<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://apowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Tieto</id>
	<title>ApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://apowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Tieto"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Tieto"/>
	<updated>2026-04-19T21:57:41Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.43.6</generator>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Artikkelitoiveet&amp;diff=12598</id>
		<title>ApoWiki:Artikkelitoiveet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Artikkelitoiveet&amp;diff=12598"/>
		<updated>2020-06-24T15:19:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Kirjat */ &amp;quot;Evoluution maailmankuva (kirja)&amp;quot; lisätty&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Artikkelitoivesivulta löytyy aiheita, joista ei ole vielä artikkelia ApologetiikkaWikissä. Uuden artikkelin luominen edellyttää [[Toiminnot:Kirjaudu sisään|rekisteröitymistä]] jonka jälkeen ylläpitäjät voivat myöntää sinulle artikkelin luomiseen vaadittavat käyttöoikeudet. Vandalismin torjumiseksi uudelle ja tuntemattomalle käyttäjälle ei yleensä kuitenkaan myönnetä oikeuksia. Jos sinulla ei ole vaadittavia käyttöoikeuksia, mutta aiot kuitenkin tehdä uuden sivun, voit pyytää apua [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Tuki|kahvihuoneen]] puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy. Ellei otsikko ole itseään selittävä, lisää sivun nimen perään selittävä teksti ja mahdollisesti lähde tai nettiosoite.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä tietoa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Aivot ja henki]]&lt;br /&gt;
*[[Analyyttinen filosofia]]&lt;br /&gt;
*[[Argumentointi]]&lt;br /&gt;
*[[BGW-teoreema]]&lt;br /&gt;
*[[Creation Ministries International]]&lt;br /&gt;
*[[Fallibilismi]]&lt;br /&gt;
*[[Flagella]]&lt;br /&gt;
*[[Gematria]]&lt;br /&gt;
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmeparantumiset]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmisen polven evoluutio]]&lt;br /&gt;
*[[Intuitio]]&lt;br /&gt;
*[[Intuitionistinen tutkimusohjelma]]&lt;br /&gt;
*[[Kartesiolainen dualismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kognitiiviset vääristymät]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko vs. ateismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko ja sosialismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kääntymyksen vaikutukset yksilössä]]&lt;br /&gt;
*[[Lipidimaailma]]&lt;br /&gt;
*[[Moraali]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalistinen uutisointi]]&lt;br /&gt;
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]&lt;br /&gt;
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]&lt;br /&gt;
*[[Rauta-rikkimaailma]]&lt;br /&gt;
*[[Realismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Retoriikka]]&lt;br /&gt;
*[[Rukoileminen]]&lt;br /&gt;
*[[Sielu]]&lt;br /&gt;
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian looginen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian projektiivinen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian todistusaineistollinen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Uskontojen rikoslukemat]] ([http://www.atheismresource.com/2010/atheist-dont-commit-as-much-crime-as-the-religious-do])&lt;br /&gt;
*[[Välimuotofossiilit]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Henkilöt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[A. J. Ayer]]&lt;br /&gt;
*[[Aku Visala]]&lt;br /&gt;
*[[Antti Laato]]&lt;br /&gt;
*[[Aristoteles]]&lt;br /&gt;
*[[Baruch Spinoza]]&lt;br /&gt;
*[[Ben Witherington III]]&lt;br /&gt;
*[[Bertrand Russell]]&lt;br /&gt;
*[[Bill Maher]]&lt;br /&gt;
*[[Charles Darwin]]&lt;br /&gt;
*[[Christopher Hitchens]]&lt;br /&gt;
*[[Daniel Dennett]]&lt;br /&gt;
*[[David Berlinski]]&lt;br /&gt;
*[[David Hume]]&lt;br /&gt;
*[[Dean Kenyon]]&lt;br /&gt;
*[[Friedrich Nietzsche]]&lt;br /&gt;
*[[Gerd Lüdemann]]&lt;br /&gt;
*[[Gottfried Leibniz]]&lt;br /&gt;
*[[Gregory Boyd]]&lt;br /&gt;
*[[Gregory Koukl]]&lt;br /&gt;
*[[Guillermo Gonzalez]]&lt;br /&gt;
*[[Ilkka Niiniluoto]]&lt;br /&gt;
*[[Ilkka Pyysiäinen]] &lt;br /&gt;
*[[Immanuel Kant]]&lt;br /&gt;
*[[James D. G. Dunn]]&lt;br /&gt;
*[[James Randi]]&lt;br /&gt;
*[[Jean-Paul Sartre]]&lt;br /&gt;
*[[John Dominic Crossan]]&lt;br /&gt;
*[[Jonathan Wells]]&lt;br /&gt;
*[[Josefus]]&lt;br /&gt;
*[[Justinus Marttyyri]]&lt;br /&gt;
*[[Kai Nielsen]]&lt;br /&gt;
*[[Karl Popper]]&lt;br /&gt;
*[[Kenneth Miller]]&lt;br /&gt;
*[[Lennart Saari]]&lt;br /&gt;
*[[Luke Timothy Johnson]]&lt;br /&gt;
*[[Matt Dillahunty]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Denton]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Faraday]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Ruse]]&lt;br /&gt;
*[[Origenes]]&lt;br /&gt;
*[[Paul Nelson]]&lt;br /&gt;
*[[Phillip E. Johnson]]&lt;br /&gt;
*[[Platon]]&lt;br /&gt;
*[[P. Z. Myers]]&lt;br /&gt;
*[[Ravi Zacharias]]&lt;br /&gt;
*[[René Descartes]]&lt;br /&gt;
*[[Richard Sternberg]]&lt;br /&gt;
*[[Richard Swinburne]]&lt;br /&gt;
*[[Robert M. Price]]&lt;br /&gt;
*[[Rope Kojonen]]&lt;br /&gt;
*[[Sam Harris]]&lt;br /&gt;
*[[Satoshi Kanazawa]]&lt;br /&gt;
*[[Scott Minnich]]&lt;br /&gt;
*[[Sokrates]]&lt;br /&gt;
*[[Stefan Gustavsson]]&lt;br /&gt;
*[[Stephen Davis]]&lt;br /&gt;
*[[Stephen Jay Gould]]&lt;br /&gt;
*[[Søren Kierkegaard]]&lt;br /&gt;
*[[Tertullianus]]&lt;br /&gt;
*[[Timo Eskola]]&lt;br /&gt;
*[[Venomfangx]]&lt;br /&gt;
*[[Wilhelm Ockhamilainen]]&lt;br /&gt;
*[[Zakir Naik]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Already Gone (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Creationism’s Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Darwinism, Design, and Public Education (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Darwin on Trial (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Dawkinsin Jumala (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Debating Design: From Darwin to DNA (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Design revolution (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Eliömaailma rappeutuu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Evoluution maailmankuva (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Finding Darwin’s God: A Scientist’s Search for Common Ground Between God and Evolution (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[God and Design: The Teleological Argument and Modern Science]]&lt;br /&gt;
*[[God, the Devil and Darwin: A Critique of Intelligent Design Theory (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Intelligent Design Creationism and its Critics]]&lt;br /&gt;
*[[Living with Darwin: Evolution, Design and the Future of Faith (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Natural Theology (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[No Free Lunch (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Tactics (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Blackwell Companion to Natural Theology (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Design Inference (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Guards of the Tomb (Matt 27:62-66 and 28:11-15): Matthew&#039;s Apologetic Legend Revisited]]&lt;br /&gt;
*[[The Nature of Nature (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Unintelligent Design (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Why Intelligent Design Fails: a Scientific Critique of the New Creationism]]&lt;br /&gt;
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elokuvat ==&lt;br /&gt;
*[[Expelled (dokumentti)]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Tyngät]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kalam-_kosmologinen_argumentti&amp;diff=12597</id>
		<title>Kalam- kosmologinen argumentti</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kalam-_kosmologinen_argumentti&amp;diff=12597"/>
		<updated>2020-06-24T15:14:43Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Aikakin alkoi */ linkkifix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kosmologisen argumentin eri muodot pyrkivät osoittamaan riittävän Älyn tai Alkusyyn (lat. &#039;&#039;prima causa&#039;&#039;) olemassaolon kosmoksen olomassaolon perusteella. Argumenttia ovat puolustaneet mm. &#039;&#039;&#039;[[wp:Platon|Platon]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Aristoteles|Aristoteles]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Maimonides|Maimonides]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Anselm_Canterburylainen|Anselm]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Tuomas Akvinolainen|Tuomas Akvinolainen]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Descartes|Descartes]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Spinoza|Spinoza]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Leibniz|Leibniz]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Locke|Locke]]&#039;&#039;&#039; ja nykyisin esimerkiksi &#039;&#039;&#039;[[William Lane Craig]]&#039;&#039;&#039;, joka teki aiheesta mm. tohtorinväitöskirjansa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:202406main image 958 800-600.jpg|right|thumb|250px|Kosmologisen argumentin mukaan mm. kaikella, millä on alku, on myös syy.]]&lt;br /&gt;
Keskiajalla islamilainen teologi &#039;&#039;&#039;[http://plato.stanford.edu/entries/al-ghazali/ al-Ghazali]&#039;&#039;&#039; (1058-1111) tiivisti väitteen Jumalan olemassaolosta hyvin yksinkertaiseen muotoon&amp;lt;ref&amp;gt;Craig W. L. (1998) &#039;&#039;&amp;quot;Design &amp;amp; Cosmological Argument&amp;quot;&#039;&#039; teoksessa &#039;&#039;Mere Creation – Science, Faith &amp;amp; Intelligent Design&#039;&#039;, toim. Dembski W. A., Downers Grove, Illinois, InterVarsity Press, s. 333&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
# Kaikella, joka alkaa olla olemassa, on syy olemassaololleen.&lt;br /&gt;
# Universumi alkoi olla olemassa.&lt;br /&gt;
# Siispä universumilla on syy olemassaololleen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäinen premissi on varsin vakuuttava: sen voidaan olettaa olevan totta, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia.&amp;lt;ref&amp;gt;Asiaa voi arvioida tarkastelemalla vaihtoehtoja: Tämän premissin kiistäminen on loogisesti yhtäpitävää seuraavan väitteen myöntämisen kanssa: &#039;&#039;&amp;quot;On olemassa jotain sellaista, joka on saanut alkunsa ilman mitään syytä.&amp;quot;&#039;&#039; Tämä väite puolestaan on ongelmallinen mm. seuraavista syistä:&lt;br /&gt;
* Se on &#039;&#039;intuitiivisesti epäuskottava&#039;&#039; &amp;amp;ndash; etsimättä tulee mieleen kysymys: &amp;quot;Miksi uskoisin tällaista? Eihän tuota kukaan järkevä ihminen &#039;purematta niele&#039;! Olisi kyllä työn ja tuskan takana yrittää ylipuhua minut tuohon käsitykseen.&amp;quot;&lt;br /&gt;
* Se on käytännössä &#039;&#039;mahdoton osoittaa todeksi&#039;&#039;: miten voisi todistaa, että jotakin on syntynyt (tai edes voisi syntyä) ilman mitään syytä?&lt;br /&gt;
** Toisaalta sen esittäjällä on katsottava olevan todistamisen taakka, kuten olemassaoloväitteiden esittäjillä yleensäkin. Pelkkä väittäminen ei siis ole tällaisissa tapauksissa vakuuttavaa, vaan tueksi tarvittaisiin perusteluja.&lt;br /&gt;
* Se on &#039;&#039;älyllisesti epätyydyttävä&#039;&#039;: sen hyväksyminen rampauttaisi tai suorastaan lopettaisi syy-yhteyksiä koskevan tutkimuksen &amp;amp;ndash; aina, kun tutkimuskohteen aikaansaanut syy ei ole ilmeinen, olisi mahdollista olettaa, ettei mitään syytä kenties ole olemassakaan, joten asian voi jättää sikseen.&amp;lt;/ref&amp;gt; Toinen premissi on puolestaan modernin kosmologian tulos. [[wp:Big Bang -teoria|&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; -teorian]] mukaan avaruudella ja ajalla on alku, jota &amp;quot;ennen&amp;quot; ei materiaa, avaruutta eikä aikaa ole ollut. On esitetty spekulatiivisia teorioita siitä, että tunnettu universumi olisi vain yksi tapaus useista samankaltaisista &amp;quot;kuplista&amp;quot;. &#039;&#039;&#039;Borde&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Guth&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;Vilenkin&#039;&#039;&#039; ovat kuitenkin osoittaneet (BGV-[[AW:S#teoreema|teoreema]]), että kaikissa tällaisissa metakosmologisissa malleissa on myös alku, mikäli avaruus niissä keskiarvoisesti laajenee, kuten se lähes poikkeuksetta tekee.&amp;lt;!--lähde?--&amp;gt; Lisäksi voidaan [[AW:S#argumentoida|argumentoida]], että todellinen ääretön sarja fysikaalisia tapahtumia on mahdottomuus,&amp;lt;ref&amp;gt;Näiden tapahtumien vaatima ääretön aika ei olisi koskaan kulunut nykyhetkeen asti.&amp;lt;/ref&amp;gt; joten tämänkin perusteella universumilla on oltava alku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Entä mikä olisi &#039;&#039;riittävä ajan ulkopuolinen syy&#039;&#039; kaikelle materialle ja tilalle universumissa? Ajaton, ei-materiaalinen ja transsendenttinen, erittäin voimakas Jumala.&amp;lt;ref&amp;gt;* Jos ajalla on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava ajan itsensä ulkopuolella, siis &#039;&#039;iankaikkinen&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* Jos materialla (materia-energialla) on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava materiaalisuuden ulkopuolella, siis &#039;&#039;aineeton&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* Jos kosmoksella on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava kosmoksen ulkopuolella eli &#039;&#039;transsendenttinen&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* Lienee ilmeistä, että universumin koko ja muut ominaisuudet osoittavat aiheuttajansa olevan &#039;&#039;erittäin voimakas&#039;&#039;; sitä paitsi se seikka, että universumin koko olemassaolo on aiheuttajansa vallassa (aiheutettuna alkanut oleminen pysyy aina aiheutettuna eikä siitä voi missään vaiheessa tulla aiheuttajansa suhteen itsenäistä), merkitsee, että kyseinen aiheuttaja on, vähintäänkin tämän universuminsa suhteen, myös &#039;&#039;kaikkivaltias&#039;&#039; (koska aiheuttaja aiheuttaa pysymisenkin, hän voi halutessaan yhtä hyvin aiheuttaa myös minkä hyvänsä muutoksen).&lt;br /&gt;
* Koska universumia luonnehtii osiensa jatkuva syy-yhteyssuhteisuus, sen alkua ei voi sijoittaa tilanteeseen, jossa tämä syy-yhteyssuhteisuus oli jo voimassa. Siksi on perusteltua olettaa universumin aiheuttaneen syyn olevan aiheuttamaansa universumiin aivan erilaisessa suhteessa kuin millaisissa suhteissa universumin osat ovat toisiinsa. Kaikki universumin osien väliset syy-yhteyssuhteethan ovat voineet astua voimaan vasta universumin näiden osien ja siis itse universuminkin jo ollessa olemassa. Universumin aiheuttanut syy ei siis tämän mukaan ole deterministisessä eikä stokastisessa riippuvuussuhteessa universumin olemassaoloon vaan on toiminut täysin vapaasti, siis omasta tahdostaan. Tämä perustelee syyn olevan &#039;&#039;persoonallinen&#039;&#039; ja &#039;&#039;itsestään käsin toimiva&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
Edellä perusteltujen ominaisuuksien perusteella aiheuttajaksi voidaan nimenomaan järjen tasolla tunnistaa &#039;&#039;Jumala&#039;&#039;. Muuta tunnettua käsitteellistä vaihtoehtoa ei ole. (&#039;&#039;&#039;Platon&#039;&#039;&#039;in &#039;&#039;demiurgi&#039;&#039;-teoria [että aineellisen maailman olisi järjestänyt joku Jumalaa alempi persoona] edellyttäisi itse aineellisen maailman olevan ikuinen ja että vain siinä oleva järjestys olisi yliluonnollista alkuperää. Aineellisen maailman ikuisuus ei kuitenkaan sovi yhteen modernin fysiikan kanssa.)&amp;lt;/br&amp;gt;Tämä Jumalan olemassaolon osoittava päätelmä on ontologisella, ei eksistentiaalisella tasolla: siinä puhutaan Jumalan olemassaolosta vain yleisellä tasolla, ei Jumalan olemassaolon henkilökohtaisesta kokemisesta. Siksi tämä päättely on loogisesti mahdollista hyväksyä, vaikka väittäisi kaikkia uskonnollisia kokemuksia epäluotettaviksi ja kaikkia tunnettuja uskontoja erehdyksiksi.&amp;lt;/br&amp;gt;Edellä selitettyjen ominaisuuksien luonnehtiman Jumalan olemassaolo on siis itsessään tosiseikka, mutta tämän tosiseikan tunnustamisen mahdolliset seuraukset henkilökohtaisella tasolla ovat asia erikseen. Raamatunkin mukaan Jumalan olemassaolo on nimenomaan &#039;&#039;tiedon&#039;&#039; asia ({{rp|Room. 1:19-20}}), pelastus taas sellaisen &#039;&#039;uskonluottamuksen&#039;&#039; asia, jota ihminen ei saa järkeilemällä vaan Kristuksen evankeliumin kuulemalla ja siihen suostumalla ({{rp|Room. 10:13-14}}, {{rp|Room. 10:17}}).&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaikella [[AW:S#kontingentti|kontingentilla]] on alkunsa ja aiheuttajansa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos jollakin olemassa olevalla asialla on [[AW:S#teoreettinen|teoreettinen]] mahdollisuus olla olematta olemassa, voidaan sen olemassaolon katsoa aiheutuneen jostakin. Maalaisjärjen mukaan kaikella olevaisella, jolla on alku, on myös aiheuttaja. Koko [[wp:maailmankaikkeus|maailmankaikkeus]] on näin ollen oikeastaan monimutkainen rakennelma erilaisia syy- ja seuraussuhteita. Ns. maalaisjärki perustuu pitkälti [[AW:S#analogia|analogioihin]] eli rinnastuksiin, joita tehdään kokemusmaailman pohjalta. Koska käytännön elämässä ei törmätä asioihin, jotka alkaisivat olla olemassa ilman aiheuttajaa, oletamme, että sama pätee myös teoreettisemmalla tasolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ihmisen kannalta mielenkiintoista on nimenomaan meitä ympäröivän universumin alku ja aiheuttaja, koska tuntemamme todellisuus on nimenomaan tämä universumi. Ajattelumme ja siinä käyttämämme käsitteet ovat rajoittuneet tämän universumin sisällä vallitseviin lakeihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Universumin alku ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1920–luvulla astronomi &#039;&#039;&#039;[[wp:Edwin Hubble|Edwin Hubble]]&#039;&#039;&#039; havaitsi [[wp:punasäteily|punasäteily]] –ilmiön, joka yleisen käsityksen mukaan osoittaa [[wp:Universumi#Maailmankaikkeuden_laajeneminen|universumin laajenevan]]. Tämä löytö johti niin kutsuttuun [[wp:Alkuräjähdys|&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; –teoriaan]]&amp;lt;ref&amp;gt;Nimityksellä on suomenkielinenkin vastine: &#039;&#039;jymypaukkuteoria&#039;&#039;.&amp;lt;/br&amp;gt;&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; -ilmauksen otti käyttöön astronomi &#039;&#039;&#039;Fred Hoyle&#039;&#039;&#039;, joka itse siinä vaiheessa kannatti omaa kilpailevaa &#039;&#039;Steady State&#039;&#039; -teoriaansa. Tämä &amp;quot;jatkuvan luomisen&amp;quot; teoria edellytti ainetta syntyvän kaiken aikaa vähin erin lisää, niin että universumin ominaistiheys pysyy sen laajenemisesta huolimatta vakiona. Jatkuvan luomisen teoria ei ennustanut jymypaukkuteorian mukaista avaruuden taustasäteilyä, ja kun mittaukset vahvistivat taustasäteilyn olemassaolon, Hoyle myönsi &amp;quot;tappionsa&amp;quot;.&amp;lt;/br&amp;gt;&amp;quot;&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; -teoria&amp;quot; oli siis alun perin poleeminen pilkkanimi, joka kuitenkin ajan mittaan vakiintui yleiseen käyttöön ja muuttui koetulta sävyltään humoristisen neutraaliksi.&amp;lt;/ref&amp;gt;. Tämä tiedemaailmassa tällä hetkellä vallalla oleva teoria käsittää ainakin kaksi perusteesiä:&lt;br /&gt;
#Tuntemamme universumi sai alkunsa suuresta räjähdyksestä noin 15 miljardia vuotta sitten ja on tämän jälkeen laajentunut.&lt;br /&gt;
#Alkuperäisen teorian mukaan&amp;lt;ref&amp;gt;Moreland, J.P. (1987), s. 33&amp;lt;/ref&amp;gt; ennen &#039;&#039;Big Bang&#039;&#039;iä kaikki olevainen oli matemaattisessa pisteessä, joka oli äärettömän tiheä. Tähän kaikkien [[AW:S#dimensio|dimensioiden]] ulkopuolella olevaan pisteeseen sisältyi kaikki massa, energia, tila ja aika.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[wp:Termodynamiikka|Termodynamiikan]] toisen pääsäännön, nk. [[wp:entropia|entropian lain]], mukaan käytettävissä olevan energian määrä vähenee suljetussa systeemissä, johon ei tule lisäenergiaa ulkopuolelta. Tämän johdosta universumillammekin on mitä varmimmin edessään lämpökuolema (&#039;&#039;heat death&#039;&#039;). Maailmankaikkeus ei siis voi olla ikuinen, koska jossakin vaiheessa sitä olisi jo kohdannut tämä lämpökuolema.&amp;lt;ref&amp;gt;Craig, W. L (1994): &#039;&#039;Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics&#039;&#039;, Wheaton, Illinois, Crossway Books, s. 115&amp;lt;/ref&amp;gt; Sitä, ettei universumi ole luonteeltaan ikuinen vaan on saanut alkunsa ja ollut sen jälkeen olemassa vain äärellisen aikajakson verran, voi siksi pitää tieteellisenä tosiasiana jymypaukkuteoriasta riippumattakin.&amp;lt;ref&amp;gt;Jymypaukkuteoria nauttii varsin suurta kannatusta tutkijoiden keskuudessa, ja monet kristityt apologeetat perustavat teesinsä nimenomaan tähän teoriaan. &#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; –teoriassa onkin mielenkiintoisia näkökohtia, jotka puoltavat vahvasti sitä näkemystä, että kaiken takana on älyllinen suunnittelija. Kyseistä teoriaa on kritisoitu pitkälti uskonnollisista syistä, koska &amp;quot;alun&amp;quot; tunnustaminen herättää väistämättä joidenkin mielestä pelottavia teologisia kysymyksiä. Kuten tässä luvussa huomaamme, alun olemassaolo viittaa voimakkaasti myös &amp;quot;alun aiheuttajan&amp;quot; olemassaoloon.&amp;lt;/ref&amp;gt; Ajatus ikuisesta maailmankaikkeudesta sotii tuntemiamme [[AW:S#luonnonlaki|luonnonlakeja]] vastaan. [[AW:S#teoria|Teoria]] esimerkiksi ikuisesti supistuvasta ja jälleen laajenevasta&amp;lt;ref&amp;gt;eli syklisesti sykkivästä&amp;lt;/ref&amp;gt; maailmankaikkeudesta on luonnonlakien vastainen ja näin ollen mahdoton, ainakin jos huomioon otetaan vain naturalistiset selitykset.&amp;lt;ref&amp;gt;Näistä tarkemmin Craig (1994), ss. 102-116&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyrkiessämme hahmottamaan maailmankaikkeuden syntyä joudumme väistämättä tunnustamaan ajattelukykymme rajallisuuden ja toisaalta itse tapahtuman käsittämättömyyden. [[wp:astronomi|Astronomi]] &#039;&#039;&#039;Robert Jastrow&#039;&#039;&#039; onkin todennut mielenkiintoisesti [[kreationismi|luomisajattelun]] ja &#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; –teorian yhtäläisyyksistä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Quotation|Mikä on lopullinen ratkaisu universumin alkuperää koskien? Astronomien antamat vastaukset ovat sekä toisistaan poikkeavia että merkittäviä. Kaikkein merkittävin on se tosiasia, että tieteessä, kuten Raamatussa, maailma alkaa luomisteolla.|Wiester, J.|(1983) The Genesis Connection, Nashville, Nelson, s.24}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Luoja-hypoteesi hylätään, joudutaan silti hyväksymään &amp;quot;[[ihme]]&amp;quot;. Kuten &#039;&#039;&#039;[[C. S. Lewis]]&#039;&#039;&#039; toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Quotation|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis, C.S.|[[God in the Dock]], s. 211}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala on ainoa olio, jonka olemassaolo ei ole alkanut, joten hänellä ei tarvitse olla aiheuttajaa. Jos Jumalalla olisi aiheuttaja, joutuisimme siirtämään Jumalan &amp;quot;tittelin&amp;quot; tälle aiheuttajalle, joten Jumalan ikuisuus on tässä mielessä varsin [[AW:S#looginen|looginen]] [[AW:S#attribuutti|attribuutti]] Luojalle. Arkielämän pintahengitysfilosofiassa usein esille tuleva Jumalan näkymättömyyden ongelma liittyy sekin omalta osaltaan tähän argumenttiin. Jumala ei ole meidän kolmiulotteisessa tilassamme, jonka pystymme havaitsemaan aisteillamme. Aistimmehan on valmistettu tämän maailmankaikkeuden ilmiöitä havainnoimaan. Jos Jumala olisi aistein havaittava, hänen täytyisi olla osa maailmankaikkeutta ja atomien toiminnalla selitettävissä. Tällöin Jumala olisi myös entropian lain alainen ja olisi loogista olettaa hänen olemassaolonsa alkaneen joskus ja päättyvän joskus. Jumala kokisi näin ollen lämpökuoleman!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka tieteellisten yksityiskohtien onkiminen [[Raamattu|Raamatusta]] on [[AW:S#hermeneutiikka|hermeneuttisesti]] ongelmallista, monet Jumalan attribuutit Raamatussa ovat yhteensopivia esittämäämme, ja osittain fysiikan lakeihin perustuvaan, [[AW:S#argumentti|argumenttiin]]. Kun puhutaan Jumalan katoamattomuudesta ja muuttumattomuudesta, nämä kuvaukset voidaan tietysti ymmärtää suhteellisina esimerkiksi ihmisen elinikään nähden. Toisaalta ne sopivat myös jo mainittuun Jumalan transsendenttisuuteen&amp;lt;ref&amp;gt;&amp;quot;toisulottuvuuksisuuteen&amp;quot;, siis aika-avaruutemme ulkopuoliseen olemassaoloon&amp;lt;/ref&amp;gt;, jonka vuoksi Jumala ei voi olla samojen luonnonlakien alainen kuin luomakunta. Hindulaisen teologian mukaan jumala taas olisi täydellisesti sama kuin luomakunta.&amp;lt;ref&amp;gt;Albrecht, M. (1988): &#039;&#039;Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus&#039;&#039;, PerusSanoma, s. 155&amp;lt;/ref&amp;gt; Myös &#039;&#039;[[New Age]]&#039;&#039; –filosofiassa jumala määritellään säännöllisesti osaksi luomakuntaa,&amp;lt;ref&amp;gt;Esimerkiksi &#039;&#039;New Age&#039;&#039; -feminismin vaalima maajumalatar- tai äiti maa -ajattelu korostaa sitä, että tämä jumalatar &#039;&#039;ei hallitse&#039;&#039; maailmaa, vaan että hän &#039;&#039;on&#039;&#039; maailma. (Starhawk: &#039;&#039;The Spiral Dance&#039;&#039;, New York: Harper &amp;amp; Row 1989, 23.) Tämän uskomuksen mukaan äiti maa pirstaloitui alempiarvoisiksi jumaliksi, kun patriarkaalinen kulttuuri tunkeutui muinaiseen Eurooppaan noin 5000 –25 000 vuotta sitten. Tuhoamalla luonnon voi siis tuhota jumalan! (Wise, R. &amp;amp; Brooke, T.: &#039;&#039;Goddess Worship&#039;&#039;, &#039;&#039;Spiritual Counterfeit Project Newsletter&#039;&#039;, Winter 1998/99, Vol 23:2, 4.)&amp;lt;/ref&amp;gt; niin että jokaisesta ihmisestäkin tulee jumala.&amp;lt;ref&amp;gt;Sire J. W. (1991): &#039;&#039;Missä maailmassa – Maailmankatsomukset puntarissa&#039;&#039;, PerusSanoma, s. 136&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämä ei esitetyn kosmologisen argumentin perusteella voi olla Luojan määritelmä. Itämaisiin uskontoihin ja &#039;&#039;New Age&#039;&#039; –ajatteluun liittyvät [[AW:S#syklinen|sykliset]] käsitykset maailmankaikkeuden &amp;quot;jälleensyntymisestä&amp;quot; ovat, kuten aiemmin totesimme, ongelmallisia mm. entropian lain vuoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kosmologisen argumentin kritiikkiä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Universumin syyn syy?===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä ensimmäisiä vastavetoja kosmologiselle argumentille on kysymys &lt;br /&gt;
{{Quotation|Eikö vastaava päde Jumalaankin – mikä syy Hänet siis on saanut aikaan?}} &lt;br /&gt;
Mutta tietenkään Jumalalla ei ole alkua, vaan Hän on välttämätön olio (ks. esim. [[ontologinen argumentti]]) samoin kuin esimerkiksi logiikan lait. Jumala on aina ollut olemassa, joten Jumalan olemassaololle ei tarvitse esittää syytä. Aiemmin ateistit itse argumentoivat, että koska universumilla ei ole alkua, sillä ei tarvitse olla syytä.&amp;lt;!--lähde?--&amp;gt;&amp;lt;ref&amp;gt;Osa heistä on tällä kannalla [http://www.marxist.com/big-bang-alternative300402.htm yhä edelleen].&amp;lt;/ref&amp;gt; Moderni tähtitiede osoitti kuitenkin tämän ateistien oletuksen ja siten koko väitteen vääräksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikakin alkoi===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maineikas fyysikko &#039;&#039;&#039;[[wp:Stephen Hawking|Stephen Hawking]]&#039;&#039;&#039; myöntää kirjassaan &#039;&#039;Ajan Lyhyt Historia&#039;&#039;, että &amp;quot;niin kauan kuin universumilla on alku, voimme olettaa, että sillä oli suunnittelija&amp;quot;. Hawking vaikuttaakin pyrkivän kirjassaan pääsemään eroon universumista, joka viittaisi jonkinlaiseen suunnittelijaan&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = &#039;&#039;Is there Scientific Evidence for an Intelligent Creator of the Universe?&#039;&#039; | Osoite = &amp;lt;nowiki&amp;gt;http://www.veritas.org/media/talks/691 (Linkki havaittu toimimattomaksi 24.6.2020)&amp;lt;/nowiki&amp;gt; | Viitattu = 1.5.2009 | Selite = | Tekijä = Walter Bradley | Julkaisija = [http://www.veritas.org/ The Veritas Forum] | Ajankohta = Louisiana State University 2005 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
{{Quotation|Vaikka universumin alkutilasta ei voida sanoa varmuudella paljoakaan, voidaan sanoa, että lähestyttäessä alkuhetkeä koko universumi oli puristunut singulariteetiksi. Yleistä suhteellisuusteoriaa käyttäen universumi oli äärettömän tiheä ja kuuma singulariteetti ennen laajentumistaan. Tämän singulariteetin alkuhetkestä ei voida sanoa mitään, koska äärettömässä lämpötilassa ja tiheydessä tuntemamme fysiikan lait eivät luultavasti päde. Koska avaruus ja aika muodostuivat tästä singulariteetin laajentumisesta, ei ole loogista puhua ajasta ennen tätä singulariteettia. Täten voidaan myös todeta tämän singulariteetin olevan ikuinen, jolloin kosmologisen argumentin vastalauseena käytetty universumin oletettu ikuisuus voidaan muuntaa muotoon &amp;quot;energia on aina ollut olemassa&amp;quot;.|Hawking &amp;amp; Ellis|1973&amp;lt;ref&amp;gt;Hawking, Stephen &amp;amp; Ellis, G. F. R. (1973): &#039;&#039;The Large Scale Structure of Space-Time&#039;&#039;. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-09906-4. &#039;&#039;The classic reference.&#039;&#039;&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä vastaväitteessä &#039;&#039;fysiikka&#039;&#039; ymmärretään melko oikein mutta &#039;&#039;alkamisen käsite&#039;&#039; väärin. Jonkin asian olemassaolon alkaminen ei edellytä edeltävää aikajaksoa, jolloin kyseinen asia ei ole ollut olemassa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = &#039;&#039;Youtube Takes Out the Cosmological Argument!&#039;&#039; | Osoite = https://www.reasonablefaith.org/writings/question-answer/youtube-takes-out-the-cosmological-argument | Viitattu = 24.6.2020 | Selite = | Tekijä = William Lane Craig | Julkaisija = Reasonable Faith | Ajankohta = 18.8.2008  }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Itse asiassa pätee seuraava&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;Philosophical Foundations for a Christian Worldview&#039;&#039;. J.P. Moreland &amp;amp; W. Lane Craig, Intervarsity Press, 2003.&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
* Asian &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; olemassaolo alkaa hetkellä &amp;lt;math&amp;gt;t&amp;lt;/math&amp;gt;, jos ja vain jos &lt;br /&gt;
** &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; on olemassa ajankohdassa &amp;lt;math&amp;gt;t&amp;lt;/math&amp;gt; eikä &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; ole maailmassa olemassa ajattomasti.&lt;br /&gt;
** On aika &amp;lt;math&amp;gt;t&amp;lt;/math&amp;gt;, jolloin &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; on olemassa, eikä ole aikaa &amp;lt;math&amp;gt;t^&#039;&amp;lt; t&amp;lt;/math&amp;gt;, jolloin &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; on olemassa. &lt;br /&gt;
** &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt;:n olemassaolo on ajallinen tosiasia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi yo. vastaväitteessä ikuisuuden käsite ymmärretään siten, että asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina. Tämä on kyseenalaista, sillä normaalisti ikuisuudella tarkoitetaan ääretöntä aikaa. Vasta-argumentti vetoaakin ehkä enemmän intuitiivisesti tämän ikuisuus-sanan sisällön vaihdon kautta, koska ääretön aika todellakin poistaisi alkamisen.&amp;lt;ref&amp;gt;Tältä osin kyseessä on siis pikemminkin verbaalinen harhautus kuin todellinen vasta-argumentti.&amp;lt;/ref&amp;gt; Mikäli tyydytään puhumaan siitä, että jokin asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina, on selvää, että koska itse aikakin on alkanut&amp;lt;ref&amp;gt;Annetun määritelmän mukaan: se on ollut olemassa ensimmäisellä hetkellään, eikä ole sitä edeltävää hetkeä, jona se olisi ollut olemassa, eikä se ole olemassa ajan – siis itsensä – ulkopuolella, vaan sen olemassaolo on nimenomaan ajallinen tosiasia.&amp;lt;/ref&amp;gt;, myös kyseisen asian olemassaololla on alkunsa. Ajan alkaminen siis lähinnä vahvistaa Kalamin kosmologisen argumentin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
=== Videoita ===&lt;br /&gt;
* [http://www.youtube.com/watch?v=gtfVds8Kn4s William Lane Craig: Worst Objections to Kalam Cosmological Argument] (YouTube, 58 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
* [https://uskojarkijafilosofia.wordpress.com/2012/02/13/kalam-kosmologisesta-argumentista/ T. Ilari: Kalam kosmologisesta argumentista] (Usko, järki ja filosofia -blogi)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Filosofia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Argumentit]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kosmologia]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Uskonnonfilosofia}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kari_Enqvist&amp;diff=12596</id>
		<title>Kari Enqvist</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kari_Enqvist&amp;diff=12596"/>
		<updated>2020-06-24T15:00:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Kirjojen propagandistinen luonne */ linkkifix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Kari-Pekka Enqvist &#039;&#039;&#039; (s. 16. helmikuuta 1954, Lahti) on Helsingin yliopiston [[wp:fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[wp:teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[wp:professori|professori]]. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisen fysiikan alalta [[wp:filosofian tohtori|filosofian tohtori]]ksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist on toiminut [[wp:kosmologia|kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa vuosina 2001–2005. Hänet tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan entisenä varapuheenjohtajana ja nykyisenä puheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[wp:akatemiaprofessori|akatemiaprofessori]]n virkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Ajattelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Uskonnottomuus===&lt;br /&gt;
Professori Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen &#039;&#039;uskonnottomuuden&#039;&#039;. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä.&amp;lt;ref&amp;gt;Kari Enqvistin &#039;&#039;Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&#039;&#039; -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan &amp;quot;Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause &#039;Jumala on olemassa&#039; tarkoittaa.&amp;quot;&amp;lt;/br&amp;gt; Tämä lause on &amp;quot;uskonnottomuuden&amp;quot; määritelmäksi monin tavoin ongelmallinen.&amp;lt;/ref&amp;gt; Kanta ei järkevästi ajatellen voi tarkoittaa ainakaan uskonvaraisten uskomusten täydellistä puuttumista, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi&amp;lt;ref&amp;gt;[[argumentum_ad_ignorantiam|käänteisen todistustaakan]] argumentointivirheen välttämiseksi&amp;lt;/ref&amp;gt; pystyä perustelemaan muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Professori [[Tapio Puolimatka]]n kanssa käymässään [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä professori Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjassaan &#039;&#039;Tiedekeskustelun avoimuuskoe&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = Tiedekeskustelun avoimuuskoe | Julkaisija = Uusi Tie | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 99 | Selite = | Tunniste =ISBN 978-951-619-524-0 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Puolimatka analysoi Enqvistin uskonnottomuuden märitelmää: Enqvistin uskonnottomuuden ytimessä on pyrkimys sulkea Jumalaa koskevat väitteet järkiperäisen keskustelun ulkopuolelle väittämällä, ettei niillä ole tiedollista sisältöä. Usko Jumalaan on Enqvistin mukaan vailla tiedollista sisältöä, koska se ei ole todennettavissa aistihavaintojen pohjalta. Tältä osin Enqvist nojautuu filosofiseen periaatteeseen (positivistiseen todennettavuusehtoon), jonka on jo puoli vuosisataa sitten osoitettu olevan itsensä kumoava. Loogisten positivistien todennettavuusehdon mukaan väitteen mielekkyyden ehtona on, että väitteen totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintojen perusteella. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voida edes ymmärtää. Enqvistin mukaan Jumalaa koskevat väitteet kuten ”Jumala on olemassa” eivät ole aitoja väitelauseita, joilla olisi ymmärrettävää sisältöä. Enqvist uskoo Jumalaa koskevien väitteiden olevan pelkkiä tunneilmauksia vailla tiedollista sisältöä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist kirjoittaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Uskonnoton sanoo, ettei ymmärrä, mitä lause ”Jumala on olemassa” tarkoittaa. Tämä on myös henkilökohtainen ongelmani, sillä en käsitä, millä tavoin Jumala voisi olla olemassa. – – &amp;lt;br&amp;gt;Uskonnottomuutta kutsutaan joskus myös igteismiksi tai ignostisismiksi. Igteisti pitää sekä lausetta ”Jumala on olemassa” että ”Jumala ei ole olemassa” yhtä mielettöminä sen vuoksi, että ”Jumala” on käsite, jota ei voi määritellä. Positivismin kellot kumajavat vaskenkirkkaina tällaisessa ajattelussa, jonka tunnetuimpia puolestapuhujia oli vuonna 1989 kuollut brittifilosofi A. J. Ayer. &amp;lt;br&amp;gt;Uskonnoton ei ole agnostikko. Tämä nimittäin julistaa, ettei tiedä, onko Jumala olemassa vai ei. Päinvastoin kuin uskonnottomalle, agnostikolle (kuten myös ateistille) kysymys Jumalan olemassaolosta on mielekäs. – – Uskonnottomalle Jumala on ajatuksena järjetön. Jumalan olemassaolo ei hänelle ole edes mielenkiintoinen kysymys.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 114-115 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin mukaan uskonnoton ei ole agnostikko. Yleisen käsityksen mukaan [[wp:Rudolf Carnap|Rudolf Carnapin]] (1891–1970) ja [[Alfred Ayer|Alfred Ayerin]] (1910–1989) näkemys, johon Enqvist sanoo pitäytyvänsä, kuitenkin luokitellaan radikaaliksi agnostismiksi. Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä. Vaikka agnostismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Niiniluoto | Nimeke = &amp;quot;Ateismi&amp;quot; | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 130–131 | Selite = Teoksessa &amp;quot;Uskonnonfilosofia&amp;quot;, toim. Helenius, T., Koistinen, T. &amp;amp; Pihlström, S.| Tunniste = ISBN 951-1-18589-6}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Toisaalla kirjassaan Enqvist&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 117 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt; luonnehtii Ayeria ”julkiateistiksi”. Enqvist kuitenkin vierastaa ateisti-sanaan liittyvää kielteistä tunneväritystä. Tavallisten ihmisten silmissä ”uskonnoton on kuin maahanmuuttaja: pelottava ja erilainen. Vielä hirmuisempi on kiiluvasilmäinen taisteleva ateisti, joka äännesukulaisuutensa vuoksi herättää mielikuvan pommeja heittelevästä anarkistista.”&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 158 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Enqvistin mukaan uskonnoton eroaa ateistista siinä, että uskonnoton suhtautuu jumalakysymykseen välinpitämättömästi. Uskonnoton näyttää siis Enqvistin käsitemaailmassa olevan ateisti, joka on niin välinpitämätön jumalakysymyksen suhteen, ettei halua määritellä itseään suhteessa Jumalaan. Uskonnoton ei halua määritellä itseään jumalankieltäjäksi, vaikka hän pitääkin itsestään selvyytenä, ettei Jumalaa ole olemassa ja ettei itse ajatusta Jumalasta voida edes ymmärtää. Enqvistin tapauksessa tämä uskonnoton välinpitämättömyys jumalakysymystä kohtaan saa mielenkiintoisen lisävivahteen, koska hänen kirjoituksissaan Jumalalla kuitenkin on poikkeuksellisen keskeinen asema. Yhtäältä Jumala on mieletön ja käsittämätön, jotain sellaista, josta ei voi puhua, ja toisaalta Enqvist puhuu Jumalasta läpi koko tuotantonsa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayerin mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että &#039;jumala on olemassa&#039; lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä.|Alfred Ayer|Language, Truth and Logic&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = Language, Truth and Logic | Julkaisija = London: Gollanz | Vuosi = 1946 | Kappale = | Sivu = 115 | Selite = Second Edition | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(1) Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. &lt;br /&gt;
(2) Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(3) On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Brian Davies | Nimeke = An Introduction to the Philosophy of Religion | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 24 | Selite = Third Edition | Tunniste =ISBN: 978-0-19-926347-9 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos todennettavuusehtoa sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Kaikkein hankalinta uskonnottoman tieteentekijän kannalta lienee kuitenkin se, että itse todennettavuusehtoa on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. Tätä ongelmaa Enqvist ei näytä ollenkaan tiedostavan. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Enqvistin ”uskonnottomuuden” perustana oleva positivistinen todennettavuusehto on siis luonteeltaan itsensä kumoava. Keith Ward kertoo keskustelusta erään opiskelijan ja todennettavuusehtoa puolustaneen positivistifilosofin Alfred Ayerin välillä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Eräs opiskelija kerran kysyi [Ayerilta], onko mahdollista esittää mitään tosia yleisiä väitteitä mielekkäistä väitteistä. ”Kyllä”, hän vastasi. ”On mahdollista sanoa, että kaikkien mielekkäiden väitteiden on periaatteessa oltava todennettavissa.” Opiskelija vastasi: ”Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta miten on mahdollista todentaa tuo väite?” Filosofi sanoi: ”Olen iloinen, että kysyit tuota. Sitä ei ole mahdollista todentaa. Mutta se ei olekaan itse asiassa mielekäs väite. Se on sääntö kielen käyttöä varten.” ”Kenen sääntö?” ”No, se on itse asiassa minun sääntöni. Mutta se on hyvin hyödyllinen sääntö. Jos käytät sitä, huomaat olevasi täysin samaa mieltä minun kanssani. Minun mielestäni se on erittäin hyödyllistä.”|Keith Ward|God: A Guide for the Perplexed&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = God: A Guide for the Perplexed | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayer pohdiskeli myöhemmin: &lt;br /&gt;
{{Lainaus|Minä vain ilmaisin [todennettavuusehdon] dogmaattisesti ja monet ihmiset näyttivät vakuuttuvan väitteestäni.|Alfred Ayer&amp;lt;ref&amp;gt;siteerattu: {{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = The Turn of the Tide | Julkaisija = London: BBC Publications | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 59 | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayer myöntää esittäneensä todennettavuusehdon ilman älyllisiä perusteita ja hämmästelee sitä, että ihmiset uskoivat hänen oppinsa pelkästään hänen auktoriteettinsa varassa. Todennettavuusehdon kaltaiset perususkomukset omaksutaan usein ilman varsinaisia perusteluja, pelkästään niiden tunteenomaisen vetovoiman perusteella. Tällaista vetovoimaa lisää, jos merkittävässä asemassa olevat ihmiset puolustavat sitä suurella vakaumuksella. Tässä tapauksessa vetovoimaa lisää myös se, että todennettavuusehto näyttää vapauttavan ihmisen kokonaan pohtimasta Jumalan olemassaoloa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todennettavuusehdosta seuraa käännettävyysteesi: kaikki mielekkäät empiiriset lauseet ovat jäännöksettä käännettävissä havaintokielelle, jolla kuvataan aistihavaintoja yksinkertaisimmillaan. Tällaisia havaintoilmauksia ovat esimerkiksi ”näen punaista”, ”tunnen karhean pinnan” tai ”kuulen voimakkaan äänen”. Nämä ovat positivistien mukaan perustavanlaatuisia kokemuksia, joita ei voida enää yksinkertaistaa. Käännettävyysteesin mukaan tieteellisissä teorioissa käytetyt sanat kuten ”atomi”, ”magneettikenttä” tai ”älykkyys” pitäisi kääntää yksinkertaisten havaintojen kielelle. Jopa sellaiset toteamukset kuin ”tämä on tuoli” ja ”tämä on kallio” pitäisi kääntää perustavanlaatuisia havaintoja kuvaavalle kielelle. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Käännettävyysteesi esittää niin ankaran vaatimuksen, etteivät minkään tieteenalan tulokset olisi sen perusteella mielekkäitä. Niinpä ei ole mahdollista käyttää käännettävyysteesiä kriteerinä, jonka avulla tiede erotetaan ei-tieteestä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kaakkuri-Knuuttila Marja-Leena | Nimeke = Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia | Julkaisija = Helsinki: Gaudeamus | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 138-139 | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Looginen positivismi sortui lopulta omiin sisäisiin ristiriitaisuuksiinsa. Ayer päätyi itse myöhemmin kyseenalaistamaan suuren osan pääteoksessaan esittämistään ajatuksista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Looginen positivismi kuoli pitkän aikaa sitten. En ajattele, että paljonkaan kirjan Language, Truth and Logic sisällöstä on totta. Mielestäni se on täynnä virheitä. Mielestäni se oli tärkeä kirja omana aikanaan, koska sillä oli eräänlainen puhdistava vaikutus – – Mutta kun tarkastelemme yksityiskohtia, se on mielestäni täynnä virheitä, joita olen korjannut tai yrittänyt korjata viimeiset viisikymmentä vuotta.|Alfred Ayer&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = &amp;quot;The Existence of the Soul&amp;quot; | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 49 | Selite = Teoksessa &amp;quot;Great Thinkers on Great Questions&amp;quot;, toim. Roy Abraham Varghese | Tunniste = }} &amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Positivistit joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan todennettavuusehtoa, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Patricia Smart | Nimeke = &amp;quot;The Concept of Indoctrination&amp;quot; | Julkaisija = London: Rouledge &amp;amp; Kegan Paul | Vuosi = 1973 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = teoksessa New Essays in the Philosophy of Education, toim. Langford, Glen &amp;amp; O&#039;Connor, D. J.,  | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Positivistien mielekkyyden kriteeri on hylätty tieteellisessä keskustelussa sen ilmeisten ongelmien tähden. Se on kuitenkin jäänyt vaikuttamaan jonkinlaisena perustelemattomana ideana suhteessa Jumalaa koskevaan keskusteluun. Sen varaan myös Enqvist rakentaa oman uskonnottomuutensa. Sen avulla hän pyrkii torjumaan teistiset perustelut. Hänen kantansa itsensä kumoavuus ei ole kaikille ilmeistä, koska ihmiset eivät yleensä ole tietoisia todennettavuusehdon sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällä älyllisesti kestämättömällä perusteella Enqvist katsoo kuitenkin voivansa sivuuttaa väitteet kuten ”Jumala on olemassa” pelkästään vetoamalla siihen, etteivät ne herätä hänessä lämpimiä tunteita:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Olen uskonnoton. Lauseet kuten ”Jumala on olemassa” tai ”Kristus on ylösnoussut” jättävät minut kylmäksi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 9-10 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin pyrkimys sivuuttaa Jumalaa koskevien väitteiden tiedollinen sisältö epäpätevän argumentin avulla sopii Enqvistin oman määritelmän mukaan luonnehtimaan uskonnollista asennetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maallistumisprosessissa ei ole kyse ainoastaan siitä, että luovutaan uskosta Luoja-Jumalaan, vaan siitä, että omaksutaan uusi naturalistinen usko ja sille ominainen näkökulma inhimillisen ja erityisesti tieteellisen tiedon lähtökohdista. (Gillespie 1979: 12) Enqvist määrittelee omaa uskoaan seuraavaan tapaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Tämän voin minäkin uskoa: että uskon ytimestä ei loppujen lopuksi löydy kuin tyhjyys, ajattelun musta aukko, jota tunteiden tapahtumahorisontti ympäröi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 187 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin vakaumuksen mukaan kristillisen uskon ytimestä loppujen lopuksi löytyy vain tyhjyys, jota on ympäröity tunneperäisten tarpeiden luomilla kuvitelluilla tapahtumilla. Hän ei pidä uskoa Jumalaan tiedon asiana, koska hän olettaa, ettei Jumalaa ole olemassa. Uskossa on kysymys pelkästään tunteesta. Uskonnoton on ihminen, jossa tällaisia tunteita ei herää. Jumalasta on luvallista sanoa ainoastaan se, ettei hänestä voida sanoa mitään mielekästä. Tämä sinänsä ristiriitainen periaate kertoo ateistis-uskonnollisesta tarpeesta elää maailmassa, jossa Jumalan olemassaolon mahdollisuuskin on poistettu järjellisen keskustelun piiristä. Enqvistin uskonnottomuus on pyrkimystä saavuttaa rikkomaton ateistinen mielenrauha, jossa Jumalaa koskevaa kysymystä ei tarvitse edes herättää. Maallistumisprosessissa on kyse siitä, että yksi uskonnollinen näkemys vaihdetaan toiseen, jonka uskonnollista luonnetta ei haluta tunnustaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin ”uskonnoton” näkemys sisältää siis yllättävän paljon uskonnollisia piirteitä, kun sitä arvioidaan hänen oman uskonnon määritelmänsä pohjalta, jonka mukaan uskonnossa ei ole keskeistä oppi vaan tietty tunnesisältö tai asenne (Enqvist 2009: 119). Hänen ajattelunsa uskonnollinen luonne näkyy erityisesti siinä, että hän torjuu ajatuksen Jumalasta käyttäen hyväkseen päättelyä, joka on älyllisesti pätemätöntä tai jopa itsensä kumoavaa. Itsensä kumoavaa väitettä ei voida edes ymmärtää, mikä on Enqvistin mukaan juuri keskeistä uskonnollisessa puheessa. Enqvist myöntää, että ”uskonnottomuudessa kyse ei ole tietyn opin järkiperäisestä omaksumisesta vaan siitä, mitä sydän sanoo” (Enqvist 2009: 132–133).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Fysikalismi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kari Enqvist on usein antanut &#039;&#039;[[Fysikalismi|fysikalistisia]]&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;Fysikalismi on [[AW:S#ontologia|ontologia]]n alaan kuuluva filosofinen katsomus, jonka mukaan todella olemassa ei perimmältään ole mitään muuta kuin fysiikan hiukkaset ja kentät, jotka yksin saavat aikaan kaikki havaittavat ilmiöt, myös ihmisten tietoisuuden.&amp;lt;/ref&amp;gt; kannanottoja. Hän määrittelee fysikalismin seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Fysikalismi on moderni versio materialistisesta filosofiasta, joka väitti, että kaikki olevainen on ainetta. Fysikalismin mukaan kaikki on viime kädessä fysiikkaa. – – Fysikalistinen tietoisuuden teoria sanoo, että jokainen mentaalinen tila heijastaa vain ja ainoastaan aivojen tiettyjä sähkökemiallisia tiloja.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&amp;lt;REF&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 42 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikalismi johtaa siihen, että kaikki olemassa oleva, myös kaikki ihmiselämän ulottuvuudet redusoidaan eli pelkistetään alkeishiukkasten vuorovaikutukseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Jos ihminen ja hänen tietoisuutensa ovat myös aineen vankeja, kaikki meidän ilomme, surumme, toiveemme, uskonnolliset tunteemme, rakkaus, kaikki mikä muodostaa minuutemme, on sekin alkeishiukkasten tanssahtelua.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&amp;lt;REF&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 14 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on käytännössä ihmisen&amp;lt;ref&amp;gt;Fysikalismiin eläytyen tämän lienee tulkittava tarkoittavan lähinnä neurofysiologisten ilmiöiden mittakaavaa.&amp;lt;/ref&amp;gt; kaiken teoria&amp;lt;ref&amp;gt;Varsinainen &amp;quot;kaiken teoria&amp;quot; (engl. &#039;&#039;theory of everything&#039;&#039;, lyh. &#039;&#039;TOE&#039;&#039;) on eräänlainen fysikalistien vastine alkemistien &amp;quot;viisasten kivelle&amp;quot;: tutkimuksen tavoiteltu päämäärä, kaikki (fysikaaliset) havainnot kattava, sisäisesti johdonmukainen matemaattinen malli.&amp;lt;br&amp;gt;Kari Enqvist on antanut julkisesti ymmärtää, että TOE-projekti onnistuessaan olisi jonkinlainen tieteellinen todiste Jumalan olemassaoloa vastaan. &amp;quot;Kaiken teorian&amp;quot; löydyttyä hän siis ainakin henkilökohtaisesti, ellei mieli ole sittemmin muuttunut, olisi ilmeisesti valmis vaihtamaan &amp;quot;uskonnottomuutensa&amp;quot; puhtaaseen &#039;&#039;ateismiin&#039;&#039;. &amp;amp;ndash; Toisaalta jo ajatus siitä, että TOE olisi todiste Jumalan olemassaoloa vastaan, edellyttää &#039;&#039;jotain&#039;&#039; (edes virheellistä) &#039;&#039;käsitystä&#039;&#039; siitä, mitä &amp;quot;Jumala on olemassa&amp;quot; -lause tarkoittaa. Joskus prof. Enqvistillä on siis jonkinlainen käsitys asiasta ilmeisesti täytynyt olla, ja jos TOEsta kuuluisi tarpeeksi lupaavia uutisia, niin ehkäpä tämä käsitys voisi vielä uudestaankin muistua mieleen.&amp;lt;br&amp;gt;Puhe jostain &amp;quot;ihmisen kaiken teoriasta&amp;quot; viitannee kuitenkin siihen suuntaan, että hän joko ei enää oikein luota TOE-projektin mahdollisuuksiin tai ei ainakaan malta jäädä odottelemaan sen mahdollista onnistumista.&amp;lt;/ref&amp;gt;, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki, mitä on olemassa, tai että ihmisellä ei olisi sielua&amp;lt;ref&amp;gt;joka myös pystyy vaikuttamaan kehon liikkeisiin ja sitä kautta muuhunkin fyysiseen todellisuuteen&amp;lt;/ref&amp;gt;. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä &#039;&#039;puhtaasti filosofinen&#039;&#039; kanta, jonka prof. Enqvist kuitenkin esittää &#039;&#039;tieteellisenä&#039;&#039; kantana. Tällä tavoin [[Tiede|tieteen]]&amp;lt;ref&amp;gt;etenkin ns. kovien luonnontieteiden, ennen muuta fysiikan&amp;lt;/ref&amp;gt; kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme nauttimaa arvovaltaa siirretään [[Naturalistinen kehäpäättely#Ulkoisiin_auktoriteetteihin_vetoaminen|naturalistisen auktoriteettiuskon]] käyttövoimaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist myöntää, että fysikalistinen teoria on välittömän kokemuksemme vastainen, koska luonnostaan emme olettaisi esimerkiksi kauneuselämystemme olevan pelkistettävissä aineellisiin tekijöihin. Emme luonnostaan olettaisi, että kaunis auringonlasku olisi pelkistettävissä ”taivaalta satavien, eri tahtiin värähtelevien fotonien” kokoelmaan.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska tällainen pelkistys on niin vahvasti ihmisen peruskokemuksen vastainen, ihminen luonnostaan vastustaa kokemuksensa pelkistämistä fysiikkaan. Niinpä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&amp;lt;REF&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. ”Luonnollisesti on valtava määrä tapauksia, joissa emme vielä osaa sanoa, miten reduktio tapahtuu” (Enqvist 1998: 54). Hän vetoaa kuitenkin siihen, ettei ole myöskään kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistista pelkistystä olisi mahdollista viedä loppuun saakka: ”Mutta tosiseikka on, ettei ole olemassa yhtäkään kiistatonta esimerkkiä siitä, että jokin fysiikan ilmiö ei olisi selitettävissä osasiensa avulla.” (Enqvist 1998: 54) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tärkeitä esimerkkejä fysikalismille ongelmallisista tosiasioista ovat tietoisuus, vapaa tahto, järjellisyys, minuus, itseisarvo, ehdottomat ihmisoikeudet, ihmisarvo ja elämän tarkoitus. Nämä piirteet ovat itsepäisesti vastustaneet yrityksiä pelkistää ne fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksiin. Ne selittyvät kuitenkin raamatullisen jumaluskon pohjalta. Niinpä ne tarjoavat tukea raamatulliselle jumaluskolle ja ne muodostavat todistusaineistoa naturalismia vastaan.(Moreland 2009)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ymmärtääksemme, miksi kyseiset tosiasiat ovat ongelmallisia fysikalismille, on hyvä suhteuttaa niitä joihinkin naturalistisen maailmankatsomuksen keskeisiin piirteisiin. Naturalismissa on kolme osaa: (1) Naturalistisen tietoteorian ytimessä on tieteisusko, jonka mukaan maailman kuvaamisessa ja selittämisessä [luonnon]tiede on olevaisen lopullinen mitta, sen mitä on, että se on, ja sen mitä ei ole, että se ei ole. (Sellars 1963: 173) (2) Koko olevaisen synty ja kehitys kerrotaan sellaisen suuren kertomuksen muodossa, joka perustuu luonnontieteellisesti kuvattavien syiden ja seurausten ketjuun. Keskeisessä asemassa ovat atomiteoria ja evoluutiobiologia, joiden avulla ilmiöiden synty pyritään selittämään lähtien liikkeelle kaikkein yksinkertaisimmista fysikaalisista hiukkasista. Naturalistinen kuvaus olevaisen synnystä hyväksyy ainoastaan kausaalisia syitä. (3) Naturalistinen todellisuuskäsitys hyväksyy ainoastaan sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka ovat riittävän samankaltaisia täydelliseen fysiikan teoriaan kuuluvien tekijöiden kanssa ja jotka voidaan selittää osana syiden ja seurausten välttämätöntä ketjua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun koko olemassaolo pyritään pelkistämään älykkyyttä vailla olevaan molekylaariseen koneistoon, ongelmaksi tulee löytää paikka inhimillisen olemassaolon olennaisille piirteille kuten tietoisuudelle, tahdon vapaudelle ja järjellisyydelle. Naturalistinen viitekehys asettaa tällaiselle paikallistamiselle kolme ehtoa: (1) Piirteiden tulisi sopia yhteen naturalistisen tietoteorian kanssa, niin että ne ovat kuvattavissa ulkopuolisen havainnoitsijan näkökulmasta. (2) Piirteiden tulisi sopia suureen kertomukseen elämän synnystä ja kehityksestä, jossa osoitetaan, miten kyseiset piirteet syntyivät luonnollisten syiden ja seurausten tuloksena. Naturalistisen näkemyksen mukaan kosmoksen historia on kertomus siitä, miten mikrohiukkaset muodostivat erilaisia yhdistelmiä, joilla on yhä monimutkaisempi rakenne. (3) Piirteiden tulisi olla riittävän samankaltaisia fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden kanssa, niin että niiden voidaan osoittaa riippuvan niistä syiden ja seurausten ketjun välityksellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tällöin naturalistilla on kaksi mahdollisuutta: Joko selittää, miten inhimillinen tietoisuus, järjellisyys ja arvotajunta ovat syntyneet fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksesta, tai kieltää kyseisten inhimillisten piirteiden olemassaolo. Jos naturalisti valitsee edellisen vaihtoehdon, hänen tehtäväkseen tulee selittää useita eri tasoilla olevia tietoisuuden ilmiöitä: (1) Tietoisuuden alimmat tasot, kuten yksinkertainen kipuaistimus (2) Tahdon vapaus (3) Järjellinen ajattelu (4) Yhtenäinen henkinen minuus (5) Moraalisesti vastuullinen henkinen minuus ja sille ominainen tieto moraalista ja ehdottomista ihmisoikeuksista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisen tiedon valossa naturalismi ei pysty selittämään mitään näistä todellisuuden ulottuvuuksista. Enqvist kuitenkin vetoaa siihen, ettei myöskään ole kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistinen pelkistys olisi mahdollista viedä loppuun saakka.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 54 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Näin siis fysikalismi toimii Enqvistille perustavana uskomusjärjestelmänä, jota ei voida todistaa oikeaksi siinä mielessä, että pystyttäisiin antamaan kaikille ilmiöille fysikalistinen selitys. Hänelle kuitenkin riittää, ettei fysikalistista todellisuusnäkemystä ole kiistattomasti todistettu vääräksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist pitää fysikaalisia hiukkasia todellisuuden alkuperänä ja sen perimmäisenä selitysperustana, joten niillä on hänen teoriassaan sama asema kuin teistisessä näkemyksessä on Jumalalla. Tällä tavalla tieteentekijä ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon korvaamalla hänet aineellisella selitysperustalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|(Haaparanta &amp;amp; Koskinen 2009: 254–255)&amp;lt;REF name=&amp;quot;HaapKosk&amp;quot;&amp;gt;Haaparanta L, Koskinen Heikki J. (2009). Luottamus, epäusko ja epäilevä usko. Teoksessa Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström, Pilvi Toppinen (toim.) Usko. Helsinki: Helsingin yliopisto, Filosofian laitos &amp;amp; Käytännöllisen filosofian laitos, 247-261. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22).&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikalistinen vakaumus ei ole Enqvistin tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen lähtökohta. Tällaista vakaumusta voidaan kutsua uskonnolliseksi, koska se ilmaisee henkilön vakaumuksen todellisuuden alkuperästä, sen yhtenäisyyden perustasta ja perimmäisestä järjestyksestä. Vakaumuksen uskonnollinen luonne on ilmeinen, vaikka sen edustajat mielellään kutsuvat omaa näkemystään ”uskonnottomaksi”.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta &amp;amp; Koskinen 2009: 254–255)&amp;lt;REF name=&amp;quot;HaapKosk&amp;quot;/&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”. (Haaparanta &amp;amp;amp; Koskinen 2009: 251, 255)&amp;lt;ref name=&amp;quot;HaapKosk&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist pyrkii kätkemään oman kantansa uskonnollisen luonteen samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen. Enqvistin puolustama radikaalin agnostinen kanta ei kuitenkaan ole uskonnollisesti neutraali, vastoin hänen omaa oletustaan. Se sisältää kannanoton Jumalaan. Kysymys Jumalasta maailmankaikkeuden alkuperänä on niin keskeinen, että myös kannanotosta pidättäytyminen ja Jumalan asettaminen tiedon kannalta merkityksettömien oletusten joukkoon, merkitsee kannanottoa. Enqvist haluaa omalle uskonnolliselle näkemykselleen yksinoikeuden tieteen piirissä esittämällä jumaluskoisen kannan mielettömänä. Hänen retoriikkansa ytimessä on väite, että vaihtoehtoisten kantojen esittäjät ovat fundamentalisteja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===&lt;br /&gt;
