1984.<br />
<br />
*Lament for a Son. Grand Rapids: Wm. B. Eerdmans Publishing Co. 1987.<br />
<br />
*"Suffering Love" in Philosophy and the Christian Faith (ed.Thomas V. Morris). Notre Dame: University of Notre Dame Press. 1988.<br />
<br />
*Divine Discourse: Philosophical Reflections on the Claim That God Speaks. Cambridge: Cambridge University Press. 1995.<br />
<br />
*John Locke and the Ethics of Belief. Cambridge: Cambridge University Press. 1996.<br />
<br />
*Religion in the Public Square (with Robert Audi). Lanham, MD: Rowman and Littlefield. 1997.<br />
<br />
*Thomas Reid and the Story of Epistemology. Cambridge: Cambridge University Press. 2001.<br />
<br />
*Educating for Shalom: Essays on Christian Higher Education. (eds. Clarence W. Joldersma and Gloria G. Stronks). Grand Rapids: Wm. B. Eerdmans Publishing Co. 2004.<br />
<br />
*[[Justice: Rights and Wrongs (kirja) | Justice: Rights and Wrongs]]. Princeton: Princeton University Press. 2008.<br />
<br />
*Inquiring about God: Selected Essays, Volume I (ed. Terence Cuneo). Cambridge: Cambridge University Press. 2009.<br />
<br />
*Practices of Belief: Selected Essays, Volume II (ed. Terence Cuneo). Cambridge: Cambdridge University Press. 2009.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [http://religiousstudies.yale.edu/people/nicholas-wolterstorff Nicholas Wolterstorff], Yalen yliopisto<br />
<!--* [http://www.religion-online.org/showarticle.asp?title=3533 Interview] from ''The Christian Century''.<br />
* [http://www.iasc-culture.org/THR/archives/HumanDignity/9.3GWolterstorff.pdf "The Irony of It All"] in ''The Hedgehog Review'' vol. 9, no. 3 (Fall 2007). Article discussing human dignity and justice.<br />
* [http://www.calvin.edu/125th/wolterst/w_bio.pdf Wolterstorff's Spiritual Autobiography] from Clark, Kelly James, ''Philosophers Who Believe'' (Intervarsity Press, 1993).<br />
* [http://andrewgoddard.squarespace.com/nicholas-wolterstorff/ Theology and Ethics] Contains many PDF files of Wolterstorff's work not available elsewhere. <br />
* [http://www.thekindlings.com/2009/07/02/dr-nicholas-wolterstorff-art-in-action-new-thoughts-podcast-live-at-iam-2009-segment-1-of-1/ Art in Action: New Thoughts] Lecture at the 2009 International Arts Movement.<br />
* [http://www.cslewisinstitute.org/audio/by/artist/nicholas_wolterstorff Lectures] by Wolterstorff from the C.S. Lewis Institute. <br />
*[http://www.calvin.edu/125th/wolterst/w_bio.pdf Nicholas Wolterstorffin englanninkielinen omaelämäkerta teoksesta Philosophers Who Believe] <br />
*[http://www.calvin.edu/125th/wolter.htm Wolterstorffin audioluento: "How Calvin Fathered a Renaissance in Christian Philosophy"]--> <br />
*[http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-9795.2009.00386.x/abstract?userIsAuthenticated=false&deniedAccessCustomisedMessage= Wolterstorff: "Justice as Inherent Rights: A Response to my Commentators".]<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* <nowiki>http://www.iasc-culture.org/HHR_Archives/HumanDignity/9.3GWolterstorff.pdf</nowiki> Nicholas Wolterstorff: The Irony of Human Rights<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
{{uskonnonfilosofia}}<br />
<br />
[[Category:Henkilöt]] [[Category:Tyngät]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Naturalistinen_indoktrinaatio&diff=12849
Naturalistinen indoktrinaatio
2022-12-30T16:59:15Z
<p>Samuli Koivisto: ei tarvitse edes luoda käyttäjätunnusta</p>
<hr />
<div>{{viestipohja| sisältö = Tässä artikkelissa ei ole perusteluja. Niitä sopii kirjoittaa.}}<br />
<br />
Koululaitoksemme aivopesee lapsia ja nuoria ajattelemaan naturalistisesti.{{lähde}}<br />
<br />
<!--== Naturalistisen aivopesun seurauksia ==--><br />
<br />
[[Luokka:Tyngät]][[Luokka:Naturalismi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=12848
Nailonbakteerit
2022-12-30T12:28:04Z
<p>Samuli Koivisto: linkkifix</p>
<hr />
<div>'''Nailonbakteerit''' ovat joukko mikrobeja, jotka kykenevät hajottamaan lyhyitä nailon 6 polymeerejä (oligomeerejä). Koska nailon on synteettinen ei-luonnollinen polyamidi, sitä hajottavien mikrobien olemassa oloa on pidetty esimerkkinä uusien (evoluutioteorian edellyttämien) ominaisuuksien spontaanista synnystä.<br />
<br />
===Nailonin erityislaatuisuus?===<br />
Merkittävämpänä todisteen sille, että nailonia hajottavat bakteerit ovat osoitus ohjaamattoman evoluution kyvyistä luoda täsmennettyä monimutkaista informaatiota (TMI), pidetään nailonin synteettisyyttä - sitä ei synny luonnossa. Ker Than kuvailee tätä seuraavasti:<br />
<br />
{{Quotation| 1975 japanilaiset tiedemiehet raportoivat bakteereista jotka kykenivät hajottamaan nailonia, sukkahousujen ja laskuvarjojen rakennusmateriaalia. Bakteerien tiedetään hajottavan kaikenlaisia yhdisteitä raakaöljystä ja rikistä lähtien. Siksipä löytö ei olisi ollut kovinkaan merkittävä yhtä seikkaa lukuunottamatta; nailon on synteettinen, sitä ei esiintynyt luonnossa ennen vuotta 1935, jolloin orgaaninen kemisti keksi sen Dupont -kemikaaliyrityksessä.<br />
Nailonia-syövien bakteerien löytyminen on ongelma ID kannattajille. Mistä tuli nailoniaasin, nailonia pilkkovan proteiinin, valmistamiseen vaadittava TMI? |Ker Than|23.9.2005|NBC<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Why scientists dismiss 'intelligent design' | Osoite = https://www.nbcnews.com/id/wbna9452500 | Viitattu = 30.12.2022 | Selite = | Tekijä = Ker Than | Julkaisija = NBC | Ajankohta = 23.9.2005 }}</ref>}}<br />
<br />
Than esittää kolme vaihtoehtoa:<br />
*Nailoaasi-geeni oli olemassa jo olemassa valmiiksi bakteerin genomissa.<br />
*Nailoaasin vaatiman TMIn asetti bakteereihin korkeampi olento<br />
*Kyky pilkkoa nailonia syntyi spontaanisti mutaation kautta. Koska se antoi bakteerille kyvyn hyödyntää uutta resurssia, ominaisuus säilyi ja siirtyi tuleville sukupolville. <br />
{{Quotation|Huolimatta siitä, että tämä on järkevin selitys, on myös kaksi muuta syytä miksi tiedemiehet pitävät viimeistä vaihtoehtoa parhaimpana - se on esimekki luonnonvalinnasta.|Ker Than|23.9.2005|NBC<ref> {{cite web | url = http://www.uncommondescent.com/evolution/why-scientists-should-not-dismiss-intelligent-design/ | title = Why Scientists Should NOT Dismiss Intelligent Design | last = Dembski | first = William | date = 25.9.2005 | publisher = Uncommon Descent | quote = Apart from simply being the most reasonable explanation, there are two other reasons that most scientists prefer the last option, which is an example of Darwinian natural selection.}}</ref>}}<br />
<br />
[[Tiedosto:Nylon6_ja_polypeptidit.svg|thumb|left|350px|Nailon 6, kuten myös luonnon polypeptidit, kuuluu polyamideihin joissa aminohapot ovat liittyneet toisiinsa peptidi-sidoksin (korostettu keltaisella). Samankaltaisuudesta huolimatta nailon 6 on kuitenkin rakenteeltaan polypeptideja yksinkertaisempi. Ei siis ole yllättävää että mikrobit kykenevät hajottamaan myös sitä.]]<br />
===Nailonin biohajoaminen===<br />
[[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon 6 -oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br />
<br />
[[Tiedosto:nylon_oligomer_biodegradation.svg|thumb|right|600px|Nylon oligomeerien biohajoaminen Hydrolyysin kohta on merkitty sinisellä kolmiolla.. Hydrolaasi EI hajottaa ainoastaa syklistä nylon-6 dimeeriä, EII ainoastaa suoraketjuisia nylon-6-oligomeerejä ja EIII nylon-6-tetrameerejä. Lopputuotteena syntyy nylon-6-monomeeri, jota bakteeri voi käyttää ravintonaan. ]]<br />
<br />
===Aiheesta muualla===<br />
Luominen.fi: [http://luominen.fi/nylonbakteerista Nylonbakteerista]<br />
<br />
{{Evoluutio}}<br />
<br />
==Viitteet==<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Evoluutioteoria]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Multiversumi-hypoteesi&diff=12847
Multiversumi-hypoteesi
2022-12-29T20:09:32Z
<p>Samuli Koivisto: Yksi viite toistui useaan kertaan, muutettu ref name-tagilla niin, että on viiteluettelossa vain kerran.</p>
<hr />
<div>'''Multiversumi-''' eli '''monimaailmankaikkeushypoteesin''' mukaan meidän asumamme näkyvän maailmankaikkeuden lisäksi on olemassa valtava määrä muita universumeja.<br />
<br />
Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, mikä antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielessä niille lisää uskottavuutta.<br />
<br />
== Hypoteesin käyttö ja perustelu ==<br />
<br />
Multiversumi-hypoteesilla pyritään ennen kaikkea selittämään tiettyjä [[AW:S#naturalistinen_selittäminen|naturalismiehtoisten selitysten]] puitteissa erittäin epätodennäköisiä ja siksi [[suunnitteluteoria|suunnitteluun]] viittaavia havaintoja:<br />
* Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta.<br />
* Koska [[abiogeneesi|alkusolun]] syntyminen sattumalta on samoin valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla.<br />
Multiversumi-selityksellä voidaan siis pyrkiä selittämään pois eli jotenkin neutraloimaan oman ajatusmallin kannalta ongelmalliset eli kohtuuttoman epätodennäköiset havainnot.<br />
<br />
On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan: olisihan tyhmää ajatella, että olisi saattanut joutua havaitsemaan elävänsäkin sellaisessa maailmankaikkeudessa, joka ei yleensäkään pystyisi elämää ylläpitämään. Niinpä ei – näin siis väitetään – olekaan mitään ihmettelemistä siinä, että havaitsemme maailmankaikkeutemme mahdollistavan elämän; sehän on päinvastoin itsestään selvää<ref>kantilaisittain: apriorinen totuus – siis sellainen tosiasia, jonka voi selvittää itselleen puhtaasti järkeilemällä tarvitsematta turvautua havaintoihin</ref> eikä siksi muuta selitystä tarvitse. – Tämän tapaista järkeilyä kutsutaan ''antrooppiseksi periaatteeksi'', ja siitä on olemassa erilaisia<ref>ja myös uskottavuudeltaan vaihtelevia</ref> muunnelmia.<br />
<br />
== Hypoteesin kritiikin lähtökohta ==<br />
<br />
Ainakin edelläesitellyssä vahvassa muodossaan antrooppinen periaate on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut.<br />
<br />
Havainto todistaa vain havaitun asian ''olemassaolon''; se ''ei'' selitä, ''miten'' tai ''miksi'' se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä ''todistaa'' suoraan<ref>[[eksperientialismi|eksperientiaalisesti]]</ref> oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei ''selitä'' niitä. Jos esimerkiksi selviät ihmeenomaisesti liikenneonnettomuudesta, selitykseksi ei riitä se, että voit havaita vain selviytymisen.<ref name="palonen"> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref><br />
<br />
== Yksi useista vai tämä universumi? ==<br />
<br />
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi '''yksi''' (''some'') universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi '''tämä''' (''this'') universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref><br />
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref name="palonen" />. <br />
Multiversumin alla se, että '''jokin''' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi '''tämä''' universumi on hienosäädetty. <br />
<br />
Me tiedämme, että ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä "joku universumi on hienösäädetty" on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva, sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)<br />
<br />
Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref name="palonen" />.<br />
<br />
Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan "sopimaan" havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska kyseiseen hypoteesiin pitäydyttäessä todennäköisyys havainnolle ei sentään ole nolla, niin ''jossain'' monista universumeista näin tapahtuu. <br />
<br />
===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===<br />
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten yhä olemassa. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi, ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa, ellei juuri näin olisi käynyt."<br />
<br />
Mikäli '''yksi/joku''' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys, että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää '''tämä''' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin. <br />
<br />
Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.<br />
<br />
== Havainnot ja niiden syyt ==<br />
<br />
Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.<br />
<br />
Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:<br />
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta<br />
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"<br />
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä<br />
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.<br />
<br />
Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.<br />
<br />
Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.<br />
<br />
Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.<br />
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.<br />
<br />
== Hypoteesien vertailu ==<br />
<br />
Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref><br />
<br />
Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.<br />
<br />
Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref><br />
<br />
Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.<br />
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Kosminen hienosäätö]]<br />
* [[Kosminen lähiömme]]<br />
* [[Abiogeneesi]]<br />
* [[Kolikkoesimerkki]]<br />
* [[Suunnitteluteoria]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]<br />
* [http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=does-the-multiverse-really-exist Scientific American: Does the Multiverse Really Exist?]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Mormonismi&diff=12846
Mormonismi
2022-12-29T20:03:06Z
<p>Samuli Koivisto: /* Aiheeseen liittyvää */ mormonismi.net suomi-osastolle</p>
<hr />
<div>'''Mormonismi''' eli '''myöhempien aikojen pyhien liike''' (engl. ''The Latter Day Saints Movement'') on yleisnimitys Joseph Smithin vuonna 1830 Yhdysvalloissa perustaman Kristuksen kirkosta syntyneille ryhmille. Joseph Smithin perustamasta kirkosta on saanut alkunsa joukko erilaisia kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä. Niille yhteistä on se, että ne kaikki tunnustavat Smithin Jumalan profeetaksi ja Mormonin kirjan olevan jumalallista alkuperää. Samoin niiden kaikkien uskontulkinta rakentuu ainakin osittain Smithin kirkon alkuaikoinansa saamille ilmoituksille ja profetioille. Suomessa mormonikirkkoon kuului vuodenvaihteessa 2013–2014 3&nbsp;282 jäsentä.<ref>[http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tau_003_fi.html Tilastokeskus: Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät],</ref> Suomen väkiluku oli tuolloin 5 451 270 henkeä<ref>[http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html Tilastokeskus: Suomen väestö 2013-2014]</ref> mikä tekee mormonien prosentuaalisesta osuudesta varsin alhaisen, noin 0,06 %.<br />
<br />
== Mitä mormonit opettavat ==<br />
<br />
Mormonit uskovat, että Jeesus on Jumalan poika,<ref>(''- - apostoleinaan me todistamme, että Jeesus on elävä Kristus, Jumalan kuolematon Poika.'')</ref> Vanhan testamentin Jehova ja Uuden testamentin messias.<ref name="elavakristus1"> (''Jeesus Kristus oli Vanhan testamentin suuri Jehova, Uuden testamentin Messias. Isänsä johdolla Hän oli maan Luoja.'')</ref> Heidän mukaansa Jeesus loi maailman Isänsä johdolla.<ref name="elavakristus1" /> Toisin kuin Jehovan todistajat mormonit uskovat, että Jeesus naulittiin ristille.<ref name="elavakristus2">(''Hänet vangittiin ja Häntä syytettiin valheellisesti, Hänet tuomittiin syylliseksi - - ja tuomittiin kuolemaan Golgatan ristillä. Hän antoi henkensä sovittaakseen koko ihmiskunnan synnit.'')</ref> Hän kuoli sovittaakseen ihmiskunnan synnit<ref name="elavakristus2" /> Apostolien todistuksen mukaan "Hänen [Jeesuksen] tie on se polku, joka johtaa onneen tässä elämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa".<ref>(''Hänen [Jeesuksen] tie on se polku, joka johtaa onneen tässä elämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa.'')</ref> Mormoneihin lukeutuu myös ns. fundamentalistimormoneja, jotka eivät tunnusta aidoksi vuoden 1890 Manifestia, jolla MAP-kirkko luopui moniavioisuuden harjoittamisesta. Tämän takia nämä ryhmät jatkavat moniavioisten liittojen solmimista kielloista huolimatta.<br />
<br />
== Mormonin kirja ==<br />
<br />
<br />
== Aiheeseen liittyvää ==<br />
=== Apologetiikkawiki ===<br />
* [[Jehovan todistajat]]<br />
=== Internet ===<br />
==== Englanniksi ====<br />
* [http://www.exmormon.org/ Exmormon]<br />
* [http://www.mormonthink.com/ Mormonthink.com]<br />
<br />
==== Suomeksi ====<br />
* [http://scriptures.lds.org/fi/bm/contents Mormonin kirja]<br />
* [http://www.mormonismi.net/ Mormonismi.net]<br />
* [http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/uskonyhteisot/mormonit/ Uskontojen Uhrit: Mormonit]<br />
* [https://hyviauutisia.wordpress.com/2009/03/16/mormonismin-mutkikkuuksia/ Emil Anton: Mormonismin mutkikuuksia (Hyviä uutisia -blogi)]<br />
* [https://hapatusta.net/2020/01/20/matka-mormonismin-maailmaan-ja-takaisin/ Emil Anton: Matka Mormonismin maailmaan ja takaisin (hapatusta.net)]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Teismi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Mormonismi&diff=12845
Mormonismi
2022-12-29T20:02:34Z
<p>Samuli Koivisto: /* Aiheeseen liittyvää */ otsikkomuotoilun korjaus</p>
<hr />
<div>'''Mormonismi''' eli '''myöhempien aikojen pyhien liike''' (engl. ''The Latter Day Saints Movement'') on yleisnimitys Joseph Smithin vuonna 1830 Yhdysvalloissa perustaman Kristuksen kirkosta syntyneille ryhmille. Joseph Smithin perustamasta kirkosta on saanut alkunsa joukko erilaisia kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä. Niille yhteistä on se, että ne kaikki tunnustavat Smithin Jumalan profeetaksi ja Mormonin kirjan olevan jumalallista alkuperää. Samoin niiden kaikkien uskontulkinta rakentuu ainakin osittain Smithin kirkon alkuaikoinansa saamille ilmoituksille ja profetioille. Suomessa mormonikirkkoon kuului vuodenvaihteessa 2013–2014 3&nbsp;282 jäsentä.<ref>[http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tau_003_fi.html Tilastokeskus: Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät],</ref> Suomen väkiluku oli tuolloin 5 451 270 henkeä<ref>[http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html Tilastokeskus: Suomen väestö 2013-2014]</ref> mikä tekee mormonien prosentuaalisesta osuudesta varsin alhaisen, noin 0,06 %.<br />
<br />
== Mitä mormonit opettavat ==<br />
<br />
Mormonit uskovat, että Jeesus on Jumalan poika,<ref>(''- - apostoleinaan me todistamme, että Jeesus on elävä Kristus, Jumalan kuolematon Poika.'')</ref> Vanhan testamentin Jehova ja Uuden testamentin messias.<ref name="elavakristus1"> (''Jeesus Kristus oli Vanhan testamentin suuri Jehova, Uuden testamentin Messias. Isänsä johdolla Hän oli maan Luoja.'')</ref> Heidän mukaansa Jeesus loi maailman Isänsä johdolla.<ref name="elavakristus1" /> Toisin kuin Jehovan todistajat mormonit uskovat, että Jeesus naulittiin ristille.<ref name="elavakristus2">(''Hänet vangittiin ja Häntä syytettiin valheellisesti, Hänet tuomittiin syylliseksi - - ja tuomittiin kuolemaan Golgatan ristillä. Hän antoi henkensä sovittaakseen koko ihmiskunnan synnit.'')</ref> Hän kuoli sovittaakseen ihmiskunnan synnit<ref name="elavakristus2" /> Apostolien todistuksen mukaan "Hänen [Jeesuksen] tie on se polku, joka johtaa onneen tässä elämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa".<ref>(''Hänen [Jeesuksen] tie on se polku, joka johtaa onneen tässä elämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa.'')</ref> Mormoneihin lukeutuu myös ns. fundamentalistimormoneja, jotka eivät tunnusta aidoksi vuoden 1890 Manifestia, jolla MAP-kirkko luopui moniavioisuuden harjoittamisesta. Tämän takia nämä ryhmät jatkavat moniavioisten liittojen solmimista kielloista huolimatta.<br />
<br />
== Mormonin kirja ==<br />
<br />
<br />
== Aiheeseen liittyvää ==<br />
=== Apologetiikkawiki ===<br />
* [[Jehovan todistajat]]<br />
=== Internet ===<br />
==== Englanniksi ====<br />
* [http://www.exmormon.org/ Exmormon]<br />
* [http://www.mormonismi.net/ Mormonismi.net]<br />
* [http://www.mormonthink.com/ Mormonthink.com]<br />
<br />
==== Suomeksi ====<br />
* [http://scriptures.lds.org/fi/bm/contents Mormonin kirja]<br />
* [http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/uskonyhteisot/mormonit/ Uskontojen Uhrit: Mormonit]<br />
* [https://hyviauutisia.wordpress.com/2009/03/16/mormonismin-mutkikkuuksia/ Emil Anton: Mormonismin mutkikuuksia (Hyviä uutisia -blogi)]<br />
* [https://hapatusta.net/2020/01/20/matka-mormonismin-maailmaan-ja-takaisin/ Emil Anton: Matka Mormonismin maailmaan ja takaisin (hapatusta.net)]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Teismi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Mormonismi&diff=12844
Mormonismi
2022-12-29T20:02:00Z
<p>Samuli Koivisto: /* Aiheeseen liittyvää */ +linkkejä</p>
<hr />
<div>'''Mormonismi''' eli '''myöhempien aikojen pyhien liike''' (engl. ''The Latter Day Saints Movement'') on yleisnimitys Joseph Smithin vuonna 1830 Yhdysvalloissa perustaman Kristuksen kirkosta syntyneille ryhmille. Joseph Smithin perustamasta kirkosta on saanut alkunsa joukko erilaisia kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä. Niille yhteistä on se, että ne kaikki tunnustavat Smithin Jumalan profeetaksi ja Mormonin kirjan olevan jumalallista alkuperää. Samoin niiden kaikkien uskontulkinta rakentuu ainakin osittain Smithin kirkon alkuaikoinansa saamille ilmoituksille ja profetioille. Suomessa mormonikirkkoon kuului vuodenvaihteessa 2013–2014 3&nbsp;282 jäsentä.<ref>[http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tau_003_fi.html Tilastokeskus: Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät],</ref> Suomen väkiluku oli tuolloin 5 451 270 henkeä<ref>[http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html Tilastokeskus: Suomen väestö 2013-2014]</ref> mikä tekee mormonien prosentuaalisesta osuudesta varsin alhaisen, noin 0,06 %.<br />
<br />
== Mitä mormonit opettavat ==<br />
<br />
Mormonit uskovat, että Jeesus on Jumalan poika,<ref>(''- - apostoleinaan me todistamme, että Jeesus on elävä Kristus, Jumalan kuolematon Poika.'')</ref> Vanhan testamentin Jehova ja Uuden testamentin messias.<ref name="elavakristus1"> (''Jeesus Kristus oli Vanhan testamentin suuri Jehova, Uuden testamentin Messias. Isänsä johdolla Hän oli maan Luoja.'')</ref> Heidän mukaansa Jeesus loi maailman Isänsä johdolla.<ref name="elavakristus1" /> Toisin kuin Jehovan todistajat mormonit uskovat, että Jeesus naulittiin ristille.<ref name="elavakristus2">(''Hänet vangittiin ja Häntä syytettiin valheellisesti, Hänet tuomittiin syylliseksi - - ja tuomittiin kuolemaan Golgatan ristillä. Hän antoi henkensä sovittaakseen koko ihmiskunnan synnit.'')</ref> Hän kuoli sovittaakseen ihmiskunnan synnit<ref name="elavakristus2" /> Apostolien todistuksen mukaan "Hänen [Jeesuksen] tie on se polku, joka johtaa onneen tässä elämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa".<ref>(''Hänen [Jeesuksen] tie on se polku, joka johtaa onneen tässä elämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa.'')</ref> Mormoneihin lukeutuu myös ns. fundamentalistimormoneja, jotka eivät tunnusta aidoksi vuoden 1890 Manifestia, jolla MAP-kirkko luopui moniavioisuuden harjoittamisesta. Tämän takia nämä ryhmät jatkavat moniavioisten liittojen solmimista kielloista huolimatta.<br />
<br />
== Mormonin kirja ==<br />
<br />
<br />
== Aiheeseen liittyvää ==<br />
=== Apologetiikkawiki ===<br />
* [[Jehovan todistajat]]<br />
=== Internet ===<br />
==== Englanniksi ===<br />
* [http://www.exmormon.org/ Exmormon]<br />
* [http://www.mormonismi.net/ Mormonismi.net]<br />
* [http://www.mormonthink.com/ Mormonthink.com]<br />
<br />
==== Suomeksi ===<br />
* [http://scriptures.lds.org/fi/bm/contents Mormonin kirja]<br />
* [http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/uskonyhteisot/mormonit/ Uskontojen Uhrit: Mormonit]<br />
* [https://hyviauutisia.wordpress.com/2009/03/16/mormonismin-mutkikkuuksia/ Emil Anton: Mormonismin mutkikuuksia (Hyviä uutisia -blogi)]<br />
* [https://hapatusta.net/2020/01/20/matka-mormonismin-maailmaan-ja-takaisin/ Emil Anton: Matka Mormonismin maailmaan ja takaisin (hapatusta.net)]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Teismi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Molekyylikone&diff=12843
Molekyylikone
2022-12-29T19:56:47Z
<p>Samuli Koivisto: /* Videot */ kommentteihin toimimattomia linkkejä</p>
<hr />
<div>Lista tunnetuista molekyylikoneista:<br />
<br />
* [http://www.discovery.org/a/14791 Molecular Machines in the Cell] Discovery Institute<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== Videot ===<br />
* [http://www.xvivo.net/the-inner-life-of-the-cell/ The Inner Life of the Cell], XVIVO, Harvard University<br />
* [http://www.xvivo.net/powering-the-cell-mitochondria/ Powering the Cell: Mitochondria], XVIVO, Harvard University<br />
<!--* [http://www.xvivo.net/zirus-antivirotics-condensed/ Zirus antivirotics condensed], XVIVO, Harvard University<br />
* [http://www.xvivo.net/zirus-antivirotics/ Zirus antivirotics], XVIVO, Harvard University<br />
* [http://www.metacafe.com/watch/5915291/molecular_biology_animations_demo_reel/ Molecular biology], Light Productions--><br />
* [http://www.youtube.com/watch?v=hLTFiekwFy8 Flagellum] (2min)<br />
* [http://www.youtube.com/watch?v=W3KxU63gcF4&feature=player_embedded ATP-syntaasi] Creation Ministries International<br />
<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
*[[ATP-syntaasi]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
*[http://www.evolutionnews.org/2011/08/the_awe-inspiring_beaut049211.html The Awe-Inspiring "Divine Beauty" of Flagellar Assembly] (Evolution News & Views)<br />
*[http://www.evolutionnews.org/2011/08/molecular_motors_enter_into_en049491.html The Kinesin Motor: A Stunning Example of Cellular Nanotechnology] (Evolution News & Views)<br />
<br />
[[Luokka:Tyngät]][[Luokka:Suunnitteluteoria]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Matti_Leisola&diff=12842
Matti Leisola
2022-12-29T19:22:52Z
<p>Samuli Koivisto: linkkifix viitteistä</p>
<hr />
<div>{{Tieteilijä<br />
| tieteilijän nimi =<br />
| tieteilijän alkuperäinen nimi =<br />
| kuva =<br />
| kuvan leveys =<br />
| kuvateksti =<br />
| syntymäaika =<br />
| syntymäpaikka =<br />
| kuolinaika =<br />
| kuolinpaikka =<br />
| asuinpaikat =<br />
| kansalaisuus =<br />
| sukujuuret =<br />
| tutkimusalue = entsyymitekniikka, mikrobiologiset tuotantoprosessit <br />
| instituutti = Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu (TKK): dekaani, professori<br />
| alma mater = Teknillinen korkeakoulu (TKK): TkT 1979<br />
| ohjaaja =<br />
| oppilaat =<br />
| tunnetut työt =<br />
| palkinnot = [http://en.wikipedia.org/wiki/European_Latsis_Prize Latsis-palkinto]<br />
| uskonto =<br />
| allekirjoitus =<br />
| alaviitteet =<br />
}}<br />
<br />
'''Matti Leisola''' on [[wp:bioprosessitekniikka|bioprosessitekniikan]] emeritus[[wp:professori|professori]]. Lisäksi hän on toiminut [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun]] (TKK) kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan [[wp:dekaani|dekaanina]] vuoteen 2011 asti. Hän aloitti opintonsa tällä osastolla ja väitteli tohtoriksi v. 1979. Vuosina 1981–1988 hän toimi tutkimusryhmän johtajana Sveitsin teknillisessä korkeakoulussa (ETH-Zürich) ja sai alle 40-vuotiaalle tutkijalle osoitetun Latsis-palkinnon 1987. Hän teki [[wp:dosentti|dosentti]][[wp:väitöskirja|väitöskirja]]n vuonna 1988 [[wp:ligniini|ligniini]]n hajoamisen [[wp:biokemia|biokemia]]sta. Leisola toimi [[wp:Cultor|Cultor]]in tutkimusjohtajana vuosina 1991–1997 ja vastasi yhtiön bioteknisestä tutkimuksesta. Vuonna 1997 hän palasi Teknilliseen korkeakouluun professoriksi ja on toiminut kemian tekniikan osaston johtajana vuodesta 2002.<br />
<br />
Leisola on tuottanut yli sata vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua. Hänellä on myös kuusi [[wp:patentti|patenttia]].<ref name="patentti"><br />
* Visuri K, Niemi H, Leisola M, Palosaari S ja Kaipainen E (1990) Menetelmä proteiinien kiteyttämiseksi korkean paineen avulla. Suomalainen patentti<br />
* Apajalahti J and Leisola M (2001) Menetelmä ksylitolin tuottamiseksi modifioidusta hiivaisännästä. Suomalainen patentti no. FI107342B<br />
* Leisola M ja Jokela J (2002) Menetelmä entsyymikatalysoitujen tuotteiden valmistamiseksi ja samanaikaiseksi erottamiseksi. Suomalainen patentti FI 20020288<br />
* Fenel F, Leisola, M ja Turunen O (2002) Menetelmä perheen G/11 ksylanaasien stabiilisuuden parantamiseksi ja optimaalisen pH-alueen muuttamiseksi. Suomalainen patentti FI 108728<br />
* Leisola M ja Jokela J (2002) Nukleosidien erotus käyttäen kiinteää, ristisidottua ksyloosi-isomeraasia. Suomalainen patentti FI 115293<br />
* Leisola M, Pastinen O ja Shamekh S (2007) Menetelmä sokerijuurikasleikkeen fysikaalisten ja funktionaalisten ominaisuuksien parantamiseksi. Suomalainen patentti FI20050886 (A)</ref> Hän on ollut perustamassa [[wp:biotekniikka|biotekniikka]]-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa ja [[wp:International Society of Rare Sugars|International Society of Rare Sugars]] -järjestöä. Lisäksi hän on toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ''Bioprosessitekniikka''-nimisessä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa.<br />
<br />
== Palkinnot ==<br />
<br />
Leisola on saanut tutkimusansioistaan merkittävän nuorelle tutkijalle annettavan Latsis-palkinnon (ETH-Zürich 1987), Alko Oy:n biotekniikkapalkinnon Suomen bioteknisen teollisuuden hyväksi tehdystä työstä (1997), Uuden Teknologian Säätiön innovaatiopalkinnon teolliseen tuotantoon johtaneesta entsyymiteknisestä keksinnöstä (2000) ja TKK:n oppikirjapalkinnon ensimmäisen suomenkielisen biotekniikan oppikirjan toimitustyöstä (2003).<br />
<br />
== Ammatillinen toiminta ==<br />
<br />
Leisola on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaani (2008-) ja entinen TKK:n kemian tekniikan osaston johtaja (2002–2007). Hän on toiminut ''International Society of Rare Sugars'' –järjestön (ISRS) varapresidenttinä vuodesta 2001 alkaen.<ref>Tieto on päivitetty 21.5.2010.</ref> Hän on ollut arvioimassa Pohjoismaiden edustajana EU:n vuosien 1991-1995 biotekniikkaohjelmaa, Tampereen biotekniikan koulutusohjelmaa (1995) ja useita professori- ja dosenttikandidaatteja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hän on mukana kahdessa tutkijakoulussa (''Graduate School in Applied Bioscience and Bioengineering'', ja ''Graduate School in Chemical Engineering''). Leisola on toiminut kansainvälisten tieteellisten konferenssien ohjelmatoimikunnissa ja puheenjohtajana. Hän on ollut useiden alansa tiedelehtien vertaisarvioijana ja arvioinut USA:n ''National Science Foundation''in tutkimushakemuksia.<br />
<br />
=== Akateeminen toiminta ulkomailla ===<br />
<br />
Leisola oli biotekniikan dosenttina Sveitsissä (''Privatdozent'', ETH-Zürich, 1988–1993) ja johti Suomen Akatemian rahoittamaa yhteisprojektia TKK:n ja Japanin ''Rare Sugar Research Institute''n välillä (2005–2008). Hän on luennoinut eri yliopistoissa (mm. UMIST, Manchester; ETH-Zürich; ''Technische Universität Wien''; Kagawan yliopisto).<br />
<br />
=== Ei-akateeminen toiminta ===<br />
<br />
Leisola oli Suomen Sokeri Oy:n (nyk. Cultor Oyj) vanhempi tutkija, osaston johtaja ja tutkimusjohtaja vuosina 1988–1997. Hän on toiminut yhteistyössä tai konsulttisuhteessa useiden yritysten kanssa biotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Hän on ollut perustamassa Carbozyme Oy:tä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi v. 1999–2000, sekä Hydrios Biotechnology Oy:tä (2000–2001).<br />
<br />
== Tutkimustyö ==<br />
<br />
Leisola on tuottanut 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 21 artikkelia konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa.<ref name= "CV"><br />
* "120 refereed journal articles<br />
* 21 papers in conference proceedings and books, co-editor of 5 books and one journal special issue. 1279 citations (in the ISI Web of Science database) by other scholars in refereed journal articles, scientific books, and doctoral dissertations." <nowiki>http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/curriculum_vitae.htm</nowiki></ref> Hän on ollut toimittamassa viittä kirjaa ja kutsuttuna toimittajana ''J Biotech'' -lehden erikoisnumerossa. Leisolan tieteellisiin artikkeleihin on viitattu tieteellisessä kirjallisuudessa noin 1300 kertaa (ISI [[wp:Web of Science|Web of Science]]).<ref name= "CV"/> Hänellä on myös kuusi patenttia.<ref name="patentti"/> Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa ja ''International Society of Rare Sugars'' -järjestöä. Lisäksi hän on toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa (''Bioprosessitekniikka'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aittomäki, Esa; Eerikäinen, Tero; Leisola, Matti (professori, TKK); Ojamo, Heikki; Suominen, Ilari; von Weymarn, Niklas | Nimeke = Bioprosessitekniikka | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste =ISBN: 9789510269954}} <nowiki>http://www.netsonic.fi/~linkuk12/kustantaja.htm</nowiki></ref><br />
<br />
=== Entsyymien tuottoon kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimustoiminta liittyy monipuolisesti teolliseen biotekniikkaan &ndash; erityisesti entsyymeihin ja mikrobeihin. Väitöskirjatyössään Leisola teki yhteistyötä sääteknikkojen kanssa ja toteutti ensimmäisenä maailmassa{{lähde}} entsyymien tuottoprosessien yhteydessä automaattisen, lähes reaaliaikaisen aktiivisuusmittauksen.<ref>Leisola, M. & Kauppinen, V., 1978, ''Automatic assay of cellulase activity during fermentation''. ''Biotechnol Bioeng'' 20: 837-846.</ref> Leisolan varhaisiin töihin kuului selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien tuoton optimointi.<br />
<br />
=== Entsyymien kiteyttämiseen liittyvä tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on erikoistunut erilaisten entsyymien kiteyttämiseen. Hänen ryhmänsä kiteytti ensimmäisenä ligniinin hajottamiseen osallistuvan entsyymin.<ref>Troller, J., Smit, J., Leisola, M., Kallen, J., Winterhalter, K. & Fiechter, A., 1988, ''Crystallization of a lignin peroxidase from the white-rot fungus Phanerochaete chrysosporium''. ''Bio/Technology'' 6: 571-573.</ref> ja osoitti pioneeritutkimuksessa, että entsyymin kiteytymistä voidaan nopeuttaa korkean paineen avulla<ref>Visuri, K., Kaipainen, E., Kivimäki, J., Niemi, H., Leisola, M. & Palosaari, S., 1990, ''A new method for protein crystallization using high pressure''. ''Bio/Technology'' 6: 547–549.</ref>. Ryhmä on onnistunut kiteyttämään useita entsyymejä ja proteiineja teknisessä mittakaavassa ja kehittänyt kiteisille entsyymeille erilaisia erotusteknisiä sovelluksia kuten esimerkiksi ksylitolin erottamisen laimeista liuoksista.<ref>Pastinen, O., Visuri, K. & Leisola, M., 1998, ''Xylitol purification by cross-linked glucose isomerase crystals''. ''Biotechnol Tech'' 12:557-560; Leisola, M., Jokela, J., Finell, J. & Pastinen, O., 2001, ''Simultaneous catalysis and product separation by cross-linked enzyme crystals''. ''Biotech Bioeng'' 72: 501–505; Vuolanto, A., Kiviharju, K., Nevanen, T.K., Leisola, M. & Jokela, J., 2003, ''Development of cross-linked antibody Fab fragment crystals for enantioselective separation of a drug enantiomer''. ''Cryst Growth & Design'' 3: 777-782.</ref><br />
<br />
=== Proteiininmuokkaukseen kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on geeniteknisen proteiininmuokkauksen keinoin parantanut teollisten entsyymien ominaisuuksia. Erityisenä kohteena on ollut lehtipuun ksylaania hajottava ksylanaasi-entsyymi, jonka ominaisuuksia ja lämmönkestävyyttä on onnistuttu parantamaan huomattavasti.<ref>Turunen, O., Etuaho, K., Fenel, F., Vehmaanperä, J., Wu, X., Rouvinen, J. & Leisola, M., 2001, ''Combination of weakly stabilizing mutations with a disulfidebridge in the &alpha;-helix region of Trichoderma reesei endo-1,4-b-xylanase increases the thermal stability through synergism''. ''J Biotech'' 88: 37-4.</ref> Jotkut entsyymimuunnokset on suojattu patentilla ja kaupallistettu. Ryhmä on myös onnistunut muokkaamaan fruktoosin valmistuksessa käytettyä isomeraasi-entsyymiä.<ref>Karimäki, J., Parkkinen, T., Santa, H., Pastinen, O., Leisola, M., Rouvinen, J. & Turunen, O., 2004, ''Engineering the substrate specificity of xylose isomerase''. ''Prot Eng Design and Selection'' 17 (12): 861–869.</ref><br />
<br />
=== Ligniinin biologiseen hajoamiseen kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Sveitsissä Leisolan tutkimusryhmä sai kansainvälistä julkisuutta ligniinin biologiseen hajoamiseen liittyvistä tutkimuksistaan. Näistä tutkimuksista Leisola sai Latsis-palkinnon.<ref><nowiki>http://www.vpf.ethz.ch/services/LatsisPrize/Latsis_Preistraeger.pdf</nowiki></ref> Ryhmä osoitti ensimmäisenä maailmassa, että peroksidaasi-entsyymi osallistuu aromaattisen renkaan hajoamiseen.<ref>Leisola, M., Schmidt, B., Thanei-Wyss, U. & Fiechter, A., 1985, ''Aromatic ring cleavage of veratryl alcohol by Phanerochaete chrysosporium''. ''FEBS Lett'' 189: 267–270.</ref> Leisolan ryhmä osoitti myös, että kyseinen entsyymi polymeroi ligniiniä, hapettaa malliyhdisteitä moimutkaisten radikaalireaktioiden kautta, voidaan tuottaa sekoitetussa bioreaktorissa ja osallistuu ympäristömyrkkyjen hajottamiseen, mistä syntyi Leisolan viitatuin artikkeli.<ref>Haemmerli, S., Leisola, M., Sanglard, D. & Fiechter, A., 1986, ''Oxidation of Benzo(a)pyrene by extracellular ligninases of Phanerochaete chrysosporium''. ''J Biol Chem'' 267: 6900–6903.</ref><br />
<br />
=== Metabolimuokkaukseen kohdistuva tutkimustyö harvinaisten sokerien tuottamiseksi ===<br />
<br />
Cultor Oyj:n tutkimusjohtajana Leisola johti harvinaisten sokerien valmistukseen liittyvää tutkimusta. Professoriksi tultuaan hän perusti yhdessä professori Izumorin kanssa ''International Society of Rare Sugars'' -nimisen tiedeseuran, joka on vuoteen 2009 mennessä järjestänyt neljä kansainvälistä konferenssia. Leisolan ryhmä on kehittänyt bioteknisiä tuotantomenetelmiä makeutusaineina käytetyille mannitoli ja ksylitoli -sokerialkoholeille.<ref>von Weymarn, N., Kiviharju, K. & Leisola, M., 2002, ''High level production of D-mannitol with membrane cell-recycle bioreactor''. ''J Ind Microb Biotech'' 29: 44–49.</ref> Työssä on käytetty myös aineenvaihduntareittien eli metabolian muokkausta.<ref>Nyyssölä, A., Pihlajaniemi, A., Palva, I., von Weymarn, N. & Leisola, M., 2005, ''Production of xylitol from D-xylose by recombinant Lactococcus lactis''. ''J Biotechnol'' 118: 55–66.</ref> Ryhmä on metaboliaa muokkaamalla saanut maitohappobakteerin valmistamaan luonnossa harvinaista L-riboosi-sokeria ja patentoinut tuottoprosessin.<ref>Helanto, M., Kiviharju, K., Granström, T., Leisola, M. & Nyyssölä, A., 2009, ''Biotechnological production of L-ribose from L-arabinose''. ''Appl Microbiol Biotechnol'' 83:77–83.</ref><br />
<br />
=== Tryffelien viljelyyn kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on viime vuosina tutkinut tryffelien viljelyä. Yhdessä Juvan kunnassa toimivan tryffelikeskuksen kanssa tehty tutkimus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota.<ref><nowiki>http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20090701/12490460704090&industry=&=</nowiki></ref> Eri puolille Suomea istutetuista tryffelitarhoista odotetaan lähivuosina ensimmäistä satoa. Tutkimustyö on lisännyt tryffelitietoutta maassamme, niin että tryffeleitä on alkanut löytyä eri puolilta Suomea.<br />
<br />
=== Teollisuusprojektit ===<br />
<br />
Leisola on vastannut useista biotekniikkaan liittyvistä teollisuusprojekteista, joihin kuuluvat<br />
* ''Entsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa'',<br />
* ''Entsyymien aiheuttamat allergiat ja niiden ehkäisy'',<br />
* ''Sokerijuurikasleikkeestä valmistettavat uudet tuotteet'',<br />
* ''Betaiinin valmistusmenetelmät'',<br />
* ''Ksylitolin biotekninen valmistus'',<br />
* ''Maitohapon ja oluen valmistus immobilisoiduilla mikro-organismeilla'',<br />
* ''Eläinrehuissa käytettävät entsyymit'' sekä<br />
* ''Harvinaisten sokerien valmistusmenetelmät''.<br />
<br />
=== Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset ===<br />
<br />
Leisola on myös pohtinut biotekniikan etiikkaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisellä foorumilla<ref>Leisola, M., 2007, ''Bioscience, Bioinnovations, and Bioethics''. ''Adv Biochem Eng/Biotech'' 107: 41–56; http://dx.doi.org/10.1007/10_2007_052.</ref> ja tutkinut suomalaisten yhteyksiä tunnettuun saksalaiseen evolutionistiin Ernst Haeckeliin<ref>Ojala, P.J., Vähäkangas, J.M. & Leisola, M., 2005, ''Evolutionism in the Haeckelian shadow – Harry Federley, the father of the Finnish genetics and eugenics legislation, as a recapitulationist and a Monist propagator''. ''Yearbook for European Culture of Science'' 1:61-86. Stuttgart, Saksa, 2005.</ref>.<br />
<br />
=== Evoluution mekanismien analyysi ===<br />
<br />
Leisolan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat yli kolmenkymmenen vuoden ajan olleet evoluution mekanismit ja erityisesti se, miten pitkälle evoluution sattuma/valinta-mekanismit kykenevät muuttamaan proteiineja ja mikrobeja. Proteiinien muokkaukseen liittyvä Leisolan tutkimustyö on osoittanut, miten tiukat rajat jopa suunnitelmallisesti tehdyillä proteiinitason muutoksilla on.<ref>Leisola, M. & Turunen, O., 2007, ''Protein engineering: opportunities and challenges''. ''Appl Microbiol Biotechnol'' 75:6, July 2007, 1225-1232; http://dx.doi.org/10.1007/s00253-007-0964-2.</ref> Metabolian muokkauksen alueella Leisolan ryhmän tutkimustyö on osoittanut design-menetelmillä tehdyn aineenvaihduntareittien muokkauksen äärimmäisen vaikeuden.<br />
<br />
Evoluutioteorian pohjalta käytyä keskustelua ja argumentointia Leisola on kymmenien vuosien ajan seurannut aktiivisesti ja esittänyt sitä kohtaan sekä joukkotiedotusvälineissä että tieteellisillä foorumeilla omaan kokeelliseen tutkimukseensa perustuvia kriittisiä näkemyksiä. Hän on myös toimittanut suomeksi evoluutiokriittisiä kirjoja, joista ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' (A. E. Wilder-Smith, 1981, 144 s.) ilmestyi [[wp:WSOY|WSOY:n]] kustantamana<ref>Vuonna 1989 historian ensimmäinen Huuhaa-palkinto oli suunnattu Werner Söderström Osakeyhtiölle [https://www.skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot "pitkällisestä ja ansiokkaasta toiminnasta valetieteellisen kirjallisuuden kustantamisen ja levittämisen alueella"]. Skepsiksen omien sääntöjen mukaan Huuhaa-palkintoa ei myönnetä yksityishenkilöille vaan yhteisöille, mutta joskus asia esitetään ikään kuin palkinto olisi osoitettu henkilökohtaisesti Leisolalle ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' -kirjan suomentamisesta; palkinnon [https://www.skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot perusteluissa] näet nimenomaisesti todetaan: "Runsaasta vanhemmasta toiminnasta voisi poimia erikseen esimerkiksi A.E. Wilder-Smithin kirjan ”Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota” vuodelta 1981." &ndash; Tosiasiat siis osoittavat, että Skepsis on aivan alusta asti pyrkinyt nimenomaan '''vaientamaan''' kaiken julkisen skeptisyyden evoluutioteoriaa kohtaan &ndash; ja asiaan tutustumalla on helppo todeta perustelujen olleen jo silloin samalla tasolla kuin vaikkapa [[Huuhaa-palkinto_2008|v. 2008]].</ref>.<br />
<br />
Leisola oli perustamassa Lahdessa toimivaa Datakirjat Oy:tä<ref>[http://www.datakirjatkustannus.fi Datakirjat]</ref>, joka on julkaissut muun muassa useita evoluutioteoriaa kriittisesti arvioivia teoksia:<br />
# Siegfried Scherer & Reinhard Junker: ''Evoluutio – kriittinen analyysi'' (2000, 327 s.). Scherer on Münchenin teknillisen korkeakoulun professori, ja kirjan toimituskunnassa on useita muitakin kansainvälisesti tunnettuja tieteentekijöitä. Teos esittää perusryhmäpohjaisen taksonomian perusteet ja arvioi sen valossa darvinistista evoluutioteoriaa.<br />
# William Dembski: ''Älykkään suunnitelman idea'' (2002) tarjoaa evoluutioteorialle vaihtoehdon.<br />
# Marvin Lubenow: ''Myytti apinaihmisistä – kiista fossiilien ajoituksesta'' (2005, 380 s.) pureutuu hominidifossiileihin liittyviin kysymyksiin<ref>ja antaa aihepiiristä kokonaiskuvan, jota saa säännöllisen epäsäännöllisesti julkisuuteen nostettuja "ihmisen apinamaisten esi-isien" jäännelöytöjä käsittelevästä kritiikittömästä joukkotiedotuksesta turhaan etsiä</ref>; teoksen liitteenä on myös Heidelbergin yliopiston suurenergiafysiikan instituutin emeritusprofessorin Hermann Schneiderin radioaktiiviseen hajoamiseen perustuvia ja muita iänmääritystekniikoita ruotiva artikkeli.<br />
# John Sanford: ''Eliömaailma rappeutuu – geneettinen entropia ja perimän salaisuus'' (2015, 192 s.)<ref>http://datakirjatkustannus.fi/Eli%C3%B6maailma_rappeutuu.html</ref> John Sanford<ref>http://creation.com/john-sanford</ref> on kasvigeneetikko ja Cornellin yliopiston professori, joka käsittelee kirjassaan populaatiogenetiikan löytöjen vaikutusta evoluutioteoriaan.<ref>Kirja-arvostelu: http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rappeutuu-empiirista-tietoa-evoluutiomekanismista/</ref><br />
<br />
Leisolaa on haastateltu vuonna 1995 Ylen v. 1998 televisioimaan [http://www.netikka.net/mpeltonen/syvatvedet.htm ''Evoluution syvät vedet''] -ohjelmaan ja vuonna 2009 tehtyyn australialaiseen ''The Voyage that Shook the World'' -dokumenttiin. Leisola on toiminut puheenjohtajana Helsingin yliopistolla vuonna 1999 järjestetyssä ''Evoluutioteorian maailmankatsomuksellinen luonne'' -symposiumissa ja TKK:lla vuonna 2004 järjestetyssä ''Biology – Tackling Ultimate Complexity'' -seminaarissa, jonka luennoitsijoina olivat yhdysvaltalaiset [[Paul Nelson]] ja [[Richard Sternberg]]. Tähän seminaariin Skepsis-yhdistys reagoi antamalla TKK:n bioprosessitekniikan laboratoriolle Huuhaa-palkinnon<ref>[http://www.skepsis.fi/Toiminta/HuuhaajaSokratespalkinnot/Huuhaapalkinnot.aspx "Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"]</ref>. Skepsikselle antamassaan ''[http://www.intelligentdesign.fi/2005/11/22/leisolan-vastaus-skepsis/ Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?]'' -palautteessa Leisola kritisoi palkitsemisperusteita, todeten niiden olevan perusteiltaan virheellisiä. Vastineessaan Leisola myös ehdottaa "seuraavaksi Huuhaa-paljastimen suuntaamista koulujen oppikirjoihin, jotta niistä saataisiin poistettua runsas virheellinen ja arvoton evoluution todistusaineisto."<br />
<br />
== Teoksia ==<br />
<br />
* ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'', [[A. E. Wilder-Smith]]. WSOY 1980.<br />
* ''[[Evoluutio – kriittinen analyysi|Evoluutio - Kriittinen analyysi]]'', Siegfried Scherer, Reinhard Junker. Datakirjat Oy 2000.<br />
* ''Pieniä kertomuksia suurista asioista'', Wilhelm Busch. Datakirjat Oy 2002.<br />
* ''[[Älykkään suunnitelman idea - silta luonnontieteen ja teologian välillä]]'', W. A. Dembski. Datakirjat Oy 2002.<br />
* ''[[Myytti apinaihmisistä]]'', Marvin L. Lubenow. Datakirjat Oy 2005.<br />
* ''Bioprosessitekniikka'', Esa Aittomäki ym., WSOY 2002.<br />
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Evoluutiouskon ihmemaassa | Julkaisija = Datakirjat Oy | Vuosi = 2013 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 978-951-98558-7-5}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]<br />
<!--=== Internet ===<br />
* [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/Matti_Frames.htm Leisolan kotisivut TKK:lla]<br />
* [http://www.edu.stadia.fi/~0502232/kreakriti/esipuhe.html Kritiikkiä kirjasta ''Evoluutio - Kriittinen analyysi'']<br />
* [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/id-esitykset/kivesta-ihmiseksi/ Videotaltiointi professori Matti Leisolan ''intelligent design'' -teemaa Tampereella v. 2004 käsitelleestä luennosta]--><br />
<br />
==Lähteet==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Henkilöt]]<br />
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]<br />
[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Matti_Leisola&diff=12841
Matti Leisola
2022-12-28T13:45:30Z
<p>Samuli Koivisto: lopputagi pois tuolta</p>
<hr />
<div>{{Tieteilijä<br />
| tieteilijän nimi =<br />
| tieteilijän alkuperäinen nimi =<br />
| kuva =<br />
| kuvan leveys =<br />
| kuvateksti =<br />
| syntymäaika =<br />
| syntymäpaikka =<br />
| kuolinaika =<br />
| kuolinpaikka =<br />
| asuinpaikat =<br />
| kansalaisuus =<br />
| sukujuuret =<br />
| tutkimusalue = entsyymitekniikka, mikrobiologiset tuotantoprosessit <br />
| instituutti = Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu (TKK): dekaani, professori<br />
| alma mater = Teknillinen korkeakoulu (TKK): TkT 1979<br />
| ohjaaja =<br />
| oppilaat =<br />
| tunnetut työt =<br />
| palkinnot = [http://en.wikipedia.org/wiki/European_Latsis_Prize Latsis-palkinto]<br />
| uskonto =<br />
| allekirjoitus =<br />
| alaviitteet =<br />
}}<br />
<br />
'''Matti Leisola''' on [[wp:bioprosessitekniikka|bioprosessitekniikan]] emeritus[[wp:professori|professori]]. Lisäksi hän on toiminut [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun]] (TKK) kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan [[wp:dekaani|dekaanina]] vuoteen 2011 asti. Hän aloitti opintonsa tällä osastolla ja väitteli tohtoriksi v. 1979. Vuosina 1981–1988 hän toimi tutkimusryhmän johtajana Sveitsin teknillisessä korkeakoulussa (ETH-Zürich) ja sai alle 40-vuotiaalle tutkijalle osoitetun Latsis-palkinnon 1987. Hän teki [[wp:dosentti|dosentti]][[wp:väitöskirja|väitöskirja]]n vuonna 1988 [[wp:ligniini|ligniini]]n hajoamisen [[wp:biokemia|biokemia]]sta. Leisola toimi [[wp:Cultor|Cultor]]in tutkimusjohtajana vuosina 1991–1997 ja vastasi yhtiön bioteknisestä tutkimuksesta. Vuonna 1997 hän palasi Teknilliseen korkeakouluun professoriksi ja on toiminut kemian tekniikan osaston johtajana vuodesta 2002.<br />
<br />
Leisola on tuottanut yli sata vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua. Hänellä on myös kuusi [[wp:patentti|patenttia]].<ref name="patentti"><br />
* Visuri K, Niemi H, Leisola M, Palosaari S ja Kaipainen E (1990) Menetelmä proteiinien kiteyttämiseksi korkean paineen avulla. Suomalainen patentti<br />
* Apajalahti J and Leisola M (2001) Menetelmä ksylitolin tuottamiseksi modifioidusta hiivaisännästä. Suomalainen patentti no. FI107342B<br />
* Leisola M ja Jokela J (2002) Menetelmä entsyymikatalysoitujen tuotteiden valmistamiseksi ja samanaikaiseksi erottamiseksi. Suomalainen patentti FI 20020288<br />
* Fenel F, Leisola, M ja Turunen O (2002) Menetelmä perheen G/11 ksylanaasien stabiilisuuden parantamiseksi ja optimaalisen pH-alueen muuttamiseksi. Suomalainen patentti FI 108728<br />
* Leisola M ja Jokela J (2002) Nukleosidien erotus käyttäen kiinteää, ristisidottua ksyloosi-isomeraasia. Suomalainen patentti FI 115293<br />
* Leisola M, Pastinen O ja Shamekh S (2007) Menetelmä sokerijuurikasleikkeen fysikaalisten ja funktionaalisten ominaisuuksien parantamiseksi. Suomalainen patentti FI20050886 (A)</ref> Hän on ollut perustamassa [[wp:biotekniikka|biotekniikka]]-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa ja [[wp:International Society of Rare Sugars|International Society of Rare Sugars]] -järjestöä. Lisäksi hän on toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ''Bioprosessitekniikka''-nimisessä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa.<br />
<br />
== Palkinnot ==<br />
<br />
Leisola on saanut tutkimusansioistaan merkittävän nuorelle tutkijalle annettavan Latsis-palkinnon (ETH-Zürich 1987), Alko Oy:n biotekniikkapalkinnon Suomen bioteknisen teollisuuden hyväksi tehdystä työstä (1997), Uuden Teknologian Säätiön innovaatiopalkinnon teolliseen tuotantoon johtaneesta entsyymiteknisestä keksinnöstä (2000) ja TKK:n oppikirjapalkinnon ensimmäisen suomenkielisen biotekniikan oppikirjan toimitustyöstä (2003).<br />
<br />
== Ammatillinen toiminta ==<br />
<br />
Leisola on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaani (2008-) ja entinen TKK:n kemian tekniikan osaston johtaja (2002–2007). Hän on toiminut ''International Society of Rare Sugars'' –järjestön (ISRS) varapresidenttinä vuodesta 2001 alkaen.<ref>Tieto on päivitetty 21.5.2010.</ref> Hän on ollut arvioimassa Pohjoismaiden edustajana EU:n vuosien 1991-1995 biotekniikkaohjelmaa, Tampereen biotekniikan koulutusohjelmaa (1995) ja useita professori- ja dosenttikandidaatteja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hän on mukana kahdessa tutkijakoulussa (''Graduate School in Applied Bioscience and Bioengineering'', ja ''Graduate School in Chemical Engineering''). Leisola on toiminut kansainvälisten tieteellisten konferenssien ohjelmatoimikunnissa ja puheenjohtajana. Hän on ollut useiden alansa tiedelehtien vertaisarvioijana ja arvioinut USA:n ''National Science Foundation''in tutkimushakemuksia.<br />
<br />
=== Akateeminen toiminta ulkomailla ===<br />
<br />
Leisola oli biotekniikan dosenttina Sveitsissä (''Privatdozent'', ETH-Zürich, 1988–1993) ja johti Suomen Akatemian rahoittamaa yhteisprojektia TKK:n ja Japanin ''Rare Sugar Research Institute''n välillä (2005–2008). Hän on luennoinut eri yliopistoissa (mm. UMIST, Manchester; ETH-Zürich; ''Technische Universität Wien''; Kagawan yliopisto).<br />
<br />
=== Ei-akateeminen toiminta ===<br />
<br />
Leisola oli Suomen Sokeri Oy:n (nyk. Cultor Oyj) vanhempi tutkija, osaston johtaja ja tutkimusjohtaja vuosina 1988–1997. Hän on toiminut yhteistyössä tai konsulttisuhteessa useiden yritysten kanssa biotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Hän on ollut perustamassa Carbozyme Oy:tä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi v. 1999–2000, sekä Hydrios Biotechnology Oy:tä (2000–2001).<br />
<br />
== Tutkimustyö ==<br />
<br />
Leisola on tuottanut 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 21 artikkelia konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa.<ref name= "CV"><br />
* "120 refereed journal articles<br />
* 21 papers in conference proceedings and books, co-editor of 5 books and one journal special issue. 1279 citations (in the ISI Web of Science database) by other scholars in refereed journal articles, scientific books, and doctoral dissertations." http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/curriculum_vitae.htm</ref> Hän on ollut toimittamassa viittä kirjaa ja kutsuttuna toimittajana ''J Biotech'' -lehden erikoisnumerossa. Leisolan tieteellisiin artikkeleihin on viitattu tieteellisessä kirjallisuudessa noin 1300 kertaa (ISI [[wp:Web of Science|Web of Science]]).<ref name= "CV"/> Hänellä on myös kuusi patenttia.<ref name="patentti"/> Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa ja ''International Society of Rare Sugars'' -järjestöä. Lisäksi hän on toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa (''Bioprosessitekniikka'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aittomäki, Esa; Eerikäinen, Tero; Leisola, Matti (professori, TKK); Ojamo, Heikki; Suominen, Ilari; von Weymarn, Niklas | Nimeke = Bioprosessitekniikka | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste =ISBN: 9789510269954}} http://www.netsonic.fi/~linkuk12/kustantaja.htm</ref><br />
<br />
=== Entsyymien tuottoon kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimustoiminta liittyy monipuolisesti teolliseen biotekniikkaan &ndash; erityisesti entsyymeihin ja mikrobeihin. Väitöskirjatyössään Leisola teki yhteistyötä sääteknikkojen kanssa ja toteutti ensimmäisenä maailmassa{{lähde}} entsyymien tuottoprosessien yhteydessä automaattisen, lähes reaaliaikaisen aktiivisuusmittauksen.<ref>Leisola, M. & Kauppinen, V., 1978, ''Automatic assay of cellulase activity during fermentation''. ''Biotechnol Bioeng'' 20: 837-846.</ref> Leisolan varhaisiin töihin kuului selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien tuoton optimointi.<br />
<br />
=== Entsyymien kiteyttämiseen liittyvä tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on erikoistunut erilaisten entsyymien kiteyttämiseen. Hänen ryhmänsä kiteytti ensimmäisenä ligniinin hajottamiseen osallistuvan entsyymin.<ref>Troller, J., Smit, J., Leisola, M., Kallen, J., Winterhalter, K. & Fiechter, A., 1988, ''Crystallization of a lignin peroxidase from the white-rot fungus Phanerochaete chrysosporium''. ''Bio/Technology'' 6: 571-573.</ref> ja osoitti pioneeritutkimuksessa, että entsyymin kiteytymistä voidaan nopeuttaa korkean paineen avulla<ref>Visuri, K., Kaipainen, E., Kivimäki, J., Niemi, H., Leisola, M. & Palosaari, S., 1990, ''A new method for protein crystallization using high pressure''. ''Bio/Technology'' 6: 547–549.</ref>. Ryhmä on onnistunut kiteyttämään useita entsyymejä ja proteiineja teknisessä mittakaavassa ja kehittänyt kiteisille entsyymeille erilaisia erotusteknisiä sovelluksia kuten esimerkiksi ksylitolin erottamisen laimeista liuoksista.<ref>Pastinen, O., Visuri, K. & Leisola, M., 1998, ''Xylitol purification by cross-linked glucose isomerase crystals''. ''Biotechnol Tech'' 12:557-560; Leisola, M., Jokela, J., Finell, J. & Pastinen, O., 2001, ''Simultaneous catalysis and product separation by cross-linked enzyme crystals''. ''Biotech Bioeng'' 72: 501–505; Vuolanto, A., Kiviharju, K., Nevanen, T.K., Leisola, M. & Jokela, J., 2003, ''Development of cross-linked antibody Fab fragment crystals for enantioselective separation of a drug enantiomer''. ''Cryst Growth & Design'' 3: 777-782.</ref><br />
<br />
=== Proteiininmuokkaukseen kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on geeniteknisen proteiininmuokkauksen keinoin parantanut teollisten entsyymien ominaisuuksia. Erityisenä kohteena on ollut lehtipuun ksylaania hajottava ksylanaasi-entsyymi, jonka ominaisuuksia ja lämmönkestävyyttä on onnistuttu parantamaan huomattavasti.<ref>Turunen, O., Etuaho, K., Fenel, F., Vehmaanperä, J., Wu, X., Rouvinen, J. & Leisola, M., 2001, ''Combination of weakly stabilizing mutations with a disulfidebridge in the &alpha;-helix region of Trichoderma reesei endo-1,4-b-xylanase increases the thermal stability through synergism''. ''J Biotech'' 88: 37-4.</ref> Jotkut entsyymimuunnokset on suojattu patentilla ja kaupallistettu. Ryhmä on myös onnistunut muokkaamaan fruktoosin valmistuksessa käytettyä isomeraasi-entsyymiä.<ref>Karimäki, J., Parkkinen, T., Santa, H., Pastinen, O., Leisola, M., Rouvinen, J. & Turunen, O., 2004, ''Engineering the substrate specificity of xylose isomerase''. ''Prot Eng Design and Selection'' 17 (12): 861–869.</ref><br />
<br />
