ApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Keskustelu:Abortti

2011-01-24T18:30:48Z

Ulko: lainaus Tertullianukselta

Ehkä vahvin argumentti elämän myöhemmän alkamisen puolesta on se, että alkiorakkula on parin ensimmäisen viikon ajan jakautumiskykyinen, eli jos "solumassan" pilkkoo puoliksi, syntyy identtiset kaksoset. Tämän takia olisi vaikea ajatella että <2 viikon ikäinen alkio olisi ihmissielu, jolloin esim. jälkiehkäisy voisi olla moraalisesti hyväksyttävää. Tätä vastaan voidaan esittää ainakin se argumentti, että pelataan varman päälle kun vedetään raja hedelmöitymiseen. Onko muita näkökulmia tähän? --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 12. lokakuuta 2008 kello 00.35 (EEST)

Terve, olen tehnyt nämä kotisivut:
* [http://oikeuselamaan.org – Oikeus elämään]
* [http://aborttiwiki.oikeuselamaan.org Abortti wiki- tieteellista tietoa abortista ja abortin riskeistä]
* [http://aborttivaiei.oikeuselamaan.org Tukea abortin hakijoille]

Sen lisäksi luulen, että pitäisi olla linkkiä tähän:
* [http://www.gen.fi/elaman-puolesta.html Apologetiikkaa elämän puolesta]
* [http://bioetiikka.wordpress.com/abortti Katolisen kirkon opetusta abortista suomeksi]

Voitte käydä ja miettiä pitäisikö olla linkkiä vai ei. Mun mielestä kannattaisi.--[[Käyttäjä:Jyri.soria|Jyri.soria]] 21. tammikuuta 2011 kello 09.03 (EET)

"Aikaisin murha on estää syntymä. Ei ole mitään eroa, riistetäänkö joltain henki vai revitäänkö rikki sellainen, joka on vasta syntymässä. Ihminen on jo se, joka on vasta tulossa ihmiseksi, samoin jokainen hedelmä on jo siemenessä." Tuossa on lainaus Tertullianukselta, jota ei kai käytännössä pidetä kirkkoisänä, mutta sopinee siihen kohtaan. Lainaus on Apologeticum-kirjasta, lukua en muista, kun poimin vain tuon lainauksen ylös kirjaa lukiessani.:--[[Käyttäjä:Ulko|Ulko]] 24. tammikuuta 2011 kello 20.30 (EET)

Kristillinen kasvatus

2010-10-15T14:01:30Z

Ulko:

Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu uskonnonvapaus, joka siis on aina tarkoittanut vapautta uskontoon, ei vapautta uskonnosta. Lapsella on siis oikeus valita uskontonsa. Valinta tapahtuu tyypillisesti 12-20 vuoden iässä. Lapsi ei tee valintaa tyhjiössä, vaan olennaisena osana tässä on, että vanhemmilla on vapaus opettaa lapselle oma uskontonsa ja perustelut tälle uskonnolle. Näin lapsi oppii hyvin yhden uskonnon ja hän pystyy ymmärtämään paremmin myös muita uskontoja/maailmankatsomuksia.

Toinen puoli asiassa ovat uskonnon perustelut. Kristinusko on uskonnoista parhaiten perusteltavissa ja on siten todennäköisimmin totta. Uskonnonvapaus toteutuu parhaiten kristityissä maissa kun taas esimerkiksi ateistiset ja islamilaiset maat rikkovat tyypillisesti uskonnonvapautta. Kristinusko on myös erittäin elämänmyönteinen ja moraaliltaan korkea uskonto, joka on mahdollistanut lukutaidon, koulutuksen, tieteen, sairaalat. Lisäksi, esimerkiksi ateismista poiketen, kristinusko antaa kestävän perustelun moraalille ja ihmisarvolle. Pidemmän päälle hedelmät kuihtuvat mikäli ne erotetaan puusta. Näiden syiden takia juuri kristillinen kasvatus on tärkeää.

==Neutraalisuuden myytti==
Käsitys, jonka mukaan lapselle ei pitäisi opettaa mitään uskontoa, on virheellinen. Ensinnäkin, vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri siirtävät lapseen joka tapauksessa uskonnollisia käsityksiä, halusivat tai eivät. On parempi, että lapselle ollaan tässä rehellisiä. Ongelma on, että usein ajattelultaan varsin pinnalliset ateistit eivät näe [[ateismi]]aan uskontona. Pahimmassa tapauksessa vanhemmat ovat niin naiveja, että pettävät lapsen luulemaan että Jumalan kieltäminen olisi tietoa eikä uskonnollinen käsitys ja valinta. Valtauskontojen opettaminen on sentään älyllisesti rehellistä.

Toisekseen, tiedon Jumalasta ja sen perustelujen opettamatta jättäminen on itsessään valtava uskonnollinen arvovalinta. Myös syvällisimmät ateistiset filosofit myöntävät, että kysymys Jumalasta ja ihmisen suhteesta Häneen on ihmiselämän tärkein kysymys.

Varsinkin tieteen helppoihin kysymyksiin mieltyneet tieteisuskovaiset ateistit toteavat usein, että kysymys Jumalasta ei ole kiinnostava. Väite on selvästi väärin: Miten voi olla, että ihmisen suhde kaiken Luojaan, kaikkeuden suurimpaan Olentoon ja kaiken todellisuuden perustaan, ei olisi kiinnostava? Valtavan tietoarvon lisäksi vaakalaudalla saattaa olla henkilön ikuisuus joko taivaassa tai Jumalan halveksunnasta seuraavassa kärsimyksessä. Ateistin väite on kehäpäättelyä, jossa ateisti olettaa, ettei Jumalaa ole olemassa, jolloin sitten ei ole väliä uskooko Häneen. (Niinkuin ei ole väliä juuri millään muullakaan asialla ateismin alla, jossa kaikki jäljet meistä katoavat lopulta universumin lämpökuolemassa.) Tiedon Jumalasta opettamatta jättäminen voidaan siis valintana perustella vain, mikäli oletetaan ateismi, joka on yksi uskonnollinen kanta. Valinta on siis uskonnollinen.

Myyttinen käsitys, jonka mukaan kaikki uskonnot ovat samanlaisia, on muuten osin tämän välinpitämättömyyden aiheuttama seuraus. Uskontoihin perehtymätön henkilö esittää helposti joidenkin pinnallisten samankaltaisuuksien perusteella tämän myytin. Samoin musiikkiin perehtymätön voisi väittää, että kaikki musiikki on samanlaista, tai tieteeseen perehtymätön saattaisi esittää, että kaikki teoriat ovat samanlaisia.

Kolmanneksi, vanhempien tulee joka tapauksessa opettaa lapselleen oikeasta ja väärästä. Ja vähintään omilla arvostuksillaan he opettavat esimerkiksi sitä, mikä elämässä on tärkeää. Nämä ja monet muut käsitykset johtuvat vanhempien ja kulttuurin uskonnollisista oletuksista. (Useat ateistit jopa opettavat lapsilleen moraalikäsityksiä ihmisarvosta ja oikeasta ja väärästä, jotka ovat perusteltavissa vain kristinuskon alla.) Uskonnollisesti neutraalia kasvatusta ei siis ole, on vain piilossa olevaan uskonnollista kasvatusta ja näkyvää uskonnollista kasvatusta. Piilossa oleva uskonnollinen kasvatus vähentää lapsen mahdollisuuksia tunnistaa omaksumansa uskonnolliset oletukset ja näin estää oletusten avointa arviointia.

==Raamatulliset perustelut==
{{rp|5. Moos. 6:7}}, {{rp|5. Moos. 4:9-10}}, {{rp|5. Moos. 11:19}}; {{rp|1. Moos. 18:19}}; {{rp|2. Moos. 12:26-27}}, {{rp|2. Moos. 13:14-15}}, {{rp|Ps. 78:4-6}}, {{rp|Ef. 6:4}}

==Lisätietoa==
*[[Tapio_Leinonen,_Timo_Junkkaala_ja_Juha_V%C3%A4h%C3%A4sarja:_Kristillinen_kasvatus_vastaa_ateismin_haasteeseen | Tapio Leinonen, Timo Junkkaala ja Juha Vähäsarja: Kristillinen kasvatus vastaa ateismin haasteeseen]]
*[http://www.tapiopuolimatka.net/34 Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]

[[Luokka:Etiikka]]

Kristityt luonnontieteilijät

2010-09-27T12:42:42Z

Ulko: typo

Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori '''[[Peter Harrison]]''' kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.<ref>Peter Harrison: ''The Fall of Man and the Foundations of Science''. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595</ref>

Oxfordin yliopiston matematiikan professorin '''[[John Lennox]]in''' mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.<ref>John Lennox: ''God's Undertaker – Has Science buried God?'', Lion UK (2007)</ref>

Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. '''Carl von Linné'''ä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. '''James Clerk Maxwell''' (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.<ref>Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) ''Philosophical Foundations for a Christian World View''. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315</ref>

Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.

== Kristittyjä luonnontieteilijöitä ==

[[Michael Faraday]]

[[James Clerk Maxwell]]

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Nimi
!{{hl2}} | Kuva
!{{hl2}} | Täsmennys
!{{hl2}} | Lähteet
|-
|[[Nikolai Kopernikus]] (1473–1543)
|[[Image:Copernicus.jpg|70px]]
|Katolinen pappi, joka loi pohjan aurinkokeskeiselle näkemykselle.
|Catholic Encyclopedia [http://www.newadvent.org/cathen/04352b.htm], {{cite book | title = An Index of Prohibited Books: By Command of the Present Pope, Gregory XVI in 1835; ... | author = Joseph Mendham | publisher = Duncan and Malcolm | year = 1840 | url = http://books.google.com/?id=UIALAAAAMAAJ&pg=PA19&dq=copernicus+1620+index#PPA19,M1 }}
|-
|[[Michael Stifel]] (c. 1486–1567)
|[[Image:Logarithms.png|70px]]
|Loi pohjaa logaritmien kehittämiselle. Hän kuului Martti Lutherin varhaisimpiin seuraajiin ja kirjoitti raamatullisista profetioista.
|[http://64.233.167.104/search?q=cache:pZZK3K6awTwJ:web.clas.ufl.edu/users/rhatch/pages/03-Sci-Rev/SCI-REV-Home/resource-ref-read/major-minor-ind/westfall-dsb/SAM-S.htm+%22Paolo+Boccone%22+%22biography%22+-wikipedia&hl=en University of Florida], [http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/stifel.html Galileo Project at Rice University], and [http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Stifel.html McTutor]
|-
|William Turner (n.1508–1568)
|[[Image:Wells Cathedral West Front.jpg|70px]]
|Häntä kutsutaan joskus englannin kasvitieteen isäksi ja hän oli myös lintutieteilijä. Hänet vangittiin, koska hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/turner_wil.html Galileo Project]
|-
|Ignazio Danti (1536–1586)
|[[Image:IgnazioDanti.jpg|70px]]
|Hän oli Alatrin piispa ja matemaatikko joka kirjoitti Euklideen geometriasta, tähtitieteilijä ja mekaanisten laitteiden suunnittelija.
| [http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Danti.html McTutor]
|-
|Bartholomeus Pitiscus (1561–1613)
|[[Image:Wroclaw 1.jpg|70px]]
|Hän toi sanan trigonometria englannin ja ranskan kieliin. Hän oli myös kalvinistinen teologi, joka toimi hovisaarnaajana Breslaussa.
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Pitiscus.html McTutor]
|-
|John Napier (1550–1617)
|[[Image:John Napier.JPG|70px]]
|Skottilainen matemaatikko, joka tunnetaan logaritmien keksijänä ja desimaalilukujen popularisoijana. Hän oli myös vakaumuksellinen protestantti, joka kirjoitti Ilmestyskirjasta.
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Napier.html McTutor]
|-
|[[Francis Bacon]] (1561–1626)
|[[Image:Francis Bacon, Viscount St Alban from NPG (2).jpg|70px]]
|Merkittävä englantilainen tieteentekijä ja yksi kokeellisen luonnontieteen metodin kehittäjistä.
|[http://etext.lib.virginia.edu/cgi-local/DHI/dhi.cgi?id=dv1-25 Dictionary of the History of Ideas]
|-
|[[Johannes Kepler]] (1571–1630)
|[[Image:Johannes Kepler 1610.jpg|70px]]
|Hän loi kosmokselle mallin, joka perustui uskonnollisiin lähtökohtaoletuksiin. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän muotoili Keplerin planetaariset liikelait. Se perustui Tycho Brahen tarkkoihin |tähtitieteellisiin havaintoihin. Hän oli alun perin halunnut tulla teologiksi ja hänen kirjansa [[Harmonice Mundi]] käsittelee paikoitellen Kristuksen merkitystä.
|[http://galileo.rice.edu/sci/kepler.html Galileo Project] and [http://www.adherents.com/people/pk/Johannes_Kepler.html Adherents.com] and {{cite book | author=Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder| title=Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries | publisher=Anchor | year=2005|isbn=978-1-4000-3176-4 (1-4000-3176-1) ISBN }}
|-
|Laurentius Paulinus Gothus (1565–1646)
|[[Image:Laurentius Paulinus Gothius.JPG|70px]]
|Tähtitieteen professori ja Uppsalan arkkipiispa. Hän kirjoitti tähtitieteestä ja teologiasta.
|[http://www.astro.uu.se/history/gothus.html Uppsala University]
|-
|[[Galileo Galilei]] (1564–1642)
|[[Image:Galileo.arp.300pix.jpg|70px]]
|Galieo omaksui Augustinuksen näkemyksen, jonka mukaan kaikkia Raamatun kohtia ei tule ymmärtää kirjaimellisesti, erityisesti kun kyseinen Raamatun kohta on Raamatun runollisissa kirjoissa. Hän piti ihmisen matemaattista ajattelua ihmisessä olevana Jumalan kuvana ja katsoi voivansa matemaattisen ajattelun avulla paljastaa Jumalan ajatukset maailmankaikkeuden rakenteessa.
|Catholic Encyclopedia [http://www.newadvent.org/cathen/06342b.htm]
|-
|Marin Mersenne (1588–1648)
|[[Image:Marin mersenne.jpg|70px]]
|Hänet tunnetaan kirjeenvaihdostaan matemaatikkojen kanssa. Neljän vuoden ajan hän omistautui teologisten kirjoitusten laatimiseen: ''Quaestiones celeberrimae in Genesim'' ([[1623]]) and ''L'Impieté des déistes'' ([[1624]]). Nämä olivat teologisia esseitä ateismia ja deismiä vastaan.
|-
|René Descartes (1596–1650)
|[[Image:Frans Hals - Portret van René Descartes.jpg|70px]]
|Descartes oli yksi tieteellisen vallankumouksen keskeisiä ajattelijoita länsimaissa. Hänen mukaansa on nimetty kartesiolainen koordinaatiosysteemi tasogeometriassa ja algebra. Hän teki tärkeää työtä geometriassa. Hänen kirjansa '''Meditations on First Philosophy''' käsittelee osin teologisia kysymyksiä ja hänen pyrkimyksensään oli sovittaa ideansa yhteen katolisen uskon kanssa, jolle hän pysyi uskollisena.
|[http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Descartes.html McTutor]
|-
|Anton Maria Schyrleus of Rheita (1597–1660)
|[[Image:Rheitalunarmap4.JPG|70px]]
|Tähtitietelijä, joka kuului munkkikuntaan. Hän omisti yhden tähtitieteellisistä kirjoistaan Jeesukselle Kristukselle. Hän pohti sitä, ovatko muilla planeetoilla elävät olennot meidän tavallamme "perisynnin kiroamia".
|[http://cosmovisions.com/Rheita.htm Cosmovisions] and [http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/rheita.html The Galileo Project]
[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/riccioli.html Rice University's Galileo Project]
|-
|[[Blaise Pascal]] (1623–1662)
|[[Image:Blaise pascal.jpg|70px]]
|Hän kuului jansenistiseen herätysliikkeeseen, johon katolinen kirkko suhtauitui torjuvasti. Hänet tunnetaan Pascalin laista fysiikassa, Pascalin teoreemasta matematiikassa ja Pascalin uhkapeliargumentista teologiassa.
|[http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Pascal.html McTutor]
|-
|[[Isaac Barrow]] (1630–1677)
|[[Image:Isaac Barrow.jpg|70px]]
|Englantilainen jumaluusoppinut, tieteentekijä ja matemaatikko. Hän kirjoitti kirjan ''Expositions of the Creed, The Lord's Prayer, Decalogue, and Sacraments'' and ''Lectiones Opticae et Geometricae.''
|[[A Short Biographical Dictionary of English Literature]] and [http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Barrow.html MacTutor]
|-
|Juan Caramuel y Lobkowitz (1606–1682)
|[[Image:Caramuel.jpg|70px]]
|Munkki, joka teki tähtitieteellistä tutkimusta samoin kuin teologista tutkimusta.
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Caramuel.html McTutor]
|-
|Nicolas Steno (1638–1686)
|[[Image:Niels stensen.jpg|70px]]
|Katolinen tieteentekijä, jota pidetään sekä anatomian että geologian pioneerina.
|[http://dlibrary.acu.edu.au/research/theology/ejournal/aejt_5/Sobiech.htm Australian E-Journal of Theology] and
[http://scholar.google.com/scholar?hl=en&lr=&safe=active&q=cache:6JVRTVzuffMJ:collection.nlc-bnc.ca/100/201/300/palaeontologia/03-03-14/2002_1/books/map.htm+%22Nicholas+Steno%22 Paleontologia Electronica]
|-
|Seth Ward (1617–1689)
|[[Image:Seth Ward (1617-1689).jpg|70px]]
|Saliburyn anglikaaninen piispa ja tähtitietelijä. Hän kirjoitti ''Ismaelis Bullialdi astro-nomiae philolaicae fundamenta inquisitio brevis'' ja ''Astronomia geometrica.'' Hän väitteli teologiasta ja filosofiasta Thomas Hobbesin kanssa.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/ward.html Galileo Project] and [http://72.14.207.104/search?q=cache:co4nPD_3iY4J:www.philosem.uni-hannover.de/downloads/wallisdivine.pdf+%22John+Wallis%22+theological&hl=en&gl=us&ct=clnk&cd=4 University of Hanover's philosophy seminar]
|-
|[[Robert Boyle]] (1627–1691)
|[[Image:Robert Boyle.jpg|70px]]
|Tieteentekijä ja teologi, joka argumentoi, että tieteellinen tutkimus voi tuoda kunniaa Jumalalle. [http://www.asa3.org/ASA/PSCF/1997/PSCF3-97Woodall.html ASA] and [[Stanford University]][http://plato.stanford.edu/entries/boyle/]
|-
|[[John Wallis]] (1616–1703)
|[[Image:John Wallis by Sir Godfrey Kneller, Bt.jpg|70px]]
|Matemaatikkona hän kirjoitti kirjan ''Arithmetica Infinitorumis'', loi termin continued fraction, teki työtä kryptografian parissa. Hän oli kalvinistinen kappalainen, joka osallistui aktiivisesti teologisiin väittelyihin.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/wallis.html Galileo Project] and [http://72.14.207.104/search?q=cache:co4nPD_3iY4J:www.philosem.uni-hannover.de/downloads/wallisdivine.pdf+%22John+Wallis%22+theological&hl=en&gl=us&ct=clnk&cd=4 University of Hanover's philosophy seminar]
|-
|[[John Ray]] (1627–1705)
|[[Image:John Ray from NPG.jpg|70px]]
|Englantilainen kasvitieteilijä, joka kirjoitti kirjan '''The Wisdom of God manifested in the Works of the Creation.''' ([[1691]]) The [http://www.jri.org.uk/ John Ray Initiative] of Environment and Christianity is also named for him.
|[[University of California, Berkeley]][http://www.ucmp.berkeley.edu/history/ray.html]
|-
|[[Gottfried Leibniz]] (1646–1716)
|[[Image:Gottfried Wilhelm von Leibniz.jpg|70px]]
|A [[polymath]] who worked on [[determinants]], a [[calculating machine]]. Leibniz johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Hän oli luterilainen, joka pyrki luomaan yhteyttä luterilaisten ja katolisten välille. Hän kirjoitti myös kirjan '''Vindication of the Justice of God.'''
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Leibniz.html McTutor]
|-
|[[Isaac Newton]] (1643–1727)
|[[Image:GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg|70px]]
|Newtonia pidetään yhtenä historian merkittävimmistä tieteentekijöistä ja matemaatikoista. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi hänen intohimonaan oli Raamatun ja varhaisten kirkkoisien tutkiminen, vaikka hän kielätytyikin vannomasta uskollisuutta kirkolle. Hän kirjoitti kirjan '''[[Observations upon the Prophecies of Daniel and the Apocalypse of St. John]]''' ([[Nontrinitarianism]]).
|[http://www.gutenberg.org/files/16878/16878-h/16878-h.htm Gutenberg.org copy of that book]
|-
|Colin Maclaurin (1698–1746)
|[[Image:Colin maclaurin.jpg|70px]]
|Proposed to explain [[Isaac Newton| Newton's]] [[differential calculus]] using [[Series (mathematics)|infinite series]] instead of Newton's [[Method of fluxions| fluxions]]. A [[Divinity school|Divinity student]], he had a Christian institute named for him.
|[http://www.maclaurin.org/about_us.php The Maclaurin Institute]
|-
|Stephen Hales (1677–1761)
|[[File:Hales Stephen.jpg|70px]]
|A [[Copley Medal]] winning scientist significant to the study of plant physiology. As an inventor designed a type of ventilation system, a means to distill sea-water, ways to preserve meat, etc. In religion he was an Anglican curate who worked with the Society for the Promotion of Christian Knowledge and for a group working to convert black slaves in the West Indies.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/hales.html The Galileo Project] and [http://www.1902encyclopedia.com/H/HAL/stephen-hales.html 1902 Encyclopedia]
|-
|[[Thomas Bayes]] (1701–1761)
|[[Image:Thomas Bayes.gif|70px]]
|Kehitti Bayesin teoreeman ja tuli Royal Societyn jäseneksi. Hän oli presbyteerinen pappi, joka kirjoitti kirjan ''Divine Benevolence, or an Attempt to Prove That the Principal End of the Divine Providence and Government is the Happiness of His Creatures''.
|[http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Bayes.html McTutor]
|}

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.st-edmunds.cam.ac.uk/cis/ ''Cambridge Christians in Science (CiS) group'']
* [http://www.cis.org.uk/ ''Christians in Science website'']
* [http://users.ox.ac.uk/~theo0038/ ''Ian Ramsey Centre, Oxford'']
* [http://home.earthlink.net/~jjkeggi/SOSc/ ''The Society of Ordained Scientists'']-''Mostly [[Church of England]]''
* [http://www.asa3.org/ ''"Science in Christian Perspective" The (ASA)'']
* [http://www.csca.ca/about.html ''Canadian Scientific and Christian Affiliation about page explaining why they exist'']
* [http://www.issr.org.uk/about/founding_members.asp ''The International Society for Science & Religion's founding members.(Of various faiths including Christianity)'']
* [http://www.acmsonline.org/ ''Association of Christians in the Mathematical Sciences'']
* [http://www.secularhumanism.org/index.php?section=library&page=avalos_18_4 ''Secular Humanism.org article on Science and Religion'']

== Viitteet ==

{{Viitteet}}

Kristityt luonnontieteilijät

2010-09-27T12:39:29Z

Ulko: typoja

Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori '''[[Peter Harrison]]''' kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.<ref>Peter Harrison: ''The Fall of Man and the Foundations of Science''. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595</ref>

Oxfordin yliopiston matematiikan professorin '''[[John Lennox]]in''' mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.<ref>John Lennox: ''God's Undertaker – Has Science buried God?'', Lion UK (2007)</ref>

Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. '''Carl von Linné'''ä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. '''James Clerk Maxwell''' (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.<ref>Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) ''Philosophical Foundations for a Christian World View''. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315</ref>

Raamatullinen maailmankatsomus on ohjannut tieteellistä tutkimusta myös korostamalla Jumalan vapautta luomistyössä. Koska Jumala on täysin vapaa persoona, hän on voinut luoda maailman sellaiseksi, ettei se vastaa ihmisen odotuksia. Tämä on tehnyt tieteentekijät avoimemmiksi pohtimaan vaihtoehtoisia hypoteeseja ja selitysmalleja, jotka eroavat vallitsevista tieteellisistä uskonkappaleista.

== Kristittyjä luonnontieteilijöitä ==

[[Michael Faraday]]

[[James Clerk Maxwell]]

{| {{prettytable}}
|-
!{{hl2}} | Nimi
!{{hl2}} | Kuva
!{{hl2}} | Täsmennys
!{{hl2}} | Lähteet
|-
|[[Nikolai Kopernikus]] (1473–1543)
|[[Image:Copernicus.jpg|70px]]
|Katolinen pappi, joka loi pohjan aurinkokeskeiselle näkemykselle.
|Catholic Encyclopedia [http://www.newadvent.org/cathen/04352b.htm], {{cite book | title = An Index of Prohibited Books: By Command of the Present Pope, Gregory XVI in 1835; ... | author = Joseph Mendham | publisher = Duncan and Malcolm | year = 1840 | url = http://books.google.com/?id=UIALAAAAMAAJ&pg=PA19&dq=copernicus+1620+index#PPA19,M1 }}
|-
|[[Michael Stifel]] (c. 1486–1567)
|[[Image:Logarithms.png|70px]]
|Loi pohjaa logaritmien kehittämiselle. Hän kuului Martti Lutherin varhaisimpiin seuraajiin ja kirjoitti raamatullisista profetioista.
|[http://64.233.167.104/search?q=cache:pZZK3K6awTwJ:web.clas.ufl.edu/users/rhatch/pages/03-Sci-Rev/SCI-REV-Home/resource-ref-read/major-minor-ind/westfall-dsb/SAM-S.htm+%22Paolo+Boccone%22+%22biography%22+-wikipedia&hl=en University of Florida], [http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/stifel.html Galileo Project at Rice University], and [http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Stifel.html McTutor]
|-
|William Turner (n.1508–1568)
|[[Image:Wells Cathedral West Front.jpg|70px]]
|Häntä kutsutaan joskus englannin kasvitieteen isäksi ja hän oli myös lintutieteilijä. Hänet vangittiin, koska hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/turner_wil.html Galileo Project]
|-
|Ignazio Danti (1536–1586)
|[[Image:IgnazioDanti.jpg|70px]]
|Hän oli Alatrin piispa ja matemaatikko joka kirjoitti Euklideen geometriasta, tähtitieteilijä ja mekaanisten laitteiden suunnittelija.
| [http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Danti.html McTutor]
|-
|Bartholomeus Pitiscus (1561–1613)
|[[Image:Wroclaw 1.jpg|70px]]
|Hän toi sanan trigonometria englannin ja ranskan kieliin. Hän oli myös kalvinistinen teologi, joka toimi hovisaarnaajana Breslaussa.
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Pitiscus.html McTutor]
|-
|John Napier (1550–1617)
|[[Image:John Napier.JPG|70px]]
|Skottilainen matemaatikko, joka tunnetaan logaritmien keksijänä ja desimaalilukujen popularisoijana. Hän oli myös vakaumuksellinen protestantti, joka kirjoitti Ilmestyskirjasta.
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Napier.html McTutor]
|-
|[[Francis Bacon]] (1561–1626)
|[[Image:Francis Bacon, Viscount St Alban from NPG (2).jpg|70px]]
|Merkittävä englantilainen tieteentekijä ja yksi kokeellisen luonnontieteen metodin kehittäjistä.
|[http://etext.lib.virginia.edu/cgi-local/DHI/dhi.cgi?id=dv1-25 Dictionary of the History of Ideas]
|-
|[[Johannes Kepler]] (1571–1630)
|[[Image:Johannes Kepler 1610.jpg|70px]]
|Hän loi kosmokselle mallin, joka perustui uskonnollisiin lähtökohtaoletuksiin. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän muotoili Keplerin planetaariset liikelait. Se perustui Tycho Brahen tarkkoihin |tähtitieteellisiin havaintoihin. Hän oli alun perin halunnut tulla teologiksi ja hänen kirjansa [[Harmonice Mundi]] käsittelee paikoitellen Kristuksen merkitystä.
|[http://galileo.rice.edu/sci/kepler.html Galileo Project] and [http://www.adherents.com/people/pk/Johannes_Kepler.html Adherents.com] and {{cite book | author=Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder| title=Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries | publisher=Anchor | year=2005|isbn=978-1-4000-3176-4 (1-4000-3176-1) ISBN }}
|-
|Laurentius Paulinus Gothus (1565–1646)
|[[Image:Laurentius Paulinus Gothius.JPG|70px]]
|Tähtitieteen professori ja Uppsalan arkkipiispa. Hän kirjoitti tähtitieteestä ja teologiasta.
|[http://www.astro.uu.se/history/gothus.html Uppsala University]
|-
|[[Galileo Galilei]] (1564–1642)
|[[Image:Galileo.arp.300pix.jpg|70px]]
|Galieo omaksui Augustinuksen näkemyksen, jonka mukaan kaikkia Raamatun kohtia ei tule ymmärtää kirjaimellisesti, erityisesti kun kyseinen Raamatun kohta on Raamatun runollisissa kirjoissa. Hän piti ihmisen matemaattista ajattelua ihmisessä olevana Jumalan kuvana ja katsoi voivansa matemaattisen ajattelun avulla paljastaa Jumalan ajatukset maailmankaikkeuden rakenteessa.
|Catholic Encyclopedia [http://www.newadvent.org/cathen/06342b.htm]
|-
|Marin Mersenne (1588–1648)
|[[Image:Marin mersenne.jpg|70px]]
|Hänet tunnetaan kirjeenvaihdostaan matemaatikkojen kanssa. Neljän vuoden ajan hän omistautui teologisten kirjoitusten laatimiseen: ''Quaestiones celeberrimae in Genesim'' ([[1623]]) and ''L'Impieté des déistes'' ([[1624]]). Nämä olivat teologisia esseitä ateismia ja deismiä vastaan.
|-
|René Descartes (1596–1650)
|[[Image:Frans Hals - Portret van René Descartes.jpg|70px]]
|Descartes oli yksi tieteellisen vallankumouksen keskeisiä ajattelijoita länsimaissa. Hänen mukaansa on nimetty kartesiolainen koordinaatiosysteemi tasogeometriassa ja algebra. Hän teki tärkeää työtä geometriassa. Hänen kirjansa '''Meditations on First Philosophy''' käsittelee osin teologisia kysymyksiä ja hänen pyrkimyksensään oli sovittaa ideansa yhteen katolisen uskon kanssa, jolle hän pysyi uskollisena.
|[http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Descartes.html McTutor]
|-
|Anton Maria Schyrleus of Rheita (1597–1660)
|[[Image:Rheitalunarmap4.JPG|70px]]
|Tähtitietelijä, joka kuului munkkikuntaan. Hän omisti yhden tähtitieteellisistä kirjoistaan Jeesukselle Kristukselle. Hän pohti sitä, ovat muilla planeetoilla elävät olennot meidän tavallamme "perisynnin kiroamia".
|[http://cosmovisions.com/Rheita.htm Cosmovisions] and [http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/rheita.html The Galileo Project]
[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/riccioli.html Rice University's Galileo Project]
|-
|[[Blaise Pascal]] (1623–1662)
|[[Image:Blaise pascal.jpg|70px]]
|Hän kuului jansenistiseen herätysliikkeeseen, johon katolinen kirkko suhtauitui torjuvasti. Hänet tunnetaan Pascalin laista fysiikassa, Pascalin teoreemasta matematiikassa ja Pascalin uhkapeliargumentista teologiassa.
|[http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Pascal.html McTutor]
|-
|[[Isaac Barrow]] (1630–1677)
|[[Image:Isaac Barrow.jpg|70px]]
|Englantilainen jumaluusoppinut, tieteentekijä ja matemaatikko. Hän kirjoitti kirjan ''Expositions of the Creed, The Lord's Prayer, Decalogue, and Sacraments'' and ''Lectiones Opticae et Geometricae.''
|[[A Short Biographical Dictionary of English Literature]] and [http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Barrow.html MacTutor]
|-
|Juan Caramuel y Lobkowitz (1606–1682)
|[[Image:Caramuel.jpg|70px]]
|Munkki, joka teki tähtitieteellistä tutkimusta samoin kuin teologista tutkimusta.
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Caramuel.html McTutor]
|-
|Nicolas Steno (1638–1686)
|[[Image:Niels stensen.jpg|70px]]
|Katolinen tieteentekijä, jota pidetään sekä anatomian että geologian pioneerina.
|[http://dlibrary.acu.edu.au/research/theology/ejournal/aejt_5/Sobiech.htm Australian E-Journal of Theology] and
[http://scholar.google.com/scholar?hl=en&lr=&safe=active&q=cache:6JVRTVzuffMJ:collection.nlc-bnc.ca/100/201/300/palaeontologia/03-03-14/2002_1/books/map.htm+%22Nicholas+Steno%22 Paleontologia Electronica]
|-
|Seth Ward (1617–1689)
|[[Image:Seth Ward (1617-1689).jpg|70px]]
|Saliburyn anglikaaninen piispa ja tähtitietelijä. Hän kirjoitti ''Ismaelis Bullialdi astro-nomiae philolaicae fundamenta inquisitio brevis'' ja ''Astronomia geometrica.'' Hän väitteli teologiasta ja filosofiasta Thomas Hobbesin kanssa.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/ward.html Galileo Project] and [http://72.14.207.104/search?q=cache:co4nPD_3iY4J:www.philosem.uni-hannover.de/downloads/wallisdivine.pdf+%22John+Wallis%22+theological&hl=en&gl=us&ct=clnk&cd=4 University of Hanover's philosophy seminar]
|-
|[[Robert Boyle]] (1627–1691)
|[[Image:Robert Boyle.jpg|70px]]
|Tieteentekijä ja teologi, joka argumentoi, että tieteellinen tutkimus voi tuoda kunniaa Jumalalle. [http://www.asa3.org/ASA/PSCF/1997/PSCF3-97Woodall.html ASA] and [[Stanford University]][http://plato.stanford.edu/entries/boyle/]
|-
|[[John Wallis]] (1616–1703)
|[[Image:John Wallis by Sir Godfrey Kneller, Bt.jpg|70px]]
|Matemaatikkona hän kirjoitti kirjan ''Arithmetica Infinitorumis'', loi termin continued fraction, teki työtä kryptografian parissa. Hän oli kalvinistinen kappalainen, joka osallistui aktiivisesti teologisiin väittelyihin.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/wallis.html Galileo Project] and [http://72.14.207.104/search?q=cache:co4nPD_3iY4J:www.philosem.uni-hannover.de/downloads/wallisdivine.pdf+%22John+Wallis%22+theological&hl=en&gl=us&ct=clnk&cd=4 University of Hanover's philosophy seminar]
|-
|[[John Ray]] (1627–1705)
|[[Image:John Ray from NPG.jpg|70px]]
|Englantilainen kasvitieteilijä, joka kirjoitti kirjan '''The Wisdom of God manifested in the Works of the Creation.''' ([[1691]]) The [http://www.jri.org.uk/ John Ray Initiative] of Environment and Christianity is also named for him.
|[[University of California, Berkeley]][http://www.ucmp.berkeley.edu/history/ray.html]
|-
|[[Gottfried Leibniz]] (1646–1716)
|[[Image:Gottfried Wilhelm von Leibniz.jpg|70px]]
|A [[polymath]] who worked on [[determinants]], a [[calculating machine]]. Leibniz johti optiikan alaan kuuluvan Snelin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Hän oli luterilainen, joka pyrki luomaan yhteyttä luterilaisten ja katolisten välille. Hän kirjoitti myös kirjan '''Vindication of the Justice of God.'''
|[http://www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Leibniz.html McTutor]
|-
|[[Isaac Newton]] (1643–1727)
|[[Image:GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg|70px]]
|Newtonia pidetään yhtenä historian merkittävimmistä tieteentekijöistä ja matemaatikoista. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi hänen intohimonaan oli Raamatun ja varhaisten kirkkoisien tutkiminen, vaikka hän kielätytyikin vannomasta uskollisuutta kirkolle. Hän kirjoitti kirjan '''[[Observations upon the Prophecies of Daniel and the Apocalypse of St. John]]''' ([[Nontrinitarianism]]).
|[http://www.gutenberg.org/files/16878/16878-h/16878-h.htm Gutenberg.org copy of that book]
|-
|Colin Maclaurin (1698–1746)
|[[Image:Colin maclaurin.jpg|70px]]
|Proposed to explain [[Isaac Newton| Newton's]] [[differential calculus]] using [[Series (mathematics)|infinite series]] instead of Newton's [[Method of fluxions| fluxions]]. A [[Divinity school|Divinity student]], he had a Christian institute named for him.
|[http://www.maclaurin.org/about_us.php The Maclaurin Institute]
|-
|Stephen Hales (1677–1761)
|[[File:Hales Stephen.jpg|70px]]
|A [[Copley Medal]] winning scientist significant to the study of plant physiology. As an inventor designed a type of ventilation system, a means to distill sea-water, ways to preserve meat, etc. In religion he was an Anglican curate who worked with the Society for the Promotion of Christian Knowledge and for a group working to convert black slaves in the West Indies.
|[http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/hales.html The Galileo Project] and [http://www.1902encyclopedia.com/H/HAL/stephen-hales.html 1902 Encyclopedia]
|-
|[[Thomas Bayes]] (1701–1761)
|[[Image:Thomas Bayes.gif|70px]]
|Kehitti Bayesin teoreeman ja tuli Royal Societyn jäseneksi. Hän oli presbyteerinen pappi, joka kirjoitti kirjan ''Divine Benevolence, or an Attempt to Prove That the Principal End of the Divine Providence and Government is the Happiness of His Creatures''.
|[http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Bayes.html McTutor]
|}

