https://apowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&user=Erkkimon&feedformat=atomApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T12:38:11ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.39.6https://apowiki.fi/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Tom_Himanen&diff=10353Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen2014-12-08T22:08:18Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen uudelle nimelle Keskustelu käyttäjästä:Erkkimon: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Keskustelu käyttäjästä:Erkkimon]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Erkkimon&diff=10352Keskustelu käyttäjästä:Erkkimon2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen uudelle nimelle Keskustelu käyttäjästä:Erkkimon: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>{{keskustelusivuni}}<br />[[Kuva:Itkumuuri.jpg|thumb|250px|Itkumuuri]]<br />
<!-- Älä koske mihinkään tämän tekstin yläpuolella --></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/temp&diff=10351Käyttäjä:Tom Himanen/temp2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/temp uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/temp: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/temp]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/temp&diff=10350Käyttäjä:Erkkimon/temp2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/temp uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/temp: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>Juutalaisten kannalta on erittäin epäedullista myöntää Jeesuksen olleen kertakaikkinen sovitusuhri. Kuitenkin juutalaisten pyhässä kirjassa [[wp:Talmud|Talmudissa]] on yksityiskohta, jota on vaikeaa selittää muuten kuin siten, että Jeesus todella sovitti maailman synnin tehden eläinuhrit merkityksettömiksi. Juutalainen todiste Jeesuksen messiaanisuudesta on sikäli erittäin luotettava, ettei heillä ollut minkäänlaista motiivia todistaa Jeesuksen messiaanisuutta, koska juutalaiset pitivät Jeesusta valeprofeettana.<br />
<br />
== Neljä Talmudiin merkittyä ihmettä ==<br />
<br />
Temppelin tuhoutumisen jälkeisinä vuosisatoina juutalaiset [[wp:rabbi|rabbit]] Sekä palestiinalaisessa että babylonialaisessa Talmudissa on mainintoja 4 ihmeestä, jotka tapahtuivat n. 40 vuotta ennen Temppelin tuhoutumista.<br />
<br />
"Our rabbis taught: During the last forty years before the destruction of the Temple the lot ['For the Lord'] did not come up in the right hand; nor did the crimson-colored strap become white; nor did the western most light shine; and the doors of the Hekel [Temple] would open by themselves" (Soncino version, Yoma 39b).</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/ohjeita&diff=10349Käyttäjä:Tom Himanen/ohjeita2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/ohjeita uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/ohjeita: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/ohjeita]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/ohjeita&diff=10348Käyttäjä:Erkkimon/ohjeita2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/ohjeita uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/ohjeita: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>Tämä sivu on tehty ensisijaisesti hyödyksi itselleni, mutta onhan tietysti ihan kivaa, jos näistä ohjeista on hyötyä muillekin. Tuota sekundäärifunktiota edistääkseni olen yrittänyt kirjoittaa jokseenkin selkeää tekstiä. Ohjeita en ihan kauheasti testaa, sillä kirjoitan useimmiten toimivan ratkaisun itselleni muistiin, ja mahdollinen testaus tapahtuu silloin, kun seuraavan kerran satun ehkä tarvitsemaan ohjetta. Niinpä kannattaa raportoida virheestä.<br />
<br />
== Lyhyt urli muotoa domain.com/artikkelin_nimi ==<br />
<br />
Olen todennut, että on fiksuinta toteuttaa lyhyet urlit niin, että Apache käsittelee olemattomiin tiedostoihin viittaavat urlit wiki-artsujen otsikoina. Etuna on se, että esimerkiksi wikin domainin alla olevien tiedostojen imppaaminen ja impattavaksi asettaminen ei mene monimutkaisesti. Lisäksi tämä metodi ei ole muiden metodien tapaan aiheuttanut ärsyttäviä bugeja ja haamuartikkeleita wikiin jne.<br />
<br />
Homma alkaa poistamalla risuhäkkyrät $wgArticlePath -muuttujan edestä LocalSettings.php:ssa ja muuttamalla niiden arvot allaolevaa vastaaviksi. Jos muuttujaa ei ole, lisää ne – mieluiten heti $wgScriptPath -muuttujan jälkeen.<br />
$wgArticlePath = "/$1";<br />
Lisää LocalSettings.php -tiedostoon seuraava rivi, jotta uloskirjautuminen yms. toimisi kivasti.<br />
$wgUsePathInfo = false;<br />
<br />
Luo www-hakemistosi juureen tiedosto nimeltään .htaccess, ja tiedoston oikea sijainti on todennäköisesti /var/www/.htaccess. Jos wikisi on www-hakemistosi hakemistossa mediawiki, korvaat luonnollisesti hakemiston wiki hakemistolla mediawiki.<br />
<br />
Options -Indexes<br />
<br />
RewriteEngine On <br />
RewriteRule ^/*$ /wiki/index.php [L,QSA]<br />
RewriteCond %{REQUEST_FILENAME} !-f<br />
RewriteCond %{REQUEST_FILENAME} !-d<br />
RewriteRule ^(.*)$ /wiki/index.php?title=$1 [L,QSA]<br />
<br />
== GlobalFunctions.php -ongelman ratkaisu ==<br />
<br />
Usein wiki mussuttaa softapäivityksen jälkeen jotain seuraavantapaista: "Warning: mkdir() [function.mkdir]: Permission denied in /path/to/wiki/ includes/GlobalFunctions.php on line 2012" ja/tai "PHP Warning: imagejpeg() [<a href='function.imagejpeg'>function.imagejpeg</a>]: Unable to open '/path/to/wiki/images/thumb/jotain/jotain/kuva.jpg' for writing: Permission denied in /path/to/wiki/includes/media/jtoain on line 236"<br />
<br />
Tällöin wiki ei onnistu luomaan uusia hakemistoja. Ongelma ratkeaa useimmiten chmodaamalla wikin images-hakemiston kuville 755-oikeudet rekursiivisesti ja chownaamalla kyseisen hakemiston rekursiivisesti apache-käyttäjälle eli käyttäjälle, joka ajaa httpd:tä. Kyseinen käyttäjä on useimmiten Ubuntuissa www-data, ja useissa muissa distroissa apache. Homma siis tapahtuu seuraavasti, roottina tietysti:<br />
chmod -R 755 /path/to/wiki && chown -R www-data /path/to/wiki<br />
<br />
Jos tämä ei auta, kannattaa kokeilla seuraavaa wikin images-hakemistossa:<br />
find . -type d -exec chmod 777 {} \;<br />
find . -type f -exec chmod 666 {} \;<br />
<br />
Jos mikään muu ei auta, kannattaa kokeilla asettaa seuraavaa LocalSettings.php-tiedostoon:<br />
$wgHashedUploadDirectory = false;<br />
<br />
== Bännerin lisääminen sivupalkkiin ==<br />
<br />
Hyvä ja toimiva ohje löytyy [http://www.mediawiki.org/w/index.php?title=Manual:Interface/Sidebar&oldid=398382#Add_a_banner_to_the_sidebar_.28PHP.29 täältä].<br />
<br />
== Suosittele-namiskan (Facebook) lisääminen artikkelin oikeaan yläkulmaan ==<br />
<br />
Homma on hyvin simppeli. Jos haluat vain namiskan esim. etusivulle (jengi voi suositella vain kyseistä sivua), voit generoida koodin [http://developers.facebook.com/docs/reference/plugins/like/ täällä] ja tunkea koodin mihin lystäät. Vaikkapa etusivun lähdekoodiin htmlets-ekstensiolla.<br />
<br />
Jos taas haluat jokaiselle sivulle oman namiskansa siten, että namiskalla suositellaan aina auki olevaa sivua (namiska siis näkyy joka sivulla ApoWikin tyyliin), tarvitaan PHP:tä. Homma menee niin, että seuraava koodipätkä liitetään teematiedoston (esim. skins/Vector.php) alkupuolelle:<br />
<br />
<?php $url = "http" . ((!empty($_SERVER['HTTPS'])) ? "s" : "") . "://".$_SERVER['SERVER_NAME'].$_SERVER['REQUEST_URI']; ?><br />
<br />
Yllä siis selvitetään sen sivun osoite, jolla nappula sattuu näkymään, ja tungetaan se muuttujaan $url. Seuraava koodi näyttää kyseisen nappulan, eli se liitetään mihin nappula sitten halutaankaan (skins/Vector.php).<br />
<br />
<iframe align="right" spacing="4" src="http://www.facebook.com/plugins/like.php?locale=fi_FI&app_id=234649153215753&amp;href=<?php echo urlencode($url); ?>&amp;amp;send=false&amp;amp;layout=button_count&amp;amp;width=20&amp;amp;show_faces=false&amp;amp;action=recommend&amp;amp;colorscheme=dark&amp;amp;font=verdana&amp;amp;height=21" <br />
scrolling="no" frameborder="0" style="border:none; overflow:hidden; width:100px; height:21px;" allowTransparency="true"></iframe><br />
<br />
ApoWikissä koodi siis näyttää seuraavanlaiselta, eli jos haluat apinoida ApoWikiä, muuta firstHeading -kommenttitägien (<tt><nowiki><!-- firstHeading --></nowiki></tt>) väli seuraavanlaiseksi:<br />
<br />
<nowiki><!-- firstHeading --></nowiki><br />
<?php $url = "http" . ((!empty($_SERVER['HTTPS'])) ? "s" : "") . "://".$_SERVER['SERVER_NAME'].$_SERVER['REQUEST_URI']; ?><br />
&lt;h1 id="firstHeading" class="firstHeading"><?php $this->html( 'title' ) ?>&nbsp;<iframe align="right" spacing="4" src="http://www.facebook.com/plugins/like.php?locale=fi_FI&app_id=234649153215753&amp;href=<?php echo urlencode($url); ?>&amp;amp;send=false&amp;amp;layout=button_count&amp;amp;width=20&amp;amp;show_faces=false&amp;amp;action=recommend&amp;amp;colorscheme=dark&amp;amp;font=verdana&amp;amp;height=21" scrolling="no" frameborder="0" style="border:none; overflow:hidden; width:100px; height:21px;" allowTransparency="true">&lt;/iframe>&lt;/h1><br />
<nowiki><!-- /firstHeading --></nowiki></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/monobook.js&diff=10347Käyttäjä:Erkkimon/monobook.js2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/monobook.js uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/monobook.js luomatta ohjausta: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>function showFootnote(evnt) {<br />
var e = window.event ? window.event : evnt;<br />
var obj = window.event ? window.event.srcElement : evnt.target;<br />
<br />
// Is this link a ref tag<br />
if(obj.tagName != "A") return;<br />
if(!obj.hash) return;<br />
if(obj.hash.substr(0,11) != "#_note-") return;<br />
if(obj.parentNode.className != "reference") return;<br />
<br />
<br />
<br />
// Is there's a footnote to display?<br />
// Someone may have forgotten the <references/> tag<br />
var footnote_id = obj.hash.substr(1);<br />
if(!document.getElementById(footnote_id)) return;<br />
<br />
// Good, hide the popup, if it isn't already<br />
footnote.style.display = "none";<br />
<br />
// Decide where to put the popup<br />
var window_width = document.body.clientWidth;<br />
var horizontal_position = e.clientX;<br />
var vertical_position = e.clientY;<br />
var horizontal_scroll, vertical_scroll;<br />
<br />
if (document.all) {<br />
var dObj = typeof document.documentElement.scrollLeft == 'undefined' ?<br />
document.body : document.documentElement;<br />
horizontal_scroll = dObj.scrollLeft;<br />
vertical_scroll = dObj.scrollTop;<br />
} else {<br />
horizontal_scroll = window.pageXOffset;<br />
vertical_scroll = window.pageYOffset;<br />
}<br />
<br />
footnote.style.top = (vertical_scroll + vertical_position - 13) + "px";<br />
<br />
if(horizontal_position > (window_width / 2)) {<br />
footnote.style.right = (horizontal_scroll + window_width - horizontal_position - 13) + "px";<br />
footnote.style.left = "";<br />
} else {<br />
footnote.style.right = "";<br />
footnote.style.left = (horizontal_position - 13) + "px";<br />
}<br />
<br />
// Fetch the footnote text and remove the unnecessary back link(s)<br />
// This is a little messy as there's no containing tags<br />
var fn_text = document.getElementById(footnote_id).innerHTML;<br />
fn_text = fn_text.replace(/^.*<a[^>]*href="#cite_ref-.*?<\/a> */i, ""); // "<br />
<br />
// Insert the footnote text<br />
footnote.innerHTML = fn_text;<br />
<br />
//Make the popup visible<br />
footnote.style.display = "";<br />
}<br />
<br />
function hideFootnote(evnt) {<br />
var obj = window.event ? window.event.srcElement : evnt.target;<br />
<br />
// No point in going on if popup is already hidden<br />
if(footnote.style.display == "none") return;<br />
<br />
// Search the tree to see where the curser is<br />
var depth = 0; // no need to search too much<br />
while(obj && obj.parentNode) { <br />
if(obj.id == "footnote" || obj.id.substr(0, 9) == "cite_ref-") { return; }<br />
if(depth > 3) break;<br />
obj = obj.parentNode;<br />
depth++;<br />
}<br />
<br />
footnote.style.display = "none";<br />
}<br />
<br />
// Set up the float element<br />
var footnote = document.createElement("DIV");<br />
footnote.id = "footnote";<br />
footnote.style.display = "none";<br />
footnote.style.position = "absolute";<br />
footnote.style.zIndex = 500;<br />
footnote.style.border = "1px solid black";<br />
footnote.style.backgroundColor = "lightyellow";<br />
footnote.style.maxWidth = "450px";<br />
footnote.style.textAlign = "justify";<br />
footnote.style.padding = "5px";<br />
footnote.style.fontSize = "10pt";<br />
<br />
addOnloadHook( function () { document.body.appendChild(footnote) } );<br />
<br />
// Add events<br />
addHandler(document, "mouseover", showFootnote);<br />
addHandler(document, "mousemove", hideFootnote);</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/monobook.css&diff=10346Käyttäjä:Erkkimon/monobook.css2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/monobook.css uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/monobook.css luomatta ohjausta: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”[[User:Erkkimon|Erkkimon...</p>
<hr />
<div>p { line-height: 1.7em; }</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/hiekkalaatikko&diff=10345Käyttäjä:Tom Himanen/hiekkalaatikko2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/hiekkalaatikko uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/hiekkalaatikko: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/hiekkalaatikko]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/hiekkalaatikko&diff=10344Käyttäjä:Erkkimon/hiekkalaatikko2014-12-08T22:08:17Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/hiekkalaatikko uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/hiekkalaatikko: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>{{malline:tietolaatikko/otsikko|sisältö=turkanen}}</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/getextrabuttons&diff=10343Käyttäjä:Tom Himanen/getextrabuttons2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/getextrabuttons uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/getextrabuttons: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/getextrabuttons]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/getextrabuttons&diff=10342Käyttäjä:Erkkimon/getextrabuttons2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/getextrabuttons uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/getextrabuttons: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div><includeonly><br />
document.write('<script type="text/javascript" src="' <br />
+ 'http://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4%3AMzlla/editbuttons.js' <br />
+ '&action=raw&ctype=text/javascript&dontcountme=s"></script>');<br />
</includeonly></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/elokuva-esimerkki&diff=10341Käyttäjä:Tom Himanen/elokuva-esimerkki2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/elokuva-esimerkki uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/elokuva-esimerkki: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/elokuva-esimerkki]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/elokuva-esimerkki&diff=10340Käyttäjä:Erkkimon/elokuva-esimerkki2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/elokuva-esimerkki uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/elokuva-esimerkki: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>{{Käyttäjä:Tom Himanen/elokuva<br />
| name = turkanen<br />
| image = <br />
| image_size = <br />
| caption = <br />
| director = mauri<br />
| producer = makkara<br />
| writer = urpo<br />
| narrator = jalka<br />
| starring = <br />
| music = <br />
| cinematography = <br />
| editing = <br />
| distributor = <br />
| released = <br />
| runtime = <br />
| country = pernamaa<br />
| language = <br />
| budget = <br />
| gross = <br />
| preceded_by = <br />
| followed_by = <br />
}}<br />
<br />
{{Elokuva<br />
| nimi-suomi = alkuperänen Malline:Elokuva<br />
| nimi-alkukielinen = <br />
| kuva = 150px<br />
| kuvateksti =<br />
| ohjaaja = Mika Häkkinen<br />
| tuottaja = <br />
| käsikirjoittaja = darter<br />
| pääosat = <br />
| säveltäjä = <br />
| yhtiö = <br />
| vuosi = <br />
| kesto =<br />
| budjetti = <br />
| maa =<br />
| kieli =<br />
| edeltäjä = <br />
| jatko-osa = <br />
| kotisivut =<br />
}}</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/elokuva&diff=10339Käyttäjä:Tom Himanen/elokuva2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/elokuva uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/elokuva: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/elokuva]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/elokuva&diff=10338Käyttäjä:Erkkimon/elokuva2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/elokuva uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/elokuva: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div><includeonly>{| class="infobox vevent" style="width:20em; text-align:left; font-size:90%;" cellspacing="2"<br />
! class="summary" style="font-size: 110%; text-align: center;" colspan="2" | ''{{{name|{{PAGENAME}}}}}''<br />
|-<br />
{{#if:{{{image|}}}|<br />
{{!}} style="font-size: 95%; line-height:1.5em; text-align: center;" colspan="2" {{!}} [[Image:{{{image}}}|{{#if:{{{image_size|}}}|<!--then:-->{{px|{{{image_size}}} }}|<!--else:-->200px}}|]] {{#if:{{{caption|}}}|<br />{{{caption}}}}}<br />
}}<br />
{{!}}- class="description"<br />
{{#if:{{{director|}}}|<br />
! Directed by<br />
{{!}} {{{director}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{producer|}}}|<br />
! Produced&nbsp;by<br />
{{!}} {{{producer}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{writer|}}}|<br />
! Written&nbsp;by<br />
{{!}} {{{writer}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{narrator|}}}|<br />
! Narrated&nbsp;by<br />
{{!}} {{{narrator}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{starring|}}}|<br />
! Starring<br />
{{!}} {{{starring}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{music|}}}|<br />
! Music&nbsp;by<br />
{{!}} {{{music}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{cinematography|}}}|<br />
! Cinematography<br />
{{!}} {{{cinematography}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{editing|}}}|<br />
! Editing&nbsp;by<br />
{{!}} {{{editing}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{distributor|}}}|<br />
! Distributed&nbsp;by<br />
{{!}} {{{distributor}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{released|}}}|<br />
! {{nowrap|Release date(s)}}<br />
{{!}} {{{released}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{runtime|}}}|<br />
! Running time<br />
{{!}} {{{runtime}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{country|}}}|<br />
! Country<br />
{{!}} {{{country}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{language|}}}|<br />
! Language<br />
{{!}} {{#ifexist: {{{language}}} language | [[{{{language}}} language|{{{language}}}]]{{#ifeq:{{{language|}}}|||{{#if:{{NAMESPACE}}||[[Category:{{{language}}}-language films]]}}}} | {{{language}}} }}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{budget|}}}|<br />
! Budget<br />
{{!}} {{{budget}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{gross|}}}|<br />
! Gross revenue<br />
{{!}} {{{gross}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{preceded_by|}}}|<br />
! Preceded&nbsp;by<br />
{{!}} {{{preceded_by}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
{{#if:{{{followed_by|}}}|<br />
! Followed&nbsp;by<br />
{{!}} {{{followed_by}}}<br />
{{!}}-<br />
}}<br />
|}</includeonly></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/atomisuus&diff=10337Käyttäjä:Tom Himanen/atomisuus2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/atomisuus uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/atomisuus: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/atomisuus]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/atomisuus&diff=10336Käyttäjä:Erkkimon/atomisuus2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/atomisuus uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/atomisuus: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>Noniin, nyt merkittävästi valaistuneena ehdotan teille arvon apowikintiaanit jotain radikaalia. Suunnitteluteoreettinen terminologia on epätäsmällistä, huolimatonta ja vakiintumatonta, ja tämä asia on todettu suunnitteluteorian kritiikissä sekä [https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37549/kertooko.pdf Kojosen gradussa]. Päädyimme uurtamaan uraa valitsemalla suunnittelua proposoivan teorian nimeksi suunnitteluteoria, ja hyvä niin. <br />
<br />
Minua on tökkinyt palautumaton monimutkaisuus ja redusoimaton monimutkaisuus jo vuosia. Sitten kun tuohon vielä lisätään järjestelmä, niin sanahirviö on valmis.</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen/Malline:Elokuva&diff=10335Käyttäjä:Tom Himanen/Malline:Elokuva2014-12-08T22:08:16Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/Malline:Elokuva uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/Malline:Elokuva: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon/Malline:Elokuva]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon/Malline:Elokuva&diff=10334Käyttäjä:Erkkimon/Malline:Elokuva2014-12-08T22:08:14Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen/Malline:Elokuva uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon/Malline:Elokuva: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>{{Tietolaatikko<br />
| aihealue = elokuva<br />