=== Ligniinin biologiseen hajoamiseen kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Sveitsissä Leisolan tutkimusryhmä sai kansainvälistä julkisuutta ligniinin biologiseen hajoamiseen liittyvistä tutkimuksistaan. Näistä tutkimuksista Leisola sai Latsis-palkinnon.<ref>http://www.vpf.ethz.ch/services/LatsisPrize/Latsis_Preistraeger.pdf</ref> Ryhmä osoitti ensimmäisenä maailmassa, että peroksidaasi-entsyymi osallistuu aromaattisen renkaan hajoamiseen.<ref>Leisola, M., Schmidt, B., Thanei-Wyss, U. & Fiechter, A., 1985, ''Aromatic ring cleavage of veratryl alcohol by Phanerochaete chrysosporium''. ''FEBS Lett'' 189: 267–270.</ref> Leisolan ryhmä osoitti myös, että kyseinen entsyymi polymeroi ligniiniä, hapettaa malliyhdisteitä moimutkaisten radikaalireaktioiden kautta, voidaan tuottaa sekoitetussa bioreaktorissa ja osallistuu ympäristömyrkkyjen hajottamiseen, mistä syntyi Leisolan viitatuin artikkeli.<ref>Haemmerli, S., Leisola, M., Sanglard, D. & Fiechter, A., 1986, ''Oxidation of Benzo(a)pyrene by extracellular ligninases of Phanerochaete chrysosporium''. ''J Biol Chem'' 267: 6900–6903.</ref><br />
<br />
=== Metabolimuokkaukseen kohdistuva tutkimustyö harvinaisten sokerien tuottamiseksi ===<br />
<br />
Cultor Oyj:n tutkimusjohtajana Leisola johti harvinaisten sokerien valmistukseen liittyvää tutkimusta. Professoriksi tultuaan hän perusti yhdessä professori Izumorin kanssa ''International Society of Rare Sugars'' -nimisen tiedeseuran, joka on vuoteen 2009 mennessä järjestänyt neljä kansainvälistä konferenssia. Leisolan ryhmä on kehittänyt bioteknisiä tuotantomenetelmiä makeutusaineina käytetyille mannitoli ja ksylitoli -sokerialkoholeille.<ref>von Weymarn, N., Kiviharju, K. & Leisola, M., 2002, ''High level production of D-mannitol with membrane cell-recycle bioreactor''. ''J Ind Microb Biotech'' 29: 44–49.</ref> Työssä on käytetty myös aineenvaihduntareittien eli metabolian muokkausta.<ref>Nyyssölä, A., Pihlajaniemi, A., Palva, I., von Weymarn, N. & Leisola, M., 2005, ''Production of xylitol from D-xylose by recombinant Lactococcus lactis''. ''J Biotechnol'' 118: 55–66.</ref> Ryhmä on metaboliaa muokkaamalla saanut maitohappobakteerin valmistamaan luonnossa harvinaista L-riboosi-sokeria ja patentoinut tuottoprosessin.<ref>Helanto, M., Kiviharju, K., Granström, T., Leisola, M. & Nyyssölä, A., 2009, ''Biotechnological production of L-ribose from L-arabinose''. ''Appl Microbiol Biotechnol'' 83:77–83.</ref><br />
<br />
=== Tryffelien viljelyyn kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on viime vuosina tutkinut tryffelien viljelyä. Yhdessä Juvan kunnassa toimivan tryffelikeskuksen kanssa tehty tutkimus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota.<ref>http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20090701/12490460704090&industry=&=</ref> Eri puolille Suomea istutetuista tryffelitarhoista odotetaan lähivuosina ensimmäistä satoa. Tutkimustyö on lisännyt tryffelitietoutta maassamme, niin että tryffeleitä on alkanut löytyä eri puolilta Suomea.<br />
<br />
=== Teollisuusprojektit ===<br />
<br />
Leisola on vastannut useista biotekniikkaan liittyvistä teollisuusprojekteista, joihin kuuluvat<br />
* ''Entsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa'',<br />
* ''Entsyymien aiheuttamat allergiat ja niiden ehkäisy'',<br />
* ''Sokerijuurikasleikkeestä valmistettavat uudet tuotteet'',<br />
* ''Betaiinin valmistusmenetelmät'',<br />
* ''Ksylitolin biotekninen valmistus'',<br />
* ''Maitohapon ja oluen valmistus immobilisoiduilla mikro-organismeilla'',<br />
* ''Eläinrehuissa käytettävät entsyymit'' sekä<br />
* ''Harvinaisten sokerien valmistusmenetelmät''.<br />
<br />
=== Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset ===<br />
<br />
Leisola on myös pohtinut biotekniikan etiikkaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisellä foorumilla<ref>Leisola, M., 2007, ''Bioscience, Bioinnovations, and Bioethics''. ''Adv Biochem Eng/Biotech'' 107: 41–56; http://dx.doi.org/10.1007/10_2007_052.</ref> ja tutkinut suomalaisten yhteyksiä tunnettuun saksalaiseen evolutionistiin Ernst Haeckeliin<ref>Ojala, P.J., Vähäkangas, J.M. & Leisola, M., 2005, ''Evolutionism in the Haeckelian shadow – Harry Federley, the father of the Finnish genetics and eugenics legislation, as a recapitulationist and a Monist propagator''. ''Yearbook for European Culture of Science'' 1:61-86. Stuttgart, Saksa, 2005.</ref>.<br />
<br />
=== Evoluution mekanismien analyysi ===<br />
<br />
Leisolan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat yli kolmenkymmenen vuoden ajan olleet evoluution mekanismit ja erityisesti se, miten pitkälle evoluution sattuma/valinta-mekanismit kykenevät muuttamaan proteiineja ja mikrobeja. Proteiinien muokkaukseen liittyvä Leisolan tutkimustyö on osoittanut, miten tiukat rajat jopa suunnitelmallisesti tehdyillä proteiinitason muutoksilla on.<ref>Leisola, M. & Turunen, O., 2007, ''Protein engineering: opportunities and challenges''. ''Appl Microbiol Biotechnol'' 75:6, July 2007, 1225-1232; http://dx.doi.org/10.1007/s00253-007-0964-2.</ref> Metabolian muokkauksen alueella Leisolan ryhmän tutkimustyö on osoittanut design-menetelmillä tehdyn aineenvaihduntareittien muokkauksen äärimmäisen vaikeuden.<br />
<br />
Evoluutioteorian pohjalta käytyä keskustelua ja argumentointia Leisola on kymmenien vuosien ajan seurannut aktiivisesti ja esittänyt sitä kohtaan sekä joukkotiedotusvälineissä että tieteellisillä foorumeilla omaan kokeelliseen tutkimukseensa perustuvia kriittisiä näkemyksiä. Hän on myös toimittanut suomeksi evoluutiokriittisiä kirjoja, joista ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' (A. E. Wilder-Smith, 1981, 144 s.) ilmestyi [[wp:WSOY|WSOY:n]] kustantamana<ref>Vuonna 1989 historian ensimmäinen Huuhaa-palkinto oli suunnattu Werner Söderström Osakeyhtiölle [http://www.skepsis.fi/Toiminta/HuuhaajaSokratespalkinnot/Huuhaapalkinnot.aspx "pitkällisestä ja ansiokkaasta toiminnasta valetieteellisen kirjallisuuden kustantamisen ja levittämisen alueella"]. Skepsiksen omien sääntöjen mukaan Huuhaa-palkintoa ei myönnetä yksityishenkilöille vaan yhteisöille, mutta joskus asia esitetään ikään kuin palkinto olisi osoitettu henkilökohtaisesti Leisolalle ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' -kirjan suomentamisesta; palkinnon [http://www.skepsis.fi/palkinto/huuhaa_1989.html perusteluissa] näet nimenomaisesti todetaan: "Runsaasta vanhemmasta toiminnasta voisi poimia erikseen esimerkiksi A.E. Wilder-Smithin kirjan ”Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota” vuodelta 1981." &ndash; Tosiasiat siis osoittavat, että Skepsis on aivan alusta asti pyrkinyt nimenomaan '''vaientamaan''' kaiken julkisen skeptisyyden evoluutioteoriaa kohtaan &ndash; ja asiaan tutustumalla on helppo todeta perustelujen olleen jo silloin samalla tasolla kuin vaikkapa [[Huuhaa-palkinto_2008|v. 2008]].</ref>.<br />
<br />
Leisola oli perustamassa Lahdessa toimivaa Datakirjat Oy:tä<ref>[http://www.datakirjatkustannus.fi Datakirjat]</ref>, joka on julkaissut muun muassa useita evoluutioteoriaa kriittisesti arvioivia teoksia:<br />
# Siegfried Scherer & Reinhard Junker: ''Evoluutio – kriittinen analyysi'' (2000, 327 s.). Scherer on Münchenin teknillisen korkeakoulun professori, ja kirjan toimituskunnassa on useita muitakin kansainvälisesti tunnettuja tieteentekijöitä. Teos esittää perusryhmäpohjaisen taksonomian perusteet ja arvioi sen valossa darvinistista evoluutioteoriaa.<br />
# William Dembski: ''Älykkään suunnitelman idea'' (2002) tarjoaa evoluutioteorialle vaihtoehdon.<br />
# Marvin Lubenow: ''Myytti apinaihmisistä – kiista fossiilien ajoituksesta'' (2005, 380 s.) pureutuu hominidifossiileihin liittyviin kysymyksiin<ref>ja antaa aihepiiristä kokonaiskuvan, jota saa säännöllisen epäsäännöllisesti julkisuuteen nostettuja "ihmisen apinamaisten esi-isien" jäännelöytöjä käsittelevästä kritiikittömästä joukkotiedotuksesta turhaan etsiä</ref>; teoksen liitteenä on myös Heidelbergin yliopiston suurenergiafysiikan instituutin emeritusprofessorin Hermann Schneiderin radioaktiiviseen hajoamiseen perustuvia ja muita iänmääritystekniikoita ruotiva artikkeli.<br />
# John Sanford: ''Eliömaailma rappeutuu – geneettinen entropia ja perimän salaisuus'' (2015, 192 s.)<ref>http://datakirjatkustannus.fi/Eli%C3%B6maailma_rappeutuu.html</ref> John Sanford<ref>http://creation.com/john-sanford</ref> on kasvigeneetikko ja Cornellin yliopiston professori, joka käsittelee kirjassaan populaatiogenetiikan löytöjen vaikutusta evoluutioteoriaan.<ref>Kirja-arvostelu: http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rappeutuu-empiirista-tietoa-evoluutiomekanismista/</ref><br />
<br />
Leisolaa on haastateltu vuonna 1995 Ylen v. 1998 televisioimaan [http://www.netikka.net/mpeltonen/syvatvedet.htm ''Evoluution syvät vedet''] -ohjelmaan ja vuonna 2009 tehtyyn australialaiseen ''The Voyage that Shook the World'' -dokumenttiin. Leisola on toiminut puheenjohtajana Helsingin yliopistolla vuonna 1999 järjestetyssä ''Evoluutioteorian maailmankatsomuksellinen luonne'' -symposiumissa ja TKK:lla vuonna 2004 järjestetyssä ''Biology – Tackling Ultimate Complexity'' -seminaarissa, jonka luennoitsijoina olivat yhdysvaltalaiset [[Paul Nelson]] ja [[Richard Sternberg]]. Tähän seminaariin Skepsis-yhdistys reagoi antamalla TKK:n bioprosessitekniikan laboratoriolle Huuhaa-palkinnon<ref>[http://www.skepsis.fi/Toiminta/HuuhaajaSokratespalkinnot/Huuhaapalkinnot.aspx "Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"]</ref>. Skepsikselle antamassaan ''[http://www.intelligentdesign.fi/2005/11/22/leisolan-vastaus-skepsis/ Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?]'' -palautteessa Leisola kritisoi palkitsemisperusteita, todeten niiden olevan perusteiltaan virheellisiä. Vastineessaan Leisola myös ehdottaa "seuraavaksi Huuhaa-paljastimen suuntaamista koulujen oppikirjoihin, jotta niistä saataisiin poistettua runsas virheellinen ja arvoton evoluution todistusaineisto."<br />
<br />
== Teoksia ==<br />
<br />
* ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'', [[A. E. Wilder-Smith]]. WSOY 1980.<br />
* ''[[Evoluutio – kriittinen analyysi|Evoluutio - Kriittinen analyysi]]'', Siegfried Scherer, Reinhard Junker. Datakirjat Oy 2000.<br />
* ''Pieniä kertomuksia suurista asioista'', Wilhelm Busch. Datakirjat Oy 2002.<br />
* ''[[Älykkään suunnitelman idea - silta luonnontieteen ja teologian välillä]]'', W. A. Dembski. Datakirjat Oy 2002.<br />
* ''[[Myytti apinaihmisistä]]'', Marvin L. Lubenow. Datakirjat Oy 2005.<br />
* ''Bioprosessitekniikka'', Esa Aittomäki ym., WSOY 2002.<br />
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Evoluutiouskon ihmemaassa | Julkaisija = Datakirjat Oy | Vuosi = 2013 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 978-951-98558-7-5}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]<br />
<!--=== Internet ===<br />
* [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/Matti_Frames.htm Leisolan kotisivut TKK:lla]<br />
* [http://www.edu.stadia.fi/~0502232/kreakriti/esipuhe.html Kritiikkiä kirjasta ''Evoluutio - Kriittinen analyysi'']<br />
* [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/id-esitykset/kivesta-ihmiseksi/ Videotaltiointi professori Matti Leisolan ''intelligent design'' -teemaa Tampereella v. 2004 käsitelleestä luennosta]--><br />
<br />
==Lähteet==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Henkilöt]]<br />
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]<br />
[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Matti_Leisola&diff=12840
Matti Leisola
2022-12-28T13:39:37Z
<p>Samuli Koivisto: ei tuo viimeisinkään linkki toimi enää</p>
<hr />
<div>{{Tieteilijä<br />
| tieteilijän nimi =<br />
| tieteilijän alkuperäinen nimi =<br />
| kuva =<br />
| kuvan leveys =<br />
| kuvateksti =<br />
| syntymäaika =<br />
| syntymäpaikka =<br />
| kuolinaika =<br />
| kuolinpaikka =<br />
| asuinpaikat =<br />
| kansalaisuus =<br />
| sukujuuret =<br />
| tutkimusalue = entsyymitekniikka, mikrobiologiset tuotantoprosessit <br />
| instituutti = Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu (TKK): dekaani, professori<br />
| alma mater = Teknillinen korkeakoulu (TKK): TkT 1979<br />
| ohjaaja =<br />
| oppilaat =<br />
| tunnetut työt =<br />
| palkinnot = [http://en.wikipedia.org/wiki/European_Latsis_Prize Latsis-palkinto]<br />
| uskonto =<br />
| allekirjoitus =<br />
| alaviitteet =<br />
}}<br />
<br />
'''Matti Leisola''' on [[wp:bioprosessitekniikka|bioprosessitekniikan]] emeritus[[wp:professori|professori]]. Lisäksi hän on toiminut [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun]] (TKK) kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan [[wp:dekaani|dekaanina]] vuoteen 2011 asti. Hän aloitti opintonsa tällä osastolla ja väitteli tohtoriksi v. 1979. Vuosina 1981–1988 hän toimi tutkimusryhmän johtajana Sveitsin teknillisessä korkeakoulussa (ETH-Zürich) ja sai alle 40-vuotiaalle tutkijalle osoitetun Latsis-palkinnon 1987. Hän teki [[wp:dosentti|dosentti]][[wp:väitöskirja|väitöskirja]]n vuonna 1988 [[wp:ligniini|ligniini]]n hajoamisen [[wp:biokemia|biokemia]]sta. Leisola toimi [[wp:Cultor|Cultor]]in tutkimusjohtajana vuosina 1991–1997 ja vastasi yhtiön bioteknisestä tutkimuksesta. Vuonna 1997 hän palasi Teknilliseen korkeakouluun professoriksi ja on toiminut kemian tekniikan osaston johtajana vuodesta 2002.<br />
<br />
Leisola on tuottanut yli sata vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua. Hänellä on myös kuusi [[wp:patentti|patenttia]].<ref name="patentti"><br />
* Visuri K, Niemi H, Leisola M, Palosaari S ja Kaipainen E (1990) Menetelmä proteiinien kiteyttämiseksi korkean paineen avulla. Suomalainen patentti<br />
* Apajalahti J and Leisola M (2001) Menetelmä ksylitolin tuottamiseksi modifioidusta hiivaisännästä. Suomalainen patentti no. FI107342B<br />
* Leisola M ja Jokela J (2002) Menetelmä entsyymikatalysoitujen tuotteiden valmistamiseksi ja samanaikaiseksi erottamiseksi. Suomalainen patentti FI 20020288<br />
* Fenel F, Leisola, M ja Turunen O (2002) Menetelmä perheen G/11 ksylanaasien stabiilisuuden parantamiseksi ja optimaalisen pH-alueen muuttamiseksi. Suomalainen patentti FI 108728<br />
* Leisola M ja Jokela J (2002) Nukleosidien erotus käyttäen kiinteää, ristisidottua ksyloosi-isomeraasia. Suomalainen patentti FI 115293<br />
* Leisola M, Pastinen O ja Shamekh S (2007) Menetelmä sokerijuurikasleikkeen fysikaalisten ja funktionaalisten ominaisuuksien parantamiseksi. Suomalainen patentti FI20050886 (A)</ref> Hän on ollut perustamassa [[wp:biotekniikka|biotekniikka]]-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa ja [[wp:International Society of Rare Sugars|International Society of Rare Sugars]] -järjestöä. Lisäksi hän on toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ''Bioprosessitekniikka''-nimisessä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa.<br />
<br />
== Palkinnot ==<br />
<br />
Leisola on saanut tutkimusansioistaan merkittävän nuorelle tutkijalle annettavan Latsis-palkinnon (ETH-Zürich 1987), Alko Oy:n biotekniikkapalkinnon Suomen bioteknisen teollisuuden hyväksi tehdystä työstä (1997), Uuden Teknologian Säätiön innovaatiopalkinnon teolliseen tuotantoon johtaneesta entsyymiteknisestä keksinnöstä (2000) ja TKK:n oppikirjapalkinnon ensimmäisen suomenkielisen biotekniikan oppikirjan toimitustyöstä (2003).<br />
<br />
== Ammatillinen toiminta ==<br />
<br />
Leisola on Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaani (2008-) ja entinen TKK:n kemian tekniikan osaston johtaja (2002–2007). Hän on toiminut ''International Society of Rare Sugars'' –järjestön (ISRS) varapresidenttinä vuodesta 2001 alkaen.<ref>Tieto on päivitetty 21.5.2010.</ref> Hän on ollut arvioimassa Pohjoismaiden edustajana EU:n vuosien 1991-1995 biotekniikkaohjelmaa, Tampereen biotekniikan koulutusohjelmaa (1995) ja useita professori- ja dosenttikandidaatteja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hän on mukana kahdessa tutkijakoulussa (''Graduate School in Applied Bioscience and Bioengineering'', ja ''Graduate School in Chemical Engineering''). Leisola on toiminut kansainvälisten tieteellisten konferenssien ohjelmatoimikunnissa ja puheenjohtajana. Hän on ollut useiden alansa tiedelehtien vertaisarvioijana ja arvioinut USA:n ''National Science Foundation''in tutkimushakemuksia.<br />
<br />
=== Akateeminen toiminta ulkomailla ===<br />
<br />
Leisola oli biotekniikan dosenttina Sveitsissä (''Privatdozent'', ETH-Zürich, 1988–1993) ja johti Suomen Akatemian rahoittamaa yhteisprojektia TKK:n ja Japanin ''Rare Sugar Research Institute''n välillä (2005–2008). Hän on luennoinut eri yliopistoissa (mm. UMIST, Manchester; ETH-Zürich; ''Technische Universität Wien''; Kagawan yliopisto).<br />
<br />
=== Ei-akateeminen toiminta ===<br />
<br />
Leisola oli Suomen Sokeri Oy:n (nyk. Cultor Oyj) vanhempi tutkija, osaston johtaja ja tutkimusjohtaja vuosina 1988–1997. Hän on toiminut yhteistyössä tai konsulttisuhteessa useiden yritysten kanssa biotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Hän on ollut perustamassa Carbozyme Oy:tä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi v. 1999–2000, sekä Hydrios Biotechnology Oy:tä (2000–2001).<br />
<br />
== Tutkimustyö ==<br />
<br />
Leisola on tuottanut 120 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 21 artikkelia konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa.<ref name= "CV"><br />
* "120 refereed journal articles<br />
* 21 papers in conference proceedings and books, co-editor of 5 books and one journal special issue. 1279 citations (in the ISI Web of Science database) by other scholars in refereed journal articles, scientific books, and doctoral dissertations." http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/curriculum_vitae.htm</ref> Hän on ollut toimittamassa viittä kirjaa ja kutsuttuna toimittajana ''J Biotech'' -lehden erikoisnumerossa. Leisolan tieteellisiin artikkeleihin on viitattu tieteellisessä kirjallisuudessa noin 1300 kertaa (ISI [[wp:Web of Science|Web of Science]]).<ref name= "CV"/> Hänellä on myös kuusi patenttia.<ref name="patentti"/> Hän on ollut perustamassa biotekniikka-alan yrityksiä, Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa ja ''International Society of Rare Sugars'' -järjestöä. Lisäksi hän on toiminut yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä ollut yhtenä tekijänä ensimmäisessä suomalaisessa biotekniikan oppikirjassa (''Bioprosessitekniikka'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aittomäki, Esa; Eerikäinen, Tero; Leisola, Matti (professori, TKK); Ojamo, Heikki; Suominen, Ilari; von Weymarn, Niklas | Nimeke = Bioprosessitekniikka | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste =ISBN: 9789510269954}} http://www.netsonic.fi/~linkuk12/kustantaja.htm</ref><br />
<br />
=== Entsyymien tuottoon kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimustoiminta liittyy monipuolisesti teolliseen biotekniikkaan &ndash; erityisesti entsyymeihin ja mikrobeihin. Väitöskirjatyössään Leisola teki yhteistyötä sääteknikkojen kanssa ja toteutti ensimmäisenä maailmassa{{lähde}} entsyymien tuottoprosessien yhteydessä automaattisen, lähes reaaliaikaisen aktiivisuusmittauksen.<ref>Leisola, M. & Kauppinen, V., 1978, ''Automatic assay of cellulase activity during fermentation''. ''Biotechnol Bioeng'' 20: 837-846.</ref> Leisolan varhaisiin töihin kuului selluloosaa ja hemiselluloosaa hajottavien entsyymien tuoton optimointi.<br />
<br />
=== Entsyymien kiteyttämiseen liittyvä tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on erikoistunut erilaisten entsyymien kiteyttämiseen. Hänen ryhmänsä kiteytti ensimmäisenä ligniinin hajottamiseen osallistuvan entsyymin.<ref>Troller, J., Smit, J., Leisola, M., Kallen, J., Winterhalter, K. & Fiechter, A., 1988, ''Crystallization of a lignin peroxidase from the white-rot fungus Phanerochaete chrysosporium''. ''Bio/Technology'' 6: 571-573.</ref> ja osoitti pioneeritutkimuksessa, että entsyymin kiteytymistä voidaan nopeuttaa korkean paineen avulla<ref>Visuri, K., Kaipainen, E., Kivimäki, J., Niemi, H., Leisola, M. & Palosaari, S., 1990, ''A new method for protein crystallization using high pressure''. ''Bio/Technology'' 6: 547–549.</ref>. Ryhmä on onnistunut kiteyttämään useita entsyymejä ja proteiineja teknisessä mittakaavassa ja kehittänyt kiteisille entsyymeille erilaisia erotusteknisiä sovelluksia kuten esimerkiksi ksylitolin erottamisen laimeista liuoksista.<ref>Pastinen, O., Visuri, K. & Leisola, M., 1998, ''Xylitol purification by cross-linked glucose isomerase crystals''. ''Biotechnol Tech'' 12:557-560; Leisola, M., Jokela, J., Finell, J. & Pastinen, O., 2001, ''Simultaneous catalysis and product separation by cross-linked enzyme crystals''. ''Biotech Bioeng'' 72: 501–505; Vuolanto, A., Kiviharju, K., Nevanen, T.K., Leisola, M. & Jokela, J., 2003, ''Development of cross-linked antibody Fab fragment crystals for enantioselective separation of a drug enantiomer''. ''Cryst Growth & Design'' 3: 777-782.</ref><br />
<br />
=== Proteiininmuokkaukseen kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on geeniteknisen proteiininmuokkauksen keinoin parantanut teollisten entsyymien ominaisuuksia. Erityisenä kohteena on ollut lehtipuun ksylaania hajottava ksylanaasi-entsyymi, jonka ominaisuuksia ja lämmönkestävyyttä on onnistuttu parantamaan huomattavasti.<ref>Turunen, O., Etuaho, K., Fenel, F., Vehmaanperä, J., Wu, X., Rouvinen, J. & Leisola, M., 2001, ''Combination of weakly stabilizing mutations with a disulfidebridge in the &alpha;-helix region of Trichoderma reesei endo-1,4-b-xylanase increases the thermal stability through synergism''. ''J Biotech'' 88: 37-4.</ref> Jotkut entsyymimuunnokset on suojattu patentilla ja kaupallistettu. Ryhmä on myös onnistunut muokkaamaan fruktoosin valmistuksessa käytettyä isomeraasi-entsyymiä.<ref>Karimäki, J., Parkkinen, T., Santa, H., Pastinen, O., Leisola, M., Rouvinen, J. & Turunen, O., 2004, ''Engineering the substrate specificity of xylose isomerase''. ''Prot Eng Design and Selection'' 17 (12): 861–869.</ref><br />
<br />
=== Ligniinin biologiseen hajoamiseen kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Sveitsissä Leisolan tutkimusryhmä sai kansainvälistä julkisuutta ligniinin biologiseen hajoamiseen liittyvistä tutkimuksistaan. Näistä tutkimuksista Leisola sai Latsis-palkinnon.<ref>http://www.vpf.ethz.ch/services/LatsisPrize/Latsis_Preistraeger.pdf</ref> Ryhmä osoitti ensimmäisenä maailmassa, että peroksidaasi-entsyymi osallistuu aromaattisen renkaan hajoamiseen.<ref>Leisola, M., Schmidt, B., Thanei-Wyss, U. & Fiechter, A., 1985, ''Aromatic ring cleavage of veratryl alcohol by Phanerochaete chrysosporium''. ''FEBS Lett'' 189: 267–270.</ref> Leisolan ryhmä osoitti myös, että kyseinen entsyymi polymeroi ligniiniä, hapettaa malliyhdisteitä moimutkaisten radikaalireaktioiden kautta, voidaan tuottaa sekoitetussa bioreaktorissa ja osallistuu ympäristömyrkkyjen hajottamiseen, mistä syntyi Leisolan viitatuin artikkeli.<ref>Haemmerli, S., Leisola, M., Sanglard, D. & Fiechter, A., 1986, ''Oxidation of Benzo(a)pyrene by extracellular ligninases of Phanerochaete chrysosporium''. ''J Biol Chem'' 267: 6900–6903.</ref><br />
<br />
=== Metabolimuokkaukseen kohdistuva tutkimustyö harvinaisten sokerien tuottamiseksi ===<br />
<br />
Cultor Oyj:n tutkimusjohtajana Leisola johti harvinaisten sokerien valmistukseen liittyvää tutkimusta. Professoriksi tultuaan hän perusti yhdessä professori Izumorin kanssa ''International Society of Rare Sugars'' -nimisen tiedeseuran, joka on vuoteen 2009 mennessä järjestänyt neljä kansainvälistä konferenssia. Leisolan ryhmä on kehittänyt bioteknisiä tuotantomenetelmiä makeutusaineina käytetyille mannitoli ja ksylitoli -sokerialkoholeille.<ref>von Weymarn, N., Kiviharju, K. & Leisola, M., 2002, ''High level production of D-mannitol with membrane cell-recycle bioreactor''. ''J Ind Microb Biotech'' 29: 44–49.</ref> Työssä on käytetty myös aineenvaihduntareittien eli metabolian muokkausta.<ref>Nyyssölä, A., Pihlajaniemi, A., Palva, I., von Weymarn, N. & Leisola, M., 2005, ''Production of xylitol from D-xylose by recombinant Lactococcus lactis''. ''J Biotechnol'' 118: 55–66.</ref> Ryhmä on metaboliaa muokkaamalla saanut maitohappobakteerin valmistamaan luonnossa harvinaista L-riboosi-sokeria ja patentoinut tuottoprosessin.<ref>Helanto, M., Kiviharju, K., Granström, T., Leisola, M. & Nyyssölä, A., 2009, ''Biotechnological production of L-ribose from L-arabinose''. ''Appl Microbiol Biotechnol'' 83:77–83.</ref><br />
<br />
=== Tryffelien viljelyyn kohdistuva tutkimus ===<br />
<br />
Leisolan tutkimusryhmä on viime vuosina tutkinut tryffelien viljelyä. Yhdessä Juvan kunnassa toimivan tryffelikeskuksen kanssa tehty tutkimus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota.<ref>http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20090701/12490460704090&industry=&=</ref> Eri puolille Suomea istutetuista tryffelitarhoista odotetaan lähivuosina ensimmäistä satoa. Tutkimustyö on lisännyt tryffelitietoutta maassamme, niin että tryffeleitä on alkanut löytyä eri puolilta Suomea.<br />
<br />
=== Teollisuusprojektit ===<br />
<br />
Leisola on vastannut useista biotekniikkaan liittyvistä teollisuusprojekteista, joihin kuuluvat<br />
* ''Entsyymien käyttö puunjalostusteollisuudessa'',<br />
* ''Entsyymien aiheuttamat allergiat ja niiden ehkäisy'',<br />
* ''Sokerijuurikasleikkeestä valmistettavat uudet tuotteet'',<br />
* ''Betaiinin valmistusmenetelmät'',<br />
* ''Ksylitolin biotekninen valmistus'',<br />
* ''Maitohapon ja oluen valmistus immobilisoiduilla mikro-organismeilla'',<br />
* ''Eläinrehuissa käytettävät entsyymit'' sekä<br />
* ''Harvinaisten sokerien valmistusmenetelmät''.<br />
<br />
=== Biotekniikan etiikkaan liittyvät kysymykset ===<br />
<br />
Leisola on myös pohtinut biotekniikan etiikkaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisellä foorumilla<ref>Leisola, M., 2007, ''Bioscience, Bioinnovations, and Bioethics''. ''Adv Biochem Eng/Biotech'' 107: 41–56; http://dx.doi.org/10.1007/10_2007_052.</ref> ja tutkinut suomalaisten yhteyksiä tunnettuun saksalaiseen evolutionistiin Ernst Haeckeliin<ref>Ojala, P.J., Vähäkangas, J.M. & Leisola, M., 2005, ''Evolutionism in the Haeckelian shadow – Harry Federley, the father of the Finnish genetics and eugenics legislation, as a recapitulationist and a Monist propagator''. ''Yearbook for European Culture of Science'' 1:61-86. Stuttgart, Saksa, 2005.</ref>.<br />
<br />
=== Evoluution mekanismien analyysi ===<br />
<br />
Leisolan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat yli kolmenkymmenen vuoden ajan olleet evoluution mekanismit ja erityisesti se, miten pitkälle evoluution sattuma/valinta-mekanismit kykenevät muuttamaan proteiineja ja mikrobeja. Proteiinien muokkaukseen liittyvä Leisolan tutkimustyö on osoittanut, miten tiukat rajat jopa suunnitelmallisesti tehdyillä proteiinitason muutoksilla on.<ref>Leisola, M. & Turunen, O., 2007, ''Protein engineering: opportunities and challenges''. ''Appl Microbiol Biotechnol'' 75:6, July 2007, 1225-1232; http://dx.doi.org/10.1007/s00253-007-0964-2.</ref> Metabolian muokkauksen alueella Leisolan ryhmän tutkimustyö on osoittanut design-menetelmillä tehdyn aineenvaihduntareittien muokkauksen äärimmäisen vaikeuden.<br />
<br />
Evoluutioteorian pohjalta käytyä keskustelua ja argumentointia Leisola on kymmenien vuosien ajan seurannut aktiivisesti ja esittänyt sitä kohtaan sekä joukkotiedotusvälineissä että tieteellisillä foorumeilla omaan kokeelliseen tutkimukseensa perustuvia kriittisiä näkemyksiä. Hän on myös toimittanut suomeksi evoluutiokriittisiä kirjoja, joista ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' (A. E. Wilder-Smith, 1981, 144 s.) ilmestyi [[wp:WSOY|WSOY:n]] kustantamana<ref>Vuonna 1989 historian ensimmäinen Huuhaa-palkinto oli suunnattu Werner Söderström Osakeyhtiölle [http://www.skepsis.fi/Toiminta/HuuhaajaSokratespalkinnot/Huuhaapalkinnot.aspx "pitkällisestä ja ansiokkaasta toiminnasta valetieteellisen kirjallisuuden kustantamisen ja levittämisen alueella"]. Skepsiksen omien sääntöjen mukaan Huuhaa-palkintoa ei myönnetä yksityishenkilöille vaan yhteisöille, mutta joskus asia esitetään ikään kuin palkinto olisi osoitettu henkilökohtaisesti Leisolalle ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' -kirjan suomentamisesta; palkinnon [http://www.skepsis.fi/palkinto/huuhaa_1989.html perusteluissa] näet nimenomaisesti todetaan: "Runsaasta vanhemmasta toiminnasta voisi poimia erikseen esimerkiksi A.E. Wilder-Smithin kirjan ”Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota” vuodelta 1981." &ndash; Tosiasiat siis osoittavat, että Skepsis on aivan alusta asti pyrkinyt nimenomaan '''vaientamaan''' kaiken julkisen skeptisyyden evoluutioteoriaa kohtaan &ndash; ja asiaan tutustumalla on helppo todeta perustelujen olleen jo silloin samalla tasolla kuin vaikkapa [[Huuhaa-palkinto_2008|v. 2008]].</ref>.<br />
<br />
Leisola oli perustamassa Lahdessa toimivaa Datakirjat Oy:tä<ref>[http://www.datakirjatkustannus.fi Datakirjat]</ref>, joka on julkaissut muun muassa useita evoluutioteoriaa kriittisesti arvioivia teoksia:<br />
# Siegfried Scherer & Reinhard Junker: ''Evoluutio – kriittinen analyysi'' (2000, 327 s.). Scherer on Münchenin teknillisen korkeakoulun professori, ja kirjan toimituskunnassa on useita muitakin kansainvälisesti tunnettuja tieteentekijöitä. Teos esittää perusryhmäpohjaisen taksonomian perusteet ja arvioi sen valossa darvinistista evoluutioteoriaa.<br />
# William Dembski: ''Älykkään suunnitelman idea'' (2002) tarjoaa evoluutioteorialle vaihtoehdon.<br />
# Marvin Lubenow: ''Myytti apinaihmisistä – kiista fossiilien ajoituksesta'' (2005, 380 s.) pureutuu hominidifossiileihin liittyviin kysymyksiin<ref>ja antaa aihepiiristä kokonaiskuvan, jota saa säännöllisen epäsäännöllisesti julkisuuteen nostettuja "ihmisen apinamaisten esi-isien" jäännelöytöjä käsittelevästä kritiikittömästä joukkotiedotuksesta turhaan etsiä</ref>; teoksen liitteenä on myös Heidelbergin yliopiston suurenergiafysiikan instituutin emeritusprofessorin Hermann Schneiderin radioaktiiviseen hajoamiseen perustuvia ja muita iänmääritystekniikoita ruotiva artikkeli.<br />
# John Sanford: ''Eliömaailma rappeutuu – geneettinen entropia ja perimän salaisuus'' (2015, 192 s.)<ref>http://datakirjatkustannus.fi/Eli%C3%B6maailma_rappeutuu.html</ref> John Sanford<ref>http://creation.com/john-sanford</ref> on kasvigeneetikko ja Cornellin yliopiston professori, joka käsittelee kirjassaan populaatiogenetiikan löytöjen vaikutusta evoluutioteoriaan.<ref>Kirja-arvostelu: http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rappeutuu-empiirista-tietoa-evoluutiomekanismista/</ref><br />
<br />
Leisolaa on haastateltu vuonna 1995 Ylen v. 1998 televisioimaan [http://www.netikka.net/mpeltonen/syvatvedet.htm ''Evoluution syvät vedet''] -ohjelmaan ja vuonna 2009 tehtyyn australialaiseen ''The Voyage that Shook the World'' -dokumenttiin. Leisola on toiminut puheenjohtajana Helsingin yliopistolla vuonna 1999 järjestetyssä ''Evoluutioteorian maailmankatsomuksellinen luonne'' -symposiumissa ja TKK:lla vuonna 2004 järjestetyssä ''Biology – Tackling Ultimate Complexity'' -seminaarissa, jonka luennoitsijoina olivat yhdysvaltalaiset [[Paul Nelson]] ja [[Richard Sternberg]]. Tähän seminaariin Skepsis-yhdistys reagoi antamalla TKK:n bioprosessitekniikan laboratoriolle Huuhaa-palkinnon<ref>[http://www.skepsis.fi/Toiminta/HuuhaajaSokratespalkinnot/Huuhaapalkinnot.aspx "Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"]</ref>. Skepsikselle antamassaan ''[http://www.intelligentdesign.fi/2005/11/22/leisolan-vastaus-skepsis/ Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?]'' -palautteessa Leisola kritisoi palkitsemisperusteita, todeten niiden olevan perusteiltaan virheellisiä. Vastineessaan Leisola myös ehdottaa "seuraavaksi Huuhaa-paljastimen suuntaamista koulujen oppikirjoihin, jotta niistä saataisiin poistettua runsas virheellinen ja arvoton evoluution todistusaineisto."<br />
<br />
== Teoksia ==<br />
<br />
* ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'', [[A. E. Wilder-Smith]]. WSOY 1980.<br />
* ''[[Evoluutio – kriittinen analyysi|Evoluutio - Kriittinen analyysi]]'', Siegfried Scherer, Reinhard Junker. Datakirjat Oy 2000.<br />
* ''Pieniä kertomuksia suurista asioista'', Wilhelm Busch. Datakirjat Oy 2002.<br />
* ''[[Älykkään suunnitelman idea - silta luonnontieteen ja teologian välillä]]'', W. A. Dembski. Datakirjat Oy 2002.<br />
* ''[[Myytti apinaihmisistä]]'', Marvin L. Lubenow. Datakirjat Oy 2005.<br />
* ''Bioprosessitekniikka'', Esa Aittomäki ym., WSOY 2002.<br />
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Evoluutiouskon ihmemaassa | Julkaisija = Datakirjat Oy | Vuosi = 2013 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 978-951-98558-7-5}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]<br />
<!--=== Internet ===<br />
* [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/Matti_Frames.htm Leisolan kotisivut TKK:lla]<br />
* [http://www.edu.stadia.fi/~0502232/kreakriti/esipuhe.html Kritiikkiä kirjasta ''Evoluutio - Kriittinen analyysi'']--><br />
* [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/id-esitykset/kivesta-ihmiseksi/ Videotaltiointi professori Matti Leisolan ''intelligent design'' -teemaa Tampereella v. 2004 käsitelleestä luennosta]--><br />
<br />
==Lähteet==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Henkilöt]]<br />
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]<br />
[[Luokka:Evoluutiokritiikki]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Matti_Kankaanniemi&diff=12839
Matti Kankaanniemi
2022-12-28T13:36:14Z
<p>Samuli Koivisto: linkkifix</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Matti Kankaanniemi vammalassa.jpg|200px|thumb|right]]<br />
'''Matti Kankaanniemi''' ([[wp:Teologian tohtori|TT]], [[wp:Yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Kauppatieteellinen|KTM]]) on [[wp:Åbo Akademi|Åbo Akademin]] Jeesus-tutkija. Hän on tehnyt väitöskirjansa Uuden Testamentin eksegetiikasta, jossa käsittelee [[Matteuksen evankeliumi]]n ''vartijat haudalla'' -kertomusta.<ref>https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-555-2</ref><br />
<br />
== Teoksia ==<br />
* [[Nasaretilaisen haaste]] (2000)<br />
* [[A.D. 30]] (2009)<br />
* [[Uusi testamentti (kirja)|Uusi testamentti]] (2010)<br />
* [[Voimat vastakkain]] (2007)<br />
* [[The Guards of the Tomb]] (2010)<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Aitouskriteerit]]<br />
* [[Moraalinen argumentti]]<br />
* [[Kambrikauden räjähdys]]<br />
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]<br />
* [[Okkultismi]]<br />
* [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]<br />
* [[Danielin kirja]]<br />
* [[Jälleensyntyminen]]<br />
* [[Icons of Evolution (kirja)]]<br />
* [[Ufot]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
* [http://www.historianjeesus.fi/ Åbo Akademin historian Jeesuksen tutkimusryhmän sivut]<br />
* [http://www.eksegeesi.blogspot.com/ Eksegeettinen safari]<br />
<br />
==== Videoita ====<br />
* [http://www.youtube.com/watch?v=C9pUHWy6gY8 Matti Kankaaniemi vastaa kysymykseen: "Miksi minä uskon Jumalaan." osa 1], [http://www.youtube.com/watch?v=JXx8zDd16-8 osa 2]: käsittelyssä kolminaisuusoppi, alkuräjähdys, evoluutioteoria ja yliluonnolliset ihmeet. (YouTube)<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Henkilöt]][[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Eksegetiikka]][[Luokka:Tyngät]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Margaret_Mead&diff=12838
Margaret Mead
2022-12-28T13:32:43Z
<p>Samuli Koivisto: /* Teokset */ listamuotoilun korjaus</p>
<hr />
<div>Margaret Mead (16. joulukuuta 1901, Philadelphia–15. marraskuuta 1978, New York City) oli amerikkalainen tutkija, joka oli yksi viime vuosisadan kuuluisimmista antropologeista.<br />
<br />
== Elämäkerta ==<br />
<br />
Vuonna 1921 Mead pääsi opiskelemaan psykologiaa ja antropologiaa Columbia yliopistoon. 1925 hän asettui Samoa-saarille Polynesiaan Franz Boasin kehotuksesta. 1928-1929 hän vieraili Amiraliteettisaarilla.<br />
<br />
1931 Mead aloitti tutkimuksensa kolmessa uusiguinealaisessa yhteisössä. Hänen vertaileva tutkimuksensa valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Samana vuonna hän tapasi Chambuóulien-heimojen luona Gregory Betesonin, josta tuli myöhemmin hänen kolmas aviomiehensä.<br />
<br />
Vuosina 1926-28 Mead työskenteli Balilla. 1938 hän palasi Uuteen Guineaan ja asettui Latmuls-heimojen pariin aviomiehensä kanssa. Margaret Mead menehtyi syöpään 15. tammikuuta 1978.<br />
<br />
== Kiista Meadin tutkimuksesta ==<br />
<br />
Margaret Meadin tuotanto on yksi esimerkki siitä, miten Freudin seksuaalisuuteen liittämät myyttiset käsitykset ovat vaikuttaneet ihmistieteisiin. Hänen vuonna 1928 ilmestynyt klassinen teoksensa ''Coming of Age in Samoa'' aloitti Meadin viisikymmenvuotisen uran antropologina ja teki hänestä maailmanlaajuisesti tunnetun tieteellisen auktoriteetin. Meadin kirja myi miljoonia kappaleita 16 eri kielellä. Kirja lisäsi antropologian arvostusta tieteenalana, jonka kaukaisia kulttuureita koskevilla tutkimuksilla on mielekkäitä sovelluksia oman kulttuurimme käytäntöihin. Amerikan antropologisen yhdistyksen entisen presidentin Sherwood L. Washingtonin mukaan Meadin kirja "vaikutti siihen, miten ihmiset kasvatettiin tässä maassa".<ref name="MCD">MCDowell 1983: 1</ref><br />
<br />
Meadin tutkimuksen taustalla vaikutti uskomus, jonka mukaan estoton seksuaalinen vapaus tekee mahdolliseksi vapautumisen syyllisyydestä ja neurooseista. Syyllisyys ja neuroosit ovat seurausta kulttuurin tuottamasta yliminästä, joka tuomitsee ja tukahduttaa ihmisen aitoja haluja. Tällä tavalla syyllistetty ja tukahdutettu ihminen on taipuvainen kehittämään neuroottisia taipumuksia. Kun luovutaan näistä rajoittavista säännöistä, ihminen tervehtyy ja ihmissuhteiden ongelmat ratkeavat. <br />
<br />
Meadin tutkimus perustui yhdeksän kuukauden mittaiseen kenttätyöhön Samoalla. Mead saapui Pago Pagoon Samoalle elokuun 31, 1925 ja asettui opiskelemaan paikallista kieltä. Lokakuussa hän tunsi itsensä riittävän luottavaiseksi siirtyäkseen uudelle alueelle tekemään tutkimustaan. David Freemanin myöhemmin tekemän arvion mukaan Meadin valmistautuminen oli riittämätöntä. Mead ei ollut koskaan aikaisemmin oppinut hallitsemaan vierasta kieltä ja samoan kieli poikkesi huomattavasti indoeurooppalaisista kielistä. Hänen elämänkertansa kirjoittaja Jane Howard huomautti että "antropologit ja muut, jotka osasivat samoan kieltä ihmettelivät olisiko hän pystynyt oppimaan kielen kuudessa viikossa niin hyvin, että pystyi toteuttamaan niin hienovaraista tehtävää"<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Howard, Jane | Nimeke = Margaret Mead: A Life | Julkaisija = New York: Simon & Schuster | Vuosi = 1983 | Sivu = 67 }}</ref>.<br />
<br />
Mead saapui Ta'un saarelle noin 160 kilometriä Pago Pagosta itään marraskuun kuudentena ja alkoi tutkia paikallisten nuorten tyttöjen elämää. Hän majoittui saarella asuvan amerikkalaisen perheen luona. Tarkoituksena oli saada selville, oliko nuoruusikä yleismaailmallisesti samanlaista, vai olivatko murrosiän ongelmat ominaisia vain tietyille kulttuureille. Mead jätti Samoan yhdeksän kuukauden oleskelun jälkeen väittäen koonneensa riittävästi materiaalia voidakseen tehdä johtopäätöksiä samolaisten nuorten elämästä ja samoalaisesta kulttuurista yleensä.<br />
<br />
{{sitaatti|Yksi kerrallaan huomasin tiettyjen yleismaailmallisesti ihmisyyteen kuuluviksi oletettujen käyttäytymispiirteiden olevan pelkästään seurausta sivistyksestä.|Mead<ref>Mead 1928: 4</ref>}}<br />
<br />
Meadin tutkimustyön ohjaaja Franz Boaz oli valmis tekemään yleistyksiä Meadin keräämän kapean antropologisen aineiston pohjalta. Hän kirjoitti Meadin kirjan esipuheessa: <br />
<br />
{{sitaatti|Paljon siitä, mitä luemme kuuluvaksi ihmisluontoon ei ole muuta kuin reaktiota sivilisaation meihin asettamiin rajoituksiin.}} <br />
<br />
Tämä näkemys oltiin valmiita hyväksymään yleisesti länsimaisen älymystön parissa 1920 luvulla. Meadin kirjasta tuli suuri myyntimenestys. The Nation -lehteen tekemässään kirja-arviossa Freda Kirchwey väitti, että "jossakin meissä jokaisessa, kätkettynä epäselvien halujemme ja pakoyllykkeidemme sekaan on palmujen reunustama Etelämeren saari - -, lämmin ja tyyni ilmapiiri, joka lupaa vapautta ja vastuuttomuutta. - - Sinne me pakenemme - - löytääksemme vapaata, helppoa ja tyydyttävää rakkautta."<ref>Freeman 1983: 97</ref><br />
<br />
Meadin kuvauksen mukaan samoalaiset<br />
<br />
{{sitaatti|– – nauravat kertomuksille romanttisesta rakkaudesta, pilkkaavat uskollisuutta kauan poissaolevalle vaimolle tai rakastajattarelle, uskovat avoimesti että yksi rakkaus pian parantaa toisen – – vaikka useiden rakastajattarien pitäminen ei ole koskaan ristiriidassa sen kanssa, että julistaa kiintymystään toiselle – – Romanttinen rakkaus sellaisena kuin se ilmenee meidän kulttuurissamme, erottamattomasti yhdistyneenä yksiavioisuuteen, yhdelle kumppanille omistautumiseen, mustasukkaisuuteen ja rikkomattomaan uskollisuuteen, ei ilmene Samoalla – –. Aviorikos ei välttämättä merkitse avioliiton rikkoutumista – –. Avioero on yksinkertainen ja epämuodollinen asia. – – Yksiavioisuus on hyvin haurasta, se usein rikotaan ja vielä useammin rikotaan kokonaan, mutta useita aviorikoksia tapahtuu – – jotka tuskin uhkaavat vakiintuneita suhteita – – niinpä siellä ei ole avioliittoja, joissa jompi kumpi olisi pysyvästi onneton.|Mead<ref>Mead 1928: 104-108</ref>}}<br />
<br />
Samolaisten perhe-elämä on Meadin mukaan hajanaista. Lapset kasvatetaan ystävällisen riippumattomina biologisista vanhemmistaan.<br />
<br />
{{sitaatti|Sellaista vanhemman ja lapsen välistä läheistä suhdetta, jolla on niin tärkeä merkitys kulttuurissamme, että vanhemmille alistumisesta tai heitä vastaan kapinoimisesta voi tulla koko elämää hallitseva malli, ei löydy Samoalla. Lapset kasvatetaan kotitalouksissa, joissa heitä hoitamassa ja heidän kyyneliään kuivaamassa on puolitusinaa aikuista naista ja puolitusinaa aikuista miestä, jotka kaikki edustavat yhteistä auktoriteettia. Niinpä lapset eivät erota omia vanhempiaan niin selvästi kuin meidän lapsemme.|Mead<ref>Mead 1928: 209</ref>}}<br />
<br />
Mead piti kiinni samoalaisten elämää koskevista käsityksistä koko pitkän uransa ajan. Hänen väitteensä tulivat ehdottomammiksi ja liioitelluimmiksi ajan myötä. Niinpä Mead väitti myöhemmin, että Samoassa <br />
<br />
{{sitaatti|– – lasta ei johdeta kokemaan, että hän kuuluu pieneen intiimiin biologiseen perheeseen – –. Lapsen ja vanhemman välinen suhde hajaantuu jo varhain monien aikuisten kesken. – – Lapset eivät ajattele omaa äitiä, joka aina suojelee heitä. – – Lapsi ei koe tunteenomaista yhteenkuuluvuutta isäänsä tai äitiinsä.|Freeman<ref>Freeman 1983: 113</ref>}}<br />
<br />
Tämän seurauksena "tiettyyn vanhempaan kiinnittymisen asetelma häviää". Samoalla lapsia "ei kasvata yhteisölliseen mukautumiseen yksilö vaan sukulaisten armeija. Vanhempien persoonallisuudella on tähän vain hyvin vähäinen vaikutus. Tällaisessa asetelmassa ei ole mitään tilaa syyllisyydelle."<ref>Freeman 1983: 86</ref> Kun Meadia pyydettiin korjaamaan teostaan ja tarkistamaan siihen sisältyviä päätelmiä, hän kieltäytyi palaamasta Samoalle ja tekemästä perusteellisempaa kenttätyötä. muun muassa sillä perusteella, että teoksen tuli olla "uskollinen toiveillemme".<ref name="Kivivuori86">Kivivuori 2003: 86</ref> Teoksen perustana oli myytti, jonka oli määrä innostaa modernien teollisuusmaiden ihmisiä vapautumaan seksuaalisuuteen ja perhe-elämään liitetyistä moraalisista rajoituksista. <br />
<br />
Osoitettuaan oman kulttuurimme seksuaalisuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvien asenteiden kummallisuuden huolettomien samoalaisten kokemusten valossa, Mead voi siirtyä esittämään suosituksia siitä, miten samoalaisten tapojen pohjalta olisi mahdollisuus korjata omiamme.<br />
<br />
{{sitaatti|Mitä etua on pienestä, sisäänpäin kääntyneestä biologisesta perheestä, kun sen suljettua kiintymyksen piiriä punnitaan suhteessa siihen luotaan työntävään maailmaan, joka koostuu voimakkaista siteistä vanhemman ja lapsen välillä, siteistä, joihin sisältyy aktiivinen henkilökohtainen suhde syntymästä kuolemaan? - - Ehkä nämä ovat liian kova hinta maksaa siitä tunteen erikoistumisesta, joka voitaisiin saada aikaan muilla tavoin, erityisesti yhteisen kasvatuksen avulla. Ja kun mielessämme on tällainen kysymys, on mielenkiintoista huomata että suurempi perheyhteisö, jossa on useita aikuisia miehiä ja naisia, näyttää turvaavan lapsen sellaisia vammauttavia asenteita vastaan, joita on kutsuttu oidispuskomplekseiksi, elektrakomplekseiksi, ja niin edelleen.|Mead<ref>Mead 1928: 212</ref>}}<br />
<br />
Mead olettaa, että ydinperheestä luopuminen ja kasvatuksen muuttaminen kollektiiviseksi ja kommuunimaiseksi vapauttaa lapset komplekseista, jotka olisivat muuten heidän rasitteenaan. Erityisesti hän ajattelee lasten tällä tavalla vapautuvan oidipuskompleksista. Lapsista tulee henkisesti terveempiä ja psyykkisten häiriöiden kehittyminen voidaan estää. <br />
<br />
Meadin mukaan samoalaiset "eivät ajattele, että seksuaalinen aktiviteetti tulisi rajoittaa tärkeisiin suhteisiin". Tästä seuraa, että <br />
<br />
{{sitaatti|Samoalainen tyttö, joka kohauttaa olkapäitään jonkin nuoren Lotharioksen erinomaisille tekniikoille osaa paremmin tunnistaa seksuaalisuuden persoonattomaksi voimaksi ilman mitään itseisarvoa kuin suojattu amerikkalainen tyttö joka rakastuu ensimmäiseen häntä suutelevaa mieheen. Koska seksuaalisen kiihoituksen aiheuttamat vaikutukset ovat heille tuttuja, he pystyvät tunnistamaan seksuaalisen kiintymyksen olennaisesti persoonattoman luonteen – –.<ref>Mead 1928: 222</ref>}}<br />
<br />
Meadin mukaan on olennaisesti edistyneempää pitää seksuaalisuutta "persoonattomana voimana" kuin liittää siihen persoona-arvoja ja seksuaalisen rakkauden käsitettä. Seksuaalinen kiintymys on hänen mielestään olennaisesti persoonatonta ja hyvän elämän edellytyksenä on seksuaalisuuden persoonattoman luonteen ymmärtäminen. Jäljittelemällä vapaata seksuaalisuutta ilmentävien samoalaisten asenteita ja tekniikoita pystymme Meadin mukaan vähentämään "neuroosien mahdollisuutta". Kun samoalaiset pidättyvät soveltamasta käytäntöön erottelua luonnottomien tai turmeltuneiden seksuaalisuuden ilmenemismuotojen ja normaalien ja hyväksyttävien muotojen välillä, he samalla "määrittelevät olemattomiksi kokonaisen kentän neuroottisia mahdollisuuksia". Laajentamalla sallitun aluetta estetään myös syyllisyyden tunteiden kehittyminen, mikä länsimaisen sivistyksen keskellä aiheuttaa niin paljon sopeutumattomuutta. "Kun laajempi alue hyväksytään "normaaliksi" luodaan kulttuurinen ilmapiiri, jossa seksuaalinen kylmyys ja psyykkinen impotenssi eivät ilmene ja jossa on aina mahdollista varmistaa seksuaalinen yhteensopivuus avioliitossa."<ref>Mead 1928: 223</ref><br />
<br />
Meadin taustaoletuksena vaikutti käsitys, jonka mukaan seksuaaliset rajoitukset tuottavat neurooseja ja seksuaalisuuden vapaa ilmaisu takaa psyykkisen terveyden ja parisuhteiden toimivuuden. Hän katsoo löytävänsä tukea tälle tulkinnalle samoalaisten kulttuurista ja hän käytti näin saamiaan tutkimustuloksia tieteellisenä perusteluna vapaan kasvatuksen puolesta, jossa vanhempien ja lasten suhde on niin löyhä, ettei synny erityiskiintymystä omien vanhempien ja lasten välille. Tällainen erityiskiintymys on vahingollista, koska se edistää oidipuskompleksin kehittymistä. <br />
<br />
Meadin teoriat joutuivat ajan mittaan voimakkaan kritiikin kohteeksi. Englannin kieltä oppineilla samoalaisilla oli vaikeuksia tunnistaa itseään Meadin kuvauksesta. Myöhemmin australialainen antropologi Derek Freeman osoitti Meadin kuvauksessa virheitä ja yksipuolisuuksia kirjassaan ''Margaret Mead and Samoa: The Making and Unmaking of an Anthropological Myth''<ref>Freeman 1983</ref>. Freeman teki itse kenttätyötä Samoalla ja oppi hallitsemaan paikallisen kielen. <br />
<br />
Hän väitti Margaret Meadin antaneen väärän kuvan Samoan kulttuurista. New York Timesille antamassaan haastattelussa hän sanoo<br />
<br />
{{sitaatti|Koko akateeminen maailma ja kaikki tietosanakirjat ja oppikirjat hyväksyivät hänen kirjansa päätelmät, vaikka nuo päätelmät ovat perustavasti virheellisiä. Ei ole olemassa toista esimerkkiä näin kokonaisvaltaisesta itsepetoksesta koko käyttäytymistieteiden historiassa.|McDowell<ref name="MCD" />}}<br />
<br />
Esimerkkinä Freemanin yksityiskohtaisesta kritiikistä voimme ottaa hänen vastauksensa Meadin väitteeseen että Samoassa "aviorikosta ei pidetty kovin vakavana". Freeman huomauttaa, että ennen kristinuskon tuloa saarelle aviorikoksesta seurasi kuolemanrangaistus. Ajan mittaan rangaistus lieveni niin, että rangaistuksena oli aviorikkojan "pään luun murtaminen tai nenän tai korvan poisleikkaaminen ja pois heittäminen"<ref>Freeman 1983: 241</ref> Kristinuskon vaikutuksen myötä näistä rangaistuksista ajan mittaan luovuttiin, mutta samoalaiset eivät muuttaneet käsitystään rikkomuksen vakavuudesta.<br />
<br />
1928 Mead väitti että "väkivaltainen raiskaus tai ilman vapaaehtoista suostumusta tapahtuva seksuaalinen akti on täysin vieras samoalaiselle ajattelulle". Tähän vastauksena Freeman tutki poliisitilastoja ja sai selville, että Samoassa oli 60 raiskausta jokaista sataa tuhatta miestä kohden mikä on "kaksi kertaa suurempi suhdeluku kuin USA:ssa ja kaksikymmentä kertaa suurempi kuin Englannissa". <br />
<br />
Freemanin kritiikki oli perusteellista ja yksityiskohtaista. Hänen kritiikkinsä hyväksyttiin yleisesti muualla paitsi niiden parissa, jotka olivat tavalla tai toisella tukeutuneet Meadin tutkimuksiin ja olleet antamassa Meadin kirjalle sen saamaa akateemista arvostusta, niin että Freemanin kritiikki kyseenalaisti heidän oman pätevyytensä.<br />
<br />
Steven Pinker<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pinker, Steven | Nimeke = How the Mind Works | Julkaisija = New York: W. W. Norton & Company | Vuosi = 1997 | Sivu = 426-427 }}</ref> kiteytti Meadia vastaan esitettyä kritiikkiä poleemiseen muotoon:<br />
<br />
{{sitaatti|Mead sanoi, että pidäkkeetön seksi tyydytti samoalaiset ja sai heidät pidättymään rikoksista; kävi ilmi, että samoalaiset pojat opettivat toisilleen raiskaustekniikoita. Erään toisen heimon edustajia hän kutsui "helliksi"; he olivat pääkallonmetsästäjiä. Kolmannen heimon hän väitti kääntäneen sukupuoliroolit päälaelleen, koska miehillä oli kiharat ja he käyttivät meikkiä. Tosiasiassa heimon miehet hakkasivat vaimojaan, tuhosivat naapuriheimot viimeiseen mieheen ja pitivät miestappoa nuorukaisen elämän virstanpylväänä, joka antoi hänelle oikeuden käyttää Meadin naiselliseksi tulkitsemaa kasvomaalia.|Pinker, suomennos Kivivuori<ref name="Kivivuori86" />}}<br />
<br />
Freemanin mukaan Mead oli alistanut tieteelliset näkökohdat ideologisille näkökohdille. Hän oli muokannut tosiasia-aineistoa niin, että se sopi hänen ideologisiin olettamuksiinsa. Jotkut Meadin puolustajista vetosivat siihen, että Meadin antropologia oli luonteeltaan "humanistista" ja tarjosi kuvan yhteiskunnasta, jossa ihmiset varttuvat aikuisiksi ilman stressiä. Niinpä he katsoivat Meadin antropologian arvostelun merkitsevän hyökkäystä myös näitä arvoja vastaan. Antropologi Lowell Holmes, joka julkisissa kannanotoissaan puolusti Meadia, myöntää Freemanille lähettämässään kirjeessä "Mielestäni on niin, että Margaret löytää melko lailla sitä mitä hän haluaakin löytää." Itse totuutta koskevat näkemykset jäävät sivuosaan ja keskustelua hallitsee ideologinen näkökulma. Näin tieteellistä teoriaa voidaan käyttää tukemaan myyttistä näkemystä.<br />
<br />
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Kasvatusarvottunteet.png|30px]]<br />
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Kasvatus, arvot ja tunteet (kirja)|Kasvatus, arvot ja tunteet]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}<br />
<br />
== Teokset ==<br />
* Coming of Age in Samoa (1928) ISBN 0-688-05033-6<br />
* Growing Up in New Guinea (1930) ISBN 0-688-17811-1<br />
* The Changing Culture of an Indian Tribe (1932)<br />
* Sex and Temperament in Three Primitive Societies (1935)<br />
* Sukupuoli ja luonne kolmessa primitiivisessä yhteiskunnassa. Suomentanut Aarne Sipponen. Jokamiehen korkeakoulu 15. Helsinki: Otava, 1963.<br />
* Male and Female (1949) ISBN 0-688-14676-7<br />
* Mies ja nainen: Miehen ja naisen roolit muuttuvassa maailmassa. Suomentanut Annika Takala. Otavan filosofinen kirjasto 6. Helsinki: Otava, 1957.<br />
* New Lives for Old: Cultural Transformation in Manus, 1928-1953 (1956)<br />
* People and Places (1959)<br />
* Continuities in Cultural Evolution (1964)<br />
* Culture and Commitment (1970)<br />
* Ikäryhmien ristiriidat: sukupolvikuilun tutkimusta. Suom. Ulf E. Qvickström. Otava. Helsinki, 1971<br />
* Blackberry Winter (1972)<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Freeman, Derek | Nimeke = Margaret Mead and Samoa: The Making and Unmaking of an Anthropological Myth | Julkaisija = Cambridge, Mass.: Harvard University Press | Vuosi = 1983 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kivivuori, Janne | Nimeke = Paha tieto. Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin | Julkaisija = Helsinki: Nemo | Vuosi = 2003 | Sivu = }}<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mead, Margaret | Nimeke = Coming of Age in Samoa: A Psychological Study of Primitive Youth for Western Civilization | Julkaisija = New York: Blue Riboon Books | Vuosi = 1928 | Sivu = }}<br />
*{{Lehtiviite | Tekijä = McDowell, Edwin | Otsikko = New Samoa Book Challenges Margaret Mead's Conclusions | Julkaisu = New York Times | Ajankohta = 1983 | Numero = Janurary 31 | Sivut = }}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}<br />
{{Uskonnonfilosofia}}<br />
[[Luokka: Henkilöt]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Maailman_ik%C3%A4&diff=12837
Maailman ikä
2022-12-28T13:27:09Z
<p>Samuli Koivisto: linkkifix + linkki</p>
<hr />
<div>Maailman ja maapallon iästä ja 1. Mooseksen kirjan alkulukujen tulkinnasta on kristittyjen keskuudessa useita käsityksiä. Osa kristityistä tulkitsee raamatun alkulukuja siten, että päivät tarkoittavat 24 tunnin päiviä, osa siten, että kyseessä on pitempi ajanjakso, jossa merkityksessä hebrean sanaa "päivä" (yom, יוֹם) myös joskus käytetään. Raamatun tekstiin liittyviä tulkintatapoja on käsitelty sivulla [[Maailman ikä – teologinen näkökulma]]. Tieteellistä näyttöä maailman iästä on käsitelty sivulla [[Maailman ikä - tieteellinen näkökulma]].<br />
<br />
Kysymys maapallon iästä ei ilmeisesti minkään kirkkokunnan mukaan ole pelastuskysymys, vaan Jeesukseen vapahtajanaan uskova saa syntinsä anteeksi ja pääsee taivaaseen riippumatta käsityksistä maailman ikää koskien. Toisaalta kysymys maailman iästä on tärkeä Raamatun luotettavuuden ja Raamatun Jumalallisen inspiraation kannalta.<br />
<br />
Maailman ikä -kysymys muodostaa ongelman Raamatun luotettavuudelle (ja siten Jumalalliselle inspiraatiolle) vain, mikäli<br />
#Raamatun ainoa oikea tulkinta on, että maailma on nuori. (Tekstin tulkinta vanhan iän kannalta ei olisi mahdollinen.)<br>Ja<br />
#Tieteellisen näytön perusteella maailma on varmasti vanha.<br />
Tästä seuraisi, että raamattu on virheellinen. Molempia väittämiä kuulee väitettävän, mutta molemmat ovat kyseenalaisia:<br />
#On olemassa useita mahdollisia tulkintatapoja, joihin maailman vanha ikä sopii. Luontevin tulkinta näyttäisi kylläkin olevan, että maapallo on nuori.<br />
#Myös nuoren maailman kreationisteilla on hyviä tieteellisiä argumentteja. Tämä siitä huolimatta, että heillä ei ole lainkaan tutkimusrahoitusta julkisista varoista. <br />
<br />
Mikäli maailma siis todella on vanha, tämä alentaa Raamatun luotettavuuden todennäköisyyttä melko vähän koska on useita mahdollisia vanhan iän tulkintoja. <br />
<br />
Kysymys maailman iästä voidaan siis myös jättää todennäköisyyksien tasolle ja toistaiseksi auki koska kyseessä ei ole pelastuskysymys, eli ei ole suurta riskiä mikäli päätöstä ei tehdä välittömästi. Raamattu antaa meille ”kaiken mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan”, ei kaikkea tietoa.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== Internet ===<br />
* Pauli Ojala: [https://www.biokemia.fi/YEC-contra-OEC.pdf Maapallo - Vanha vai väsynyt? Oliko luomisella ”ALKU” eli Bereshit (=Genesis)]<br />
* Otto Pellinen: [https://www.areiopagi.fi/2021/02/nuoren-maan-kreationismin-perusteluista-eli-matka-sinne-ja-takaisin/ Nuoren Maan kreationismin perusteluista, eli matka sinne ja takaisin]<br />
<br />
[[Luokka:Alkuperähypoteesit]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Lori_Borgman:_Maalaisj%C3%A4rjen_kuolema&diff=12831
Lori Borgman: Maalaisjärjen kuolema
2022-12-24T13:11:17Z
<p>Samuli Koivisto: linkkifix</p>
<hr />
<div>Kolme metriä mustaa kangasta on tietokonepäätteeni yllä. Suren vanhan ystäväni maalaisjärjen kuolemaa. Hänen kuolinilmoituksessaan lukee seuraavaa: Maalaisjärki, eli MJ, eli pitkän elämän, mutta kuoli sydänhalvaukseen vuosituhannen vaihteen lähestyessä. Kukaan ei todella tiedä, kuinka vanha hän oli, hänen syntymätodistuksensa on hävinnyt jo kauan sitten byrokraattiseen pykäläviidakkoon. Terveen järjen ja arvostelukyvyin läheisenä ystävänä, hän epäitsekkäästi omisti itsensä elääkseen apuna kodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja toimistoissa auttaen ihmisiä tekemään työnsä ilman suuria eleitä, huutoa ja karjumista.<br />
<br />
Ohjeilla, säännöillä ja vähäisillä, joutavilla oikeusjutuilla ei ollut MJ:ä voittavaa voimaa. Luotettavana tietäjänä hän sai kiitosta viljellessään kykyä tietää milloin tulla sisälle sateesta, löytöä, että aikainen lintu nappaa madon ja kuinka meidän on otettava huonot asiat siinä missä hyvätkin.<br />
<br />
MJ myös kehitti terveitä talousperiaatteita (ei kuluteta enempää kuin tienataan), luotettavia lastenkasvatusstrategioita (aikuinen on vastuussa, ei lapsi) ja taloudellisia ruokavaliosuunnitelmia (kananmunia ja pekonia kuitujen ja appelsiinimehun kera).<br />
<br />
Teollisen vallankumouksen, suuren laman, teknologisen vallankumouksen ja tupakoinninvastaisen ristiretken veteraanina MJ selvisi monenlaisista kulttuuri- ja kasvatussuuntauksista, kuten diskosta, [[wp:miesliike|miesliikkeestä]], lävistyksistä, uudesta kielestä ja uudesta matematiikasta. MJ:n terveys alkoi heiketä 60-luvun lopulla, kun se sairastui ”jos-se-tuntuu-hyvältä, tee-se” -virukseen.<br />
<br />
Seuraavien vuosikymmenten aikana hänen heikentynyt voimansa ei vetänyt vertoja valtioiden murskaavien säädöksien, lakien ja raskaiden verolakien tuhotyölle. MJ:n voimat olivat heikentyneet, ja halu elää kymmenen käskyn mukaisesti tuli kielletyksi, rikolliset saivat osakseen parempaa kohtelua kuin uhrit, ja tuomarit työnsivät nenänsä kaikkeen partiolaisista ammattilaisbaseballiin ja golfiin.<br />
<br />
Hänen rappionsa kiihtyi, kun koulut ottivat [[wp:nollatoleranssi|nollatoleranssiperiaatteet]] käyttöön. Raportit 6-vuotiaiden poikien seksuaalisesta häirinnästä saamista syytteistä, koska he olivat pussanneet luokkatovereita; teini-ikäisestä, joka on riippuvainen alkoholipitoisen suuveden ryyppäämisestä lounaan jälkeen; tytöt, jotka ovat [http://en.wikipedia.org/wiki/Midol Midol]-riippuvaisia ja kunniaoppilaan erottaminen siksi, että hänellä oli pöytäveitsi koululounaalla mukana, oli enemmän kuin mitä MJ:n sydän saattoi kestää. <br />