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.st-edmunds.cam.ac.uk/cis/ ''Cambridge Christians in Science (CiS) group'']
* [http://www.cis.org.uk/ ''Christians in Science website'']
* [http://users.ox.ac.uk/~theo0038/ ''Ian Ramsey Centre, Oxford'']
* [http://home.earthlink.net/~jjkeggi/SOSc/ ''The Society of Ordained Scientists'']-''Mostly [[Church of England]]''
* [http://www.asa3.org/ ''"Science in Christian Perspective" The (ASA)'']
* [http://www.csca.ca/about.html ''Canadian Scientific and Christian Affiliation about page explaining why they exist'']
* [http://www.issr.org.uk/about/founding_members.asp ''The International Society for Science & Religion's founding members.(Of various faiths including Christianity)'']
* [http://www.acmsonline.org/ ''Association of Christians in the Mathematical Sciences'']
* [http://www.secularhumanism.org/index.php?section=library&page=avalos_18_4 ''Secular Humanism.org article on Science and Religion'']

== Viitteet ==

{{Viitteet}}

Keskustelu:Abiogeneesi

2010-09-01T14:44:55Z

Ulko:

Sivua työstäessäni jouduin toteamaan, etten osaa tulkita seuraavaa: "Alkuilmakehän olosuhteet ovat kaiken kaikkiaan erittäin spekulatiivisia; kokeellinen havaintoaineisto ei ole yhtäpitävä." Tarkemmin sanoen avoimia kysymyksiä on kaksi:
#Tarkoittaako "kokeellinen havaintoaineisto" nimenomaan eksperimentaalista dataa, siis laboratoriokokeiden tuloksia (eikä geologista yms. empiiristä dataa)?
#Tarkoittaako "ei ole yhtäpitävä" lähinnä sitä, että kyseinen havaintoaineisto ei ole sisäisesti koherentti, että siis esim. raportoituja koetuloksia ei ole pystytty toistokokein luotettavasti varmistamaan, vaiko sitä, että se ei pidä yhtä itse hypoteesin kanssa?
--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 5. tammikuuta 2009 kello 12.57 (EET)
:Ymmärtäisin tämän niin, etteivät laboratoriokokeet ole yhtäpitäviä geologisen datan kanssa.--[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 11. tammikuuta 2009 kello 12.35 (EET)

Ajattelin suorittaa laajempia muokkauksia artikkelin parissa, rakenne menee ensin kokonaan uusiksi.--[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 20. tammikuuta 2009 kello 22.05 (EET)

----

[[Evoluutioteorian vastaiset argumentit]] -artikkelin työstön yhteydessä tulin laatineeksi tekstiä, josta voisi pikemminkin olla täydennykseksi tähän artikkeliin – jos nimittäin sitä pääsisi työstämään. Voisikohan sellaista ajatella? --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 24. maaliskuuta 2010 kello 21.11 (UTC)

Oma biologian opettajani kertoi, että viherhiukkasten ja mitokondrioiden on ajateltu kehittyneet aluksi solun ulkopuolella ja sitten jotenkin siirtyneet soluun. Ajattelin etsiä tähän täältä jotain vastiketta, mutta en löytänyt. Jos tälläistä ei siis ole missään, on siinä ehkä lisäyksen paikka.--[[Käyttäjä:Ulko|Ulko]] 1. syyskuuta 2010 kello 14.44 (UTC)

John Lennox

2010-08-28T21:03:14Z

Ulko: typo

'''John Carson Lennox''' on matematiikan professori <ref>{{cite web|url=http://www.maths.ox.ac.uk/node/7522|title=Recognition of Distinction|publisher=Mathematical Institute, University of Oxford|date=2008-07-29|accessdate=2009-07-15}}</ref> Oxfordin yliopistossa ja matematiikan ja tieteenfilosofian luennoitsija Green Templeton Collegessa Oxfordissa. <ref>{{cite web | url = http://www.gtc.ox.ac.uk/academic/fellowship/260-john-lennox.html | title = John C Lennox | publisher = Green Templeton College, Oxford | accessdate = 2009-07-15}}</ref>

==Varhainen elämä ja koulutus==

Lennox syntyi Pohjois-Irlannissa ja opiskeli Cambridgessa, jossa hän myös vuonna 1962 seurasi C. S. Lewisin luentoja runoilija John Donnesta. Vuonna Lennox väitteli ensimmäisen kerran tohtoriksi Cambridgen yliopistossa aiheesta ''Centrality and Permutability in Soluble Groups''. Hän kuuluu kristilliseen ryhmään nimeltä Plymouth Brethren.

==Ura==

Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi Lennox muutti Cardiffiin Walesiin, jossa hänestä tuli matematiikan luennoitsija Walesin yliopistoon, Cardiffiin. 29 Cardiff vuotensa aikana hän vietti vuoden Würzburgin, Freiburgin ja Wienin yliopistossa. Hän luennoi paljon eri puolilla Itä- ja Länsi-Eurooppaa sekä Venäjää matematiikasta, apologetiikasta ja Raamatusta.

Hän on julkaissut yli 70 vertaisarvioitua artikkelia matematiikasta ja ollut tekijänä kahdessa monografiassa sekä toiminut venäläisen matematiikan kääntäjänä.

Lisäksi hän opettaa tiedettä ja uskontoa Oxfordin yliopistossa. Hän on kirjoittanut useita kirjoja tieteen suhteesta uskontoon ja etiikkaan. Viimeisimmät kirjoista ovat: ''Informetika'' (2001),<ref>Budapest: Harmat-Keve</ref> ''Hat die Wissenschaft Gott begraben?'' (''Has Science Buried God?'') (2002),<ref>Brockhaus, 2002 (Spanish Clie 2003)</ref> ''Worldview'' (2004) yhdessä David Goodingin kanssa. Hänen viimeisin kirjansa on ''God's Undertaker – Has Science buried God?" (2007).<ref>Kregel, 2007</ref>

Hän on puhunut useissa maissa mukaan luettuna useat matkat entiseen Neuvostoliittoon.

===Väittelyt===

Lennox on kristitty akateemikko, joka on ottanut osaa lukuisiin julkisiin väittelyihin ateistien kanssa mukaan luettuna [[Richard Dawkins]], Christopher Hitchens ja Michael Shermer.

Lokakuun 3, 2007 Lennox väitteli [[Richard Dawkins]]in kanssa Alabaman yliopistossa Birminghamissa. Väittelyn aiheena olivat Dawkinsin näkemykset kirjassa Jumalharha. <ref>[http://fixed-point.org/index.php/video/35-full-length/164-the-dawkins-lennox-debate|title=The God Delusion Debate (Dawkins-Lennox)|publisher=Fixed Point Foundation|accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[http://www.opinionjournal.com/forms/printThis.html?id=110010724|title=A Revelation: In Alabama, A Civil Debate Over God's Existence|author=Naomi Schaefer Riley|publisher=The Wall Street Journal|date=2007-10-12|accessdate=2009-11-03</ref><ref>[http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/faith/article2588509.ece|title=Richard Dawkins Debates in the Bible Belt|author=Joanna Sugden|publisher=Times Online|date=2007-10-04|accessdate=2009-11-03]</ref> Väittelyä koskeva video nimellä "The God Delusion Debate," on netissä [http://fixed-point.org/index.php/video/35-full-length/164-the-dawkins-lennox-debate tässä.]

Professorit Lennox ja Dawkins keskustelivat uudestaan huhtikuussa 2008 Trinity Collegessa Oxfordissa käsitelläkseen aiheita, jotka jäivät käsittelemättä edellisessä väittelyssä.<ref>[http://richarddawkins.net/article,2834,Conversation-between-Richard-Dawkins-and-John-Lennox,Richard-Dawkins-John-Lennox-Fixed-Point|title=Conversation between Richard Dawkins and John Lennox|publisher=RichardDawkins.net|accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[http://fixed-point.org/index.php/cds/misc-talks|title=Dawkins-Lennox Radio Interview at Trinity College|publisher=Fixed Point Foundation|accessdate=2009-11-03]</ref>

Elokuun 9, 2008, Lennox väitteli Christopher Hitchensin kanssa Edinburghin kansainvälisillä juhlilla. Aiheena oli kysymys, voisiko Eurooppa hylätä kristillisen menneisyytensä ja toivottaa uuden ateismin tervetulleeksi. "<ref>[http://www.edinburghguide.com/story/edinburghinternationalfestival/1474 title=Edinburgh International Festival 2008 Looks To European Identity|publisher=EdinburghGuide.com accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[http://wetlenses.blogspot.com/2008/08/new-europe-new-atheism.html title=New Europe, New Atheism?|publisher=Wet Lenses|accessdate=2009-11-03]</ref>

Elokuun 23, 2008, Lennox väitteli Michael Shermerin kanssa Wesley Conference Centressä Sydneyssä, Australiassa. Aiheena oli Jumalan olemassaolo.<ref>[http://www.publicchristianity.org/BookingRetrieve.aspx?ID=26865 title=The Great Debate: Does God Exist?|publisher=Centre for Public Christianity|accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[http://files.meetup.com/979735/Lennox_Events.pdf title=Public Lectures, forums and debates with Dr. John Lennox|publisher=Centre for Public Christianity|accessdate=2009-11-03]</ref>

Lokakuun 21, 2008, Lennox väitteli [[Richard Dawkins]]in kanssa toisen kerran Oxfordin yliopiston luonnontieteellisessä museossa. Samassa paikassa, jossa vuonna 1860 pidettiin kuuluisa evoluutioväittely Thomas Henry Huxleyn ja Samuel Wilberforcen välillä. Väittelyn aiheena oli "Onko tiede haudannut Jumalan?"<ref>[http://fixed-point.org/index.php/events/1-latest/5-has-science-buried-god|title=Has Science Buried God?|publisher=Fixed Point Foundation accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[http://www.spectator.co.uk/melaniephillips/2543431/is-richard-dawkins-still-evolving.thtml title=Is Richard Dawkins Still Evolving?author=Melanie Phillips publisher=The Spectator date=2008-10-23|accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[citeweb|url=http://www.bbc.co.uk/oxford/content/articles/2008/10/15/lennox_dawkins.shtml|title='Has Science Buried God?'|publisher=BBC Oxford|date=2008-10-15|accessdate=2009-11-03]</ref> The Spectator-lehti kutsui tapahtumaa "Huxley-Wilberforce, toinen erä."<ref>[http://www.spectator.co.uk/melaniephillips/771841/huxleywilberforce-round-two.thtml|title=Huxley-Wilberforce, Round Two|author=Melanie Phillips|publisher=The Spectator|date=2008-06-12|accessdate=2009-11-03]</ref> 11 minuutin video kyseistä väittelystä löytyy [http://www.youtube.com/watch?v=DxD-HPMpTto tästä.]

*Maaliskuun 3, 2009, Lennox väitteli Christopher Hitchensin kanssa toisen kerran Samfordin yliopistossa Birminghamissä, Alabamassa kysymyksestä: "Onko Jumala suuri?" Väittely käsitteli Hitchensin väitteitä hänen kirjassaan "Jumala ei ole suuri2. <ref>[http://fixed-point.org/index.php/events/1-latest/6-is-god-great|title=Is God Great?|publisher=Fixed Point Foundation|accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[http://www.al.com/religion/birminghamnews/index.ssf?/base/living/1235812553191660.xml&coll=2|title=Christopher Hitchens argues against existence of God at Samford University in Birmingham, Alabama|author=Greg Garrison|publisher=The Birmingham News|date=2009-02-28|accessdate=2009-11-03]</ref><ref>[http://media.www.samfordcrimson.com/media/storage/paper1166/news/2009/03/04/News/Christian.And.Athiest.Face.Off.In.Debate-3658807.shtml|title=Christian and atheist face off in debate|author=Katherine Weaver|publisher=The Samford Crimson|date=2009-03-04 accessdate=2009-11-03]</ref>

==Teokset==

===Matematiikka===

* ''The Theory of Infinite Soluble Groups'', John C. Lennox, University of Oxford, and Derek J. S. Robinson, University of Illinois, 2004 | 458 pages | Clarendon Press, ISBN 0-19-850728-3 / ISBN 978-0-19-850728-4

* ''Subnormal subgroups of groups'', John C. Lennox and Stewart E. Stonehewer. Oxford : Clarendon, 1987. ISBN 019853552X / ISBN 9780198535522

==Henkilökohtainen elämä==

Lennox puhuu englantia, venäjää, ranskaa ja saksaa. Hän on naimisissa Sallyn kanssa ja heillä on kolme lasta ja neljä lastenlasta.

Hänellä on veli nimeltä Gilbert Lennox, joka toimii pastorina Glennabbey kirkossa, Glengormleyssa.

==Aiheesta muualla==

* [http://www.johnlennox.org John Lennox's official website]

* [http://www.thefeedtrust.org/ The Feed Trust] – this has some of his Scripture exposition resources

* [http://www.fixed-point.org/ Fixed Point Foundation] – features both debates and the Trinity College conversation with Richard Dawkins as well as both debates with Christopher Hitchens

* [http://richarddawkins.net/articleComments,3240,Interview-with-John-Lennox,Tim-Bearder-BBC-Radio-Oxford,page2 Interview with John Lennox by Tim Bearder, BBC Radio Oxford], 2008-10-16.

* [http://www.premierradio.org.uk/listen/ondemand.aspx?mediaid={CD6D82AC-9A89-41D7-8D9E-F6712260177F} Premier Christian Radio] Radio debate on "Are we alone in the Universe?"

==Viitteet==
{{Reflist|2}}

[[Luokka: Henkilöt]] [[Luokka: Filosofia]]

ApoWiki:Artikkelitoiveet

2010-08-22T21:31:21Z

Ulko: moraali

Artikkelitoivesivulta löytyy aiheita, joista ei ole vielä artikkelia ApologetiikkaWikissä. Uuden artikkelin luominen edellyttää [[Toiminnot:Kirjaudu sisään|rekisteröitymistä]] jonka jälkeen ylläpitäjät voivat myöntää sinulle artikkelin luomiseen vaadittavat käyttöoikeudet. Vandalismin torjumiseksi uudelle ja tuntemattomalle käyttäjälle ei yleensä kuitenkaan myönnetä oikeuksia. Jos sinulla ei ole vaadittavia käyttöoikeuksia, mutta aiot kuitenkin tehdä uuden sivun, voit pyytää apua [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Tuki|kahvihuoneen]] puolella.

Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy.

Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.

== Yleistä tietoa ==

*[[Aivot ja henki]]
*[[Analyyttinen filosofia]]
*[[Argumentointi]]
*[[BGW-teoreema]]
*[[Expelled (dokumentti)]]
*[[Fallibilismi]]
*[[Flagella]]
*[[Gematria]]
*[[Helvetti]]
*[[Ihmeparantumiset]]
*[[Ihmisen polven evoluutio]]
*[[Intuitio]]
*[[Intuitionistinen tutkimusohjelma]]
*[[John Hartnettin kosmologinen malli]]
*[[Kartesiolainen dualismi]]
*[[Kristinusko vs. ateismi]]
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]
*[[Lipidimaailma]]
*[[Molekyylikone]]
*[[Moraali]]
*[[Naatanilainen mukaelma]]
*[[Naturalismi (ontologia)]]
*[[Naturalistinen uutisointi]]
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]
*[[Rauta-rikkimaailma]]
*[[Realismi (ontologia)]]
*[[Retoriikka]]
*[[Sielu]]
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]
*[[Suunnitteluteorian looginen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian projektiivinen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian todistusaineistollinen kritiikki]]
*[[Tieteen tulosten valikoiva vastustaminen]]
*[[Tietoteoria]]
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]
*[[Välimuotofossiilit]]

== Henkilöt ==

*[[A. J. Ayer]]
*[[Aku Visala]]
*[[Antti Laato]]
*[[Aristoteles]]
*[[Baruch Spinoza]]
*[[Ben Witherington III]]
*[[Bertrand Russell]]
*[[Charles Darwin]]
*[[Christopher Hitchens]]
*[[Daniel Dennett]]
*[[David Berlinski]]
*[[David Hume]]
*[[Dean Kenyon]]
*[[Friedrich Nietzsche]]
*[[Gerd Lüdemann]]
*[[Gottfried Leibniz]]
*[[Gregory Boyd]]
*[[Guillermo Gonzalez]]
*[[Ilkka Niiniluoto]]
*[[Immanuel Kant]]
*[[Ivan Panin]]
*[[James D. G. Dunn]]
*[[James Randi]]
*[[Jean-Paul Sartre]]
*[[John Dominic Crossan]]
*[[Jonathan Wells]]
*[[Josefus]]
*[[Justinus Marttyyri]]
*[[Karl Popper]]
*[[Kenneth Miller]]
*[[Lennart Saari]]
*[[Luke Timothy Johnson]]
*[[Michael Denton]]
*[[Michael Faraday]]
*[[Michael Ruse]]
*[[Origenes]]
*[[Paul Nelson]]
*[[Phillip E. Johnson]]
*[[Platon]]
*[[P. Z. Myers]]
*[[Ravi Zacharias]]
*[[René Descartes]]
*[[Richard Sternberg]]
*[[Richard Swinburne]]
*[[Robert M. Price]]
*[[Rope Kojonen]]
*[[Sam Harris]]
*[[Scott Minnich]]
*[[Sokrates]]
*[[Stefan Gustavsson]]
*[[Stephen C. Meyer]]
*[[Stephen Davis]]
*[[Stephen Jay Gould]]
*[[Søren Kierkegaard]]
*[[Tertullianus]]
*[[Thomas Nagel]]
*[[Timo Eskola]]
*[[Tuomas Akvinolainen]]
*[[Wilhelm Ockhamilainen]]

== Kirjat ==

*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)]]
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]
*[[Creationism’s Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design (kirja)]]
*[[Darwinism, Design, and Public Education (kirja)]]
*[[Darwin on Trial (kirja)]]
*[[Dawkinsin Jumala (kirja)]]
*[[Debating Design: From Darwin to DNA (kirja)]]
*[[Design revolution (kirja)]]
*[[Epäilijän kirjeet (kirja)]]
*[[Finding Darwin’s God: A Scientist’s Search for Common Ground Between God and Evolution (kirja)]]
*[[God and Design: The Teleological Argument and Modern Science]]
*[[God, the Devil and Darwin: A Critique of Intelligent Design Theory (kirja)]]
*[[I Don't Have Enough Faith to be an Atheist (kirja)]]
*[[Intelligent Design Creationism and its Critics]]
*[[Living with Darwin: Evolution, Design and the Future of Faith (kirja)]]
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)]]
*[[Natural Theology (kirja)]]
*[[No Free Lunch (kirja)]]
*[[Signature in the Cell (kirja)]]
*[[The Blackwell Companion to Natural Theology (kirja)]]
*[[The Design Inference (kirja)]]
*[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)]]
*[[Unintelligent Design (kirja)]]
*[[Usko, tiede ja Raamattu (kirja)]]
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]
*[[Why Intelligent Design Fails: a Scientific Critique of the New Creationism]]
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)]]

== Katso myös ==

*[[Tyngät]]

Keskustelu:Islam

2010-08-12T12:44:09Z

Ulko:

Islam väittää olevansa "ilmoitusten jatkumoa". Jos siis voidaan todistaa ristiriita vanhemman (todistetun) ilmoitusmateriaalin ja koraanin väitteiden välillä, koko uskonnolta menee pohja. Vaikka uusi tieto pitäisi olla tarkempaa yms, se voi olla ristiriidassa. Eikö?
--[[Käyttäjä:Ulko|Ulko]] 28. heinakuuta 2010 kello 00.36 (UTC)
:Joo, käsitän asian samalla tavalla. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|k]] 28. heinäkuuta 2010 kello 12.38 (UTC)
::Minustakin tässä ollaan asian ytimessä. Islamin apologeetoilla on kuitenkin muutamia vastavetoja, joita on hyvä tuntea:
::#''"Raamattu on väärennetty" -väite'': Tämän mukaan siis juutalaiset ja kristityt ovat väärentäneet Raamatun, joten ristiriidat Koraanin kanssa johtuvat siitä. Apologeettisesti tästä seuraa sitten islamilaisen fideismin ja kristillisen evidentialismin välinen kamppailu kuulijoiden sielusta: islamilaisen fideismin mukaan jokainen kunnon muslimi tietää, että Koraani on Allahin taivaallisen kirjan tarkka kopio ja siksi kaiken arvostelun yläpuolella, joten tämä ratkaisee lopullisesti kysymyksen ristiriidoista; kristillisen evidentialismin mukaan taas meidän Raamattumme perustuu laajaan kokoelmaan ikivanhoja käsikirjoituksia, joita on löytynyt niin paljon ja niin laajalta alueelta, ettei kukaan olisi voinut väärentää niitä kaikkia, koska mitään siihen pystyvää ei-jumalallista mahtia ei kerta kaikkiaan ole koskaan ollut olemassa.
::#*Vasta-argumentteja tämän kohdan islamilaista fideismiä vastaan:
::##Muhammed opetti, että muslimien ei pidä tehdä eroa pyhien kirjoitusten välillä; juutalaiset ja kristityt ovat hänen opetuksensa mukaan myös "Kirjan kansaa", mikä ei olisi ollut mahdollista, jos Raamattu olisi tuolloin ollut väärennetty.
::##Muhammed opetti myös, että Koraanin oli määrä toimia kaikkien aikaisemmin annettujen pyhien kirjoitusten "vartijana"; jos siis Raamattu olisi väärennetty vasta Muhammedin ajan jälkeen, Koraani olisi epäonnistunut tässä vartijan tehtävässään.
::##Ne käsikirjoitukset, joihin nykyiset raamatunkäännökset perustuvat, ovat joka tapauksessa Muhammedin aikaa vanhempia.
::#*#Vasta-vasta-argumentteina mainittuihin näkökohtiin islamin apologeetat vedonnevat joihinkin sellaisiin ilmauksiin, joiden voi ajatella viittaavan siihen, että Raamatun luotettavuus olisi kyseenalaistettu jo Muhammedin aikana (Koraanissa tai Sunnassa).
::#*#Myös käsikirjoituslöytöjen ajoituksista voi tietenkin kiistellä (vaikka en tiedäkään, missä määrin tätä ehkä käytännössä yritetään – jossain esimerkkikertomuksessa muslimin ensireaktio oli joka tapauksessa vedota tältä osin "kristittyjen juoniin").
::#*#Jotkut tahot (esim. enemmistömuslimienkin kyllä harhaoppisina pitämän [[wp:ahmadiyya|ahmadilaisuuden]] piirissä vaikuttavat kirjoittajat) vetoavat myös "kristillisen" ja "tieteellisen" historialliskriittisen raamatuntutkimuksen tuloksiin Raamatun luotettavuutta vastaan (sitaatit edellä siksi, että tosiasiassahan ko. kritiikki on puhtaasti naturalistisen perususkomuksellisuuden ilmenemää ja sellaisena sekä islamin että kristinuskon kanssa yhteensopimatonta ja sitä paitsi luonteeltaan pikemminkin filosofista kuin tieteellistä).
::#''"Raamatun kaanon on sensuroitu" -väite'': Vaaditaan kanonista asemaa sellaisille apokryfisille teksteille, joiden katsotaan sopivan omaan näkemykseen kanonisia tekstejä paremmin. (Tähän keinoonhan turvautui paavinkirkko jo 1500-luvulla VT:n apokryfikirjojen osalta ja esim. ns. Jeesus-seminaarin liberaaliteologit omana aikanamme ns. Tuomaan evankeliumin osalta.) Muslimiapologeettojen erityissuosiossa on ns. Barnabaan evankeliumi (esim. http://www.answering-christianity.com/barnabas.htm). Tämä liittyy myös seuraavaan kohtaan:
::#''"Raamattu ennusti Muhammedin tulon" -väitteet'': Näiden mukaan Raamatussa on sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella lukuisia Muhammediin viittaavia ennustuksia, esim.
::## {{rp|5. Moos. 18:15}} (ks. esim. http://www.answering-christianity.com/deut18_18_silas_rebuttal.htm)
::## {{rp|Jes. 21:7}} (esim. http://www.answering-christianity.com/isaiah_vision1.htm).
::## {{rp|Joh. 14:16}} (esim. http://www.answering-christianity.com/prediction.htm)
:: Mielenkiintoista sinänsä, että islamin apologetiikan logiikan mukaan ei näköjään koeta mitään ristiriitaa siinä, että Raamattua väitetään yhtaikaisesti sekä väärennetyksi että Muhammedin tulon ennustavaksi (ja että Raamattua vastaan viitataan myös liberaaliteologiaa heijastaviin sekulaarilähteisiin): http://www.answering-christianity.com/ac6.htm#links.
:: Lopuksi vielä varoitus: islamilainen apologetiikka ei ole mitään harmitonta hölmöilyä vaan yksi aikamme väkevistä eksyttävistä voimista. Esim. ''Taistelin Allahin puolesta'' -teoksen (alkuteos: ''Ich kämpfte für Allah. Eine Frau auf der Suche nach der Wahrheit.'' v. 2000; suom. PerusSanoma v. 2002) päähenkilö kääntyi kristitystä muslimiksi paljolti juuri islamilaisen apologeettisen argumentaation voimasta (mt. s. 36-39). Vihollisen juonten ei pidä oleman meille tuntemattomia (ja islamilaisen apologetiikan ajatuksenjuoksun tunteminen on jo vasta-argumentaation muodon, sisällön ja painopisteiden määrittämisen kannaltakin olennaista), mutta ylimieliseen asenteeseen ei ole varaa. Vihollisella on luonnostaan sillanpääasema ja "viides kolonnansa" omassa langenneessa luonnossamme, joka on aina altis hengellisille (jos kohta muillekin) eksytyksille.
::--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 9. elokuuta 2010 kello 15.41 (UTC)
::: Artsussa olisi kyllä tarpeellista käsitellä islamia sikäli kun se hyökkää kristinuskoa vastaan. Olen jossain törmännyt vihkoseen, missä kristitty ex-muslimi käsitteli muslimen raamattukritiikkiä. Hän mm. painotti [http://en.wikipedia.org/wiki/Codex_Sinaiticus Codex Sinaiticus]:en ja muiden varhaisten manuskriptien merkitystä muslimien raamattukritiikin kumoamisessa. Lisäksi voisi verrata koraanin (joka taisi tapahtua vasta huomattavasti muhammedin kuoleman jälkeen), sekä [http://www.answering-islam.org/suomi/html/saatanalliset_sakeet.html saatanallisia säkeitä] ja Raamatun kanonisoimista yms. Ennen kaikkea olisi tarpeellista, että teksti olisi hyvin viitteistettyä --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 9. elokuuta 2010 kello 16.15 (UTC)
:::: Kehitystavoitteista puheen ollen voisi myös pohtia aihepiirin jakoa useampaan artsuun. Islam on eräänlainen oma maailmansa, johon olisi aikaa myöten hyvä päästä käsiksi "pintaa syvemmältä", ja mm. islamilaisen (netti)apologian argumentointiin vastaaminen olisi hyvinkin olennaista ja alati ajankohtaista. Tuo ''answering islam'' -kokonaisuus voi toisaalta olla niin asiantunteva, että kenties kannattaisi suureksi osaksi tukeutuakin siihen ja laatia jonkinlaisia kunkin aihepiirin kokoavia artsuja, joista sitten yksityiskohtien osalta täsmäviitattaisiin valmiisiin kristillisen apologian nettilähteisiin?
:::: Joka tapauksessa jonkinlainen islam-malline voisi olla paikallaan?
:::: --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 10. elokuuta 2010 kello 09.31 (UTC)
:::::Uusia artikkeleita voi tietysti luoda sitä mukaa kun tekstiä syntyy, ja luokat ja mallineet taas luodaan varmaan siinä vaiheessa kun niitä artikkeleita on useampia. Olisiko joku valmis ehdotus nykyisen artikkelin pilkkomisesta? --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 10. elokuuta 2010 kello 10.31 (UTC)
::::::Ainakin tuota Muhammad Raamatussa -artikkelia kannattaa täydentää, vähän on vielä vähänlaisesti vasta-argumentteja muslimien väitteille :). http://aikapommi.wordpress.com/ En viitsinyt lisätä tuota linkkiä artikkeliin, kun tuon blogin ylläpitäjä ei sillälailla kerro itsestään, millaiselta tietopohjalta se noita tietojaan julistaa. Jos se nähdään siitä huolimatta tarpeeksi luotettavana sivuna, niin kannattaa sekin varmaan laittaa artikkeliin. --[[Käyttäjä:Ulko|Ulko]] 12. elokuuta 2010 kello 12.44 (UTC)

Islam

2010-08-12T12:32:36Z

Ulko: Videolinkki

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}

Islamin tarkasteleminen apologeettisessä viitekehyksessä on tärkeää useastakin syystä. Sen nopea leviäminen sekä ilmeinen konfliktien lisääntyminen kaikkialla siellä, missä islamin vaikutusvalta kasvaa, tekee siitä haasteen niin kristityille kuin sekulaarillekin maailmalle. Seemiläisenä sekä monoteistisenä uskontona islam ja sen ongelmat samaistetaan usein ateistisessa viitekehyksessä kristinuskoon. Toisaalta muslimien vankkumaton vakuuttuneisuus siitä, että Koraani sisältää Jumalan viimeisimmän ilmoituksen kansalleen, tuo oman haasteensa kristilliselle teologialle.