| sisältö = {{Tietolaatikko/otsikko|sisältö=<center><big>{{{nimi-suomi}}}</big></center>|aihealue=elokuva}}<!-- <br />
<br />
-->{{#ifeq: {{{nimi-alkuperäinen}}} | {{{nimi-suomi}}} | | {{#if: {{{nimi-alkuperäinen|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/otsikko|sisältö=<center>{{{nimi-alkuperäinen}}}}} }}</center> }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{kuva|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/kuva|kuva={{{kuva|<noinclude>35mm format 185.svg</noinclude>}}}|leveys=255px|kuvateksti={{#if: {{{kuvateksti|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{{kuvateksti}}} }}|aihealue=elokuva}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{ohjaaja|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Ohjaaja|sisältö={{{ohjaaja}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{käsikirjoittaja|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Käsikirjoittaja|sisältö={{{käsikirjoittaja}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{tuottaja|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Tuottaja|sisältö={{{tuottaja}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{säveltäjä|{{{sävellys|<noinclude>-</noinclude>}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Säveltäjä|sisältö={{{säveltäjä|{{{sävellys}}}}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{kuvaaja|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Kuvaaja|sisältö={{{kuvaaja}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{leikkaaja|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Leikkaaja|sisältö={{{leikkaaja}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{pääosat|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Pääosat|sisältö={{{pääosat}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{maa|<noinclude>-</noinclude>}}}{{{tuotantoyhtiö|{{{yhtiö|<noinclude>-</noinclude>}}}}}}{{{ensi-ilta|{{{vuosi|<noinclude>-</noinclude>}}}}}}{{{kesto|<noinclude>-</noinclude>}}}{{{kieli|<noinclude>-</noinclude>}}}{{{ikäraja|<noinclude>-</noinclude>}}}{{{budjetti|<noinclude>-</noinclude>}}}{{{edeltäjä|{{{jatko-osa|<noinclude>-</noinclude>}}}}}}{{{seuraaja|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/väliotsikko|sisältö=<center>Valmistustiedot</center>|aihealue=elokuva}}}}<br />
<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{maa|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Valmistusmaa|sisältö={{{maa}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{tuotantoyhtiö|{{{yhtiö|<noinclude>-</noinclude>}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Tuotantoyhtiö|sisältö={{{tuotantoyhtiö|{{{yhtiö}}}}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{ensi-ilta|{{{vuosi|<noinclude>-</noinclude>}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Ensi-ilta|sisältö={{{ensi-ilta|{{{vuosi}}}}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{kesto|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Kesto|sisältö={{{kesto}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{kieli|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Kieli|sisältö={{{kieli}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{ikäraja|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Ikäraja|sisältö=Suomessa {{{ikäraja}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{budjetti|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Budjetti|sisältö={{{budjetti}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{edeltäjä|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Edeltäjä|sisältö={{{edeltäjä}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{seuraaja|{{{jatko-osa|<noinclude>-</noinclude>}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Seuraaja|sisältö={{{seuraaja|{{{jatko-osa}}}}}}}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{kotisivut|<noinclude>-</noinclude>}}}{{{imdb|<noinclude>-</noinclude>}}}{{{elonet|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/väliotsikko|sisältö=<center>Aiheesta muualla</center>|aihealue=elokuva}}}}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{kotisivut|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki={{{kotisivut}}}|sisältö=Virallinen sivusto}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{imdb|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki=http://finnish.imdb.com/title/tt{{{imdb}}}/|sisältö=IMDb}} }}<!-- <br />
<br />
-->{{#if: {{{elonet|<noinclude>-</noinclude>}}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki=http://www.elonet.fi/title/{{{elonet}}}/|sisältö=Elonet}} }}<br />
}}<noinclude>{{Mallineohje|Elokuvamallineet}}<br />
</noinclude></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tom_Himanen&diff=10333Käyttäjä:Tom Himanen2014-12-08T22:08:14Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Erkkimon]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Erkkimon&diff=10332Käyttäjä:Erkkimon2014-12-08T22:08:14Z<p>Erkkimon: Erkkimon siirsi sivun Käyttäjä:Tom Himanen uudelle nimelle Käyttäjä:Erkkimon: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Tom Himanen” tunnukselle ”Erkkimon”</p>
<hr />
<div>Kirjoittamani MediaWikin ylläpitoon ja asennukseen liittyviä ohjeita löytyy [[Käyttäjä:Tom Himanen/ohjeita|täältä]].<br />
<br />
Muokkaa ApoWikiä rohkeasti ja täysillä! ApoWikiä muokkaillessa kannattaa kuunnella [http://www.youtube.com/watch?v=wcfQQLnD1aQ For Today]tä, että tulee hyviä artikkeleita.<br />
<br />
Tämä sivu ei juurikaan kerro itsestäni. Olen kerännyt tänne tietoa, jota itse tarvitsen ApoWikiä käyttäessäni. <br />
<br />
== Elämää suurempia mielipiteitä ==<br />
<br />
* Raamattu ei kutsu itseään ''sanaksi'' koskaan, yksinkertaisesti siitä syystä, että [[Kaanon|Raamattua ei vielä ollut Raamatun kirjojen syntyhetkellä]]. Siitä, että sanaa käytetään jumalallisen ilmoituksen, Raamatun sekä Jeesuksen merkityksissä, aiheutuu sellainen vaara, että niiden Raamatussa ilmoitetut ominaisuudet voivat sekoittua (vrt. [http://en.wikipedia.org/wiki/Bibliolatry bibliolatria]), jossa Raamattu <nowiki>[kansank. sana] saa Jeesuksen<br />
[</nowiki>raamatunk. sana] ominaisuuksia). <br />UT:ssa sana viittaa yleensä (useimmiten Jumalan) repliikkeihin ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.+12%3A17&rnd=1229032228088&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=TR rhema ja logos]), Jeesukseen ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh.+1%3A1&rnd=1229032228088&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=TR logos]) tai evankeliumiin ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Ap.+t.+6%3A7&rnd=1229032492621&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=TR logos]).<br />
* [http://aimediaserver4.com/studiodaily/harvard/harvard.swf Solu on ihmeellinen.]<br />
* Vaikka Jumalaa ei olisi, [http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=4696&Itemid=38 usko Jumalaan ja siitä seuraavat rajoitukset eivät ainakaan huononna elämän laatua.]<br />
* [http://www.myspace.com/silmtrio Silmä Trio] on maailman huonointa musiikkia.<br />
* "Ja selvää on, että vaikka joku julistaisi kuinka Jeesusta ainoana tieänä taivaaseen ja samalla olisi ihan kusipää äijä, niin enemmän se johtaa ihmisiä helvettiin kuin sata aktiivista saatananpalvojaa." –Isä Pekka O. M. Leivo<br />
<br />
== Wikikoodit ==<br />
=== Mallineet ===<br />
* <nowiki>{{rp|Saarn. 1:2}}</nowiki><br />
* <nowiki>{{viitteet|fontti|sarakkeet}}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Verkkoviite | Nimeke = | Osoite = | Viitattu = | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = | Ajankohta = | Numero = | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = }}<br />
</nowiki><br />
<br />
=== Esitäytetyt, usein käytetyt mallineet ===<br />
* <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Holmén, Tom | Nimeke = Jeesus | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 978-951-0-31302-2 }}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Usko, tieto ja myytit | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-26-5347-8 }}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Verkkoviite | Nimeke = | Osoite = http://www.ankerberg.org | Viitattu = | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Ankerberg Theological Research Institute | Ajankohta = }} </nowiki><br />
* <nowiki>{{Verkkoviite | Nimeke = New Advent | Osoite = | Viitattu = | Selite = Catholic Encyclopedia | Tekijä = Kevin Knight | Julkaisija = | Ajankohta = }}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = Vapaa ajattelija | Ajankohta = 2009 | Numero = 1/2009 | Sivut = 8 | Tunniste = | Viitattu = }} </nowiki><br />
* <nowiki>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta = | Numero = | Sivut = | Tunniste = 0355-4155| Viitattu = }}</nowiki><br />
* <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }}</nowiki><br />
<br />
=== Heksakoodeja ===<br />
* &#38;ndash; <br />
* &#38;auml; <br />
* &#38;#91; <br />
* &#38;#93;<br />
<br />
== Tulevat olemaan luotuja ==<br />
* [[Justin L. Barret]]<br />
* [[C. S. Lewis]]<br />
* [[Matti Kankaanniemi]]<br />
* [[Lennart Saari]]<br />
* [[Naatanilainen mukaelma]]<br />
* [[William Lane Graig]]<br />
* [[Alister McGrath]]<br />
* [[Ravi Zacharias]]<br />
* [[Gary Habermas]]<br />
* [[N. T. Wright]]<br />
* [[Tim Keller]]<br />
* [[Alvin Plantinga]]<br />
* [[Litteän maapallon myytti]]<br />
<br />
== Lähellä sydäntä ==<br />
* [[Suunnitteluteoria]]<br />
* [[Jeesus Nasaretilainen]]<br />
<br />
== Tärkeitä linkkejä ==<br />
* [http://www.apologetiikkawiki.fi/Special:ManualSitemap&limit=500 Päivitä saitmäppi tästä linkistä]<br />
* [http://www.mediawiki.org/wiki/Texvc_PHP_Alternative Texvc PHP Alternative]<br />
* [http://www.mediawiki.org/wiki/LaTeX_on_a_shared_host LaTex on a Shared Host]<br />
* [http://meta.wikimedia.org/wiki/Help:Formula MetaWiki: Displaying a Formula]<br />
* [http://diberri.dyndns.org/wikipedia/html2wiki/index.html HTML-koodi wikikoodiksi]<br />
* [http://www.elisanet.fi/pekpalli/kielenhuolto.html#1.2%20Pilkku Pekka Pälli: ''Kielenhuoltoa'']<br />
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Cleaning_up_vandalism/Tools Vandaalintappo-ohjeita]<br />
* [http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:WikiProject_User_scripts/Scripts WikiProject User Scripts]<br />
* [http://adventuresinswitching.blogspot.com/2008/05/backup-and-restore-mysql-database-using.html Tietokannan eksporttaus ja importtaus]<br />
* [http://www.zaptech.com/howto/mediawiki.php Wikin ylläpidon yleisten toimenpiteiden tsiitsiit]<br />
* [http://www.2kmediat.com/css/position.asp Hyvä CSS-ohje]<br />
* [http://www.radikaali.net/foorumi/aihe/757/1 Referoitavaa evomatskua]<br />
* [http://www.gentoo.org/doc/fi/mysql-howto.xml Mysliopas]<br />
* [http://www.seabreezecomputers.com/tips/find.htm Ettimiskikkare JavaScriptillä]<br />
<br />
== Tutustumista odottavia apologeettis-temaattisisa linkkejä ==<br />
* [http://www.youtube.com/user/apologetics101 Youtuben apologetiikkakanava]<br />
* [http://apologetics-101.blogspot.com/ Apologetics101]<br />
* [http://www.markushirsila.com/content/files/Kristinuskon_rationaalisuus.pdf Kristinuskon rationaalisuus]<br />
* [http://cs.anu.edu.au/~bdm/codes/panin.html Ivan Panin and Friends]<br />
* [http://tiede.fi/keskustelut/evoluutio-ja-fossiilit-f8/jeesus-on-satuolento-t27193.html Turpaanvedettävää ja opittavaa]<br />
* [http://creation.com/is-it-noahs-ark Hmm? Nooan arkki löytyny?]<br />
* [http://www.cop.fi/kirjastosivut/julkaisumyynti/julkaisut/nuorisotyo_pohjoisessa.pdf Nuorisotyö pohjoisessa]<br />
* [https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/63299/construc.pdf?sequence=1 Aleksi Kuokkanen: Constructing Ethical Patterns in Times of Globalization]<br />
* [http://www.gordonconwell.edu/lifelong_learners/global_data Global data]<br />
<br />
== Oikoluettavat artikkelit ==<br />
{{malline:oikoluettavat}}<br />
<br />
== To do ==<br />
* [http://en.wikipedia.org/wiki/User:MarkS/Extra_edit_buttons Nappuloita muokkaustilaan]<br />
* CheckUser-ekstension asennus<br />
* Käytäntö-nimiavaruuden lisääminen<br />
* Uus wikisofta<br />
* Sanaston toteutuksen parannus (haku, automaattinen näyttö artikkeleihin, ääkkösbugin korjaus)<br />
* kontaktimailiosote<br />
* palvelimen päivitys<br />
<br />
== Tälle sivulle eksyneiden kannattaa tsekata ==<br />
* [http://www.ibanjabic.info www.ibanjabic.info]<br />
* [http://www.astettaisompi.vg www.astettaisompi.vg]<br />
* [http://www.teoria.fi www.teoria.fi]<br />
* [http://www.tomhimanen.org www.tomhimanen.org]<br />
<br />
== Hyviä sitaatteja ==<br />
<br />
* "Kaikkia vakiintuneita tapoja vastaan ei kannata taistella, vaan vain niitä joita rikkomalla on saavutettavissa eniten hyötyä." (Vassinen)<br />
* "Ei sen tarvi olla iisiä. Riittää, et se on mahollista."<br />
* "Saamattomuus on rikos Jumalaa vastaan, ja lepääminen saamattomuuden minimointia."<br />
* "Jos onki ei ole vedessä, on kiire laittaa se sinne. Kun se on vedessä, ei ole enää kiirettä."<br />
* "Kun on kusessa, kannattaa uida. Ei kannata ainakaan lopettaa."<br />
* "Uskoakseni meillä on monia kristillisiä suuntauksia, koska kaikki luulevat ymmärtävänsä Raamatun oikein. Ainoa mahdollisuus todelliseen yhteyteen löytyy Kristuksen kautta." (Mosab Hassan Yousef)</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Otto_Pellinen&diff=10331Keskustelu käyttäjästä:Otto Pellinen2014-12-08T22:07:58Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Keskustelu käyttäjästä:Otto Pellinen uudelle nimelle Keskustelu käyttäjästä:Otvari: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Otto Pellinen” tunnukselle ”Otvari”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Keskustelu käyttäjästä:Otvari]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Otvari&diff=10330Keskustelu käyttäjästä:Otvari2014-12-08T22:07:58Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Keskustelu käyttäjästä:Otto Pellinen uudelle nimelle Keskustelu käyttäjästä:Otvari: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Otto Pellinen” tunnukselle ”Otvari”</p>
<hr />
<div>Turkaisten turkainen. Meni nettimokkula paskaks, enkä voinu <br />
<br />
<br />
enää vastata. Voit siis luoda hiekkalaatikon ihan normaalisti luomalla sivun, vaikka laittamalla siirtymisboksiin "Otto_Pellinen/hiekkalaatikko tai sit klikkaamalla [[Otto_Pellinen/hiekkalaatikko¦tätä]] linkkiä. Surffailen nyt täysillä mun kommunikaattorilla. Tuskaa. --Tom Turkanen</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Otto_Pellinen&diff=10329Käyttäjä:Otto Pellinen2014-12-08T22:07:58Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Käyttäjä:Otto Pellinen uudelle nimelle Käyttäjä:Otvari: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Otto Pellinen” tunnukselle ”Otvari”</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Käyttäjä:Otvari]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Otvari&diff=10328Käyttäjä:Otvari2014-12-08T22:07:58Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Käyttäjä:Otto Pellinen uudelle nimelle Käyttäjä:Otvari: Siirretty automaattisesti tunnukselta ”Otto Pellinen” tunnukselle ”Otvari”</p>
<hr />
<div><nowiki><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref></nowiki><br />
<br />
<nowiki><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio &ndash; kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7 }}</ref></nowiki><br />
<br />
<br><br />
<br />
<nowiki><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maurice Rawlings | Nimeke = Kuoleman tuolla puolen | Julkaisija = Perussanoma Oy | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-888-124-3 }}</ref></nowiki><br />
<br />
<br />
<br><nowiki><br />
{{sitaatti||}} -><br />
{{sitaatti|"Blaa blaa"|Dr. Turkanen}}</nowiki><br />
<br />
<nowiki></nowiki></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Tiesitk%C3%B6_ett%C3%A4&diff=10301Malline:Tiesitkö että2013-12-17T00:45:44Z<p>Erkkimon: Hedelmistään puu tunnetaan.</p>
<hr />
<div>...<random><br />
uskonto ei ehkä olekaan maailman kamalin asia? [http://usatoday30.usatoday.com/news/opinion/forum/2010-11-15-column15_ST_N.htm Tutkimustiedon] perusteella uskonnolliset ovat noin yli kolminkertaisesti uskonnottomia aktiivisempia vapaaehtoistyössä, ja lahjoittavat uskonnottomia enemmän keräyksiin &ndash; tämä pätee myös ei-uskonnollisiin keräyksiin.<br />
@@@<br />
[[wp:New Scientist|New Scientist]] -lehden mukaan [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700-born-believers-how-your-brain-creates-god.html?full=true usko Luojaan on synnynnäistä?]<br clear="all" /><br />
@@@<br />
jokainen [[wp:HIV|HIV]]-tartunta maksaa yhteiskunnalle noin [http://www.vartti.fi/artikkeli/8101d617-712d-48dc-ae7f-db371e31148f 1&nbsp;000&nbsp;000 euroa]?<br />
@@@<br />
vuonna 2006 tehdyn [http://www.physorg.com/news11504.html mielipidemittauksen mukaan] 69 % amerikkalaisista kannattaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta kouluissa?<br />
@@@<br />
vuonna 2006 tehdyn [http://www.physorg.com/news11504.html mielipidemittauksen mukaan] vain 21 % amerikkalaisista vastustaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta [[evoluutioteoria]]n rinnalla?<br />
@@@<br />
[http://www.uusisuomi.fi/viihde/93656-pornolehtia-tarjolla-raamattuja-vastaan-helsingin-ytimessa Vapaa-ajattelijoiden kannanoton mukaan] pornolehdet ovat parempaa luettavaa kuin Raamattu.<br />
@@@<br />
Rushin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan masennuslääkkeitä käyttävät potilaat toipuvat muita nopeammin, jos he uskovat persoonalliseen ja huolehtivaan Jumalaan. ''(RiVo 10.3.2010, s. 7.)''<br />
@@@<br />
Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää vuosittain noin 6&nbsp;000&nbsp;000 euroa ruokajakeluun ja vähävaraisten auttamiseen? ''(Jenny Jännäri: Mihin menet, kansankirkko?. 3.3.2007. Presso.)''<br />
@@@<br />
tutkimusten mukaan uskonnollisesti sitoutuneilla nuorilla on vähemmän masentuneisuutta, itsemurhayrityksiä, päihteiden käyttöä ja tilapäisiä sukupuolisuhteita kuin muilla nuorilla? Heidän keinonsa selvitä vastoinkäymisistä ja traumoista ovat monipuolisempia kuin ikätovereilla. ''(Jari Sinkkonen: Lapsen puolesta. WSOY 2001. sivu 254.)''<br />
@@@<br />
YLE Teemalla tammikuussa 2009 esitetyssä ''Lajien synty'' -tiededokumentissa [[Richard Dawkins|Dawkins]] esitti [[rekapitulaatioteoria|väärennöksiä]] todisteena polveutumisesta? Nämä [http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa1/05.htm oikeudessakin väärennöksiksi todetut] sikiökuvat ovat koulujemme nykyisissä oppikirjoissa. <br />
@@@<br />
[[Richard Dawkins]] [http://newsbiscuit.com/2009/04/13/evolution-cannot-explain-existence-of-creationists-concedes-dawkins/ on todennut], ettei evoluutioteoria tarjoa järjellistä selitystä [[kreationismi|kreationistien]] olemassaololle?<br />
@@@<br />
ApologetiikkaWiki ei sitoudu [[kreationismi|kreationismiin]]? ApologetiikkaWiki sitoutuu kristinuskoon, ja kreationismi on vain yksi kristillinen tulkinta luomisesta.<br />
@@@<br />
[[Tapio Puolimatka]]n mielestä "[http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-105&j=787326 on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta]"?<br />
@@@<br />
Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan, [http://www.youtube.com/watch?v=ds_weQ5wmsk&feature=PlayList&p=C4266F5F6BBD1359&index=0 Robert Brotheruksen mukaan lapset ovat ateisteja syntyessään], kun taas tutkimukset viittaavat siihen, että [[Tuomas_Kangasniemi:_Lapset_keksivät_uskon_jumaliin_aikuisten_opetuksesta_riippumatta| lapset uskovat jumaliin luonnostaan]]?<br />
@@@<br />
[http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=4696&Itemid=38 tutkimusten mukaan] uskonnolliset ihmiset ovat muita onnellisempia?<br />
@@@<br />
solun sisällä näyttää [http://multimedia.mcb.harvard.edu/Video/Mitochondria_360p.mov tältä]?<br />
@@@<br />
[[uusateismi|uusateistit]] ovat alkaneet pitää lapsille [http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/5922810/Atheist-summer-camp-launched-in-Somerset.html kesäleirejä] [[Richard Dawkins]]in tukemana?<br />
@@@<br />
Jussi K. Niemelä väittää, että vapaa-ajattelijoiden rahoittamia, ateismia julistavia mainoksia olisi revitty bussien kyljistä. Kuitenkin sekä kampanjan toteuttaneen JCDecaux'n että Helsingin bussiliikenteen henkilöstöjohtajan Jussi Mertasen mukaan [http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/uskonnottomien-bussikampanjan-tarroista-kiista/458768 tarrat ovat saaneet olla rauhassa]?<br />
@@@<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan suurin osa AIDS-tartunnoista saadaan [http://www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/aidssuo.pdf homoseksin] kautta?<br />
@@@<br />
"myöhemmin seksin harrastamisen aloittaneet pariskunnat kommunikoivat enemmän, nauttivat seksistä ja näkevät avioliittonsa vakaana. Lisäksi he olivat yleisesti tyytyväisempiä avioliittoihinsa. -- Mitä pidempään seksistä pidättäydyttiin, sitä parempaa osallistujat kertoivat seksin, kommunikoinnin ja suhteen laadun olevan. Avioliittoon asti odottamisella oli eniten yhteyksiä positiivisiin seurauksiin." [http://www.tohtori.fi/?page=1616302&id=1486367 Älä hyppää heti sänkyyn - vahvistat avioliittoa (www.tohtori.fi)]<br />
@@@<br />
"tilastojen mukaan suoraan solmitut avioliitot ovat pysyvämpiä kuin avosuhteena kokeillut"? (Uusi Ankkuri. WSOY 2001.)<br />
@@@<br />
avoeroja on vuosittain [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/02/avoparit_eroavat_aviopareja_yleisemmin_280737.html kaksin - kolminkertainen määrä] avioeroihin verrattuna?<br />
@@@<br />
vuonna 2010 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi [http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/64F2FDE952AA9E00C225780D00247C8B?opendocument&lang=FI ennätysmäärä (13&nbsp;816 uusia jäseniä]?<br />