<br />
Lopun lähestyessä lääkärit sanoivat MJ:n ajautuneen lyhytaikaiseen logiikkaan, mutta hänelle kerrottiin uusimmista tapahtumista koskien sääntöjä vähemmän vettä kuluttavista WC-pytyistä ja pakollisista turvatyynyistä. Lopulta kuulleessaan valtion suunnitelmista kieltää astmapiiput 14 miljoonalta astmaatikolta ympäristölle mahdollisesti haitallisten myrkkyjäämien takia, MJ henkäisi viimeisen kerran. <br />
<br />
Hautaus on Kuiskaavien mäntyjen hautausmaalla. MJ:n saattoi kuolemaan hänen vaimonsa Tahdikkuus, tyttärensä Vastuullisuus, ja poikansa Järki. Hän on selvinnyt kahdesta velipuolestaan, Typeryydestä ja Hölmöydestä.<br />
<br />
Muistokirjoitukset voi lähettää Rationaalisen ajattelun instituuttiin (the Institute for Rational Thought), Jäähyväiset, Maalaisjärki. Toivon, että MJ lepää rauhassa.<br />
<br />
{{malline:tekijänoikeuksien alainen|Lori Borgmanille|Kyseinen 1998 kirjoitettu essee on Borgmanin tunnetuin kirjoitus, ja siitä on tehty useita versioita. Alkuperäinen teksti on luettavissa Lori Borgmanin [https://loriborgman.com/1998/03/15/the-death-of-common-sense/ omalla sivustolla].}}</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Liberaali_kristinusko&diff=12830
Liberaali kristinusko
2022-12-22T19:57:57Z
<p>Samuli Koivisto: linkkifix</p>
<hr />
<div>'''Liberaali kristinusko''' on kulttuuri-ilmiö, jolle on tyypillistä yhtäältä kristillisten, toisaalta vallitsevasta nykylänsimaisesta (tieteellisenä markkinoidusta) naturalistisesta todellisuuskäsityksestä peräisin olevien elementtien yhdistäminen ja tämän kokonaisuuden markkinointi "ajanmukaisena kristinuskona". Se siis luopuu klassisen kristinuskon todellisuuskäsityksestä – siihen keskeisesti kuuluvaa kadotus- ja pelastussanomaa myöten – ja ottaa paljon vaikutteita ympäröivistä vallallaolevista filosofioista ja katsomuksista.<br />
<br />
Koska kysymyksessä on perimmältään todellisuuskäsityksiä koskeva eroavaisuus ja koska liberaali kristinusko on luopunut klassisen kristinuskon perustavimmastakin sisällöstä sellaisena kuin se on ilmaistu esim. jo vanhalta ajalta peräisin olevissa kristillisen uskon tunnustuksissa,<ref>Nämä uskontunnustukset eli ''symbolit'' ({{Verkkoviite | Nimeke = Apostolinen uskontunnustus, Nikaian uskontunnustus ja Athanasioksen tunnustus areiolaisuutta vastaant | Osoite = https://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/uskontunnustukset | Viitattu = 22.12.2022 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }}) oli aikanaan otettu käyttöön juuri kristinuskon aidon ja luovuttamattoman sisällön erottamiseksi sen kanssa ristiriitaisista kilpailevista näkemyksistä. Näin ollen on järjelle ilmeistä, että niitä ei voi niiden tarkoitukselle ja aidolle alkuperäiselle merkityssisällölle räikeää väkivaltaa tekemättä pitää minään "aikain saatossa vapaasti uudelleen tulkittavissa olevana kirkollisena virikemateriaalina", kuten liberaaliteologia asian luonteen johdosta välttämättä joutuu menettelemään.</ref> "liberaalia kristinuskoa" voi pitää "nelikulmaisen ympyrän" tapaisena käsitehirviönä eli ristiriitana itse käsitteessä. Tämän ristiriidan takia siitä puhuttaessa on kokonaiskuvan saamiseksi syytä käyttää kahtalaista lähestymistapaa eli valottaa asioita yhtäältä klassisen kristinuskon tunnustajien, toisaalta liberaaliteologien näkökulmasta.<br />
<br />
== Käsitteistöä ==<br />
<br />
Klassisen ja liberaalin kristinuskon välinen todellisuuskäsitysero on yksinkertaisesti ilmaistavissa siten, että ne seuraavat aivan erilaisia ja keskenään yhteensopimattomia [[suurkertomukset|suurkertomuksia]]: [[suurkertomukset#Kosminen_rakkauskertomus|klassisen kristinuskon suurkertomus]] on liberaalissa kristinuskossa korvattu jollakin kilpailijallaan, enimmäkseen joko [[suurkertomukset#Varjot_väistyvät_varmasti,_olkaamme_siis_varuillamme_niitä_vastaan!|modernistisella]] tai [[suurkertomukset#Uskokaa_minua,_ettei_kehenkään_voi_luottaa!|postmodernistisella]] suurkertomuksella.<br />
<br />
Koska seurattava suurkertomus leimaa seuraajansa koko ajattelutapaa, ''liberaaliteologeille'' on luontevaa sanoa edustavansa "kristinuskon liberaalia tulkintaa" – "kristinusko" olisi siis heidän mukaansa "tulkittavissa vapaasti", siis minkään muuttumattoman ja luovuttamattoman todellisuuskäsityksen kyseistä tulkintavapautta rajoittamatta.<ref>Todellisuudessa liberaaliteologitkaan eivät tietenkään ole ajattelussaan vapaita vaan seuraamansa suurkertomuksen sitomia kuten kaikki muutkin, mutta tätä he eivät välttämättä itsekään tiedosta.</ref> Tälle vastakohtaisesti klassisen kristinuskon puolustajat, ''konservatiiviteologit'', pitäytyvät luovuttamattomana pitämäänsä klassisen kristinuskon todellisuuskäsitykseen ja siihen liittyviin totuusväittämiin.<br />
<br />
Valitettavasti nämä käsitteet eivät ole käytännön kielenkäytössä tarkkarajaiset, vaan niitä, kuten muitakin sanoja, käytetään vaihtelevissa merkityksissä. Niinpä liberaali-määrettä käytetään konservatiivisuutta arvostavissa piireissä usein myös leimasanana, ja näin käytettynä sen vastakohta onkin ''"äärikonservatiivi"'' tai ''"[[fundamentalismi|fundamentalisti]]"'', jollaisiksi liberaalipiirit mielellään leimaavat konservatiiveja.<br />
<br />
On myös niitä, jotka eivät halua olla sen enempää (ääri)liberaaleja kuin (ääri)konservatiivejakaan ja käyttävät siksi omasta kannastaan jotain muuta nimitystä: voidaan puhua vaikkapa "kolmannesta linjasta", "rakentavasta uudistusmielisyydestä", "maltillisesta konservatiivisuudesta", "yleiskirkollisuudesta" tms. – olennaista tämäntyyppisessä menettelyssä on mainostaa omaa kantaansa kaikki äärimmäisyydet välttäväksi "tasapainotilaksi". Käytännössä siis samakin ihminen voi kutsua omaa käsitystään kirjaimellisemmin Raamattua selittäviä vaikkapa "fundamentalisteiksi" ja omaa näkemystään väljemmin Raamatusta ajattelevia vaikkapa "repiviksi liberaaleiksi", antaen siis täten ymmärtää olevansa itse jonkinlainen "turvallisen keskitien kulkija".<br />
<br />
Tämä käytännön kielenkäytössä ilmenevä suhteellisuus ja "kilpalaulanta" on siis hyvä panna merkille, mutta tässä artikkelissa pitäydytään kuitenkin suurkertomussidonnaisiin ''liberaali'' ja ''konservatiivi'' -määreiden merkityksiin. Näin menetellen kaikki "ääri"-ilmaisut osoittautuvatkin jokseenkin turhanpäiväisiksi, sillä jokaisellahan lopultakin on jokin todellisuuskäsitys, eikä hän tyypillisesti itse pidä sitä lainkaan äärimmäisenä vaan pelkkänä perustosiasioiden tunnustamisena perustosiasioiksi.<ref>Toinen kysymys sitten on, miten voimakkaasti itse kukin on taipuvainen ilmaisemaan uskomuksiaan. Asiallisessa analyysissä on näet tehtävä ero itse uskomuksen ja sen ilmaisutavan välillä.<br />Toisaalta kaikki todellisuuskäsitykset kylläkin vaikuttavat edustajiensa keskuudessa vallitseviin näkemyksiin sekä siitä, miten kyseistä käsitystä itseään olisi paras ilmaista, että siitä, miten olisi paras arvioida muiden käsitysten edustajien tapoja omien käsitystensä ilmaisemiseen. On johonkin määrään asti mahdollista ottaa analyysissä huomioon näitä eri todellisuuskäsitysten tuottamia käyttäytymisarvottamisia, mutta oman todellisuuskäsityksensä rajoista ei kukaan kuitenkaan pääse varsinaisesti irti – yksilötasolla todellisuuskäsitys voi kyllä vaihtua toiseen tai (saman suurkertomuksen piirissä pysyen) muuttaa muotoaan, mutta ei ole tietoista ihmisyksilöä, jolla ei jollain hetkellä olisi mitään todellisuuskäsitystä, josta käsin hän kaikkia asioita arvioi.<br />Suurkertomusnäkökulma auttaa tämän asian ymmärtämistä ja mielessä pitämistä: voin kyllä vaikkapa kristittynä jossain määrin eläytyä omastani poikkeavan todellisuuskäsityksen edustajan ajatusmaailmaan, mutta en voi varsinaisesti samastua siihen lakkaamatta samalla olemasta itse kristitty; sama tietenkin pätee myös toiseen suuntaan. Perimmäisen todellisuuden kuvauksina suurkertomukset nimittäin sulkevat toisensa pois (todellisuushan ei voi perimmäisellä tasolla olla itsensä kanssa ristiriitainen – muuten emme voisi olla olevaisuuttamme ihmettelemässäkään), eikä kukaan siis voi samanaikaisesti tosiasiallisesti edustaa useampaa kuin yhtä niistä.</ref> Hänen kuulijakuntansa näkökulmasta hänen käsityksensä näyttää taas sitä äärimmäisemmältä, mitä kauemmas näiden oma todellisuuskäsitys on etäännyttänyt heidät "tuon edellisen puhujan" käsityksestä.<ref>Todellisuuskäsitysten äärimmäisyyttä voi siis arvioida vain edellyttämällä ja ottamalla jonkin tietyn suurkertomuksen tarkastelulähtökohdaksi, johon muita sitten verrataan siitä näkökulmasta, miten paljon ne näyttävät tästä tarkastelun "keskiökertomuksesta" (sille luonteenomaisilla mittaustavoilla tarkasteltuina) poikkeavan.</ref><br />
<br />
== Liberaaliteologia vastaan klassinen kristinusko ==<br />
<br />
=== Liberaaliteologien klassista kristinuskoa vastaan suuntaama kritiikki ===<br />
<br />
Koska liberaaliteologia on omaksunut lähtökohdakseen jonkin epäkristillisen suurkertomuksen<ref>"epäkristillinen suurkertomus" = 'klassisen kristinuskon suurkertomukselle vaihtoehtoinen [[suurkertomukset|suurkertomus]]'</ref>, sen edustajat joutuvat käymään "kahden rintaman kulttuurisotaa": yhtäältä vakuuttelemaan edustavansa itsekin kristinuskoa ja toisaalta kritisoimaan konservatiivisia käsityksiä. Tyypillinen kokonaissanoma on, että nuo konservatiivitkin<ref>tai "äärikonservatiivit", "fundamentalistit" tmv.</ref> tosin edustavat jonkinlaista kristinuskon tulkintaa mutta meidän liberaalien<ref>tai "aikaamme seuraavien", "uudistusmielisten" tmv.</ref> tulkintamme on ainakin yhtä hyvä tai itse asiassa kyllä parempikin.<ref>Siis: 'nuo vielä edustavat kristinusko-1.0:aa mutta meillä on jo käytössä kristinusko-2.0 -päivitykset'.</ref><br />
<br />
Koska varsinaiset liberaaliteologit joka tapauksessa seuraavat jotain epäkristillistä suurkertomusta, he myös perustelevat liberaaliteologian paremmuusväitteitään itse seuraamansa suurkertomuksen mukaisilla kriteereillä: [[suurkertomukset#Varjot_väistyvät_varmasti,_olkaamme_siis_varuillamme_niitä_vastaan!|modernistisen suurkertomuksen]] seuraajat vetoavat omaan metodologiseen naturalismiinsa<ref>Esim. (äskettäin edesmennyt) Uuden testamentin eksegetiikan emeritusprofessori Heikki Räisänen pyrki retoriikassaan vakuuttelemaan kuulijansa siitä, että hänen edustamallaan "historiallis-kriittisellä" raamatuntutkimusmenetelmällä ei kerta kaikkiaan voinut olla mitään vakavasti otettavaa vaihtoehtoa tieteellisessä raamatuntutkimuksessa.</ref>, [[suurkertomukset#Uskokaa_minua,_ettei_kehenkään_voi_luottaa!|postmodernistit]] taas siihen, ettei millään tekstillä eikä siis Raamatullakaan ole mitään pysyvää merkitystä vaan ainoastaan kulloisiakin yhteiskunnallisia valtataisteluja heijastavia hetkellisiä "tulkintoja" ja että heidän "tulkintansa" on "konservatiivitulkintaa" parempi, koska se nousee nykytärkeiksi koetuista vääryydenoikaisutarpeista<ref>Havainnollinen esimerkki tästä on arkkipiispa Kari Mäkisen julkinen ehdotus, jonka mukaan "kirkon pitäisi pyytää anteeksi homovastaisuuttaan".</ref>.<br />
<br />
=== Klassisen kristinuskon kritiikki liberaaliteologiaa vastaan ===<br />
<br />
Klassisen kristinuskon näkökulmasta liberaaliteologian perustava ongelma on siinä, että se on nimenomaan klassisen kristinuskon ulkopuolella: kristinuskon aidosta, alkuperäisestä, luovuttamattomasta sisällöstä on luovuttu korvaten se epäkristillisillä ajatuksilla ja elämänmalleilla. Joidenkin klassisten ulkonaisten muotojen<ref>kirkkorakennukset, liturgiset asut, kirkkovuosi, jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, kirkon ulkonainen organisaatio, hallinto, talous, virkanimikkeet, virantäyttömenettelyt vaaleineen yms.</ref> jonkinasteisesta jatkuvuudesta huolimatta liberaaliteologian kurimukseen joutuneen (entisen) kristillisen organisaation sisäinen muutos on radikaali ja silloittamaton: eri todellisuuskäsitykset eivät asian luonteesta johtuen voi toimia saman organisaation sisällä harmonisesti, saati saumattomasti, joten klassiseen kristinuskoon pitäytyminen merkitsee – jopa kyseisen yksilön tahdosta riippumattakin – ainakin jonkinasteista, liberaaliteologien näkökulmasta heihin kohdistuvaksi protestiksi luokittuvaa, erottautumista vieraiden todellisuuskäsitysten mukaisista "uuskirkollisuuksista". Ne taas, jotka lähtevät kritiikittä liberaaliteologien kelkkaan, osoittautuvat itsekin klassisen kristinuskon jossain vaiheessa taakseen jättäneiksi liberaaleiksi.<br />
<br />
== Kristillisen apologetiikan näkökulma liberaaliteologiaan ==<br />
<br />
=== Liberaaliteologian oma apologia ===<br />
<br />
Liberaaliteologit kritisoivat konservatiivisia käsityksiä tyypillisesti "ajastaan jääneiksi, elämälle vieraiksi, ihmisten todellisia tarpeita kohtaamattomiksi, rakkaudettomiksi ja kirkon edun vastaisiksi" – perusajatus kritiikin takana ei siis useinkaan ole se, että klassinen teologia olisi asiatasolla objektiivisesti väärässä vaan että se ei ole enää ajanmukaista.<ref>Heikki Räisäsen tapaiset modernistiteologit ovat osittainen (mutta vain osittainen) poikkeus tästä pääsäännöstä, joka kuvaa sattuvammin postmodernistien kuin modernistien ajattelua ja puhetapaa.</ref> Liberaaliteologien oma perustava todellisuuskäsitysvaihtoehto ei useinkaan tule selvästi julki, eikä heillä ole tapana tehdä havaintotodellisuuteenkaan liittyviä väittämiä, joita voitaisiin punnita, mutta kuitenkin oma kanta esitetään älyllisesti parempana, koska se on uudempi ja sen ajatellaan siksi klassista kristinuskoa paremmin vastaavan "nykyihmisen" ajattelutapaa; mitään objektiivista totuuskriteeriä liberaaliteologia ei tunnusta olevan olemassakaan.<ref>Tämä johtunee osaksi siitä, että liberaaliteologit työllistyvät enimmäkseen sellaisiin yhteisöihin, joiden perustavana identiteettinä ja olemassaolon tarkoituksena on klassisen kristillisen uskon tunnustaminen, harjoittaminen, opettaminen ja levittäminen; jos nyt liberaaliteologit esittäisivät oman todellisuuskäsityksensä tunnustuksen muodossa, sen epäkristillisyys kävisi julkiseksi ja ilmeiseksi, mikä voisi johtaa heidän nauttimansa ammatillisen luottamuksen horjumiseen ja ajan mittaan myös heidän työmahdollisuuksiensa kaventumiseen.</ref><br />
<br />
=== Liberaaliteologia klassisen kristinuskon apologeettisena haasteena ===<br />
<br />
==== Liberaaliteologian ongelmia ====<br />
<br />
Liberaaliteologian pääongelma on tietenkin se, että se on vaihtanut Jumalan totuuden valheeseen. Myös muita ongelmia on helppo nimetä:<br />
<br />
* Mikäli vain imetään kulloisestakin kulttuurista muodikkaita vaikutteita, joita liberaali pitää ominaan, kokonaiskatsomuksesta tulee sisäisesti jännitteinen ja ristiriitainen. <br />
<br />
* Koska melkein aina kysymyksiin on paljon enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia, ilman Jumalan omaa ilmoitusta, jota liberaali kristinusko tyypillisesti kyseenalaistaa, on hyvin todennäköistä, että vapaasti<ref>"liberaali" = 'vapaamielinen'</ref> valittu uusi kanta on väärä.<br />
<br />
* Liberaalin kristinuskon käsityksiä ei tyypillisesti ole yhteiskunnallisesti eletty ja siten koeteltu, sen käsitykset näyttävät olevan akateemisia ihmisjärjen utopioita. Utopiat eivät historiallisesti ole toimineet, koska todellisuus ei ole osoittautunut utopian mukaiseksi. Liberaaliteologian omaksuneet kirkot ovatkin tyypillisesti varsin aneemisia, ja vaikeista ympäristöolosuhteista, kuten esim. Egyptistä, ne ovat kuolleet kokonaankin pois.<br />
<br />
* Koska useimpiin uskonnollisiin ja siten perustaviin kysymyksiin on hyvin monenlaisia vastauksia, voidaan sanoa, että mikäli meillä ei ole Jumalan omaa ilmoitusta, olemme sokeita ja lähes varmasti väärässä. Tähän jatkuvasti varioivan sokean ajanhengen kritiikittömän seuraamisen uhkaan liberaalilla kristinuskolla ei ole mitään ratkaisua, vaan se on itse asiassa merkittävä osa ongelmaa: Pyhän raamatun yläpuolelle kyllä ollaan valmiita asettumaan, mutta yleinen mielipide on kaikessa esiintymisessä osattava ottaa visusti huomioon, ettei vain tulisi oman maineen ja toimeentulon vaarantavaa huonoa julkisuutta.<br />
<br />
==== Klassisen kristillisen apologetiikan vastuu ====<br />
<br />
Kristillisen apologian tavoitteena on vanhalta ajalta lähtien ollut nimenomaan klassisen kristinuskon todellisuuskäsityksen<ref>eli tätä todellisuuskäsitystä ilmentävän suurkertomuksen</ref> tunnetuksi ja ymmärretyksi tekeminen sekä sen totuuden perusteleminen – ylipäänsäkin mutta erityisesti myös suhteessa kilpailevien todellisuuskäsitysten kannattajien totuusväittämiin perusteluineen. Vieraiden suurkertomusten kritiikki kuuluu siis kristillisen apologian keskeiseen sisältöön, ja tämä koskee myös<ref>ja itse asiassa aivan erityisesti</ref> näiden kertomusten seuraamista "kristinuskon" tai "kirkon" nimissä esiintyen.<br />
<br />
Kristinusko on alusta asti edustanut tiettyä selvärajaista todellisuuskäsitystä, jonka puolustamisesta kristillinen apologia on saanutkin varsinaisen sisältönsä. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna liberaaliteologia näyttäytyy samantapaisena kristillisiin seurakuntiin tunkeutuneena ja "parempana vaihtoehtokristillisyytenä" itseään markkinoivana epäkristillisenä ajattelutapana kuin gnostilaisuus, areiolaisuus, pelagiolaisuus tai vaikkapa markionilaisuus ja muut nimeltä tunnetut harhaopit, joiden käymättömyyden osoittaminen on vanhalta ajalta asti ollut osa aidon kristinopin tunnetuksi tekemistä<ref>Kun selvitetään, mikä jää aidon kristillisyyden ulkopuolelle, myös sen sisäpuoli tulee selvemmin näkyviin.</ref> ja oikeaksi osoittamista<ref>Kun harha torjutaan, myös totuuden tunnistamisen kriteerit ja oikean opin kelpoisuus suhteessa näihin kriteereihin tulee näkyviin.</ref>.<br />
<br />
Klassisen kristillisen apologetiikan näkökulmasta pätee siis: ''Liberaaliteologia<ref>tässä artikkelissa annetun määritelmän mukaisesti klassiselle kristilliselle uskolle vieraiden todellisuuskäsitysten seuraamiseksi ymmärrettynä – tämä arvio ei siis tietenkään koske mitä hyvänsä minkä hyvänsä tahon "liberaaliksi" leimaamaa käsitystä vaan ainoastaan niitä käsityksiä, jotka todellakin edustavat jotakin epäkristillistä suurkertomusta</ref> ei ole kristinuskoa vaan päinvastoin aidosta, autuuttavasta kristinuskosta luopumista ja sen korvaamista kadottavalla harhalla, jonka paljastaminen ja josta varoittaminen on vallitsevassa tilanteessa välttämätön osa aidon kristinuskon ymmärrettävää puolustamista.''<br />
<br />
== Linkit ==<br />
*[https://youtu.be/jOx86onGK0I Café Raamattu: Liberaalikristillisyys ei tuo herätystä]<br />
*[https://youtu.be/AJ5KsbGgKgY Café Raamattu: Liberaalisen teologian ja kristinuskon ero]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Raamattukäsitykset]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Lent%C3%A4v%C3%A4_spagettihirvi%C3%B6&diff=12829
Lentävä spagettihirviö
2022-12-22T17:00:11Z
<p>Samuli Koivisto: /* Internet */ raapustus.net->puolustajanpolku.fi</p>
<hr />
<div>Lentävä spagettihirviö on erityisesti [[suunnitteluteoria]]a (intelligent design, ID) vastaan usein esitetty parodia. Sen mukaan suunnittelija, jonka identiteettiä ei luonnontieteellisen aineiston avulla voi osoittaa, voisi olla vaikka lentävä spagettihirviö. Tämän 'argumentin' ajatellaan todistavan ID vääräksi, tai vähintäänkin [[AW:S#absurdi|absurdiksi]]. Todellisuudessa vastaavanlainen naurettava alihypoteesi voidaan esittää mille tahansa tieteelliselle teorialle koska tieteellinen teoria jättää aina avoimeksi jatkokysymyksiä, joihin pahantahtoinen kriitikko voi halutessaan sijoittaa jotain naurettavaa ja leikkiä, että näin alkuperäinen teoria on kumottu. <br />
<br />
Samalla tavoin 'perustellen' kvarkkien olemassaolo voitaisiin osoittaa vääräksi seuraavasti: "Kvarkit voivat koostua vaikka lentävistä materialistisista teekupeista. Tämä on naurettavaa, joten kvarkkeja ei ole olemassa."<br />
<br />
Lentävä spagettihirviö on siis yksi monista ja valitettavan yleisistä älyllisesti epärehellisistä keinoista, joilla suunnitteluteoriaa kritisoidaan. Nämä argumentit osoittavat valitettavasti vain sen, kuinka vähän kiihkeimmillä [[evoluutioteoria]]n auktoriteettiuskoisilla puolustajilla on itsekritiikkiä.<br />
<br />
== Suunnittelijan identiteetti ==<br />
<br />
Ensimmäisenä parodian esitti Bobby Henderson vuonna 2005.<ref>[http://www.venganza.org/about/open-letter/ Bobby Henderson: Open Letter To Kansas School Board]</ref> Henderson lähetti Kansasin osavaltion opetuslautakunnalle avoimen kirjeen, jossa hän vaati, että kouluissa opetettaisiin biologian tunnilla tasapuolisuuden nimissä [[evoluutioteoria]]n rinnalla kahta vaihtoehtoa: älykästä suunnittelua, sekä pastafarianismia. Henderson kertoi olevansa pastafarianismin kannattaja, ja uskovansa että maailman on luonut spagetista ja kahdesta lihapullasta koostuva lentävä spagettihirviö. Spaghettihirviö on vain luonut maailman niin, että elämä näyttää syntyneen evoluutioteorian mukaisesti, koetellakseen pastafarianistien uskoa.<br />
<br />
Koko parodian suurin ongelma on siinä, että pastafarianismi on suunnitteluteorian alainen hypoteesi, joskin harvinaisen absurdi sellainen. Pastafarianismi ei siis ole yleisen suunnitteluteorian vaihtoehto, vaan ainoastaan eräs suunnitteluteorian muunnelma. Pastafarianismin absurdius ei siksi osoita suunnitteluteoriaa absurdiksi. Lentävä spaghettihirviö on tosin hyvä keino osoittaa, ettei tieteellisen todistusaineiston perusteella voida todeta suunnittelijan identiteettiä, eli vaikka voisimme olla varmoja että suunnitteluteoria on oikeassa, emme voisi silti vielä päätellä tästä, että suunnittelija olisi juuri kristinuskon tai jonkun muun uskonnon jumala. Voisimme ainoastaan päätellä tästä sen, että joskus on ainakin ollut joku suunnittelija, joka on ollut riittävän kyvykäs tuottaakseen paitsi elämän, myös koko [[kosminen hienosäätö|maailmankaikkeuden]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Suunnitteluteoria]]<br />
* [[Tarkoituksellisuuspäättelyn logiikka]]<br />
* [[Rushmore-vuoren kansallinen muistomerkki]]<br />
* [[Aukkojen Jumala]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
* [https://puolustajanpolku.fi/?id=109 Jasu Markkanen: Älä puhu pastaa &ndash; Lentävä spagettihirviö ja älykäs suunnittelu]<br />
* [<!-- http://www.reasonablefaith.org/site/News2?page=NewsArticle&id=5933 -->https://www.reasonablefaith.org/writings/question-answer/god-and-the-flying-spaghetti-monster/ William Lane Craig: God and the Flying Spaghetti Monster]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Parodiaa käsittelevät artikkelit]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Fysikalismi&diff=12828
Fysikalismi
2022-12-22T16:57:07Z
<p>Samuli Koivisto: /* Fysikalismin kritiikki (Leila Haaparannan ja Heikki Koskisen kirjoituksesta) */ kirjoitus->artikkeli</p>
<hr />
<div>'''Fysikalismi''' eli '''filosofinen materialismi''' on [[AW:S#ontologinen|ontologinen]] kanta, jonka mukaan kaikki olevainen on [[AW:S#fysikaalinen|fysikaalista]] eli perimmältään ei ole olemassa mitään muuta kuin<br />
* joko aina olemassa ollutta tai jotenkin itsestään ilmaantunutta ''materiaa'' sekä<br />
* materiaa hallitsevia, jotenkin itsestään olemassa olevia ''luonnonlakeja''. <br />
Fysikalismin kannattajia ovat olleet esimerkiksi '''[[wp:Lucretius|Lucretius]]''' ensimmäisellä vuosisadalla ja sittemmin '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_d'Holbach Paul d'Holbach]''', '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Ludwig_Buchner Ludwig Büchner]''' ja '''[http://www.infidels.org/library/modern/richard_vitzthum/vitzthum-bio.html Richard Vitzthum]'''. Suomessa tätä kantaa edustaa esimerkiksi fyysikko ja antifilosofi '''[[Kari Enqvist]]'''.<br />
<br />
Johdonmukaisen fysikalistin todellisuuskäsitys on pakostakin kapea, sillä nykyfysiikan tutkimuskohteita mukaileva fysikalismi tunnustaa vain [[wp:alkeishiukkanen|hiukkasten]] ja [[wp:kenttäteoria|kenttien]] olemassaolon, jolloin ihmiselle tärkeimmät asiat kuten [[rakkaus]], [[Vapaa tahto|tahdon vapaus]] ja [[järjen luotettavuus]], kauneus, hyvyys, arvot, [[Moraalinen argumentti|moraali]], totuus ja merkitys joudutaan selittämään tarkoituksettomalla ja päämäärättömällä hiukkasten liikkeellä, vailla perimmäistä merkitystä. Tässä käsityksessä todellisuus kuolee viimeistään [[wp:Maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo#Lämpökuolema|universumin lämpökuolemassa]] ja ihmisen ponnistelut, tiede mukaanlukien, ovat lopulta täysin tilapäisiä.<br />
<br />
== Määritelmän ongelmia ==<br />
<br />
Fysikalismi, kuten naturalismikin, on tarkasti ottaen vaikea määritellä. Mitä oikeastaan on "aine" ja "aineellisuus"? Modernissa kosmologiassa postuloidaan<ref>otetaan käyttöön havaintojen teoreettisina selittiminä</ref> tuntemattomia aineen muotoja kuten [[wp:pimeä aine|pimeä aine]] ja [[wp:pimeä energia|pimeä energia]], jotta havaintoja voidaan selittää paremmin. Periaatteessa mikä tahansa entiteetti, jonka olemassaoloon fysikalisti haluaa uskoa, voidaan määritellä tuntemattomaksi aineen muodoksi, mikäli aine käsitteenä on riittävän joustava. Toistaiseksi ei ole käsillä mitään selvää tapaa määritellä aine. Tavallisesti materia määritellään kuitenkin kulloisenkin fysiikan perustavien aineen osasten mukaan – käytännössä fysikalismi siis väittää, että ei ole olemassa mitään muuta kuin asioita, jotka koostuvat siitä aineesta, mitä fysiikka on toistaiseksi löytänyt.<br />
<br />
== Tavallisen fysikalismin epäjohdonmukaisuus ==<br />
<br />
Useiden fysikalistien mielestä fysikalismi on jopa älyllisesti rohkea kanta. Ehkä tästä johtuen se on melko yleinen uskomus, vaikka sen puolesta ei ilmeisestikään ole esitetty mitään kunnollisia perusteluita, kun taas sitä vastaan on olemassa useitakin järkiperusteluita. Tämän näkökannan rohkea älyllisyys näyttää siis olevan moderni myytti.<br />
<br />
Paras esitetty perustelu fysikalismille lienee seuraava: havaitsemme paljon fysikaalisia asioita ja mikäli emme havaitse muuta, ei ole syytä uskoa mihinkään muuhun. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan usein [[tieteisusko]]ksi. Tässä perustelussa on kuitenkin ongelmia:<br />
# Tyypillisesti fysikalisti rajaa havainnot siten, että vain materiatasoon viittaavat havainnot ovat uskottavia tai "tieteellisiä". Näin ollen fysikalisti ei ole avoin kantansa vastaiselle todistusaineistolle ja koko kanta on pelkkää kehäpäättelyä. Todellisuudessa fysikalismin vastaisia havaintoja ovat esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen ylösnousemuksen]] historialliset todisteet, ihmeparenemiskokemukset, kokemukset Jumalan läsnäolosta, tietoisuuden tutkimuksen ei-materiatason todisteet sekä [[Kuolemanrajakokemukset|kuolemaa lähellä käyneiden kokemukset]].<br />
# Vaikka meillä ei olisikaan todisteita ei-materiatason asioista, tästä ei tietenkään seuraa, että niitä ei ole olemassa. Vaikka jollain Afrikan alkukantaisella heimolla ei olisikaan havaintoja autojen olemassaolosta, heidän ei olisi perusteltua väittää ''tietävänsä'', että autoja ei ole olemassa.<ref>Itse asiassa tällainen [[tietämättömyyteen vetoaminen]] on tunnettu virhepäätelmätyyppi.</ref> Kysymys, jota ei voida käytettävissä olevalla informaatiolla perustellusti ratkaista, tulisi jättää avoimeksi.<br />
<br />
Lisäksi fysikalismi näyttää olevan sisäisesti ristiriitaista: Fysikalistin oman uskomuksen mukaan hänen omat ajatuksensa johtuvat hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Näin ollen hiukkasten ja kenttien liike on saanut aikaan fysikalistin uskon fysikalismiin ja pitää sitä yllä. Ei ole mitään syytä olettaa, että hiukkasten liike saisi aikaan juuri totuudellisia ajatuksia, joten fysikalistin ei pitäisi luottaa omaan ajatteluunsa.<ref>Sitä paitsi fysikalismin mukaan myös ei-fysikalistiset ajatukset muodostuvat samaan tapaan kuin fysikalistisetkin; näitä ei siis voi perimmältään fysikalistisesti erottaa toisistaan, sillä "materia ja luonnonlait tuottavat yhtä lailla ne kaikki", ja siksi fysikalismin mainostamiseen ja levittämiseen tähtäävää toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa älyllisesti oikeuttaa millään sellaisella tavalla, jolla ei yhtä hyvin voisi oikeuttaa fysikalismin vastaistakin toimintaa. – Oikeastaan ''mitään'' inhimillistä toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa oikeuttaa älyllisesti (koska sen katsotaan olevan perimmältään pelkkää aineellista tapahtumista) vaan ainoastaan selittää (tai "selittää") materiasta ja luonnonlaeista johtuvaksi tai johtuneeksi.</ref> Itse asiassa se, että ajattelumme näyttää kuitenkin olevan varsin luotettavaa, on todiste fysikalismia vastaan ja teismin puolesta: järkevä Jumala on luonut meille kyvyn ymmärtää järkevää luomakuntaa. Tämä oli myös perusta modernin luonnontieteen synnylle. Jollei fysikalisti kykene tarjoamaan perustelua<ref>nimittäin naiivia kehäpäätelmää kummoisempaa perustelua: jokseenkin mitä hyvänsä kantaahan voi perustella sillä, että "tämä nyt vain sattuu olemaan ainoa oikea kanta, koska todellisuus nyt vain sattuu olemaan sellainen, että tämä kanta vastaa sitä ja on siis oikea ja että tästä poikkeavat kannat eivät vastaa sitä ja ovat siis vääriä" – tämäntyyppinen "perustelu" on luonteeltaan kehäpäättelyä siksi, että se ei "ulkoapäin" tarkastellen sisällä perimmältään muuta kuin lausujansa tunnustautumisen ajattelutapansa kannattajaksi ("olen tämän ajattelutavan kannattaja" = "kannatan tätä ajattelutapaa" = "väitän tätä ajattelutapaa oikeaksi" = "väitän tämän ajattelutavan vastaavan todellisuutta" = "väitän todellisuuden vastaavan tätä ajattelutapaa"; siis "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" = "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska mielestäni todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" [mielestäni-sana voidaan kannanotolle väkivaltaa tekemättä tässä lisätä, koska totta kai puhuja ensinnäkin ilmaisee olevansa sanomaansa mieltä eikä toisaalta esitä ajattelunsa lähtökohdaksi ottamalleen väitteelle mitään muutakaan perustelua kuin vain sille antamansa kannatuksen] = "kannatan tätä, koska kannatan sitä, että tämä on totta", mikä on ilmeisen kehämäinen perustelu)</ref> sille, miksi hänen uskomustensa sisällöt olisivat todennäköisesti luotettavia, hänen ei ole järkevää<ref>Tässä "järkevää" on sellainen, mitä voidaan järkevästi perustella; se, että jokin kanta "tuntuu järkevältä", ei siis riitä tässä tarkoitetun järkevyyden kriteeriksi.</ref> uskoa fysikalismiin.<br />
<br />
== Fysikalismi ja moraali ==<br />
<br />
Fysikalismi näyttää tekevän myös johdonmukaisesti perustellun moraalin mahdottomaksi. Fysikalisti voi toki uskoa moraalisten käsitysten ja uskomusten olemassaoloon<ref>Ei siis perimmäisellä tavalla itsenäiseen olemassaoloon, mutta kuitenkin olemassaoloon jonkinlaisena melko pysyvänä ilmiönä.</ref> aivojen rakenteesta johtuvana, perimmältään fysikaalisena ilmiönä. Moraalisten käsitysten järkevyyttä hänen on kuitenkin vaikea ellei mahdotonkin perustella esimerkiksi seuraavista syistä:<br />
# Ei ole mielekästä pitää ketään vastuullisena mistään sellaisesta, mitä hän ei ole voinut tehdä tai jättää tekemättä. Fysikalismin mukaan kaikki ihmisen teot ovat fyysisesti pakotettuja, jolloin ihmisen pitäminen niistä vastuullisena on suurin piirtein yhtä mielekästä kuin ihmisen pitäminen vastuullisena maailmankaikkeuden laajenemisesta tai gravitaatiovakion suuruudesta. Fysikalismi poistaa siis moraalisen vastuun,<ref>Tämä "vastuuttomuuskanta" on yleisinhimillisen välittömästi koetun moraalitajun sisällön (omantunnon todistuksen) vastainen.</ref> eikä sellainen moraalinen käsitys vaikuta mielekkäältä, jonka laiminlyömisestä ketään ei voisi pitää vastuullisena.<br />
# Ei ole myöskään mielekästä velvoittaa ketään tekemään mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti estynyt tekemään, tai olemaan tekemättä mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti pakotettu tekemään. Fysikalismi poistaa siksi myös moraaliset velvollisuudet. Moraalisilla väitteillä ei voi olla juuri mitään mielekästä sisältöä ilman velvollisuuksia. Kuitenkin ihmisten on käytännössä mahdotonta elää toimimatta velvollisuuksia koskevien uskomustensa mukaan, ja samalla pitäytymättä näihin uskomuksiin.<ref>Rationaalisuutta korostavan fysikalistin lienee mahdotonta esimerkiksi lakata uskomasta, että hänellä olisi velvollisuus pyrkiä ajattelemaan johdonmukaisesti. Johdonmukainen fysikalisti voi tietysti ajatella, että tämä ei ole mikään oikea velvollisuus, vaan ainoastaan hyödyllinen käyttäytymismalli minkä tahansa päämäärän saavuttamiseksi.</ref><br />
# [[wp:Humen giljotiini|Humen giljotiinin]] perusteella siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Moraalisia käsityksiä ei siksi voi johtaa mistään ei-moraalisesta uskomuksesta. Jos fysikalistilla on moraalisia uskomuksia, niitä ei siis voi olla päätelty mistään fyysisiä asiaintiloja koskevista ei-moraalisista uskomuksista. Ainoita vaihtoehtoja näiden uskomusten lähteeksi näyttäisivät olevan<ref>yleensäkin eli ei ainoastaan fysikalismin asiayhteyksissä</ref> (1) ihmisen oma intuitio, (2) jokin ihmisen ulkopuolinen auktoriteetti tai (3) perusteeton uskomus. Moraalisten uskomusten pätevyyttä tai luotettavuutta näyttäisi olevan mahdotonta perustella fysikalismin puitteissa, koska fysikalisti ei tyypillisesti usko muiden mahdollisten moraalisten auktoriteettien olemassaoloon kuin muiden ihmisten, ja muillakin ihmisillä on moraalisten kysymysten suhteen samanlaiset tiedolliset rajoitteet. Jos tämä auktoriteetti ei perustele moraalisia uskomuksiaan vetoamalla toiseen auktoriteettiin, ainoaksi perusteltavaksi vaihtoehdoksi näyttäisivät jäävän ihmisten intuitiot. Kuitenkin tyypillinen fysikalisti uskoo ihmisen mielen ja tiedollisten kykyjen kehittyneen darvinistisen [[evoluutioteoria]]n kuvaamalla tavalla. Silloin intuitiokin on vain päämäärättömän luonnonvalinnan tuote. Luonnonvalinnan kehittämä intuitio voi ehkä kertoa siitä, miten saada eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä<ref>nimittäin tietynlaisissa olosuhteissa keskimäärin</ref>. Näyttäisi kuitenkin olevan mahdotonta, että pelkän luonnonvalinnan ohjauksessa syntynyt intuitio antaisi tietoa siitä, minkälainen toiminta olisi oikeasti hyvää ja oikein. Vaikka fysikalisti ei uskoisikaan intuition syntyneen luonnonvalinnan ohjaamana, lienee mahdotonta keksiä tapaa miten puhtaasti fysikaalinen eettinen intuitio voisi olla tiedollisesti luotettava.<br />
# Hiukkasten liike ei tunne oikeaa ja väärää. Fysikalistin näyttäisi olevan mahdotonta perustella, miksi yksi hiukkasten järjestys olisi hyvä ja toinen taas paha.<br />
<br />
Fysikalismin alla kaikki moraali näyttää olevan täysin mielivaltaista ja lopulta jopa ristiriidassa fysikalismin kanssa. Henkilökohtaisella tasolla kullakin fysikalistilla voi toki olla sisäisesti koherentti moraalisten sääntöjen järjestelmä ja hän voi periaatteessa elää kristillistenkin arvojen mukaan hyvinkin johdonmukaisesti. Fysikalistinen maailmankatsomus ei siis välttämättä estä kannattajansa moraalista toimintaa. Fysikalistin on kuitenkin käytännössä mahdotonta perustella oikeaa ja väärää. Vaikka fysikalisti voikin pitää omia moraalikäsityksiään itselleen suunnattoman tärkeinä ja kokea itsensä velvoitetuksi toimimaan niiden mukaisesti, hänen on vaikea antaa puhtaasti rationaalista perustelua sille, miksi ihminen ei saisi yhtä hyvin omaksua hirmutekoihin – kuten pääkallonmetsästykseen tai joukkomurhiin – johtavaa moraalikäsitystä. Perustelu jääkin yleensä tunnetasolle, tai sitten se on mahdollisesti järkevä suhteessa johonkin tavoitteeseen. Fysikalisteilla ei kuitenkaan tunnu olevan<ref>eikä edellä analysoiduista syistä johdonmukaisesti ajatellen ilmeisesti voikaan olla: Humen giljotiinin perusteella yhtään minkään tavoitteen itseisarvoisuutta ei voi perustella puhtaasti fysikalistisesti.</ref> perusteluja sille, miksi nämä tavoitteet olisivat hyviä tai pahoja.<br />
<br />
== Fysikalismin kritiikki (Leila Haaparannan ja Heikki Koskisen artikkelista) ==<br />
<br />
Fysikalisti joutuu astumaan selvästi fysiikan ulkopuolelle väittäessään, että kaikki kokemuksemme ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan. <br />
<br />
{{sitaatti|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|Haaparanta & Koskinen<ref name="H1">Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255</ref>}}<br />
<br />
Fysikalistinen vakaumus ei ole tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen yksi mahdollinen lähtökohta. Tieteellisten tosiasioiden tulkinta edellyttää viitekehystä, johon sisältyy oletuksia maailmankaikkeuden alkuperästä ja sen perimmäisestä olemuksesta.<br />
<br />
Usein fysikalistit antavat vaikutelman, että heidän materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen: <br />
<br />
{{sitaatti|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|Haaparanta & Koskinen<ref name="H1" />}}<br />
<br />
Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle. <br />
<br />
{{sitaatti|Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”|Haaparanta & Koskinen<ref>Haaparanta & Koskinen 2009: 251, 255</ref>}}<br />
<br />
Ateistit pyrkivät usein salaamaan oman uskon hyppynsä samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen.<br />
<br />
=== Epäilyksen asema uskovan elämässä ===<br />
<br />
Usko Jumalaan ei sulje pois epäilyä. Päinvastoin, usko Jumalaan vapauttaa epäilemään. Haaparanta & Koskinen<ref name="H2">Haaparanta & Koskinen 2009: 253</ref> kuvaavat tätä asiaintilaa osuvasti: <br />
<br />
{{sitaatti|Vaikka uskonnollinen usko ymmärrettäisiin luottamukseksi tai varmuudeksi, tämä ei tarkoita, ettei epäily olisi mielekästä ja aitoa myös uskon ”sisäpuolisena asenteena” (aika ajoin toistuvana tilana). – – Epäily on tietty uskovan mielentila, ehkä ajoittainen epäluottamuksen tila, joka on merkityksellistä uskovan koko elämän kannalta. Epäilyllä on käsitteellinen sisältö, joka yleensä voidaan esittää propositioina.|Haaparanta & Koskinen<ref name="H2" />}}<br />
<br />
Haaparanta ja Koskinen valaisevat epäilyn merkitystä uskovan elämässä ottamalla esimerkiksi Äiti Teresan, jonka mukaan epäily tarkoittaa entistä suurempaa Jumalan läheisyyttä, koska epäily konkretisoi sen, mitä on Jumalan menettäminen.<br />
<br />
{{sitaatti| Vaikka usko ei synnykään rationaalisen argumentaation voimasta, niin uskovan elämässä ja Jumala-suhteessa rationaalisuudessa on paikkansa sitä kautta, että uskova haluaa ymmärtää elämäänsä ja nähdä sen mielekkäänä.|Haaparanta & Koskinen<ref>Haaparanta & Koskinen 2009: 252</ref>}}<br />
<br />
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Tiedekeskustelun avoimuuskoe.jpg|30px]]<br />
|sisältö = Tämän artikkelin osan pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)|Tiedekeskustelun avoimuuskoe]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}<br />
<br />
== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==<br />
<br />
Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet '''[[wp:Josif Stalin|Josif Stalin]]''', '''[[wp:Mao Zedong|Mao Zedong]]''' ja '''[[wp:Kim Il-sung|Kim Il-sung]]'''. Fysikalismi näyttää mahdollistavan totalitarianismin koska:<br />
# vallanpitäjät eivät välttämättä usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä, <br />
# kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä, jonka perusteella se toimisi halusta tai velvollisuudentunnosta vallanpitäjien toiveiden mukaan, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan, ja<br />
# fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin (tai miksi koko kysymykselle oikeasta tai väärästä olisi ylipäänsä syytä suoda huomiota).<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* Haaparanta, Leila & Koskinen Heikki J.: ''Luottamus, epäusko ja epäilevä usko'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Pietarinen, Ahti-Veikko & Pihlström, Sami & Toppinen, Pilvi (toim.) | Nimeke = Usko | Julkaisija = Helsinki: Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta | Vuosi = 2009 | Sivu = 247–261 }}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Fysikalismi&diff=12827
Fysikalismi
2022-12-22T16:56:41Z
<p>Samuli Koivisto: Siirto Leila Haaparanta -artikkelista</p>
<hr />
<div>'''Fysikalismi''' eli '''filosofinen materialismi''' on [[AW:S#ontologinen|ontologinen]] kanta, jonka mukaan kaikki olevainen on [[AW:S#fysikaalinen|fysikaalista]] eli perimmältään ei ole olemassa mitään muuta kuin<br />
* joko aina olemassa ollutta tai jotenkin itsestään ilmaantunutta ''materiaa'' sekä<br />
* materiaa hallitsevia, jotenkin itsestään olemassa olevia ''luonnonlakeja''. <br />
Fysikalismin kannattajia ovat olleet esimerkiksi '''[[wp:Lucretius|Lucretius]]''' ensimmäisellä vuosisadalla ja sittemmin '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_d'Holbach Paul d'Holbach]''', '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Ludwig_Buchner Ludwig Büchner]''' ja '''[http://www.infidels.org/library/modern/richard_vitzthum/vitzthum-bio.html Richard Vitzthum]'''. Suomessa tätä kantaa edustaa esimerkiksi fyysikko ja antifilosofi '''[[Kari Enqvist]]'''.<br />
<br />
Johdonmukaisen fysikalistin todellisuuskäsitys on pakostakin kapea, sillä nykyfysiikan tutkimuskohteita mukaileva fysikalismi tunnustaa vain [[wp:alkeishiukkanen|hiukkasten]] ja [[wp:kenttäteoria|kenttien]] olemassaolon, jolloin ihmiselle tärkeimmät asiat kuten [[rakkaus]], [[Vapaa tahto|tahdon vapaus]] ja [[järjen luotettavuus]], kauneus, hyvyys, arvot, [[Moraalinen argumentti|moraali]], totuus ja merkitys joudutaan selittämään tarkoituksettomalla ja päämäärättömällä hiukkasten liikkeellä, vailla perimmäistä merkitystä. Tässä käsityksessä todellisuus kuolee viimeistään [[wp:Maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo#Lämpökuolema|universumin lämpökuolemassa]] ja ihmisen ponnistelut, tiede mukaanlukien, ovat lopulta täysin tilapäisiä.<br />
<br />
== Määritelmän ongelmia ==<br />
<br />
Fysikalismi, kuten naturalismikin, on tarkasti ottaen vaikea määritellä. Mitä oikeastaan on "aine" ja "aineellisuus"? Modernissa kosmologiassa postuloidaan<ref>otetaan käyttöön havaintojen teoreettisina selittiminä</ref> tuntemattomia aineen muotoja kuten [[wp:pimeä aine|pimeä aine]] ja [[wp:pimeä energia|pimeä energia]], jotta havaintoja voidaan selittää paremmin. Periaatteessa mikä tahansa entiteetti, jonka olemassaoloon fysikalisti haluaa uskoa, voidaan määritellä tuntemattomaksi aineen muodoksi, mikäli aine käsitteenä on riittävän joustava. Toistaiseksi ei ole käsillä mitään selvää tapaa määritellä aine. Tavallisesti materia määritellään kuitenkin kulloisenkin fysiikan perustavien aineen osasten mukaan – käytännössä fysikalismi siis väittää, että ei ole olemassa mitään muuta kuin asioita, jotka koostuvat siitä aineesta, mitä fysiikka on toistaiseksi löytänyt.<br />
<br />
== Tavallisen fysikalismin epäjohdonmukaisuus ==<br />
<br />
Useiden fysikalistien mielestä fysikalismi on jopa älyllisesti rohkea kanta. Ehkä tästä johtuen se on melko yleinen uskomus, vaikka sen puolesta ei ilmeisestikään ole esitetty mitään kunnollisia perusteluita, kun taas sitä vastaan on olemassa useitakin järkiperusteluita. Tämän näkökannan rohkea älyllisyys näyttää siis olevan moderni myytti.<br />
<br />
Paras esitetty perustelu fysikalismille lienee seuraava: havaitsemme paljon fysikaalisia asioita ja mikäli emme havaitse muuta, ei ole syytä uskoa mihinkään muuhun. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan usein [[tieteisusko]]ksi. Tässä perustelussa on kuitenkin ongelmia:<br />
# Tyypillisesti fysikalisti rajaa havainnot siten, että vain materiatasoon viittaavat havainnot ovat uskottavia tai "tieteellisiä". Näin ollen fysikalisti ei ole avoin kantansa vastaiselle todistusaineistolle ja koko kanta on pelkkää kehäpäättelyä. Todellisuudessa fysikalismin vastaisia havaintoja ovat esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen ylösnousemuksen]] historialliset todisteet, ihmeparenemiskokemukset, kokemukset Jumalan läsnäolosta, tietoisuuden tutkimuksen ei-materiatason todisteet sekä [[Kuolemanrajakokemukset|kuolemaa lähellä käyneiden kokemukset]].<br />
# Vaikka meillä ei olisikaan todisteita ei-materiatason asioista, tästä ei tietenkään seuraa, että niitä ei ole olemassa. Vaikka jollain Afrikan alkukantaisella heimolla ei olisikaan havaintoja autojen olemassaolosta, heidän ei olisi perusteltua väittää ''tietävänsä'', että autoja ei ole olemassa.<ref>Itse asiassa tällainen [[tietämättömyyteen vetoaminen]] on tunnettu virhepäätelmätyyppi.</ref> Kysymys, jota ei voida käytettävissä olevalla informaatiolla perustellusti ratkaista, tulisi jättää avoimeksi.<br />
<br />
Lisäksi fysikalismi näyttää olevan sisäisesti ristiriitaista: Fysikalistin oman uskomuksen mukaan hänen omat ajatuksensa johtuvat hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Näin ollen hiukkasten ja kenttien liike on saanut aikaan fysikalistin uskon fysikalismiin ja pitää sitä yllä. Ei ole mitään syytä olettaa, että hiukkasten liike saisi aikaan juuri totuudellisia ajatuksia, joten fysikalistin ei pitäisi luottaa omaan ajatteluunsa.<ref>Sitä paitsi fysikalismin mukaan myös ei-fysikalistiset ajatukset muodostuvat samaan tapaan kuin fysikalistisetkin; näitä ei siis voi perimmältään fysikalistisesti erottaa toisistaan, sillä "materia ja luonnonlait tuottavat yhtä lailla ne kaikki", ja siksi fysikalismin mainostamiseen ja levittämiseen tähtäävää toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa älyllisesti oikeuttaa millään sellaisella tavalla, jolla ei yhtä hyvin voisi oikeuttaa fysikalismin vastaistakin toimintaa. – Oikeastaan ''mitään'' inhimillistä toimintaa ei voi fysikalismin puitteissa oikeuttaa älyllisesti (koska sen katsotaan olevan perimmältään pelkkää aineellista tapahtumista) vaan ainoastaan selittää (tai "selittää") materiasta ja luonnonlaeista johtuvaksi tai johtuneeksi.</ref> Itse asiassa se, että ajattelumme näyttää kuitenkin olevan varsin luotettavaa, on todiste fysikalismia vastaan ja teismin puolesta: järkevä Jumala on luonut meille kyvyn ymmärtää järkevää luomakuntaa. Tämä oli myös perusta modernin luonnontieteen synnylle. Jollei fysikalisti kykene tarjoamaan perustelua<ref>nimittäin naiivia kehäpäätelmää kummoisempaa perustelua: jokseenkin mitä hyvänsä kantaahan voi perustella sillä, että "tämä nyt vain sattuu olemaan ainoa oikea kanta, koska todellisuus nyt vain sattuu olemaan sellainen, että tämä kanta vastaa sitä ja on siis oikea ja että tästä poikkeavat kannat eivät vastaa sitä ja ovat siis vääriä" – tämäntyyppinen "perustelu" on luonteeltaan kehäpäättelyä siksi, että se ei "ulkoapäin" tarkastellen sisällä perimmältään muuta kuin lausujansa tunnustautumisen ajattelutapansa kannattajaksi ("olen tämän ajattelutavan kannattaja" = "kannatan tätä ajattelutapaa" = "väitän tätä ajattelutapaa oikeaksi" = "väitän tämän ajattelutavan vastaavan todellisuutta" = "väitän todellisuuden vastaavan tätä ajattelutapaa"; siis "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" = "olen tämän ajattelutavan kannattaja, koska mielestäni todellisuus vastaa tätä ajattelutapaa" [mielestäni-sana voidaan kannanotolle väkivaltaa tekemättä tässä lisätä, koska totta kai puhuja ensinnäkin ilmaisee olevansa sanomaansa mieltä eikä toisaalta esitä ajattelunsa lähtökohdaksi ottamalleen väitteelle mitään muutakaan perustelua kuin vain sille antamansa kannatuksen] = "kannatan tätä, koska kannatan sitä, että tämä on totta", mikä on ilmeisen kehämäinen perustelu)</ref> sille, miksi hänen uskomustensa sisällöt olisivat todennäköisesti luotettavia, hänen ei ole järkevää<ref>Tässä "järkevää" on sellainen, mitä voidaan järkevästi perustella; se, että jokin kanta "tuntuu järkevältä", ei siis riitä tässä tarkoitetun järkevyyden kriteeriksi.</ref> uskoa fysikalismiin.<br />
<br />
== Fysikalismi ja moraali ==<br />
<br />
Fysikalismi näyttää tekevän myös johdonmukaisesti perustellun moraalin mahdottomaksi. Fysikalisti voi toki uskoa moraalisten käsitysten ja uskomusten olemassaoloon<ref>Ei siis perimmäisellä tavalla itsenäiseen olemassaoloon, mutta kuitenkin olemassaoloon jonkinlaisena melko pysyvänä ilmiönä.</ref> aivojen rakenteesta johtuvana, perimmältään fysikaalisena ilmiönä. Moraalisten käsitysten järkevyyttä hänen on kuitenkin vaikea ellei mahdotonkin perustella esimerkiksi seuraavista syistä:<br />
# Ei ole mielekästä pitää ketään vastuullisena mistään sellaisesta, mitä hän ei ole voinut tehdä tai jättää tekemättä. Fysikalismin mukaan kaikki ihmisen teot ovat fyysisesti pakotettuja, jolloin ihmisen pitäminen niistä vastuullisena on suurin piirtein yhtä mielekästä kuin ihmisen pitäminen vastuullisena maailmankaikkeuden laajenemisesta tai gravitaatiovakion suuruudesta. Fysikalismi poistaa siis moraalisen vastuun,<ref>Tämä "vastuuttomuuskanta" on yleisinhimillisen välittömästi koetun moraalitajun sisällön (omantunnon todistuksen) vastainen.</ref> eikä sellainen moraalinen käsitys vaikuta mielekkäältä, jonka laiminlyömisestä ketään ei voisi pitää vastuullisena.<br />
# Ei ole myöskään mielekästä velvoittaa ketään tekemään mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti estynyt tekemään, tai olemaan tekemättä mitään sellaista, mitä tämä on fyysisesti pakotettu tekemään. Fysikalismi poistaa siksi myös moraaliset velvollisuudet. Moraalisilla väitteillä ei voi olla juuri mitään mielekästä sisältöä ilman velvollisuuksia. Kuitenkin ihmisten on käytännössä mahdotonta elää toimimatta velvollisuuksia koskevien uskomustensa mukaan, ja samalla pitäytymättä näihin uskomuksiin.<ref>Rationaalisuutta korostavan fysikalistin lienee mahdotonta esimerkiksi lakata uskomasta, että hänellä olisi velvollisuus pyrkiä ajattelemaan johdonmukaisesti. Johdonmukainen fysikalisti voi tietysti ajatella, että tämä ei ole mikään oikea velvollisuus, vaan ainoastaan hyödyllinen käyttäytymismalli minkä tahansa päämäärän saavuttamiseksi.</ref><br />
# [[wp:Humen giljotiini|Humen giljotiinin]] perusteella siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Moraalisia käsityksiä ei siksi voi johtaa mistään ei-moraalisesta uskomuksesta. Jos fysikalistilla on moraalisia uskomuksia, niitä ei siis voi olla päätelty mistään fyysisiä asiaintiloja koskevista ei-moraalisista uskomuksista. Ainoita vaihtoehtoja näiden uskomusten lähteeksi näyttäisivät olevan<ref>yleensäkin eli ei ainoastaan fysikalismin asiayhteyksissä</ref> (1) ihmisen oma intuitio, (2) jokin ihmisen ulkopuolinen auktoriteetti tai (3) perusteeton uskomus. Moraalisten uskomusten pätevyyttä tai luotettavuutta näyttäisi olevan mahdotonta perustella fysikalismin puitteissa, koska fysikalisti ei tyypillisesti usko muiden mahdollisten moraalisten auktoriteettien olemassaoloon kuin muiden ihmisten, ja muillakin ihmisillä on moraalisten kysymysten suhteen samanlaiset tiedolliset rajoitteet. Jos tämä auktoriteetti ei perustele moraalisia uskomuksiaan vetoamalla toiseen auktoriteettiin, ainoaksi perusteltavaksi vaihtoehdoksi näyttäisivät jäävän ihmisten intuitiot. Kuitenkin tyypillinen fysikalisti uskoo ihmisen mielen ja tiedollisten kykyjen kehittyneen darvinistisen [[evoluutioteoria]]n kuvaamalla tavalla. Silloin intuitiokin on vain päämäärättömän luonnonvalinnan tuote. Luonnonvalinnan kehittämä intuitio voi ehkä kertoa siitä, miten saada eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä<ref>nimittäin tietynlaisissa olosuhteissa keskimäärin</ref>. Näyttäisi kuitenkin olevan mahdotonta, että pelkän luonnonvalinnan ohjauksessa syntynyt intuitio antaisi tietoa siitä, minkälainen toiminta olisi oikeasti hyvää ja oikein. Vaikka fysikalisti ei uskoisikaan intuition syntyneen luonnonvalinnan ohjaamana, lienee mahdotonta keksiä tapaa miten puhtaasti fysikaalinen eettinen intuitio voisi olla tiedollisesti luotettava.<br />
# Hiukkasten liike ei tunne oikeaa ja väärää. Fysikalistin näyttäisi olevan mahdotonta perustella, miksi yksi hiukkasten järjestys olisi hyvä ja toinen taas paha.<br />
<br />
Fysikalismin alla kaikki moraali näyttää olevan täysin mielivaltaista ja lopulta jopa ristiriidassa fysikalismin kanssa. Henkilökohtaisella tasolla kullakin fysikalistilla voi toki olla sisäisesti koherentti moraalisten sääntöjen järjestelmä ja hän voi periaatteessa elää kristillistenkin arvojen mukaan hyvinkin johdonmukaisesti. Fysikalistinen maailmankatsomus ei siis välttämättä estä kannattajansa moraalista toimintaa. Fysikalistin on kuitenkin käytännössä mahdotonta perustella oikeaa ja väärää. Vaikka fysikalisti voikin pitää omia moraalikäsityksiään itselleen suunnattoman tärkeinä ja kokea itsensä velvoitetuksi toimimaan niiden mukaisesti, hänen on vaikea antaa puhtaasti rationaalista perustelua sille, miksi ihminen ei saisi yhtä hyvin omaksua hirmutekoihin – kuten pääkallonmetsästykseen tai joukkomurhiin – johtavaa moraalikäsitystä. Perustelu jääkin yleensä tunnetasolle, tai sitten se on mahdollisesti järkevä suhteessa johonkin tavoitteeseen. Fysikalisteilla ei kuitenkaan tunnu olevan<ref>eikä edellä analysoiduista syistä johdonmukaisesti ajatellen ilmeisesti voikaan olla: Humen giljotiinin perusteella yhtään minkään tavoitteen itseisarvoisuutta ei voi perustella puhtaasti fysikalistisesti.</ref> perusteluja sille, miksi nämä tavoitteet olisivat hyviä tai pahoja.<br />
<br />
== Fysikalismin kritiikki (Leila Haaparannan ja Heikki Koskisen kirjoituksesta) ==<br />
<br />
Fysikalisti joutuu astumaan selvästi fysiikan ulkopuolelle väittäessään, että kaikki kokemuksemme ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan. <br />
<br />
{{sitaatti|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|Haaparanta & Koskinen<ref name="H1">Haaparanta & Koskinen 2009: 254–255</ref>}}<br />
<br />
Fysikalistinen vakaumus ei ole tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen yksi mahdollinen lähtökohta. Tieteellisten tosiasioiden tulkinta edellyttää viitekehystä, johon sisältyy oletuksia maailmankaikkeuden alkuperästä ja sen perimmäisestä olemuksesta.<br />
<br />
Usein fysikalistit antavat vaikutelman, että heidän materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen: <br />
<br />
{{sitaatti|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|Haaparanta & Koskinen<ref name="H1" />}}<br />
<br />
Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle. <br />
<br />
{{sitaatti|Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”|Haaparanta & Koskinen<ref>Haaparanta & Koskinen 2009: 251, 255</ref>}}<br />
<br />
Ateistit pyrkivät usein salaamaan oman uskon hyppynsä samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen.<br />
<br />
=== Epäilyksen asema uskovan elämässä ===<br />
<br />
Usko Jumalaan ei sulje pois epäilyä. Päinvastoin, usko Jumalaan vapauttaa epäilemään. Haaparanta & Koskinen<ref name="H2">Haaparanta & Koskinen 2009: 253</ref> kuvaavat tätä asiaintilaa osuvasti: <br />
<br />
{{sitaatti|Vaikka uskonnollinen usko ymmärrettäisiin luottamukseksi tai varmuudeksi, tämä ei tarkoita, ettei epäily olisi mielekästä ja aitoa myös uskon ”sisäpuolisena asenteena” (aika ajoin toistuvana tilana). – – Epäily on tietty uskovan mielentila, ehkä ajoittainen epäluottamuksen tila, joka on merkityksellistä uskovan koko elämän kannalta. Epäilyllä on käsitteellinen sisältö, joka yleensä voidaan esittää propositioina.|Haaparanta & Koskinen<ref name="H2" />}}<br />
<br />
Haaparanta ja Koskinen valaisevat epäilyn merkitystä uskovan elämässä ottamalla esimerkiksi Äiti Teresan, jonka mukaan epäily tarkoittaa entistä suurempaa Jumalan läheisyyttä, koska epäily konkretisoi sen, mitä on Jumalan menettäminen.<br />
<br />
{{sitaatti| Vaikka usko ei synnykään rationaalisen argumentaation voimasta, niin uskovan elämässä ja Jumala-suhteessa rationaalisuudessa on paikkansa sitä kautta, että uskova haluaa ymmärtää elämäänsä ja nähdä sen mielekkäänä.|Haaparanta & Koskinen<ref>Haaparanta & Koskinen 2009: 252</ref>}}<br />
<br />
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Tiedekeskustelun avoimuuskoe.jpg|30px]]<br />
|sisältö = Tämän artikkelin osan pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)|Tiedekeskustelun avoimuuskoe]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}<br />
<br />
== Fysikalistisia valtionpäämiehiä ==<br />
<br />
Selkeimmin fysikalismia edustavia valtioiden päämiehiä ovat olleet '''[[wp:Josif Stalin|Josif Stalin]]''', '''[[wp:Mao Zedong|Mao Zedong]]''' ja '''[[wp:Kim Il-sung|Kim Il-sung]]'''. Fysikalismi näyttää mahdollistavan totalitarianismin koska:<br />
# vallanpitäjät eivät välttämättä usko mihinkään objektiivisiin moraalisiin velvoitteisiin, jotka rajaisivat vallankäyttöä, <br />
# kansalla ei ole mitään yhteistä moraalista säveltä, jonka perusteella se toimisi halusta tai velvollisuudentunnosta vallanpitäjien toiveiden mukaan, joten kansa täytyy käytännössä pakottaa ja/tai aivopestä samaan linjaan, ja<br />
# fysikalismin puitteissa taas on vaikea perustella, miksi aivopesu, valehtelu tai pakottaminen olisivat oikeasti väärin (tai miksi koko kysymykselle oikeasta tai väärästä olisi ylipäänsä syytä suoda huomiota).<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* Haaparanta, Leila & Koskinen Heikki J.: ''Luottamus, epäusko ja epäilevä usko'', teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Pietarinen, Ahti-Veikko & Pihlström, Sami & Toppinen, Pilvi (toim.) | Nimeke = Usko | Julkaisija = Helsinki: Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta | Vuosi = 2009 | Sivu = 247–261 }}<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Aatteet]][[Luokka:Maailmankatsomus]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Lee_Strobel&diff=12825
Lee Strobel
2022-12-22T16:44:22Z
<p>Samuli Koivisto: Päivitys tietoihin, olihan aloituskappale varmaan 20 vuotta ajasta jäljessä...</p>
<hr />
<div>Lee Patrick Strobel (s. 25.01.1952) on ateistista kristityksi kääntynyt entinen Chicago Tribune -lehden toimittaja.<ref>http://leestrobel.com/about/ "Atheist-turned-Christian Lee Strobel, the former award-winning legal editor of The Chicago Tribune"</ref> Hän toimi opettavana pastorina Willow Creek Community Church -kirkossa Etelä Barringtonissa, Illinois'ssa<ref>http://leestrobel.com/about/ He joined the staff of Willow Creek Community Church in South Barrington, IL, in 1987, and later became a teaching pastor there.</ref>. Nykyään hän toimii johtajana "the Lee Strobel Center fo Evangelism and Applied Apologetics"-linjalla Coloradon kristillisessä yliopistossa. Hän on myös kirjoittanut yli 40 kirjaa.<ref>http://leestrobel.com/about/ "...author of more than forty books and curricula that have sold fourteen million copies in total. He currently serves as Founding Director of the Lee Strobel Center for Evangelism and Applied Apologetics at Colorado Christian University.</ref> Lee on naimisissa vaimonsa Leslien kanssa ja heillä on kaksi lasta, Alison ja Kyle. <ref>http://leestrobel.com/about/ Lee and Leslie have been married for 33 years... Their daughter, Alison... Their son, Kyle... </ref><br />
<br />
== Koulutus ==<br />
<br />
Lee Strobel valmistui journalismin kandidaatiksi Missourin yliopistosta 1974, ja oikeustieteen maisteriksi [[wp:Yalen yliopisto|Yalen yliopiston]] oikeusteiteellisestä tiedekunnasta 1979. <ref>http://leestrobel.com/about/ Lee was educated at the University of Missouri (Bachelor of Journalism degree, 1974) and Yale Law School (Master of Studies in Law degree, 1979).</ref> <br />
<br />
== Ateistista kristityksi apologeetaksi ==<br />
<br />