{{Sisällysluettelo}}

Islam on väkimäärällä mitaten maailman toiseksi suurin ja nopeimmin kasvava uskonto.<ref>[http://www.cnn.com/WORLD/9704/14/egypt.islam/ CNN: Fast-growing Islam winning converts in Western world] ''The second-largest religion in the world after Christianity, Islam is also the fastest-growing religion. In the United States, for example, nearly 80 percent of the more than 1,200 mosques have been built in the past 12 years.'' [http://www.religioustolerance.org/growth_isl_chr.htm Growth Rate Of Christianity & Islam]</ref> Länsimaissa islam leviää nopeasti sekä siirtolaisuuden ja käännynnäisyyden että muslimien kantaväestöä suuremman syntyvyyden vuoksi. Vaikka islamista on tulossa yhä merkittävämpi vaikuttaja, maallistuneiden länsimaalaisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää islamin perusluonnetta, arvoja tai sitä mahdollista uhkaa, jonka islam asettaa sanan- ja uskonnonvapaudelle.<ref>Uskonnonvapaudella on kyllä muitakin uhkaajia, esim. äärinaturalismi.</ref>

Ihminen, joka ei ole tietoinen omista uskomuksistaan,<ref>Usea länsimaalainen luulee, että hänen ajattelunsa perustana on puhdas faktatieto eikä uskomuksia ensinkään, vaikka hän on imenyt ympäristöstään valtavan määrän uskomuksia maailman perimmäisestä luonteesta, totuudesta, arvoista, jne.</ref> ei useinkaan ymmärrä toisin uskovan ajattelua vaan yleistää ympäristönsä ajattelun myös muihin. Varmaankin tästä johtuu, että länsimaissa yleisesti oletetaan muslimien ajattelutavan ja itseisarvojen vastaavan länsimaista esim. suvaitsevaisuutta, rauhaa, sananvapautta ja yksilön oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Tietysti länsimaissa on paljon – varsinkin maallistuneita – muslimeja, jotka ovatkin omaksuneet pitkälti länsimaisen ajattelutavan, mutta islaminuskoisissa nämä muslimit ovat vähemmistö.<ref>''"Me olemme tottuneet ajattelemaan, että kehitys tapahtuu aina vain maallisempaan suuntaan. – – Islamin maailmassa kehitys on päinvastainen. Suuret massat esimerkiksi Pakistanissa ovat tyytymättömiä vallanpitäjien uskonnolliseen laimeuteen ja vaativat lisää islamia, kuten myös Egyptissä, Algeriassa, Indonesiassa ja jopa Turkissa. Jopa Saudien kuningashuone on saman vaatimuksen kohteena, vaikka Saudi-Arabiassa pidetään yllä islamin jyrkkää tulkintaa valtion toimesta."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 19 ''"Limited to information on Iran from English-speaking opponents of the regime, both groups of Iran experts got a very misleading vision of where the revolution was heading — because the Iranian revolution was not brought about by the people who spoke English. It was made by merchants in city bazaars, by rural peasants, by the clergy — people Americans didn’t speak to because they couldn’t. This demographic was unsure of the virtues of modernization and not at all clear on the virtues of liberalism. From the time they were born, its members knew the virtue of Islam, and that the Iranian state must be an Islamic state. Americans and Europeans have been misreading Iran for 30 years. Even after the shah fell, the myth has survived that a mass movement of people exists demanding liberalization — a movement that if encouraged by the West eventually would form a majority and rule the country. – – Ahmadinejad enjoys widespread popularity. He doesn’t speak to the issues that matter to the urban professionals, namely, the economy and liberalization. But Ahmadinejad speaks to three fundamental issues that accord with the rest of the country. First, Ahmadinejad speaks of piety. Among vast swathes of Iranian society, the willingness to speak unaffectedly about religion is crucial. Though it may be difficult for Americans and Europeans to believe, there are people in the world to whom economic progress is not of the essence; people who want to maintain their communities as they are and live the way their grandparents lived. These are people who see modernization — whether from the shah or Mousavi — as unattractive. They forgive Ahmadinejad his economic failures."'' http://www.realclearworld.com/articles/2009/06/western_misconception_iran_rea.html</ref>

==Uskontojen vertailusta==
Länsimaisen humanismin yksi myytti on, että kaikki uskonnot ovat melko samanlaisia, mikä on totta vain, mikäli uskonnot ja se, mikä niissä on tärkeää, määritellään uudelleen tämän humanististen käsitysten ehdoilla. Tosiasiassa on selvää, että eri uskonnot ovat yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan kovin erilaisia: joidenkin hedelmiä voi pitää hyvin huonoina<ref>kuten atsteekkien verisen jumalan lepyttämiseen tarvittu valtava ihmisuhrimäärä tai voodoon tai satanismin vaikutukset</ref>, toisten melko huonoina<ref>esim. useisiin säälimättömiin totalitaarisiin kokeiluihin johtanut ateismi, tieteelliseen huijaukseen perustuvan [[rekapitulaatioteoria]]n eksyttämänä kätensä [http://www.kolumbus.fi/mika.ebeling/pekka.htm syntymättömien lasten vereen tahrinut], epärealistisen ihmis- ja maailmankuvansa kanssa "kuilun partaalla" kompasteleva humanismi sekä tässä artikkelissa käsiteltävä islam</ref> ja joidenkin hyvinä. Uskontojen perusväittämät eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, mutta toki joitain yhteisiä moraalisääntöjä löytyy<ref>Kristillisen käsityksen mukaan tämä johtuu siitä, että Jumalan luomina kaikilla ihmisillä on uskonnosta ja kulttuurista riippumatta omassatunnossaan tietoa oikeasta ja väärästä ({{rp|Room. 2:14-15}}).</ref>. Voidaan "melko" kiistattomasti sanoa, että moraalisäännöt, kuten kymmenen käskyä, eivät kuitenkaan ole kristinuskon ydin toisin kuin evankeliumi.<ref>Näin siksi, että Raamatun mukaan lain noudattamisen yrittäminen ei voi pelastaa ketään ({{rp|Room. 3:20}}) synnin rangaistukselta eli helvetiltä vaan ainoastaan evankeliumin uskovat pelastuvat ({{rp|Room. 5:1}}).</ref> Evankeliumin muut uskonnot taas kieltävät ja tarjoavat sen tilalle jotain aivan muuta.<ref>''"Islamia ei tee antikristilliseksi sen alkulähde, vaan sisältö: se kieltää evankeliumin, kuten kaikki muutkin uskonnot."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 50</ref> Uskonnot ovat siis joissain pikkuasioissa<ref>kuten kysymyksissä siitä, miten ihmisen tulisi menetellä tietynlaisissa tilanteissa</ref> samanlaisia mutta pääasioissa<ref>kysymyksissä siitä, mikä on ihmisen alkuperä, nykytilanne ja tulevaisuus, mikä on perimmäisen todellisuuden luonne sekä mistä ja miten ihminen saa oikeat vastaukset näihin perimmäisiin kysymyksiinsä</ref> erilaisia.

Islamia ja kristinuskoa vertailtaessa on tärkeää muistaa, että kummallakin on niin paljon edustajia, että yksittäisesimerkkejä ystävällisistä (tai aggressiivisista) ihmisistä sekä hyvistä (tai pahoista) teoista on molempien piiristä helppo löytää. Valitsemalla historiasta haluttuja tapahtumia voidaan siis epäkriittiselle yleisölle "todistaa" mitä vain,<ref>Uus-ateistit Dawkins, Hitchens ja Harris ovat tässä lajissa erittäin hyviä ja keskittyvät älyllisesti epärehellisinä kristinuskon nimissä tehtyihin pahoihin tekoihin (inkvisitio) "unohtaen" ateismin satoja kertoja nopeammassa tahdissa tuottamat tuhansia kertoja suuremmat uhriluvut (Mao, Stalin, Hitler, puha-khmerit) ja toisaalta kristinuskon hyvät teot, joihin kuuluvat lukutaidon levittäminen, sairaalat, yliopistot, tasa-arvo, orjuuden poistaminen, tieteen synty jne.. Katso myös ApologetiikkaWikin artikkeli [[Agentti ideologiansa indikaattorina]].</ref> ellei olla tasapuolisia.

On siis tärkeää katsoa, mitä itse uskonto väittää ja miten sen perustaja toimi.

==Vertailu Jeesuksen ja Muhammadin toiminnasta==

Alla on lyhyt vertailu Jeesuksen ja Muhammadin toiminnan välillä.
#*Jeesus kieltäytyi maallisesta vallasta.<ref>esim. {{rp|Joh. 6:15}}</ref>
#*Muhammed kävi valloitussotia, salamurhautti ihmisiä ja ryösteli karavaaneja<ref>''"Medinassa Muhammad sai pian arvostetun aseman, mutta häneltä puuttui aluksi taloudellinen pohja elämälle. Hän järjesti ryöstöretkiä asian korjaamiseksi. Varsinkin ohi kulkevat mekkalaiset karavaanit joutuivat tämän Jumalan lähettilään uhreiksi."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 50</ref>.
#
#*Jeesus nuhteli opetuslapsia, jotka halusivat kostaa kovakorvaisille ihmisille.<ref>{{rp|Luuk. 9:51-56}}</ref>
#*Muhammed tappoi vääräuskoiset.
#
#*Jeesus kehoitti rakastamaan vihollista<ref>esim. {{rp|Matt. 5:38-48}}</ref> ja pesi opetuslastensa jalat<ref>{{rp|Joh. 13:3-17}}</ref>.
#*Muhammed tappoi vihollisensa, ja häntä palveltiin.

On tietenkin mustavalkoista väittää, että Muhammad olisi ollut vain verenhimoinen tyranni. Hän oli myös yhteiskunnallinen hyväntekijä, köyhien (muslimien) auttaja. Hän myös antoi monille vihollisilleen anteeksi ja vapautti heitä, kehotti käymään katsomassa sairaita, köyhiä ja vanhuksia. Valitettavasti kuitenkin usein Muhammadista esitettävässä kokonaiskuvassa hänen synkkä puolensa pyritään häivyttämään kokonaan. Vaikka hän olikin monessa mielessä varmasti hyvä, esimerkillinen ja kunnioitettava islamin keulakuva, hän oli samalla kostonhimoinen, arvostelua sietämätön, julma ja arvaamaton (tyypillisiä piirteitä myös monelle muullekin itsevaltiaalle)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Sartola | Nimeke = ISLAM - ystävä vai vihollinen? | Julkaisija = [http://www.ajanteos.com/islam.htm Ajanteos] | Vuosi = 2006 | Kappale = Sodan talo vai rauhan talo? | Sivu = 127 | Selite = | Tunniste = ISBN 952-99597-1-0 }}</ref>.

Viime kädessä kysymys on siitä, millainen Jumala on ja millaista on Hänen tahtonsa mukainen elämä.<ref>Ateismin osalta voi todeta, että jos Jumalaa ei usko olevan lainkaan, niin tämä uskonto ([[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|vastaus perimmäisiin kysymyksiin]]) antaa mahdollisuuden millaiseen toimintaan hyvänsä, kuten vaikkapa Stalinin tai "Luonnollisen Valitsijan" [[Koulumassamurhat#Ateistinen oivallus|esimerkki]] osoittaa.</ref> Jeesuksen esimerkki velvoittaa kristittyjä<ref>{{rp|1Joh. 2:6}} – Tässä ei ensisijaisesti ole kysymys siitä, millaisiksi kristityt havaitaan vaan millaisen ihanteen heidän uskontonsa heille asettaa.</ref>, Muhammadin taas muslimeja<ref>''"Kaikki, mitä Muhammad teki ja erityisesti myös, miten hän teki kaiken, on muslimeille esikuvallista."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 55 – Tässä ei ensisijaisesti ole kysymys siitä, millaisiksi muslimit havaitaan vaan millaisen ihanteen heidän uskontonsa heille asettaa.Koska Muhammadia pidettiin esikuvallisena, hänen toimintaansa liittyvät tiedot talletettiin tarkasti: ''"Koska Koraani ei voinut antaa neuvoa kaikkiin asioihin, alettiin Muhammadin kuoleman jälkeen kysellä, miten tämä teki kyseeksi tulleessa tilanteessa. Hänen seuralaisensa kertoivat eri tapauksia, joita pantiin mieleen ja kerrottiin edelleen. – – Nämä kertomukset, hadithit luokiteltiin luotettavuuden mukaan. Hadith-kokoelmat ovat hyvin laajoja."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 55-56 – Muhammadin elämästä käytettävissä olevat tiedot perustuvat siis islamin omiin lähteisiin.</ref>.

==Islamin historia==

Islam on itseymmärryksensä mukaan osa ilmoitusten jatkumoa. Muslimit uskovat eräiden muidenkin suurten uskontojen olevan alun perin lähtöisin Jumalan antamasta ilmoituksesta mutta pitävät islamia viimeisenä ja täydellisenä uskontona. Sisällöllisesti islam on tietyllä tapaa kehkeytynyt juutalaisuuden ja kristinuskon antamista vaikutteista<ref>''"On arvioitu, että noin 2/3 Koraanin sisällöstä on raamatullista alkuperää. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan suoranaiset lainaukset, vaan raamatullinen aines koostuu kertomuksista, joista voi tunnistaa Vanhan ja Uuden testamentin merkkihenkilöitä ja tapahtumia."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 54</ref>, ja ainakin osa sekä Vanhasta että Uudesta testamentista kuuluukin periaatteessa islamin tunnustamiin pyhiin kirjoihin<ref>Tosin käytännössä esitetään väitteitä, että juutalaiset ja kristityt ovat väärentäneet pyhät kirjoituksensa. – ''"Muslimit saattavat sanoa: 'Kristinusko on hyvä ja oikea uskonto, mutta valitettavasti sitä ei enää ole olemassa.'"'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 77</ref>. Muslimit siis kokevat uskovansa samaan jumalaan kuin kristityt ja juutalaisetkin. Muslimit vain uskovat, että vanhemmat kirjoitukset kuvaavat Jumalan epätäydellisemmin kuin Koraani.<ref>Suuret maailmanuskonnot. Puranen, Asko. s. 89 (''Allah, islamin Jumala, on todellakin pohjimmiltaan juutalaisten ja kristittyjen Jumala. Mutta muhamettilaisen käsityksen mukaan hänen sanansa oli vanhemmissa kirjoituksissa esitetty vain vaillinaisena ja ilmaistiin täydellisenä vasta Koraanissa.'')</ref>

Aikoinaan islam valloitti yli puolet silloisesta kristikunnasta sodalla ja miekkakäännytyksellä. Ristiretket, joihin on myös liittynyt väkivaltaa ja ryöstelyä, olivat osin myös kristikunnan puolustussotaa: mm. Jerusalem oli ollut "kristillistä maaperää" jo vuosisatoja ennen Muhammadin aikaa. Ilman yleiseurooppalaisia sotilaallisen päättäväisyyden osoituksia islamin valloitukset olisivat mahdollisesti jatkuneet yhä kauemmas länteen ja pohjoiseen, niin että koko Eurooppakin saattaisi jo olla islamin alla.<ref>Nykyisten demografisten viitteiden mukaan se joutuu tähän tilaan vasta erinäisten vuosikymmenien kuluttua.</ref> Kristinuskon ristiretket kestivät pari vuosisataa ja rajoittuivat yrityksiin aiempien kristikunnan alueiden – etenkin Jeesuksen maanpäällisen elämän näyttämönä olleiden seutujen – takaisinvaltaamiseksi,<ref>Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi pitää sitäkin, että ristiretkien aloittamiseen liittyi paavin aktiivista vaikutusta, joka syntienanteeksiantolupauksineen puolestaan antoi näille retkille – ikään kuin islamista omaksuttuja – "pyhän sodan" piirteitä.</ref> mutta islamin historian viimeiset neljätoista vuosisataa ovat sisältäneet runsaasti niin valloitussotia, ryöstöretkiä, systemaattista merirosvousta kuin orjuutustakin <ref>http://gatesofvienna.blogspot.com/2008/09/fourteen-centuries-of-war-against.html</ref>. Miksi näistä ei puhuta oppikirjoissa tai mediassa?

==Islam ja yhteiskunta==

Moderni demokratia syntyi kristillisten arvojen pohjalta uskonpuhdistuksen jälkeen.<ref>Koska jokainen ihminen on Jumalan kuvaksi luotu, kaikilla on samat oikeudet. Koska ihminen on syntinen, valta piti hajaannuttaa eri tahojen välille, jotka valvovat toisiaan. Jeesus erotti selvästi maallisen ja uskonnollisen vallan: esim. {{rp|Luuk. 17:20-21}}, {{rp|Matt. 22:21}} ja {{rp|Joh. 18:33-37}}. Toisaalta demokratiassa jokaisella kristityllä on oikeus ja velvollisuus äänestää arvojensa mukaan.</ref> Koska se on aikanamme niin yleisesti parhaaksi katsottu yhteiskuntarakenne, moni ei edes tule ajatelleeksi, että se voi vielä joutua syrjäytetyksi ja korvatuksi aivan toisenlaisella yhteiskuntamuodolla.

Islam ei tee mitään eroa "maallisen" ja "hengellisen" välillä. Muslimi ei usein edes tunnusta ei-islamilaista hallitusta.<ref>''"Sitä osaa maailmasta, jossa islam hallitsee, kutsutaan islamin huoneeksi, '''dar al islam'''. Dar al islamin piiriin kuuluvilla alueilla vallitsee islamin laki ja järjestys. – – [O]nkin erimielisyyttä siitä, kuuluvatko islamin huoneeseen sellaiset muslimienemmistöiset maat, joilla ei ole islamilaista lakia. Esimerkiksi turkkilaiset islamistit katsovat, ettei Turkki, vaikka sen väestöstä melkein 99% on muslimeja, kuulu siihen.Se osa maailmaa, jossa islam ei hallitse, on '''dar al harb''', sodan huone. Islam tuo rauhan maailmaan siten, että se pääsee hallitsemaan. Sitä ennen on periaatteessa sota."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 71</ref> Demokratia koetaan usein islamin vastaisena ja ''sharia''-lain soveltamisesta keskustellaan muslimien kesken jo useissa Euroopankin maissa. Jotkut Euroopan islamistiset johtajat ovat todenneet, että muslimit saavuttavat demokraattisen enemmistön lisääntymällä, minkä jälkeen demokratia lopetetaan. Koska muslimien syntyvyys Euroopassa on huomattavasti suurempi kuin alkuperäisten eurooppalaisten, muslimit saavuttavat tällä vauhdilla enemmistön viidenkymmenen vuoden sisällä Ruotsissa ja Ranskassa<ref>http://users.tkk.fi/josmala/CrossSection/kuoleman_kuunsirppi.html</ref>.

Islamilaiseen esivaltaan liittyviä pääongelmia kristityn kannalta ovat vaatimus, että islam olisi tunnustettava "oikeaksi uskonnoksi", että ketään muslimia ei saisi evankelioida ja että näiden vaatimusten noudattamatta jättäminen voisi johtaa sellaisten rangaistusten kohteeksi joutumiseen, jotka on aikaa sitten<ref>ainakin toistaiseksi</ref> poistettu länsimaisesta rikosseuraamusvalikoimasta<ref>tai jotka eivät koskaan ole siihen kuuluneetkaan</ref>. Se seikka, että "islamin huoneessa" "''kristittyjen – – sallitaan elää muslimien keskuudessa''" vain ''"edellyttäen, että he suostuvat olemaan toisen tai kolmannen luokan kansalaisia"''<ref>Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 71</ref>, ei sinänsä kaikin osin välttämättä merkitsisi suurtakaan eroa verrattuna kristittyjen suhteelliseen asemaan sekularismin eräiden muotojen alaisuudessa.

==Islam ja länsimaiden henkinen tyhjiö==

Länsimaissa media ja elokuvat keskittyvät "poliittisen korrektiuden" takia kristinuskon kritisoimiseen. Myös liberaaliteologia on keskittynyt nimenomaan Raamatun kyseenalaistamiseen. Tosiasiassa kristinusko kestää kritiikin, mutta peruslänsimaalainen ei yleensä ole kuullut hyviä perusteluita kristinuskolle ja Raamatulle vaan on päinvastoin kohdannut jonkin verran kristinuskon kritiikkiä. Kristinuskon hyvistä teoista (lukutaidon edistäminen, ensimmäiset yliopistot, useimmat sairaalat, demokratia, kestävät arvot, tieteen juuret jne.) ei paljon puhuta, kun taas kristinuskon nimissä tehtyjä pahoja tekoja painotetaan (ristiretket, jotka olivat todellisuudessa pitkälti puolustussotaa). Islamin nimissä tehtyjä pahoja tekoja ei useinkaan mainita<ref>http://users.tkk.fi/josmala/CrossSection/kuoleman_kuunsirppi.html</ref>, mutta hyviä puolia etsitään. Lisäksi maallistuneet hedonistiset arvot (taloudellinen menestys, kokemuksille ja mielihyvälle eläminen) ovat elämässä ja tarkastelun alla kestämättömiä. Kristinuskon liiallinen kritiikki sekä kristinuskon kestävistä arvoista luopuminen valitettavasti pohjustavat islamin huonojen perusteluiden ja tiukkojen mutta yksinkertaisten sääntöjen hyväksymistä. Myös pinnallisesti perehtyneiden kristittyjen [[AW:S#fideismi|fideistinen]] linja on edesauttanut sitä käsitystä, että kristinuskolla ei olisi riittäviä perusteluja.<ref>Ks. esim. http://uusmusulmaani.blogspot.com/2009/12/raikasta-tuulta.html</ref>

==Islam ja perustelut==
Pääperustelu islamin totuudesta näyttää olevan Koraani, jonka sanotaan olevan täydellinen.
*Tosiasiassa Koraanissa on kieliopillisia virheitä ja kielioppia on jopa yritetty muuttaa, jotta virheitä ei olisi.
*Kirjallisuutena Koraani ei ole mitenkään loistava.<ref>Näin ainakin länsimaisille kielille käännettynä ja länsimaisin silmin katsottuna. Asialla on kyllä toinenkin puoli: ''"Arabit arvostavat voimakasta ja värikästä kieltä. – – Kun muslimit ovat sitä mieltä, ettei Koraania voi kääntää, he ovat varmaan oikeassa sikäli, että sen kieli on arabien korvissa aivan ainutlaatuinen iskevyydessään, rytmissään ja nerokkaassa runollisuudessaan."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme"'', s. 54-55</ref>
*Joskus todisteena Koraanin luotettavuudelle pidetään sitä, että Koraanista on nykyään olemassa vain yksi versio.<ref>Vertaa tätä kristittyjen rehelliseen kantaan, että Uuden Testamentin tekstistä on useita hieman toisistaan eroavia (kirjoitusvirheitä, joskus sivuhuomio on joutunut tekstiin) versioita, mutta koska löytöjä on tuhansia, alkuperäinen teksti voidaan rekonstruoida löytöjä vertaamalla yli 99%:n varmuudella ja tiedetään, etteivät erot vaikuta mihinkään uskonkohtaan.</ref> Syynä siihen, että Koraanista on enää yksi versio, on muiden versioiden tuhoaminen islamin alkuaikoina.<ref>Koraani-sana [http://encarta.msn.com/dictionary_1861624404/Koran.html tarkoittaa] kirjaimellisesti '(muidenkin kuultavaksi) ääneen lausumista' tai 'resitoimista', ja Muhammadin elinaikana kysymys oli nimenomaan häneltä opittujen runomuotoisten tekstien ulkomuistista toistamisesta; nyt Koraanina tunnettu kirja taas ''"koottiin joitakin vuosia Muhammadin kuoleman jälkeen muistiinpanoista ja profeetan ystävien muistista. Lopulliseen muotoon sen teetti kolmas kalifi Uthman (644-656), joka määräsi kaikki aikaisemmat versiot hävitettäviksi."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 53</ref>

Vaikka Mohammed ei tehnyt ihmeitä<ref>''"Muhammadin saaman arvostuksen tärkeimpiin syihin kuuluu Koraani. – – Kun jokaisella profeetalla tuli olla jokin ihmeenomainen todistus kutsumuksestaan, viittasi Muhammad juuri Koraaniin tällaisena ihmeenä."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 54-55</ref>, Koraani myöntää Jeesuksen syntyneen neitseestä, tehneen ihmeitä, jopa herättäneen kuolleita.

Yksi ongelma on, että Koraania kriittisesti tutkiva tutkija on varsinkin islamilaisissa maissa useimmiten hengenvaarassa, joten kriittistä tutkimusta ei ole juuri voitu tehdä.<ref>''"Islamin uskon mukaan Koraani on arabialaisessa muodossaan tarkka kopio Jumalan luona olevasta ikuisesta kirjasta. – – Tätä oppia Koraanista ei voi horjuttaa eikä asettaa kyseenalaiseksi. Islamilaisessa maailmassa silloin tällöin joku ajattelija on epäillyt Koraanin luotettavuutta julkisesti, mutta on maksanut siitä kovan hinnan: islam ei suvaitse tässäkään kohdin vapaa-ajattelua."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 54</ref> Mediakaan ei usein uskalla kritisoida islamia ja Koraania avoimesti, suvaitsevainen<ref>tai väljähtänyt ja "suolansa menettänyt" ja sellaisena "hampaaton"</ref> kristinusko on helpompi maali.<ref>Kristinuskon suvaitsevaisuudesta puhuminen tarkoittaa sitä, että kristityt voivat uskolleen väkivaltaa tekemättä elää epäkristillisen esivallan alaisuudessa (kuten länsimaillakin yhä enenevästi ja täysin islamista riippumatta on jouduttu elämään), ellei se pakota heitä henkilökohtaisesti osallistumaan valheeseen ({{rp|Room. 13:1}}). Näin ollen kristittyjen todellisuuskäsitys ei ole ajamassa heitä yhteenottoihin toisinajattelijoidensa kanssa vaan päinvastoin tekemään hyvää kaikille ({{rp|1Tess. 5:15}}). Totuusvaatimuksensa suhteen kristinusko ei toisaalta ole moniarvoinen vaan aidossa muodossaan tunnustautuu sekä sanoin että teoin yhteen ainoaan Totuuteen ({{rp|Joh. 14:6}}). – Toisaalta "suvaitsevaisuutta" periaatteessa tärkeänä arvona pitävä, länsimaissa – etenkin Euroopassa – kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen valta-asemaan päässyt sekulaari humanismi on ytimeltään täysin suvaitsematon (ajan mittaan tosin muuttuvan mutta kullakin hetkellä ehdottomana pidetyn) yhden totuuden liike, joka islamin tavoin, joissain suhteissa jopa sitä räikeämminkin, pyrkii myös pakottamaan oman kantansa kaikkien noudattamaksi käytännöksi (esim. aborttilainsäädännön muuttamisen yhteydessä Suomessa kaikki gynekologit pakotettiin toimiluvan menettämisen uhalla tekemään jo lääkärin ammattietiikan klassisena lähtökohtana ja tiivistelmänä pidetyssä [[wp:Hippokrateen vala|Hippokrateen vala]]ssakin kiellettyjä abortteja, eikä nykyisinkään haluta "suvaita suvaitsemattomia" – vrt. Suvaitsevaisuutta-otsikoitu [http://www.pod.fi/drupal/?q=node/368#comments puheenvuoro] – esim. sellaisia, joiden omatunto on Lutherin tavoin sidottu Raamattuun). Tähän verrattuna islamissa on se hyvä puoli, että tietäessään olevansa ihmisen koko elämään vaikuttava uskonto islam ymmärtää periaatteessa myös sen, että muutkin uskonnot voivat näkyä ihmisen konkreettisessa elämässä ja toiminnassa. Suoraselkäistä kristittyä muslimi voi jopa kunnioittaa, kun taas sekularistin taholta ei ole odotettavissa muuta kuin halveksuntaa. – Olisi joka tapauksessa tärkeää puolin ja toisin ymmärtää, että näissä asioissa kysymys ei ole ihmisten henkilökohtaisista ominaisuuksista vaan niistä uskomuksista, joiden kautta he hahmottavat maailmaa.</ref>

==Islam ja väkivalta==

Yksi ongelma keskusteltaessa islamista on, että Koraanissa on ristiriitaisia väittämiä ja kehoituksia. Esimerkiksi Koraanissa saatetaan yhdessä kohtaa todeta, että uskonnossa ei ole pakkoa, mutta toisessa kohtaa todetaan, että islamista eroavat pitää tappaa.<ref>Tämä tappouhka on voimassa useissa islamilaisissa maissa, ja Suomessakin islamista pois kääntyneet pelkäävät henkensä puolesta. Vapaa-ajattelijat eivät uskaltane perustaa "eroa islamista" -web-sivustoa.</ref> Samoin väitetään, että islam on rauhan uskonto,<ref>''"Sana islam tulee seemiläisestä sanajuuresta slm ja tarkoittaa alistumista ja antautumista. – – Meidän päivinämme kuulee usein sanottavan, että islam tarkoittaa rauhaa, jolloin katsotaan, että '''slm''' viittaisi juuri rauhaan, '''salam''', kuten heprean '''shalom'''. Tämä on kuitenkin propagandistinen selitys, jolla islamin imagoa yritetään parantaa lännessä. Kaikki islamin omat, klassiset lähteet ovat yksimielisiä. Koraanissakin sana 'muslim' voidaan ja tulee usein kääntää kirjaimellisesti 'antautunut' tai 'alistunut'."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 9-10</ref> mutta toisaalta ei-muslimit määritellään sodan huoneeseen, jolloin siis islam on rauhan uskonto vain muslimeille (ja tässäkin vain oikeaoppisille). Islamilaisen teologian mukaan myöhemmät kehoitukset korvaavat aiemmat. Tämä on ongelmallista, koska väitteet islamin rauhanomaisuudesta perustuvat tyypillisesti Muhammedin elämän alkuvaiheisiin, jolloin Muhammed oli vähemmistössä ja suvaitsevaisempi kristityille ja juutalaisille. Myöhemmin, kun Muhammed pääsi valtaan, hänestä tuli poliittinen opportunisti ja diktaattori, hänen asenteensa muita uskontoja kohtaan kovenivat ja hän antoi paljon tappo- ja sotakäskyjä. Esimerkiksi:
#Mohammed ryösteli karavaaneja, tappaen ihmiset tai myyden heidät orjuuteen.
#Banu Kuraizan taistelussa Mohammed juutalaisen kaupungin voitettuaan myi kaikki lapset ja naiset orjuuteen ja alkoi katkomaan juutalaisten miesten kauloja aamusta yöhön asti<ref>http://www.jewishencyclopedia.com/view.jsp?letter=M&artid=699</ref>. Ei siis varmaankaan ole epäselvyyttä, mistä lähi-idän rauhattomuudet johtuvat: niiden juuri on Koraanissa ja Mohammedin toiminnassa.<ref>Toisaalta näilläkin on varhaisempi taustansa: ''"Muhammad ei ilmeisesti pitänyt ristiriitana olla Jumalan profeetta ja ryöstellä toisten omaisuutta, murhata vastustajiaan, myydä sotavankeja omaisille tai teurastaa heidät, jos lunnaita ei ollut luvassa. – – On kuitenkin huomattava, ettei hänen ympäristönsäkään pitänyt tätä kaikkea profeetalle sopimattomana. Muhammad toimi vanhan arabialaisen etiikan mukaan ja muutti sitä pääasiassa vain siten, että sukulaissiteen tuli korvaamaan uskonto."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 51 – Siltikin on tietysti merkillepantavaa, että juuri Muhammad teki verisen lopun siihenastisesta arabien ja juutalaisten yhteiselosta Medinassa.</ref>
Sikäli kun myöhemmät kehoitukset korvaavat aiemmat, islamiin liittyy Muhammedin myöhemmän elämänvaiheen ja kirjoitusten kaltainen väkivaltaisuus.