@@@<br />
modernin geenitutkimuksen mukaan "[http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/ihmisen-ja-simpanssin-y-kromosomi-eroavat-toisistaan-paljon-oletettua- ihmisen ja simpanssin Y-kromosomi eroavat toisistaan paljon oletettua enemmän"]"?<br />
@@@<br />
avaruudesta on löydetty planeettoja, jotka kiertävät emotähteään ikään kuin väärään suuntaan? (Aamulehti 14.4.2010; s. 15)<br />
@@@<br />
[http://www.tiede.fi/uutiset/3948/uskonto_suojaa_teineja_juopottelulta uskonnollisuus suojaa nuoria] alkoholin liikakäytöltä teini-iässä, vaikka nuorella olisi geneettisiä taipumuksia alkoholismiin? ([http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0145-6008 Alcoholism: Clinical & Experimental Research] nro 7/2010)<br />
@@@<br />
vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee vain 5 % suomalaisista? ([http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/7AAA6F0B2A2B17D2C225739B0025E867?OpenDocument&lang=FI Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti]. Kirkon tutkimuskeskus. 2007.)<br />
@@@<br />
noin 81 % suomalaisista uskoo Jumalaan? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/elo98/pohjmaat.htm Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan]. 1998.)<br />
@@@<br />
Suomen Gallupin vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan 55 % suomalaisista rukoilee vähintään kerran kuukaudessa, ja vain 22 % ilmoittaa, ettei ole rukoillut viime vuosina? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/huh2000/uskonn00.htm Suomalaisten uskonnollisuus yleistä, mutta piilossa]. 2000.)<br />
@@@<br />
vuonna 2000 julkaistun tutkimuksen mukaan yli 80 % suomalaisista piti Jeesuksen opetuksia hyvinä, myös nykyaikaan soveltuvina elämänohjeina? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/lok2000/neliv-ke.htm Suomalaisten suhde kirkkoon myönteinen]. 2000.)<br />
@@@<br />
vuonna 2000 julkaistun tutkimuksen mukaan 69 % suomalaisista uskoo [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen nousseen kuolleista]]? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/lok2000/neliv-ke.htm Suomalaisten suhde kirkkoon myönteinen]. 2000.)<br />
@@@<br />
World Values 2005 -tutkimuksen mukaan 3 % suomalaisista pitää itseään vakaumuksellisena ateistina? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/7d2cc6fc21364731c225734d0019bbf7?OpenDocument Suvaitsevaisuus ja perhearvot näkyvät uskonnollisuudessa]. 2007.)<br />
@@@<br />
kaikkein torjuvimmin maahanmuuttajiin ja erirotuisiin ihmisiin suhtautuu ryhmä, jolle uskonto ei ole lainkaan tärkeää? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/7d2cc6fc21364731c225734d0019bbf7?OpenDocument Suvaitsevaisuus ja perhearvot näkyvät uskonnollisuudessa]. 2007.)<br />
@@@<br />
vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan [http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/03/uusi_tutkimus_osoittaa_raamatun_vitsaukset_todellisiksi_1571825.html Raamatun kuvaamat vitsaukset olivat todellisia]?<br />
@@@<br />
NASA:n laboratorion työntekijä David Coppedge [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/tiede/367/alykkaaseen_suunnitteluun_uskova_nasan_tyontekija_taistelee_oikeuksiensa_puolesta siirrettiin alempiin tehtäviin] keskusteltuaan työpaikallaan [[suunnitteluteoria]]sta?<br />
@@@<br />
isän vähäinen läsnäolo varsinkin poikalapsen elämässä, on monessa tapauksessa osasyynä lapsen tunne-elämän häiriöön. (Sinkkonen, Jari: Pienistä pojista kunnon miehiä. 1990. sivu 142)<br />
@@@<br />
isän puuttumisen on huomattu aiheuttavan väkivaltaisuutta. (Sinkkonen, Jari: Leikkiä vakavilla asioilla. 2003. sivu 22).<br />
@@@<br />
monet [[suunnitteluteoria]]n kannattajat eivät kuulu ID-liikkeeseen? (Kojonen, Rope: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?. 2008. sivu 23)<br />
@@@<br />
Jeesuksesta on säilynyt kirjallisia lähteitä seitsemältä ei-kristilliseltä ja yli 30 kristityltä tai gnostilaiselta kirjoittajalta 150 vuoden sisään Jeesuksen kuolemasta, kun taas parhaat lähteet Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu 300 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. ([http://cross-section.info/E10/jeesuksen_ylosnousemus_historiantutkijoiden_mukaan.php Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan])<br />
@@@<br />
kristillisen syntiinlankeemusopin perusteella on perinteisesti uskottu, että ihmisten älylliset kyvyt ovat vaurioituneet, jolloin ne eivät toimi niin hyvin kuin oli tarkoitus, vaan alunperin luodusta potentiaalista suuri osa jää käyttämättä. Tätä näyttäisi tukevan niin sanottu Savant-ilmiö:<br />
{{Sitaatti3||"Savantismin salaisuus on kuitenkin vielä tätäkin syvempi. Siitä todistavat harvinaiset tapaukset, joissa ihmiset ovat huomanneet päähänsä osuneen iskun jälkeen kykenevänsä yhtäkkiä laskemaan kalenteria. Tämä on saanut jotkut tutkijat esittämään, että meissä kaikissa on nerouden saarekkeita &ndash; emme vain saa otettua niitä käyttöön."|http://www.tiede.fi/artikkeli/1013/maailman_oudoimmat_nerot_}}<br />
@@@<br />
nykytutukimuksen tulosten valossa [[wp:synapsi|synapseja]] tulisi verrata mieluummin [[wp:prosessori|prosessoreihin]] kuin yksinkertaisiin kytkentöihin. Synapseja on aivoissa satoja biljoonia. ([http://www.tietokone.fi/uutiset/aivoissa_jattiyllatys_tietokoneet_naurettavan_yksinkertaisia Tietokone 19.11.2010: Jättiyllätys &ndash; tietokoneet naurettavan yksinkertaisia])<br />
@@@<br />
Hiroshi Ohmoton (Nature 2006) tutkimuksen mukaan ainakin 2,7&ndash;2,9 miljardia vuotta vanhojen kivien perusteella jo silloisessa ilmakehässä oli suhteellisen paljon happea. (Tiede.fi 24.8.2006: [http://www.tiede.fi/uutiset/2604/nuoren_maan_ymparilla_oli_happea Nuoren Maan ympärillä oli happea])<br />
@@@<br />
vuonna 2011 julkaistun [http://www.eurekalert.org/pub_releases/2011-03/hhmi-mdh030811.php tutkimuksen] mukaan ihmisen ja simpanssin DNA:n vastaavuusprosentti on 96.<br />
@@@<br />
Vuonna 2011 julkaistu tutkimuksen mukaan ensimmäiset seksikokemukset lisäävät miesten ulkonäköön liittyvää itsetuntoa, mutta laskevat sitä naisilla. [http://live.psu.edu/story/52222 Aiempien tutkimusten mukaan] aikaisin seksielämänsä aloittavilla nuorilla, etenkin tytöillä, on myös korkeampi riski sairastua masennukseen, kun taas pojilla korkea käsitys omasta ulkonäöstä on yhteydessä seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen. <br />
<br />
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20488512 (Journal of Adolescence, Volume 34, Issue 2, April 2011, Pages 327-335)]<br />
@@@<br />
[[Tiedosto:Dirce.jpg|left|250px]]<br />
uskonnollisesta vainosta 75 % kohdistuu kristittyihin? ([http://www.aidtochurch.org/pdf/P&F_FINAL.pdf Persecuted and Forgotten? Aid to the Church in Need. 2011.])<br />
@@@<br />
vuonna 2011 julkaistun [http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf tutkimuksen] mukaan uskonnollisesti aktiiviset ihmiset antavat eniten varoja hyväntekeväisyyteen.<br />
@@@<br />
vuonna 2011 julkaistun [http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf tutkimuksen] mukaan viikoittain uskonnolliseen toimintaan osallistuvat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 714 euroa vuodessa. Ne, jotka eivät osallistu uskonnolliseen toimintaan, antavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 93 euroa.<br />
@@@<br />
[http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/2012/feb/01/top-five-regrets-of-the-dying Saattohoitajien mukaan] monien ihmisten ajatusmaailma selkeytyy hämmästyttävällä tavalla hieman ennen kuin he menehtyvät?<br />
</random></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=John_Hartnettin_kosmologinen_malli&diff=10262John Hartnettin kosmologinen malli2013-10-07T21:51:33Z<p>Erkkimon: kuvansuurennustesti</p>
<hr />
<div>{{sisällysluettelo|oikea}}<br />
'''John Hartnett'''in kosmologinen malli kuvaa maailmankaikkeutta lähtien oletuksesta, että Raamatun luomiskertomus on totta.<br />
<br />
Raamatun mukaan maapallo luotiin kolme–neljä päivää ennen taivaankappaleita<ref>Raamatun avausjakeen mukaan Jumala loi taivaan ja maan "alussa": jos tämä ymmärretään ensimmäisen luomispäivän (eli -vuorokauden) aluksi, niin neljännen luomispäivän alku ajoittui tasan kolme vuorokautta maan luomista myöhemmäksi ja tämän päivän aikana tehdyt muut taivaankappaleet saivat siis syntynsä yli kolmen mutta alle neljän vuorokauden kuluttua maan luomisesta.</ref> ja Aadam kaksi päivää niiden jälkeen.<ref>{{rp|1. Moos. 1:1-2:4}}</ref> Yksin Raamatun pohjalta ei luomistapahtumia voi ajoittaa noin seitsemää tuhatta vuotta vanhemmiksi.<ref>Hartnett, s. 11</ref> Näin ollen saattaa vaikuttaa siltä, että vaikka Jumala onkin voinut vapaasti luoda taivaankappaleita miten kauas avaruuteen hyvänsä, meille ei silti pitäisi olla mahdollista ''nähdä'' maapallosta reilusti yli 6000 valovuoden etäisyydellä olevia tähtiä.<ref>Sillä niistä lähtenyt valo ei ilmeisesti olisi vielä ehtinyt tänne asti.</ref> Kuitenkin havaitsemme näkevämme sellaisia.<ref>Tämä ei tietenkään ole välitön havainto, vaan havaintoja yhdistelemällä ja niihin pohjautuvia mm. trigonometrisia laskelmia laatimalla tehtävissä oleva astronominen johtopäätös.</ref> Hartnettin kosmologinen malli pyrkii Raamatun kronologiaan<ref>Raamatun antamiin aikamäärityksiin</ref> pitäytyen luonnontieteellisesti<ref>nykyäänkin havaittavien seikkojen kanssa yhteensopivan täsmällisen matemaattisen mallinnuksen avulla</ref> selittämään, miksi asia on näin.<br />
<br />
== Lähtökohta ==<br />
<br />
Hartnett argumentoi:<br />
# Tiede on mahtava työkalu sinänsä. <br />
# Yksinkertaisiltakin vaikuttavat tieteelliset selitykset, kuten että kymmenen miljardin valovuoden matkan kulkeminen vaatii kymmenen miljardia vuotta, ovat kuitenkin epävarmoja.<br />
# Tieteen historiassa on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka täysin varmoina pidettyjä asioita on myöhemmin kumottu.<ref>Hartnett, s. 12</ref><br />
# Vakiintuneen aseman saavuttanutta teoriaa ei silti useinkaan ole sille vastakkaisen todistusaineiston takia suoraa päätä hylätty, vaan lisäoletusten avulla sitä on ensin koetettu saada sopimaan paremmin yhteen havaintojen kanssa.<br />
# Kun kyse on teoriasta, jonka on määrä kuvata käsittelemiään ilmiöitä eksaktisti, lisäoletukset näkyvät muutetussa teoriassa erilaisina "justeerauksina" (engl. ''fudge factor'': 'fuskufaktori', 'huijauskerroin', 'vedätystekijä').<br />
#*Aikanaan ”kaikki tiesivät”, että aurinko kiertää maata. Se oli havaittu tosiasia. Kun jotkut sitten huomauttivat, etteivät planeettojen liikkeet näytä sopivan tähän malliin, ei havainnoille silti käyty hakemaan vaihtoehtoista selitystä (sehän olisi tarkoittanut havaittujen tosiasioiden kieltämistä), vaan luotiin entistäkin monimutkaisempia teorioita [[wp:episykli|episykleineen]] selittämään hankalat havainnot pois.<ref>Hartnett, s. 13</ref> Kopernikuksen aurinkokeskinen malli selitti ongelmat kuitenkin ilman episyklejä.<br />
#*Myöhemmin, kun '''Newton'''in kaikenkattavat fysiikan lait eivät onnistuneet kuvaamaan sinänsä varmoja tähtitieteellisiä havaintoja, tiedemiehet ehdottelivat erilaisia monimutkaisia selityksiä, kuten episyklejä, pimeää ainetta tai piilossa olevaa planeettaa selittämään ongelmat.<ref>Hartnett, s. 13–14</ref> Ongelmien tyydyttäväksi ratkaisuksi tarvittiin kuitenkin peräti uusi fysiikka, jonka lopulta tarjosi '''Einstein'''.<br />
# Näin käy yhä – monimutkaisia lisäoletuksia kehitetään muotiteorioihin sopimattomien havaintojen "lakaisemiseksi maton alle". Tämän merkille paneminen ja vakavasti ottaminen ei ole ainoastaan opettavaista vaan antaa myös avaimet tähtien valon matkaamisongelman ratkaisemiseen, sillä myös nykytieteen vallitseva ''Big Bang'' -kosmologia on osoittautunut kykenemättömäksi selittämään ongelmallisia havaintoja ilman uusia justeerauksia: ''pimeää ainetta'' ja ''pimeää energiaa''. Nykytila vaatiikin selvästi uuden fysiikan selittämään ''Big Bang'' -malliin sopimattomat havainnot.<ref>Hartnett, s. 14</ref><br />
<br />
Hartnettin mukaan silloin, kun vallitsevan tieteellisen näkemyksen seuraaminen johtaa ristiriitaan Raamatun selvän opetuksen kanssa, tulee nöyrtyä myöntämään, että ymmärryksemme maailmankaikkeudesta on edelleen pahasti vajavaista ja tarvitsee siksi korjaamista. Tällainen raamatullisen historian käyttäminen tieteellisen teorianmuodostuksen lähtökohtana johtaa maailmankaikkeuden yhä parempaan tuntemiseen.<ref>Hartnett, s. 13</ref><br />
<br />
== Tähtien valo ja aika ==<br />
<br />
Vuonna 1994 '''Russell Humphreys''' esitteli teoriansa<ref>Hartnett, s. 18</ref>, joka pyrki selittämään, kuinka miljardien valovuosien päässä olevat tähdet voivat näkyä maassa. Tämän teorian mukaan aika ei ole absoluuttinen vaan riippuu havainnoijan olosuhteista eikä luomisen jälkeen kulunut aika ole sama kaikkialla universumissamme. Humphreysin valkoinen aukko -teorian<ref name="Kreationismi.fi">http://www.kreationismi.fi/tahtitiede/tahdet, viitattu 7.7.2012</ref> mukaisessa universumissa etätähtien valon pitäisi kuitenkin painovoiman hyvin tunnettujen vaikutusten takia olla sinisiirtynyttä. Humphreys myönsikin nopeasti ja toistuvasti teoriansa olleen vasta alustava hahmotelma, eräänlainen uudentyyppisen kosmologisen mallin prototyyppi.<ref>Hartnett, s. 18–20</ref><br />
<br />
Kirjassaan Hartnett esittelee kaukaisten tähtien ongelmaan viisi mahdollista selitysmallia, jotka pitäytyvät luomisviikon kuudessa 24 tunnin päivässä:<br />
<br />
#'''Fenomenologinen kieli''': Tässä vaihtoehdossa tähdet olisi luotu miljardeja vuosia ennen neljättä päivää siten, että niiden valo saapuu maapallolle juuri luomisviikon neljäntenä päivänä.<br />Hartnett kuitenkin argumentoi tämän olevan kestämätön selitys, sillä kohdissa {{rp|2. Moos. 20:11}} ja {{rp|2. Moos. 31:17}} Jumala sanoo luoneensa kuuden päivän aikana kaiken.<ref>Hartnett, s. 24–25</ref><br />
#'''Nopeammin käyvät kellot ”loitolla”''': Toisen mahdollisen selityksen mukaan kellot maailmankaikkeuden etäosissa olisivat aiemmin käyneet huomattavasti nopeammin kuin maapallolla.<ref>Siis itse aika olisi juossut siellä "kiihdytettyyn tahtiin".</ref> Luomisviikolla universumimme rajoilla kellot olisivat käyneet biljoonia kertoja nopeammin kuin kellot maapallolla ja näin valolla olisi ollut tarpeeksi aikaa saapua maapallolle.<br />Tämän selityksen ongelmana on kuitenkin se, että näin saapuneen valon pitäisi olla voimakkaasti sinisiirtynyttä. Valossa havaitaan kuitenkin punasiirtymää, joten tämä näkemys vaatisi tuekseen fysikaalisen lisäselityksen, joka sallisi meidän nähdä laajentuvassa universumissa punasiirtynyttä valoa.<ref>Hartnett, s. 25–26</ref> <br />
#'''Hitaammin käyvät kellot täällä kuin ”loitolla”''': Tämän vaihtoehdon mukaan kellot kävivät maapallolla aiemmin huomattavasti hitaammin kuin ulompana universumissa. Jos luomisviikon aikana kellot olisivat käyneet maapallolla noin biljoonasosatahtiin universumin ulkolaitojen kelloihin verraten,<ref>Siis itse aika olisi täällä matanut hidastettuna.</ref> valolla olisi ollut tarpeeksi aikaa saapua maapallolle täkäläisten kellojen mukaan muutamassa päivässä.<br />Humphreysin teoria on juuri tätä tyyppiä. Hartnettin malli kuuluu myös tähän tyyppiin.<ref>Hartnett, s. 26–27</ref><br />On syytä panna merkille tämän ja edellisteorian erilaisuus:<br />
#* Edellisessä mallissa kauempana maailmankaikkeudessa kellot olisivat valon lähtiessä käyneet ''nopeammin'' kuin tätä valoa vastaanottamassa maapallolla nyt olevat kellot.<br />
#* Tämän mallin mukaan valon lähtiessä kellot kävivät ''samaa tahtia'' kuin nyt maapallolla valon saapuessa tänne. Vain luomisviikon yhden (tai kahden) päivän aikana kellot kävivät ''täällä hitaammin''<ref>kuin muualla silloin tai täälläkään nykyään</ref> vastaanottaakseen valon.<br />
#'''Valon nopeuden hidastuminen''': Ennen Humphreysiä suosittu selitysmalli oli, että valon nopeus (<math>c</math>) on ollut huomattavasti suurempi menneisyydessä, erityisesti luomisviikolla, jonka jälkeen se on reippaasti laskenut nykyiseen arvoonsa.<br />Ongelmana on kuitenkin se, että mikäli valon nopeus on ollut aiemmin suurempi ja sitten hidastunut, tähtien pitäisi vähitellen kadota näkyvistämme, mutta tällaista ei havaita. Hartnett argumentoikin, etteivät tähän kategoriaan kuuluneet teoriat ole kestäneet testaamista.<ref>Hartnett, s. 21–22, 27–28</ref> <br />
#'''Valo luotu matkalle''': Viidennen vaihtoehdon mukaan Jumala olisi luonut valon valmiiksi maapallon ja tähtien välille.<br />Tähdistä saapuvasta valosta voidaan kuitenkin päätellä monenlaisia asioita, jotka olisivat tämän mallin mukaan vain teatteria.<ref>Hartnett, s. 29</ref> Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa tähti räjähtää laskennallisesti 100&nbsp;000 valovuoden päässä maasta. Kun tähtitieteilijä katsoo tätä räjähtävää tähteä maasta käsin, hän voi havaita muutakin kuin ainoastaan sieltä saapuvan näkyvän valonsäteen. Tarkkailtavasta kohteesta maahan saapuva säteily sisältää hyvin yksityiskohtaisen spektrin erilaisia säteilyjä, jotka ovat yhdenmukaisia tarkkailijan näköhavainnon kanssa tähden räjähtämisestä. Täten kohteesta saapuva valo kantaa selkeästi mukanaan informaatiota todellisesta tapahtumasta. Tähtitieteilijä voi täysin perustellusti tulkita havaitsemansa ilmiön aiheutuneen todellisesta tapahtumasta, jossa todellinen objekti räjähti fysiikan lakien mukaisesti, kirkastui, säteili mikroaaltoja, himmeni ja niin edelleen.<ref name="Kreationismi.fi" /><br />Hartnett argumentoikin tämän olevan ''ad hoc'' -selitys ja huomauttaa, että ihmeet ovat Raamatussa hyvin erityisiä tapauksia, joihin liittyy jokin selkeä tarkoitus tai ilmoitus. Selitys valon luomisesta matkalleen ei kuulu tähän sarjaan.<ref>Hartnett, s. 30</ref><br />
<br />
== Pimeä aine ja energia nykyjusteerauksina ==<br />
<br />
=== Merkuriuksen perihelikiertymä ===<br />
<br />
1800-luvun loppupuolella tähtitieteilijät huomasivat, että Merkuriuksen kiertorata kiertyy<ref>Planeetat (kuten myös asteroidit ja komeetat) kiertävät Aurinkoa ellipsinmuotoisilla radoilla, joiden toisessa polttopisteessa Aurinko on. Näin ollen kaikki planeetat käyvät välillä lähempänä Aurinkoa, välillä kauempana siitä. Siksi niiden kiertoradoilla on Aurinkoa ympäröivässä avaruudessa tietty suunta – radan Aurinkoa läheisin kohta eli ''periheli'' on muiden planeettojen periheleihin verrattuna tietyssä suunnassa Aurinkoon nähden. Tarkat havainnot osoittivat kuitenkin tutkijoiden yllätykseksi, että Merkurius onkin tässä suhteessa poikkeuksellinen, sillä sen periheli ei pysy aina samassa kulmassa Maan ja muiden planeettojen periheleihin verrattuna vaan muuttaa – vain hieman mutta aivan säännönmukaisesti – asentoaan planeetan joka kierroksella Auringon ympäri.</ref>, mikä tarkoitti, että jokin tuntematon tekijä vaikuttaa sen käyttäytymiseen. Kiertoradan muutokseksi mitattiin 43 kulmasekuntia vuosisadassa, kun muiden planeettojen aiheuttamat virheet<ref>Koska kaikkien taivaankappaleiden kulloinenkin sijainti vaikuttaa kaikkien muiden liikeratoihin, Merkuriuksenkin kulloisenkin perihelin tarkkaan sijaintiin vaikuttaa muitakin tekijöitä kuin vain sen oman radan systemaattinen kiertyminen.</ref> oli korjattu. Tuolloin yksinomaisessa käytössä olleen Newtonin fysiikan pohjalta oli hyvin vaikea selittää tätä. Ongelman ratkaisemiseksi jouduttiinkin olettamaan avaruudessa olevan näkymätöntä mutta painovoimallaan sisäplaneettojen kiertorataa liikuttavaa ''pimeää ainetta''. Tämä selitys tuo mieleen ennen Kopernikusta käytetyt ptolemaiolaiset episyklit<ref>Lähinnä filosofisista syistä oli vanhalta ajalta asti edellytetty Auringon, Kuun ja planeettojen kiertävän Maata ''tasaista vauhtia, ympyränmuotoisia liikeratoja pitkin'', mutta kun havainnot osoittivat, ettei tämä käsitys voinut sellaisenaan pitää paikkaansa, laadittiin monimutkaisempia ympyräliikemalleja, joiden ideana oli, että kukin planeetta noudattaisi sille tyypillistä, maata ympyrärataa pitkin vakiokulmanopeudella kiertävää pistettä ympyräradalla vakiokulmanopeudella kiertävää pistettä vastaavaa rataa; näitä "ympyröitä ympyröissä" voitiin liikemalleihin tarpeen mukaan "kerros kerrokselta" lisätä, kunnes tulos vastasi kohtuuhyvin havaintoja.</ref>, joiden tarkoituksena oli pimeän aineen tavoin pitää pääteoria pystyssä.<ref>Hartnett, s. 34</ref><br />
<br />
Pimeän aineen kuvaukset vaihtelivat, sillä joidenkin mukaan kyse oli asteroidivyöhykkeen<ref>Marsin ja Jupiterin kiertoratojen välissä Aurinkoa kiertää monta, paljon planeettoja pienempää, asteroidiksi nimettyä taivaankappaletta, joiden painovoiman tarkkaa yhteisvaikutusta ei pystytty laskemaan.</ref> vaikutuksesta, toisten mukaan taas kyseessä oli Merkuriuksen ja Auringon<ref>Astronomian termeinä "maa", "kuu" ja "aurinko" ovat erisnimiä: Maa, Kuu ja Aurinko.</ref> välissä oleva planeetta, joka on aina Auringon toisella puolella Maasta katsoen. Tässä kohdin on kuitenkin huomattava, että Aurinkoa lähempänä olevien planeettojen kiertoaika on huomattavasti lyhyempi kuin Maalla, joten tällainen planeetta ei olisi pystynyt Maasta katsoen kaiken aikaa "piilottelemaan" Auringon takana.<ref>Hartnett, s. 34–35</ref><br />
<br />
Ongelma korjaantui kuitenkin Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian myötä – Einstein pystyi laskemaan Merkuriuksen radan vuosisataismuutokseksi juuri 43 kulmasekuntia. Pimeä aine -selitys osoittautui näin tarpeettomaksi – itse asiassa olikin tarvittu uusi ja oikeampi fysiikka. Newtonin fysiikka huomattiin näet puutteelliseksi olosuhteissa, joissa avaruus ja aika kaareutuvat huomattavasti, kuten juuri Auringon läheisyydessä.<ref>Avaruuden huomattava kaareutuminen Auringon lähellä johtuu Auringon suuresta massasta. Samoin käy kaikkien suurimassaisten taivaankappaleiden läheisyydessä.</ref> Hartnett argumentoi, että vastaavanlainen ongelma vaivaa universumin sekulaaria kuvausta sen kaikilla tasoilla.<ref>Hartnett, s. 35–37</ref><br />