Prof. Enqvist on useaan otteeseen ilmaissut halveksuntaa &#039;&#039;filosofisia perusteluja&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;Ja kun filosofisia perusteluja kerran halveksii, on toki vain johdonmukaista, ettei niitä juuri katso tarpeelliseksi itsekään esittää.&amp;lt;/ref&amp;gt; kohtaan ja peräänkuuluttanut &#039;&#039;tieteellisen metodin&#039;&#039; tärkeyttä. &lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä hän kuitenkin myönsi, että &#039;&#039;ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja&#039;&#039;. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei siis voida perustella tieteellisesti, niin näiden kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Kun prof. Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu siis on filosofinen, ei tieteellinen, ja kun hän toisaalta nimenomaisesti halveksuu filosofisia perusteluja, jollaisiin hänen uskonnottomuutensakin perustuu, on ristiriitaista, että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa&amp;lt;ref&amp;gt;Se, että hän pitää sitä arvossa, on pääteltävissä hänen omasta julkisesta esiintymisestään &amp;amp;ndash; onhan hän kirjoittanut aiheesta kirjankin.&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä prof. Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Hän myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (ja ettei tieteellinenkään tieto toisaalta ole aina luotettavaa). Kuitenkaan hän ei hyväksynyt prof. Puolimatkan esittämiä, kristinuskoa tukevia filosofisia perusteluja vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Prof. Enqvist siis myöntää, että [[tieteisusko]] ei ole uskottavaa, mutta silti käytännössä soveltaa uskonnottomuutensa perustelemiseksi juuri tieteisuskoa.&amp;lt;ref&amp;gt;Ei liene kovin kaukaa haettua olla näkevinään jonkinlaista yhteyttä prof. Enqvistin filosofianvastaisuuden ja sen seikan välillä, että filosofisilla keskusteluareenoilla tällaisilla sisäisesti ristiriitaisilla kannanmäärityksillä ei olisi menestymisen mahdollisuuksia. &amp;quot;Suurelle yleisöllehän&amp;quot; voi sen sijaan tiedemiehen auktoriteetilla ratsastaen nykyisessä jälkikristillisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä jokseenkin estottomasti esittää, mitä mielii.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Retorinen toimintamalli ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kirjojen propagandistinen luonne===&lt;br /&gt;
Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: &lt;br /&gt;
{{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash; Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash; yleisöni &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash;. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} &lt;br /&gt;
Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä &#039;&#039;&amp;quot;[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi&amp;quot;&#039;&#039;.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004701173.html Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 24.6.2020}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: &lt;br /&gt;
{{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash; Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti&amp;lt;ref&amp;gt;Sitaatit ovat Enqvistin &#039;&#039;Olemisen porteilla&#039;&#039; -kirjasta; ne on otettu HS:n &#039;&#039;[https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004701173.html Eno etsii elämän tarkoitusta]&#039;&#039; -artikkeliin esimerkkeinä ko. teoksen sisällöstä.&amp;lt;/ref&amp;gt;.}} &lt;br /&gt;
Enqvist näyttäisi haluavan antaa &amp;quot;maallikoille&amp;quot; vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin tarkoituksena näkyy siis olevan pikemminkin varustaa lukijansa materialistista todellisuuskäsitystä&amp;lt;ref&amp;gt;Enqvistin (tai vähintäänkin hänen haastattelijansa) kielellä &#039;&#039;Olemisen porteilla&#039;&#039; -teoksen kirjoittajasta tuli &amp;quot;tieteellisen maailmankuvan virallinen puolustaja&amp;quot; (HS 24.12.2009, s. C1).&amp;lt;/ref&amp;gt; pönkittävien purevien Enqvist-sitaattien arsenaalilla kuin yrittääkään opettaa näitä hahmottamaan saati arvioimaan todellisuuskäsitysvaihtoehtoja millään älyllisesti kestävällä tavalla. Tällaista toimintaa voi määritelmän nojalla perustellusti kutsua [[AW:S#propaganda|propagandistiseksi]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Enqvistin&amp;lt;ref&amp;gt;samoin kuin vaikkapa Hawkingin&amp;lt;/ref&amp;gt; teoksilla olisi myös hänen toteamaansa tiedevalistuksellista luonnetta. Epäilemättä niistä voi oppia jotain fysiikan saavutuksista ja nykytilasta. &#039;&#039;Olemisen porteilla&#039;&#039; -teosta ei liene palkittu Tieto-Finlandialla pelkistä &amp;quot;maailmankuvanrakentamisansioistaan&amp;quot;. Yhtä kaikki näillä teoksilla on selkeän propagandistinen luonne. Propagandahan ei ensisijaisesti ole silkkaa disinformaatiota vaan pikemminkin &#039;&#039;määrätietoisen yksipuolista informaatiota&#039;&#039;.&amp;lt;ref&amp;gt;Myös kristillinen apologetiikka täyttää [[AW:S#propaganda|propagandan]] tietyn määritelmän (&amp;quot;tietoa, jota levitetään [tässä tapauksessa: asetetaan tarjolle Internetiin] tarkoituksena muokata kohteen [Internetin suomenkielisen lukijakunnan] mielipidettä [käsitystä kristinuskon tiedollisista perusteista]&amp;quot;): sillä on selkeä paikkansa ja tehtävänsä, joka määrittää myös aiheiden valintaa ja käsittelynäkökulmaa. Tämä myönnetäänkin selvästi heti kättelyssä &amp;amp;ndash; tälläkin sivustolla heti nimeä myöten ja etusivulla näkyvästi selittäen.&amp;lt;/br&amp;gt;Lukija siis tietää koko ajan, mikä on täkäläisten tekstien luonne ja tarkoitus, ja voi siksi ymmärtää, ettei mikään artikkeli ole sisältämänsä argumentoinnin tasoa vakuuttavampi. Emme siis vaadi uskomaan auktoriteettiimme vaan tyydymme tarjoamaan argumentaatiomme halukkaiden tutustuttavaksi.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin julkisen esiintymisen &#039;&#039;retorinen&#039;&#039; ongelmallisuus ei ole siinä, että hänen kirjoittamisellaan on tietty päämäärä (kenelläpä ei olisi), eikä edes siinä, mikä tämä päämäärä on (avoimessa keskusteluavaruudessa on tilaa kaikille käsityskannoille&amp;lt;ref&amp;gt;ja itse kukin vastaa siitä, mille kannalle kallistuu, vrt. {{rp|Sananl. 9:1-18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;), vaan siinä, että hänen käyttämänsä &#039;&#039;keinot&#039;&#039; eivät lähemmässä tarkastelussa ainakaan kaikin osin kestä päivänvaloa. Ts. hänen hyväuskoinen lukijansa luulee saavansa hänen teksteistään jotain sellaista, mikä ei selvästikään pidä paikkaansa, eli jonkinlaisen [[wp:demarkaatio-ongelma|&#039;&#039;&amp;quot;objektiivisen tieteellisen maailmankuvan&amp;quot;&#039;&#039;]]. Tosiasiassa lukija tältä osin kohtaa vain näyttävää tieteellistä uraa tekevän materialistin itsekeskeisen&amp;lt;ref&amp;gt;ja seurattavaksi esimerkiksi tarjoutuvan&amp;lt;/ref&amp;gt; kuvauksen siitä, miltä maailma materialistifyysikon silmin vaikuttaa. Ellei lukija tule tästä erosta tietoiseksi, voi sanoa hänen joutuneen huijatuksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Klassisen määritelmän mukaan &#039;&#039;tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus&#039;&#039;. Tämän mukaan siis huonosti perusteltu uskomus ei täytä tiedon määritelmää siinäkään tapauksessa, että se sattuisi olemaan totta. Tästä näkökulmasta on mahdollista todeta huijatuksi joutuminen ottamatta edes kantaa materialismin totuuteen sinänsä: lukija luuli saaneensa Enqvistiltä hyviä (kriittisenkin tarkastelun kestäviä) perusteluja materialismille, vaikkei sellaisia saanutkaan.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Auktoriteettiviesti ja vastakaiku===&lt;br /&gt;
Kirjailija Enqvistin valitsemaan retoriseen linjaan kuuluu korostettu fysiikan alan asiantuntemukseensa vetoaminen perimmäisten kysymysten käsittelyn pätevyyden &amp;quot;takaajana&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;siis &amp;quot;koska kaikki on perimmältään fysiikkaa, olen fyysikkona kaiken perimmäisyyden mitä parhain asiantuntija&amp;quot; -tyylinen &#039;&#039;fysikalistinen markkinointiväittämä&#039;&#039;&amp;lt;/ref&amp;gt;, vaikka&lt;br /&gt;
* fysiikan menetelmin ei tietenkään voida periaatteessakaan ratkaista kysymystä, voidaanko kaikki todellisuutta koskevat olennaiset kysymykset fysiikan menetelmin ratkaista,  ja vaikka&lt;br /&gt;
* on periaatteessa yleisesti tiedossa, etteivät kaikki fyysikot suinkaan allekirjoita Enqvistin näkemyksiä&amp;lt;ref&amp;gt;Tunnettu suomalaisesimerkki tästä on nyttemmin edesmennyt fysiikan professori ja suomalaisen teoreettisen fysiikan tutkimuksen uranuurtaja, Enqvistin tavoin kirjailijanakin tunnettu [[wp:K. V. Laurikainen|K. V. Laurikainen]].&amp;lt;/br&amp;gt;Professori Laurikainen muuten kävi todellisuuskäsityskysymyksistä julkista debattia mm. senaikaisen teoreettisen filosofian professorin, nyttemmin Helsingin yliopiston kanslerin Ilkka Niiniluodon kanssa. Sitä keskustelua Enqvist tuskin suostuisi luonnehtimaan slogaanillaan, jonka mukaan &amp;quot;Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti.&amp;quot;&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämä taktiikka myös puree käytännössä, kuten seuraava &amp;quot;kirja-arvostelun&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;Lainausmerkit siksi, että teksti ei sisällä mitään arvostelun tapaistakaan vaan pelkkää kehuvaa esittelyä.&amp;lt;/ref&amp;gt; otsikkokin osoittaa: &amp;quot;Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;HS 24.12.2009, s. C1&amp;lt;/ref&amp;gt;. Kyseinen &amp;quot;arvostelu&amp;quot; summaa seuraavasti: &amp;quot;Teos&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&#039;&#039;&amp;lt;/ref&amp;gt; on Enqvistiä parhaimmillaan, kylmän universumin ilosanomaa, joka lohduttomuuttaan, ja ehkä juuri sen tähden, lohduttaa enemmän kuin tuhat tyhjää lupaavaa filosofiaa.&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmeisesti Enqvist on siis ainakin joillekin mediatahoille saanut varsin hyvin myydyksi retorisen perusteesinsä, joka asiallisesti ottaen näkyy merkitsevän jotakuinkin seuraavaa:&lt;br /&gt;
# Filosofeista poiketen nimenomaan fyysikot tietävät, miten asiat oikeasti ovat.&lt;br /&gt;
# Kari Enqvist on huippufyysikko.&lt;br /&gt;
# Siispä Kari Enqvist tietää huippuhyvin, miten asiat oikeasti ovat.&lt;br /&gt;
# Useimmista muista fyysikoista poiketen Kari Enqvist ystävällisyyttään vieläpä jakaa tietonsa tavallisillekin kuolevaisille.&lt;br /&gt;
# Jos siis et itse ole kaksinenkaan fyysikko, niin Kari Enqvistin teoksia lukematta et oikeastaan voi tietää tai oppia, miten asiat oikeasti ovat.&lt;br /&gt;
# Olematta fyysikko et sitä paitsi voi itse pätevästi arvioida Enqvistin esittämiä asioita, sillä olemassaolohan on fysiikan kysymys, joten varsinaisesti vain fyysikot (ja toissijaisesti ne, jotka uskovat fyysikoita) voivat tietää tämän kysymyksen vastauksen.&lt;br /&gt;
# Jos siis joku ei usko, mitä Kari Enqvist sanoo, se johtuu vain siitä, että tämä epäilijä ei kestä kohdata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on.&lt;br /&gt;
Edelläolevan voi tiivistää: älä ajattele itse äläkä kyseenalaista, vaan usko, että Kari Enqvist on tiedollinen auktoriteettisi ja että se, mitä hän sanoo, on totuus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien &amp;quot;kirja-arvostelija&amp;quot; siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen &amp;quot;lohduttomuuttaan lohduttaa&amp;quot;. Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY &amp;quot;Can the Universe Exist Without God?&amp;quot;] – Enqvistin ja filosofi [[William Lane Craig]]in keskustelutilaisuus Helsingin yliopistolla, &amp;lt;!--[http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html Veritas Forum Finland], --&amp;gt;16.4.2012.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viitteet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Henkilöt]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kari_Enqvist&amp;diff=12595</id>
		<title>Kari Enqvist</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kari_Enqvist&amp;diff=12595"/>
		<updated>2020-06-24T14:57:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Aiheesta muualla */ Linkkifix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Kari-Pekka Enqvist &#039;&#039;&#039; (s. 16. helmikuuta 1954, Lahti) on Helsingin yliopiston [[wp:fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[wp:teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[wp:professori|professori]]. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisen fysiikan alalta [[wp:filosofian tohtori|filosofian tohtori]]ksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist on toiminut [[wp:kosmologia|kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa vuosina 2001–2005. Hänet tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan entisenä varapuheenjohtajana ja nykyisenä puheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[wp:akatemiaprofessori|akatemiaprofessori]]n virkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Ajattelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Uskonnottomuus===&lt;br /&gt;
Professori Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen &#039;&#039;uskonnottomuuden&#039;&#039;. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä.&amp;lt;ref&amp;gt;Kari Enqvistin &#039;&#039;Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&#039;&#039; -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan &amp;quot;Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause &#039;Jumala on olemassa&#039; tarkoittaa.&amp;quot;&amp;lt;/br&amp;gt; Tämä lause on &amp;quot;uskonnottomuuden&amp;quot; määritelmäksi monin tavoin ongelmallinen.&amp;lt;/ref&amp;gt; Kanta ei järkevästi ajatellen voi tarkoittaa ainakaan uskonvaraisten uskomusten täydellistä puuttumista, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi&amp;lt;ref&amp;gt;[[argumentum_ad_ignorantiam|käänteisen todistustaakan]] argumentointivirheen välttämiseksi&amp;lt;/ref&amp;gt; pystyä perustelemaan muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Professori [[Tapio Puolimatka]]n kanssa käymässään [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä professori Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjassaan &#039;&#039;Tiedekeskustelun avoimuuskoe&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = Tiedekeskustelun avoimuuskoe | Julkaisija = Uusi Tie | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 99 | Selite = | Tunniste =ISBN 978-951-619-524-0 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Puolimatka analysoi Enqvistin uskonnottomuuden märitelmää: Enqvistin uskonnottomuuden ytimessä on pyrkimys sulkea Jumalaa koskevat väitteet järkiperäisen keskustelun ulkopuolelle väittämällä, ettei niillä ole tiedollista sisältöä. Usko Jumalaan on Enqvistin mukaan vailla tiedollista sisältöä, koska se ei ole todennettavissa aistihavaintojen pohjalta. Tältä osin Enqvist nojautuu filosofiseen periaatteeseen (positivistiseen todennettavuusehtoon), jonka on jo puoli vuosisataa sitten osoitettu olevan itsensä kumoava. Loogisten positivistien todennettavuusehdon mukaan väitteen mielekkyyden ehtona on, että väitteen totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintojen perusteella. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voida edes ymmärtää. Enqvistin mukaan Jumalaa koskevat väitteet kuten ”Jumala on olemassa” eivät ole aitoja väitelauseita, joilla olisi ymmärrettävää sisältöä. Enqvist uskoo Jumalaa koskevien väitteiden olevan pelkkiä tunneilmauksia vailla tiedollista sisältöä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist kirjoittaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Uskonnoton sanoo, ettei ymmärrä, mitä lause ”Jumala on olemassa” tarkoittaa. Tämä on myös henkilökohtainen ongelmani, sillä en käsitä, millä tavoin Jumala voisi olla olemassa. – – &amp;lt;br&amp;gt;Uskonnottomuutta kutsutaan joskus myös igteismiksi tai ignostisismiksi. Igteisti pitää sekä lausetta ”Jumala on olemassa” että ”Jumala ei ole olemassa” yhtä mielettöminä sen vuoksi, että ”Jumala” on käsite, jota ei voi määritellä. Positivismin kellot kumajavat vaskenkirkkaina tällaisessa ajattelussa, jonka tunnetuimpia puolestapuhujia oli vuonna 1989 kuollut brittifilosofi A. J. Ayer. &amp;lt;br&amp;gt;Uskonnoton ei ole agnostikko. Tämä nimittäin julistaa, ettei tiedä, onko Jumala olemassa vai ei. Päinvastoin kuin uskonnottomalle, agnostikolle (kuten myös ateistille) kysymys Jumalan olemassaolosta on mielekäs. – – Uskonnottomalle Jumala on ajatuksena järjetön. Jumalan olemassaolo ei hänelle ole edes mielenkiintoinen kysymys.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 114-115 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin mukaan uskonnoton ei ole agnostikko. Yleisen käsityksen mukaan [[wp:Rudolf Carnap|Rudolf Carnapin]] (1891–1970) ja [[Alfred Ayer|Alfred Ayerin]] (1910–1989) näkemys, johon Enqvist sanoo pitäytyvänsä, kuitenkin luokitellaan radikaaliksi agnostismiksi. Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä. Vaikka agnostismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Niiniluoto | Nimeke = &amp;quot;Ateismi&amp;quot; | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 130–131 | Selite = Teoksessa &amp;quot;Uskonnonfilosofia&amp;quot;, toim. Helenius, T., Koistinen, T. &amp;amp; Pihlström, S.| Tunniste = ISBN 951-1-18589-6}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Toisaalla kirjassaan Enqvist&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 117 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt; luonnehtii Ayeria ”julkiateistiksi”. Enqvist kuitenkin vierastaa ateisti-sanaan liittyvää kielteistä tunneväritystä. Tavallisten ihmisten silmissä ”uskonnoton on kuin maahanmuuttaja: pelottava ja erilainen. Vielä hirmuisempi on kiiluvasilmäinen taisteleva ateisti, joka äännesukulaisuutensa vuoksi herättää mielikuvan pommeja heittelevästä anarkistista.”&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 158 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Enqvistin mukaan uskonnoton eroaa ateistista siinä, että uskonnoton suhtautuu jumalakysymykseen välinpitämättömästi. Uskonnoton näyttää siis Enqvistin käsitemaailmassa olevan ateisti, joka on niin välinpitämätön jumalakysymyksen suhteen, ettei halua määritellä itseään suhteessa Jumalaan. Uskonnoton ei halua määritellä itseään jumalankieltäjäksi, vaikka hän pitääkin itsestään selvyytenä, ettei Jumalaa ole olemassa ja ettei itse ajatusta Jumalasta voida edes ymmärtää. Enqvistin tapauksessa tämä uskonnoton välinpitämättömyys jumalakysymystä kohtaan saa mielenkiintoisen lisävivahteen, koska hänen kirjoituksissaan Jumalalla kuitenkin on poikkeuksellisen keskeinen asema. Yhtäältä Jumala on mieletön ja käsittämätön, jotain sellaista, josta ei voi puhua, ja toisaalta Enqvist puhuu Jumalasta läpi koko tuotantonsa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayerin mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että &#039;jumala on olemassa&#039; lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä.|Alfred Ayer|Language, Truth and Logic&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = Language, Truth and Logic | Julkaisija = London: Gollanz | Vuosi = 1946 | Kappale = | Sivu = 115 | Selite = Second Edition | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(1) Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. &lt;br /&gt;
(2) Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(3) On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Brian Davies | Nimeke = An Introduction to the Philosophy of Religion | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 24 | Selite = Third Edition | Tunniste =ISBN: 978-0-19-926347-9 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos todennettavuusehtoa sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Kaikkein hankalinta uskonnottoman tieteentekijän kannalta lienee kuitenkin se, että itse todennettavuusehtoa on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. Tätä ongelmaa Enqvist ei näytä ollenkaan tiedostavan. &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Enqvistin ”uskonnottomuuden” perustana oleva positivistinen todennettavuusehto on siis luonteeltaan itsensä kumoava. Keith Ward kertoo keskustelusta erään opiskelijan ja todennettavuusehtoa puolustaneen positivistifilosofin Alfred Ayerin välillä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Eräs opiskelija kerran kysyi [Ayerilta], onko mahdollista esittää mitään tosia yleisiä väitteitä mielekkäistä väitteistä. ”Kyllä”, hän vastasi. ”On mahdollista sanoa, että kaikkien mielekkäiden väitteiden on periaatteessa oltava todennettavissa.” Opiskelija vastasi: ”Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta miten on mahdollista todentaa tuo väite?” Filosofi sanoi: ”Olen iloinen, että kysyit tuota. Sitä ei ole mahdollista todentaa. Mutta se ei olekaan itse asiassa mielekäs väite. Se on sääntö kielen käyttöä varten.” ”Kenen sääntö?” ”No, se on itse asiassa minun sääntöni. Mutta se on hyvin hyödyllinen sääntö. Jos käytät sitä, huomaat olevasi täysin samaa mieltä minun kanssani. Minun mielestäni se on erittäin hyödyllistä.”|Keith Ward|God: A Guide for the Perplexed&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = God: A Guide for the Perplexed | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayer pohdiskeli myöhemmin: &lt;br /&gt;
{{Lainaus|Minä vain ilmaisin [todennettavuusehdon] dogmaattisesti ja monet ihmiset näyttivät vakuuttuvan väitteestäni.|Alfred Ayer&amp;lt;ref&amp;gt;siteerattu: {{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = The Turn of the Tide | Julkaisija = London: BBC Publications | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 59 | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ayer myöntää esittäneensä todennettavuusehdon ilman älyllisiä perusteita ja hämmästelee sitä, että ihmiset uskoivat hänen oppinsa pelkästään hänen auktoriteettinsa varassa. Todennettavuusehdon kaltaiset perususkomukset omaksutaan usein ilman varsinaisia perusteluja, pelkästään niiden tunteenomaisen vetovoiman perusteella. Tällaista vetovoimaa lisää, jos merkittävässä asemassa olevat ihmiset puolustavat sitä suurella vakaumuksella. Tässä tapauksessa vetovoimaa lisää myös se, että todennettavuusehto näyttää vapauttavan ihmisen kokonaan pohtimasta Jumalan olemassaoloa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todennettavuusehdosta seuraa käännettävyysteesi: kaikki mielekkäät empiiriset lauseet ovat jäännöksettä käännettävissä havaintokielelle, jolla kuvataan aistihavaintoja yksinkertaisimmillaan. Tällaisia havaintoilmauksia ovat esimerkiksi ”näen punaista”, ”tunnen karhean pinnan” tai ”kuulen voimakkaan äänen”. Nämä ovat positivistien mukaan perustavanlaatuisia kokemuksia, joita ei voida enää yksinkertaistaa. Käännettävyysteesin mukaan tieteellisissä teorioissa käytetyt sanat kuten ”atomi”, ”magneettikenttä” tai ”älykkyys” pitäisi kääntää yksinkertaisten havaintojen kielelle. Jopa sellaiset toteamukset kuin ”tämä on tuoli” ja ”tämä on kallio” pitäisi kääntää perustavanlaatuisia havaintoja kuvaavalle kielelle. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Käännettävyysteesi esittää niin ankaran vaatimuksen, etteivät minkään tieteenalan tulokset olisi sen perusteella mielekkäitä. Niinpä ei ole mahdollista käyttää käännettävyysteesiä kriteerinä, jonka avulla tiede erotetaan ei-tieteestä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kaakkuri-Knuuttila Marja-Leena | Nimeke = Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia | Julkaisija = Helsinki: Gaudeamus | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 138-139 | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Looginen positivismi sortui lopulta omiin sisäisiin ristiriitaisuuksiinsa. Ayer päätyi itse myöhemmin kyseenalaistamaan suuren osan pääteoksessaan esittämistään ajatuksista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Looginen positivismi kuoli pitkän aikaa sitten. En ajattele, että paljonkaan kirjan Language, Truth and Logic sisällöstä on totta. Mielestäni se on täynnä virheitä. Mielestäni se oli tärkeä kirja omana aikanaan, koska sillä oli eräänlainen puhdistava vaikutus – – Mutta kun tarkastelemme yksityiskohtia, se on mielestäni täynnä virheitä, joita olen korjannut tai yrittänyt korjata viimeiset viisikymmentä vuotta.|Alfred Ayer&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = &amp;quot;The Existence of the Soul&amp;quot; | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 49 | Selite = Teoksessa &amp;quot;Great Thinkers on Great Questions&amp;quot;, toim. Roy Abraham Varghese | Tunniste = }} &amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Positivistit joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan todennettavuusehtoa, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Patricia Smart | Nimeke = &amp;quot;The Concept of Indoctrination&amp;quot; | Julkaisija = London: Rouledge &amp;amp; Kegan Paul | Vuosi = 1973 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = teoksessa New Essays in the Philosophy of Education, toim. Langford, Glen &amp;amp; O&#039;Connor, D. J.,  | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Positivistien mielekkyyden kriteeri on hylätty tieteellisessä keskustelussa sen ilmeisten ongelmien tähden. Se on kuitenkin jäänyt vaikuttamaan jonkinlaisena perustelemattomana ideana suhteessa Jumalaa koskevaan keskusteluun. Sen varaan myös Enqvist rakentaa oman uskonnottomuutensa. Sen avulla hän pyrkii torjumaan teistiset perustelut. Hänen kantansa itsensä kumoavuus ei ole kaikille ilmeistä, koska ihmiset eivät yleensä ole tietoisia todennettavuusehdon sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällä älyllisesti kestämättömällä perusteella Enqvist katsoo kuitenkin voivansa sivuuttaa väitteet kuten ”Jumala on olemassa” pelkästään vetoamalla siihen, etteivät ne herätä hänessä lämpimiä tunteita:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Olen uskonnoton. Lauseet kuten ”Jumala on olemassa” tai ”Kristus on ylösnoussut” jättävät minut kylmäksi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 9-10 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin pyrkimys sivuuttaa Jumalaa koskevien väitteiden tiedollinen sisältö epäpätevän argumentin avulla sopii Enqvistin oman määritelmän mukaan luonnehtimaan uskonnollista asennetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maallistumisprosessissa ei ole kyse ainoastaan siitä, että luovutaan uskosta Luoja-Jumalaan, vaan siitä, että omaksutaan uusi naturalistinen usko ja sille ominainen näkökulma inhimillisen ja erityisesti tieteellisen tiedon lähtökohdista. (Gillespie 1979: 12) Enqvist määrittelee omaa uskoaan seuraavaan tapaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Tämän voin minäkin uskoa: että uskon ytimestä ei loppujen lopuksi löydy kuin tyhjyys, ajattelun musta aukko, jota tunteiden tapahtumahorisontti ympäröi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 187 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin vakaumuksen mukaan kristillisen uskon ytimestä loppujen lopuksi löytyy vain tyhjyys, jota on ympäröity tunneperäisten tarpeiden luomilla kuvitelluilla tapahtumilla. Hän ei pidä uskoa Jumalaan tiedon asiana, koska hän olettaa, ettei Jumalaa ole olemassa. Uskossa on kysymys pelkästään tunteesta. Uskonnoton on ihminen, jossa tällaisia tunteita ei herää. Jumalasta on luvallista sanoa ainoastaan se, ettei hänestä voida sanoa mitään mielekästä. Tämä sinänsä ristiriitainen periaate kertoo ateistis-uskonnollisesta tarpeesta elää maailmassa, jossa Jumalan olemassaolon mahdollisuuskin on poistettu järjellisen keskustelun piiristä. Enqvistin uskonnottomuus on pyrkimystä saavuttaa rikkomaton ateistinen mielenrauha, jossa Jumalaa koskevaa kysymystä ei tarvitse edes herättää. Maallistumisprosessissa on kyse siitä, että yksi uskonnollinen näkemys vaihdetaan toiseen, jonka uskonnollista luonnetta ei haluta tunnustaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin ”uskonnoton” näkemys sisältää siis yllättävän paljon uskonnollisia piirteitä, kun sitä arvioidaan hänen oman uskonnon määritelmänsä pohjalta, jonka mukaan uskonnossa ei ole keskeistä oppi vaan tietty tunnesisältö tai asenne (Enqvist 2009: 119). Hänen ajattelunsa uskonnollinen luonne näkyy erityisesti siinä, että hän torjuu ajatuksen Jumalasta käyttäen hyväkseen päättelyä, joka on älyllisesti pätemätöntä tai jopa itsensä kumoavaa. Itsensä kumoavaa väitettä ei voida edes ymmärtää, mikä on Enqvistin mukaan juuri keskeistä uskonnollisessa puheessa. Enqvist myöntää, että ”uskonnottomuudessa kyse ei ole tietyn opin järkiperäisestä omaksumisesta vaan siitä, mitä sydän sanoo” (Enqvist 2009: 132–133).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Fysikalismi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kari Enqvist on usein antanut &#039;&#039;[[Fysikalismi|fysikalistisia]]&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;Fysikalismi on [[AW:S#ontologia|ontologia]]n alaan kuuluva filosofinen katsomus, jonka mukaan todella olemassa ei perimmältään ole mitään muuta kuin fysiikan hiukkaset ja kentät, jotka yksin saavat aikaan kaikki havaittavat ilmiöt, myös ihmisten tietoisuuden.&amp;lt;/ref&amp;gt; kannanottoja. Hän määrittelee fysikalismin seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Fysikalismi on moderni versio materialistisesta filosofiasta, joka väitti, että kaikki olevainen on ainetta. Fysikalismin mukaan kaikki on viime kädessä fysiikkaa. – – Fysikalistinen tietoisuuden teoria sanoo, että jokainen mentaalinen tila heijastaa vain ja ainoastaan aivojen tiettyjä sähkökemiallisia tiloja.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&amp;lt;REF&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 42 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikalismi johtaa siihen, että kaikki olemassa oleva, myös kaikki ihmiselämän ulottuvuudet redusoidaan eli pelkistetään alkeishiukkasten vuorovaikutukseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Jos ihminen ja hänen tietoisuutensa ovat myös aineen vankeja, kaikki meidän ilomme, surumme, toiveemme, uskonnolliset tunteemme, rakkaus, kaikki mikä muodostaa minuutemme, on sekin alkeishiukkasten tanssahtelua.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&amp;lt;REF&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 14 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on käytännössä ihmisen&amp;lt;ref&amp;gt;Fysikalismiin eläytyen tämän lienee tulkittava tarkoittavan lähinnä neurofysiologisten ilmiöiden mittakaavaa.&amp;lt;/ref&amp;gt; kaiken teoria&amp;lt;ref&amp;gt;Varsinainen &amp;quot;kaiken teoria&amp;quot; (engl. &#039;&#039;theory of everything&#039;&#039;, lyh. &#039;&#039;TOE&#039;&#039;) on eräänlainen fysikalistien vastine alkemistien &amp;quot;viisasten kivelle&amp;quot;: tutkimuksen tavoiteltu päämäärä, kaikki (fysikaaliset) havainnot kattava, sisäisesti johdonmukainen matemaattinen malli.&amp;lt;br&amp;gt;Kari Enqvist on antanut julkisesti ymmärtää, että TOE-projekti onnistuessaan olisi jonkinlainen tieteellinen todiste Jumalan olemassaoloa vastaan. &amp;quot;Kaiken teorian&amp;quot; löydyttyä hän siis ainakin henkilökohtaisesti, ellei mieli ole sittemmin muuttunut, olisi ilmeisesti valmis vaihtamaan &amp;quot;uskonnottomuutensa&amp;quot; puhtaaseen &#039;&#039;ateismiin&#039;&#039;. &amp;amp;ndash; Toisaalta jo ajatus siitä, että TOE olisi todiste Jumalan olemassaoloa vastaan, edellyttää &#039;&#039;jotain&#039;&#039; (edes virheellistä) &#039;&#039;käsitystä&#039;&#039; siitä, mitä &amp;quot;Jumala on olemassa&amp;quot; -lause tarkoittaa. Joskus prof. Enqvistillä on siis jonkinlainen käsitys asiasta ilmeisesti täytynyt olla, ja jos TOEsta kuuluisi tarpeeksi lupaavia uutisia, niin ehkäpä tämä käsitys voisi vielä uudestaankin muistua mieleen.&amp;lt;br&amp;gt;Puhe jostain &amp;quot;ihmisen kaiken teoriasta&amp;quot; viitannee kuitenkin siihen suuntaan, että hän joko ei enää oikein luota TOE-projektin mahdollisuuksiin tai ei ainakaan malta jäädä odottelemaan sen mahdollista onnistumista.&amp;lt;/ref&amp;gt;, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki, mitä on olemassa, tai että ihmisellä ei olisi sielua&amp;lt;ref&amp;gt;joka myös pystyy vaikuttamaan kehon liikkeisiin ja sitä kautta muuhunkin fyysiseen todellisuuteen&amp;lt;/ref&amp;gt;. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä &#039;&#039;puhtaasti filosofinen&#039;&#039; kanta, jonka prof. Enqvist kuitenkin esittää &#039;&#039;tieteellisenä&#039;&#039; kantana. Tällä tavoin [[Tiede|tieteen]]&amp;lt;ref&amp;gt;etenkin ns. kovien luonnontieteiden, ennen muuta fysiikan&amp;lt;/ref&amp;gt; kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme nauttimaa arvovaltaa siirretään [[Naturalistinen kehäpäättely#Ulkoisiin_auktoriteetteihin_vetoaminen|naturalistisen auktoriteettiuskon]] käyttövoimaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist myöntää, että fysikalistinen teoria on välittömän kokemuksemme vastainen, koska luonnostaan emme olettaisi esimerkiksi kauneuselämystemme olevan pelkistettävissä aineellisiin tekijöihin. Emme luonnostaan olettaisi, että kaunis auringonlasku olisi pelkistettävissä ”taivaalta satavien, eri tahtiin värähtelevien fotonien” kokoelmaan.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska tällainen pelkistys on niin vahvasti ihmisen peruskokemuksen vastainen, ihminen luonnostaan vastustaa kokemuksensa pelkistämistä fysiikkaan. Niinpä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&amp;lt;REF&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. ”Luonnollisesti on valtava määrä tapauksia, joissa emme vielä osaa sanoa, miten reduktio tapahtuu” (Enqvist 1998: 54). Hän vetoaa kuitenkin siihen, ettei ole myöskään kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistista pelkistystä olisi mahdollista viedä loppuun saakka: ”Mutta tosiseikka on, ettei ole olemassa yhtäkään kiistatonta esimerkkiä siitä, että jokin fysiikan ilmiö ei olisi selitettävissä osasiensa avulla.” (Enqvist 1998: 54) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tärkeitä esimerkkejä fysikalismille ongelmallisista tosiasioista ovat tietoisuus, vapaa tahto, järjellisyys, minuus, itseisarvo, ehdottomat ihmisoikeudet, ihmisarvo ja elämän tarkoitus. Nämä piirteet ovat itsepäisesti vastustaneet yrityksiä pelkistää ne fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksiin. Ne selittyvät kuitenkin raamatullisen jumaluskon pohjalta. Niinpä ne tarjoavat tukea raamatulliselle jumaluskolle ja ne muodostavat todistusaineistoa naturalismia vastaan.(Moreland 2009)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ymmärtääksemme, miksi kyseiset tosiasiat ovat ongelmallisia fysikalismille, on hyvä suhteuttaa niitä joihinkin naturalistisen maailmankatsomuksen keskeisiin piirteisiin. Naturalismissa on kolme osaa: (1) Naturalistisen tietoteorian ytimessä on tieteisusko, jonka mukaan maailman kuvaamisessa ja selittämisessä [luonnon]tiede on olevaisen lopullinen mitta, sen mitä on, että se on, ja sen mitä ei ole, että se ei ole. (Sellars 1963: 173) (2) Koko olevaisen synty ja kehitys kerrotaan sellaisen suuren kertomuksen muodossa, joka perustuu luonnontieteellisesti kuvattavien syiden ja seurausten ketjuun. Keskeisessä asemassa ovat atomiteoria ja evoluutiobiologia, joiden avulla ilmiöiden synty pyritään selittämään lähtien liikkeelle kaikkein yksinkertaisimmista fysikaalisista hiukkasista. Naturalistinen kuvaus olevaisen synnystä hyväksyy ainoastaan kausaalisia syitä. (3) Naturalistinen todellisuuskäsitys hyväksyy ainoastaan sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka ovat riittävän samankaltaisia täydelliseen fysiikan teoriaan kuuluvien tekijöiden kanssa ja jotka voidaan selittää osana syiden ja seurausten välttämätöntä ketjua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun koko olemassaolo pyritään pelkistämään älykkyyttä vailla olevaan molekylaariseen koneistoon, ongelmaksi tulee löytää paikka inhimillisen olemassaolon olennaisille piirteille kuten tietoisuudelle, tahdon vapaudelle ja järjellisyydelle. Naturalistinen viitekehys asettaa tällaiselle paikallistamiselle kolme ehtoa: (1) Piirteiden tulisi sopia yhteen naturalistisen tietoteorian kanssa, niin että ne ovat kuvattavissa ulkopuolisen havainnoitsijan näkökulmasta. (2) Piirteiden tulisi sopia suureen kertomukseen elämän synnystä ja kehityksestä, jossa osoitetaan, miten kyseiset piirteet syntyivät luonnollisten syiden ja seurausten tuloksena. Naturalistisen näkemyksen mukaan kosmoksen historia on kertomus siitä, miten mikrohiukkaset muodostivat erilaisia yhdistelmiä, joilla on yhä monimutkaisempi rakenne. (3) Piirteiden tulisi olla riittävän samankaltaisia fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden kanssa, niin että niiden voidaan osoittaa riippuvan niistä syiden ja seurausten ketjun välityksellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tällöin naturalistilla on kaksi mahdollisuutta: Joko selittää, miten inhimillinen tietoisuus, järjellisyys ja arvotajunta ovat syntyneet fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksesta, tai kieltää kyseisten inhimillisten piirteiden olemassaolo. Jos naturalisti valitsee edellisen vaihtoehdon, hänen tehtäväkseen tulee selittää useita eri tasoilla olevia tietoisuuden ilmiöitä: (1) Tietoisuuden alimmat tasot, kuten yksinkertainen kipuaistimus (2) Tahdon vapaus (3) Järjellinen ajattelu (4) Yhtenäinen henkinen minuus (5) Moraalisesti vastuullinen henkinen minuus ja sille ominainen tieto moraalista ja ehdottomista ihmisoikeuksista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisen tiedon valossa naturalismi ei pysty selittämään mitään näistä todellisuuden ulottuvuuksista. Enqvist kuitenkin vetoaa siihen, ettei myöskään ole kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistinen pelkistys olisi mahdollista viedä loppuun saakka.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 54 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Näin siis fysikalismi toimii Enqvistille perustavana uskomusjärjestelmänä, jota ei voida todistaa oikeaksi siinä mielessä, että pystyttäisiin antamaan kaikille ilmiöille fysikalistinen selitys. Hänelle kuitenkin riittää, ettei fysikalistista todellisuusnäkemystä ole kiistattomasti todistettu vääräksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist pitää fysikaalisia hiukkasia todellisuuden alkuperänä ja sen perimmäisenä selitysperustana, joten niillä on hänen teoriassaan sama asema kuin teistisessä näkemyksessä on Jumalalla. Tällä tavalla tieteentekijä ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon korvaamalla hänet aineellisella selitysperustalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|(Haaparanta &amp;amp; Koskinen 2009: 254–255)&amp;lt;REF name=&amp;quot;HaapKosk&amp;quot;&amp;gt;Haaparanta L, Koskinen Heikki J. (2009). Luottamus, epäusko ja epäilevä usko. Teoksessa Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström, Pilvi Toppinen (toim.) Usko. Helsinki: Helsingin yliopisto, Filosofian laitos &amp;amp; Käytännöllisen filosofian laitos, 247-261. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22).&amp;lt;/REF&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fysikalistinen vakaumus ei ole Enqvistin tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen lähtökohta. Tällaista vakaumusta voidaan kutsua uskonnolliseksi, koska se ilmaisee henkilön vakaumuksen todellisuuden alkuperästä, sen yhtenäisyyden perustasta ja perimmäisestä järjestyksestä. Vakaumuksen uskonnollinen luonne on ilmeinen, vaikka sen edustajat mielellään kutsuvat omaa näkemystään ”uskonnottomaksi”.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta &amp;amp; Koskinen 2009: 254–255)&amp;lt;REF name=&amp;quot;HaapKosk&amp;quot;/&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”. (Haaparanta &amp;amp;amp; Koskinen 2009: 251, 255)&amp;lt;ref name=&amp;quot;HaapKosk&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvist pyrkii kätkemään oman kantansa uskonnollisen luonteen samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen. Enqvistin puolustama radikaalin agnostinen kanta ei kuitenkaan ole uskonnollisesti neutraali, vastoin hänen omaa oletustaan. Se sisältää kannanoton Jumalaan. Kysymys Jumalasta maailmankaikkeuden alkuperänä on niin keskeinen, että myös kannanotosta pidättäytyminen ja Jumalan asettaminen tiedon kannalta merkityksettömien oletusten joukkoon, merkitsee kannanottoa. Enqvist haluaa omalle uskonnolliselle näkemykselleen yksinoikeuden tieteen piirissä esittämällä jumaluskoisen kannan mielettömänä. Hänen retoriikkansa ytimessä on väite, että vaihtoehtoisten kantojen esittäjät ovat fundamentalisteja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===&lt;br /&gt;
Prof. Enqvist on useaan otteeseen ilmaissut halveksuntaa &#039;&#039;filosofisia perusteluja&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;Ja kun filosofisia perusteluja kerran halveksii, on toki vain johdonmukaista, ettei niitä juuri katso tarpeelliseksi itsekään esittää.&amp;lt;/ref&amp;gt; kohtaan ja peräänkuuluttanut &#039;&#039;tieteellisen metodin&#039;&#039; tärkeyttä. &lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä hän kuitenkin myönsi, että &#039;&#039;ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja&#039;&#039;. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei siis voida perustella tieteellisesti, niin näiden kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Kun prof. Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu siis on filosofinen, ei tieteellinen, ja kun hän toisaalta nimenomaisesti halveksuu filosofisia perusteluja, jollaisiin hänen uskonnottomuutensakin perustuu, on ristiriitaista, että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa&amp;lt;ref&amp;gt;Se, että hän pitää sitä arvossa, on pääteltävissä hänen omasta julkisesta esiintymisestään &amp;amp;ndash; onhan hän kirjoittanut aiheesta kirjankin.&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä prof. Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Hän myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (ja ettei tieteellinenkään tieto toisaalta ole aina luotettavaa). Kuitenkaan hän ei hyväksynyt prof. Puolimatkan esittämiä, kristinuskoa tukevia filosofisia perusteluja vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Prof. Enqvist siis myöntää, että [[tieteisusko]] ei ole uskottavaa, mutta silti käytännössä soveltaa uskonnottomuutensa perustelemiseksi juuri tieteisuskoa.&amp;lt;ref&amp;gt;Ei liene kovin kaukaa haettua olla näkevinään jonkinlaista yhteyttä prof. Enqvistin filosofianvastaisuuden ja sen seikan välillä, että filosofisilla keskusteluareenoilla tällaisilla sisäisesti ristiriitaisilla kannanmäärityksillä ei olisi menestymisen mahdollisuuksia. &amp;quot;Suurelle yleisöllehän&amp;quot; voi sen sijaan tiedemiehen auktoriteetilla ratsastaen nykyisessä jälkikristillisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä jokseenkin estottomasti esittää, mitä mielii.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Retorinen toimintamalli ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kirjojen propagandistinen luonne===&lt;br /&gt;
Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: &lt;br /&gt;
{{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash; Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash; yleisöni &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash;. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} &lt;br /&gt;
Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä &#039;&#039;&amp;quot;[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi&amp;quot;&#039;&#039;.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 6.3.2010}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: &lt;br /&gt;
{{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. &amp;amp;ndash; &amp;amp;ndash; Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti&amp;lt;ref&amp;gt;Sitaatit ovat Enqvistin &#039;&#039;Olemisen porteilla&#039;&#039; -kirjasta; ne on otettu HS:n &#039;&#039;[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta]&#039;&#039; -artikkeliin esimerkkeinä ko. teoksen sisällöstä.&amp;lt;/ref&amp;gt;.}} &lt;br /&gt;
Enqvist näyttäisi haluavan antaa &amp;quot;maallikoille&amp;quot; vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin tarkoituksena näkyy siis olevan pikemminkin varustaa lukijansa materialistista todellisuuskäsitystä&amp;lt;ref&amp;gt;Enqvistin (tai vähintäänkin hänen haastattelijansa) kielellä &#039;&#039;Olemisen porteilla&#039;&#039; -teoksen kirjoittajasta tuli &amp;quot;tieteellisen maailmankuvan virallinen puolustaja&amp;quot; (HS 24.12.2009, s. C1).&amp;lt;/ref&amp;gt; pönkittävien purevien Enqvist-sitaattien arsenaalilla kuin yrittääkään opettaa näitä hahmottamaan saati arvioimaan todellisuuskäsitysvaihtoehtoja millään älyllisesti kestävällä tavalla. Tällaista toimintaa voi määritelmän nojalla perustellusti kutsua [[AW:S#propaganda|propagandistiseksi]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Enqvistin&amp;lt;ref&amp;gt;samoin kuin vaikkapa Hawkingin&amp;lt;/ref&amp;gt; teoksilla olisi myös hänen toteamaansa tiedevalistuksellista luonnetta. Epäilemättä niistä voi oppia jotain fysiikan saavutuksista ja nykytilasta. &#039;&#039;Olemisen porteilla&#039;&#039; -teosta ei liene palkittu Tieto-Finlandialla pelkistä &amp;quot;maailmankuvanrakentamisansioistaan&amp;quot;. Yhtä kaikki näillä teoksilla on selkeän propagandistinen luonne. Propagandahan ei ensisijaisesti ole silkkaa disinformaatiota vaan pikemminkin &#039;&#039;määrätietoisen yksipuolista informaatiota&#039;&#039;.&amp;lt;ref&amp;gt;Myös kristillinen apologetiikka täyttää [[AW:S#propaganda|propagandan]] tietyn määritelmän (&amp;quot;tietoa, jota levitetään [tässä tapauksessa: asetetaan tarjolle Internetiin] tarkoituksena muokata kohteen [Internetin suomenkielisen lukijakunnan] mielipidettä [käsitystä kristinuskon tiedollisista perusteista]&amp;quot;): sillä on selkeä paikkansa ja tehtävänsä, joka määrittää myös aiheiden valintaa ja käsittelynäkökulmaa. Tämä myönnetäänkin selvästi heti kättelyssä &amp;amp;ndash; tälläkin sivustolla heti nimeä myöten ja etusivulla näkyvästi selittäen.&amp;lt;/br&amp;gt;Lukija siis tietää koko ajan, mikä on täkäläisten tekstien luonne ja tarkoitus, ja voi siksi ymmärtää, ettei mikään artikkeli ole sisältämänsä argumentoinnin tasoa vakuuttavampi. Emme siis vaadi uskomaan auktoriteettiimme vaan tyydymme tarjoamaan argumentaatiomme halukkaiden tutustuttavaksi.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Enqvistin julkisen esiintymisen &#039;&#039;retorinen&#039;&#039; ongelmallisuus ei ole siinä, että hänen kirjoittamisellaan on tietty päämäärä (kenelläpä ei olisi), eikä edes siinä, mikä tämä päämäärä on (avoimessa keskusteluavaruudessa on tilaa kaikille käsityskannoille&amp;lt;ref&amp;gt;ja itse kukin vastaa siitä, mille kannalle kallistuu, vrt. {{rp|Sananl. 9:1-18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;), vaan siinä, että hänen käyttämänsä &#039;&#039;keinot&#039;&#039; eivät lähemmässä tarkastelussa ainakaan kaikin osin kestä päivänvaloa. Ts. hänen hyväuskoinen lukijansa luulee saavansa hänen teksteistään jotain sellaista, mikä ei selvästikään pidä paikkaansa, eli jonkinlaisen [[wp:demarkaatio-ongelma|&#039;&#039;&amp;quot;objektiivisen tieteellisen maailmankuvan&amp;quot;&#039;&#039;]]. Tosiasiassa lukija tältä osin kohtaa vain näyttävää tieteellistä uraa tekevän materialistin itsekeskeisen&amp;lt;ref&amp;gt;ja seurattavaksi esimerkiksi tarjoutuvan&amp;lt;/ref&amp;gt; kuvauksen siitä, miltä maailma materialistifyysikon silmin vaikuttaa. Ellei lukija tule tästä erosta tietoiseksi, voi sanoa hänen joutuneen huijatuksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Klassisen määritelmän mukaan &#039;&#039;tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus&#039;&#039;. Tämän mukaan siis huonosti perusteltu uskomus ei täytä tiedon määritelmää siinäkään tapauksessa, että se sattuisi olemaan totta. Tästä näkökulmasta on mahdollista todeta huijatuksi joutuminen ottamatta edes kantaa materialismin totuuteen sinänsä: lukija luuli saaneensa Enqvistiltä hyviä (kriittisenkin tarkastelun kestäviä) perusteluja materialismille, vaikkei sellaisia saanutkaan.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Auktoriteettiviesti ja vastakaiku===&lt;br /&gt;
Kirjailija Enqvistin valitsemaan retoriseen linjaan kuuluu korostettu fysiikan alan asiantuntemukseensa vetoaminen perimmäisten kysymysten käsittelyn pätevyyden &amp;quot;takaajana&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;siis &amp;quot;koska kaikki on perimmältään fysiikkaa, olen fyysikkona kaiken perimmäisyyden mitä parhain asiantuntija&amp;quot; -tyylinen &#039;&#039;fysikalistinen markkinointiväittämä&#039;&#039;&amp;lt;/ref&amp;gt;, vaikka&lt;br /&gt;
* fysiikan menetelmin ei tietenkään voida periaatteessakaan ratkaista kysymystä, voidaanko kaikki todellisuutta koskevat olennaiset kysymykset fysiikan menetelmin ratkaista,  ja vaikka&lt;br /&gt;
* on periaatteessa yleisesti tiedossa, etteivät kaikki fyysikot suinkaan allekirjoita Enqvistin näkemyksiä&amp;lt;ref&amp;gt;Tunnettu suomalaisesimerkki tästä on nyttemmin edesmennyt fysiikan professori ja suomalaisen teoreettisen fysiikan tutkimuksen uranuurtaja, Enqvistin tavoin kirjailijanakin tunnettu [[wp:K. V. Laurikainen|K. V. Laurikainen]].&amp;lt;/br&amp;gt;Professori Laurikainen muuten kävi todellisuuskäsityskysymyksistä julkista debattia mm. senaikaisen teoreettisen filosofian professorin, nyttemmin Helsingin yliopiston kanslerin Ilkka Niiniluodon kanssa. Sitä keskustelua Enqvist tuskin suostuisi luonnehtimaan slogaanillaan, jonka mukaan &amp;quot;Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti.&amp;quot;&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämä taktiikka myös puree käytännössä, kuten seuraava &amp;quot;kirja-arvostelun&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;Lainausmerkit siksi, että teksti ei sisällä mitään arvostelun tapaistakaan vaan pelkkää kehuvaa esittelyä.&amp;lt;/ref&amp;gt; otsikkokin osoittaa: &amp;quot;Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;HS 24.12.2009, s. C1&amp;lt;/ref&amp;gt;. Kyseinen &amp;quot;arvostelu&amp;quot; summaa seuraavasti: &amp;quot;Teos&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&#039;&#039;&amp;lt;/ref&amp;gt; on Enqvistiä parhaimmillaan, kylmän universumin ilosanomaa, joka lohduttomuuttaan, ja ehkä juuri sen tähden, lohduttaa enemmän kuin tuhat tyhjää lupaavaa filosofiaa.&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmeisesti Enqvist on siis ainakin joillekin mediatahoille saanut varsin hyvin myydyksi retorisen perusteesinsä, joka asiallisesti ottaen näkyy merkitsevän jotakuinkin seuraavaa:&lt;br /&gt;
# Filosofeista poiketen nimenomaan fyysikot tietävät, miten asiat oikeasti ovat.&lt;br /&gt;
# Kari Enqvist on huippufyysikko.&lt;br /&gt;
# Siispä Kari Enqvist tietää huippuhyvin, miten asiat oikeasti ovat.&lt;br /&gt;
# Useimmista muista fyysikoista poiketen Kari Enqvist ystävällisyyttään vieläpä jakaa tietonsa tavallisillekin kuolevaisille.&lt;br /&gt;
# Jos siis et itse ole kaksinenkaan fyysikko, niin Kari Enqvistin teoksia lukematta et oikeastaan voi tietää tai oppia, miten asiat oikeasti ovat.&lt;br /&gt;
# Olematta fyysikko et sitä paitsi voi itse pätevästi arvioida Enqvistin esittämiä asioita, sillä olemassaolohan on fysiikan kysymys, joten varsinaisesti vain fyysikot (ja toissijaisesti ne, jotka uskovat fyysikoita) voivat tietää tämän kysymyksen vastauksen.&lt;br /&gt;
# Jos siis joku ei usko, mitä Kari Enqvist sanoo, se johtuu vain siitä, että tämä epäilijä ei kestä kohdata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on.&lt;br /&gt;
Edelläolevan voi tiivistää: älä ajattele itse äläkä kyseenalaista, vaan usko, että Kari Enqvist on tiedollinen auktoriteettisi ja että se, mitä hän sanoo, on totuus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien &amp;quot;kirja-arvostelija&amp;quot; siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen &amp;quot;lohduttomuuttaan lohduttaa&amp;quot;. Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY &amp;quot;Can the Universe Exist Without God?&amp;quot;] – Enqvistin ja filosofi [[William Lane Craig]]in keskustelutilaisuus Helsingin yliopistolla, &amp;lt;!--[http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html Veritas Forum Finland], --&amp;gt;16.4.2012.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viitteet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Henkilöt]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kalam-_kosmologinen_argumentti&amp;diff=12594</id>