Alla Koraanin kohtia, joista lukija voi itse päätellä, onko islam todella rauhan uskonto <ref> http://www.islamopas.com/koraani/ </ref>:

:2:191. ''Surmatkaa heidät, missä heidät tapaattekin, ja karkoittakaa heidät joka paikasta, mistä he ajoivat pois teidät, sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha. Mutta älkää taistelko heitä vastaan Rauhoitetun temppelin lähellä, jolleivät he hyökkää päällenne siellä; mutta jos he hyökkäävät, niin tappakaa heidät. Sellainen on oleva uskottomien palkka.''

:2:192. ''Mutta jos he lakkaavat taistelemasta, niin on Jumala totisesti armahtavainen ja laupias.''

:2:193. ''Taistelkaa heitä vastaan, kunnes pakanuuden viettelys lakkaa ja keskuudessamme vakiintuu ainoan Jumalan palveleminen. Mutta jos he herkeävät, älköön vallitko vihollisuutta muita kuin uskottomia vastaan.''

:3:117. ''Te, jotka uskotte, älkää antautuko avomieliseen ystävyyteen muiden kuin teikäläisten kanssa; muut eivät jätä turmelematta teitä. He halajavat teidän perikatoanne, heidän vihansa on jo pursunut heidän suustansa; mutta se, mikä heidän sydämissään piilee, on vielä pahempaa. Me olemme nyt selittänyt tunnusmerkkimme teille, jotta ehkä ymmärtäisitte.''

:4:47. ''Te jotka olette saaneet Pyhän kirjan, uskokaa siihen, mitä Me olemme ilmoittanut (Koraanissa) vahvistaen sen, minkä jo omistatte (Vanhan testamentin), (uskokaa) ennenkuin Me synkennämme ja vääristämme teidän kasvojenne piirteet tai kiroamme teidät samoin kuin Me kirosimme sapatinrikkojat , sillä Jumalan käskyt käyvät varmasti täytäntöön.''

:4:89. ''He toivoisivat, että te tulisitte uskottomiksi, aivan kuin he itse ovat, ja siten heidän kaltaisikseen. Älkää ottako itsellenne ystäviä heidän joukostaan, ennenkuin he lähtevät kodeistaan Jumalan retkelle. Jos he palaavat entiseen vihamielisyyteensä, niin ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa, missä heidät kohtaattekin, älkääkä ottako itsellenne suojelijaa tai auttajaa heidän joukostaan.''

:4:90. ''Poikkeus tehdään niihin nähden, jotka etsivät turvaa joltakin teidän kanssanne liitossa olevalta heimolta tai jotka ovat tulleet luoksenne, koska heidän sydämensä kieltää heitä taistelemasta teitä vastaan tai omaa kansaansa vastaan. Jos Jumala olisi tahtonut, olisi Hän voinut antaa heille ylivoiman, ja he olisivat varmasti sotineet teitä vastaan; mutta jos he pysyvät loitolla teistä eivätkä taistele teitä vastaan, vaan tarjoavat teille rauhaa, niin ei Jumala salli teidän hyökkäävän heidän kimppuunsa.''

:4:91. ''Te tulette tekemisiin toisten kanssa, jotka pyrkivät saavuttaman sekä teidän luottamuksenne että oman kansansa luottamuksen, mutta niin usein kuin heitä vietellään kapinaan, lankeavat he. Jolleivät he pysy loitolla, elleivät tarjoa teille rauhaa ja laske aseitaan, niin ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa, missä hyvänsä heidät kohtaattekin, sillä näiden suhteen olemme antanut teille täyden vallan.''

:4:95. ''Ne uskovaisista, jotka (retken aikana) istuvat kotona, minkään vamman heitä siihen pakottamana, eivät tule toisten vertaisiksi, jotka kilvoittelevat Jumalan retkellä pannen alttiiksi omaisuutensa ja henkensä. Jumala on korottanut ne, jotka panevat omaisuutensa ja elämänsä vaaralle alttiiksi, arvossa niiden yläpuolelle, jotka kotona istuvat. Molemmille on Jumalalla hyviä lupauksia, mutta ne, jotka taistelevat, on Jumala palkitseva runsaasti yli niiden, jotka pysyvät paikoillaan.''

:5:14. ''Niidenkin kanssa, jotka sanovat: »Katso, Me olemme kristittyjä», Me teimme liiton, mutta he unohtivat osan siitä, mitä heille opetettiin. Sentähden Me herätimme heissä kaunan ja vihan toisiansa vastaan aina Ylösnousemuspäivään asti, jolloin Jumala tekee heille selviksi heidän kättensä työt.''

:5:32. ''Tämän johdosta annoimme Israelin lapsille säädöksen, että kuka ikinä ottaa hengiltä ihmisen muutoin kuin verikostoksi tai pahuuden ehkäisemiseksi maassa, hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset; ja ken ikinä pelastaa yhden hengen, hän on kuin olisi pelastanut kaikkien ihmisten hengen.Meidän lähettiläämme tulivat aikoinaan heidän luokseen selvin todistuksin (Jumalan yliherruudesta), mutta katso, senkin jälkeen monet ihmisistä tulivat irstaiksi maan päällä.''

:5:33. ''Ainoa palkka niille, jotka sotivat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan sekä levittävät turmiota maassa, on että heidät tapetaan tai ristiinnaulitaan, tai heidän kätensä ja jalkansa hakataan poikki eri puolilta, ristiin, tai heidät karkoitetaan maasta. Sellainen on heidän häväistyksensä tässä elämässä, ja tulevassa heille on kauhea kuritus,''

:5:34. ''lukuunottamatta niitä, jotka katuvat, ennenkuin te saatte heidät valtaansa. Sillä tietäkää, että Jumala on pitkämielinen, laupias.''

:5:35. ''Te, jotka uskotte! Pitäkää Jumala kunniassa ja etsikää Hänen läheisyyttään sekä ponnistelkaa Hänen retkellään, jotta olisitte onnellisia.''

:5:36. ''Mitä tulee uskottomiin, niin totisesti, vaikka heidän olisi kaikki, mitä maassa on, ja yhtä paljon lisää heidän lunastamisekseen ylösnousemuspäivänä, ei sitä heiltä vastaanotettaisi. He ovat tuskallisen rangaistuksen omat.''

:5:37. ''He pyrkivät pois tulesta, mutta eivät pääse. Heidän rangaistuksensa on pysyvä.''

:5:38. ''Varkailta taasen, olkootpa mies~ tai naispuolisia, leikatkaa kädet. Se on palkka heidän omista teoistaan ja muita varoittava kuritus Jumalalta. Jumala on mahtava, viisas.''

:5:51. ''Te, jotka uskotte! Älkää lyöttäytykö juutalaisten ja kristittyjen ystäviksi, - he ovat ystäviä vain toisilleen, ja joka ottaa heidät liittolaisikseen, on yksi heistä. Jumala ei totisesti ulota johdatustaan väärämielisiin.''

:5:82. ''Kiivaimmat oikeauskoisten vihamiehet totisesti tapaatte juutalaisista ja monijumalaisista, ja oikeauskoisten ystävyyttä lähinnä olevissa varmasti tapaatte sellaisia, jotka sanovat: »Me olemme kristittyjä»; tämä johtuu siitä, että heidän joukossaan on pappeja ja munkkeja ja että he eivät käyttäydy pöyhkeästi.''

:9:1. ''Tämä on Jumalan ja Hänen lähettiläänsä (julistama) vastuuvapaus niiden pakanain suhteen, joiden kanssa te (muslimit) olette tehneet sopimuksen.''

:9:2. ''Kulkekaa sentähden maassa vapaasti neljä kuukautta ja tietäkää, että olette Jumalan ulottuvilla sekä että Jumala saattaa uskottomat häpeään.''

:9:3. ''Tämä on Jumalan ja Hänen lähettiläänsä julistus ihmisille suuren toivioretken päivänä, että Jumalaa ei sido kosketus pakanain kanssa, samoin kuin se ei sido Hänen lähettilästänsäkään. Ja jos käännytte (Hänen puoleensa), on se teille parhaaksi, jos kuitenkin käännätte selkänne, niin tietäkää, ettette voi välttää Jumalaa! Ja julista niille, jotka eivät usko, sanoma tuskallisesta rangaistuksesta,''

:9:4. ''lukuunottamatta niitä monijumalaisia, joiden kanssa olette tehneet sopimuksen, kun he eivät ole millään rikkoneet teitä vastaan eivätkä auttaneet ketään muuta teitä vastaan. Täyttäkää siis sopimuksenne heidän kanssaan määräaikaan asti. Jumala totisesti rakastaa kunniantuntoisia.''

:9:5. ''Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.''
:9:6. ''Ja jos joku monijumalaisista anoo suojaasi, niin suo se hänelle, kunnes hän saa kuulla Herran sanan. Senjälkeen anna hänen päästä turvaan. Sillä he ovat ihmisiä, jotka eivät (parempaa) tiedä.''

:9:7. ''Miten voisi Jumalaa ja Hänen lähettilästään sitoa sopimus pakanain kanssa? Paitsi niiden, joiden kanssa olette tehneet sopimuksen pyhän temppelin seutuvilla. Ja niin kauan kuin he pysyvät (sopimukselle) uskollisina, on teidänkin pysyttävä uskollisina heitä kohtaan. Jumala totisesti rakastaa hurskaita.''

:9:8. ''Kuinka? Jos he saisivat teistä voiton, eivät he välittäisi ystävyyssuhteestä eikä sopimuksesta kanssanne. Puheellaan koettavat he olla mieliksenne, mutta heidän sydämensä ovat kuitenkin teitä vastaan, ja suurin osa heistä on jumalattomia.''

:9:9. ''Mitättömästä hinnasta he ovat luopuneet Jumalan tunnusmerkeistä ja estelevät (muita) Jumalan tieltä; kauheita ovat totisesti heidän tekonsa.''

:9:10. ''He eivät pidä lukua sukulaisuudesta eivätkä liittosopimuksesta uskovaisten kanssa, sillä he ovat niitä, jotka (liitot) rikkovat.''

:9:11 . ''Mutta jos he kääntyvät (Jumalan alamaisiksi), rukoilevat ja antavat säädetyt almut, ovat he uskonveljiänne. Ja Me selvitämme tunnusmerkkimme ihmisille, joilla on ymmärrystä.''

:9:12. ''Mutta jos he sopimuksenteon jälkeen rikkovat valansa ja pilkkaavat teitä uskonne vuoksi, niin taistelkaa sellaisten uskottomien johtomiehiä vastaan - heille eivät totisesti valat mitään merkitse - jotta he luopuisivat puuhistaan.''

:9:13. ''Miksi ette taistelisi ihmisiä vastaan, jotka ovat rikkoneet valansa ja aikoneet karkoittaa lähettilään, etenkin kun he ovat ensimmäisinä aloittaneet (vihollisuudet). Pelkäättekö heitä? Onhan kuitenkin Jumala paremmin ansainnut sen, että te Häntä pelkäätte, jos olette oikeauskoisia.''

:9:14. ''Taistelkaa heitä vastaan, Jumala rankaisee heitä teidän kädellänne ja saattaa heidät häpeään; Hän auttaa teitä vastustaessanne heitä ja parantaa oikeauskoisten rinnat.''

:9:15. ''Ja Hän poistaa vihan heidän sydämistään, sillä Jumala säälii ketä tahtoo; Jumala on tietävä, viisas.''

:9:16. ''Vai arveletteko tulevanne hylätyiksi ennenkuin Jumala ehtii erottaa, ketkä joukostanne taistelivat eivätkä tunnustaneet ystävikseen ketään muuta kuin Jumalan, Hänen lähettiläänsä ja oikeauskoiset? Ja Jumala tuntee tekonne.''

:9:17. ''Monijumalaisten (pakanain) ei sovi käydä Jumalan temppelissä, koska heidän epäuskonsa todistaa heitä vastaan. Turhiksi osoittautuvat heidän tekonsa, ja tulessa saavat he ikuisesti olla.''

:9:23. ''Te, jotka uskotte, älkää ottako isiänne ja veljiänne ystäviksenne, jos he rakastavat epäuskoa enemmän kuin uskoa, sillä se teistä, joka heihin liittyy, kuuluu väärintekijöihin.''

:9:24. ''Sano: »Jos isänne, poikanne, veljenne, vaimonne, omaisenne, hankkimanne omaisuus ja kauppa, jonka pysähtymistä pelkäätte, sekä asunnot, joihin olette mieltyneet, ovat teille rakkaampia kuin Jumala ja Hänen lähettiläänsä ja taistelu Hänen asiansa puolesta, niin odottakaa, kunnes Jumala tulee ja sanoo sanansa. Sillä Jumala ei pidä uppiniskaisista.»''

:9:26. ''Silloin lähetti Jumala tyyneytensä lähettiläälle ja oikeauskoisille, Hän lähetti sotajoukkoja, joita te ette nähneet, ja rankaisi uskottomat. Tämä on uskottomien palkka.''

:9:27. ''Sen jälkeen armahtaa Jumala kenet tahtoo, sillä Jumala on anteeksiantava, armollinen.''

:9:28. ''Te, jotka uskotte, katsokaa, miten monijumalaiset ovat kokonaan saastaisia. Siksi älkää salliko heidän lähestyä pyhää temppeliä tämän sopimusvuoden jälkeen. Ja, jos sentähden pelkäätte köyhtyvänne, on Jumala runsaudessaan ajoissa huolehtiva teistä, jos Hän tahtoo; Jumala on totisesti tietävä, viisas.''

:9:29. ''Taistelkaa niitä vastaan, jotka, vaikka ovat saaneet Kirjoituksen, eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään, eivät pyhitä sitä, minkä Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat selittäneet pyhäksi, eivätkä tunnusta totista uskontoa, taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa.''

:9:30. ''Juutalaiset sanovat: »Esra on Jumalan poika», ja kristityt sanovat: »Messias on Jumalan poika». Tätä he hokevat suullaan. He jäljittelevät niitä, jotka ennen olivat uskottomia. Jumalan ynseys heitä rasittakoon! Kuinka ovatkaan he etääntyneet!''

:9:111. ''Totisesti, Jumala on lunastanut uskovaisilta heidän henkensä ja omaisuutensa antamalla niiden korvaukseksi paratiisin puutarhan, joka on heitä varten. He taistelevat Jumalan asian puolesta: he surmaavat ja heitä surmataan, kuten Hän on sitovasti luvannut toorassa, evankeliumissa ja Koraanissa, ja kuka täyttää uskollisemmin lupauksensa kuin Jumala? Olkaa siis onnelliset liittosopimuksestanne, jonka olette tehneet Hänen kanssaan. Juuri tämä on ylin onni.''

:9:123. ''Te, jotka uskotte, taistelkaa niitä uskottomia vastaan, jotka ovat lähellänne, jotta he kokisivat teidän voimanne, ja tietäkää, että Jumala onniiden kanssa, jotka hartautta harjoittavat.''

:22:17. ''Totisesti, on olemassa sellaisia, jotka uskovat, ja on juutalaisia ja saabalaisia, kristittyjä ja magian harjoittajia sekä myös monijumalaisia. Ylösnousemuksen päivänä Jumala tekee erotuksen heidän kaikkien välillään. Totisesti, Jumala on kaiken todistaja.''

:22:18. ''Etkö ole havainnut. että Jumalan edessä alistuu kaikki, mikä on taivaassa ja mikä on maan päällä, samaten aurinko ja kuu ja tähdet, samoin vuoret ja puut ja eläimet ja suuri joukko ihmisiä. Mutta monia kohtaan on paikallaan rangaistus. Ja kenet Jumala alentaa, sitä ei kukaan enää saata kunniaan. Totisesti, Jumala tekee mitä hyväksi näkee.''

:22:19. ''On kaksi ryhmää, jotka kiistelevät Herrastaan. Siksi onkin uskottomille leikattu tuliset vaatteet, ja heidän päänsä ylitse vuodatetaan kiehuvaa vettä.''

:22:20. ''Se liuottaa heidän sisuksensa sekä myös heidän ihonsa.''

:22:21. ''Ja heitä piestään rautasauvoin.''

:22:22. ''Joka kerran, kun he tuskissaan haluavat päästä sieltä pois, heidät työnnetään sinne takaisin, ja heille sanotaan: »Maistakaa palamisen tuskaa.»''

:22:23. ''Totisesti, jotka uskovat ja harjoittavat hyviä tekoja, heidän Jumala antaa astua puutarhoihin, joiden kautta virrat juoksevat. He saavat kantaa kultaisia rannerenkaita ja helmiä, ja heidän vaatteensa ovat silkkiä.''

:22:25. ''On tosin sellaisiakin, jotka ovat uskottomia ja eksyttävät toisia Jumalan tieltä ja pyhitetystä moskeijasta, johon pääsyn olemme tehnyt yhtä helpoksi paikkakunnan asukkaille kuin erämaista tuleville. Mutta kuka ikinä ryhtyy harjoittamaan petosta ja vääryyttä, hänen Me annamme maistaa tuskallista rangaistusta.''

:47:4. ''Kun siis kohtaatte taistelussa uskottomat, niin nujertakaa heiltä niskat, niin että voitatte heidät! Sitten ottakaa heidät vangiksi ja jälkeenpäin joko suosiollisesti vapauttakaa heidät tai antakaa heidän lunastaa itsensä vapaiksi, kun sota on päättynyt! Niin on oleva. Jos Jumala olisi tahtonut, olisi Hän varmasti voinut kostaa heille, mutta näin Hän tahtoo koetella teitä toistenne avulla. Jotka saavat surmansa Jumalan tiellä, heidän tekojensa ei Hän millään muotoa salli raueta tyhjiin.''

:48:29. ''Muhammed on Jumalan sananjulistaja, ja ne, jotka ovat hänen kanssaan, ovat järkähtämättömiä uskottomille, mutta laupiaita toisiaan kohtaan. Sinä olet näkevä heidän kumartuvan ja polvistuvan, anoen armoa ja suosiota Jumalalta, ja heillä on merkkejä kasvoissaan paljosta maahankumartamisesta. Niin kuvataan heitä Toorassa. Ja evankeliumissa he ovat kuin siemenkylvö, mikä työntää esiin vesojaan ja sitten voimistuttaa niitä, niin että ne tulevat vahvoiksi ja ovat lujasti kiinni varsissa ilahduttaen kylvömiehiä, jotta se ärsyttäisi epäuskoisia. Jumala on luvannut niille, jotka uskovat ja tekevät hyvää, anteeksiannon ja suuren palkinnon.''

:62:6. ''Sano: »Juutalaiset, jos vakuutatte olevanne Jumalan suosimia ennen muita ihmisiä, niin toivokaa silloin itsellenne kuolemaa, jos totuus on teille kallis.»''

== Aiheesta muualla ==
=== Kirjallisuutta ===
*N. Geisler ja A. Saleeb: ''Answering Islam''
*R. Soramies: ''Islam ovellamme''
*Pekka Sartola: ''[[Islam - ystävä vai vihollinen?]]'' Ajanteos
*Johanna Al-Sain & Ernst Schrupp: ''Taistelin Allahin puolesta''; PerusSanoma

=== Internet ===
*[http://www.youtube.com/watch?v=6-3X5hIFXYU Muslim Demographics (video)]
*[http://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU ISLAM: Mitä lännen tulee tietää (1/13) (video)]

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Teismi]]
[[Luokka:Islam]]

Islam

2010-08-12T12:25:03Z

Ulko: poistettu vanhaksi jäänyt lause

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}

Islamin tarkasteleminen apologeettisessä viitekehyksessä on tärkeää useastakin syystä. Sen nopea leviäminen sekä ilmeinen konfliktien lisääntyminen kaikkialla siellä, missä islamin vaikutusvalta kasvaa, tekee siitä haasteen niin kristityille kuin sekulaarillekin maailmalle. Seemiläisenä sekä monoteistisenä uskontona islam ja sen ongelmat samaistetaan usein ateistisessa viitekehyksessä kristinuskoon. Toisaalta muslimien vankkumaton vakuuttuneisuus siitä, että Koraani sisältää Jumalan viimeisimmän ilmoituksen kansalleen, tuo oman haasteensa kristilliselle teologialle.

{{Sisällysluettelo}}

Islam on väkimäärällä mitaten maailman toiseksi suurin ja nopeimmin kasvava uskonto.<ref>[http://www.cnn.com/WORLD/9704/14/egypt.islam/ CNN: Fast-growing Islam winning converts in Western world] ''The second-largest religion in the world after Christianity, Islam is also the fastest-growing religion. In the United States, for example, nearly 80 percent of the more than 1,200 mosques have been built in the past 12 years.'' [http://www.religioustolerance.org/growth_isl_chr.htm Growth Rate Of Christianity & Islam]</ref> Länsimaissa islam leviää nopeasti sekä siirtolaisuuden ja käännynnäisyyden että muslimien kantaväestöä suuremman syntyvyyden vuoksi. Vaikka islamista on tulossa yhä merkittävämpi vaikuttaja, maallistuneiden länsimaalaisten tuntuu olevan vaikea ymmärtää islamin perusluonnetta, arvoja tai sitä mahdollista uhkaa, jonka islam asettaa sanan- ja uskonnonvapaudelle.<ref>Uskonnonvapaudella on kyllä muitakin uhkaajia, esim. äärinaturalismi.</ref>

Ihminen, joka ei ole tietoinen omista uskomuksistaan,<ref>Usea länsimaalainen luulee, että hänen ajattelunsa perustana on puhdas faktatieto eikä uskomuksia ensinkään, vaikka hän on imenyt ympäristöstään valtavan määrän uskomuksia maailman perimmäisestä luonteesta, totuudesta, arvoista, jne.</ref> ei useinkaan ymmärrä toisin uskovan ajattelua vaan yleistää ympäristönsä ajattelun myös muihin. Varmaankin tästä johtuu, että länsimaissa yleisesti oletetaan muslimien ajattelutavan ja itseisarvojen vastaavan länsimaista esim. suvaitsevaisuutta, rauhaa, sananvapautta ja yksilön oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Tietysti länsimaissa on paljon – varsinkin maallistuneita – muslimeja, jotka ovatkin omaksuneet pitkälti länsimaisen ajattelutavan, mutta islaminuskoisissa nämä muslimit ovat vähemmistö.<ref>''"Me olemme tottuneet ajattelemaan, että kehitys tapahtuu aina vain maallisempaan suuntaan. – – Islamin maailmassa kehitys on päinvastainen. Suuret massat esimerkiksi Pakistanissa ovat tyytymättömiä vallanpitäjien uskonnolliseen laimeuteen ja vaativat lisää islamia, kuten myös Egyptissä, Algeriassa, Indonesiassa ja jopa Turkissa. Jopa Saudien kuningashuone on saman vaatimuksen kohteena, vaikka Saudi-Arabiassa pidetään yllä islamin jyrkkää tulkintaa valtion toimesta."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 19 ''"Limited to information on Iran from English-speaking opponents of the regime, both groups of Iran experts got a very misleading vision of where the revolution was heading — because the Iranian revolution was not brought about by the people who spoke English. It was made by merchants in city bazaars, by rural peasants, by the clergy — people Americans didn’t speak to because they couldn’t. This demographic was unsure of the virtues of modernization and not at all clear on the virtues of liberalism. From the time they were born, its members knew the virtue of Islam, and that the Iranian state must be an Islamic state. Americans and Europeans have been misreading Iran for 30 years. Even after the shah fell, the myth has survived that a mass movement of people exists demanding liberalization — a movement that if encouraged by the West eventually would form a majority and rule the country. – – Ahmadinejad enjoys widespread popularity. He doesn’t speak to the issues that matter to the urban professionals, namely, the economy and liberalization. But Ahmadinejad speaks to three fundamental issues that accord with the rest of the country. First, Ahmadinejad speaks of piety. Among vast swathes of Iranian society, the willingness to speak unaffectedly about religion is crucial. Though it may be difficult for Americans and Europeans to believe, there are people in the world to whom economic progress is not of the essence; people who want to maintain their communities as they are and live the way their grandparents lived. These are people who see modernization — whether from the shah or Mousavi — as unattractive. They forgive Ahmadinejad his economic failures."'' http://www.realclearworld.com/articles/2009/06/western_misconception_iran_rea.html</ref>

==Uskontojen vertailusta==
Länsimaisen humanismin yksi myytti on, että kaikki uskonnot ovat melko samanlaisia, mikä on totta vain, mikäli uskonnot ja se, mikä niissä on tärkeää, määritellään uudelleen tämän humanististen käsitysten ehdoilla. Tosiasiassa on selvää, että eri uskonnot ovat yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan kovin erilaisia: joidenkin hedelmiä voi pitää hyvin huonoina<ref>kuten atsteekkien verisen jumalan lepyttämiseen tarvittu valtava ihmisuhrimäärä tai voodoon tai satanismin vaikutukset</ref>, toisten melko huonoina<ref>esim. useisiin säälimättömiin totalitaarisiin kokeiluihin johtanut ateismi, tieteelliseen huijaukseen perustuvan [[rekapitulaatioteoria]]n eksyttämänä kätensä [http://www.kolumbus.fi/mika.ebeling/pekka.htm syntymättömien lasten vereen tahrinut], epärealistisen ihmis- ja maailmankuvansa kanssa "kuilun partaalla" kompasteleva humanismi sekä tässä artikkelissa käsiteltävä islam</ref> ja joidenkin hyvinä. Uskontojen perusväittämät eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, mutta toki joitain yhteisiä moraalisääntöjä löytyy<ref>Kristillisen käsityksen mukaan tämä johtuu siitä, että Jumalan luomina kaikilla ihmisillä on uskonnosta ja kulttuurista riippumatta omassatunnossaan tietoa oikeasta ja väärästä ({{rp|Room. 2:14-15}}).</ref>. Voidaan "melko" kiistattomasti sanoa, että moraalisäännöt, kuten kymmenen käskyä, eivät kuitenkaan ole kristinuskon ydin toisin kuin evankeliumi.<ref>Näin siksi, että Raamatun mukaan lain noudattamisen yrittäminen ei voi pelastaa ketään ({{rp|Room. 3:20}}) synnin rangaistukselta eli helvetiltä vaan ainoastaan evankeliumin uskovat pelastuvat ({{rp|Room. 5:1}}).</ref> Evankeliumin muut uskonnot taas kieltävät ja tarjoavat sen tilalle jotain aivan muuta.<ref>''"Islamia ei tee antikristilliseksi sen alkulähde, vaan sisältö: se kieltää evankeliumin, kuten kaikki muutkin uskonnot."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 50</ref> Uskonnot ovat siis joissain pikkuasioissa<ref>kuten kysymyksissä siitä, miten ihmisen tulisi menetellä tietynlaisissa tilanteissa</ref> samanlaisia mutta pääasioissa<ref>kysymyksissä siitä, mikä on ihmisen alkuperä, nykytilanne ja tulevaisuus, mikä on perimmäisen todellisuuden luonne sekä mistä ja miten ihminen saa oikeat vastaukset näihin perimmäisiin kysymyksiinsä</ref> erilaisia.

Islamia ja kristinuskoa vertailtaessa on tärkeää muistaa, että kummallakin on niin paljon edustajia, että yksittäisesimerkkejä ystävällisistä (tai aggressiivisista) ihmisistä sekä hyvistä (tai pahoista) teoista on molempien piiristä helppo löytää. Valitsemalla historiasta haluttuja tapahtumia voidaan siis epäkriittiselle yleisölle "todistaa" mitä vain,<ref>Uus-ateistit Dawkins, Hitchens ja Harris ovat tässä lajissa erittäin hyviä ja keskittyvät älyllisesti epärehellisinä kristinuskon nimissä tehtyihin pahoihin tekoihin (inkvisitio) "unohtaen" ateismin satoja kertoja nopeammassa tahdissa tuottamat tuhansia kertoja suuremmat uhriluvut (Mao, Stalin, Hitler, puha-khmerit) ja toisaalta kristinuskon hyvät teot, joihin kuuluvat lukutaidon levittäminen, sairaalat, yliopistot, tasa-arvo, orjuuden poistaminen, tieteen synty jne.. Katso myös ApologetiikkaWikin artikkeli [[Agentti ideologiansa indikaattorina]].</ref> ellei olla tasapuolisia.

On siis tärkeää katsoa, mitä itse uskonto väittää ja miten sen perustaja toimi.

==Vertailu Jeesuksen ja Muhammadin toiminnasta==

Alla on lyhyt vertailu Jeesuksen ja Muhammadin toiminnan välillä.
#*Jeesus kieltäytyi maallisesta vallasta.<ref>esim. {{rp|Joh. 6:15}}</ref>
#*Muhammed kävi valloitussotia, salamurhautti ihmisiä ja ryösteli karavaaneja<ref>''"Medinassa Muhammad sai pian arvostetun aseman, mutta häneltä puuttui aluksi taloudellinen pohja elämälle. Hän järjesti ryöstöretkiä asian korjaamiseksi. Varsinkin ohi kulkevat mekkalaiset karavaanit joutuivat tämän Jumalan lähettilään uhreiksi."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 50</ref>.
#
#*Jeesus nuhteli opetuslapsia, jotka halusivat kostaa kovakorvaisille ihmisille.<ref>{{rp|Luuk. 9:51-56}}</ref>
#*Muhammed tappoi vääräuskoiset.
#
#*Jeesus kehoitti rakastamaan vihollista<ref>esim. {{rp|Matt. 5:38-48}}</ref> ja pesi opetuslastensa jalat<ref>{{rp|Joh. 13:3-17}}</ref>.
#*Muhammed tappoi vihollisensa, ja häntä palveltiin.

On tietenkin mustavalkoista väittää, että Muhammad olisi ollut vain verenhimoinen tyranni. Hän oli myös yhteiskunnallinen hyväntekijä, köyhien (muslimien) auttaja. Hän myös antoi monille vihollisilleen anteeksi ja vapautti heitä, kehotti käymään katsomassa sairaita, köyhiä ja vanhuksia. Valitettavasti kuitenkin usein Muhammadista esitettävässä kokonaiskuvassa hänen synkkä puolensa pyritään häivyttämään kokonaan. Vaikka hän olikin monessa mielessä varmasti hyvä, esimerkillinen ja kunnioitettava islamin keulakuva, hän oli samalla kostonhimoinen, arvostelua sietämätön, julma ja arvaamaton (tyypillisiä piirteitä myös monelle muullekin itsevaltiaalle)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekka Sartola | Nimeke = ISLAM - ystävä vai vihollinen? | Julkaisija = [http://www.ajanteos.com/islam.htm Ajanteos] | Vuosi = 2006 | Kappale = Sodan talo vai rauhan talo? | Sivu = 127 | Selite = | Tunniste = ISBN 952-99597-1-0 }}</ref>.

Viime kädessä kysymys on siitä, millainen Jumala on ja millaista on Hänen tahtonsa mukainen elämä.<ref>Ateismin osalta voi todeta, että jos Jumalaa ei usko olevan lainkaan, niin tämä uskonto ([[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|vastaus perimmäisiin kysymyksiin]]) antaa mahdollisuuden millaiseen toimintaan hyvänsä, kuten vaikkapa Stalinin tai "Luonnollisen Valitsijan" [[Koulumassamurhat#Ateistinen oivallus|esimerkki]] osoittaa.</ref> Jeesuksen esimerkki velvoittaa kristittyjä<ref>{{rp|1Joh. 2:6}} – Tässä ei ensisijaisesti ole kysymys siitä, millaisiksi kristityt havaitaan vaan millaisen ihanteen heidän uskontonsa heille asettaa.</ref>, Muhammadin taas muslimeja<ref>''"Kaikki, mitä Muhammad teki ja erityisesti myös, miten hän teki kaiken, on muslimeille esikuvallista."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 55 – Tässä ei ensisijaisesti ole kysymys siitä, millaisiksi muslimit havaitaan vaan millaisen ihanteen heidän uskontonsa heille asettaa.Koska Muhammadia pidettiin esikuvallisena, hänen toimintaansa liittyvät tiedot talletettiin tarkasti: ''"Koska Koraani ei voinut antaa neuvoa kaikkiin asioihin, alettiin Muhammadin kuoleman jälkeen kysellä, miten tämä teki kyseeksi tulleessa tilanteessa. Hänen seuralaisensa kertoivat eri tapauksia, joita pantiin mieleen ja kerrottiin edelleen. – – Nämä kertomukset, hadithit luokiteltiin luotettavuuden mukaan. Hadith-kokoelmat ovat hyvin laajoja."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 55-56 – Muhammadin elämästä käytettävissä olevat tiedot perustuvat siis islamin omiin lähteisiin.</ref>.