Oltuaan suurimman osan elämästään ateisti, Lee piti ajatusta rakastavasta kaikkivoivasta luojasta tyhmänä. Hän oli oppinut hyvin skeptiseksi ihmiseksi journalistina ja oikeustieteilijänä, joten hän halusi kaikille uskomuksilleen todisteita. <ref name="videot"><nowiki>http://www.leestrobel.com/videoserver/video.php?clip=strobelT1026</nowiki><!--ehkä joku näistä: https://vimeo.com/album/1507705--></ref><br />
Leen järkytykseksi hänen agnostinen vaimonsa Leslie kääntyi kristityksi syksyllä 1979. Lee tunsi olonsa petetyksi: "Pyörittelin silmiäni ja varauduin pahimpaan tuntien oloni vedätetyksi. Olin mennyt naimisiin yhden Leslien kanssa... mukavan Leslien, huolettoman Leslien, riskejä ottavan Leslien... ja nyt pelkäsin hänen muuttuvan joksikin seksuaalisesti sulkeutuneeksi sievistelijäksi, joka vaihtaisi nousujohteisen, liikkuvan elämäntapamme yörukousvartioiksi ja likaisten soppajonojen vapaaehtoistyöksi"<ref>http://www.theeffectivetruth.info/testls.html his wife stunned him in the autumn of 1979 with the announcement that she had become a Christian. "I rolled my eyes and braced for the worst, feeling like the victim of a bait-and-switch scam. I had married one Leslie...the fun Leslie, the carefree Leslie, the risk-taking Leslie...and now I feared she was going to turn into some sort of sexually repressed prude who would trade our upwardly mobile lifestyle for all-night prayer vigils and volunteer work in grimy soup kitchens."</ref>. Seuraavina kuukausina Lee huomasi kuitenkin ainoastaan positiivisia muutoksia Leslien arvoissa ja persoonassaan, sekä pari- ja perhesuhteissa. Tämä sai Leen harkitsemaan asioita uudestaan ja hän päätti ottaa asioista selvää. Hän suostui kerran lähtemään vaimonsa kanssa kirkkoon, taka-ajatuksenaan saada Leslie ulos tästä kultista. Kirkossa hän sai kuulla ensimmäistä kertaa selkeästi kristinuskon ydinajatuksista. <br />
Hän oli edelleen ateisti, mutta hän että jos kristinusko on totta, sillä on valtava vaikutus hänen elämäänsä. Hän päätti aloittaa tutkinnan hyödyntäen journalistin ja oikeustieteen osaamistaan, ja pyrki selvittämään, josko kristinuskolla &ndash; tai jollain muullakaan vaihtoehtoisella maailmankatsomuksella &ndash; olisi uskottava totuuspohja. <ref name="videot" /> Tutkittuaan Jeesukseen liittyvää todistusaineistoa lähes kaksi vuotta, Lee otti vastaan Jeesuksen anteeksiantajanaan ja johtajanaan. <br />
<ref>http://leestrobel.com/about/ "After a nearly two-year investigation of the evidence for Jesus, Lee received Christ as his forgiver and leader in 1981."</ref> Lee kirjoitti myöhemmin useita kirjoja tutkimuksistaan, joista [[Tapaus Kristus (kirja)|Tapaus Kristus]] on julkaistu myös suomeksi.<br />
<br />
== Tuotantoa ==<br />
=== Suomeksi ===<br />
<br />
*[[Tapaus Kristus (kirja)]]<br />
<br />
=== Englanniksi ===<br />
* ''Reckless Homicide? Ford's Pinto Trial'' (1980) ISBN 0-89708-022-X<br />
* ''Inside the Mind of [[Unchurched]] Harry and Mary'' (1993) ISBN 0310375614<br />
* ''What Jesus Would Say'' (1994) ISBN 0310485118<br />
* ''God's Outrageous Claims'' (1998) ISBN 0310266122<br />
* ''The Case for Christ'', September 1, 1998, [[Zondervan]], ISBN 0310226058<br />
* ''The Case for Faith: A Journalist Investigates the Toughest Objections to Christianity'', October 1, 2000, [[Zondervan]], ISBN 0310220157<br />
* ''Surviving a Spiritual Mismatch in Marriage'' (2002) ISBN 0310220149<br />
* ''The Case for a Creator: A Journalist Investigates Scientific Evidence That Points Toward God'' (2004), Zondervan, ISBN 0310263867<br />
* ''The Case for Easter: Journalist Investigates the Evidence for the Resurrection'' (2004), Zondervan, ISBN 0310254752<br />
* ''Experiencing the Passion of Jesus'' (2004), with Garry Poole, Zondervan, ISBN 0310263751<br />
* '' The Case for Christmas: A Journalist Investigates the Identity of the Child in the Manger'' (2005), Zondervan, ISBN 0310254760<br />
* ''Discussing the Da Vinci Code : Exploring the Issues Raised by the Book and Movie'' (2006) ISBN 0310272637<br />
* '' The Case for the Real Jesus: A Journalist Investigates Current Attacks on the Identity of Christ'' September 10, 2007, [[Zondervan]], ISBN 031024210X<br />
<br />
=== Lasten apologetiikkasarja ===<br />
* ''The Case for Faith for Kids'' (2006), Zonderkidz, ISBN 978-0310711469<br />
* ''The Case for Christ for Kids'' (2006), Zonderkidz, ISBN 978-0310711476<br />
* ''A Case for a Creator for Kids'' (2006), Zonderkidz, ISBN 978-0310711483<br />
* ''Off My Case for Kids: 12 Stories to Help You Defend Your Faith'' (2006), Zonderkidz, ISBN 978-0310711995 <br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[http://www.leestrobel.com Lee Strobelin kotisivu]<br />
*[https://youtu.be/abLATf6Q9Ls The Case for Christ -dokumenttielokuva, 72min]<br />
*[https://youtu.be/ajqH4y8G0MI The Case for a Creator -dokumenttielokuva (Illustra Media), 60min]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Henkilöt]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4rsimyksen_tarkoitus_(kirja)&diff=12824
Kärsimyksen tarkoitus (kirja)
2022-12-22T16:22:25Z
<p>Samuli Koivisto: /* Aiheesta muualla */ linkkifix</p>
<hr />
<div>{{Kirja<br />
| nimi-suomi = Kärsimyksen tarkoitus<br />
| kuva = Karsimyksen tarkoitus.jpg<br />
| kuvateksti = <br />
| kirjailija = Tapio Puolimatka<br />
| kuvittaja-alkuperäinen = <br />
| kansitaiteilija-alkuperäinen = <br />
| kieli = <br />
| genre = <br />
| kustantaja-alkuperäinen = [http://www.adlibris.com/fi/haku?q=K%C3%A4rsimyksen+tarkoitus/ Aikamedia]<br />
| julkaistu-alkuperäinen = 2013<br />
| ulkoasu-alkuperäinen = kovakantinen<br />
| sivumäärä-alkuperäinen = 160<br />
| isbn-alkuperäinen = 978-952-252-154-5<br />
| sarja = <br />
| edeltävä = <br />
| seuraava = <br />
}}<br />
<br />
Kärsimyksen tarkoitus on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tuo esille erilaisia näkökulmia kärsimyksen ongelmaan ja sen ratkaisuun. <br />
<br />
== Ote kirjan esipuheesta ==<br />
<br />
Kärsimys on yksi elämän ratkaisemattomista salaisuuksista, jonka edessä ihminen joutuu myöntämään ymmärryksensä rajallisuuden. Kärsimyksessä jotkut ihmiset näkevät todisteen siitä, ettei Jumalaa ole olemassa. Itse näen kärsimyksessä todisteen Jumalan rakkauden voimasta: hän ei jätä syntiinlangennutta ihmistä ulkoisesti mukavaan mutta pinnalliseen elämään.<br />
<br />
Kärsimys välittää kokemuksen Jumalan intensiivisestä rakkaudesta, joka ei jätä ihmistä elämään omassa itsekeskeisessä maailmassaan. Kärsimys virittää ihmistä ymmärtämään Kristuksen uhria Golgatalla.<br />
Ihmiset ovat kehittäneet lukuisia eri tekniikoita kamppailussaan kärsimyksen kanssa, mutta mikään niistä ei tarjoa lopullista ratkaisua kärsimyksen ongelmaan. Kärsimys saattaa nujertaa ihmisen tai lujittaa häntä. Kärsimyksellä on epäilemätön suhde rakkauteen sikäli, että maailmassa oleva kärsimys testaa ihmisen rakkauden ja halun auttaa kärsiviä.<br />
<br />
Jumalan vastaus kärsimyksen ongelmaan on Kristuksen sovitustyö: ”-- hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. --” Ihmisen pahuus toi kärsimyksen maailmaan. Pahuuden ongelman ratkaisuksi Kristus uhrasi itsensä: ”-- meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” {{rp|(Jes. 53:4-5)}}. Jumala tuli ihmiseksi ja otti kantaakseen ihmisen kivun ja tuskan, heikkouden, rikkomukset ja pahuuden. Risti kertoo rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. ”-- Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomuksen tähden. -- Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.” {{rp|(Jes. 53:8, 12)}}. <br />
<br />
== Ote kirjan johdannosta ==<br />
<br />
Moderni länsimainen kulttuuri on astunut suuria edistysaskeleita kivun ja kärsimyksen lievittämisessä. Samalla länsimainen kulttuuri on taantunut kyvyssään tukea ihmistä sellaisen vakavan kärsimyksen kohtaamisessa, johon ei ole olemassa lääketieteellistä, psykologista, sosiologista tai muuta asiantuntijaratkaisua. Tämä johtuu osin siitä, että maallistuneen kulttuurin materialistinen lähtökohta heikentää uskoa elämän tarkoitukseen. <br />
<br />
Kaikki suuret maailmankulttuurit ovat kamppailleet kärsimyksen ongelman kanssa. Ne ovat etsineet sellaista suurta kertomusta, joka antaisi ihmiselämän kärsimykselle syvemmän tarkoituksen. Taustalla on tietoisuus siitä, että ihmisen kyky kestää kärsimystä on usein sidoksissa hänen kykyynsä nähdä elämässä tarkoitusta ja mielekkyyttä. Pyrkimys etsiä elämän tarkoitusta on rakennettu jokaisen ihmisen sisimpään. <br />
<br />
Leo Tolstoi kertoo vuosikausia tuskallisesti etsineensä vastausta kysymykseen elämänsä tarkoituksesta:<br />
<br />
Minun kysymykseni − se joka ajoi minut 50-vuotiaana itsemurhan partaalle − oli mitä yksinkertaisin, se oli jokaisen ihmisen mielessä −− kysymys, jota ilman elämä ei ollut mahdollinen: ”Mitä jää siitä, mitä teen nyt ja huomenna, mitä koko elämästäni jää? Miksi minun on elettävä, miksi toivottava jotain, miksi tehtävä jotain?” Kysymyksen voi muotoilla vielä näin: ”Onko elämälläni sellainen tarkoitus, joka ei tuhoudu minua väistämättä kohtaavassa kuolemassa?” <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tolstoi, Leo | Nimeke = Tunnustuksia | Selite = Suom. Eero Balk | Julkaisija = Helsinki: Basam Books | Vuosi = 2012 | Sivu = 50-51 }}</ref><br />
<br />
Elämän tarkoituksen pohtiminen tulee entistä tärkeämmäksi ihmisen kohdatessa vakavaa kärsimystä, koska ihminen silloin joutuu etsimään voimavaroja kärsimyksen kestämiseen ja elämän jatkamiseen. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kärsimyksen kohdatessa ihmisen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan kohtaamiaan vastoinkäymisiä ja etsiä sellaisia näkökohtia, jotka toisivat hänen kokemiinsa vastoinkäymisiin mielekkyyttä. <br />
<br />
<br />
== Kirjan sisällysluettelo ==<br />
<br />
*'''Esipuhe'''<br />
*'''Johdanto''' <br />
<br />
*'''1. Kärsimys ja epäuskon kiusaus'''<br />
**1.1. Toivo herää umpikujassa<br />
**1.2. Epätoivo ja persoonallinen vastaus<br />
**1.3. Kärsimys yllättää voimallaan<br />
<br />
*'''2. Kärsimys ja lohdutus'''<br />
**2.1. Ilo kärsimysten keskellä<br />
**2.2. Kärsimyksen ja ilon monet tasot<br />
***Kärsimyksen sisältämät mahdollisuudet<br />
***Omantunnon kärsimys<br />
**2.3. Subjektiivinen ja objektiivinen kärsimys<br />
**2.4. Rakkauden järjestys<br />
***Rakkauden järjestyksen vääristyminen<br />
***Itserakkauden tuhoava kehä<br />
***Itsensä uhraava rakkaus<br />
***Läheisten ihmissuhteiden merkitys<br />
**2.5. Moraalisen eheyden puutteen aiheuttama kärsimys<br />
***Tunnustamaton synti rikkoo eheyden<br />
***Moraalisen omahyväisyyden ongelma<br />
***Yksinäisyyden helvetti<br />
**2.6. Moraalisen vääryyden uhrin kärsimys<br />
<br />
*'''3. Voiko kärsimys palvella korkeampaa tarkoitusta?'''<br />
**3.1. Kärsimys näkökulman laajentajana<br />
**3.2. Tutkimukset kärsimyksen myönteisestä merkityksestä<br />
<br />
*'''4. Yrityksiä ratkaista kärsimyksen ongelma'''<br />
**4.1. Pako nautintoon<br />
**4.2. Pako tekniikkaan<br />
**4.3. Pako ekstaattiseen mietiskelyyn<br />
**4.4. Pako itsettömyyteen<br />
**4.5. Pako hulluuteen ja rajattomuuteen<br />
**4.6. Pako itsepetokseen<br />
**4.7. Pako väkivaltaan<br />
**4.8. Inhimillisten ratkaisuyritysten rajallisuus<br />
<br />
*'''5. Usko ja kärsimys'''<br />
**5.1. Kristuksen ylösnousemuksen voima<br />
**5.2. Umpikujat ovat Jumalan mahdollisuuksia<br />
***Säröjä ihmisen itsepetokseen<br />
***Umpikujassa löytyy uusia ovia<br />
***Siunauksen ja vastoinkäymisten tasapaino<br />
**5.3. Oman pahuuden kohtaaminen<br />
***Kärsimys tienä aitouteen<br />
***Kärsimyksen kaksinaisluonne<br />
**5.4. Kiitollisuus suuntaa huomiota ulospäin<br />
**5.5. Ihmisen vapaus ja vastuu<br />
<br />
*'''6. Kolmiyhteisen Jumalan rakkaus'''<br />
**6.1. Kolmiyhteisen Jumalan epäitsekäs ilo<br />
**6.2. Jumalan armo on lahjaa<br />
**6.3. Henkilökohtaisesti koetun kärsimyksen vaikeus<br />
**6.4. Jumalan kunnia pahuuden ja kärsimyksen maailmassa<br />
**6.5. Jumala voi kääntää pahan hyväksi<br />
***Anteeksiantamus ja rakkaus<br />
***Ristin ryövärin pelastus<br />
<br />
*'''7. Kypsyminen kärsimyksen kohtaamiseen''' <br />
*'''Kirjallisuus'''<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
=== Internet ===<br />
<br />
* {{Verkkoviite | Nimeke = Reijo Telaranta: Kirja-arvostelu kirjasta ''Kärsimyksen tarkoitus'' | Osoite = http://www.reijotelaranta.fi/kirjablogi_kristilliset_kirjat/aikajarjestyksessa/tapio_puolimatka_karsimisen_tarkoitus/ | Viitattu = 22.12.2022 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }}<br />
<br />
===ApoWiki===<br />
*[[Kulttuuriset myytit]]<br />
*[[Pahan ongelma]]<br />
*[[Onko uskonnon opetus indoktrinaatiota?]]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Usko,_tiede_ja_evoluutio_(kirja)&diff=12823
Usko, tiede ja evoluutio (kirja)
2022-12-17T19:50:04Z
<p>Samuli Koivisto: Siirretty viitteet artikkelin loppuun</p>
<hr />
<div>{{Kirja-päivitys<br />
| nimi-suomi = Usko, tiede ja evoluutio<br />
| kuva = UTE-kansi.jpg<br />
| kuvateksti = <br />
| kirjailija = [[Tapio Puolimatka]]<br />
| kuvittaja-alkuperäinen = <br />
| kansitaiteilija-alkuperäinen = [http://www.mediacabinet.fi Media Cabinet Oy]<br />
| kieli = <br />
| genre = Tietokirjallisuus<br />
| kustantaja-alkuperäinen = [http://www.nettikirjakauppa.com/usko-tiede-ja-evoluutio.html Uusi tie]<br />
| julkaistu-alkuperäinen = 2008<br />
| ulkoasu-alkuperäinen = Kovakantinen<br />
| sivumäärä-alkuperäinen = 648<br />
| isbn-alkuperäinen = 978-951-619-498-4<br />
| sarja = <br />
| edeltävä = [[Usko, tiede ja Raamattu]]<br />
| seuraava = <br />
}}<br />
<br />
<br />
Teologian tohtori Sammeli Juntunen arvioi Kotimaan-lehden verkkosivuilla kirjan olevan kenties merkittävin teologinen puheenvuoro Suomessa sitten Tuomo Mannermaan teoksen [[In ipsa fide Christus adest]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Yliopistoteologia ei pääse vaikuttamaan kirkossa | Osoite = <nowiki>http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=6723&Itemid=38</nowiki> | Viitattu = 12.11.2008| Selite = | Tekijä = Jussi Rytkönen | Julkaisija = [[Kotimaa]]| Ajankohta = 29.10.2008 }} </ref>. Juntusen mukaan kirkolla ei ole varaa sivuuttaa kirjaa, sortumatta älylliseen laiskuuteen taikka luutuneisiin ennakoluuloihin.<br />
<br />
"Professori Puolimatka on kirjassaan onnistunut monipuolisesti kuvaamaan tieteen tekemisen taustalla olevia ajatusrakennelmia. Kirjassa tulee hyvin esiin se, miten uskomuksemme vaikuttavat ajatuksiimme - tiedostamme niitä tai emme. Kirja on avartavaa luettavaa tieteentekijöille ja tieteestä kiinnostuneille.”<br />
Markku Kulmala, fil. tri, fysiikan professori<br />
<br />
”Kirja osoittaa luonnontieteilijöiden yleiset väitteet "tiede ja uskonto ovat ristiriidassa" ja "tiede on välttämättä naturalistista" epäjohdonmukaisiksi, koska naturalismikin on uskonnollista. Kristillisen maailmankuvan tärkeys luonnontieteiden vallankumoukselle 1500-1700-luvuilla on monelle yllätys.”<br />
Lasse Uotila, lääket. kir. tri, kliinisen kemian dosentti. <br />
<br />
”Professori Tapio Puolimatka tekee terävän analyysin siitä, miten naturalistisen maailmankatsomuksen vartijat pyrkivät estämään asiallisen keskustelun evoluutioteorian luonnontieteellisistä perusteista. Tilanne on erikoinen, koska tieteellä ei ole - vastoin yleistä käsitystä - vastauksia elämän historiaa koskeviin suuriin kysymyksiin.”<br />
Matti Leisola, tekn.tri, bioprosessitekniikan professori<br />
<br />
”Professori Puolimatka osoittaa, että uskolla, nimenomaan kristinuskolla, on ollut sangen keskeinen sija modernin tieteen synnyssä; tilanne, joka valistuksen aikana käännettiin päälaelleen, ja näitä mielipiteitä on väsyksiin asti ja kritiikittömästi toistettu meidän päiviimme saakka, ja joka monesti on saavuttanut "virallisen totuuden" kadehditun aseman.<br />
<br />
Professori Puolimatka osoittaa filosofin terävyydellä kuinka paljon uskonnollisia ennakkokäsityksiä nykyisilläkin tieteenharjoittajilla on, ilman että nämä edes ovat tulleet tietoisiksi niistä. Puolimatka haastaa kirjassaan vallalla olevaa naturalismia ja osoittaa sen "uskonnollisen" luonteen.<br />
Lennart Saari, maat. metsät. tri, riistaeläintieteen dosentti<br />
<br />
”Puolimatka kuvaa tieteen rajoja ja rajoituksia perusteellisesti ja osuvasti uudessa teoksessaan. Suomessa julkaistaan vain vähän perusteellista ja syvällistä uskon ja tieteen suhdetta käsittelevää kirjallisuutta. Usko, tiede ja evoluutio ottaa rohkeasti kantaa vaikeisiin filosofisiin ja teologisiin kysymyksiin. Tarkkaan punnittu teksti palkitsee lukijansa aivan siitä riippumatta, onko hän kirjoittajan kanssa samaa mieltä vai ei.” <br />
Markku Ojanen, fil. tri, psykologian professori <br />
<br />
Professori Tapio Puolimatkan Usko, tiede ja evoluutio on puheenvuoro, joka kyseenalaistaa useita myyttisiä käsityksiä kehitysopin ympärillä. Evoluution osalta Puolimatka näyttää miten yksipuolista keskustelu ja tutkimus evoluution alueella on. Tiedeyhteisöllä ei ole ollut lähtökohtaisia valmiuksia myöntää teorian ongelmia. On aika etsiä ja uudelleen löytää objektiivisempaa, useista lähtökohdista lähtevää ja keskustelevaa, tieteen tekemistä. Tieteen pitäisi olla vapaa materialismin/naturalismin ennakko-oletuksista. Tämä vaatinee joillain aloilla ajatustyötä ja perustan uudelleenrakennusta, mutta nykyisessä kulttuurissamme harva asia on tätä tärkeämpi. (Enemmistöasemassa väkivaltaan ja sananvapauden rajoituksiin johtavan [[Islam]]in kasvu kulttuurissamme on kyllä myös huolestuttava asia.)<br />
<br />
Puolimatkan kirja sisältää myös paljon tieteellisiä yksityiskohtia kuten tuoreita mittauksia evoluution rajoista sekä kosmiseen hienosäätöön liittyvää aineistoa. Kirja edustaa kaiken kaikkiaan huomattavasti tarkempaa ja syvällisempää ajattelua kuin esimerkiksi Esko Valtaojan kirjat. Myös tieteellistä aineistoa käytetään enemmän ja tasapuolisemmin.<br />
<br />
Oheisissa linkeissä Usko, tiede ja evoluutio -kirjan [http://www.intelligentdesign.fi/wp-content/contrib/Usko_tiede_evoluutio_sisallys.pdf sisällysluettelo] ja [http://www.intelligentdesign.fi/wp-content/contrib/Esipuhe_Uskotiedeevoluutio.pdf esipuhe].<br />
<br />
==HY:n dosentin mielipide kirjasta==<br />
<br />
{{Tekijänoikeuksien alainen|Sammeli Juntuselle | Savonlinnan kirkkoherran ja HY:n dosentin ao. puheenvuoro on julkaistu Itä-Savo lehdessä.}}{{Suojattu|Mini}} <br />
===Entä jos luominen onkin järjellinen tosiasia?===<br />
<br />
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka on julkaissut teoksen Usko, tiede ja evoluutio (Uusi Tie, 2008). Siinä hän esittelee uusinta tieteen ja luomisen suhteesta käytyä keskustelua.<br />
<br />
Jos se on edes puoliksi totta, se tulee mullistamaan ajattelumme.<br />
Kirja haastaa naturalismin. Naturalismi on käsitys, jonka mukaan olevainen on selitettävä luonnollisten syiden avulla. Tosiasiat tapahtuvat sattuman ja luonnonlakien vaikutuksesta.<br />
Naturalismi saattaa hyväksyä Jumalan, mutta sijoittaa hänet ihmisen henkilökohtaisten arvojen joukkoon. Jumalasta tulee suloista kuorrutusta, jota lohtua kaipaava voi halutessaan sivellä tieteen löytämien faktojen päälle. Rohkea ja ennakkoluuloton yksilö ei sellaista tarvitse, vaan kohtaa maailman tieteellisesti, sellaisena kuin se oikeasti on.<br />
<br />
Naturalismi ei voi pitää paikkaansa, ei edes tieteen foorumilla. Puolimatka marssittaa 600-sivuisessa kirjassaan esiin perusteluja:<br />
<br />
Luonnontieteen 1600-luvulla tapahtuneen synnyn mahdollisti naturalismista poikkeava peruskatsomus. Sen mukaan luonnossa on järjellinen rakenne, koska sen on luonut järjellinen Luoja. Sama Luoja on luonut ihmisen kuvakseen ja antanut hänelle järjen, matematiikan ja aistit, joita kriittisesti käyttämällä luomakunnan rakenteita saattoi tutkia. Usko Luojaan on inspiroinut tiedettä. Populaari kuva tieteen synnystä vapautumisena kristillisestä teologiasta on virheellinen.<br />
Naturalismi ei ole tieteen tutkimustulos. Se on ennakkoehto, jonka perustelu tieteen kriteereillä on väkinäistä. Puolimatka penää peruskatsomusta, jonka mukaan tieteellä on järjellisyyden vuoksi oltava vapaus nähdä luonnossa luonnolliset syyt ylittävää suunnittelua, jos havainnot siihen viittaavat.<br />
<br />
Sellaista Puolimatka näkee fysikaalisissa vakioissa, jotka vaikuttivat alkuräjähdyksessä ja vaikuttavat edelleen alkeishiukkasten välissä voimissa. Ne on säädetty hämmästyttävän tarkasti juuri siten, että elämän syntyyn tarvittavat alkuaineet, tähdet ja planeetat saattoivat syntyä. Tämä viittaa vahvasti Jumalaan, vaikka asia voidaan tulkita toisinkin.<br />
<br />
Naturalistisessa evoluutioteoriassa eli darvinismissa on vakavia puutteita. Se väittää, että elämän synty ja kehitys maapallolla ovat selitettävissä luonnollisten syiden avulla. Eliöt vaikuttavat suunnitelluilta, mutta eivät sitä ole. Ne ovat syntyneet sattuman aiheuttamien geenimutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta (elinkelpoisin yksilö jäi jatkamaan sukuaan).<br />
<br />
Puolimatka haastaa tämän: Naturalistinen darvinismi ei ole kyennyt kuvaamaan tai selittämään, miten elottomasta alkumeren liemestä syntyi elollinen, DNA:ta kopioimaan kykenevä solu. Elottomassa aineessa ei ole informaatiota, jota elämässä on.<br />
<br />
Se ei kykene myöskään selittämän ns. palautumattomasti monimutkaisten elinten kehittymistä. Jo bakteerisolussa on elämän perustavimmalla tasolla toimivia monimutkaisia soluelimiä, "molekyylikoneita", jotka tarvitsevat kymmenien proteiinien samanaikaisen toiminnan.<br />
Puolimatka vetoaa biokemisti M. Behen sekä matemaatikko W. Dembskin tutkimuksiin. Näiden ns. älykkään suunnittelun teoreetikkojen mukaan ei ole järkevää olettaa, että yhdessä eliösukupolvessa tapahtuisi sattuman ja luonnonvalinnan vaikuttamina niin äärimmäisen epätodennäköisiä muutoksia.<br />
Naturalistinen darwinismi kuitenkin joutuu olettamaan tällaisia kymmenien samanaikaisten sattumien kasautumia. Palautumattomasti monimutkainen molekyylikone ei nimittäin voi syntyä osa osalta sukupolvien saatossa. Erillisinä sen osaset eivät toimisi sen enempää kuin kaasutin ilman mäntää.<br />
<br />
On siis järkevää olettaa, että elämän synnyssä ja kehityksessä on suunnitelma. Siihen on syötetty luonnolliset syyt ylittävää informaatiota.<br />
<br />
On outoa, kuinka nihkeästi suomalaiset teologit ovat suhtautuneet Puolimatkan kirjaan. Maailmalla on toki runsaasti fundamentalistista kreationismia, jonka mukaan kaikki on tapahtunut juuri niin kuin Raamattu kuvaa (esim. Luominen -niminen uusi lehti).<br />
Sellainen pitääkin todisteiden valossa hylätä. Puolimatkaa ei kuitenkaan voi tyrmätä tuohon lokeroon sysäämällä. Myöskään sellainen teologinen kritiikki, jossa luomisen väitetään olevan periaatteellisesti vain uskon asia, ei mielestäni käy. Raamatun ja kirkon perinteen mukaan Luojan teot näkyvät luomakunnassa ja niitä voi havaita myös aistien ja järjen avulla.<br />
<br />
Usko, tiede ja evoluutio -kirjan kritisoiminen on sallittua ja tarpeellista Ennen siihen ryhtymistä kirja pitää lukea huolella. Aika suureen osaan siitä kritiikistä, jota kuvittelen teologin tai arkifilosofin mieleen johtuvan, Puolimatka on jo kirjassaan vastannut.<br />
Biologit, fyysikot ja tähtitieteilijät ovat toinen juttu; noihin aloihin en ole riittävästi perehtynyt. Sen voin kuitenkin sanoa, että pelkkä Puolimatkan tyhmäksi leimaaminen ei käy. Sellaistakin Suomessa on jo ehditty yrittää. Se kertoo, kuinka vahvasti naturalismi pitää meitä pihdeissään.<br />
<br />
== Aiheesta lisää ==<br />
<br />
''Evoluutiolla voidaan viitata seuraaviin:<br />
<br />
* [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit]]<br />
* [[Evoluutioteoria]]<br />
* [[Polveutumisoppi]]<br />
<br />
Evoluutioterminologiaa on selvitetty tarkemmin artikkelissa [[evoluution määritelmä]].<br />
<br />
==Viitteet==<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
{{Evoluutio}}<br />
<br />
{{uskonnonfilosofia}}<br />
<br />
[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Kristillinen_seksuaalietiikka&diff=12822
Kristillinen seksuaalietiikka
2022-12-17T12:16:41Z
<p>Samuli Koivisto: Eipä tuota sivua enää ole Googlen välimuistissakaan</p>
<hr />
<div>Raamatun seksuaalietiikan ytimessä on ajatus, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, naiseksi ja mieheksi. Naisen ja miehen yksiavioinen ja puolisouskollinen [[avioliitto]] on filosofi '''[[Alexander Pruss]]'''in mukaan kuva Jumalan kolmiykseydestä. Vaikka nainen ja mies ovat kaksi eri persoonaa, he tulevat "yhdeksi lihaksi" avioliitossa ja heidän rakkautensa hedelmänä voi syntyä lapsi, niin että äiti-isä-lapsi kolmoissidos on periaatteessa erottamaton, aivan kuten Jumalassa on kolme persoonaa, joiden rakkauden yhteydestä muodostuu Pyhä Kolmiykseys.<br />
<br />
== Seksuaalisuuden asema ihmisyydessä ==<br />
<br />
Koska ihmisyyden ydin on siinä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, seksuaalisuus on alisteinen tälle ihmisen ydinolemukselle. Aikanamme vaikuttaa tämän kanssa ristiriitainen näkemys, jossa seksuaalinen suuntautuminen on nostettu niin keskeiseen asemaan, että siitä on tehty ihmisen identiteetin perusta. Tällä lähestymistavalla on perustansa '''Sigmund Freud'''in ajattelussa, jonka mukaan seksuaalisuus ja seksuaalinen suuntautuminen perimmältään määrittävät sen, kuka ihminen on. Tämä freudilainen käsitys pyrki korvaamaan juutalais-kristillisen käsityksen, jonka mukaan ihmisolemusta perimmältään määrittää se, että hänet on luotu Jumalan kuvaksi. Juutalais-kristillisessä näkemyksessä korostuu ihmisen vapaus ja vastuu, kun taas freudilaisessa näkökulmassa korostuu ihmisen ohjautuvuus seksuaalisten voimien ehdoilla.<br />
<br />
Kun seksuaalinen suuntautuminen määritellään ihmisen identiteetin perustaksi, hänen elämänsä perussuunnan ajatellaan määräytyvän seksuaalisten voimien vaikutuksesta ilman, että hän voi sen suuntaa oman vapaan tahtonsa pohjalta määrätä. Tämän biologisperäisen ja psykologisoivan ihmiskäsityksen varaan rakennetaan näkemys, että valtion tehtävänä on avioliittoinstituution välityksellä antaa kunnioitus ja arvokkuus ihmisen seksuaalisille suhteille ja seksuaaliselle identiteetille, veivätpä hänen viettielämänsä seksuaaliset voimat häntä mihin suuntaan tahansa. Tätä näkemystä puolustetaan huolimatta lisääntyvästä tutkimustiedosta, jonka mukaan seksuaalinen suuntautuminen ei todellisuudessa ole mikään kovin täsmällisesti määriteltävä eikä edes välttämättä pysyvä tekijä. Kun seksuaalinen suuntautuminen on määritelty synnynnäiseksi ja muuttumattomaksi tekijäksi ja sellaisena ihmisen identiteetin perustaksi, siitä on luotu myyttinen mielikuva, joka ei enää kovin hyvin vastaa todellisuutta eikä tee oikeutta ihmisen vapaudelle ja vastuulle.<br />
<br />
== Seksuaalinen suuntautuminen ==<br />
<br />
Seksuaalisen suuntautumisen yhteydessä erotetaan yleensä kolme tasoa: halu, käyttäytyminen ja identiteetti. Ihmiset voivat hallita näitä eri tasoja eri tavoilla. Identiteetin määrittely on kaikkein selkeimmin ihmisen hallittavissa. Käyttäytyminen ei seuraa suoraan haluista, koska ihminen voi toimia halujensa vastaisesti. Haluihinkin on mahdollista vaikuttaa useilla eri tavoilla, vaikka niihin vaikuttaminen voi olla pitkäaikainen ja monimutkainen prosessi. Jos ihminen vapautetaan näissä suhteissa vastuusta, hän myös menettää tietoisuuden vapaudestaan.<br />
<br />
==Esiaviollinen seksi==<br />
Raamatun mukaan seksin harrastaminen kuuluu avioliittoon ({{rp|Sananl. 5:15-19}}, {{rp|5. Moos. 22:13-30}}, {{rp|3. Moos. 20:10}}, {{rp|2. Moos. 20:14}}, {{rp|2. Moos. 22:16-17}}). Seksin säästäminen avioliittoon ehkäisee tehokkaasti sukupuolitautien leviämistä ja ei-toivottuja raskauksia. On havaittu, että esiaviollisesta seksistä pidättyminen vahvistaa avioliittoa,<ref name="BusbyCarroll2010">{{cite journal|last1=Busby|first1=Dean M.|last2=Carroll|first2=Jason S.|last3=Willoughby|first3=Brian J.|title=Compatibility or restraint? The effects of sexual timing on marriage relationships.|journal=Journal of Family Psychology|volume=24|issue=6|year=2010|pages=766–774|issn=1939-1293|doi=10.1037/a0021690}}</ref>{{,}}<ref name="tohtori">"Älä hyppää heti sänkyyn - vahvistat avioliittoa", Johanna Rytkönen, Tohtori.fi, 15.01.2011, Viitattu 9.1.2016</ref> mikä saattaa selittyä sillä, että "seksin aloittaminen suhteen alkuvaiheessa saattaa johtaa siihen, että ihmiset ikään kuin liukuvat suhteeseen sen sijaan, että pohtisivat suhteen aloittamista syvällisemmin"<ref name="tohtori"/>, jolloin esiaviollinen seksi lähentää suhteen osapuolia toisiinsa liian aikaisin verrattuna Raamatun mukaan toimimiseen eli seksin säästämiseen avioliittoon. Lisäksi voidaan olettaa, että seksin säästäminen avioliittoon edistää uskollisuutta parisuhteessa, sillä seksin avioliittoon säästävällä henkilöillä on keskimäärin vähemmän<ref>Tällainen henkilö on saattanut harrastaa seksiä mahdollisissa aiemmissa avioliitoissaan.</ref> seksikokemuksia kuin muilla, mikä ehkäisee<ref>Kun kokemusta muista seksikumppaneista ei ole, seksiä nykyisen kumppanin kanssa ei voi verrata seksiin aiempien kumppaneiden kanssa, jolloin on korkeampi kynnys käydä vieraissa. Voidaan olettaa, että tämä toimii vastaavasti myös niin, että mitä vähemmän aiempia seksikokemuksia on, sitä korkeampi on kynnys pettää.</ref> pettämistä varsinkin silloin, kun aviopuolisoiden seksielämässä on ongelmia.<br />
<br />
==Avoliitto==<br />
Avoliittoa ei voida pitää kristillisenä parisuhteen muotona, sillä siihen tyypillisesti kuuluu esiaviollinen seksi tai ainakin se on omiaan houkuttelemaan tämän harrastamiseen. Suomessa tapahtuu avoeroja vuosittain kahdesta kolmeen kertaan enemmän kuin avioeroja, vaikka avioliitossa elää moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin avoliitossa.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-5823999 Avoparit eroavat aviopareja yleisemmin], YLE uutiset, 25.2.2008 klo 9:13, Viitattu 11.5.2017.</ref><br />
<br />
==Homoseksuaalisuus==<br />
{{Pääartikkeli|[[Homoseksuaalisuus]]}}<br />
<br />
==Katso myös==<br />
===ApologetiikkaWiki===<br />
* [[Sukupuolietiikka]]<br />
<br />
==Viitteet==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
{{Seksuaalietiikka}}<br />
<br />
[[Luokka:Seksuaalietiikka]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Kreationismi&diff=12821
Kreationismi
2022-12-17T12:10:31Z
<p>Samuli Koivisto: /* Äskettäisluomisnäkemys */ nämäkin englanninkielisiä sivuja</p>
<hr />
<div><!--{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}<br />
--><br />
'''"Kreationismi"''' on yleisnimitys käsityksille, joiden mukaan havaintotodellisuus ([[wp:maailmankaikkeus|kaikkeus]] ja sen elolliset olennot) ovat olemassa tarkoituksellisesti luotuina<ref>Luominen tarkoittaa "kutsumista olemattomuudesta olemaan" eli sellaisen todellisuuden osan tai ilmiön aikaansaamista, jonka olemassaolo on radikaalissa epäjatkuvuussuhteessa ilman tai ennen luomista vallinneeseen tilanteeseen, jossa sittemmin luomisen tuloksena olemassaolonsa saanutta oliota tai ilmiötä ei lainkaan ollut olemassa, ei liioin kausaalisia edellytyksiä sen ilmaantumiselle.</ref>.<br />
<!-- on luotu luomistapahtumassa, tyypillisesti luomisviikon kuluessa. – Kas, kun ei sanottu: "on luotu luojan luomina luomisteoilla luomistapahtumassa, tyypillisesti luomisviikon kuluessa" ;-) --><br />
<br />
Kreationismi-sanaa käytetään sekä laajassa että suppeassa merkityksessä:<br />
<br />
* ''Laajassa''<!--harvinaisemmassa--> merkityksessä kreationismi on käsitys, jonka mukaan Jumala on luonut maailman.<!--Tässä merkityksessä useimmat uskonnot ovat kreationistisia.--> Suurin<ref>tai ainakin hyvin suuri</ref> osa modernin luonnontieteen <!--metodin -- Sellaista ei toisten artikkeliemme mukaan itse asiassa oikeastaan ole olemassakaan. --> perustajista ja edistäjistä (esim. '''[[wp:Francis Bacon|Bacon]]''', '''[[wp:Galileo Galilei|Galilei]]''', '''[[wp:Isaac Newton|Newton]]''', '''[[wp:|Leibniz]]''', '''[[Pascal]]''', '''[[wp:Michael Faraday|Faraday]]''' ja '''[[wp:James Clerk Maxwell|Maxwell]]''') olivat ainakin tässä laajassa merkityksessä kreationisteja.<br />
<br />
* ''Suppeassa'' merkityksessä kreationismi on sellainen luomisopillinen käsitys, joka käyttää Raamatun luomiskertomusta<ref>1. Mooseksen kirjan alkulukuja</ref> historiallisena lähteenä siitä, miten luominen on tapahtunut. Raamatun antamaa informaatiota käytetään tällöin lähtökohtana tieteellisten mallien rakentamiseksi<!-- eliöiden synnylle ja muille --> kulloinkin tutkittaville ilmiöille. Tämän käsityksen mukaan Raamatun luomiskertomus on selväsanainen ilmoitus Jumalan luomistöistä ja sellaisena myös luonnontieteellisesti ja historiallisesti luotettava<ref>kuvaustarkkuutensa rajoissa oikea ja täsmällinen</ref> kuvaus maailman synnystä. Kreationismin kannattajat kohdistavat arvostelunsa [[evoluutioteoria|biologisten lajien tarkoituksettoman synnyn]] lisäksi myös tarkoituksettomaan elämän syntyyn ([[kemiallinen evoluutio]]), naturalistisesti ymmärrettyyn [[alkuräjähdys]]teoriaan ja näihin liittyvään koulu- ja korkeakouluopetukseen.<br />
<br />
Tämä artikkeli käsittelee enimmäkseen jälkimmäisen, suppean määritelmän mukaista kreationismia. Jos jossain kohdin tarkoitetaan muuta kuin suppeaa käsitettä, asiasta mainitaan erikseen.<!-- Toivottavasti tästä sitoumuksesta pidetään kiinni artikkelia editoitaessa. --><br />
<br />
== Kreationismiin liittyvä rajanvetoväittely ==<br />
<br />
Monet [[naturalismi|naturalistit]] väittävät kreationismia [[wp:näennäistiede|näennäistieteeksi]]. Väitettä tuetaan lähinnä sillä, että kreationismi pitää yhtenä lähtökohtanaan uskonnollista tekstiä. "Osin kreationismin lähtökohta on siis [[uskonto|uskonnollinen]], osin tieteellinen." Syytös perustuu näin ollen asiantuntemattomaan oletukseen toimivan [[rajanvetokriteeri]]n olemassaolosta. Ilman toimivaa rajanvetokriteeriä koko pseudotiede-käsite menettää varsinaisen merkityksensä ja sitä käyttävä väittely pohjimmaisen mielekkyytensä.<br />
<br />
Syvemmässä analyysissä "uskonnollisen" ja "tieteellisen" ero ei näet ole mitenkään selvä. Sama osittaisuskonnollisuussyyte voidaankin esittää myös metodiseen naturalismiin perustuvaa tiedettä kohtaan, koska siinäkin edeltä ja empiirisestä aineistosta riippumatta rajoitetaan mahdollisia tieteellisiä selityksiä vain naturalistisiin. Metodiseen naturalismiin sitoutuva tiede on siis yhtä lailla uskonnollisesti sitoutunutta, uskonto vain on siinä tapauksessa erilainen.<br />
<br />
== Luomiskannan empiirisiä perusteluja ==<br />
<br />
Kreationismi on tuoreessa länsimaisessa aatehistoriassa ennen muuta naturalismin kanssa kilpaileva käsitys, joten sen argumentaatiokin pyrkii olennaisesti osoittamaan naturalistisen luonnontieteen ulottuvilla olevien alkuperäselitysyritysten hataruuden. Tämä on nähtävissä vastavetona naturalistien omalle argumentaatiopropagandalle, jonka mukaan "Jumalaa ei tarvita mihinkään, sillä kaikelle on luonnollinen selitys". Tätä naturalistisen uskonopin perusväittämää vastaan '''kreationistit'''<ref>kreationismin (julkiset) kannattajat ja puolestapuhujat</ref> esittävät oman perusväittämänsä: "Jumala on ilmoittanut itsensä luomisessa sillä tavoin, että kaikki yritykset selittää näkyvää luomakuntaa kattavasti<ref>tarkasti yksityiskohtia myöten sekä kokonaisuutena että osakokonaisuuksina</ref> tunnustamatta sen syntyneen Jumalan voimasta ja viisaudesta johtavat lopulta väistämättä [[AW:S#fiasko|fiaskoon]]."<br />
<br />
=== Luomistieteellisen tutkimuksen luonteesta ===<br />
<br />
Naturalistisen ja kreationistisen tieteen välisen kilpailuasetelman oikeaksi ymmärtämiseksi on tärkeää erottaa toisistaan yhtäältä ''luonnontieteelliset havainnot'' ja toisaalta ''tehtyjen havaintojen selitysmallit''<ref>luonnontieteelliset käsitteet, hypoteesit ja teoriat</ref>. Kreationistinen luonnontiede ottaa lähtökohdikseen kaikki toistokokein varmistetut mittaustulokset mutta käyttää niiden selittämisessä<ref>metodologisen naturalismin sijasta</ref> omien perususkomuksiensa kanssa yhteensopivia hypoteeseja, teorioita ja laskennallisia malleja.<ref>Tavoitteena ei siis suinkaan ole [[Huuhaa-palkinto_2008#Skepsiksen_ongelmalliset_perustelut|"kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin"]] vaan huolellisesti dokumentoitu ja julkiselle kritiikille altistettu naturalistisen perususkomuksellisuuden aiheuttamien ajatusvääristymien ja niihin perustuvien virhetulkintojen oikaiseminen, [[Huuhaa-palkinto_2008#Skepsiksen_ongelmalliset_perustelut|"jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle"]].</ref><br />
<br />
Kreationistiset luonnontutkijat ovat kehittäneet ja kehittelevät edelleen vaihtoehtoisia havaintojen selitysmalleja. Kyseessä ei siis ole jonkin yhden muuttumattoman teorian opettelu vaan ajan mittaan edistyvä tutkimus, johon liittyy kilpailevien ja toisiaan täydentävien selitysten ja teorioiden esittäminen ja testaaminen. Selvää on, että luomistieteilijöiden piirissä myös julkisrahoitteisessa tiedeyhteisössä vallitsevat, oman tutkimusalan kannalta relevantit naturalistiset teoriat tunnetaan<ref>ja niiden käyttökelpoisia aineksia voidaan hyödyntää luomistutkimuksessa</ref>, niitä vain ei pidetä vakuuttavina ja halutaan siksi kehittää parempaa vaihtoehtoa.<br />
<br />
=== Teleologinen argumentti ===<br />
<br />
Sekä laajasti että suppeasti ymmärretyn kreationismin mukaan esimerkiksi eläinten monimutkaisuus todistaa älyllisen luojan olemassaolosta. Kysymyksessä on niin sanottu [[teleologinen todistus|luonnon järjestyksen jumalatodistus]], jota on käytetty luomisnäkemyksen puolustamisessa jo ennen [[evoluutioteorian historia|Darwinin teorian]] syntyä.<br />
<br />
=== Biodiversiteetin historiaan liittyvät näkemykset ===<br />
<br />
Kehitysoppia vastustavat kreationistit eivät useinkaan pidä totena kokonaan uusien [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] vähittäistä kehittymistä, makroevoluutiota; sen sijaan nykyisten lajien populaatioiden muuntelua, josta on empiiristä näyttöä, ei tietenkään kiistetä<ref>Kreationistisesta näkökulmasta ei kuitenkaan ole juuri mielekästä kutsua tällaista muuntelua "evoluutioksi" tai edes "mikroevoluutioksi"; tällainen terminologiahan on kehitys- eikä luomisteoreettista. Sen sijaan sitä voi nimittää juuri "muunteluksi", "sopeutumiseksi", "erikoistumiseksi" tms. Onkin syytä huomata, että jonkin havaitun ilmiön myöntäminen todeksi on eri asia kuin sen nimittäminen tutuksi käyneellä sanalla; vastaavasti käytetyn sanan vaihtamisen ei tarvitse tarkoittaa itse ilmiön peittely-yritystä, vaan se voi päinvastoin olla seurausta pyrkimyksestä ilmaista havaintojen todellinen sisältö ja merkitys mahdollisimman selkeästi ja täsmällisesti.</ref>. Ajatuksena on siis, että Jumala on luonut erilaiset "peruselämänmuodot" alussa valmiina, eikä uusia ole sittemmin syntynyt<ref>koska Jumalan luomistyö on päättynyt eivätkä luonnolliset prosessit kykene luovuuteen</ref>. Luodut elämänmuodot ovat kuitenkin olleet alun perin sopeutumis- ja muuntautumiskykyisiä, joten elinolosuhteiden muutokset ovat johtaneet myös uusien eliölajien erikoistumiseen alkuperäisten elämänmuotojen muuntelumahdollisuuksien puitteissa.<br />
<br />
=== Ajoituksiin liittyvä argumentaatio ===<br />
<br />
Kulttuurista valta-asemaa länsimaissa toistaiseksi nauttivan naturalistisen tieteen mukainen kosmologia ja geologia edellyttävät maapallolle ja sen biosfäärille vuosimiljoonien ja -miljardienkin mittaista kehityshistoriaa<ref>Luonnollisten prosessien rajallisen selitysvoiman huomioonottaen tämä aikapaljouden tarve ei ole mitenkään yllättävää.</ref>. Raamatun kronologiaan sitoutuva tiede näkee aikaa olleen kertaluokkia vähemmän<ref>kirjaimellisimmillaan alle 10 000 vuotta</ref> ja vastustaa siksi naturalistisen tieteen käsitystä maankuoren kehityksestä<!-- ja maaperän rakenteesta – viite tähän?--> sekä tarjoaa Raamatun kuvaamaan vedenpaisumukseen olennaisesti perustuvan teorian sen pintakerrosten syntytavasta; tämä '''äskettäisluomisnäkemys''' tunnetaan englanniksi nimityksellä ''Young Earth Creationism'' (''YEC'', "nuoren Maan kreationismi").<br />
<br />
Perustellessaan havaintojen yhteensopivuutta perususkomustensa kanssa kreationistit vetoavat muun muassa laskelmiinsa [[eroosio]]nopeuksista<ref>joiden mukaan naturalistien satojenkin vuosimiljoonien ikäisiksi ajoittamat kerrostumat olisivat siinä ajassa jo montakin kertaa ehtineet huuhtoutua mereen</ref> ja radioaktiivisten [[isotooppi]]en suhteista<ref>jotka joissain tapauksissa sopivat paremmin yhteen lyhyen kuin pitkän historian kanssa</ref>. On myös esitetty kreationistisia kosmologisia malleja, joiden mukaan tähdistä tuleva valo on todella ehtinytkin [[suhteellisuusteoria|suhteellisuusteoreettisen]] aikavääristymän ansiosta matkata miljardeja vuosia,<ref>samaan aikaan kun maan pinnalla on kulunut vain vähän aikaa; tämä edellyttää luomiseen liittyneen erityistä taivaanavaruuden hypernopeaa laajentamista, mikä taas sopii hyvin yhteen tiettyjen raamatunkohtien kanssa (myös naturalistiset kosmologiat sitä paitsi sisältävät ajatuksen siitä, että alussa on ollut erilaista kuin nykyään ja varhaisessa vaiheessa tapahtunut sellaista, mitä ei enää tapahdu)</ref> joten astronomian miljardit valovuodet ja kaukaiset [[supernova|tähtiräjähdykset]] eivät ole ratkaisematon ongelma äskettäisluomisopinkaan kannattajille<ref>eikä näiden siis tarvitse enää vedota näkemykseen, jonka mukaan tähdistä tuleva valo olisi luotu valmiiksi matkalla maapallolle tai valonnopeus olisi luomisen jälkeen romahtanut</ref>.<br />
<br />
On myös kreationisteja, jotka kannattavat käsitystä vanhasta maapallosta; tämä '''muinaisluomisnäkemys''' tunnetaan englanniksi nimellä ''Old Earth Creationism'' (''OEC'', "vanhan Maan kreationismi").<br />
<br />
== Kreationismin päähaarat ==<br />
<br />
Kuten evoluutioteorian eri suuntausten lajittelemiseksi, myös kreationismin eri lajien luokittelemiseksi on tehty useita yrityksiä. Vakiintunein niistä lienee jo edellä todettu jako kahteen sen perusteella, mitä maapallon geologisen historian keston suuruusluokasta ajatellaan.<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|-<br />
!{{hl2}} | Kreationismiin<ref>suppean tulkinnan mukaan</ref> luettavat näkemykset<br />
!{{hl2}} | '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]'''<ref name = "nMk">eli "nuoren Maan kreationismi"</ref><br />
!{{hl2}} | '''[[Muinaisluomisnäkemys]]'''<ref name = "vMk">eli "vanhan Maan kreationismi"</ref><br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Ihminen'''<br />
| Jumalan kuvakseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti: '''Aatami''' ja '''Eeva''' luotu erikseen, enintään noin 10.000 vuotta sitten. Historiallinen syntiinlankeemus.<br />
| Jumalan luoma noin 100.000 – 20.000 vuotta sitten. Aatami ja Eeva luotu erikseen.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Biologiset lajit'''<br />
| <!-- Ei pidä makroevoluutiota uskottavana. -->Kieltää uusien [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] synnyn<!--([[wp:makroevoluutio]])-->, muuntelusta empiiristä näyttöä: Alkuperäislajit eli heprealaisittain ''baramini''t, joiden mahdollisia nykybiologisia vastineita perusryhmät ovat, ovat Jumalan alussa<ref>luomisviikon aikana</ref> luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan (niin sanottu [[wp:mikroevoluutio|mikroevoluutio]]), sen sijaan rajoittamaton [[wp:makroevoluutio|makroevoluutio]] ei ole uskottava.<br />
| Tyypillisesti ei kannata [[wp:makroevoluutio|makroevoluutio]]teoriaa (uusien elinten tai muun laadullisesti uuden synty), mutta hyväksyy [[wp:mikroevoluutio|mikroevoluutio]]n (muuntelu lajien / [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] sisällä). Tyypillisesti "pätkittäinen" luominen sopivina pidettyinä ajankohtina. Ei yksittäistä yhteistä esivanhempaa.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Maapallo'''<br />
| Ei hyväksy miljardien vuosien [[wp:Iänmääritys|ikää]]: maapallo ja aurinkokunta alle 40.000 vuoden ikäisiä, tyypillisesti noin 10.000 vuotta; maan pinta maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.<br />
| Pitää maapallon suurta ikää luotettavana: 4,3 miljardia vuotta. Tyypillisesti paikallinen Nooan tulva.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Kaikkeus'''<br />
| Saattaa hyväksyä miljardien vuosien [[wp:Iänmääritys|iän]] kaikkeuden meistä etäisille osille, mikäli käytetään yleistä suhteellisuusteoriaa ja [[aikadilataatio]]ta maapallolla ([[John Hartnettin kosmologinen malli|'''Hartnett'''in]] ja '''Humphreys'''in<ref>http://luominen.fi/tahtien-etaisyys-ja-aika</ref> kosmologiat).<ref>Mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa maapallon paikallisikää huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on siis avoin ja kiinnostava tutkimusongelma, johon on jo saatu lupaavia teorioita ja niiden mukaisia, keskenään kilpailevia matemaattisia YEC-malleja; maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" ikä ei siis ole etukäteen lukkoon lyöty eikä luomisen "äskettäisyys" ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref><br />
| 17–14 miljardia vuotta.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Perusteoksia muiden muassa'''<br />
| '''Morris''' & '''Whitcomb''': ''The Genesis Flood'', 1961<br />
| '''Ross''': ''The Creator and the Cosmos'', 1993<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Tunnettuja edustajia kirkkohistoriassa'''<br />
| '''Origenes''', '''Augustinus''', '''Tuomas Akvinolainen''', '''Luther''', '''Calvin''' <ref>lähde: http://www.patheos.com/Resources/Additional-Resources/BioLogos-and-Theistic-Evolution-William-Dembski-04-27-2011?offset=3&max=1; siinä '''William Dembski''', joka ei itse pitäydy äskettäisluomisnäkemykseen, toteaa kirkkohistoriasta mm. seuraavan: "''For the details, see chapter five of my book '''[http://www.amazon.de/End-Christianity-Finding-Good-World/dp/0805427430/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1307807616&sr=1-1 The End of Christianity]''', where I show that the young-earth position was universally accepted by Christians through the Reformation (yes, Luther and Calvin were also young-earth creationists).''"</ref><br />
| <br />
|}<br />
<!--<br />
=== Äskettäisluomisnäkemys<ref name = "nMk" /> ===<br />
<br />
{{pääartikkeli|[[Nuoren Maan kreationismi]]}}<br />
<br />
=== Muinaisluomisnäkemys<ref name = "vMk" /> ===<br />
--><br />
== Luomisopin ja kreationismin historiaa ==<br />
<br />
<!-- Luomisopin ajatus lähinnä Vanhan testamentin luomista käsitteleviin kohtiin. - Elliptinen virke, teologisesti epämääräinen ja/tai kyseenalainen (vrt. Joh.1:1-3,10) ja aiemmin sanottuun nähden sitä paitsi tautologinen.-->Kristillinen luomisoppi perustuu luomista käsitteleviin Raamatun kohtiin; luomistapahtumia kuvataan systemaattisesti heti Raamatun alussa (1.Moos.1-2), mutta viittauksia siihen on monia muitakin sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella aina Ilmestyskirjaa myöten. Raamatusta ja yleisistä historiatiedoista saatu informaatio on johtanut useat teologit<ref>ja muidenkin alojen edustajat</ref> laskemaan luomisen ajankohtaa; näistä tunnetuin nimi on meillä ehkä '''Martti Luther''' ja anglosaksisessa maailmassa [[wp:James Ussher|James Ussher]].<br />
<br />
=== Luomiskertomuksen tulkintahistoriasta ===<br />
<br />
Aikojen saatossa Raamatun luomiskertomuksesta on esitetty erilaisia tulkintoja. "Lapsenomaisesti lukien" se on aina sanonut olennaisesti samaa kuin nykyaikaisen äskettäisluomisnäkemyksen mukainen tulkinta, mutta oppineita kuvaannollistuksia on esiintynyt jo vanhalla ajalla. Vaikka sekä juutalaisuuteen että kristinuskoon on aina kuulunut konkreettinen kreationismi laajassa merkityksessä, niin luomiskertomuksen yksityiskohtien tulkintahistoria on näin ollen varsin kirjava.<br />
<br />
=== Uskonpuhdistus ===<br />
<br />
Osana uskonpuhdistukselle keskeistä raamattuperiaatetta Luther puuttui Raamatun oman merkityksen alleen peittäneeseen ajan saatossa rönsyilleitten selitysten vyyhteen myös luomiskertomuksen osalta ja opetti johdonmukaisesti Raamatun luomiskertomuksen kirjaimellista, historiallista tulkintaa<ref>Ainoastaan tällä tavoin, omilla ehdoillaan ymmärrettynä Raamattu voi toimia luterilaisen tunnustuksen edellyttämällä tavalla "kaikkien oppien ja opettajien tuomarina" – kuvaannollistajat taas kiilaavat selityksineen tekstin ja lukijan väliin vedoten Raamatun arvovallan sijasta omaan oppineisuuteensa ja kaunopuheisuuteensa sekä kuulijoidensa esiymmärrykseen.</ref> ja erityisesti myös totesi<ref>ehkä isänsä kaivostoiminnasta tietämiensä</ref> fossiilien olevan Nooan tulvassa hautautuneita eliöitä. Hän laski Raamatun antamasta informaatiosta myös maailman luomisen ajankohdan, ja tämän esimerkin mukaan vastaavia laskelmia tekivät seuranneina vuosisatoina monet muutkin, mm. [[wp:Johannes Kepler|Johannes Kepler]] sekä em. Ussher. [[Isaac Newton]]kin pitäytyi tähän aikajänteeseen ja harkitsi mahdollisuuksia perustella sitä myös empiiristen menetelmien avulla.<br />
<br />
=== Järkeis- ja tunteisoppien nousu kulttuurissa ja teologiassa ===<br />
<br />
Tämä yhtenäinen protestanttinen traditio kuitenkin lähestulkoon katkesi Raamatun jouduttua 1700–1800-luvuilla kulttuuristen hyökkäysten kohteeksi länsimaissa. "Valistuksen aika" asetti ihmisjärjen Raamatun yläpuolelle kaiken tuomariksi, ja nouseva liberaaliteologia turhensi voimiensa takaa Raamatun auktoriteettia kaikissa kysymyksissä. "Valistuksen" puisevuuteen kyllääntynyt romantiikan aika taas korosti tunnetta ja väheksyi tosiasioita suosien niiden sijasta mielikuvitusta kiihottavaa tarinointia. Luonnontieteiden menestystä käytettiin ihmisen itseriittoisuuden ja omavaltaisuuden keppihevosena ja yli-ihmishaaveita kehiteltiin. Raamatun tarkka tutkiminen totuuden löytämiseksi ja ajattelun ojentamiseksi sen mukaan ei ollut ollenkaan muodikasta; pietismin nousun myötä huomio kääntyi raamattuteologiassakin objektiivisesta<ref>"Mitä tämä raamatunkohta merkitsee?"<br />"Mitä Raamattu opettaa Jeesuksen olemuksesta?"<br />"Mitä Jeesus on tehnyt puolestani?"</ref> subjektiiviseen<ref>"Mitä tämä raamatunkohta ''sinulle/minulle'' merkitsee?"<br />"Millainen suhde ''sinulla/minulla'' on Jeesukseen?"<br />"Mitä ''minä olen tehnyt / aion tehdä'' Jeesuksen puolesta?"</ref>. Uskonpuhdistuksen myötä jo kertaalleen Raamattuun ankkuroitunut länsimainen historiakäsitys lähtikin tässä vaiheessa varsin kevytkenkäisesti geologisen uniformitarianismin ja darvinistisen evolutionismin myötä keksittyjen esihistoriallisten vuosimiljoonien peukalokyytiläiseksi.<ref>Muutoksen havaitsee mm. ''Encyclopedia Britannica''n sisältöhistoriasta: tietyssä vaiheessa raamatullinen aines vaihtuu naturalistiseen.</ref><br />
<br />
=== Tieteellisen kreationismin synty ===<br />
<br />
Näin ollen äskettäisluomisnäkemyksen viimeisten 50 vuoden kuluessa toteutunut uusi esiinnousu on voitu kokea ikään kuin uudeksi ja oudoksi asiaksi.<ref>Tähän ovat olleet vaikuttamassa myös monet enemmän tai vähemmän liberaalit kirkolliset tahot, jotka omaan arvovaltaansa vedoten ovat pyrkineet levittämään mielikuvaa, että heidän kauttaan puhuva "korkeampi teologia" tai "kirkkaampi hengellisyys" olisi löytänyt Raamatun luomiskertomuksen takaa jonkinlaisen vuosimiljardiset kehitysprosessit oikeiksi tai vähintäänkin mahdollisiksi osoittavan syvemmän ja aidomman, tavallisilta kuolevaisilta salatun merkityksen ja että tekstin yksityiskohdat vakavasti ottavat "literalistit" olisivat siksi jonkinmoisia "onnettomia tunareita"; missä tällainen vaikutelma lieneekin saatu syntymään, se yhtä kaikki on perimmältään pelkkää hämäystä: heprealaisen alkutekstin tuntijat, niin liberaalit kuin konservatiivitkin, käsittävät sen alun perin tarkoitetun otettavaksi kirjaimellisena historian tapahtumien kuvauksena.</ref> Modernin luomistieteen syntyyn keskeisesti vaikuttaneisiin tekijöihin ja kulttuurisesti kaikkien aikojen merkittävimpiin kreationistisiin teoksiin kuuluu äskettäisluomisnäkemystä edustava, Nooan tulvan<ref>eli Raamatun vedenpaisumuskertomuksen</ref> konkreettista historiallisuutta puolustava ja sen avulla empiirisiä havaintoja selittävä '''Morris'''in ja '''Whitcomb'''in kirja ''The Genesis Flood'' (1961). Teos yhdistää kirjaimellisen raamatunselityksen luonnontieteellisiin havaintoihin ja moderneihin tutkimusmenetelmiin niin vakuuttavasti, että siitä tuli lähtölaukaus nykyaikaisen kreationismin suuntauksille.<br />
<br />
Kirjoittajien<ref>jo Newtonilla ollut</ref> halu perustella Raamatun antamaa informaatiota myös modernein kvantitatiivisin menetelmin saaduilla empiirisillä tuloksilla ja sen mukainen eksakteista luonnontieteistä ja insinööritieteistä tuttu jämpti ote tutkimuskohteisiin ja argumentointiin olivat perusteina, kun tätä uutta avausta ja sen inspiroimaa jatkotutkimusta ryhdyttiin kutsumaan<ref>osittain erotuksena "tavallisesta" (synagogan ja kirkon) luomisuskosta</ref> '''tieteelliseksi kreationismiksi''' (engl. ''scientific creationism'') ja sen mukaisista lähtökohdista tehtyä luonnontutkimusta '''luomistieteeksi''' (engl. ''creation science'').<br />
<br />
=== Äskettäisluomisnäkemystä edustavat järjestöt ===<br />
<br />
Tieteellisen kreationismin esiinmarssi osoittautui saamastaan vastustuksesta huolimatta kulttuurisesti hedelmälliseksi:<br />
<br />
Pian ''The Genesis Flood'' -teoksen ilmestymisen jälkeen Morris ja '''Gish''' perustivat [http://www.icr.org ''Institute for Creation Research'' (''ICR'')] -järjestön.<br />
<br />
Tämän jälkeen saivat alkunsa ''Answers in Genesis'' (''AIG'') -järjestö sekä ''Creation Research Society'' -tutkimusyhteisö, jolla on oma julkaisusarja: ''Creation Research Quarterly''.<br />
<br />
Myöhemmin ''Answers in Genesis'' -järjestöstä erkani vielä [http://creation.com ''Creation Ministries International''] tutkimuksellisemman painotuksensa vuoksi omaksi organisaatiokseen.<br />
<br />
Vaikka tieteellisen naturalismin kulttuurihegemonian vuoksi kaikki luomistieteellinen työ on tehtävä joko yksityisen rahoituksen turvin tai vapaa-ajan "harrastuksena", sekä teoreettinen että empiirinen tutkimus- ja sen tulosten julkaisutoiminta näiden eri järjestöjen piirissä on edelleen vilkasta.<br />
<br />
=== Muinaisluomisnäkemys nousee toiseksi vaihtoehdoksi ===<br />
<br />
Kuten todettu, Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkuluvuista on jo vanhalta ajalta<ref>ainakin Origeneesta ja kirkkoisä Augustinuksesta</ref> lähtien esitetty sellaisiakin tulkintoja, joiden mukaan luomispäivät eivät olisi olleet (läheskään) tavallisia 24 tunnin vuorokausia.<ref>Tämän linjan Luther ja uskonpuhdistuksen valtauoma siis 1500-luvulla päättävästi hylkäsi.</ref> Raamatun alkulukujen ja muiden luomiseen liittyvien kohtien tämäntyyppistä tulkintaa seuraavan tieteellisen mallin esitti '''Hugh Ross''' v. 1993 kirjassaan ''The Creator and the Cosmos''. Tämä ei ollut ensimmäinen sensuuntainen moderni yritys mutta osoittautui kulttuurisesti edeltäjiään menestyksekkäämmäksi, niin että siitä sai alkunsa eräänlainen tieteellisen kreationismin toinen päähaara.<ref>Äskettäisluomisnäkemys on kuitenkin yhä (suppeasti ymmärretyn) kreationismin valtavirta. Kuvaannollisen tulkinnan varaan rakentavassa kreationismissa on perustavana ongelmana se, kenen ja millaiselle kuvaannolliselle tulkinnalle ideologinen johtoasema olisi tunnustettava. Vaarana on "mukavuusideologia", joka olennaisesti pyrkii minimoimaan naturalistisen järkeilyn tuottamien mallien kohtaamisen kristitylle aiheuttamaa kognitiivista dissonanssia turvautumalla aina jälkikäteen "riittävän joustavaan raamatuntulkintaan". Tällainen asenne ei tuota aitoja tutkimusherätteitä eikä siis uraauurtavaa luonnontieteellistä tutkimustakaan, ja sitä voineekin pitää kreationismin ja [[AW:S#teistinen evolutionismi|teistisen evolutionismin]] väliin sijoittuvana ideologisena sekamuotona pikemmin kuin (suppean määritelmän mukaisesti) Raamatun konkreettisesta tekstistä sisältöään ammentavana aitona kreationismina.</ref><br />
<br />
== Kreationismin ja evolutionismin historia ja nykytila Suomessa ==<br />
<br />
Laajassa merkityksessä kreationismin historia alkaa Suomessa viimeistään kristinuskon tulosta maahamme tuhatkunta vuotta sitten ja suppeassa merkityksessä vastaavasti viimeistään 1500-luvun luterilaisesta uskonpuhdistuksesta. Evoluutioteorialla on tietenkin täälläkin paljon lyhyempi, n. 150-vuotinen historia.<br />
<br />
=== Evoluutioteoria rantautuu Suomeen 1800-luvun lopulla ===<br />
<br />
Suomessa [[evoluutioteoria]]a esiteltiin ensimmäistä kertaa [[wp:Suomen Tiedeseura|Suomen Tiedeseura]]n 25-vuotisjuhlakokouksessa vuonna 1864, jolloin Suomeen tuotiin Haeckelin valheellisiin perusteluihin ([[rekapitulaatioteoria|väärennetyt sikiökuvat]], monerat) ripustautunutta makroevoluutioteoriaa. Eläintieteen professori [[wp:Fredrik Wilhelm Mäklin|Fredrik Wilhelm Mäklin]] ei antanut arvoa evoluutioteorialle,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = <nowiki>http://www.control.hut.fi/Hyotyniemi/Publications/03_ipmm/03_ipmm.pps</nowiki>| Nimeke = IPMM’03: Complexity and Emergence: Towards a ”New Science” of Industrial Automation. | Tekijä = Hyötyniemi, Heikki| Tiedostomuoto = | Selite = ppt | Julkaisu = | Ajankohta = 18.-23.5.2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.8.2007| Kieli = }}</ref>, ja "Tiedeseuran ystävät" laativat vastalauseen [[wp:Helsingfors Dagblad|Helsingfors Dagblad]]iin. [[wp:Nils Nordenskjöld|Nils Nordenskjöld]] sen sijaan kirjoitti Darwinin teorian puolesta ''[[wp:Litterär Tidskrift|Litterär Tidskrift]]''issä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = <nowiki>http://www.cs.helsinki.fi/u/esahytti/wordtyo.doc</nowiki> | Nimeke = Evoluutio.| Tekijä = Hytti, Esa| Tiedostomuoto = | Selite = doc| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><br />
<br />
Vuonna 1889 käytiin kuuluisa ”uskonsota Jyväskylässä”. Tuolloin [[wp:Eero Erkko|Eero Erkon]] toimittama ''Keski-Suomi'' nimittäin aloitti ''Ihmiskunnan lapsuuden ajoilta'' -otsikoidun kirjoitussarjan, ja tämä käynnisti kiivaan keskustelun, jonka yhteydessä evoluutioteoriaa puolustivat Kuopiosta käsin [[wp:Minna Canth|Minna Canth]] ja [[wp:Juhani Aho|Juhani Aho]].<br />
<br />
=== Valtakirkon sisäinen ristiriita ===<br />
<br />
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole koskaan virallisesti hyväksynyt evoluutioteoriaa: sen tunnustus on virallisesti yhä samalla pohjalla kuin on ollut uskonpuhdistuksesta lähtien, ja juuri Luther työtovereineen ja seuraajineen oli vetänyt ne nimenomaiset linjaukset, joiden suoranaista jatkoa aikamme tieteellinen kreationismi aatehistoriallisesti katsoen ilmiselvästi on. Muiden epäraamatullisuuksien tavoin ja niitä edistäen evoluutioteorian hyväksyminenkin on kuitenkin vähitellen ujuttautunut myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon,<ref>Tämä on tapahtunut vähitellen yleisen kulttuuri-ilmapiirin muutoksen myötä: oppivelvollisuuskoulun, lukion ja teologisten tiedekuntien evouskoinen opetus on – yllätyksetöntä sinänsä – kantanut mädän hedelmänsä myös papiston ja kirkon muiden vastuunkantajien valtaosan mielessä ja toiminnassa.</ref> niin että sen näkyvät edustajat ovat antaneet julkisuuteen evoluutioteorian hyväksyviä lausuntoja. Näiden lausunnonantajien mukaan kirkko kylläkin pitää kiinni käsityksestään, että Jumala on luonut maailman,<ref>Kreationismiin siis vielä näiden lausuntojenkin mukaan ollaan sitoutuneita yleisessä merkityksessä, vaikka sen suppean merkityksen mukaiseen kantaan pyritään ottamaan etäisyyttä.</ref> mutta hyväksyy myös evoluutioteorian.<ref>Tällaisten lausuntojen antaminen on jo periaatteessakin "sanan kirkoksi" tunnustautuvan kirkon kutsumuksen vastaista: eihän todellinen sanan kirkko voi julkisessa opetuksessaan muuta kuin (Lutherin "tässä seison enkä muuta voi" -malliin) tuoda esiin Jumalan väärentämätöntä sanaa, pyhää Raamattua; juuri tämä on se tehtävä, jonka hoitamisesta kirkon "opetus- ja julistustehtävissä" oleville virallisesti yhä maksetaan. Sokeat sokeain taluttajat vain eivät tätä ymmärrä, kuten eivät heidän talutettavansakaan.</ref><br />