		<title>Kalam- kosmologinen argumentti</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kalam-_kosmologinen_argumentti&amp;diff=12594"/>
		<updated>2020-06-24T14:47:49Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Aikakin alkoi */ linkkifix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kosmologisen argumentin eri muodot pyrkivät osoittamaan riittävän Älyn tai Alkusyyn (lat. &#039;&#039;prima causa&#039;&#039;) olemassaolon kosmoksen olomassaolon perusteella. Argumenttia ovat puolustaneet mm. &#039;&#039;&#039;[[wp:Platon|Platon]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Aristoteles|Aristoteles]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Maimonides|Maimonides]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Anselm_Canterburylainen|Anselm]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Tuomas Akvinolainen|Tuomas Akvinolainen]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Descartes|Descartes]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Spinoza|Spinoza]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Leibniz|Leibniz]]&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;[[wp:Locke|Locke]]&#039;&#039;&#039; ja nykyisin esimerkiksi &#039;&#039;&#039;[[William Lane Craig]]&#039;&#039;&#039;, joka teki aiheesta mm. tohtorinväitöskirjansa.&lt;br /&gt;
[[Kuva:202406main image 958 800-600.jpg|right|thumb|250px|Kosmologisen argumentin mukaan mm. kaikella, millä on alku, on myös syy.]]&lt;br /&gt;
Keskiajalla islamilainen teologi &#039;&#039;&#039;[http://plato.stanford.edu/entries/al-ghazali/ al-Ghazali]&#039;&#039;&#039; (1058-1111) tiivisti väitteen Jumalan olemassaolosta hyvin yksinkertaiseen muotoon&amp;lt;ref&amp;gt;Craig W. L. (1998) &#039;&#039;&amp;quot;Design &amp;amp; Cosmological Argument&amp;quot;&#039;&#039; teoksessa &#039;&#039;Mere Creation – Science, Faith &amp;amp; Intelligent Design&#039;&#039;, toim. Dembski W. A., Downers Grove, Illinois, InterVarsity Press, s. 333&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
# Kaikella, joka alkaa olla olemassa, on syy olemassaololleen.&lt;br /&gt;
# Universumi alkoi olla olemassa.&lt;br /&gt;
# Siispä universumilla on syy olemassaololleen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäinen premissi on varsin vakuuttava: sen voidaan olettaa olevan totta, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia.&amp;lt;ref&amp;gt;Asiaa voi arvioida tarkastelemalla vaihtoehtoja: Tämän premissin kiistäminen on loogisesti yhtäpitävää seuraavan väitteen myöntämisen kanssa: &#039;&#039;&amp;quot;On olemassa jotain sellaista, joka on saanut alkunsa ilman mitään syytä.&amp;quot;&#039;&#039; Tämä väite puolestaan on ongelmallinen mm. seuraavista syistä:&lt;br /&gt;
* Se on &#039;&#039;intuitiivisesti epäuskottava&#039;&#039; &amp;amp;ndash; etsimättä tulee mieleen kysymys: &amp;quot;Miksi uskoisin tällaista? Eihän tuota kukaan järkevä ihminen &#039;purematta niele&#039;! Olisi kyllä työn ja tuskan takana yrittää ylipuhua minut tuohon käsitykseen.&amp;quot;&lt;br /&gt;
* Se on käytännössä &#039;&#039;mahdoton osoittaa todeksi&#039;&#039;: miten voisi todistaa, että jotakin on syntynyt (tai edes voisi syntyä) ilman mitään syytä?&lt;br /&gt;
** Toisaalta sen esittäjällä on katsottava olevan todistamisen taakka, kuten olemassaoloväitteiden esittäjillä yleensäkin. Pelkkä väittäminen ei siis ole tällaisissa tapauksissa vakuuttavaa, vaan tueksi tarvittaisiin perusteluja.&lt;br /&gt;
* Se on &#039;&#039;älyllisesti epätyydyttävä&#039;&#039;: sen hyväksyminen rampauttaisi tai suorastaan lopettaisi syy-yhteyksiä koskevan tutkimuksen &amp;amp;ndash; aina, kun tutkimuskohteen aikaansaanut syy ei ole ilmeinen, olisi mahdollista olettaa, ettei mitään syytä kenties ole olemassakaan, joten asian voi jättää sikseen.&amp;lt;/ref&amp;gt; Toinen premissi on puolestaan modernin kosmologian tulos. [[wp:Big Bang -teoria|&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; -teorian]] mukaan avaruudella ja ajalla on alku, jota &amp;quot;ennen&amp;quot; ei materiaa, avaruutta eikä aikaa ole ollut. On esitetty spekulatiivisia teorioita siitä, että tunnettu universumi olisi vain yksi tapaus useista samankaltaisista &amp;quot;kuplista&amp;quot;. &#039;&#039;&#039;Borde&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Guth&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;Vilenkin&#039;&#039;&#039; ovat kuitenkin osoittaneet (BGV-[[AW:S#teoreema|teoreema]]), että kaikissa tällaisissa metakosmologisissa malleissa on myös alku, mikäli avaruus niissä keskiarvoisesti laajenee, kuten se lähes poikkeuksetta tekee.&amp;lt;!--lähde?--&amp;gt; Lisäksi voidaan [[AW:S#argumentoida|argumentoida]], että todellinen ääretön sarja fysikaalisia tapahtumia on mahdottomuus,&amp;lt;ref&amp;gt;Näiden tapahtumien vaatima ääretön aika ei olisi koskaan kulunut nykyhetkeen asti.&amp;lt;/ref&amp;gt; joten tämänkin perusteella universumilla on oltava alku.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Entä mikä olisi &#039;&#039;riittävä ajan ulkopuolinen syy&#039;&#039; kaikelle materialle ja tilalle universumissa? Ajaton, ei-materiaalinen ja transsendenttinen, erittäin voimakas Jumala.&amp;lt;ref&amp;gt;* Jos ajalla on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava ajan itsensä ulkopuolella, siis &#039;&#039;iankaikkinen&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* Jos materialla (materia-energialla) on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava materiaalisuuden ulkopuolella, siis &#039;&#039;aineeton&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* Jos kosmoksella on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava kosmoksen ulkopuolella eli &#039;&#039;transsendenttinen&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* Lienee ilmeistä, että universumin koko ja muut ominaisuudet osoittavat aiheuttajansa olevan &#039;&#039;erittäin voimakas&#039;&#039;; sitä paitsi se seikka, että universumin koko olemassaolo on aiheuttajansa vallassa (aiheutettuna alkanut oleminen pysyy aina aiheutettuna eikä siitä voi missään vaiheessa tulla aiheuttajansa suhteen itsenäistä), merkitsee, että kyseinen aiheuttaja on, vähintäänkin tämän universuminsa suhteen, myös &#039;&#039;kaikkivaltias&#039;&#039; (koska aiheuttaja aiheuttaa pysymisenkin, hän voi halutessaan yhtä hyvin aiheuttaa myös minkä hyvänsä muutoksen).&lt;br /&gt;
* Koska universumia luonnehtii osiensa jatkuva syy-yhteyssuhteisuus, sen alkua ei voi sijoittaa tilanteeseen, jossa tämä syy-yhteyssuhteisuus oli jo voimassa. Siksi on perusteltua olettaa universumin aiheuttaneen syyn olevan aiheuttamaansa universumiin aivan erilaisessa suhteessa kuin millaisissa suhteissa universumin osat ovat toisiinsa. Kaikki universumin osien väliset syy-yhteyssuhteethan ovat voineet astua voimaan vasta universumin näiden osien ja siis itse universuminkin jo ollessa olemassa. Universumin aiheuttanut syy ei siis tämän mukaan ole deterministisessä eikä stokastisessa riippuvuussuhteessa universumin olemassaoloon vaan on toiminut täysin vapaasti, siis omasta tahdostaan. Tämä perustelee syyn olevan &#039;&#039;persoonallinen&#039;&#039; ja &#039;&#039;itsestään käsin toimiva&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
Edellä perusteltujen ominaisuuksien perusteella aiheuttajaksi voidaan nimenomaan järjen tasolla tunnistaa &#039;&#039;Jumala&#039;&#039;. Muuta tunnettua käsitteellistä vaihtoehtoa ei ole. (&#039;&#039;&#039;Platon&#039;&#039;&#039;in &#039;&#039;demiurgi&#039;&#039;-teoria [että aineellisen maailman olisi järjestänyt joku Jumalaa alempi persoona] edellyttäisi itse aineellisen maailman olevan ikuinen ja että vain siinä oleva järjestys olisi yliluonnollista alkuperää. Aineellisen maailman ikuisuus ei kuitenkaan sovi yhteen modernin fysiikan kanssa.)&amp;lt;/br&amp;gt;Tämä Jumalan olemassaolon osoittava päätelmä on ontologisella, ei eksistentiaalisella tasolla: siinä puhutaan Jumalan olemassaolosta vain yleisellä tasolla, ei Jumalan olemassaolon henkilökohtaisesta kokemisesta. Siksi tämä päättely on loogisesti mahdollista hyväksyä, vaikka väittäisi kaikkia uskonnollisia kokemuksia epäluotettaviksi ja kaikkia tunnettuja uskontoja erehdyksiksi.&amp;lt;/br&amp;gt;Edellä selitettyjen ominaisuuksien luonnehtiman Jumalan olemassaolo on siis itsessään tosiseikka, mutta tämän tosiseikan tunnustamisen mahdolliset seuraukset henkilökohtaisella tasolla ovat asia erikseen. Raamatunkin mukaan Jumalan olemassaolo on nimenomaan &#039;&#039;tiedon&#039;&#039; asia ({{rp|Room. 1:19-20}}), pelastus taas sellaisen &#039;&#039;uskonluottamuksen&#039;&#039; asia, jota ihminen ei saa järkeilemällä vaan Kristuksen evankeliumin kuulemalla ja siihen suostumalla ({{rp|Room. 10:13-14}}, {{rp|Room. 10:17}}).&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kaikella [[AW:S#kontingentti|kontingentilla]] on alkunsa ja aiheuttajansa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos jollakin olemassa olevalla asialla on [[AW:S#teoreettinen|teoreettinen]] mahdollisuus olla olematta olemassa, voidaan sen olemassaolon katsoa aiheutuneen jostakin. Maalaisjärjen mukaan kaikella olevaisella, jolla on alku, on myös aiheuttaja. Koko [[wp:maailmankaikkeus|maailmankaikkeus]] on näin ollen oikeastaan monimutkainen rakennelma erilaisia syy- ja seuraussuhteita. Ns. maalaisjärki perustuu pitkälti [[AW:S#analogia|analogioihin]] eli rinnastuksiin, joita tehdään kokemusmaailman pohjalta. Koska käytännön elämässä ei törmätä asioihin, jotka alkaisivat olla olemassa ilman aiheuttajaa, oletamme, että sama pätee myös teoreettisemmalla tasolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ihmisen kannalta mielenkiintoista on nimenomaan meitä ympäröivän universumin alku ja aiheuttaja, koska tuntemamme todellisuus on nimenomaan tämä universumi. Ajattelumme ja siinä käyttämämme käsitteet ovat rajoittuneet tämän universumin sisällä vallitseviin lakeihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Universumin alku ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1920–luvulla astronomi &#039;&#039;&#039;[[wp:Edwin Hubble|Edwin Hubble]]&#039;&#039;&#039; havaitsi [[wp:punasäteily|punasäteily]] –ilmiön, joka yleisen käsityksen mukaan osoittaa [[wp:Universumi#Maailmankaikkeuden_laajeneminen|universumin laajenevan]]. Tämä löytö johti niin kutsuttuun [[wp:Alkuräjähdys|&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; –teoriaan]]&amp;lt;ref&amp;gt;Nimityksellä on suomenkielinenkin vastine: &#039;&#039;jymypaukkuteoria&#039;&#039;.&amp;lt;/br&amp;gt;&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; -ilmauksen otti käyttöön astronomi &#039;&#039;&#039;Fred Hoyle&#039;&#039;&#039;, joka itse siinä vaiheessa kannatti omaa kilpailevaa &#039;&#039;Steady State&#039;&#039; -teoriaansa. Tämä &amp;quot;jatkuvan luomisen&amp;quot; teoria edellytti ainetta syntyvän kaiken aikaa vähin erin lisää, niin että universumin ominaistiheys pysyy sen laajenemisesta huolimatta vakiona. Jatkuvan luomisen teoria ei ennustanut jymypaukkuteorian mukaista avaruuden taustasäteilyä, ja kun mittaukset vahvistivat taustasäteilyn olemassaolon, Hoyle myönsi &amp;quot;tappionsa&amp;quot;.&amp;lt;/br&amp;gt;&amp;quot;&#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; -teoria&amp;quot; oli siis alun perin poleeminen pilkkanimi, joka kuitenkin ajan mittaan vakiintui yleiseen käyttöön ja muuttui koetulta sävyltään humoristisen neutraaliksi.&amp;lt;/ref&amp;gt;. Tämä tiedemaailmassa tällä hetkellä vallalla oleva teoria käsittää ainakin kaksi perusteesiä:&lt;br /&gt;
#Tuntemamme universumi sai alkunsa suuresta räjähdyksestä noin 15 miljardia vuotta sitten ja on tämän jälkeen laajentunut.&lt;br /&gt;
#Alkuperäisen teorian mukaan&amp;lt;ref&amp;gt;Moreland, J.P. (1987), s. 33&amp;lt;/ref&amp;gt; ennen &#039;&#039;Big Bang&#039;&#039;iä kaikki olevainen oli matemaattisessa pisteessä, joka oli äärettömän tiheä. Tähän kaikkien [[AW:S#dimensio|dimensioiden]] ulkopuolella olevaan pisteeseen sisältyi kaikki massa, energia, tila ja aika.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[wp:Termodynamiikka|Termodynamiikan]] toisen pääsäännön, nk. [[wp:entropia|entropian lain]], mukaan käytettävissä olevan energian määrä vähenee suljetussa systeemissä, johon ei tule lisäenergiaa ulkopuolelta. Tämän johdosta universumillammekin on mitä varmimmin edessään lämpökuolema (&#039;&#039;heat death&#039;&#039;). Maailmankaikkeus ei siis voi olla ikuinen, koska jossakin vaiheessa sitä olisi jo kohdannut tämä lämpökuolema.&amp;lt;ref&amp;gt;Craig, W. L (1994): &#039;&#039;Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics&#039;&#039;, Wheaton, Illinois, Crossway Books, s. 115&amp;lt;/ref&amp;gt; Sitä, ettei universumi ole luonteeltaan ikuinen vaan on saanut alkunsa ja ollut sen jälkeen olemassa vain äärellisen aikajakson verran, voi siksi pitää tieteellisenä tosiasiana jymypaukkuteoriasta riippumattakin.&amp;lt;ref&amp;gt;Jymypaukkuteoria nauttii varsin suurta kannatusta tutkijoiden keskuudessa, ja monet kristityt apologeetat perustavat teesinsä nimenomaan tähän teoriaan. &#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; –teoriassa onkin mielenkiintoisia näkökohtia, jotka puoltavat vahvasti sitä näkemystä, että kaiken takana on älyllinen suunnittelija. Kyseistä teoriaa on kritisoitu pitkälti uskonnollisista syistä, koska &amp;quot;alun&amp;quot; tunnustaminen herättää väistämättä joidenkin mielestä pelottavia teologisia kysymyksiä. Kuten tässä luvussa huomaamme, alun olemassaolo viittaa voimakkaasti myös &amp;quot;alun aiheuttajan&amp;quot; olemassaoloon.&amp;lt;/ref&amp;gt; Ajatus ikuisesta maailmankaikkeudesta sotii tuntemiamme [[AW:S#luonnonlaki|luonnonlakeja]] vastaan. [[AW:S#teoria|Teoria]] esimerkiksi ikuisesti supistuvasta ja jälleen laajenevasta&amp;lt;ref&amp;gt;eli syklisesti sykkivästä&amp;lt;/ref&amp;gt; maailmankaikkeudesta on luonnonlakien vastainen ja näin ollen mahdoton, ainakin jos huomioon otetaan vain naturalistiset selitykset.&amp;lt;ref&amp;gt;Näistä tarkemmin Craig (1994), ss. 102-116&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyrkiessämme hahmottamaan maailmankaikkeuden syntyä joudumme väistämättä tunnustamaan ajattelukykymme rajallisuuden ja toisaalta itse tapahtuman käsittämättömyyden. [[wp:astronomi|Astronomi]] &#039;&#039;&#039;Robert Jastrow&#039;&#039;&#039; onkin todennut mielenkiintoisesti [[kreationismi|luomisajattelun]] ja &#039;&#039;Big Bang&#039;&#039; –teorian yhtäläisyyksistä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Quotation|Mikä on lopullinen ratkaisu universumin alkuperää koskien? Astronomien antamat vastaukset ovat sekä toisistaan poikkeavia että merkittäviä. Kaikkein merkittävin on se tosiasia, että tieteessä, kuten Raamatussa, maailma alkaa luomisteolla.|Wiester, J.|(1983) The Genesis Connection, Nashville, Nelson, s.24}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Luoja-hypoteesi hylätään, joudutaan silti hyväksymään &amp;quot;[[ihme]]&amp;quot;. Kuten &#039;&#039;&#039;[[C. S. Lewis]]&#039;&#039;&#039; toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Quotation|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis, C.S.|[[God in the Dock]], s. 211}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala on ainoa olio, jonka olemassaolo ei ole alkanut, joten hänellä ei tarvitse olla aiheuttajaa. Jos Jumalalla olisi aiheuttaja, joutuisimme siirtämään Jumalan &amp;quot;tittelin&amp;quot; tälle aiheuttajalle, joten Jumalan ikuisuus on tässä mielessä varsin [[AW:S#looginen|looginen]] [[AW:S#attribuutti|attribuutti]] Luojalle. Arkielämän pintahengitysfilosofiassa usein esille tuleva Jumalan näkymättömyyden ongelma liittyy sekin omalta osaltaan tähän argumenttiin. Jumala ei ole meidän kolmiulotteisessa tilassamme, jonka pystymme havaitsemaan aisteillamme. Aistimmehan on valmistettu tämän maailmankaikkeuden ilmiöitä havainnoimaan. Jos Jumala olisi aistein havaittava, hänen täytyisi olla osa maailmankaikkeutta ja atomien toiminnalla selitettävissä. Tällöin Jumala olisi myös entropian lain alainen ja olisi loogista olettaa hänen olemassaolonsa alkaneen joskus ja päättyvän joskus. Jumala kokisi näin ollen lämpökuoleman!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka tieteellisten yksityiskohtien onkiminen [[Raamattu|Raamatusta]] on [[AW:S#hermeneutiikka|hermeneuttisesti]] ongelmallista, monet Jumalan attribuutit Raamatussa ovat yhteensopivia esittämäämme, ja osittain fysiikan lakeihin perustuvaan, [[AW:S#argumentti|argumenttiin]]. Kun puhutaan Jumalan katoamattomuudesta ja muuttumattomuudesta, nämä kuvaukset voidaan tietysti ymmärtää suhteellisina esimerkiksi ihmisen elinikään nähden. Toisaalta ne sopivat myös jo mainittuun Jumalan transsendenttisuuteen&amp;lt;ref&amp;gt;&amp;quot;toisulottuvuuksisuuteen&amp;quot;, siis aika-avaruutemme ulkopuoliseen olemassaoloon&amp;lt;/ref&amp;gt;, jonka vuoksi Jumala ei voi olla samojen luonnonlakien alainen kuin luomakunta. Hindulaisen teologian mukaan jumala taas olisi täydellisesti sama kuin luomakunta.&amp;lt;ref&amp;gt;Albrecht, M. (1988): &#039;&#039;Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus&#039;&#039;, PerusSanoma, s. 155&amp;lt;/ref&amp;gt; Myös &#039;&#039;[[New Age]]&#039;&#039; –filosofiassa jumala määritellään säännöllisesti osaksi luomakuntaa,&amp;lt;ref&amp;gt;Esimerkiksi &#039;&#039;New Age&#039;&#039; -feminismin vaalima maajumalatar- tai äiti maa -ajattelu korostaa sitä, että tämä jumalatar &#039;&#039;ei hallitse&#039;&#039; maailmaa, vaan että hän &#039;&#039;on&#039;&#039; maailma. (Starhawk: &#039;&#039;The Spiral Dance&#039;&#039;, New York: Harper &amp;amp; Row 1989, 23.) Tämän uskomuksen mukaan äiti maa pirstaloitui alempiarvoisiksi jumaliksi, kun patriarkaalinen kulttuuri tunkeutui muinaiseen Eurooppaan noin 5000 –25 000 vuotta sitten. Tuhoamalla luonnon voi siis tuhota jumalan! (Wise, R. &amp;amp; Brooke, T.: &#039;&#039;Goddess Worship&#039;&#039;, &#039;&#039;Spiritual Counterfeit Project Newsletter&#039;&#039;, Winter 1998/99, Vol 23:2, 4.)&amp;lt;/ref&amp;gt; niin että jokaisesta ihmisestäkin tulee jumala.&amp;lt;ref&amp;gt;Sire J. W. (1991): &#039;&#039;Missä maailmassa – Maailmankatsomukset puntarissa&#039;&#039;, PerusSanoma, s. 136&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämä ei esitetyn kosmologisen argumentin perusteella voi olla Luojan määritelmä. Itämaisiin uskontoihin ja &#039;&#039;New Age&#039;&#039; –ajatteluun liittyvät [[AW:S#syklinen|sykliset]] käsitykset maailmankaikkeuden &amp;quot;jälleensyntymisestä&amp;quot; ovat, kuten aiemmin totesimme, ongelmallisia mm. entropian lain vuoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kosmologisen argumentin kritiikkiä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Universumin syyn syy?===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä ensimmäisiä vastavetoja kosmologiselle argumentille on kysymys &lt;br /&gt;
{{Quotation|Eikö vastaava päde Jumalaankin – mikä syy Hänet siis on saanut aikaan?}} &lt;br /&gt;
Mutta tietenkään Jumalalla ei ole alkua, vaan Hän on välttämätön olio (ks. esim. [[ontologinen argumentti]]) samoin kuin esimerkiksi logiikan lait. Jumala on aina ollut olemassa, joten Jumalan olemassaololle ei tarvitse esittää syytä. Aiemmin ateistit itse argumentoivat, että koska universumilla ei ole alkua, sillä ei tarvitse olla syytä.&amp;lt;!--lähde?--&amp;gt;&amp;lt;ref&amp;gt;Osa heistä on tällä kannalla [http://www.marxist.com/big-bang-alternative300402.htm yhä edelleen].&amp;lt;/ref&amp;gt; Moderni tähtitiede osoitti kuitenkin tämän ateistien oletuksen ja siten koko väitteen vääräksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikakin alkoi===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maineikas fyysikko &#039;&#039;&#039;[[wp:Stephen Hawking|Stephen Hawking]]&#039;&#039;&#039; myöntää kirjassaan &#039;&#039;Ajan Lyhyt Historia&#039;&#039;, että &amp;quot;niin kauan kuin universumilla on alku, voimme olettaa, että sillä oli suunnittelija&amp;quot;. Hawking vaikuttaakin pyrkivän kirjassaan pääsemään eroon universumista, joka viittaisi jonkinlaiseen suunnittelijaan&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = &#039;&#039;Is there Scientific Evidence for an Intelligent Creator of the Universe?&#039;&#039; | Osoite = http://www.veritas.org/media/talks/691 | Viitattu = 1.5.2009 | Selite = | Tekijä = Walter Bradley | Julkaisija = [http://www.veritas.org/ The Veritas Forum] | Ajankohta = Louisiana State University 2005 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
{{Quotation|Vaikka universumin alkutilasta ei voida sanoa varmuudella paljoakaan, voidaan sanoa, että lähestyttäessä alkuhetkeä koko universumi oli puristunut singulariteetiksi. Yleistä suhteellisuusteoriaa käyttäen universumi oli äärettömän tiheä ja kuuma singulariteetti ennen laajentumistaan. Tämän singulariteetin alkuhetkestä ei voida sanoa mitään, koska äärettömässä lämpötilassa ja tiheydessä tuntemamme fysiikan lait eivät luultavasti päde. Koska avaruus ja aika muodostuivat tästä singulariteetin laajentumisesta, ei ole loogista puhua ajasta ennen tätä singulariteettia. Täten voidaan myös todeta tämän singulariteetin olevan ikuinen, jolloin kosmologisen argumentin vastalauseena käytetty universumin oletettu ikuisuus voidaan muuntaa muotoon &amp;quot;energia on aina ollut olemassa&amp;quot;.|Hawking &amp;amp; Ellis|1973&amp;lt;ref&amp;gt;Hawking, Stephen &amp;amp; Ellis, G. F. R. (1973): &#039;&#039;The Large Scale Structure of Space-Time&#039;&#039;. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-09906-4. &#039;&#039;The classic reference.&#039;&#039;&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tässä vastaväitteessä &#039;&#039;fysiikka&#039;&#039; ymmärretään melko oikein mutta &#039;&#039;alkamisen käsite&#039;&#039; väärin. Jonkin asian olemassaolon alkaminen ei edellytä edeltävää aikajaksoa, jolloin kyseinen asia ei ole ollut olemassa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = &#039;&#039;Youtube Takes Out the Cosmological Argument!&#039;&#039; | Osoite = https://www.reasonablefaith.org/writings/question-answer/youtube-takes-out-the-cosmological-argument | Viitattu = 24.6.2020 | Selite = | Tekijä = William Lane Craig | Julkaisija = Reasonable Faith | Ajankohta = 18.8.2008  }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Itse asiassa pätee seuraava&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;Philosophical Foundations for a Christian Worldview&#039;&#039;. J.P. Moreland &amp;amp; W. Lane Craig, Intervarsity Press, 2003.&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
* Asian &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; olemassaolo alkaa hetkellä &amp;lt;math&amp;gt;t&amp;lt;/math&amp;gt;, jos ja vain jos &lt;br /&gt;
** &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; on olemassa ajankohdassa &amp;lt;math&amp;gt;t&amp;lt;/math&amp;gt; eikä &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; ole maailmassa olemassa ajattomasti.&lt;br /&gt;
** On aika &amp;lt;math&amp;gt;t&amp;lt;/math&amp;gt;, jolloin &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; on olemassa, eikä ole aikaa &amp;lt;math&amp;gt;t^&#039;&amp;lt; t&amp;lt;/math&amp;gt;, jolloin &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt; on olemassa. &lt;br /&gt;
** &amp;lt;i&amp;gt;x&amp;lt;/i&amp;gt;:n olemassaolo on ajallinen tosiasia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi yo. vastaväitteessä ikuisuuden käsite ymmärretään siten, että asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina. Tämä on kyseenalaista, sillä normaalisti ikuisuudella tarkoitetaan ääretöntä aikaa. Vasta-argumentti vetoaakin ehkä enemmän intuitiivisesti tämän ikuisuus-sanan sisällön vaihdon kautta, koska ääretön aika todellakin poistaisi alkamisen.&amp;lt;ref&amp;gt;Tältä osin kyseessä on siis pikemminkin verbaalinen harhautus kuin todellinen vasta-argumentti.&amp;lt;/ref&amp;gt; Mikäli tyydytään puhumaan siitä, että jokin asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina, on selvää, että koska itse aikakin on alkanut&amp;lt;ref&amp;gt;Annetun määritelmän mukaan: se on ollut olemassa ensimmäisellä hetkellään, eikä ole sitä edeltävää hetkeä, jona se olisi ollut olemassa, eikä se ole olemassa ajan – siis itsensä – ulkopuolella, vaan sen olemassaolo on nimenomaan ajallinen tosiasia.&amp;lt;/ref&amp;gt;, myös kyseisen asian olemassaololla on alkunsa. Ajan alkaminen siis lähinnä vahvistaa Kalamin kosmologisen argumentin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
=== Videoita ===&lt;br /&gt;
* [http://www.youtube.com/watch?v=gtfVds8Kn4s William Lane Craig: Worst Objections to Kalam Cosmological Argument] (YouTube, 58 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
* [https://uskojarkijafilosofia.wordpress.com/2012/02/13/kalam-kosmologisesta-argumentista/ T. Ilari: Kalam kosmologisesta argumentista] (Usko, järki ja filosofia -blogi)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Filosofia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Argumentit]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kosmologia]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Uskonnonfilosofia}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kaanon&amp;diff=12593</id>
		<title>Kaanon</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kaanon&amp;diff=12593"/>
		<updated>2020-06-24T14:36:43Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Internet */ linkkifix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Kaanon&#039;&#039;&#039;, kreikan sanasta &#039;&#039;kanon&#039;&#039; (κανων, &#039;&#039;luetteloon otettu&#039;&#039;), tarkoittaa [[wp:kristinusko|kristinusko]]ssa yleensä [[Raamattu]]un hyväksyttyjen, ohjeellisiksi ja sitoviksi ymmärrettyjen kirjojen kokoelmaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkukirkko nimitti kaanoniksi niitä kirjoituksia, joiden auktoriteetti ja pyhyys tunnustettiin. Nämä kirjat hyväksyttiin osaksi kristillistä Raamattua. Varhaisin tunnettu luettelo [[wp:Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kirjoista eli varhaisin Uuden testamentin kirjojen kaanon on ns. [[wp:Muratorin kaanon|Muratorin kaanon]] noin vuodelta [[wp:170|170]]. Uuden testamentin kaanonin, sellaisena kuin se nykyisin tunnetaan, luetteli ensimmäisenä Aleksandrian piispa [[wp:Pyhä Athanasios|Pyhä Athanasios]] kirkolleen osoitetussa kirjeessä vuonna [[wp:367|367]]. Valitsemisperusteet olivat apostolisuus, liturgisuus, katolisuus ja oikeaoppisuus.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä =Kaarlo Arffman | Nimeke = Kristinuskon historia | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2004 | Sivu = 46 | Tunniste = ISBN 951-37-4183-4}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaanonia hyväksyttäessä jäi ulkopuolelle suuri määrä evankeliumikirjoituksia, kuten esimerkiksi [[wp:Tuomaan evankeliumi|Tuomaan evankeliumi]], ja muita varhaiskristillisiä kirjoituksia. Näitä kirjoituksia alettiin nimittää [[wp:Apokryfiset_kirjat|apokryfisiksi kirjoituksiksi]]. Katolinen ja ortodoksinen kulttuuri nimittää joitakin kirjoja &#039;&#039;[[wp:Deuterokanoniset_kirjat|deuterokanonisiksi]]&#039;&#039; eli esikanonisiksi erotukseksi apokryfisistä kirjoista. [[wp:Protestanttisuus|Protestanttisessa]] perinteessä &amp;amp;ndash; siis myös [[wp:Luterilaisuus|luterilaisessa]] perinteessä &amp;amp;ndash; nämä kirjat luokitellaan apokryfisiksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaanon tarkoittaa kristillisessä viitekehyksessä Raamattuun hyväksyttyjen, ohjeellisiksi ja sitoviksi ymmärrettyjen kirjojen kokoelmaa. Raamatun kirjojen kanonisointi on tapahtunut kahdessa merkittävässä päävaiheessa; ensin tapahtui VT:n (TaNaKhin) kanonisointi, jonka jälkeen kanonisoitiin nykyinen Raamattu suunnilleen sellaiseksi kuin se meillä nyt on (katolinen kaanon).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhan testamentin kanonisoidut kirjat olivat aluksi arvattavissa olevan vanhaa, suullista perimätietoa. Osa kuitenkin on luultavasti ollut kirjallista suurin piirtein olemassaolonsa hamasta alusta asti. Perimätietoa alettiin kirjata ylös kansallisen identiteetin ylläpitämisen vuoksi Babylonian pakkosiirtolaisuudessa ollessa. Näin TaNaKhiin joutuneet yksittäiset kirjat alkoivat muodostua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon kannalta olennaista oli Septuagintan eli TaNaKhin kreikankielisen käännöksen syntyminen, sillä se osaltaan vakiinnutti juutalaista kaanonia. Se on olennaista myös siksi, että sitä käytettiin Raamatun pohjana kristillistä kaanonia muodostettaessa. Juutalaisen perimätiedon mukaan Septuaginta syntyi 200-luvulla eKr.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuosituhannen taitteessa ensimmäiset Kristuksen messiaaksi tunnustavat juutalaiset eli alkukristityt pitivät Septuagintaa pyhänä kirjanaan. Ensimmäisellä vuosisadalla kuitenkin jotkut päätyivät dokumentoimaan Jeesuksen elämää ja Paavali sekä pari muuta alkukristillistä johtavaa teologia kirjoittivat kirjeitä eri tahoille ja näitä kirjeitä alettiin luultavasti kierrättää ja kopioida. 200-luvulla oli jo melko selvää, mitkä kirjoitukset olivat teologisesti kovia juttuja. Lopullisesti kaanoniin kuuluvat kirjat päätettiin 390-luvulla. Valitsemisperusteet olivat Kaarlo Arffmanin mukaan apostolisuus, liturgisuus, katolisuus ja oikeaoppisuus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Septuagintaan, joka omaksuttiin Raamattumme rungoksi, kuului deuterokanonisia, TaNaKhiin kuulumattomia, ”salattuja kirjoja” eli apokryfikirjoja protestanttista sanastoa käytettäessä. Tästä syystä alkuperäiseen kaanoniin kuului apokryfikirjoja, joita meidän nykyisessä protestanttisessa kaanonissamme ei siis ole.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Raamattu]]&lt;br /&gt;
* [[wp:Luettelo Raamatun kirjoista|Luettelo Raamatun kirjoista]]&lt;br /&gt;
* [[wp:Raamatun tulkintatavat|Raamatun tulkintatavat]]&lt;br /&gt;
* [[wp:Kristinusko|Kristinusko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
* Kenneth Liljeström: [https://teologia.fi/2007/04/miten-uuden-testamentin-kirjakokoelma-syntyi/ Miten Uuden testamentin kirjakokoelma syntyi?]&lt;br /&gt;
* Jasu Markkanen: [http://raapustus.net/?id=27 Kirjoja siellä, kirjoja täällä &amp;amp;ndash; Kuinka Uuden testamentin kaanon sai nykyisen muotonsa?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Raamatun tekstit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kaanon&amp;diff=12592</id>
		<title>Kaanon</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kaanon&amp;diff=12592"/>
		<updated>2020-06-24T14:35:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Internet */ linkkifix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Kaanon&#039;&#039;&#039;, kreikan sanasta &#039;&#039;kanon&#039;&#039; (κανων, &#039;&#039;luetteloon otettu&#039;&#039;), tarkoittaa [[wp:kristinusko|kristinusko]]ssa yleensä [[Raamattu]]un hyväksyttyjen, ohjeellisiksi ja sitoviksi ymmärrettyjen kirjojen kokoelmaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkukirkko nimitti kaanoniksi niitä kirjoituksia, joiden auktoriteetti ja pyhyys tunnustettiin. Nämä kirjat hyväksyttiin osaksi kristillistä Raamattua. Varhaisin tunnettu luettelo [[wp:Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kirjoista eli varhaisin Uuden testamentin kirjojen kaanon on ns. [[wp:Muratorin kaanon|Muratorin kaanon]] noin vuodelta [[wp:170|170]]. Uuden testamentin kaanonin, sellaisena kuin se nykyisin tunnetaan, luetteli ensimmäisenä Aleksandrian piispa [[wp:Pyhä Athanasios|Pyhä Athanasios]] kirkolleen osoitetussa kirjeessä vuonna [[wp:367|367]]. Valitsemisperusteet olivat apostolisuus, liturgisuus, katolisuus ja oikeaoppisuus.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä =Kaarlo Arffman | Nimeke = Kristinuskon historia | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2004 | Sivu = 46 | Tunniste = ISBN 951-37-4183-4}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaanonia hyväksyttäessä jäi ulkopuolelle suuri määrä evankeliumikirjoituksia, kuten esimerkiksi [[wp:Tuomaan evankeliumi|Tuomaan evankeliumi]], ja muita varhaiskristillisiä kirjoituksia. Näitä kirjoituksia alettiin nimittää [[wp:Apokryfiset_kirjat|apokryfisiksi kirjoituksiksi]]. Katolinen ja ortodoksinen kulttuuri nimittää joitakin kirjoja &#039;&#039;[[wp:Deuterokanoniset_kirjat|deuterokanonisiksi]]&#039;&#039; eli esikanonisiksi erotukseksi apokryfisistä kirjoista. [[wp:Protestanttisuus|Protestanttisessa]] perinteessä &amp;amp;ndash; siis myös [[wp:Luterilaisuus|luterilaisessa]] perinteessä &amp;amp;ndash; nämä kirjat luokitellaan apokryfisiksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaanon tarkoittaa kristillisessä viitekehyksessä Raamattuun hyväksyttyjen, ohjeellisiksi ja sitoviksi ymmärrettyjen kirjojen kokoelmaa. Raamatun kirjojen kanonisointi on tapahtunut kahdessa merkittävässä päävaiheessa; ensin tapahtui VT:n (TaNaKhin) kanonisointi, jonka jälkeen kanonisoitiin nykyinen Raamattu suunnilleen sellaiseksi kuin se meillä nyt on (katolinen kaanon).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhan testamentin kanonisoidut kirjat olivat aluksi arvattavissa olevan vanhaa, suullista perimätietoa. Osa kuitenkin on luultavasti ollut kirjallista suurin piirtein olemassaolonsa hamasta alusta asti. Perimätietoa alettiin kirjata ylös kansallisen identiteetin ylläpitämisen vuoksi Babylonian pakkosiirtolaisuudessa ollessa. Näin TaNaKhiin joutuneet yksittäiset kirjat alkoivat muodostua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon kannalta olennaista oli Septuagintan eli TaNaKhin kreikankielisen käännöksen syntyminen, sillä se osaltaan vakiinnutti juutalaista kaanonia. Se on olennaista myös siksi, että sitä käytettiin Raamatun pohjana kristillistä kaanonia muodostettaessa. Juutalaisen perimätiedon mukaan Septuaginta syntyi 200-luvulla eKr.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuosituhannen taitteessa ensimmäiset Kristuksen messiaaksi tunnustavat juutalaiset eli alkukristityt pitivät Septuagintaa pyhänä kirjanaan. Ensimmäisellä vuosisadalla kuitenkin jotkut päätyivät dokumentoimaan Jeesuksen elämää ja Paavali sekä pari muuta alkukristillistä johtavaa teologia kirjoittivat kirjeitä eri tahoille ja näitä kirjeitä alettiin luultavasti kierrättää ja kopioida. 200-luvulla oli jo melko selvää, mitkä kirjoitukset olivat teologisesti kovia juttuja. Lopullisesti kaanoniin kuuluvat kirjat päätettiin 390-luvulla. Valitsemisperusteet olivat Kaarlo Arffmanin mukaan apostolisuus, liturgisuus, katolisuus ja oikeaoppisuus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Septuagintaan, joka omaksuttiin Raamattumme rungoksi, kuului deuterokanonisia, TaNaKhiin kuulumattomia, ”salattuja kirjoja” eli apokryfikirjoja protestanttista sanastoa käytettäessä. Tästä syystä alkuperäiseen kaanoniin kuului apokryfikirjoja, joita meidän nykyisessä protestanttisessa kaanonissamme ei siis ole.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Raamattu]]&lt;br /&gt;
* [[wp:Luettelo Raamatun kirjoista|Luettelo Raamatun kirjoista]]&lt;br /&gt;
* [[wp:Raamatun tulkintatavat|Raamatun tulkintatavat]]&lt;br /&gt;
* [[wp:Kristinusko|Kristinusko]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
* Kenneth Liljeström: [https://teologia.fi/2007/04/miten-uuden-testamentin-kirjakokoelma-syntyi/]&lt;br /&gt;
* Jasu Markkanen: [http://raapustus.net/?id=27 Kirjoja siellä, kirjoja täällä &amp;amp;ndash; Kuinka Uuden testamentin kaanon sai nykyisen muotonsa?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Raamatun tekstit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuolietiikka&amp;diff=12357</id>
		<title>Sukupuolietiikka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuolietiikka&amp;diff=12357"/>
		<updated>2018-01-06T15:37:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Tieto siirsi sivun Sukupuolietiikka uudelle nimelle Sukupuoli&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;#OHJAUS [[Sukupuoli]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuoli&amp;diff=12356</id>
		<title>Sukupuoli</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuoli&amp;diff=12356"/>
		<updated>2018-01-06T15:37:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Tieto siirsi sivun Sukupuolietiikka uudelle nimelle Sukupuoli&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Biologinen sukupuoliero perustuu naisen ja miehen toisiaan täydentäviin tehtäviin lisääntymisessä. Tämä biologiseen lisääntymistehtävään perustuva tapa ymmärtää sukupuoliero sallii naiselle ja miehelle erilaisia käyttäytymis- ja tunnerooleja, koska naiseus tai mieheys ei olennaisesti riipu niistä. Naiseksi tai mieheksi yksilön tekee hänen biologinen rakenteensa lisääntymisen näkökulmasta.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Mayer, Lawrence S. &amp;amp; McHugh, Paul R. | Nimeke = Sexuality and Gender: Findings from the Biological, Psychological, and Social Sciences | Julkaisija = The New Atlantis | Vuosi = 2016 | Sivu = 86 | www = http://www.thenewatlantis.com/docLib/20160819_TNA50SexualityandGender.pdf | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;The  concept  of  biological  sex  is  well  defined,  based  on  the  binary  roles that  males  and  females  play  in  reproduction&#039;&#039;&amp;quot; }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämän varaan rakentuu naisen potentiaali tulla äidiksi ja miehen potentiaali tulla isäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postmoderni sukupuolikäsitys pyrkii erottamaan sukupuolen kokonaan biologiasta ja tekemään siitä puhtaasti yksilön subjektiiviseen kokemukseen perustuvan asian. Tältä pohjalta puhutaan &amp;quot;sukupuolen moninaisuudesta&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Sukupuolen moninaisuus | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = 2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta Ry | Viitattu = 24.5.2017 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;Sukupuolia on kaksi. Seta hämmentää keskustelua sotkemalla sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin keskenään. Sukupuoli-identiteetin moninaisuus -käsite kuvaisi ilmiötä paremmin.&amp;lt;/ref&amp;gt; ihannoivaan sävyyn, joka perustuu perustelemattomaan oletukseen, jonka mukaan sukupuoli-identiteettien irrottaminen biologisesta sukupuolesta on lähtökohtaisesti hyvä asia. Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä postmodernia sukupuolikäsitystä kriittisesti ja puolustaa kristillistä käsitystä sukupuolesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On väitetty, että sukupuolta ei voi päätellä biologisen sukupuolen perusteella. Kromosomit ovat kuitenkin joka solussa. Sukupuolen voi määritellä objektiivisesti ihmisen sukupuolelle tyypillisestä kromosomien lukumäärästä ja rakenteesta, joka on miehillä 46,XY ja naisilla 46,XX.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/avioliittokirjasta-kiistellaan/| Nimeke = Avioliittokirjasta kiistellään| Tekijä = Tapio Puolimatka| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = seurakuntalainen.fi | Ajankohta = 4.8.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.8.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Ihminen syntyy joko mieheksi tai naiseksi sen perusteella, onko hänellä Y-kromosomia, vai ei. Naiset perivät toisen X-kromosomeistaan äidiltään ja toisen isältään, miehet taas perivät X-kromosomin äidiltään ja Y-kromosomin isältään.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Myös näihin kromosomeihin voi kohdistua mutaatioita, joiden seuraukset voivat olla merkittäviäkin&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = X chromosome: Health Conditions Related to Chromosomal Changes | Osoite = https://ghr.nlm.nih.gov/chromosome/X#conditions | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = U.S. National Library of Medicine: Genetics Home Reference | Ajankohta = }} ja {{Verkkoviite | Nimeke = Y chromosome: Health Conditions Related to Chromosomal Changes | Osoite = https://ghr.nlm.nih.gov/chromosome/Y#conditions | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = U.S. National Library of Medicine: Genetics Home Reference | Ajankohta = }}, viitattu artikkelissa  {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, mutta biologisesti sukupuoli määräytyy näissäkin tapauksissa Y-kromosomin olemassaolon tai puuttumisen perusteella. Lisäksi sukupuolielimissä voi olla synnynnäisesti epäselvyyttä, mutta tämä ei vaikuta sukupuolen määräytymiseen, vaikka vaikutukset yksilön elämään voivatkin olla merkittävät.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Sitaatti3|center|Kromosomipoikkeavuudet ja hyvin harvinaiset muista kuin sukupuolikromosomien poikkeavuuksista johtuvat fenotyypin määräytymisen häiriöt eivät muuta tätä kaksijakoa miksikään. Ne ovat kansainvälisen sairausluokittelun mukaisia sairauden tiloja. Ei ole mitään älyllisesti kelvollista perustetta puhua muusta kuin kahdesta sukupuolesta.|Tapio Puolimatka,&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka&amp;quot; /&amp;gt; kasvatustieteen teorian ja tradition professori}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genderbread-Person-3.3.jpg|thumb|Yllä oleva postmodernia sukupuolikäsitystä ilmentävä kuva erottaa henkisen (gender) ja biologisen (sex) sukupuolen toisistaan. Lisäksi seksuaalinen suuntautuminen on jaettu seksuaaliseen ja romanttiseen kiinnostukseen. Lisäksi sukupuolen ulkoinen ilmaisu on linkitetty yhteen henkisen sukupuolen kanssa. |600px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sukupuolikäsitys==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Postmoderni===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Nuorisoikäiselle on tyypillistä identiteettihämmennys, epävarmuus siitä, kuka olen, kuka minun pitäisi olla ja mikä minä oikeasti olen. Tässä ajassa ratkaisuksi tarjoutuu sukupuoli, jonka korjauksen ajatellaan ratkaisevan kerralla kaikki ongelmat.|Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/transnuoret_sunnsuom-21000 | Nimeke = Sunnuntaisuomalainen: Alaikäisten tyttöjen into muuttua pojaksi ihmetyttää professoria | Tekijä = Ilkka Ahtokivi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = verkkouutiset.fi | Ajankohta = 25.5.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.12.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postmoderni sukupuolikäsitys luopuu perinteisestä jaottelusta kahteen sukupuoleen, joiden sisällä tosin on liikkumavaraa. Sen sijaan tämän uuden sukupuolikäsityksen mukaan sukupuoli on liukuva käsite; miehen tai naisen lisäksi se voi olla niiden välillä, rajalla tai ulkopuolella.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Muunsukupuolisuus | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = 2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta Ry | Viitattu = 24.5.2017 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Propagandan vaikutus lapsiin ja nuoriin====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viime aikoina media on uutisoinut postmodernista sukupuolikäsityksestä näkyvästi, mikä on alkanut vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen; Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja kirjepalvelussa yhä useampi yhteydenottaja määrittelee sukupuolensa joksikin muuksi kuin tytöksi tai pojaksi.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mll.fi/medialle/tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=28476021 | Nimeke = Sukupuoli-identiteetti puhuttaa Lasten ja nuorten puhelimessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = mll.fi | Ajankohta =  31.3.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Mannerheimin Lastensuojeliitto | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/858028/Sukupuoliidentiteetti+puhuttaa+nuoria+auttavassa+puhelimessa | Nimeke = Sukupuoli-identiteetti puhuttaa nuoria auttavassa puhelimessa | Tekijä = TS–STT | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ts.fi | Ajankohta = 31.3.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tällaisissa luottamuksellisissa palveluissa tämä ei selity sillä, että asioista vain puhuttaisiin aiempaa enemmän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristillinen===&lt;br /&gt;
Raamattu ei puhu &amp;quot;sukupuolen moninaisuudesta&amp;quot; vaan miehistä ja naisista, mikä ei tarkoita sitä, etteikö sukupuoliroolien sisällä olisi liikkumavaraa.&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta luomakunnan alusta Jumala &#039;on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.&#039; Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.|{{rp|Mark.10:6-8}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamatun mukaan miehillä ja naisilla on eri tehtävät lisääntymisen näkökulmasta. Erilaiset tehtävät eivät tarkoita epätasa-arvoa, sillä ihmisarvo ei riipu ihmisen kyvyistä tai annetuista tehtävistä.&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,|{{rp|Ef. 5:24-25}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Transvestisuus ja transsukupuolisuus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Syy ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hormonitoimintaa tai geenejä tutkineista tutkimuksista ei ole löydetty mainittavia eroja transsukupuolisten ja muiden väliltä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; Transseksuaalien aivotoiminnasta on kuitenkin havaittu matalampia BDNFn (brain-derived neurotrophic factor) tasoja verrattuna muihin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Fontanari A.M., Andreazza T., Costa Â. B., Salvador J., Koff W. J., Aguiar B., Ferrari P., Massuda R., Pedrini M., Silveira E., Belmonte-de-Abreu P. S., Gama C. S., Kauer-Sant&#039;Anna M., Kapczinski F., Lobato M. I. | Otsikko = Serum concentrations of brain-derived neurotrophic factor in patients with gender identity disorder | Julkaisu = Journal of psychiatric research | Ajankohta = 2013 Oct | Numero = 47(10) | Sivut = 1546-1548 | Tunniste = doi: 10.1016/j.jpsychires.2013.04.012 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämän syyksi on tarjottu aiempia traumaattisia kokemuksia.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = Sex Change Info | Osoite = http://waltheyer.typepad.com/blog/ | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Walt Heyer | Julkaisija = | Ajankohta = }}, viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; BDNFn matalampia tasoja on havaittu myös esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkin tutkimukset ovat havainneet aivoista mahdollisen syyn transsukupuolisuudelle.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Fontanari A. M. et al. | Otsikko = Serum concentrations of brain-derived neurotrophic factor in patients with gender identity disorder | Julkaisu = Journal of Physchiatric Research | Ajankohta = 2013 | Numero = 47(10) | Sivut = 1546-1548 | Tunniste = | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7477289 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Aivoissa on dimorfinen keskus, jolla on kyky tulla miehiseksi tai naiselliseksi, mieshormoonien olemassaolon tai puutteen perusteella 2-4 vuoden iässä. Yhdessä tutkimuksessa on myös havaittu alentunutta herkkyyttä tälle hormoonille erottautumisajanjaksolla&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Hare L. et al. | Otsikko = Androgen receptor repeat length polymorphism associated with male-to-female transsexualism | Julkaisu = Biological Physchiaty | Ajankohta = 2009, Jan 1 | Numero = 65(1) | Sivut = 93-96 | Tunniste = | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18962445 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, mikä tukee ajatusta, että transsukupuolisuus on häiriö, jossa aivojen erottautuminen sukupuolen mukaan ei ole yhtenevä kromosomien ja synnynnäisen sukupuolen kanssa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onkin ehdotettu, että transsukupuolisuus on joissakin suhteissa verrannollinen anoreksiaan. Paul McHugh toimi 40 vuotta psykiatrian professorina Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa ja samalla 26 vuotta Johns Hopkinsin yliopistosairaalan johtavana psykiatrina, ja hän on verrannut transsukupuolisen hoitamista leikkauksilla ja hormonihoidoilla anoreksiapotilaan hoitamiseen rasvaimulla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka /&amp;gt; Anorektikko ajattelee, että on lihava, vaikka olisi todellisuudessa niin laiha, että on kuolemaisillaan. Samankaltaisuus on selvä, sillä transsukupuolinen ajattelee olevansa toista sukupuolta, kuin mitä hän on. Anorektikoita ei hoideta muokkaamalla kehoa vastaamaan virheellistä mielikuvaa itsestä, vaan apua tarjotaan virheellisen mielikuvan korjaamiseen. Anoreksiankin taustalla voi olla biologisia syitä, mutta se on silti ensisijaisesti ja pääosin psyykkinen ongelma. Samoin on transsukupuolisuuden kohdalla. Aivot ovat erittäin monimutkainen ja heikosti ymmärretty elin, johon varhaisen elämän kokemukset ja käyttäytymispäätökset vaikuttavat.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Yleisyys ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2011 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen arvion mukaan 3,5% aikuisista määritteli itsensä homoksi, lesboksi tai biseksuaaliksi, ja noin 0,3% arvioitiin olevan transsukupuolisia.&amp;lt;ref&amp;gt;Gates G J. &#039;&#039;How many people are lesbian, gay, bisexual, and transgender?&#039;&#039; The Williams Institute, School of Law, UCLA, April 2011, viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Transsukupuolisuuden yleisyydeksi Alankomaissa on laskettu miehille 1:11 900 ja naisille 1:30 400.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = Van Kesteren P. J., Gooren L. J., Megens J. A. | Otsikko = An epidemiological and demographic study of transsexuals in The Netherlands | Julkaisu = Arch Sex Behav | Ajankohta = 1996 | Numero = 25(6) | Sivut = 589–600 | Tunniste = PubMed PMID: 8931882 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Yleisyys on vastaava Belgiassa&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = De Cuypere G, Van Hemelrijck M, Michel A, Carael B, Heylens G, Rubens R, Hoebeke P, Monstrey S. | Otsikko = Prevalence and demography of transsexualism in Belgium | Julkaisu = Eur Psychiatry | Ajankohta = 2007 | Numero = 22(3) | Sivut = 137-141 | Tunniste = PubMed PMID: 17188846. | Viitattu = Epub 26 Dec 2006 }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, hieman pienempi Ruotsissa ja hieman suurempi Singaporessa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; Omaan ilmoituksen perusteella Uudessa-Seelannissa saatiin suhteeksi noin 1:6000.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Veale J. F. | Otsikko = Prevalence of transsexualism among New Zealand passport holders | Julkaisu = The Australian and New Zealand journal of psychiatry | Ajankohta = 2008 Oct | Numero = 42(10) | Sivut = 887-889 | Tunniste = doi: 10.1080/00048670802345490 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18777233 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Sukupuolen vaihdoshoitojen seuraukset ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhden tutkimuksen&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Asscheman H., Giltay E. J. , Megens J. A., de Ronde W. P., van Trotsenburg M. A., Gooren L. J. | Otsikko = A long-term follow-up study of mortality in transsexuals receiving treatment with cross-sex hormones | Julkaisu = European journal of endocrinology | Ajankohta = 2011 Apr | Numero = 164(4) | Sivut = 635-642 | Tunniste = doi: 10.1530/EJE-10-1038 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21266549 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan vastakkaisen sukupuolen sukupuolihormoneja saaneilla transsukupuolisilla oli 51% suurempi kuolleisuus normaaliin populaatioon nähden. Kuolleisuuden suuruus selittyy suurimmaksi osaksi itsemurhilla, AIDSilla, sydän- ja verisuonitaudeilla, huumeiden käytöllä ja tuntemattomilla syillä. Keinotekoisella naishormoonilla (ethinyl estradiol) on arvioitu kasvattavan sydän- ja verisuonitauteihin kuolemisriskiä. Tästä huolimatta on raportoitu, että hyvin suuri osa sukupuolenvaihdosleikkauspotilaista on vuoden kuluttua tyytyväisiä leikkaukseen.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä transsukupuolisesta oli jokin merkittävä mielenterveyden häiriö.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Levine S. B., Solomon A. | Otsikko = Meanings and political implications of &amp;quot;psychopathology&amp;quot; in a gender identity clinic: a report of 10 cases | Julkaisu = Journal of sex &amp;amp; marital therapy | Ajankohta = 2009 | Numero = 35(1) | Sivut = 40-57 | Tunniste = doi: 10.1080/00926230802525646 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19105079 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa vastaava osuus oli 62,7%.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Mazaheri Meybodi A., Hajebi A., Ghanbari Jolfaei A. | Otsikko = Psychiatric Axis I Comorbidities among Patients with Gender Dysphoria | Julkaisu = Psychiatry journal | Ajankohta = 2014 | Numero = 2014:971814 | Sivut = | Tunniste = PMID: 25180172 PMCID: PMC4142737 DOI: 10.1155/2014/971814 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25180172 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2011 julkaistun ruotsalaistutkimuksen&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = Dhejne C., Lichtenstein P., Boman M., Johansson A. L., Långström N., Landén M. | Otsikko = Long-term follow-up of transsexual persons undergoing sex reassignment surgery: cohort study in Sweden | Julkaisu = PLoS One | Ajankohta = 2011 Feb 22 | Numero = 6(2) | Sivut = e16885 | Tunniste = doi: 10.1371/journal.pone.0016885 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21364939 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan sukupuolenvaihdoshoitojen jälkeen potilaiden kuolleisuus on väestön keskiarvoa suurempi, itsemurhapyrkimyksiä on enemmän kuin väestössä keskimäärin, samoin kuin psyykkisiä sairauksia. Tutkimuksessa seurattiin 324 sukupuolenvaihdoshoitoja saanutta aikavälillä 1973-2003. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2004 [[wp:The Guardian|The Guardian]]-lehdessä julkaistussa artikkelissa&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Sex changes are not effective, say researchers | Osoite = https://www.theguardian.com/society/2004/jul/30/health.mentalhealth | Viitattu = 25.5.2017 | Selite = &#039;&#039;The review of more than 100 international medical studies of post-operative transsexuals by the University of Birmingham&#039;s aggressive research intelligence facility (Arif) found no robust scientific evidence that gender reassignment surgery is clinically effective.&#039;&#039; | Tekijä = David Batty | Julkaisija = The Guardian | Ajankohta = 30 July 2004 }} &amp;lt;/ref&amp;gt; todetaan, ettei Briminghamin yliopiston &#039;&#039;aggressive research intelligence facility&#039;&#039; (Arif) löytänyt yli sadasta ympäri maailmaa tehdystä sukupuolenvaihdoshoitojen tuloksia seuranneesta tutkimuksesta tukea sukupuolenvaihdoshoitojen toimivuudesta. Samaisessa arviossa varoitetaan, etteivät monet sukupuolenvaihdoshoitoja seuranneet tutkimukset anna luotettavaa kuvaa, koska alkuperäisistä tutkimukseen lupautuneista yli puolet häviää tutkimuksen piiristä seuranta-aikana. Esimerkiksi yhden viiden vuoden seurantatutkimuksen alkuperäisistä 727 tutkittavasta 495 poistui tutkimuksen piiristä tuntemattomista syistä. Arifin johtajan &#039;&#039;&#039;Chris Hyde&#039;&#039;&#039;n mukaan tämä voisi viitata sukupuolenvaihdoshoitoja saaneiden suureen tyytymättömyyteen tai jopa itsemurhiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuorisopsykiatrian professori &#039;&#039;&#039;Riittakerttu Kaltiala-Heino&#039;&#039;&#039; on esittänyt, että sukupuoli-identiteetistään hämmentyneen nuoren sukupuoli-identiteettiä ei pitäisi määrittää liian aikaisin. Suomessa alaikäisille ei suoriteta sukupuolenvaihdosleikkauksia, mutta varhaisessa iässä aloitetut hormonihoidot voivat aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia kehoon, jopa hedelmättömyyttä. Lisäksi varhain aloitettu hormonihoito saattaa haitata aivojen kehitystä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot; /&amp;gt; Samasta huomauttaa myös Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 40 vuotta psykiatrian professorina toiminut &#039;&#039;&#039;Paul McHugh&#039;&#039;&#039;.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Transgenderism: A Pathogenic Meme | Osoite = http://www.thepublicdiscourse.com/2015/06/15145/ | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;By contrast, such a physician would not be penalized if he or she started such a patient on hormones that would block puberty and might stunt growth.&#039;&#039;&amp;quot; | Tekijä = Paul McHugh | Julkaisija = The Witherspoon Institute: Public Discourse | Ajankohta = 10.6.2015 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Transsukupuolisuustutkimuksen pioneerina toimineessa Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa tehtiin tutkimus, jonka mukaan sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneillä potilailla oli yhtä paljon psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia kuin ennen leikkausta. Tämän seurauksena näiden leikkausten tekeminen lopetettiin 1970-luvulla.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Transgenderism: A Pathogenic Meme | Osoite = http://www.thepublicdiscourse.com/2015/06/15145/ | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;At Johns Hopkins, after pioneering sex-change surgery, we demonstrated that the practice brought no important benefits.&#039;&#039;&amp;quot; | Tekijä = Paul McHugh | Julkaisija = The Witherspoon Institute: Public Discourse | Ajankohta = 10.6.2015 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Lokakuussa 2016 Johns Hopkinsin sairaala ilmoitti ottavansa leikkaukset takaisin hoito-ohjelmaansa, mutta ilmoitus ei kerro, että uusi tutkimustieto olisi kumonnut aiemmat tulokset.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Johns Hopkins Medicine&#039;s Commitment to the LGBT Community | Osoite = http://www.hopkinsmedicine.org/lgbt-resources/lgbt-community.html | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;We have committed to and will soon begin providing gender-affirming surgery as another important element of our overall care program...&amp;quot; | Tekijä = Paul B. Rothman &amp;amp; Ronald R. Peterson | Julkaisija = Johns Hopkins Medicine | Ajankohta = 10/2016 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Raamattu ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu tuomitsee transvestiittisen käyttäytymisen, mikä ei tarkoita transvestisen taipumuksen tuomitsemista:&lt;br /&gt;