==Islamin historia==

Islam on itseymmärryksensä mukaan osa ilmoitusten jatkumoa. Muslimit uskovat eräiden muidenkin suurten uskontojen olevan alun perin lähtöisin Jumalan antamasta ilmoituksesta mutta pitävät islamia viimeisenä ja täydellisenä uskontona. Sisällöllisesti islam on tietyllä tapaa kehkeytynyt juutalaisuuden ja kristinuskon antamista vaikutteista<ref>''"On arvioitu, että noin 2/3 Koraanin sisällöstä on raamatullista alkuperää. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan suoranaiset lainaukset, vaan raamatullinen aines koostuu kertomuksista, joista voi tunnistaa Vanhan ja Uuden testamentin merkkihenkilöitä ja tapahtumia."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 54</ref>, ja ainakin osa sekä Vanhasta että Uudesta testamentista kuuluukin periaatteessa islamin tunnustamiin pyhiin kirjoihin<ref>Tosin käytännössä esitetään väitteitä, että juutalaiset ja kristityt ovat väärentäneet pyhät kirjoituksensa. – ''"Muslimit saattavat sanoa: 'Kristinusko on hyvä ja oikea uskonto, mutta valitettavasti sitä ei enää ole olemassa.'"'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 77</ref>. Muslimit siis kokevat uskovansa samaan jumalaan kuin kristityt ja juutalaisetkin. Muslimit vain uskovat, että vanhemmat kirjoitukset kuvaavat Jumalan epätäydellisemmin kuin Koraani.<ref>Suuret maailmanuskonnot. Puranen, Asko. s. 89 (''Allah, islamin Jumala, on todellakin pohjimmiltaan juutalaisten ja kristittyjen Jumala. Mutta muhamettilaisen käsityksen mukaan hänen sanansa oli vanhemmissa kirjoituksissa esitetty vain vaillinaisena ja ilmaistiin täydellisenä vasta Koraanissa.'')</ref>

Aikoinaan islam valloitti yli puolet silloisesta kristikunnasta sodalla ja miekkakäännytyksellä. Ristiretket, joihin on myös liittynyt väkivaltaa ja ryöstelyä, olivat osin myös kristikunnan puolustussotaa: mm. Jerusalem oli ollut "kristillistä maaperää" jo vuosisatoja ennen Muhammadin aikaa. Ilman yleiseurooppalaisia sotilaallisen päättäväisyyden osoituksia islamin valloitukset olisivat mahdollisesti jatkuneet yhä kauemmas länteen ja pohjoiseen, niin että koko Eurooppakin saattaisi jo olla islamin alla.<ref>Nykyisten demografisten viitteiden mukaan se joutuu tähän tilaan vasta erinäisten vuosikymmenien kuluttua.</ref> Kristinuskon ristiretket kestivät pari vuosisataa ja rajoittuivat yrityksiin aiempien kristikunnan alueiden – etenkin Jeesuksen maanpäällisen elämän näyttämönä olleiden seutujen – takaisinvaltaamiseksi,<ref>Mielenkiintoisena yksityiskohtana voi pitää sitäkin, että ristiretkien aloittamiseen liittyi paavin aktiivista vaikutusta, joka syntienanteeksiantolupauksineen puolestaan antoi näille retkille – ikään kuin islamista omaksuttuja – "pyhän sodan" piirteitä.</ref> mutta islamin historian viimeiset neljätoista vuosisataa ovat sisältäneet runsaasti niin valloitussotia, ryöstöretkiä, systemaattista merirosvousta kuin orjuutustakin <ref>http://gatesofvienna.blogspot.com/2008/09/fourteen-centuries-of-war-against.html</ref>. Miksi näistä ei puhuta oppikirjoissa tai mediassa?

==Islam ja yhteiskunta==

Moderni demokratia syntyi kristillisten arvojen pohjalta uskonpuhdistuksen jälkeen.<ref>Koska jokainen ihminen on Jumalan kuvaksi luotu, kaikilla on samat oikeudet. Koska ihminen on syntinen, valta piti hajaannuttaa eri tahojen välille, jotka valvovat toisiaan. Jeesus erotti selvästi maallisen ja uskonnollisen vallan: esim. {{rp|Luuk. 17:20-21}}, {{rp|Matt. 22:21}} ja {{rp|Joh. 18:33-37}}. Toisaalta demokratiassa jokaisella kristityllä on oikeus ja velvollisuus äänestää arvojensa mukaan.</ref> Koska se on aikanamme niin yleisesti parhaaksi katsottu yhteiskuntarakenne, moni ei edes tule ajatelleeksi, että se voi vielä joutua syrjäytetyksi ja korvatuksi aivan toisenlaisella yhteiskuntamuodolla.

Islam ei tee mitään eroa "maallisen" ja "hengellisen" välillä. Muslimi ei usein edes tunnusta ei-islamilaista hallitusta.<ref>''"Sitä osaa maailmasta, jossa islam hallitsee, kutsutaan islamin huoneeksi, '''dar al islam'''. Dar al islamin piiriin kuuluvilla alueilla vallitsee islamin laki ja järjestys. – – [O]nkin erimielisyyttä siitä, kuuluvatko islamin huoneeseen sellaiset muslimienemmistöiset maat, joilla ei ole islamilaista lakia. Esimerkiksi turkkilaiset islamistit katsovat, ettei Turkki, vaikka sen väestöstä melkein 99% on muslimeja, kuulu siihen.Se osa maailmaa, jossa islam ei hallitse, on '''dar al harb''', sodan huone. Islam tuo rauhan maailmaan siten, että se pääsee hallitsemaan. Sitä ennen on periaatteessa sota."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 71</ref> Demokratia koetaan usein islamin vastaisena ja ''sharia''-lain soveltamisesta keskustellaan muslimien kesken jo useissa Euroopankin maissa. Jotkut Euroopan islamistiset johtajat ovat todenneet, että muslimit saavuttavat demokraattisen enemmistön lisääntymällä, minkä jälkeen demokratia lopetetaan. Koska muslimien syntyvyys Euroopassa on huomattavasti suurempi kuin alkuperäisten eurooppalaisten, muslimit saavuttavat tällä vauhdilla enemmistön viidenkymmenen vuoden sisällä Ruotsissa ja Ranskassa<ref>http://users.tkk.fi/josmala/CrossSection/kuoleman_kuunsirppi.html</ref>.

Islamilaiseen esivaltaan liittyviä pääongelmia kristityn kannalta ovat vaatimus, että islam olisi tunnustettava "oikeaksi uskonnoksi", että ketään muslimia ei saisi evankelioida ja että näiden vaatimusten noudattamatta jättäminen voisi johtaa sellaisten rangaistusten kohteeksi joutumiseen, jotka on aikaa sitten<ref>ainakin toistaiseksi</ref> poistettu länsimaisesta rikosseuraamusvalikoimasta<ref>tai jotka eivät koskaan ole siihen kuuluneetkaan</ref>. Se seikka, että "islamin huoneessa" "''kristittyjen – – sallitaan elää muslimien keskuudessa''" vain ''"edellyttäen, että he suostuvat olemaan toisen tai kolmannen luokan kansalaisia"''<ref>Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 71</ref>, ei sinänsä kaikin osin välttämättä merkitsisi suurtakaan eroa verrattuna kristittyjen suhteelliseen asemaan sekularismin eräiden muotojen alaisuudessa.

==Islam ja länsimaiden henkinen tyhjiö==

Länsimaissa media ja elokuvat keskittyvät "poliittisen korrektiuden" takia kristinuskon kritisoimiseen. Myös liberaaliteologia on keskittynyt nimenomaan Raamatun kyseenalaistamiseen. Tosiasiassa kristinusko kestää kritiikin, mutta peruslänsimaalainen ei yleensä ole kuullut hyviä perusteluita kristinuskolle ja Raamatulle vaan on päinvastoin kohdannut jonkin verran kristinuskon kritiikkiä. Kristinuskon hyvistä teoista (lukutaidon edistäminen, ensimmäiset yliopistot, useimmat sairaalat, demokratia, kestävät arvot, tieteen juuret jne.) ei paljon puhuta, kun taas kristinuskon nimissä tehtyjä pahoja tekoja painotetaan (ristiretket, jotka olivat todellisuudessa pitkälti puolustussotaa). Islamin nimissä tehtyjä pahoja tekoja ei useinkaan mainita<ref>http://users.tkk.fi/josmala/CrossSection/kuoleman_kuunsirppi.html</ref>, mutta hyviä puolia etsitään. Lisäksi maallistuneet hedonistiset arvot (taloudellinen menestys, kokemuksille ja mielihyvälle eläminen) ovat elämässä ja tarkastelun alla kestämättömiä. Kristinuskon liiallinen kritiikki sekä kristinuskon kestävistä arvoista luopuminen valitettavasti pohjustavat islamin huonojen perusteluiden ja tiukkojen mutta yksinkertaisten sääntöjen hyväksymistä. Myös pinnallisesti perehtyneiden kristittyjen [[AW:S#fideismi|fideistinen]] linja on edesauttanut sitä käsitystä, että kristinuskolla ei olisi riittäviä perusteluja.<ref>Ks. esim. http://uusmusulmaani.blogspot.com/2009/12/raikasta-tuulta.html</ref>

==Islam ja perustelut==
Pääperustelu islamin totuudesta näyttää olevan Koraani, jonka sanotaan olevan täydellinen.
*Tosiasiassa Koraanissa on kieliopillisia virheitä ja kielioppia on jopa yritetty muuttaa, jotta virheitä ei olisi.
*Kirjallisuutena Koraani ei ole mitenkään loistava.<ref>Näin ainakin länsimaisille kielille käännettynä ja länsimaisin silmin katsottuna. Asialla on kyllä toinenkin puoli: ''"Arabit arvostavat voimakasta ja värikästä kieltä. – – Kun muslimit ovat sitä mieltä, ettei Koraania voi kääntää, he ovat varmaan oikeassa sikäli, että sen kieli on arabien korvissa aivan ainutlaatuinen iskevyydessään, rytmissään ja nerokkaassa runollisuudessaan."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme"'', s. 54-55</ref>
*Joskus todisteena Koraanin luotettavuudelle pidetään sitä, että Koraanista on nykyään olemassa vain yksi versio.<ref>Vertaa tätä kristittyjen rehelliseen kantaan, että Uuden Testamentin tekstistä on useita hieman toisistaan eroavia (kirjoitusvirheitä, joskus sivuhuomio on joutunut tekstiin) versioita, mutta koska löytöjä on tuhansia, alkuperäinen teksti voidaan rekonstruoida löytöjä vertaamalla yli 99%:n varmuudella ja tiedetään, etteivät erot vaikuta mihinkään uskonkohtaan.</ref> Syynä siihen, että Koraanista on enää yksi versio, on muiden versioiden tuhoaminen islamin alkuaikoina.<ref>Koraani-sana [http://encarta.msn.com/dictionary_1861624404/Koran.html tarkoittaa] kirjaimellisesti '(muidenkin kuultavaksi) ääneen lausumista' tai 'resitoimista', ja Muhammadin elinaikana kysymys oli nimenomaan häneltä opittujen runomuotoisten tekstien ulkomuistista toistamisesta; nyt Koraanina tunnettu kirja taas ''"koottiin joitakin vuosia Muhammadin kuoleman jälkeen muistiinpanoista ja profeetan ystävien muistista. Lopulliseen muotoon sen teetti kolmas kalifi Uthman (644-656), joka määräsi kaikki aikaisemmat versiot hävitettäviksi."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 53</ref>

Vaikka Mohammed ei tehnyt ihmeitä<ref>''"Muhammadin saaman arvostuksen tärkeimpiin syihin kuuluu Koraani. – – Kun jokaisella profeetalla tuli olla jokin ihmeenomainen todistus kutsumuksestaan, viittasi Muhammad juuri Koraaniin tällaisena ihmeenä."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 54-55</ref>, Koraani myöntää Jeesuksen syntyneen neitseestä, tehneen ihmeitä, jopa herättäneen kuolleita.

Yksi ongelma on, että Koraania kriittisesti tutkiva tutkija on varsinkin islamilaisissa maissa useimmiten hengenvaarassa, joten kriittistä tutkimusta ei ole juuri voitu tehdä.<ref>''"Islamin uskon mukaan Koraani on arabialaisessa muodossaan tarkka kopio Jumalan luona olevasta ikuisesta kirjasta. – – Tätä oppia Koraanista ei voi horjuttaa eikä asettaa kyseenalaiseksi. Islamilaisessa maailmassa silloin tällöin joku ajattelija on epäillyt Koraanin luotettavuutta julkisesti, mutta on maksanut siitä kovan hinnan: islam ei suvaitse tässäkään kohdin vapaa-ajattelua."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 54</ref> Mediakaan ei usein uskalla kritisoida islamia ja Koraania avoimesti, suvaitsevainen<ref>tai väljähtänyt ja "suolansa menettänyt" ja sellaisena "hampaaton"</ref> kristinusko on helpompi maali.<ref>Kristinuskon suvaitsevaisuudesta puhuminen tarkoittaa sitä, että kristityt voivat uskolleen väkivaltaa tekemättä elää epäkristillisen esivallan alaisuudessa (kuten länsimaillakin yhä enenevästi ja täysin islamista riippumatta on jouduttu elämään), ellei se pakota heitä henkilökohtaisesti osallistumaan valheeseen ({{rp|Room. 13:1}}). Näin ollen kristittyjen todellisuuskäsitys ei ole ajamassa heitä yhteenottoihin toisinajattelijoidensa kanssa vaan päinvastoin tekemään hyvää kaikille ({{rp|1Tess. 5:15}}). Totuusvaatimuksensa suhteen kristinusko ei toisaalta ole moniarvoinen vaan aidossa muodossaan tunnustautuu sekä sanoin että teoin yhteen ainoaan Totuuteen ({{rp|Joh. 14:6}}). – Toisaalta "suvaitsevaisuutta" periaatteessa tärkeänä arvona pitävä, länsimaissa – etenkin Euroopassa – kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen valta-asemaan päässyt sekulaari humanismi on ytimeltään täysin suvaitsematon (ajan mittaan tosin muuttuvan mutta kullakin hetkellä ehdottomana pidetyn) yhden totuuden liike, joka islamin tavoin, joissain suhteissa jopa sitä räikeämminkin, pyrkii myös pakottamaan oman kantansa kaikkien noudattamaksi käytännöksi (esim. aborttilainsäädännön muuttamisen yhteydessä Suomessa kaikki gynekologit pakotettiin toimiluvan menettämisen uhalla tekemään jo lääkärin ammattietiikan klassisena lähtökohtana ja tiivistelmänä pidetyssä [[wp:Hippokrateen vala|Hippokrateen vala]]ssakin kiellettyjä abortteja, eikä nykyisinkään haluta "suvaita suvaitsemattomia" – vrt. Suvaitsevaisuutta-otsikoitu [http://www.pod.fi/drupal/?q=node/368#comments puheenvuoro] – esim. sellaisia, joiden omatunto on Lutherin tavoin sidottu Raamattuun). Tähän verrattuna islamissa on se hyvä puoli, että tietäessään olevansa ihmisen koko elämään vaikuttava uskonto islam ymmärtää periaatteessa myös sen, että muutkin uskonnot voivat näkyä ihmisen konkreettisessa elämässä ja toiminnassa. Suoraselkäistä kristittyä muslimi voi jopa kunnioittaa, kun taas sekularistin taholta ei ole odotettavissa muuta kuin halveksuntaa. – Olisi joka tapauksessa tärkeää puolin ja toisin ymmärtää, että näissä asioissa kysymys ei ole ihmisten henkilökohtaisista ominaisuuksista vaan niistä uskomuksista, joiden kautta he hahmottavat maailmaa.</ref>

==Islam ja väkivalta==

Yksi ongelma keskusteltaessa islamista on, että Koraanissa on ristiriitaisia väittämiä ja kehoituksia. Esimerkiksi Koraanissa saatetaan yhdessä kohtaa todeta, että uskonnossa ei ole pakkoa, mutta toisessa kohtaa todetaan, että islamista eroavat pitää tappaa.<ref>Tämä tappouhka on voimassa useissa islamilaisissa maissa, ja Suomessakin islamista pois kääntyneet pelkäävät henkensä puolesta. Vapaa-ajattelijat eivät uskaltane perustaa "eroa islamista" -web-sivustoa.</ref> Samoin väitetään, että islam on rauhan uskonto,<ref>''"Sana islam tulee seemiläisestä sanajuuresta slm ja tarkoittaa alistumista ja antautumista. – – Meidän päivinämme kuulee usein sanottavan, että islam tarkoittaa rauhaa, jolloin katsotaan, että '''slm''' viittaisi juuri rauhaan, '''salam''', kuten heprean '''shalom'''. Tämä on kuitenkin propagandistinen selitys, jolla islamin imagoa yritetään parantaa lännessä. Kaikki islamin omat, klassiset lähteet ovat yksimielisiä. Koraanissakin sana 'muslim' voidaan ja tulee usein kääntää kirjaimellisesti 'antautunut' tai 'alistunut'."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 9-10</ref> mutta toisaalta ei-muslimit määritellään sodan huoneeseen, jolloin siis islam on rauhan uskonto vain muslimeille (ja tässäkin vain oikeaoppisille). Islamilaisen teologian mukaan myöhemmät kehoitukset korvaavat aiemmat. Tämä on ongelmallista, koska väitteet islamin rauhanomaisuudesta perustuvat tyypillisesti Muhammedin elämän alkuvaiheisiin, jolloin Muhammed oli vähemmistössä ja suvaitsevaisempi kristityille ja juutalaisille. Myöhemmin, kun Muhammed pääsi valtaan, hänestä tuli poliittinen opportunisti ja diktaattori, hänen asenteensa muita uskontoja kohtaan kovenivat ja hän antoi paljon tappo- ja sotakäskyjä. Esimerkiksi:
#Mohammed ryösteli karavaaneja, tappaen ihmiset tai myyden heidät orjuuteen.
#Banu Kuraizan taistelussa Mohammed juutalaisen kaupungin voitettuaan myi kaikki lapset ja naiset orjuuteen ja alkoi katkomaan juutalaisten miesten kauloja aamusta yöhön asti<ref>http://www.jewishencyclopedia.com/view.jsp?letter=M&artid=699</ref>. Ei siis varmaankaan ole epäselvyyttä, mistä lähi-idän rauhattomuudet johtuvat: niiden juuri on Koraanissa ja Mohammedin toiminnassa.<ref>Toisaalta näilläkin on varhaisempi taustansa: ''"Muhammad ei ilmeisesti pitänyt ristiriitana olla Jumalan profeetta ja ryöstellä toisten omaisuutta, murhata vastustajiaan, myydä sotavankeja omaisille tai teurastaa heidät, jos lunnaita ei ollut luvassa. – – On kuitenkin huomattava, ettei hänen ympäristönsäkään pitänyt tätä kaikkea profeetalle sopimattomana. Muhammad toimi vanhan arabialaisen etiikan mukaan ja muutti sitä pääasiassa vain siten, että sukulaissiteen tuli korvaamaan uskonto."'' Risto Soramies: ''Islam ovellamme'', s. 51 – Siltikin on tietysti merkillepantavaa, että juuri Muhammad teki verisen lopun siihenastisesta arabien ja juutalaisten yhteiselosta Medinassa.</ref>
Sikäli kun myöhemmät kehoitukset korvaavat aiemmat, islamiin liittyy Muhammedin myöhemmän elämänvaiheen ja kirjoitusten kaltainen väkivaltaisuus.

Alla Koraanin kohtia, joista lukija voi itse päätellä, onko islam todella rauhan uskonto <ref> http://www.islamopas.com/koraani/ </ref>:

:2:191. ''Surmatkaa heidät, missä heidät tapaattekin, ja karkoittakaa heidät joka paikasta, mistä he ajoivat pois teidät, sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha. Mutta älkää taistelko heitä vastaan Rauhoitetun temppelin lähellä, jolleivät he hyökkää päällenne siellä; mutta jos he hyökkäävät, niin tappakaa heidät. Sellainen on oleva uskottomien palkka.''

:2:192. ''Mutta jos he lakkaavat taistelemasta, niin on Jumala totisesti armahtavainen ja laupias.''

:2:193. ''Taistelkaa heitä vastaan, kunnes pakanuuden viettelys lakkaa ja keskuudessamme vakiintuu ainoan Jumalan palveleminen. Mutta jos he herkeävät, älköön vallitko vihollisuutta muita kuin uskottomia vastaan.''

:3:117. ''Te, jotka uskotte, älkää antautuko avomieliseen ystävyyteen muiden kuin teikäläisten kanssa; muut eivät jätä turmelematta teitä. He halajavat teidän perikatoanne, heidän vihansa on jo pursunut heidän suustansa; mutta se, mikä heidän sydämissään piilee, on vielä pahempaa. Me olemme nyt selittänyt tunnusmerkkimme teille, jotta ehkä ymmärtäisitte.''

:4:47. ''Te jotka olette saaneet Pyhän kirjan, uskokaa siihen, mitä Me olemme ilmoittanut (Koraanissa) vahvistaen sen, minkä jo omistatte (Vanhan testamentin), (uskokaa) ennenkuin Me synkennämme ja vääristämme teidän kasvojenne piirteet tai kiroamme teidät samoin kuin Me kirosimme sapatinrikkojat , sillä Jumalan käskyt käyvät varmasti täytäntöön.''

:4:89. ''He toivoisivat, että te tulisitte uskottomiksi, aivan kuin he itse ovat, ja siten heidän kaltaisikseen. Älkää ottako itsellenne ystäviä heidän joukostaan, ennenkuin he lähtevät kodeistaan Jumalan retkelle. Jos he palaavat entiseen vihamielisyyteensä, niin ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa, missä heidät kohtaattekin, älkääkä ottako itsellenne suojelijaa tai auttajaa heidän joukostaan.''

:4:90. ''Poikkeus tehdään niihin nähden, jotka etsivät turvaa joltakin teidän kanssanne liitossa olevalta heimolta tai jotka ovat tulleet luoksenne, koska heidän sydämensä kieltää heitä taistelemasta teitä vastaan tai omaa kansaansa vastaan. Jos Jumala olisi tahtonut, olisi Hän voinut antaa heille ylivoiman, ja he olisivat varmasti sotineet teitä vastaan; mutta jos he pysyvät loitolla teistä eivätkä taistele teitä vastaan, vaan tarjoavat teille rauhaa, niin ei Jumala salli teidän hyökkäävän heidän kimppuunsa.''

:4:91. ''Te tulette tekemisiin toisten kanssa, jotka pyrkivät saavuttaman sekä teidän luottamuksenne että oman kansansa luottamuksen, mutta niin usein kuin heitä vietellään kapinaan, lankeavat he. Jolleivät he pysy loitolla, elleivät tarjoa teille rauhaa ja laske aseitaan, niin ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa, missä hyvänsä heidät kohtaattekin, sillä näiden suhteen olemme antanut teille täyden vallan.''

:4:95. ''Ne uskovaisista, jotka (retken aikana) istuvat kotona, minkään vamman heitä siihen pakottamana, eivät tule toisten vertaisiksi, jotka kilvoittelevat Jumalan retkellä pannen alttiiksi omaisuutensa ja henkensä. Jumala on korottanut ne, jotka panevat omaisuutensa ja elämänsä vaaralle alttiiksi, arvossa niiden yläpuolelle, jotka kotona istuvat. Molemmille on Jumalalla hyviä lupauksia, mutta ne, jotka taistelevat, on Jumala palkitseva runsaasti yli niiden, jotka pysyvät paikoillaan.''

:5:14. ''Niidenkin kanssa, jotka sanovat: »Katso, Me olemme kristittyjä», Me teimme liiton, mutta he unohtivat osan siitä, mitä heille opetettiin. Sentähden Me herätimme heissä kaunan ja vihan toisiansa vastaan aina Ylösnousemuspäivään asti, jolloin Jumala tekee heille selviksi heidän kättensä työt.''

:5:32. ''Tämän johdosta annoimme Israelin lapsille säädöksen, että kuka ikinä ottaa hengiltä ihmisen muutoin kuin verikostoksi tai pahuuden ehkäisemiseksi maassa, hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset; ja ken ikinä pelastaa yhden hengen, hän on kuin olisi pelastanut kaikkien ihmisten hengen.Meidän lähettiläämme tulivat aikoinaan heidän luokseen selvin todistuksin (Jumalan yliherruudesta), mutta katso, senkin jälkeen monet ihmisistä tulivat irstaiksi maan päällä.''

:5:33. ''Ainoa palkka niille, jotka sotivat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan sekä levittävät turmiota maassa, on että heidät tapetaan tai ristiinnaulitaan, tai heidän kätensä ja jalkansa hakataan poikki eri puolilta, ristiin, tai heidät karkoitetaan maasta. Sellainen on heidän häväistyksensä tässä elämässä, ja tulevassa heille on kauhea kuritus,''

:5:34. ''lukuunottamatta niitä, jotka katuvat, ennenkuin te saatte heidät valtaansa. Sillä tietäkää, että Jumala on pitkämielinen, laupias.''

:5:35. ''Te, jotka uskotte! Pitäkää Jumala kunniassa ja etsikää Hänen läheisyyttään sekä ponnistelkaa Hänen retkellään, jotta olisitte onnellisia.''

:5:36. ''Mitä tulee uskottomiin, niin totisesti, vaikka heidän olisi kaikki, mitä maassa on, ja yhtä paljon lisää heidän lunastamisekseen ylösnousemuspäivänä, ei sitä heiltä vastaanotettaisi. He ovat tuskallisen rangaistuksen omat.''

:5:37. ''He pyrkivät pois tulesta, mutta eivät pääse. Heidän rangaistuksensa on pysyvä.''

:5:38. ''Varkailta taasen, olkootpa mies~ tai naispuolisia, leikatkaa kädet. Se on palkka heidän omista teoistaan ja muita varoittava kuritus Jumalalta. Jumala on mahtava, viisas.''

:5:51. ''Te, jotka uskotte! Älkää lyöttäytykö juutalaisten ja kristittyjen ystäviksi, - he ovat ystäviä vain toisilleen, ja joka ottaa heidät liittolaisikseen, on yksi heistä. Jumala ei totisesti ulota johdatustaan väärämielisiin.''

:5:82. ''Kiivaimmat oikeauskoisten vihamiehet totisesti tapaatte juutalaisista ja monijumalaisista, ja oikeauskoisten ystävyyttä lähinnä olevissa varmasti tapaatte sellaisia, jotka sanovat: »Me olemme kristittyjä»; tämä johtuu siitä, että heidän joukossaan on pappeja ja munkkeja ja että he eivät käyttäydy pöyhkeästi.''

:9:1. ''Tämä on Jumalan ja Hänen lähettiläänsä (julistama) vastuuvapaus niiden pakanain suhteen, joiden kanssa te (muslimit) olette tehneet sopimuksen.''

:9:2. ''Kulkekaa sentähden maassa vapaasti neljä kuukautta ja tietäkää, että olette Jumalan ulottuvilla sekä että Jumala saattaa uskottomat häpeään.''

:9:3. ''Tämä on Jumalan ja Hänen lähettiläänsä julistus ihmisille suuren toivioretken päivänä, että Jumalaa ei sido kosketus pakanain kanssa, samoin kuin se ei sido Hänen lähettilästänsäkään. Ja jos käännytte (Hänen puoleensa), on se teille parhaaksi, jos kuitenkin käännätte selkänne, niin tietäkää, ettette voi välttää Jumalaa! Ja julista niille, jotka eivät usko, sanoma tuskallisesta rangaistuksesta,''

:9:4. ''lukuunottamatta niitä monijumalaisia, joiden kanssa olette tehneet sopimuksen, kun he eivät ole millään rikkoneet teitä vastaan eivätkä auttaneet ketään muuta teitä vastaan. Täyttäkää siis sopimuksenne heidän kanssaan määräaikaan asti. Jumala totisesti rakastaa kunniantuntoisia.''

:9:5. ''Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.''
:9:6. ''Ja jos joku monijumalaisista anoo suojaasi, niin suo se hänelle, kunnes hän saa kuulla Herran sanan. Senjälkeen anna hänen päästä turvaan. Sillä he ovat ihmisiä, jotka eivät (parempaa) tiedä.''

:9:7. ''Miten voisi Jumalaa ja Hänen lähettilästään sitoa sopimus pakanain kanssa? Paitsi niiden, joiden kanssa olette tehneet sopimuksen pyhän temppelin seutuvilla. Ja niin kauan kuin he pysyvät (sopimukselle) uskollisina, on teidänkin pysyttävä uskollisina heitä kohtaan. Jumala totisesti rakastaa hurskaita.''

:9:8. ''Kuinka? Jos he saisivat teistä voiton, eivät he välittäisi ystävyyssuhteestä eikä sopimuksesta kanssanne. Puheellaan koettavat he olla mieliksenne, mutta heidän sydämensä ovat kuitenkin teitä vastaan, ja suurin osa heistä on jumalattomia.''

:9:9. ''Mitättömästä hinnasta he ovat luopuneet Jumalan tunnusmerkeistä ja estelevät (muita) Jumalan tieltä; kauheita ovat totisesti heidän tekonsa.''

:9:10. ''He eivät pidä lukua sukulaisuudesta eivätkä liittosopimuksesta uskovaisten kanssa, sillä he ovat niitä, jotka (liitot) rikkovat.''

:9:11 . ''Mutta jos he kääntyvät (Jumalan alamaisiksi), rukoilevat ja antavat säädetyt almut, ovat he uskonveljiänne. Ja Me selvitämme tunnusmerkkimme ihmisille, joilla on ymmärrystä.''

:9:12. ''Mutta jos he sopimuksenteon jälkeen rikkovat valansa ja pilkkaavat teitä uskonne vuoksi, niin taistelkaa sellaisten uskottomien johtomiehiä vastaan - heille eivät totisesti valat mitään merkitse - jotta he luopuisivat puuhistaan.''

:9:13. ''Miksi ette taistelisi ihmisiä vastaan, jotka ovat rikkoneet valansa ja aikoneet karkoittaa lähettilään, etenkin kun he ovat ensimmäisinä aloittaneet (vihollisuudet). Pelkäättekö heitä? Onhan kuitenkin Jumala paremmin ansainnut sen, että te Häntä pelkäätte, jos olette oikeauskoisia.''

:9:14. ''Taistelkaa heitä vastaan, Jumala rankaisee heitä teidän kädellänne ja saattaa heidät häpeään; Hän auttaa teitä vastustaessanne heitä ja parantaa oikeauskoisten rinnat.''

:9:15. ''Ja Hän poistaa vihan heidän sydämistään, sillä Jumala säälii ketä tahtoo; Jumala on tietävä, viisas.''

:9:16. ''Vai arveletteko tulevanne hylätyiksi ennenkuin Jumala ehtii erottaa, ketkä joukostanne taistelivat eivätkä tunnustaneet ystävikseen ketään muuta kuin Jumalan, Hänen lähettiläänsä ja oikeauskoiset? Ja Jumala tuntee tekonne.''

:9:17. ''Monijumalaisten (pakanain) ei sovi käydä Jumalan temppelissä, koska heidän epäuskonsa todistaa heitä vastaan. Turhiksi osoittautuvat heidän tekonsa, ja tulessa saavat he ikuisesti olla.''

:9:23. ''Te, jotka uskotte, älkää ottako isiänne ja veljiänne ystäviksenne, jos he rakastavat epäuskoa enemmän kuin uskoa, sillä se teistä, joka heihin liittyy, kuuluu väärintekijöihin.''

:9:24. ''Sano: »Jos isänne, poikanne, veljenne, vaimonne, omaisenne, hankkimanne omaisuus ja kauppa, jonka pysähtymistä pelkäätte, sekä asunnot, joihin olette mieltyneet, ovat teille rakkaampia kuin Jumala ja Hänen lähettiläänsä ja taistelu Hänen asiansa puolesta, niin odottakaa, kunnes Jumala tulee ja sanoo sanansa. Sillä Jumala ei pidä uppiniskaisista.»''

:9:26. ''Silloin lähetti Jumala tyyneytensä lähettiläälle ja oikeauskoisille, Hän lähetti sotajoukkoja, joita te ette nähneet, ja rankaisi uskottomat. Tämä on uskottomien palkka.''

:9:27. ''Sen jälkeen armahtaa Jumala kenet tahtoo, sillä Jumala on anteeksiantava, armollinen.''