<br />
Vuonna 1999 kirkolliskokouksessa hyväksytty<ref>Tämä hyväksyntä ei kuitenkaan muuttanut Lutherin omien, konkreettisen luomiskäsityksen selvästi sisältävien katekismusten virallista asemaa myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon opilliset perusteet velvoittavasti ilmaisevina tunnustuskirjoina.</ref> piispa Eero Huovisen katekismus sisältää seuraavan luomiseen liittyvän lausuman: "Tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehittymistä. Usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan." Tämä on v. 2016 tarjonnut pohjan piispa Kaarlo Kallialan [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/saako-luomisoppia-opettaa-seurakunnassa/ linjaukseen]: "Kreationismia ei ole syytä arvioida uskonnollisena oppina, vaan luonnontieteellisenä teoriana. Eikä sellaisiin tietenkään oteta mitään opillista kantaa."<ref>Tämän linjauksen sisältävän seurakuntalainen.fi-sivuston artikkelin koko tässä yhteydessä merkityksellinen asiayhteys (relevantti konteksti):<br />"Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala puolestaan pitää viisaana, että tämän kaltaisiin luentoihin liittyisi myös sellaisia puheenvuoroja, jotka edustaisivat kirkossa yleisesti hyväksyttyä käsitystä evoluutiosta.<br />– Kreationisti varmaankin pitää näkemystään uskonnollisesti olennaisena. Kristillisen luomisuskon kärki on kuitenkin aivan toisaalla. Tämä näkyy vaikkapa Katekismuksessa, jossa todetaan: ”Tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehittymistä. Usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan.” Kreationismia ei ole syytä arvioida uskonnollisena oppina, vaan luonnontieteellisenä teoriana. Eikä sellaisiin tietenkään oteta mitään opillista kantaa. Usko on kiinnostunut Jumalan tahdosta ja rakkaudesta – tutkikoon tiede kaikessa rauhassa luonnon ja ihmisen kehittymistä, piispa Kalliala linjasi."</ref> Teologisesta epätyydyttävyydestään<ref>Tämä piispa Kallialan linjaus lienee tosin lähellä valtakirkon valtarakenteen vallitsevaa enemmistönäkemystä mutta loogisesti yhteensopimaton Lutherin ja uskonpuhdistuksen epistemologisen ''sola scriptura'' -tunnustuksen ja sen johdonmukaisen soveltamisen kanssa. Aito luterilainen käsitys voidaan tiivistää suoraan [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.11.html Hepr.11:3]-sitaattiin: ''Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.''<br />Toisaalta viittaus "kirkossa yleisesti hyväksyttyyn käsitykseen evoluutiosta" on tällaisenaan epämääräinen: ei sanota, missä tämä käsitys olisi ilmaistu, ja mikäli kyseessä on jonkinlainen "gallup-teologia", niin sellainen on äärimmäisessä ristiriidassa niin Lutherin opetuksen kuin elämänhistoriankin kanssa.<br />Kolmanneksi "Usko on kiinnostunut Jumalan tahdosta ja rakkaudesta" -luonnehdinta ei sovi kuvaamaan pelastavaa uskoa, joka riippuu kiinni Kristuksen sovitustyöhön ankkuroituneissa evankeliumin lupauksissa omistaen ne iankaikkiseksi autuudekseen löytäen sen sijaan Jumalan tahdosta ja sen ilmaisevasta rakkauden kaksoiskäskystäkin vain oman helvetintuomionsa, sillä perisynnin vuoksi tämä käsky on jäänyt ja aina jääkin meiltä täyttämättä. Näin siis tämä piispallinen usko-käsite näkyy ilmaisevan palaamista uskonpuhdistusta edeltäneeseen teologiseen hämärään. (Suopeampi tulkinta voisi tosin olla: 'Luomisen osalta usko on kiinnostunut luomisessa ilmenevästä Jumalan tahdosta ja rakkaudesta.' Tämäkään tulkinta ei kuitenkaan sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, että "tiede" voisi väittää alkuperäkysymyksistä mitä hyvänsä "uskon" ollessa kiinnostunut vain jostain aivan muusta: jos "tiede" väittää – kuten naturalisteilla on tapana "tieteeseen" vedoten tehdä – ettei Jumalalla ole alkuperämme eikä siis olemassaolommekaan kannalta mitään tekemistä, niin tämän todesta ottavalle "uskolle" ei oikein jää mitään pohjaa puheelle "kaiken takana olevasta Jumalan luovasta tahdosta ja rakkaudesta luomakuntaa kohtaan".)</ref> huolimatta kyseinen linjaus luokittaa kreationismin vaihtoehtoiseksi luonnontieteelliseksi teoriaksi, ja tämä ajatus on sinänsä järkevä: luomistiede on luonnontiedettä.<br />
<br />
=== Kirkon hallintorakenteesta riippumaton luterilaisuus ja muu kristillisyys ===<br />
<br />
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on pinnan alla kuitenkin kaiken aikaa vaikuttanut myös puhtaasti kreationistinen linja. Niinpä [[wp:SLEY|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] julkaisema '''Franz Pieper'''in aidosti luterilainen ''Kristillinen dogmatiikka'' seuraa myös tässä kohdin juurevasti Lutherin tutkimaa, opettamaa ja julistamaa Raamatun ilmoitusta. Samoin [[wp:rukoilevaisuus|rukoilevaiset]] ja monet [[wp:lestadiolaisuus|lestadiolaiset]] ovat pitäytyneet käyttämänsä vanhan raamatunkäännöksen, ''Biblian'', sisältöön – myös sen asiahakemistosta eli rekisteristä löytyvään konkreettisen kirjaimelliseen luomisuskoon. Viidennen herätysliikkeen pitkän linjan vaikuttaja, kaksinkertainen tohtori '''[[wp:Uuras Saarnivaara|Uuras Saarnivaara]]''' puolestaan opetti näkyvästi ja tinkimättömästi vuosikymmenten mittaan sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa myös kreationismia; [[wp:Uusheräys|lestadiolaisen uusheräyksen]] kouluneuvos '''[http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=14305 Martti E. Miettinen]''' oli tässä kysymyksessä samalla linjalla.<ref>Suomen kirkollisista herätysliikkeistä itse asiassa siis ''enintään'' körttiläiset ovat ajan paineissa luomisopillisesti(kin) "kauttaaltaan kuoliaaksi kirkollistuneet".</ref> Aivan viime vuosina [[wp:Luther-säätiö|Suomen Luther-säätiö]] on ensimmäisen kerran historiassa saanut julkaistuksi suomeksi Lutherin koko massiivisen Genesis-kommentaarin<ref>''Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys'' sisältää kaikkiaan kuusi osaa, joista ensimmäisestä löytyy Lutherin opetus luomiskertomuksen oikeasta ymmärtämisestä.</ref>, joka tutustuttaa lukijansa vaivattomasti mm. hänen luomisoppiin liittyvään raamatunselitykseensä; Luther-säätiön "aisapari", Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakunta<ref>''[[wp:Missionsprovinsen|Missionsprovinsen i Sverige och Finland]]'' katsoo edustavansa ja vaalivansa sekä Ruotsin kirkon että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellistä perintöä nykyisen pahan ajan vaikeissa vaiheissa.</ref>, on puolestaan vastikään julkaissut tunnustuksellisesta luterilaisesta luomisopistaan ja sen raamattuperusteista varsin yksityiskohtaisen [http://www.missionsprovinsen.se/staellningstaganden/63-predikan-av-roland-gustafsson-den-20-okt-2007 selonteon].<br />
<br />
Myös Suomessa toimivat luterilaiset vapaakirkot edustavat kauttaaltaan kreationistista teologiaa. Se on vallitseva kanta myös Suomen muiden protestanttisten kristillisten yhteisöjen piirissä.<br />
<br />
Luomisopin kannattajia on siis maassamme jokseenkin kaikissa kristillisissä uskontokunnissa, [[wp:evankelisluterilaisuus|evankelisluterilainen]] kirkko mukaan lukien. Kreationismin kannatusta löytyy erityisesti tunnustuksellisten luterilaisten, [[wp:adventismi|adventistien]], [[wp:viides herätysliike|viidennen herätysliikkeen]], helluntailaisten ja vapaakirkollisten keskuudesta.<br />
<br />
=== Kristillisperäiset uususkonnot ===<br />
<br />
Muista teistisistä uskontokunnista [[wp:Jehovan todistajat|Jehovan todistajat]] eivät pidä itseään kreationisteina<ref>Jehovan todistajien identiteettiin kuuluu olennaisena osana kaikinpuolinen erottautuminen "kristikunnasta", jota he pitävät vääränä uskonnollisuutena, omaa liikettään taas ainoana oikeana. Siksi on vain johdonmukaista, että he eivät katso lukeutuvansa mihinkään ryhmään, jossa on mukana myös "kristikuntaa". Tämä ei tietenkään estä ulkopuolisia luokittelemasta heitä sen mukaan, miten heidän oppinsa ja käytänteensä suhteutuvat käytettyihin määritelmiin.</ref>, vaikka uskovat luomiseen<ref>''Herätkää!'', syyskuu 2006 s.3</ref>.<br />
<br />
=== Kreationismin nousu suomalaiseen julkisuuteen viime vuosikymmeninä ===<br />
<br />
1980-luvun alussa kreationismi voimistui Suomessakin. Kreationismi-sanakin tuli yleiseen käyttöön juuri tällöin; esimerkiksi vuonna 1973 ilmestynyt ''Nykysuomen sivistyssanakirja'' ei vielä sitä tunne. Päivälehtien sivuilta saatiin lukea kreationismia puolustavia yleisönosastokirjoituksia, ja 1980-luvun lopulla [[wp:helluntaiherätys|helluntailaisten]] johdolla kirjoitetussa, kouluhallituksen pääjohtaja '''[[wp:Erkki Aho (pääjohtaja)|Erkki Aholle]]''' osoitetussa 14 220 nimen adressissa vaadittiin luomisopin opetusta Suomen kouluihin kehitysopin opetuksen rinnalle.<br />
<br />
"Imperiumin vastaiskuakaan" ei tarvinnut turhaan odottaa: vuonna 1989 [[Skepsis|Skepsis ry]] antoi [[Huuhaa-palkinto|Huuhaa-palkintonsa]] [[wp:WSOY|WSOY]]:lle luonnontieteiden kolminkertaisen tohtorin, professori '''A. E. Wilder-Smith'''in ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' -kirjan (1980) julkaisemisesta.<ref>Julkaisemisen ja "palkitsemisen" välillä kulunut aika osoittaa, miten merkittävänä uhkana evouskolle kyseistä kirjaa yhä tuolloin pidettiin.</ref><br />
<br />
Professori '''[[Matti Leisola]]'''<ref>muodollisesti ei toki hän henkilökohtaisesti vaan vain hänen johtamansa laitos; Leisola kuitenkin mainitaan nimeltä palkinnon perusteluissa</ref> sai vuonna 2004 tyypillisen propagandistisesti perustellun Huuhaa-palkinnon<ref>[http://www.skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot "Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"]</ref> järjestettyään evoluutioteoriaan tieteellisen kriittisesti suhtautuvan luentosarjan nimeltään ''Biology - Tackling Ultimate Complexity'' [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Teknillisellä korkeakoululla]]. Seminaari oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingin yliopistolla väittelynä, jossa osanottajat olisivat olleet älykkään suunnittelun kannattaja '''Paul Nelson''', makroevoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuva '''Richard Sternberg''' ja kaksi suomalaista, evoluutioteoriaa puolustavaa tunnettua professoria. [[AW:S#äärinaturalismi|Äärinaturalistien]] nostettua asiasta äläkän<ref>esim. Welling, Petteri: "Kreationistista tiedettä?" (Puheenvuoro-osion ["yleisönosaston"] kirjoitus), ''Yliopisto''-lehti 10/2004, s. 41 (tyylinäytteeksi ote kirjoituksesta): "Vaikka kurssille onkin hankittu mukaan kaksi emeritusprofessoria oikeita biologeja edustamaan, on skandaali, että Discovery-instituutin väki mainostaa itseään biologian opettajille Helsingin yliopiston nimissä."</ref> yliopiston silloinen rehtori '''[[wp:Ilkka Niiniluoto|Ilkka Niiniluoto]]''' – itsekin tunnettu naturalisti – lopulta, hieman ennen tilaisuuden aiottua ajankohtaa, kielsi sen järjestämisen Helsingin yliopistossa. Tällöin professori Leisola järjesti seminaarin sen sijaan Teknillisessä korkeakoulussa<ref>Siellä se suomalaisten evolutionistiprofessorien jäätyä pois toteutettiin luento–palautekeskustelu-muotoisesti.</ref>. Leisola kritisoi purevasti palkitsemisperusteita ''Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?''<ref>[http://www.intelligentdesign.fi/2005/11/22/leisolan-vastaus-skepsis/ Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?]</ref> -vastineessaan.<br />
<br />
=== Nykytila ===<br />
<br />
Suomen tunnetuimpiin kreationismin kannattajiin lukeutuvat muiden muassa [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun]] [[wp:dekaani|dekaani]] [[Matti Leisola]]<ref>Leisola on ev.lut. kirkon kriittinen jäsen, joka on luonnehtinut nykykirkkoa "evolutionistis-luterilaiseksi".</ref>, kuvataiteilija, kirjailija [[Kimmo Pälikkö]]<ref>Pälikkö on [[wp:Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko|Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon]] jäsen; tämä kirkko on julkaissut hänen luomisaiheisia artikkeleitaan taajaan myös äänenkannattajassaan ''Luterilainen''-aikakauslehdessä.</ref> sekä lääkäri, kirjailija [[Pekka Reinikainen]]<ref>Reinikainen on ev.lut. kirkon jäsen ja aktiivinen vastuunkantaja kirkolliskokousedustajanakin.</ref>.<br />
<br />
Systemaattista seurantaa kreationismin kannatuksen laajuudesta Suomessa ei ole juuri tehty, joskin irrallinen gallup-tulos evoluutioteoriaa epäilevien suomalaisten huomattavasta määrästä on jo ehtinyt antaa naturalisteillemme lisää julkisen huolestuneisuuden aihetta.<ref>Typerän kehäpäättelynsä vankeina he ovat arvelleet julkisesti syynä olevan evoluutioteorian riittämätön kouluopetus, jonka tähden asiaa ei muka tarpeeksi hyvin ymmärrettäisi; [[evoluutioteorian vastaiset argumentit|evoluutioteorian perusteiden hataruus]] huomioon ottaen tämä on kuin pidettäisiin "keisarin uusien vaatteiden" olemassaolon epäilemisen syynä sitä, ettei ole päästy havainnoimaan tilannetta tarpeeksi läheltä.</ref><br />
<br />
== Kreationismin alueellinen esiintyvyys ==<br />
<br />
=== Kreationismi maailmankartalla ===<br />
<br />
Merkittävin ja vaikuttavin kreationismin kannatusalue on Yhdysvallat. Myös Australiassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Hollannissa sekä jossain määrin jokseenkin kaikissa kristikunnan perinteisen vaikutusalueen maissa esiintyy luomisopin kannatusta. Venäjälläkin on Neuvostoliiton kaaduttua päästy ainakin alkuun.<br />
<br />
Uudet kristinuskon vahvat alueet<ref>Kristityt ovat enemmistöasemassa Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja merkittävänä, kasvavana vähemmistönä monissa Aasian maissa.</ref>, joilla seurakuntaopetus on tyypillisesti "sitä, mitä Raamattu sanoo", merkitsee myös luomisopin kannatuksen laajenemista kyseisillä alueilla. Varsinaiseen luomistieteelliseen tutkimuspanokseen taloudellisesti ja (uskonto)poliittisesti ahtaissa oloissa elävien nuorien kirkkojen jäsenillä ei tosin ymmärrettävistä syistä ole juuri ollut mahdollisuuksia.<br />
<br />
=== Roomalaiskatolisen kirkon lähestymiskulma ===<br />
<br />
[[wp:Katolinen kirkko|Roomalaiskatolinen kirkko]] on eräänlainen oma maailmansa. [[wp:paavi|Paavi]] [[wp:Pius XII|Pius XII]] antoi v. 1950 [http://www.vatican.va/holy_father/pius_xii/encyclicals/documents/hf_p-xii_enc_12081950_humani-generis_en.html ''Humani Generis''] -kiertokirjeen ([[Ihmisen evoluutio|ihmisen synnystä]]); siinä kehitysopille sallitaan jonkinlainen asema<ref>pelkkänä hypoteesina, ei sen enempänä</ref> vain ihmis''ruumiin'' biologisen alkuperän pohdiskelussa – ihmis''sielun'' synnyssä sillä ei tämän kiertokirjeen mukaan voi olla eikä saa opettaa olevan mitään osaa<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/Humani_generis#Evolutionism</ref>. <!-- Esimerkiksi kaikkeuden alkuperässä sillä ei tule kiertokirjeen mukaan olla mitään osaa. ?--><br />
<br />
Sittemminkin Vatikaani on antanut puheenvuoroja aiheesta: puolivirallisesti<ref>Kyseessä ei ollut ''ex cathedra'' eli "erehtymätön" paavillinen opetus.</ref> paavi [[wp:Johannes Paavali II|Johannes Paavali II]]:n suulla se on [http://www.ewtn.com/library/papaldoc/jp961022.htm todennut] evoluution voivan jossain täsmentämättömässä merkityksessä olla "enemmän kuin hypoteesi". Kontekstissaan tarkasteltuna tämä lausuma on lopultakin hyvin ympäripyöreä ja pidättyväinen<ref>Ks. kriittisen kohdan selitys koko puheenvuoron englanninnoksen lopussa: http://www.ewtn.com/library/papaldoc/jp961022.htm; on otettava huomioon, että myös alkuperäisen englanninnoksen mukainen tulkinta "evolutionismi on enemmän kuin yksi teoria" eli "on olemassa useampi kuin yksi evolutionistinen teoria" on sekin sekä mahdollinen että asiallisesti ottaen mielekäs ja perusteltu käännösvaihtoehto; paavin alkuperäisteksti siis oli – luultavasti tarkoituksellisesti – oraakkelimaisen kaksiselitteiseksi muotoiltu.</ref>, ja kokonaisuutena katsoen tämä puheenvuoro itse asiassa tulee (suppeaakin) kreationismia puolitiehen vastaan todetessaan, ettei erityistä ilmoitusta<ref>engl. ''Revelation''; tässä siis Raamattu ja (traditionalisteilla sen rinnalla alati kulkeva) Traditio</ref> voi alkuperäkysymyksissä sivuuttaa. Naturalistit ovat silti hehkuttaneet paavin tulkinnanvaraista, yhteydestään irrotettua evoluutioviittausta julkisuudessa innolla, joka tuo helposti mieleen hukkuvan takertumisen oljenkorteenkin.<ref>Tässä hehkutuksessa voi nähdä myös laskelmoidun [[kiila-strategia#Naturalistinen kiilastrategia|naturalistisen kiilastrategisen]] tarkoitusperän.</ref><br />
<br />
On syytä huomata, että nämä lausunnot ovat tosin vuoropuhelua evoluutioajatuksen kannattajien suuntaan, mutta suhde on selvästi jännitteinen<ref>Tämä jännite tulee selvästi esiin myös [[wp:Joseph Ratzinger|Joseph Ratzingerin]] eli emerituspaavi Benedictus XVI:n luvalla syyskuussa 2013 [http://www.repubblica.it/la-repubblica-delle-idee/societa/2013/09/24/news/lettera_ratzinger_a_odifreddi-67140416/ julkistetussa kirjeessä]. Kirjeen mukaan tieteen ja mielikuvituksen harjoittamisen välillä on joka tapauksessa yleisluontoisia keskinäisyhteyksiä, ja jatko kuuluu: "Lisäksi on olemassa pelkästään evoluutioteorialle ominaista suurisuuntaista tieteiskuvittelua." (it. ''Esiste, del resto, la fantascienza in grande stile proprio anche all'interno della teoria dell'evoluzione.'') Vastaansanomattomina esimerkkeinä tästä seikasta hän ottaa esiin [[Richard Dawkins]]in ''[[wp:Geenin itsekkyys|Geenin itsekkyys]]'' -teoksen ([http://www.huffingtonpost.com/2013/09/27/richard-dawkins-science-fiction-pope-benedict_n_4001924.html ''science fiction''] on Huffington Postin käyttämä englanninkielinen vastine kirjeessä esiintyvälle ''fantascienza''-sanalle) sekä "suuren" [[wp:Jacques Monod|Jacques Monodin]] ''[[wp:Sattuma ja välttämättömyys|Sattuma ja välttämättömyys]]'' -opuksen evoluutioskenarioinnista poimimansa sanatarkan sitaatin.</ref>: missään tapauksessa evoluutioteoria ei voi näiden lausuntojen mukaan olla koko totuus ihmisen alkuperästä, eikä metodologistakaan naturalismia hyväksytä sellaisenaan.<ref>Kysymyksiä ihmissielun todellisesta olemassaolosta ja sen Jumalan erityiseen luomistekoon palautuvasta alkuperästä ei jätetä mahdollisen tulevan osapuolisopimuksen varaiseksi, saati puhtaasti tiedeyhteisön omalakisesti selvitettäväksi asiaksi, ja vaikka muusta ollaankin valmiit jatkokeskustelemaan, nämä keskustelut on ilmeisestikin määrä käydä "täysivaltaisena osapuolena", etukäteismyönnytyksiä tekemättä.</ref> Erityisen ilmoituksen huomioonottamisen ja totuuksien ristiriidattomuuden edellyttäminen<ref>''"Truth does not contradict truth"'' -linjaus</ref> antavat periaatteellisen mahdollisuuden luokitella Vatikaanin kanta jopa yhdeksi kreationismin muodoksi.<ref>Tällöin se siis nousisi äskettäisluomisnäkemyksen ja muinaisluomisnäkemyksen rinnalle; Vatikaanin näkemystä voisi kutsua vaikkapa '''ihmisluomisnäkemykseksi''', sehän näet rajaa ''ihmissielun'' ehdottomasti mahdollisen evolutiivisen alkuperän pohdintojen ulkopuolelle, Jumalan erityisesti luomaksi todellisuuden tekijäksi.<br />Tällainen luokituspäivitys olisi kuitenkin sikäli liioiteltu, että "ihmisluomisnäkemyksen" mukainen kanta on (oletettavasti harkitusti) jätetty sen verran avoimeksi, että kovinkaan moniin sen sisältöä koskeviin kysymyksiin tuskin olisi saatavissa vastauksia. Tällaisenaan se lähinnä rajaa sitä, mitä "hurskaiden roomalaiskatolilaisten" sopii näistä kysymyksistä julkisesti opettaa: annetun rajauksen puitteissa erilaiset mielipiteet ovat mahdollisia.</ref><br />
<br />
Vahvan filosofishumanistisen traditionsa myötä roomalaiskatolinen kirkko näkee lopultakin varsin selvästi tieteen naturalistisen rajauksen keskeisen ongelman: tiede pakotetaan etsimään kaikelle luonnollisia selityksiä, olivat ne totta tai eivät. Tällainen sitoutuminenhan johtaa tietenkin materialismiin, valitettavasti vieläpä "tieteen" nimissä. Sellaista suuntausta ei Vatikaani pyri ainakaan vauhdittamaan, vaikka keskusteluyhteys virallisen tiedeyhteisön suuntaan halutaankin aina jossain muodossa säilyttää.<br />
<br />
== Älykkään suunnittelun teoria – kreationismia vai ei? ==<br />
<br />
{{pääartikkeli|[[Suunnitteluteoria ja kreationismi]]}}<br />
<br />
Annettujen määritelmien<ref>ja jo etymologiansakin</ref> mukaan kreationismin perustava käsite on ''erityinen luominen''. '''[[Suunnitteluteoria]]n''' perustava käsite taas on ''älyllinen suunnittelu''. Yhteistä molemmille on havaittavan todellisuuden tarkoituksellisuusaspektin myöntäminen ja korostaminen ja siis naturalistisen tarkoituksettomuusajatuksen haastaminen. Luominen sisältää kuitenkin käsitteenä paljon enemmän kuin pelkän tarkoituksellisuuden, johon viimemainittuun suunnitteluteoria puolestaan keskittyy ja tietoisesti rajoittuu. Näin ollen näiden kahden keskinäissuhteiden selvittely on kyllä mielekästä mutta niiden samaistaminen keskenään epäasianmukaista.<br />
<br />
Kreationismin ja suunnitteluteorian välisen suhteen voi tiivistää toteamukseen, että kaikki kreationistit uskovat kyllä, että luomakunnalla on suunnittelija, ja kannattavat siis vähintäänkin jonkinlaisessa väljässä merkityksessä suunnitteluteoriaa, mutta kaikki suunnitteluteorian kannattajat eivät sitä vastoin usko, että tämä suunnittelija olisi ilmoittanut toiminnastaan Raamatussa, eivätkä siis ole kreationisteja.<ref>Suunnitteluteorian legitimiteettiä yhtenä tieteellisenä vaihtoehtona voi sitä paitsi kannattaa myös uskomatta henkilökohtaisesti minkäänlaisen yli-inhimillisen suunnittelijan todellisuuteen: vain tapana viedä tiedettä eteenpäin irrottamalla sen [[AW:S#metodologinen naturalismi|metodologisen naturalismin]] painolastista ja toivomalla, että tämä ajan mittaan johtaa näin syntyneessä avoimessa keskusteluavaruudessa entistä parempiin naturalistisiin selityksiin. Monopoliasema ei välttämättä tee hyvää naturalismin tasolle saati uskottavuudelle, ja toisaalta toimivien naturalististen selitysten etulyöntiasema suunnitteluselitykseen verrattuna on sisäänrakennettuna itse suunnitteluteoriaan, sen [[tarkoituksellisuuspäättelyn logiikka|naturalismista laajennettuun metodologiaan]].</ref><br />
<br />
== Kreationistisia julkaisuja ==<br />
<br />
=== Suomeksi ===<br />
<br />
* ''Luominen''-lehti<ref>http://luominen.fi/luominen-tiedelehti, viitattu 24.4.2017</ref><br />
<br />
=== Englanniksi ===<br />
<br />
* Kalifornialainen ''Institute for Creation Research'' eli "Luomisen tutkimuslaitos" on perustanut oman "ammatillisen, vertaisarvioidun lehden": ''International Journal for Creation''.<ref>Helsingin Sanomat 29.5.2007 s. D2</ref><br />
* CRSQ<ref>https://creationresearch.org/index.php/extensions/crs-quarterly/crsq-archive</ref><br />
* ''Journal of Creation''<ref>http://creation.com/journal-of-creation-formerly-technical-journal-tj</ref><br />
* ''Creation Magazine''<ref>http://creation.com/creation-magazine</ref><br />
* ''ICC Conference Proceedings''<ref>http://www.creationicc.org/proceedings.php</ref> -sarja<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{|width=100%<br />
|-valign=top<br />
|width=33%|<br />
* [[Alkuhistorianäkemykset]]<br />
* [[Kelloseppävertaus]]<br />
* [[Kosmologinen argumentti]]<br />
* [[Lentävä spagettihirviö]]<br />
* [[Luomiskertomus]]<br />
* [[Luonnonteologia]]<br />
|width=33%|<br />
* [[Suunnitteluteoria ja kreationismi]]<br />
* [[Teismi]]<br />
* [[Teleologinen argumentti]]<br />
* [[Ussherin–Lightfootin kalenteri]]<br />
* [[Suunnitteluteoria]]<br />
<br />
|}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
=== Äskettäisluomisnäkemys<ref name = "nMk" /> ===<br />
<br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.luominen.fi/ | Nimeke= Luominen Ry:n kotisivut | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Luominen ry | Viitattu= | Kieli= }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://taustaa.fi/ | Nimeke=Taustaa-kirjasarja | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kimmo Pälikkö | Viitattu= | Kieli= }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.creation.com/ | Nimeke=Creation Ministries International | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)<br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.icr.org/ | Nimeke=Institute for Creation Research | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)<br />
* {{Verkkoviite | Osoite=https://crev.info/ | Nimeke=Creation Evolution Headlines | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)<br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.trueorigin.org/ | Nimeke=The True.Origin Archive | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} (engl.)<br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.answersingenesis.org/ | Nimeke=Answers in Genesis – Creation, Evolution, Christian Apologetics | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} <br />
* [https://creationresearch.org/ Creation Research Societyn sivut] (engl.)<br />
* [http://kolbecenter.org/ Kolbecenter] (engl.) Katolista kreationismia<br />
<br />
===Muinaisluomisnäkemys<ref name = "vMk" /> ===<br />
<br />
* [http://www.reasons.org/ Reasons] (engl.)<br />
<br />
=== Kreationismia vastustavia sivustoja ===<br />
<br />
* [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kreationismi.html Kreationismi], teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Risto Selin | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisija=Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4}}<br />
* [http://www.talkorigins.org Talk.Origins (engl.)]<br />
* [https://ncse.ngo/ National Center for Science Educationin sivut (engl.)]<br />
* [http://www.creationtheory.org/ Creationism versus Science (engl.)]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Luomisoppi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Kreationismi&diff=12820
Kreationismi
2022-12-17T12:09:58Z
<p>Samuli Koivisto: /* Kreationismia vastustavia sivustoja */ linkkifix</p>
<hr />
<div><!--{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}<br />
--><br />
'''"Kreationismi"''' on yleisnimitys käsityksille, joiden mukaan havaintotodellisuus ([[wp:maailmankaikkeus|kaikkeus]] ja sen elolliset olennot) ovat olemassa tarkoituksellisesti luotuina<ref>Luominen tarkoittaa "kutsumista olemattomuudesta olemaan" eli sellaisen todellisuuden osan tai ilmiön aikaansaamista, jonka olemassaolo on radikaalissa epäjatkuvuussuhteessa ilman tai ennen luomista vallinneeseen tilanteeseen, jossa sittemmin luomisen tuloksena olemassaolonsa saanutta oliota tai ilmiötä ei lainkaan ollut olemassa, ei liioin kausaalisia edellytyksiä sen ilmaantumiselle.</ref>.<br />
<!-- on luotu luomistapahtumassa, tyypillisesti luomisviikon kuluessa. – Kas, kun ei sanottu: "on luotu luojan luomina luomisteoilla luomistapahtumassa, tyypillisesti luomisviikon kuluessa" ;-) --><br />
<br />
Kreationismi-sanaa käytetään sekä laajassa että suppeassa merkityksessä:<br />
<br />
* ''Laajassa''<!--harvinaisemmassa--> merkityksessä kreationismi on käsitys, jonka mukaan Jumala on luonut maailman.<!--Tässä merkityksessä useimmat uskonnot ovat kreationistisia.--> Suurin<ref>tai ainakin hyvin suuri</ref> osa modernin luonnontieteen <!--metodin -- Sellaista ei toisten artikkeliemme mukaan itse asiassa oikeastaan ole olemassakaan. --> perustajista ja edistäjistä (esim. '''[[wp:Francis Bacon|Bacon]]''', '''[[wp:Galileo Galilei|Galilei]]''', '''[[wp:Isaac Newton|Newton]]''', '''[[wp:|Leibniz]]''', '''[[Pascal]]''', '''[[wp:Michael Faraday|Faraday]]''' ja '''[[wp:James Clerk Maxwell|Maxwell]]''') olivat ainakin tässä laajassa merkityksessä kreationisteja.<br />
<br />
* ''Suppeassa'' merkityksessä kreationismi on sellainen luomisopillinen käsitys, joka käyttää Raamatun luomiskertomusta<ref>1. Mooseksen kirjan alkulukuja</ref> historiallisena lähteenä siitä, miten luominen on tapahtunut. Raamatun antamaa informaatiota käytetään tällöin lähtökohtana tieteellisten mallien rakentamiseksi<!-- eliöiden synnylle ja muille --> kulloinkin tutkittaville ilmiöille. Tämän käsityksen mukaan Raamatun luomiskertomus on selväsanainen ilmoitus Jumalan luomistöistä ja sellaisena myös luonnontieteellisesti ja historiallisesti luotettava<ref>kuvaustarkkuutensa rajoissa oikea ja täsmällinen</ref> kuvaus maailman synnystä. Kreationismin kannattajat kohdistavat arvostelunsa [[evoluutioteoria|biologisten lajien tarkoituksettoman synnyn]] lisäksi myös tarkoituksettomaan elämän syntyyn ([[kemiallinen evoluutio]]), naturalistisesti ymmärrettyyn [[alkuräjähdys]]teoriaan ja näihin liittyvään koulu- ja korkeakouluopetukseen.<br />
<br />
Tämä artikkeli käsittelee enimmäkseen jälkimmäisen, suppean määritelmän mukaista kreationismia. Jos jossain kohdin tarkoitetaan muuta kuin suppeaa käsitettä, asiasta mainitaan erikseen.<!-- Toivottavasti tästä sitoumuksesta pidetään kiinni artikkelia editoitaessa. --><br />
<br />
== Kreationismiin liittyvä rajanvetoväittely ==<br />
<br />
Monet [[naturalismi|naturalistit]] väittävät kreationismia [[wp:näennäistiede|näennäistieteeksi]]. Väitettä tuetaan lähinnä sillä, että kreationismi pitää yhtenä lähtökohtanaan uskonnollista tekstiä. "Osin kreationismin lähtökohta on siis [[uskonto|uskonnollinen]], osin tieteellinen." Syytös perustuu näin ollen asiantuntemattomaan oletukseen toimivan [[rajanvetokriteeri]]n olemassaolosta. Ilman toimivaa rajanvetokriteeriä koko pseudotiede-käsite menettää varsinaisen merkityksensä ja sitä käyttävä väittely pohjimmaisen mielekkyytensä.<br />
<br />
Syvemmässä analyysissä "uskonnollisen" ja "tieteellisen" ero ei näet ole mitenkään selvä. Sama osittaisuskonnollisuussyyte voidaankin esittää myös metodiseen naturalismiin perustuvaa tiedettä kohtaan, koska siinäkin edeltä ja empiirisestä aineistosta riippumatta rajoitetaan mahdollisia tieteellisiä selityksiä vain naturalistisiin. Metodiseen naturalismiin sitoutuva tiede on siis yhtä lailla uskonnollisesti sitoutunutta, uskonto vain on siinä tapauksessa erilainen.<br />
<br />
== Luomiskannan empiirisiä perusteluja ==<br />
<br />
Kreationismi on tuoreessa länsimaisessa aatehistoriassa ennen muuta naturalismin kanssa kilpaileva käsitys, joten sen argumentaatiokin pyrkii olennaisesti osoittamaan naturalistisen luonnontieteen ulottuvilla olevien alkuperäselitysyritysten hataruuden. Tämä on nähtävissä vastavetona naturalistien omalle argumentaatiopropagandalle, jonka mukaan "Jumalaa ei tarvita mihinkään, sillä kaikelle on luonnollinen selitys". Tätä naturalistisen uskonopin perusväittämää vastaan '''kreationistit'''<ref>kreationismin (julkiset) kannattajat ja puolestapuhujat</ref> esittävät oman perusväittämänsä: "Jumala on ilmoittanut itsensä luomisessa sillä tavoin, että kaikki yritykset selittää näkyvää luomakuntaa kattavasti<ref>tarkasti yksityiskohtia myöten sekä kokonaisuutena että osakokonaisuuksina</ref> tunnustamatta sen syntyneen Jumalan voimasta ja viisaudesta johtavat lopulta väistämättä [[AW:S#fiasko|fiaskoon]]."<br />
<br />
=== Luomistieteellisen tutkimuksen luonteesta ===<br />
<br />
Naturalistisen ja kreationistisen tieteen välisen kilpailuasetelman oikeaksi ymmärtämiseksi on tärkeää erottaa toisistaan yhtäältä ''luonnontieteelliset havainnot'' ja toisaalta ''tehtyjen havaintojen selitysmallit''<ref>luonnontieteelliset käsitteet, hypoteesit ja teoriat</ref>. Kreationistinen luonnontiede ottaa lähtökohdikseen kaikki toistokokein varmistetut mittaustulokset mutta käyttää niiden selittämisessä<ref>metodologisen naturalismin sijasta</ref> omien perususkomuksiensa kanssa yhteensopivia hypoteeseja, teorioita ja laskennallisia malleja.<ref>Tavoitteena ei siis suinkaan ole [[Huuhaa-palkinto_2008#Skepsiksen_ongelmalliset_perustelut|"kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin"]] vaan huolellisesti dokumentoitu ja julkiselle kritiikille altistettu naturalistisen perususkomuksellisuuden aiheuttamien ajatusvääristymien ja niihin perustuvien virhetulkintojen oikaiseminen, [[Huuhaa-palkinto_2008#Skepsiksen_ongelmalliset_perustelut|"jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle"]].</ref><br />
<br />
Kreationistiset luonnontutkijat ovat kehittäneet ja kehittelevät edelleen vaihtoehtoisia havaintojen selitysmalleja. Kyseessä ei siis ole jonkin yhden muuttumattoman teorian opettelu vaan ajan mittaan edistyvä tutkimus, johon liittyy kilpailevien ja toisiaan täydentävien selitysten ja teorioiden esittäminen ja testaaminen. Selvää on, että luomistieteilijöiden piirissä myös julkisrahoitteisessa tiedeyhteisössä vallitsevat, oman tutkimusalan kannalta relevantit naturalistiset teoriat tunnetaan<ref>ja niiden käyttökelpoisia aineksia voidaan hyödyntää luomistutkimuksessa</ref>, niitä vain ei pidetä vakuuttavina ja halutaan siksi kehittää parempaa vaihtoehtoa.<br />
<br />
=== Teleologinen argumentti ===<br />
<br />
Sekä laajasti että suppeasti ymmärretyn kreationismin mukaan esimerkiksi eläinten monimutkaisuus todistaa älyllisen luojan olemassaolosta. Kysymyksessä on niin sanottu [[teleologinen todistus|luonnon järjestyksen jumalatodistus]], jota on käytetty luomisnäkemyksen puolustamisessa jo ennen [[evoluutioteorian historia|Darwinin teorian]] syntyä.<br />
<br />
=== Biodiversiteetin historiaan liittyvät näkemykset ===<br />
<br />
Kehitysoppia vastustavat kreationistit eivät useinkaan pidä totena kokonaan uusien [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] vähittäistä kehittymistä, makroevoluutiota; sen sijaan nykyisten lajien populaatioiden muuntelua, josta on empiiristä näyttöä, ei tietenkään kiistetä<ref>Kreationistisesta näkökulmasta ei kuitenkaan ole juuri mielekästä kutsua tällaista muuntelua "evoluutioksi" tai edes "mikroevoluutioksi"; tällainen terminologiahan on kehitys- eikä luomisteoreettista. Sen sijaan sitä voi nimittää juuri "muunteluksi", "sopeutumiseksi", "erikoistumiseksi" tms. Onkin syytä huomata, että jonkin havaitun ilmiön myöntäminen todeksi on eri asia kuin sen nimittäminen tutuksi käyneellä sanalla; vastaavasti käytetyn sanan vaihtamisen ei tarvitse tarkoittaa itse ilmiön peittely-yritystä, vaan se voi päinvastoin olla seurausta pyrkimyksestä ilmaista havaintojen todellinen sisältö ja merkitys mahdollisimman selkeästi ja täsmällisesti.</ref>. Ajatuksena on siis, että Jumala on luonut erilaiset "peruselämänmuodot" alussa valmiina, eikä uusia ole sittemmin syntynyt<ref>koska Jumalan luomistyö on päättynyt eivätkä luonnolliset prosessit kykene luovuuteen</ref>. Luodut elämänmuodot ovat kuitenkin olleet alun perin sopeutumis- ja muuntautumiskykyisiä, joten elinolosuhteiden muutokset ovat johtaneet myös uusien eliölajien erikoistumiseen alkuperäisten elämänmuotojen muuntelumahdollisuuksien puitteissa.<br />
<br />
=== Ajoituksiin liittyvä argumentaatio ===<br />
<br />
Kulttuurista valta-asemaa länsimaissa toistaiseksi nauttivan naturalistisen tieteen mukainen kosmologia ja geologia edellyttävät maapallolle ja sen biosfäärille vuosimiljoonien ja -miljardienkin mittaista kehityshistoriaa<ref>Luonnollisten prosessien rajallisen selitysvoiman huomioonottaen tämä aikapaljouden tarve ei ole mitenkään yllättävää.</ref>. Raamatun kronologiaan sitoutuva tiede näkee aikaa olleen kertaluokkia vähemmän<ref>kirjaimellisimmillaan alle 10 000 vuotta</ref> ja vastustaa siksi naturalistisen tieteen käsitystä maankuoren kehityksestä<!-- ja maaperän rakenteesta – viite tähän?--> sekä tarjoaa Raamatun kuvaamaan vedenpaisumukseen olennaisesti perustuvan teorian sen pintakerrosten syntytavasta; tämä '''äskettäisluomisnäkemys''' tunnetaan englanniksi nimityksellä ''Young Earth Creationism'' (''YEC'', "nuoren Maan kreationismi").<br />
<br />
Perustellessaan havaintojen yhteensopivuutta perususkomustensa kanssa kreationistit vetoavat muun muassa laskelmiinsa [[eroosio]]nopeuksista<ref>joiden mukaan naturalistien satojenkin vuosimiljoonien ikäisiksi ajoittamat kerrostumat olisivat siinä ajassa jo montakin kertaa ehtineet huuhtoutua mereen</ref> ja radioaktiivisten [[isotooppi]]en suhteista<ref>jotka joissain tapauksissa sopivat paremmin yhteen lyhyen kuin pitkän historian kanssa</ref>. On myös esitetty kreationistisia kosmologisia malleja, joiden mukaan tähdistä tuleva valo on todella ehtinytkin [[suhteellisuusteoria|suhteellisuusteoreettisen]] aikavääristymän ansiosta matkata miljardeja vuosia,<ref>samaan aikaan kun maan pinnalla on kulunut vain vähän aikaa; tämä edellyttää luomiseen liittyneen erityistä taivaanavaruuden hypernopeaa laajentamista, mikä taas sopii hyvin yhteen tiettyjen raamatunkohtien kanssa (myös naturalistiset kosmologiat sitä paitsi sisältävät ajatuksen siitä, että alussa on ollut erilaista kuin nykyään ja varhaisessa vaiheessa tapahtunut sellaista, mitä ei enää tapahdu)</ref> joten astronomian miljardit valovuodet ja kaukaiset [[supernova|tähtiräjähdykset]] eivät ole ratkaisematon ongelma äskettäisluomisopinkaan kannattajille<ref>eikä näiden siis tarvitse enää vedota näkemykseen, jonka mukaan tähdistä tuleva valo olisi luotu valmiiksi matkalla maapallolle tai valonnopeus olisi luomisen jälkeen romahtanut</ref>.<br />
<br />
On myös kreationisteja, jotka kannattavat käsitystä vanhasta maapallosta; tämä '''muinaisluomisnäkemys''' tunnetaan englanniksi nimellä ''Old Earth Creationism'' (''OEC'', "vanhan Maan kreationismi").<br />
<br />
== Kreationismin päähaarat ==<br />
<br />
Kuten evoluutioteorian eri suuntausten lajittelemiseksi, myös kreationismin eri lajien luokittelemiseksi on tehty useita yrityksiä. Vakiintunein niistä lienee jo edellä todettu jako kahteen sen perusteella, mitä maapallon geologisen historian keston suuruusluokasta ajatellaan.<br />
<br />
{| {{prettytable}}<br />
|-<br />
!{{hl2}} | Kreationismiin<ref>suppean tulkinnan mukaan</ref> luettavat näkemykset<br />
!{{hl2}} | '''[[Äskettäisluomisnäkemys]]'''<ref name = "nMk">eli "nuoren Maan kreationismi"</ref><br />
!{{hl2}} | '''[[Muinaisluomisnäkemys]]'''<ref name = "vMk">eli "vanhan Maan kreationismi"</ref><br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Ihminen'''<br />
| Jumalan kuvakseen luoma maapallon kuudennen vuorokauden<ref>Nämä vuorokaudet ymmärretään siis yleensä kestoltaan aivan nykyisenkaltaisiksi, 24-tuntisiksi vuorokausiksi; tämä ei ole kuitenkaan sinänsä mikään perustava YEC-uskomus, vaan myös ajatuksella, että vuorokautemme ja/tai vuotemme pituus on luomisen jälkeen ''jossain määrin'' muuttunut, on kannatusta. Olennaista siis on, että luomispäivät olivat ''jokseenkin samanmittaisia'' kuin nykyvuorokaudet (suurin piirtein arvioiden: yli puolet, alle kaksi nykyvuorokauden pituutta eli yli 12, alle 48 -tuntisia).</ref> aikana Raamatun kuvauksen mukaisesti: '''Aatami''' ja '''Eeva''' luotu erikseen, enintään noin 10.000 vuotta sitten. Historiallinen syntiinlankeemus.<br />
| Jumalan luoma noin 100.000 – 20.000 vuotta sitten. Aatami ja Eeva luotu erikseen.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Biologiset lajit'''<br />
| <!-- Ei pidä makroevoluutiota uskottavana. -->Kieltää uusien [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] synnyn<!--([[wp:makroevoluutio]])-->, muuntelusta empiiristä näyttöä: Alkuperäislajit eli heprealaisittain ''baramini''t, joiden mahdollisia nykybiologisia vastineita perusryhmät ovat, ovat Jumalan alussa<ref>luomisviikon aikana</ref> luomia. Näiden sisäistä muuntelua ja "lajiutumista"<ref>suppean biologisen lajimääritelmän merkityksessä</ref> havaitaan (niin sanottu [[wp:mikroevoluutio|mikroevoluutio]]), sen sijaan rajoittamaton [[wp:makroevoluutio|makroevoluutio]] ei ole uskottava.<br />
| Tyypillisesti ei kannata [[wp:makroevoluutio|makroevoluutio]]teoriaa (uusien elinten tai muun laadullisesti uuden synty), mutta hyväksyy [[wp:mikroevoluutio|mikroevoluutio]]n (muuntelu lajien / [[wp:perusryhmä|perusryhmien]] sisällä). Tyypillisesti "pätkittäinen" luominen sopivina pidettyinä ajankohtina. Ei yksittäistä yhteistä esivanhempaa.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Maapallo'''<br />
| Ei hyväksy miljardien vuosien [[wp:Iänmääritys|ikää]]: maapallo ja aurinkokunta alle 40.000 vuoden ikäisiä, tyypillisesti noin 10.000 vuotta; maan pinta maailmanlaajuisen tulvan muokkaama.<br />
| Pitää maapallon suurta ikää luotettavana: 4,3 miljardia vuotta. Tyypillisesti paikallinen Nooan tulva.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Kaikkeus'''<br />
| Saattaa hyväksyä miljardien vuosien [[wp:Iänmääritys|iän]] kaikkeuden meistä etäisille osille, mikäli käytetään yleistä suhteellisuusteoriaa ja [[aikadilataatio]]ta maapallolla ([[John Hartnettin kosmologinen malli|'''Hartnett'''in]] ja '''Humphreys'''in<ref>http://luominen.fi/tahtien-etaisyys-ja-aika</ref> kosmologiat).<ref>Mahdollisuus, että kaikkeuden etäosat ovat [[aikadilataatio]]n vaikutuksesta ehtineet olla paikallisesti olemassa maapallon paikallisikää huomattavasti kauemmin, vaikkapa miljardejakin vuosia, on siis avoin ja kiinnostava tutkimusongelma, johon on jo saatu lupaavia teorioita ja niiden mukaisia, keskenään kilpailevia matemaattisia YEC-malleja; maailmankaikkeuden "paikallista aikaa mitaten vanhimpien osien" ikä ei siis ole etukäteen lukkoon lyöty eikä luomisen "äskettäisyys" ''välttämättä'' koske muuta kuin maanpäällistä historiaa.</ref><br />
| 17–14 miljardia vuotta.<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Perusteoksia muiden muassa'''<br />
| '''Morris''' & '''Whitcomb''': ''The Genesis Flood'', 1961<br />
| '''Ross''': ''The Creator and the Cosmos'', 1993<br />
|-<br />
| style="background-color:#ddd;" | '''Tunnettuja edustajia kirkkohistoriassa'''<br />
| '''Origenes''', '''Augustinus''', '''Tuomas Akvinolainen''', '''Luther''', '''Calvin''' <ref>lähde: http://www.patheos.com/Resources/Additional-Resources/BioLogos-and-Theistic-Evolution-William-Dembski-04-27-2011?offset=3&max=1; siinä '''William Dembski''', joka ei itse pitäydy äskettäisluomisnäkemykseen, toteaa kirkkohistoriasta mm. seuraavan: "''For the details, see chapter five of my book '''[http://www.amazon.de/End-Christianity-Finding-Good-World/dp/0805427430/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1307807616&sr=1-1 The End of Christianity]''', where I show that the young-earth position was universally accepted by Christians through the Reformation (yes, Luther and Calvin were also young-earth creationists).''"</ref><br />
| <br />
|}<br />
<!--<br />
=== Äskettäisluomisnäkemys<ref name = "nMk" /> ===<br />
<br />
{{pääartikkeli|[[Nuoren Maan kreationismi]]}}<br />
<br />
=== Muinaisluomisnäkemys<ref name = "vMk" /> ===<br />
--><br />
== Luomisopin ja kreationismin historiaa ==<br />
<br />
<!-- Luomisopin ajatus lähinnä Vanhan testamentin luomista käsitteleviin kohtiin. - Elliptinen virke, teologisesti epämääräinen ja/tai kyseenalainen (vrt. Joh.1:1-3,10) ja aiemmin sanottuun nähden sitä paitsi tautologinen.-->Kristillinen luomisoppi perustuu luomista käsitteleviin Raamatun kohtiin; luomistapahtumia kuvataan systemaattisesti heti Raamatun alussa (1.Moos.1-2), mutta viittauksia siihen on monia muitakin sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella aina Ilmestyskirjaa myöten. Raamatusta ja yleisistä historiatiedoista saatu informaatio on johtanut useat teologit<ref>ja muidenkin alojen edustajat</ref> laskemaan luomisen ajankohtaa; näistä tunnetuin nimi on meillä ehkä '''Martti Luther''' ja anglosaksisessa maailmassa [[wp:James Ussher|James Ussher]].<br />
<br />
=== Luomiskertomuksen tulkintahistoriasta ===<br />
<br />
Aikojen saatossa Raamatun luomiskertomuksesta on esitetty erilaisia tulkintoja. "Lapsenomaisesti lukien" se on aina sanonut olennaisesti samaa kuin nykyaikaisen äskettäisluomisnäkemyksen mukainen tulkinta, mutta oppineita kuvaannollistuksia on esiintynyt jo vanhalla ajalla. Vaikka sekä juutalaisuuteen että kristinuskoon on aina kuulunut konkreettinen kreationismi laajassa merkityksessä, niin luomiskertomuksen yksityiskohtien tulkintahistoria on näin ollen varsin kirjava.<br />
<br />
=== Uskonpuhdistus ===<br />
<br />
Osana uskonpuhdistukselle keskeistä raamattuperiaatetta Luther puuttui Raamatun oman merkityksen alleen peittäneeseen ajan saatossa rönsyilleitten selitysten vyyhteen myös luomiskertomuksen osalta ja opetti johdonmukaisesti Raamatun luomiskertomuksen kirjaimellista, historiallista tulkintaa<ref>Ainoastaan tällä tavoin, omilla ehdoillaan ymmärrettynä Raamattu voi toimia luterilaisen tunnustuksen edellyttämällä tavalla "kaikkien oppien ja opettajien tuomarina" – kuvaannollistajat taas kiilaavat selityksineen tekstin ja lukijan väliin vedoten Raamatun arvovallan sijasta omaan oppineisuuteensa ja kaunopuheisuuteensa sekä kuulijoidensa esiymmärrykseen.</ref> ja erityisesti myös totesi<ref>ehkä isänsä kaivostoiminnasta tietämiensä</ref> fossiilien olevan Nooan tulvassa hautautuneita eliöitä. Hän laski Raamatun antamasta informaatiosta myös maailman luomisen ajankohdan, ja tämän esimerkin mukaan vastaavia laskelmia tekivät seuranneina vuosisatoina monet muutkin, mm. [[wp:Johannes Kepler|Johannes Kepler]] sekä em. Ussher. [[Isaac Newton]]kin pitäytyi tähän aikajänteeseen ja harkitsi mahdollisuuksia perustella sitä myös empiiristen menetelmien avulla.<br />
<br />
=== Järkeis- ja tunteisoppien nousu kulttuurissa ja teologiassa ===<br />
<br />
Tämä yhtenäinen protestanttinen traditio kuitenkin lähestulkoon katkesi Raamatun jouduttua 1700–1800-luvuilla kulttuuristen hyökkäysten kohteeksi länsimaissa. "Valistuksen aika" asetti ihmisjärjen Raamatun yläpuolelle kaiken tuomariksi, ja nouseva liberaaliteologia turhensi voimiensa takaa Raamatun auktoriteettia kaikissa kysymyksissä. "Valistuksen" puisevuuteen kyllääntynyt romantiikan aika taas korosti tunnetta ja väheksyi tosiasioita suosien niiden sijasta mielikuvitusta kiihottavaa tarinointia. Luonnontieteiden menestystä käytettiin ihmisen itseriittoisuuden ja omavaltaisuuden keppihevosena ja yli-ihmishaaveita kehiteltiin. Raamatun tarkka tutkiminen totuuden löytämiseksi ja ajattelun ojentamiseksi sen mukaan ei ollut ollenkaan muodikasta; pietismin nousun myötä huomio kääntyi raamattuteologiassakin objektiivisesta<ref>"Mitä tämä raamatunkohta merkitsee?"<br />"Mitä Raamattu opettaa Jeesuksen olemuksesta?"<br />"Mitä Jeesus on tehnyt puolestani?"</ref> subjektiiviseen<ref>"Mitä tämä raamatunkohta ''sinulle/minulle'' merkitsee?"<br />"Millainen suhde ''sinulla/minulla'' on Jeesukseen?"<br />"Mitä ''minä olen tehnyt / aion tehdä'' Jeesuksen puolesta?"</ref>. Uskonpuhdistuksen myötä jo kertaalleen Raamattuun ankkuroitunut länsimainen historiakäsitys lähtikin tässä vaiheessa varsin kevytkenkäisesti geologisen uniformitarianismin ja darvinistisen evolutionismin myötä keksittyjen esihistoriallisten vuosimiljoonien peukalokyytiläiseksi.<ref>Muutoksen havaitsee mm. ''Encyclopedia Britannica''n sisältöhistoriasta: tietyssä vaiheessa raamatullinen aines vaihtuu naturalistiseen.</ref><br />
<br />
=== Tieteellisen kreationismin synty ===<br />
<br />
Näin ollen äskettäisluomisnäkemyksen viimeisten 50 vuoden kuluessa toteutunut uusi esiinnousu on voitu kokea ikään kuin uudeksi ja oudoksi asiaksi.<ref>Tähän ovat olleet vaikuttamassa myös monet enemmän tai vähemmän liberaalit kirkolliset tahot, jotka omaan arvovaltaansa vedoten ovat pyrkineet levittämään mielikuvaa, että heidän kauttaan puhuva "korkeampi teologia" tai "kirkkaampi hengellisyys" olisi löytänyt Raamatun luomiskertomuksen takaa jonkinlaisen vuosimiljardiset kehitysprosessit oikeiksi tai vähintäänkin mahdollisiksi osoittavan syvemmän ja aidomman, tavallisilta kuolevaisilta salatun merkityksen ja että tekstin yksityiskohdat vakavasti ottavat "literalistit" olisivat siksi jonkinmoisia "onnettomia tunareita"; missä tällainen vaikutelma lieneekin saatu syntymään, se yhtä kaikki on perimmältään pelkkää hämäystä: heprealaisen alkutekstin tuntijat, niin liberaalit kuin konservatiivitkin, käsittävät sen alun perin tarkoitetun otettavaksi kirjaimellisena historian tapahtumien kuvauksena.</ref> Modernin luomistieteen syntyyn keskeisesti vaikuttaneisiin tekijöihin ja kulttuurisesti kaikkien aikojen merkittävimpiin kreationistisiin teoksiin kuuluu äskettäisluomisnäkemystä edustava, Nooan tulvan<ref>eli Raamatun vedenpaisumuskertomuksen</ref> konkreettista historiallisuutta puolustava ja sen avulla empiirisiä havaintoja selittävä '''Morris'''in ja '''Whitcomb'''in kirja ''The Genesis Flood'' (1961). Teos yhdistää kirjaimellisen raamatunselityksen luonnontieteellisiin havaintoihin ja moderneihin tutkimusmenetelmiin niin vakuuttavasti, että siitä tuli lähtölaukaus nykyaikaisen kreationismin suuntauksille.<br />
<br />
Kirjoittajien<ref>jo Newtonilla ollut</ref> halu perustella Raamatun antamaa informaatiota myös modernein kvantitatiivisin menetelmin saaduilla empiirisillä tuloksilla ja sen mukainen eksakteista luonnontieteistä ja insinööritieteistä tuttu jämpti ote tutkimuskohteisiin ja argumentointiin olivat perusteina, kun tätä uutta avausta ja sen inspiroimaa jatkotutkimusta ryhdyttiin kutsumaan<ref>osittain erotuksena "tavallisesta" (synagogan ja kirkon) luomisuskosta</ref> '''tieteelliseksi kreationismiksi''' (engl. ''scientific creationism'') ja sen mukaisista lähtökohdista tehtyä luonnontutkimusta '''luomistieteeksi''' (engl. ''creation science'').<br />
<br />
=== Äskettäisluomisnäkemystä edustavat järjestöt ===<br />
<br />
Tieteellisen kreationismin esiinmarssi osoittautui saamastaan vastustuksesta huolimatta kulttuurisesti hedelmälliseksi:<br />
<br />
Pian ''The Genesis Flood'' -teoksen ilmestymisen jälkeen Morris ja '''Gish''' perustivat [http://www.icr.org ''Institute for Creation Research'' (''ICR'')] -järjestön.<br />
<br />
Tämän jälkeen saivat alkunsa ''Answers in Genesis'' (''AIG'') -järjestö sekä ''Creation Research Society'' -tutkimusyhteisö, jolla on oma julkaisusarja: ''Creation Research Quarterly''.<br />
<br />
Myöhemmin ''Answers in Genesis'' -järjestöstä erkani vielä [http://creation.com ''Creation Ministries International''] tutkimuksellisemman painotuksensa vuoksi omaksi organisaatiokseen.<br />
<br />
Vaikka tieteellisen naturalismin kulttuurihegemonian vuoksi kaikki luomistieteellinen työ on tehtävä joko yksityisen rahoituksen turvin tai vapaa-ajan "harrastuksena", sekä teoreettinen että empiirinen tutkimus- ja sen tulosten julkaisutoiminta näiden eri järjestöjen piirissä on edelleen vilkasta.<br />
<br />
=== Muinaisluomisnäkemys nousee toiseksi vaihtoehdoksi ===<br />
<br />
Kuten todettu, Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkuluvuista on jo vanhalta ajalta<ref>ainakin Origeneesta ja kirkkoisä Augustinuksesta</ref> lähtien esitetty sellaisiakin tulkintoja, joiden mukaan luomispäivät eivät olisi olleet (läheskään) tavallisia 24 tunnin vuorokausia.<ref>Tämän linjan Luther ja uskonpuhdistuksen valtauoma siis 1500-luvulla päättävästi hylkäsi.</ref> Raamatun alkulukujen ja muiden luomiseen liittyvien kohtien tämäntyyppistä tulkintaa seuraavan tieteellisen mallin esitti '''Hugh Ross''' v. 1993 kirjassaan ''The Creator and the Cosmos''. Tämä ei ollut ensimmäinen sensuuntainen moderni yritys mutta osoittautui kulttuurisesti edeltäjiään menestyksekkäämmäksi, niin että siitä sai alkunsa eräänlainen tieteellisen kreationismin toinen päähaara.<ref>Äskettäisluomisnäkemys on kuitenkin yhä (suppeasti ymmärretyn) kreationismin valtavirta. Kuvaannollisen tulkinnan varaan rakentavassa kreationismissa on perustavana ongelmana se, kenen ja millaiselle kuvaannolliselle tulkinnalle ideologinen johtoasema olisi tunnustettava. Vaarana on "mukavuusideologia", joka olennaisesti pyrkii minimoimaan naturalistisen järkeilyn tuottamien mallien kohtaamisen kristitylle aiheuttamaa kognitiivista dissonanssia turvautumalla aina jälkikäteen "riittävän joustavaan raamatuntulkintaan". Tällainen asenne ei tuota aitoja tutkimusherätteitä eikä siis uraauurtavaa luonnontieteellistä tutkimustakaan, ja sitä voineekin pitää kreationismin ja [[AW:S#teistinen evolutionismi|teistisen evolutionismin]] väliin sijoittuvana ideologisena sekamuotona pikemmin kuin (suppean määritelmän mukaisesti) Raamatun konkreettisesta tekstistä sisältöään ammentavana aitona kreationismina.</ref><br />
<br />
== Kreationismin ja evolutionismin historia ja nykytila Suomessa ==<br />
<br />
Laajassa merkityksessä kreationismin historia alkaa Suomessa viimeistään kristinuskon tulosta maahamme tuhatkunta vuotta sitten ja suppeassa merkityksessä vastaavasti viimeistään 1500-luvun luterilaisesta uskonpuhdistuksesta. Evoluutioteorialla on tietenkin täälläkin paljon lyhyempi, n. 150-vuotinen historia.<br />
<br />
=== Evoluutioteoria rantautuu Suomeen 1800-luvun lopulla ===<br />
<br />
Suomessa [[evoluutioteoria]]a esiteltiin ensimmäistä kertaa [[wp:Suomen Tiedeseura|Suomen Tiedeseura]]n 25-vuotisjuhlakokouksessa vuonna 1864, jolloin Suomeen tuotiin Haeckelin valheellisiin perusteluihin ([[rekapitulaatioteoria|väärennetyt sikiökuvat]], monerat) ripustautunutta makroevoluutioteoriaa. Eläintieteen professori [[wp:Fredrik Wilhelm Mäklin|Fredrik Wilhelm Mäklin]] ei antanut arvoa evoluutioteorialle,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = <nowiki>http://www.control.hut.fi/Hyotyniemi/Publications/03_ipmm/03_ipmm.pps</nowiki>| Nimeke = IPMM’03: Complexity and Emergence: Towards a ”New Science” of Industrial Automation. | Tekijä = Hyötyniemi, Heikki| Tiedostomuoto = | Selite = ppt | Julkaisu = | Ajankohta = 18.-23.5.2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.8.2007| Kieli = }}</ref>, ja "Tiedeseuran ystävät" laativat vastalauseen [[wp:Helsingfors Dagblad|Helsingfors Dagblad]]iin. [[wp:Nils Nordenskjöld|Nils Nordenskjöld]] sen sijaan kirjoitti Darwinin teorian puolesta ''[[wp:Litterär Tidskrift|Litterär Tidskrift]]''issä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = <nowiki>http://www.cs.helsinki.fi/u/esahytti/wordtyo.doc</nowiki> | Nimeke = Evoluutio.| Tekijä = Hytti, Esa| Tiedostomuoto = | Selite = doc| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref><br />
<br />
Vuonna 1889 käytiin kuuluisa ”uskonsota Jyväskylässä”. Tuolloin [[wp:Eero Erkko|Eero Erkon]] toimittama ''Keski-Suomi'' nimittäin aloitti ''Ihmiskunnan lapsuuden ajoilta'' -otsikoidun kirjoitussarjan, ja tämä käynnisti kiivaan keskustelun, jonka yhteydessä evoluutioteoriaa puolustivat Kuopiosta käsin [[wp:Minna Canth|Minna Canth]] ja [[wp:Juhani Aho|Juhani Aho]].<br />
<br />
=== Valtakirkon sisäinen ristiriita ===<br />
<br />
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole koskaan virallisesti hyväksynyt evoluutioteoriaa: sen tunnustus on virallisesti yhä samalla pohjalla kuin on ollut uskonpuhdistuksesta lähtien, ja juuri Luther työtovereineen ja seuraajineen oli vetänyt ne nimenomaiset linjaukset, joiden suoranaista jatkoa aikamme tieteellinen kreationismi aatehistoriallisesti katsoen ilmiselvästi on. Muiden epäraamatullisuuksien tavoin ja niitä edistäen evoluutioteorian hyväksyminenkin on kuitenkin vähitellen ujuttautunut myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon,<ref>Tämä on tapahtunut vähitellen yleisen kulttuuri-ilmapiirin muutoksen myötä: oppivelvollisuuskoulun, lukion ja teologisten tiedekuntien evouskoinen opetus on – yllätyksetöntä sinänsä – kantanut mädän hedelmänsä myös papiston ja kirkon muiden vastuunkantajien valtaosan mielessä ja toiminnassa.</ref> niin että sen näkyvät edustajat ovat antaneet julkisuuteen evoluutioteorian hyväksyviä lausuntoja. Näiden lausunnonantajien mukaan kirkko kylläkin pitää kiinni käsityksestään, että Jumala on luonut maailman,<ref>Kreationismiin siis vielä näiden lausuntojenkin mukaan ollaan sitoutuneita yleisessä merkityksessä, vaikka sen suppean merkityksen mukaiseen kantaan pyritään ottamaan etäisyyttä.</ref> mutta hyväksyy myös evoluutioteorian.<ref>Tällaisten lausuntojen antaminen on jo periaatteessakin "sanan kirkoksi" tunnustautuvan kirkon kutsumuksen vastaista: eihän todellinen sanan kirkko voi julkisessa opetuksessaan muuta kuin (Lutherin "tässä seison enkä muuta voi" -malliin) tuoda esiin Jumalan väärentämätöntä sanaa, pyhää Raamattua; juuri tämä on se tehtävä, jonka hoitamisesta kirkon "opetus- ja julistustehtävissä" oleville virallisesti yhä maksetaan. Sokeat sokeain taluttajat vain eivät tätä ymmärrä, kuten eivät heidän talutettavansakaan.</ref><br />
<br />
Vuonna 1999 kirkolliskokouksessa hyväksytty<ref>Tämä hyväksyntä ei kuitenkaan muuttanut Lutherin omien, konkreettisen luomiskäsityksen selvästi sisältävien katekismusten virallista asemaa myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon opilliset perusteet velvoittavasti ilmaisevina tunnustuskirjoina.</ref> piispa Eero Huovisen katekismus sisältää seuraavan luomiseen liittyvän lausuman: "Tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehittymistä. Usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan." Tämä on v. 2016 tarjonnut pohjan piispa Kaarlo Kallialan [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/saako-luomisoppia-opettaa-seurakunnassa/ linjaukseen]: "Kreationismia ei ole syytä arvioida uskonnollisena oppina, vaan luonnontieteellisenä teoriana. Eikä sellaisiin tietenkään oteta mitään opillista kantaa."<ref>Tämän linjauksen sisältävän seurakuntalainen.fi-sivuston artikkelin koko tässä yhteydessä merkityksellinen asiayhteys (relevantti konteksti):<br />"Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala puolestaan pitää viisaana, että tämän kaltaisiin luentoihin liittyisi myös sellaisia puheenvuoroja, jotka edustaisivat kirkossa yleisesti hyväksyttyä käsitystä evoluutiosta.<br />– Kreationisti varmaankin pitää näkemystään uskonnollisesti olennaisena. Kristillisen luomisuskon kärki on kuitenkin aivan toisaalla. Tämä näkyy vaikkapa Katekismuksessa, jossa todetaan: ”Tiede tutkii maailman synnyn arvoitusta sekä luonnon ja ihmisen kehittymistä. Usko luottaa siihen, että kaiken takana on Jumalan luova tahto ja rakkaus luomakuntaa kohtaan.” Kreationismia ei ole syytä arvioida uskonnollisena oppina, vaan luonnontieteellisenä teoriana. Eikä sellaisiin tietenkään oteta mitään opillista kantaa. Usko on kiinnostunut Jumalan tahdosta ja rakkaudesta – tutkikoon tiede kaikessa rauhassa luonnon ja ihmisen kehittymistä, piispa Kalliala linjasi."</ref> Teologisesta epätyydyttävyydestään<ref>Tämä piispa Kallialan linjaus lienee tosin lähellä valtakirkon valtarakenteen vallitsevaa enemmistönäkemystä mutta loogisesti yhteensopimaton Lutherin ja uskonpuhdistuksen epistemologisen ''sola scriptura'' -tunnustuksen ja sen johdonmukaisen soveltamisen kanssa. Aito luterilainen käsitys voidaan tiivistää suoraan [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hepr.11.html Hepr.11:3]-sitaattiin: ''Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.''<br />Toisaalta viittaus "kirkossa yleisesti hyväksyttyyn käsitykseen evoluutiosta" on tällaisenaan epämääräinen: ei sanota, missä tämä käsitys olisi ilmaistu, ja mikäli kyseessä on jonkinlainen "gallup-teologia", niin sellainen on äärimmäisessä ristiriidassa niin Lutherin opetuksen kuin elämänhistoriankin kanssa.<br />Kolmanneksi "Usko on kiinnostunut Jumalan tahdosta ja rakkaudesta" -luonnehdinta ei sovi kuvaamaan pelastavaa uskoa, joka riippuu kiinni Kristuksen sovitustyöhön ankkuroituneissa evankeliumin lupauksissa omistaen ne iankaikkiseksi autuudekseen löytäen sen sijaan Jumalan tahdosta ja sen ilmaisevasta rakkauden kaksoiskäskystäkin vain oman helvetintuomionsa, sillä perisynnin vuoksi tämä käsky on jäänyt ja aina jääkin meiltä täyttämättä. Näin siis tämä piispallinen usko-käsite näkyy ilmaisevan palaamista uskonpuhdistusta edeltäneeseen teologiseen hämärään. (Suopeampi tulkinta voisi tosin olla: 'Luomisen osalta usko on kiinnostunut luomisessa ilmenevästä Jumalan tahdosta ja rakkaudesta.' Tämäkään tulkinta ei kuitenkaan sovi yhteen sen ajatuksen kanssa, että "tiede" voisi väittää alkuperäkysymyksistä mitä hyvänsä "uskon" ollessa kiinnostunut vain jostain aivan muusta: jos "tiede" väittää – kuten naturalisteilla on tapana "tieteeseen" vedoten tehdä – ettei Jumalalla ole alkuperämme eikä siis olemassaolommekaan kannalta mitään tekemistä, niin tämän todesta ottavalle "uskolle" ei oikein jää mitään pohjaa puheelle "kaiken takana olevasta Jumalan luovasta tahdosta ja rakkaudesta luomakuntaa kohtaan".)</ref> huolimatta kyseinen linjaus luokittaa kreationismin vaihtoehtoiseksi luonnontieteelliseksi teoriaksi, ja tämä ajatus on sinänsä järkevä: luomistiede on luonnontiedettä.<br />