{{lainaus|Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi.|{{rp|5. Moos. 22:5}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraavan raamatunkohdan perusteella sukupuolenvaihdos&amp;lt;ref&amp;gt;On kyseenalaista, voidaanko puhua &amp;quot;sukupuolenkorjauksesta&amp;quot;, sillä sukupuolenvaihdosleikkaukset eivät vaikuta hyvältä asialta; katso {{Verkkoviite | Osoite = http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/kirurgisen-sukupuolenvaihdoksen-pimea-historia-mita-sinun-tulisi-tietaa-trans-liikkeesta/| Nimeke = Kirurgisen ”sukupuolenvaihdoksen” pimeä historia – Mitä sinun tulisi tietää trans-liikkeestä? | Tekijä = Walt Heyer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = aitoavioliitto.fi | Ajankohta = 30.12.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = kesäkuussa 2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;leikkaukset ovat syntiä, eli voidaan sanoa, että Raamattu tuomitsee transsukupuolisen käyttäytymisen, muttei taaskaan taipumusta:&lt;br /&gt;
{{lainaus|&amp;quot;Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan.|{{rp|5. Moos. 23:1}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutenkin nämä vaikuttavat olevan ristiriidassa [[Sukupuolietiikka#Kristillinen|kristillisen sukupuolikäsityksen kanssa]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Eheytyminen ja transsukupuolisten ajatuksia===&lt;br /&gt;
Transsukupuolisen eheytymisellä tarkoitetaan varsinkin kristillisessä kontekstissa transsukupuolisuuden kokonaista tai osittaista katoamista ja sukupuoli-identiteetin muutosta kohti biologista sukupuolta. Suomessa tällaisesta kokemuksestaan on julkisesti kertonut Noora Nätkin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://uusitie.com/koin-etten-kuulu-sukupuoleeni/ | Nimeke = &amp;quot;Koin etten kuulu sukupuoleeni&amp;quot;| Tekijä = Virpi Kurvinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = uusitie.com|Ajankohta =  27.9.2017 klo 18.30| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie| Viitattu = 6.1.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/rv-tv/eheytyminen_on_kokonaisvaltainen_asia/| Nimeke = &amp;quot;Eheytyminen on kokonaisvaltainen asia&amp;quot;| Tekijä = Ristin Voitto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ristinvoitto.fi|&lt;br /&gt;
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Lisäksi transsukupuolinen Viivi Luoma kertoi Ylen Trans-Perjantai-ohjelmassa kannattavansa perinteisiä sukupuolirooleja ja pitävänsä transsukupuolisuutta sairautena.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-4163531| Nimeke = Trans-Perjantai| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = areena.yle.fi|Ajankohta = 3.11.2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.1.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hollantilaissyntyinen Luisa la Serpe&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tv7.fi/vod/player/8456/ | Nimeke = Sytkäri &amp;gt; Vieraana hollantilainen Luisa La Serpe  | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = tv7.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/37-vuotta-miehen-roolissa-jumala-eheytti-identiteettini/ | Nimeke = Luisa la Serpe: 37 vuotta miehen roolissa – Jumala eheytti identiteettini | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = elavatvedet.fi | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, yhdysvaltalainen Sy Rogers&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/jumala-transsukupuolisuus-ja-transvetismi/ | Nimeke = Jumala, transsukupuolisuus ja transvetismi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.4.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = elavatvedet.fi | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, australialainen David&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;, yhdysvaltalainen Walt Heyer&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; ja CrossOver-järjestön johtaja Jerry Leach&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/jennifer-vai-jerry/ | Nimeke = Jennifer vai Jerry? | Tekijä = Jerry Leach | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = elavatvedet.fi |Ajankohta = 5.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ovat kertoneet eheytyneensä transsukupuolisuudesta. Hyvin monet myös katuvat sukupuolenvaihdosleikkaustaan, esimerkiksi isobritannialainen Sandra.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = When sex change is a mistake some transsexuals suffer bitter regrets | Osoite = http://www.independent.co.uk/life-style/when-sex-change-is-a-mistake-some-transsexuals-suffer-bitter-regrets-sarah-lonsdale-reports-1512822.html | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Sarah Lonsdale | Julkaisija = The Independent | Ajankohta = Saturday 23 October 1993 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sukupuolietiikan tutkimus ja tieteen avoimuus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Keskustelu transsukupuolisten hoidosta on kuumentunut niin, että alan asiantuntijat ja heidän perheensä ovat saaneet transaktivisteilta tappouhkauksia.|Ilkka Ahtokivi&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Psykologi &#039;&#039;&#039;Michael J. Bailey&#039;&#039;&#039; &#039;&#039;Northwestern&#039;&#039;in yliopistosta julkaisi vuonna 2003 kirjan, jossa hän pyrki luomaan mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan transsukupuolisuudesta sen hetkisen tieteellisen tiedon perusteella. Kirjassaan Bailey esitteli uuden tieteellisen termin, &#039;&#039;autogynefilia&#039;&#039;, joka tarkoittaa sitä, että mies kiihottuu ajatuksesta, että on nainen ja näin alkaa rakastaa itseään naisena ja haluaa siksi sukupuolenvaihdosleikkaukseen. Transaktivistit taas olivat nähneet huomattavasti vaivaa sen eteen, että transsukupuolisuus nähtäisiin nimenomaan sukupuolikysymyksenä, jossa ihminen on syntynyt väärän sukupuolen kehoon, eikä millään tavoin seksuaalisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Lääkärihän voi perustellusti olla antamatta sukupuolenvaihdoshoitoja, jos potilaan motivaatio näille on seksuaalinen. Baileyn kirja suututti transaktivistit niin, että Baileystä alettiin levittää perättömiä valheita, hänen toiminnastaan valitettiin yliopiston johdolle, hänen lapsistaan tehtiin pilaa ja hän sai runsaasti vihapostia. Tämä vain sen takia, että hän oli pyrkinyt kertomaan sen, mitä transsukupuolisuudesta tiedetään, riippumatta aktivistipiirien mielipiteistä. Vuonna 2008 tieteen etikkaa tutkiva historioitsija &#039;&#039;&#039;Alice Dreger&#039;&#039;&#039; julkaisi kirjan, jossa hän käsitteli Baileyn tapausta ja totesi Baileystä esitetyt väitteet valheellisiksi. Kirjan julkaisun seurauksena myös Dreger joutui Baileyn tavoin mustamaalauskampanjan kohteeksi.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkijoiden seksuaalinen painajainen | Osoite = http://seura.fi/galileon-keskisormi/2016/09/23/tutkijoiden-seksuaalinen-painajainen-sananvapaus-on-elinehto/ | Viitattu = 30.9.2016 | Tekijä = Jani Kaaro | Julkaisija = Seura.fi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli transsukupuolisuudesta kirjoittaa tutkijana toisin kuin transaktivistit haluavat, on selvästi mittava riski menettää työnsä ja maineensa. Tämä on omiaan estämään transaktivistien agendaa vastaan olevien löytöjen julkaisua ja näin tieteen toiminta häiriintyy. Tämä ilmiö selittää myös sitä, miksi tieteelliset löydöt esittävät transaktivistien agendaan sopivia väitteitä, niiden julkaisusta kun ei mene oma elanto, maine ja perheen turvallisuus, toisin kuin päinvastaisten löytöjen julkaisusta, riippumatta siitä vaikka ne kuinka perustelisi tieteellisiin tutkimuksiin vedoten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===ApologetiikkaWiki===&lt;br /&gt;
*[[Seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
*[[Homoseksuaalisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Kristillinen seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Englanniksi ====&lt;br /&gt;
* [http://dailysignal.com/2017/07/03/im-pediatrician-transgender-ideology-infiltrated-field-produced-large-scale-child-abuse/?utm_source=TDS_Email&amp;amp;utm_medium=email&amp;amp;utm_campaign=MorningBell&amp;amp;mkt_tok=eyJpIjoiWm1RNE1qaGhNVGRoTjJNeiIsInQiOiI2ZGlEUUNpRkZSQ3hhdStQOEV4cGVBbjBjb3lZdUc4UmVtVmhWelk0SDduUjlFWlM2YlBVQzc3TWdmSDd6VERXTXRpZmhrZWhIMk9Sa1wvSXZoaWVWMExNTkVKVE9zRTNSSkI4MUVxUFJiSVF2Ulp2dlZmNHZrUis2SFo0MjJ2aXAifQ%3D%3D/ Michelle Cretella: I&#039;m a Pediatrician. How Transgender Ideology has Penetrated my Field and Produced Widespread Child Abuse.]&lt;br /&gt;
* [http://www.jpands.org/vol21no2/cretella.pdf/ Michelle Cretella: &amp;quot;Gender Dysphoria in Children and Suppression of Debate.&amp;quot; &#039;&#039;Journal of American Physicians and Surgeons&#039;&#039;, Vol. 21, n:o 2, 2016.]&lt;br /&gt;
* [http://www.thenewatlantis.com/publications/executive-summary-sexuality-and-gender/ Lawrence S Mayer &amp;amp; Paul R. McHugh: Sexuality and Gender: Findings from the Biological, Psychological and Social Sciences.]&lt;br /&gt;
* [http://waltheyer.typepad.com/blog/ Walt Heyerin Blogi]&lt;br /&gt;
* [http://4thwavenow.com/2016/05/06/social-work-prof-speaks-out-on-behalf-of-her-ftm-autistic-daughter/ Kathleen Levinstein: Social work professor speaks out on behalf of her FtM autistic daughter.]&lt;br /&gt;
* [http://illinoisfamily.org/homosexuality/experimenting-on-children/ Laurie Higgins: Experimenting on Children.]&lt;br /&gt;
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4396787/ Riittakerttu Kaltiala-Heino, Maria Sumia, Marja Työläjärvi ja Nina Lindberg: &amp;quot;Two years of gender identity service for minors: overrepresentation of natal girls with severe problems in adolescent development.&amp;quot; Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 2015&amp;lt;; 9:9]&lt;br /&gt;
* [https://www.mercatornet.com/conjugality/view/help-my-daughter-wants-to-become-a-man/20194?utm_source=MercatorNet&amp;amp;utm_campaign=5bfe34b49e-EMAIL_CAMPAIGN_2017_08_07&amp;amp;utm_medium=email&amp;amp;utm_term=0_e581d204e2-5bfe34b49e-124677179/ Richard Fizgibbon: Help! My Daughter Wants to Become a Man.]&lt;br /&gt;
* [http://www.mercatornet.com/search/results/ebff83d30446cc082999aa89fb13a5af/ Mercatornet-sivuston artikkelit transsukupuolisuudesta]&lt;br /&gt;
* [https://www.acpeds.org/the-college-speaks/position-statements/gender-ideology-harms-children/ American College of Pediatricians. “Gender Ideology Harms Children”. May 2017.]&lt;br /&gt;
* [http://www.hprweb.com/2016/08/transsexual-attractions-and-sexual-reassignment-surgery/ Rick Fitzgibbons. “Transsexual attractions and sexual reassignment surgery”. Homilectic and Pastoral Review. August 29, 2016.]&lt;br /&gt;
* [http://downloads.frc.org/EF/EF15F45.pdf O’Leary, Dale, and Peter Sprigg. 2015. “Understanding and responding to the transgender movement”. Family Research Council] &lt;br /&gt;
* [https://archive.org/details/BBC-trans-kids/ Transgender Kids: Who Knows Best? by BBC]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Suomeksi ====&lt;br /&gt;
* [http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/melkein-kaikki-mita-media-sinulle-sanoo-seksuaalisesta-orientaatiosta-ja-sukupuoli-identiteetista-on-vaarin/ Ryan T. Anderson: Melkein kaikki mitä media sinulle sanoo seksuaalisesta orientaatiosta ja sukupuoli-identiteetistä on väärin (aitoavioliitto.fi)]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Videot ====&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/51321/ Café Raamattu &amp;gt; Onko sukupuolia enemmän kuin kaksi? (TV7)]&lt;br /&gt;
*[https://youtu.be/xfO1veFs6Ho College Kids Say the Darndest Things: On Identity – Family Policy Institute of Washington]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuoli&amp;diff=12355</id>
		<title>Sukupuoli</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuoli&amp;diff=12355"/>
		<updated>2018-01-06T15:14:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Eheytymiskokemukset */ Osion uudelleennimeäminen + tietoa Viivi Luomasta&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Biologinen sukupuoliero perustuu naisen ja miehen toisiaan täydentäviin tehtäviin lisääntymisessä. Tämä biologiseen lisääntymistehtävään perustuva tapa ymmärtää sukupuoliero sallii naiselle ja miehelle erilaisia käyttäytymis- ja tunnerooleja, koska naiseus tai mieheys ei olennaisesti riipu niistä. Naiseksi tai mieheksi yksilön tekee hänen biologinen rakenteensa lisääntymisen näkökulmasta.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Mayer, Lawrence S. &amp;amp; McHugh, Paul R. | Nimeke = Sexuality and Gender: Findings from the Biological, Psychological, and Social Sciences | Julkaisija = The New Atlantis | Vuosi = 2016 | Sivu = 86 | www = http://www.thenewatlantis.com/docLib/20160819_TNA50SexualityandGender.pdf | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;The  concept  of  biological  sex  is  well  defined,  based  on  the  binary  roles that  males  and  females  play  in  reproduction&#039;&#039;&amp;quot; }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämän varaan rakentuu naisen potentiaali tulla äidiksi ja miehen potentiaali tulla isäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postmoderni sukupuolikäsitys pyrkii erottamaan sukupuolen kokonaan biologiasta ja tekemään siitä puhtaasti yksilön subjektiiviseen kokemukseen perustuvan asian. Tältä pohjalta puhutaan &amp;quot;sukupuolen moninaisuudesta&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Sukupuolen moninaisuus | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = 2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta Ry | Viitattu = 24.5.2017 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;Sukupuolia on kaksi. Seta hämmentää keskustelua sotkemalla sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin keskenään. Sukupuoli-identiteetin moninaisuus -käsite kuvaisi ilmiötä paremmin.&amp;lt;/ref&amp;gt; ihannoivaan sävyyn, joka perustuu perustelemattomaan oletukseen, jonka mukaan sukupuoli-identiteettien irrottaminen biologisesta sukupuolesta on lähtökohtaisesti hyvä asia. Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä postmodernia sukupuolikäsitystä kriittisesti ja puolustaa kristillistä käsitystä sukupuolesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On väitetty, että sukupuolta ei voi päätellä biologisen sukupuolen perusteella. Kromosomit ovat kuitenkin joka solussa. Sukupuolen voi määritellä objektiivisesti ihmisen sukupuolelle tyypillisestä kromosomien lukumäärästä ja rakenteesta, joka on miehillä 46,XY ja naisilla 46,XX.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/avioliittokirjasta-kiistellaan/| Nimeke = Avioliittokirjasta kiistellään| Tekijä = Tapio Puolimatka| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = seurakuntalainen.fi | Ajankohta = 4.8.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.8.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Ihminen syntyy joko mieheksi tai naiseksi sen perusteella, onko hänellä Y-kromosomia, vai ei. Naiset perivät toisen X-kromosomeistaan äidiltään ja toisen isältään, miehet taas perivät X-kromosomin äidiltään ja Y-kromosomin isältään.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Myös näihin kromosomeihin voi kohdistua mutaatioita, joiden seuraukset voivat olla merkittäviäkin&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = X chromosome: Health Conditions Related to Chromosomal Changes | Osoite = https://ghr.nlm.nih.gov/chromosome/X#conditions | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = U.S. National Library of Medicine: Genetics Home Reference | Ajankohta = }} ja {{Verkkoviite | Nimeke = Y chromosome: Health Conditions Related to Chromosomal Changes | Osoite = https://ghr.nlm.nih.gov/chromosome/Y#conditions | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = U.S. National Library of Medicine: Genetics Home Reference | Ajankohta = }}, viitattu artikkelissa  {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, mutta biologisesti sukupuoli määräytyy näissäkin tapauksissa Y-kromosomin olemassaolon tai puuttumisen perusteella. Lisäksi sukupuolielimissä voi olla synnynnäisesti epäselvyyttä, mutta tämä ei vaikuta sukupuolen määräytymiseen, vaikka vaikutukset yksilön elämään voivatkin olla merkittävät.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Sitaatti3|center|Kromosomipoikkeavuudet ja hyvin harvinaiset muista kuin sukupuolikromosomien poikkeavuuksista johtuvat fenotyypin määräytymisen häiriöt eivät muuta tätä kaksijakoa miksikään. Ne ovat kansainvälisen sairausluokittelun mukaisia sairauden tiloja. Ei ole mitään älyllisesti kelvollista perustetta puhua muusta kuin kahdesta sukupuolesta.|Tapio Puolimatka,&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka&amp;quot; /&amp;gt; kasvatustieteen teorian ja tradition professori}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genderbread-Person-3.3.jpg|thumb|Yllä oleva postmodernia sukupuolikäsitystä ilmentävä kuva erottaa henkisen (gender) ja biologisen (sex) sukupuolen toisistaan. Lisäksi seksuaalinen suuntautuminen on jaettu seksuaaliseen ja romanttiseen kiinnostukseen. Lisäksi sukupuolen ulkoinen ilmaisu on linkitetty yhteen henkisen sukupuolen kanssa. |600px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sukupuolikäsitys==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Postmoderni===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Nuorisoikäiselle on tyypillistä identiteettihämmennys, epävarmuus siitä, kuka olen, kuka minun pitäisi olla ja mikä minä oikeasti olen. Tässä ajassa ratkaisuksi tarjoutuu sukupuoli, jonka korjauksen ajatellaan ratkaisevan kerralla kaikki ongelmat.|Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/transnuoret_sunnsuom-21000 | Nimeke = Sunnuntaisuomalainen: Alaikäisten tyttöjen into muuttua pojaksi ihmetyttää professoria | Tekijä = Ilkka Ahtokivi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = verkkouutiset.fi | Ajankohta = 25.5.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.12.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postmoderni sukupuolikäsitys luopuu perinteisestä jaottelusta kahteen sukupuoleen, joiden sisällä tosin on liikkumavaraa. Sen sijaan tämän uuden sukupuolikäsityksen mukaan sukupuoli on liukuva käsite; miehen tai naisen lisäksi se voi olla niiden välillä, rajalla tai ulkopuolella.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Muunsukupuolisuus | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = 2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta Ry | Viitattu = 24.5.2017 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Propagandan vaikutus lapsiin ja nuoriin====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viime aikoina media on uutisoinut postmodernista sukupuolikäsityksestä näkyvästi, mikä on alkanut vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen; Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja kirjepalvelussa yhä useampi yhteydenottaja määrittelee sukupuolensa joksikin muuksi kuin tytöksi tai pojaksi.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mll.fi/medialle/tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=28476021 | Nimeke = Sukupuoli-identiteetti puhuttaa Lasten ja nuorten puhelimessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = mll.fi | Ajankohta =  31.3.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Mannerheimin Lastensuojeliitto | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/858028/Sukupuoliidentiteetti+puhuttaa+nuoria+auttavassa+puhelimessa | Nimeke = Sukupuoli-identiteetti puhuttaa nuoria auttavassa puhelimessa | Tekijä = TS–STT | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ts.fi | Ajankohta = 31.3.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tällaisissa luottamuksellisissa palveluissa tämä ei selity sillä, että asioista vain puhuttaisiin aiempaa enemmän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristillinen===&lt;br /&gt;
Raamattu ei puhu &amp;quot;sukupuolen moninaisuudesta&amp;quot; vaan miehistä ja naisista, mikä ei tarkoita sitä, etteikö sukupuoliroolien sisällä olisi liikkumavaraa.&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta luomakunnan alusta Jumala &#039;on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.&#039; Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.|{{rp|Mark.10:6-8}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamatun mukaan miehillä ja naisilla on eri tehtävät lisääntymisen näkökulmasta. Erilaiset tehtävät eivät tarkoita epätasa-arvoa, sillä ihmisarvo ei riipu ihmisen kyvyistä tai annetuista tehtävistä.&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,|{{rp|Ef. 5:24-25}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Transvestisuus ja transsukupuolisuus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Syy ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hormonitoimintaa tai geenejä tutkineista tutkimuksista ei ole löydetty mainittavia eroja transsukupuolisten ja muiden väliltä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; Transseksuaalien aivotoiminnasta on kuitenkin havaittu matalampia BDNFn (brain-derived neurotrophic factor) tasoja verrattuna muihin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Fontanari A.M., Andreazza T., Costa Â. B., Salvador J., Koff W. J., Aguiar B., Ferrari P., Massuda R., Pedrini M., Silveira E., Belmonte-de-Abreu P. S., Gama C. S., Kauer-Sant&#039;Anna M., Kapczinski F., Lobato M. I. | Otsikko = Serum concentrations of brain-derived neurotrophic factor in patients with gender identity disorder | Julkaisu = Journal of psychiatric research | Ajankohta = 2013 Oct | Numero = 47(10) | Sivut = 1546-1548 | Tunniste = doi: 10.1016/j.jpsychires.2013.04.012 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämän syyksi on tarjottu aiempia traumaattisia kokemuksia.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = Sex Change Info | Osoite = http://waltheyer.typepad.com/blog/ | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Walt Heyer | Julkaisija = | Ajankohta = }}, viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; BDNFn matalampia tasoja on havaittu myös esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkin tutkimukset ovat havainneet aivoista mahdollisen syyn transsukupuolisuudelle.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Fontanari A. M. et al. | Otsikko = Serum concentrations of brain-derived neurotrophic factor in patients with gender identity disorder | Julkaisu = Journal of Physchiatric Research | Ajankohta = 2013 | Numero = 47(10) | Sivut = 1546-1548 | Tunniste = | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7477289 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Aivoissa on dimorfinen keskus, jolla on kyky tulla miehiseksi tai naiselliseksi, mieshormoonien olemassaolon tai puutteen perusteella 2-4 vuoden iässä. Yhdessä tutkimuksessa on myös havaittu alentunutta herkkyyttä tälle hormoonille erottautumisajanjaksolla&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Hare L. et al. | Otsikko = Androgen receptor repeat length polymorphism associated with male-to-female transsexualism | Julkaisu = Biological Physchiaty | Ajankohta = 2009, Jan 1 | Numero = 65(1) | Sivut = 93-96 | Tunniste = | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18962445 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, mikä tukee ajatusta, että transsukupuolisuus on häiriö, jossa aivojen erottautuminen sukupuolen mukaan ei ole yhtenevä kromosomien ja synnynnäisen sukupuolen kanssa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onkin ehdotettu, että transsukupuolisuus on joissakin suhteissa verrannollinen anoreksiaan. Paul McHugh toimi 40 vuotta psykiatrian professorina Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa ja samalla 26 vuotta Johns Hopkinsin yliopistosairaalan johtavana psykiatrina, ja hän on verrannut transsukupuolisen hoitamista leikkauksilla ja hormonihoidoilla anoreksiapotilaan hoitamiseen rasvaimulla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka /&amp;gt; Anorektikko ajattelee, että on lihava, vaikka olisi todellisuudessa niin laiha, että on kuolemaisillaan. Samankaltaisuus on selvä, sillä transsukupuolinen ajattelee olevansa toista sukupuolta, kuin mitä hän on. Anorektikoita ei hoideta muokkaamalla kehoa vastaamaan virheellistä mielikuvaa itsestä, vaan apua tarjotaan virheellisen mielikuvan korjaamiseen. Anoreksiankin taustalla voi olla biologisia syitä, mutta se on silti ensisijaisesti ja pääosin psyykkinen ongelma. Samoin on transsukupuolisuuden kohdalla. Aivot ovat erittäin monimutkainen ja heikosti ymmärretty elin, johon varhaisen elämän kokemukset ja käyttäytymispäätökset vaikuttavat.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Yleisyys ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2011 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen arvion mukaan 3,5% aikuisista määritteli itsensä homoksi, lesboksi tai biseksuaaliksi, ja noin 0,3% arvioitiin olevan transsukupuolisia.&amp;lt;ref&amp;gt;Gates G J. &#039;&#039;How many people are lesbian, gay, bisexual, and transgender?&#039;&#039; The Williams Institute, School of Law, UCLA, April 2011, viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Transsukupuolisuuden yleisyydeksi Alankomaissa on laskettu miehille 1:11 900 ja naisille 1:30 400.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = Van Kesteren P. J., Gooren L. J., Megens J. A. | Otsikko = An epidemiological and demographic study of transsexuals in The Netherlands | Julkaisu = Arch Sex Behav | Ajankohta = 1996 | Numero = 25(6) | Sivut = 589–600 | Tunniste = PubMed PMID: 8931882 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Yleisyys on vastaava Belgiassa&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = De Cuypere G, Van Hemelrijck M, Michel A, Carael B, Heylens G, Rubens R, Hoebeke P, Monstrey S. | Otsikko = Prevalence and demography of transsexualism in Belgium | Julkaisu = Eur Psychiatry | Ajankohta = 2007 | Numero = 22(3) | Sivut = 137-141 | Tunniste = PubMed PMID: 17188846. | Viitattu = Epub 26 Dec 2006 }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, hieman pienempi Ruotsissa ja hieman suurempi Singaporessa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; Omaan ilmoituksen perusteella Uudessa-Seelannissa saatiin suhteeksi noin 1:6000.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Veale J. F. | Otsikko = Prevalence of transsexualism among New Zealand passport holders | Julkaisu = The Australian and New Zealand journal of psychiatry | Ajankohta = 2008 Oct | Numero = 42(10) | Sivut = 887-889 | Tunniste = doi: 10.1080/00048670802345490 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18777233 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Sukupuolen vaihdoshoitojen seuraukset ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhden tutkimuksen&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Asscheman H., Giltay E. J. , Megens J. A., de Ronde W. P., van Trotsenburg M. A., Gooren L. J. | Otsikko = A long-term follow-up study of mortality in transsexuals receiving treatment with cross-sex hormones | Julkaisu = European journal of endocrinology | Ajankohta = 2011 Apr | Numero = 164(4) | Sivut = 635-642 | Tunniste = doi: 10.1530/EJE-10-1038 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21266549 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan vastakkaisen sukupuolen sukupuolihormoneja saaneilla transsukupuolisilla oli 51% suurempi kuolleisuus normaaliin populaatioon nähden. Kuolleisuuden suuruus selittyy suurimmaksi osaksi itsemurhilla, AIDSilla, sydän- ja verisuonitaudeilla, huumeiden käytöllä ja tuntemattomilla syillä. Keinotekoisella naishormoonilla (ethinyl estradiol) on arvioitu kasvattavan sydän- ja verisuonitauteihin kuolemisriskiä. Tästä huolimatta on raportoitu, että hyvin suuri osa sukupuolenvaihdosleikkauspotilaista on vuoden kuluttua tyytyväisiä leikkaukseen.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä transsukupuolisesta oli jokin merkittävä mielenterveyden häiriö.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Levine S. B., Solomon A. | Otsikko = Meanings and political implications of &amp;quot;psychopathology&amp;quot; in a gender identity clinic: a report of 10 cases | Julkaisu = Journal of sex &amp;amp; marital therapy | Ajankohta = 2009 | Numero = 35(1) | Sivut = 40-57 | Tunniste = doi: 10.1080/00926230802525646 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19105079 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa vastaava osuus oli 62,7%.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Mazaheri Meybodi A., Hajebi A., Ghanbari Jolfaei A. | Otsikko = Psychiatric Axis I Comorbidities among Patients with Gender Dysphoria | Julkaisu = Psychiatry journal | Ajankohta = 2014 | Numero = 2014:971814 | Sivut = | Tunniste = PMID: 25180172 PMCID: PMC4142737 DOI: 10.1155/2014/971814 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25180172 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2011 julkaistun ruotsalaistutkimuksen&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = Dhejne C., Lichtenstein P., Boman M., Johansson A. L., Långström N., Landén M. | Otsikko = Long-term follow-up of transsexual persons undergoing sex reassignment surgery: cohort study in Sweden | Julkaisu = PLoS One | Ajankohta = 2011 Feb 22 | Numero = 6(2) | Sivut = e16885 | Tunniste = doi: 10.1371/journal.pone.0016885 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21364939 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan sukupuolenvaihdoshoitojen jälkeen potilaiden kuolleisuus on väestön keskiarvoa suurempi, itsemurhapyrkimyksiä on enemmän kuin väestössä keskimäärin, samoin kuin psyykkisiä sairauksia. Tutkimuksessa seurattiin 324 sukupuolenvaihdoshoitoja saanutta aikavälillä 1973-2003. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2004 [[wp:The Guardian|The Guardian]]-lehdessä julkaistussa artikkelissa&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Sex changes are not effective, say researchers | Osoite = https://www.theguardian.com/society/2004/jul/30/health.mentalhealth | Viitattu = 25.5.2017 | Selite = &#039;&#039;The review of more than 100 international medical studies of post-operative transsexuals by the University of Birmingham&#039;s aggressive research intelligence facility (Arif) found no robust scientific evidence that gender reassignment surgery is clinically effective.&#039;&#039; | Tekijä = David Batty | Julkaisija = The Guardian | Ajankohta = 30 July 2004 }} &amp;lt;/ref&amp;gt; todetaan, ettei Briminghamin yliopiston &#039;&#039;aggressive research intelligence facility&#039;&#039; (Arif) löytänyt yli sadasta ympäri maailmaa tehdystä sukupuolenvaihdoshoitojen tuloksia seuranneesta tutkimuksesta tukea sukupuolenvaihdoshoitojen toimivuudesta. Samaisessa arviossa varoitetaan, etteivät monet sukupuolenvaihdoshoitoja seuranneet tutkimukset anna luotettavaa kuvaa, koska alkuperäisistä tutkimukseen lupautuneista yli puolet häviää tutkimuksen piiristä seuranta-aikana. Esimerkiksi yhden viiden vuoden seurantatutkimuksen alkuperäisistä 727 tutkittavasta 495 poistui tutkimuksen piiristä tuntemattomista syistä. Arifin johtajan &#039;&#039;&#039;Chris Hyde&#039;&#039;&#039;n mukaan tämä voisi viitata sukupuolenvaihdoshoitoja saaneiden suureen tyytymättömyyteen tai jopa itsemurhiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuorisopsykiatrian professori &#039;&#039;&#039;Riittakerttu Kaltiala-Heino&#039;&#039;&#039; on esittänyt, että sukupuoli-identiteetistään hämmentyneen nuoren sukupuoli-identiteettiä ei pitäisi määrittää liian aikaisin. Suomessa alaikäisille ei suoriteta sukupuolenvaihdosleikkauksia, mutta varhaisessa iässä aloitetut hormonihoidot voivat aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia kehoon, jopa hedelmättömyyttä. Lisäksi varhain aloitettu hormonihoito saattaa haitata aivojen kehitystä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot; /&amp;gt; Samasta huomauttaa myös Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 40 vuotta psykiatrian professorina toiminut &#039;&#039;&#039;Paul McHugh&#039;&#039;&#039;.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Transgenderism: A Pathogenic Meme | Osoite = http://www.thepublicdiscourse.com/2015/06/15145/ | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;By contrast, such a physician would not be penalized if he or she started such a patient on hormones that would block puberty and might stunt growth.&#039;&#039;&amp;quot; | Tekijä = Paul McHugh | Julkaisija = The Witherspoon Institute: Public Discourse | Ajankohta = 10.6.2015 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Transsukupuolisuustutkimuksen pioneerina toimineessa Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa tehtiin tutkimus, jonka mukaan sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneillä potilailla oli yhtä paljon psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia kuin ennen leikkausta. Tämän seurauksena näiden leikkausten tekeminen lopetettiin 1970-luvulla.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Transgenderism: A Pathogenic Meme | Osoite = http://www.thepublicdiscourse.com/2015/06/15145/ | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;At Johns Hopkins, after pioneering sex-change surgery, we demonstrated that the practice brought no important benefits.&#039;&#039;&amp;quot; | Tekijä = Paul McHugh | Julkaisija = The Witherspoon Institute: Public Discourse | Ajankohta = 10.6.2015 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Lokakuussa 2016 Johns Hopkinsin sairaala ilmoitti ottavansa leikkaukset takaisin hoito-ohjelmaansa, mutta ilmoitus ei kerro, että uusi tutkimustieto olisi kumonnut aiemmat tulokset.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Johns Hopkins Medicine&#039;s Commitment to the LGBT Community | Osoite = http://www.hopkinsmedicine.org/lgbt-resources/lgbt-community.html | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;We have committed to and will soon begin providing gender-affirming surgery as another important element of our overall care program...&amp;quot; | Tekijä = Paul B. Rothman &amp;amp; Ronald R. Peterson | Julkaisija = Johns Hopkins Medicine | Ajankohta = 10/2016 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Raamattu ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu tuomitsee transvestiittisen käyttäytymisen, mikä ei tarkoita transvestisen taipumuksen tuomitsemista:&lt;br /&gt;
{{lainaus|Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi.|{{rp|5. Moos. 22:5}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraavan raamatunkohdan perusteella sukupuolenvaihdos&amp;lt;ref&amp;gt;On kyseenalaista, voidaanko puhua &amp;quot;sukupuolenkorjauksesta&amp;quot;, sillä sukupuolenvaihdosleikkaukset eivät vaikuta hyvältä asialta; katso {{Verkkoviite | Osoite = http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/kirurgisen-sukupuolenvaihdoksen-pimea-historia-mita-sinun-tulisi-tietaa-trans-liikkeesta/| Nimeke = Kirurgisen ”sukupuolenvaihdoksen” pimeä historia – Mitä sinun tulisi tietää trans-liikkeestä? | Tekijä = Walt Heyer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = aitoavioliitto.fi | Ajankohta = 30.12.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = kesäkuussa 2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;leikkaukset ovat syntiä, eli voidaan sanoa, että Raamattu tuomitsee transsukupuolisen käyttäytymisen, muttei taaskaan taipumusta:&lt;br /&gt;
{{lainaus|&amp;quot;Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan.|{{rp|5. Moos. 23:1}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutenkin nämä vaikuttavat olevan ristiriidassa [[Sukupuolietiikka#Kristillinen|kristillisen sukupuolikäsityksen kanssa]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Eheytyminen ja transsukupuolisten ajatuksia===&lt;br /&gt;
Transsukupuolisen eheytymisellä tarkoitetaan varsinkin kristillisessä kontekstissa transsukupuolisuuden kokonaista tai osittaista katoamista ja sukupuoli-identiteetin muutosta kohti biologista sukupuolta. Suomessa tällaisesta kokemuksestaan on julkisesti kertonut Noora Nätkin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://uusitie.com/koin-etten-kuulu-sukupuoleeni/ | Nimeke = &amp;quot;Koin etten kuulu sukupuoleeni&amp;quot;| Tekijä = Virpi Kurvinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = uusitie.com|Ajankohta =  27.9.2017 klo 18.30| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie| Viitattu = 6.1.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/rv-tv/eheytyminen_on_kokonaisvaltainen_asia/| Nimeke = &amp;quot;Eheytyminen on kokonaisvaltainen asia&amp;quot;| Tekijä = Ristin Voitto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ristinvoitto.fi|&lt;br /&gt;
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Lisäksi transsukupuolinen Viivi Luoma kertoi Ylen Trans-Perjantai-ohjelmassa kannattavansa perinteisiä sukupuolirooleja ja pitävänsä transsukupuolisuutta sairautena.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-4163531| Nimeke = Trans-Perjantai| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = areena.yle.fi|Ajankohta = 3.11.2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.1.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hollantilaissyntyinen Luisa la Serpe&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tv7.fi/vod/player/8456/ | Nimeke = Sytkäri &amp;gt; Vieraana hollantilainen Luisa La Serpe  | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = tv7.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/37-vuotta-miehen-roolissa-jumala-eheytti-identiteettini/ | Nimeke = Luisa la Serpe: 37 vuotta miehen roolissa – Jumala eheytti identiteettini | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = elavatvedet.fi | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, yhdysvaltalainen Sy Rogers&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/jumala-transsukupuolisuus-ja-transvetismi/ | Nimeke = Jumala, transsukupuolisuus ja transvetismi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.4.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = elavatvedet.fi | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, australialainen David&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;, yhdysvaltalainen Walt Heyer&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; ja CrossOver-järjestön johtaja Jerry Leach&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/jennifer-vai-jerry/ | Nimeke = Jennifer vai Jerry? | Tekijä = Jerry Leach | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = elavatvedet.fi |Ajankohta = 5.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ovat kertoneet eheytyneensä transsukupuolisuudesta. Hyvin monet myös katuvat sukupuolenvaihdosleikkaustaan, esimerkiksi isobritannialainen Sandra.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = When sex change is a mistake some transsexuals suffer bitter regrets | Osoite = http://www.independent.co.uk/life-style/when-sex-change-is-a-mistake-some-transsexuals-suffer-bitter-regrets-sarah-lonsdale-reports-1512822.html | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Sarah Lonsdale | Julkaisija = The Independent | Ajankohta = Saturday 23 October 1993 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sukupuolietiikan tutkimus ja tieteen avoimuus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Keskustelu transsukupuolisten hoidosta on kuumentunut niin, että alan asiantuntijat ja heidän perheensä ovat saaneet transaktivisteilta tappouhkauksia.|Ilkka Ahtokivi&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Psykologi &#039;&#039;&#039;Michael J. Bailey&#039;&#039;&#039; &#039;&#039;Northwestern&#039;&#039;in yliopistosta julkaisi vuonna 2003 kirjan, jossa hän pyrki luomaan mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan transsukupuolisuudesta sen hetkisen tieteellisen tiedon perusteella. Kirjassaan Bailey esitteli uuden tieteellisen termin, &#039;&#039;autogynefilia&#039;&#039;, joka tarkoittaa sitä, että mies kiihottuu ajatuksesta, että on nainen ja näin alkaa rakastaa itseään naisena ja haluaa siksi sukupuolenvaihdosleikkaukseen. Transaktivistit taas olivat nähneet huomattavasti vaivaa sen eteen, että transsukupuolisuus nähtäisiin nimenomaan sukupuolikysymyksenä, jossa ihminen on syntynyt väärän sukupuolen kehoon, eikä millään tavoin seksuaalisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Lääkärihän voi perustellusti olla antamatta sukupuolenvaihdoshoitoja, jos potilaan motivaatio näille on seksuaalinen. Baileyn kirja suututti transaktivistit niin, että Baileystä alettiin levittää perättömiä valheita, hänen toiminnastaan valitettiin yliopiston johdolle, hänen lapsistaan tehtiin pilaa ja hän sai runsaasti vihapostia. Tämä vain sen takia, että hän oli pyrkinyt kertomaan sen, mitä transsukupuolisuudesta tiedetään, riippumatta aktivistipiirien mielipiteistä. Vuonna 2008 tieteen etikkaa tutkiva historioitsija &#039;&#039;&#039;Alice Dreger&#039;&#039;&#039; julkaisi kirjan, jossa hän käsitteli Baileyn tapausta ja totesi Baileystä esitetyt väitteet valheellisiksi. Kirjan julkaisun seurauksena myös Dreger joutui Baileyn tavoin mustamaalauskampanjan kohteeksi.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkijoiden seksuaalinen painajainen | Osoite = http://seura.fi/galileon-keskisormi/2016/09/23/tutkijoiden-seksuaalinen-painajainen-sananvapaus-on-elinehto/ | Viitattu = 30.9.2016 | Tekijä = Jani Kaaro | Julkaisija = Seura.fi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli transsukupuolisuudesta kirjoittaa tutkijana toisin kuin transaktivistit haluavat, on selvästi mittava riski menettää työnsä ja maineensa. Tämä on omiaan estämään transaktivistien agendaa vastaan olevien löytöjen julkaisua ja näin tieteen toiminta häiriintyy. Tämä ilmiö selittää myös sitä, miksi tieteelliset löydöt esittävät transaktivistien agendaan sopivia väitteitä, niiden julkaisusta kun ei mene oma elanto, maine ja perheen turvallisuus, toisin kuin päinvastaisten löytöjen julkaisusta, riippumatta siitä vaikka ne kuinka perustelisi tieteellisiin tutkimuksiin vedoten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===ApologetiikkaWiki===&lt;br /&gt;
*[[Seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
*[[Homoseksuaalisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Kristillinen seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Englanniksi ====&lt;br /&gt;
* [http://dailysignal.com/2017/07/03/im-pediatrician-transgender-ideology-infiltrated-field-produced-large-scale-child-abuse/?utm_source=TDS_Email&amp;amp;utm_medium=email&amp;amp;utm_campaign=MorningBell&amp;amp;mkt_tok=eyJpIjoiWm1RNE1qaGhNVGRoTjJNeiIsInQiOiI2ZGlEUUNpRkZSQ3hhdStQOEV4cGVBbjBjb3lZdUc4UmVtVmhWelk0SDduUjlFWlM2YlBVQzc3TWdmSDd6VERXTXRpZmhrZWhIMk9Sa1wvSXZoaWVWMExNTkVKVE9zRTNSSkI4MUVxUFJiSVF2Ulp2dlZmNHZrUis2SFo0MjJ2aXAifQ%3D%3D/ Michelle Cretella: I&#039;m a Pediatrician. How Transgender Ideology has Penetrated my Field and Produced Widespread Child Abuse.]&lt;br /&gt;
* [http://www.jpands.org/vol21no2/cretella.pdf/ Michelle Cretella: &amp;quot;Gender Dysphoria in Children and Suppression of Debate.&amp;quot; &#039;&#039;Journal of American Physicians and Surgeons&#039;&#039;, Vol. 21, n:o 2, 2016.]&lt;br /&gt;
* [http://www.thenewatlantis.com/publications/executive-summary-sexuality-and-gender/ Lawrence S Mayer &amp;amp; Paul R. McHugh: Sexuality and Gender: Findings from the Biological, Psychological and Social Sciences.]&lt;br /&gt;
* [http://waltheyer.typepad.com/blog/ Walt Heyerin Blogi]&lt;br /&gt;
* [http://4thwavenow.com/2016/05/06/social-work-prof-speaks-out-on-behalf-of-her-ftm-autistic-daughter/ Kathleen Levinstein: Social work professor speaks out on behalf of her FtM autistic daughter.]&lt;br /&gt;
* [http://illinoisfamily.org/homosexuality/experimenting-on-children/ Laurie Higgins: Experimenting on Children.]&lt;br /&gt;
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4396787/ Riittakerttu Kaltiala-Heino, Maria Sumia, Marja Työläjärvi ja Nina Lindberg: &amp;quot;Two years of gender identity service for minors: overrepresentation of natal girls with severe problems in adolescent development.&amp;quot; Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 2015&amp;lt;; 9:9]&lt;br /&gt;
* [https://www.mercatornet.com/conjugality/view/help-my-daughter-wants-to-become-a-man/20194?utm_source=MercatorNet&amp;amp;utm_campaign=5bfe34b49e-EMAIL_CAMPAIGN_2017_08_07&amp;amp;utm_medium=email&amp;amp;utm_term=0_e581d204e2-5bfe34b49e-124677179/ Richard Fizgibbon: Help! My Daughter Wants to Become a Man.]&lt;br /&gt;
* [http://www.mercatornet.com/search/results/ebff83d30446cc082999aa89fb13a5af/ Mercatornet-sivuston artikkelit transsukupuolisuudesta]&lt;br /&gt;
* [https://www.acpeds.org/the-college-speaks/position-statements/gender-ideology-harms-children/ American College of Pediatricians. “Gender Ideology Harms Children”. May 2017.]&lt;br /&gt;
* [http://www.hprweb.com/2016/08/transsexual-attractions-and-sexual-reassignment-surgery/ Rick Fitzgibbons. “Transsexual attractions and sexual reassignment surgery”. Homilectic and Pastoral Review. August 29, 2016.]&lt;br /&gt;
* [http://downloads.frc.org/EF/EF15F45.pdf O’Leary, Dale, and Peter Sprigg. 2015. “Understanding and responding to the transgender movement”. Family Research Council] &lt;br /&gt;
* [https://archive.org/details/BBC-trans-kids/ Transgender Kids: Who Knows Best? by BBC]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Suomeksi ====&lt;br /&gt;
* [http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/melkein-kaikki-mita-media-sinulle-sanoo-seksuaalisesta-orientaatiosta-ja-sukupuoli-identiteetista-on-vaarin/ Ryan T. Anderson: Melkein kaikki mitä media sinulle sanoo seksuaalisesta orientaatiosta ja sukupuoli-identiteetistä on väärin (aitoavioliitto.fi)]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Videot ====&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/51321/ Café Raamattu &amp;gt; Onko sukupuolia enemmän kuin kaksi? (TV7)]&lt;br /&gt;
*[https://youtu.be/xfO1veFs6Ho College Kids Say the Darndest Things: On Identity – Family Policy Institute of Washington]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuoli&amp;diff=12354</id>
		<title>Sukupuoli</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Sukupuoli&amp;diff=12354"/>
		<updated>2018-01-06T15:05:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Eheytymiskokemuksia */ Osion uudelleenimeäminen, käsitteen määrittely, kappalejako ja uusi kokemus.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Biologinen sukupuoliero perustuu naisen ja miehen toisiaan täydentäviin tehtäviin lisääntymisessä. Tämä biologiseen lisääntymistehtävään perustuva tapa ymmärtää sukupuoliero sallii naiselle ja miehelle erilaisia käyttäytymis- ja tunnerooleja, koska naiseus tai mieheys ei olennaisesti riipu niistä. Naiseksi tai mieheksi yksilön tekee hänen biologinen rakenteensa lisääntymisen näkökulmasta.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Mayer, Lawrence S. &amp;amp; McHugh, Paul R. | Nimeke = Sexuality and Gender: Findings from the Biological, Psychological, and Social Sciences | Julkaisija = The New Atlantis | Vuosi = 2016 | Sivu = 86 | www = http://www.thenewatlantis.com/docLib/20160819_TNA50SexualityandGender.pdf | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;The  concept  of  biological  sex  is  well  defined,  based  on  the  binary  roles that  males  and  females  play  in  reproduction&#039;&#039;&amp;quot; }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämän varaan rakentuu naisen potentiaali tulla äidiksi ja miehen potentiaali tulla isäksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postmoderni sukupuolikäsitys pyrkii erottamaan sukupuolen kokonaan biologiasta ja tekemään siitä puhtaasti yksilön subjektiiviseen kokemukseen perustuvan asian. Tältä pohjalta puhutaan &amp;quot;sukupuolen moninaisuudesta&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Sukupuolen moninaisuus | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = 2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta Ry | Viitattu = 24.5.2017 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;Sukupuolia on kaksi. Seta hämmentää keskustelua sotkemalla sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin keskenään. Sukupuoli-identiteetin moninaisuus -käsite kuvaisi ilmiötä paremmin.&amp;lt;/ref&amp;gt; ihannoivaan sävyyn, joka perustuu perustelemattomaan oletukseen, jonka mukaan sukupuoli-identiteettien irrottaminen biologisesta sukupuolesta on lähtökohtaisesti hyvä asia. Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä postmodernia sukupuolikäsitystä kriittisesti ja puolustaa kristillistä käsitystä sukupuolesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On väitetty, että sukupuolta ei voi päätellä biologisen sukupuolen perusteella. Kromosomit ovat kuitenkin joka solussa. Sukupuolen voi määritellä objektiivisesti ihmisen sukupuolelle tyypillisestä kromosomien lukumäärästä ja rakenteesta, joka on miehillä 46,XY ja naisilla 46,XX.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seurakuntalainen.fi/blogit/avioliittokirjasta-kiistellaan/| Nimeke = Avioliittokirjasta kiistellään| Tekijä = Tapio Puolimatka| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = seurakuntalainen.fi | Ajankohta = 4.8.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.8.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Ihminen syntyy joko mieheksi tai naiseksi sen perusteella, onko hänellä Y-kromosomia, vai ei. Naiset perivät toisen X-kromosomeistaan äidiltään ja toisen isältään, miehet taas perivät X-kromosomin äidiltään ja Y-kromosomin isältään.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Myös näihin kromosomeihin voi kohdistua mutaatioita, joiden seuraukset voivat olla merkittäviäkin&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = X chromosome: Health Conditions Related to Chromosomal Changes | Osoite = https://ghr.nlm.nih.gov/chromosome/X#conditions | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = U.S. National Library of Medicine: Genetics Home Reference | Ajankohta = }} ja {{Verkkoviite | Nimeke = Y chromosome: Health Conditions Related to Chromosomal Changes | Osoite = https://ghr.nlm.nih.gov/chromosome/Y#conditions | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = U.S. National Library of Medicine: Genetics Home Reference | Ajankohta = }}, viitattu artikkelissa  {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, mutta biologisesti sukupuoli määräytyy näissäkin tapauksissa Y-kromosomin olemassaolon tai puuttumisen perusteella. Lisäksi sukupuolielimissä voi olla synnynnäisesti epäselvyyttä, mutta tämä ei vaikuta sukupuolen määräytymiseen, vaikka vaikutukset yksilön elämään voivatkin olla merkittävät.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Sitaatti3|center|Kromosomipoikkeavuudet ja hyvin harvinaiset muista kuin sukupuolikromosomien poikkeavuuksista johtuvat fenotyypin määräytymisen häiriöt eivät muuta tätä kaksijakoa miksikään. Ne ovat kansainvälisen sairausluokittelun mukaisia sairauden tiloja. Ei ole mitään älyllisesti kelvollista perustetta puhua muusta kuin kahdesta sukupuolesta.|Tapio Puolimatka,&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka&amp;quot; /&amp;gt; kasvatustieteen teorian ja tradition professori}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Genderbread-Person-3.3.jpg|thumb|Yllä oleva postmodernia sukupuolikäsitystä ilmentävä kuva erottaa henkisen (gender) ja biologisen (sex) sukupuolen toisistaan. Lisäksi seksuaalinen suuntautuminen on jaettu seksuaaliseen ja romanttiseen kiinnostukseen. Lisäksi sukupuolen ulkoinen ilmaisu on linkitetty yhteen henkisen sukupuolen kanssa. |600px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Sukupuolikäsitys==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Postmoderni===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Nuorisoikäiselle on tyypillistä identiteettihämmennys, epävarmuus siitä, kuka olen, kuka minun pitäisi olla ja mikä minä oikeasti olen. Tässä ajassa ratkaisuksi tarjoutuu sukupuoli, jonka korjauksen ajatellaan ratkaisevan kerralla kaikki ongelmat.|Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/transnuoret_sunnsuom-21000 | Nimeke = Sunnuntaisuomalainen: Alaikäisten tyttöjen into muuttua pojaksi ihmetyttää professoria | Tekijä = Ilkka Ahtokivi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = verkkouutiset.fi | Ajankohta = 25.5.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.12.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postmoderni sukupuolikäsitys luopuu perinteisestä jaottelusta kahteen sukupuoleen, joiden sisällä tosin on liikkumavaraa. Sen sijaan tämän uuden sukupuolikäsityksen mukaan sukupuoli on liukuva käsite; miehen tai naisen lisäksi se voi olla niiden välillä, rajalla tai ulkopuolella.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Muunsukupuolisuus | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = 2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta Ry | Viitattu = 24.5.2017 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Propagandan vaikutus lapsiin ja nuoriin====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Viime aikoina media on uutisoinut postmodernista sukupuolikäsityksestä näkyvästi, mikä on alkanut vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen; Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja kirjepalvelussa yhä useampi yhteydenottaja määrittelee sukupuolensa joksikin muuksi kuin tytöksi tai pojaksi.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mll.fi/medialle/tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=28476021 | Nimeke = Sukupuoli-identiteetti puhuttaa Lasten ja nuorten puhelimessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = mll.fi | Ajankohta =  31.3.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Mannerheimin Lastensuojeliitto | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/858028/Sukupuoliidentiteetti+puhuttaa+nuoria+auttavassa+puhelimessa | Nimeke = Sukupuoli-identiteetti puhuttaa nuoria auttavassa puhelimessa | Tekijä = TS–STT | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ts.fi | Ajankohta = 31.3.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun Sanomat | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tällaisissa luottamuksellisissa palveluissa tämä ei selity sillä, että asioista vain puhuttaisiin aiempaa enemmän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristillinen===&lt;br /&gt;