:9:28. ''Te, jotka uskotte, katsokaa, miten monijumalaiset ovat kokonaan saastaisia. Siksi älkää salliko heidän lähestyä pyhää temppeliä tämän sopimusvuoden jälkeen. Ja, jos sentähden pelkäätte köyhtyvänne, on Jumala runsaudessaan ajoissa huolehtiva teistä, jos Hän tahtoo; Jumala on totisesti tietävä, viisas.''

:9:29. ''Taistelkaa niitä vastaan, jotka, vaikka ovat saaneet Kirjoituksen, eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään, eivät pyhitä sitä, minkä Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat selittäneet pyhäksi, eivätkä tunnusta totista uskontoa, taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa.''

:9:30. ''Juutalaiset sanovat: »Esra on Jumalan poika», ja kristityt sanovat: »Messias on Jumalan poika». Tätä he hokevat suullaan. He jäljittelevät niitä, jotka ennen olivat uskottomia. Jumalan ynseys heitä rasittakoon! Kuinka ovatkaan he etääntyneet!''

:9:111. ''Totisesti, Jumala on lunastanut uskovaisilta heidän henkensä ja omaisuutensa antamalla niiden korvaukseksi paratiisin puutarhan, joka on heitä varten. He taistelevat Jumalan asian puolesta: he surmaavat ja heitä surmataan, kuten Hän on sitovasti luvannut toorassa, evankeliumissa ja Koraanissa, ja kuka täyttää uskollisemmin lupauksensa kuin Jumala? Olkaa siis onnelliset liittosopimuksestanne, jonka olette tehneet Hänen kanssaan. Juuri tämä on ylin onni.''

:9:123. ''Te, jotka uskotte, taistelkaa niitä uskottomia vastaan, jotka ovat lähellänne, jotta he kokisivat teidän voimanne, ja tietäkää, että Jumala onniiden kanssa, jotka hartautta harjoittavat.''

:22:17. ''Totisesti, on olemassa sellaisia, jotka uskovat, ja on juutalaisia ja saabalaisia, kristittyjä ja magian harjoittajia sekä myös monijumalaisia. Ylösnousemuksen päivänä Jumala tekee erotuksen heidän kaikkien välillään. Totisesti, Jumala on kaiken todistaja.''

:22:18. ''Etkö ole havainnut. että Jumalan edessä alistuu kaikki, mikä on taivaassa ja mikä on maan päällä, samaten aurinko ja kuu ja tähdet, samoin vuoret ja puut ja eläimet ja suuri joukko ihmisiä. Mutta monia kohtaan on paikallaan rangaistus. Ja kenet Jumala alentaa, sitä ei kukaan enää saata kunniaan. Totisesti, Jumala tekee mitä hyväksi näkee.''

:22:19. ''On kaksi ryhmää, jotka kiistelevät Herrastaan. Siksi onkin uskottomille leikattu tuliset vaatteet, ja heidän päänsä ylitse vuodatetaan kiehuvaa vettä.''

:22:20. ''Se liuottaa heidän sisuksensa sekä myös heidän ihonsa.''

:22:21. ''Ja heitä piestään rautasauvoin.''

:22:22. ''Joka kerran, kun he tuskissaan haluavat päästä sieltä pois, heidät työnnetään sinne takaisin, ja heille sanotaan: »Maistakaa palamisen tuskaa.»''

:22:23. ''Totisesti, jotka uskovat ja harjoittavat hyviä tekoja, heidän Jumala antaa astua puutarhoihin, joiden kautta virrat juoksevat. He saavat kantaa kultaisia rannerenkaita ja helmiä, ja heidän vaatteensa ovat silkkiä.''

:22:25. ''On tosin sellaisiakin, jotka ovat uskottomia ja eksyttävät toisia Jumalan tieltä ja pyhitetystä moskeijasta, johon pääsyn olemme tehnyt yhtä helpoksi paikkakunnan asukkaille kuin erämaista tuleville. Mutta kuka ikinä ryhtyy harjoittamaan petosta ja vääryyttä, hänen Me annamme maistaa tuskallista rangaistusta.''

:47:4. ''Kun siis kohtaatte taistelussa uskottomat, niin nujertakaa heiltä niskat, niin että voitatte heidät! Sitten ottakaa heidät vangiksi ja jälkeenpäin joko suosiollisesti vapauttakaa heidät tai antakaa heidän lunastaa itsensä vapaiksi, kun sota on päättynyt! Niin on oleva. Jos Jumala olisi tahtonut, olisi Hän varmasti voinut kostaa heille, mutta näin Hän tahtoo koetella teitä toistenne avulla. Jotka saavat surmansa Jumalan tiellä, heidän tekojensa ei Hän millään muotoa salli raueta tyhjiin.''

:48:29. ''Muhammed on Jumalan sananjulistaja, ja ne, jotka ovat hänen kanssaan, ovat järkähtämättömiä uskottomille, mutta laupiaita toisiaan kohtaan. Sinä olet näkevä heidän kumartuvan ja polvistuvan, anoen armoa ja suosiota Jumalalta, ja heillä on merkkejä kasvoissaan paljosta maahankumartamisesta. Niin kuvataan heitä Toorassa. Ja evankeliumissa he ovat kuin siemenkylvö, mikä työntää esiin vesojaan ja sitten voimistuttaa niitä, niin että ne tulevat vahvoiksi ja ovat lujasti kiinni varsissa ilahduttaen kylvömiehiä, jotta se ärsyttäisi epäuskoisia. Jumala on luvannut niille, jotka uskovat ja tekevät hyvää, anteeksiannon ja suuren palkinnon.''

:62:6. ''Sano: »Juutalaiset, jos vakuutatte olevanne Jumalan suosimia ennen muita ihmisiä, niin toivokaa silloin itsellenne kuolemaa, jos totuus on teille kallis.»''

== Aiheesta muualla ==
=== Kirjallisuutta ===
*N. Geisler ja A. Saleeb: ''Answering Islam''
*R. Soramies: ''Islam ovellamme''
*Pekka Sartola: ''[[Islam - ystävä vai vihollinen?]]'' Ajanteos
*Johanna Al-Sain & Ernst Schrupp: ''Taistelin Allahin puolesta''; PerusSanoma

=== Internet ===
*[http://www.youtube.com/watch?v=6-3X5hIFXYU Muslim Demographics (video)]

==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Teismi]]
[[Luokka:Islam]]

Keskustelu mallineesta:Tiesitkö että

2010-08-06T18:57:55Z

Ulko: Ak: Uusi sivu: "Savantismin salaisuus on kuitenkin vielä tätäkin syvempi. Siitä todistavat harvinaiset tapaukset, joissa ihmiset ovat huomanneet päähänsä osuneen iskun jälkeen kykenevänsä…

"Savantismin salaisuus on kuitenkin vielä tätäkin syvempi. Siitä todistavat harvinaiset tapaukset, joissa ihmiset ovat huomanneet päähänsä osuneen iskun jälkeen kykenevänsä yhtäkkiä laskemaan kalenteria. Tämä on saanut jotkut tutkijat esittämään, että meissä kaikissa on nerouden saarekkeita - emme vain saa otettua niitä käyttöön."

http://www.tiede.fi/artikkeli/1013/maailman_oudoimmat_nerot_

Jos ollaan sitä mieltä, että syntiinlangenneessa maailmassa ihmisen älylliset kyvyt eivät toimi normaalisti, (niin, että potentiaalia olisi paljon enemmän) tässä on ehkä yksi todiste?
:--[[Käyttäjä:Ulko|Ulko]] 6. elokuuta 2010 kello 18.57 (UTC)

ApoWiki:Artikkelitoiveet

2010-08-03T20:22:17Z

Ulko: Kartesiolainen dualismi

Artikkelitoivesivulta löytyy aiheita, joista ei ole vielä artikkelia ApologetiikkaWikissä. Uuden artikkelin luominen edellyttää [[Toiminnot:Kirjaudu sisään|rekisteröitymistä]] jonka jälkeen ylläpitäjät voivat myöntää sinulle artikkelin luomiseen vaadittavat käyttöoikeudet. Vandalismin torjumiseksi uudelle ja tuntemattomalle käyttäjälle ei yleensä kuitenkaan myönnetä oikeuksia. Jos sinulla ei ole vaadittavia käyttöoikeuksia, mutta aiot kuitenkin tehdä uuden sivun, voit pyytää apua [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Tuki|kahvihuoneen]] puolella.

Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy.

Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.

== Yleistä tietoa ==

*[[Aivot ja henki]]
*[[Analyyttinen filosofia]]
*[[Argumentointi]]
*[[BGW-teoreema]]
*[[Expelled (dokumentti)]]
*[[Fallibilismi]]
*[[Flagella]]
*[[Gematria]]
*[[Helvetti]]
*[[Ihmeparantumiset]]
*[[Ihmisen polven evoluutio]]
*[[Intuitio]]
*[[John Hartnettin kosmologinen malli]]
*[[Kartesiolainen dualismi]]
*[[Kristinusko vs. ateismi]]
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]
*[[Lipidimaailma]]
*[[Molekyylikone]]
*[[Naatanilainen mukaelma]]
*[[Naturalismi (ontologia)]]
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]
*[[Rauta-rikkimaailma]]
*[[Realismi (ontologia)]]
*[[Retoriikka]]
*[[Sielu]]
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]
*[[Suunnitteluteorian looginen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian projektiivinen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian todistusaineistollinen kritiikki]]
*[[Tieteen tulosten valikoiva vastustaminen]]
*[[Tietoteoria]]
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]
*[[Välimuotofossiilit]]

== Henkilöt ==

*[[A. J. Ayer]]
*[[Aku Visala]]
*[[Antti Laato]]
*[[Aristoteles]]
*[[Baruch Spinoza]]
*[[Ben Witherington III]]
*[[Bertrand Russell]]
*[[Charles Darwin]]
*[[Christopher Hitchens]]
*[[Daniel Dennett]]
*[[David Berlinski]]
*[[David Hume]]
*[[Dean Kenyon]]
*[[Friedrich Nietzsche]]
*[[Gerd Lüdemann]]
*[[Gottfried Leibniz]]
*[[Gregory Boyd]]
*[[Guillermo Gonzalez]]
*[[Ilkka Niiniluoto]]
*[[Immanuel Kant]]
*[[Ivan Panin]]
*[[James D. G. Dunn]]
*[[James Randi]]
*[[Jean-Paul Sartre]]
*[[John Dominic Crossan]]
*[[Jonathan Wells]]
*[[Josefus]]
*[[Justinus Marttyyri]]
*[[Karl Popper]]
*[[Kenneth Miller]]
*[[Lennart Saari]]
*[[Luke Timothy Johnson]]
*[[Michael Denton]]
*[[Michael Faraday]]
*[[Michael Ruse]]
*[[Origenes]]
*[[Paul Nelson]]
*[[Phillip E. Johnson]]
*[[Platon]]
*[[P. Z. Myers]]
*[[Ravi Zacharias]]
*[[René Descartes]]
*[[Richard Sternberg]]
*[[Richard Swinburne]]
*[[Robert M. Price]]
*[[Rope Kojonen]]
*[[Sam Harris]]
*[[Scott Minnich]]
*[[Sokrates]]
*[[Stefan Gustavsson]]
*[[Stephen C. Meyer]]
*[[Stephen Davis]]
*[[Stephen Jay Gould]]
*[[Søren Kierkegaard]]
*[[Tertullianus]]
*[[Thomas Nagel]]
*[[Timo Eskola]]
*[[Tuomas Akvinolainen]]
*[[Wilhelm Ockhamilainen]]

== Kirjat ==

*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)]]
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]
*[[Creationism’s Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design (kirja)]]
*[[Darwinism, Design, and Public Education (kirja)]]
*[[Darwin on Trial (kirja)]]
*[[Dawkinsin Jumala (kirja)]]
*[[Debating Design: From Darwin to DNA (kirja)]]
*[[Design revolution (kirja)]]
*[[Epäilijän kirjeet (kirja)]]
*[[Finding Darwin’s God: A Scientist’s Search for Common Ground Between God and Evolution (kirja)]]
*[[God and Design: The Teleological Argument and Modern Science]]
*[[God, the Devil and Darwin: A Critique of Intelligent Design Theory (kirja)]]
*[[I Don't Have Enough Faith to be an Atheist (kirja)]]
*[[Intelligent Design Creationism and its Critics]]
*[[Living with Darwin: Evolution, Design and the Future of Faith (kirja)]]
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)]]
*[[Natural Theology (kirja)]]
*[[No Free Lunch (kirja)]]
*[[Signature in the Cell (kirja)]]
*[[The Blackwell Companion to Natural Theology (kirja)]]
*[[The Design Inference (kirja)]]
*[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)]]
*[[Unintelligent Design (kirja)]]
*[[Usko, tiede ja Raamattu (kirja)]]
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]
*[[Why Intelligent Design Fails: a Scientific Critique of the New Creationism]]
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)]]

== Katso myös ==

*[[Tyngät]]

ApoWiki:Artikkelitoiveet

2010-08-03T20:15:59Z

Ulko: Sielu

Artikkelitoivesivulta löytyy aiheita, joista ei ole vielä artikkelia ApologetiikkaWikissä. Uuden artikkelin luominen edellyttää [[Toiminnot:Kirjaudu sisään|rekisteröitymistä]] jonka jälkeen ylläpitäjät voivat myöntää sinulle artikkelin luomiseen vaadittavat käyttöoikeudet. Vandalismin torjumiseksi uudelle ja tuntemattomalle käyttäjälle ei yleensä kuitenkaan myönnetä oikeuksia. Jos sinulla ei ole vaadittavia käyttöoikeuksia, mutta aiot kuitenkin tehdä uuden sivun, voit pyytää apua [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Tuki|kahvihuoneen]] puolella.

Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy.

Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.

== Yleistä tietoa ==

*[[Aivot ja henki]]
*[[Analyyttinen filosofia]]
*[[Argumentointi]]
*[[BGW-teoreema]]
*[[Expelled (dokumentti)]]
*[[Fallibilismi]]
*[[Flagella]]
*[[Gematria]]
*[[Helvetti]]
*[[Ihmeparantumiset]]
*[[Ihmisen polven evoluutio]]
*[[Intuitio]]
*[[John Hartnettin kosmologinen malli]]
*[[Kristinusko vs. ateismi]]
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]
*[[Lipidimaailma]]
*[[Molekyylikone]]
*[[Naatanilainen mukaelma]]
*[[Naturalismi (ontologia)]]
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]
*[[Rauta-rikkimaailma]]
*[[Realismi (ontologia)]]
*[[Retoriikka]]
*[[Sielu]]
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]
*[[Suunnitteluteorian looginen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian projektiivinen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian todistusaineistollinen kritiikki]]
*[[Tieteen tulosten valikoiva vastustaminen]]
*[[Tietoteoria]]
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]
*[[Välimuotofossiilit]]

== Henkilöt ==

*[[A. J. Ayer]]
*[[Aku Visala]]
*[[Antti Laato]]
*[[Aristoteles]]
*[[Baruch Spinoza]]
*[[Ben Witherington III]]
*[[Bertrand Russell]]
*[[Charles Darwin]]
*[[Christopher Hitchens]]
*[[Daniel Dennett]]
*[[David Berlinski]]
*[[David Hume]]
*[[Dean Kenyon]]
*[[Friedrich Nietzsche]]
*[[Gerd Lüdemann]]
*[[Gottfried Leibniz]]
*[[Gregory Boyd]]
*[[Guillermo Gonzalez]]
*[[Ilkka Niiniluoto]]
*[[Immanuel Kant]]
*[[Ivan Panin]]
*[[James D. G. Dunn]]
*[[James Randi]]
*[[Jean-Paul Sartre]]
*[[John Dominic Crossan]]
*[[Jonathan Wells]]
*[[Josefus]]
*[[Justinus Marttyyri]]
*[[Karl Popper]]
*[[Kenneth Miller]]
*[[Lennart Saari]]
*[[Luke Timothy Johnson]]
*[[Michael Denton]]
*[[Michael Faraday]]
*[[Michael Ruse]]
*[[Origenes]]
*[[Paul Nelson]]
*[[Phillip E. Johnson]]
*[[Platon]]
*[[P. Z. Myers]]
*[[Ravi Zacharias]]
*[[René Descartes]]
*[[Richard Sternberg]]
*[[Richard Swinburne]]
*[[Robert M. Price]]
*[[Rope Kojonen]]
*[[Sam Harris]]
*[[Scott Minnich]]
*[[Sokrates]]
*[[Stefan Gustavsson]]
*[[Stephen C. Meyer]]
*[[Stephen Davis]]
*[[Stephen Jay Gould]]
*[[Søren Kierkegaard]]
*[[Tertullianus]]
*[[Thomas Nagel]]
*[[Timo Eskola]]
*[[Tuomas Akvinolainen]]
*[[Wilhelm Ockhamilainen]]

== Kirjat ==

*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)]]
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]
*[[Creationism’s Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design (kirja)]]
*[[Darwinism, Design, and Public Education (kirja)]]
*[[Darwin on Trial (kirja)]]
*[[Dawkinsin Jumala (kirja)]]
*[[Debating Design: From Darwin to DNA (kirja)]]
*[[Design revolution (kirja)]]
*[[Epäilijän kirjeet (kirja)]]
*[[Finding Darwin’s God: A Scientist’s Search for Common Ground Between God and Evolution (kirja)]]
*[[God and Design: The Teleological Argument and Modern Science]]
*[[God, the Devil and Darwin: A Critique of Intelligent Design Theory (kirja)]]
*[[I Don't Have Enough Faith to be an Atheist (kirja)]]
*[[Intelligent Design Creationism and its Critics]]
*[[Living with Darwin: Evolution, Design and the Future of Faith (kirja)]]
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)]]
*[[Natural Theology (kirja)]]
*[[No Free Lunch (kirja)]]
*[[Signature in the Cell (kirja)]]
*[[The Blackwell Companion to Natural Theology (kirja)]]
*[[The Design Inference (kirja)]]
*[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)]]
*[[Unintelligent Design (kirja)]]
*[[Usko, tiede ja Raamattu (kirja)]]
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]
*[[Why Intelligent Design Fails: a Scientific Critique of the New Creationism]]
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)]]

== Katso myös ==

*[[Tyngät]]

Keskustelu:Vapaa-ajattelijat

2010-07-31T14:47:42Z

Ulko: Ak: Uusi sivu: Itsellä ei ainakaan toimi tuo Napit vastakkain -linkki. --Ulko 31. heinäkuuta 2010 kello 17.52 (UTC)

Itsellä ei ainakaan toimi tuo Napit vastakkain -linkki.
--Ulko 31. heinäkuuta 2010 kello 17.52 (UTC)

Keskustelu:Projektiivinen ateistinen teoria

2010-07-27T21:55:55Z

Ulko: Ak: Uusi sivu: Tänne olisi varmaan hyvä saada myös muita teorioita koskevaa tietoa, lähinnä wikipedian artikkelin kritiikkiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnon_alkuper%C3%A4 ja sitten vois …

Tänne olisi varmaan hyvä saada myös muita teorioita koskevaa tietoa, lähinnä wikipedian artikkelin kritiikkiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnon_alkuper%C3%A4 ja sitten vois linkittää niin että kun kirjottaa hakuun "uskonnon alkuperä" pääsee tälle sivulle
--[[Käyttäjä:Ulko|Ulko]] 28. heinäkuuta 2010 kello 00.59 (UTC)

Keskustelu:Islam

2010-07-27T21:31:58Z

Ulko: Ak: Uusi sivu: Islam väittää olevansa "ilmoitusten jatkumoa". Jos siis voidaan todistaa ristiriita vanhemman (todistetun) ilmoitusmateriaalin ja koraanin väitteiden välillä, koko uskonnolta me…

Raamatun historiallinen luotettavuus

2010-06-10T14:33:38Z

Ulko: typo

Raamattu on yleensäkin sidottu tunnettuihin aikoihin, paikkoihin, hallitsijoihin ja henkilöihin, joista löytyy riittävästi tietoa jotta tiedämme tekstin olevan pääpiirteissään luotettavaa.

On valtavan arvokasta että raamatussa ja siten kristinuskossa on paljon historiallisia yksityiskohtia joiden perusteella se asettaa itsensä tarkistukselle ja kumoamiselle alttiiksi. Tämä on aivan toista kuin useat pääasiassa filosofiset ja ei-historiaan sidotut uskonnot kuten ateismi, buddhalaisuus jne., jotka eivät aseta itseään alttiiksi falsifioinnille, ne ovat vain teoreettisia väitteitä muiden joukossa. Kristinuskon tapauksessa jokainen tekstin kanssa sopusoinnussa oleva löytö vahvistaa suuresti koko raamatun uskottavuutta. Hypoteesitestauksen kannalta tämä tarkoittaa sitä että kristinusko tekee useita yksityiskohtaisia tiukkoja väittämiä eli ennusteita, joista yhdenkin todentaminen sitten nostaa kristinuskon todennäköisyyttä merkittävästi.

Lisäksi on huomattava, että historiantutkimus luottaa juuri yksityiskohtiin lähteiden luotettavuutta arvioidessaan. Minkään pitkän historiallisen tekstin useimpia yksityiskohtia ei voida todentaa, mutta jo joidenkin todennettujen yksityiskohtien perusteella yleensä koko tekstiä voidaan pitää luotettavana. Tämä siksi, että tekstin kirjoittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen mitä yksityiskohtia me voimme todentaa, joten joidenkin yksityiskohtien luotettavuus voidaan yleensä melko pian yleistää koko tekstiin.

==Yksityiskohtaisia löytöjä==
Alla joitain yksityiskohtaisia löytöjä:
#Raamattua pidettiin epäluotettavana koska se mainitsi heettiläisten kansan useaan otteeseen vaikkei tästä kansasta ollut mitään mainintaa. Todisteita heettiläisistä on sittemmin löytynyt paljonkin.
#Luukkaan evankeliumi mainitsee (Luuk 3:1) Lysanias nimisen neljännesruhtinaan Abilenessa noin vuonna 27 jkr. Liberaalikriitikot ja skeptikot pitivät pitkään tätä selvänä virheenä raamatussa koska Lysanias ei ollut neljännesruhtinaana vaan Kalkisin hallitsijana puoli vuosisataa aiemmin. Sittemmin löydettiin omistuskirjoitus, joka oli peräisin Tiberiuksen ajalta vuosilta 14-37 jkr, jossa mainitaan Lysanias Abilenen neljännesruhtinas <ref name="TK"> Tapaus Kristus, Lee Strobel, Aikamedia 2005 </ref>. On siis elänyt toinenkin Lysanias ja raamattu oli oikeassa.
#Apt. 17:6 mainitsee "politarkit", Tessalonikan kaupungin viranomaiset. Skeptikot väittivät että Luukas oli erehtynyt, koska termiä politarkit ei löytynyt muista dokumenteista. Myöhemmin löydettiin holvikaaresta omistuskirjoitus, joka alkoi: "Politarkkien aikakaudella...". Nykyään on löydetty yli kolmekymmentä kirjoitusta joissa mainitaan politarkit, useat Tessalonikasta samalta aikakaudelta josta Luukas kirjoittaa <ref name="TK"> </ref>.
#Liberaalikriitikot ovat kyseenalaistaneet kuningas Daavidin olemassaolon. 1993 löytyi Israelin vihollisten kirjoittama kivitaulu (Tel Dan Stele) jossa mainitaan Daavidin yhden Daavidin kuningassuvun kuninkaan (Jehoram, Ahabin poika) voittaminen <ref> The Stones Cry Out, R. Price, 1997. </ref> Mesha inscription -löytö varmistaa myös Daavidin olemassaolon mainitsemalla Daavidin huoneen (lisäksi se mainitsee muita raamatun nimiä kuten Omrin, 1Kun 16:28).
#Radiohiiliajoitus antaa tukea ajatukselle, että Jordaniassa sijaitsevat valtavat kaivokset ovat samoja, joita raamatun mukaan hallitsi kunigas Daavid ja hänen poikansa Salomon<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Biblical 'Solomon's mines' confirmed by dating | Osoite = http://environment.newscientist.com/channel/earth/dn15049-biblical-solomons-mines-confirmed-by-dating.html | Viitattu = 30.10.2008 | Julkaisija = New Scientist }}</ref>.
#Paavalin merimatka kuvaa silloisen merenkäynnin yksityiskohtia ja välimeren sääolosuhteita tarkasti.
#Teksti Betesdan lammikosta (Joh 5:1-15) oli laajalti kyseenalaistettu kunnes lammikko löytyi juuri sellaisena (viisi pylväshallia) kuin Johanneksen evankeliumi sen kuvaa. Samoin on löydetty Siloan allas (Joh 9:7), Jaakobin kaivo (Joh 4:12), kivipiha Jaffa-portin luona jossa Jeesus asetettiin Pilatuksen eteen (Joh 19:13), sekä Pilatuksen henkilöllisyys <ref name="TK"> </ref>.
#Myös oudolta vaikuttava kotikaupunkiin palaamisen käytäntö verollepanoa varten on vahvistettu riippumattomasti.
#Luukaksen mukaan väestönlaskenta tapahtui Quisiniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana, Herodes Suuren hallintakaudella. Tämä muodosti ongelman, koska Herodes kuoli vuonna 4 ekr. ja tiedetään että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jkr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 ekr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.
#Skeptikot ovat myös kyseenalaistaneet Nasaretin olemassaolon, koska siitä ei ollut löytynyt todisteita. Nyttemmin arkeologit ovat löytäneet listan, johon on kirjattu juutalaisten pappien perheitä, jotka sijoitettiin uudelleen Jerusalemin temppelin tuhoutumisen seurauksena (jonka Jeesus muuten ennusti). Yhden perheen kohdalla sijoituspaikaksi on kirjattu Nasaretin kaupunki. Vaikka Nasaret on ollut mitätön kaupunki, edes sen sijainnista ei arkeologien keskuudessa vallitse suurta epäilystä.

==Arkeologia ja raamattu==

Vielä joitain lisälöytöjä arkeologian alueella:
#Raamattukriitikot kyseenalaistivat Daavidin olemassaolon. Sittemmin on löytynyt kaksi arkeologista mainintaa Daavidista (Tel Dan, Mesha).
#Ylipappi Kaifaan arkku on löydetty.
#Pilatuksen olemassaoloakin ehdittiin epäillä mutta sitten hänen nimensä löytyi kivilaatassa.
#Luujäänteistä näemme ristiinnaulitsemis-kertomusta vastaavia yksityiskohtia.
#Luukaksen ja Paavalin venematka kuvaa tarkasti sen aikaista vedenkäyntiä ja alueen tuuliolosuhteita.
#Raamattu on asettanut itsensä lukemattomissa kohdissa tarkistukselle alttiiksi. Kun yksi kohta varmentuu, kriitikot vain siirtyvät kyseenalaistamaan jotain muuta kohtaa.

Teologi-arkeologi Eero Junkkaala on todennut arkeologian ja raamatun suhteesta seuraavasti:
{{sitaatti|Miltä Raamattu siis näyttää tämän tutkimuksen valossa?
Yleiskuva on täysin selvä: olemme tekemisissä historiallisen kirjan kanssa.
Israelin ja Juudan kuninkaista yhteensä viidentoista nimet löytyvät myös Raamatun ulkopuolisista teksteistä. Abrahamin aikainen savitiiliportti on kaivettu esiin Danista ja Salomon rakennuttamat portit Hasorista, Megiddosta ja Geseristä, mikä sopii erinomaisesti Salomosta kertovaan mainintaan 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvun 15. jakeessa. Kuningas Jerobeamin rakennuttama alttari on löydetty ja Samariasta on kaivettu esiin kuningas Ahabin aikaisen palatsin rauniot. Niistä löytyi poikkeuksellisen suuri määrä norsunluuesineitä, mikä sopii erinomaisen hyvin Aamoksen kirjan jakeen 6:4 kuvaukseen… Raamattu on siis osa Lähi-idän todellista historiaa.
}}

==Tekstin sisäinen todistusvoima==

Lisäksi raamatun teksti kertoo tapahtumista suoraan, liittämättä niihin legendanomaista suurentelua tai teologisia merkityksiä. Tapahtumien tärkeidenkin henkilöiden lankeamukset ja virheet kerrotaan kaunistelematta (vrt. esimerkiksi kuningas Daavidin tekemä aviorikos ja murha). Myös hankalasti selitettävät tapahtumat kerrotaan ilman lisättyjä selittelyjä.

Alla kymmenen syytä jotka viittaavat Uuden Testamentin kirjoitusten luotettavuuteen<ref>I Don't Have enough Faith to Be and Atheist, N. Geisler & F. Turek</ref>:

# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat nöyryyttäviä asioita itsestään.
#*He ovat kovapäisiä, usein eivät ymmärrä mitä Jeesus sanoo. (Mk 9:12, Lk 18:34, Joh 12:16)
#*He ovat kovasydämisiä (Mk 14:32-41)
#*Heitä ojennetaan. Jeesus esimerkiksi kutsuu Pietaria "Saatanaksi".
#*He olivat pelkureita. Kaikki opetuslapset paitsi yksi piiloutuvat kun Jeesus menee ristille.
#*He olivat epäilijöitä. Jeesus kertoi useasti että nousisi kuolleista, mutta opetuslapset epäilevät kun kuulevat ylösnousemuksesta (Mt 28:17).
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat Jeesuksen ongelmallisia sanontoja ja kiusallisia yksityiskohtia
#*Äiti ja veljet ajattelivat Jeesuksen olevan "poissa tolaltaan". Mk 3:21
#*Pidettiin "pettäjänä".Joh 7:14
#*Ristiinnaulittiin
# Jättivät Jeesuksen vaikeita sanontoja
#*Matt 5:28
#*Matt 5:29-42
#*Matt 6:19-21
#*Matt 7:1-2
#Uuden testamentin kirjoittajat erittelivät selvästi Jeesuksen sanat omistaan.
#Kirjoittajat jättivät kohtia ylösnousemuksesta joita eivät olisi keksineet.
#*Jeesus haudattiin Joosef Arimatialaisen, hänet tuominnenn sanhedrinin jäsenen, hautaan.
#*Naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.
#*Pappien kääntymiset - nämä oli vastapuolen helppo tarkistaa.
#*Juutalaisten selitykset tapahtuneelle.
#Tekstit kertovat historiallisista henkilöistä, joista yli 30 on historiallisesti varmennettu muista lähteistä.
#*Olisi ollut vaikeaa väärentää asioita siten että kerrotaan totta vain niistä henkilöistä joista me löydämme varmisteet.
#Teksteissä on eroavia yksityiskohtia
#Kirjoittajat haastavat lukijansa tarkaistamaan tietoja, jopa ihmeistä.
#Kirjoittajat kertovat ihmeistä kuten muista historiallisista tapahtumista, yksinkertaisesti, korostamatta tai suurentelematta.
#Kirjoittajat hylkäsivät uskomuksensa ja tapansa, vastaanottivat uusia, eivätkä kieltäneet todistustaan vainoissa ja kuolemassa.

Näin, myös historiallisen luotettavuuden kautta, raamatun välittämä maailmankatsomus ankkuroituu aivan erityisellä tavalla todellisuuteen.

==Lisätietoa==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Jeesuksen historiallisuus]]
* [[Raamatun alkukertomuksien luotettavuus]]
* [[Arkeologia ja Raamattu]]
* [[Danielin kirja]]

=== Internet ===

* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/onkorluo.htm Jimmy Williams: Onko Raamattu luotettava?]
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}
* [http://www.4truth.net/site/apps/nl/content3.asp?c=hiKXLbPNLrF&b=784441&ct=981289 Alan asiantuntijan Craig Blombergin tiivis artikkeli englanniksi]
* On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen
* On the Reliability of the Gospels, Craig Blomberg
* [http://www.veritas.org/media/presenters/78 Craig Blombergin] luentoja kuunneltavissa verkossa.
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/media/talks/530 How Do We Know the Bible Is True?: Evidence from the Dead Sea Scrolls and Other Archeological Findings]
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/media/talks/592 Veracity of the New Testament], G. Habermas.
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/media/talks/199 The Reliability of the Bible - Part 1], [http://www.veritas.org/media/talks/207 osa 2], [http://www.veritas.org/media/talks/206 osa 3].
* http://www.dts.edu/media/people/?namekey=Ben_Witherington dialogi.

==Viitteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Raamattu]]
[[Luokka:Historia]]

ApoWiki:Artikkelitoiveet

2010-06-02T12:47:08Z

Ulko: Ivan Panin

Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy.

Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.