<br />
=== Kirkon hallintorakenteesta riippumaton luterilaisuus ja muu kristillisyys ===<br />
<br />
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on pinnan alla kuitenkin kaiken aikaa vaikuttanut myös puhtaasti kreationistinen linja. Niinpä [[wp:SLEY|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] julkaisema '''Franz Pieper'''in aidosti luterilainen ''Kristillinen dogmatiikka'' seuraa myös tässä kohdin juurevasti Lutherin tutkimaa, opettamaa ja julistamaa Raamatun ilmoitusta. Samoin [[wp:rukoilevaisuus|rukoilevaiset]] ja monet [[wp:lestadiolaisuus|lestadiolaiset]] ovat pitäytyneet käyttämänsä vanhan raamatunkäännöksen, ''Biblian'', sisältöön – myös sen asiahakemistosta eli rekisteristä löytyvään konkreettisen kirjaimelliseen luomisuskoon. Viidennen herätysliikkeen pitkän linjan vaikuttaja, kaksinkertainen tohtori '''[[wp:Uuras Saarnivaara|Uuras Saarnivaara]]''' puolestaan opetti näkyvästi ja tinkimättömästi vuosikymmenten mittaan sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa myös kreationismia; [[wp:Uusheräys|lestadiolaisen uusheräyksen]] kouluneuvos '''[http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=14305 Martti E. Miettinen]''' oli tässä kysymyksessä samalla linjalla.<ref>Suomen kirkollisista herätysliikkeistä itse asiassa siis ''enintään'' körttiläiset ovat ajan paineissa luomisopillisesti(kin) "kauttaaltaan kuoliaaksi kirkollistuneet".</ref> Aivan viime vuosina [[wp:Luther-säätiö|Suomen Luther-säätiö]] on ensimmäisen kerran historiassa saanut julkaistuksi suomeksi Lutherin koko massiivisen Genesis-kommentaarin<ref>''Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys'' sisältää kaikkiaan kuusi osaa, joista ensimmäisestä löytyy Lutherin opetus luomiskertomuksen oikeasta ymmärtämisestä.</ref>, joka tutustuttaa lukijansa vaivattomasti mm. hänen luomisoppiin liittyvään raamatunselitykseensä; Luther-säätiön "aisapari", Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakunta<ref>''[[wp:Missionsprovinsen|Missionsprovinsen i Sverige och Finland]]'' katsoo edustavansa ja vaalivansa sekä Ruotsin kirkon että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hengellistä perintöä nykyisen pahan ajan vaikeissa vaiheissa.</ref>, on puolestaan vastikään julkaissut tunnustuksellisesta luterilaisesta luomisopistaan ja sen raamattuperusteista varsin yksityiskohtaisen [http://www.missionsprovinsen.se/staellningstaganden/63-predikan-av-roland-gustafsson-den-20-okt-2007 selonteon].<br />
<br />
Myös Suomessa toimivat luterilaiset vapaakirkot edustavat kauttaaltaan kreationistista teologiaa. Se on vallitseva kanta myös Suomen muiden protestanttisten kristillisten yhteisöjen piirissä.<br />
<br />
Luomisopin kannattajia on siis maassamme jokseenkin kaikissa kristillisissä uskontokunnissa, [[wp:evankelisluterilaisuus|evankelisluterilainen]] kirkko mukaan lukien. Kreationismin kannatusta löytyy erityisesti tunnustuksellisten luterilaisten, [[wp:adventismi|adventistien]], [[wp:viides herätysliike|viidennen herätysliikkeen]], helluntailaisten ja vapaakirkollisten keskuudesta.<br />
<br />
=== Kristillisperäiset uususkonnot ===<br />
<br />
Muista teistisistä uskontokunnista [[wp:Jehovan todistajat|Jehovan todistajat]] eivät pidä itseään kreationisteina<ref>Jehovan todistajien identiteettiin kuuluu olennaisena osana kaikinpuolinen erottautuminen "kristikunnasta", jota he pitävät vääränä uskonnollisuutena, omaa liikettään taas ainoana oikeana. Siksi on vain johdonmukaista, että he eivät katso lukeutuvansa mihinkään ryhmään, jossa on mukana myös "kristikuntaa". Tämä ei tietenkään estä ulkopuolisia luokittelemasta heitä sen mukaan, miten heidän oppinsa ja käytänteensä suhteutuvat käytettyihin määritelmiin.</ref>, vaikka uskovat luomiseen<ref>''Herätkää!'', syyskuu 2006 s.3</ref>.<br />
<br />
=== Kreationismin nousu suomalaiseen julkisuuteen viime vuosikymmeninä ===<br />
<br />
1980-luvun alussa kreationismi voimistui Suomessakin. Kreationismi-sanakin tuli yleiseen käyttöön juuri tällöin; esimerkiksi vuonna 1973 ilmestynyt ''Nykysuomen sivistyssanakirja'' ei vielä sitä tunne. Päivälehtien sivuilta saatiin lukea kreationismia puolustavia yleisönosastokirjoituksia, ja 1980-luvun lopulla [[wp:helluntaiherätys|helluntailaisten]] johdolla kirjoitetussa, kouluhallituksen pääjohtaja '''[[wp:Erkki Aho (pääjohtaja)|Erkki Aholle]]''' osoitetussa 14 220 nimen adressissa vaadittiin luomisopin opetusta Suomen kouluihin kehitysopin opetuksen rinnalle.<br />
<br />
"Imperiumin vastaiskuakaan" ei tarvinnut turhaan odottaa: vuonna 1989 [[Skepsis|Skepsis ry]] antoi [[Huuhaa-palkinto|Huuhaa-palkintonsa]] [[wp:WSOY|WSOY]]:lle luonnontieteiden kolminkertaisen tohtorin, professori '''A. E. Wilder-Smith'''in ''Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota'' -kirjan (1980) julkaisemisesta.<ref>Julkaisemisen ja "palkitsemisen" välillä kulunut aika osoittaa, miten merkittävänä uhkana evouskolle kyseistä kirjaa yhä tuolloin pidettiin.</ref><br />
<br />
Professori '''[[Matti Leisola]]'''<ref>muodollisesti ei toki hän henkilökohtaisesti vaan vain hänen johtamansa laitos; Leisola kuitenkin mainitaan nimeltä palkinnon perusteluissa</ref> sai vuonna 2004 tyypillisen propagandistisesti perustellun Huuhaa-palkinnon<ref>[http://www.skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot "Huuhaa-palkinto kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina"]</ref> järjestettyään evoluutioteoriaan tieteellisen kriittisesti suhtautuvan luentosarjan nimeltään ''Biology - Tackling Ultimate Complexity'' [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Teknillisellä korkeakoululla]]. Seminaari oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingin yliopistolla väittelynä, jossa osanottajat olisivat olleet älykkään suunnittelun kannattaja '''Paul Nelson''', makroevoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuva '''Richard Sternberg''' ja kaksi suomalaista, evoluutioteoriaa puolustavaa tunnettua professoria. [[AW:S#äärinaturalismi|Äärinaturalistien]] nostettua asiasta äläkän<ref>esim. Welling, Petteri: "Kreationistista tiedettä?" (Puheenvuoro-osion ["yleisönosaston"] kirjoitus), ''Yliopisto''-lehti 10/2004, s. 41 (tyylinäytteeksi ote kirjoituksesta): "Vaikka kurssille onkin hankittu mukaan kaksi emeritusprofessoria oikeita biologeja edustamaan, on skandaali, että Discovery-instituutin väki mainostaa itseään biologian opettajille Helsingin yliopiston nimissä."</ref> yliopiston silloinen rehtori '''[[wp:Ilkka Niiniluoto|Ilkka Niiniluoto]]''' – itsekin tunnettu naturalisti – lopulta, hieman ennen tilaisuuden aiottua ajankohtaa, kielsi sen järjestämisen Helsingin yliopistossa. Tällöin professori Leisola järjesti seminaarin sen sijaan Teknillisessä korkeakoulussa<ref>Siellä se suomalaisten evolutionistiprofessorien jäätyä pois toteutettiin luento–palautekeskustelu-muotoisesti.</ref>. Leisola kritisoi purevasti palkitsemisperusteita ''Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?''<ref>[http://www.intelligentdesign.fi/2005/11/22/leisolan-vastaus-skepsis/ Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?]</ref> -vastineessaan.<br />
<br />
=== Nykytila ===<br />
<br />
Suomen tunnetuimpiin kreationismin kannattajiin lukeutuvat muiden muassa [[wp:Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun]] [[wp:dekaani|dekaani]] [[Matti Leisola]]<ref>Leisola on ev.lut. kirkon kriittinen jäsen, joka on luonnehtinut nykykirkkoa "evolutionistis-luterilaiseksi".</ref>, kuvataiteilija, kirjailija [[Kimmo Pälikkö]]<ref>Pälikkö on [[wp:Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko|Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon]] jäsen; tämä kirkko on julkaissut hänen luomisaiheisia artikkeleitaan taajaan myös äänenkannattajassaan ''Luterilainen''-aikakauslehdessä.</ref> sekä lääkäri, kirjailija [[Pekka Reinikainen]]<ref>Reinikainen on ev.lut. kirkon jäsen ja aktiivinen vastuunkantaja kirkolliskokousedustajanakin.</ref>.<br />
<br />
Systemaattista seurantaa kreationismin kannatuksen laajuudesta Suomessa ei ole juuri tehty, joskin irrallinen gallup-tulos evoluutioteoriaa epäilevien suomalaisten huomattavasta määrästä on jo ehtinyt antaa naturalisteillemme lisää julkisen huolestuneisuuden aihetta.<ref>Typerän kehäpäättelynsä vankeina he ovat arvelleet julkisesti syynä olevan evoluutioteorian riittämätön kouluopetus, jonka tähden asiaa ei muka tarpeeksi hyvin ymmärrettäisi; [[evoluutioteorian vastaiset argumentit|evoluutioteorian perusteiden hataruus]] huomioon ottaen tämä on kuin pidettäisiin "keisarin uusien vaatteiden" olemassaolon epäilemisen syynä sitä, ettei ole päästy havainnoimaan tilannetta tarpeeksi läheltä.</ref><br />
<br />
== Kreationismin alueellinen esiintyvyys ==<br />
<br />
=== Kreationismi maailmankartalla ===<br />
<br />
Merkittävin ja vaikuttavin kreationismin kannatusalue on Yhdysvallat. Myös Australiassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Hollannissa sekä jossain määrin jokseenkin kaikissa kristikunnan perinteisen vaikutusalueen maissa esiintyy luomisopin kannatusta. Venäjälläkin on Neuvostoliiton kaaduttua päästy ainakin alkuun.<br />
<br />
Uudet kristinuskon vahvat alueet<ref>Kristityt ovat enemmistöasemassa Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja merkittävänä, kasvavana vähemmistönä monissa Aasian maissa.</ref>, joilla seurakuntaopetus on tyypillisesti "sitä, mitä Raamattu sanoo", merkitsee myös luomisopin kannatuksen laajenemista kyseisillä alueilla. Varsinaiseen luomistieteelliseen tutkimuspanokseen taloudellisesti ja (uskonto)poliittisesti ahtaissa oloissa elävien nuorien kirkkojen jäsenillä ei tosin ymmärrettävistä syistä ole juuri ollut mahdollisuuksia.<br />
<br />
=== Roomalaiskatolisen kirkon lähestymiskulma ===<br />
<br />
[[wp:Katolinen kirkko|Roomalaiskatolinen kirkko]] on eräänlainen oma maailmansa. [[wp:paavi|Paavi]] [[wp:Pius XII|Pius XII]] antoi v. 1950 [http://www.vatican.va/holy_father/pius_xii/encyclicals/documents/hf_p-xii_enc_12081950_humani-generis_en.html ''Humani Generis''] -kiertokirjeen ([[Ihmisen evoluutio|ihmisen synnystä]]); siinä kehitysopille sallitaan jonkinlainen asema<ref>pelkkänä hypoteesina, ei sen enempänä</ref> vain ihmis''ruumiin'' biologisen alkuperän pohdiskelussa – ihmis''sielun'' synnyssä sillä ei tämän kiertokirjeen mukaan voi olla eikä saa opettaa olevan mitään osaa<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/Humani_generis#Evolutionism</ref>. <!-- Esimerkiksi kaikkeuden alkuperässä sillä ei tule kiertokirjeen mukaan olla mitään osaa. ?--><br />
<br />
Sittemminkin Vatikaani on antanut puheenvuoroja aiheesta: puolivirallisesti<ref>Kyseessä ei ollut ''ex cathedra'' eli "erehtymätön" paavillinen opetus.</ref> paavi [[wp:Johannes Paavali II|Johannes Paavali II]]:n suulla se on [http://www.ewtn.com/library/papaldoc/jp961022.htm todennut] evoluution voivan jossain täsmentämättömässä merkityksessä olla "enemmän kuin hypoteesi". Kontekstissaan tarkasteltuna tämä lausuma on lopultakin hyvin ympäripyöreä ja pidättyväinen<ref>Ks. kriittisen kohdan selitys koko puheenvuoron englanninnoksen lopussa: http://www.ewtn.com/library/papaldoc/jp961022.htm; on otettava huomioon, että myös alkuperäisen englanninnoksen mukainen tulkinta "evolutionismi on enemmän kuin yksi teoria" eli "on olemassa useampi kuin yksi evolutionistinen teoria" on sekin sekä mahdollinen että asiallisesti ottaen mielekäs ja perusteltu käännösvaihtoehto; paavin alkuperäisteksti siis oli – luultavasti tarkoituksellisesti – oraakkelimaisen kaksiselitteiseksi muotoiltu.</ref>, ja kokonaisuutena katsoen tämä puheenvuoro itse asiassa tulee (suppeaakin) kreationismia puolitiehen vastaan todetessaan, ettei erityistä ilmoitusta<ref>engl. ''Revelation''; tässä siis Raamattu ja (traditionalisteilla sen rinnalla alati kulkeva) Traditio</ref> voi alkuperäkysymyksissä sivuuttaa. Naturalistit ovat silti hehkuttaneet paavin tulkinnanvaraista, yhteydestään irrotettua evoluutioviittausta julkisuudessa innolla, joka tuo helposti mieleen hukkuvan takertumisen oljenkorteenkin.<ref>Tässä hehkutuksessa voi nähdä myös laskelmoidun [[kiila-strategia#Naturalistinen kiilastrategia|naturalistisen kiilastrategisen]] tarkoitusperän.</ref><br />
<br />
On syytä huomata, että nämä lausunnot ovat tosin vuoropuhelua evoluutioajatuksen kannattajien suuntaan, mutta suhde on selvästi jännitteinen<ref>Tämä jännite tulee selvästi esiin myös [[wp:Joseph Ratzinger|Joseph Ratzingerin]] eli emerituspaavi Benedictus XVI:n luvalla syyskuussa 2013 [http://www.repubblica.it/la-repubblica-delle-idee/societa/2013/09/24/news/lettera_ratzinger_a_odifreddi-67140416/ julkistetussa kirjeessä]. Kirjeen mukaan tieteen ja mielikuvituksen harjoittamisen välillä on joka tapauksessa yleisluontoisia keskinäisyhteyksiä, ja jatko kuuluu: "Lisäksi on olemassa pelkästään evoluutioteorialle ominaista suurisuuntaista tieteiskuvittelua." (it. ''Esiste, del resto, la fantascienza in grande stile proprio anche all'interno della teoria dell'evoluzione.'') Vastaansanomattomina esimerkkeinä tästä seikasta hän ottaa esiin [[Richard Dawkins]]in ''[[wp:Geenin itsekkyys|Geenin itsekkyys]]'' -teoksen ([http://www.huffingtonpost.com/2013/09/27/richard-dawkins-science-fiction-pope-benedict_n_4001924.html ''science fiction''] on Huffington Postin käyttämä englanninkielinen vastine kirjeessä esiintyvälle ''fantascienza''-sanalle) sekä "suuren" [[wp:Jacques Monod|Jacques Monodin]] ''[[wp:Sattuma ja välttämättömyys|Sattuma ja välttämättömyys]]'' -opuksen evoluutioskenarioinnista poimimansa sanatarkan sitaatin.</ref>: missään tapauksessa evoluutioteoria ei voi näiden lausuntojen mukaan olla koko totuus ihmisen alkuperästä, eikä metodologistakaan naturalismia hyväksytä sellaisenaan.<ref>Kysymyksiä ihmissielun todellisesta olemassaolosta ja sen Jumalan erityiseen luomistekoon palautuvasta alkuperästä ei jätetä mahdollisen tulevan osapuolisopimuksen varaiseksi, saati puhtaasti tiedeyhteisön omalakisesti selvitettäväksi asiaksi, ja vaikka muusta ollaankin valmiit jatkokeskustelemaan, nämä keskustelut on ilmeisestikin määrä käydä "täysivaltaisena osapuolena", etukäteismyönnytyksiä tekemättä.</ref> Erityisen ilmoituksen huomioonottamisen ja totuuksien ristiriidattomuuden edellyttäminen<ref>''"Truth does not contradict truth"'' -linjaus</ref> antavat periaatteellisen mahdollisuuden luokitella Vatikaanin kanta jopa yhdeksi kreationismin muodoksi.<ref>Tällöin se siis nousisi äskettäisluomisnäkemyksen ja muinaisluomisnäkemyksen rinnalle; Vatikaanin näkemystä voisi kutsua vaikkapa '''ihmisluomisnäkemykseksi''', sehän näet rajaa ''ihmissielun'' ehdottomasti mahdollisen evolutiivisen alkuperän pohdintojen ulkopuolelle, Jumalan erityisesti luomaksi todellisuuden tekijäksi.<br />Tällainen luokituspäivitys olisi kuitenkin sikäli liioiteltu, että "ihmisluomisnäkemyksen" mukainen kanta on (oletettavasti harkitusti) jätetty sen verran avoimeksi, että kovinkaan moniin sen sisältöä koskeviin kysymyksiin tuskin olisi saatavissa vastauksia. Tällaisenaan se lähinnä rajaa sitä, mitä "hurskaiden roomalaiskatolilaisten" sopii näistä kysymyksistä julkisesti opettaa: annetun rajauksen puitteissa erilaiset mielipiteet ovat mahdollisia.</ref><br />
<br />
Vahvan filosofishumanistisen traditionsa myötä roomalaiskatolinen kirkko näkee lopultakin varsin selvästi tieteen naturalistisen rajauksen keskeisen ongelman: tiede pakotetaan etsimään kaikelle luonnollisia selityksiä, olivat ne totta tai eivät. Tällainen sitoutuminenhan johtaa tietenkin materialismiin, valitettavasti vieläpä "tieteen" nimissä. Sellaista suuntausta ei Vatikaani pyri ainakaan vauhdittamaan, vaikka keskusteluyhteys virallisen tiedeyhteisön suuntaan halutaankin aina jossain muodossa säilyttää.<br />
<br />
== Älykkään suunnittelun teoria – kreationismia vai ei? ==<br />
<br />
{{pääartikkeli|[[Suunnitteluteoria ja kreationismi]]}}<br />
<br />
Annettujen määritelmien<ref>ja jo etymologiansakin</ref> mukaan kreationismin perustava käsite on ''erityinen luominen''. '''[[Suunnitteluteoria]]n''' perustava käsite taas on ''älyllinen suunnittelu''. Yhteistä molemmille on havaittavan todellisuuden tarkoituksellisuusaspektin myöntäminen ja korostaminen ja siis naturalistisen tarkoituksettomuusajatuksen haastaminen. Luominen sisältää kuitenkin käsitteenä paljon enemmän kuin pelkän tarkoituksellisuuden, johon viimemainittuun suunnitteluteoria puolestaan keskittyy ja tietoisesti rajoittuu. Näin ollen näiden kahden keskinäissuhteiden selvittely on kyllä mielekästä mutta niiden samaistaminen keskenään epäasianmukaista.<br />
<br />
Kreationismin ja suunnitteluteorian välisen suhteen voi tiivistää toteamukseen, että kaikki kreationistit uskovat kyllä, että luomakunnalla on suunnittelija, ja kannattavat siis vähintäänkin jonkinlaisessa väljässä merkityksessä suunnitteluteoriaa, mutta kaikki suunnitteluteorian kannattajat eivät sitä vastoin usko, että tämä suunnittelija olisi ilmoittanut toiminnastaan Raamatussa, eivätkä siis ole kreationisteja.<ref>Suunnitteluteorian legitimiteettiä yhtenä tieteellisenä vaihtoehtona voi sitä paitsi kannattaa myös uskomatta henkilökohtaisesti minkäänlaisen yli-inhimillisen suunnittelijan todellisuuteen: vain tapana viedä tiedettä eteenpäin irrottamalla sen [[AW:S#metodologinen naturalismi|metodologisen naturalismin]] painolastista ja toivomalla, että tämä ajan mittaan johtaa näin syntyneessä avoimessa keskusteluavaruudessa entistä parempiin naturalistisiin selityksiin. Monopoliasema ei välttämättä tee hyvää naturalismin tasolle saati uskottavuudelle, ja toisaalta toimivien naturalististen selitysten etulyöntiasema suunnitteluselitykseen verrattuna on sisäänrakennettuna itse suunnitteluteoriaan, sen [[tarkoituksellisuuspäättelyn logiikka|naturalismista laajennettuun metodologiaan]].</ref><br />
<br />
== Kreationistisia julkaisuja ==<br />
<br />
=== Suomeksi ===<br />
<br />
* ''Luominen''-lehti<ref>http://luominen.fi/luominen-tiedelehti, viitattu 24.4.2017</ref><br />
<br />
=== Englanniksi ===<br />
<br />
* Kalifornialainen ''Institute for Creation Research'' eli "Luomisen tutkimuslaitos" on perustanut oman "ammatillisen, vertaisarvioidun lehden": ''International Journal for Creation''.<ref>Helsingin Sanomat 29.5.2007 s. D2</ref><br />
* CRSQ<ref>https://creationresearch.org/index.php/extensions/crs-quarterly/crsq-archive</ref><br />
* ''Journal of Creation''<ref>http://creation.com/journal-of-creation-formerly-technical-journal-tj</ref><br />
* ''Creation Magazine''<ref>http://creation.com/creation-magazine</ref><br />
* ''ICC Conference Proceedings''<ref>http://www.creationicc.org/proceedings.php</ref> -sarja<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
{|width=100%<br />
|-valign=top<br />
|width=33%|<br />
* [[Alkuhistorianäkemykset]]<br />
* [[Kelloseppävertaus]]<br />
* [[Kosmologinen argumentti]]<br />
* [[Lentävä spagettihirviö]]<br />
* [[Luomiskertomus]]<br />
* [[Luonnonteologia]]<br />
|width=33%|<br />
* [[Suunnitteluteoria ja kreationismi]]<br />
* [[Teismi]]<br />
* [[Teleologinen argumentti]]<br />
* [[Ussherin–Lightfootin kalenteri]]<br />
* [[Suunnitteluteoria]]<br />
<br />
|}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
=== Äskettäisluomisnäkemys<ref name = "nMk" /> ===<br />
<br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.luominen.fi/ | Nimeke= Luominen Ry:n kotisivut | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Luominen ry | Viitattu= | Kieli= }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://taustaa.fi/ | Nimeke=Taustaa-kirjasarja | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kimmo Pälikkö | Viitattu= | Kieli= }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.creation.com/ | Nimeke=Creation Ministries International | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.icr.org/ | Nimeke=Institute for Creation Research | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=https://crev.info/ | Nimeke=Creation Evolution Headlines | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.trueorigin.org/ | Nimeke=The True.Origin Archive | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} <br />
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.answersingenesis.org/ | Nimeke=Answers in Genesis – Creation, Evolution, Christian Apologetics | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli={{en}} }} <br />
* [https://creationresearch.org/ Creation Research Societyn sivut] (engl.)<br />
* [http://kolbecenter.org/ Kolbecenter] (engl.) Katolista kreationismia<br />
<br />
===Muinaisluomisnäkemys<ref name = "vMk" /> ===<br />
<br />
* [http://www.reasons.org/ Reasons] (engl.)<br />
<br />
=== Kreationismia vastustavia sivustoja ===<br />
<br />
* [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kreationismi.html Kreationismi], teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Risto Selin | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisija=Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4}}<br />
* [http://www.talkorigins.org Talk.Origins (engl.)]<br />
* [https://ncse.ngo/ National Center for Science Educationin sivut (engl.)]<br />
* [http://www.creationtheory.org/ Creationism versus Science (engl.)]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Luomisoppi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Koulumassamurhat&diff=12819
Koulumassamurhat
2022-12-17T12:04:38Z
<p>Samuli Koivisto: Otti pois suojauksen sivulta ”Koulumassamurhat”: Moderointi-lisäosa</p>
<hr />
<div>{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = ''Tämä artikkeli pyrkii osoittamaan, että äärimmäiset kauheudet '''voivat olla''' ateismin puitteissa täysin rationaalisia tekoja, mitä ne eivät olisi esimerkiksi buddhalaisuuden tai kristinuskon puitteissa. Tämä artikkeli sen sijaan ei pyri osoittamaan, että kaikki ateistit olisivat potentiaalisia massamurhaajia, että ateismi itsessään saisi ihmiset tekemään hirveyksiä, tai että ateisti hyväksyisi hirveydet. Ateisti voi hyvinkin pitää arvossa korkeita moraalisia ihanteita myös kristinuskon mittapuulla, ja ateisti voi samoin elää hyvin johdonmukaisesti periaatteidensa mukaan. Kuitenkaan ateismi itsessään ei estä henkilöä pitämästä äärimmäistä julmuutta rationaalisena, kun taas moni muu maailmankatsomus jo itsessään estää tällaisen toiminnan johdonmukaisilta seuraajiltaan.''}}<br />
<br />
Koulumassamurhilla tarkoitetaan suomalaisessa [[AW:S#konteksti|kontekstissa]] lähinnä Jokelan ja Kauhajoen kouluissa tapahtuneita massamurhia. Koulumassamurhilla voidaan myös tarkoittaa mm. USA:ssa tapahtuneita massamurhia. Koulumassamurhille on kiistatta tyypillistä useiden ihmisten murhaaminen, jonka jälkeen murhaaja ampuu itsensä. Syiksi tapahtumille on ehdotettu mm. mielenterveysongelmia,<ref name="esa-1">{{Lehtiviite | Tekijä = Leisola, Matti | www = | Otsikko = Troijan puuhevonen ja elämän tarkoitus | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 4.10.2008 | Numero = | Sivut = 16 | Tunniste = | Viitattu = 6.11.2008 }} (''Julkisuudessa on pohdittu melko pinnallisia syitä tapahtuneisiin hirmutekoihin. Puhutaan mielenterveysongelmista, yksinäisyydestä, vihasta ja nettiväkivallan lisääntymisestä.'')</ref> yksinäisyyttä,<ref name="esa-1" /> vihaa,<ref name="esa-1" /> nettiväkivallan lisääntymistä,<ref name="esa-1" /> ateismia,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Leisola, Matti | www = | Otsikko = Troijan puuhevonen ja elämän tarkoitus | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 4.10.2008 | Numero = | Sivut = 16 | Tunniste = | Viitattu = 6.11.2008 }} (''On erikoista, että esimerkiksi Jokelan ampujan omaa selitystä teolleen ei osata lukea oikein. Hänen ajattelunsa perustui darwinistiseen luonnonvalinnan oppiin ja ateistiseen nietzcheläiseen tarkoituksettomuuden filosofiaan.'')</ref> julkisuuden tavoittelua,<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Keskisuomalainen | Osoite = http://www.ksml.fi/kotimaa/Psykologi-Lopettakaa-tappajasta-kirjoittaminen/61506 | Viitattu = 24.4.2017 | Tekijä = Ylä-Tuuhonen, Meeri | Ajankohta = 27.9.2008}}(''Jos esimerkiksi tekijän nimeä ei mainita, hän ei saavuta tavoittelemaansa kuuluisuutta - -'')</ref> ja luokatonta lukiota.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Luokaton lukio = virhe? | Osoite = http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000207654.html | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = Jörn Donner: koulujärjestelmä suoraan DDR:stä | Tekijä = Parkkari, Jani | Julkaisija = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 26.11.2007 }} (''Jokelan tragedia on herättänyt arvostelua lukion luokattomuutta kohtaan.'')</ref> <br />
<br />
== Koulumassamurhien analyysi ==<br />
[[Kuva:Wumpscut_myspace.png|thumb|600px|Media on järjestelmällisesti ohittanut tiedon koulumassamurhaajien maailmankuvasta. Matti Saari ilmoitti MySpace-sivuston profiilissaan uskonnokseen ateismin.]]<br />
Suomessa vahvasti tapetilla olleet Kauhajoen ja Jokelan koulumassamurhat olivat lähes identtisiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Se [Kauhajoen massamurha] on kuitenkin lähes identtinen Jokelan massamurhan kanssa - -'')</ref> Molemmat ampujat olivat Himasen mukaan ateisteja.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''He molemmat siis olivat ateisteja; on mahdotonta välttyä ajatukselta, että ateismilla ja itsemurhaan päättyvillä massamurhilla olisi yhteys.'')</ref> Auvinen ei missään jättämässään dokumentissa suoraan kerro olevansa ateisti, mutta hänen jälkeensä jättämät dokumentit kokonaisuutena suorastaan julistavat ateismia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Luonnollisen Valitsijan Manifesti | Osoite = <nowiki>https://parazite.pp.fi/jokela/Manifesti.doc</nowiki> | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = | Tekijä = Pekka-Eric Auvinen | Julkaisija = | Ajankohta = 7.11.2007 }} Ateistinen maailmankuva on implikoitavissa hänen tekstinsä sisällöstä. (''Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa... pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta.'')</ref> Sitä vastoin nimimerkillä ''Wumpscut'' esiintynyt [[wp:Matti Saari|Matti Saari]] ilmoittaa mm. Myspace-profiilissaan uskonnokseen ateismin.<ref>[https://apowiki.fi/wiki/Tiedosto:Wumpscut_myspace.png Kuvakaappaus] Saaren Myspace-profiilista 23.9.2008 klo 17.39</ref> <br />
<br />
Jan Nummensalon mukaan eräs merkittävä tekijä massamurhien takana on yhteiskunta, joka välittää materialistis-evolutionistista maailmankuvaa, jossa kelpoisin selviää.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Nummensalo, Jan | Otsikko = Jokelan joukkosurmaajan ajattelusta | Julkaisu = Suomen Viikkolehti | Ajankohta = 2007 | Numero = 47 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 17.12.2008 }} (''On syytä pelätä, että postmodernin yhteiskuntamme välittämä materialistinen, evolutiivinen, olemassaolon taistelua ja kelpoisimman selviytymistä välittävä maailmankuva on omiaan vahvistamaan yksilössä rujoa ajattelua ihmisarvosta ja elämästä.'')</ref> Hän pitää kyynistä hedonismia tärkeänä tekijänä koulumassamurhaajan ajattelussa, joka on looginen seuraus ateismista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Nummensalo, Jan | www = | Otsikko = Ateismi yhdistää tappajia | Julkaisu = Suomen Viikkolehti | Ajankohta = 8.10.2008 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Monille nuorille ateismin looginen johtopäätös on, ettei elämällä ole mitään syvällisempää tarkoitusta ja tällöin tuloksena on helposti kyyninen hedonismi.'')</ref> Auvinen itse piti darvinistisen kelpoisimman eloonjäämisen toteutumista tärkeänä<ref name="manifesti"> Luonnollisen Valitsijan Manifesti {{Verkkoviite | Nimeke = Luonnollisen Valitsijan Manifesti | Osoite = <nowiki>https://parazite.pp.fi/jokela/Manifesti.doc</nowiki> | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = | Tekijä = Pekka-Eric Auvinen | Julkaisija = | Ajankohta = 7.11.2007 }}</ref>{{,}}<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla.<br />
<br />
Ongelmaan on myös toinen ratkaisu: tyhmät ihmiset orjina ja älykkäät vapaina. Tarkoitan tällä sitä, että niiden joilla on vapaa mieli, jotka kykenevät älykkääseen eksistentiaaliseen ja filosofiseen ajatteluun, ja tietävät mitä on oikeudenmukaisuus, tulisi elää vapaasti ja olla hallitsijoita…")</ref> ja näki tämän mukaisen luonnollisen "viidakon lakeihin" nojaavan järjestelmän oikeudenmukaisuutena.<ref> Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Kun idiokraattinen valta ja demokraattinen järjestelmä on korvattu oikeudenmukaisuudella… Kun älykkäät ihmiset ovat vihdoinkin vapaita ja hallitsevat yhteiskuntia idiokraattisen enemmistön sijasta… Sinä suurena vapautuksen päivänä, tiedätte, mitä minä haluan.")</ref> <br />
<br />
Tom Himanen kohdistaa kritiikkinsä yhteiskunnan kouluttavaan elimeen: "valikoimalla tarjoamaansa tietoa koululaitoksemme tukee oppilaan päätymistä tulokseen, ettei Jumalaa ole." Himasen mukaan tämä voi joissakin olosuhteissa synnyttää uskon tarkoituksettomuuteen, josta voi väärissä olosuhteissa seurata mm. koulumassamurhia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 24.4.2017 }} (''Valikoimalla tarjoamaansa tietoa koululaitoksemme tukee oppilaan päätymistä tulokseen, ettei Jumalaa ole. Näin ateistisen maailmankuvan luomista tuetaan ja kohta meillä on lisää auvisia.'')</ref> Myös Matti Leisola toteaa koulumassamurhaajien olleen "saamansa opetuksen uhreja".<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Leisola, Matti | www = | Otsikko = Troijan puuhevonen ja elämän tarkoitus | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 4.10.2008 | Numero = | Sivut = 16 | Tunniste = | Viitattu = 6.11.2008 }} (''- - ampujat olivat ennen muuta saamansa opetuksen uhreja.'')</ref> <br />
<br />
Himasen mukaan Jokelan massamurhaa selittäviä tekijöitä ovat ateismi ja viha.<ref name="ateismi-viha">{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Täysin huomiotta on jäänyt ateismi. Ei, en väitä ateismin olleen motiivi, vaan maailmankuva, jonka puitteissa Auvisen toiminta oli rationaalista. Motiivi oli viha.'')</ref> Hänen mukaansa Auvisen motiivi oli viha ja ateistisen maailmankuvan puitteissa murha oli järkevä ratkaisu, jota se ei kristillisen, hindulaisen tai buddhalaisen maailmankuvan puitteissa olisi ollut.<ref name="ateismi-viha" /> Kristitty uskoisi joutuvansa helvettiin tapettuaan ihmisiä ja lopuksi itsensä, samoin kuin hindu tai buddhalainen uskoisi keräävänsä huonoa karmaa; näin ollen koulumassamurhaajien toiminta ei olisi kristitylle, hindulle tai buddhalaiselle mielekästä. Ateisti puolestaan uskoo kaiken loppuvan kuolemaan, joten hän uskoo voivansa paeta rangaistusta tappamalla itsensä. Himasen hypoteesin mukaan Auvinen siis tahtoi tappaa tiettyjä ihmisiä, toimi tahtonsa mukaan ja lopuksi vapautti itsensä vastuusta itsemurhalla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Koska Auvinen vihasi erityisesti joitakuita ja koko ihmiskuntaa, hänellä oli hyvä motiivi ihmisten tappamiseen. Hän toimi halunsa mukaan. Lopuksi ampumalla itsensä hän vapautti itsensä vastuusta, yhteiskuntasopimuksen mukaiselta rangaistukselta.'')</ref> Uskomusta, jonka mukaan toimijan on järkevää tehdä mitä tahansa tuonpuoleisen olemassaolemattomuuden vuoksi, kunhan tappaa itsensä ennen joutumista vastuuseen, Himanen nimittää ''[[#Ateistinen oivallus|ateistiseksi oivallukseksi]].''<ref name="ateistinenoivallus">{{Verkkoviite | Nimeke = Ilo irti itsarista | Osoite = https://irc-galleria.net/user/Erkkimon/blog/26910407-ilo-irti-itsarista | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = | Tekijä = Himanen, Tom | Julkaisija = | Ajankohta = 25.9.2008 }} (''Sitä, että ateisti uskoo voivansa tehdä mitä tahansa seuraamuksetta, kunhan muistaa tappaa itsensä ennen vastuuseen joutumista, kutsuisin ateistiseksi oivallukseksi.'')</ref><br />
<br />
=== Jokelan massamurha ===<br />
<br />
Ennen aiheeseen syventymistä kerrataan verenpunaisen päivän tapahtumat. 7.11.2007 noin klo 11.40-12.00 Pekka-Eric Auvinen tappoi ampumalla 8 henkilöä Jokelan koulukeskuksessa. 11 henkilöä loukkaantui paetessaan paikalta. Klo 13.54 Karhuryhmä löysi Auvisen tajuttomana sisätiloista. Hän oli ampunut itseään päähän, ja kuoli myöhemmin itse aiheuttamiinsa vammoihin Töölön sairaalassa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jokelan ampuja kuoli sairaalassa, kuolleiden joukossa myös terveydenhoitaja | Osoite = http://archive.li/i3yEV | Viitattu = 24.4.2017 | Julkaisija = Helsingin Sanomat (arkistoitu archive.li) | Ajankohta = 7.11.2007 }} (''Poliisin mukaan Auvinen ampui itseään päähän ammuttuaan uhrinsa. - - Pekka-Eric Auvinen - - kuoli saamiinsa vammoihin kello 22.14 Töölön sairaalan teho-osastolla.'')</ref> Hän ei murhien aikana ollut huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Poliisi paljastaa Jokelan joukkosurman syyt | Osoite = <nowiki>http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/12/591230</nowiki> | Viitattu = 17.12.2008 | Tekijä = Sipilä, Jarkko; Punkari, Anu | Julkaisija = MTV3 | Ajankohta = 13.12.2007 }} (''Surmaaja ei toiminut huumausaineiden alaisena - - Auvinen ei ollut lääkkeiden eikä alkoholin vaikutuksen alainen.'')</ref> Itsemurha ei mitä ilmeisimmin ollut harkitsematon ratkaisu, koska Auvinen oli lähtiessään jättänyt vanhemmilleen viestin, jossa luki: “Kun luette tätä viestiä, olen luultavasti jo kuollut.”<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Auvinen jätti useita itsemurhaviestejä | Osoite = http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000300180.html?nomobile=4 | Viitattu = 24.4.2017 | Tekijä = Mäkinen, Rami | Julkaisija = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 17.4.2008 }} (''Viestissä Auvinen kertoi perheelleen mm. seuraavaa: "Kun luette tätä viestiä, olen luultavasti jo kuollut."'')</ref> Hän on ilmeisesti nähnyt itsensä jonkinlaisena martyyrina, koska hänen mielestään kuolema oikeana pitämänsä asian puolesta on parempi kuin pitkä ja onneton elämä katuen sitä, ettei ole toiminut.<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Olen valmis kuolemaan asian puolesta… asian, jonka tiedät olevan oikein, oikeudenmukaista ja totuutta… vaikka häviäisinkin tai taistelu muistettaisiin vain pahana… Mieluummin taistelen ja kuolen kuin elän pitkän ja onnettoman elämän.")</ref> Hän myös toivoi toteuttamansa itsemurhaterrorismin inspiroivan "kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä" maailmanlaajuiseen sotaan ja vallankumoukseen.<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("En yksin voi muuttaa asioita paljon, mutta toivottavasti tekoni inspiroi kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen sotaan ja vallankumoukseen vallitsevia järjestelmiä vastaan.")</ref><br />
<br />
Pekka-Eric Auvinen tappoi 8 henkilöä 20 minuutissa. Miksi? Hän oli jättämänsä '' Luonnollisen Valitsijan Manifestin]''<ref name="manifesti" /> mukaan täynnä vihaa: "- - se, kuinka paljon tiedostan asioita, on tehnyt minut onnettomaksi, turhautuneeksi ja vihaiseksi."<br />
Mitä hän tiedosti? Mikä teki hänet onnettomaksi? "Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa… pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta." Hänen mukaansa "Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla." Järjestelmä ei kuitenkaan hyväksy hänen luonnollisuuteen perustuvaa<ref>Yleensä tässä vaiheessa vedotaan Humen giljotiiniin: vaikka jotain tapahtuukin luonnollisesti, siitä ei voi päätellä, miten pitäisi tapahtua, tai miten pitäis toimia. Humen giljotiini ei kuitenkaan päde jos on arvofaktoja. Auvinen piti luonnollisuutta ja siitä johdettua oikeudenmukaisuutta itsensä oikeuttavina arvoina.</ref> moraaliaan, ja tästä johtuen, "Järjestelmä, joka kriminalisoi luonnollisuuden ja oikeudenmukaisuuden, on viholliseni. Ihmiset, jotka elävät harhamaailmassa ja kannattavat järjestelmää, ovat vihollisiani." On ilmeistä, että Auvinen koki olevansa kelpoisempi kuin muut<ref> Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Tarkoitan tällä sitä, että niiden joilla on vapaa mieli, jotka kykenevät älykkääseen eksistentiaaliseen ja filosofiseen ajatteluun, ja tietävät mitä on oikeudenmukaisuus, tulisi elää vapaasti ja olla hallitsijoita…")</ref>, eikä siksi pitänyt oikeudenmukaisena sitä, ettei hyötynyt kelpoisuudestaan selviämällä paremmin kuin ne, jotka hän katsoi epäkelvoiksi. Auvisen näkemys oikeudenmukaisuudesta ei kuitenkaan toteudu nyky-yhteiskunnassa. Kun Auvinen ei saanut haluamaansa valtaa<ref>("Yksilöllä, joka käy läpi luonnollista valtaprosessiaan ja yrittää elää luonnollisesti, mutta hänelle kerrotaan että tapa jolla hän toimii tai ajattelee on joko väärin tai tyhmää, todennäköisesti reagoi tavalla jota järjestelmässä pidetään ”mielenterveyshäiriöinä”.")</ref>, eikä siis päässyt nauttimaan oikeudenmukaisuuden edellyttämistä eduista, syntyi turhautumista, aggressiota, ylemmyyden tuntemuksia ja ihmisvihaa.<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Todellisuudessa ne ovat vain luonnollisia reaktioita luonnollisen valtaprosessin häiriintymiseen. Heillä on jotakin seuraavista (riippuen yksilön persoonallisuudesta): alemmuuden / ylemmyyden tuntemuksia, vihamielisyyttä, aggressiota, turhautuneisuutta, masentuneisuutta, itsevihaa / vihaa muita ihmisiä kohtaan, itsemurha / murha –ajatuksia jne… ja se on kokonaan luonnollista.")</ref> Vika oli yhteiskunnassa ja jopa ihmiskunnassa<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Olen saanut tarpeekseni. En halua olla osa tätä kieroutunutta ja mätää yhteiskuntaa. Kuten jotkut viisaat miehet ovat sanoneet, ihmiskunta ei ole puolustamisen arvoinen… vain tappamisen.")</ref>. Hänen mukaansa “ihmiset ovat vain laji muiden eläinten joukossa”, joten hän päätti toimia luonnollisena valitsijana siinä missä leijonakin: "Minä, luonnollisena valitsijana, eliminoinen kaikki jotka näen epäsopiviksi - -". Auvinen korosti hyvin eksplisiittisesti, ettei ainakaan halua tulla ymmärretyksi mielenvikasena, psykopaattina, hulluna tai rikollisena, vaan pikemminkin toisinajattelijana.<ref> Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Voitte kysyä itseltänne, miksi tein tämän ja mitä haluan. Noh, suurin osa teistä on liian ylimielisiä ja mieleltään sulkeutuneita, jotta voisitte ymmärtämää… Luultavasti sanotte, että olen ”mielenvikainen”, hullu”, ”psykopaatti”, ”rikollinen” tai muuta tämän tapaista roskaa. Ei, totuus on että olen vain eläin, ihminen, yksilö, toisinajattelija.")</ref><br />
<br />
==== Lainauksia Luonnollisen Valitsijan Manifestista<ref name="manifesti" /> ====<br />
<br />
*"Viha, se on ainoa asia jota olen täynnä ja rakastan sitä."<br />
*"- - se, kuinka paljon tiedostan asioita, on tehnyt minut onnettomaksi, turhautuneeksi ja vihaiseksi."<br />
*"Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa… pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta.”<br />
*"Minä, luonnollisena valitsijana, eliminoinen kaikki jotka näen epäsopiviksi - -"<br />
*"- - totuus on että olen vain eläin, ihminen, yksilö, toisinajattelija."<br />
<br />
== Ateistinen oivallus ==<br />
<br />
Sitä, että ateisti uskoo voivansa tehdä mitä tahansa seuraamuksetta, kunhan muistaa tappaa itsensä ennen vastuuseen joutumista, Himanen kutsuu ateistiseksi oivallukseksi.<ref name="ateistinenoivallus" /> Hänen mukaansa kouluissa tapahtuneita massamurhia yhdistää kolme tekijää: ihmisviha, ateismi sekä itsemurha toimituksen päätteeksi. Olennaista on myös pettymys sekä tyytymättömyys omaan elämään – siis paha olo. Jos kuolemanjälkeiseen uskomaton henkilö kokee elämänsä tuottavan enemmän kärsimystä kuin iloa, hänen on teoriassa järkevää lopettaa se.<ref name="iii_generic">{{Verkkoviite | Nimeke = Ilo irti itsarista | Osoite = https://irc-galleria.net/user/Erkkimon/blog/26910407-ilo-irti-itsarista | Viitattu = 17.12.2008 | Selite = | Tekijä = Himanen, Tom | Julkaisija = | Ajankohta = 25.9.2008 }} </ref><br />
<br />
Kun massamurhaaja on päättänyt tehdä itsemurhan, hänen on Himasen mielestä mahdollista päätyä järjellisesti perustellen tulokseen, jonka mukaan itsemurhasta kannattaa ottaa kaikki mahdollinen ilo irti. Tässä kohtaa väkivaltaiset tietokonepelit astuvat areenalle, mutta eivät motiivina. Hänen hypoteesinsa mukaan tietokonepelit voivat heijastua murhaamisen tavassa, sillä massamurhaaja voi ennen kuolemaansa elää hetken ajan tietokonepeliensä fantasiamaailmaa todeksi. Tällöin massamurhaaja voi tappaa ihmisiä, joita hän on aina vihannut. Siinä sivussa hän saattaa joutua ampumaan pari sivullista, jotka esimerkiksi estävät häntä ampumasta haluamiansa henkilöitä. Sen lisäksi hän saa kaipaamansa julkisuutta ja tekee kuolemastaan jonkinlaisen performanssiesityksen.<ref name="iii_generic" /><br />
<br />
{{lainaus|Toteutettuaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tuomittavia fantasioitaan kiinni jääminen johtaisi sanoinkuvaamattomaan halveksuntaan ja äärimmäiseen tuomioon. Tässä kohtaa murhaaja käyttää uskonsa mukaista takaporttia. Koska ateisti on vakuuttunut siitä, ettei kuoleman jälkeen ole elämää, hän ampuu itsensä, raukeaa tyhjiin ja välttyy tuomiolta sekä halveksunnalta.|Tom Himanen: Ilo irti itsarista}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Daniel Nylund: Maailmankatsomuksen tulee olla johdonmukaisesti sovellettavissa elämään (Ajankohtainen 3, V luku)]]<br />
* [[Jumalharha (kirja)]]<br />
* [[Aksiologinen argumentti]]<br />
* [[Moraalinen argumentti]]<br />
* [[Ateismi]]<br />
* [[Fysikalismi]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/09/kauhajoki-ja-kainin-lapset.html Pasi Turunen: Kauhajoki ja Kainin lapset]<br />
* [http://www.tapiopuolimatka.net/50 Ihmiskuva vaikuttaa käyttäytymiseen, Tapio Puolimatkan artikkeli Ilkassa 03.05.2009]<br />
* [https://irc-galleria.net/user/Erkkimon/blog/26910407-ilo-irti-itsarista Erkkimon: Ilo irti itsarista]<br />
* [http://irc-galleria.net/blog.php?nick=Erkkimon&beid=30713620&action=showcomments Erkkimon: Tyhmyyttä, vaiko vain väärinymmärrystä?] &ndash; ApologetiikkaWikin ''Koulumassamurhat''-artikkelin kritiikin kritiikki<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
{{tägit|Koulumassamurhat, kouluammuskelut, kouluammuskelu, koulusurmat, koulusurma, koulumassamurha, massamurha, ateismi, kritiikki, fundamentalismi, fundamentalistinen, fundamentalisti, ateisti, jan nummensalo, matti leisola, tom himanen, syy, syyt, mielenterveysongelmat, jokela, kauhajoki, maailmankuva, maailmankatsomus, evoluutioteoria, luonnollinen valinta, luonnonvalinta, luonnollinen valitsija, natural selector, koulu, koululaitos, opetus, itsemurha, ateistinen oivallus, totuus, luonnollisen valitsijan manifesti, tarkoitukseton sattuma, kehitys, pekka, pekka-eric auvinen, matti saari, kouluampuja, kouluammuskelija, wumpscut86, wumpscut, manifesto, wiki, wikipedia, kuva, naturalselector, naturalselector89, natural selector 89, sturmgeist, sturmgeist89, eric von auffoin, tarkoituksettomuus}}<br />
<br />
[[Luokka:Yleistä tietoa]]<br />
[[Luokka:Lukusuositukset]]<br />
[[Luokka:Ääriateismi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Koulumassamurhat&diff=12818
Koulumassamurhat
2022-12-17T12:04:21Z
<p>Samuli Koivisto: Lähdeartikkeli poistunut</p>
<hr />
<div>{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = ''Tämä artikkeli pyrkii osoittamaan, että äärimmäiset kauheudet '''voivat olla''' ateismin puitteissa täysin rationaalisia tekoja, mitä ne eivät olisi esimerkiksi buddhalaisuuden tai kristinuskon puitteissa. Tämä artikkeli sen sijaan ei pyri osoittamaan, että kaikki ateistit olisivat potentiaalisia massamurhaajia, että ateismi itsessään saisi ihmiset tekemään hirveyksiä, tai että ateisti hyväksyisi hirveydet. Ateisti voi hyvinkin pitää arvossa korkeita moraalisia ihanteita myös kristinuskon mittapuulla, ja ateisti voi samoin elää hyvin johdonmukaisesti periaatteidensa mukaan. Kuitenkaan ateismi itsessään ei estä henkilöä pitämästä äärimmäistä julmuutta rationaalisena, kun taas moni muu maailmankatsomus jo itsessään estää tällaisen toiminnan johdonmukaisilta seuraajiltaan.''}}<br />
<br />
Koulumassamurhilla tarkoitetaan suomalaisessa [[AW:S#konteksti|kontekstissa]] lähinnä Jokelan ja Kauhajoen kouluissa tapahtuneita massamurhia. Koulumassamurhilla voidaan myös tarkoittaa mm. USA:ssa tapahtuneita massamurhia. Koulumassamurhille on kiistatta tyypillistä useiden ihmisten murhaaminen, jonka jälkeen murhaaja ampuu itsensä. Syiksi tapahtumille on ehdotettu mm. mielenterveysongelmia,<ref name="esa-1">{{Lehtiviite | Tekijä = Leisola, Matti | www = | Otsikko = Troijan puuhevonen ja elämän tarkoitus | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 4.10.2008 | Numero = | Sivut = 16 | Tunniste = | Viitattu = 6.11.2008 }} (''Julkisuudessa on pohdittu melko pinnallisia syitä tapahtuneisiin hirmutekoihin. Puhutaan mielenterveysongelmista, yksinäisyydestä, vihasta ja nettiväkivallan lisääntymisestä.'')</ref> yksinäisyyttä,<ref name="esa-1" /> vihaa,<ref name="esa-1" /> nettiväkivallan lisääntymistä,<ref name="esa-1" /> ateismia,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Leisola, Matti | www = | Otsikko = Troijan puuhevonen ja elämän tarkoitus | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 4.10.2008 | Numero = | Sivut = 16 | Tunniste = | Viitattu = 6.11.2008 }} (''On erikoista, että esimerkiksi Jokelan ampujan omaa selitystä teolleen ei osata lukea oikein. Hänen ajattelunsa perustui darwinistiseen luonnonvalinnan oppiin ja ateistiseen nietzcheläiseen tarkoituksettomuuden filosofiaan.'')</ref> julkisuuden tavoittelua,<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Keskisuomalainen | Osoite = http://www.ksml.fi/kotimaa/Psykologi-Lopettakaa-tappajasta-kirjoittaminen/61506 | Viitattu = 24.4.2017 | Tekijä = Ylä-Tuuhonen, Meeri | Ajankohta = 27.9.2008}}(''Jos esimerkiksi tekijän nimeä ei mainita, hän ei saavuta tavoittelemaansa kuuluisuutta - -'')</ref> ja luokatonta lukiota.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Luokaton lukio = virhe? | Osoite = http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000207654.html | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = Jörn Donner: koulujärjestelmä suoraan DDR:stä | Tekijä = Parkkari, Jani | Julkaisija = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 26.11.2007 }} (''Jokelan tragedia on herättänyt arvostelua lukion luokattomuutta kohtaan.'')</ref> <br />
<br />
== Koulumassamurhien analyysi ==<br />
[[Kuva:Wumpscut_myspace.png|thumb|600px|Media on järjestelmällisesti ohittanut tiedon koulumassamurhaajien maailmankuvasta. Matti Saari ilmoitti MySpace-sivuston profiilissaan uskonnokseen ateismin.]]<br />
Suomessa vahvasti tapetilla olleet Kauhajoen ja Jokelan koulumassamurhat olivat lähes identtisiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Se [Kauhajoen massamurha] on kuitenkin lähes identtinen Jokelan massamurhan kanssa - -'')</ref> Molemmat ampujat olivat Himasen mukaan ateisteja.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''He molemmat siis olivat ateisteja; on mahdotonta välttyä ajatukselta, että ateismilla ja itsemurhaan päättyvillä massamurhilla olisi yhteys.'')</ref> Auvinen ei missään jättämässään dokumentissa suoraan kerro olevansa ateisti, mutta hänen jälkeensä jättämät dokumentit kokonaisuutena suorastaan julistavat ateismia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Luonnollisen Valitsijan Manifesti | Osoite = <nowiki>https://parazite.pp.fi/jokela/Manifesti.doc</nowiki> | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = | Tekijä = Pekka-Eric Auvinen | Julkaisija = | Ajankohta = 7.11.2007 }} Ateistinen maailmankuva on implikoitavissa hänen tekstinsä sisällöstä. (''Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa... pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta.'')</ref> Sitä vastoin nimimerkillä ''Wumpscut'' esiintynyt [[wp:Matti Saari|Matti Saari]] ilmoittaa mm. Myspace-profiilissaan uskonnokseen ateismin.<ref>[https://apowiki.fi/wiki/Tiedosto:Wumpscut_myspace.png Kuvakaappaus] Saaren Myspace-profiilista 23.9.2008 klo 17.39</ref> <br />
<br />
Jan Nummensalon mukaan eräs merkittävä tekijä massamurhien takana on yhteiskunta, joka välittää materialistis-evolutionistista maailmankuvaa, jossa kelpoisin selviää.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Nummensalo, Jan | Otsikko = Jokelan joukkosurmaajan ajattelusta | Julkaisu = Suomen Viikkolehti | Ajankohta = 2007 | Numero = 47 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 17.12.2008 }} (''On syytä pelätä, että postmodernin yhteiskuntamme välittämä materialistinen, evolutiivinen, olemassaolon taistelua ja kelpoisimman selviytymistä välittävä maailmankuva on omiaan vahvistamaan yksilössä rujoa ajattelua ihmisarvosta ja elämästä.'')</ref> Hän pitää kyynistä hedonismia tärkeänä tekijänä koulumassamurhaajan ajattelussa, joka on looginen seuraus ateismista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Nummensalo, Jan | www = | Otsikko = Ateismi yhdistää tappajia | Julkaisu = Suomen Viikkolehti | Ajankohta = 8.10.2008 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Monille nuorille ateismin looginen johtopäätös on, ettei elämällä ole mitään syvällisempää tarkoitusta ja tällöin tuloksena on helposti kyyninen hedonismi.'')</ref> Auvinen itse piti darvinistisen kelpoisimman eloonjäämisen toteutumista tärkeänä<ref name="manifesti"> Luonnollisen Valitsijan Manifesti {{Verkkoviite | Nimeke = Luonnollisen Valitsijan Manifesti | Osoite = <nowiki>https://parazite.pp.fi/jokela/Manifesti.doc</nowiki> | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = | Tekijä = Pekka-Eric Auvinen | Julkaisija = | Ajankohta = 7.11.2007 }}</ref>{{,}}<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla.<br />
<br />
Ongelmaan on myös toinen ratkaisu: tyhmät ihmiset orjina ja älykkäät vapaina. Tarkoitan tällä sitä, että niiden joilla on vapaa mieli, jotka kykenevät älykkääseen eksistentiaaliseen ja filosofiseen ajatteluun, ja tietävät mitä on oikeudenmukaisuus, tulisi elää vapaasti ja olla hallitsijoita…")</ref> ja näki tämän mukaisen luonnollisen "viidakon lakeihin" nojaavan järjestelmän oikeudenmukaisuutena.<ref> Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Kun idiokraattinen valta ja demokraattinen järjestelmä on korvattu oikeudenmukaisuudella… Kun älykkäät ihmiset ovat vihdoinkin vapaita ja hallitsevat yhteiskuntia idiokraattisen enemmistön sijasta… Sinä suurena vapautuksen päivänä, tiedätte, mitä minä haluan.")</ref> <br />
<br />
Tom Himanen kohdistaa kritiikkinsä yhteiskunnan kouluttavaan elimeen: "valikoimalla tarjoamaansa tietoa koululaitoksemme tukee oppilaan päätymistä tulokseen, ettei Jumalaa ole." Himasen mukaan tämä voi joissakin olosuhteissa synnyttää uskon tarkoituksettomuuteen, josta voi väärissä olosuhteissa seurata mm. koulumassamurhia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 24.4.2017 }} (''Valikoimalla tarjoamaansa tietoa koululaitoksemme tukee oppilaan päätymistä tulokseen, ettei Jumalaa ole. Näin ateistisen maailmankuvan luomista tuetaan ja kohta meillä on lisää auvisia.'')</ref> Myös Matti Leisola toteaa koulumassamurhaajien olleen "saamansa opetuksen uhreja".<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Leisola, Matti | www = | Otsikko = Troijan puuhevonen ja elämän tarkoitus | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 4.10.2008 | Numero = | Sivut = 16 | Tunniste = | Viitattu = 6.11.2008 }} (''- - ampujat olivat ennen muuta saamansa opetuksen uhreja.'')</ref> <br />
<br />
Himasen mukaan Jokelan massamurhaa selittäviä tekijöitä ovat ateismi ja viha.<ref name="ateismi-viha">{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Täysin huomiotta on jäänyt ateismi. Ei, en väitä ateismin olleen motiivi, vaan maailmankuva, jonka puitteissa Auvisen toiminta oli rationaalista. Motiivi oli viha.'')</ref> Hänen mukaansa Auvisen motiivi oli viha ja ateistisen maailmankuvan puitteissa murha oli järkevä ratkaisu, jota se ei kristillisen, hindulaisen tai buddhalaisen maailmankuvan puitteissa olisi ollut.<ref name="ateismi-viha" /> Kristitty uskoisi joutuvansa helvettiin tapettuaan ihmisiä ja lopuksi itsensä, samoin kuin hindu tai buddhalainen uskoisi keräävänsä huonoa karmaa; näin ollen koulumassamurhaajien toiminta ei olisi kristitylle, hindulle tai buddhalaiselle mielekästä. Ateisti puolestaan uskoo kaiken loppuvan kuolemaan, joten hän uskoo voivansa paeta rangaistusta tappamalla itsensä. Himasen hypoteesin mukaan Auvinen siis tahtoi tappaa tiettyjä ihmisiä, toimi tahtonsa mukaan ja lopuksi vapautti itsensä vastuusta itsemurhalla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Himanen, Tom | Otsikko = Mahdollisuuksien maailmankuva | Julkaisu = Keskilaakso | Ajankohta = 25.9.2008 | Sivut = 4 | Viitattu = 17.12.2008 }} (''Koska Auvinen vihasi erityisesti joitakuita ja koko ihmiskuntaa, hänellä oli hyvä motiivi ihmisten tappamiseen. Hän toimi halunsa mukaan. Lopuksi ampumalla itsensä hän vapautti itsensä vastuusta, yhteiskuntasopimuksen mukaiselta rangaistukselta.'')</ref> Uskomusta, jonka mukaan toimijan on järkevää tehdä mitä tahansa tuonpuoleisen olemassaolemattomuuden vuoksi, kunhan tappaa itsensä ennen joutumista vastuuseen, Himanen nimittää ''[[#Ateistinen oivallus|ateistiseksi oivallukseksi]].''<ref name="ateistinenoivallus">{{Verkkoviite | Nimeke = Ilo irti itsarista | Osoite = https://irc-galleria.net/user/Erkkimon/blog/26910407-ilo-irti-itsarista | Viitattu = 24.4.2017 | Selite = | Tekijä = Himanen, Tom | Julkaisija = | Ajankohta = 25.9.2008 }} (''Sitä, että ateisti uskoo voivansa tehdä mitä tahansa seuraamuksetta, kunhan muistaa tappaa itsensä ennen vastuuseen joutumista, kutsuisin ateistiseksi oivallukseksi.'')</ref><br />
<br />
=== Jokelan massamurha ===<br />
<br />
Ennen aiheeseen syventymistä kerrataan verenpunaisen päivän tapahtumat. 7.11.2007 noin klo 11.40-12.00 Pekka-Eric Auvinen tappoi ampumalla 8 henkilöä Jokelan koulukeskuksessa. 11 henkilöä loukkaantui paetessaan paikalta. Klo 13.54 Karhuryhmä löysi Auvisen tajuttomana sisätiloista. Hän oli ampunut itseään päähän, ja kuoli myöhemmin itse aiheuttamiinsa vammoihin Töölön sairaalassa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jokelan ampuja kuoli sairaalassa, kuolleiden joukossa myös terveydenhoitaja | Osoite = http://archive.li/i3yEV | Viitattu = 24.4.2017 | Julkaisija = Helsingin Sanomat (arkistoitu archive.li) | Ajankohta = 7.11.2007 }} (''Poliisin mukaan Auvinen ampui itseään päähän ammuttuaan uhrinsa. - - Pekka-Eric Auvinen - - kuoli saamiinsa vammoihin kello 22.14 Töölön sairaalan teho-osastolla.'')</ref> Hän ei murhien aikana ollut huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Poliisi paljastaa Jokelan joukkosurman syyt | Osoite = <nowiki>http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/12/591230</nowiki> | Viitattu = 17.12.2008 | Tekijä = Sipilä, Jarkko; Punkari, Anu | Julkaisija = MTV3 | Ajankohta = 13.12.2007 }} (''Surmaaja ei toiminut huumausaineiden alaisena - - Auvinen ei ollut lääkkeiden eikä alkoholin vaikutuksen alainen.'')</ref> Itsemurha ei mitä ilmeisimmin ollut harkitsematon ratkaisu, koska Auvinen oli lähtiessään jättänyt vanhemmilleen viestin, jossa luki: “Kun luette tätä viestiä, olen luultavasti jo kuollut.”<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Auvinen jätti useita itsemurhaviestejä | Osoite = http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000300180.html?nomobile=4 | Viitattu = 24.4.2017 | Tekijä = Mäkinen, Rami | Julkaisija = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 17.4.2008 }} (''Viestissä Auvinen kertoi perheelleen mm. seuraavaa: "Kun luette tätä viestiä, olen luultavasti jo kuollut."'')</ref> Hän on ilmeisesti nähnyt itsensä jonkinlaisena martyyrina, koska hänen mielestään kuolema oikeana pitämänsä asian puolesta on parempi kuin pitkä ja onneton elämä katuen sitä, ettei ole toiminut.<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Olen valmis kuolemaan asian puolesta… asian, jonka tiedät olevan oikein, oikeudenmukaista ja totuutta… vaikka häviäisinkin tai taistelu muistettaisiin vain pahana… Mieluummin taistelen ja kuolen kuin elän pitkän ja onnettoman elämän.")</ref> Hän myös toivoi toteuttamansa itsemurhaterrorismin inspiroivan "kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä" maailmanlaajuiseen sotaan ja vallankumoukseen.<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("En yksin voi muuttaa asioita paljon, mutta toivottavasti tekoni inspiroi kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen sotaan ja vallankumoukseen vallitsevia järjestelmiä vastaan.")</ref><br />
<br />
Pekka-Eric Auvinen tappoi 8 henkilöä 20 minuutissa. Miksi? Hän oli jättämänsä '' Luonnollisen Valitsijan Manifestin]''<ref name="manifesti" /> mukaan täynnä vihaa: "- - se, kuinka paljon tiedostan asioita, on tehnyt minut onnettomaksi, turhautuneeksi ja vihaiseksi."<br />