Raamattu ei puhu &amp;quot;sukupuolen moninaisuudesta&amp;quot; vaan miehistä ja naisista, mikä ei tarkoita sitä, etteikö sukupuoliroolien sisällä olisi liikkumavaraa.&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta luomakunnan alusta Jumala &#039;on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.&#039; Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.|{{rp|Mark.10:6-8}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamatun mukaan miehillä ja naisilla on eri tehtävät lisääntymisen näkökulmasta. Erilaiset tehtävät eivät tarkoita epätasa-arvoa, sillä ihmisarvo ei riipu ihmisen kyvyistä tai annetuista tehtävistä.&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,|{{rp|Ef. 5:24-25}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Transvestisuus ja transsukupuolisuus==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Syy ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hormonitoimintaa tai geenejä tutkineista tutkimuksista ei ole löydetty mainittavia eroja transsukupuolisten ja muiden väliltä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; Transseksuaalien aivotoiminnasta on kuitenkin havaittu matalampia BDNFn (brain-derived neurotrophic factor) tasoja verrattuna muihin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Fontanari A.M., Andreazza T., Costa Â. B., Salvador J., Koff W. J., Aguiar B., Ferrari P., Massuda R., Pedrini M., Silveira E., Belmonte-de-Abreu P. S., Gama C. S., Kauer-Sant&#039;Anna M., Kapczinski F., Lobato M. I. | Otsikko = Serum concentrations of brain-derived neurotrophic factor in patients with gender identity disorder | Julkaisu = Journal of psychiatric research | Ajankohta = 2013 Oct | Numero = 47(10) | Sivut = 1546-1548 | Tunniste = doi: 10.1016/j.jpsychires.2013.04.012 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämän syyksi on tarjottu aiempia traumaattisia kokemuksia.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = Sex Change Info | Osoite = http://waltheyer.typepad.com/blog/ | Viitattu = | Selite = | Tekijä = Walt Heyer | Julkaisija = | Ajankohta = }}, viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; BDNFn matalampia tasoja on havaittu myös esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkin tutkimukset ovat havainneet aivoista mahdollisen syyn transsukupuolisuudelle.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Fontanari A. M. et al. | Otsikko = Serum concentrations of brain-derived neurotrophic factor in patients with gender identity disorder | Julkaisu = Journal of Physchiatric Research | Ajankohta = 2013 | Numero = 47(10) | Sivut = 1546-1548 | Tunniste = | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7477289 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Aivoissa on dimorfinen keskus, jolla on kyky tulla miehiseksi tai naiselliseksi, mieshormoonien olemassaolon tai puutteen perusteella 2-4 vuoden iässä. Yhdessä tutkimuksessa on myös havaittu alentunutta herkkyyttä tälle hormoonille erottautumisajanjaksolla&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Hare L. et al. | Otsikko = Androgen receptor repeat length polymorphism associated with male-to-female transsexualism | Julkaisu = Biological Physchiaty | Ajankohta = 2009, Jan 1 | Numero = 65(1) | Sivut = 93-96 | Tunniste = | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18962445 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, mikä tukee ajatusta, että transsukupuolisuus on häiriö, jossa aivojen erottautuminen sukupuolen mukaan ei ole yhtenevä kromosomien ja synnynnäisen sukupuolen kanssa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onkin ehdotettu, että transsukupuolisuus on joissakin suhteissa verrannollinen anoreksiaan. Paul McHugh toimi 40 vuotta psykiatrian professorina Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa ja samalla 26 vuotta Johns Hopkinsin yliopistosairaalan johtavana psykiatrina, ja hän on verrannut transsukupuolisen hoitamista leikkauksilla ja hormonihoidoilla anoreksiapotilaan hoitamiseen rasvaimulla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puolimatka /&amp;gt; Anorektikko ajattelee, että on lihava, vaikka olisi todellisuudessa niin laiha, että on kuolemaisillaan. Samankaltaisuus on selvä, sillä transsukupuolinen ajattelee olevansa toista sukupuolta, kuin mitä hän on. Anorektikoita ei hoideta muokkaamalla kehoa vastaamaan virheellistä mielikuvaa itsestä, vaan apua tarjotaan virheellisen mielikuvan korjaamiseen. Anoreksiankin taustalla voi olla biologisia syitä, mutta se on silti ensisijaisesti ja pääosin psyykkinen ongelma. Samoin on transsukupuolisuuden kohdalla. Aivot ovat erittäin monimutkainen ja heikosti ymmärretty elin, johon varhaisen elämän kokemukset ja käyttäytymispäätökset vaikuttavat.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Yleisyys ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2011 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen arvion mukaan 3,5% aikuisista määritteli itsensä homoksi, lesboksi tai biseksuaaliksi, ja noin 0,3% arvioitiin olevan transsukupuolisia.&amp;lt;ref&amp;gt;Gates G J. &#039;&#039;How many people are lesbian, gay, bisexual, and transgender?&#039;&#039; The Williams Institute, School of Law, UCLA, April 2011, viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Transsukupuolisuuden yleisyydeksi Alankomaissa on laskettu miehille 1:11 900 ja naisille 1:30 400.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = Van Kesteren P. J., Gooren L. J., Megens J. A. | Otsikko = An epidemiological and demographic study of transsexuals in The Netherlands | Julkaisu = Arch Sex Behav | Ajankohta = 1996 | Numero = 25(6) | Sivut = 589–600 | Tunniste = PubMed PMID: 8931882 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Yleisyys on vastaava Belgiassa&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = De Cuypere G, Van Hemelrijck M, Michel A, Carael B, Heylens G, Rubens R, Hoebeke P, Monstrey S. | Otsikko = Prevalence and demography of transsexualism in Belgium | Julkaisu = Eur Psychiatry | Ajankohta = 2007 | Numero = 22(3) | Sivut = 137-141 | Tunniste = PubMed PMID: 17188846. | Viitattu = Epub 26 Dec 2006 }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, hieman pienempi Ruotsissa ja hieman suurempi Singaporessa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; Omaan ilmoituksen perusteella Uudessa-Seelannissa saatiin suhteeksi noin 1:6000.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Veale J. F. | Otsikko = Prevalence of transsexualism among New Zealand passport holders | Julkaisu = The Australian and New Zealand journal of psychiatry | Ajankohta = 2008 Oct | Numero = 42(10) | Sivut = 887-889 | Tunniste = doi: 10.1080/00048670802345490 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18777233 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Sukupuolen vaihdoshoitojen seuraukset ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhden tutkimuksen&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Asscheman H., Giltay E. J. , Megens J. A., de Ronde W. P., van Trotsenburg M. A., Gooren L. J. | Otsikko = A long-term follow-up study of mortality in transsexuals receiving treatment with cross-sex hormones | Julkaisu = European journal of endocrinology | Ajankohta = 2011 Apr | Numero = 164(4) | Sivut = 635-642 | Tunniste = doi: 10.1530/EJE-10-1038 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21266549 | Viitattu = }} viitattu artikkelissa {{Verkkoviite | Nimeke = Male and female He made them ... | Osoite = http://creation.com/male-and-female-he-made-them | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Kathy Wallace | Julkaisija = Creation Ministries International | Ajankohta = 10/2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan vastakkaisen sukupuolen sukupuolihormoneja saaneilla transsukupuolisilla oli 51% suurempi kuolleisuus normaaliin populaatioon nähden. Kuolleisuuden suuruus selittyy suurimmaksi osaksi itsemurhilla, AIDSilla, sydän- ja verisuonitaudeilla, huumeiden käytöllä ja tuntemattomilla syillä. Keinotekoisella naishormoonilla (ethinyl estradiol) on arvioitu kasvattavan sydän- ja verisuonitauteihin kuolemisriskiä. Tästä huolimatta on raportoitu, että hyvin suuri osa sukupuolenvaihdosleikkauspotilaista on vuoden kuluttua tyytyväisiä leikkaukseen.&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä transsukupuolisesta oli jokin merkittävä mielenterveyden häiriö.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Levine S. B., Solomon A. | Otsikko = Meanings and political implications of &amp;quot;psychopathology&amp;quot; in a gender identity clinic: a report of 10 cases | Julkaisu = Journal of sex &amp;amp; marital therapy | Ajankohta = 2009 | Numero = 35(1) | Sivut = 40-57 | Tunniste = doi: 10.1080/00926230802525646 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19105079 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa vastaava osuus oli 62,7%.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Mazaheri Meybodi A., Hajebi A., Ghanbari Jolfaei A. | Otsikko = Psychiatric Axis I Comorbidities among Patients with Gender Dysphoria | Julkaisu = Psychiatry journal | Ajankohta = 2014 | Numero = 2014:971814 | Sivut = | Tunniste = PMID: 25180172 PMCID: PMC4142737 DOI: 10.1155/2014/971814 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25180172 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2011 julkaistun ruotsalaistutkimuksen&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = Dhejne C., Lichtenstein P., Boman M., Johansson A. L., Långström N., Landén M. | Otsikko = Long-term follow-up of transsexual persons undergoing sex reassignment surgery: cohort study in Sweden | Julkaisu = PLoS One | Ajankohta = 2011 Feb 22 | Numero = 6(2) | Sivut = e16885 | Tunniste = doi: 10.1371/journal.pone.0016885 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21364939 | Viitattu = 25.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan sukupuolenvaihdoshoitojen jälkeen potilaiden kuolleisuus on väestön keskiarvoa suurempi, itsemurhapyrkimyksiä on enemmän kuin väestössä keskimäärin, samoin kuin psyykkisiä sairauksia. Tutkimuksessa seurattiin 324 sukupuolenvaihdoshoitoja saanutta aikavälillä 1973-2003. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2004 [[wp:The Guardian|The Guardian]]-lehdessä julkaistussa artikkelissa&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Sex changes are not effective, say researchers | Osoite = https://www.theguardian.com/society/2004/jul/30/health.mentalhealth | Viitattu = 25.5.2017 | Selite = &#039;&#039;The review of more than 100 international medical studies of post-operative transsexuals by the University of Birmingham&#039;s aggressive research intelligence facility (Arif) found no robust scientific evidence that gender reassignment surgery is clinically effective.&#039;&#039; | Tekijä = David Batty | Julkaisija = The Guardian | Ajankohta = 30 July 2004 }} &amp;lt;/ref&amp;gt; todetaan, ettei Briminghamin yliopiston &#039;&#039;aggressive research intelligence facility&#039;&#039; (Arif) löytänyt yli sadasta ympäri maailmaa tehdystä sukupuolenvaihdoshoitojen tuloksia seuranneesta tutkimuksesta tukea sukupuolenvaihdoshoitojen toimivuudesta. Samaisessa arviossa varoitetaan, etteivät monet sukupuolenvaihdoshoitoja seuranneet tutkimukset anna luotettavaa kuvaa, koska alkuperäisistä tutkimukseen lupautuneista yli puolet häviää tutkimuksen piiristä seuranta-aikana. Esimerkiksi yhden viiden vuoden seurantatutkimuksen alkuperäisistä 727 tutkittavasta 495 poistui tutkimuksen piiristä tuntemattomista syistä. Arifin johtajan &#039;&#039;&#039;Chris Hyde&#039;&#039;&#039;n mukaan tämä voisi viitata sukupuolenvaihdoshoitoja saaneiden suureen tyytymättömyyteen tai jopa itsemurhiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuorisopsykiatrian professori &#039;&#039;&#039;Riittakerttu Kaltiala-Heino&#039;&#039;&#039; on esittänyt, että sukupuoli-identiteetistään hämmentyneen nuoren sukupuoli-identiteettiä ei pitäisi määrittää liian aikaisin. Suomessa alaikäisille ei suoriteta sukupuolenvaihdosleikkauksia, mutta varhaisessa iässä aloitetut hormonihoidot voivat aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia kehoon, jopa hedelmättömyyttä. Lisäksi varhain aloitettu hormonihoito saattaa haitata aivojen kehitystä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot; /&amp;gt; Samasta huomauttaa myös Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 40 vuotta psykiatrian professorina toiminut &#039;&#039;&#039;Paul McHugh&#039;&#039;&#039;.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Transgenderism: A Pathogenic Meme | Osoite = http://www.thepublicdiscourse.com/2015/06/15145/ | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;By contrast, such a physician would not be penalized if he or she started such a patient on hormones that would block puberty and might stunt growth.&#039;&#039;&amp;quot; | Tekijä = Paul McHugh | Julkaisija = The Witherspoon Institute: Public Discourse | Ajankohta = 10.6.2015 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Transsukupuolisuustutkimuksen pioneerina toimineessa Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa tehtiin tutkimus, jonka mukaan sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneillä potilailla oli yhtä paljon psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia kuin ennen leikkausta. Tämän seurauksena näiden leikkausten tekeminen lopetettiin 1970-luvulla.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Transgenderism: A Pathogenic Meme | Osoite = http://www.thepublicdiscourse.com/2015/06/15145/ | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;&#039;&#039;At Johns Hopkins, after pioneering sex-change surgery, we demonstrated that the practice brought no important benefits.&#039;&#039;&amp;quot; | Tekijä = Paul McHugh | Julkaisija = The Witherspoon Institute: Public Discourse | Ajankohta = 10.6.2015 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Lokakuussa 2016 Johns Hopkinsin sairaala ilmoitti ottavansa leikkaukset takaisin hoito-ohjelmaansa, mutta ilmoitus ei kerro, että uusi tutkimustieto olisi kumonnut aiemmat tulokset.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Johns Hopkins Medicine&#039;s Commitment to the LGBT Community | Osoite = http://www.hopkinsmedicine.org/lgbt-resources/lgbt-community.html | Viitattu = 14.3.2017 | Selite = &amp;quot;We have committed to and will soon begin providing gender-affirming surgery as another important element of our overall care program...&amp;quot; | Tekijä = Paul B. Rothman &amp;amp; Ronald R. Peterson | Julkaisija = Johns Hopkins Medicine | Ajankohta = 10/2016 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Raamattu ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu tuomitsee transvestiittisen käyttäytymisen, mikä ei tarkoita transvestisen taipumuksen tuomitsemista:&lt;br /&gt;
{{lainaus|Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi.|{{rp|5. Moos. 22:5}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraavan raamatunkohdan perusteella sukupuolenvaihdos&amp;lt;ref&amp;gt;On kyseenalaista, voidaanko puhua &amp;quot;sukupuolenkorjauksesta&amp;quot;, sillä sukupuolenvaihdosleikkaukset eivät vaikuta hyvältä asialta; katso {{Verkkoviite | Osoite = http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/kirurgisen-sukupuolenvaihdoksen-pimea-historia-mita-sinun-tulisi-tietaa-trans-liikkeesta/| Nimeke = Kirurgisen ”sukupuolenvaihdoksen” pimeä historia – Mitä sinun tulisi tietää trans-liikkeestä? | Tekijä = Walt Heyer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = aitoavioliitto.fi | Ajankohta = 30.12.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = kesäkuussa 2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;leikkaukset ovat syntiä, eli voidaan sanoa, että Raamattu tuomitsee transsukupuolisen käyttäytymisen, muttei taaskaan taipumusta:&lt;br /&gt;
{{lainaus|&amp;quot;Älköön kukaan, joka on kuohittu musertamalla tai leikkaamalla, pääskö Herran seurakuntaan.|{{rp|5. Moos. 23:1}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutenkin nämä vaikuttavat olevan ristiriidassa [[Sukupuolietiikka#Kristillinen|kristillisen sukupuolikäsityksen kanssa]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Eheytymiskokemukset===&lt;br /&gt;
Transsukupuolisen eheytymisellä tarkoitetaan varsinkin kristillisessä kontekstissa transsukupuolisuuden kokonaista tai osittaista katoamista ja sukupuoli-identiteetin muutosta kohti biologista sukupuolta. Suomessa tällaisesta kokemuksestaan on julkisesti kertonut Noora Nätkin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://uusitie.com/koin-etten-kuulu-sukupuoleeni/ | Nimeke = &amp;quot;Koin etten kuulu sukupuoleeni&amp;quot;| Tekijä = Virpi Kurvinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = uusitie.com|Ajankohta =  27.9.2017 klo 18.30| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie| Viitattu = 6.1.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/rv-tv/eheytyminen_on_kokonaisvaltainen_asia/| Nimeke = &amp;quot;Eheytyminen on kokonaisvaltainen asia&amp;quot;| Tekijä = Ristin Voitto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ristinvoitto.fi|&lt;br /&gt;
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hollantilaissyntyinen Luisa la Serpe&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tv7.fi/vod/player/8456/ | Nimeke = Sytkäri &amp;gt; Vieraana hollantilainen Luisa La Serpe  | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = tv7.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/37-vuotta-miehen-roolissa-jumala-eheytti-identiteettini/ | Nimeke = Luisa la Serpe: 37 vuotta miehen roolissa – Jumala eheytti identiteettini | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = elavatvedet.fi | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;, yhdysvaltalainen Sy Rogers&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/jumala-transsukupuolisuus-ja-transvetismi/ | Nimeke = Jumala, transsukupuolisuus ja transvetismi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.4.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = elavatvedet.fi | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, australialainen David&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt;, yhdysvaltalainen Walt Heyer&amp;lt;ref name=&amp;quot;MF&amp;quot;/&amp;gt; ja CrossOver-järjestön johtaja Jerry Leach&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://elavatvedet.fi/transvetismi-ja-transsukupuolisuus/jennifer-vai-jerry/ | Nimeke = Jennifer vai Jerry? | Tekijä = Jerry Leach | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = elavatvedet.fi |Ajankohta = 5.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ovat kertoneet eheytyneensä transsukupuolisuudesta. Hyvin monet myös katuvat sukupuolenvaihdosleikkaustaan, esimerkiksi isobritannialainen Sandra.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = When sex change is a mistake some transsexuals suffer bitter regrets | Osoite = http://www.independent.co.uk/life-style/when-sex-change-is-a-mistake-some-transsexuals-suffer-bitter-regrets-sarah-lonsdale-reports-1512822.html | Viitattu = 24.5.2017 | Selite = | Tekijä = Sarah Lonsdale | Julkaisija = The Independent | Ajankohta = Saturday 23 October 1993 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sukupuolietiikan tutkimus ja tieteen avoimuus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Keskustelu transsukupuolisten hoidosta on kuumentunut niin, että alan asiantuntijat ja heidän perheensä ovat saaneet transaktivisteilta tappouhkauksia.|Ilkka Ahtokivi&amp;lt;ref name=&amp;quot;Verkkouutiset&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Psykologi &#039;&#039;&#039;Michael J. Bailey&#039;&#039;&#039; &#039;&#039;Northwestern&#039;&#039;in yliopistosta julkaisi vuonna 2003 kirjan, jossa hän pyrki luomaan mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan transsukupuolisuudesta sen hetkisen tieteellisen tiedon perusteella. Kirjassaan Bailey esitteli uuden tieteellisen termin, &#039;&#039;autogynefilia&#039;&#039;, joka tarkoittaa sitä, että mies kiihottuu ajatuksesta, että on nainen ja näin alkaa rakastaa itseään naisena ja haluaa siksi sukupuolenvaihdosleikkaukseen. Transaktivistit taas olivat nähneet huomattavasti vaivaa sen eteen, että transsukupuolisuus nähtäisiin nimenomaan sukupuolikysymyksenä, jossa ihminen on syntynyt väärän sukupuolen kehoon, eikä millään tavoin seksuaalisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Lääkärihän voi perustellusti olla antamatta sukupuolenvaihdoshoitoja, jos potilaan motivaatio näille on seksuaalinen. Baileyn kirja suututti transaktivistit niin, että Baileystä alettiin levittää perättömiä valheita, hänen toiminnastaan valitettiin yliopiston johdolle, hänen lapsistaan tehtiin pilaa ja hän sai runsaasti vihapostia. Tämä vain sen takia, että hän oli pyrkinyt kertomaan sen, mitä transsukupuolisuudesta tiedetään, riippumatta aktivistipiirien mielipiteistä. Vuonna 2008 tieteen etikkaa tutkiva historioitsija &#039;&#039;&#039;Alice Dreger&#039;&#039;&#039; julkaisi kirjan, jossa hän käsitteli Baileyn tapausta ja totesi Baileystä esitetyt väitteet valheellisiksi. Kirjan julkaisun seurauksena myös Dreger joutui Baileyn tavoin mustamaalauskampanjan kohteeksi.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkijoiden seksuaalinen painajainen | Osoite = http://seura.fi/galileon-keskisormi/2016/09/23/tutkijoiden-seksuaalinen-painajainen-sananvapaus-on-elinehto/ | Viitattu = 30.9.2016 | Tekijä = Jani Kaaro | Julkaisija = Seura.fi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli transsukupuolisuudesta kirjoittaa tutkijana toisin kuin transaktivistit haluavat, on selvästi mittava riski menettää työnsä ja maineensa. Tämä on omiaan estämään transaktivistien agendaa vastaan olevien löytöjen julkaisua ja näin tieteen toiminta häiriintyy. Tämä ilmiö selittää myös sitä, miksi tieteelliset löydöt esittävät transaktivistien agendaan sopivia väitteitä, niiden julkaisusta kun ei mene oma elanto, maine ja perheen turvallisuus, toisin kuin päinvastaisten löytöjen julkaisusta, riippumatta siitä vaikka ne kuinka perustelisi tieteellisiin tutkimuksiin vedoten.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===ApologetiikkaWiki===&lt;br /&gt;
*[[Seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
*[[Homoseksuaalisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Kristillinen seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Englanniksi ====&lt;br /&gt;
* [http://dailysignal.com/2017/07/03/im-pediatrician-transgender-ideology-infiltrated-field-produced-large-scale-child-abuse/?utm_source=TDS_Email&amp;amp;utm_medium=email&amp;amp;utm_campaign=MorningBell&amp;amp;mkt_tok=eyJpIjoiWm1RNE1qaGhNVGRoTjJNeiIsInQiOiI2ZGlEUUNpRkZSQ3hhdStQOEV4cGVBbjBjb3lZdUc4UmVtVmhWelk0SDduUjlFWlM2YlBVQzc3TWdmSDd6VERXTXRpZmhrZWhIMk9Sa1wvSXZoaWVWMExNTkVKVE9zRTNSSkI4MUVxUFJiSVF2Ulp2dlZmNHZrUis2SFo0MjJ2aXAifQ%3D%3D/ Michelle Cretella: I&#039;m a Pediatrician. How Transgender Ideology has Penetrated my Field and Produced Widespread Child Abuse.]&lt;br /&gt;
* [http://www.jpands.org/vol21no2/cretella.pdf/ Michelle Cretella: &amp;quot;Gender Dysphoria in Children and Suppression of Debate.&amp;quot; &#039;&#039;Journal of American Physicians and Surgeons&#039;&#039;, Vol. 21, n:o 2, 2016.]&lt;br /&gt;
* [http://www.thenewatlantis.com/publications/executive-summary-sexuality-and-gender/ Lawrence S Mayer &amp;amp; Paul R. McHugh: Sexuality and Gender: Findings from the Biological, Psychological and Social Sciences.]&lt;br /&gt;
* [http://waltheyer.typepad.com/blog/ Walt Heyerin Blogi]&lt;br /&gt;
* [http://4thwavenow.com/2016/05/06/social-work-prof-speaks-out-on-behalf-of-her-ftm-autistic-daughter/ Kathleen Levinstein: Social work professor speaks out on behalf of her FtM autistic daughter.]&lt;br /&gt;
* [http://illinoisfamily.org/homosexuality/experimenting-on-children/ Laurie Higgins: Experimenting on Children.]&lt;br /&gt;
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4396787/ Riittakerttu Kaltiala-Heino, Maria Sumia, Marja Työläjärvi ja Nina Lindberg: &amp;quot;Two years of gender identity service for minors: overrepresentation of natal girls with severe problems in adolescent development.&amp;quot; Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 2015&amp;lt;; 9:9]&lt;br /&gt;
* [https://www.mercatornet.com/conjugality/view/help-my-daughter-wants-to-become-a-man/20194?utm_source=MercatorNet&amp;amp;utm_campaign=5bfe34b49e-EMAIL_CAMPAIGN_2017_08_07&amp;amp;utm_medium=email&amp;amp;utm_term=0_e581d204e2-5bfe34b49e-124677179/ Richard Fizgibbon: Help! My Daughter Wants to Become a Man.]&lt;br /&gt;
* [http://www.mercatornet.com/search/results/ebff83d30446cc082999aa89fb13a5af/ Mercatornet-sivuston artikkelit transsukupuolisuudesta]&lt;br /&gt;
* [https://www.acpeds.org/the-college-speaks/position-statements/gender-ideology-harms-children/ American College of Pediatricians. “Gender Ideology Harms Children”. May 2017.]&lt;br /&gt;
* [http://www.hprweb.com/2016/08/transsexual-attractions-and-sexual-reassignment-surgery/ Rick Fitzgibbons. “Transsexual attractions and sexual reassignment surgery”. Homilectic and Pastoral Review. August 29, 2016.]&lt;br /&gt;
* [http://downloads.frc.org/EF/EF15F45.pdf O’Leary, Dale, and Peter Sprigg. 2015. “Understanding and responding to the transgender movement”. Family Research Council] &lt;br /&gt;
* [https://archive.org/details/BBC-trans-kids/ Transgender Kids: Who Knows Best? by BBC]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Suomeksi ====&lt;br /&gt;
* [http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/melkein-kaikki-mita-media-sinulle-sanoo-seksuaalisesta-orientaatiosta-ja-sukupuoli-identiteetista-on-vaarin/ Ryan T. Anderson: Melkein kaikki mitä media sinulle sanoo seksuaalisesta orientaatiosta ja sukupuoli-identiteetistä on väärin (aitoavioliitto.fi)]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Videot ====&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/51321/ Café Raamattu &amp;gt; Onko sukupuolia enemmän kuin kaksi? (TV7)]&lt;br /&gt;
*[https://youtu.be/xfO1veFs6Ho College Kids Say the Darndest Things: On Identity – Family Policy Institute of Washington]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Homoseksuaalisuus&amp;diff=12353</id>
		<title>Homoseksuaalisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Homoseksuaalisuus&amp;diff=12353"/>
		<updated>2018-01-06T14:56:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Eheytymiskokemukset */ +Uusi kokemus, tekstin jakamista&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{sisällysluettelo|oikea}}&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Homoseksuaalisuus&#039;&#039;&#039; on [[wp:seksuaalinen suuntautuminen|seksuaalinen suuntautuminen]], jossa yksilön emotionaaliset, eroottiset ja/tai seksuaaliset tunteet kohdistuvat ensisijaisesti omaan sukupuoleen. Naisten homoseksuaalisuutta kutsutaan usein lesboudeksi.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Kielitoimiston sanakirja&amp;quot;&amp;gt;”&#039;&#039;homoseksuaalinen&#039;&#039; omaan sukupuoleen sukupuolista vetoa tunteva.” ”&#039;&#039;lesbous&#039;&#039; (rinn. lesbolaisuus) naisten homoseksuaalisuus.” {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=&amp;quot;Seta&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Selite = | Julkaisu = seta.fi | Ajankohta = | Julkaisija = Seta ry | Viitattu = 22.5.2017 }}, {{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Selite = | Julkaisu = transtukipiste.fi | Ajankohta = | Julkaisija = Seta ry: Transtukipiste | Viitattu = 22.5.2017 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Biseksuaalisuus tarkoittaa vastaavaa vetoa molempiin sukupuoliin.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Seta&amp;quot; /&amp;gt; Myytin mukaan homoseksuaaleja on 10 % väestöstä, vaikka oikeasti luku on korkeintaan muutama prosentti.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 19-25.&amp;lt;/ref&amp;gt; Tässä artikkelissa oiotaan muitakin homoseksuaalisuuteen liittyviä myyttejä, vaikkei se välttämättä ole poliittisesti korrektia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Homoseksuaalisuuden synty ==&lt;br /&gt;
Homoseksuaalisuuden synty on merkittävä aihe sekä politiikassa että uskonnossa, sillä oman käsityksen avulla perustellaan usein omaa mielipidettä asiaan. Homoseksuaalisuden synnystä on vallalla kaksi vastakkaista näkemystä niin tieteen kuin homoaktivistien parissa, joista kerrotaan alapuolella. Näiden lisäksi on olemassa näiden yhdistelmiä, joita on kutsuttu vuorovaikutusteorioiksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 64.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Essentialismi===&lt;br /&gt;
Essentialistisen näkemyksen mukaan homoseksuaalisuus on synnynnäinen, biologisesti määräytyvä taipumus, joka on muuttamaton osa identiteettiä.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 63-65&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä vahvin argumentti essentialismin puolesta on, että homoseksuaalisuudella näyttäisi olevan yhteys joihinkin biologisiin tekijöihin. Homoseksuaalisuuden täysin biologisesta alkuperästä ei tosin ole näyttöä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Bearman, P.S. ja Bruckner, H. | Otsikko = Opposite-Sex Twins and Adolescent Same-Sex Attraction | Julkaisu = American Journal of Sociology | Ajankohta = 2002 | Vuosikerta = 107 | Numero = 5 | Sivut = 1179-1205 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2010) s. 76&amp;lt;/ref&amp;gt; Kuitenkin homoseksuaalisuuden biologisen perustan puolesta argumentoitaessa ajatellaan vähintäänkin, että biologinen taso määrää osin homoseksuaalista suuntautuneisuutta. Esimerkiksi aivojen vaste tiettyihin feromoneihin saattaa olla samanlainen homomiehillä ja heteronaisilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Essentialistista näkemystä vastaan todistaa vahvasti eläinten pariin hyljättyjen, niin sanottujen löytö- eli susilasten [[wp:aseksuaalisuus|aseksuaalisuus]].&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 62, jossa Puonti viittaa kehityspsykologian tutkija, psykologian apulaisprofessori Risto Vuorisen kirjaan &#039;&#039;Minän synty ja kehitys&#039;&#039; (1997).&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ongelma tässä kuitenkin on, että korrelaatio sinänsä ei osoita kausaalisuutta: vaikka asioiden välillä on korrelaatio, emme tiedä, kumpi niistä aiheuttaa toisen vai aiheuttaako jokin kolmas tekijä ne molemmat. Aivot ovat kuten lihakset – niiden rakenteeseen vaikuttaa henkilöhistoria.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 81-82&amp;lt;/ref&amp;gt; Näin ollen biologiset erot heteroiden ja homojen välillä voivat selittyä esimerkiksi lapsuuden traumoilla, kuten ylisuojelevan äidin tai etäisen isän vaikutuksella&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2004)&amp;lt;/ref&amp;gt;, joka siis tuottaisi sekä homoseksuaalista alttiutta että muutoksia aivojen rakenteessa, tai toisaalta homoseksuaalisella käyttäytymisellä, joka on itsessään voinut muuttaa aivojen toimintaa&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Debate Rekindled in Homosexual Brain Research | Osoite = &amp;lt;nowiki&amp;gt;http://www.medicineonline.com/news/10/5610/Debate-Rekindled-in-Homosexual-Brain-Research.html&amp;lt;/nowiki&amp;gt; | Viitattu = 15.10.2008 | Julkaisija = Medicine Online }}&amp;lt;/ref&amp;gt;. Monia yleisesti parafilioina pidettyjä seksuaalisia suuntautumisia pyritään yleensä selittämään vastaavilla tekijöillä. Jos pedofilia on seurausta lapsuuden traumoista, niin eivätkö lapsuuden traumat voi aiheuttaa myös muunlaisia seksuaalisuuden vaurioita? Jos taas käyttäytyminen on seurausta lapsuuden traumasta, niin voidaanko sitä pitää terveenä?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka homoseksuaalisuudella osoittautuisikin olevan jonkinlainen biologinen perusta, tämäkään asiaintila ei silti välttämättä tekisi homoseksuaalisesta käyttäytymisestä harmitonta ja oikeutettua. Esimerkiksi taipumuksella väkivaltaiseen käyttäytymiseen lienee samoin korrelaatio aivojen rakenteeseen ja jopa perimään. Tämä ei kuitenkaan tee väkivallasta hyväksyttävää käyttäytymismallia, vaan siihen alttiin henkilön tulisi mahdollisuuksien mukaan vastustaa kiusausta toimia väkivaltaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Sosiaalinen konstruktionismi===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Varsinkin sosiaalitieteissä on vallalla konstruktionistinen näkemys, jonka mukaan ympäristö, kulttuuri ja omat valinnat muokkaavat homoidentiteettiä.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 64, 66-68.&amp;lt;/ref&amp;gt; Jos homoseksuaalisuus olisi perinnöllisesti määräytynyttä ja siis siinä merkityksessä synnynnäistä, kukin identtinen kaksospari muodostuisi joko kahdesta hetero- tai kahdesta homoseksuaalista. Tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt toisenlaisia tuloksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1990-luvun alussa J. Michael Bailey oli mukana kahdessa aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa, joihin Puonti (2004) viittaa&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Bailey, J. Michael ja Pillard, Richard C.| Otsikko = A Genetic Study of male sexual Orientation| Julkaisu = Archives of General Psychiatry| Ajankohta = joulukuu 1991| Vuosikerta = 48 | Numero = | Sivut = 1089 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2004) s. 60&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Bailey, J. Michael ja Pillard, Richard C. Neale, Michael C. Ja Agyei, Yvonne | Otsikko = Heritable factors Influence Sexual Orientation in Women | Julkaisu = Archieves of General Psychiatry | Ajankohta = 1993 | Vuosikerta = 50 | Numero = 3 | Sivut = 222 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2004) s. 61.&amp;lt;/ref&amp;gt; ja jotka Puonnin (2010) mukaan osoittautuivat epäluotettaviksi satunnaisotannan puutteen vuoksi. Bailey päätti tutkimusryhmänsä kanssa vuonna 2000 korjata tilanteen. Tällä kertaa tutkittavat otettiin koko Australian kattavasta kaksosrekisteristä, johon kuului 4901 ihmistä. Todettiin, että vain 20 %:lla kaksoshomomiehistä ja 24 %:lla kaksoslesboista oli identtinen, homoseksuaali kaksonen.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 75, jossa Puonti viittaa tutkimukseen {{Lehtiviite | Tekijä = Bailey, M.J., Dunne, M.P. ja Martin, N.G. | Otsikko = Genetic and Environmental Influences on Sexual Orientation and Its Correlates an Australian Twin Sample | Julkaisu = Journal of Personality and Social Psychology | Ajankohta = 2000 | Vuosikerta = 78 | Numero = 3 | Sivut = 524-536 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Luvut olivat pienempiä kuin Baileyn aiemmissa tutkimuksissa.&lt;br /&gt;
&amp;lt;!--Erään mieskaksosia käsitelleen tutkimuksen mukaan identtisistä kaksospareista 52%:ssa mutta epäidenttisistä vain 22%:ssa tutkituista tapauksista molemmat olivat homoseksuaaleja, jos toinen oli. Tutkimus paljasti myös sen, että homoseksuaalien ei-biologisista adoptioveljistä 11% oli homoseksuaaleja. Samat tutkijat tekivät muutaman muun kanssa parin vuoden päästä vastaavan lesbotutkimuksen, ja tulokset olivat hyvin samankaltaisia. Vähintään yhden lesbon identtisistä kaksospareista 48% käsitti kaksi lesboa, 14%:lla lesboista oli biologinen lesbosisar, ja 6% lesbojen ei-biologisista adoptiosisaristakin oli lesboja.&amp;quot;--&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Richard C. Friedman ja Leonore O. Stern tekivät tutkimuksen terveiden ei-neuroottisten homomiesten perhetaustoista, mm. haastatellen tutkittaviaan keskimäärin 20 tuntia. He olettivat, ettei näiden perhetausta eroaisi heteroiden perhetaustasta. Tutkittavat eivät olleet mielisairaita ja olivat tyytyväisiä elämäänsä, mutta silti oletus osoittautui virheelliseksi. Tutkituista homomiehistä yhdelläkään ei ollut myönteistä suhdetta isään tai häntä korvaavaan mieheen. Isä ei ollut opettanut heille poikajoukon osaksi pääsemiseen tarvittavia taitoja. Ne heterot, joilla oli ollut samanlainen isä kuin homoilla, olivat kokeneet äidin rohkaisevan poikien harrastuksiin. Äidin myönteinen kuva miehisyydestä oli siis näille heteroiksi kasvaneille miehille tärkeä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Friedman, Richard C. ja Stern, Leonore O.| Otsikko = Fathers, Sons, and Sexual Orientation: Replication of Bieber Hypotethis| Julkaisu = Psychiatric Quartely | Ajankohta = 1980 | Vuosikerta = 52 | Numero = 3| Sivut = 175-189 |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut Puonti (2004) s. 83-84.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Richard Cohen väittää kirjassaan Coming Out Straight, että homoseksuaalisuuden aiheuttajia on ainakin kymmenen. Niitä ovat perinnöllisyys, lapsen temperamentti, haavoittumiset suhteessa omaan ja toiseen sukupuoleen, vanhempien välinen suhde, suhde sisaruksiin, oman kehon kokemiseen liittyvät haavoittumiset, seksuaalinen hyväksikäyttö, kavereiden aiheuttamat torjunnat, kulttuuriset syyt ja monet muut osatekijät. Pääsyy on kuitenkin suhde omaa sukupuolta olevaan vanhempaan.| Ari Puonti&amp;lt;ref&amp;gt; Cohen (2000). Viitannut Puonti (2004) s. 91.&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vuorovaikutusteoriat===&lt;br /&gt;
Cornell Universityn psykologian laitoksen tohtori Daryl J. Bem on kehittänyt Eksoottinen muuttuu eroottiseksi -nimisen teorian, jossa homoseksuaalisuudella on seuraavat kehitysaskeleet:&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 108, jossa viittaus artikkeliin {{Lehtiviite | Tekijä = Bem, Daryl J. | Otsikko = Exotic Becomes Erotic: Interpeting the Biological Correlates of Sexual Orientation | Julkaisu = Arcives of Sexual Behaviour | Ajankohta = 2000 | Vuosikerta = 29 | Numero = 6 | Sivut = 531-548 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
# Biologiset tekijät&lt;br /&gt;
# Lapsuuden temperamentti&lt;br /&gt;
# Sukupuolelle tyypillinen tai epätyypillinen toiminta.&lt;br /&gt;
# Erilaisuuden tunne suhteessa toiseen tai omaan sukupuoleen.&lt;br /&gt;
# Fyysisesti koettava jännitys toisen tai oman sukupuolen seurassa.&lt;br /&gt;
# Erilaisuuden tunne ja siihen liittyvä fyysinen jännite erotisoituu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bemin tapaan tutkijat William Byne ja Bruce Parsons esittävät, että geenit ja hormonit eivät sinänsä määrää seksuaalista suuntautumista, vaan taipumuksen tiettyihin persoonallisuuden piirteisiin, jotka vaikuttavat yksilön suhteeseen ympäristöönsä silloin, kun seksuaalisuus ja persoonallisuus kehittyvät.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 109, jossa viittaus artikkeliin {{Lehtiviite | Tekijä = Byne, William ja Parsons, Bruce | Otsikko = Human Sexual Orientation: The Biologic Theories Reappraised | Julkaisu = Archives of General Psychiatry | Ajankohta = maaliskuu 1993 | Vuosikerta = 50 | Numero = | Sivut = 228-239 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = http://borngay.procon.org/sourcefiles/Byne_Study.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Nuorten epävakaa seksuaalisuus===&lt;br /&gt;
Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että peräti 25,9 % tutkituista 12-vuotiaista oli seksuaalisuudestaan &amp;quot;epävarmoja&amp;quot;, mutta luku pieneni merkittävisti murrosiän loppua kohden. Suurin osa itseään homoseksuaaliksi epäilevistä nuorista suuntautuu lopulta eroottisesti vastakkaiseen sukupuoleen.&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 25-26, jossa viittaus tutkimukseen {{Lehtiviite | Tekijä = Remafedi, G., Resnick, M., Blum, R. ja Harris, L. | Otsikko = Demography of Sexual Orientation in Adolescents | Julkaisu = Pediatrics | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = 89 | Numero = 4 | Sivut = 714-721 |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Väestöliiton tutkija Osmo Kontula havaitsi vuonna 2007 nuorten naisten bi-seksuaalisen kiinnostuksen kasvaneen. Ari Puonti puolestaan kertoo: &amp;quot;Koulutin syksyllä 2009 erään herätysliikkeen nuorisotyönohjaajia, jotka kertoivat hämmentyneinä tyttöjen biseksuaalisista kokemuksista eri puolilta Suomea.&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;Puonti (2010) s. 19-20, jossa viittaus tutkimukseen {{Kirjaviite | Tekijä = Kontula, O. | Nimeke = Halu &amp;amp; intohimo. Tietoa suomalaisesta seksistä. | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = 160-161 | Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu | Julkaisija = Väestöliitto ja Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Homoseksuaalisuuden vaikutukset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Homoseksuaalisuudella on paljon vaikutuksia, joista ei tiedetä paljon ja jotka ovat negatiivisia heteroseksuaalisuuden vaikutuksiin verrattuna. Epäilemättä osa homoseksuaalien ongelmista johtuu syrjinnästä, mutta on kyseenalaista väittää, että kaikki homoseksuaalien ongelmat johtuisivat syrjinnästä, sillä syrjintä ei selitä homosuhteiden epävakautta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Fyysinen ja henkinen terveys ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan seksuaalivähemmistöillä on heteroita enemmän terveysongelmia, vaikka he ovat heteroihin verrattuna keskimäärin korkeammin kouluttettuja ja parempituloisia.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/duodecim/seksuaalivahemmistoilla_edelleen_enemman_terveysongelmia | Nimeke = Seksuaalivähemmistöillä edelleen enemmän terveysongelmia | Tekijä = Duodecim | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = hyvaterveys.fi | Ajankohta = 29.6.2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.7.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimusten mukaan homoseksuaaleilla on keskiarvoisesti huomattavasti enemmän irtosuhteita kuin heteroseksuaaleilla, vaikka myös vakituisia ja rakastavia suhteita on paljon, erityisesti lesbojen keskuudessa. Homomiehillä on keskimäärin viisinkertainen määrä seksuaalisuhteita heteromiehiin verrattuna.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Mercer, C. H.  Hart, G. J.  Johnson, A. M.  Cassel, J. A. (1999) | Otsikko = Behaviorally bisexual men as a bridge population for HIV andsexually transmitted infections | Julkaisu = International Journal of STD and AIDS | Ajankohta = helmikuu 2009| Vuosikerta = 20| Numero = | Sivut = 87-94 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Lopetusmerkki = }} Viitannut {{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 84| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Irtosuhteiden takia homoseksuaalit ovat merkittävä sukupuolitauteja tartuttava ryhmä. Esimerkiksi merkittävä osa HIV-tartunnoista Suomessa saadaan miesten välisessä seksissä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Sari Jaakola, Outi Lyytikäinen, Sari Huusko, Saara Salmenlinna, Jaana Pirhonen, Carita Savolainen-Kopra, Kirsi Liitsola, Jari Jalava, Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Mikko Virtanen, Jan-Erik Löflund, Markku Kuusi, Mika Salminen (toim.) | Nimeke = [http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126263/URN_ISBN_978-952-302-481-6.pdf?sequence=1 Tartuntataudit Suomessa 2014] | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Vuosi = 2015 | Kappale = | Sivu = 30 | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tieteellisten tutkimusten mukaan homoseksuaalit ovat kiistatta keskimäärin henkisesti epätasapainoisempia kuin heteroseksuaalit.&amp;lt;ref&amp;gt;Fergusson DM, Horwood LJ, Ridder EM, Beautrais AL (July 2005). [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16045064 &amp;quot;Sexual orientation and mental health in a birth cohort of young adults&amp;quot;]. Psychological Medicine 35 (7): 971–81. doi:10.1017/S0033291704004222. PMID 16045064.&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;Silenzio VM, Pena JB, Duberstein PR, Cerel J, Knox KL (November 2007). [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17901445 &amp;quot;Sexual orientation and risk factors for suicidal ideation and suicide attempts among adolescents and young adults&amp;quot;.] American Journal of Public Health 97 (11): 2017–9. doi:10.2105/AJPH.2006.095943. PMID 17901445.&amp;lt;/ref&amp;gt; Homoseksuaaleilla on todettu emotionaalista yliherkkyyttä huomattavasti enemmän kuin heteroseksuaaleilla.&amp;lt;ref&amp;gt;Riess, B. (1980): Psychological tests in homosexuality. In: Homosexual Behavior: A Modern Appraisal. (Ed: Macmor,J.) Basic Books, New York, 298-311.&amp;lt;/ref&amp;gt; Homoseksuaaliset ovat kuusi kertaa keskivertoa aktiivisempia itsemurhayritysten saralla.&amp;lt;ref&amp;gt;Remafedi, G.; French, S.; Story, M.; Resnick, M.D.; Blum, R. (1998): The relationship between suicide risk and sexual orientation: Results of a population-based study. Am. J. Publ. Health 88, 57-60.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi alttius kemikaalien väärinkäytölle,&amp;lt;ref&amp;gt;Herrell, R.; Goldberg, J.; True,W.R.; Ramakrishnan, V.; Lyons, M.; Eisen,S.; Tsuang, M.T. (1999): Sexual orientation and suicidality: a co-twin control study in adult men. Arch. Gen. Psychiatry 56, 867-874&amp;lt;/ref&amp;gt; persoonallisuushäiriöt,&amp;lt;ref&amp;gt;Ellis, D; Collis, I; King, M (1995): Personality disorder and sexual risk taking among homosexually active and heterosexually active men attending a genito-urinary medicine clinic. J. Psychosom. Res. 39, 901-910.&amp;lt;/ref&amp;gt; ahdistuneisuus, masennus, käyttäytymishäriöt ja alttius nikotiiniriippuvuudelle on homoseksuaaleille muita ryhmiä yleisempää.&amp;lt;ref&amp;gt;Bailey, J.M. (1999): Commentary: Homosexuality and mental illness. Arch. Gen. Psychiatry. 56, 876-880.&amp;lt;/ref&amp;gt; Homoseksuaaleilla on myös selvästi keskiarvoa enemmän syömishäiriöitä.&amp;lt;ref&amp;gt;Carlat, D.J.; Camargo, C.A.; Herzog, D.B. (1997): Eating disorders in males: a report on 135 patients. Am. J. Psychiatry 154, 1127-1132.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Homosuhteiden vakaus ===&lt;br /&gt;
Brittiläiseen tutkimukseen vastanneiden homoseksuaalien nykyiset suhteet olivat kestäneet keskimäärin vain viisi vuotta verrattuna heteroseksuaalien 17 vuoteen. Lisäksi 28 % homoseksuaaleista myönsi olleensa uskoton, mutta heteroseksuaaleilla vastaava osuus oli 17 %.&amp;lt;ref name=&amp;quot;The Guardian&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2014/sep/28/british-sex-survey-2014-nation-lost-sexual-swagger | Nimeke =  British sex survey 2014: &#039;the nation has lost some of its sexual swagger&#039; | Tekijä = Jim Mann| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = theguardian.com | Ajankohta = 28.9.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.5.2016 | Kieli = englanti }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Ruotsissa rekisteröidyissä parisuhteissa elävät mies- ja naisparit eroavat useammin kuin avioituneet heteroparit.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Gunnar Andersson, Turid Noack, Ane Seierstad ja Harald Weedon-Fekjær | Nimeke = Divorce-Risk Patterns in Same-Sex „Marriages“ in Norway and Sweden  | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 30 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Tunniste = | www = http://www.uni-koeln.de/wiso-fak/fisoz/conference/papers/p_andersson.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 9.4.2016}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Suomessa vuonna 1984 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vakituisessa suhteessa elävistä homoista oli suhde kestänyt yli 10 vuotta vain 6-7%:lla.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Rakkauden monet kasvot. Homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta | Julkaisija = Espoo: Weilin&amp;amp;Göös | Vuosi = 1984 | Kappale = | Sivu = 432, jossa tilasto | Selite = | Tunniste = }} Viitannut Puonti (2004) s. 153&amp;lt;/ref&amp;gt; Uutta vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa enää tehty kyseisen ajankohdan jälkeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Homoperheet ja lasten kasvatus===&lt;br /&gt;
{{sitaatti2 | right |Äitini esitti minulle kerran kysymyksen: ”Millie, mitä jos minä ja kumppanini voisimme mennä naimisiin? Mitä jos meillä olisi se vakaa perheympäristö, joka kaikilla muillakin on?” Minä vastasin kysymykseen hyvin yksinkertaisesti toisella kysymyksellä: ”Miten psykologit olisivat hoitaneet minua ja ongelmieni taustalla vaikuttavaa isättömyyden ongelmaa, jos isättömyyden tiedostaminen tulkittaisiin jonkinlaiseksi syrjinnän muodoksi? Miten yksikään lääkäri olisi oikeuteen joutumisen pelossa hoitanut minua sellaisessa tilanteessa?” Äitini ei vastannut mitään. Hän vain oli hiljaa. Kukaan ei ajattele tätä. Ihmisillä on niin kiire naimisiin.| Millie Fontana lesboäidilleen&amp;lt;ref name=&amp;quot;Millie&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/nimeni-on-millie-fontana-olen-23-vuotias-keinohedelmoityksen-avulla-lesbovanhemmille-syntynyt-lapsi/ | Nimeke = ”Nimeni on Millie Fontana. Olen 23-vuotias, keinohedelmöityksen avulla lesbovanhemmille syntynyt lapsi.”| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = aitoavioliitto.fi | Ajankohta = 17.10.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Aito avioliitto ry | Viitattu = 22.12.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
Miesten ja naisten kasvatustavat ja olemus ovat erilaiset. Isäsuhteen on todettu olevan naiselle tärkeä,&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8649348 | Nimeke = Jos nainen etsii miehistä jatkuvasti isäänsä, jotain on pielessä | Tekijä = Yrjö Hjelt | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta = 5.2.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.11.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja muutenkin lapselle tärkeä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;YLE&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-5737213 | Nimeke = Isättömyys jättää aukon lapsen sisimpään | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = päivitetty 27.2.2009 | Julkaisu = YLE Uutiset|Ajankohta = 25.3.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.11.2016 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Myös [[Homoseksuaalisuus#Homosuhteiden vakaus|homosuhteiden epävakaus]] voidaan nähdä kyseenalaisena seikkana sen kannalta, kannattaako adoptiolapsia sijoittaa homopareille varsinkaan, kun adoptionhakijoista on ainakin täällä Suomessa ylitarjontaa&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaestoliitto.fi/@Bin/2086105/VTL+Ty%C3%B6paperi+2_Ruohio.pdf | Nimeke = Kansainvälinen adoptio: Missä mennään? -Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (2)| Tekijä = Heidi Ruohio | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |&lt;br /&gt;
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.12.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
{{Sitaatti3|center|- Kärjistäen isä on se, joka rohkaisee lasta kehittymään, äiti taas huolehtii tunnepuolesta. Sanotaan, että äidiltään lapsi oppii hymyilemisen taidon, mutta isältään hän oppii sanomaan lauseen tämän perässä.|psykologi Virpi Lahtiharju&amp;lt;ref name=&amp;quot;YLE&amp;quot; /&amp;gt;|}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Iltalehti uutisoi 8.7.2014, että homoperheiden lapset ovat onnellisempia kuin heteroperheiden lapset.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = Näillä pareilla on onnellisimmat lapset | Osoite = http://www.iltalehti.fi/perhe/2014070818471864_pr.shtml | Viitattu = 22.5.2017 | Selite = | Tekijä = Heljä Salonen | Julkaisija = Iltalehti | Ajankohta = 8.7.2014 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Tutkimuksessa&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = Simon R. Crouch, Elizabeth Waters, Ruth McNair, Jennifer Power ja Elise Davis | Otsikko = Parent-reported measures of child health and wellbeing in same-sex parent families: a cross-sectional survey | Julkaisu = BMC Public Health | Ajankohta = 2014 | Numero = 14:635 | Sivut = | Tunniste = | Viitattu = 22.5.2017 }} &amp;lt;/ref&amp;gt; ei kuitenkaan käytetty satunnaisotantaa, ja aineisto kerättiin sateenkaariperheiden vanhemmilta, joten tuloksia ei voida pitää luotettavina. Tutkimuksen puolueettomuus vaarantui, sillä sateenkaariperheiden vanhemmat saattoivat antaa tiedostamatta tai jopa tiedostaen väärää tietoa, sillä he epäilemättä ymmärtävät tällaisten tutkimusten poliittisen luonteen. Tämän sijaan esimerkiksi [[Douglas Allen|Allen]]in meta-analyysissa&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = High school graduation rates among children of same- sex households | Osoite = http://www.terpconnect.umd.edu/~pnc/allen-ss-grad.pdf | Viitattu = 22.5.2017 | Selite = | Tekijä = [[Douglas Allen|Douglas W. Allen]] | Julkaisija = Springer Science Business Media New York | Ajankohta = 23.8.2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; paljastuu, että monissa aiheen tutkimuksissa on virheitä ja puutteita, kuten satunnaisotannan puute. Allen itse teki samalla tutkimuksen välttäen kritisoimiaan asioita. Hänen tulostensa mukaan lapset tarvitsevat sekä isän että äidin, eikä homopari voi heitä korvata.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Sateenkaariperheiden lasten kokemuksia====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oikeustieteen tohtori Jean-Dominique Bunel&amp;lt;ref name=&amp;quot;Bunel&amp;quot;&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka| Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 39 | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja &#039;&#039;&#039;bi-seksuaali&#039;&#039;&#039;&amp;lt;ref name=&amp;quot;Seurakuntalainen&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://uusitie.com/ranskan-joukkoliike-perinteisen-perheen-puolesta-vetoaa-nuoriin/| Nimeke = Ranskan joukkoliike perinteisen perheen puolesta vetoaa nuoriin | Tekijä = Miikka Niiranen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = uusitie.com | Ajankohta = 27.11.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.2.2016| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Robert Oscar Lopez&amp;lt;ref name=&amp;quot;Lopez&amp;quot;&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka| Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 28-29 | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; sekä &#039;&#039;&#039;ateisti&#039;&#039;&#039; Millie Fontana&amp;lt;ref name=&amp;quot;Millie&amp;quot; /&amp;gt; ovat kasvaneet lesbovanhempien parissa, mutta he ovat kokeneet perhemuodon ongelmalliseksi isän puutteen vuoksi. Bunel&amp;lt;ref name=&amp;quot;Bunel /&amp;gt; ja Lopez&amp;lt;ref name=&amp;quot;Lopez&amp;quot; /&amp;gt; ovatkin kertoneet vastustavansa sukupuolineutraalia avioliittolakia. Myös lesbokodissa varttunut Rivka Edelman vastustaa kokemustensa vuoksi sukupuolineutraalia avioliittolakia.&amp;lt;ref&amp;gt;Edelman, Rivka (2015) &amp;quot;Secular Israel, Gays, and Surrogacy&amp;quot; teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Robert Oscar Lopez &amp;amp; Rivka Edelman (toim.) | Nimeke = Jeptha&#039;s Daughters | Vuosi = 2015 | Kappale = | Sivu = 143-150 | Selite = | Julkaisupaikka = Los Angels, CA | Julkaisija = International Children&#039;s Rights Institute | Tunniste = ISBN 978-1505810783 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} Viitannut Puolimatka (2016).&amp;lt;/ref&amp;gt; Fontana ei vastusta sitä, kunhan lapsen oikeus isään ja äitiin taataan.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=wGPlHdzHPFE | Nimeke = Surprise speech with Ryan T. Anderson - The Cost of Equality / ACL Conference| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = kts. videon kuvaus| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.2.2016 | Kieli = englanti}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Homoseksuaalien mielipiteitä====&lt;br /&gt;
Aiemmin mainittuun brittiläiseen tutkimukseen vastanneista homoseksuaaleista 37 % ei ollut sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevien parien on oikein hankkia lapsia.&amp;lt;ref name=&amp;quot;The Guardian&amp;quot; /&amp;gt; Jean-Pierre Delaume-Myard, Hervé Jourdan, Doug Mainwaring, Jena-Marc Veyron la Croix, Philippe Arino ja &#039;&#039;&#039;ateisti&#039;&#039;&#039;&amp;lt;ref name=&amp;quot;Seurakuntalainen&amp;quot; /&amp;gt; Xavier Bongibault ovat homoseksuaaleja, jotka vastustavat sukupuolineutraalia avioliittoa, koska se heidän mielestään loukkaa lapsen oikeutta isään ja äitiin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka| Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 30 | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suunta-kirjat| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Homoseksuaalisuus länsimaisessa yhteiskunnassa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Homoseksuaaliset suhteet hyväksytään länsimaisissa yhteiskunnissa pitkälti heterosuhteiden rinnalle. Mediajulkisuudessa esiintyy runsaasti mielipiteitä, joiden mukaan tämän eettisen kysymyksen pitäisi olla sivistyneelle ihmiselle itsestäänselvyys ja siitä ei pitäisi edes joutua keskustelemaan nykyaikana. Tällainen retoriikka pyrkii tukahduttamaan kaiken toisinajattelun tehden järjellisestä keskustelusta haastavaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Argumentaatio homoseksuaalien oikeuksista ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Homoparien oikeudet ovat olleet esillä koko 2000-luvun, ja aiheesta käyty keskustelu on ollut usein hyvin aggressiivista. Vastapuolen argumentteja pidetään yleensä huonoina, eikä niitä edes pyritä ymmärtämään. Osaltaan tämä johtuu siitä, että kyseessä on arvokysymys, johon ei välttämättä saada yhteisymmärrystä pelkän loogisen argumentaation ja tieteellisen tutkimuksen keinoin. Siksi myös lakien säätäminen aiheeseen liittyen on haastavaa. Tässä artikkelissa aiheeseen liittyviä seikkoja on käsitelty ja käsitellään pääasiassa tämän osion ulkopuolella aiheidensa mukaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Homoseksuaalisuus eläimillä====&lt;br /&gt;