<br />
=== Taivaankappaleiden massanmääritys ===<br />
<br />
Newtonin ajoista lähtien tähtitieteilijät ovat mitanneet Auringon ja planeettojen massaa kaavalla:<br />
<br />
<math>m =\frac{v^2 \cdot R}{G}</math><br />
<br />
Kaavassa <math>v</math> on mitattavan kappaleen vauhti, <math>R</math> kappaleen ja kiertoliikkeen keskuksen keskipisteiden välimatka ja <math>G</math> Newtonin [[wp:gravitaatiovakio|gravitaatiovakio]].<br />
<br />
Kaavaa voidaan käyttää myös aurinkokuntamme ulkopuolisiin kohteisiin, jotka kiertävät jonkin keskuksen ympäri. Massa voidaan määrittää myös loistavan aineen määrästä, mutta nämä kaksi menetelmää tuottavat keskenään ristiriitaisia tuloksia. Yllä mainitulla kaavalla saadaan aina suurempia tuloksia kuin mitä havaitaan, mikä tarkoittaa, että on ainetta, jota ei havaita. Tätä eroa kuvataan yleensä '''''M/L''''' -suhteella. Kun '''''M/L''''' = 1, pimeää ainetta ei tarvita.<ref>Hartnett, s. 37–38</ref><br />
<br />
Eri menetelmin tutkittaessa on kuitenkin huomattu, että '''''M/L''''' -suhde on kaukana yhdestä ja että se kasvaa sitä mukaa, kun asteikkoa suurennetaan. Samainen ongelma vaivaa myös koko universumin tasolla, ja jotta havainnot voitaisiin sovittaa Freidman-Lemaître-malliin, ''pimeä aine'' on otettu uudelleen käyttöön. Pimeän aineen väitetäänkin käsittävän 22% maailmankaikkeuden aineesta ja energiasta.<ref>Yleisen suhteellisuusteorian mukaan aine ja energia ovat viime kädessä yksi ja sama suure ja muunnettavissa toisikseen Einsteinin tunnetun kaavan <math>E = mc^2</math> mukaisesti.</ref> Malli vaatii myös toisen osatekijän, jota kutsutaan ''pimeäksi energiaksi''. Sitä oletetaan olevan 74% maailmankaikkeuden kaikesta aineesta ja energiasta. Hartnett argumentoi, ettei tätä ole havaittu, mutta pimeää ainetta ja energiaa pitäisi olla kaikkialla ympärillämme – näkyvää ainetta olisi vain 4% aineen ja energian kokonaismäärästä.<ref>Hartnett, s. 38–41</ref><br />
<br />
=== ''Cosmological Special Relativity'' <!--(Kosmologinen erityssuhteellisuusteoria)--> ===<br />
<br />
Einsteinin erityisessä suhteellisuusteoriassa (''Theory of Special Relativity'') valon nopeus tyhjiössä määriteltiin vakioksi <math>c</math>. Avaruus ja aika taas kietoutuivat yhteen ''avaruusajaksi'', joka kaareutuu havainnoijan nopeudesta riippuen. Myöhemmin Einstein lisäsi tähän ulottuvuuteen gravitaation, jolloin syntyi yleisen suhteellisuusteorian (''Theory of General Relativity'') ajatus kaarevasta avaruusajasta. Tämä laajennus johti Merkuriuksen kiertoradan muutosten ymmärtämiseen.<ref>Hartnett, s. 41–42</ref><br />
<br />
==== Carmelin teoria ====<br />
<br />
1990-luvun alussa '''Moshe Carmeli''' laajensi tätä käsitystä maailmankaikkeudesta. Carmeli huomasi, että tähtitieteilijät mittaavat todellisuudessa vain kahta tekijää: etäisyyttä ja nopeutta. Näitä toki mitataan muiden tekijöiden, kuten kirkkauden ja punasiirtymän, avulla. Maailmankaikkeuden laajimmissa skaaloissa tähtitieteilijät voivat vain ottaa kuvia ja mitata niistä punasiirtymän ja sitten etäisyyden. Tämän pohjalta Carmeli laati uuden teorian – ''Cosmological Special Relativity'' – ja myöhemmin yleisen teorian, johon kuului myös aine.<ref>Hartnett, s. 42–43</ref><br />
<br />
Vuonna 1996 Carmeli ennusti teoriansa pohjalta noin kaksi vuotta ennen havaintoja, että universumin laajenemisen on oltava kiihtyvää. Carmelin uusi ''avaruusnopeus''-käsite laajentaa Einsteinin suhteellisuusteoriaa laajenevan avaruuden laajenemisnopeudella. Carmelin teoria sisältää Einsteinin koko teorian, jonka on todettu pätevän aurinkokunnassa, mutta laajentaa sen kaikille universumin skaaloille.<ref>Hartnett, s. 43</ref><br />
<br />
Hartnett argumentoi saaneensa tämän teorian pohjalta kuvatuksi aineen tiheyden riippuvuuden punasiirtymästä ja näin poistaneensa pimeän aineen tarpeen universumin selitystekijöiden joukosta. Oikeaa fysiikkaa käyttäen se, mitä on väitetty pimeäksi energiaksi, onkin kuvaus tyhjiön itsensä ominaisuuksista – tyhjiö ei näet ole ”ei mitään”, ja vasta tämä uusi fysiikka kuvaa oikein sen ominaisuudet. Hartnettin mukaan tämän uuden fysiikan perusteella normaaliksi ainetiheydeksi vaaditaan vain n. 4% kriittisestä tiheydestä, mikä on sama kuin mitä on havaittu aineen määräksi loistavan aineen määrän perusteella. '''Hartnett-Carmeli'''-malli ei näin ollen vaadi lainkaan pimeää ainetta toisin kuin Friedmann-Lemaître-mallit.<ref>Hartnett, s. 43–44</ref><br />
<br />
==== Galaksien pimeän aineen ongelma ====<br />
<br />
Jotain gravitaatiokeskusta<ref>"paikallisen painovoimakentän keskipistettä"</ref> kiertävän kappaleen nopeutta gravitaatiokeskusetäisyyden funktiona kuvaavia kaavioita kutsutaan ''rotaatiokäyriksi''. Hartnett kirjoittaa, että [[wp:Galaksin rotaatiokäyrä|spiraaligalaksitähtien rotaatiokäyrät]]<ref>jotka siis kuvaavat spiraaligalakseihin kuuluvien tähtien kehänopeutta galaksinsa gravitaatiokeskuksen ympäri tästä lasketun etäisyyden funktiona</ref> ovat jo monien vuosikymmenten ajan tuottaneet päänvaivaa tähtitieteilijöille:<br />
<br />
Newtonin fysiikan mukaan jotain paikallista gravitaatiokeskusta kiertävä kappale liikkuu sitä hitaammin, mitä kauempana se tästä keskuksesta on – esimerkiksi Venus kiertää Aurinkoa huomattavasti nopeammin kuin Uranus. Gravitaatiokeskuksesta loitompana sijaitsevien spiraaligalaksitähtien kiertonopeus ei kuitenkaan tipukaan tällä tavoin vaan yleensä ensin nousee tiettyyn rajaan asti ja sitten pysyy ennallaan. Nämä havainnot ovat poikkeuksellisia, sillä olisi oletettavaa, että ratanopeudet jopa laskisivat nollaan, kun etäisyys keskukseen kasvaa riittävän suureksi.<ref>Hartnett, s. 43–44</ref><br />
<br />
Kirkkaimmilla galakseilla kiertokäyrä laskee hienoisesti suurimman arvonsa saatuaan, ääripäiden välissä olevilla galakseilla se pysyy lähes vakiona ja himmeimmillä galakseilla se kasvaa tasaisesti läpi kiekon. Tyypillisesti tämän ilmiön selitykseksi on tarjottu pimeästä aineesta koostuvaa haloa, joka ympäröi galaksia. Hartnett argumentoikin, että pimeää ainetta käytetään selityksenä aina, kun käytössä oleva fysiikka ei pysty selittämään havaittua dynamiikkaa. Kuitenkaan galaksin ytimeen ei pimeää ainetta juurikaan tarvita, vaan se on suurimmaksi osaksi keskittynyt keskuksen ulkopuolella olevaan haloon. Tämä selitysmalli edellyttääkin jokaisessa maailmankaikkeuden spiraaligalaksissa olevan pimeää ainetta juuri oikea määrä juuri oikeassa paikassa. Hartnettin mukaan jotkut ''Big Bang'' -teoriaan uskovat astrofyysikotkin pitävät tätä mallia keinotekoisena ja ovat etsineet havainnoille parempaa selitystä.<ref>Hartnett, s. 45–47</ref><br />
<br />
Tämän ongelman ratkaistakseen Carmeli laati viidennen ulottuvuuden laajennuksen Einsteinin suhteellisuusteoriaan, jossa Hubblen laajeneminen tuottaa hiukkasille lisää liikettä ja näin galaksien dynamiikan. Carmeli onnistui myös johtamaan hyvin tunnetun galaksien etäisyyden mittaamiseen käytetyn [[wp:Tullyn–Fisherin relaatio|Tullyn–Fisherin relaation]]. Hän esittikin suhteen olevan galaksin massan ja nopeuden, eikä kirkkauden ja nopeuden välillä.<ref>Hartnett, s. 47</ref><br />
<br />
Carmelin teoria kyseenalaisti pimeän aineen olemassaolon, mutta Carmeli lopetti kaasujen ja tähtien liikettä koskevat laskelmansa lyhyeen. Hartnett laajensi Carmelin laskelmia ja argumentoi näin selittäneensä galaksien tyypilliset rotaatiokäyrät ilman pimeää energiaa. Hartnett argumentoi, että carmelilaista kosmologiaa käyttäen on mahdollista selittää havainnot ilman oletusta pimeästä energiasta kaikissa universumin mittaluokissa.<ref>Hartnett, s. 48, Appendix 3</ref><br />
<br />
Hartnett kirjoittaa, että epäsäännöllisten rotaatiokäyrien tutkimukset ovat toistaiseksi osoittaneet, että voimien ollessa hyvin heikkoja spiraaligalaksien ulointen alueiden kaasujen ja tähtien lisänopeus johtuu kaasumolekyylien kytkeytymisestä laajenevaan avaruuteen itseensä<ref> engl. gas molecules coupling to the expansion of the fabric of space itself</ref>. On havaittu, että näissä järjestelmissä painovoima ei ole kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön vaan kääntäen verrannollinen etäisyyteen itseensä. Tilanne on samantyyppinen [[wp:Modifioitu newtonilainen dynamiikka|modifioidun newtonilaisen dynamiikan]] kanssa, mutta tässä tapauksessa taustalla on täsmällinen suhteellisuusteoria. Tästä seuraa, että tähdet näyttävät kulkevan nopeammin ulkokierroksilla kuin mitä muuten odotettaisiin.<ref>Hartnett, s. 48–49</ref><br />
<br />
Todennäköisesti suurin haaste uudelle fysiikalle on selittää suurien galaksijoukkojen välissä niitä erossa pitävän kuuman kaasun dynamiikka. Tähtitieteilijät ovat laskeneet, että kuuman röntgensäteilevän kaasun massa on huomattavasti suurempi kuin itse galaksien. Perinteisesti tämä on selitetty pimeällä energialla. Hartnett kuitenkin argumentoi, että galaksijoukkojen välisen kaasun lämpeneminen johtuu kaasuionien ja molekyylien liikkeestä laajenevassa universumissa. Tässäkin tapauksessa voimat ovat hyvin heikkoja, mikä tarkoittaa, että kaasujen käyttäytyminen ei seuraa Newtonin, vaan Carmelin lakeja. Tässä tapauksessa kaasuhiukkasten satunnainen liike lisää huomattavasti lämpenemistä ja näin termodynamiikka voidaan selittää ilman pimeää energiaa.<ref>Hartnett, s. 49–51</ref><br />
<br />
== Suhteellisuusteoria ja sen laajennus ==<br />
<br />
Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria on muuttumattomuuden teoria, kuten Einstein halusikin sitä kutsuttavan. Esimerkiksi havainnoija voi aina mitata saman valon nopeuden riippumatta liikkeestään. Valon nopeus onkin määritelty vakioksi <math>c</math>, ja se määrää, kuinka nopeasti esine tai valo voi universumissa nopeimmillaan kulkea.<ref>Hartnett, s. 56–57</ref><br />
<br />
Uudessa teoriassa havaitut parametrit ovat galaksien suhteellisia etäisyyksiä ja nopeuksia. Carmeli teoretisoikin, että minkä tahansa fysikaalisen kuvauksen täytyy liittyä näihin suureisiin vastaavalla tavalla kuin Einstein teki suhteellisuusteoriassaan. Näin ollen hänen universuminsa pääsuuretta kutsutaankin avaruusnopeudeksi avaruusajan sijasta.<ref>Hartnett, s. 57</ref><br />
<br />
Lämmetessään kaikki kaasut lähettävät valoa eri aallonpituuksilla ja näin tähdet lähettävät aallonpituudeltaan sisältämiensä kaasujen mukaista valoa. Ionit taas lähettävät fotoneita hyvin vaihtelevilla aallonpituuksilla, mikä on kuvattu hyvin modernissa kvanttimekaniikassa. Tämän takia näemme kirkkaita ja tummia viivoja tähtien spektrissä. Tämä pitää paikkansa myös galakseissa, joita käytetään määritettäessä universumin laajenemista.<ref>Hartnett, s. 57–58</ref><br />
<br />
Kun tähdistä tulevaa spektriä verrataan samojen kaasujen laboratoriomalleista saatuihin spektreihin, huomataan, että tähdistä tuleva valo on siirtynyt joko punaista tai sinistä ääripäätä kohti. Tulkinta tästä siirtymästä on, että kohteet ovat liikkeessä. Tähtitieteilijät tukeutuvat tähän mitatessaan etäisyyksiä ja nopeuksia maailmankaikkeudessa. Hartnett argumentoi myös, että ilmiö on vastaava [[wp:doppler-ilmiö|Dopplerin ilmiön]] kanssa.<ref>Hartnett, s. 57–59</ref><br />
<br />
Aluksi astronomit mittasivat Linnunradan ulkopuolisia lähteitä ja huomasivat, että useimpien valo oli punasiirtynyttä ja että näin ollen ne olivat menossa meistä poispäin. Nykyään tämä tulkinta on korvattu avaruuden itsensä laajenemisella, jossa galaksit itse eivät liiku, vaan avaruus laajenee tai levittyy. Näin punasiirtymät voidaan tulkita laajenemisen nopeudeksi, joka on kuvattu [[wp:hubblen laki|Hubblen laiksi]].<ref>Hartnett, s. 59</ref><br />
<br />
Hubblen laki: <math>v = H_0 \cdot R</math>, jossa <math>v</math> on laajenemisen nopeus, <math>r</math> on etäisyys ja <math>H_0</math> on Hubblen vakio. Lain merkityksen voi tiivistää: "Mitä suurempi etäisyys, sitä suurempi nopeus." Carmelin mukaan vakio on pätevä, mutta muokattuna seuraavaan muotoon:<br />
<br />
<math>v = \Bigg(\frac{1}{\tau}\Bigg) \cdot r </math><br />
<br />
[[Tiedosto:Universe_expansion.png|250px|thumb|right|Laajeneva avaruus ajan funktiona. Avaruus itsessään laajenee uuden ulottuvuuden nopeudella v]]jossa <math>\tau</math>, Carmeli-Hubble-aikavakio, on sama kaikille havainnoijille ajankohdasta riippumatta, eli näin ollen ei ole merkitystä, milloin mittaus on tehty. Tämä idea on saanut tukea siitä tosiasiasta, että Hubblen vakio vaihtelee huomattavasti riippuen menetelmästä ja että mitattaessa eri etäisyyksillä olevia kohteita voidaan saada erilaisia tuloksia. Näin ollen se ei olekaan vakio, toisin kuin Carmelin vakio. Hartnett argumentoi kuitenkin, että silloin, kun mittaukset perustuvat suurten ellipsigalaksien ja galaksiryhmän kirkkaimpien spiraaligalaksien punasiirtymiin, Hubblen vakio on toimiva.<ref>Hartnett, s. 60–61</ref><br />
<br />
Carmeli-Hubble-aikavakion arvoksi on laskettu n. 13,5 miljardia vuotta. On kuitenkin huomattava, että se määrittelee aikaa eikä universumin ikää. Kysyttäessä universumin ikää on selvennettävä, minkä kellon mukaan mitatusta iästä on kysymys. On myös ymmärrettävä, että tässä puhutaan uudesta universumin ulottuvuudesta. Se ei ole ulottuvuus samalla tavoin kuin pituus, leveys ja syvyys, mutta todellinen ulottuvuus silti. Se on nopeusulottuvuus, jonka näemme siinä, että universumi laajenee. Galaksit eivät ole liikkeessä avaruudessa, vaan avaruus itsessään laajenee nopeudella <math>v</math> (Kts. kuva).<ref>Hartnett, s. 61-62</ref><br />
<br />
Teoria on vastaava erityisen suhteellisuusteorian kanssa, kun aikaulottuvuus korvataan nopeusulottuvuudella ja universaali vakio <math>c</math> uudella vakiolla <math>\tau</math>. Kuten Einstein, Carmeli laati teoriansa olettamatta, että universumissa olisi lainkaan ainetta. Kun aine lisättiin teoriaan, muodostui ''Cosmological General Relativity'' -teoria (CGR). Teoria on tyylikäs yksinkertaisuudessaan; se kuvaa galaksien liikettä havaittavassa universumissa. Se tarvitsee vain Carmeli-Hubble-aikavakion, nykyisen keskimääräisen aineen tiheyden (<math>\Omega</math>) ja hyvin tunnettuja vakioita.<ref>Hartnett, s. 62-63</ref><br />
<br />
CGR olettaa pallomaisesti symmetrisen universumin, jossa havainnoija on keskellä. Galaksit ovat jakautuneet sen mukaisesti ja havaitsemme punasiirtymiä, joten universumi on laajeneva. Teoria olettaa vain avaruuden isotrooppisuuden<ref>Maasta käsin eri suuntiin tehdyt havainnot ovat olennaisesti samantyyppisiä.</ref>, muttei homogeenisuutta<ref>Kaikkialla havaittaisiin samantyyppinen tilanne kuin maasta käsinkin.</ref>. Sen mukaan universumin laajenemisessa on kolme vaihetta: aluksi hidastuva, sitten vakio ja lopulta kiihtyvä. Universumin ollessa tiheä se laajeni hidastuen, kunnes rikkoi vapaan alueen, jossa aine rikkoo kriittisen tiheyden (n. 10<sup>-29</sup> g/cm<sup>-3</sup>). Nykyään tiheys on huomattavasti alempi. Mallin kolmivaiheinen laajeneminen on onnistuneesti sovellettu vuonna 1997 havaitun ''Ia''-tyyppisen supernovan kirkkaus-etäisyys-tutkimusaineistoon.<ref>Hartnett, s. 63</ref><br />
<br />
=== Einsteinin kenttäyhtälöt === <br />
<br />
Vuonna 1915 '''Albert Einstein''' löysi kirjallisten avustajien tuella oikeat kenttäyhtälöt kuvaamaan maailmankaikkeuden rakennetta:<br />
<br />
<math>G_{\mu v} = R_{\mu v} -\frac{1}{2}R = \kappa T_{\mu v}</math><br />
<br />
Nämä yhtälöt kuvaavat avaruusajan vaikutusta aineen ja energian kaareutumiseen. Suhteellisuusteoriassa gravitaatio ("painovoima") ei ole enää voima vaan seuraus geometriasta ja kaareutumisesta, jota kuvaa <math>G_{\mu v}</math>.<ref>Newtonista alkaen "voima" on fysiikassa määritelty ''massakappaleen liiketilaa muuttavaksi'' tekijäksi; taivaanmekaniikassaan (taivaankappaleiden liikeilmiöiden kuvauksessaan) Newton käsitteli gravitaatiota tässä merkityksessä "voimana" yrittämättäkään selittää, ''miten'' tällainen taivaankappaleiden välinen kaukovaikutusvoima voisi olla fysikaalisesti mahdollinen.<br />Einsteinista alkaen gravitaatioilmiön fysikaalisena selityksenä ei kuitenkaan enää ole kappaleen liiketilaan vaikuttava ulkoinen tekijä (toisten taivaankappaleiden "vetovoima") vaan itse avaruuden (paikallinen) tila, johon (eikä siis suoraan toisiinsa) massalliset kappaleet vaikuttavat. Näin ollen gravitaatiokentässä liikkuvan kappaleen radan kaartumisen ei enää selitetä johtuvan siitä, että jokin ulkoinen voima vetäisi kappaletta puoleensa vaan että kappale päinvastoin kulkee rataa, joka on sitä ympäröivän, gravitaation kaareuttaman avaruuden kannalta "paikallisesti suoraviivainen", siis juuri sellainen, jota kappale seuraa jatkaessaan kulkuaan ''muuttumattomassa liiketilassa'' – siis fysikaalisessa tilanteessa, jossa siihen mikään (käytännöllisesti katsoen huomionarvoinen) ulkoinen voima nimenomaan '''ei''' vaikuta.</ref> Hartnett kuvaa tätä näyttämönä, jossa universumin näytelmä näytellään. <math>R_{\mu v}</math> on energia/momenttitensori, joka kuvaa energian ja aineen tilavuutta universumista. Se on aineen kriittisen tiheyden <math>\Omega</math> funktio. Kaareutuminen riippuu <math>T_{\mu v}</math>-vakiosta. <math>\kappa</math> taas liittää eri suureet yhteen yhtälön eri osissa.<ref>Hartnett, s. 64–65</ref><br />
<br />
''Kriittinen tiheys'' on universumin kokonaisenergia- ja ainemäärä (ilmaistuna määränä, joka on riittävä universumille, jotta se saavuttaisi ''vapaan alueen''<ref>alueen, jossa universumi ei enää laajene</ref>, muttei niin iso, että vetovoima voittaisi ja universumi luhistuisi).<ref>Hartnett, s. 64</ref><br />
<br />
Einstein laati yhtälönsä neljään ulottuvuuteen: kolmeen tilaulottuvuuteen ja yhteen aikaulottuvuuteen. Carmeli havaitsi, että Einsteinin kenttäyhtälöt olivat voimassa myös silloin, kun avaruusaika korvattiin avaruusnopeudella. Myöhemmin hän lisäsi avaruusajan takaisin kuvaamaan koko universumin mittakaavaa pienempiä skaaloja. Tästä syntyi viisiulottuvuusteoria. Avaruusnopeus poikkeaa arvaruusajasta yhdessä merkittävässä kohdassa. Carmeli oletti, että universumi ei ole koskaan ilman ainetta. Sen takia hän tarkasteli teoriassaan uutta suuretta nimeltään ''effective matter density'' (vastaava kuin <math>\Omega -1</math>), joka voi saada arvokseen nollan tai jopa negatiivisen, mitä normaali ainetiheys <math>\Omega</math> ei voi olla. Tämä tarkoittaa, että avaruudella on ominaisuus, joka aiheuttaa sen laajenemisen. Aluksi universumin ''effective matter density'' oli hyvin suuri, mistä se on sitten laskenut.<ref>Hartnett, s. 65–66</ref><br />
<br />
Kun mitattu aineen tiheys <math>\Omega</math> on pienempi kuin 1, universumi on avoin ja Carmelin teoriassa se tarkoittaa, että universumi voi laajeta ikuisesti koskaan luhistumatta. Teoria myös osoittaa, että universumi on avaruudellisesti tasainen, mikä on kokemuksemme mukaista. Se on myös aina ollut sellainen. Teoria poikkeaa tässäkin kohdin FL-malleista, jotka vaativat, että aineen ja energian tiheyden täytyy olla kriittinen tiheys (<math>\Omega</math> = 1). Teoria ei myöskään sisällä kosmologista vakiota (<math>\Lambda</math>), kuten FL-mallit vaativat. Vastaava vakio voidaan kuitenkin johtaa Carmelin teoriasta; se on nollasta poikkeava ja positiivinen, hyvin pieni ja oikeaa suuruusluokkaa havaintoihin nähden.<ref>Hartnett, s. 66–67</ref><br />
<br />
Hartnett huomauttaa, että Carmeli ei pidä teoriaansa minään muuna kuin uudentyyppisenä ''Big Bang'' -mallina. Teoriaa voidaan kuitenkin laajentaa uudeksi malliksi, joka vastaa sitä, mitä voisimme olettaa lähtiessämme 1. Mooseksen kirjan historiasta. Hartnett argumentoi, ettei lähtökohtia voida johtaa havainnoista ja että vaikka ajassa nähtäisiinkin taaksepäin alkuun asti, sama tutkimusaineisto voi tukea hyvin erilaisia historiallisia tulkintoja – todistusaineistosta ei ole luettavissa vain yhtä historiaa.<ref>Hartnett, s. 67</ref><br />
<br />
=== Todistusaineistoa: Suuripunasiirtymäiset supernovahavainnot ===<br />
<br />
Kun halutaan testata näitä maailmankaikkeuden rakennetta kuvaavia teorioita, on löydettävä itsenäinen menetelmä universumin etäisyyksien mittaamiseen. Nykyään käytetty menetelmä on luoda ”standardikynttilä” ja käyttää kirkkauden kääntäen verrannollisuutta, eli mitä kauempana valonlähde on, sitä himmeämpänä valo saapuu. Kaikki, mitä tarvitaan, on mitata, kuinka olennaisesti valaiseva ”standardikynttilä” on. ''Ia''-tyyppisen supernovan löytyminen antoi astronomeille mahdollisuuden sekä mitata kyseisen galaksin, jonka keskellä on räjähtävä tähti, etäisyyden että saada valon punasiirtymä, joka antaa perääntymisnopeuden. Havaittiin, että tämäntyyppinen supernova voitiin kalibroida standardiksi.<ref>Hartnett, s. 67-68</ref><br />
<br />
Kun FL-malleja testattiin näin, huomattiin, että teoria sopii havaintoihin vain, jos niihin lisätään suuret määrät pimeää ainetta ja energiaa. Parhaiten sopiva FL-malli vaatii, että aineen kokonaistiheyden tulisi olla noin 26% (<math>\Omega = 0,26</math>), mutta kun aineen tiheys mitattiin paikallisesti, saatiin arvoja väliltä 0,7%–4,1%. Vaikka havaintojen korkein arvo (<math>\Omega = 0,04</math>) otettaisiin, ei se ole riittävästi. Tämän takia on oletettu, että yhteensopimattomuus johtuu pimeästä aineesta.<ref>Hartnett, s. 68–69</ref><br />
<br />
Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä, sillä ''Sne Ia'' -havaintojen on huomattu olevan himmeämpiä kuin mitä pitäisi. Jonkin muunkin on siis ajettava universumia laajemmaksi. Tämä johti ideaan, että universumin laajeneminen on kiihtyvää ja sitä aiheuttaa tuntematon voima nimeltään pimeä energia. Kun Einsteinin kenttäyhtälöiden vasemmalle puolelle lisätään kosmologinen vakio (<math>\Lambda</math>), se selittää havainnot, vaikka onkin arvoltaan pieni. Näin ollen näkyvän ja pimeän aineen tiheys <math>\Omega = 0,26</math> lisättynä pimeän energian tiheydellä <math>\Omega_\Lambda = 0,74</math> on <math>\Omega + \Omega_\Lambda = 1</math>.<ref>Hartnett, s. 69</ref><br />