*[[Agnostismi]]
*[[Aivot ja henki]]
*[[Analyyttinen filosofia]]
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]
*[[Argumentointi]]
*[[BGW-teoreema]]
*[[Doverin oikeudenkäynti]]
*[[Eksegetiikka]]
*[[Fallibilismi]]
*[[Flagella]]
*[[Gematria]]
*[[Helvetti]]
*[[Ihmeparantumiset]]
*[[Ihmisen polven evoluutio]]
*[[Intuitio]]
*[[Ivan Panin]]
*[[John Harnettin kosmologinen malli]]
*[[Kristinusko vs. ateismi]]
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]
*[[Lipidimaailma]]
*[[Naatanilainen mukaelma]]
*[[Naturalismi (ontologia)]]
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]
*[[Rauta-rikkimaailma]]
*[[Realismi (ontologia)]]
*[[René Descartes]]
*[[Retoriikka]]
*[[Stefan Gustavsson]]
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]
*[[Tieteen tulosten valikoiva vastustaminen]]
*[[Tietoteoria]]
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]
*[[Tuomas Akvinolainen]]
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]
*[[Välimuotofossiilit]]

ApoWiki:Kahvihuone/Käytännöt

2010-05-31T15:01:13Z

Ulko:

{{kahvihuone}}
== Kolmas vuosisata vs. 200-luku ==

Onko mielestänne järkevämpää käyttää ilmaisua "kolmas vuosisata", vaiko "200-luku", vaiko molempia sekaisin? Itse vastustaisin vaihtoehtoa "molempia sekaisin", koska se sekoittaa ihan itseänikin. Toki sen tajuaa, kun sitä käy kelaamaan, mutta pikaisesti lukiessa kolmas vuosisata muuttuu helposti 300-luvuksi, varsinkin jos seassa on 100- ja 200-lukua. Ja jos jompikumpi noista pitäisi valita, niin äkkiseltään mietittynä ainakin itselläni 100-luku -tyylinen ilmaisutapa sisäistyy helpommin. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 18. joulukuuta 2008 kello 19.31 (EET)

Itse ainakin preffaan 100-lukua.
:--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 27. joulukuuta 2008 kello 14.05 (EET)
==Luokittelusta==
Mitä mieltä olette ID/evoluutio kriittisten -sivujen luokittelusta? Kannattaisiko ne luoda suoraan omina luokkinaan vaikko joidenkin muiden luokkien alaluokkina? Esim. jos ID:n on teleologisen argumentin variantti kannattaako se luoda teleologian alaluokaksi yms?
:--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 27. joulukuuta 2008 kello 14.09 (EET)

Käsittääkseni keskustelusivulla on päästy periaatteelliseen yhteisymmärrykseen siitä, että suunnitteluteoriaa ei luokitella teleologisen argumentin variantiksi, joskin artikkelin päivittäminen on tältä osin vielä vaiheessa, koska sopimus siitä, mitä ei tehdä, ei ole sopimus siitä, mitä tehdään, ja vain sopimukset siitä, mitä tehdään, voidaan sanan varsinaisessa merkityksessä toteuttaa. Tarkoitukseni on palata asiaan, mutta luokitusta ei ilmeisesti pitäisi tehdä ainakaan sen oletuksen varassa, että artikkelin alku säilyisi nykyisellään.

Hieman yleisemmällä tasolla olisin sitä mieltä, että luokittelussa olisi hyvä olla jokin yleinen ajatus, joka ohjaisi yksittäisratkaisuja. Tällöin voisi nähdä ainakin kaksi mahdollista "kantavaa ideaa": joko sen, että kaikki käsiteltävä pyrittäisiin luokittelemaan nimenomaan apologetiikan näkökulmasta, tai sitten sen, että pyrittäisiin johonkin yleisluontoiseen luokitteluun, missä tapauksessa voisi kannattaa vaikkapa etsiskellä, löytyisikö jostain käyttökelpoisia valmiita luokituksia.

Sitten on vielä se ''last but not least'' -huomio, etten itse asiassa edes tiedä, mitä luokittelu tai luokkien luominen tässä tapauksessa tarkkaan ottaen merkitsee. Mihin asioihin nämä luotavat luokat oikeastaan vaikuttavat? Onko kyseessä koko ApoWikin lopulliseksi tarkoitettu "puujäsennys" vaiko jokin joustavampi systeemi?
:--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 27. joulukuuta 2008 kello 17.22 (EET)

::Mun mielestä luokittelusta kannattaa tehä mahollisimman suurpiirteinen, koska luokkahierarkia on kuitenkin aika abstrakti. Laadultaanhan se on puu, mutta kun sitä ei näe puuna, niin siinä on helppoa klikata väärää haaraa ja eksyä; näin ollen artikkeli voi jäädä löytymättä. Jos kuvaisin aliluokkia haaroilla ja artikkeleita lehdillä, niin kannattaisin melko runsaslehtisiä haaroja = vähän haaroja.
::Ja tosiaan, mitä suunnitteluteorian määritelmään tulee, niin se muuttunee. Muutoksia ei tosiaan ole vielä tehty, koska juttu on auki.
::Summa summarum: tekisin ID-teoreettisen luokan ja evoluutioteoreettisen luokan, joihin molempiin artikkeli voi kuulua asian näin ollessa. Luokittelu on vaikeaa, sen olen huomannut. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 28. joulukuuta 2008 kello 04.21 (EET)
:::Omasta kommentistani kumpuava jatkokysymys; voidaanko kaikkea ID-teoreettista pitää evoluutiokriittisenä? Voidaanko esimerkiksi tupla-CCC -argumenttia pitää evoluutiokriittisenä? Ottakaamme huomioon, että Behe on teistinen evolutionisti. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 28. joulukuuta 2008 kello 06.44 (EET)
::::Mielestäni voidaan, koska Behe itse toteaa hyökkäävänsä yhtä evoluutioteorian osa-aluetta (random mutation) kohtaan. Argumentin pohjalta voidaan siis väittää ettei evoluutioteoria toimi ilman älyllistä suunnittelijaa, jolloin nykyiseen teoriaan vaaditaan radikaaleja muutoksia. Täytyy muistaa että evoluutioteoria ei ole sama kuin ajatus yhteisestä polveutumisesta, vaan kokonaisuus joka koostuu tämän lisäksi myös erityisesti luonnonvalinnasta ja satunnaisista mutaatioista. Hyökkäys yhtä osa-aluetta kohtaan on samalla hyökkäys kokonaisuutta kohtaan. -[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 28. joulukuuta 2008 kello 13.45 (EET)
Tehdään sitten vaikka niin, että luodaan kolme luokkaa: ID, Evoluutio ja Kreationismi. Redusoimattomat järjestemät voidaan sitten asettaa vaikka ID:n alaluokaksi ja Evoluutiokritiikki Evoluution alaluokaksi. Sopiiko?
::--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 28. joulukuuta 2008 kello 15.23 (EET)
:::Sopii. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 28. joulukuuta 2008 kello 17.31 (EET)

:Kävin tässä välissä katsastamassa nykyistä luokkahakemistoa, ja Tom Himasen aiempaan vähien haarojen ehdotukseen viitaten esittäisin, että tässä vaiheessa voisi riittää yksi uusi luokka, jonka voisi otsikoida vaikkapa "Luominen ja luonnontieteet". Jos luokkahierarkiaa voi milloin vain tarpeen mukaan täydentää, niin mahdollisia aliluokkia voinee miettiä tarkemmin sitten, kun on enemmän artikkeleitakin luokiteltaviksi.
:Yleisenä toteamuksena sanoisin vielä, että itseäni jotenkin närästää aina, kun näen käsiteparin "evoluutio" ja "kreationismi": miksei yhtä hyvin "luominen (kreaatio)" ja "evolutionismi", ts. miksi yksi vaihtoehto nimetään ikään kuin tosiasiaksi, toinen taas pelkäksi aatesuunnaksi eli "ismiksi"?
:Vielä kysymys: onko teknisesti mahdollista luokittaa yksi ja sama artikkeli useampaan kuin yhteen (välittömään) luokkaan, esim. sekä ID-teoreettiseen että evoluutioteoreettiseen luokkaan, kuten yllä on ehdotettu?
:--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 28. jouluakuuta 2008 kello 17.39 (EET)
Käytetään vaan nimeä Luominen. Luon nyt ainakin Evoluutio ja ID-luokan. Ne voidaan laittaa vaikka "Luominen ja luonnontieteet" tai vaikkapa "Suunnittelu ja luonnontieteet" alaluokaksi, kunhan päätetään yläluokan nimestä.

Sivujen luokitteleminen useampaan luokkaan ei ole teknisesti mikään ongelma.
:--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 28. joulukuuta 2008 kello 18.08 (EET)

:"Alkuperähypoteesit"? --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 28. joulukuuta 2008 kello 22.48 (EET)
::Kuulostaa ihan hyvältä - mielestäni sopivan neutraali, kannatan.
::--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 30. joulukuuta 2008 kello 16.05 (EET)

==ID-navigaatiomalline==
Kopioin fi.wikipedian [http://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Älykäs_suunnittelu Älykäs suunnittelu] -navigaatiomallineen ApoWikiin [[Malline:Älykäs_suunnittelu]]. Muokkasin mallinetta mielestäni apologeettisempaan, vähemmän ad hominem - tyyliseen, suuntaan. Kommentoikaa, mikäli kaipaatte mallineeseen parantelua.
:--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 30. joulukuuta 2008 kello 16.05 (EET)
:Joo, malline on oikein hyvä ja siinä on mielestäni kaikki tarvittava. Mietin tässä, että mikäköhän on oikea nimi suunnitteluteoriaan liittyvien asioiden viitekehykselle. Mallineen nini ja otsikko tulisi mielestäni vähintäänkin muuttaa muotoon "älyllinen suunnittelu". Suunnitteluteoria olisi ehkä linjan mukaisin vaihtoehto, mutta en oikein tiedä, taipuuko ko. termi viitekehykseksi. Mielipiteitä? --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 31. joulukuuta 2008 kello 05.43 (EET)
::"Suunnitteluteoria" kyllä miellyttäisi minua tässä vaiheessa eniten, mutta "älyllinen suunnittelu" on sekin mahdollinen. Nimeenhän voi periaatteessa aina tarvittaessa palata (vaikka totta kai on sitä parempi, mitä vähemmällä venkslauksella teknisesti selvitään).
::Vastaisenkin varalle tässä voisi ehkä keskustella hieman myös siitä, mitkä seikat tuntuisivat mahdollisesti kyseenalaistavan "suunnitteluteorian" taipumista viitekehykseksi.
::--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 5. tammikuuta 2009 kello 13.13 (EET)

==Lisää luokittelusta==
Nyt kun oon taas tullut paljon sivuja, niin olis tärkeä luokitella niitä, jotteivat sivut huku. Miten esim. [[Usko ja tieto]] kannattaisi luokitella mielestänne? Kävisikö luokka ''Yleistä tietoa''?
:--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 3. tammikuuta 2009 kello 01.13 (EET)
:Hmm, kyllähän seki kävis. Mut oisko filosofia-luokka hyvä pääluokka, jonka alle vois sijottaa esim. luokan ''epistemologia'', johon artsu [[Usko ja tieto]] mun mielestä luontevasti istuis. Onko muilla mielipiteitä? --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 5. tammikuuta 2009 kello 03.53 (EET)
::Yhdyn edelliseen: "filosofia" ja "epistemologia" ovat myös yleisesti tunnettuja termejä ja voivat helpottaa ko. artikkelin löytämistä. Jos myöhemmin todetaan, että olisi hyödyllistä päästä lähestymään asiaa myös muulta suunnalta, niin "monijäsennyshän" ei kuulemma ole teknisesti mikään ongelma.
::Tästä saankin aiheen seuraavaan: Oliko "Yleistä tietoa" -luokka joka tapauksessa tulossa (tai jo olemassa)? Jos sellainen on, niin ko. artikkelin sijoittaminen sinnekin voisi kyllä olla perusteltua, mutta pelkästään tämän artikkelin takia ei itse luokkaa siis mielestäni tarvitse/kannata perustaa.
:: --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 5. tammikuuta 2009 kello 13.21 (EET)
:::Jeps, filosofia on ihan hyvä luokka. Kiitos. --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 5. tammikuuta 2009 kello 22.13 (EET)
===Kärsimys & moraali===
Olen aina silloin tällöin luokitellut sivuja (enemmän tai vähemmän subjektiivisesti), sillä wikeissä on toivottavaa, että jokainen sivu kuuluisi vähintään yhteen luokkaan. Ajattelin, että [[Moraalinen argumentti]] ja [[Pahan ongelma]] -artsut voisi luokitella samaan pääluokkaan, vaikkapa "kärsimyksen ongelma" tjsp. Mitä mieltä olette?
:--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 12. tammikuuta 2009 kello 15.40 (EET)
:Miten olisi hivenen laajempi käsite: "etiikka"? --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 31. tammikuuta 2009 kello 12.16 (EET)
::Vaikkapa. --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 31. tammikuuta 2009 kello 16.07 (EET)
:::Lisäilin nyt kyseisen luokan ja mallineet kyseisiin artikkeleihin. Laitoin sen kuitenkin filosofian alaluokaksi enkä pääluokaksi.--[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 31. tammikuuta 2009 kello 16.18 (EET)

== Artikkelien nimeämiskäytännöistä ==

Mitä mieltä olette argumenttipohjasten artsujen nimeämisestä? Esim. "Jumala ei ole kiva" voisi olla uskottavamminki muotoiltu. Vai nimetäänkö kaikki argumentit seuraavasti:
*'''"Jumalaa ei voi nähdä"'''
*'''"Jumala ei antanu Ferraria vaikka pyysin"'''
*jne.?

Vai pitäisikö argumentit nimetä esim.:
*'''Jumala ei ole kiva -argumentti'''
*'''Jumalaa ei voi nähdä -argumentti'''
*'''Jumala on epätodennäköinen -argumentti'''

Niin ja pitäisikö kaikkiin kirja-artsuihin liittää '''(kirja)''' vaikka se ei edellyttäisikään disambugaatiota? Esim:
*'''Darwin's Black Box (kirja)'''

Vastaavasti jos on joku lukittu Puolimatkan artsu niin siihenki voisi laittaa jonkun (artikkeli)-härdellin. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 31. tammikuuta 2009 kello 12.22 (EET)
::'''(kirja)'''-notaatio vaikuttaa ihan hyvältä ja sitä voisi käyttää oletusarvoisesti. --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 31. tammikuuta 2009 kello 16.06 (EET)
:::Ei sitten varmaan muuta kuin lisäilemään noita. Onko mitään näkemystä ensimmäiseen kysymykseen? --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 31. tammikuuta 2009 kello 16.10 (EET)
::::Raamattuun en ruvennut lisäilemään kun näyttäisi jo vähän turhan idioottimaiselta. Raamattu on kuitenkin jo sen verran selvä ja keskeinen käsite ettei kukaan varmasti kaipaa selvennystä missään vaiheessa. Lisäilin sen kuitenkin muihin. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 31. tammikuuta 2009 kello 16.37 (EET)
:::::Juu, mun mielestä niitä attribuutteja voidaan mättää kaikkiin artsujen nimiin, jos vaan keksii jotain järkevää. Siinä on toki miettimistä, että mitä joihinkin laittaa. Pyritään toki yhdenmukaisuuteen. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]]) 31. tammikuuta 2009 kello 21.40 (EET)
::::::Nimetäänkö sitten kristinuskon vastaiset argumentit jollain seuraavista käytännöistä?
::::::a)'''"Turkanen"'''
::::::b)'''"Turkanen" -argumentti'''
::::::c)'''Turkanen -argumentti'''
::::::d)'''"Turkanen" (argumentti)'''
::::::e)'''Turkanen (argumentti)'''
::::::Itse saattaisin kallistua vaihtoehdon d) puolelle. Siitä pitäisi jo käydä ilmi sekä se, että kyseessä on kristinuskoa vastaan esitetty argumentti. Sen lisäksi sulut ovat yhdenmukaiset mm. kirja- ja artikkeliattribuuttien kanssa. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 31. tammikuuta 2009 kello 23.13 (EET)
:::::::Joo, vaihtoehto d on suorastaan ihan kiva. Ääneni sille. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|k]] 3. elokuuta 2009 kello 07.09 (UTC)
::::::::Väsään nyt tästä aiheesta [[Käytäntö:Artikkelien nimet|käytäntöä]]. Kun käsitellään kristinuskoa koskevaa väitettä, sehän ei välttämättä oo argumentti. Väitteet kannattais mun mielestä laittaa sitaatteihin, ettei se tulkkaannu ApoWikin kannaks. Jos kyseinen väite on selkeästi argumentti, siihen tulis lisätä argumentti-attribuutti. Ja jos argumentti ei varsinaisesti oo väite, vaan nimeltään vakiintunu argumentti (esim. teleologinen argumentti), ei siihen mun mielestä kannata sitaattia laittaa.
::::::::Summa summarum: Ehdottaisin, että artikkelit nimettäisiin oletuksena "yksinkertaisesti" (esim. ''Suunnitteluteoria''). Nimen varsinaisen osan ympärille lisätään sitaatit, jos artikkelin nimeen sisältyy lauseenomaisia piirteitä (esim. "Jumala ei ole kiva"). Oli nimen varsinaisessa osassa sitaatit tai ei, jos kyseessä on selkeästi argumentti (sillä yritetään selkeästi osoittaa jotain), lisättäköön perään ''(argumentti''). --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|k]] 26. elokuuta 2009 kello 08.31 (UTC)

== eaa./jaa. vs. eKr./jKr. ==

Ennen olisin pyyhkinyt perseeni vessapaperilla, jossa lukee "ennen ajanlaskumme alkua". Noh, nykyään tiedän, että Jeesus mitä ilmeisimmin syntyi vuonna 4 jaa. Yhteiskuntamme yrittää poistaa kaiken kristinuskoon liittyvän mm. sanastosta ihan vaan siksi, että se liittyy kristinuskoon. Silti tässä tapauksessa olisi mielestäni järkevämpää käyttää ilmaisuja eaa./jaa. ilmaisujen eKr./jKr. sijaan. Summa summarum: Olisi hieman älytöntä todeta Kristuksen syntyneen 4 vuotta jälkeen Kristuksen syntymän. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|k]] 25. elokuuta 2009 kello 19.47 (UTC)

:Kumpaakin vaihtoehtoa voi kyllä perustella, kuten yllä todetaankin.

:Itse pitäytyisin eKr./jKr.-merkinnöissä, paitsi jo mainitun sekularisointipyrkimyksen vastustamiseksi sinänsä, ainakin seuraavista syistä:
:# Tämä ilmaisu on, ajanhetken tarkkaan määrittämiseen liittyvästä ongelmatiikasta huolimatta, informatiivisempi kuin "eaa./jaa.". Minusta osoittaa jonkinlaista "läntistä idiosynkrasiaa" eli omaan napaan tuijottamista sellainen ajatus, että olisi olemassa vain jokin yksi ainoa tapa merkitä vuosilukuja: mooseksenuskoisilla on kaiken aikaa ollut oma laskutapansa, muhamettilaisilla on samoin omansa, muinaisilla roomalaisilla oli omansa, samoin vanhoilla Uuden maailman kulttuureilla jne. On siis mielestäni selkeää todeta, että tässä on kyse nimenomaan '''kristillisestä''' ajanlaskusta (vaikkei se "päivän ja hetken" tai edes vuodenkaan tarkkuudella erehtymätön olisikaan).
:# Vuosien merkitsemiseen liittyy joka tapauksessa muitakin "historian oikkuja" kuin pelkkä käännekohtavuoden määritys: '''nollavuotta ei ole olemassa''', vaan vuotta 1 eKr. seuraava vuosi on vuosi 1 jKr. – tähän on jopa järkevä syykin, sillä alkuperäisideana oli aloittaa ajanlasku nimenomaan Jeesuksen sikiämisen hetkestä, siis Jumalan ihmiseksitulemishetkestä; nykyiseen "vuosi alkaa tammikuun 1. päivänä" -käytäntöön siirryttiin vasta myöhemmin. Näin ollen oli alun perin todellakin järkevää puhua vuodesta 1 eKr. ("inkarnaatiohetkeä edeltävät 365 vuorokautta") ja sitä välittömästi seuraavasta vuodesta 1 jKr. ("inkarnaatiohetkeä seuraavat 365 vuorokautta"). "Vuosi 0" olisi taas näin järkeillen merkinnyt jotain sentapaista kuin "inkarnaatiohetkeen sisältyneet 365 vuorokautta", joita ei selvästikään ollut olemassa todellisuudessa eikä siis pitänyt oleman siihen perustuvassa kristillisessä ajanlaskutavassakaan. – Nollavuotta ei tietenkään voi lisätä enää jälkikäteen (kuten ei aloitusvuottakaan pystytä taannehtivasti siirtämään), ja siksikin voi sanoa, että tunnetut ja vuosisataiskäytössä vakiintuneet merkinnät ikään kuin varoittavat lukijaa: tämä on nyt nimenomaan sen '''perinteisen kristillisen''' (tosin tammikuusta vuodet aloittavan) ajanlaskun mukainen vuosiluku.
:# On tietysti merkinnällinen outous, että Kristuksen syntymä ei parhaan nykytiedon mukaan ajoitu tarkasti ajanlaskumme alkuun. Siihen ei kuitenkaan ajoitu mikään muukaan merkittävä tapahtuma, vaan sen ainoa olemassaolon oikeus on joka tapauksessa loppujen lopuksi siinä, että se sijoittuu '''likimain''' Jumalan inkarnaation ja Kristuksen syntymän ajankohtaan. Siinä mielessä sitä voi pitää vaikkapa ApoWikin eräänlaisena "maskottina": mekin täällä yritämme parhaamme mukaan olla tarkkoja ja luotettavia, vaikka jo etukäteen tiedämmekin pystyvämme parhaassakin tapauksessa vain likimäärin oikeaan tulokseen. Mielestäni siis kannattaa käyttää kristillistä ajanlaskua ja merkitä se kristilliseksi ajanlaskuksi, vaikkei se täydellinen olekaan; samoin kannattaa myös harjoittaa apologetiikkaa, vaikkei sekään täydellistä olekaan eikä sitä täydelliseksi saadakaan. Ajanlaskumme alkua aikanaan määrittänyt Dionysius Exiguus '''teki parhaansa Jumalan kunniaksi'''. Se riittäköön meille syyksi käyttää niitä lyhenteitä, joilla nämä vuosiluvut on perinteisesti erotettu pakanoiden ajanmäärityksistä.

:Sikäli kuin muistan, Jeesuksen syntymän muuten yleensä katsotaan ajoittuvan n. vuoteen 4 '''eKr.''' eikä 4 '''jKr.'''

:Ajanlaskumme syntytapaa valottaa ''Risto Heikkilä: 'Joulun tähti', s. 33–34 (WSOY 2000)''.

:--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 26. elokuuta 2009 kello 07.50 (UTC)

::Hyviä perusteita. Tosiaan Jeesus on syntynyt enemmänkin eaa. kuin jaa. Aivot eivät aina yöllä toimi junan vessan kaltaisella reliabiliteetilla. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|k]] 26. elokuuta 2009 kello 08.01 (UTC)

== Milloin jumala, milloin Jumala? ==

Jumala mielletään usein kristillisessä kontekstissa Jumalan nimeksi. Ehdottaisin, että Jumala kirjoitettaisiinkin isolla alkukirjaimella vain> ja nimen omaan JHVH:sta eli kristinuskon jumalasta puhuttaessa. Muulloin aina pienellä jumala. Näkemyksiä? --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|k]] 25. elokuuta 2009 kello 19.59 (UTC)

:Hyväksyn periaatteen; asia on kuitenkin aika hienosyinen. On näet (ainakin) kaksi tapaa ymmärtää tuo "puhuttaessa": joko niin, että isoa kirjainta olisi käytettävä aina, kun ei puhuta jumala-käsitteestä yleensä vaan nimenomaan kristinuskon mukaisesti, tai sitten niin, että sitä käytetään vain silloin, kun asiayhteys edellyttää erisnimeä tai vähintäänkin mahdollistaa sen.

:Käsitän ehdotuksen niin, että se tarkoittaisi erisnimikriteerin soveltamista; tarkoitus olisi siis kirjoittaa tähän tapaan: "Silloin, kun ette vielä tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalina sellaisia, jotka eivät mitään jumalia ole. Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teidät." (Gal.4:8-9a, KR1992)

:Siis siinäkin tapauksessa, että puhutaan Jumalan jumalallisesta luonnosta tai olemuksesta, olisi oikeastaan puhuttava jumalasta eikä Jumalasta, ja vain siinä tapauksessa, että puhutaan tämän jumalallisen luonnon tai olemuksen "omistavasta" persoonasta nimeltä mainiten, puhutaan (normaalien erisnimisääntöjen mukaisesti) Jumalasta isolla J:llä. Tätä periaatetta noudatettaessa on siis oikein sanoa: "Kristittyjen Jumala on ainoa tosi jumala" (kristittyjen palvoma persoona on ainoa tosi jumala) '''tai''' "Kristittyjen jumala on ainoa tosi jumala" (kristittyjen palvoman jumalan lisäksi ei ole muita tosi jumalia) '''mutta ei''' "Kristittyjen jumala on ainoa tosi Jumala" (kristittyjen palvoma jumala tosin on ainoa, jonka nimenä on Jumala [siis isolla J:llä], mutta erisnimen yhteydessä ei tosi-epiteetti ole mielekäs, vrt. "Suomen entinen presidentti oli tosi Urho Kekkonen") '''eikä''' "Kristittyjen Jumala on ainoa tosi Jumala" (samasta syystä kuin edellä, vrt. "Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli ainoa tosi Urho Kekkonen").

:Edelleen jää ilmaisullisia hankaluuksia sikäli, että nyt on totta '''sekä'''
:# "Zeus oli muinaisten kreikkalaisten ylijumala." '''että'''
:# "Zeus ei ollut mikään jumala."
:Toisin sanoen:
:# "Muinaiset kreikkalaiset pitivät ylijumalanaan Zeusta." '''mutta'''
:# "Zeus ei todellisuudessa ollut jumala vaan pelkkä epäjumala."
:Siispä on totta, että
:# "Zeus oli muinaisten kreikkalaisten ylijumala."
:# '''siis''' "Zeus oli ylijumala."
:# '''toisaalta kuitenkaan''' "Zeus ei ollut mikään jumala."
:# '''siis''' "Ylijumala ei ollut mikään jumala."
:Aika kimuranttia siis tämäkin, mutta asiaa ei auttaisi se, että edellisvirkkeessä muuttaisi jumala-sanan isolla kirjoitetuksi, sehän ei enää tarkoittaisi samaa asiaa. – Ongelman taustalla on jumala-käsitteen kahtalainen merkitys '''joko''' ontologis-metafyysisenä '''tai''' kulttuurisena käsitteenä. Kysymys on siis siitä, puhutaanko objektiivisesta vai intersubjektiivisesta maailmasta, siis todellisuudesta sellaisena kuin se todella on vaiko ihmisten käsitysten ja uskomusten sisällöstä.

:Lopuksi lienee syytä todeta, että ei hätää, vaikkei tämä selvältä tuntuisikaan: ApoWikiin voi joka tapauksessa kirjoittaa, miten parhaiten osaa ja luontevimmalta vaikuttaa, ja myöhemmin voi sitten joku joutessaan viilailla ilmaisuja "virallisten käytänteiden" mukaisiksi. Käytänteillä on kuitenkin oma merkityksensä kielenhuollon apuna ja "eestaas-mutu-korjausten" ehkäisemisessä.

:--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 26. elokuuta 2009 kello 09.54 (UTC)

::Entäs "Muinaiset kreikkalaiset palvoivat Zeusta ylijumalanaan"? Tämä pätee tietysti siitä riippumatta, oliko Zeus olemassa myös todellisuudessa, vaiko vain ajatuksissa kulttuurisena käsitteenä. Toisaalta myös Raamattu käyttää termiä "jumala" hiukan epämääräisesti. Termi elohim viittaa monesti muihinkin jumalolentoihin kuin Jahveen. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 26. elokuuta 2009 kello 14.35 (UTC)

:::ApoWikin tarpeita ajatellen tuo muotoilu toimisi nähdäkseni hyvin, siinä kun tulee jo alun pitäen selväksi, että kyse on nimenomaan kulttuuris-uskonnollisen eikä ontologis-metafyysisen asian toteamisesta.

:::Vuoden 1992 Kirkkoraamatun kielenkäyttö ei muuten näköjään kaikin osin ole ylläkuvaamani erisnimiperiaatteen mukaista: "Karmelinvuorella Elia kääntyi kansan puoleen ja sanoi: 'Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä, jos taas Baal, seuratkaa sitten häntä! – – Se jumala, joka vastaa tulella, on tosi Jumala.' " (1.Kun.18:21a,24b) Tässä siis isoa alkukirjainta on näköjään käytetty siihen tapaan, että se ei ilmaise normaalia erisnimeä eikä edes kristinuskon palvoman (tai Raamatun ilmoittaman) Jumalan olemusta, vaan todella olemassaolevan eroa pelkkään kuviteltuun ja/tai petokseen perustuvaan verrattuna eli juuri tuota kulttuuris-uskonnollisen ja ontologis-metafyysisen eroa, tosin jälkimmäisessä kohdassa tosi-määreellä merkittynä.

:::Tämä ilmaisutapa siis näköjään noudattaa seuraavia periaatteita:
:::# "jumala" tarkoittaa inhimillisen palvonnan kohdetta sinänsä;
:::# "Jumala" tai "tosi Jumala" tarkoittaa ontologis-metafyysisessä mielessä todellisesti jumalallista olentoa;
:::# "Herra" ja "Baal" ovat jumalien niminä käyttötapansa puolesta "tavallisia" erisnimiä.
:::Näin ilmaistessa on siis riidatonta ja kaikille ilmeistä, että sekä Herra että Baal ovat jumalia, mutta (enintään) toinen voi olla (tosi) Jumala. – Erisnimiperiaatetta noudatettaessa noista kolmesta kohdasta keskimmäinen olisi luontevaa muuttaa muotoon
::::2'. "tosi jumala" tarkoittaa ontologis-metafyysisessä mielessä todellisesti jumalallista olentoa;
:::minkä mukaan toimittaessa on vastaavasti riidatonta ja kaikille ilmeistä, että sekä Herra että Baal ovat jumalia, mutta (enintään) toinen voi olla tosi jumala. Tällöin edellä siteerattu Ensimmäisen kuningasten kirjan kohta ilmaistaisiin suomeksi: "Karmelinvuorella Elia kääntyi kansan puoleen ja sanoi: 'Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle? Jos Herra on tosi jumala, seuratkaa häntä, jos taas Baal, seuratkaa sitten häntä! – – Se jumala, joka vastaa tulella, on tosi jumala.' "
:::Tätä käytäntöä jatkaen Zeus-esimerkit saisivat muodon
:::# "Zeus oli muinaisten kreikkalaisten ylijumala."
:::# "Zeus ei ollut mikään tosi jumala."
:::Toisin sanoen:
:::# "Muinaiset kreikkalaiset pitivät ylijumalanaan Zeusta." '''mutta'''
:::# "Zeus ei todellisuudessa ollut jumala vaan pelkkä epäjumala."
:::Siispä on totta, että
:::# "Zeus oli muinaisten kreikkalaisten ylijumala."
:::# '''siis''' "Zeus oli ylijumala."
:::# '''toisaalta kuitenkaan''' "Zeus ei ollut mikään tosi jumala."
:::# '''siis''' "Ylijumala ei ollut mikään tosi jumala."
:::Edelleen voisi sanoa
:::# "Muinaiset kreikkalaiset palvoivat Zeusta ylijumalanaan."
:::# '''siis''' "Zeusta palvottiin ylijumalana."
:::# '''toisaalta kuitenkaan''' "Zeus ei ollut mikään tosi jumala."
:::# '''siis''' "Ylijumalana palvottu ei ollut mikään tosi jumala."
:::Tämä nyt ainakin vaikuttaisi selkeältä kielenkäytöltä.

:::--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 27. elokuuta 2009 kello 07.09 (UTC)

::::Pakko vielä palata asiaan, vaikka tekstiä on jo aiheesta tullut suolletuksi mittavasti. – Uusi Tie -lehden äärellä sattui silmään seuraava entisen Neuvostoliiton tilanteesta kertova maininta (haastateltavan toteamus): "Elämällemme laskettiin hyvin kyseenalainen ja väärä perustus jo lapsena. Meille opetettiin aina, ettei Jumalaa ole olemassa." (UT 35/2009, s. 11) Koska kyseessä ilmeisesti oli periaatteessa sama kysymyksenasettelu, vaikkakin eri vastausväittämä, kuin Karmel-vuorellakin, asia olisi ylläolevan ehdotuksen mukaan saanut muodon "... ettei tosi jumalaa ole olemassa" tai "... ettei mitään tosi jumalaa ole olemassa".

::::Näin siis olisi voitu kirjoittaa, mutta olisiko mikään lehti kirjoittanut näin? Toisin sanoen Uusi Tie lienee kirjoittanut vallitsevan kielitajun mukaisesti, eli Jumala on monoteistisen kysymyksenasettelun yhteydessä "paremman puutteessa" paitsi yleisnimi, myös erisnimi. Tämä muistuttaa tähtitieteen (astronomian) käytäntöä: aurinko on Aurinko ja maa on Maa, kuu eli maan kuu puolestaan on Maan kuu eli Kuu, kuu-sanalla siis on tähtitieteellinen merkitys sekä yleisnimenä että erisnimenä.