Homoseksuaalisuuden harjoittamisen hyväksymistä on perusteltu sillä, että ihmisten lisäksi sitä esiintyy eläimilläkin. Tällainen perustelu on kuitenkin hyvin ongelmallinen, koska eläimet tekevät sellaistakin, mitä arvoliberaalitkaan eivät kannata, esimerkiksi heikompien syrjimistä. Tähän voidaan vastata, ettei heikompien syrjimistä ja homoseksuaalisuuden harjoittamista voi rinnastaa keskenään. Tällöinkin vetoaminen eläinten toimintaan epäonnistuu, sillä näin ollen arvoliberaali joutuu perustelemaan jollain toisella tavalla, miksi vain toinen näistä teoista on tuomittava.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Homoseksuaalien ihmisoikeudet ja lainsäädäntö ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Länsimaissa kysymys ei enää ole siitä, onko homoseksuaaleilla samat ihmisoikeudet kuin heteroseksuaaleilla, koska heillä on ollut samat ihmisoikeudet jo pitkään.&amp;lt;ref&amp;gt;Jotkut ihmiset ovat eri mieltä tämän väitteen kanssa vedoten siihen, että homoseksuaaleilla ei ole oikeutta mennä naimisiin kumppaninsa kanssa. Oikeus mennä naimisiin juuri seksuaalisen ja romanttisen kiinnostuksen kohteensa kanssa ei kuitenkaan ole ihmisoikeus avioliittoa käsittelevien ihmisoikeussopimusten mukaan. Kts. [http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 16. artikla], [http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2#idp3750816 YK:n Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS, 23. artikla] ja [http://www.fmreview.org/sites/fmr/files/FMRdownloads/en/FMRpdfs/Human-Rights/cairo.pdf Kairon julistus ihmisoikeuksista islamissa, 5. artikla]. [http://www.echr.coe.int/Documents/Convention_FIN.pdf Euroopan ihmisoikeussopimus sellaisena kuin se on muutettuna 11. ja 14. pöytäkirjalla, 12. artikla] ei myöskään pidä sukupuolineutraalia avioliittoa lähtökohtaisesti ihmisoikeutena, sillä sen mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto on ihmisoikeus vain, jos avioliitto on määritelty sukupuolineutraaliksi kansallisessa laissa.&amp;lt;/ref&amp;gt; Tällä hetkellä kysymys onkin siitä, onko ihmisoikeudet määritelty oikein eli kohtelevatko ihmisoikeussopimuksissa sovitut ihmisoikeudet homoseksuaaleja tasavertaisesti heteroseksuaaleihin verrattuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Homoseksuaalien oikeuksien määrä ja laatu ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomen lain perusteella sekä homo- että heteroseksuaalilla on tiettyjen ehtojen täyttyessä yhtäläinen oikeus mennä naimisiin vain vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa tai rekisteröidä parisuhteensa vain samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, eli näitä oikeuksia ei tarjota seksuaalisen suuntautumisen vaan sukupuolen perusteella. Heteroseksuaalilla on siis oikeus mennä seksuaalisen kiinnostuksen kohteensa kanssa naimisiin, mitä homoseksuaalilla ei ole. Toisaalta homoseksuaalilla on oikeus rekisteröidä parisuhde seksuaalisen kiinnostuksen kohteensa kanssa, mitä ei ole heteroseksuaalilla. Homoseksuaali ei siis välttämättä ole kiinnostunut oikeudestaan mennä avioliittoon ja saada siihen liittyvät oikeudet, mutta näitä oikeuksia on yhtä paljon kuin heteroseksuaalilla. Homoseksuaalisuutensa takia ihminen voi sen sijaan olla kiinnostunut hankkimaan näitä aviopareille suotuja erityisoikeuksia tavalla, jota laki ei suo kenellekään. Koska näistä instituutioista avioliitto mielletään yleensä juhlavammaksi ja se tarjoaa enemmän oikeuksia, joidenkin mielestä homo- ja heteroseksuaalien välillä vallitsee epätasa-arvo. Näin ollen tasa-arvokysymyksenä voidaan pohtia, vaikuttaako ihmisen seksuaalisuus hänen juridisten oikeuksiensa mielekkyyteen. Avioliiton rajaaminen laissa vain miehen ja naisen väliseksi ei tee lainsäädännöstä syrjivää, jos rajaukselle voidaan asettaa hyväksyttävä syy&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6| Nimeke = Suomen perustuslaki, 2 luku - Perusoikeudet, 6 § - Yhdenvertaisuus| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = finlex.fi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.6.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lakien tarkoituksena on taata kaikille ihmisille oikeus samanlaiseen toimintaan riippumatta siitä, haluavatko nämä toimia lain mukaisesti vai lain vastaisesti. Laista ei tee syrjivää, että se antaa vain osalle ihmisistä oikeuden elää haluamallaan tavalla. On varmasti yksilötasolla surullista, jos omat mielihalut eivät osu yksiin yhteiskunnallisen lainsäädännön kanssa, mutta tästä huolimatta lakien tarkoituksena ei ole turvata ihmisten mielihalujen toteuttamista, jos tällainen käytäntö on perusteltu. Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä,  &#039;&#039;&#039;jonka tarkoituksena ei ole rinnastaa homoseksuaalista käyttäytymistä rikolliseen käyttäytymiseen&#039;&#039;&#039;, vaan se pyrkii ainoastaan osoittamaan, että laki toimii näiden sääntöjen mukaisesti myös muualla. Vertauksissa on aina tiettyjä yhtäläisyyksiä ja tiettyjä eroavaisuuksia: &lt;br /&gt;
* kleptomaanilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on pakonomainen ja sairaalloinen tarve varastaa. Varastamisen kieltävä lainsäädäntö ei ole mitenkään kleptomaaneja syrjivä, vaikka ainoastaan kleptomaaneilla on harvinaisen voimakkaita mielihaluja rikkoa lakia. Jos laki sallii toisille ihmisille mahdollisuuden toteuttaa kaikkia mielihalujaan, se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että heidän mielihalunsa sattuvat olemaan lain mukaisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eikö siis samaa sukupuolta olevien avioliittojen syrjintä ole aivan yhtä syrjivää, kuin eri &amp;quot;rotujen&amp;quot; välisten liittojen vastustaminen 1900-luvun puolivälissä? Tämä pointti on sinänsä aiheellinen, koska rotujen välisen avioliiton kielto ei varsinaisesti syrji sen enempää tumma- kuin vaaleaihoisiakaan, joten rinnastus sukupuolen perusteella tehtävään rajoitukseen on jossain määrin mielekäs. Samalla on yleisesti hyväksytty näkemys, että rotujen välisen avioliiton kielto oli rasistinen, ja siitä oli hyvä päästä eroon. Lienee yleisesti hyväksyttyä, ettei erilaisten oikeuksien jakaminen ole syrjintää, jos jakamisen perusteena on esimerkiksi henkilön ikä. Sen sijaan rotua ei pidetä nykyään pätevänä oikeuksien määrittämisen mittarina. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arvokonservatiivi voi ajatella, että avioliiton rajaaminen miehen ja naisen väliseksi muistuttaa avioliiton rajaamista vain aikuisille; kumpaankin on hyväksyttäviä, joskin erilaisia syitä. Tässä artikkelissa on pyritty esittämään järkisyitä, joihin vedoten voidaan vastustaa esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittolakia; homoseksuaalisuudella on [[Homoseksuaalisuus#Homoseksuaalisuuden vaikutukset|negatiivisia vaikutuksia]], mutta [[Homoseksuaalisuus#Eheytymiskokemukset|muutos heteroseksuaaliksi on mahdollinen]].&lt;br /&gt;
&amp;lt;!--==== Sukupuolineutraali vs. rotuneutraali?  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Joidenkin feminististen aatteiden mukaisesti väitetään, että sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio, eikä mikään objektiivinen ihmisen ominaisuus, jonka perusteella olisi oikeutettua lokeroida ja roolittaa ihmisiä. Kuitenkin yleisen näkemyksen mukaan (ainakin toistaiseksi) ihmisten jakaminen naisiin ja miehiin on täysin luonnollista ja hyväksyttävää, eivätkä tämän kiistävät tahot ole antaneet mitään merkittäviä syitä ajatella toisin, joten demokraattisessa yhteiskunnassa miesten ja naisten erilaisten oikeuksien olemassaolo on hyväksyttävää. Niin kauan kuin lainsäädäntö hyväksyy ihmisten jakamisen miehiin ja naisiin, tämän jaon perusteella syntyviä oikeudellisia eroja ei voi pitää syrjintänä sen enempää kuin esimerkiksi iänkään perusteella syntyviä oikeudellisia eroja.--&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== [[wp:Reductio ad absurdum|Reductio ad absurdum]] ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli kristillisestä käsityksestä avioliitosta yhden miehen ja yhden naisen välisenä liittona luovutaan ja avioliitto uudelleenmääritellään, &#039;&#039;&#039;homosuhteiden puolesta käytettyjä perusteluja voidaan käyttää myös&#039;&#039;&#039; moniavioisen suhteen, eläimen ja ihmisen välisen suhteen ja jopa aikuisen ja alaikäisen välisen &#039;&#039;&#039;suhteen hyväksymiseksi ja määrittelemiseksi avioliitoksi&#039;&#039;&#039;. Monissa kulttuureissa näitä onkin hyväksytty homoseksuaalisuuden jäljessä. Esimerkiksi Roomassa yleinen homoseksuaalinen käyttäytyminen johti erityisesti nuorten poikien hyväksikäyttöön. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Homoseksuaalisuuden ja pedofilian välinen yhteys on myös jo havaittavissa Journal of Homosexuality-lehden kaksoisnumerosta, jonka aihe on &amp;quot;Miespuolinen sukupolvien välinen rakkaus&amp;quot;. Se on täynnä artikkeleita, jotka ylistävät &amp;quot;rakastavaa pedofiiliä&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2086624 Male Intergenerational Intimacy: Historical, Socio-Pscyhological, and Legal Perspectives] | Julkaisu = Journal of Homosexuality | Ajankohta = 1990 | Numero = 1&amp;amp;2 | Sivut = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Samainen lehti julkaistiin kirjana 2013.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Kirjaviite | Tekijä = Alex Van Naerssen, Theo Sandfort | Nimeke = [https://books.google.fi/books/about/Male_Intergenerational_Intimacy.html?id=QVbcAAAAQBAJ&amp;amp;source=kp_cover&amp;amp;redir_esc=y Male Intergenerational Intimacy: Historical, Socio-Psychological, and Legal Perspectives] | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 2013 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Argumentaatiota vastaan voidaan väittää, että millä tahansa yhteiskunnallisella liikkeellä on ikäviä liittolaisia. Asialliset yhteiskunnalliset liikkeet kuitenkin torjuvat pahoja asioita sanovat, jos ne pyrkivät ystäviksi. Sen sijaan moraalittomuutta ajavat liikkeet hyväksyvät ne, sillä nämä liikkeet eivät pidä niiden sanomia asioita pahoina.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = [[Jay Budziszewski|Jay Budziszewski]] | Nimeke = Tätä emme voi olla tietämättä | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie | Vuosi = 2011 | Kappale = | Sivu = 278-279 | Selite = | Tunniste = 9789516195554}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uskonnonvapauden kannalta on erittäin ongelmallista, mikäli tasa-arvolakien pohjalta seurakuntia ja uskonnollisia yhteisöjä pakotetaan yhteiskunnan toimesta suhtautumaan ja toimimaan suhteessa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen tietyllä tavalla erityisesti, koska tiedämme, että yhteiskuntamme käsitys homoseksuaalisuudesta on vahvasti kulttuurisidonnainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Homoseksuaalisuus ja sananvapaus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|&amp;quot;Olen homoseksuaali taustaltani, ja olen kokenut muutosta seksuaalisuudessani terapian ja rukouksen kautta. Minua jäi kiinnostamaan se, kuinka yhteiskunta ja media antavat yksipuolisen kuvan aiheesta. Se on hyvin Setan ja homoliikkeen värittämää. Tiedekeskustelu asiasta on monipuolisempaa. Kuitenkin meille yritetään syöttää näkemystä, että homoliikkeen näkemys on ainoa oikea, ja että olet suvaitsematon fasisti, jos ajattelet toisin.&amp;quot; |Ari Puonti&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puonti&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
Länsimaissa unohdettu ihmisoikeuskysymys on homosuhteisiin kriittisesti suhtautuvien oikeus ajatella homoseksuaalisuudesta vapaasti ja/tai ilmaista ajatuksensa ja perustelunsa julkisesti. Useissa länsimaissa homoseksuaalisuuteen kriittisesti suhtautuvien ihmisoikeuksia ja sananvapautta rajoitetaan. Vaikka homoseksuaalijärjestöt puhuvat oikeuksista, kysymys näyttää olevan oikeammin siitä, että homoseksuaalinen vähemmistö haluaa pakottaa enemmistön &#039;&#039;hyväksymään&#039;&#039; homoseksuaalisen käyttäytymisen.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Equal Rights for Homosexuals, Gregory Koukl | Osoite = https://www.str.org/articles/equal-rights-for-homosexuals | Viitattu =22.5.2017 | Julkaisija = Stand to Reason }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Homoseksuaalijärjestöt ja media hyökkäävät käytännössä kaikkia tahoja vastaan jotka uskaltavat ottaa julkisesti kantaa homosuhteita vastaan. Tyypillisesti homoseksuaalisuuteen kriittistä kantaa edustava joutuu julkisuudessa myllytyksen kohteeksi. Kriittisen tiedon tai kannan julkituonti tarkoittaa usein niin suurta henkilö- tai yhteisökohtaista riskiä, että harva uskaltaa esittää tai julkaista kriittistä kantaa tai sen perusteluja. Aiemmin lausuttua ilmentää Aito avioliitto ry:n saama negatiivinen julkisuus sukupuolineutraalia avioliittolakia vastustaneeseen konferenssiinsa liittyen.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://nyt.fi/a1305936533178 | Nimeke = Tiedekeskus Heurekassa järjestetään tasa-arvoista avioliittolakia vastustava seminaari – näin Heureka vastaa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = nyt.fi | Ajankohta = 11.3.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.6.2015| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Näin keskustelu ja perustelut jäävät hyvin yksipuolisiksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kansalaisaloitteita ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===== Kansallinen =====&lt;br /&gt;
29.3.2015-29.9.2015 kerättiin kannattajia  kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on kumota Suomen avioliittolain sukupuolineutralointi,&amp;lt;ref name=&amp;quot;Kansalaisaloite&amp;quot;&amp;gt;https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175&amp;lt;/ref&amp;gt; joka saatiin aikaan aiemman kansalaisaloitteen avulla. Kansalaisaloitteen puolesta kampanjoineet kohtasivat asiatonta suhtautumista toimintaansa muun muassa töhrinnän muodossa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180016_uu.shtml | Nimeke = Aito avioliitto -kampanja hyökkäyksen kohteena | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = iltalehti.fi| Ajankohta = 14.8.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.12.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Kansalaisaloite keräsi lopulta 106 195 vahvistettua kannatusilmoitusta.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Kansalaisaloite&amp;quot; /&amp;gt; Kansalaisaloite luovutettiin 22.6.2016 eduskunnan puhemiehelle.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1466565097134 | Nimeke = Aito avioliitto -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle – tavoitteena kumota laki sukupuolineutraalista avioliitosta | Tekijä = Olli Pohjanpalo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta = 22.6.2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat, a Sanoma company © 2016 | Viitattu = 22.6.2016 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===== Eurooppalainen =====&lt;br /&gt;
10.12.2015 rekisteröitiin eurooppalainen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on määritellä, että EU-lainsäädännössä avioliitto on miehen ja naisen välinen ja perhe perustuu avioliittoon ja/tai sukulaisuuteen.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mumdadandkids.eu/fi | Nimeke = Äiti, isä ja lapset – Eurooppalainen kansalaisaloite avioliiton ja perheen suojelemiseksi| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.5.2017 | Kieli = suomi}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristittyjen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein kristittyjä syytetään homojen syrjimisestä, mutta väitös on kiistämättä osin ja lähes kiistämättä täysin virheellinen; osa kristikunnasta hyväksyy homoseksuaalisen toiminnan ja osa kristikunnasta pitää sitä syntinä. Näin ollen homojen syrjimisestä voitaisiin syyttää vain osaa kristikunnasta. Tällöinkin on tärkeää ymmärtää, että homoseksuaalisen toiminnan tulkitseminen synniksi ei ole vielä sama asia kuin syrjiminen. Nuotan järjestämän &#039;&#039;Älä alistu!&#039;&#039; -kampanjan&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://nuotta.com/kampanja | Nimeke = Älä alistu! -- Nuorten mediakampanja | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Nuotta.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Kansanlähetys ja OPKO| Viitattu = 10.6.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; jälkeen ilmeni, että kristityt voivat joutua syrjityiksi siksi, että uskovat homoseksin ja sitä kautta homosuhteiden olevan syntiä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://uskonpuolesta.blogspot.fi/2011/03/ala-alistu-kampanja-osoitti-ketka.html | Nimeke =  Älä alistu! –kampanja osoitti ketkä Suomessa eivät suvaitse erilaisuutta | Tekijä = Pasi Turunen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 23.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.6.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Syrjinnän taustalla on mm. loogisia virhepäätelmiä sekä vääristyneitä käsityksiä homoseksuaalisuuden syistä. Tämän artikkeli osaltaan mahdollistaa homoseksuaalisuuden toteuttamista vastustavan kristillisen koulukunnan oikeuden uskoa tavallaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Raamattu, homoseksuaalisuus ja avioliitto ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu kieltää homoseksin systemaattisesti.&amp;lt;ref&amp;gt;&amp;quot;Raamatussa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen viitataan pelkästään kielteisesti. Vanhassa testamentissa miesten makaaminen toistensa kanssa kielletään ja Uudessa testamentissa lesboseksikin torjutaan.&amp;quot; [https://asiakas.kotisivukone.com/files/karikuula.kotisivukone.com/tiedostot/raamattu_ja_homoseksuaalisuus.pdf Kari Kuula: Raamattu ja homoseksuaalisuus]&amp;lt;/ref&amp;gt; Jumala on ihmisiä rakastava rationaalinen olento, joten kristitty voi olettaa, että Jumalalla on ollut &#039;&#039;&#039;järkisyitä&#039;&#039;&#039; Raamatun homoseksuaalisuuteen liittyviin kannanottoihin, ja tällaisia syitä esitelläänkin tässä artikkelissa. Homoseksi on siksi Raamatun arvomaailmaan uskovan kristityn mielestä kiellettyä siinä missä monet muutkin synnit, kuten kateus, ylpeys, alkoholin liikakäyttö, pornografian katseleminen, aiheeton väkivalta, avioliitto useamman kumppanin kanssa tai vaikkapa eläimiin sekaantuminen, vaikka näillä on tietysti aste-eroja. On kuitenkin täysin selvää, että jokainen on joskus syyllistynyt Raamatussa kiellettyihin asioihin. Eri ihmisillä on luonteensa ja henkilöhistoriansa takia alttius eri synteihin. Jollakulla on taipumus väkivaltaiseen käyttäytymiseen, jollakulla valehteluun, jollakulla kateuteen ja jollakulla homoseksuaaliseen käyttäytymiseen. Teologian maisterin ja entisen homoseksuaalin&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puonti&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=03/2005&amp;amp;id=55ac731 | Nimeke = Onko syntiä olla homo? | Tekijä = Maria Kuikka ja Juha Honkonen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = aviisi.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.12.2015 | Kieli = }} &amp;quot;Olen homoseksuaali taustaltani, ja olen kokenut muutosta seksuaalisuudessani terapian ja rukouksen kautta.&amp;quot;&amp;lt;/ref&amp;gt; Ari Puonnin mukaan kristilliset seurakunnat ovat tehneet väärin siinä, että ne ovat heijastaneet jokaisessa ihmisessä asuvan pahuuden johonkin &amp;quot;erityisen syntiseen&amp;quot; ryhmään ja homot ovat olleet projektiolle yleinen kohde.&amp;lt;ref name=&amp;quot;&amp;quot;&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomas Kangasniemi | Otsikko = Kristittyjen elinehto: Kohdatkaa toiset ihmiset | Julkaisu = [https://cross-section.info/2008/88-kristittyjen-elinehto-kohdatkaa-toiset-ihmiset Cross Section] | Ajankohta = 2008 | Numero = (Erikoisnumero) | Sivut = 6 | Tunniste = ISBN 0359–0615 | Viitattu = 17.11.2016}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Synnin saa anteeksi ja meidän tulee välittää ihmisestä ja osoittaa hänelle kunnioitusta vaikka hän tekisikin syntiä. Seurakunta on syntisten sairaala, mutta itse synti ei ole hyvä asia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamatussa ei mainita sanaa avioliitto, mutta avioliitosta kuitenkin puhutaan miehen ja naisen välisenä ({{rp|1. Moos. 2:24}}, {{rp|Mark. 10:7-8}} ja {{rp|Ef. 5:31}}). Raamatussa esiintyy yksiavioisuuden lisäksi myös moniavioisuutta, mutta missään kohdassa sitä ei puolusteta. Vanhassa testamentissa kuningasta kielletään ottamasta monta vaimoa ({{rp|5. Moos. 17:17}}). Uudessa testamentissa seurakunnan kaitsijalta edellytetään yksiavioisuutta ({{rp|1. Tim. 3:2}} ja {{rp|Tit.1:6}}). Raamatun kanta moniavioisuuteen on siis ennemmin kielteinen kuin myönteinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vanha testamentti===&lt;br /&gt;
====Käskeekö Raamattu tappamaan homoseksiä harjoittaneet?====&lt;br /&gt;
Vanhassa testamentissa suhtautuminen ({{rp|3. Moos. 18:22}}) miesten kanssa makaaviin miehiin vaikuttaa ankaralta, sillä näin toimiville on säädetty kuolemanrangaistus ({{rp|3. Moos. 20:13}}), joka tosin ei ole enää nykyään käytännössä voimassa Jeesuksen julistaman uuden liiton ({{rp|Luuk. 22:20}}) ansiosta, sillä Jeesuksen sovitustyö tekee Häneen uskovasta syntisestä ihmisestä Jumalle kelpaavan niin, että kuolemanrangaistus on tarpeeton (vrt. {{rp|Joh. 8:2-11}}). Kristityt eivät siis voi oikeuttaa kuolemanrangaistuksia Raamatulla, sillä kaikki syntiset ovat potentiaalisia kristittyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Uusi testamentti===&lt;br /&gt;
====Tuomitsiko Paavali vain pederastiset poika-mies -suhteet?====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Homoseksuaalisuuden siunaamista on puolusteltu muun muassa sillä, ettei apostoli Paavali tuntenut tasa-arvoisia homosuhteita, vaan ainoastaan pederastiasuhteita, joissa vanhempi mies piti nuorempaa poikaa rakastajanaan. Paavali mainitsee 1. Korinttilaiskirjeessä homoseksin yhteydessä kaksi kreikan sanaa: &#039;&#039;arsenekoites&#039;&#039; ja &#039;&#039;malakoi&#039;&#039; (monikkomuodot).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Quotation| {{rp|1. Kor 6:9-11}}: &#039;&#039;ē ouk oidate oti adikoi theou basileian ou klēronomēsousin mē planasthe oute &#039;&#039;&#039;pornoi&#039;&#039;&#039; oute eidōlolatrai oute moichoi oute &#039;&#039;&#039;malakoi oute arsenokoitai&#039;&#039;&#039; oute kleptai oute pleonektai ou methusoi ou loidoroi ouch arpages basileian theou klēronomēsousin kai tauta tines ēte alla apelousasthe alla ēgiasthēte alla edikaiōthēte en tō onomati tou kuriou [ēmōn] iēsou christou kai en tō pneumati tou theou ēmōn&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &#039;Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole &#039;&#039;&#039;siveettömyyden&#039;&#039;&#039; harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät &#039;&#039;&#039;miesten kanssa makaavat miehet&#039;&#039;&#039;, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta.&#039;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Arsenekoites&#039;&#039; tarkoittaa miehen kanssa makaavaa miestä. Sanaa ei löydy kreikkalaisesta kirjallisuudesta ennen Paavalia ja David F. Wright mukaan&amp;lt;ref name=&amp;quot;isbn0-687-02279-7&amp;quot;&amp;gt;{{cite book&lt;br /&gt;
|author=Gagnon, Robert M.&lt;br /&gt;
|authorlink=&lt;br /&gt;
|editor=&lt;br /&gt;
|others=&lt;br /&gt;
|title=The Bible and homosexual practice: texts and hermeneutics&lt;br /&gt;
|edition=&lt;br /&gt;
|language=&lt;br /&gt;
|publisher=Abingdon Press&lt;br /&gt;
|location=Nashville [Tenn.]&lt;br /&gt;
|year=2001&lt;br /&gt;
|origyear=&lt;br /&gt;
|pages= s.315&lt;br /&gt;
|quote=&lt;br /&gt;
|isbn=0-687-02279-7&lt;br /&gt;
|oclc=&lt;br /&gt;
|doi=&lt;br /&gt;
|url=&lt;br /&gt;
|accessdate=&lt;br /&gt;
}}&amp;lt;/ref&amp;gt; se onkin johdettu Septuagintan pohjalta homoseksin kieltävistä Mooseksen kirjan jakeista:&lt;br /&gt;
{{Quotation|{{rp|3. Moos.18:22}}: &#039;&#039;kai meta &#039;&#039;&#039;arsenos&#039;&#039;&#039; ou koimethese &#039;&#039;&#039;koiten&#039;&#039;&#039; gynaikos&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &#039;Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan...&#039;&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
{{rp|3. Moos.20:13}}: &#039;&#039;kai hos an koimethe meta &#039;&#039;&#039;arsenos koiten&#039;&#039;&#039; gynaikos&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&#039;Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan...&#039;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli Paavali olisi halunnut korostaa tuomitsevansa vain poika-mies -suhteet, hän olisi käyttänyt sellaisia ilmauksia kuin &#039;&#039;paiderastes&#039;&#039;, &#039;poikien rakastaja&#039;, &#039;&#039;paidomanes&#039;&#039;, &#039;mies hulluna poikiin&#039;, &#039;&#039;paidophthoros&#039;&#039;, &#039;poikien turmelija&#039;, tai muita sellaisia sanoja, joilla kreikkalaiset kuvasivat pederastisen suhteen osapuolia. Sitä vastoin hän käytti kaikkia miesten kanssa makaavia miehiä tarkoittavaa &#039;&#039;arsenokoites&#039;&#039;-termiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Eheytyminen Raamatussa?====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jo aiemmin mainittu raamatunkohta voidaan tulkita niin, että Paavali tunnusti mahdollisuuden homoseksuaalin eheytymiseen:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Quotation|{{rp|1. Kor. 6:9-11}} Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät &#039;&#039;&#039;miesten kanssa makaavat miehet&#039;&#039;&#039;, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. &#039;&#039;&#039;Tällaisia jotkut teistä olivat ennen&#039;&#039;&#039;, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Eheytymiskokemukset==&lt;br /&gt;
Eheytymiskokemus tarkoittaa homoseksuaalisuuden muuttumista heteroseksuaalisuudeksi hyvänä, eheyttävänä kokemuksena; tosin joissakin tapauksissa seksuaalinen kiinnostus omaa sukupuolta kohtaan ei ole täysin hävinnyt. Jopa &#039;&#039;&#039;Setan&#039;&#039;&#039; mukaan seksuaalisuus voi muuttua.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://transtukipiste.fi/hlbtiq-sanasto/ | Nimeke = Hlbtiq-sanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Seksuaalinen suuntautuminen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = transtukipiste.fi | Julkaisija = Seta ry: Transtukipiste | Viitattu = 22.5.2017 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomessa tällaisesta kokemuksestaan ovat julkisuudessa kertoneet ainakin Amadeus Oilinki&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/amadeus_oilinki_eheydyin_homosta_heteroksi | Nimeke = Amadeus Oilinki: &amp;quot;Eheydyin homosta heteroksi&amp;quot;| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Me Naiset| Ajankohta = 6.9.2013| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 7.12.2015| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/homosta_ydinperheen_isaksi_nain_amadeus_oilingilla_menee_nyt| Nimeke = Homosta ydinperheen isäksi – näin Amadeus Oilingilla menee nyt| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Me Naiset | Ajankohta = 16.10.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 28.5.2016| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;; Anni (nimi muutettu)&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=JfPjTvTx5-U | Nimeke = Älä alistu! -- Annin tarina | Tekijä = Nuotta.com | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = youtube.com |&lt;br /&gt;
Ajankohta = 20.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.12.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;; Marko, Minna ja Martti (nimet muutettu)&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Janne Metso | Otsikko = Viimeiset kiusaukset| Julkaisu = Image | Ajankohta = 2010 | Vuosikerta = | Numero = 2| Sivut = 50-55| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = https://drive.google.com/file/d/0B_Ar2J73GlDZMmViNTZiMGMtMTFjYy00MmYzLTkxNzItNGIxNjM0NGM1MGI5/view| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.6.2016| Lopetusmerkki = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;; Kari Marttinen&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tosimies-lehti.fi/juttu413_3.html| Nimeke = Jumala eheytti homoudesta | Tekijä = Kimmo Janas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = tosimies-lehti.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.12.2015 | Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; sekä Ari Puonti&amp;lt;ref name=&amp;quot;Puonti&amp;quot; /&amp;gt;. Lisäksi Noora Nätkin on kokenut eheytymistä homoseksuaalisuudesta ja transsukupuolisuudesta.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = https://uusitie.com/koin-etten-kuulu-sukupuoleeni/ | Nimeke = &amp;quot;Koin etten kuulu sukupuoleeni&amp;quot;| Tekijä = Virpi Kurvinen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = uusitie.com|Ajankohta =  27.9.2017 klo 18.30| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Uusi Tie| Viitattu = 6.1.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/rv-tv/eheytyminen_on_kokonaisvaltainen_asia/| Nimeke = &amp;quot;Eheytyminen on kokonaisvaltainen asia&amp;quot;| Tekijä = Ristin Voitto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ristinvoitto.fi|&lt;br /&gt;
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.11.2018| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhdysvalloissa kuvatussa Tällaisia jotkut teistä olivat ennen (engl. &#039;&#039;Such Were Some of You&#039;&#039;) -dokumenttielokuvassa 29 ihmistä kertovat eheytymiskokemuksestaan.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tv7.fi/vod/player/44766/| Nimeke = Tällaisia jotkut teistä olivat ennen| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = tv7.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taivas TV7| Viitattu = 27.2.2016| Kieli = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Lisäksi Aslan ry:ssä toiminut Andy Chambers -niminen brittimies on entinen homo.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1305603649134| Nimeke = Eheytymisleirillä ylistetään Jumalaa ja rukoillaan &amp;quot;rikkinäisten&amp;quot; puolesta| Tekijä =  Helsingin Sanomat | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = hs.fi|Ajankohta = 5.10.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =  Helsingin Sanomat, a Sanoma company © 2016| Viitattu = 22.6.2016| Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
=== Apologetiikkawiki ===&lt;br /&gt;
* [[Geneettiset orvot]]&lt;br /&gt;
* [[Sukupuolietiikka]]&lt;br /&gt;
* [[Kristillinen seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
==== Suomeksi ====&lt;br /&gt;
*[http://www.aitoavioliitto.fi/ Aito avioliitto ry:n sivusto]&lt;br /&gt;
*[https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175 Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta. Sukupuolineutraali avioliitto riistää adoptiolapselta mahdollisuuden korvaavaan kokemukseen eri sukupuolta olevista vanhemmista, isästä ja äidistä. Lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana ei voi toteutua samaa sukupuolta olevien avioliitossa. Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet on huomioitu riittävällä tavalla parisuhdelaissa.]&lt;br /&gt;
*[http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto Tapio Puolimatka: Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle asiassa Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta.]&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/7628/ Pastori, teologian maisteri Ari Puonti puhuu homoseksuaalisuudesta ja kuinka Raamattu käsittelee aihetta.]&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/7629/ Aslan ry:stä Ari Puonti kertoo seksuaalisesti rikkinäisille mahdollisuudesta eheytyä]&lt;br /&gt;
*[http://elavatvedet.fi/artikkelit/ Elävät Vedet ry: Artikkelit]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Englanniksi ====&lt;br /&gt;
*[http://apologetics.com/blog/tbach/same-sex-marriage-challenges-and-responses/ Apologetics.com: Same Sex Marriage: Challenges and Responses/]&lt;br /&gt;
*[https://www.str.org/topic?id=4 Stand to Reason: Resources on Ethics]&lt;br /&gt;
*[http://www.christianitytoday.com/ct/2007/marchweb-only/112-52.0.html Christianity Today: The Rebirth of Venus]&lt;br /&gt;
*[http://www.wnd.com/2007/07/42379/ WorldNetDaily: &#039;Gay&#039;-rights leader quits homosexuality]&lt;br /&gt;
*[http://www.narth.com/ NARTH: National association for Research &amp;amp; Therapy of Homosexuals]&lt;br /&gt;
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Biology_and_sexual_orientation Wikipedia: Biology and sexual orientation]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kirjallisuutta===&lt;br /&gt;
====Suomeksi====&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Berger, Mario | Nimeke = [[Rakkauden uusi suunta | Rakkauden uusi suunta Kristuksen lunastava työ seksuaalisuuden alueella]] | Vuosi = 1994 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kristillinen Tervehtymiskeskus - [http://www.chcry.net/ CHC ry] Gummerus Kirjapaino Oy | Tunniste = ISBN 951-96927-2-x | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Comiskey, Andrew | Nimeke = Täyteen mieheyteen ja koko naiseksi | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Päivä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Comiskey, Andrew | Nimeke = Voimaa heikkoudessa. Eheyteen rikkinäisistä ihmissuhteista | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Päivä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Payne, Leanne | Nimeke = Parantava läsnäolo | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Päivä | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Payne, Leanne | Nimeke = [[Särkynyt minäkuva | Särkynyt minäkuva - seksuaalinen eheytyminen parantavan rukouksen avulla]] | Vuosi = 1994 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kristillinen Tervehtymiskeskus - [http://www.chcry.net/ CHC ry] Gummerus Kirjapaino Oy | Tunniste = ISBN 951-96927-1-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Werner, Roland | Nimeke = Toisenlainen rakkaus. Kristitty ja homoseksuaalisuus | Vuosi = 1993 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = Kauniainen | Julkaisija = Perussanoma | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Englanniksi====&lt;br /&gt;
*Pillard, Richard C.: &amp;quot;The Kinsey Scale: Is It Familial?&amp;quot; teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = David P. McWhirter, Stephanie A. Sanders ja June Machover Reinisch | Nimeke = Homosexuality/Heterosexuality. Concepts of Sexual Orientation | Vuosi = 1990 | Kappale = | Sivu = 88-100 | Selite = The Kinsey Institute Series, 2. vsk | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Oxford University Press | Tunniste =  ISBN 978-0195052053 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*Ovesey, Lionel ja Woods, Sherwyn M.: &amp;quot;Pseudohomosexuality and Homosexuality in Men: Psychodynamics as a Guide to Treatment&amp;quot; teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Marmor, Judd | Nimeke = Homosexual Behavior | Vuosi = 1980 | Kappale = | Sivu = 325-341| Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Basic Books Inc. | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*Marmor, Judd: &amp;quot;Overview: The Multiple Roots of Homosexual Behavior&amp;quot; teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Marmor, Judd | Nimeke = Homosexual Behavior | Vuosi = 1980 | Kappale = | Sivu = 325-341| Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Basic Books Inc. | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Cohen, Richard | Nimeke = Coming Out Straight. Understanding and Healing Homosexuality | Julkaisija = Winchester, VA. USA: Oakhill Press | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ari Puonti | Nimeke = Homoseksuaalisuus - hämmennyksestä selkeyteen | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uusi tie | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ari Puonti | Nimeke = Suhteesta Siunaukseen – Homoseksuaalisuus, terapeuttinen sielunhoito ja Raamattu | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uusi tie| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = [[Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin]] | Vuosi = 2015 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uusi tie | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = [[Yhteiskuntakoe lapsilla?]] | Vuosi = 2016 | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuva ja Sana | Tunniste = ISBN 978-951-585-315-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Seksuaalietiikka}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Seksuaalietiikka]] [[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12352</id>
		<title>Käyttäjä:Tieto</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12352"/>
		<updated>2018-01-04T18:24:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;==Tiesitkö, että...==&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:&#039;David&#039; by Michelangelo JBU0001.JPG|pienoiskuva|...Michelangelon kuuluisa Daavid-patsas on naurettava?&amp;lt;ref&amp;gt;[http://www.tv7.fi/vod/player/1606 Vanha Testamentti avautuu &amp;gt; Samuel 1 ja 2. 1/2], 26:07-30&amp;lt;/ref&amp;gt;]]&lt;br /&gt;
*...Facebookissa toimii [https://www.facebook.com/groups/uskovaisetnuoret/ Uskovaiset Nuoret -ryhmä], jossa on yli 11 000 jäsentä?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12351</id>
		<title>Käyttäjä:Tieto</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12351"/>
		<updated>2018-01-04T18:23:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;==Tiesitkö, että...==&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:&#039;David&#039; by Michelangelo JBU0001.JPG|pienoiskuva|...Michelangelon kuuluisa Daavid-patsas on naurettava?&amp;lt;ref&amp;gt;[http://www.tv7.fi/vod/player/1606 Vanha Testamentti avautuu &amp;gt; Samuel 1 ja 2. 1/2], 26:07-30&amp;lt;/ref&amp;gt;]]&lt;br /&gt;
*...Facebookissa toimii [https://www.facebook.com/groups/uskovaisetnuoret/ Uskovaiset Nuoret -ryhmä], jossa on yli 11 000 jäsentä?&lt;br /&gt;
*...Seinäjoella on tarjolla kristillisiä nuorteniltoja,&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus3&amp;quot;&amp;gt;[http://nuoriso.sley.fi/node/12 POP-illat Seinäjoella]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus4&amp;quot;&amp;gt;[http://nm.fi/nuortenillat/seinajoki/ Seinäjoen Pointti-illat]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=viittaus5&amp;gt;Olen itse käynyt kyseisissä illoissa.&amp;lt;/ref&amp;gt; joihin uudet kävijät ovat tervetulleita?&amp;lt;ref&amp;gt;Millaiseen kristilliseen iltaan ei haluttaisi lisää kävijöitä?&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*...Kainuun Prikaatissa järjestetään kristillisiä Varusmiesiltoja?&amp;lt;ref name=viittaus5 /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12349</id>
		<title>Käyttäjä:Tieto</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12349"/>
		<updated>2018-01-04T18:20:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;==Tiesitkö, että...==&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:&#039;David&#039; by Michelangelo JBU0001.JPG|pienoiskuva|...Michelangelon kuuluisa Daavid-patsas on naurettava?&amp;lt;ref&amp;gt;[http://www.tv7.fi/vod/player/1606 Vanha Testamentti avautuu &amp;gt; Samuel 1 ja 2. 1/2], 26:07-30&amp;lt;/ref&amp;gt;]]&lt;br /&gt;
*...voit seurata minua sosiaalisessa mediassa?&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus1&amp;quot;&amp;gt;[https://www.facebook.com/ Facebook-profiilini]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus2&amp;quot;&amp;gt;[http://instagram.com// Instagram-profiilini]&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*...Facebookissa toimii [https://www.facebook.com/groups/uskovaisetnuoret/ Uskovaiset Nuoret -ryhmä], jossa on yli 11 000 jäsentä?&lt;br /&gt;
*...Seinäjoella on tarjolla kristillisiä nuorteniltoja,&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus3&amp;quot;&amp;gt;[http://nuoriso.sley.fi/node/12 POP-illat Seinäjoella]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus4&amp;quot;&amp;gt;[http://nm.fi/nuortenillat/seinajoki/ Seinäjoen Pointti-illat]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=viittaus5&amp;gt;Olen itse käynyt kyseisissä illoissa.&amp;lt;/ref&amp;gt; joihin uudet kävijät ovat tervetulleita?&amp;lt;ref&amp;gt;Millaiseen kristilliseen iltaan ei haluttaisi lisää kävijöitä?&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*...Kainuun Prikaatissa järjestetään kristillisiä Varusmiesiltoja?&amp;lt;ref name=viittaus5 /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Abortti&amp;diff=12281</id>
		<title>Abortti</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Abortti&amp;diff=12281"/>
		<updated>2017-08-11T20:31:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* YouTube */ +linkki&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Abortti&#039;&#039;&#039; eli &#039;&#039;&#039;raskaudenkeskeytys&#039;&#039;&#039; (indusoitu abortti, &#039;&#039;abortus arte provocatus&#039;&#039; eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä poistamalla alkio tai sikiön kohdusta joko mekaanisesti kirurgisin keinoin tai kemiallisesti lääkityksellisin keinoin. Suomessa on abortoitu hieman yli puoli miljoonaa lasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomessa abortilla tarkoitetaan lainsäädännössä raskauden keinotekoista päättämistä ennen 20. raskausviikkoa (~ 4,5 kk) sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO:n) luvalla sikiön vaikean poikkeavuuden perusteella suoritettua raskaudenkeskeytystä ennen 24. raskausviikkoa (~ 5,5 kk).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Käypähoito1&amp;quot;&amp;gt;Suomen Gynekologiyhdistys ry:n hoitosuositustyöryhmä, Raskaudenkeskeytys [Käypä hoito -suositus]. Duodecim, 2001. 117: p. 2084–2094 http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi27050&amp;lt;/ref&amp;gt; Lääketieteessä termi abortti viittaa myös tahattomasti keskeytyneeseen raskauteen (&#039;&#039;spontaani abortti&#039;&#039;).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Käypähoito1&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Milloin elämä alkaa? ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olennainen kysymys abortin oikeutuksen kannalta on, onko syntymätön sikiö sielullinen elävä ihminen. Mikäli syntymätön sikiö on elävä ja ihmisarvon omaava ihminen, häntä ei voida abortoida minkäänlaisen äidin tai isän sosiaalisen tilanteen perusteella.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&amp;amp;id=5080 | Nimeke = Abortion and Human Rights | Tekijä = &#039;Gregory Koukl&#039; | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =  | Ajankohta = | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = | Viitattu =  | Kieli = Englanti}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Toisen ihmisen elämän lopettaminen on oikeutettua vain niissä poikkeuksellisissa tilanteissa joissa äidin ja näin ollen myös sikiön henki on uhattuna. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tieteellisesti oikeastaan ainoa ei-mielivaltainen ja olennainen muutos sikiön tilassa on hedelmöityshetki. Kristillisen ihmiskäsityksen kannalta on kuitenkin olennaista miettiä, mistä ihmisen henki tulee ja miten se sitoutuu fyysiseen ruumiiseen. Esimerkiksi alle kaksiviikkoinen alkiorakkula voi jakautua kahdeksi yksilöksi, jolloin syntyy identtiset kaksoset. Kaksoset ovat erillisiä ihmisyksilöitä, joilla on toisistaan riippumaton sielu. Jos oletetaan että hedelmöitynyt munasolu on sielullinen ihmisyksilö, alkiorakkulan jakautuessa sielun täytyisi joko jakautua tai jäädä toiseen alkiorakkulaan, jolloin toiseen syntyisi uusi sielu. Jos taas hedelmöitynyt munasolu ei ole sielullinen ihmisyksilö, on epävarmaa milloin sielu tulee ihmiseen. Silloin on moraalisesti kyseenalaista suorittaa aborttia jos on olemassa mahdollisuus, että tuhottava alkio onkin sielullinen ihmisyksilö. Tämän näkemyksen mukaan alkiorakkulalla ei kuitenkaan voi olla sielua ennen sen kiinnittymistä kohdun limakalvoon, jonka jälkeen se ei enää voi puoliutua. Tällöin olisi moraalisesti perusteltua käyttää niin sanottua jälkiehkäisyä tai muita hormonaalisia ehkäisymenetelmiä joiden toiminta perustuu kohdun limakalvon rakenteen muuttamiseen niin, että alkiorakkulan kiinnittyminen estyy.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uusi tutkimus on paljastanut sikiön tuntevan kivun tunteita ja hymyilevän yhä aikaisemmin.{{lähde}} Sikiön voidaan tietysti olettaa olevan elävä jo paljon ennen kivun tuntemista ja jopa tietoisuutta. Kolmannella viikolla tapahtuu alkiokerrosten (eksodermi, mesodermi ja entodermi) muodostuminen, mitä kutsutaan gastrulaatioksi. Lisäksi alkion hermostoputki, josta kehittyy myöhemmin keskushermosto, sekä selkärangan alkujaokkeet (somiitit) alkavat muodostua. Elinten muodostuminen alkaa kolmannesta viikosta eteenpäin, ja kahdeksannella viikolla lähes kaikki elimet aivoja ja selkäydintä lukuun ottamatta ovat pääosin valmiit. Tässä vaiheessa raskautta ei ole esittää mitään mielekästä rajaa ihmisyyden alkamiselle, joten abortti on edelleen vähintäänkin moraalisesti kyseenalaista, koska on olemassa reaalinen mahdollisuus tappaa ihmisyksilö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöskään syntymähetki ei ole kovin olennainen muutos itse sikiön olemukselle. Lapsen ympäristö toki muuttuu olennaisesti syntymähetkellä ja aineenvaihduntakin osin, mutta sen kannalta, onko syntymätön lapsi elävä ihminen, ei syntymähetki ole mitenkään olennainen. Lapsi on toki riippuvainen äidistään ennen syntymää, mutta myöskään vastasyntynyt lapsi ei pärjää ilman vanhempiaan, varsinkaan jos lapsi on vammainen. Sikiön katsotaan yleensä olevan elinkelpoinen 24. raskausviikosta eteenpäin. Synnytyksestä puhutaan, kun raskaus on kestänyt 22 viikkoa, jos raskauden kesto on epävarma tai sikiön paino on vähintään 500 grammaa. [[wp:Keskonen|Keskoseksi]] kutsutaan ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta. Ei ole perusteltua väittää ihmiselämän alkavan synnytyksessä, sillä lapsi voi selvitä synnytyksestä nykyisen lääketieteen avulla entistä aikaisemmin. Tämä johtaisi siihen että ihmisyys alkaisi esimerkiksi länsimaissa aikaisemmin kuin kehitysmaissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mikäli emme osaa vastata aukottomasti kysymykseen, onko sikiö elävä ihminen, meidän on varmuuden vuoksi toimittava siten, että emme tapa elävää ihmistä. Puskaan ei pidä ampua jos on mahdollista että siellä kahistelee ihminen. Tämä on erittäin vahva argumentti aborttia vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Se, että abortoitujen sikiöiden kuvat herättävät vahvoja tunteita ja ahdistusta, näyttää viittaavan siihen, että intuitiivisesti tiedämme abortoidun sikiön olleen elävä ihminen ja kuvat tuovat sopimattoman totuuden esiin, totuuden, jonka haluamme kieltää ja piilottaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomen lainsäädäntö käsittelee syntymätöntä lasta ihmisenä muissa tapauksissa paitsi abortissa. Mikäli esimerkiksi ulkopuolinen hakkaa tai potkii sikiön kuoliaaksi äidin kohtuun ilman äidin suostumusta, kyseessä on tappo. Jostain syystä kyseessä ei ole tappo mikäli äiti suostuu toimenpiteeseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Abortin puolesta on esitetty myös se perustelu, että spontaanit abortit ovat verrattain yleisiä, eli valitettavasti sikiöitä kuolee luonnollisestikin. Tämä perustelu on kuitenkin erittäin ongelmallinen, sillä eihän jonkin väestön- tai ihmisryhmän suuri kuolleisuus tietenkään oikeuta tappamaan heitä lisää, vaan kuolleisuutta pitäisi pyrkiä kaikin keinoin vähentämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun ihmisellä ei uskota olevan aineetonta sielua, ihmisyksilön määritelmä hämärtyy. Tässä mielessä aborttikeskustelu on analoginen juutalaisten kansanmurhan kanssa: natsit määrittelivät tietyt kansaryhmät, kuten juutalaiset, slaavit, romanit, jehovantodistajat, homoseksuaalit ja vammaiset ei-ihmisiksi, jolloin heitä voitiin lopettaa. Meidän yhteiskuntamme määrittelee syntymättömän sikiön ei-ihmiseksi. Uhrien määräkin on samaa suuruusluokkaa. Samoin neekeriorjatkin määriteltiin ei- tai ali-ihmisiksi, jolloin heidän orjuuttamisessaan ei nähty moraalista ongelmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Abortin kieltämisen seuraukset ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[wp:Chile|Chile]] kielsi Abortin vuonna 1989, jonka jälkeen [[wp:Äitiyskuolleisuus|äitiyskuolleisuus]] laski 41,3:sta 12,7:ään 100 000 synnytyksestä (eli 69,2%).&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Women&#039;s Education Level, Maternal Health Facilities, Abortion Legislation and Maternal Deaths: A Natural Experiment in Chile from 1957 to 2007 | Osoite = http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0036613 | Viitattu = 12.6.2017 | Selite = | Tekijä = Koch E. et al. | Julkaisija = PLOS One | Ajankohta = 4.5.2012 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Terveydenhuollon tietoon tulleet arvioidusti laittomista aborteista seuranneet komplikaatiot ovat myös vähentyneet 2% vuosivauhtia vuodesta 2001.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = The Chilean abortion paradox: Even when prohibited by law, abortion rates decrease | Osoite = https://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-11/mi-tca110614.php | Viitattu = 12.6.2017 | Selite = | Tekijä = Melisa institute | Julkaisija = EurekAlert! | Ajankohta = 7.11.2014 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kristillinen näkökulma aborttiin ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristityillä on erilaisia näkemyksiä abortista, joka johtuu siitä, ettei Raamatussa suoraan puhuta abortista mitään. Raamattu puhuu kuitenkin syntymättömästä lapsesta elävänä ihmisenä ({{rp|Luuk 1:15}}, {{rp|Luuk 1:44}}; {{rp|1. Moos 25:22}}; {{rp|Ps. 22:10}}), joka aborttikeskustelun kannalta on olennaisin kysymys.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristittyjä yhdistää näkemys siitä, että vaikka abortin tekeminen olisi väärin, Jumala antaa kuitenkin abortin tekijälle anteeksi mikäli tämä sitä Jeesukseen turvaten pyytää.&amp;lt;ref&amp;gt;Joidenkin teologien mukaan kristinuskoa voidaan pitää pelastusautomaattina, ja kyseisen näkemyksen mukaan ihminen siis voisi päättää katua syntiä, tehdä synnin ja siten saada synnin anteeksi. Kyseisen teologian kritiikkiä on esittänyt mm. Tom Himanen artikkelissaan &#039;&#039;Moraalinen ongelma? Kokeile teokraattista monarkiaa!&#039;&#039; (Sananen 1/2011).&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kirkkoisät===&lt;br /&gt;
Athenagoras Ateenalaisen mielestäni lääkkeillä raskautensa keskeyttäneet naiset syyllistyivät murhaan, ja olivat vastuullisia siitä Jumalan edessä; Sikiö ei kuulu toisen ruumiiseen, ja on siksi Jumalan huolenpidon kohde &amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.newadvent.org/fathers/0205.htm | Nimeke = (ks. New Advent -sivuston käännös) | Tekijä = &#039;&#039;Athenagoras; Vetoomus kristittyjen puolesta, luku 35&#039;&#039; | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =  |&lt;br /&gt;
Ajankohta = | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = | Viitattu =  | Kieli = Englanti}}&amp;lt;/ref&amp;gt;. Minucius Felix katsoo, että abortin suorittanut nainen syyllistyy lähisukulaisensa murhaan, sillä tällöin hävitetään tuleva ihminen &amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://www.newadvent.org/fathers/0410.htm | Nimeke = (ks. New Advent -sivuston käännös) | Tekijä = &#039;&#039;Minucius Felix; Octavius, luku 30&#039;&#039; | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =  |&lt;br /&gt;
Ajankohta = | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = | Viitattu =  | Kieli = Englanti}}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [https://oikeuselamaan.wordpress.com/ Oikeus elämään]&lt;br /&gt;
* [http://hyviauutisia.wordpress.com/seksuaalimoraali/abortti/ Hyviä uutisia -blogi – Katolista apologetiikkaa suomeksi: abortti]&lt;br /&gt;
* [http://www.kolumbus.fi/mika.ebeling/pekka.htm Pekka Reinikainen: Kuinka musta muutettiin valkoiseksi aborttikysymyksessä]&lt;br /&gt;
* [http://www.kolumbus.fi/mika.ebeling/rtu.htm Leif Nummela: Raamattu ja abortti]&lt;br /&gt;
* [http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/aboreuta.html Timo Muola: Abortti ja eutanasia]&lt;br /&gt;
* [http://www.lopettakaatappaminen.info/ Pro Life Suomi]&lt;br /&gt;
* [http://www.gen.fi/elaman-puolesta.html Apologetiikkaa elämän puolesta]&lt;br /&gt;
* [http://bioetiikka.wordpress.com/abortti Katolisen kirkon opetusta abortista suomeksi]&lt;br /&gt;
* [http://cross-section.info/E10/aborttikeskustelua_2000_vuoden_takaa.php Tuomas Kangasniemi: Aborttikeskustelua 2000 vuoden takaa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== YouTube ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [https://www.youtube.com/watch?v=AMwkQVpy98A&amp;amp;feature=youtu.be The Most Important Question About Abortion] (5min 19s)&lt;br /&gt;
* [http://www.youtube.com/watch?v=PjtzhqOJOyw&amp;amp;feature=related William Lane Craig: The Geography and Time of an Abortion of a Baby] (34s)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Etiikka]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12003</id>
		<title>Käyttäjä:Tieto</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Tieto&amp;diff=12003"/>
		<updated>2017-06-19T13:25:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: fix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;==Tiesitkö, että...==&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:&#039;David&#039; by Michelangelo JBU0001.JPG|pienoiskuva|...Michelangelon kuuluisa Daavid-patsas on naurettava?&amp;lt;ref&amp;gt;[http://www.tv7.fi/vod/player/1606 Vanha Testamentti avautuu &amp;gt; Samuel 1 ja 2. 1/2], 26:07-30&amp;lt;/ref&amp;gt;]]&lt;br /&gt;
*...voit seurata minua sosiaalisessa mediassa?&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus1&amp;quot;&amp;gt;[https://www.facebook.com/ Facebook-profiilini]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus2&amp;quot;&amp;gt;[http://instagram.com// Instagram-profiilini]&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*...Facebookissa toimii [https://www.facebook.com/groups/uskovaisetnuoret/ Uskovaiset Nuoret -ryhmä], jossa on yli 11 000 jäsentä?&lt;br /&gt;
*...Seinäjoella on tarjolla kristillisiä nuorteniltoja,&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus3&amp;quot;&amp;gt;[http://nuoriso.sley.fi/node/12 POP-illat Seinäjoella]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=&amp;quot;viittaus4&amp;quot;&amp;gt;[http://nm.fi/nuortenillat/seinajoki/ Seinäjoen Pointti-illat]&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref name=viittaus5&amp;gt;Olen itse käynyt kyseisissä illoissa.&amp;lt;/ref&amp;gt; joihin uudet kävijät ovat tervetulleita?&amp;lt;ref&amp;gt;Millaiseen kristilliseen iltaan ei haluttaisi lisää kävijöitä?&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*...Kainuun Prikaatissa järjestetään kristillisiä Varusmiesiltoja?&amp;lt;ref name=viittaus5 /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Opetuksen_teoria_konstruktivismista_realismiin_(kirja)&amp;diff=11821</id>
		<title>Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin (kirja)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Opetuksen_teoria_konstruktivismista_realismiin_(kirja)&amp;diff=11821"/>
		<updated>2017-06-10T14:32:07Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: wikilinkkejä, kursivointi &amp;amp; luokitus&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Kirja&lt;br /&gt;
 | nimi-suomi                   = Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin&lt;br /&gt;
 | kuva                         = &lt;br /&gt;
 | kuvateksti                   = &lt;br /&gt;
 | kirjailija                   = [[Tapio Puolimatka]]&lt;br /&gt;
 | kuvittaja-alkuperäinen       = &lt;br /&gt;
 | kansitaiteilija-alkuperäinen = &lt;br /&gt;
 | kieli                        = &lt;br /&gt;
 | genre                        = &lt;br /&gt;
 | kustantaja-alkuperäinen      = Tammi&lt;br /&gt;
 | julkaistu-alkuperäinen       = 2002&lt;br /&gt;
 | ulkoasu-alkuperäinen         = pehmeäkantinen&lt;br /&gt;
 | sivumäärä-alkuperäinen       = 391&lt;br /&gt;
 | isbn-alkuperäinen            = 951-26-4816-4&lt;br /&gt;
 | sarja                        = &lt;br /&gt;
 | edeltävä                     = &lt;br /&gt;
 | seuraava                     = &lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin&#039;&#039; on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka analysoi realistisen ja konstruktivistisen ontologian, [[tietoteoria]]n, arvoteorian, oppimisen teorian ja opetuksen teorian suhdetta.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan johdannosta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjan aluksi keskitytään opetuksen teorian kahteen valtasuuntaukseen, joita kutsun realistiseksi ja konstruktivistiseksi malliksi. Niitä erottavat käsitykset todellisuuden, tiedon ja oppimisen luonteesta sekä opettajan vallankäytön ja oppilaan autonomian suhteesta. Nämä kaksi lähestymistapaa eivät useinkaan esiinny puhtaina, vaan niistä on olemassa lukematon määrä erilaisia yhdistelmiä. Näitä kahta voidaan kuitenkin pitää opetuksen teorian perusvaihtoehtoina, joihin ovat kiteytyneet länsimaisen kasvatuksen kaksi perusihannetta, yleissivistävän kasvatuksen ihanne (realistinen malli) ja älyllisen vapauden ihanne (konstruktivistinen malli).&lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