<br />
Kun Carmelin avaruusnopeusteoriaa testattiin tällä tavoin samaan havaintoaineistoon, se sopi siihen erittäin hyvin ilman pimeää ainetta tai energiaa. Tätä kuvaa vapaa parametri, universumin aineen tiheys, ja sen parhaaksi arvoksi on mitattu '''''&Omega;''''' = 0,04 ± 0,02<ref>http://arxiv.org/pdf/astro-ph/0603500v5.pdf, viitattu 21.6.2013</ref>, joka sopii täysin mittauksiin. Hartnett argumentoi, että tämä osoittaa havaintojen olevan sopusoinnussa Carmelin teorian kanssa ja vahvistavan Carmelin alkuperäisen oletuksen siitä, että <math>\Omega < 1</math> ja näin ollen universumi on laajeneva.<ref>Hartnett, s. 69–70</ref><br />
<br />
== Oma galaksimme tapahtumien keskiössä ==<br />
<br />
Raamattu kertoo selvästi, että ihmiset ovat Jumalan huomion keskipiste ja universumi on luotu julistamaan Hänen kunniaansa. Tämän perusteella se on tehty meidän nähtäväksemme ja on järkevä olettaa, että Jumala laittoi maapallon universuminsa keskelle, jotta voimme havaita, kuinka mahtava se on. Myös '''Edwin Hubble''' päätyi punasiirtymätutkimuksissaan päätelmään, että maapallo on ainakin hyvin lähellä pallomaisesti symmetrisen universumin keskipistettä. Hän havaitsi, että kaikki galaksit kulkevat hänestä poispäin siten, että mitä kauempana galaksi oli, sitä nopeammin se loittoni.<ref>Hartnett, s. 74–75</ref> Hän kuitenkin hylkäsi johtopäätöksensä filosofisin perustein:<br />
<br />
{{sitaatti|Homogeenisuuden henkiin heräämisen, ja loittonemiskertomissa esiin tulleen erityisen sijainnin eli yhtenäisyyden poikkeaman kauhun välttämiseksi täytyy toisen termin kompensoida se avaruudellisen kaareutumisen vaikutuksena.|Edwin Hubble<ref>Hubble E., The observational approach to cosmology, The Clarendon Press, Oxford, pp. 59, 1937, viitannut Hartnett, s.75 </ref>}}<br />
<br />
On huomattava, että Hubble tulkitsi punasiirtymät galaksien liikkeeksi.<ref>Nykykäsityksen mukaan galaksit eivät liiku, vaan avaruus laajenee</ref> Tästä seurasi, että galaksit vaikuttivat liikkuvan nopeammin kuin mitä avaruus laajeni, ja tämä ongelma voitiin korjata vain olettamalla, että avaruus on kaareutunut, ja sikäli kun se on kaareutunut, voitiin keskipiste välttää. Näin ollen ei ollut tarvetta myöskään universumin reunoille, eikä mikään paikka universumissa ollut erityinen.<ref>Hartnett, s. 75</ref> <br />
<br />
Edellä mainittua olettamusta kutsutaan yleisesti kosmologiseksi vakioksi, ja sen mukaan laajoissa mittasuhteissa missä tahansa universumin kolkassa oleva havainnoija näkee saman universumin ”suuren kuvan”. Hubblen mukaan tämä on kuitenkin vain puhdas olettamus.<ref>Hubble E., The observational approach to cosmology, The Clarendon Press, Oxford, pp. 54, 1937, viitannut Hartnett, s.76 </ref> <br />
<br />
Hartnett argumentoi, että on järkevää olettaa universumin olevan äärellinen ja rajallinen Jumalan ihmiskuntaan kohdistaman huomion perusteella. Kun hyväksytään universumin äärellisyys ja hylätään yhtenäisyys havaintojen ja taustaolettamusten perusteella, seuraa tästä, että universumilla on rajat. Kohdassa {{rp|1. Moos. 22:17}} Jumala sanoo, että Abraham saa jälkeläisiä yhtä paljon kuin tähtiä on taivaalla. Tämän perusteella ei tietenkään voi todistaa, että tähtien määrä on äärellinen, mutta se on järkevä olettamus huomioiden, että vain Jumala on ääretön.<ref>Hartnett, s. 77</ref><br />
<br />
Hartnett argumentoi, että aivan niin kuin Hubblen aikana, voidaan todistusaineisto edelleen tulkita kuvaamaan, että olemme keskellä universumiamme. Eteläafrikkalainen tähtitieteilijä ja poliitikko '''George Ellis''' toteaakin, ettei pallomaisesti symmetristä universumia, jossa maapallo on keskellä, voi kumota havainnoilla, vaan sen voi hylätä vain filosofisin perustein. Hänen mukaansa malleja valittaessa käytetään filosofisia kriteerejä – ja kosmologia pyrkii paljolti piilottamaan tämän.<ref>Gibbs, W.W., Profile: George F.R. Ellis; thinking globally, acting universally, Scientific American 273(4): 28–29, 1995. Viitannut Hartnett, s. 79</ref><br />
<br />
=== Galaksien jakautuminen universumissa ===<br />
<br />
Hartnett argumentoi, että on hyvin vaikea vastata kysymykseen, mitä havainnot osoittavat universumin rakenteesta, sillä hyvin suuria etäisyyksiä mitatessa turvaudutaan Hubblen lakiin, jonka täsmälliset arvot riippuvat oletetusta kosmologisesta mallista.<ref>Hartnett, s. 82–83</ref><br />
<br />
Universumin galaksien sijoittumista on kuitenkin tutkittu ''The 2df Galaxy Redsift Survey''<ref>http://www.aao.gov.au/2df, viitattu 7.7.2012. Viitannut Hartnett, s. 83</ref> ja ''Sloan Digital Sky Survey'' -tutkimuksissa.<ref>http://www.sdss.org/, viitattu 7.7.2012. Viitannut Hartnett, s. 83</ref> Yhdessä nämä tutkimukset ovat kartoittaneet n. 600 000 galaksia. Nämä tutkimukset eivät ole kuitenkaan antaneet tukea universumin homogeenisuudelle. Pitsan siivuilta vaikuttavat kuvat<ref>http://www.mso.anu.edu.au/2dFGRS/, http://www.sdss.org/news/releases/galaxy_zoom.jpg, viitattu 7.7.2012. Kuvissa oma galaksimme on ”pitsa-siivun” kärjessä</ref>, joissa yksi pieni piste vastaa galaksia osoittavat valtavia samankeskisiä rakenteita, jotka ovat asettuneet keskipisteen, eli oman galaksimme, ympärille. Tämä ei myöskään johdu menetelmistä, sillä ''Big Bang'' -mallin pohjalta odotettaisiin, että galaksien tiheys kasvaisi kauemmas mentäessä, sillä silloin katsottaisiin ajassa taaksepäin, kunnes etäisyyden kasvaessa tarpeeksi galaksit tulisivat liian himmeiksi näkemisen kannalta.<ref>Hartnett, s. 83–84</ref><br />
<br />
Hartnett kirjoittaa, että näiden karttojen rakentamisessa on käytetty useita olettamuksia, eikä hän allekirjoita niitä kaikkia. Jos kartat ovat oikeita, ne osoittavat, että universumi on isotrooppinen, muttei homogeeninen. Näin todistusaineisto osoittaisi, että kosmologinen vakio on virheellinen ja universumilla on erityinen keskipiste, jonka lähettyvillä me olemme.<ref>Hartnett, s. 85</ref><br />
<br />
=== Einsteinin kenttäyhtälöiden ratkaisu ===<br />
<br />
Ratkaistessaan kenttäyhtälöitään avaruusajan avulla Einstein huomasi, että niiden mukaan painovoiman pitäisi romahduttaa universumi kasaan. Tätä korjatakseen Einstein lisäsi kosmologisen vakion ('''&Lambda;''') kaavoihinsa, mutta kuultuaan Hubblen havainnoista hän kutsui tätä elämänsä suurimmaksi munaukseksi. Carmeli taas tarjosi perinteisistä FL-malleista poikkeavan lähestymistavan ja ratkaisi Einsteinin kenttäyhtälöt. Carmelin mallissa universumi on pallomaisesti symmetrinen ja isotrooppinen, muttei välttämättä homogeeninen. Se onkin yhtenevä galaksien sijoittumista kuvaavien tutkimusten kanssa, toisin kuin FL-mallit. FL-teoreetikot ovatkin yrittäneet ratkaista tätä lisäämällä ei-homogeenisuutta teoriaan varsinaisten mallien häiriöksi.<ref>Hartnett, s. 85,87</ref> <br />
<br />
Carmelin mallissa universumi voi olla joko ääretön tai äärellinen mutta rajaton. Hartnett argumentoikin Carmelin hylänneen ratkaisun, joka tuo mukanaan keskipisteen painovoimapotentiaalin. Tämän ratkaisun mukaan universumi on rajallinen ja sillä on erityinen keskipiste. Hartnett argumentoi, että Carmelin saama ratkaisu Einsteinin kenttäyhtälöihin pätee myös äärellisessä ja rajallisessa universumissa ja se on myös yhteensopiva suuripunasiirtymäisten Ia-supernovamittausten kanssa. Ainoa vaatimus on, että universumin fyysinen säde on yhtä suuri tai suurempi kuin havaittu säde. Hartnett huomauttaa kuitenkin, että kosmologisen mallin valitseminen riippuu lopulta omista mieltymyksistä, ei tutkimusaineiston vaatimuksista.<ref>Hartnett, s. 87</ref><br />
<br />
== Taivaiden levittäminen ==<br />
<br />
Hartnett argumentoi, että havaintojen perusteella on mahdotonta selvittää, liikkuvatko galaksit meistä poispäin vai ovatko galaksit paikallaan ja avaruus laajenee. Punasiirtymien perusteella vaikutukset ovat samat, ja ne viittaavat siihen, että etäisyydet meidän ja universumin kauimpien osien välillä ovat kasvaneet nopeasti menneisyydessä. Raamattu antaa tästä myös vihjeen, sillä Jumala puhuu useassa kohdassa taivaiden levittämisestä.<ref>{{rp|Ps. 104:2}}, {{rp|Jes. 40:22}}, {{rp|Jes. 42:5}}, {{rp|Jes. 44:24}}</ref> Hartnett argumentoi, että jos tämä otetaan universumin laajenemisen perimmäiseksi mekanismiksi, on todennäköisempää, että avaruus on laajentunut, ja että Jumala teki tämän jotakin tarkoitusta varten. Se on voinut suojella elämää maapallolla tähtien alunperin lähettämältä säteilyltä.<ref>Hartnett, s. 92–93; [http://creation.com/images/pdfs/tj/j19_3/j19_3_96-102.pdf Cosmological expansion in a creationist cosmology, Journal of Creation 19(3):96-102,2004]</ref> <br />
<br />
=== Luomisen ensimmäiset neljä päivää ===<br />
<br />
Hartnett kirjoittaa, että Jumala loi maapallon aluksi pelkästään vedestä ja näin vettä oli paljon enemmän kuin nyt. Jossain kohdassa ensimmäistä luomispäivää Jumala loi painovoiman ja sähkömagneettisen energian, myös valon. Jumala myös erotti maapallon pimeän ja valoisan puolen toisistaan, ja 24 tunnin päivät määriteltiin maapallon pyörimisestä seuraavan pimeän ja valoisan vaihteluna.<ref>Hartnett, s. 93–94; [http://creation.com/the-waters-above The ‘waters above’, Journal of Creation '''20'''(1):93–98, Huhtikuu 2006]</ref><br />
<br />
Toisena päivänä Jumala jakoi vedet, ja Hartnettin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että osa vesistä sijoitettiin aurinkokunnan ulkolaidoille suojaamaan maapallon tulevia asukkaita. Neljäntenä päivänä osasta tästä muodostettiin kaasuplaneettoja, ja [[wp:Transneptuninen kohde|transneptunisia kohteita]]. On myös huomattavasti todistusaineistoa siitä, että Neptunuksen takaiset kappaleet ovat suurelta osin jäätä. Kolmantena päivänä Jumala jakoi maan ja vedet, ja neljäntenä hän loi auringon, kuun, tähdet ja galaksit. Jumala levitti avaruuden suurella faktorilla ja levitti isäntägalaksit, joista Hän erotti lisää galakseja neljännen luomispäivän aikana.<ref name="hdds">Hartnett, s. 94–95,99; [http://creation.com/the-heavens-declare-a-different-story The heavens declare a different story! Journal of Creation '''17'''(2):94–97, elokuu 2003]</ref><br />
<br />
=== Galaksien luominen ===<br />
<br />
[[Tiedosto:Radio Galaxy 0313-192.jpg|325px|thumb|right|Nasan Hubble avaruusteleskoopin ottama kuva Galaksista 0313-192. Radioaktiivinen suihku on väritetty punaiseksi.]] Carmelin mallin mukaan energian säilymislain luonnollinen seuraus on, että hiukkasia muodostuu eli ainetta syntyy tyhjyydestä.<ref>ts. hiukkasten muodostuminen on luonnollinen seuraus kosmologisesta mallista</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Gemelli G. | Otsikko = Particle production in 5-dimensional cosmological relativity | Julkaisu = Int. J. Theor. Phys. | Ajankohta = 2006 | Numero = 45(12) | Sivut = 2261-2269 | Tunniste = | Viitattu = 22.6.2013}}</ref><ref> {{Verkkoviite | Nimeke = Hydrodynamics in 5-dimensional cosmological special relativity | Osoite = http://arxiv.org/abs/gr-qc/0610010 | Viitattu = 22.6.2013 | Selite = | Tekijä = Gemelli G. | Julkaisija = Int. J. Theor. Phys. (in press) | Ajankohta = 2007}}</ref> Tämä ei ole tyhjästä luomista (''creatio ex nihilo''), vaan energian muuttumista muodosta toiseen. Ainut vaatimus on, että universumin entropia ei saa olla vakio, eli universumin epäjärjestyksen on kasvettava.<ref>Hartnett, s. 95, 101</ref><br />
<br />
Tämä voidaan nähdä aktiivisissa galakseissa, kuten galaksissa 0313-192<ref>http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2003/04/image/b/, viitannut Hartnett, s. 96</ref>, M82<ref>http://hubblesite.org/gallery/album/galaxy/pr2006014a, viitannut Hartnett, s. 95</ref> ja M87<ref>http://messier.seds.org/more/m087_h_nrao.html, viitannut Hartnett, s. 95</ref>. Galaksien keskipisteestä on havaittu lähtevän radioaktiivinen suihku. On harvinaista, että tällainen suihku näkyy näkyvässäkin valossa, sillä usein ne näkyvät vain näkyvän valon ulkopuolisilla aallonpituuksilla. Nämä havainnot osoittavat galaksien keskipisteissä tapahtuvaa väkivaltaista toimintaa.<ref>Hartnett, s. 95</ref><br />
<br />
Nykyään Hubblen laki on ekstrapoloitu<ref>sen soveltamisalaa on laajennettu myös havainnoilla todennettavan alueen ulkopuolelle</ref> määrittämään kohteiden etäisyyttä silloinkin, kun niiden etäisyyttä ei muuten voida mitata. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kvasaarit, joiden – ''Big Bang'' -malliin tukeutuen – ajatellaan hyvin suurten punasiirtymiensä perusteella olevan erittäin kaukana universumin äärilaidoilla. Normaalisti ei olisikaan odotettavissa, että näin etäisiä kohteita voitaisiin lainkaan havaita, mutta ''Big Bang'' -mallin pohjalta on ajateltu, että kvasaarit ovat suuria mustia aukkoja, joihin syöksyvä aine säteilee valoa äärimmäisen voimakkaasti.<ref>Hartnett, s. 96–97</ref><br />
<br />
Nämä olettamukset on kuitenkin nykyään kyseenalaistettu<ref>Katso{{Verkkoviite | Nimeke = Discovery By UCSD Astronomers Poses A Cosmic Puzzle: Can A 'Distant' Quasar Lie Within A Nearby Galaxy | Osoite = http://ucsdnews.ucsd.edu/newsrel/science/mcquasar.asp | Viitattu = 22.6.2013 | Selite = | Tekijä = University of California | Julkaisija = San Diego web page | Ajankohta = 10.1.2005}}</ref>, sillä galaksien sisältä tai niiden läheltä on löydetty useita voimakkaasti röntgensäteilyä lähettäviä kohteita<ref>Ultra-luminous X-ray object (ULX)</ref>, jotka tähtitieteilijät '''Geoffrey''' ja '''Margaret Burbidge''' sekä '''Halton Arp''' ovat tulkinneet kvasaareiksi<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The nature of the ultraluminous X-ray sources inside galaxies and their relation to local QSOs | Osoite = http://adsabs.harvard.edu/abs/2003A%26A...400L..17B | Viitattu = 22.6.2013 | Selite = | Tekijä = Burbidge, G. Burbidge, E.M. & Arp H. | Julkaisija = A & A, 400:L17-L19 | Ajankohta = 2003}}</ref>. <br />
<br />
Esimerkiksi NGC 7319 -galaksin<ref>Yksi Stephanin kvintetin galakseista, http://hubblesite.org/gallery/album/entire/pr2001022a, viitattu 7.7.2012, viitannut Hartnett, s. 97</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The discovery of a high redshift X-ray emitting QSO very close to the nucleus of NGC 7319 | Osoite = http://arxiv.org/abs/astro-ph/0409215 | Viitattu = 226.2013 | Selite = | Tekijä = Galianni, P., Burbidge, E.M., Arp. H., Junkkarinen, V., Burbidge, G. ja Zibetti, S. | Julkaisija = Ap. J. 620:88-94 | Ajankohta = 2005}}</ref> sisällä on kvasaari lähellä sen keskipistettä<ref>Kvasaarin on mitattu olevan kahdeksan kulmasekuntia (8") galaksin keskustasta. kulmaminuutissa on 60 kulmasekuntia, 60 minuuttia asteessa ja 360 astetta koko ympyrässä. 8" onkin hyvin pieni kulmamitta, kun katsotaan avaruutta.</ref>. Kvasaarin jäljessä on V:n muotoinen kaasuvirta, jollainen on odotettavissa, jos kvasaari on tuottanut kaasulla täytetyn alueen galaksin keskustaan.<ref>Hartnett, s. 97–98</ref><br />
<br />
Hubblen lain perusteella galaksin punasiirtymä <math>z = 0,022</math> ja galaksi näin ollen 360 miljoonan valovuoden päässä. Kvasaarin punasiirtymä <math>z = 2,114</math>, joten sen etäisyys on miljardeja valovuosia. ''Big Bang'' -teorian olettamusten perusteella kohteet eivät voi olla kosketuksissa toisiinsa. Arpin mukaan kvasaarin ja galaksin keskinäiselle vuorovaikutukselle on todistusaineiston vahva tuki, eikä kyseessä ole näköakseliharha<ref>Maasta katsoen samassa suunnassa sijaitsevien kosmisten kohteiden pitäminen keskenäänkin lähekkäisinä</ref>.<ref name="SeeRed">{{Kirjaviite | Tekijä = Arp, H. | Nimeke = Seeing red, redshifts, cosmology and academic science | Julkaisija = Apeiron, Montreal | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arp. H. | Nimeke = Quasars, redsifts and controversies | Julkaisija = Interstellar Media, Cambridge University Press, Berkeley, CA | Vuosi = 1987 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Arp. H. | Otsikko = Companion galaxies: a test of the assumption that velocities can be inferred from redshift | Julkaisu = Astrophysical Journal| Ajankohta = 1994 | Numero = 430 | Sivut = 74-82 | Tunniste = | Viitattu = 22.6.2013}}</ref> <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Arp. H. | Otsikko = The distiribution of high-redshift (z > 2) quasars near active galaxies | Julkaisu = Astrophysical Journal | Ajankohta = 1999 | Numero = 525 | Sivut = 594-602 | Tunniste = | Viitattu = 22.6.2013 }}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arp, H. | Nimeke = Catalogue of Discordant Redshift Associations | Julkaisija = Aperion, Montreal | Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}</ref> Arp ja muutkin ovat ehdottaneet, että kvasaarit tuottaisivat galakseja, mutta ''Big Bang'' -teoreetikot ovat hyvin tiukasti torjuneet tämän näkemyksen, sillä se on vastoin heidän perusolettamustaan, jonka mukaan kaikki aine syntyi ''Big Bang''issä. Kvasaareista saatu todistusaineisto kyseenalaistaa kuitenkin galaksien levinneisyyden ja näin ollen myös ''Big Bang'' -laajenemismallit<ref name="hdds"></ref>.<ref>Hartnett, s. 98–99</ref><br />
<br />
Kvasaareiden punasiirtymät antavat myös valikoivasti vain tiettyjä arvoja, mikä todistaa linnunratakeskisestä universumista. Hartnettin mukaan ne on luotu kaikki luomisviikon neljännen päivän luomisjaksojen aikana taivaiden levittyessä. Halton Arp on voimakkaasti kannattanut tämän tuottoprosessin sekulaaria tulkintaa, ja jo hänen ''Seeing Red'' -kirjansa<ref name="SeeRed"></ref> takakannen kuvakin esittää ellipsigalaksia tuottamassa pienempiä galakseja.<ref>Hartnett, s. 100–101</ref><br />
<br />
Hartnettin tulkinta näistä löydöistä on, että galakseissa nähdään luominen silloin, kun se tapahtui: luomisviikon neljäntenä päivänä, sillä valolta kuluu äärellinen aika kulkea maapallolle. Kohta {{rp|Ps. 19:1}} sopii tähän kuvaan myös erinomaisesti.<ref>Hartnett, s. 101</ref><br />
<br />
=== Laajenemistekijä ===<br />
<br />
Yleisesti hyväksytyn nykynäkemyksen mukaan universumi koko ajan laajenee, mikä asettaa luomisteoreetikoiden selviteltäväksi kysymyksen, paljonko universumi on luomisesta lähtien kaiken kaikkiaan laajentunut. ''Big Bang'' -teoreetikoista poiketen luomismallin kannattajilla ei näet ole mitään syytä olettaa universumin alkuun [[wp:singulariteetti|singulariteettia]].<br />
<br />
Ajassa taaksepäin tehtävät laskelmat antavat tulokseksi, että universumi on laajentunut 36-miljardikertaiseksi, mikä tarkoittaa, että alussa universumi on nykyiseen verraten ollut hyvin pieni. Laskelma perustuu suoraviivaiseen laajenemistekijään <math>1 + z_{exp}</math>, jossa <math>z_{exp}</math> esittää Jumalan ensimmäisenä luomispäivänä luoman elektromagneettisen säteilyn eli valon punasiirtymää. Kun oletetaan, että tämän säteilyn lämpötila on ollut 9000 kelviniä, ja kun verrataan sitä nykyiseen kosmisen taustasäteilyn lämpötilaan 2,7 kelviniä, saadaan <math>z_{exp}</math>:n arvoksi 3 300 ja määrälaajenemiskertoimen arvoksi 3,6 * 10<sup>10</sup>. Näin paljon avaruus on siis levittynyt.<ref>Hartnett, s. 102</ref><br />
<br />
Tästä kuitenkin seuraa, että universumin tiheys olisi tähän mennessä laskenut n. kymmenesmiljardisosaan alkuperäisestä<!-- decreased 10 orders of magnitude -->, ellei aineen kokonaismäärä olisi toisaalta samaan aikaan lisääntynyt. Kun ainetta on kuitenkin tullut kaiken aikaa lisää, tämä uusi aine on tiheyttä lisäävänä tekijänä hidastanut avaruuden laajenemisen ajan kuluessa aiheuttamaa universumin kokonaistiheyden vähenemistä. Nyt aineen keskitiheys maailmankaikkeudessa on 10<sup>-31</sup>&nbsp;g/cm<sup>3</sup>, ja alussa se on voinut olla 10<sup>-21</sup>&nbsp;g/cm<sup>3</sup>. Tämäkin käsittäisi vain 10 000 vetyatomia kuutiosenttimetrissä, mikä käytännössä tarkoittaisi edelleen tyhjiötä. Kun nykyisen universumin säde on 13,5 miljardia valovuotta ja lasketaan ajassa taaksepäin laajenemiskertoimen avulla, maailmankaikkeuden säteeksi ennen kuin Jumala levitti taivaat saadaan noin 8 miljoonaa valovuotta. Näin ollen välittömästi luomisensa jälkeen galaksit sijaitsivat paljon nykyistä lähempänä maapalloa ja niiden levittyessä syntyi uutta ainetta uuden kosmologisen mallin mukaisesti.<ref>Hartnett, s. 102-103</ref><br />
<br />
== Miten näemme tähtien valoa ”nuoressa” universumissa? ==<br />
<br />
Avaruuden laajeneminen aiheutti valtavan ajanlaajenemistapahtuman maapallolla, mikä tarkoittaa, että kellot hidastuivat biljoona kertaa verrattuna kosmisiin kelloihin. Muualla universumissa kellot kulkivat samaan tahtiin kuin maapallolla nyt, mutta tuolloin maapallolla kellot kävivät hyvin hitaasti. Todellinen kerroin tälle voidaan määritellä Hubble-Carmeli -aikavakion <math>\tau</math> ja aikalaajenemisen keston suhteesta. Jos aikalaajeneminen kesti vain neljännen luomipäivän, on kerroin vähintään muutaman biljoonan suuruinen.<ref>Hartnett, s. 108–109, <math>\tau \approx 4,28 \cdot 10^{17} s</math>, <math>\frac{\tau}{24 tuntia} = \frac{4,28 \cdot 10^{17}}{86400 s} \approx 5 \cdot 10^{12}</math></ref><br />
<br />
=== Suhteellisuusteoriat ===<br />
<br />
Nykyään Einsteinin sekä erityinen että yleinen suhteellisuusteoria on hyvin varmistettu lukuisin kokein ja myös Hartnett-Carmeli malli on sen kanssa yhdenmukainen. Einsteinin yleistä ja erityistä suhteellisuusteoriaa on myös menestyksekkäästi sovellettu kosmologiaan, sillä niihin perustuva Friedmann-Lemaître-Robertson-Walker -kehysteoria on nykyään yleisesti käytössä universumin laajenemista kuvattaessa. Tämä kehysteoria vaatii kuitenkin pimeää ainetta ja energiaa, eikä sen olemassaoloa ole voitu varmistaa. ''Big Bang'' -teoriassa on myös monia muita ongelmia, joita on käsitelty aiemmin.<ref>Hartnett, s. 109–111</ref><br />
<br />