::::Mikään vaihtoehto ei näin ollen tunnu täysin ongelmattomalta. Kun sitä paitsi emme täällä kuitenkaan voine yleiseen kielitajuun ja oikeinkirjoituskäytänteisiin suuremmasti vaikuttaa, niin ehkä olisi sittenkin viisainta ottaa mallia 1.Kun.1992:sta ja Uudesta Tiestä ja toimia seuraavaan tapaan:

::::#Yksikkömuotoinen Jumala-sana kirjoitetaan isolla aina, kun se edes [[AW:S#ekstensio|ekstensionaalisesti]] ajatellen viittaa tai voisi viitata pelkästään Raamatun Jumalaan, siitä riippumatta, onko kyseessä erisnimikonteksti vai ei.
::::#Monikkomuodossa käytetään aina pientä alkukirjainta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa viitataan samalla kertaa sekä Raamatun Jumalaan että johonkin muuhun ja tämä on syynä sanan monikkomuotoon, kuten Gal.1992:ssa.
::::#Muissa yhteyksissä (siis kun yksikkömuotoinen viittaus ei kohdistu eikä voisikaan kohdistua pelkästään Raamatun Jumalaan) käytetään pientä alkukirjainta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa viitataan samalla kertaa sekä Raamatun Jumalaan että johonkin muuhun, kuten 1.Kun.1992:ssa: "Se jumala [siis joko Herra tai Baal, joihin molempiin tämä sana tässä kulttuuris-uskonnollisessa kontekstissa viittaa], joka vastaa tulella, on tosi Jumala."
::::#"Tosi Jumala" eli Jumala metafyysisessä merkityksessä viittaa tai voisi viitata pelkästään Raamatun Jumalaan – on siis mahdollista, että on olemassa yksi ja ainoa tosi Jumala, joka on ilmoittanut itsensä Raamatussa – ja siksi ontologis-metafyysisessä kontekstissa ei yksikkömuotoiseen Jumala-sanaan ykkössäännön nojalla tule koskaan pientä alkukirjainta.
::::#Jos puhutaan korostetusti nimenomaan Jumalan olemuksesta, on selvyyden vuoksi syytä kirjoittaa "tosi Jumala" (tai jotain vastaavaa, niin että tulee selväksi, ettei Jumala-sana tässä ole pelkkä erisnimi).

::::Näin menetellen siis ylläolevat kekkosesimerkit "jätettäisiin raukeamaan" eli erisnimianalogiaa ei pidettäisi riittävänä. Uuden ehdotuksen mukaan onkin siis '''väärin''' sanoa: "Kristittyjen Jumala on ainoa tosi jumala" ("tosi Jumala" aina isolla, koska pieni alkukirjain viittaisi kulttuuriseen eikä metafyysiseen merkitykseen [kulttuurisessa merkityksessä pientä alkukirjainta tosin olisi käytettävä, mutta silloin itse väite kaiketi ilmaisisi jotakin sentapaista ajatusta, ettei muiden kuin kristittyjen uskonnollisuus olisi todellista, mitä tuskin tarkoitetaan tai voitaisiin järkevästi perustella]) '''tai''' "Kristittyjen jumala on ainoa tosi jumala" (ensin ykkössäännön suora sovellus, toinen esiintymä kuten edellä) '''tai''' "Kristittyjen jumala on ainoa tosi Jumala" (ykkössäännön suora sovellus) '''vaan on sanottava''' "Kristittyjen Jumala on ainoa tosi Jumala".

::::Zeus-esimerkit taas saisivat seuraavan muodon:
::::# "Zeus oli muinaisten kreikkalaisten ylijumala."
::::# "Zeus ei ollut (mikään) tosi Jumala."
::::Toisin sanoen:
::::# "Muinaiset kreikkalaiset pitivät ylijumalanaan Zeusta." '''mutta'''
::::# "Zeus ei todellisuudessa ollut Jumala vaan pelkkä epäjumala."
::::Siispä on totta, että
::::# "Zeus oli muinaisten kreikkalaisten ylijumala."
::::# '''siis''' "Zeus oli ylijumala."
::::# '''toisaalta kuitenkaan''' "Zeus ei ollut (mikään) tosi Jumala."
::::# '''siis''' "Ylijumala ei ollut (mikään) tosi Jumala."
::::Edelleen voisi sanoa
::::# "Muinaiset kreikkalaiset palvoivat Zeusta ylijumalanaan."
::::# '''siis''' "Zeusta palvottiin ylijumalana."
::::# '''toisaalta kuitenkaan''' "Zeus ei ollut (mikään) tosi Jumala."
::::# '''siis''' "Ylijumalana palvottu ei ollut (mikään) tosi Jumala."
::::Yllä siis "mikään" on pelkkä tehostussana, jonka (mahdollinen) mukanaolo ei muuta ilmaisujen merkityssisältöä vaan ainoastaan korostaa sanottua.

::::--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 28. elokuuta 2009 kello 10.18 (UTC)

:::::Mielestäni ensimmäinen ehdotuksesi on toimivampi. Yleinen kielitaju ei käsittääkseni ole yhteneväinen, tai jos onkin, niin yhteneväisyys on alakulttuurien sisäistä, jolloin ristiriitoja tulee niiden välillä. Kun sanotaan: "Meille opetettiin aina, ettei Jumalaa ole olemassa", minulle ainakin tulee mieleen että puhutaan kristinuskon Jumalasta. Minun kielikorvani mukaan kirjoittaja ei ole ottanut edes harkintaan sitä vaihtoehtoa, että lukija voisi virkkeen perusteella olettaa opetettavan muiden jumalien olemassaoloa. Kontekstista päätellenhän tämä on tietysti selvää, koska on yleisesti tunnettua että Neuvostoliitossa opetettiin ateismia. Jos tuossa haluaisi olla sekä täsmällinen, että ymmärrettävä, voisi kirjoittaa: "Meille opetettiin aina, ettei mitään jumalaa ole olemassa", tai: "ettei jumalia ole olemassa."
:::::Myös apologeettisessa mielessä ensimmäinen ehdotuksesi toimii mielestäni paremmin. Esimerkiksi jumalatodistuksissa ei yleensä voida todistaa, että kyseessä on Raamatun Jumala. Tämän takia esimerkiksi kosmologisen argumentin yhteydessä on hyvä puhua jumalasta yleisnimenä. Tällöin yleisö ei kuvittele, että artikkelissa vedetään mutkia suoriksi, vaan ymmärretään, myös artikkelin kirjoittajat tiedostavat argumenttien todistusvoiman rajallisuuden.
:::::Tässä vielä kielitoimiston linjaus:

"Jumala kirjoitetaan isolla puhuttaessa kristinuskon, juutalaisten ja islamin jumalasta; islamintuntijoiden teksteissä arabian sana allah käännetään yleensä suomeksi sanalla Jumala. Eri uskontojen jumalilla on lisäksi mitä moninaisimpia nimiä."(http://www.kotus.fi/index.phtml?i=456&s=2607#faq_456) --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 28. elokuuta 2009 kello 12.21 (UTC)

::::::Perusero näiden ehdotusteni välillä kiteytynee siihen, että edellisehdotus lähtee yleisestä oikeinkirjoitusideasta (''erisnimiperiaate''), jota sitten pyrkii soveltamaan johdonmukaisesti jumala-sanaan. Näin menetellen Jumala ja Kekkonen ovat sanoina ikään kuin samalla viivalla ja vertailuun perustuva argumentointi on mielekästä. Jälkimmäinen ehdotukseni taas lähtee siitä [[Tuomas_Kangasniemi:_Lapset_keksivät_uskon_jumaliin_aikuisten_opetuksesta_riippumatta|tosiseikasta]], että jumalatietoisuus syntyy ihmisessä kulttuuriympäristön vaikutuksesta riippumatta ja että siksi jumala-sana (mahdollisine synonyymeineen) on vastaavasti erikoisasemassa: se on juuri se sana, joka antaa nimen tämän yleisinhimillisen jumalatietoisuuden kohteelle tai sisällölle. Tähän tosiseikkaan perustuvaa ideaa, että se, mikä tarkoittaa ainoaa tosi Jumalaa, on kirjoitettavissa isolla alkukirjaimella, voisi kutsua vaikkapa ''monoteismiperiaatteeksi''. (Tähän nähdäkseni liittyy Kielitoimiston ohjeen loppuosa Vapahtaja-esimerkkeineen, johon palaan tuonnempana tässä tekstissä.)

::::::Ymmärtääkseni entisessä Neuvostoliitossakin oli jatkuva tarve Jumalan olemassaolon kiistämiseen suureksi osaksi juuri siitä syystä, että Marxin ennustus siitä, miten uskonto sosialismin oloissa kuihtuisi tarpeettomana itsestään pois, ei alkuunkaan osoittanut toteutumisen merkkejä. Siksi aktiivinen ateistinen propaganda vaikutti vuodesta toiseen välttämättömältä. Tätä näkökohtaa tukee mielestäni se, että japanilaislapsetkin siis luonnostaan ymmärtävät, että eläimet on tehnyt ihmisistä riippumaton Jumala. Tämä tieto jo sinänsä sisältää ajatuksen Jumalan persoonallisuudesta (sikäli kuin kyse todella on tekemisestä), eikä tälle kohteelle ole muutakaan nimeä kuin "jumala isolla J:llä", siis tarkemman tiedon puutteessa yleisnimi toimii myös erisnimenä. (Tämä ilmiö ei sinänsä ole ainutlaatuinen: Hämeen-Anttilan Koraanin suomennoksessa Faarao kirjoitetaan isolla F:llä, koska sana on Koraanin kontekstissa käsitettävä erisnimenä.) Jumala ei siis ainoastaan ole [[Anselmin jumalatodistus|välttämätön olento]] vaan myös ihmisajattelun välttämätön kohde, jota merkitsemään välttämättä tarvitaan oma sana, joka puolestaan on erisnimenluonteinen myös erityiseen uskontoon sitoutumattomassakin kontekstissa. – Kyseinen Kielitoimiston ohjekaan ei nähdäkseni sisältänyt tämän ajattelutavan kanssa ristiriitaista ohjeistusta.

::::::Suomessa oli vanhastaan totuttu siihen, että Jumala-sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella; asia oli itsestäänselvä, kunnes 1960-luvun kapinalliset rupesivat mielenosoituksellisesti käyttämään pientä alkukirjainta. Erisnimiperiaate tavallaan muistuttaa siitä, että tämä kapina oli ja on normaalien oikeinkirjoitussääntöjen vastainen (Jumala-sanalla on selviä erisnimiesiintymiä), mutta '''pelkkään''' erisnimiperiaatteeseen näyttäisi kätkeytyvän syvällinen apologeettinen ongelma: koko ajatus uskontosidonnaisesta jumalakäsitteestä on viime kädessä relativistinen. Kun puhutaan elävästä Jumalasta, ei puhuta kulttuurisidonnaisesta olennosta. Kun puhutaan Zeuksesta, puhutaan kulttuurisidonnaisesta olennosta. Jumalan kirjoittaminen isolla J:llä on tavallaan [[wp:teistinen realismi|monoteistinen kannanotto]]: koska on vain yksi Jumala, pelkkä Jumala-sana riittää nimeämään Hänet. Jos tyydymme siihen, että apologetiikka pyrkii puolustamaan "kristinuskon Jumalan" olemassaoloa siksi, että olemme kristittyinä sitä mieltä, että meidän jumalamme on oikea jumala (näin erisnimiperiaatetta hetkellisesti kirjoitusasussa tietyllä tavalla soveltaen), on melko vaikea nähdä, miten voisimme välttyä syvätason fideismiltä. Monoteismiperiaatteesta luopuminen näyttäisi loogisesti sisältävän myös eksperientialistisen epistemologian mahdollisuuden turhentamisen: jos Jumala kirjoitetaan isolla vasta siinä vaiheessa, kun voidaan todistaa (evidentialistisen epistemologian merkityksessä), että kyse on nimenomaan Raamatun Jumalasta, kaikki armonjärjestykseen ja etsikkoaikoihin liittyvä Jumalan kutsun kokeminen olisikin vain "jumalan kutsun kokemista". Miksi tässä tapauksessa se ajatus Jumalasta, joka esim. japanilaislapsilla luonnostaan on, antaisi mitään uskottavuutta sille, että juuri kristinuskolla olisi "monopoli Jumalaan"? Jos se taas ei anna sille uskottavuutta, mitä se tekee apologia-aiheisessa Wikissä? Sama koskee useimpia klassisia jumalatodistuksia: jos ne todistavat vain "jumalasta pienellä j:llä", mitä merkitystä sillä on kristinuskon kannalta? Kristillinen apologetiikka tuntuu tällöin jäävän perustavasti kaksijakoiseksi: todistellaan evidentialistisesti, että on olemassa jumala, mutta vaaditaan uskomaan fideistisesti, että tämä olemassaoleva jumala on nimenomaan (juuri kristinuskon) Jumala. Kirjoitusasun erilaisuus merkitsee semanttista eroa: urho ei ole sama käsite kuin Urho. – Mistä suunnasta tätä tilannetta sitten tarkasteleekin, se on nähdäkseni äärimmäisen epätyydyttävä.

::::::Apologetiikan kannalta parhaiten toimivalta vaikuttaisi ajatus apologeettisesta kutsumuksesta Jumalan itseilmoituksen palvelemisena: Jumala ("''the one and only''") on todella olemassa ja on ilmoittanut itsensä ihmiskunnalle sekä yleistä (ei-sanallista) että erityistä (sanallista) ilmoitusta käyttäen. Kristillisen apologetiikan tehtäväksi jää tämän yhden Jumalan ilmenemismuodoiltaan moninaisen mutta sisällöltään johdonmukaisen itseilmoituksen esillä pitäminen ja sitä vastaan suunnattujen hyökkäysten torjuminen sekä aihepiiriin liittyvien teoreettisten kysymysten selvittely. Näin ollen asia on nimenomaan niin päin, että '''Jumalalla on monopoli kristinuskoon'''; relativistinen kysymyksenasettelu siis korvautuu absolutistisella: kristinusko ei ole keksinyt vielä yhtä Jumalaa (isolla tai pienellä alkukirjaimella) kaikkien muiden lisäksi, vaan olemuksellisesti kaikista ihmisistä, uskonnoista ja kirjoista riippumaton ainoa tosi Jumala on oman hyväksinäkemisensä pohjalta antanut maailmalle ainoan oikean tavan saada synnit anteeksi ja iankaikkinen elämä; tähän tapaan on kuulunut ja kuuluu sekä ihmisiä, uskonnollinen ulottuvuus (systemaattinen käsitys siitä, mikä on todellisuudessa perustavinta ja miten se on käytännössä otettava huomioon) että Kirjoituksia, ja tästä tavasta osallisiksi tulleet ihmiset kutsuvat nykyään useimmiten itseään ja toisiaan kristityiksi ja pitävät Raamattua Jumalan antamien Kirjoitusten kokoelmana. Kristillinen apologetiikka tyytyy tuomaan näitä asioita esiin parhaansa mukaan, henkilökohtaisen uskon synty taas on Jumalan oma lahja ihmiselle.

::::::Näin ajatellen ei tarvitse pelätä sitäkään, että vastustajat voivat esittää syytöksiä siitä, että eri argumenttien todistusvoiman alaa ja rajoja ei olisi tuotu tarpeeksi selvästi esille: jos tällaisissa syytösissä havaitaan olevan perää, parannetaan sitten artikkeleita vastaavasti. Niinhän teemme muutakin huomioonottamisen arvoiseksi arvioimaamme kritiikkiä kohdatessamme.

::::::Jälkimmäinen ehdotukseni on minusta myös käytännössä paljon helpommin noudatettavissa kuin ensimmäinen. Konteksti ei nimittäin yksiselitteisesti määrää sitä, milloin on ajateltava olevan kyse erisnimestä, milloin ei: jo se, että erisnimiperiaatteen mukaan Jumalaa koskevan esimerkkivirkkeen voisi kirjoittaa oikein kahdella tavalla, joiden välillä olisi semanttinen ero, on tarkemmin arvioiden kovin hankalaa: helposti sorruttaisiin ylitulkintaan siitä, mitä kirjoitusasun valinta on mahdollisesti merkinnyt. Sen sijaan jälkimmäinen ehdotus antaa yksiselitteisen (tosin edellisestä poikkeavan) ohjeen. Muutenkin se on periaatteessa yksinkertainen ja kiteytyy kahteen helposti muistettavaan sääntöön:
::::::#Yksikössä "Jumala" kirjoitetaan pääsääntöisesti isolla J:llä. Pientä alkukirjainta käytetään vain erityisestä syystä harvinaisissa poikkeustapauksissa (joiden tunnistamisen voi jättää kielenhuoltajiston asiaksi).
::::::#Monikossa "jumalat" kirjoitetaan pienellä j:llä.
::::::Perusteluksi riittää se, että monikkomuoto liittyy polyteismiin ja kulttuurisiin, ihmistekoisiin jumaluuksiin. ApoWikissä ei liene erityistä tarvetta sanoa jotain epäjumalaa yksikössä jumalaksi; tarvittaessa voisi käyttää "ammattinimikkeitä" kuten "merenjumala", "metsänjumala" tai "sodanjumala". Jos taas jonkin artikkelin aihepiiri kuitenkin vaatisi yksinkertaisesta yleisperiaatteesta poikkeamista, asiasta kannattaisi huomauttaa itse artikkelissa. Kielitoimiston ohjetta voi nähdäkseni apologeettisissa yhteyksissä, kuten sanottu, soveltaa ekstensionaalisella monoteismiperiaatteella, jolloin ei tarvitse yrittää arvioida kulloisenkin puhujan teologisen valistuneisuuden astetta voidakseen sanoa hänen tarkoittavan Jumalaa eikä vain jumalaa.

::::::Voi lähteä siitä, että kristinusko on perusluonteeltaan ainoan tosi Jumalan lahja ihmisille, ihmisten kiitollisuutta Jumalaa kohtaan tästä lahjasta sekä tämän kiitollisuuden moninaista ilmituloa. Apologetiikkaa voisi rakentaa tältä pohjalta. Kielitoimiston esimerkki isolla alkukirjaimella kirjoitettavasta Vapahtaja-sanasta kuvaa myös mielestäni hyvin tämän aihepiirin erityislaatuisuutta: siinähän ei kyse ole varsinaisesta Jeesuksen erisnimestä vaan pikemminkin uskontunnustuksesta: Jeesus on viime kädessä ainoa tosi vapahtaja, siis Vapahtaja isolla V:llä. Tämä on samalla myös kiitollisuuden ilmausta. Sama periaate yleistyy Kielitoimiston mukaan kaikkiin sanoihin, jotka tarkoittavat Jumalaa ja Kristusta: ne voidaan kirjoittaa isolla alkukirjaimella – siis myös pronominit.

::::::Jälkimmäisen ehdotukseni puolesta puhuu mielestäni sekin, että se sopii yhteen KR1992:n molempien esimerkkikohtien kielenkäytön kanssa, edellisehdotukseni vain Galatalaiskirjeen kohdan tekstin kanssa: olisi lähtökohtaisesti parempi jatkaa olennaisissa lähteissä vallitsevaa käytäntöä, mikäli siinä noudatetut periaatteet vain voi ymmärtää ja hyväksyä. Voi silti olla, että muista kohdista ja/tai käännöksistä löytyy vielä erilaisia ja yhteensopimattomia esimerkkejä. Niistäkin voisi olla hyvä keskustella ennen "lopullista" päätöstä.

::::::Lisää KR1992:n esimerkkejä (viime sunnuntain VT:n lukukappaleesta, 2.Kun.5:1-15): "Naaman vihastui ja lähti pois. Hän sanoi: »Minä luulin hänen sentään tulevan ulos luokseni ja rukoilevan Herraa, omaa jumalaansa. Minä luulin, että hän liikuttaa kättään sairaan paikan päällä ja sillä tavoin ottaa pois spitaalini. Eivätkö Damaskoksen joet Abana ja Parpar ole kaikkia Israelin vesiä paremmat! Yhtä hyvin minä voin peseytyä ja puhdistua niissä!» – – Naaman palasi saattueineen Jumalan miehen luo. Hän astui Elisan eteen ja sanoi: »Nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla kuin Israelissa. Otathan siis kiitoslahjan palvelijaltasi.»" – Näissä esimerkeissä siis polyteistinen pakana-Naaman pitää Herraa, vaikkei tämän olemassaoloa sinänsä kiistäkään, vain yhtenä monista (mahdollisesti olemassaolevista) jumalista ja nimenomaan israelilaisten jonkinlaisena kansallisjumalana; uskon lahjan saatuaan hän sitten monoteismiperiaatteen mukaan puhuu "Jumalasta isolla J:llä". Erisnimiperiaatetta soveltaen tässä taas ei olisi juuri mitään sisältöä: kai hän jo alun perinkin oli ollut sitä mieltä, ettei Herra (israelilaisten heimojumala) ole missään muualla kuin Israelissa. Tämä raamatunkääntäjien alkukirjainratkaisu tuntuisi siis valottavan monoteismiperiaatteen merkittävyyttä: pelkkä erisnimiperiaate ei oikein antaisi ilmaisukeinoja Naamanin ajattelutapamuutoksen ytimekkäälle ilmaisemiselle. Polyteistisiä (epä)jumalia patsaineen ja palvontamenoineen toki oli yhä muuallakin kuin Israelissa, eikä Naaman ilmeisestikään sitä ollut unohtanut.

::::::--[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 31. elokuuta 2009 kello 12.32 (UTC)

== Lainausmallineet ==

Kävin kelaamaan, et [[Malline:Quotation]] on mun mielestä ylivoimasesti siistein lainausmalline. Musta voitais siirtää se nimelle [[Malline:Lainaus]] ja muut lainausmallineet nimille Malline:lainaus2, Malline:lainaus3, MallineX jne. Musta muita mallineita tulis käyttää lähinnä erikseen perustellusta syystä. Mielipiteitä? --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|k]] 21. joulukuuta 2009 kello 15.43 (UTC)
:Onhan [[Malline:Quotation]] käyttämisessä ideaa. Täytyy vaan muistaa, että jos rupeaa siirtämään muita mallinneita paikasta toiseen, niin sitten pitää melkeipä käydä tarkistamassa kaikki artsut missä ko. mallineita käytetään, ettei mee sivut sekaisin. Periaatteessa [[Malline:Lainaus]] on vapaana, sillä se on redari sivulle [[Malline:Sitaatti]]. Helpoimmalla varmaan pääsee, jos '''kopioi''' malline [[Malline:Quotation]] sisällön sivulle [[Malline:Lainaus]].
::::::::::--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 22. joulukuuta 2009 kello 11.28 (UTC)

==Artikkelit==

Onko täälä tehty joku periaatepäätös, että mitkä artikkelit linkitetään wikipediaan ja mitkä on apowikin omia? Mielestäni on hivenen sekavaa, kun apowikin artikkelissa on linkki aihetta koskevaan toiseen artikkeliin ja sitten se hyppääkin wikipediaan. Vaikka sivuston tarkoitus on kristinuskon järkiperäinen puolustaminen, niin myös aihetta koskevat muut artikkelit tulisi lisätä tänne. Lisäksi siinä on sekin puoli, että jos kristityt mieltävät jonkin termin tms. erilaiseksi, voidaan näin samassa artikkelissa antaa molemmat puolet. Tämä käy ilmi ainakin evoluutioteoriaa ja evoluutiota koskevissa artikkeleissa, joissa osa termien määrittelyistä on wikipedian puolella.

::::::--[[Käyttäjä:Ulko|Ulko]] 31. toukokuuta 2010 kello 18.04 (UTC)

Keskustelu:Evoluution määritelmä

2010-05-31T14:40:24Z

Ulko: Ak: Uusi sivu: Voisiko tähänkin artikkeliin kuitenkin laittaa sivun alas linkkejä muihin evoluutiota tai evoluutioteoriaa koskeviin sivuihin. Vaikka tässä tehdään hyvä tarkennus käsitteisii…

Voisiko tähänkin artikkeliin kuitenkin laittaa sivun alas linkkejä muihin evoluutiota tai evoluutioteoriaa koskeviin sivuihin. Vaikka tässä tehdään hyvä tarkennus käsitteisiin, olisi mielestäni selkeyden kannalta hyvä että linkkejä olisi myös artikkelin alalaidassa, kuten muillakin artikkelelilla.

Vapaa-ajattelijat

2010-05-31T14:35:03Z

Ulko:

== Vapaa-ajattelijoiden tempaukset ==

=== Raamattujen vaihto pornolehtiin ===

Helsingin Vapaa-ajattelijat järjestävät 4.6.2010 Kolmen sepän aukiolla Helsingissä kampanjan, jonka ideana on kerätä Raamatut ja muut uskonnolliset kirjat pois, ja antaa tilalle pornolehti.<ref name="uusisuomi">Uusi Suomi 28.5.2010 http://www.uusisuomi.fi/viihde/93656-pornolehtia-tarjolla-raamattuja-vastaan-helsingin-ytimessa</ref> Uuden Suomen uutisen mukaan "vaihdossa saadut kirjat otetaan hyötykäyttöön jätepaperina".<ref name="uusisuomi" /> Uuden Suomen mukaan tämän kampanjan tarkoituksena on "arvostella erityisesti kristinuskon ja islamin seksuaalikielteisyyttä ja tuoda esiin tervehenkinen vaihtoehto uskonnolliselle kirjallisuudelle".<ref name="uusisuomi" />

Vapaa-ajattelijat osoittivat kampanjallaan jotakin epäilyttävää moraalinsa laadusta. Lienee kiistaton tosiasia, että pornografia esineellistää naisia ja tekee seksuaalisuudesta täysin pinnallista. Samalla porno vääristää voimakkaasti käsitystä rakastelusta ja yhdynnästä, sekä miesten käsitystä siitä, mistä nainen pitää tai mitä nainen oikeasti haluaa. Yleensä parisuhteessa elävät naiset taas kokevat puolisonsa pornonkatselun takia itsensä riittämättömiksi. Toisten naisten katselu loukkaa syvästi ja se voi myös tuntua pettämiseltä.<ref>Katso esimerkiksi [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=100687&E*q=&E*keyword=0], [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=113896&E*q=&E*keyword=0] & [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=567800&E*q=&E*keyword=0]</ref> Pornolehtien pitäminen "tervehenkisenä vaihtoehtona" seksuaalimyönteiselle<ref>Esimerkiksi {{rp|1. Kor. 7:2-5}}, {{rp|Laul. l. 1:1-17}} jne.</ref> Raamatulle kertoo väistämättä tietynlaisesta mieskuvasta, naiskuvasta ja seksuaalimoraalista.

Selkeästi liberaalia seksuaalimoraalia edustava<ref>Väestöliitto osoittaa vapaamielisyytensä hyvin suoraan esimerkiksi virkkeissä "Sopivissa määrin ja muistaen, että kysymyksessä on aikuisten satu, porno voi olla hyväkin juttu." sekä "Mikään ei ole väärin, jos se tuntuu hyvältä. -- Kuitenkaan kenenkään toisen oikeuksia tai yksityisyyttä ei saa loukata ja lakia pitää noudattaa." [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/usein_kysyttya/rakastelu_yksin/ Väestöliitto: Rakastelu yksin eli itsetyydytys]</ref> [[wp:Väestöliitto|Väestöliitto]] sen sijaan varoittaa sivuillaan pornon haittavaikutuksista:

{{Sitaatti3||Ikävä kyllä pornoon liittyy usein alistamista ja rikollisuutta ja sitä tehdään bisneksenä jonkun kerätessä suuret rahalliset voitot. Porno aiheuttaa helposti riippuvuutta. Se on tehty houkuttelevaksi ja sitä on helposti saatavilla. Se perustuu näköhavaintoihin. Netin pornosivuilla aukeaa aina uusi sivusto niin haluttaessa ja usein myös haluamatta. Ketju on loputon. Koskaan ei voi nähdä kaikkea. Joskus käy niin, että porno ja sen käyttäminen alkavat ahdistaa käyttäjäänsä. Pornon käytön määrä tai joku tietynlainen porno voivat saada sen aikaan. Jos tällaisessa tilanteessa pornon käyttöä ei voi välttää, voidaan jo puhua pornoriippuvuudesta.

Porno saattaa muuttaa ihmisen käsitystä siitä, mitä hän itse oikeasti haluaa ja mikä on oikein. Porno on fantasiasatua, missä juuri mikään ei ole totta. Sen tarkoituksena ei ole näyttää tavallisia kehoja, oikeanlaista seksuaalisuutta tai seksuaalista nautintoa, vaan kuvitellaan, että se antaa katsojalle häntä kiihottavan samaistumisen kohteen. Väistämättä tapahtuu myös mallioppimista ja vertailua, mikä vääristää tervettä seksuaalisuutta ja myös tervettä fantasiointia.

Seksuaalisuuden vääristyminen ja riippuvuuteen saakka menevä pornon käyttäminen vaativat yleensä ammattiauttajan apua. Jo tilanteen arvioiminen voi olla helpompaa asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa. Koska kyseessä on riippuvuus, siitä kärsivä usein kieltää ongelmansa tai vähättelee sitä.|Väestöliitto|Rakastelu yksin eli itsetyydytys<ref name="väestöl">[http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/usein_kysyttya/rakastelu_yksin/ Väestöliitto: Rakastelu yksin eli itsetyydytys]</ref>}}

Väestöliiton asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatoren mukaan "porno etäännyttää nuorta omasta seksuaalisuudesta ja kovettaa herkkyyden, jota nuori tarvitsee ymmärtääkseen seurustelukumppanin odotuksia."

{{Sitaatti3||Meille tulee klinikkaan paljon kokeneita, masentuneita nuoria, joilla on kolhittu itsetunto, eikä mikään enää tunnu miltään. Saattaa kestää kauan, ennen kuin tällainen nuori tajuaa olevansa pornoaddikti.|Raisa Cacciatore|Porno väijyy kaikkialla (HS 14.9.2009)<ref>[http://www.hs.fi/juttusarja/parisuhdejaseksi/artikkeli/Porno+v%C3%A4ijyy+kaikkialla/1135249302602 Porno väijyy kaikkialla], Helsingin Sanomat (14.9.2009)</ref>}}

Pornoa käytetään itsetyydytyksessä fantasioinnin helpottamiseen.<ref name="väestöl"/> Ihmisen moraaliset intuitiot tuottavat monesti pornon katselemisen jälkeen häpeän ja tyhjyyden tunteen.<ref>Tämän tunteen voimakkuus voi tietysti heikentyä jatkuvan torjunnan seurauksena.</ref> Käytännössä tämä ei myöskään edellytä mitään konservatiivis-uskonnolliseen opetukseen perustuvaa vakaumusta, vaan syyllisyyden tunne voi tulla kasvatuksesta riippumatta.<ref>Katso esimerkiksi [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=164233&E*q=&E*keyword=0], [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=140171&E*q=&E*keyword=0], [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=+%0989150&E*q=&E*keyword=0], [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=57497&E*q=&E*keyword=0] & [http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/miehet/nettipalvelut/kysy_asiantuntijalta/?E*num=113776&E*q=&E*keyword=0]</ref> Väestöliitto sanoo itsetyydytykseen liittyvästä morkkiksesta:

{{Sitaatti3||Joskus yksinrakastelun jälkeen saattaa tulla pettynyt olo tai tuntuu nololta ja tyhjältä. Usein tämä johtuu siitä, että kokee jostain syystä yksinrakastelun olevan jollain tapaa kiellettyä tai väärin. Toki samat tuntemukset voivat tulla myös silloin, kun yksinrakastelusta on tullut pakonomaista, eli kyseessä on jo riippuvuus.|Väestöliitto|Rakastelu yksin eli itsetyydytys<ref name="väestöl"/>}}

=== Bussikampanjat ===

Jussi K. Niemelä väittää, että vapaa-ajattelijoiden rahoittamia, ateismia julistavia mainoksia olisi revitty bussien kyljistä. Kuitenkin sekä kampanjan toteuttaneen JCDecaux'n että Helsingin bussiliikenteen henkilöstöjohtajan Jussi Mertasen mukaan [http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/uskonnottomien-bussikampanjan-tarroista-kiista/458768 tarrat ovat saaneet olla rauhassa]

== Aiheesta muualla ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
* [[Vapaa-ajattelu]]
=== Internet ===
* [http://areena-beta.yle.fi/video/52630 Napit vastakkain: Väittely uskonnottomien oikeuksista]

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Vapaa-ajattelu]][[Luokka:Tyngät]]