[[Realismi]] tulee sanasta reaalinen, todellisuudessa eikä vain ajatuksissa esiintyvä. Realistisen lähestymistavan mukaan opetuksen pyrkimyksenä on saattaa ihminen kosketuksiin todellisuuden kanssa kokemuksellisesti, käytännöllisesti ja käsitteellisesti. Todellisuus ei riipu ihmisen käsityksistä, vaan ihmisen käsitykset tulisi saattaa vastaamaan todellisuutta. Oppijaa tulisi auttaa näkemään todellisuus sellaisena kuin se on ja toimimaan sen pohjalta.  &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Konstruktivismi tulee sanasta konstruoida, rakentaa. Painopiste on siinä, mitä oppija itse aktiivisesti rakentaa ja tuottaa, ei siinä, mitä hän opetuksen kautta vastaanottaa. Oppilaan tuottamia ajatuskonstruktioita ei arvioida sen perusteella, miten hyvin ne vastaavat todellisuutta, koska todellisuus määrittyy näiden ajatusrakennelmien pohjalta. Opettajan tehtävänä ei ole johtaa oppilaita oikeisiin käsityksiin asioista, koska ei ole olemassa ehdottomia kriteerejä käsitysten todenperäisyydelle, on vain paremmin tai huonommin toimivia konstruktioita sekä kulttuurisella että yksilöllisellä tasolla. Ihminen itse luo oman maailmansa joko yksilöllisesti tai yhteisöllisesti, niin että eri ihmiset ja kulttuurit elävät osittain eri maailmoissa. Asioiden merkitys riippuu ihmisen valinnoista. Ihminen on oman maailmansa keskus, koska hän on sen luoja. &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Realistinen ja konstruktivistinen lähestymistapa ovat lähtökohtina erilaisille opetus- ja oppimismalleille. Tyypillisiä konstruktivistisia malleja ovat oppijakeskeinen malli, tutkivan oppimisen malli, käytännöllisen opetuksen malli, emansipatorinen malli ja dekonstruktiivisen opetuksen malli. Realistisesta näkökulmasta puolestaan on kehitetty opetuksen impressiomalli, oivallusmalli, kriittinen malli, dialogiopetuksen malli ja yleissivistävä opetusmalli. Jotkut näistä malleista ovat muodollisesti yhteisiä realistiselle ja konstruktivistiselle lähestymistavalle, mutta ne saavat niissä erilaisia sisältöjä. Vaikka eri opetusmallit ovatkin osin toistensa kanssa ristiriidassa, niitä voidaan käyttää myös täydentämään toisiaan. Opetustapahtuman eri puolien ymmärtämiseksi on käytettävä useita toisiaan täydentäviä näkökulmia.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjan sisällysluettelo ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esipuhe&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johdanto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1. Opetuksen kaksi lähestymistapaa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.1. Realistinen lähestymistapa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Konstruktivistinen lähestymistapa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3. Lähestymistapojen vertailua&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3.1. Optimismi vai realismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3.2. Vapaus ja rajoitukset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3.3. Kriittisyys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;2. Konstruktivismi&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1. Konstruktivismin käsitteen laaja-alaisuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.1. Kuka rakentaa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.2. Mitä rakennetaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.3. Mitä rakentamisella tarkoitetaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.4. Tulisiko tiedollisia rakennelmia arvioida?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2. Konstruktivismin muunnelmia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.1. [[Konstruktivistinen tietoteoria]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.1.1. Konstruktivismi teoriana yksilön tietorakenteista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.1.2. Konstruktivismi teoriana tieteellisestä tiedosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.2. [[Konstruktivistinen ontologia]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.3. Konstruktivismi kognition teoriana&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.4. Konstruktivismi oppimisen teoriana&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.5. Konstruktivismi persoonallisuuden teoriana&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.6. Konstruktivismi maailmankatsomuksena&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.7. Konstruktivismi kasvatuksen ja opetuksen teoriana&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.8. Muunnelmien keskinäinen suhde&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;3. Konstruktivistinen tiedonkäsitys&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. Radikaali konstruktivismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.1. Konstruktivismi ja empirismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.2. Havaintojen ja todellisuuden suhde&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.3. Havaintojen luotettavuuden todistaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.4. Totuuskäsitys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.4.1. Yhtäpitävyysteoria&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.4.2. Praktinen totuusteoria&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.4.3. Yksimielisyysteoria&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.4.4. Rajaamisen ongelma&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.4.5. Episteemisen teorian ongelmia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.5. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Sosiaalinen konstruktionismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2.1. Sosiaalisen konstruktionismin kritiikkiä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.3. Sosiaalinen konstruktivismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.3.1. Sosiaalisen konstruktivismin kritiikkiä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;4. [[Konstruktivistinen ontologia]]&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1. Putnamin konstruktivistinen ontologia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Konstruktivismi ontologian ja kognition teoriana&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;5. Konstruktivismi oppimisen teoriana&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.1. Behaviorismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.2. Kognitiivinen psykologia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.3. Geneettinen psykologia: valmiuksien kehitys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Käytännön merkitys oppimisessa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4.1. Oppimisen yhteisöllisyys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4.2. Sosiokulttuurisen lähestymistavan rajoituksia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Oppimisen hermeneuttinen näkökulma&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.1. Oppiminen ja opiskelu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.2. Havaitseminen ja havainnointi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.3. Havaitseminen ja tulkinta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.4. Oppimisen hermeneuttinen ulottuvuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.6. Konstruktivistinen hermeneutiikka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.6.1. Tulkinta ja todellisuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.6.2. Dekonstruktio&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.6.3. Tulkinta ja valta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.6.4. Konstruktivistisen hermeneutiikan kritiikkiä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7. Realistinen hermeneutiikka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7.1. Maltillinen realismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7.1.1. Perinne&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7.1.2. Omien rajojen ylittäminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7.1.3. Produktiivisuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7.1.4. Maltillisen hermeneutiikan kritiikkiä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7.2. Objektiivinen realismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7.3. Kriittinen hermeneuttinen realismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.8. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;6. Teoria persoonallisuuden rakentumisesta&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1. Persoonallisuuden rakentuminen ja arvot&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.1. Arvorealismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.2. Arvokonstruktivismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.3. Minuuden rakentumisen ulottuvuudet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.2. Minuuden monikerroksisuus ja syvyys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.2.1. Realistinen näkökulma&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.2.2. Konstruktivistinen näkökulma&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3. Minuuden luomisen projekti&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.1. Yksilö arvojensa luojana&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.2. Persoonan luomisen taiteellinen projekti&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.3. Postmoderni minuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.4. Realistinen kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.4.1. Arvot, kutsumus ja kohtalo&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.4.2. Realistinen esimerkki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.5. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.4. Puhdas suhde&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.4.1. Konstruktivistinen tulkinta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.4.2. Realistinen tulkinta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.5. Narratiivinen minuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;7. [[Konstruktivismi vs. Realismi: Maailmankatsomus ja uskonto]]&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Elämän tarkoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1.1. Konstruoitu tarkoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1.2. Realistinen kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.2. Naturalismi ja supranaturalismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.3. Kantilainen konstruktivismi ja tuonpuoleinen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.4. Voidaanko Jumalan olemusta määritellä?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. &amp;quot;Jumala&amp;quot; mielikuvituksen tuotteena&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.6. Uskonnon alkuperän ateistisia tulkintoja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7. Realistinen teoria&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.1. Järjellisyyden perusteita etsimässä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.1.1. Naturalismi ja järjen alkuperä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.1.2. Järjen teistinen alkuperä&lt;br /&gt;
7.7.1.3. Kulttuurin teistinen perusta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.2. Sivistys ja tieto Jumalasta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.3. Jumalasta on mahdollista puhua&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.4. Ihmisen luontainen tietoisuus Jumalasta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.5. Kokemus Jumalan läsnäolosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.6. Jumalan kokeminen taiteessa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7. Sanallinen ilmoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.1. Pluralistinen tieteentutkimuksen perinne&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.2. Neutraali tutkimusperinne&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.3. Välttämättömät järjen totuudet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.4. Naturalistinen lähestymistapa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.4.1. Naturalismin realistinen kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.4.2. Naturalismin sisäisiä jännitteitä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.4.3. Naturalismin kehäpäättely&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.7.7.4.4. Naturalistisen uskonnonopetuksen ongelmia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.8. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;8. Konstruktivistinen teoria opetuksesta&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1. Yleisiä huomioita&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.1. Teorian ja käytännön suhde&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.2. Oppilaantuntemus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.3. Konstruktivismi ja opettajan auktoriteetti&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.3.1. Radikaali konstruktivismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.3.2. Maltillinen konstruktivismi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.3.3. Realistinen kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.4. Konstruktivismi opetuksen etiikan teoriana&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.4.1. Kriittisiä näkökohtia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.1.5. Konstruktivistiset opetuksen mallit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.2. Itseohjautuvaan oppimiseen perustuva malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.2.1. Oppilaan aktiivisuus ja omaehtoisuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.2.2. Itseohjautuvuuteen perustuvan mallin ongelmia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.2.2.1. Onko Piagetin optimismi perusteltua&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.2.2.2. Oppiminen ja tiedolliset rakenteet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.2.2.3. Tieteellisten käsitysten opettaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.3. Tutkivan oppimisen malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.3.1. Käytännön rajoitteita&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Käytännössä opettamisen malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4.1. Kokemusoppimisen malleja&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4.2. Kokemusoppimisen kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4.3. Käytännössä oppiminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4.4. Mallin arviointia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.5. Emansipatorisen opetuksen malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.5.1. Opetuksen emansipatorinen intressi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.5.2. Reflektiivinen oppiminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.5.3. Kriittinen keskustelu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.5.4. Opetusyhteisö kriittisenä yhteisönä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.5.5. Emansipatorisen mallin kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.5.6. Lapset ja kriittinen keskustelu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Dekonstruktiivisen opetuksen malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.7. Opettajan omaehtoisuuteen perustuva malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;9. Realistinen opetuksen teoria&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Menetelmien kirjo&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1.1. Kyselymenetelmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1.2. Didaktinen lähestymistapa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1.3. Vapauden ja ohjauksen opetuksellinen rytmi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1.4. Realistiset opetuksen mallit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.2. Impressiomalli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.3. Oivallusmalli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.3.1. Opetuksen rajoitukset&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.3.2. Dialogi sisäisen opettajan kanssa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.3.3. Oivallusmallin merkitys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.4. Kriittinen malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.5. Käytännössä opettamisen malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6. Dialogiopetuksen malli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6.1. Dialogi totuuden etsintänä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6.2. Moniäänisyys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6.3. Mikrodialogi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6.4. Persoonallisen näkemyksen selkiytyminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6.5. Dialogiopetus ja auktoriteetti&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6.6. Opettajan tehtävä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.6.7. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.7. Yleissivistävä opetusmalli&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.7.1. Yleissivistys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.7.2. Tieto ja sivistys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.7.3. Lunastustieto ja sivistys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.7.4. Kasvatus ja tieto arvoista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.7.5. Tieto ja rakkaus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.7.6. Arvokasvatus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.8. Kooste&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;10. Kokoavat päätelmät&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Kriittinen avoimuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.2. Itseohjautuvuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.3. Moraaliopetus ja inhimillinen kasvu&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Toisiaan täydentävät näkökulmat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sanasto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjallisuus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kirjat]] [[Luokka:Filosofia]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kristinusko&amp;diff=11794</id>
		<title>Kristinusko</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kristinusko&amp;diff=11794"/>
		<updated>2017-06-09T23:16:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: luokituksen muuttaminen&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kristinusko on monoteistinen, maailman suurin [[Uskonnon määritelmä|uskonto]], joka perustuu [[Raamattu]]un ja sitä tukeviin todisteisiin. ApologetiikkaWiki keskittyy viimemainittuihin. Kristinuskoa määritellään uskontunnustuksissa, joista suppein ja hyväksytyin on [[wp:Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen uskontunnustus]].&amp;lt;ref&amp;gt;Niin sanotut vanhan kirkon uskontunnustukset (http://tunnustuskirjat.fi/ekumeeni.html) eivät kuitenkaan käsitä koko kristinuskon oppia. Esimerkiksi nykyajalle oleellinen maininta [[Avioliitto|avioliitosta]] miehen ja naisen välisenä puuttuu niistä täysin.&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kristinuskon perustelut==&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Kristinuskon perustelut]]}}&lt;br /&gt;
Kristinuskolle on esitetty filosofisia, historiallisia ja luonnontieteellisiä perusteluita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kristinuskon historia==&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Kirkkohistoria]]}}&lt;br /&gt;
Kristinuskon historia tunnetaan kirkkohistoriana. Kirkkohistoriasta puhuttaessa kiinnitetään monesti huomiota kielteisiin esimerkkeihin, kuten [[noitavainot|noitavainoihin]] tai [[ristiretket|ristiretkiin]]. Ne ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän epäkristillisiä ja niiden varjoon jää kristinuskon oleellisen myönteinen vaikutus [[Tiede|tieteen]], yhteiskuntajärjestyksen, terveydenhuollon ja koulutuksen kehitykselle, joiden varaan nykyinen länsimaiden hyvinvointi ja kulttuuri rakentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kristinuskon sisältö==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristinuskon keskeiset opit===&lt;br /&gt;
Kristinusko on uskoa [[Jumala]]an, joka on kaiken [[Jumala|Luoja]] ja jolla on yksi olemus, mutta kolme persoonaa: [[Isä]], [[Jeesus|Poika]] ja [[Pyhä Henki]]. Kristinuskon pyhä kirja on [[Raamattu]], joka jakautuu [[Vanha testamentti|Vanhaan testamenttiin]] ja [[Uusi testamentti|Uuteen testamenttiin]]. Raamattu on kristittyjen mukaan on Jumalan sanoma ihmisille ihmisten kautta ilmoitettuna.&amp;lt;ref&amp;gt;Teologit ovat jo kauan vääntäneet Raamatun oikeasta tulkinnasta, toisin sanoen siitä, millä tavalla Raamatun inhimillisyys ja jumalallisuus ovat suhteessa toisiinsa. ApoWiki on avoin erilaisille tulkinnoille, kunhan ne ovat johdonmukaisia. Lukija huomatkoon, että johdonmukainen raamatuntulkinta rajoittaa huomattavasti mahdollisuuksia tulkita Raamattua mielekkäällä tavalla.&amp;lt;/ref&amp;gt; Raamatun keskeisenä ideana on, että Jumala loi alussa kaiken hyväksi, mutta ihminen ryhtyi kapinaan Jumalaa vastaan syntiinlankeemuksessa. Tilanteen korjaamiseksi Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen samaan aikaan sekä täytenä ihmisenä että täytenä Jumalana kuolemaan koko ihmiskunnan puolesta ristillä sovitusuhrina. Kristinuskon päämääränä on ikuinen elämä Jumalan kanssa. Sen saavuttaminen on mahdollista ainoastaan Jeesuksen kautta:&lt;br /&gt;
{{lainaus|Jeesus sanoi hänelle: &amp;quot;Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.|{{rp|Joh. 14:6}}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tärkeimmät kristinuskon käskyt sisältyvät niin sanottuun rakkauden kaksoiskäskyyn:&lt;br /&gt;
{{lainaus|Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: &amp;quot;Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?&amp;quot; Jeesus vastasi: &amp;quot;Ensimmäinen on tämä: &#039;Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi&#039;. Toinen on tämä: &#039;Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi&#039;. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.&amp;quot;|{{rp|Mark. 12:28-31}}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähimmäisen rakastamista varten on tärkeää tuntea Jumalan antamat eettiset määräykset eli kristillinen etiikka:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristillinen etiikka===&lt;br /&gt;
Kristinuskon etiikka on nykyään monessa asiassa ristiriidassa länsimaissa vallitsevan etiikan kanssa. Etiikassakin kristillisen näkemyksen tueksi on sekulaareja perusteluja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Yleinen etiikka====&lt;br /&gt;
=====Helvetti=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Helvetti]]}}&lt;br /&gt;
=====Jumalan hyvyys=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Jumalan hyvyys]]}}&lt;br /&gt;
=====Orjuus=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Orjuus]]}}&lt;br /&gt;
=====Pahan ongelma=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Pahan ongelma]]}}&lt;br /&gt;
=====Vapaa tahto=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Vapaa tahto]]}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Seksuaalietiikka====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Kristillinen seksuaalietiikka]]}}&lt;br /&gt;
=====Abortti=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Abortti]]}}&lt;br /&gt;
=====Homoseksuaalisuus=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Homoseksuaalisuus]]}}&lt;br /&gt;
=====Sukupuolietiikka=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Sukupuolietiikka]]}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
[[Luokka:Maailmankatsomus]] [[Luokka:Yleistä tietoa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kristinusko&amp;diff=11790</id>
		<title>Kristinusko</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kristinusko&amp;diff=11790"/>
		<updated>2017-06-09T22:35:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Ak: Uusi sivu: Kristinusko on monoteistinen, maailman suurin uskonto, joka perustuu Raamattuun ja sitä tukeviin todisteisiin, joista ApologetiikkaWikin on tarkoitus kertoa. Kristinuskoa määrit...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kristinusko on monoteistinen, maailman suurin uskonto, joka perustuu Raamattuun ja sitä tukeviin todisteisiin, joista ApologetiikkaWikin on tarkoitus kertoa. Kristinuskoa määritellään uskontunnustuksissa, joista suppein ja hyväksytyin on [[wp:Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen uskontunnustus]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kristinuskon perustelut==&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Kristinuskon perustelut]]}}&lt;br /&gt;
Kristinuskolle on esitetty filosofisia, historiallisia ja luonnontieteellisiä perusteluita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kristinuskon historia==&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Kirkkohistoria]]}}&lt;br /&gt;
Kristinuskon historia tunnetaan kirkkohistoriana, jossa valitettavasti on monia enemmän tai vähemmän epäkristillisiä piirteitä, kuten [[noitavainot]] ja [[ristiretket]]. Pessimismiin ei ole kuitenkaan syytä vaipua: kristinusko on ollut (oikein sovellettuna) hyvä pohja tieteelle, jonka varaan nykyinen länsimaiden kehittyneisyys pitkälti rakentuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kristinuskon sisältö==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristinuskon keskeiset opit===&lt;br /&gt;
Kristinusko on uskoa [[Jumala]]an, joka on kaiken [[Jumala|Luoja]] ja jolla on yksi olemus, mutta kolme persoonaa: [[Isä]], [[Jeesus|Poika]] ja [[Pyhä Henki]]. Kristinuskon pyhä kirja on [[Raamattu]], joka jakautuu [[Vanha testamentti|Vanhaan testamenttiin]] ja [[Uusi testamentti|Uuteen testamenttiin]]. Raamattu on kristittyjen mukaan on Jumalan sanoma ihmisille ihmisten kautta ilmoitettuna.&amp;lt;ref&amp;gt;Teologit ovat jo kauan vääntäneet Raamatun oikeasta tulkinnasta, toisin sanoen siitä, millä tavalla Raamatun inhimillisyys ja jumalallisuus ovat suhteessa toisiinsa. ApoWiki on avoin erilaisille tulkinnoille, kunhan ne ovat johdonmukaisia. Lukija huomatkoon, että johdonmukainen raamatuntulkinta rajoittaa huomattavasti mahdollisuuksia tulkita Raamattua mielekkäällä tavalla.&amp;lt;/ref&amp;gt; Raamatun keskeisenä ideana on, että Jumala loi alussa kaiken hyväksi, mutta ihminen ryhtyi kapinaan Jumalaa vastaan syntiinlankeemuksessa. Tilanteen korjaamiseksi Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen samaan aikaan sekä täytenä ihmisenä että täytenä Jumalana kuolemaan koko ihmiskunnan puolesta ristillä sovitusuhrina. Kristinuskon päämääränä on ikuinen elämä Jumalan kanssa. Sen saavuttaminen on mahdollista ainoastaan Jeesuksen kautta:&lt;br /&gt;
{{lainaus|Jeesus sanoi hänelle: &amp;quot;Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.|{{rp|Joh. 14:6}}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tärkeimmät kristinuskon käskyt sisältyvät niin sanottuun rakkauden kaksoiskäskyyn:&lt;br /&gt;
{{lainaus|Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: &amp;quot;Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?&amp;quot; Jeesus vastasi: &amp;quot;Ensimmäinen on tämä: &#039;Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi&#039;. Toinen on tämä: &#039;Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi&#039;. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.&amp;quot;|{{rp|Mark. 12:28-31}}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähimmäisen rakastamista varten on tärkeää tuntea Jumalan antamat eettiset määräykset eli kristillinen etiikka:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kristillinen etiikka===&lt;br /&gt;
Kristinuskon etiikka on nykyään monessa asiassa ristiriidassa länsimaissa vallitsevan etiikan kanssa. Etiikassakin kristillisen näkemyksen tueksi on sekulaareja perusteluja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Yleinen etiikka====&lt;br /&gt;
=====Helvetti=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Helvetti]]}}&lt;br /&gt;
=====Jumalan hyvyys=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Jumalan hyvyys]]}}&lt;br /&gt;
=====Orjuus=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Orjuus]]}}&lt;br /&gt;
=====Pahan ongelma=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Pahan ongelma]]}}&lt;br /&gt;
=====Vapaa tahto=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Vapaa tahto]]}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====Seksuaalietiikka====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Kristillinen seksuaalietiikka]]}}&lt;br /&gt;
=====Abortti=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Abortti]]}}&lt;br /&gt;
=====Homoseksuaalisuus=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Homoseksuaalisuus]]}}&lt;br /&gt;
=====Sukupuolietiikka=====&lt;br /&gt;
{{Pääartikkeli|[[Sukupuolietiikka]]}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
[[Luokka:Aatteet]] [[Luokka:Yleistä tietoa]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Okkultismi&amp;diff=11789</id>
		<title>Okkultismi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Okkultismi&amp;diff=11789"/>
		<updated>2017-06-09T21:20:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Viitteet */ AW-linkitys&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Sana okkultismi juontaa juurensa latinankielisestä sanasta &#039;&#039;occultus&#039;&#039;, joka tarkoittaa kätkettyä. Oxford American Dictionary määrittelee okkultismin seuraavasti:&lt;br /&gt;
#Salaista ja kätkettyä muilta kuin niiltä, joilla on tavallista enemmän tietoa.&lt;br /&gt;
#Sisältää yliluonnollisia, okkultistisia voimia. Okkultismiin kuuluu yliluonnollisen, mystiikan ja magiikan maailma.&amp;lt;ref&amp;gt;The Oxford American Dictionary (1982) New York, Avon, s. 617&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sana okkultismi kattaa siis varsin laajan joukon erilaisia harrastuksia, joiden tarkoituksena on hankkia yliluonnollista tietoa tai vaikuttaa yliluonnollisesti erilaisiin asioihin. Yliluonnollisen tiedon etsiminen on kuulunut lähes kaikkiin kulttuureihin läpi historian. [[wp:Shamaani|Shamaanit]], [[wp:tietäjä|tietäjät]], [[wp:parantaja|parantajat]], [[wp:profeetta|profeetat]] ja muut uskonnolliseen eliittiin kuuluvat henkilöt ovat säilyttäneet salattuja tekniikoita ja uskomuksia yliluonnollisen maailman toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Okkultismin pääpiirteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Okkultismin monet kasvot ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monet [[wp:satanismi|satanistit]] ovat julkisuudessa halunneet korostaa [[wp:saatananpalvonta|saatananpalvonnan]] ja satanismin välisiä eroja. [[wp:wiccalaisuus|Wicca-noidat]] ovat närkästyneitä siitä, että heidät helposti samaistetaan saatananpalvojiin ja erilaiset energiaparantajat tuskin ilahtuvat, jos heidän praktiikkojaan käsitellään saman otsikon alla kuin rituaalimurhia suorittavia kultteja. Jos yhtä noitaveljeskuntaa ja sen riittejä kuvataan, voi toiseen ryhmään kuuluva noita aina kiistää itse harrastavansa juuri sen kaltaista noituutta. Okkultismin alalajeja arvioidaan olevan useita satoja ja erilaisten okkultististen harrastusten luokittelua voidaan tehdä lukuisilla eri tavoilla. Tässä yhteydessä jaottelemme kolmeen pääryhmään:&lt;br /&gt;
#satanistit&lt;br /&gt;
#rajatiedon etsijät&lt;br /&gt;
#osittaisokkultistit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Satanismi ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Satanismi on tietoista uskoa saatanaan ja hänen tarkoituksellista kutsumistaan ja palvomistaan joko [[yliluonnollinen|yliluonnollisena]] olentona tai persoonattomana voimana tai energiana tai uskonnollisena symbolina, joka edustaa materiaalista maailmaa ja ihmiskunnan lihallista luontoa.&amp;lt;ref&amp;gt;Hawkins C. S., &amp;quot;The Many Faces of Satanism&amp;quot;, Christian Research Journal, Fall 1986, s. 17 &amp;lt;/ref&amp;gt; Saatananpalvonta ja satanismi eivät siis itse asiassa ole eri asioita, vaan saatananpalvonta on yksi satanismin muoto. Jakoa satanismiin ja saatananpalvontaan on yritetty lanseerata melko voimakkaasti, mutta jaottelun keinotekoisuus on huomattu monella taholla. Suomessa saatananpalvonta on julkisuudessa samaistettu yleensä lähinnä nuorisojengisatanismiin tai yksittäisiin satanisteihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Satanismin eri lajien luokitteleminen on varsin vaikeaa, koska sillä ei ole kovin merkittävää julkista uskontososiologista historiaa ja monet sen muodot ovat hyvin [[AW:S#synkretismi|synkretistisiä]]. Lajittelu on kuitenkin hyödyllistä mm. siksi että näin kyseisen ilmiön luonnetta voidaan paremmin ymmärtää. Hawkins jakaa satanismin seitsemään ryhmään:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Perinteiset satanistit&#039;&#039; toimivat pääsääntöisesti salassa ja heitä voidaan pitää pitkälti uskonnollisena ryhmänä. Kyseinen ryhmä juontaa [[wp:riitti|riittinsä]] ja [[wp:liturgia|liturgiansa]] [[wp:katolinen kirkko|katolisesta kirkosta]], jonka [[wp:messu|messut]] yms. he ovat kääntäneet toisinpäin. Isä Meidän -rukouksen rukoileminen väärinpäin ja ulosteiden syöminen ehtoollisella ovat esimerkkejä käänteisistä toimituksista.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Ei-perinteiset satanistit&#039;&#039; eivät niinkään [[wp:parodia|parodioi]] kristinuskoa riiteissään, vaan omaksuvat vaikutteita paljolti pakanauskonnoista. Muiden muassa [[wp:druidi|kelttiläisdruideilta]] periytyvän [[wp:halloween|halloween-juhlan]] juhliminen on hyvä esimerkki pakanavaikutteista.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Julkiset satanistit&#039;&#039; ovat yleensä saaneet vaikutteita [[wp:Anton LaVey|Anton LaVeyn]], Amerikan [[wp:saatanan kirkko|saatanan kirkon]] perustajan kirjoituksista.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = LaVeyn A. S. | Nimeke = The Satanic Bibe | Vuosi = (1969) | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Avon Books | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Omintakeista julkisilla satanisteilla on kristinuskon suhteen käänteinen etiikka.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Nuorisojengisatanistit&#039;&#039;: Monet saatanapalvontaan liittyvät rikokset ovat raskaan heavy- musiikin ja okkultististen harrastusten ympärille muodostuneiden jengien aikaansaannosta. Näillä jengeillä yhteisenä nimittäjänä ei olekaan ihonväri tai asuma-alue kuten jengeillä yleensä, vaan kiinnostus rikollisuutta ja saatanallisuutta kohtaan.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Ääriryhmä satanistit&#039;&#039;: Esimerkiksi jotkut uusnatsijärjestöt liittävät satanistisen filosofian ja jopa suoranaista saatananpalvontaa toimintaansa. Näille ryhmille satanismin merkitys on kuitenkin sekundäärinen.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Yksittäiset satanistit&#039;&#039;: Osa satanisteista luokitellaan &amp;quot;yksityisyrittäjiksi&amp;quot;. Näiden harrastukset koostuvat monenlaisista riiteistä ja uskomuksista. Kukin harrastaja muodostaa erilaisista vaikutteista itse oman okkultistisen elämänkatsomuksensa.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Yksittäiset psykoottiset satanistit&#039;&#039;: Tähän kategoriaan luokiteltavat satanistit ovat monessa suhteessa samankaltaisia edellisen luokan satanistien kanssa. Erona on tähän ryhmään kuuluvien vakavat mielenterveysongelmat. Sarjamurhaajasatanistit voidaan luokitellaan tähän ryhmään kuuluviksi, vaikka monet heistä kuuluvatkin johonkin satanistijengiin.&amp;lt;ref&amp;gt;Kuuluisimpia sarjamurhaajasatanisteja oli 1970-luvulla seitsemän ihmistä ampunut David Berkowitz, joka kääntyi vankilassa elinkautista rangaistusta istuessaan kristityksi.{{Kirjaviite | Tekijä = Myers B. &amp;amp; Wimbish D. | Nimeke = The Dark Side of The Supernatural | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 66-73 | Selite = | Julkaisupaikka = Minneapolis | Julkaisija = Bethany House Publishers | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Rajatiedon etsijät ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan noin viidennes suomalaisista uskoo jälleensyntymiseen ja yhtä moni uskoo [[wp:UFO|ufojen]] vierailleen maassamme.&amp;lt;ref&amp;gt;Taneli Heikka, Viidennes uskoo ufojen vierailleen Suomessa, Aamulehti 2.3. 1999.&amp;lt;/ref&amp;gt; Ainakin passiivisien [[wp:rajatieto|rajatiedon]] etsijöiden joukko on varsin suuri. Viehtymys yliluonnollista ja tuonpuoleista kohtaan näyttää kuuluvan ihmisen perusluonteenpiirteisiin. Vanhan kansan kummitusjutut ovat pitäneet yllä siltaa arkielämän rutiineista yliluonnolliseen maailmaan. [[wp:Spiritismi|Spiritismin]] pelaaminen kuuluu monien suomalaisten nuoruuden kokeiluihin. Rippileirit, syntymäpäiväbileet ja muut vastaavat tilanteet voivat kerätä yhteen uteliasta ja kokeilunhaluista joukkoa, joka usein haluaa päästä selville [[AW:S#paranormaali|paranormaalien]] ilmiöiden todenperäisyydestä. [[wp:Noidan käsikirja|Noidan käsikirja]], [[wp:Tiedon rajamailla|Tiedon rajamailla]] ja muut vastaavat teokset kuuluvat rajatiedon etsijöiden peruskirjallisuuteen. Monien kohdalla kiinnostus ei johda missään vaiheessa varsinaisesti okkultismin harrastamiseen, joskin pitemmälle harrastuksissaan menevien joukkokin on melko suuri. Erityisesti Amerikassa suosiota ovat saaneet erilaiset hypnoottiset terapiat, joissa mieleen palautetaan kokemuksia aiemmista elämistä tai sieppauskokemuksista ufo-aluksilla. [[wp:motiivi|Motiivina]] osallistumiseen voivat olla puhdas uteliaisuus tai halu parantaa [[wp:trauma|traumoja]]. Kiinnostus rajatietoa kohtaan vaikuttaa olevan jonkin verran suurempaa tyttöjen keskuudessa. Samaa voidaan sanoa henkisyydestä yleensäkin. Tyttöjen uskonnollinenkin harrastuneisuus on nimittäin yleisempää kuin poikien.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Osittaisokkultistit ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moniin harrastuksiin okkultismi liittyy osana suurempaa toimintakokonaisuutta. Tällaisia harrastuksia ovat esimerkiksi jotkut [[wp:budo-lajit|budo-lajit]], joissa okkultismi tulee mukaan vasta verrattain myöhään harrastajan edettyä pitkälle lajissaan.&amp;lt;ref&amp;gt;Osaan budo-lajeista liittyy myös varsinaisesta taistelutaidosta poikkeavia psyykkisiä tekniikoita. Mm. kuuluisa aikido-spesialisti ja elokuvatähti Steven Seagal harjoittaa parantamista (Weldon &amp;amp; Ankerberg (1996) s. 360) &amp;lt;/ref&amp;gt; Myös monet [[wp:jooga|joogan]] harrastajat pyrkivät harrastuksellaan parantamaan fyysistä kuntoaan tai keskittymiskykyään. Näiden päämäärien saavuttamiseksi harrastaja käyttää hindulaisen okkultismin keinoja erilaisten joogatekniikoiden muodossa. Erilaiset parannustekniikat kuuluvat myös okkultististen harrastusten kirjoon. Tarkoituksena on eettisesti hyvä periaate parantaa sairauksia ja tätä kategoriaa kuvaakin okkultististen keinojen käyttäminen ilmeisen hyviä tarkoitusperiä varten. [[wp:homeopaattinen lääketiede|Homeopaattiseksi lääketieteeksi]] luettujen tekniikoiden ja [[AW:S#praktiikka|praktiikkojen]] määrä on suuri. Yleensä ne vielä ovat ainakin jossain määrin räätälöityjä siten, että eri &amp;quot;lajeista&amp;quot; on otettu vaikutteita parantavaan kokonaisuuteen. Melko laajalle levinnyt okkultistinen harrastus, joka kuuluu nimenomaan tähän luokkaan, on vesisuonien etsiminen taikavarvun tai sormuksen avulla. Motiivinahan kyseisessä toiminnassa on niinkin hyvä asia kuin kaivonpaikan löytäminen. Laajennettuna kyseinen harrastus käsittää myös parantamisen, selvännäkemisen, ennustamisen ja muita yleensä psyykkisiksi ilmiöiksi luokiteltavia asioita.&amp;lt;ref&amp;gt;Tutustuminen varvun, heilurin tai sormuksen avulla harrastettavaan &amp;quot;informaation keräämiseen&amp;quot; osoittaa harrastuksen kiistämättömän okkultistisen luonteen. Kts. esim. American Society of Dowsers: About ASD, https://dowsers.org/about-asd/ , &amp;quot;Health and Well-Beign Diagnostics Using the Pendulum Summary of a presentation given by Kathleen Smith to the Society&amp;quot; http://www.britishdowsers.org/&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Motiivit ja ajautuminen okkultismiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kokeiluluontoiset yhteydenottoyritykset &amp;quot;henkimaailmaan&amp;quot; ovat suhteellisen yleisiä nuorison keskuudessa myös Suomessa. Paikkakunnasta riippuen 10-40% yläaste-ikäisistä nuorista on pelannut kokeiluluontoisesti spiritismiä ja 3-9% harrastaa sitä suhteellisen säännöllisesti.&amp;lt;ref&amp;gt;Matti Kankaanniemen tutkimus, johon osallistui noin 700 yläaste-ikäistä nuorta Länsi-Suomessa.&amp;lt;/ref&amp;gt; Vaikka saatananpalvonta on julkisuudessa saanut merkittävästi enemmän huomiota kuin spiritismi, jälkimmäisen harrastajamäärät ovat selvästi suurempia. Syinä tähän on varmasti saatananpalvontaan liittyvät sosiaaliset muutokset, joihin ei tunneta samalla tavalla vetoa kuin yliluonnolliseen yleensä. Saatananpalvonta edellyttää suurempaa sitoutumista ja kokonaisvaltaisuutta kuin ufo-harrastukset, itämaisen [[wp:mystiikka|mystiikan]] tutkiminen, spiritismin pelaaminen tai muu vastaava harrastus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiinnostus yliluonnollisiin ilmiöihin ei ole ilmeisestikään samalla tavalla yhteydessä murrosiän kapinaan kuin viehtymys saatananpalvontaan. Saatananpalvonta vetää puoleensa nuoria, joilla on heikko itsetunto ja joille uusi identiteetti ryhmässä antaa heidän kaipaamaansa huomiota. Suurin osa, tutkija Craig Hawkinsin mukaan 90%, ns. jengisatanisteista on harrastelijoita, jotka ovat lueskelleet satanistista kirjallisuutta epäsäännöllisesti ja jotka improvisoivat itse omat rituaalinsa.&amp;lt;ref&amp;gt;Hawkins C. S. &amp;quot;The Many Faces of Satanism&amp;quot; Forward Magazine, Fall 1986. &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksikymmentä vuotta okkultismia tutkinut Russ Wise kuvaa tyypillistä satanistia seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|He ovat tavallisesti valkoisesta keskiluokasta tai ylemmästä keskiluokasta. Useimmiten he ovat älykkäitä ja menestyvät hyvin koulussa; kuitenkin he ovat usein kyllästyneitä eivätkä kohtaa tarpeeksi haasteita. Heillä on taipumusta huonoon itsetuntoon ja he ovat kykenemättömiä erottamaan oikeaa väärästä heidän suhteellisesta eettisestä ajattelutavasta johtuen. Heillä on usein ongelmia kotona ja suhteessa muihin heidän ympärillään eläviin ihmisiin. He käyttävät huumeita ja harrastavat irtosuhteita. Vain harvoissa tapauksissa nämä kaksi elementtiä eivät kuulu mukaan kuvaan.|Wise R. &amp;quot;Satanism: The World of the Occult&amp;quot; Probe Ministries, www.probe.org}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On siis ilmeistä, että yhtenäisen [[wp:filosofia|filosofian]] löytäminen nuorten okkultistien harrastuksista on mahdotonta. Myöskään selkeitä yhteisiä motiiveita esimerkiksi spiritismin harrastamiselle ja saatananpalvontaan sekaantumiselle on vaikea löytää. Nuoren ihmisen ajautuminen jonkin tietyn okkultismin lajin harjoittajaksi riippuu monista eri tekijöistä. Alkuvaiheessa ratkaisevan tärkeää on se, lähteekö yliluonnollisen etsiminen uteliaisuudesta vai osana jengin toimintaa. Jos nuori liittyy kapinan motivoimana saatananpalvontajengiin, yhteydenotot yliluonnolliseen astuvat kuvaan osana jengiin kuulumista. Ensisijaisena motiivina ei näin ollen siis ole välttämättä &amp;quot;salatun tiedon&amp;quot; etsiminen tai löytöretkeily tiedon rajamailla, vaan erilaisiin rituaaleihin ajaudutaan, koska ne ovat osa jengin toimintaa. Toinen merkittävä tekijä on ympäristö. Elokuvat, TV-sarjat ja kirjakauppojen laajat okkultistiset osastot tarjoavat virikkeitä ja tietoa yliluonnollisuudesta kiinnostuneelle. Mystiikan maailmasta opitaan nykyisin paljon jo pelkästään lastenohjelmista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dynamiikka on sama ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jokaiseen okkultistiseen &amp;lt;!-- oma lisäys, pitänee paikkansa? --&amp;gt; harrastukseen liittyy yliluonnollinen maailma, joka poikkeaa niistä lainalaisuuksista, joita länsimaisen [[AW:S#maailmankuva|maailmankuvan]] puitteissa pidetään &amp;quot;normaaleina&amp;quot;. Vaikka okkultismin eri lajien välillä on tehtävä ero mm. [[wp:uskonnonvapaus|uskonnonvapauden]] soveltamisen suhteen, kristillisen [[wp:teologia|teologian]] kannalta näihin harrastuksiin sisältyy yhteisiä aineksia. Vaikka okkultistien motiivit vaihtelevat aina [[wp:voodoo|voodoo-nukkea]] piikittävän psykopaattisatanistin murhanhimosta naapurin talkoohenkisen kaivonkatsojan&amp;lt;ref&amp;gt;Kaivonkatsomisen toimintamekanismin yliluonnollisuus on kiistelty aihe suomalaisten kristittyjen keskuudessa. Osa pitää ilmiötä tuntemattomana (tai jopa tunnettuna) luonnonilmiönä. &amp;lt;/ref&amp;gt; auttamishaluun, kristillisen käsityksen mukaan &amp;quot;voimanlähde&amp;quot; on kuitenkin sama.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismin tutkija [[wp:Mircea Eliade|Mircea Eliade]]n mukaan eurooppalaisten noitien harjoittaman okkultismin piirteet löytyvät [[wp:saatana|saatanaa]] ja [[wp:sapatti|sapattia]] lukuun ottamatta myös Indo-Tiibetin [[wp:joogi|joogeilta]] ja [[wp:maagikko|maagikoilta]]. Ihmisuhrit, [[wp:kannibalismi|kannibalismi]], kaikenlaiset [[wp:orgia|orgiat]], [[wp:insesti|insesti]], ulosteiden syöminen ja ruumiiden häpäiseminen kuuluvat yhteiseen kokemuspohjaan.&amp;lt;ref&amp;gt;Eliade M. (1976) Occultism, Witchcraft and Cultural Fashions, Chicago, Illinois, The University Chicago Press, s. 71 &amp;lt;/ref&amp;gt; Yhtäläisyys okkultististen käytäntöjen ja [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] kuvatun &amp;quot;epäjumalanpalveluksen&amp;quot; välillä on ilmeinen. Kanaanilaiseen epäjumalanpalvelukseen nimittäin kuuluivat erottamattomasti myös kieroutuneet seksiorgiat ja ihmisuhrit. [[Mooseksen laki]] erottui tästä ympäröivästä kulttuurista selvästi ilmaistessaan [[Jumala|Luoja]]n tahdoksi elämän ja järjestyksen säilymisen. Kanaanilaiset&amp;lt;ref&amp;gt;Murphy E. (1996) The Handbook for Spiritual Warfare, Nashville, Tennessee, Thomas Nelson Publishers s. 246 &amp;lt;/ref&amp;gt; uhrasivat lapsia jumalilleen, kuten myös suurin osa niistä ihmisryhmistä, jotka palvoivat samanlaisia jumalia kuin kanaanilaiset. Erityisesti [[wp:Karthago|Karthago]] Pohjois-Afrikassa oli huomattava keskus, jossa lapsia uhrattiin. Jokin aika sitten alueelta löydettiin paikka, joka on suurin koskaan löydetty poltettujen eläinten ja lasten luiden hautausmaa. On järkyttävällä tavalla mielenkiintoista, että Karthagon asuttivat kanaanilaisiin kuuluvat foinikialaiset, jotka olivat muuttaneet sinne nykyisen [[wp:palestiina|Palestiinan]] seuduilta. Lasten uhraaminen on kuulunut monien kansojen uskonnollisiin toimituksiin. Sitä harjoittivat [[wp:kiinalaiset|kiinalaiset]], [[wp:keltit|keltit]], [[wp:atsteekit|atsteekit]], [[wp:mayat|mayat]] jne. Riippumatta maantieteellisestä sijainnista tai harjoitettavan uskonnon erityispiirteistä ihmisuhrit ovat olleet siis melko yleisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös itsensä viilteleminen näyttää kuuluvan moniin okkultistisiin palvontamenoihin halki historian. [[wp:Mooseksen kirjat|Mooseksen kirjoista]] löytyy viite kyseisen rituaalin harjoittamisesta jo tuhansia vuosia sitten. Samoin [[wp:aikakirjat|Aikakirjoissa]] on maininta Baalin ja Astarten profeetoista, jotka viiltelivät itseään osana jumalanpalvelustaan. Onkin aiheellista pohtia, laukaiseeko okkultismin harrastaminen ihmisessä jonkinlaisen itsetuhovietin vai liittyykö okkultismiin &amp;quot;ulkopuolisia voimia&amp;quot;, jotka ajavat ihmistä kohti tuhoa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Possessiotila ja okkultismi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Satanistien, rajatiedon etsijöiden ja parantajien kokemukset yliluonnollisesta maailmasta ovat monessa suhteessa samankaltaisia. Samaa voidaan sanoa niistä johtuvista mielenterveysongelmista. Vaikka esimerkiksi [[AW:S#riivaustila|riivaustilan]], jota kutsumme jatkossa &#039;&#039;possessio&#039;&#039;-tilaksi, määrittelystä ja tarkasta luonteesta voidaan esittää erilaisia näkemyksiä, siihen johtavat syyt ovat yksiselitteisempiä. Oli kysymyksessä sitten outo ja puhtaasti psykologinen mielenterveysongelma tai todella [[wp:demoni|demonin]] vaikutus ihmisessä, tulos on ihmiselle tuhoisa. Näin ollen possessioiden tutkimisessa tulisi ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi kiinnittää huomiota kyseisten tilojen synnyn syihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Possessio-tilojen ja okkultismin harrastamisen välillä on lukuisien [[AW:S#eksorkismi|eksorkismia]] harjoittavien pastorien ja muiden kristittyjen työntekijöiden kokemusten mukaan selvä yhteys. Kuuluisa amerikkalainen psykiatri M. Scott Peck toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Possessiota käsittelevän kirjallisuuden perusteella näyttää selvältä, että suurin osa riivatuista on ollut tekemisissä okkultismin kanssa.|Peck S. M. (1983) People of the Lie: The Hope for Healing Human Evil, New York, Simon and Schuster, s. 190}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Samanlaista yhteyttä voidaan havaita monien muiden psyykkisten sekä fyysisten ongelmien ja okkultismin välillä. Mm. psykiatri L. Szondi on osoittanut spiritismin harrastamisen ja [[wp:skitsofrenia|skitsofreniaan]] sairastumisen välisen voimakkaan yhteyden.&amp;lt;ref&amp;gt;Montgomery J. W. (1973) Principalities and Powers: The World of the Occult. Minneapolis, Bethany, s. 149 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huolimatta siitä, uskotaanko persoonallisten pahojen henkien eli demonien olemassaoloon, vai halutaanko possessiotyyppiset persoonallisuuden häiriötilat selittää psykiatrian termein possessiotilan kielteiset vaikutukset ihmisen henkiseen terveyteen ovat ilmeiset. Monet possession oireet muistuttavat skitsofreeniaa tai muuten neuroottista käyttäytymistä. Äänien kuuleminen, itsetuhoajatukset, äkilliset raivokohtaukset, epileptiset kohtaukset, tajuttomuustilat, sadistisuus, seksuaaliset kieroutumat jne. kuuluvat possession yleisiin oireisiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