Carmelilainen 4-uloitteinen avaruusnopeuskosmologia kuitenkin kyseenalaistaa yleisen suhteellisuusteorian käytön universumin laajan mittakaavan rakenteiden kuvaamisessa. Sen menestys suuripunasiirtymäisten supernovamittausten kuvaamisessa ilman pimeää ainetta tai energiaa osoittaa vahvasti, että universumin rakenteelle on vaihtoehtoinen teoria. Saman teorian sovellus – 5-uloitteinen avaruusnopeusmalli – selittää rotaatiokäyrät myös ilman pimeää ainetta ja näin vahvistaa entisestään teoriaa.<ref>Hartnett, s. 110–111</ref><br />
<br />
Kun oletetaan, että yleinen ja erityinen suhteellisuusteoria ovat päteviä kuvaamaan paikallisen mittakaavan tapahtumia universumissa ja Carmelin kosmologinen suhteellisuusteoria galaksien ja kosmologisilla mittakaavoilla, seuraa tästä viisi ulottuvuutta käsittävästä avaruusaikanopeus -metrisestä teoriasta, että historiassa on tapahtunut valtava kosmologinen kiihtyminen ja sen mukana maapallon ja muun universumin kellojen välillä aikalaajeneminen. Tästä seuraa loogisesti, että universumi on hyvin nuori maapallolla olevilla kelloilla mitattuna. Hartnett argumentoikin, että universumin suuri ikä on seurausta universumin suuren koon liian yksinkertaisesta tulkinnasta.<ref>Hartnett, s. 111</ref><br />
<br />
=== Loppupäätelmät ===<br />
<br />
Carmelilaisen kosmologian kehyksessä 5-ulottuvuusteoria on yhdenmukainen kaikkien mittaluokkien kanssa. Se vastaa paikallisella tasolla sekä erityistä että yleistä suhteellisuusteoriaa osalta ja suurimmissa mittaluokissa ''cosmological general relativity''ä. Universumin laajeneminen on hyvin suurta suurilla punasiirtymillä, mutta nolla aurinkokunnassamme. Tämä johtaa päätelmään, että luomisessa tapahtui mittava aikalaajeneminen, ottaen huomioon, että havainnoija on pallomaisesti symmetrisen laajenevan universumin keskellä. Myös yksisuuntaisen valonnopeuden<ref>Todellista valon nopeutta ei voida laskea, sillä se riippuu paikkallisista fysikaalisista olosuhteista</ref> voidaan laskea olevan hyvin suuri suurilla punasiirtymillä, mikä on suora seuraus aikalaajenemisesta. Näin ollen kaukaisimpien galaksien valo voi matkata maapallolle muutamassa päivässä mitattuna maapallolla olevin kelloin.<ref>Hartnett, s. 116–117</ref><br />
<br />
Teorista ei myöskään seuraa valon nopeuden poikkeamia, vaan paikallisesti atomikelloilla mitattuna valon nopeus on aina vakio ('''c'''). Maapallolle saapuva valo on laajentumisessa levittynyttä, minkä takia se on myös punasiirtynyttä, mutta koska kellot maapallolla käyvät nykyään samaan tahtiin kuin muuallakin universumissa ei muita vaikutuksia havaita.<ref>Hartnett, s. 117</ref><br />
<br />
Aikalaajenemisen vaikutukset ilmenivät maapallolla luomisviikon aikana. Kun laajeneminen pysähtyi, pysähtyi myös aikalaajeneminen. Hartnett argumentoi, ettei universumi enää ole laajeneva, mutta näemme laajenemisen jälkiä vielä, sillä valolta kuluu aikaa saapua maapallolle. Laajenemisen aikana maapallolta havaintoja tekevä olisi havainnut suuria sinisiirtymiä, mutta nykyään vain punasiirtymiä, sillä laajeneminen on pysähtynyt. Hartnett kirjoittaa myös, että kaikkialla kuuden tuhannen valovuoden päässä laajenemisen voidaan nähdä pysähtyneen ja tämä alue laajenee ajan kuluessa.<ref>Hartnett, s. 116–118</ref><br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä = Dr. John Hartnett | Nimeke = Starlight, Time and the New Physics | Julkaisija = Creation Book Publishers | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 978-0-949906-68-7}}<br />
<br />
=== Viitteet ===<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Kosmologia]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Religulous&diff=10238Religulous2013-09-16T13:23:07Z<p>Erkkimon: Uusi artikkeli erittäin levinneestä propagandadokumentista</p>
<hr />
<div>'''Religulous''' on [[wp:propaganda|propagandistinen]] dokumentti, jonka määränä on tehdä uskonto naurunalaiseksi. Dokumentin käsikirjoittaja ja juontaja on yhdysvaltalainen koomikko [[wp:Bill Maher|Bill Maher]]. Dokumentin kantava retorinen idea on se, että ''koska eri uskonnoista löytyy hassuja ihmisiä, Jumalaa ei ole olemassa.''<br />
<br />
Dokumentti syyllistyy implisiittisesti tyypillisimpiin [[uusateismi|uusateistisiin]] virheisiin. Dokumentissa esimerkiksi niputetaan surutta kaikki uskonnot yhteen. Kaikki uskonnot lentävät roskakoriin siksi, että joissakin uskonnoissa lapsiavioliitto on hyväksytty asia. Lisäksi dokumentissa luetellaan tuulesta temmattuja väitteitä aivan kuin ne olisivat niin itsestäänselviä, ettei niille tarvitse edes esittää lähdeviitteitä. Esimerkiksi mormoonit eivät väitä alusasunsa suojaavan puukoilta.<br />
<br />
== "Jeesusta ei ollut olemassa" ==<br />
<br />
Religulous levittää erästä muotoa [[Jeesus-myyttihypoteesi]]sta. Jeesus-myyttihypoteesin keskeisin väite on, että Jeesusta ei koskaan ollut olemassa, vaan hän on keksitty henkilö, jonka ominaisuudet on kopioitu vanhempien uskontojen myyttisiltä hahmoilta. Religulousissa Jeesuksen ominaisuuksien olennaisimmaksi lähteeksi esitetään [[wp:Muinaisen_Egyptin_mytologia|Egyptin mytologian]] jumalhahmo [[wp:Horus|Horusta]]. Muinaisegyptiläisessä mytologiassa Horus on auringon ja taivaan jumala, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä. Horus oli yksi tärkeimmistä jumalista, ja häntä palvottiin kymmenissä eri muodoissa muinaisen Egyptin valtakunnan alueella. Horuksen äiti oli Isis ja isä Osiris.<ref>Sharif, Zelda: Muinainen viisaus: Muinainen Egypti. Karisto 1997. ISBN 951-23-3725-8. sivu 28.</ref><br />
<br />
Dokumentissaan Bill Maher lataa seuraavan faktakokoelman väittelyyn valmistautumattomalle kristitylle.<ref>[http://youtu.be/E2zhlDbMfDg?t=53m55s YouTube: Religulous (53:55)]</ref><br />
<br />
{{lainaus|Vuonna 1280 eKr. kirjoitettu ''Kuolleiden kirja'' kertoo jumalasta nimeltään Horus. Horus on Osiris-nimisen jumalan poika ja syntynyt neitseestä. Hänet kastoi Anup Kastaja, joka myöhemmin mestattiin. Kuten Jeesus, Horusta koeteltiin hänen ollessaan yksin erämaassa. Horus paransi sairaita ja sokeita, manasi riivaajia sekä käveli vetten päällä. Hän herätti Asarin kuolleista. Asar on käännettynä ''Lasarus''. Ja tosiaan, myös hänellä oli 12 opetuslasta. Ja kyllä, Horus ristiinnaulittiin, ja kolmen päivän päästä kaksi naista julisti ihmiskunnan pelastaja Horuksen olevan ylösnoussut.}}<br />
<br />
Väite on pääosin paikkansapitävä. Maher kuitenkin menee metsään seuraavissa vähäpätöisissä yksityiskohdissa:<br />
* Ei ole yhtä ''Kuolleiden kirjaa'', joten sitä ei myöskään kirjoitettu vuonna 1280 eKr.<br />
* Horus ei syntynyt neitseestä.<br />
* Anup Kastajaa ei ole, joten häntä ei myöskään mestattu.<br />
* Horusta ei koeteltu erämaassa.<br />
* Horus ei kulkenut parantaen sairaita, manannut riivaajia tai kävellyt vetten päällä.<br />
* Asarin herätti kuolleista Isis, ei Horus.<br />
* Horusta seurasi 4 puolijumalaa ja 16 ihmistä.<br />
* Horus kuoli vain kerran ja silloinkin skorpionin pistoon.<br />
* Ylösnousemus tapahtui välittömästi.<br />
* "Ihmiskunnan pelastaja" ei kuulunut Horuksen nimivalikoimaan.<br />
<br />
=== Yhtä kuolleiden kirjaa ei ole ===<br />
<br />
Todellisuudessa ei ole olemassa yhtä [[wp:Kuolleiden kirja|Kuolleiden kirjaa]]. Sen sijaan on olemassa kuolleiden kirjoja. Kirjat ovat loitsuista koostuvia kokoelmia, joiden uskottiin auttavan kuolleita heidän matkallaan tuonpuoleisessa. Sana ''kuolleiden kirja'' tarkoittaa siis sitä, että ne ovat löytyneet muumioiden yhteydestä.<ref>The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Funerary Literature”</ref> Joissain näistä kirjoista on lyhyitä kuvauksia Horuksesta, mutta hänestä ei puhuta paljoa.<br />
<br />
Tietomme Horuksesta tulee ensisijaisesti arkeologisista lähteistä. Se, mitä tiedämme, on se, että 5&nbsp;000 vuoden aikana Horukseen liittyvistä tarinoista on syntynyt useita versioita. Jotain asiasta kertonee se, että egyptologit puhuvat useimmiten ''Horus-jumalista'', eikä niinkään yksittäisestä Horuksesta.<ref>The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Horus”</ref> <br />
<br />
Koska Horuksesta on kerrottu 5&nbsp;000 vuotta tarinoita maan ja taivaan väliltä, luulisi olevan melko helppoa rakentaa hänestä marjanpoimintatekniikalla täysin samanlainen hahmo kuin Raamatun Jeesuksesta.<br />
<br />
=== Neitseestä syntynyt Jumalan poika ===<br />
<br />
Osiris oli todellakin Jumalan poika. Egyptiläinen mytologia kertoo lähinnä jumalista, ja myös yleisesti mahtavimpana pidetyn jumalan oli luonnollista saada poika. Entä mitä egyptiläinen mytologia kertoo siitä, miten Horus sai alkunsa? Kaikki alkoi siitä, kun erämaan jumala Seth tappoi kuoleman jumala Osiriksen. Osiriksen vaimo Isis onnistui keräämään kaikki Osiriksen ruumiinosat paitsi siittimen, joka heitettiin niiliin ja päätyi kissakalan syömäksi. Isis käytti jumalattaren voimiaan ja herätti Osiriksen väliaikaisesti henkiin tullakseen raskaaksi. Joku voi tulkita tarinan neitseestäsyntymiseksi, mutta suurinta osaa lukijoista tulkinta tuskin vakuuttaa.<br />
<br />
=== Kastettu Anup Kastajan toimesta ===<br />
<br />
Anup Kastajaa ei ole egyptiläisessä mytologiassa. Anup Kastaja on egyptologiaa harrastavan runoilija Gerald Masseyn keksintö.<br />
<br />
Egyptiläisissä hautamaalauksissa ja -veistoksissa kyllä esiintyy viitteitä siitä, että faaraoita on pesty kruunajaisseremonioiden yhteydessä. Mytologia kuitenkin viittaa siihen, että toimenpide tehdään vain faaraoille, ja pesun suorittavat jumalat. Taiteen valossa Horuksen siis olisi luonnollista olla kastajana, ei niinkään kastettavana.<br />
<br />
Horukselle ei siis löydy kastajaa egyptiläisestä mytologiasta. Niinpä myös tieto Horuksen kastajan mestaamisesta on perätön väite.<br />
<br />
=== Koettelemukset erämaassa ===<br />
<br />
Matteuksen evankeliumin mukaan kasteen jälkeen Jeesus meni erämaahan ja paastosi neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa paljastamaan yliluonnolliset kykynsä osoittaakseen olevansa Jumalan Poika. Myös Horuksen väitetään olleen yksin kiusattuna erämaassa.<br />
<br />
Väite pitää tavallaan paikkansa. Egyptiläisen mytologian mukaan Horus kiistämättä taisteli isänsä tappaneen erämaan jumala Sethin kanssa. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin olla yksin erämaassa koeteltuna. Lisäksi saatana ei missään vaiheessa yrittänyt tappaa Jeesusta. Jeesuksen ja Horuksen erämaahan liittyvillä seikkailuilla yhteistä on siis lähinnä sana ''erämaa'' ja se, että kummallakin oli vihollinen.<br />
<br />
=== Sairaiden parantaminen, manaaminen ja vetten päällä käveleminen ===<br />
<br />
Vetten päällä kävelemisestä tai riivaajien ulos ajamisesta ei ole egyptiläisessä mytologiassa yhtään Horukseen liittyvää merkintää. Horus ei myöskään parantanut sairaita. <br />
<br />
Ainoa Horusta ja parantamista yhdistävä tekijä on 400 eKr. rakennettu ''The Metternich Stella'' -monumentti. Monumenttiin liittyvän tarinan mukaan Toth herätti Sethin myrkyttämän Horuksen henkiin tämän äidin, Isiksen, pyynnöstä. Monumenttiin on kirjattu loitsu, johon muinaiset egyptiläiset liittivät parantavia vaikutuksia. <br />
<br />
Se, että Horus herätettiin henkiin tai se, että kyseisessä monumentissa lukevaa loitsua pidettiin parantavana, ei muistuta paljoakaan Jeesuksen toimintaa maaseudulla.<br />
<br />
=== Asarin herättäminen kuolleista ===<br />
<br />
Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista. Tätä tarinaa väitetään usein kopioksi egyptiläisestä myytistä, jossa Horus herättää Asarin. Ongelma on lähinnä siitä, että tällaista myyttiä ei ole olemassa.<br />
<br />
Asar on Osiriksen kreikankielinen nimi. Osirista ei suinkaan herättänyt kuolleista Horus, vaan hänen äitinsä Isis. Mytologia ei siis väitä Horuksen herättäneen ketään kuolleista.<br />
<br />
=== 12 opetuslasta ===<br />
<br />
Horuksella oli neljä puolijumalaa seuraajinaan. Joissain tarinoissa hänellä on 16 ihmistä mukanaan taisteluissa. Hänellä ei kuitenkaan koskaan – missään historiallisessa yhteydessä – ole väitetty olevan 12 seuraajaa. <br />
<br />
Paras yritys löytää yhteys Jeesuksen ja Horuksen välille menee jälleen egyptologiaa harrastava runoilija Gerald Masseyn nimiin. Hän löysi viittauksen 12 opetuslapseen seinämaalauksesta, jossa on kuva 12 sadonkorjaajasta. Ainoa epäkohta on se, että Horusta ei ole tässä kuvassa.<br />
<br />
=== Horus ristiinnaulittiin ===<br />
<br />
Ainakaan toistaiseksi löydettyjen lähteiden mukaan egyptiläisen mytologian jumalista ketään ei koskaan ristiinnaulittu. Itse asiassa Horus ei kuole lopullisesti lainkaan. Hän kuolee kerran skorpionin pistoon, mutta hänen äitinsä Isis pyytää välittömästi Tothin herättämään hänet kuolleista. Tähän tapahtumaketjuun ei liity mitään ristiin viittaavaa.<ref>[http://www.sacred-texts.com/egy/leg/leg11.htm The Legend of the Death and Resurrection of Horus, and Other Magical Texts]</ref><br />
<br />
=== Nousi kolmantena päivänä kuolleista ===<br />
<br />
Kun skorpioini pisti Horusta, Horuksen äiti Isis ei odottanut kolmea päivää, vaan kutsui Tothin välittömästi herättämään Horuksen henkiin. Myös Bill Maherin mainitsema toinen ylösnousemusta todistanut nainen on mysteeri; egyptiläinen mytologia ei kerro hänestä. Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten Maher keksi kutsua Horusta "ihmiskunnan pelastajaksi".<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
{{viitteet}}</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus-myyttihypoteesit&diff=10237Jeesus-myyttihypoteesit2013-09-16T13:22:28Z<p>Erkkimon: </p>
<hr />
<div>Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Ei ole olemassa yhtä ainoaa Jeesus-myyttihypoteesia, vaan maailmalla leviää erilaisia käsityksiä, jotka täyttävät Jeesus-myyttihypoteesin kriteerit. Jeesus-myyttihypoteesissa olennaista on ajatus siitä, että Raamatun kuvaama [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilainen]] ei ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myyttihypoteesin kannattajien mukaan siis ajanlaskumme alussa kyllä eli Jeesus-niminen opettaja, mutta hänen elämäänsä liitettiin myöhemmin yliluonnollisia, vanhemmista uskonnoista kopioituja uskomuksia.<ref name="cam-novdec-2012">Catholic Answers Magazine, Nov-Dec 2012</ref> Osan mielestä Raamatussa seikkaileva Jeesus on täysin keksitty hahmo, ja useimmiten myös tässä leirissä uskotaan, ettäJeesuksen ominaisuudet ja historia on kopioitu muista uskonnoista.<ref name="cam-novdec-2012" /><br />
<br />
Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'')<br />''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below.<br />''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802<br />''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'', page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref> <br />
<br />
Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/ Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |<br />
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref> Myyttien uskottavuus kansan parissa perustuu toistoon. Esimerkiksi populaareissa lähteissä Jeesuksen ja muiden uskontojen merkkihenkilöiden välisiä yhtäläisyyksiä luetellaan ilman minkäänlaisia lähteitä aivan kuin väitteet olisivat niin itsestäänselvyyksiä, ettei erillisiä perusteluita tarvita.<br />
<br />
Jeesus-myyttihypoteesien lähtökohtainen ongelma on se, että toistaiseksi juuri kukaan ei ole yrittänyt puolustaa Jeesus-myyttihypoteeseja todisteilla. Erilaisten Jeesus-myyttihypoteesien puolustajat ensisijaisesti pyrkivät osoittamaan, että jotkut Jeesuksen ominaisuudet on saatettu kopioida, koska ominaisuuksia on ollut uskonnoissa jo ennen ajanlaskumme alkua. Se, mikä on mahdollista, ei kuitenkaan ole todistettua. Jeesus-myyttihypoteesien seuraava kompastuskivi on se, että väitettyjä yhtäläisyyksiä ei oikeasti edes ole. Jeesus-myyttihypoteesit kaatuvat viimeistään siihen, että historiantutkimuksen valossa Jeesus Nasaretilainen vaikuttaisi todellakin olleen olemassa.<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref> <br />
<br />
== Väitettyjä yhtäläisyyksiä ==<br />
<br />
On yleinen väite, että monien uskontojen merkittävät hahmot olisivat nousseet kuolleista. Esimerkiksi [[wp:Mithra|Mithraan]] on liitetty myytti, jonka mukaan hän – varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen – olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.<br />
<br />
Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:<br />
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,<br />
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja<br />
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.<br />
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.<br />
<br />
== Jeesuksen hahmon esikuviksi väitettyjä henkilöitä ==<br />
<br />
=== Buddha ===<br />
<br />
Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän monia yhtäläisyyksiä. Väite Buddhan neitseellisestä syntymästä on tuulesta temmattu. Buddhalla oli isä, jonka nimi oli Suddhodana.<ref>Schumann, Hans Wolfgang (1998), De historische Boeddha, Rottersam, Netherlands: Asoka</ref> Historialliset lähteet eivät anna mitään viitteitä siitä, että hän ei olisi myös biologinen isä. Buddhan neitseellistä syntymää on joskus yritetty perustella sillä, että tradition mukaan Buddhan äiti näki unen valkoisesta norsusta 10 kuukautta ennen Buddhan syntymää. Yhtäläisyysmerkin asettaminen unen ja neitseestäsyntymisen väliin vaatii kuitenkin melkoisen vilkasta mielikuvitusta.<ref>[http://www.sacred-texts.com/bud/lob/lob04.htm Sacred-texts.com.] Sacred-texts.com. Retrieved 2010-10-02.</ref><br />
<br />
{{lainaus|Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä. }}<br />
<br />
Jeesuksen syntymää tosiaan juhlitaan jouluna, mutta meillä ei ole perusteita uskoa hänen todella syntyneen silloin. On paljon luultavampaa että kristityt antoivat pakanalliselle keskitalven valonjuhlalle kristillisen sisällön.<br />
<br />
{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}<br />
<br />
Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}<br />
<br />
Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.<br />
<br />
{{lainaus| Ylösnousemus }}<br />
<br />
Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}<br />
<br />
Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.<br />
<br />
{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}<br />
<br />
Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}<br />
<br />
Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.<br />
<br />
==== Dionysos ====<br />
<br />
Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.<br />
<br />
Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.<br />
<br />
==== Serapis ====<br />
<br />
Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä. <br />
<br />
Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/ Matti Kankaanniemi: ''Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta'']<br />
* [http://www.uskonpuolesta.fi/upkk/UP0706.pdf Pasi Turunen: Onko Jeesuksen neitseestäsyntymiskertomus lainattu pakanamytologioista?]<br />
* [http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'']<br />
* [http://www.tektonics.org/copycat/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub"]<br />
* [http://www.str.org/site/DocServer/7-8_SG_2009.pdf?docID=3961 Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Jeesus-seminaari]]<br />
* [[Zeitgeist]]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesi&diff=10236Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesi2013-09-16T13:21:52Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesi uudelle nimelle Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesit</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesit]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesit&diff=10235Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesit2013-09-16T13:21:52Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesi uudelle nimelle Keskustelu:Jeesus-myyttihypoteesit</p>
<hr />
<div>Tänne ois varmasti hyvä saada ainakin lähteistettyjä väitteitä ja vastata niihin. Sen lisäks jossain vaiheessa pitäis lukea teksti läpi lähteistäen lähteitä vaativat kohdat. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]]&nbsp;<sup>([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])</sup> 3. marraskuuta 2008 kello 11.17 (EET)</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus-myyttihypoteesi&diff=10234Jeesus-myyttihypoteesi2013-09-16T13:21:50Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Jeesus-myyttihypoteesi uudelle nimelle Jeesus-myyttihypoteesit</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Jeesus-myyttihypoteesit]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Jeesus-myyttihypoteesit&diff=10233Jeesus-myyttihypoteesit2013-09-16T13:21:49Z<p>Erkkimon: Tom Himanen siirsi sivun Jeesus-myyttihypoteesi uudelle nimelle Jeesus-myyttihypoteesit</p>
<hr />
<div>Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Hypoteesin mukaan henkilö, jonka tunnemme [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilaisena]], ei siis ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myytin kannattajien mukaan Jeesus on antiikkisen mytologian [[AW:S#konstruktio|konstruktio]], kun taas jotkut uskovat Jeesukseen liitettyjen ominaisuuksien olevan aiemmilta historian ja taruston henkilöiltä lainattuja. <br />
<br />
Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'')<br />''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below.<br />''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802<br />''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'', page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref> Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/ Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |<br />