Mitä hän tiedosti? Mikä teki hänet onnettomaksi? "Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa… pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta." Hänen mukaansa "Vain vahvojen (älykkäiden, itsetietoisten, vahvamielisten) yksilöiden tulisi elää kun taas heikkojen (tyhmien, jälkeenjääneiden, heikkomielisten) tulisi kuolla." Järjestelmä ei kuitenkaan hyväksy hänen luonnollisuuteen perustuvaa<ref>Yleensä tässä vaiheessa vedotaan Humen giljotiiniin: vaikka jotain tapahtuukin luonnollisesti, siitä ei voi päätellä, miten pitäisi tapahtua, tai miten pitäis toimia. Humen giljotiini ei kuitenkaan päde jos on arvofaktoja. Auvinen piti luonnollisuutta ja siitä johdettua oikeudenmukaisuutta itsensä oikeuttavina arvoina.</ref> moraaliaan, ja tästä johtuen, "Järjestelmä, joka kriminalisoi luonnollisuuden ja oikeudenmukaisuuden, on viholliseni. Ihmiset, jotka elävät harhamaailmassa ja kannattavat järjestelmää, ovat vihollisiani." On ilmeistä, että Auvinen koki olevansa kelpoisempi kuin muut<ref> Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Tarkoitan tällä sitä, että niiden joilla on vapaa mieli, jotka kykenevät älykkääseen eksistentiaaliseen ja filosofiseen ajatteluun, ja tietävät mitä on oikeudenmukaisuus, tulisi elää vapaasti ja olla hallitsijoita…")</ref>, eikä siksi pitänyt oikeudenmukaisena sitä, ettei hyötynyt kelpoisuudestaan selviämällä paremmin kuin ne, jotka hän katsoi epäkelvoiksi. Auvisen näkemys oikeudenmukaisuudesta ei kuitenkaan toteudu nyky-yhteiskunnassa. Kun Auvinen ei saanut haluamaansa valtaa<ref>("Yksilöllä, joka käy läpi luonnollista valtaprosessiaan ja yrittää elää luonnollisesti, mutta hänelle kerrotaan että tapa jolla hän toimii tai ajattelee on joko väärin tai tyhmää, todennäköisesti reagoi tavalla jota järjestelmässä pidetään ”mielenterveyshäiriöinä”.")</ref>, eikä siis päässyt nauttimaan oikeudenmukaisuuden edellyttämistä eduista, syntyi turhautumista, aggressiota, ylemmyyden tuntemuksia ja ihmisvihaa.<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Todellisuudessa ne ovat vain luonnollisia reaktioita luonnollisen valtaprosessin häiriintymiseen. Heillä on jotakin seuraavista (riippuen yksilön persoonallisuudesta): alemmuuden / ylemmyyden tuntemuksia, vihamielisyyttä, aggressiota, turhautuneisuutta, masentuneisuutta, itsevihaa / vihaa muita ihmisiä kohtaan, itsemurha / murha –ajatuksia jne… ja se on kokonaan luonnollista.")</ref> Vika oli yhteiskunnassa ja jopa ihmiskunnassa<ref>Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Olen saanut tarpeekseni. En halua olla osa tätä kieroutunutta ja mätää yhteiskuntaa. Kuten jotkut viisaat miehet ovat sanoneet, ihmiskunta ei ole puolustamisen arvoinen… vain tappamisen.")</ref>. Hänen mukaansa “ihmiset ovat vain laji muiden eläinten joukossa”, joten hän päätti toimia luonnollisena valitsijana siinä missä leijonakin: "Minä, luonnollisena valitsijana, eliminoinen kaikki jotka näen epäsopiviksi - -". Auvinen korosti hyvin eksplisiittisesti, ettei ainakaan halua tulla ymmärretyksi mielenvikasena, psykopaattina, hulluna tai rikollisena, vaan pikemminkin toisinajattelijana.<ref> Luonnollisen Valitsijan Manifesti ("Voitte kysyä itseltänne, miksi tein tämän ja mitä haluan. Noh, suurin osa teistä on liian ylimielisiä ja mieleltään sulkeutuneita, jotta voisitte ymmärtämää… Luultavasti sanotte, että olen ”mielenvikainen”, hullu”, ”psykopaatti”, ”rikollinen” tai muuta tämän tapaista roskaa. Ei, totuus on että olen vain eläin, ihminen, yksilö, toisinajattelija.")</ref><br />
<br />
==== Lainauksia Luonnollisen Valitsijan Manifestista<ref name="manifesti" /> ====<br />
<br />
*"Viha, se on ainoa asia jota olen täynnä ja rakastan sitä."<br />
*"- - se, kuinka paljon tiedostan asioita, on tehnyt minut onnettomaksi, turhautuneeksi ja vihaiseksi."<br />
*"Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa… pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri syiden ja tekijöiden tulosta.”<br />
*"Minä, luonnollisena valitsijana, eliminoinen kaikki jotka näen epäsopiviksi - -"<br />
*"- - totuus on että olen vain eläin, ihminen, yksilö, toisinajattelija."<br />
<br />
== Ateistinen oivallus ==<br />
<br />
Sitä, että ateisti uskoo voivansa tehdä mitä tahansa seuraamuksetta, kunhan muistaa tappaa itsensä ennen vastuuseen joutumista, Himanen kutsuu ateistiseksi oivallukseksi.<ref name="ateistinenoivallus" /> Hänen mukaansa kouluissa tapahtuneita massamurhia yhdistää kolme tekijää: ihmisviha, ateismi sekä itsemurha toimituksen päätteeksi. Olennaista on myös pettymys sekä tyytymättömyys omaan elämään – siis paha olo. Jos kuolemanjälkeiseen uskomaton henkilö kokee elämänsä tuottavan enemmän kärsimystä kuin iloa, hänen on teoriassa järkevää lopettaa se.<ref name="iii_generic">{{Verkkoviite | Nimeke = Ilo irti itsarista | Osoite = https://irc-galleria.net/user/Erkkimon/blog/26910407-ilo-irti-itsarista | Viitattu = 17.12.2008 | Selite = | Tekijä = Himanen, Tom | Julkaisija = | Ajankohta = 25.9.2008 }} </ref><br />
<br />
Kun massamurhaaja on päättänyt tehdä itsemurhan, hänen on Himasen mielestä mahdollista päätyä järjellisesti perustellen tulokseen, jonka mukaan itsemurhasta kannattaa ottaa kaikki mahdollinen ilo irti. Tässä kohtaa väkivaltaiset tietokonepelit astuvat areenalle, mutta eivät motiivina. Hänen hypoteesinsa mukaan tietokonepelit voivat heijastua murhaamisen tavassa, sillä massamurhaaja voi ennen kuolemaansa elää hetken ajan tietokonepeliensä fantasiamaailmaa todeksi. Tällöin massamurhaaja voi tappaa ihmisiä, joita hän on aina vihannut. Siinä sivussa hän saattaa joutua ampumaan pari sivullista, jotka esimerkiksi estävät häntä ampumasta haluamiansa henkilöitä. Sen lisäksi hän saa kaipaamansa julkisuutta ja tekee kuolemastaan jonkinlaisen performanssiesityksen.<ref name="iii_generic" /><br />
<br />
{{lainaus|Toteutettuaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tuomittavia fantasioitaan kiinni jääminen johtaisi sanoinkuvaamattomaan halveksuntaan ja äärimmäiseen tuomioon. Tässä kohtaa murhaaja käyttää uskonsa mukaista takaporttia. Koska ateisti on vakuuttunut siitä, ettei kuoleman jälkeen ole elämää, hän ampuu itsensä, raukeaa tyhjiin ja välttyy tuomiolta sekä halveksunnalta.|Tom Himanen: Ilo irti itsarista}}<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Daniel Nylund: Maailmankatsomuksen tulee olla johdonmukaisesti sovellettavissa elämään (Ajankohtainen 3, V luku)]]<br />
* [[Jumalharha (kirja)]]<br />
* [[Aksiologinen argumentti]]<br />
* [[Moraalinen argumentti]]<br />
* [[Ateismi]]<br />
* [[Fysikalismi]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/09/kauhajoki-ja-kainin-lapset.html Pasi Turunen: Kauhajoki ja Kainin lapset]<br />
* [http://www.tapiopuolimatka.net/50 Ihmiskuva vaikuttaa käyttäytymiseen, Tapio Puolimatkan artikkeli Ilkassa 03.05.2009]<br />
* [https://irc-galleria.net/user/Erkkimon/blog/26910407-ilo-irti-itsarista Erkkimon: Ilo irti itsarista]<br />
* [http://irc-galleria.net/blog.php?nick=Erkkimon&beid=30713620&action=showcomments Erkkimon: Tyhmyyttä, vaiko vain väärinymmärrystä?] &ndash; ApologetiikkaWikin ''Koulumassamurhat''-artikkelin kritiikin kritiikki<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
{{tägit|Koulumassamurhat, kouluammuskelut, kouluammuskelu, koulusurmat, koulusurma, koulumassamurha, massamurha, ateismi, kritiikki, fundamentalismi, fundamentalistinen, fundamentalisti, ateisti, jan nummensalo, matti leisola, tom himanen, syy, syyt, mielenterveysongelmat, jokela, kauhajoki, maailmankuva, maailmankatsomus, evoluutioteoria, luonnollinen valinta, luonnonvalinta, luonnollinen valitsija, natural selector, koulu, koululaitos, opetus, itsemurha, ateistinen oivallus, totuus, luonnollisen valitsijan manifesti, tarkoitukseton sattuma, kehitys, pekka, pekka-eric auvinen, matti saari, kouluampuja, kouluammuskelija, wumpscut86, wumpscut, manifesto, wiki, wikipedia, kuva, naturalselector, naturalselector89, natural selector 89, sturmgeist, sturmgeist89, eric von auffoin, tarkoituksettomuus}}<br />
<br />
[[Luokka:Yleistä tietoa]]<br />
[[Luokka:Lukusuositukset]]<br />
[[Luokka:Ääriateismi]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Kosminen_hienos%C3%A4%C3%A4t%C3%B6&diff=12817
Kosminen hienosäätö
2022-12-17T11:55:03Z
<p>Samuli Koivisto: Otti pois suojauksen sivulta ”Kosminen hienosäätö”</p>
<hr />
<div>{{Älykäs suunnittelu}}<br />
<br />
Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti luonnonvakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista.<br />
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti: <br />
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... On hätkähdyttävä tosiasia, että näiden fysiikan vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä elämän kehityksen mahdollistamiseksi. Jos esimerkiksi elektronin varaus poikkeaisi hiukankin nykyisestä, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, tai sitten ne eivät voisi räjähtää. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, jotka saattaisivat olla hyvinkin kauniita, mutta joissa ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example, if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}} <br />
Uudemmassa kirjassaan Hawking ei kiistä hienosäädön olemassaoloa vaan pyrkii selittämään sen multiversumi-selityksellä, tähän vastine alempana.<br />
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän joka puolelta aina hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa<br />
<br />
*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia<br />
*Galaksimme, aurinkomme ja maapallon ominaisuudet<br />
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis<br />
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet<br />
*Alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiili ja happi<br />
*Hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.<br />
<br />
Käymme alla läpi joitain näistä. <br />
<br />
=Hienosäädettyjä parametreja=<br />
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti:<br />
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olisivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa...<br />
Huomaamme myös, että pienet muutokset vakioiden '''c''', '''G''' (gravitaatiovakio), '''h''', '''e''', sekä atomia pienempien alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurin osa universumeista ei itse asiassa sisältäisi ollenkaan tähtiä. Niissä harvoissa universumeissa, jossa tähtiä olisi, tähdet olisivat yleensä joko liian himmeitä tai sitten niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisi nykyisistä poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist... We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution... Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.''<br />
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}} <br />
<br />
==Fysiikan perusvoimat==<br />
Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:<br />
<br />
[[Kuva:Sciences exactes.png|thumb|right|180px|Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.]]<br />
*Painovoima, vahvuus 1<br />
*Heikko ydinvoima, vahvuus 10<sup>32</sup><br />
*Sähkömagneettinen voima, vahvuus 10<sup>36</sup><br />
*Vahva ydinvoima (värivoima), vahvuus 10<sup>38</sup><br />
<br />
(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.) <br />
<br />
Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä. <br />
<br />
====Painovoima==== <br />
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.<br />
<br />
====Sähkömagneettinen voima====<br />
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.) <br />
<br />
Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn. <br />
<br />
====Vahva ydinvoima====<br />
Jo 0,5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.<br />
<br />
====Heikko ydinvoima====<br />
*Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.<br />
*Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.<br />
<br />
===Muita fysiikan suureita===<br />
Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.<br />
<br />
Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi: <br />
*Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p &rarr; D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi. <br />
*Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.<br />
<br />
(Neutronin massasta suurempi osa tulee värivuorovaikutuksen vahvuudesta (kentästä) ja pienempi osa u ja d kvarkkien massoista. Mikäli tilannetta tarkastellaan kvarkkien massojen avulla, vaaditaan tarkempaa hienosäätöä.)<br />
<br />
===Useiden parametrien samanaikaiset muutokset===<br />
Tarkemmassa tarkastelussa elämän asettamat rajoitukset koskevat usein kahta tai useampaa parametria. Tällöin elämän salliva parametrien alue voidaan esittää alana tai tilavuutena kyseisten parametrien avaruudessa. Vain erittäin pieni alue tässä parametri-avaruudessa mahdollistaa elämän (Ks. esimerkiksi Tegmarkin artikkelin<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> kuvat 4, 5 ja 7) <br />
<br />
Koska elämän asettamien vaatimusten määrä on paljon suurempi (140 <ref>H. Ross, Why the Universe Is the Way It Is?, 2008, Compendium-liite</ref>) kuin fysikaalisten parametrien määrä (noin tusina), on yllättävää, että edes yksi elämän ehdot täyttävä alue löytyy. Havaitsemamme hienosäädetyn 'parametrisaaren' läheisyydessä voi olla joitain elämän sallivia parametrien yhdistelmiä, 'saaria', mutta niiden määrä on rajallinen<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> ja niiden kaikkien elämän sallimien alueiden kattama tilavuus on joka tapauksessa tähtitieteellisen pieni verrattuna kuolleeseen parametriavaruuden alueeseen. Hienosäädön tarkastelu usean parametrin funktiona lisää hienosäätö-argumentin vahvuutta.<br />
<br />
===Ulottuvuuksien määrä===<br />
Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisivat eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä 'kompakteja' ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)<br />
<br />
===Universumiin liittyviä parametreja===<br />
[[Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg|thumb|500px|right|Sisältääkseen elämälle suotuisia alueita, universumin laajenemisnopeuden ja alkuentropian tulee olla hienosäädetty.]]<br />
Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa. Toisaalta, ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan, ja toisaalta, ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[John Lennox]] | Nimeke = God's Undertaker: Has Science Buried God? | Julkaisija = Lion Publishing plc | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0745953717 }}</ref>. Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja (inflaatiokentän tyyppi, inflaation alku- ja loppuhetki) ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Inflaatiomallit siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa. Toisaalta tässä tapauksessa hienosäätö ei enää ole niin suurta, ainakaan malliparametrien osalta.<br />
<br />
Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksei symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin tai aiemmin. Onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä<ref><br />
{{Kirjaviite | Tekijä = Gerald L. Schroeder | Nimeke = The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom | Julkaisija = Broadway Books | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0767903035}} </ref>.<br />
<br />
Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10<sup>120</sup> -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/10<sup>53</sup> (mikäli hienosäätöä tarkastellaan massa-, ei energia-akselilla) hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista<ref name="ross">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugh Ross | Nimeke = The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God | Julkaisija = NavPress Publishing Group | Vuosi = 2001 (3rd edition) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-1576832882}} </ref>. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.<br />
<br />
Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja. <br />
<br />
Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roger Penrose | Nimeke = The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe | Julkaisija = Random House Group Ltd | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0679776314}}</ref>, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä <math>1/10^{10^{123}}</math> tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.<br />
<br />
==Alkuaineet ja yhdisteet==<br />
===Liuotin===<br />
Minkä tahansa realistisesti kuviteltavissa olevan elämän tulee koostua vähintäänkin kahdesta tai useammasta aineen olomuodosta ([[wp:faasi|faasista]]). On esimerkiksi vaikeaa kuvitella miten eliö voisi koostua pelkästään kaasusta (tai nesteestä). Ko. faaseissa molekyylit ovat liian löyhästi toisiinsa sidottuja ja sekoittuvat jatkuvasti, jolloin ne eivät kykene ylläpitämään rakennetta. Vaaditaan siis jokin kiinteän olonmuodon aine, joka ylläpitää eliön muotoa ja rakennetta. On lisäksi realistista odottaa eliön tarvitsevan aineenvaihduntaa, mikä, ollakseen riittävän nopeaa, taas tarvitsee neste- tai kaasufaasin. Kiinteäpohjainen elämä tarvitsee siis liuottimen. <br />
<br />
Tarkastelemme seuraavaksi miksi veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen liuottimen hiilipohjaisille elämänmuodoille.<br />
<br />
====Vesi====<br />
Elämä tarvitsee nesteen. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden elämän mahdollistavista ominaisuuksista. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.<br />
<br />
*Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia alkuaineita.<br />
*Vesi ei ole liian reaktiivinen, useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.<br />
*Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.<br />
*Vedellä on yksinkertainen rakenne joten vettä on saatavilla<br />
<br />
=====Vesi - pysyminen nesteenä=====<br />
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisivat toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:<br />
<br />
*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.<br />
*Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.<br />
*Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.<br />
*Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.<br />
*Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.<br />
*Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.<br />
<br />
=====Vesi - lämmönsäätely=====<br />
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):<br />
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden <!-- Mihin? -->. Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.<br />
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.<br />
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa). <br />
*Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).<br />
*Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.<br />
*Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.<br />
<br />
=====Vesi - ravinteet===== <br />
Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.<br />
<br />
Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.<br />
<br />
===Hiili===<br />
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:<br />
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.<br />
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtele liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja.<br />
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.<br />
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.<br />
<br />
Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää <ref name="denton" />.<br />
<br />
===DNA-molekyyli===<br />
[[Kuva:GeneticCode21.png|thumb|right|240px|Geneettinen koodin degeneraatio minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset.]]<br />
DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen<ref name="denton" />:<br />
*Kemiallisesti sopivan pysyvä vedessä<br />
*Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin<br />
*Se on joustava joka mahdollistaa sen, että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.<br />
*Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).<br />
*Paras koodaussysteemi: <br />
**Koodaustapa (64 eri kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hubert P. Yockey | Nimeke = Information theory and molecular biology | Julkaisija = Cambridge university press | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0521350051 }} </ref>. Geneettisen koodin degeneraatio (64 eri kodonia koodaa 20 aminohappoa) minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. Mikäli vain 20 kodonia koodaisi aminohappoja ja loput 44 johtaisivat proteiinisynteesin keskeytymiseen todennäköisyys mutaatioiden aiheuttamalle ketjunmuodostumisen keskeytymiselle kasvaisi. Koodi on lisäksi rakennettu siten että muutokset jossakin kodonin kolmesta nukleotidissä johtavat synonyymin (koodattava aminohappo ei muutu) taikka aminohappoon jolla on samanlaiset kemialliset ominaisuudet. Geneettisen koodin degeneraatio minimoi siksi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. <ref name="isbn0-7167-6766-X">{{cite book |author=Stryer, Lubert; Berg, Jeremy Mark; Tymoczko, John L. |title=Biochemistry |publisher=W.H. Freeman |location=San Francisco |year=2007 |page = 125 |isbn=0-7167-6766-X | quote = What is the biological significance of the extensive degeneracy of the genetic code? If the code were not degenerate, 20 codons would designate amino acids and 44 would lead to chain termination. The probability of mutating to chain termination would therefore be much higher with a nondegenerate code. Chain-termination mutations usually lead to inactive proteins, whereas substitutions of one amino acid for another are usually rather harmless. ''Thus, degeneracy minimizes the deleterious effects of mutations''|oclc= |doi= |accessdate=2010-04-24}}</ref><br />
**Mahdollisia koodeja on 10<sup>70</sup> kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta. <br />
**Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)<br />
**Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 10<sup>18</sup> koodin joukossa<ref><br />
{{Kirjaviite | Tekijä = Fazale Rana | Nimeke = The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0801068270}}</ref>. <br />
**Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.<br />
**Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.<br />
<br />
===Valo ja elämä===<br />
Näkyvä valo kattaa vain pienen osan sähkömagneettisesta spektristä. Kuitenkin juuri tuo alue, jota aurinkomme tuottaa yltäkyllin, on energialtaan juuri sellaista jota mikään mahdollinen elämä voi hyödyntää<ref name="denton" />. Elämä ei olisi voinut kehittyä käyttämään radio-, gamma- tai röntgensäteilyä. Tähtitieteilijä ja evolutionisti George Greenstein täsmentää miksi elämä voi ylipäätään hyödyntään vain näkyvää valoa:<br />
{{Quotation|Saattaisi luulla, että kyseessä on adaptaatio: että kasvit ovat mukautuneet hyödyntämään auringonvaloa. Loppujen lopuksihan jos auringollamme olisi poikkeava lämpötila, niin eikö jokin toinen molekyyli voisi korvata klorofyllin ja absorboida eri väristä valoa? Hätkähdyttävästi vastaus on ei, sillä kaikki molekyylit absorboivat saman väriskaalan valoa. Valon absorboituminen johtuu elektronien virittymisestä korkeammille energiatiloille molekyyleissä. Energiaskaala missä tämä tapahtuu on sama huolimatta mistä molekyylistä on kyse. Lisäksi valo koostuu fotoneista, energia paketeista, ja väärä energisiä fotoneja ei yksinkertaisesti voida absorboida.|George Greenstein|The symbiotic universe (1988) <ref name="isbn0-688-07604-1">{{cite book |author=Greenstein, George |title=The symbiotic universe: life and mind in the cosmos |publisher=Morrow |location=New York |year=1988 |pages= |isbn=0-688-07604-1 |quote = ''One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of energy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.'' |doi= |accessdate= 2010-04-25}}</ref>}}<br />
Elämä vaatii lisäksi sellaisen ilmakehän jonka näkyvä valo läpäisee. Oma ilmakehämme suodattaa suurimman osan sähkömagneettisesta spektristä - mm. elämälle vaaralliset alueet kuten gamma-, röntgen ja UV-säteilyn, mutta päästään lävitseen kuitenkin kapean kaistaleen spektristä - elämälle välttämättömän näkyvän valon alueen. <br />
<br />
*Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä säteilyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.<br />
*Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.<br />
<br />
==Lainauksia==<br />
Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:<br />
<br />
*”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson<br />
*"[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies<br />
*”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein<br />
*“Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle<br />
<br />
<br />
==Tutkittavuus ==<br />
<br />
Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: [[The Privileged Planet]]). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:<br />
<br />
*Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.<br />
*Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.<br />
<br />
*Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.<br />
*Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.<br />
<br />
Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:<br />
<br />
*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeetalla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.<br />
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.<br />
<br />
==Ymmärrettävyys== <br />
Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta? <br />
A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse." <br />
<br />
<br />
==Elegantit luonnonlait== <br />
Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.<br />
<br />
=Hienosäädön selityksiä=<br />
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua.<br />
*[[Multiversumi|Monimaailmankaikkeusteoriat]] ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Tämä selitys ei paranna ennustetta havaittavuudelle ''tämän'' universumin tapauksessa. Multiversumi-selitys lisäisi todennäköisyyttä sille, että ''joku'' universumi on hienosäädetty, mutta ei selitä yhtä universumia paremmin miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Multiversumi selitys ei siis ole uskottava selitys hienosäädölle. Tästä aiheesta lisää [[multiversumi|multiversumia käsittelevässä artikkelissa]] sekä esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013].<br />
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita.<br />
<br />
Suunnittelun ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä:<br />
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset. <br />
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)<br />
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella. <br />
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikaalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Suunnittelija (tässä siis Jumala) luo tietoiset havaitsijat mahdollistavan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan (tai muuhun ei-informatiiviseen jakaumaan). Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1, kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000-kertainen, jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luo maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona miljoonaa kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).<br />
<br />
==Vastaväitteitä==<br />
<br />
====Todennäköisyydet ja aika====<br />
Kosmologi K. Enqvist on esittänyt seuraavaa kritiikkiä kosmiselle hienosäädölle (Kanava 03):<br />
<br />
{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}<br />
<br />
ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani{{lähde}} laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.<br />
<br />
====Suureiden vaihteluväli====<br />
K. Enqvist:<br />
{{Quotation|Tämän lisäksi on tiedettävä, mikä on fysikaalisten suureiden mahdollinen vaihteluväli.}}<br />
<br />
Toki vaihteluväli vaikuttaa, mutta laskut on tehty pienimmillä järkevillä vaihteluväleillä. Periaatteessahan vaihteluvälit voisivat olla äärettömän suuria, jolloin materialisti joutuisi uskomaan p=0 todennäköisyyksiin.<br />
<br />
====Kaikki tulokset epätodennäköisiä====<br />
K. Enqvist:<br />
{{Quotation|Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.}}<br />
<br />
Enqvist ei ole ilmeisesti vähääkään tutustunut [[suunnitteluteoria]]an, sillä täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri tämän asian. Toisaalta tämä on lähes triviaali huomio [[Bayesin_teoreema|Bayeslaiselle hypoteesitestaukselle]]: Suunnittelun ennuste on parempi, sillä hyvä.<br />
<br />
====Pitäisi tietää 'oikea' todennäköisyysjakauma====<br />
K. Enqvist:<br />
{{Quotation|meidän on liki mahdotonta liittää fysiikan teorioiden parametreihin selkeää lukua, joka kuvaisi niiden havaittujen arvojen todennäköisyyksiä. Tällä hetkellä emme tunne sen paremmin vaihteluväliä kuin tapaakaan, jolla parametrit voivat vaihdella.}}<br />
<br />
Tässä Enqvistillä on väärä ja valikoiva todennäköisyyskäsitys: meidän täytyisi tietää kaikki jotta voisimme määrätä todennäköisyyksiä. Mutta tällöin todennäköisyyksiä ei tarvittaisi, tietäisimme tuloksen. Jos esim. tiedämme nopanheitosta kaiken, tiedämme tuloksen. Todennäköisyys kuvaa juuri epävarmuuttamme. Ja sitä käytetään kosmologiassakin juuri näin. Tasaiset todennäköisyysjakaumat varsinkin ovat yleisesti käytössä.<br />
<br />
====''Aukkojen Jumala?''====<br />
''Teemmekö aukkojen suunnittelija/Jumala argumentin ID:ssä?''<br />
<br />
V: Emme, kyse on kilpailevista hypoteeseista parhaaseen selitykseen. Argumentti ei perustu tietämättömyyteen vaan siihen mitä tiedämme suunnittelijoista ja toisaalta siihen mitä tiedämme tunnettujen materialististen prosessien rajoista.<br />
”Aukkojen X”–syytös voitaisiin esittää mille tahansa laajan selitysvoiman omaavalle hypoteesille.<br />
Tulevaisuuden tieteellinen edistys ei ole argumentti suunnittelua vastaan: Tulevaisuuden tutkimus voi samoin tukea ID:tä. Tieteen historian käyttö hypoteesien arvioimiseen on arveluttavaa ja usein valitettavan valikoivaa. Tieteen historiassa on paljon väärässä olleita materialistisia selityksiä.<br />
<br />
====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä====<br />
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen.<br />
<br />
====Stephen Hawkingin väitteet====<br />
Tuoreessa kirjassaan The Grand Design, jonka Stephen Hawking on kirjoittanut yhdessä tiedekirjailija L. Mlodinowin kanssa, Stephen Hawking väittää, ettei Jumalaa tarvita selittämään universumia, vaan painovoima riittää selitykseksi. Hawkingin ja Mlodinowin kirjassa ei ole tieteellisesti mitään olennaisesti uutta universumin syntyyn liittyen. <br />
<br />
Kirjan tieteellinen sisältö:<br />
<br />
*Kertoo Hawkingin imaginaarista aikaa käyttävästä mallista koskien universumin alkua. Alkusingulariteetti voidaan tämän avulla kiertää tai pyöristää. Universumilla on alku tässäkin mallissa.<br />
*Hawking myöntää kosmisen hienosäädön ihmeellisyyden. Hän pyrkii selittämään hienosäädön multiversumiselityksellä. Tarkemmin ottaen Hawkin käyttää kvanttifysiikan monimaailmatulkintaa, jossa polkuintegraalin kaikkien summien ajatellaan olevan erillisiä universumeja.<br />
*Hawking ei kirjassaan varsinaisesti selitä universumin syntyä fysiikan lakien pohjalta. Viimeisessä luvussa Hawking nopeasti spekuloi, että mikäli universumin positiivisen ja negatiivisen energian summa on nolla, universumi voisi syntyä vakuumista fluktuaationa. Hawking ei näytä huomaavan, että olettamalla vakuumin, hän olettaa jo avaruusajan, tyhjiön ja siten vakuumienergian olemassaolon. Mutta juuri näiden olemassaoli olisi pitänyt selittää. Lisäksi universumin kokonaisenergia ei ole hyvin määritelty, joten positiivisen ja negatiivisen energian summalla spekulointi on epätieteellistä.<br />
<br />
Kirjan filosofinen sisältö:<br />
*Hawking aloittaa kirjansa lausahduksella "filosofia on kuollut". Kuitenkin suurin osa hänen johtopäätöksistään nojaavat puhtaasti amatöörimäiseen filosofiaan, eivät tieteeseen. <br />
*Hawking kannattaa antirealismismia, jonka mukaan varsinaista malleista riippumatonta todellisuutta ei ole olemassa, on vain erilaisia malleja. Hawking toteaa, että big bang kosmologia on yhtä validi kuin nuoren maailman kreationismi, toinen malli on vain joillekin mukavampi/kätevämpi.<br />
*Hawking kannattaa determinismiä, jolle hän jostakin syystä haluaa antaa tieteellinen -etuliitteen (taas oire tarkan filosofisen ajattelun puutteesta, tiede ei todista determinismiä, kyseessä on filosofinen ennakkositoumus). Hawking ei näytä käsittävän, että hänen determinisminsä mukaan hän ei siis varsinaisesti ole itse kirjoittanut kirjaansa, vaan fysiikan lakien mukaisesti liikkuvat hiukkaset ovat määränneet mitä kirja sisältää. Meillä ei ole syytä olettaa, että kirja olisi totta tai hyvin perusteltu. Miksi Hawking uskoo ajatteluunsa ja käsityksiinsä, joiden hän uskoo olevan hiukkasten ja kenttien satunnaisen liikkeen seurausta.<br />
<br />
Hawking viittaa maapallon kaltaisen planeetan löytymiseen. Toistaiseksi löydetyt yli 500 planeettaa eivät ole lähellekään niin soveltuvia kuin maapallo monimutkaista elämää varten. Etäisyys auringosta on vain yksi vaatimus [[Kosminen_lähiömme|kymmenien]] tai itse asiassa jopa satojen joukossa.<br />
<br />
Hawking sitoutuu uskonvaraisesti determinismiin, jonka mukaan kaikki seuraa hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Kuitankaan pelkän fysiikan voimin ei synny informaatiota, jota elävät olennot ovat pullollaan (DNA), eikä luultavammin persoonallisuutta tai tietoisuutta. Deterministisen uskonsa takia Hawking on kuitenkin pakotettu uskomaan että fysiikan lait voisivat jotenkin tuottaa yo. asiat ja esittää uskonsa seurakset tieteen arvovallalla.<br />
<br />
==Johtopäätöksiä==<br />
<br />
Veden, hiilen, DNA:n, proteiinien ominaisuudet, ilmakehän valon kaista jne. eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat mahdollisia vain tietyillä fysiikan laeilla ja niiden vakioiden arvoilla. Nämä ovat hienosäädetyt elämää varten. Kun katsoo oikeastaan mitä tahansa ympärillään, on siis hyvä ymmärtää, että niiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys vaan fysiikan lait on säädetty tarkoin jotta elämä ja ihmiset ovat mahdollisia. <br />
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle. <br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Kosminen lähiömme]]<br />
* [[Multiversumi]]<br />
* [[The Privileged Planet (kirja)]]<br />
* [[Teleologinen argumentti]]<br />
* [[Alkuräjähdys]]<br />
* [[Tiede]]<br />
* [[Tieteisusko]]<br />
* [[Aukkojen Jumala]]<br />
* [[Kosmologinen argumentti]]<br />
* [[Abiogeneesi]]<br />
* [[Suunnitteluteoria]]<br />
<br />
===[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja===<br />
*TV7 arkistossa Cafe Raamattu -ohjelman jaksot [http://www.tv7.fi/vod/player/6677/ 99] ja [http://www.tv7.fi/vod/player/6678/ 100] sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.<br />
*http://www.miksiuskon.net/maailmankaikkeuden-hienost<br />
<br />
===Kirjallisuutta===<br />
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]].<br />
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007.<br />
*H. Ross, Why the Universe is the Way it is?, Baker Books, 2008. <br />
*J. Barrow, F. Tipler, The Anthropic Cosmological Principle, Clarendon Press, 1986.<br />
*J. Leslie, Universes, Routledge, 1996.<br />
*M. Denton, Nature’s Destiny. Free Press, 2002.<br />
*R. Collins, The teleological argument: an exploration of the fine tuning of the universe, W. Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa [http://www.amazon.com/Blackwell-Companion-Natural-Theology/dp/1405176571 The Blackwell Companion to Natural Theology].<br />
*R. Collins, Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design, ed. N. A. Manson, Routledge, 2001<br />
*G. Gonzalez and J. W. Richards, [[The Privileged Planet]], Regnery Publishing, 2004.<br />
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.<br />
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.<br />
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/%7Ercollins/Fine-tuning/FT.HTM <br />
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.<br />
<br />
Todennäköisesti erittäin hyvä kirja asiasta tulee olemaan Robin Collinsin The Well-tempered Universe, kunhan ilmestyy. Tästä hyvä tiivistelmä lienee W. Lane Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa "The Blackwell Companion to Natural Theology".<br />
<br />
==Viitteet==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Kosmologia]]<br />
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]<br />
[[Luokka:Lukusuositukset]]<br />
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}}</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Kosminen_hienos%C3%A4%C3%A4t%C3%B6&diff=12816
Kosminen hienosäätö
2022-12-17T11:51:00Z
<p>Samuli Koivisto: /* Painovoima */ ylimääräinen sana pois</p>
<hr />
<div>{{Älykäs suunnittelu}}<br />
<br />
Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti luonnonvakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista.<br />
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti: <br />
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... On hätkähdyttävä tosiasia, että näiden fysiikan vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä elämän kehityksen mahdollistamiseksi. Jos esimerkiksi elektronin varaus poikkeaisi hiukankin nykyisestä, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, tai sitten ne eivät voisi räjähtää. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, jotka saattaisivat olla hyvinkin kauniita, mutta joissa ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example, if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}} <br />
Uudemmassa kirjassaan Hawking ei kiistä hienosäädön olemassaoloa vaan pyrkii selittämään sen multiversumi-selityksellä, tähän vastine alempana.<br />
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän joka puolelta aina hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa<br />
<br />
*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia<br />
*Galaksimme, aurinkomme ja maapallon ominaisuudet<br />
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis<br />
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet<br />
*Alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiili ja happi<br />
*Hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.<br />
<br />
Käymme alla läpi joitain näistä. <br />
<br />
=Hienosäädettyjä parametreja=<br />
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti:<br />
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olisivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa...<br />
Huomaamme myös, että pienet muutokset vakioiden '''c''', '''G''' (gravitaatiovakio), '''h''', '''e''', sekä atomia pienempien alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurin osa universumeista ei itse asiassa sisältäisi ollenkaan tähtiä. Niissä harvoissa universumeissa, jossa tähtiä olisi, tähdet olisivat yleensä joko liian himmeitä tai sitten niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisi nykyisistä poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist... We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution... Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.''<br />
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}} <br />
<br />
==Fysiikan perusvoimat==<br />
Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:<br />
<br />
[[Kuva:Sciences exactes.png|thumb|right|180px|Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.]]<br />
*Painovoima, vahvuus 1<br />
*Heikko ydinvoima, vahvuus 10<sup>32</sup><br />
*Sähkömagneettinen voima, vahvuus 10<sup>36</sup><br />
*Vahva ydinvoima (värivoima), vahvuus 10<sup>38</sup><br />
<br />
(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.) <br />
<br />
Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä. <br />
<br />
====Painovoima==== <br />
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.<br />
<br />
====Sähkömagneettinen voima====<br />
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.) <br />
<br />
Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn. <br />
<br />
====Vahva ydinvoima====<br />
Jo 0,5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.<br />
<br />
====Heikko ydinvoima====<br />
*Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.<br />
*Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.<br />
<br />
===Muita fysiikan suureita===<br />
Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.<br />
<br />
Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi: <br />
*Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p &rarr; D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi. <br />
*Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.<br />
<br />
(Neutronin massasta suurempi osa tulee värivuorovaikutuksen vahvuudesta (kentästä) ja pienempi osa u ja d kvarkkien massoista. Mikäli tilannetta tarkastellaan kvarkkien massojen avulla, vaaditaan tarkempaa hienosäätöä.)<br />
<br />
===Useiden parametrien samanaikaiset muutokset===<br />
Tarkemmassa tarkastelussa elämän asettamat rajoitukset koskevat usein kahta tai useampaa parametria. Tällöin elämän salliva parametrien alue voidaan esittää alana tai tilavuutena kyseisten parametrien avaruudessa. Vain erittäin pieni alue tässä parametri-avaruudessa mahdollistaa elämän (Ks. esimerkiksi Tegmarkin artikkelin<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> kuvat 4, 5 ja 7) <br />
<br />
Koska elämän asettamien vaatimusten määrä on paljon suurempi (140 <ref>H. Ross, Why the Universe Is the Way It Is?, 2008, Compendium-liite</ref>) kuin fysikaalisten parametrien määrä (noin tusina), on yllättävää, että edes yksi elämän ehdot täyttävä alue löytyy. Havaitsemamme hienosäädetyn 'parametrisaaren' läheisyydessä voi olla joitain elämän sallivia parametrien yhdistelmiä, 'saaria', mutta niiden määrä on rajallinen<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> ja niiden kaikkien elämän sallimien alueiden kattama tilavuus on joka tapauksessa tähtitieteellisen pieni verrattuna kuolleeseen parametriavaruuden alueeseen. Hienosäädön tarkastelu usean parametrin funktiona lisää hienosäätö-argumentin vahvuutta.<br />
<br />
===Ulottuvuuksien määrä===<br />
Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisivat eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä 'kompakteja' ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)<br />
<br />
===Universumiin liittyviä parametreja===<br />
[[Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg|thumb|500px|right|Sisältääkseen elämälle suotuisia alueita, universumin laajenemisnopeuden ja alkuentropian tulee olla hienosäädetty.]]<br />
Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa. Toisaalta, ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan, ja toisaalta, ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[John Lennox]] | Nimeke = God's Undertaker: Has Science Buried God? | Julkaisija = Lion Publishing plc | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0745953717 }}</ref>. Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja (inflaatiokentän tyyppi, inflaation alku- ja loppuhetki) ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Inflaatiomallit siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa. Toisaalta tässä tapauksessa hienosäätö ei enää ole niin suurta, ainakaan malliparametrien osalta.<br />
<br />
Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksei symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin tai aiemmin. Onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä<ref><br />
{{Kirjaviite | Tekijä = Gerald L. Schroeder | Nimeke = The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom | Julkaisija = Broadway Books | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0767903035}} </ref>.<br />
<br />
Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10<sup>120</sup> -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/10<sup>53</sup> (mikäli hienosäätöä tarkastellaan massa-, ei energia-akselilla) hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista<ref name="ross">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugh Ross | Nimeke = The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God | Julkaisija = NavPress Publishing Group | Vuosi = 2001 (3rd edition) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-1576832882}} </ref>. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.<br />
<br />
Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja. <br />
<br />
Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roger Penrose | Nimeke = The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe | Julkaisija = Random House Group Ltd | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0679776314}}</ref>, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä <math>1/10^{10^{123}}</math> tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.<br />
<br />
==Alkuaineet ja yhdisteet==<br />
===Liuotin===<br />
Minkä tahansa realistisesti kuviteltavissa olevan elämän tulee koostua vähintäänkin kahdesta tai useammasta aineen olomuodosta ([[wp:faasi|faasista]]). On esimerkiksi vaikeaa kuvitella miten eliö voisi koostua pelkästään kaasusta (tai nesteestä). Ko. faaseissa molekyylit ovat liian löyhästi toisiinsa sidottuja ja sekoittuvat jatkuvasti, jolloin ne eivät kykene ylläpitämään rakennetta. Vaaditaan siis jokin kiinteän olonmuodon aine, joka ylläpitää eliön muotoa ja rakennetta. On lisäksi realistista odottaa eliön tarvitsevan aineenvaihduntaa, mikä, ollakseen riittävän nopeaa, taas tarvitsee neste- tai kaasufaasin. Kiinteäpohjainen elämä tarvitsee siis liuottimen. <br />
<br />
Tarkastelemme seuraavaksi miksi veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen liuottimen hiilipohjaisille elämänmuodoille.<br />
<br />
====Vesi====<br />
Elämä tarvitsee nesteen. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden elämän mahdollistavista ominaisuuksista. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.<br />
<br />
*Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia alkuaineita.<br />
*Vesi ei ole liian reaktiivinen, useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.<br />
*Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.<br />
*Vedellä on yksinkertainen rakenne joten vettä on saatavilla<br />
<br />
=====Vesi - pysyminen nesteenä=====<br />
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisivat toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:<br />
<br />
*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.<br />
*Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.<br />
*Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.<br />
*Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.<br />
*Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.<br />
*Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.<br />
<br />
=====Vesi - lämmönsäätely=====<br />
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):<br />
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden <!-- Mihin? -->. Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.<br />
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.<br />
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa). <br />
*Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).<br />
*Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.<br />
*Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.<br />
<br />
=====Vesi - ravinteet===== <br />
Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.<br />
<br />
Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.<br />
<br />
===Hiili===<br />
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:<br />
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.<br />
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtele liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja.<br />
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.<br />
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.<br />
<br />
Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää <ref name="denton" />.<br />
<br />
===DNA-molekyyli===<br />
[[Kuva:GeneticCode21.png|thumb|right|240px|Geneettinen koodin degeneraatio minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset.]]<br />
DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen<ref name="denton" />:<br />
*Kemiallisesti sopivan pysyvä vedessä<br />
*Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin<br />
*Se on joustava joka mahdollistaa sen, että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.<br />
*Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).<br />
*Paras koodaussysteemi: <br />
**Koodaustapa (64 eri kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hubert P. Yockey | Nimeke = Information theory and molecular biology | Julkaisija = Cambridge university press | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0521350051 }} </ref>. Geneettisen koodin degeneraatio (64 eri kodonia koodaa 20 aminohappoa) minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. Mikäli vain 20 kodonia koodaisi aminohappoja ja loput 44 johtaisivat proteiinisynteesin keskeytymiseen todennäköisyys mutaatioiden aiheuttamalle ketjunmuodostumisen keskeytymiselle kasvaisi. Koodi on lisäksi rakennettu siten että muutokset jossakin kodonin kolmesta nukleotidissä johtavat synonyymin (koodattava aminohappo ei muutu) taikka aminohappoon jolla on samanlaiset kemialliset ominaisuudet. Geneettisen koodin degeneraatio minimoi siksi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. <ref name="isbn0-7167-6766-X">{{cite book |author=Stryer, Lubert; Berg, Jeremy Mark; Tymoczko, John L. |title=Biochemistry |publisher=W.H. Freeman |location=San Francisco |year=2007 |page = 125 |isbn=0-7167-6766-X | quote = What is the biological significance of the extensive degeneracy of the genetic code? If the code were not degenerate, 20 codons would designate amino acids and 44 would lead to chain termination. The probability of mutating to chain termination would therefore be much higher with a nondegenerate code. Chain-termination mutations usually lead to inactive proteins, whereas substitutions of one amino acid for another are usually rather harmless. ''Thus, degeneracy minimizes the deleterious effects of mutations''|oclc= |doi= |accessdate=2010-04-24}}</ref><br />
**Mahdollisia koodeja on 10<sup>70</sup> kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta. <br />
**Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)<br />
**Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 10<sup>18</sup> koodin joukossa<ref><br />
{{Kirjaviite | Tekijä = Fazale Rana | Nimeke = The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0801068270}}</ref>. <br />
**Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.<br />
**Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.<br />
<br />
===Valo ja elämä===<br />
Näkyvä valo kattaa vain pienen osan sähkömagneettisesta spektristä. Kuitenkin juuri tuo alue, jota aurinkomme tuottaa yltäkyllin, on energialtaan juuri sellaista jota mikään mahdollinen elämä voi hyödyntää<ref name="denton" />. Elämä ei olisi voinut kehittyä käyttämään radio-, gamma- tai röntgensäteilyä. Tähtitieteilijä ja evolutionisti George Greenstein täsmentää miksi elämä voi ylipäätään hyödyntään vain näkyvää valoa:<br />
{{Quotation|Saattaisi luulla, että kyseessä on adaptaatio: että kasvit ovat mukautuneet hyödyntämään auringonvaloa. Loppujen lopuksihan jos auringollamme olisi poikkeava lämpötila, niin eikö jokin toinen molekyyli voisi korvata klorofyllin ja absorboida eri väristä valoa? Hätkähdyttävästi vastaus on ei, sillä kaikki molekyylit absorboivat saman väriskaalan valoa. Valon absorboituminen johtuu elektronien virittymisestä korkeammille energiatiloille molekyyleissä. Energiaskaala missä tämä tapahtuu on sama huolimatta mistä molekyylistä on kyse. Lisäksi valo koostuu fotoneista, energia paketeista, ja väärä energisiä fotoneja ei yksinkertaisesti voida absorboida.|George Greenstein|The symbiotic universe (1988) <ref name="isbn0-688-07604-1">{{cite book |author=Greenstein, George |title=The symbiotic universe: life and mind in the cosmos |publisher=Morrow |location=New York |year=1988 |pages= |isbn=0-688-07604-1 |quote = ''One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of energy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.'' |doi= |accessdate= 2010-04-25}}</ref>}}<br />
Elämä vaatii lisäksi sellaisen ilmakehän jonka näkyvä valo läpäisee. Oma ilmakehämme suodattaa suurimman osan sähkömagneettisesta spektristä - mm. elämälle vaaralliset alueet kuten gamma-, röntgen ja UV-säteilyn, mutta päästään lävitseen kuitenkin kapean kaistaleen spektristä - elämälle välttämättömän näkyvän valon alueen. <br />
<br />
*Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä säteilyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.<br />
*Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.<br />
<br />
==Lainauksia==<br />
Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:<br />
<br />
*”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson<br />
*"[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies<br />
*”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein<br />
*“Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle<br />
<br />
<br />
==Tutkittavuus ==<br />
<br />
Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: [[The Privileged Planet]]). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:<br />
<br />
*Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.<br />
*Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.<br />
<br />
*Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.<br />
*Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.<br />
<br />
Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:<br />
<br />
*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeetalla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.<br />
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.<br />
<br />
==Ymmärrettävyys== <br />
Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta? <br />
A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse." <br />
<br />
<br />
==Elegantit luonnonlait== <br />
Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.<br />
<br />
=Hienosäädön selityksiä=<br />
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua.<br />
*[[Multiversumi|Monimaailmankaikkeusteoriat]] ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Tämä selitys ei paranna ennustetta havaittavuudelle ''tämän'' universumin tapauksessa. Multiversumi-selitys lisäisi todennäköisyyttä sille, että ''joku'' universumi on hienosäädetty, mutta ei selitä yhtä universumia paremmin miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Multiversumi selitys ei siis ole uskottava selitys hienosäädölle. Tästä aiheesta lisää [[multiversumi|multiversumia käsittelevässä artikkelissa]] sekä esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013].<br />
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita.<br />
<br />
Suunnittelun ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä:<br />
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset. <br />
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)<br />
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella. <br />
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikaalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Suunnittelija (tässä siis Jumala) luo tietoiset havaitsijat mahdollistavan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan (tai muuhun ei-informatiiviseen jakaumaan). Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1, kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000-kertainen, jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luo maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona miljoonaa kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).<br />
<br />
==Vastaväitteitä==<br />
<br />
====Todennäköisyydet ja aika====<br />
Kosmologi K. Enqvist on esittänyt seuraavaa kritiikkiä kosmiselle hienosäädölle (Kanava 03):<br />
<br />
{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}<br />
<br />
ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani{{lähde}} laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.<br />
<br />
====Suureiden vaihteluväli====<br />
K. Enqvist:<br />
{{Quotation|Tämän lisäksi on tiedettävä, mikä on fysikaalisten suureiden mahdollinen vaihteluväli.}}<br />
<br />
Toki vaihteluväli vaikuttaa, mutta laskut on tehty pienimmillä järkevillä vaihteluväleillä. Periaatteessahan vaihteluvälit voisivat olla äärettömän suuria, jolloin materialisti joutuisi uskomaan p=0 todennäköisyyksiin.<br />
<br />
====Kaikki tulokset epätodennäköisiä====<br />
K. Enqvist:<br />
{{Quotation|Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.}}<br />
<br />
Enqvist ei ole ilmeisesti vähääkään tutustunut [[suunnitteluteoria]]an, sillä täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri tämän asian. Toisaalta tämä on lähes triviaali huomio [[Bayesin_teoreema|Bayeslaiselle hypoteesitestaukselle]]: Suunnittelun ennuste on parempi, sillä hyvä.<br />
<br />
====Pitäisi tietää 'oikea' todennäköisyysjakauma====<br />
K. Enqvist:<br />
{{Quotation|meidän on liki mahdotonta liittää fysiikan teorioiden parametreihin selkeää lukua, joka kuvaisi niiden havaittujen arvojen todennäköisyyksiä. Tällä hetkellä emme tunne sen paremmin vaihteluväliä kuin tapaakaan, jolla parametrit voivat vaihdella.}}<br />
<br />
Tässä Enqvistillä on väärä ja valikoiva todennäköisyyskäsitys: meidän täytyisi tietää kaikki jotta voisimme määrätä todennäköisyyksiä. Mutta tällöin todennäköisyyksiä ei tarvittaisi, tietäisimme tuloksen. Jos esim. tiedämme nopanheitosta kaiken, tiedämme tuloksen. Todennäköisyys kuvaa juuri epävarmuuttamme. Ja sitä käytetään kosmologiassakin juuri näin. Tasaiset todennäköisyysjakaumat varsinkin ovat yleisesti käytössä.<br />
<br />
====''Aukkojen Jumala?''====<br />
''Teemmekö aukkojen suunnittelija/Jumala argumentin ID:ssä?''<br />
<br />
V: Emme, kyse on kilpailevista hypoteeseista parhaaseen selitykseen. Argumentti ei perustu tietämättömyyteen vaan siihen mitä tiedämme suunnittelijoista ja toisaalta siihen mitä tiedämme tunnettujen materialististen prosessien rajoista.<br />
”Aukkojen X”–syytös voitaisiin esittää mille tahansa laajan selitysvoiman omaavalle hypoteesille.<br />
Tulevaisuuden tieteellinen edistys ei ole argumentti suunnittelua vastaan: Tulevaisuuden tutkimus voi samoin tukea ID:tä. Tieteen historian käyttö hypoteesien arvioimiseen on arveluttavaa ja usein valitettavan valikoivaa. Tieteen historiassa on paljon väärässä olleita materialistisia selityksiä.<br />
<br />
====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä====<br />
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen.<br />
<br />
====Stephen Hawkingin väitteet====<br />
Tuoreessa kirjassaan The Grand Design, jonka Stephen Hawking on kirjoittanut yhdessä tiedekirjailija L. Mlodinowin kanssa, Stephen Hawking väittää, ettei Jumalaa tarvita selittämään universumia, vaan painovoima riittää selitykseksi. Hawkingin ja Mlodinowin kirjassa ei ole tieteellisesti mitään olennaisesti uutta universumin syntyyn liittyen. <br />
<br />
Kirjan tieteellinen sisältö:<br />
<br />
*Kertoo Hawkingin imaginaarista aikaa käyttävästä mallista koskien universumin alkua. Alkusingulariteetti voidaan tämän avulla kiertää tai pyöristää. Universumilla on alku tässäkin mallissa.<br />
*Hawking myöntää kosmisen hienosäädön ihmeellisyyden. Hän pyrkii selittämään hienosäädön multiversumiselityksellä. Tarkemmin ottaen Hawkin käyttää kvanttifysiikan monimaailmatulkintaa, jossa polkuintegraalin kaikkien summien ajatellaan olevan erillisiä universumeja.<br />
*Hawking ei kirjassaan varsinaisesti selitä universumin syntyä fysiikan lakien pohjalta. Viimeisessä luvussa Hawking nopeasti spekuloi, että mikäli universumin positiivisen ja negatiivisen energian summa on nolla, universumi voisi syntyä vakuumista fluktuaationa. Hawking ei näytä huomaavan, että olettamalla vakuumin, hän olettaa jo avaruusajan, tyhjiön ja siten vakuumienergian olemassaolon. Mutta juuri näiden olemassaoli olisi pitänyt selittää. Lisäksi universumin kokonaisenergia ei ole hyvin määritelty, joten positiivisen ja negatiivisen energian summalla spekulointi on epätieteellistä.<br />