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref><br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref> <br />
<br />
== Kritiikkiä ==<br />
<br />
Mysteeriuskontojen (todellisissa tai symbolisissa) uhraamismenoissa on nähty rinnakkaisuutta kuoleman ja ylösnousemuksen ideaan. Esim. Mithraan on liitetty myytti, jonka mukaan hän - varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen - olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.<br />
<br />
Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:<br />
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,<br />
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja<br />
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.<br />
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.<br />
<br />
=== Ylösnousemus ===<br />
<br />
==== Buddha ====<br />
<br />
Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän mm. seuraavia yhtäläisyyksiä:<br />
<br />
{{lainaus| Neitseestä syntyminen. }}<br />
<br />
Buddhalla oli isä jonka nimi oli Suddhodana. Tarina ei anna mitään viitteitä siitä ettei hän olisi myös Buddhan biologinen isä.<br />
<br />
{{lainaus| Buddhan inkarnaatio tapahtui pyhän hengen vaikutuksesta. }}<br />
<br />
Hänen äitinsä näki unen valkoisesta norsusta sinä yönä kun Buddha sai alkunsa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä minkään hengen aikaansaaman sikiämisen kanssa.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesus kohdussa läpinäkyvänä kristallina, kauniina kuin kukka. }}<br />
<br />
Jeesuksesta ei kerrota mitään tällaista.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä. }}<br />
<br />
Jeesuksen syntymää tosiaan juhlitaan jouluna, mutta meillä ei ole perusteita uskoa hänen todella syntyneen silloin. On paljon luultavampaa että kristityt antoivat pakanalliselle keskitalven valonjuhlalle kristillisen sisällön.<br />
<br />
{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}<br />
<br />
Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}<br />
<br />
Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.<br />
<br />
{{lainaus| Ylösnousemus }}<br />
<br />
Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}<br />
<br />
Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.<br />
<br />
{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}<br />
<br />
Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.<br />
<br />
{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}<br />
<br />
Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.<br />
<br />
==== Dionysos ====<br />
<br />
Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.<br />
<br />
Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.<br />
<br />
==== Serapis ====<br />
<br />
Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä. <br />
<br />
Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/ Matti Kankaanniemi: ''Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta'']<br />
* [http://www.uskonpuolesta.fi/upkk/UP0706.pdf Pasi Turunen: Onko Jeesuksen neitseestäsyntymiskertomus lainattu pakanamytologioista?]<br />
* [http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'']<br />
* [http://www.tektonics.org/copycat/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub"]<br />
* [http://www.str.org/site/DocServer/7-8_SG_2009.pdf?docID=3961 Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Jeesus-seminaari]]<br />
* [[Zeitgeist]]<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{viitteet|sarakkeet}}<br />
<br />
[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Hetken_sitaatti&diff=10232Malline:Hetken sitaatti2013-08-06T18:21:39Z<p>Erkkimon: Uskonto ja onnellisuus on korrelaatiossa</p>
<hr />
<div><random><br />
{{Sitaatti3|center|Jos meidän sanamme eivät kerro Jumalasta mitään, mistä me tiedämme, että ne eivät kerro mitään?|Aku Visala, TT|[http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-08-11/teemat/onko-jumala-olemassa]}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Kaikki tieto ei ole tieteellistä tietoa ja silti asiat voivat olla totta. Emme esimerkiksi tarvitse matemaattista mallia siihen, että tiedämme, rakastammeko puolisoamme.|Pauli Juusela|[http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-08-11/teemat/onko-jumala-olemassa ''Onko Jumala olemassa?''], Vantaan Lauri, 11.8.2011}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Konservatismin ydin on silloin, että a) jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä ja b) jos se on rikki, korjaa se jollakin, josta on jo aiemmin hyvää näyttöä. Uusia asioita pitää tietysti kokeilla, mutta - insinöörikielellä sanottuna - kokeiluja ei pidä tehdä tuotantojärjestelmässä.| Marko Hamilo| [http://www.tiede.fi/blog/2011/04/10/lapsesi-ei-aanesta-vihreita/ Skeptikon päiväkirja &ndash; Lapsesi ei äänestä vihreitä],10.4.2011}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Tiede tuskin tarvitsee sensuuria. Ahdistus hoidetaan lääkkeillä. Ja väärän tieteen vaara nuorille on kuvitelma. Parasta antaa tieteen, oudonkin, kukoistaa ilman sensuuria.|Timo Airaksinen| ''Miksi tiedettä pitäisi sensuroida'', Helsingin Sanomat, 17.5.2011, D1.}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Yleensä myös ei-kristityt tietävät jotain maasta, taivaista ja maailman alkuaineista... ja niin edelleen, ja pitävät tätä tietoaan järjen ja kokemuksen varmistamana. On häpeällistä ja vaarallista, kun pakanat saavat kuulla kristityn, ilmeisesti pyhiä kirjoituksia selittäen, puhuvan hölynpölyä näihin asioihin liittyen... Kuinka he uskoisivat näiden kirjojen opetusta kuolleiden ylösnousemuksesta ja taivaan valtakunnasta, kun he luulevat niiden sivujen olevan täynnä valheita asioista, jotka he itse ovat oppineet kokemuksen ja järjen valon kautta?| [[Augustinus]], v. 408| ''De Genesi Ad Litteram'' (I, 19) (sit. [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/4093 Kojonen R. (2011)]}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Yksi kaikkien hyväksymä sääntö on, ettei vastapuolen näkemystä ole lupa pyrkiä kumoamaan esittämällä sitä vääristellyssä muodossa. Vastustajan näkemys pitäisi esittää sen vahvimmassa muodossa, koska muuten sen totuuden arvioiminen ei ole mahdollista.| [[Tapio Puolimatka]]| ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe'', (2010), s. 211}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Mä uskon että Jumala on aika iso. Jos Jumala on oikeesti totta niin mä voin kyseenalaistaa kaiken ja Jumala on paikalla ja selviää siitä hengissä.| Markus Mäenpää| ''Tosi Tarina: Nuoret hihhulit.'', YLE TV1 8.2.2011 klo 20.00.}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|En esimerkiksi anna lapsilleni aina parhaita, hienoimpia leluja, koska en tahdo hemmotella heitä pilalle, ja koska tahdon heidän oppivan tuntemaan rahan arvon.|Michael Behe| ''[[Darwin's Black Box]]''. sivu 222.}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis C.S.|''[[God in the Dock]]'', s. 211}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Ja on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta. Luomistyö ei sulje pois polveutumista.|[[Tapio Puolimatka]]| [http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-105&j=787326 "Kiitos Huuhaa-palkinnosta"], Kaleva}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Science is just like any other enterprise. It's human, it's flawed, it's filled with politics and ego.| Deborah Blum| Nature Vol. 458, no. 7236. s. 277, 19 March 2009.}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Mikä tahansa satu tai tarina voi olla koherentti sisäisesti ja silti se on ristiriidassa todellisuuden ja siitä tehtyjen havaintojen kanssa.| Timo Tiainen| ([http://www.argumentti.fi/jeesuksen_ylosnousemus/Jeesuksen_ylosnousemus_evankeliumien_luotettavuus.pdf Jeesuksen ylösnousemus ja ylösnousemuksen historialliset todisteet]}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Kristittyjä taas saa pilkata mielin määrin, ja niin tehdäänkin surutta, koska kristittyjen puolelta ei tarvitse pelätä vastahyökkäystä – ainakaan pahempaa kuin sanallista.| Kirsi Virtanen| ''Oma uskonto'', 24.3.2010 klo 09.05}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|If naturalism were true then all thoughts whatever would be wholly the result of irrational causes...it cuts its own throat.| C. S. Lewis| ''A Christian Reply to Professor Price''}} <br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Tiedemiehet eivät tavallisesti ymmärrä asiaan liittyvää teologiaa ja filosofiaa riittävän hyvin, eivätkä teologit ja filosofit tunne tiedettä tarpeeksi hyvin. Tästä johtuen<br />
vain hyvin harva voi puhua näistä asioista todellisella arvovallalla.| Alvin Plantinga| ''When Faith and Reason Clash: Evolution and the Bible'', Christian<br />
Scholar’s Review. Vol. 21. No. 1. 8-32., 1991}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Vuosittain purkautuu 30 000 avoliittoa, avioerojen määrä on ollut jo pitkään 13 000 vuodessa.| YLE Uutiset, |([http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/02/avoparit_eroavat_aviopareja_yleisemmin_280737.html], 31.10.2008<!-- Vuosittain purkautuu 30 000 avoliittoa, avioerojen määrä on ollut jo pitkään 13 000 vuodessa.-->}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi.| Tieteen kuvalehti|3/2008, s. 12}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Koska on olemassa painovoiman laki, universumi voi luoda itsensä tyhjästä.|Stephen Hawking|''The Grand Design'', 2010}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Jotka uskovat, eivät välttämättä tarvitse todisteita. Mikään todiste ei riitä niille, jotka eivät usko| Stuart Chase| The Tragedy of Waste}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Valtaoja myönsi, että tiede ole ketään raitistanut, mutta Jeesuksen uskotaan tehneen näin.| Lea Lappalainen| [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/usko/512/uskonto_pystyy_haastamaan_tieteen Uskonto pystyy haastamaan tieteen]}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Scientists now know that this common ancestor, 'the first eukaryote', was a lot more sophisticated than any known bacterium.|Science Daily|[http://www.sciencedaily.com/releases/2010/10/101020131700.htm : ''Energy Revolution Key to Complex Life &ndash; Depends on Mitochondria, Cells' Tiny Power Stations'']}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Minä olen oikeasti sitä mieltä, että parhaimmillaan uskonto ja uskonnollisuus voivat olla hyviä asioita.| Kirsi Virtanen|''Jos kaipaa uskontoa, minkä uskonnon valitsisi?'',21.4.2010 klo 09.05}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Minusta näyttää, että DNA tutkimuksen yli 50 vuoden löydökset ovat antaneet materiaalin uudelle ja hyvin vahvalle suunnittelu-argumentille.| [[Antony Flew]]| entinen ateisti}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Fysiikan lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus.| Paul Davies|}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Astronomia johtaa meidät ainutlaatuiseen tapahtumaan, universumiin, joka luotiin tyhjästä, ja jossa tarvitaan hyvin tarkka tasapaino täyttämään ehdot jotka mahdollistavat elämän, ja jolla on taustalla oleva (voisi sanoa 'yliluonnollinen') suunnitelma.| Arno Penzias| fysiikan nobelisti}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Useimmat edistysaskeleet tieteessä ovat johtuneet löydöistä luonnosta, mutta joissain kääntöpisteissä olemme tehneet löytöjä itse tieteestä. Nämä löydökset johtavat muutoksiin siinä miten pisteytämme työtämme, mitä pidämme hyväksyttävänä teoriana.|Steven Weinberg| kirjassa ''Universe of Multiverse''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Aikamme ihminen kokee itsensä hyvin kriittiseksi ja älykkääksi asettaessaan kristinuskon totuudet kyseenalaiseksi. Hän ei huomaa , että näin tehdessään hän vain seuraa vallitsevaa ajattelun muotia. Hänen ei tarvitse perehtyä kristinuskoon omakohtaisesti. Riittää kun hän toistaa vallitsevassa kulttuurissa yleisiä ennakkoluuuloja kristinuskoa kohtaan, ja hän voi kokea itsensä omaperäiseksi ja itsenäiseksi ajattelijaksi. Tämä johtuu siitä, että mediat kuvaavat uskovan ihmisen yksinkertaiseksi ja epäilijän älyllisesti rehelliseksi. Aikamme ihminen uskoo tämän kuvan ja hahmottaa todellisuuden sen pohjalta.| [[Tapio Puolimatka]]|professori}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Lähes aina uudet lajit ilmestyvät fossiiliaineistoon äkillisesti ja ilman mitään välimuotoja, jotka liittäisivät ne kantaisiinsä vanhemmissa kerrostumissa samalla alueella.|Stephen J. Gould| kirjassa ''Evolution's Erratic Pace''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse.|E. Wigner}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Väite, että ei vain biopolymeerit, vaan elävän solun toimiva ohjelma olisi voinut syntyä sattumalta maapallon alkuliemessä, on suuremman luokan hölynpölyä.|Sir Fred Hoyle| New Scientist, Vol.92}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Kuten jokainen paleontologi tietää, suurin osa uusista lajeista, suvuista ja heimoista sekä lähes kaikki uudet kategoriat heimotason yläpuolella ilmestyvät fossiiliaineistoon äkkinäisesti. Ne eivät muodosta mitään asteittaisia, jatkuvia muutosketjuja.|David Raup| kirjassa Conflicts'' Between Darwin and Paleontology''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Todellakin, tieteen eteenpäinmeno vaatii erilaisten mallien vertailua; malliin rakennettua väärää taustaoletusta, jota ei koskaan kyseenalaisteta, ei voida poistaa millään määrällä uutta mittausdataa.|E.T. Jaynes| ''Probability Theory: the Logic of Science''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Evoluutio tarvitsee ylimenomuotoja lajien väleissä mutta paleontologia ei tarjoa niitä.|David Kitts| kirjassa ''Paleontology and Evolutionary Theory''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Se, että välimuodot ovat äärimmäisen harvinaisia fossiiliaineistossa, on edelleen paleontologien kauppasalaisuus. Oppikirjojamme somistavissa Evoluutiosukupuissa on faktaa vain oksien haarautumiskohdissa ja kärjissä: loppu on päätelmiä, joskin järkeviä, mutta ei todisteita fossiileista. Kuitenkin Darwin oli niin paljon naimisissa gradualismin kanssa, että hän perusti koko teoriansa näkyvän fossiiliaineiston kieltämiseen.|Stephen J. Gould| kirjassa ''Evolution's Erratic Pace''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Downin päivinä rekapitulaatioteoria oli biologin paras opas eliöiden jakamiseen korkeampien ja alempien eliöiden sarjoihin. Sekä itse teoria että "tikapuulähestymistapa" eliöiden luokitukseen, johon teoria kannusti, ovat, tai niiden tulisi olla, kuolleita tänä päivänä.|Stephen J. Gould| ''Natural History'', Vol.89}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Se ehdotus, että korkeampien eliöiden geneettiset ohjelmat, jotka koostuvat suunnilleen tuhannesta miljoonasta bitistä informaatiota (vastaa noin tuhannen kirjan kirjainmäärää) ja joka sisältää koodattuna tuhansia hienostuneita algoritmeja, jotka kontrolloivat, säätävät ja käskyttävät miljardien solujen kasvua ja kehitystä monimutkaiseksi eliöksi, olisi syntynyt täysin sattumanvaraisen prosessin kautta, on skeptikon mielestä täysin järjenvastaista. Mutta darvinisti ottaa tämän idean vastaan ilman epäilyksen häivää - paradigma hallitsee ajattelua.|Michael Denton| kirjassa ''Evolution, A Theory in Crisis''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Jos pystyttäisiin osoittamaan, että on olemassa jokin monimutkainen elin, joka ei olisi voinut muodostua lukuisien peräkkäisten pienten muutosten kautta, teoriani luhistuisi täysin.|Charles Darwin| ''Lajien synty''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Evoluution teoriat, joilla oppivaisia nuoriamme on petetty, muodostavat dogman, jota koko maailma opettaa: mutta jokainen asiantuntija alallaan, eläin- tai kasvitieteilijä tietää, että yksikään tarjottu selitys ei ole riittävä... Yhteenvetona voidaan päätellä, että evoluutioteoria on kelvoton.|Paul Lemoine}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Valitettavasti evoluution alueella suurin osa selityksistä ei ole selityksiä lainkaan, ne ovat ehdotelmia, vihjeitä ja päiväunia, joita tuskin voi kutsua edes hypoteeseiksi.|Norman Macbeth| kirjassa ''Darwin Retried''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Tämän askelittaisen eliminaation jälkeen, vain yksi vaihtoehto jää jäljelle: darwinistinen teoria luonnonvalinnasta, joko yhdistettynä mendelismiin tai ei, on väärässä. Olen jo näyttänyt toteen, että ensimmäisten suurten evolutionistien argumentit eivät olleet kovin tehokkaita ja että nykyään on suuri määrä kokeellista aineistoa, joka ei sovi yhteen teorian kanssa. Teoria on siis falsifioitu, mutta miksi siitä ei ole luovuttu? Luulen, että vastaus on siinä, että nykyiset evolutionistit seuraavat Darwinin esimerkkiä - he kieltäytyvät hyväksymästä falsifioivaa todistusaineistoa.|Soren Lovtrup}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Ei ole tieteen tehtävä puolustaa evoluutioteoriaa katkeraan loppuun asti välittämättä siitä kuinka epäloogisia ja perusteettomia johtopäätöksiä se tarjoaa. Päinvastoin, tiedemiehien tulee tunnustaa Darwinin ennusteiden ja esityksien ilmeinen mahdottomuus. Leikatkaamme se napanuora, joka sitoi meitä Darwiniin niin pitkään. Se tulehduttaa meitä ja estää meitä edistymästä.|I. L. Cohen}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Tiede on paljon lähempänä myyttiä kuin mitä tieteenfilosofia on valmis myöntämään. Se on yksi monista ihmisen kehittämistä ajattelun muodoista eikä välttämättä paras. Se on äänekäs ja röyhkeä. Se on erinomainen vain niiden mielestä, jotka jo ovat mieltyneet tiettyyn ideologiaan tai jotka ovat hyväksyneet tieteen koskaan tutkimatta sen hyötyjä ja rajoja. Koska yksilön pitäisi itse voida päättää ideologioiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, valtion ja kirkon ero täytyy saattaa loppuun erottamalla toisistaan valtio ja tiede, uusin, aggressiivisin ja dogmaattisin uskonnollinen instituutio.|Paul Feyerabend| kirjassa ''Against Method''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Tieteenharjoittaminen näyttää lopulta olevan paljon lähempänä taidetta kuin mitä vanhat tieteen loogikot ja filosofit (minä muiden mukana) kerran ajattelivat." |Paul Feyerabend| kirjassa ''Farewell to Reason''}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Pinnallisuus vaivaa myös tieteiden tarkasteluja. Tieteenalojen, koulukuntien, lähestymistapojen ja vastausten suuresta kirjosta ei juuri puhuta. Kaikki mitä saamme on monoliittinen hirviö, 'tiede', jonka sanotaan kulkevan vain yhtä polkua ja puhuvan vain yhdellä äänellä.|Paul Feyerabend| kirjassa ''Farewell to Reason''}}<br />
@@@<br />
(Kommentti entisajan flogiston-teoriasta sopii myös evoluutioteoriaan:)<br />
{{Sitaatti3|center|Kemistit ovat tehneet flogistonista ympäripyöreän periaatteen, jota ei määritellä kunnolla ja joka sopii kaikkiin siltä vaadittuihin selityksiin. Joskus sillä on massaa, joskus ei; joskus se on vapaata tulta, joskus tuli yhdistyy maan kanssa; joskus se läpäisee astian rakoset, joskus ne ovat sille läpäisemättömiä. Se selittää välittömästi kaustisuuden ja ei-kaustisuuden, läpinäkyvyyden ja himmeyden, värin ja värien puutteen. Se on todellinen Proteus joka muuttaa muotoaan joka hetki!|Lavoisier}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Näyttää siltä kuin joku olisi hienosäätänyt luonnon numerot tehdäkseen universumimme ... Vaikutelma suunnittelusta on hyvin vahva.| Paul Davies}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|>>A mathematics professor at [http://fi.wikipedia.org/wiki/MIT MIT], an atheist, has said of [http://fi.wikipedia.org/wiki/Eulerin_identiteetti Euler’s Identity], “There is no God, but if there were, this formula would be proof of His existence.”>Gil Dodgen| luennossa ''I no longer have enough faith to be an atheist''}}<br />
<br />
Eulerin identiteetti: e<sup>iπ</sup> +1 = 0<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Individualistisen elämän paradoksi on siinä, että mitä enemmän on vapautta, sitä enemmän on yksinäisyyttä."|Mikael Taylor| ''Etsijä'' 2/11}}<br />
@@@<br />
{{Sitaatti3|center|Uskonnollisuuden ja onnellisuuden tai "tyytyväisyyden" välillä on korrelaatio.|[http://www.tiede.fi/uutiset/4127/uskonnon_onnellistava_ainesosa_on_sosiaalisuus Uskonnon onnellistava ainesosa on sosiaalisuus]|tiede.fi}}<br />
@@@<br />
Miten Jeesuksen kuolemasta uutisoitaisiin nykypäivänä (Pressiklubi 6.4.2012, Moraalinvartija)<br />
{{Sitaatti3|center| ''Jumalan Pojan'' Kuolemantuomio täytäntöön|Helsingin Sanomat}}<br />
{{Sitaatti3|center| Kohuprofeetan raju loppu!|Iltalehti}}<br />
{{Sitaatti3|center| Katso kuvat!|Ilta-Sanomat}}<br />
{{Sitaatti3|center| Nyt puhuu Barabbas|Alibi}}<br />
{{Sitaatti3|center| Israelin valtioväkivalta ulottuu omiinkin|Voima}}<br />
{{Sitaatti3|center| Ristillä ei suomalaisia|Yle Uutiset}}<br />
</random></div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Mormoonit&diff=10063Mormoonit2013-01-18T14:56:39Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Mormonismi]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Mormonit&diff=10062Mormonit2013-01-18T14:56:16Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Mormonismi]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Keskustelu:Modernin_ajattelijan_uskontunnustus&diff=10051Keskustelu:Modernin ajattelijan uskontunnustus2013-01-02T12:58:09Z<p>Erkkimon: Asian selvittelyä</p>
<hr />
<div>Alkuperäinen julkaisumedia on tämän sivuston mukaan: [http://iloveatheists.com/about_us/can-man-live-without-god] seuraava:[http://books.google.fi/books/about/Can_Man_Live_Without_God.html?id=3t1oAAAACAAJ&redir_esc=y] Onko jollakin mahdollisuuksia tarkistaa? --[[Käyttäjä:Samuli Koivisto|Samuli Koivisto]] 29. joulukuuta 2012 kello 17.41 (UTC)<br />
::Laitoin Stevelle meiliä aiheeseen liittyen. Palaan asiaan vastauksen saatuani. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] 2. tammikuuta 2013 kello 12.58 (UTC)</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Totuus&diff=10047Totuus2012-12-27T19:22:05Z<p>Erkkimon: esimerkki</p>
<hr />
<div>Totuus tarkoittaa yleiskielessä tavallisesti sitä mikä <br />
vastaa todellisuutta, tosiasiaa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><br />
<br />
Totuus-käsitteen ongelma kuuluu muun muassa filosofian alaan. Totuusteoriat ovat filosofisia teorioita totuuden käsitteen tai sanan "totuus" luonteesta.<br />
<br />
Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tiedon käsitettä. Tieteenfilosofia taas tutkii tieteellisen tiedon pohjaa, ja esimerkiksi sitä, millä tavalla tieteellisten teorioiden totuus tulisi käsittää.<br />
<br />
Totuusteoriat voidaan jakaa realistisiin ja episteemisiin totuusteorioihin.<br />
<br />
<br />
== Totuuden vastaavuusteoria ==<br />
<br />
Totuuden vastaavuusteoria on realistinen totuusteoria, jonka mukaan totuus on väitteiden yhteensopivuutta todellisuuden kanssa. Totuus määritellään suhteessa todellisuuteen, joka on riippumaton ihmisen käsityksistä tai mieltymyksistä. <br />
<br />
<br />
== Episteemiset totuusteoriat ==<br />
<br />
<br />
Konstruktivistisen käsityksen mukaan totuuden vastaavuusteoria tulisi korvata jollakin episteemisellä eli inhimillisestä tiedosta riippuvaisella totuusteorialla. Sellaisen mukaan totuus on määriteltävä inhimillisen tiedon ja sen mahdollisuuksien pohjalta. On olemassa useita vaihtoehtoisia episteemisiä totuusteorioita. Koherenssiteorian eli yhtäpitävyysteorian mukaan totuus on väitteiden yhtäpitävyyttä kattavan ja yhtenäisen tiedollisen järjestelmän kanssa. Praktisen totuusteorian mukaan totuus on käytännöllistä toimivuutta. Konsensusteorian eli yksimielisyysteorian mukaan totuus on ihmisten (asiantuntijoiden) yksimielisyyttä.<br />
<br />
Episteemisellä totuusteorialla on ollut useita kannattajia ajattelun historiassa. Sen mukaan totuus on inhimillisen tiedon ominaisuus (tiedon yhtenäisyys ja kattavuus, käytännöllinen hyödyllisyys, ihanteellisessa tiedollisessa tilanteessa saavutettu yksimielisyys jne.). Siksi episteemisen totuuskäsityksen kannattajien mielipiteet vaihtelevat sen mukaan, millaista tietoteoriaa he kannattavat. <br />
<br />
<br />
== Yhtäpitävyysteoria ==<br />
<br />
<br />
Brittiläinen idealistifilosofi F. H. Bradley (1846-1924) edustaa totuuden yhtäpitävyysteoriaa. Koherenssin eli yhtäpitävyyden käsitteeseen kuuluu johdonmukaisuus sekä erilaisia yhdenmukaisuutta lisääviä suhteita: jotkin väitteet voidaan päätellä toisten väitteiden perusteella, niitä voidaan pitää todennäköisinä muun tiedon valossa, ne selittävät tunnettua informaatiota ja luovat yhteyksiä eri informaatioyksikköjen välille. Tämän mukaan totuus on yhtäpitävyyttä yhtenäisen, laajakantoisen ja kattavan tiedollisen järjestelmän kanssa. Totuus on "se mikä tyydyttää järkeä", "samalla kertaa sekä johdonmukainen että kattava" (Bradley 1914: 1, 223). <br />
<br />
Ongelmana tässä käsityksessä on, että on mahdollista rakentaa lukematon määrä ajatusjärjestelmiä, jotka ovat kattavia ja yhdenmukaisia. Yhtäpitävyysteoria ei aseta tiedollisen järjestelmän totuudelle muita vaatimuksia kuin yhtenäisyyden ja kattavuuden. Siksi on mahdollista muokata mitä tahansa osaa tiedollisessa järjestelmässä, kunhan tehdään vastaavia muutoksia muissa osissa järjestelmää. On mahdollista esimerkiksi muokata havaintoraportteja, koska niiden ei tarvitse vastata todellisuutta vaan ainoastaan sopia yhteen yhtenäisen ja kattavan tiedollisen järjestelmän kanssa. Tekemällä sopivia muutoksia muualla järjestelmässä on mahdollista saada muokattu havaintoraportti sopimaan yhteen muun tiedollisen järjestelmän kanssa. Tällä tavalla on mahdollista luoda ääretön määrä kattavia ja yhdenmukaisia järjestelmiä. Näissä eri järjestelmissä saattavat keskenään ristiriitaiset väitteet olla tosia. Jos totuus siis määritellään pelkäksi yhtäpitävyydeksi, joudutaan pitämään keskenään ristiriitaisia väitteitä yhtä aikaa tosina. Yhden kattavan tiedollisen järjestelmän mukaan on totta, että Ville aloitti tappelun Pekan kanssa ja toisen yhtä kattavan järjestelmän mukaan on totta, että tappelun aloittikin Pekka. Kun tehdään tarpeellisia muutoksia tappelun kulussa, saadaan molemmat muunnelmat sopimaan johonkin yhtenäiseen ja kattavaan selontekoon asiasta ja edelleen liitetyksi laajan tiedollisen järjestelmän osaksi. Tällainen totuuden määritelmä olisi riittämätön.<br />
<br />
<br />
== Praktinen totuusteoria ==<br />
<br />
<br />
Tunnetut pragmatistifilosofit William James (1842-1910) ja John Dewey (1859-1952) puolestaan kannattavat pragmatistisesti suuntautunutta tietoteoriaa. John Deweyn praktisen totuusteorian mukaan totuus on käsitysten käyttökelpoisuutta ja hyödyllisyyttä. Todet käsitykset ovat sellaisia, että niiden avulla on mahdollista "aktiivisesti uudelleen järjestää ympäristö niin, että poistetaan jokin häiriö tai hämmennys" (Dewey 1920: 156). <br />
<br />
Tämän määritelmän ongelmana on, että käytännön hyötyä voidaan saavuttaa myös sellaisten käsitysten avulla, jotka ovat epätosia. Jos vakavasti sairas uskoo, että hänen sairautensa ei ole vakava, hän tulee iloiselle mielelle, ja tämä edistää hänen toipumistaan edellyttäen, että muut huolehtivat siitä, että hän saa asianmukaista hoitoa siihen vakavaan sairauteen, jota hän todella sairastaa. Epätotuus voi olla hyödyllinen ainakin väliaikaisesti ja rajallisesti sovellettuna. Pelkkä käytännöllinen hyödyllisyys tai toimivuus ei siis kelpaa totuuden määritelmäksi, vaikka onkin käytännössä hyödyllistä tietää totuus. <br />
<br />
William Jamesin totuusteorian mukaan käsitys on tosi, jos se voidaan perustella, oikeuttaa tai todistaa oikeaksi. Hän kirjoittaa: "todet käsitykset ovat sellaisia, jotka voimme omaksua, oikeuttaa, vahvistaa ja todistaa" (James 1975: 97). <br />
<br />
Tämän käsityksen ongelmana on, että ihmisen kyky perustella käsityksiään on rajallista ja perustelut saattavat joskus yksipuolisuutensa takia johtaa harhaan. Käytettävissä olevan rajallisen informaation valossa saattaa olla perusteltua uskoa epätosi käsitys todeksi. Oikeudessa voidaan tuomita syytön syylliseksi, jos käytössä oleva todistusaineisto vahvasti viittaa hänen syyllisyyteensä. Täydellisemmän todistusaineiston valossa henkilö tässä tapauksessa osoittautuisi syyttömäksi. Se, mikä on perusteltua jonkin tietyn todistusaineiston valossa, ei ehkä olekaan ollenkaan perusteltua, jos paljastuu uutta todistusaineistoa. <br />
<br />
Praktisen totuusteorian ongelma on, ettei se pysty tekemään oikeutta totuuden muuttumattomuudelle. Totuus ei muutu ihmisten käsitysten ja heidän käytössään olevan informaation mukaan. Pekka ei ole murhaaja sillä perusteella, että oikeus käytettävissä olevan todistusaineiston perusteella päättelee hänen olevan murhaaja. Vaikka todistusaineisto näyttäisi kuinka pitävältä tahansa, se ei tee Pekasta murhaajaa, jos hän ei ole syyllistynyt murhaan. <br />
<br />
<br />
== Yksimielisyysteoria ==<br />
<br />
<br />
Charles S. Peirce (1839-1914) määrittelee totuuden asiantuntijoiden yksimielisyydeksi, joka saavutetaan tutkimusprosessin edistyessä ja käsitysten lähetessä toisiaan: "Totuudella tarkoitamme mielipidettä, jonka hyväksyvät lopulta kaikki asiaa tutkivat" (Peirce 1934: 268). Oletuksena on, että tutkimuksen edistyessä asiaa koskeva tieto kasvaa ja siitä saadaan lopulta täysin oikea kuva. Yhdysvaltalaisen filosofin Hilary Putnamin (1926-) mukaan "totuus on järkiperäisen hyväksyttävyyden ihannetapaus. Puhumme ikään kuin olisi olemassa tiedollisesti ihanteellisia olosuhteita ja kutsumme lausetta 'todeksi', jos se on oikeutettu tällaisissa olosuhteissa." (Putnam 1981: 55.) <br />
<br />
C. S. Peircen ja Hilary Putnamin totuuskäsitykset nojautuvat käsitykseen ihanteellisesta tiedollisesta tilanteesta. Tällöin ei oteta lähtökohdaksi inhimillisen tiedon nykyisiä rajoituksia vaan kuviteltu tilanne, jossa ihmisellä on käytettävissään kaikki tiettyyn asiaan liittyvä tieto. Yleensä ei ajatella, että olisi olemassa yksi tiedollisesti ihanteellinen tilanne, joka pätisi yhtäläisesti kaikkien tosiasioiden osalta, vaan ajatellaan, että jokaista tosiasiaa koskevan tiedon osalta on olemassa oma tiedollisesti ihanteellinen tilanteensa. Ihanteellisessa tiedollisessa tilanteessa on käytettävissä kaikki asiaankuuluva todistusaineisto jonkin tietyn käsityksen osalta.<br />
<br />
Tämä käsitys on episteemisten teorioiden lupaavin muoto. [[William Alston]] muotoilee sen seuraavasti: "Kun sanomme uskomuksen olevan tosi, sanomme, että se olisi oikeutettu tilanteessa jossa kaikki asiaankuuluva todistusaineisto (järkisyyt, näkökohdat) on helposti saatavilla" (Alston 1996: 194).<br />
<br />
Tämä näkemys kuitenkin vaatii tarkennusta. Miten on tarkalleen ymmärrettävä ihanteellinen tiedollinen tilanne, jossa on käytettävissä kaikki asiaankuuluva informaatio? Mitä on pidettävä asiaankuuluvana todistusaineistona? Jotta näihin kysymyksiin voitaisiin vastata perusteellisesti, olisi otettava kantaa kaikkiin tietoteorian pääkysymyksiin. Se on tietysti tässä yhteydessä mahdotonta. Joitakin asioita on kuitenkin käsiteltävä (Alston 1996: 196). <br />
<br />
<br />
== Rajaamisen ongelma ==<br />
<br />
<br />
Ihanteellisessa tiedollisessa tilanteessa tulisi olla käytettävissä kaikki asiaankuuluva todistusaineisto. Miten se tulisi ymmärtää? Kuuluuko siihen pelkästään väitelauseina ilmaistu tieto, vai tulisiko lukea mukaan myös ns. hiljainen tieto eli sellainen kokemuksen kautta saatu tieto, jota ei ole puettu sanoiksi? Mielekkäintä lienee ymmärtää todistusaineisto tässä yhteydessä niin laajasti, että siihen kuuluu myös välitön kokemuksellinen tieto ja itsestäänselviksi koetut totuudet kuten 2 + 2 = 4. <br />
<br />
Tulisiko asiaankuuluvaan todistusaineistoon lukea eettinen tieto, tieto oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta? Vai onko eettisiä käsityksiä pidettävä pelkkinä makuasioina, joihin ei liity ollenkaan tietoa? Tästä kysymyksestä on kiistelty paljon filosofiassa, eikä mitään yksimielisyyttä ole näköpiirissä. Käytännön ratkaisujen kannalta näyttäisimme olevan paljon huonommassa tilanteessa, jos emme tietäisi edes perustavimpia eettisiä totuuksia, kuten että on väärin kiduttaa lapsia. Jos eettiset käsitykset eivät ole tietoa vaan pelkkiä makuasioita, tulisi vaikeaksi tai mahdottomaksi luoda yleispäteviä kriteerejä kasvatukselle. <br />
<br />
Kolmanneksi voidaan kysyä, kuuluuko asiaankuuluvaan todistusaineistoon tieto maailmankaikkeuden alkuperästä vai pitäisikö hyväksyä ainoastaan sellainen tieto, jota voidaan tutkia luonnontieteellisillä menetelmillä? Jos maailma on syntynyt alkuräjähdyksessä, mistä on syntynyt alkuräjähdyksessä ollut aine? Onko kaikki perimmältään sattuman tulosta, vai onko universumin luonut kaikkivaltias, kaikkitietävä ja äärettömän hyvä olento? Tieto maailmankaikkeuden alkuperästä näyttäisi olevan ratkaiseva koko todellisuuden ymmärtämisessä, vaikka tuohon tietoon ei päästäkään käsiksi luonnontieteen menetelmillä. Filosofit ovat kuitenkin eri mieltä siitä, onko mahdollista saada luotettavaa tietoa Jumalasta. Joidenkin filosofien mielestä Jumalaa koskeva tieto tulisi lukea mukaan ihanteelliseen tiedolliseen tilanteeseen, toisten mielestä ei.<br />
<br />
Ei siis olla yksimielisiä siitä, millaisessa tiedollisessa tilanteessa pitäisi ratkaista totuutta koskevat kysymykset, vaikka oltaisiinkin yksimielisiä siitä, että ne pitäisi ratkaista tiedollisesti ihanteellisessa tilanteessa. Tuntuisi paradoksaaliselta määritellä ihanteelliseksi sellainen tiedollinen tilanne, jossa emme tietäisi mitään perimmäisestä todellisuudesta ja maailmankaikkeuden alkuperästä, koska tämä tieto vaikuttaa jokaisen tosiasian määrittelyyn. <br />
<br />
Episteeminen totuusteoria kohtaa tällaisia määrittelyongelmia. Jos ei pystytä määrittelemään, millainen tiedollinen tilanne on ihanteellinen, tulee tietysti vaikeaksi määritellä totuuden käsitettä sen avulla. Ihanteellisen tiedollisen tilanteen käsitteessä on kuitenkin myös paljon vakavampia ongelmia (Alston 1996: 199).<br />
<br />
Episteemisen teorian ongelmia<br />
<br />
Totuuden määritteleminen episteemisesti käyttäen hyväksi ihanteellisen tiedollisen tilanteen käsitettä kohtaa seuraavanlaisia ongelmia. <br />
<br />
(1) Episteemisen teorian kehittyneimmän muodon mukaan totuus on yhtä kuin se käsitys, jonka ihminen muodostaa tiedollisesti ihanteellisessa tilanteessa. On kuitenkin olemassa useita tosiasioita, joita ihminen ei voi tietää edes ihanteellisessa tilanteessa, koska hän on tiedollisesti rajoittunut olento. Ihminen pystyy pitämään mielessään vain rajallisen määrän asioita yhtä aikaa, hänen muistinsa on rajallinen ja hänen on vaikea ymmärtää hyvin monimutkaisia väitteitä. <br />
<br />
Ihmisen rajallisuuden lisäksi on huomattava hänen erikoisluonteensa. Ihmisen tiedollinen rakenne edustaa vain yhtä monista mahdollisista. Joillakin toisenlaisilla tiedollisilla valmiuksilla varustetut olennot saisivat tietoa sellaisista fysikaalisen energian muodoista, joista me emme saa tietoa, ja ne käyttäisivät mahdollisesti erilaista päättelytapaa. Jos totuus tehdään riippuvaiseksi ihmisen tiedosta, on paljon totuuksia, joita ei tämän pohjalta voitaisi tunnustaa olemassaoleviksi.<br />
<br />
(2) Episteeminen totuusteoria syyllistyy kehäpäättelyyn, koska se pyrkii määrittelemään totuuden käsitteen käyttäen ihanteellisen tiedollisen tilanteen käsitettä, joka puolestaan edellyttää totuuden käsitettä. Kehäpäättely tulee ilmeiseksi, kun tarkastelemme joitakin keskeisiä käsitteitä ihanteellisen tiedollisen tilanteen määritelmässä:<br />
<br />
{{sitaatti|Kun sanomme uskomuksen olevan tosi, sanomme, että se olisi oikeutettu tilanteessa, jossa kaikki asiaankuuluva todistusaineisto (järkisyyt, näkökohdat) on helposti saatavilla. (Alston 1996: 194.)}}<br />
<br />
Ensinnäkin tässä määritelmässä käytetään oikeutuksen käsittä. Mitä tarkoittaa, että voimme oikeutetusti uskoa johonkin käsitykseen? Yleensä ajatellaan, että on oikeutettua uskoa tiettyyn käsitykseen, jos tuon käsityksen puolesta voidaan esittää hyviä perusteluja. Mitkä taas olisivat hyviä perusteluja? Sellaiset, jotka antavat meille syyn uskoa, että käsitys on tosi. Toisin sanoen, oikeutuksen käsite edellyttää totuuden käsitettä.<br />
<br />
Toiseksi on huomattava ehto, jonka mukaan asiaankuuluvan todistusaineiston on oltava helposti saatavilla. Jotta yksilö voisi käyttää tosiasioita hyväkseen muodostaessaan kantaansa, hänen täytyy tietää nuo tosiasiat. Tietäminen puolestaan edellyttää totuuden käsitettä, koska tieto on oikeutettu tosi uskomus. Jos asia muotoillaan niin, että tosiasioiden saatavuus edellyttää vain sitä, että henkilö omaksuu tietyn informaation, silloin meidän on edellytettävä, että tuo informaatio on totta, koska muussa tapauksessa informaatio johtaa harhaan. Tässäkin muotoilussa joudumme siis edellyttämään totuuden käsitteen. <br />
<br />
Kolmanneksi on huomattava käsite asiaankuuluva. Tosiasioista tekee asiaankuuluvia ilmeisesti se, että ne lisäävät tai vähentävät todennäköisyyttä, että käsitys on tosi. Niinpä totuuden käsite tulee tälläkin tavalla mukaan ihanteellisen tiedollisen tilanteen määrittelyyn. <br />
<br />
Näistä kolmesta syystä voimme päätellä, että episteemisen totuusteorian paras muoto, joka perustuu käsitykseen ihanteellisesta tiedollisesta tilanteesta, edellyttää totuuden käsitettä ja syyllistyy siten kehäpäättelyyn. Tämän ongelman myöntää myös Hilary Putnam, joka aikaisemmin kannatti episteemistä totuuden määritelmää (Putnam 1989: 115). <br />
<br />
(3) Kolmannen vasta-argumentin mukaan totuuden käsite ei sisällä oikeutuksen käsitettä, ei edes parhaimmassa mahdollisessa tiedollisessa tilanteessa toteutetun oikeutuksen käsitettä. Tämän argumentin ydin voidaan todeta intuitiivisestikin. Kun sanomme väitteen olevan tosi, emme liitä sen merkitykseen mitään perusteluista, oikeutuksesta tai todeksi osoittamisesta. Jos on totta, että Pekka murhasi Kallen, niin tämä totuus ei riipu siitä, miten hyvin voidaan osoittaa hänen olevan murhaaja. Ihanteellisessa tiedollisessa tilanteessa oikeus tietysti aikanaan tuomitsee Pekan syylliseksi. Mutta Pekka oli murhaaja jo ennen oikeuden päätöstä, jo ennen kuin kukaan muu tiesi asiasta. Pekka on murhaaja, vaikka oikeus tuomitsisi Villen syylliseksi. <br />
<br />
Ei kuitenkaan ole mielekästä tukeutua pelkästään intuitiiviseen perusteluun. Alstonin (1996: 209 ss.) ajattelun pohjalta on mahdollista esittää seuraavanlainen argumentti. Realistisen totuusteorian mukaan se tosiasia, että ihminen on kuolevainen, on sekä välttämätön että riittävä ehto väitteen "Ihminen on kuolevainen" totuudelle. Ihmisten kuolevaisuus ei riipu millään tavalla siitä, tietävätkö ihmiset olevansa kuolevaisia. On mahdollista ajatella, että yksilö kasvaa niin erikoislaatuisissa olosuhteissa, ettei hän koskaan tule tietoiseksi kuolevaisuudestaan. Hänen kuolevaisuutensa tosiasia ei kuitenkaan millään tavalla riipu hänen tietonsa rajoituksista, eikä tietämättömyys tee hänestä kuolematonta. Koska ihmisen kuolevaisuus on välttämätön ja riittävä ehto sen väitteen totuudelle, että ihminen on kuolevainen, ei jää tilaa millekään ihmisen tiedosta riippuvalle ehdolle tämän totuuden suhteen. Ei tarvita mitään muuta sen väitteen totuuden ehdoksi, että ihminen on kuolevainen, kuin se, että ihminen on kuolevainen, eikä mikään muu riitä sen totuuden ehdoksi.<br />
<br />
Niinpä episteemiset totuusteoriat eivät pysty korvaamaan realistista totuusteoriaa, jonka ilmausta on totuuden vastaavuusteoria. Totuusteorioissa on kyse totuuden määritelmästä, siitä, mitä totuudella tarkoitetaan. Itse totuuden määritelmä ei riipu siitä, miten hyvin ihminen pystyy saavuttamaan totuuden. Vasta totuuden määritelmän pohjalta tulee mahdolliseksi puhua siitä, miten hyvin ihminen voi saavuttaa totuuden. <br />
<br />
Episteemiselle totuusteorialle ominainen kehäpäättley ilmenee argumentissa, jossa perustellaan tiedon vastaavuusteoriasta luopumista sillä, että ihmisten havainnot eivät ole täysin luotettavia. Tällöin sekoitetään kaksi asiaa: sen, miten varmasti voimme päästä selville totuudesta havaintojen välityksellä, ja sen, mitä totuudella tarkoitetaan. Totuuden määritelmä ei riipu siitä, miten luotettavia ihmisen havainnot ovat. Niiden luotettavuuden määrittely edellyttää käsitystä totuudesta, jonka pohjalta havaintojen luotettavuuden käsite voidaan muodostaa. <br />
<br />
<br />
== Kooste ==<br />
<br />
<br />
Yhteenvetona voidaan todeta, ettei ole perusteita luopua realistisesta totuusteoriasta eikä korvata sitä jollakin episteemisellä totuusteorialla. Tässä on yksi radikaalin konstruktivismin ratkaisevia heikkouksia. Radikaalin konstruktivismin oletus havaintojen epäluotettavuudesta ja luotettavan tiedon saannin mahdottomuudesta ei sovi yhteen tavallisen kokemuksemme kanssa, eikä sitä myöskään pystytä filosofisesti puolustamaan. Esimerkiksi nälänhätä Itä-Afrikassa ei katoa siten, että joku lakkaa uskomasta sen olemassaoloon.<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka: Filosofia]] [[Luokka: Epistemologia]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Onko_syntym%C3%A4nj%C3%A4lkeist%C3%A4_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4%3F&diff=9988Onko syntymänjälkeistä elämää?2012-07-30T06:13:26Z<p>Erkkimon: kh</p>
<hr />
<div>{{tämä artikkeli|on yksi proosamuotoinen tulkinta sikiö-analogiasta. Sikiö-analogian ideana on osoittaa eräiden ateististen argumenttien heikkous esittämällä niitä kohdussa elävien sikiöiden suulla.}}<br />
<br />
Analogian kääntämiseen on saatu kirjoittajan lupa. Voit auttaa kääntämällä alkuperäisen tekstin, joka löytyy [http://www.thinkingagain.com/html/lifeafterbirth.html täältä.]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Onko_syntym%C3%A4nj%C3%A4lkeist%C3%A4_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4%3F&diff=9987Onko syntymänjälkeistä elämää?2012-07-30T06:13:09Z<p>Erkkimon: Lupa saatu</p>
<hr />
<div>{{tämä artikkeli|on yksi proosamuotoinen tulkinta sikiö-analogiasta. Sikiö-analogian ideana on osoittaa eräiden ateististen argumenttien heikkous esittämällä niitä kohdussa elävien sikiöiden suulla.}}<br />
<br />
Analogian kääntämiseen on saatu kirjoittajan lupa. Voit auttaa kääntämällä alkuperäisen tekstin, joka löytyy [http://www.thinkingagain.com/html/lifeafterbirth.html täällä.]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Siki%C3%B6_analogia&diff=9986Sikiö analogia2012-07-30T06:12:11Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Kaksos_analogia&diff=9985Kaksos analogia2012-07-30T06:11:49Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Siki%C3%B6analogia&diff=9984Sikiöanalogia2012-07-30T06:01:29Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Kaksoisanalogia&diff=9983Kaksoisanalogia2012-07-30T06:01:13Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Kaksosanalogia&diff=9982Kaksosanalogia2012-07-30T06:00:51Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Alkio-analogia&diff=9981Alkio-analogia2012-07-30T06:00:33Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Siki%C3%B6-analogia&diff=9980Sikiö-analogia2012-07-30T06:00:04Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Kaksois-analogia&diff=9979Kaksois-analogia2012-07-30T05:59:40Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimonhttps://apowiki.fi/index.php?title=Kaksos-analogia&diff=9978Kaksos-analogia2012-07-30T05:59:14Z<p>Erkkimon: rd</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Onko syntymänjälkeistä elämää?]]</div>Erkkimon