<br />
Kirjan filosofinen sisältö:<br />
*Hawking aloittaa kirjansa lausahduksella "filosofia on kuollut". Kuitenkin suurin osa hänen johtopäätöksistään nojaavat puhtaasti amatöörimäiseen filosofiaan, eivät tieteeseen. <br />
*Hawking kannattaa antirealismismia, jonka mukaan varsinaista malleista riippumatonta todellisuutta ei ole olemassa, on vain erilaisia malleja. Hawking toteaa, että big bang kosmologia on yhtä validi kuin nuoren maailman kreationismi, toinen malli on vain joillekin mukavampi/kätevämpi.<br />
*Hawking kannattaa determinismiä, jolle hän jostakin syystä haluaa antaa tieteellinen -etuliitteen (taas oire tarkan filosofisen ajattelun puutteesta, tiede ei todista determinismiä, kyseessä on filosofinen ennakkositoumus). Hawking ei näytä käsittävän, että hänen determinisminsä mukaan hän ei siis varsinaisesti ole itse kirjoittanut kirjaansa, vaan fysiikan lakien mukaisesti liikkuvat hiukkaset ovat määränneet mitä kirja sisältää. Meillä ei ole syytä olettaa, että kirja olisi totta tai hyvin perusteltu. Miksi Hawking uskoo ajatteluunsa ja käsityksiinsä, joiden hän uskoo olevan hiukkasten ja kenttien satunnaisen liikkeen seurausta.<br />
<br />
Hawking viittaa maapallon kaltaisen planeetan löytymiseen. Toistaiseksi löydetyt yli 500 planeettaa eivät ole lähellekään niin soveltuvia kuin maapallo monimutkaista elämää varten. Etäisyys auringosta on vain yksi vaatimus [[Kosminen_lähiömme|kymmenien]] tai itse asiassa jopa satojen joukossa.<br />
<br />
Hawking sitoutuu uskonvaraisesti determinismiin, jonka mukaan kaikki seuraa hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Kuitankaan pelkän fysiikan voimin ei synny informaatiota, jota elävät olennot ovat pullollaan (DNA), eikä luultavammin persoonallisuutta tai tietoisuutta. Deterministisen uskonsa takia Hawking on kuitenkin pakotettu uskomaan että fysiikan lait voisivat jotenkin tuottaa yo. asiat ja esittää uskonsa seurakset tieteen arvovallalla.<br />
<br />
==Johtopäätöksiä==<br />
<br />
Veden, hiilen, DNA:n, proteiinien ominaisuudet, ilmakehän valon kaista jne. eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat mahdollisia vain tietyillä fysiikan laeilla ja niiden vakioiden arvoilla. Nämä ovat hienosäädetyt elämää varten. Kun katsoo oikeastaan mitä tahansa ympärillään, on siis hyvä ymmärtää, että niiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys vaan fysiikan lait on säädetty tarkoin jotta elämä ja ihmiset ovat mahdollisia. <br />
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle. <br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Kosminen lähiömme]]<br />
* [[Multiversumi]]<br />
* [[The Privileged Planet (kirja)]]<br />
* [[Teleologinen argumentti]]<br />
* [[Alkuräjähdys]]<br />
* [[Tiede]]<br />
* [[Tieteisusko]]<br />
* [[Aukkojen Jumala]]<br />
* [[Kosmologinen argumentti]]<br />
* [[Abiogeneesi]]<br />
* [[Suunnitteluteoria]]<br />
<br />
===[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja===<br />
*TV7 arkistossa Cafe Raamattu -ohjelman jaksot [http://www.tv7.fi/vod/player/6677/ 99] ja [http://www.tv7.fi/vod/player/6678/ 100] sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.<br />
*http://www.miksiuskon.net/maailmankaikkeuden-hienost<br />
<br />
===Kirjallisuutta===<br />
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]].<br />
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007.<br />
*H. Ross, Why the Universe is the Way it is?, Baker Books, 2008. <br />
*J. Barrow, F. Tipler, The Anthropic Cosmological Principle, Clarendon Press, 1986.<br />
*J. Leslie, Universes, Routledge, 1996.<br />
*M. Denton, Nature’s Destiny. Free Press, 2002.<br />
*R. Collins, The teleological argument: an exploration of the fine tuning of the universe, W. Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa [http://www.amazon.com/Blackwell-Companion-Natural-Theology/dp/1405176571 The Blackwell Companion to Natural Theology].<br />
*R. Collins, Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design, ed. N. A. Manson, Routledge, 2001<br />
*G. Gonzalez and J. W. Richards, [[The Privileged Planet]], Regnery Publishing, 2004.<br />
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.<br />
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.<br />
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/%7Ercollins/Fine-tuning/FT.HTM <br />
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.<br />
<br />
Todennäköisesti erittäin hyvä kirja asiasta tulee olemaan Robin Collinsin The Well-tempered Universe, kunhan ilmestyy. Tästä hyvä tiivistelmä lienee W. Lane Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa "The Blackwell Companion to Natural Theology".<br />
<br />
==Viitteet==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Kosmologia]]<br />
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]<br />
[[Luokka:Lukusuositukset]]<br />
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}}</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Konvergenssi&diff=12815
Konvergenssi
2022-12-17T11:49:18Z
<p>Samuli Koivisto: /* Internet */ +viimeinenkin linkki on Evolution News & Views-sivustolta</p>
<hr />
<div>Konvergenssilla tarkoitetaan rakenteellista samankaltaisuutta, joka selittyy rakenteen samanlaisella toiminnalla tilanteessa, jossa eliöiden oletetulla yhteisellä kantamuodolla ei ole ollut kyseistä rakennetta. Tällaisessa tilanteessa rakenteen olisi täytynyt [[evoluutioteoria]]n mukaan syntyä moneen kertaan toisistaan riippumatta, jolloin rakenteen täytyy olla jossain määrin niin optimaalinen, ja toisaalta niin yksinkertainen, että sen syntyminen useammin kuin kerran olisi mielekästä.<br />
<br />
== Konvergenssit suunnitteluteoriassa ==<br />
<br />
Samanlaiset rakenteet selitetään [[suunnitteluteoria]]n näkökulmasta yhteisellä suunnittelijalla. Sama suunnittelija olisi luonut eri eläimet käyttäen tarpeen mukaan hyväkseen samoja toimivia rakenneratkaisuja. Selitys ei kuitenkaan ole uskottava jos yhteneviä rakenteita esiintyy '''ainoastaan''' siellä missä niitä kuuluisi [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] mukaan olla. Sen sijaan olisi luontevaa olettaa, että useimmilla eläimillä jotka tarvitsevat samankaltaista toimintoa, olisi hyödynnetty samanlaisia rakenteita.<ref>Tästä ei tietenkään voida vetää sellaista johtopäätöstä, että vain yhdenlainen rakenneratkaisu olisi kelvollinen tiettyyn tehtävään. Esimerkiksi lentämiseen voidaan käyttää hyvin sekä helikopteria että lentokonetta. Katso myös [[Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)]]</ref> Suunnitteluteoria olettaa siis yhtenevien rakenteiden esiintymisen erityisesti myös siellä missä niitä ei pitäisi yhteisestä polveutumisesta johtuen olla, kun taas evoluutioteoria joutuu selittämään rakenteiden esiintymisen vastaavanlaisen evolutiivisen kehityspolun toistumisella.<br />
<br />
== Konvergenssit evoluutioteoriassa ==<br />
<br />
Konvergenttinen evoluutio voidaan perustella yhteisen ekologisen lokeron tuomalla yhteisellä valintapaineella, jolloin itse ajatus konvergenssista ei ole mitenkään evoluutioteorian vastainen. Ajatus konvergenttisesta evoluutiosta on toimiva yksinkertaisten ominaisuuksien, kuten nopeuden kohdalla. Voimakas valintapaine voi helposti optimoida eliön ruumiinrakennetta virtaviivaisemmaksi, keuhkoja ja sydäntä suuremmaksi sekä jalkoja pidemmiksi. On helppo havaita tällainen konvergenssi esimerkiksi gepardin ja vinttikoiran välillä.<br />
Konvergenssien kanssa tulee kuitenkin ongelmia heti jos kyseessä on vähänkin monimutkaisempi rakenne, koska evoluutio ei ole päämäärätietoinen prosessi. Konvergenttinen evoluutio riittää hyvin selittämään, kuinka samanlaisilla rakennetuntomerkeillä varustetut eliöt menestyvät samoissa ekologisissa lokeroissa, mutta se ei kykene selittämään miten nämä samanlaiset rakennetuntomerkit olisivat kehittyneet toisistaan riippumattomina. Selitykset ovat parhaimmillaankin vain tarinoita, eikä niiden uskottavuutta yleensä tutkita tekemällä oikeita tieteellisiä analyysejä. On epäselvää, kuinka vahvasti samanlainen ekologinen lokero voi vaikuttaa samanlaisten rakennetuntomerkkien syntymiseen niin erilaisiin eliöihin. Esimerkiksi silmän tai muun vastaavan fotoreseptorin olisi pitänyt syntyä konvergenttisen evoluution avulla yhteensä ainakin 40 kertaa toisistaan riippumatta. Tällaisten monimutkaisten rakennekokonaisuuksien syntyminen edes kerran on huomattavan epätodennäköistä, joten evoluutioteorian ongelmat vain korostuvat kun konvergenssit edellyttävät näiden rakenteiden useaan kertaan toisistaan riippumattomasti tapahtunutta kehitystä. Evoluutioteoria voidaan periaatteessa sovittaa yhteen kaikenlaisten samanlaisuuksien kanssa, mutta koska se ei ennusta samanlaisuuksien esiintymisestä mitään kovin tarkkaa, se ei ennusta mitään hyvin. Tässä mielessä yhtäläisyydet ulkomuodossa ja erilainen geneettinen rakenne viittaavat lähemmin yhteiseen suunnittelijaan kuin yhteiseen evolutiiviseen alkuperään. Konvergenssit tekevät evoluutioteorian testattavuudesta hyvin kyseenalaisen, kun sen väitetään pystyvän selittämään mitä tahansa, eikä se tee mistään kunnollisia ennusteita.<br />
<br />
=== Konvergenssit ja homologiat === <br />
<br />
Konvergenttisen evoluution mahdollisuus tekee myös evoluutioteoriaan pohjautuvan taksonomian erittäin haastavaksi, kun ei voi olla varma siitä, onko yhteinen piirre merkki sukulaissuhteesta, vai onko kyseessä konvergenssi. Joissain tapauksissa konvergenssit ovat niin samanlaisia etteivät biologit osaa päätellä onko kyseessä [[homologia]] vai konvergenssi, ennen kuin tarkastellaan eliöiden muita tuntomerkkejä. Homologiassahan on kyse yhteisen polveutumisen takia saadusta yhteisestä rakenteesta. Homologia-argumentin mukaan jo yhteisellä kantamuodolla olisi ollut kyseinen rakenne, eikä sen olisi siis tarvinut kehittyä molemmille eliöille erikseen. Eri lajeilla havaittavat samanlaiset rakenteet on sitten tulkittu todisteeksi yhteisestä polveutumisesta. Tapauskohtaisesti täytyy kuitenkin "tietää" lajien välinen evolutiivinen yhteys ennen kuin voi tietää onko kyseessä homologia vai konvergenssi. Konvergenttisen evoluution mahdollisuus syö siis erityisesti pohjan koko homologia-argumentilta.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
<br />
*[[Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)]]<br />
*[[Suunnitteluteoria]]<br />
*[[Evoluutioteoria]]<br />
*[[Polveutumisoppi]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
*[http://www.ideacenter.org/contentmgr/showdetails.php/id/1490 Convergent Genetic Evolution: "Surprising" Under Unguided Evolution, Expected Under Intelligent Design] (www.ideacenter.org)<br />
*[http://www.evolutionnews.org/2011/01/common_design_in_bat_and_whale042291.html Common Design in Bat and Whale Echolocation Genes?] (Evolution News & Views)<br />
*[http://www.evolutionnews.org/2011/03/science_article_acknowledges_c045221.html ''Science'' Article Acknowledges Convergent Similarity Is "Contrary to Expectations" of Neo-Darwinism] (Evolution News & Views)<br />
*[http://www.evolutionnews.org/2011/05/convergent_genetic_evolution_i046651.html Convergent Genetic Evolution in Lichen Species] (Evolution News & Views)<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Evoluutioteoria]][[Luokka:Suunnitteluteoria]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:UKK&diff=12814
ApoWiki:UKK
2022-12-15T14:49:59Z
<p>Samuli Koivisto: /* Miten voin rekisteröityä? */ korjattu ohjetta</p>
<hr />
<div>ApologetiikkaWikin usein kysytyt kysymykset<br />
<br />
== ApologetiikkaWikiin liittyvät kysymykset ==<br />
<br />
=== Miksi ApologetiikkaWiki on olemassa? ===<br />
<br />
Ensinnäkin useat ei-kristityt ovat siinä luulossa, että tiede olisi todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ettei Jeesusta koskaan ole ollut olemassa. Tämä käsitys horjuttaa myös useiden kristittyjen uskoa. Televisio pursuaa "tieteellisiä dokumentteja". Kirjakauppojen hyllyiltä katoaa eniten Da Vinci -koodin tyylisiä kirjoja, joiden varaan useat rakentavat maailmankuvansa, vaikka ne ovat viihdettä siinä missä Seitsemän päivääkin; tylsä ja vakuuttava tiede ei myy, ja raha puhuu. Tällä hetkellä kristinuskon moukuttaminen on muodissa ja siksi ApologetiikkaWiki yrittää murtaa kristinuskon vastaisia myyttejä.<br />
<br />
Toisekseen apologeettista tietoa on paljon englanniksi. Sen lisäksi tieto on usein kirjoissa, jotka maksavat ja siten päätyvät yleensä vain alan harrastajien ostoskoriin. ApologetiikkaWiki pyrkii tarjoamaan apologeettista tietoa saataville helposti, ilmaiseksi ja suomenkielellä.<br />
<br />
Kolmanneksi apologeettinen tieto on äärimmäisen teknistä ja sen lisäksi se on – kuten jo mainittu – englanninkielistä. Tästä syystä ApologetiikkaWiki pyrkii tarjoamaan tietoa, joka on jokaisen ymmärrettävissä, mutta pitää kutinsa myös asiantuntijan silmissä. Tähän uskomme pääsevämme, kun asiantuntijat ja maallikot tekevät yhteistyötä keskinäisessä vuorovaikutuksessa.<br />
<br />
=== Mikä on wiki? ===<br />
<br />
Wiki on joukko verkkosivuja, joita kuka tahansa kirjautunut voi käydä lukemassa ja muuttamassa milloin tahansa. [[wp:Ward Cunningham|Ward Cunningham]] keksi ajatuksen ja teki ensimmäisen ohjelmiston. Kirjautuneena voit muokata myös tätä sivua napsauttamalla "muokkaa"-linkkiä. Jos sinulla ei ole lisättävää tai korjattavaa, voit kokeilla muokkaamista vapaasti [[ApoWiki:Hiekkalaatikko|sille varatulla sivulla]].<br />
<br />
=== Miten voin rekisteröityä? ===<br />
<br />
Klikkaa [[Toiminnot:Luo tunnus|tästä]] tai oikeasta yläkulmasta kohtaa "Anonyymi", josta avautuvasta valikosta voit valita "Luo tunnus".<br />
<br />
=== Miksi rekisteröityisin? ===<br />
<br />
Rekisteröityneenä voit muokata ApologetiikkaWikiä. Sen lisäksi voit lisätä JavaScript-tiedostoon skriptejä, joilla voit esimerkiksi lisätä muokkaukseen käytettävien nappuloiden valikkoon omia nappuloita. CSS-tiedostoasi muokkaamalla voit muuttaa wikin ulkonäköä ja valita tunnuksellesi teeman. Voit myös lisätä haluamiasi sivuja omalle tarkkailulistalle, jolle tulee aina ilmoitus, kun tarkkailulistallasi olevia sivuja muokataan.<br />
<br />
=== Mikä takaa ApologetiikkaWikin artikkelien virheettömyyden? ===<br />
<br />
ApologetiikkaWikin artikkeleiden tiedot tulisi lähteistää sen ollessa tarpeellista. On kuitenkin mahdollista, että ApologetiikkaWikissä on myös virheellistä, vanhentunutta tai tahallisesti vääristeltyä tietoa. Tilannetta korjaa se, että lukuisat käyttäjät lukevat artikkeleita ja seuraavat [[Special:Recentchanges|tuoreita muutoksia]]; virheet ja vandalismi korjataan tavallisesti erittäin nopeasti. <br />
<br />
Vandalismia epäiltäessä suosittelemme artikkelihistorian käyttämistä, sillä sieltä voidaan löytää kaikki artikkelin versiot, joista tuorein vandalisoimaton on mitä luultavimmin käyttökelpoinen.<br />
<br />
=== Onko ApologetiikkaWiki Conservapedian suomenkielinen tytärprojekti? Kilpailetteko Wikipedian kanssa? ===<br />
<br />
Ei ole, emmekä kilpaile. Itse asiassa ApologetiikkaWikin perustajajäsenistä kukaan ei ole koskaan ollut yhteydessä yhteenkään [http://www.conservapedia.com Conservapedian] perustajista. Myöskään perimmäinen idea ei ole peräisin Conservapediasta. Lähtökohtamme ovat aivan erilaiset. <br />
<br />
Conservapedia kilpailee Wikipedian kanssa eli se kirjoittaa samoista aiheista kuitenkin rajaten näkökulmansa (konservatiiviseen) kristillisyyteen. ApologetiikkaWikissä ei kirjoiteta kaikista asioista maan ja taivaan välillä. ApologetiikkaWikissä käsitellään vain apologetiikkaan liittyviä aiheita.<br />
<br />
ApologetiikkaWikin ja Conservapedian suhtautumistavat Wikipediaa kohtaan ovat aivan erilaiset. Conservapedia suhtautuu kriittisesti Wikipediaan toisin kuin ApologetiikkaWiki, jonka lähtökohtainen asenne Wikipediaa kohtaan on myönteinen.<br />
ApologetiikkaWikissä viitataan runsaasti Wikipediaan wikilinkkien avulla, sillä Wikipediassa oleva tieto on mielestämme melko luotettavaa. <br />
<br />
Wikipedialla, Conservapedialla ja ApologetiikkaWikillä on myös päällekkäisiä artikkelin aiheita; ApologetiikkaWiki jäisi vähän suppeaksi, jos siellä ei käsiteltä aiheita, joista on jo tehty artikkelit Wikipediaan. Jos ApologetiikkaWikissä on päällekkäinen artikkeli Wikipedian kanssa, kyseessä on useimmiten aihe, jota haluamme käsitellä kristillisestä näkökulmasta laajemmin kuin Wikipedian käyttäjäyhteisö antaa periksi.<br />
<br />
== Apologetiikkaan liittyvät kysymykset ==<br />
<br />
=== Onko [[apologetiikka]] [[kreationismi]]a? ===<br />
<br />
Ei ole. Useat apologeetat silti ovat kreationisteja. Kristinuskon mukaan Jumala loi, mutta kristinuskon sisällä on runsaasti erilaisia käsityksiä siitä, miten Jumala loi.<br />
<br />
=== Onko [[suunnitteluteoria]] kreationismia? ===<br />
<br />
Suunnitteluteoria ei ole kreationismia, sillä kreationismi argumentoi jumalallisen ilmoitustekstin pohjalta, että eliöt ovat luotuja. Kreationismi ottaa samalla myös kantaa luomisen ajankohtaan ja luojan identiteettiin. Suunnitteluteoria puolestaan argumentoi eliöiden ominaisuuksista tehtyjen empiiristen havaintojen pohjalta, että jonkinlainen älyllinen suunnittelija on paras selitys selittämään havaittujen rakenteiden ja informaation syntymisen. (katso myös [[Suunnitteluteoria#Onko suunnitteluteoria uusi kreationismin muoto?|Onko suunnitteluteoria uusi kreationismin muoto?]]) Suunnitteluteoria ei ota kantaa suunnittelijan identiteettiin ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei suunnittelijan voida mitenkään todistaa olevan Raamatun Jumala. Kreationismin katsotaan yleensä mahtuvan suunnitteluteorian käsitteeseen, mutta suunnitteluteorian ei yleensä katsota mahtuvan kreationismin käsitteeseen. Oli miten oli, ne ovat kaksi eri asiaa – aivan kuten kristinusko ja katolisuus.<br />
<br />
=== Onko evoluutioteoria väärässä? ===<br />
<br />
Varmaa vastausta on mahdotonta antaa. Täysin selvää lienee kuitenkin se, että [[evoluutioteoria]] on todellakin vain teoria. [[Evoluutio]] eli lajien muuttuminen puolestaan on ilmiö, jota on vaikeaa käydä kiistämään. Polveutumisopin myöntävät ja kieltävät osapuolet myöntävät evoluution.<br />
<br />
Evoluutiota voidaan testata milloin vain esimerkiksi jalostamalla koiria, mutta evoluutioteorian testattavuus on huomattavasti alhaisempaa.<br />
<br />
=== Eikö ole epätieteellistä käsitellä asioita kristillisestä näkökulmasta? ===<br />
<br />
Ei ole. Tieteellinenkin teksti kirjoitetaan aina jostain näkökulmasta, vaikka näkökulman tarkoituksena olisi olla neutraali. <br />
<br />
Useimpien tieteellisten ja puolitieteellisten tietolähteiden ongelma on se, että kristillinen näkökulma ei saa palstatilaa tarpeeksi tai lainkaan. Niinpä ApologetiikkaWikissä halutaan nostaa esille juuri kristillinen näkökulma. Kristillisvastaisen näkökulman kyllä löytää lähes mistä tahansa lähteestä.<br />
<br />
[[Luokka:ApologetiikkaWiki]][[Luokka:Lukusuositukset]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:UKK&diff=12813
ApoWiki:UKK
2022-12-15T14:48:02Z
<p>Samuli Koivisto: /* Miten voin rekisteröityä? */ linkkifix</p>
<hr />
<div>ApologetiikkaWikin usein kysytyt kysymykset<br />
<br />
== ApologetiikkaWikiin liittyvät kysymykset ==<br />
<br />
=== Miksi ApologetiikkaWiki on olemassa? ===<br />
<br />
Ensinnäkin useat ei-kristityt ovat siinä luulossa, että tiede olisi todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa, tai ettei Jeesusta koskaan ole ollut olemassa. Tämä käsitys horjuttaa myös useiden kristittyjen uskoa. Televisio pursuaa "tieteellisiä dokumentteja". Kirjakauppojen hyllyiltä katoaa eniten Da Vinci -koodin tyylisiä kirjoja, joiden varaan useat rakentavat maailmankuvansa, vaikka ne ovat viihdettä siinä missä Seitsemän päivääkin; tylsä ja vakuuttava tiede ei myy, ja raha puhuu. Tällä hetkellä kristinuskon moukuttaminen on muodissa ja siksi ApologetiikkaWiki yrittää murtaa kristinuskon vastaisia myyttejä.<br />
<br />
Toisekseen apologeettista tietoa on paljon englanniksi. Sen lisäksi tieto on usein kirjoissa, jotka maksavat ja siten päätyvät yleensä vain alan harrastajien ostoskoriin. ApologetiikkaWiki pyrkii tarjoamaan apologeettista tietoa saataville helposti, ilmaiseksi ja suomenkielellä.<br />
<br />
Kolmanneksi apologeettinen tieto on äärimmäisen teknistä ja sen lisäksi se on – kuten jo mainittu – englanninkielistä. Tästä syystä ApologetiikkaWiki pyrkii tarjoamaan tietoa, joka on jokaisen ymmärrettävissä, mutta pitää kutinsa myös asiantuntijan silmissä. Tähän uskomme pääsevämme, kun asiantuntijat ja maallikot tekevät yhteistyötä keskinäisessä vuorovaikutuksessa.<br />
<br />
=== Mikä on wiki? ===<br />
<br />
Wiki on joukko verkkosivuja, joita kuka tahansa kirjautunut voi käydä lukemassa ja muuttamassa milloin tahansa. [[wp:Ward Cunningham|Ward Cunningham]] keksi ajatuksen ja teki ensimmäisen ohjelmiston. Kirjautuneena voit muokata myös tätä sivua napsauttamalla "muokkaa"-linkkiä. Jos sinulla ei ole lisättävää tai korjattavaa, voit kokeilla muokkaamista vapaasti [[ApoWiki:Hiekkalaatikko|sille varatulla sivulla]].<br />
<br />
=== Miten voin rekisteröityä? ===<br />
<br />
Klikkaa [[Toiminnot:Luo tunnus|tästä]] tai oikeassa yläkulmassa olevaa linkkiä "Kirjaudu sisään tai luo tunnus" ja avautuvalta sivulta pääset linkin kautta luomaan tunnuksen.<br />
<br />
=== Miksi rekisteröityisin? ===<br />
<br />
Rekisteröityneenä voit muokata ApologetiikkaWikiä. Sen lisäksi voit lisätä JavaScript-tiedostoon skriptejä, joilla voit esimerkiksi lisätä muokkaukseen käytettävien nappuloiden valikkoon omia nappuloita. CSS-tiedostoasi muokkaamalla voit muuttaa wikin ulkonäköä ja valita tunnuksellesi teeman. Voit myös lisätä haluamiasi sivuja omalle tarkkailulistalle, jolle tulee aina ilmoitus, kun tarkkailulistallasi olevia sivuja muokataan.<br />
<br />
=== Mikä takaa ApologetiikkaWikin artikkelien virheettömyyden? ===<br />
<br />
ApologetiikkaWikin artikkeleiden tiedot tulisi lähteistää sen ollessa tarpeellista. On kuitenkin mahdollista, että ApologetiikkaWikissä on myös virheellistä, vanhentunutta tai tahallisesti vääristeltyä tietoa. Tilannetta korjaa se, että lukuisat käyttäjät lukevat artikkeleita ja seuraavat [[Special:Recentchanges|tuoreita muutoksia]]; virheet ja vandalismi korjataan tavallisesti erittäin nopeasti. <br />
<br />
Vandalismia epäiltäessä suosittelemme artikkelihistorian käyttämistä, sillä sieltä voidaan löytää kaikki artikkelin versiot, joista tuorein vandalisoimaton on mitä luultavimmin käyttökelpoinen.<br />
<br />
=== Onko ApologetiikkaWiki Conservapedian suomenkielinen tytärprojekti? Kilpailetteko Wikipedian kanssa? ===<br />
<br />
Ei ole, emmekä kilpaile. Itse asiassa ApologetiikkaWikin perustajajäsenistä kukaan ei ole koskaan ollut yhteydessä yhteenkään [http://www.conservapedia.com Conservapedian] perustajista. Myöskään perimmäinen idea ei ole peräisin Conservapediasta. Lähtökohtamme ovat aivan erilaiset. <br />
<br />
Conservapedia kilpailee Wikipedian kanssa eli se kirjoittaa samoista aiheista kuitenkin rajaten näkökulmansa (konservatiiviseen) kristillisyyteen. ApologetiikkaWikissä ei kirjoiteta kaikista asioista maan ja taivaan välillä. ApologetiikkaWikissä käsitellään vain apologetiikkaan liittyviä aiheita.<br />
<br />
ApologetiikkaWikin ja Conservapedian suhtautumistavat Wikipediaa kohtaan ovat aivan erilaiset. Conservapedia suhtautuu kriittisesti Wikipediaan toisin kuin ApologetiikkaWiki, jonka lähtökohtainen asenne Wikipediaa kohtaan on myönteinen.<br />
ApologetiikkaWikissä viitataan runsaasti Wikipediaan wikilinkkien avulla, sillä Wikipediassa oleva tieto on mielestämme melko luotettavaa. <br />
<br />
Wikipedialla, Conservapedialla ja ApologetiikkaWikillä on myös päällekkäisiä artikkelin aiheita; ApologetiikkaWiki jäisi vähän suppeaksi, jos siellä ei käsiteltä aiheita, joista on jo tehty artikkelit Wikipediaan. Jos ApologetiikkaWikissä on päällekkäinen artikkeli Wikipedian kanssa, kyseessä on useimmiten aihe, jota haluamme käsitellä kristillisestä näkökulmasta laajemmin kuin Wikipedian käyttäjäyhteisö antaa periksi.<br />
<br />
== Apologetiikkaan liittyvät kysymykset ==<br />
<br />
=== Onko [[apologetiikka]] [[kreationismi]]a? ===<br />
<br />
Ei ole. Useat apologeetat silti ovat kreationisteja. Kristinuskon mukaan Jumala loi, mutta kristinuskon sisällä on runsaasti erilaisia käsityksiä siitä, miten Jumala loi.<br />
<br />
=== Onko [[suunnitteluteoria]] kreationismia? ===<br />
<br />
Suunnitteluteoria ei ole kreationismia, sillä kreationismi argumentoi jumalallisen ilmoitustekstin pohjalta, että eliöt ovat luotuja. Kreationismi ottaa samalla myös kantaa luomisen ajankohtaan ja luojan identiteettiin. Suunnitteluteoria puolestaan argumentoi eliöiden ominaisuuksista tehtyjen empiiristen havaintojen pohjalta, että jonkinlainen älyllinen suunnittelija on paras selitys selittämään havaittujen rakenteiden ja informaation syntymisen. (katso myös [[Suunnitteluteoria#Onko suunnitteluteoria uusi kreationismin muoto?|Onko suunnitteluteoria uusi kreationismin muoto?]]) Suunnitteluteoria ei ota kantaa suunnittelijan identiteettiin ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei suunnittelijan voida mitenkään todistaa olevan Raamatun Jumala. Kreationismin katsotaan yleensä mahtuvan suunnitteluteorian käsitteeseen, mutta suunnitteluteorian ei yleensä katsota mahtuvan kreationismin käsitteeseen. Oli miten oli, ne ovat kaksi eri asiaa – aivan kuten kristinusko ja katolisuus.<br />
<br />
=== Onko evoluutioteoria väärässä? ===<br />
<br />
Varmaa vastausta on mahdotonta antaa. Täysin selvää lienee kuitenkin se, että [[evoluutioteoria]] on todellakin vain teoria. [[Evoluutio]] eli lajien muuttuminen puolestaan on ilmiö, jota on vaikeaa käydä kiistämään. Polveutumisopin myöntävät ja kieltävät osapuolet myöntävät evoluution.<br />
<br />
Evoluutiota voidaan testata milloin vain esimerkiksi jalostamalla koiria, mutta evoluutioteorian testattavuus on huomattavasti alhaisempaa.<br />
<br />
=== Eikö ole epätieteellistä käsitellä asioita kristillisestä näkökulmasta? ===<br />
<br />
Ei ole. Tieteellinenkin teksti kirjoitetaan aina jostain näkökulmasta, vaikka näkökulman tarkoituksena olisi olla neutraali. <br />
<br />
Useimpien tieteellisten ja puolitieteellisten tietolähteiden ongelma on se, että kristillinen näkökulma ei saa palstatilaa tarpeeksi tai lainkaan. Niinpä ApologetiikkaWikissä halutaan nostaa esille juuri kristillinen näkökulma. Kristillisvastaisen näkökulman kyllä löytää lähes mistä tahansa lähteestä.<br />
<br />
[[Luokka:ApologetiikkaWiki]][[Luokka:Lukusuositukset]]</div>
Samuli Koivisto
https://apowiki.fi/index.php?title=Aukkojen_jumala&diff=12812
Aukkojen jumala
2022-12-12T19:57:33Z
<p>Samuli Koivisto: Otti pois suojauksen sivulta ”Aukkojen jumala”</p>
<hr />
<div>''Aukkojen jumala'' on [[AW:S#argumentti|argumentti]] jonkin [[yliluonnollinen|yliluonnollisen]] [[wp:syy|syyn]] olemassaolon puolesta tilanteessa, jossa havainnoitavissa on vain seurauksia. Tyypillisesti aukkojen jumala -tyyppistä selitystä käytetään [[ihme]]iden yhteydessä. Usein aukkojen jumala -argumentilla perustellaan aabrahamilaisen [[Jumala]]n olemassaoloa. Aukkojen jumala -argumenttia pidetään monesti [[argumentointivirhe]]enä. Sen väitetään olevan [[argumentum ad ignorantiam|tietämättömyyteen vetoamisen]] erikoistapaus. <br />
<br />
Fraasia ''goddidit'' käytetään usein, kun halutaan vihjata keskustelijan syyllistyneen kyseiseen virhepäätelmään. Aukkojen jumala -argumenttia voitaisiin käyttää esimerkiksi [[Jumalan olemassaolo]]n todistamiseen tilanteessa, jossa joku henkilö alkaa yllättäen leijua, eikä tapahtumalle osata tarjota kelvollista [[AW:S#luonnollinen|luonnollista]] selitystä. Koska tapahtuman luonnetta ei voida selittää luonnollisin tekijöin, sen implikoidaan selittyvän epäluonnollisin eli [[yliluonnollinen|yliluonnollisin]] tekijöin.<br />
<br />
== Argumentointivirhe? ==<br />
<br />
Tietyissä tapauksissa aukkojen jumala -argumenttia voidaan täysin perustellusti pitää argumentointivirheenä. Oletetaan esimerkiksi että kemisti huomaa ilmiön, joka poikkeaa kaikista hänen tuntemistaan havainnoista, [[AW:S#teoria|teorioista]] ja [[AW:S#hypoteesi|hypoteeseista]] koskien sitä, mitä ilmiöön liittyville aineille voi tapahtua. Kemisti toistaa kokeen, jonka aikana ilmiö tapahtui, ja huomaa että ilmiö toistuu säännönmukaisesti. Jos kemisti nyt toteaisi kokeiden johtopäätöksenä, että ilmiön taustalla on Jumalan toistuva [[yliluonnollinen]] väliintulo, jonka takia tapahtumat poikkeavat tavallisista [[luonnonlaki|luonnonlaeista]], lienee kiistatta selvää, että selitys olisi yksinkertaisesti huono, eikä se varmastikaan vakuuttaisi ketään. Ainoa syy, miksi Jumalaa käytettäisiin tässä tilanteessa selitysperustana, on se, että ilmiön luonne on tuntematon. Tieteenhistoria on osoittanut, että yllättäviä ja ennen näkemättömiä, mutta toistuvia ilmiöitä tutkimalla niiden taustalta löytyy yleensä lainalaisuuksia, joita nimitetään luonnonlaeiksi. Jos Jumala on [[kaikkivoipa]], hän voi tietysti aiheuttaa minkä tahansa ilmiön yliluonnollisesti ja poiketa asettamistaan säännönmukaisuuksista täysin mielivaltaisesti. Kuitenkin esimerkiksi fysiikan ja kemian piirissä usko ilmiöiden taustalla vaikuttaviin lainalaisuuksiin on vienyt tutkimusta valtavasti eteenpäin ja tuottanut esimerkiksi toimivia tekniikan sovelluksia jotka näkyvät myös jokapäiväisessä elämässä. Jos näiden ilmiöiden luonnetta ei olisi tutkittu systemaattisesti, vaan olisi systemaattisesti tyydytty toteamaan että kaikkivoipa Jumala päätti vain tehdä tällä kertaa tuollaisen ilmiön, moderni luonnontiede ei olisi koskaan päässyt syntymään. Tämän takia aukkojen jumala -syytökseen liittyy usein myös väite, jonka mukaan Jumalan ottaminen mukaan tieteelliseen selittämiseen lopettaisi kaiken tutkimuksen ja palauttaisi länsimaisen sivistyksen pimeälle [[keskiaika|keskiajalle]].<br />
<br />
=== Jumalan ottaminen tieteeseen &ndash; historiallinen näkökulma ===<br />
{{Pääartikkeli|[[Modernin luonnontieteen synty]]}}<br />
<br />
Edellä mainittu esimerkki on järkevä syy välttää tuntemattomien ilmiöiden selittämistä systemaattisesti Jumalalla. Siihen liittyy kuitenkin usein tunnetun tieteenhistorian vastainen oletus, jonka mukaan Jumalan ottaminen mukaan tieteeseen tuhoaisi kaikki tieteenteon edellytykset. Itse asiassa tieteenhistoria kertoo täysin päinvastaisen tarinan. Moderni luonnontieteellinen menetelmä on syntynyt vain kerran, ja se tapahtui uskonpuhdistuksen jälkeisessä kristillisessä Euroopassa. Tämän lisäksi kristinusko on tähän asti ainoa maailmankatsomus, joka on kyennyt perustelemaan tieteenteon kannalta välttämättömät lähtökohdat.<ref>Tietenkin esimerkiksi ateisti voi tehdä erittäin laadukasta tieteellistä tutkimusta ja yksinkertaisesti olettaa lähtökohdat päteviksi sen jälkeen, kun ne on ensin kehitetty kristinuskon pohjalta.</ref> Modernin luonnontieteen synty oli siis kristinuskon pohjalta paitsi mahdollista, myös todennäköistä. Tieteenhistorioitsija Peter Harrison osoittaa kirjassaan [[The Fall of Man and the Foundations of Science (kirja)|The Fall of Man and the Foundations of Science]], että modernin luonnontieteellisen menetelmän kehittämistä ohjasi alun perin kristillinen ihmiskäsitys, jonka pohjana ovat opit luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta.<br />
<br />
# Oppi ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona tekee mielekkääksi luonnon tutkimisen järjellisesti. Jos Jumala on luonut maailman oman järkensä pohjalta, ja myös ihmisjärki on luotu tämän järjen kaltaiseksi, on perusteltua uskoa, että perimmäisen totuuden löytäminen järkeä käyttämällä on ihmiselle luontaista.<br />
# Oppi Jumalasta kaikkivaltiaana, täydellisen hyvänä olentona, oikeudenmukaisuuden ja järjestyksen ylläpitäjänä johti käsitykseen siitä, että Jumala on luonut fyysistä maailmaa hallitsemaan lakeja, jotka hän on säätänyt samalla tavoin kuin moraaliset lait. <br />
# Kaikkivaltiaana ja vapaana luojana hän on voinut tehdä maailmasta sellaisen kuin haluaa. Luonnon lakeja ei siis voida suoraan päätellä loogisesta välttämättömyydestä, kuten antiikin Kreikassa ajateltiin, vaan tutkijan täytyy havaintojen ja kokeiden avulla koetella käsityksiään. Myös Jeesuksen syntyminen käsityöläiseksi teki ruumiillisesta työstä arvostettua. Antiikin Kreikassa kaikki mikä oli henkistä, oli hyvää, kun taas kaikki fyysinen oli alhaista ja merkityksetöntä. Jumalan luomistyön vapaus ja fyysisen työn arvostus loivat edellytykset sille ettei tiedettä tehty nojatuolista, vaan tiedemiehen täytyi itse mennä luontoon katsomaan, miten asiat ihan oikeasti ovat.<br />
# Oppi syntiinlankeemuksesta aiheutti sen, että ihmisen älylliset kyvyt ovat vaurioituneet. Ihmisen järki voi siis toimia vastoin sen alkuperäistä tarkoitusta ja tuottaa virheellisiä tuloksia. Kuitenkin usko siihen, että ihmisen järki on alunperin luotu Jumalan kuvaksi, antoi toivoa siitä, että näiden vaurioiden aiheuttamia vinoumia on mahdollista korjata. Jeesuksen lunastus tekee itsekriittisistä ponnisteluista mielekkäitä, ja synnin aiheuttamia virheitä voidaan siksi korjata tiukan kontrollin ja vertaisarvioinnin kautta.<br />
<br />
Todellisuudessa Jumalan ottaminen mukaan tieteeseen ei siis synnytä uskoa Jumalan mielivaltaisten oikkujen mukaisesti toimivaan maailmaan, vaan järjestäytyneeseen maailmaan jota voidaan tutkia ja ymmärtää tieteen keinoin.<br />
<br />
=== Historiatieteen ja luonnontieteen ero ===<br />
<br />
Moderni luonnontiede syntyi siis kristinuskon pohjalta, ja kristityt tiedemiehet kuten [[Bacon]], [[Newton]], [[Faraday]], [[Maxwell]] ja [[Pascal]] tekivät kokeellista luonnontiedettä etsien ilmiöiden taustalla vaikuttavia Jumalan luomia luonnonlakeja. Kuitenkin he olivat myös vakaumuksellisia kristittyjä, jotka uskoivat että Jumala on toiminut maailmanhistoriassa tekemällä [[ihme]]itä. Mikä sitten esti heitä turvautumasta aukkojen jumalaan uusien arvoitusten edessä? 1200-luvulla [[Tuomas Akvinolainen]] esitti periaatteen, jonka mukaan yliluonnollista selitystä ei tulisi käyttää silloin, kun [[AW:S#luonnollinen|luonnollinen]] selitys on riittävä.<ref name="akvinolainen">"St. Thomas Aquinas in the 13th century similarly warned clerics not to jump to a supernatural explanation when a purely natural one sufficed." (Richard E. Gallagher: [[A Case of Demonic Possession]]. New Oxford Review, maaliskuu 2008, nro 3, s. 75.)</ref> Vaikka kristinuskon puitteissa onkin tietysti täysin loogista ajatella, että myös luonnonlait ovat Jumalan aikaansaannosta ja ylläpidosta riippuvaisia, tutkimuksen kannalta on silti merkityksellistä ja mielekästä ottaa selvää, mitä nämä luonnonlait ovat, ja miten ne toimivat. Se, että ne perustuvat viimekädessä Jumalaan, ei poista mielekkyyttä niiden tutkimuksesta. On kuitenkin tarpeellista tehdä erottelu luonnontieteen ja historiatieteen välillä. Luonnontiede tutkii niitä säännönmukaisuuksia, jotka luonnossa pääsääntöisesti vallitsevat, ja joita kuka tahansa voi periaatteessa tutkia ja kokeellisesti testata milloin tahansa. Historiatiede taas tutkii ainutkertaisia tapahtumia, jotka ovat tapahtuneet tietyllä ajan hetkellä tietyssä paikassa, eikä niitä tämän takia voida tutkia toistokokeilla, jollei oleteta tapahtuneen noudattaneen havaittuja säännönmukaisuuksia. Voidaan korkeintaan tehdä malleja ja arvioita siitä, miten asiat suurinpiirtein ovat menneet. Myös luonnontiede perustuu siinä mielessä historiallisille tapahtumille, että jokainen toistokoe ja havainto on ainutkertainen ja se tapahtuu vain yhdessä paikassa tietyllä historian hetkellä. <br />
<br />
Toisaalta Jumala voi myös toimia yksittäisissä historiallisissa tilanteessa niin, että tapahtuu ihme, joka ei selity luonnonlaeilla, tai olisi luonnonlakien pohjalta niin käsittämättömän epätodennäköinen, ettei luonnonlakiin ja sattumaan perustuvaa selitystä voida pitää mielekkäänä. Jos ilmiö tapahtuu toistuvasti samanlaisena joka kerta, sitä voidaan pitää lainomaisena. Ilmiötä on syytä pitää lainomaisena myös silloin, jos sen toteutumisessa tapahtuu poikkeamia, mutta se tapahtuu silti tilastollisesti säännöllisellä [[AW:S#frekvenssi|frekvenssillä]]. Jos taas ihme on ainutkertainen historiallinen tapahtuma, jota ei kyetä toistamaan edes mielivaltaisen monilla identtisillä toistokokeilla, sitä täytyy tutkia niin kuin muitakin historiallisia tapahtumia, eikä sille ole välttämättä edes olemassa luonnonlakeihin palautuvaa selitystä.<br />
<br />
=== Sattumaa vai tarkoituksellista? ===<br />
{{Pääartikkeli|[[Kolikkoesimerkki]]}}<br />
<br />
Kristinuskon puitteissa Jumalan yliluonnollinen ihme ei siis ole tieteenteon kannalta ongelmallinen selitys silloin kun pohditaan esimerkiksi fysiikan tai kemian lakien tutkimista, kun tapahtumat tapahtuvat tiettyjen lainalaisuuksien mukaisesti välttämättä, tai säännöllisesti. Voidaanko aukkojen jumalalla kuitenkin täyttää jokainen tilastollisesti harvinainen poikkeustapaus, joka tapahtuu keskimäärin niin harvoin, ettei sellaista odottaisi näkevänsä koko elinaikana? Eikö tässä sorruta perinteiseen todennäköisyyksiin vetoamisen ongelmaan: jos heität kolikkoa tuhat kertaa ja merkitset järjestyksessä jokaisen heiton jälkeen tulokseksi kruunan tai klaavan, voit todeta olleesi todistamassa äärimmäisen epätodennäköistä tapahtumasarjaa, joka kuitenkin tapahtui silmiesi edessä. Tulisiko tätäkin pitää ihmeenä? Oliko Jumala muuttamassa luonnonlakien kulkua, kun tulos oli juuri nyt näin epätodennäköinen?<br />
<br />
Mikä tahansa havaitsemamme pitkä tapahtumasarja on erittäin epätodennäköinen, jos sen osat eivät ole välttämättömiä. Kolikkoesimerkissä luodaan ihmiselle mielikuva, jonka mukaan todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä. Todellisuudessa todennäköisyyksiin perustuva päättely on oikeastaan koko [[AW:S#tiede|tieteen]] perusta.<ref>E.T. Jaynes, [http://www.amazon.com/Probability-Theory-Logic-Science-Vol/dp/0521592712 Probability Theory, The Logic of Science], 2003, Cambridge University Press</ref> Mikäli pienet todennäköisyydet hyväksyttäisiin pyrkimättä selityksiin, jotka selittävät havainnot todennäköisemmin, kaikki tieteenteko loppuisi &ndash; jokainen teoria selittää minkä tahansa havainnon, viimeistään kvanttitunneloitumiseen vedoten, mutta tuolloin joudutaan vetoamaan tähtitieteellisen pieniin todennäköisyyksiin.<br />
<br />
[[W. Dembski]]n esittämässä [[suunnitteluteoria]]ssa [[AW:S#täsmennys|täsmennyksen]] kriteeri ratkaisee juuri tämän ongelman. Dembskin teoriassa suunnittelun eli [[AW:S#tarkoitus|tarkoituksellisen]] syyn päättelyyn ei siis riitä pelkästään se, että tarkasteltava asia on sekä [[AW:S#kontingenssi|kontingentti]] että epätodennäköinen, vaan asia on voitava täsmentää riippumattomasti itse tuloksesta. Esimerkiksi, mikä tahansa kolikon heittotulos on epätodennäköinen, mutta jos kaikki heitot ovat klaavoja, voimme sulkea sattuman pois ja päätellä suunnittelun/huijauksen. Täsmennyskriteerinä toimii siis jokin sellainen malli, joka tekee tapahtumasarjasta erityisen tunnistettavan. Kun tämän täsmennyskriteerin piiriin lukeutuvat ilmiöt muodostavat kaikista ilmiöön vaikuttavien luonnonlakien puitteissa mahdollisista havainnoista tarpeeksi pienen osan, ilmiön tapahtumisen todennäköisyyttä voidaan pitää siinä mielessä merkittävänä, että tapahtuneen toteaminen ihmeeksi on mielekästä. Todennäköisyysrajan riittävyys on osittain tapauskohtaista, mutta Dembskin määrittämän [[universaali todennäköisyysraja|universaalin todennäköisyysrajan]] perusteella mitään täsmennettyä tapahtumaa ei ole mielekästä selittää luonnonlaeilla, jos sen todennäköisyys on pienempi kuin 10<sup>-150</sup>.<br />
<br />
[[Bayesin teoreema|Bayeslaisen tilastollisen paradigman]] viitekehyksessä asia nähdään niin, että suunnittelija tekee sattumaa todennäköisemmin täsmennettyjä asioita, joten tulos jossa kaikki heitot ovat klaavoja on todennäköisempi suunnittelun kuin sattuman pohjalta. Tästä seuraa, että suunnittelu on todennäköisempi selitys.<br />
<br />
==Aukkojen jumala -argumenttia vastaan esitettyjä väitteitä==<br />
<br />
=== Tietämättömyyteen vetoamisen erikoistapaus ===<br />
{{Lainaus|On [[tietämättömyyteen vetoaminen|tietämättömyyteen vetoamista]] väittää, että jos asialle tai ilmiölle ei tunneta luonnollista selitystä, selityksen täytyy olla yliluonnollinen.}}<br />
<br />
Väitettä voidaan soveltaa mihin vain, esimerkiksi: "On tietämättömyyteen vetoamista väittää, että koska [[wp:salama|salamointia]] ei osata selittää mitenkään muuten, sen täytyy johtua sähkömagnetismista". [[wp:sähkömagnetismi|Sähkömagnetismiin]] sovellettuna väite ei olekaan enää yhtä vakuuttava. Mikä tahansa selitysmalli voidaan sulkea pois täysin perusteettomasti, jos väitetään sen olevan tietämättömyyteen vetoamista. [[AW:S#tieteellinen|Tieteelliset]] selitykset pyrkivät yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan aina olemaan saatavilla olevan tiedon perusteella parhaita selityksiä. Itse asiassa jokainen sellainen tieteellinen teoria on tietyssä mielessä tietämättömyyteen vetoamista, jossa teoria [[AW:S#postuloida|postuloi]] havaintojen selitykseksi jonkun havaitsemattoman entiteetin, mutta joka ei loogisesti välttämättömällä tavalla seuraa havainnoista. Suurin osa tieteellisistä teorioista on tällaisia. Ei ole [[AW:S#looginen|loogisesti]] kestävää perustella jonkin asian sulkemista tieteen ulkopuolelle sellaisella kriteerillä, jota ei voida järkevästi soveltaa muihin tieteellisiin [[wp:teoria|teorioihin]]. Vaikka Jumala olisikin loogisesti mahdollinen selitys kaikille mahdollisille ilmiöille, joista useat ovat kuitenkin selitettävissä paremmin toisenlaisilla tekijöillä, on kuitenkin mahdollista, että osaa ilmiöistä ei voida koskaan selittää muilla tekijöillä.<br />
<br />
=== Aukkojen Jumala selittää kaiken, eikä siksi selitä mitään ===<br />
{{Lainaus|Jumalalla voidaan selittää mitä tahansa ukkosesta planeettojen kiertoratoihin, tai vaikkapa gravitaatioon. Tiede kykenee selittämään nykyään luonnollisesti monia asioita, joita on joskus selitetty yliluonnollisesti. Vaikka kaikkea ei osatakaan vielä selittää luonnollisesti, on aina mahdollista, että asialle tai ilmiölle, jota käytetään todisteena Jumalan olemassaolosta, tullaan tulevaisuudessa keksimään luonnollinen selitys.}}<br />
<br />
Eli vastaväitteen mukaan Jumalaan ei tulisi vedota, koska se on selityksenä "liian hyvä", tai se selittää "liikaa". Toisin sanoen ei voida osoittaa mitään, mitä ei voisi periaatteessa selittää Jumalalla, ja jos ei haluta selittää Jumalalla sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin jokin muu, Jumalaa ei tulisi käyttää selityksissä lainkaan. Nykyään aukkojen Jumala -statuksen saavat argumentit eroavat historiallisesti virheellisiksi todetuista aukkojen jumalten sovelluksista erityisesti siinä, että klassisesti jumalilla on yritetty selittää luonnonlakien alaisia säännönmukaisia tapahtumia, kun taas modernimmat argumentit liittyvät historiallisiin poikkeustapahtumiin, kuten maailmankaikkeuden syntyyn, ensimmäisen elämän syntyyn tai Jeesuksen kuolemaan. Jumalallisilla ihmeilläkään ei tietysti sovi selittää aivan mitä sattuu, mutta tämän perusteella ei tule kuvitella ettei niitä voisi olla missään. On nimittäin aivan yhtä perusteltua todeta, että ei kannata selittää "tuntemattomalla luonnonlailla" tai [[multiversumi]]n avulla sellaisia asioita, joiden oikea selitys onkin ihme. Tämän perusteella on yleensä esitetty eräänlainen "herrasmiessääntö": aukkojen Jumala on kelvollinen selitys ainoastaan jos yhtäkään mielekästä luonnollista selitystä ei ole,<ref name="akvinolainen"/> ja tapahtuman konteksti on [[uskonnon määritelmä|uskonnollinen]].<ref>Hieman eri variantteina eri kirjoittajilla, ks. esim. Davis (75) ja Goulder (102) teoksessa Jesus’ Resurrection, Fact or Figment? A Debate Between William Lane Craig and Gerd Lüdemann</ref><br />
<br />
Kyse on siis tarkemmin ottaen siitä, mikä selitys ennustaa havainnon parhaiten. Selitys joka selittää mitä tahansa tasaisesti (esimerkiksi multiversumi), ei ennusta mitään hyvin. Selityksen todennäköisyys kohoaa, jos se antaa meille jotakin syitä olettaa tietynlaisia havaintoja enemmän kuin toisia. Lienee intuitiivisesti selvää, että rukouksen yhteydessä parantunut raaja selittyisi Jumalalla paremmin kuin mielivaltainen kolikonheiton tulos. Edellä mainittu "uskonnollinen konteksti" viittaakin juuri näihin lisäsyihin, eli jos me voimme esittää tapahtuneen havainnon ja Jumalan kaikkivoipuuden lisäksi jonkun teologisesti mielekkään motiivin, joka nostaa sitä todennäköisyyttä, että Jumala toimisi juuri näin. Esimerkiksi [[Jeesuksen ylösnousemus|ylösnousemuksen]], [[elämän alkusynty|elämän alkusynnyn]] tai [[kosminen hienosäätö|kosmisen hienosäädön]] kohdalla meillä on näitä lisäsyitä.<br />
<br />
Myös [[suunnitteluteoria|suunnittelu]] on loogisesti mahdollinen selitys melkeinpä kaikkiin asioihin ja ilmiöihin, mutta se ei tarkoita, että kaikki asiat tulisi järjestelmällisesti selittää salaliitoilla. Esitetty vasta-argumentti menettää uskottavuutensa kun sitä sovelletaan suunnitteluun sellaisessa tapauksessa, jossa kohteen uskotaan yleisesti olevan suunniteltu:<br />"Jos haluamme saada selville esim. miten [[Mount Rushmore]] on syntynyt, voisimme tietysti katsoa historiankirjoista, mutta [[wp:tekstikritiikki|tekstikriittisestä]] näkökulmasta meillä ei ole syytä hyväksyä moisia [[wp:mytologia|mytologioita]] totena, vaan on parempi etsiä tieteellistä selitystä. Voimme todeta, että [[wp:eroosio|eroosio]] voi toisinaan saada aikaan jänniä muotoja kiviin, joten voimmekin jo melkein todeta asian ratkenneeksi. Se, että joku ei voi kuvitella mielessään Mt. Rushmoren olevan luonnollisesti syntynyt, ei tarkoita ettei tämä olisi mahdollista. Tiedemiehet löytävät jatkuvasti ihmeellisille asioille täysin luonnollisia selityksiä. Kaikkea ei voi heti tietää, joten on suunnattoman epäloogista ja epätieteellistä päätyä sellaiseen loppuratkaisuun, että muodostelma olisi suunniteltu. <br />
<br />
Päästään siis siihen tulokseen, että koska "aukkojen [jumala]<ref>Alkuperäisessä tekstissä "suunnittelija"</ref> -argumentti ei ole tietellisesti kestävällä pohjalla, Mt. Rushmoren synty tulee selittää luonnollisesti."<br />
<br />
=== Aukkojen Jumala -argumentti ei ole falsifioitavissa ===<br />
{{Lainaus|Koska Jumalalle ei voida esittää [[AW:S#falsifikaatiokriteeri|falsifikaatiokriteeri]]ä, se ei ole tieteellinen hypoteesi.}}<br />
<br />
Väitteen voi ymmärtää kahdella tavalla:<br />
# Jumala ei ole kyseisen "aukon" kohdalla falsifioitavissa.<br />
# Jumalan olemassaolo ei ole ylipäätään falsifioitavissa, joten Jumalan olemassaoloon ei siksi voida vedota tieteellisesti tutkittavien ilmiöiden selittämisessä.<br />
<br />
Ensimmäinen muoto on selvästikin väärä. Yleensä aukkojen Jumala -argumenttien suurimpana ongelmana pidetään juuri sitä, että useissa tapauksissa on löydetty luonnollinen selitys, ja "aukko" on täyttynyt. Aukkojen Jumala -muotoinen argumentti voidaan siis falsifioida tapauskohtaisesti osoittamalla, että kyseinen ilmiö selittyy paremmin jollakin luonnollisella selityksellä, kuin Jumalalla.<br />
<br />
Toinen muoto on mielenkiintoisempi: Käytännössä siinä väitetään, että mikäli jonkun olion olemassaolo ei ole falsifioitavissa, kyseistä oliota ei voi käyttää tieteellisissä selityksissä.<br />
<br />
Väitteen falsifioitavuus tarkoittaa käytännössä sitä, että väite tekee sitovia ennusteita. Sitovalla ennusteella tarkoitetaan tässä sitä, että mikäli ennuste osoittautuu virheelliseksi, väite on myös väistämättä virheellinen. Tällaiset väitteet ovat tieteellisen tutkimuksen kannalta siinä mielessä hyveellisiä, että ne helpottavat väitteen testaamista. Lisäksi ne inspiroivat tutkijoita järjestämään sellaisia koeolosuhteita, joiden osalta erilaiset tieteelliset mallit antavat erilaisia ennusteita, ja tällaisissa tilanteissa tieteen tekeminen on hyvin selkeätä.<br />
<br />
Klassinen esimerkki falsifioitavissa olevasta väitteestä on joutsenesimerkki: <br />
Jos väitetään, että "kaikki joutsenet ovat valkoisia", tehdään sitova ennuste: "jos X on joutsen, X on valkoinen." Tämä on falsifioitavissa havaitsemalla sellainen olio, joka on esimerkiksi musta, ja joka on siitä huolimatta myös joutsen.<br />
<br />
Sen sijaan on helppo huomata, että väite "ainakin joskus on ollut olemassa ainakin yksi musta joutsen" ei ole falsifioitavissa, ja falsifiointivaatimuksesta tekee luonnollisesti haastavan se, että meillä on runsaasti havaintoja mustista joutsenista. Väite ei olisi kuitenkaan falsifioitavissa myöskään siinä tapauksessa, että meillä ei olisi havaintoja mustista joutsenista.<ref>Onhan mahdollista, että vaikka koko universumi voitaisiin tutkia niin tarkasti, että missään ei voisi olla mustaa joutsenta, niin silti olisi mahdollista että joskus olisi elänyt ainakin yksi musta joutsen, joka olisi kuoltuaan hajonnut jäljettömiin.</ref> Falsifioitavuusvaatimuksen mukaan ainoastaan sellaisia olioita voidaan käyttää tieteellisissä selityksissä, jotka ovat falsifioitavissa. Koska mustien joutsenten olemassaolo ei ole falsifioitavissa, mustia joutsenia ei siis voisikaan käyttää tieteellisessä selittämisessä, esimerkiksi selittämään sitä havaintoa, jolla väite "kaikki joutsenet ovat valkoisia" olisi voitu falsifioida. Vastaavasti voidaan huomata, että edes valkoisten joutsenten olemassaolo ei ole yhtään sen helpommin falsifioitavissa.<br />
<br />
On ilmeistä, ettei minkään olion olemassaoloväitettä voida falsifioida, jollei olion olemassaolo tee falsifioinnin edellyttämia pitäviä ennusteita. Olion olemassaolosta pitäisi siis seurata väistämättä jotakin sellaita, joka meidän tulisi havaita, mutta jota emme kuitenkaan havaitse. Siitä huolimatta pidämme itsestään selvänä, että usko esimerkiksi joutsenten olemassaoloon on tieteellisestikin perusteltua.<br />
<br />
Falsifikaatioperiaate ei siis käytännössä toimi edes itsestään selvissä tapauksissa pätevien ja epäpätevien tieteellisten selitysten erottelijana, joten sen edellyttäminen ei ole todellisuudessa perusteltua, vaikka falsifioitavuus onkin testattavuuden kannalta hyödyllistä.<br />
<br />
=== Tiede tulee täyttämään aukot ===<br />
{{Lainaus|Tieteellisen [[wp:tieto|tiedon]] lisääntyessä aukot vähenevät ja lopulta loppuvat, eikä Jumalaa voida sijoittaa enää yhteenkään aukkoon.}}<br />
<br />
Ei ole lainkaan selvää, että kaikki aukot tullaan selittämään [[AW:S#luonnollinen|luonnollisilla]] selityksillä. Se, että aukot sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen, antaa vain näennäisen perustelun oletukselle, että kaikki aukot tulevat vielä sulkeutumaan. Aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista vain, jos kaikki aukot on suljettavissa (= kaikelle on olemassa luonnollinen selitys). Tilanteessa, jossa kaikki aukot eivät ole suljettavissa (= on yliluonnollisia ilmiöitä), aukkojen järjestelmällinen sulkeutuminen kertoo vain siitä, että suljetut aukot ovat suljettavissa (= luonnollisesti selitetyt ilmiöt ovat selitettävissä luonnollisesti). On tietysti älyllistä epärehellisyyttä yrittää ennustaa kaikkien aukkojen sulkeutumista päättelyketjulla, jonka premissinä on, että kaikki aukot ovat suljettavissa.<br />
<br />
Syytöstä voidaan myös verrata tilanteeseen, jossa fyysikko on uskonut Newtonin mekaniikan riittävän selittämään kaikki havaittavat mekaniikan ilmiöt. Hän kuitenkin huomaa, että lähestyessään valonnopeutta kappaleet eivät käyttäydykään niin kuin Newtonin mekaniikka ennustaa. Hän huomaa näiden ilmiöiden selittyvän suhteellisuusteorialla paljon paremmin. Samoin hän huomaa, että erittäin pienten kappaleiden käyttäytyminen ei myöskään vastaan Newtonin fysiikkaa. Näiden ilmiöiden havaitaan selittyvän paremmin kvanttimekaanisten mallien avulla. Fyysikko huomaa, että Newtonin mekaniikka osoittautuu useissa tapauksissa kerran toisensa jälkeen vääräksi. Hänen mielestään onkin nyt perusteltua olettaa sen olevan kauttaaltaan väärässä. Hän päättää olla hyödyntämättä Newtonin mekaniikkaa tutkimuksessaan ja hyväksyy ainoastaan selityksiä jotka eivät sisällä Newtonin mekaniikkaa. Hän ajattelee että on täysin mahdollista, että muissakin tapauksissa tullaan löytämään vaihtoehtoinen ja parempi selitys, joten olisi noloa pitää kiinni Newtonin mekaniikasta. Todellisuudessa kuitenkin Newtonin mekaniikkaa pidetään edelleen pätevänä "hitailla" nopeuksilla ja "suurilla" kappaleilla.<br />
<br />
Vastoin vasta-argumentissa esitettyä väitettä, ne aukot joihin Jumalaa nykyään on tarjottu selityksenä, ovat nimen omaan kasvaneet tieteellisen tiedon lisääntyessä. Nämä uudet löydöt ovat vieläpä kasvaneet juuri sellaisilla tutkimuksen alueilla, joilla meillä on syitä olettaa Jumalan toimineen, mikäli Jumala on olemassa. Niiden kohdalla Jumala on useiden tutkijoiden mielestä yksinkertaisesti paras selitys. Jatkotutkimuksen suunnan arvailu on lähinnä omien uskomusten tunnustamista. Jos jatkotutkimus täyttääkin nämä tiedon aukot luonnollisilla selityksillä, niin silloinhan tiede menee eteenpäin, mutta tämä mahdollisuus on olemassa minkä tahansa tieteellisen teorian kohdalla. Me voimme arvioida vain nykyisin saatavilla olevaa todistusaineistoa, ja tehdä siitä ne johtopäätökset, joihin todistusaineisto selkeimmin viittaa. Jos tieteellisiin teorioihin ei uskallettaisi uskoa vain siksi, että jatkossa voidaan löytää kumoavia todisteita, tiede tuskin edistyisi kovinkaan tehokkaasti.<br />
<br />
=== Jumalan käy kuten aukkojenkin ===<br />
{{Lainaus|Mitä tapahtuu jollekin tietylle aukolle kun kyseiseen asiaan löydetään normaali selitys? Aukkoa ei enää ole olemassa, eikä aukossa ollutta Jumalaakaan.}}<br />
<br />
Ei. Jos jotakin aukkoa ei olekaan olemassa, ei se vaikuta millään tavalla Jumalan olemassaoloon. Löytäkäämme esimerkiksi suden jälkiä kotimme etupihalta ja takapihalta. Vaikka yllättäen takapihan jäljet osoittautuvatkin naapurin kissan jäljiksi, etupihalla olevat jäljet voivat hyvinkin olla suden jälkiä. Kun esimerkkitapauksessa susi todellakin on olemassa ja astellut etupihalla, se ei katoa, vaikka takapihan jäljet todettaisiinkin kissan jättämiksi. Jos löydämme Jumala-selitystä parempia luonnollisia selityksiä jollekin aukolle, niin silloin meillä on yksinkertaisesti vain yksi syy vähemmän uskoa Jumalan olemassaoloon. Vastaavasti jos oikeudessa esitetään kymmenen todistetta syytettyä vastaan, ja yhdelle niistä löydetään parempi vaihtoehtoinen selitys, niin silloin on yksi syy vähemmän uskoa syytetyn syyllisyyteen.<br />
<br />
==Positiivinen apologia==<br />
<br />
Kun sanotaan, että Aukkojen Jumala on argumentointivirhe, estetään käytännössä Jumalan tai muiden [[Yliluonnollinen|yliluonnollisten]] toimijoiden luonnontieteellinen todistaminen ja tutkiminen. Tällöin tehdään filosofinen oletus, jonka mukaan yliluonnollinen selitys on kaikissa tilanteissa heikompi, kuin paras [[AW:S#luonnollinen|luonnollinen]] selitys. Tästä lähtökohdasta käsin on teoriassa mahdotonta hyväksyä [[ihme]]en olemassaoloa, vaikkakin käytännössä moni olisi valmis luopumaan siitä tilanteessa, jossa omalle kohdalle sattuisi ihmeellinen paraneminen, kuten vaikkapa uuden pään kasvaminen irronneen tilalle. Luonnollisesti tämä ei vielä tarkoita, että yliluonnollinen ihme olisi luonnontieteellisesti pätevä selitys uusien päiden kasvamiselle.<br />
<br />
Argumentin väittäminen virhepäätelmäksi on ongelmallista, jos oletamme [[AW:S#supranaturalismi|supranaturalistisen todellisuuden]], eli että luonnossa todella esiintyy yliluonnollisia asioita ja ilmiöitä. Tämä on kristillisen uskon lähtökohta, koska koko kristinuskon ydin on oletus yliluonnollisesta [[ylösnousemus|ylösnousemuksesta]]. Tässä tilanteessa minkäänlainen havainto ei olisi riittävä todistamaan ilmiön todellista luonnetta. Tämän takia ainakaan kristityn ei ole järkevää hyväksyä väitettä, että Aukkojen jumala -argumentti on kaikissa tilanteissa argumentointivirhe.<br />
<br />
Jos aina, kun joku tarjoaa evidenssiä ihmeestä, vastaus on: "Goddidit on huono selitys", ihmeen kieltäminen ei ole missään määrin riippuvainen tarjolla olevan todistusaineston määrästä. Kun tutkittava kysymys on muotoa: "onko Jumala tai jokin muu yliluonnollinen syy toiminut, vai onko havainto luonnollisten syiden aikaansaama", ei ole perusteita sulkea toista vaihtoehdoista ''[[AW:S#a priori|a priori]]'' pois vain, koska sitä ei voida falsifioida. Olisi sen sijaan syytä huomata, ettei toista vaihtoehtoa voida varsinaisesti falsifioida sen enempää.<br />
<br />
Jotta aukkojen Jumala -argumenttia voidaan soveltaa järkevästi, täytyy olla jokin kriteeri, joka rajaa argumentin käyttömahdollisuudet niin, että vältetään luonnollisesti aiheutuneiden asioiden tai ilmiöiden selittämistä aukkojen Jumala -argumentilla. Tällainen kriteeri on esimerkiksi ID-teorian yhteydessä käytettävä [[suunnittelufiltteri]]. Ei ole esimerkiksi syytä pitää ilmiötä tuntemattoman luonnonlain aiheuttamana, jos ilmiö on luonteeltaan [[AW:S#kontingenssi|kontingentti]]. Kontingenssi on syytä varmistaa kokeellisesti, esimerkiksi toteamalla että ihmisen on mahdollista kuolla pysyvästi niin, ettei nouse kolmantena päivänä kuolleista. Kun ei ole myöskään mitään tunnettuja erityisolosuhteita, joissa ihminen heräisi säännönmukaisesti henkiin päiviä jatkuneen [[AW:S#aivokuolema|aivokuoleman]] jälkeen, voidaan todeta, että mahdollinen ylösnousemus ei mitä todennäköisimmin johdu ainakaan tuntemattomasta luonnonlaista.<br />
<br />
Kun havaitsemme tietämyksessämme aukon, voimme tunkea siihen oman maailmankuvamme: ateisti tunkee aukkoon tuntemattomia luonnonlakeja ja sattumaa, kun taas teisti voi tunkea aukkoon näiden lisäksi myös Jumalan. Aukko useimmiten täytetään jollakin ja käytännössä kaikilla on näkemys siitä, miten aukot tullaan tulevaisuudessa selittämään. Normaali tiedeuskovainen, joka olettaa tieteen vielä selittävän kaiken, käyttää aukkojen X -tyyppistä argumenttia ihan yhtä lailla kuin teisti, joka uskoo aukon selittyvän Jumalalla. Se, millä aukon uskotaan selittyvän, riippuu maailmankuvasta.<br />
<!--<br />
* esimerkkitapaus<br />
** selityksinä<br />
*** usko luonnolliseen<br />
*** usko yliluonnolliseen<br />
-> maailmankuva<br />
* maailmankuva vaikuttaa ennusteeseen ja ennuste maailmankuvaan<br />
* Miksi yliluonnollinen selitys on parempi? Luonnonlakien poikkeamat.<br />
<br />
* esimerkkejä aukkojen jumala -argumentilla perustelluista "tosiasioista" <br />
* mitä aukkojen Jumala -argumentti todistaa? Yliluonnollisen kontekstissa?<br />
* argumentin nimen historia<br />
* aukkojen jumala -argumentin kieltäjä syyllistyy aukkojen jumala -tyyppiseen argumentointiin<br />
--><br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
=== ApologetiikkaWiki ===<br />
* [[Yliluonnollinen]]<br />
* [[Argumentointivirheet]]<br />
* [[Ateismin falsifioitavuus]]<br />
<br />
=== Internet ===<br />
* [http://www.youtube.com/watch?v=-_WfPWJrsPY William Lane Craig on the "God of the Gaps" argument] (YouTube)<br />
<br />
{{tägit|aukkojen jumala argumentti suunnittelija argumentointivirhe argumentaatiovirhe perusteluvirhe tietämättömyyteen vetoaminen}}<br />
[[Luokka:Lukusuositukset]]<br />
[[Luokka:Argumentointi]]<br />
[[Luokka:Jumala]]<br />
[[Luokka:Tieteenfilosofia]]</div>
Samuli Koivisto