WHO:n valmistama lääketieteellispsykologinen diagnosointikäsikirja International Classification of Diseases kuvaa transsi- ja possessiohäiriötä seuraavasti (Trance and Possesion Disorder):&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Tilapäinen henkilökohtaisen identiteetin sekä täyden tietoisuuden ympäristöstä menettäminen&amp;quot; tätä poteva henkilö &amp;quot;toimii aivan kuin toinen henkilö, henki, jumala tai voima olisi ottanut hänestä vallan&amp;quot;. |International Classification of Diseases (1992) Geneva, World Health Organization (WHO), ss.156-157}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmiö on maailmanlaajuinen. Ruth Benedictin tekemän tutkimuksen mukaan 488 tutkitusta yhteisöstä ympäri maailmaa peräti 90% tunnisti possessiotilan.&amp;lt;ref&amp;gt;Benedict R. &amp;quot;Anthropology and Abnormal&amp;quot; teoksessa Personal Character and Cultural Milieu, toim. Haring D. (1956) Syracuse, New York, Syracuse University Press, ss. 183-201&amp;lt;/ref&amp;gt;Usein ilmiö tulkitaan uskonnollisen viitekehyksen mukaan ja sitä mukailevin termein. Tyypillinen possessiotilan uskonnollinen tulkinta on possessiosta hinduismissa käytetty nimitys kundaliiniherääminen. Hindumytologian mukaan ihmisen selkärangan alaosassa uinuu naispuolinen käärmejumalatar Kundaliini. Kundaliiniheräämisen aikana tämä &amp;quot;käärmetär&amp;quot; kiipeää selkärankaa pitkin kohti aivoissa asuvaa Shivaa herättäen matkalla psyykkisiä kykyjä.&amp;lt;ref&amp;gt;Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J (1996) Encyclopedia of New Age Beliefs , Eugene, Oregon, Harvest House Publishers, s. 606 &amp;lt;/ref&amp;gt; Sen uskotaan kulkevan ruumiin kuuden voimakeskuksen läpi, joita kutsutaan sakroiksi tai lootuskukiksi. Tämän avulla syntyneitä yliluonnollisia kykyjä kutsutaan siddheiksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Dahlen, R &amp;amp; Pettersen H. Å. (1981) Sanningen om TM, Stockholm, Den Kristna Bokringen, s. 125 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytännössä nämä kundaliiniheräämiset ovat varsin rajuja ilmiöitä, joissa ilmiön kokijat menettävät täydellisesti itsekontrollin. Kundaliiniheräämiselle on tyypillistä tilapäinen hulluus, radikaalit fyysisen ruumiin muutokset ja possessiotilat.&amp;lt;ref&amp;gt;Gopi Krishna (1975) The Awakening of Kundaliini, New York, E. P. Dutton, s. 14, 33, 37&amp;lt;/ref&amp;gt; Entinen hinduguru Rabi Maharaj kertoo Kundaliinista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kun hänet herätetään unestaan, eikä pidetä hallinnassa, hän ryntää ihmisen ruumiissa kuin vaarallinen käärme, jota on mahdoton vastustaa. Väitetään, että jos Kundalinia ei pidetä hallinnassa, yliluonnollisia voimia vapautuu. Näitä voimat tulevat demoneilta ja johtavat lopulta moraaliseen, hengelliseen ja fyysiseen rappioon.&amp;quot;|Maharaj, R. &amp;amp; Hunt D. (1967) En gurus död, Stockholm, s. 217 }} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ramakrishnasta kerrotaan seuraava tapaus hänen ollessaan pappina Kalin temppelissä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kali oli odottamassa häntä hän oli tuskin astunut kynnyksen yli, kun jumalallinen houretila kaikkein väkivaltaisimmassa muodossaan syttyi. Legioona jumalia syöksyi hänen päälleen kuin myrskytuuli. Hänet revittiin palasiksi. Hänen hulluutensa palasi kymmenkertaisena. Hän näki demonisia olioita tulevan itsestään. Kauhu lamautti hänen jäsenensä. Tämä mielen myrkytystilan ja epätoivon orgia kesti kaksi vuotta.&amp;quot;|Rolland R. (1979) The Life of Ramakrishna, Calcutta, India, s. 41}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhden Kundaliini Research Centerin perustajan Gopi Krishnan kokemus joogaamisen avulla saadusta kundaliinikokemuksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Olen käynyt läpi melkein kaikki erilaiset mediumistiset, psykoottiset ja muunlaiset mielentilat, sillä ajoittain leijuin hulluuden rajamailla. Kirjoitin monilla kielillä, joista kaikkia en edes osannut.&amp;quot;|Gopi Krishna (1975) The Awakening of Kundaliini, New York, E. P. Dutton, s. 124}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuuluisa Swami Muktananda kertoo:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Minulla oli joka päivä tämänkaltainen meditaatio. Joskus ruumiini kiemurteli ja kääntyili kuin käärme ja sisältäni tuli sihisevä ääniJoskus niskani kääntyivät niin rajusti, että siitä kuului räsähtäviä ääniä ja säikähdin. Joskus niskani käänsivät pääni ympäri niin rajusti, että se taipui hartioideni yli ja saatoin nähdä selkäni. Myöhemmin kuitenkin opin, että tämä oli osa Hatha Jooga -prosessia, jonka Kundaliinijumalatar sai aikaan voidakseen siirtyä ylös pitkin selkärankaani.&amp;quot;|Bubba Free John (1974) Garbage and Goddess, Lower Lake, California, Dawn Horse Press, s. 51}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johtava jälleensyntymisopin tueksi esitettyjen spontaanien edellisten elämien muistamisia tutkiva parapsykologi Ian Stevenson lähetti 300 tapausta käsittävän tutkimusmateriaalinsa hinduswami Sri Sri Somasundara Desika Paramachariyan kommentoitavaksi. Hinduswami totesi tapauksista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Yksikään niistä 300 tapauksesta, joista kerroitte, ei tue käsitystä jälleensyntymisestä. Niissä on kysymys hengen valtaan joutumisesta, mille Etelä-Intian viisaat eivät suurestikaan anna arvoa.&amp;quot;|Albrecht M. C (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 14}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Possessio-teoria on siis vaihtoehtoinen selitys myös niille tapauksille, joissa joku muistaa spontaanisti asioita &amp;quot;edellisestä elämästään&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Venäläistä rulettia? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli kaksikymmentä vuotta okkultismia tutkineet amerikkalaiset tutkijat John Weldon ja John Ankerberg toteavat okkultismin harrastamisen vaaroista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kysymys ei ole vain muutamasta tapauksesta. On olemassa satojatuhansia tapauksia uskonnon, okkultismin, spiritismin ja parapsykologian historiassa - mielisairautta, itsemurhia, fyysistä rappeutumista, sokeutumista, kuolemia.&amp;quot; |Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J. (1996) s. 111}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka okkultismin harjoittaminen tai erityisesti vain kokeiluluonteinen tutustuminen siihen ei automaattisesti tuo mukanaan vakavia mielenterveysongelmia tai vastaavia, riski on ilmeinen. Weldonin ja Ankerbergin mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ongelmana on, että kukaan ei osaa kertoa seurauksia etukäteen. On olemassa satoja tapauksia, joissa naiivi sekaantuminen okkultismiin on johtanut riivaustilaan, hulluuteen, taloudelliseen romahdukseen, aviorikoksiin ja avioeroihin, rikoksiin (jopa murhiin) ja muihin tragedioihin, kuten Edmond Grussin, Stoker Huntin ja muiden okkultismia ja parapsykologiaa käsittelevien kirjoittajien kirjat kiistattomasti todistavat.&amp;quot; |Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J. (1996) s. 154}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saksalainen teologian tohtori Kurt Koch erikoistui okkultismin seurauksena syntyneiden ongelmien hoitamiseen ja hoiti pitkän uransa aikana yli 10 000 tapausta. Koch totesi spiritismistä ja sen harrastamisesta seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kuka tahansa, jonka on täytynyt 45 vuotta katsella spiritismin vaikutuksia, voi ainoastaan varoittaa ihmisiä kaikilla käytössään olevilla mahdollisuuksilla.&amp;quot;|Koch K. (1980) Occult ABC, Grand Rapids, Michigan, Kregel, s. 238}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Carl Wieland kommunikoi yli 30 vuotta henkimaailman kanssa. Kuuluisa spiritisti, Sherlock Holmes -kirjojen kirjoittaja Arthur Conan Doyle sanoi Wielandista, että&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;ei ole koskaan tavannut ketään, jolla olisi yhtä laaja kokemus näkymättömästä maailmasta.&amp;quot; |Wickland C. A. (1974) Thirty Years Among the Dead, Van Nuys, California, New Castle Publishing, s. 8}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Wielandin mukaan spiritismin harrastaminen aiheuttaa säännöllisesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ilmeistä hulluutta vaihdellen yksinkertaisesta mielenhäiriöstä kaikenlaiseen dementiaan, hysteriaan, epilepsiaan, melankolisuuteen, kleptomaniaan, idioottimaisuuteen, uskonnolliseen maanisuuteen, itsetuhoisuuteen, amnesiaan, psyykkiseen invalidismiin, dipsomaniaan, moraalittomuuteen, eläimelliseen toimintaan, julmuuksiin ja muihin rikollisuuden muotoihin.&amp;quot; |Wickland C. A. (1974) Thirty Years Among the Dead, Van Nuys, California, New Castle Publishing, s.29 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Spiritismilauta – viatonta huvia? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä esimerkki näennäisen viattomista okkultismikokeiluista on ns. Ouija-laudan käyttäminen eli kansan kielellä spiritismin pelaaminen laudalla. Kyseistä lautaa myydään lelujen ja lapsille tarkoitettujen seurapelien rinnalla. Kyseisen laudan kanssa pelaamisen riskit on kuitenkin aiheeseen perehtyneiden tutkijoiden tiedossa. Jopa lukuisat kokeneet okkultistit ja yliluonnollisten ilmiöiden tutkijat varoittavat Ouija-lautojenkäytöstä. Maailmanlaajuisesti tunnettu meedio Edgar Caycekin kutsui kyseisiä lautoja &amp;quot;vaarallisiksi&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt;Guiley R. E. (1991) Harper´s Encyclopedia of Mystical and Paranormal Experience, San Francisco, California, Harper Collins, s. 419 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismia ja erityisesti Ouija-lautaa tutkinut Edmund Gruss viittaa meedio Donald Pageen, &amp;quot;Kristillisen&amp;quot; Spiritualistikirkon eksorkistiin, jonka mukaan suurin osa possessiotapauksista on seurausta Ouija-laudan kanssa pelaamisesta. Page uskoo sen olevan yksi nopeimmista ja helpoimmista tavoista tulla riivatuksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Gruss E. (1975) The Ouija Board: Doorway to Occult, Chicago, Illinois, Moody Press, s. 52&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kyseisten lautojen myymisen kieltäminen kuluttajansuojaa korostavassa yhteiskunnassa olisi tuskin yliammuttua. Esimerkiksi Englannissa Ouija-lautojen myyntiä on yritetty rajoittaa. Ehdotukset rajoituksista eivät ole peräisin vain fundamentalistikristittyiltä, vaan spiritualistiryhmiltä. Psyykikko Alan Vaughan huomauttaa seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;On kuitenkin merkittävää, että eniten Ouija-lautoja vastustavat spiritualistit eivätkä parapsykologit. Englannissa spiritualistiryhmät ovat yrittäneet saada Ouija-laudat pois lapsille myytävien lelujen joukosta - ei sen tähden, että niillä olisi epämääräinen riski aiheuttaa &amp;quot;epäterveitä vaikutuksia naiiveihin ja suggestioherkkiin ihmisiin&amp;quot; - vaan sen tähden, että he pelkäävät lapsien tulevan riivatuiksi.&amp;quot;|Vaughan A. (1976) &amp;quot;Phantoms Stalked the Room. &amp;quot; in Ebon M. ed. The Satan Trap: Dangers of the Occult, Garden City, New York, Doubleday, s. 64}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== UFOT – Ystäviä ulkoavaruudesta? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suhtautuminen ns. Ufoihin vaihtelee suuresti aina fanaattisen uskonnollisesta suhtautumisesta yleiseen skeptismiin. Huolimatta Ufo-ilmiön eri selitysmalleista käsittelemämme aiheen kannalta on mielenkiintoista, että Ufo-kokemusten ja okkultismin harrastamisen välillä vaikuttaa olevan yhteyttä. Maailmanlaajuisesti tunnettu Ufo-tutkija Jacques Vallee on todennut:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ufo-sieppaus kertomukset ovat rakenteeltaan identtisiä okkultististen initiaatio-rituaalien kanssa.&amp;quot; |Vallee (1991) Confrontations - A Scientist Search for Alien Contact, New York, Ballantine, s.159}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös Ufo-kokemusten negatiiviseen vaikutukseen ihmisen terveyteen on alettu kiinnittää huomiota. Vallee toteaa seuraavasti tutkittuaan yli 50 tapausta, joissa Ufot ovat väitteen mukaan siepanneet ihmisen:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Moniin niistä (tapauksista) liittyi toissijaisia fyysisiä ja lääkärihoitoa vaativia seurauksia, mutta mukana oli kaksitoista tapausta, joissa vammat olivat kohtalokkaat, ja joissa uhri yleensä menehtyi vuorokauden kuluessa.&amp;quot; |Vallee (1991) Confrontations - A Scientist Search for Alien Contact, New York, Ballantine, s.15}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huolimatta siitä, tulkitaanko ufo-havainnot puhtaasti psykologisiksi harhoiksi vai objektiivisiksi kokemuksiksi, niiden yhteys okkultismiin on ilmeinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska kiinnostus spiritismin pelaamiseen tai ufoihin selittyy paremmin luontaisella uteliaisuudella yliluonnollisia asioita kohtaan kuin häiriöillä yksilön sosiaalisessa tai henkisessä kehityksessä, yhteys esimerkiksi possessiotilan kanssa on mielenkiintoinen. Vaikka esimerkiksi saatananpalvonnan riitit näyttävät jo ensisilmäykseltä vastenmielisiltä&amp;lt;ref&amp;gt;Saatananpalvontaan yhdistetään usein mm. itsensä viilteleminen, seksuaalinen alistaminen, eri ihmisten kiroaminen, väkivalta, eläinuhrit, jopa ihmisuhrit. Tietyissä lähinnä keskiaikaisesta antikatolisesta satanismin muodosta juontuvat mustan messun harjoittaminen, jolloin ehtoollisaineksina voidaan käyttää ihmisulosteita. &amp;lt;/ref&amp;gt; ja niihin viehtyminen osoittaa jo sellaisenaan häiriöitä ihmisen henkisessä kehityksessä, spiritismin suhteen tällainen selitys ei siis päde. Molemmista harrastuksista usein seuraava possessiotila antaa kuitenkin ymmärtää yhteisiä aineksia löytyvän. Myös poltergeist -ilmiöt liittyvät kumpiinkin okkultismin lajeihin. Vaikka näissä ilmiöissä kysymys ei aina olekaan mielenterveydellisesti yhtä vahingollisesta ilmiöstä kuin possessiossa, myös nämä ilmiöt voivat johtaa paranoidisuuteen ja pelkotiloihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ovatko yliluonnolliset ilmiöt yliluonnollisia? ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mitä esimerkiksi [http://www.nic.fi/~shn/tekstit/paivi.htm Päivi Niemen kuvaamissa] ns. kummittelutapauksissa itse asiassa tapahtui. Oliko kyse nuoren tytön ylivirittyneestä mielikuvitusmaailmasta, päihteiden aiheuttamista aistiharhoista tai skitsofrenian oireista? Liikkuvat esineet, äänien kuuleminen ja muut oudot ilmiöt, joita nimitetään usein poltergeist-ilmiöiksi, kuuluvat monien okkultismin harrastajien arkipäivään. Subjektiivisessa mielessä nämä ilmiöt ovat tietysti todellisuutta, koska niiden kokijat uskovat itse vilpittömästi niiden tapahtuneen. Varsinainen kysymys koskeekin ilmiöiden todellista luonnetta. Mikä aiheuttaa esimerkiksi poltergeistilmiöt ja miten nämä ilmiöt voidaan selittää luonnontieteellisin tai psykologisin lainalaisuuksin? Suuri osa tavallisesta kansasta luottaa talonpoikaisjärkeensä määritellessään jonkin asian yliluonnolliseksi. Tieteen selityskyvyn nimeen vannovat puolestaan tekevät toinen toistaan yltiöpäisempiä teorioita näiden outojen tapahtumien selvittämiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Terve skeptismi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusepäilevä suhtautuminen yliluonnollisiin ilmiöihin on varmasti tervettä ja monesti hyvin perusteltua. Ns. psyykkisten kykyjen kanssa operoivia huijareita on paljastettu leegio ja monet hyvinkin arvostetut meediot tai okkultistit on saatu kiinni erilaisista (ja usein nerokkaista) silmänkääntötempuista. Hypnoosin avulla muistiin palautettujen ufo-kokemuksien, rituaalihyväksikäyttöjen ja edellisten elämien muistojen todellisuuspohjan hataruus on tunnustettua laajalti ilmiöitä tutkivien ammattilaisten keskuudessa. Tutkija Vishal Mangawadi huomauttaa hypnoosia koskien:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Hypnoosin aikana tapahtuva prosessi ei ole puhdas aiempien muistojen &amp;quot;mieleenpalauttaminen&amp;quot;, vaan niiden &amp;quot;muokkaaminen&amp;quot; - yritys miellyttää hypnotisoijaa. Hypnotisoitu henkilö täyttää muistissa oleva aukot toisiinsa liittymättömillä muistoilla, fantasioilla ja väärennetyillä mielikuvilla. Juuri niistä kysymyksistä, joita hypnotisoija tekee, tulee suggestioita (ehdotuksia), jotka puolestaan yllyttävät hypnotisoitua luomaan muistoja.&amp;quot; |Mangalwadi V. (1992), When the New Age Gets Old, Downers Grove, Il, InterVarsity Press, s. 96}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös mielenterveydelliset epätasapainotilat aiheuttavat subjektiivisessa maailmassa kaikenlaisia &amp;quot;yliluonnollisuuksia&amp;quot;. Yli kaksikymmentä vuotta ufo-ilmiötä tutkinut William Alnor on todennut:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ufoareena on täynnä huijauksia, petkutusta ja niin paranoidisia ihmisiä, että heidän paikkansa olisi mielisairaalassa.&amp;quot;|Alnor W. (1992) UFOs in the New Age: Extraterrestial Message and the Truth of the Scripture, Grand Rapids: Baker Book House, s. 17}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Psykiatreja tuskin voidaan syyttää äärirationalistisesta kehäpäättelystä, vaikka he eivät ottaisi vakavasti päivittäin potilailtaan kuulemiaan &amp;quot;paranormaaleja&amp;quot; tapahtumia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Astrologien ennustusten paikkansapitävyys on osoittautunut tilastollisesti hyvin hataraksi. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin 3000 johtavien astrologien tekemää ennustusta. Melkein 90% näistä ennustuksista epäonnistui.&amp;lt;ref&amp;gt;Culver R. B. &amp;amp; Ianna P. A. (1984) The Gemini Syndrome: A Scientific Evaluation of Astrology, Buffalo New York, Prometheus Books, ss. 169-170&amp;lt;/ref&amp;gt; Horoskoopit ovat ansainneet paikkansa paljon käytettynä esimerkkinä taloudellisista motiiveista syntyvästä humpuukista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Tieteellinen tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huolimatta tieteellisyyden puolueettomuutta ja analyyttistä viileyttä tihkuvissa määrittelyissä, käytännön tasolla tieteellinen tutkimus on perusoletusten, arvojen, motiivien ja julkaisutapojen muokkaamaa. Tämä ei tietenkään mitätöi tieteen saavutuksia ja itse asiassa nämä edellä mainitut, aina osittain subjektiiviset, tekijät mahdollistavat koko tieteen tekemisen. Perustuuhan jo tutkimuskohteen valintakin näihin tekijöihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yliluonnollisuus suljetaan tavallisesti täysin pois ns. tieteellisestä maailmankatsomuksesta ja näin yliluonnollisista ilmiöistä tulee määritelmällisesti mahdottomia. Tämä asenne kuultaa läpi, vaikkapa huomattavan suomalaisen filosofin, professori Ilkka Niiniluodon tavasta käsitellä uskonnon ja tieteen välistä suhdetta. Niiniluoto toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Uskonnot ja okkultismi - sikäli kuin niihin ymmärretään kuuluvan maailmaa koskevia, totena pidettyjä väittämiä yliluonnollisesta todellisuudesta - ovat tieteen kanssa ristiriidassa.&amp;quot; |Niiniluoto I. (1994) Järki, arvot ja välineet, Helsinki, Otava. s. 49}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tieteen nimeen vannova Skepsis ry. on luvannut Suomessakin 10 000 € (20 000€ vuonna 2017) palkinnon sille, joka suorittaa yliluonnollisen ilmiön valvotuissa laboratorio-olosuhteissa.&amp;lt;ref&amp;gt;Kts. Skepsis ry:n kotisivu [http://www.skepsis.fi/SkepsiksenHaasteJaStipendi http://www.skepsis.fi/SkepsiksenHaasteJaStipendi]&amp;lt;/ref&amp;gt; Äkkiä ajatellen Skepsis ry:n haaste antaa ymmärtää, että ry:n jäsenten täytyy olla varmoja asiastaan uskaltaessaan lyödä vetoa oman näkemyksensä puolesta. Amerikkalainen lavataikuri David Korem on erikoistunut psyykkisten ilmiöiden tutkimiseen ja niiden luonnollisiin selityksiin. Korem kiteyttää oman näkemyksensä esimerkiksi ihmisten psyykkisistä kyvyistä seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Jos psyykkisillä kyvyillä tarkoitetaan niitä asioita, joita ihmismieli voi tehdä itsessään, sanoisin, että ne eivät ole mahdollisia. Tähän tulokseen tullaan, kun tutkitaan tapaus tapauksen perään. Tämän alueen tutkimiseen on käytetty kymmeniä miljoonia dollareita ilman yhtään vahvistettua osoitusta ihmisen psyykkisistä voimista.&amp;quot;|Korem D. &amp;quot;Waging War Against Deception&amp;quot; Christianity Today April 18, 1986, s. 32 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Useat tieteelliset tutkimukset kuitenkin vahvistavat yliluonnollisten ilmiöiden olemassaolon. Esimerkiksi Grattan-Guinnesin tekemä huolellinen tutkimus spiritisti-istunnosta ja yliluonnollisen &amp;quot;kommunikaattorin&amp;quot; olemassaolosta viittaa vahvasti ainakin jonkinlaisen &amp;quot;henkimaailman&amp;quot; olemassaoloon.&amp;lt;ref&amp;gt;Grattan-Guinnes I. &amp;quot;Real Communication? Report on a SORRAT Letter-Writing Experiment&amp;quot; Journal of Scientific Exploration, Vol 13. No 2. 1999 &amp;lt;/ref&amp;gt; Grattan-Guinnesin tutkimukseen kuului mm. kirjeen kirjoitus -koe, jossa yli 1600 kirjekuoreen laitettiin kysymyksiä sisältäviä papereita, joihin tuli &amp;quot;paranormaalilla&amp;quot; tavalla vastaukset. Useat kristityiksi kääntyneet entiset okkultistit vahvistavat yliluonnollisten ilmiöiden todellisuuden. Kysymyksessä ei voi olla vain uuden ajattelumallin (kristinuskon) vaalima tapa jäsentää ilmiöitä. Esimerkiksi ex-espiritista Nivia Larrea kertoi uskoontulonsa jälkeisestä kriisistään, jossa hän yritti selittää menestyksekästä henkiparannustoimintaansa.&amp;lt;ref&amp;gt;[[Matti Kankaanniemi|Matti Kankaanniemen]] henkilökohtainen keskustelu Nivia Larrean kanssa&amp;lt;/ref&amp;gt; Larrealle olisi ollut yksinkertaisempaa selittää kaikki ilmiöt huijaukseksi tai taikauskoksi, mutta tapausten todellisuus vaati erilaista ratkaisumallia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkien yliluonnollisten ilmiöiden laittaminen huijauksen tai harha-aistimusten ja mielisairauden piikkiin ei vakuuta tapauksiin perehtynyttä tutkijaa. Vaikka nämä mahdollisuudet tulee luonnollisesti ottaa huomioon erilaisia tapauksia arvioitaessa, niiden selitysarvo rajoittuu kuitenkin vain osaan tapauksista. Jollain tavalla meidän on kyettävä arkielämässäkin vetämään raja tekemiemme havaintojen luotettavuuden ja epäluotettavuuden välillä. Monesti erilaisista kummitteluilmiöistä tai vastaavista jää konkreettisia jälkiä, jotka voidaan myöhemmin vahvistaa. On lisäksi otettava huomioon, että näitä ilmiöitä tapahtuu mielenterveydeltään tasapainoisille ihmisille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Possessio-tilaan liittyvät yliluonnolliset ilmiöt ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Katolinen kirkko on määritellyt riivaustilan tuntomerkeiksi mm. vieraalla kielellä puhumisen ja levitaation. Molemmat ilmiöt ovat, jos eivät ihan jokapäiväisiä, niin kuitenkin melko yleisiä nykyäänkin. Olen törmännyt molempiin ilmiöihin sekä ensikäden haastatteluissa että alan kirjallisuudessa siinä määrin, että niiden pitäminen puhtaasti keksittyinä tarinoina ei mielestäni ole järkevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Xenoglossolalia ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittavaa tutkimustyötä possessiotiloista tehnyt professori Österreich kirjoittaa lukutaidottomasta Batak-naisesta, joka osasi transsissa lukea vanhaa Batakinkielistä kirjoitusta.&amp;lt;ref&amp;gt;Österreich T. K. (1921) Die Bessenheit, Langensalza, Verlag Wendt &amp;amp; Klauwell &amp;lt;/ref&amp;gt; Nevius kirjoittaa kyseisen ilmiön olleen tyypillistä 1800-luvulla Kiinassa.&amp;lt;ref&amp;gt;Nevius J. (1968) Demon Possession, Reprint Grand Rapids, Kregel. s. 190 &amp;lt;/ref&amp;gt; Kuuluisassa possessiotapauksessa, jossa saksalainen pastori Blumhardt ajoi demoneita ulos Gottlieb Dittus -nimisestä nuoresta naisesta, henget puhuivat kaikilla Euroopan kielillä ja monilla sellaisilla kielillä, joita Blumhardt ei itse ymmärtänyt.&amp;lt;ref&amp;gt;Nevius J. (1968) Demon Possession, Reprint Grand Rapids, Kregel. s. 190-191&amp;lt;/ref&amp;gt; Läheskään kaikki tapaukset eivät selity sillä, että vierasta kieltä olisi tallentunut henkilöiden alitajuntaan ja myöhemmin palautunut aktiivimuistiin. Esimerkiksi tapaukset, joissa kyseinen henkilö ei ole missään vaiheessa elämäänsä kuullut transsitilassa puhumaansa kieltä, muodostavat ylipääsemättömän selitysongelman.&amp;lt;ref&amp;gt;Mm. Koch käsittelee erilaisia selitysmalleja tälle xenoglossolalia-ilmiöitä. Koch K.. (1972) Christian Counceling and Occultism, Grand Rapids, Kregel, s. 252&amp;lt;/ref&amp;gt; Ero tulee tehdä myös resitatiivisen ja dialogisen xenoglossolalian välillä. Resitatiivinen xenoglossolalia tarkoittaa tiettyjen sanojen tai lauseiden toistamista puhujalle tuntemattomalla kielellä. Tämän kaltainen puhe selittyy helpommin esim. kryptoamnesialla, jossa tietyt kyseisen kielen sanoja sisältävät muistin osat aktivoituvat. Dialoginen xenoglossolalia puolestaan sisältää mielekkään keskustelun käymistä kyseisellä kielellä. Tätä ilmiötä voidaan pitää perustellusti yliluonnollisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levitaatio ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa okkultistisissa liikkeissä harjoitetaan [[AW:S#levitaatio|levitaatiota]]. Näissä tilanteissa henkilö kohoaa ilmaan tuntemattoman voiman nostamana. Erityisesti possessiotapauksissa levitaatioon kuuluu silminnäkijöiden mukaan vielä se, että tuntemattomat voimat heittelevät rajusti riivattua ihmistä. Argentiinalais-amerikkalainen teologian tohtori Ed Murphy kuvaa tyttärensä kohtaamaa tilannetta, jossa tämän ystävä &amp;quot;joutui riivaajien valtaan&amp;quot;:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Patin ruumis kohosi penkistä ja hänet heitettiin yli penkinselkämyksen. Hän lensi läiskähtäen mutalätäkköön, pyöri ympäriinsä yltäpäältä mudassa. Yhtäkkiä hän ponkaisi ylös ja alkoi hyppelehtiä ympäriinsä kuin apina silmät hehkuen vihaa minua kohtaan. Hän työnsi kielensä pihalle sihisten ja sylkien minua. Sitten hänen kurkustaan tulvi demonisia kirouksia.&amp;quot; |Murphy E. (1996) The Handbook for Spiritual Warfare, s. 59 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismia kristillisen missiologian näkökulmasta tutkinut George Otis kertoo esimerkin levitaatiotapauksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Hetki saapumisemme jälkeen tämä meedio joutui henkien valtaan. Katselimme hämmästyneinä, kun demonit ottivat hänet valtaansa ja kuinka hän otti hehkuvan hiilen ja pani sen suuhunsa. Hänen pureskellessaan hehkuvia hiiliä munkki levitoi (nousi) melkein kahden metrin korkeuteen. Hän istui jalat ristillä ja alkoi lentää ympyränmuotoista rataa huoneessa. Hänen liikkuessaan huoneessa ihmiset kumarsivat syvän kunnioituksen vallassa huutaen &amp;quot;Jumala! Jumala!&amp;quot; Tätä kesti noin kaksi minuuttia ennen kuin minä ja vaimoni emme enää kestäneet tätä perversiota kauempaa ja aloimme lausua Jeesuksen nimeä. Oraakkeli tipahti lattialle.&amp;quot;|Otis G. (1998) The Twilight Labyrint - Why Does Spiritual Darkness Linger Where It Does? Chosen Books, Grand Rabids, ss. 26-27.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todisteet yliluonnollisten ilmiöiden todenperäisyyden puolesta ovat kaiken kaikkiaan vakuuttavat. Lukuisien tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että toisessa ulottuvuudessa on persoonallisia &amp;quot;kommunikaattoreita&amp;quot;, jotka voivat vaikuttaa ihmisessä myös tavoilla, jotka sotivat tuntemiamme luonnonlakeja vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kristinusko ja okkultismi ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kysymys kristillisen kirkon suhteesta okkultismiin tuo vääjäämättä mieleen keskiajan noitavainot, jolloin tuhansia ihmisiä tuomittiin kuolemaan noituudesta epäiltynä. Teurastusta kiihdytti sama sosiologinen ilmiö, kuin Stalinin aikaisia puhdistuksia Neuvostoliitossa. Naapurit ilmiantoivat toisiaan usein varsin kevyin perustein ja hanakat viranomaiset polttivat tai hukuttivat paholaisen kanssa vehkeilystä epäillyt ihmiset armotta. Vaikka noitavainot kuuluvat suomalaisten osalta kauaksi hämärään muinaishistoriaan, eivät kaikki sen jäljet ole täysin kadonneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon ja okkultismin välisessä taistelussa on kuitenkin kirkon kannalta myös myönteinen kääntöpuolensa. Ennen kirkon voimakasta sekaantumista politiikkaan ja synkretistimin tulvimista sen teologiaan kristinuskon leviämisen syyt olivat lähempänä Pelastusarmeijan periaatteita kuin valkoista miestä suosivaa luonnonvalintaa. Useat tutkijat pitävät varhaiskirkon voimakasta eksorkistista toimintaa yhtenä tärkeimpänä sen kasvuun vaikuttaneena tekijänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristityt näyttivät siis kykenevän purkamaan possessiotiloja ihmisistä siinä määrin, että ajoittain erittäin voimakkaankin vainon keskellä kristittyjen määrä kasvoi jatkuvasti. Vaikka varhaiskirkon toiminnassa demoneita ajettiin ulos evankelioinnin yhteydessä, pääasiallinen &amp;quot;vapauttamistoiminta&amp;quot; keskittyi uusien kristittyjen kouluihin.&amp;lt;ref&amp;gt;Arnold C. (1997) Three Crucial Questions about Spiritual Warfare, Grand Rapids, Michigan, Baker Book House, s. 107 &amp;lt;/ref&amp;gt; Näihin kouluihin osallistuivat kasteelle pyrkivät kristityt, katekumeenit. Ennen kastetta kasteelle meneviltä vaadittiin luopumaan entisistä jumalistaan, mistä käytännöstä on jäänteitä myös Lutherin vaalimasta tavasta kysyä lapsen kummeilta kasteen yhteydessä: &amp;quot;Luovutkos perkeleestä?&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toisin kuin myöhempi kirkko, varhaiskirkko ei harrastanut &amp;quot;noitavainoja&amp;quot;, vaan keskittyi ihmisten vapauttamiseen niistä oireista, jotka se tulkitsi pahojen henkien aikaansaamiksi. Rooman valtakunnassa ensimmäisten vuosisatojen aikaan kukoistaneet kultit ja mysteeriuskonnot olivat mitä ilmeisimmin samalla tavalla mielenterveysongelmia aiheuttavia tekijöitä kuin tämän päivän okkultistiset harrastukset. Varsin jyrkkänä teologina tunnettu Tertullianus (n. 200 jkr) totesi näistä kulteista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Jokaisessa, joka on joskus palvellut epäjumalia ja palvonut niitä, joita pakanat kutsuvat jumaliksi, tai on syönyt niille uhrattua, on saastainen henki; sillä hänestä on tullut demonien vieras ja hän ollut osallisena siihen demoniin, josta hän on mielessään luonut kuvan, joko pelosta tai rakkaudesta.&amp;quot;|Tertullian De pudicitia 19. 19-20 Teoksessa Kelly H.A. 1985 The Devil at Baptism: Ritual, Theology and Drama, Ithaca, New York, Cornell University Press, s. . Lainaus Arnold C. (1997), s. 109 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka modernit psykiatrit saattavat olla Tertullianuksen kanssa eri mieltä tietyistä demonisaation oireista ja niiden &amp;quot;yliluonnollisuudesta&amp;quot;, lausunto antaa ymmärtää, että kristityt todella kohtasivat säännöllisesti &amp;quot;possessio-oireita&amp;quot; okkultismista kristityiksi kääntyvissä ihmisissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kristillinen teologia ja yliluonnolliset ilmiöt ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uuden testamentin kristillisyys rakentuu hyvin yksinkertaisen uskontunnustuksen ympärille. Tämä Jeesuksen jumaluuteen kiteytyvä tunnustus näkyy selvästi mm. Paavalin kirjoituksissa. Kirjoittaessaan korinttolaisille Paavali lähestyy kysymystä yliluonnollisten ilmiöiden luokittelusta kristillisiin ja demonisiin. Hänen mukaansa tunnustus &amp;quot;Jeesus on Herra&amp;quot; yliluonnollisen ilmiön yhteydessä viittaa sen olevan peräisin Jumalasta, kun taas Jeesuksen jumaluuden kieltäminen antaa ymmärtää ilmiön olevan lähtöisin demoneista. Myös ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä tehdään vastaavankaltainen jaottelu:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Tästä te tunnette Jumalan Hengen; jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevat tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.&amp;quot; |{{rp|1. Joh 4:2-3 }}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri ilmiöiden luokitteluperuste on siis Paavalin ja myös Johanneksen mukaan ensisijaisesti teologinen. Psykologian kannalta katsottuna samankaltaiset ilmiöt ovat siis teologian näkökulmasta vastakkaiset. Kristillinen suhtautuminen okkultismiin lähtee liikkeelle kristinuskon kannalta olennaisista peruslähtökohdista: a) yliluonnollisia ilmiöitä on olemassa b) ainakin osa näistä on peräisin joko demoneista/saatanasta tai Jumalan Pyhästä Hengestä (kun ihmisen psyykestä lähtöisin olevat ilmiöt on poissuljettu) c) Näiden ilmiöiden luokittelu tehdään sen pohjalta, miten ne suhtautuvat Uuden testamentin käsitykseen Jeesuksen Kristuksen persoonasta. Vaikka yksioikoisen tieteellisen etenemistavan soveltaminen edellä esitetyn kristinuskon &amp;quot;perusteorian&amp;quot; testaamiseksi olisikin ehkä naiivia, peruslähtökohtien vastaavuutta käytännön tasolla on perusteltua pyrkiä selvittämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Subjektiivinen näkökulma ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuuluisan brittisaarnaaja Martyn Lloyd-Jonesin pitämässä kokouksessa Walesissa tuli uskoon meedio, joka teki subjektiivisen arvion eri yhteyksissä kokemastaan hengellisestä voimasta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Sillä hetkellä, kun astuin kirkkoonne ja istuin ihmisten joukkoon aistin samanlaisen voiman, johon olin tottunut spiritisti-istunnoissa. Mutta voimassa oli se ero, että kirkossanne tuntemani voima oli puhdasta. &amp;quot; |Murray I. H. (1982) David Martyn Lloyd-Jones, Edinburgh, The Banner of Truth Trust. s. 221 Lainaus. White J. (1988) When The Spirit Comes with Power, InterVarsity Press, s. 142}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tällainen kommentti on luonnollisesti varsin kevyt ja subjektiivinen argumentti esittämämme kristillisen näkemyksen puolesta. Kuitenkin se on mielenkiintoinen osoitus siitä, että näiden &amp;quot;voimien&amp;quot; välillä on ilmeisesti olemassa tunnistettavia eroja. Tämän taas voidaan katsoa osaltaan vahvistavan sitä aiemmin esittämäämme näkemystä, että yliluonnolliset kokemukset ovat erilaisia ja jopa ristiriidassa toistensa suhteen. Varsin monet kristityiksi kääntyneet henkilöt, joilla on ollut okkultistisia kokemuksia tekevät intuitiivisesti selvän eron yliluonnollisten kokemusten välillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ilmiöt ja suhde kristinuskoon ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillisen teologian kannalta on mielenkiintoista, että possessiotilaan ja muun okkultistisen toiminnan yhteyteen näyttää kuuluvan erittäin vihamielinen suhtautuminen kristinuskoa kohtaan. Osa vastakkainasettelusta selittyy psykologisesti erilaisten sosiaalisten ryhmien alitajuisten preferenssien purkautumisena psyykkisessä epätasapainotilassa. Vastustus näyttää kuitenkin olevan samalla tavalla voimakasta niissä kulttuureissa, joissa kristinuskosta ei varsinaisesti tiedetä mitään. Lisäksi vastustus ilmenee usein voimakkaana vasta yliluonnollisten ilmiöiden yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
John Weldon ja John Ankerberg ovat tutkineet kymmeniä vuosia okkultistisia ilmiöitä ja kirjoittaneet mm. näitä käsittelevän lähes 700-sivuisen Encyclopedia of New Age Beliefs -nimisen teoksen. He toteavat kanavointiin liittyvästä teologisesta konfliktista kristinuskon ja &amp;quot;henkien&amp;quot; välillä seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Jos kanavoijat alkavat ajatella vakavasti Jeesusta Kristusta tai harkita Jeesuksen vastaanottamista henkilökohtaisena vapahtajana, henki alkaa tarjota &amp;quot;todellisia&amp;quot; näkökohtia. Jeesus Kristus uudelleen määritetään, raamatulliset &amp;quot;virheet&amp;quot; korjataan, &amp;quot;Kristus&amp;quot; itse voi ilmestyä ja vahvistaa nämä valheet. Henkilölle voidaan kertoa, että Kristuksen vastaanottaminen pelastajana on &amp;quot;primitiivisen&amp;quot; kristinuskon virhe, jota ylläpitivät &amp;quot;valaistumattomat&amp;quot; juutalaiset, jotka virheellisesti pitivät Jeesusta Kristusta messiaanaan. Ihmisille saatetaan kertoa, että kristinusko on hengellisesti kehittymätön uskonto, joka saa aikaan suurta kärsimystä, ei vain tässä elämässä, vaan myös seuraavassa. Hengen vastaus on huolellisesti räätälöity kontaktihenkilön tietoihin, taustaan ja emotionaaliseen rakenteeseen. Mitä ikinä tarvitaankaan ihmisen estämiseksi henkilökohtaisesta uskosta raamatulliseen Kristukseen, se tehdään.&amp;quot;|Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J. (1996) Encyclopedia of New Age Beliefs, s. 96}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Spiritistien kokemukset ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monien ex-spiritistien kokemukset vahvistavat kristillistä käsitystä spiritismin luonteesta. Voimakkaasti juutalaiseen teologiaan nojautuva varhainen kristinusko tuomitsi Vanhan testamentin yksiselitteisen kiellon perusteella spiritismin. Vaikka merkittävän suuri osa meedioiden, ennustajien ja vastaavien toiminnasta on kaupallisista motiiveista lähtevää huijausta, on monia kokemuksia kuitenkin pidettävä aidosti yliluonnollisina. Ben Alexander oli huomattava brittiläinen meedio, joka osallistui kristillisen spiritualistikirkon toimintaan. Kyseinen &amp;quot;kirkko&amp;quot; opetti Jeesuksen olleen kaikkien aikojen suurin meedio. Tutkiessaan tarkemmin Raamattua Alexander huomasi sovittamattoman ristiriidan kyseisen opetuksen ja Raamatun välillä. Alexander kertoi henkioppaidensa &amp;quot;hermostuneen&amp;quot; häneen ja välillä Raamattu tempaistiin hänen käsistään ja heitettiin huoneen toiselle puolen tai sitten Raamattu alkoi &amp;quot;itsestään&amp;quot; kieppua. Lopulta päättäessään kääntyä kristityksi Alexander kertoi henkien uhkailleen odottavansa häntä &amp;quot;toisella puolella&amp;lt;ref&amp;gt;Myers B. &amp;amp; Wimbish D.(1999) Dark Side of Supernatural, Bethany House Publishers, ss. 116-18&amp;lt;/ref&amp;gt;&amp;quot;. Amerikkalainen baptisti-pastori ja ex-spiritisti Victor Ernest kertoo spiristi-istunnosta, jossa hän kyseli hengeltä tämän suhtautumista Uuden testamentin käsityksiin Jeesuksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Oi suuri ja rajaton henki, uskotko, että Jeesus on maailman pelastaja?&amp;quot; Melkein ennen kuin olin lausunut nämä sanat tuli vastaus: &amp;quot;Lapseni, miksi epäilet? Miksi et usko? Sinä olet ollut kanssamme näin kauan, miksi jatkat epäilemistä?&amp;quot; Sitten henki alkoi lainata Raamatunpaikkoja, jotka käsittelivät uskomista. Kun trumpetti saapui kohdalleni kolmannen kerran minun kolmatta ja viimeistä kysymystäni varten, tarkistin mitä henki oli sanonut. &amp;quot;Oi henki, sinä uskot, että Jeesus on Jumalan poika, että hän on maailman pelastaja - uskotko, että Jeesus kuoli ristillä ja vuodatti verensä syntien anteeksiantamiseksi?&amp;quot; Meedio, joka oli syvässä transsissa, lensi kuin katapultilla ammuttuna tuoliltaan. Hän kaatui keskelle olohuoneen lattiaa ja makasi vaikeroiden ikään kuin suuressa tuskassa. Olin koetellut henget ja huomannut, että ne eivät olleet Jumalasta.&amp;quot; |Ernest V. (1970) I Talked with Spirit. Tyndale House Publishing s. 32}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuuluisa amerikkalainen ex-meedio Raphael Gasson puolestaan kertoo, kuinka hänen &amp;quot;henkiystävänsä&amp;quot; alkoivat hyökätä rajusti häntä vastaan Gassonin käännyttyä kristityksi. Nämä henget olivat teeskennelleet aina olevansa hyviä henkiä, mutta varsinaiseen evankeliumiin törmätessään ne reagoivat aggressiivisesti. Uuden testamentin Jeesus ei sopinut Gassoninkaan tapauksessa yhteen näiden henkien intressien kanssa.&amp;lt;ref&amp;gt;Gasson R. (1966) The Challenging Counterfeit, Logos, s. 29 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Spiritistisissä istunnoissa ei siis kristillisen käsityksen mukaan oteta yhteyttä kuolleiden ihmisten henkiin, vaan näiksi tekeytyneihin demoneihin. Tämän puolesta puhuu se, että joutuessaan tekemisiin Jeesus Nasaretilaiseen liittyvään hengelliseen dynamiikan kanssa nämä henget ovat paljastuneet demoneiksi. Sama koskee esimerkiksi hindulaisia jumalia ja jumalattaria. Katolinen pappi Rufus Pereira kertoo ajaneensa riivaajia sadoista intialaisista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kokemukseni on johtanut minut siihen tulokseen, että monet hindujumalat ja jumalattaret ovat itse asiassa demoneita. Syy tähän on se, että lähes kolmanneksessa tapauksista, joissa olen käskenyt demoneita kertomaan nimensä, he ovat antaneet hindujumalan tai -jumalattaren nimen.&amp;quot; |MacNutt F. (1998) Deliverance from Evil Spirits, Grand Rapids, Michigan, Baker Book House, Appendix 2: &amp;quot;An Interview with Father Rufus Pereira&amp;quot;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vapautuminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon menestys ensimmäisillä vuosisadoilla selittyy siis pitkälti kristittyjen kyvyllä purkaa possessiotiloja ja demonisiksi luokiteltuja häiriöitä ihmisten elämässä. Myös 1900-luvulla erityisen voimakkaasti kolmannessa maailmassa kasvanut helluntailaisuus on harrastanut aktiivisesti vastaavankaltaista vapauttamistoimintaa. Suuri osa liikkeen kasvusta selittyykin vapauttamistoiminnan synnyttämällä &amp;quot;asiakastyytyväisyydellä&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt;Burgress S. M., McGee G., Alexander P. H. (1988) Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements, Grand Rapids, Micigan, Zondervan Publishing House, s. 291 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein kolmannessa maailmassa kristityiksi kääntyneiden paikallisten seurakunnat ovat olleet immuuneja possessioepidemioille.&amp;lt;ref&amp;gt;Koch K. (1980) Occult ABC, Grand Rapids, Michigan, Kregel, s. 247&amp;lt;/ref&amp;gt; Perusteellista tutkimusta possessio-ilmiöstä tehnyt filosofian professori Oesterreich huomasi vastaavankaltaisen ilmiön. Hänen mukaansa primitiivisten kansojen keskuudessa possessiot vähenevät kaikkialla, missä kristillinen lähetystyö juurtuu alueelle.&amp;lt;ref&amp;gt;Oesterreich, s. 378&amp;lt;/ref&amp;gt; Vaikka osa tästä kristinuskon luomasta immuniteetista selittyisi puhtaasti sosiaalipsykologisin tekijöin, ilmiöön liittyy myös tekijöitä, jotka antavat ymmärtää voimakkaan kristillisen vakaumuksen todella toimivan suojana possessiota ja okkultismiin liittyvää yliluonnollista painostusta vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1960-luvun lopulla Masai-heimon eksorkistit eivät kyenneet ajamaan outoa ja erittäin pahantahtoista demonia perinteisin keinoin. He huomasivat kuitenkin, että kristinuskoon kastetut olivat immuuneja tämän uuden ja oudon demonin voimalle. On helppo ymmärtää, että monet masait kastettiin ikään kuin rokotuksena hyökkäystä vastaan.&amp;lt;ref&amp;gt;Jacobs D. R (1976) &amp;quot; Possession, Trance State, and Exorcism in Two East African Communities&amp;quot; teoksessa Demon Possession toim. Montgomery J. W. Bethany House, Minneapolis s. 183 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Norjalainen teologi Tormud Engelsviken raportoi etiopialaisen Mekane Yesus -kirkon toiminnan piirissä tapahtuneista eksorkistisista toimenpiteistä. Hänen mukaansa demonit tunnistavat Jeesuksen nimen ja reagoivat siihen raivoisasti mutta osoittaen samalla myös pelkoa.&amp;lt;ref&amp;gt;Engelsviken T. (1978) Besettelse og åndsutdrivelse - i Bibeln, historien og vår egen tid, Oslo, Lunde förlag, ss. 87-88 &amp;lt;/ref&amp;gt; Psykiatrisen lähestymistavan kannalta hämmentävää on se, että possessiosta kärsivät ihmiset eivät aina tiedä mitään kristinuskosta ja siitä huolimatta he (tai kristillisen näkemyksen mukaan heissä vaikuttavat demonit) reagoivat edellä mainitulla tavalla Jeesuksen nimeen ja kristilliseen pelastussanomaan. Engelsviken korostaa possession uskonnollisia piirteitä myös yksinkertaisella rinnastuksella, jonka mukaan uskonnollinen possessiotilan purkaminen toimii (riivaustila - riivaajien ulosajaminen), kun taas psykiatrinen hoito ei pysty purkamaan possessiotiloja (psyykkinen sairaus - terapia).&amp;lt;ref&amp;gt;Engelsviken T. (1978) Besettelse og åndsutdrivelse - i Bibeln, historien og vår egen tid, Oslo, Lunde förlag, ss. 92&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita psykiatrisen hoidon hyödyllisyyden tai jopa välttämättömyyden kiistämistä monissa possessiotapauksissa tai lievemmissä niihin verrattavissa häiriötiloissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismia harrastaneiden ihmisten vapautuminen harrastusten aiheuttamista psyykkisistä, sosiaalisista ja hengellisistä siteistä on usein vaikeaa. Lukuisat positiiviset esimerkit vapautumisista luovat kuitenkin toivoa niille, joilla viehtymys yliluonnolliseen on vähitellen muuttunut päättymättömäksi painajaiseksi. Kristillinen evankeliumi sisältää vapautumisen okkultismin taakse kätkeytyneistä demonisista voimista. Vaikka emme halua olla rohkaisemassa ajoittain joissakin kristillisissä piireissä esiintyvää paranoidista käsitystä demonien toiminnasta, rohkaisemme kristillisiä seurakuntia ja työntekijöitä rukoilemaan vapautusta okkultismin sitomille ihmisille. Päivi Niemen stoori on yksi lukuisista tapauksista, joissa Jeesus Nasaretilaisen kohtaaminen on tuonut valon pimeyteen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[A Case of Demonic Possession (artikkeli)]]&lt;br /&gt;
* [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!--=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viestipohja |sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Matti Kankaanniemi|Matti Kankaaniemen]] kirjan &#039;&#039;Paha, pikkusormi ja koko käsi&#039;&#039; sisältöä tekijän luvalla.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Paranormaalit ilmiöt]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Okkultismi&amp;diff=11787</id>
		<title>Okkultismi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Okkultismi&amp;diff=11787"/>
		<updated>2017-06-09T20:54:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Dynamiikka on sama */ typofix, AW-linkitys&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Sana okkultismi juontaa juurensa latinankielisestä sanasta &#039;&#039;occultus&#039;&#039;, joka tarkoittaa kätkettyä. Oxford American Dictionary määrittelee okkultismin seuraavasti:&lt;br /&gt;
#Salaista ja kätkettyä muilta kuin niiltä, joilla on tavallista enemmän tietoa.&lt;br /&gt;
#Sisältää yliluonnollisia, okkultistisia voimia. Okkultismiin kuuluu yliluonnollisen, mystiikan ja magiikan maailma.&amp;lt;ref&amp;gt;The Oxford American Dictionary (1982) New York, Avon, s. 617&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sana okkultismi kattaa siis varsin laajan joukon erilaisia harrastuksia, joiden tarkoituksena on hankkia yliluonnollista tietoa tai vaikuttaa yliluonnollisesti erilaisiin asioihin. Yliluonnollisen tiedon etsiminen on kuulunut lähes kaikkiin kulttuureihin läpi historian. [[wp:Shamaani|Shamaanit]], [[wp:tietäjä|tietäjät]], [[wp:parantaja|parantajat]], [[wp:profeetta|profeetat]] ja muut uskonnolliseen eliittiin kuuluvat henkilöt ovat säilyttäneet salattuja tekniikoita ja uskomuksia yliluonnollisen maailman toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Okkultismin pääpiirteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Okkultismin monet kasvot ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monet [[wp:satanismi|satanistit]] ovat julkisuudessa halunneet korostaa [[wp:saatananpalvonta|saatananpalvonnan]] ja satanismin välisiä eroja. [[wp:wiccalaisuus|Wicca-noidat]] ovat närkästyneitä siitä, että heidät helposti samaistetaan saatananpalvojiin ja erilaiset energiaparantajat tuskin ilahtuvat, jos heidän praktiikkojaan käsitellään saman otsikon alla kuin rituaalimurhia suorittavia kultteja. Jos yhtä noitaveljeskuntaa ja sen riittejä kuvataan, voi toiseen ryhmään kuuluva noita aina kiistää itse harrastavansa juuri sen kaltaista noituutta. Okkultismin alalajeja arvioidaan olevan useita satoja ja erilaisten okkultististen harrastusten luokittelua voidaan tehdä lukuisilla eri tavoilla. Tässä yhteydessä jaottelemme kolmeen pääryhmään:&lt;br /&gt;
#satanistit&lt;br /&gt;
#rajatiedon etsijät&lt;br /&gt;
#osittaisokkultistit&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Satanismi ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Satanismi on tietoista uskoa saatanaan ja hänen tarkoituksellista kutsumistaan ja palvomistaan joko [[yliluonnollinen|yliluonnollisena]] olentona tai persoonattomana voimana tai energiana tai uskonnollisena symbolina, joka edustaa materiaalista maailmaa ja ihmiskunnan lihallista luontoa.&amp;lt;ref&amp;gt;Hawkins C. S., &amp;quot;The Many Faces of Satanism&amp;quot;, Christian Research Journal, Fall 1986, s. 17 &amp;lt;/ref&amp;gt; Saatananpalvonta ja satanismi eivät siis itse asiassa ole eri asioita, vaan saatananpalvonta on yksi satanismin muoto. Jakoa satanismiin ja saatananpalvontaan on yritetty lanseerata melko voimakkaasti, mutta jaottelun keinotekoisuus on huomattu monella taholla. Suomessa saatananpalvonta on julkisuudessa samaistettu yleensä lähinnä nuorisojengisatanismiin tai yksittäisiin satanisteihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Satanismin eri lajien luokitteleminen on varsin vaikeaa, koska sillä ei ole kovin merkittävää julkista uskontososiologista historiaa ja monet sen muodot ovat hyvin [[AW:S#synkretismi|synkretistisiä]]. Lajittelu on kuitenkin hyödyllistä mm. siksi että näin kyseisen ilmiön luonnetta voidaan paremmin ymmärtää. Hawkins jakaa satanismin seitsemään ryhmään:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Perinteiset satanistit&#039;&#039; toimivat pääsääntöisesti salassa ja heitä voidaan pitää pitkälti uskonnollisena ryhmänä. Kyseinen ryhmä juontaa [[wp:riitti|riittinsä]] ja [[wp:liturgia|liturgiansa]] [[wp:katolinen kirkko|katolisesta kirkosta]], jonka [[wp:messu|messut]] yms. he ovat kääntäneet toisinpäin. Isä Meidän -rukouksen rukoileminen väärinpäin ja ulosteiden syöminen ehtoollisella ovat esimerkkejä käänteisistä toimituksista.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Ei-perinteiset satanistit&#039;&#039; eivät niinkään [[wp:parodia|parodioi]] kristinuskoa riiteissään, vaan omaksuvat vaikutteita paljolti pakanauskonnoista. Muiden muassa [[wp:druidi|kelttiläisdruideilta]] periytyvän [[wp:halloween|halloween-juhlan]] juhliminen on hyvä esimerkki pakanavaikutteista.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Julkiset satanistit&#039;&#039; ovat yleensä saaneet vaikutteita [[wp:Anton LaVey|Anton LaVeyn]], Amerikan [[wp:saatanan kirkko|saatanan kirkon]] perustajan kirjoituksista.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = LaVeyn A. S. | Nimeke = The Satanic Bibe | Vuosi = (1969) | Kappale = | Sivu = | Selite = |&lt;br /&gt;
Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Avon Books | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Omintakeista julkisilla satanisteilla on kristinuskon suhteen käänteinen etiikka.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Nuorisojengisatanistit&#039;&#039;: Monet saatanapalvontaan liittyvät rikokset ovat raskaan heavy- musiikin ja okkultististen harrastusten ympärille muodostuneiden jengien aikaansaannosta. Näillä jengeillä yhteisenä nimittäjänä ei olekaan ihonväri tai asuma-alue kuten jengeillä yleensä, vaan kiinnostus rikollisuutta ja saatanallisuutta kohtaan.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Ääriryhmä satanistit&#039;&#039;: Esimerkiksi jotkut uusnatsijärjestöt liittävät satanistisen filosofian ja jopa suoranaista saatananpalvontaa toimintaansa. Näille ryhmille satanismin merkitys on kuitenkin sekundäärinen.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Yksittäiset satanistit&#039;&#039;: Osa satanisteista luokitellaan &amp;quot;yksityisyrittäjiksi&amp;quot;. Näiden harrastukset koostuvat monenlaisista riiteistä ja uskomuksista. Kukin harrastaja muodostaa erilaisista vaikutteista itse oman okkultistisen elämänkatsomuksensa.&lt;br /&gt;
#&#039;&#039;Yksittäiset psykoottiset satanistit&#039;&#039;: Tähän kategoriaan luokiteltavat satanistit ovat monessa suhteessa samankaltaisia edellisen luokan satanistien kanssa. Erona on tähän ryhmään kuuluvien vakavat mielenterveysongelmat. Sarjamurhaajasatanistit voidaan luokitellaan tähän ryhmään kuuluviksi, vaikka monet heistä kuuluvatkin johonkin satanistijengiin.&amp;lt;ref&amp;gt;Kuuluisimpia sarjamurhaajasatanisteja oli 1970-luvulla seitsemän ihmistä ampunut David Berkowitz, joka kääntyi vankilassa elinkautista rangaistusta istuessaan kristityksi.{{Kirjaviite | Tekijä = Myers B. &amp;amp; Wimbish D. | Nimeke = The Dark Side of The Supernatural | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 66-73 | Selite = | Julkaisupaikka = Minneapolis | Julkaisija = Bethany House Publishers | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Rajatiedon etsijät ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan noin viidennes suomalaisista uskoo jälleensyntymiseen ja yhtä moni uskoo [[wp:UFO|ufojen]] vierailleen maassamme.&amp;lt;ref&amp;gt;Taneli Heikka, Viidennes uskoo ufojen vierailleen Suomessa, Aamulehti 2.3. 1999.&amp;lt;/ref&amp;gt; Ainakin passiivisien [[wp:rajatieto|rajatiedon]] etsijöiden joukko on varsin suuri. Viehtymys yliluonnollista ja tuonpuoleista kohtaan näyttää kuuluvan ihmisen perusluonteenpiirteisiin. Vanhan kansan kummitusjutut ovat pitäneet yllä siltaa arkielämän rutiineista yliluonnolliseen maailmaan. [[wp:Spiritismi|Spiritismin]] pelaaminen kuuluu monien suomalaisten nuoruuden kokeiluihin. Rippileirit, syntymäpäiväbileet ja muut vastaavat tilanteet voivat kerätä yhteen uteliasta ja kokeilunhaluista joukkoa, joka usein haluaa päästä selville [[AW:S#paranormaali|paranormaalien]] ilmiöiden todenperäisyydestä. [[wp:Noidan käsikirja|Noidan käsikirja]], [[wp:Tiedon rajamailla|Tiedon rajamailla]] ja muut vastaavat teokset kuuluvat rajatiedon etsijöiden peruskirjallisuuteen. Monien kohdalla kiinnostus ei johda missään vaiheessa varsinaisesti okkultismin harrastamiseen, joskin pitemmälle harrastuksissaan menevien joukkokin on melko suuri. Erityisesti Amerikassa suosiota ovat saaneet erilaiset hypnoottiset terapiat, joissa mieleen palautetaan kokemuksia aiemmista elämistä tai sieppauskokemuksista ufo-aluksilla. [[wp:motiivi|Motiivina]] osallistumiseen voivat olla puhdas uteliaisuus tai halu parantaa [[wp:trauma|traumoja]]. Kiinnostus rajatietoa kohtaan vaikuttaa olevan jonkin verran suurempaa tyttöjen keskuudessa. Samaa voidaan sanoa henkisyydestä yleensäkin. Tyttöjen uskonnollinenkin harrastuneisuus on nimittäin yleisempää kuin poikien.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Osittaisokkultistit ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moniin harrastuksiin okkultismi liittyy osana suurempaa toimintakokonaisuutta. Tällaisia harrastuksia ovat esimerkiksi jotkut [[wp:budo-lajit|budo-lajit]], joissa okkultismi tulee mukaan vasta verrattain myöhään harrastajan edettyä pitkälle lajissaan.&amp;lt;ref&amp;gt;Osaan budo-lajeista liittyy myös varsinaisesta taistelutaidosta poikkeavia psyykkisiä tekniikoita. Mm. kuuluisa aikido-spesialisti ja elokuvatähti Steven Seagal harjoittaa parantamista (Weldon &amp;amp; Ankerberg (1996) s. 360) &amp;lt;/ref&amp;gt; Myös monet [[wp:jooga|joogan]] harrastajat pyrkivät harrastuksellaan parantamaan fyysistä kuntoaan tai keskittymiskykyään. Näiden päämäärien saavuttamiseksi harrastaja käyttää hindulaisen okkultismin keinoja erilaisten joogatekniikoiden muodossa. Erilaiset parannustekniikat kuuluvat myös okkultististen harrastusten kirjoon. Tarkoituksena on eettisesti hyvä periaate parantaa sairauksia ja tätä kategoriaa kuvaakin okkultististen keinojen käyttäminen ilmeisen hyviä tarkoitusperiä varten. [[wp:homeopaattinen lääketiede|Homeopaattiseksi lääketieteeksi]] luettujen tekniikoiden ja [[AW:S#praktiikka|praktiikkojen]] määrä on suuri. Yleensä ne vielä ovat ainakin jossain määrin räätälöityjä siten, että eri &amp;quot;lajeista&amp;quot; on otettu vaikutteita parantavaan kokonaisuuteen. Melko laajalle levinnyt okkultistinen harrastus, joka kuuluu nimenomaan tähän luokkaan, on vesisuonien etsiminen taikavarvun tai sormuksen avulla. Motiivinahan kyseisessä toiminnassa on niinkin hyvä asia kuin kaivonpaikan löytäminen. Laajennettuna kyseinen harrastus käsittää myös parantamisen, selvännäkemisen, ennustamisen ja muita yleensä psyykkisiksi ilmiöiksi luokiteltavia asioita.&amp;lt;ref&amp;gt;Tutustuminen varvun, heilurin tai sormuksen avulla harrastettavaan &amp;quot;informaation keräämiseen&amp;quot; osoittaa harrastuksen kiistämättömän okkultistisen luonteen. Kts. esim. American Society of Dowsers: About ASD, https://dowsers.org/about-asd/ , &amp;quot;Health and Well-Beign Diagnostics Using the Pendulum Summary of a presentation given by Kathleen Smith to the Society&amp;quot; http://www.britishdowsers.org/&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Motiivit ja ajautuminen okkultismiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kokeiluluontoiset yhteydenottoyritykset &amp;quot;henkimaailmaan&amp;quot; ovat suhteellisen yleisiä nuorison keskuudessa myös Suomessa. Paikkakunnasta riippuen 10-40% yläaste-ikäisistä nuorista on pelannut kokeiluluontoisesti spiritismiä ja 3-9% harrastaa sitä suhteellisen säännöllisesti.&amp;lt;ref&amp;gt;Matti Kankaanniemen tutkimus, johon osallistui noin 700 yläaste-ikäistä nuorta Länsi-Suomessa.&amp;lt;/ref&amp;gt; Vaikka saatananpalvonta on julkisuudessa saanut merkittävästi enemmän huomiota kuin spiritismi, jälkimmäisen harrastajamäärät ovat selvästi suurempia. Syinä tähän on varmasti saatananpalvontaan liittyvät sosiaaliset muutokset, joihin ei tunneta samalla tavalla vetoa kuin yliluonnolliseen yleensä. Saatananpalvonta edellyttää suurempaa sitoutumista ja kokonaisvaltaisuutta kuin ufo-harrastukset, itämaisen [[wp:mystiikka|mystiikan]] tutkiminen, spiritismin pelaaminen tai muu vastaava harrastus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiinnostus yliluonnollisiin ilmiöihin ei ole ilmeisestikään samalla tavalla yhteydessä murrosiän kapinaan kuin viehtymys saatananpalvontaan. Saatananpalvonta vetää puoleensa nuoria, joilla on heikko itsetunto ja joille uusi identiteetti ryhmässä antaa heidän kaipaamaansa huomiota. Suurin osa, tutkija Craig Hawkinsin mukaan 90%, ns. jengisatanisteista on harrastelijoita, jotka ovat lueskelleet satanistista kirjallisuutta epäsäännöllisesti ja jotka improvisoivat itse omat rituaalinsa.&amp;lt;ref&amp;gt;Hawkins C. S. &amp;quot;The Many Faces of Satanism&amp;quot; Forward Magazine, Fall 1986. &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaksikymmentä vuotta okkultismia tutkinut Russ Wise kuvaa tyypillistä satanistia seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|He ovat tavallisesti valkoisesta keskiluokasta tai ylemmästä keskiluokasta. Useimmiten he ovat älykkäitä ja menestyvät hyvin koulussa; kuitenkin he ovat usein kyllästyneitä eivätkä kohtaa tarpeeksi haasteita. Heillä on taipumusta huonoon itsetuntoon ja he ovat kykenemättömiä erottamaan oikeaa väärästä heidän suhteellisesta eettisestä ajattelutavasta johtuen. Heillä on usein ongelmia kotona ja suhteessa muihin heidän ympärillään eläviin ihmisiin. He käyttävät huumeita ja harrastavat irtosuhteita. Vain harvoissa tapauksissa nämä kaksi elementtiä eivät kuulu mukaan kuvaan.|Wise R. &amp;quot;Satanism: The World of the Occult&amp;quot; Probe Ministries, www.probe.org}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On siis ilmeistä, että yhtenäisen [[wp:filosofia|filosofian]] löytäminen nuorten okkultistien harrastuksista on mahdotonta. Myöskään selkeitä yhteisiä motiiveita esimerkiksi spiritismin harrastamiselle ja saatananpalvontaan sekaantumiselle on vaikea löytää. Nuoren ihmisen ajautuminen jonkin tietyn okkultismin lajin harjoittajaksi riippuu monista eri tekijöistä. Alkuvaiheessa ratkaisevan tärkeää on se, lähteekö yliluonnollisen etsiminen uteliaisuudesta vai osana jengin toimintaa. Jos nuori liittyy kapinan motivoimana saatananpalvontajengiin, yhteydenotot yliluonnolliseen astuvat kuvaan osana jengiin kuulumista. Ensisijaisena motiivina ei näin ollen siis ole välttämättä &amp;quot;salatun tiedon&amp;quot; etsiminen tai löytöretkeily tiedon rajamailla, vaan erilaisiin rituaaleihin ajaudutaan, koska ne ovat osa jengin toimintaa. Toinen merkittävä tekijä on ympäristö. Elokuvat, TV-sarjat ja kirjakauppojen laajat okkultistiset osastot tarjoavat virikkeitä ja tietoa yliluonnollisuudesta kiinnostuneelle. Mystiikan maailmasta opitaan nykyisin paljon jo pelkästään lastenohjelmista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Dynamiikka on sama ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jokaiseen okkultistiseen &amp;lt;!-- oma lisäys, pitänee paikkansa? --&amp;gt; harrastukseen liittyy yliluonnollinen maailma, joka poikkeaa niistä lainalaisuuksista, joita länsimaisen [[AW:S#maailmankuva|maailmankuvan]] puitteissa pidetään &amp;quot;normaaleina&amp;quot;. Vaikka okkultismin eri lajien välillä on tehtävä ero mm. [[wp:uskonnonvapaus|uskonnonvapauden]] soveltamisen suhteen, kristillisen [[wp:teologia|teologian]] kannalta näihin harrastuksiin sisältyy yhteisiä aineksia. Vaikka okkultistien motiivit vaihtelevat aina [[wp:voodoo|voodoo-nukkea]] piikittävän psykopaattisatanistin murhanhimosta naapurin talkoohenkisen kaivonkatsojan&amp;lt;ref&amp;gt;Kaivonkatsomisen toimintamekanismin yliluonnollisuus on kiistelty aihe suomalaisten kristittyjen keskuudessa. Osa pitää ilmiötä tuntemattomana (tai jopa tunnettuna) luonnonilmiönä. &amp;lt;/ref&amp;gt; auttamishaluun, kristillisen käsityksen mukaan &amp;quot;voimanlähde&amp;quot; on kuitenkin sama.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismin tutkija [[wp:Mircea Eliade|Mircea Eliade]]n mukaan eurooppalaisten noitien harjoittaman okkultismin piirteet löytyvät [[wp:saatana|saatanaa]] ja [[wp:sapatti|sapattia]] lukuun ottamatta myös Indo-Tiibetin [[wp:joogi|joogeilta]] ja [[wp:maagikko|maagikoilta]]. Ihmisuhrit, [[wp:kannibalismi|kannibalismi]], kaikenlaiset [[wp:orgia|orgiat]], [[wp:insesti|insesti]], ulosteiden syöminen ja ruumiiden häpäiseminen kuuluvat yhteiseen kokemuspohjaan.&amp;lt;ref&amp;gt;Eliade M. (1976) Occultism, Witchcraft and Cultural Fashions, Chicago, Illinois, The University Chicago Press, s. 71 &amp;lt;/ref&amp;gt; Yhtäläisyys okkultististen käytäntöjen ja [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] kuvatun &amp;quot;epäjumalanpalveluksen&amp;quot; välillä on ilmeinen. Kanaanilaiseen epäjumalanpalvelukseen nimittäin kuuluivat erottamattomasti myös kieroutuneet seksiorgiat ja ihmisuhrit. [[Mooseksen laki]] erottui tästä ympäröivästä kulttuurista selvästi ilmaistessaan [[Jumala|Luoja]]n tahdoksi elämän ja järjestyksen säilymisen. Kanaanilaiset&amp;lt;ref&amp;gt;Murphy E. (1996) The Handbook for Spiritual Warfare, Nashville, Tennessee, Thomas Nelson Publishers s. 246 &amp;lt;/ref&amp;gt; uhrasivat lapsia jumalilleen, kuten myös suurin osa niistä ihmisryhmistä, jotka palvoivat samanlaisia jumalia kuin kanaanilaiset. Erityisesti [[wp:Karthago|Karthago]] Pohjois-Afrikassa oli huomattava keskus, jossa lapsia uhrattiin. Jokin aika sitten alueelta löydettiin paikka, joka on suurin koskaan löydetty poltettujen eläinten ja lasten luiden hautausmaa. On järkyttävällä tavalla mielenkiintoista, että Karthagon asuttivat kanaanilaisiin kuuluvat foinikialaiset, jotka olivat muuttaneet sinne nykyisen [[wp:palestiina|Palestiinan]] seuduilta. Lasten uhraaminen on kuulunut monien kansojen uskonnollisiin toimituksiin. Sitä harjoittivat [[wp:kiinalaiset|kiinalaiset]], [[wp:keltit|keltit]], [[wp:atsteekit|atsteekit]], [[wp:mayat|mayat]] jne. Riippumatta maantieteellisestä sijainnista tai harjoitettavan uskonnon erityispiirteistä ihmisuhrit ovat olleet siis melko yleisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös itsensä viilteleminen näyttää kuuluvan moniin okkultistisiin palvontamenoihin halki historian. [[wp:Mooseksen kirjat|Mooseksen kirjoista]] löytyy viite kyseisen rituaalin harjoittamisesta jo tuhansia vuosia sitten. Samoin [[wp:aikakirjat|Aikakirjoissa]] on maininta Baalin ja Astarten profeetoista, jotka viiltelivät itseään osana jumalanpalvelustaan. Onkin aiheellista pohtia, laukaiseeko okkultismin harrastaminen ihmisessä jonkinlaisen itsetuhovietin vai liittyykö okkultismiin &amp;quot;ulkopuolisia voimia&amp;quot;, jotka ajavat ihmistä kohti tuhoa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Possessiotila ja okkultismi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Satanistien, rajatiedon etsijöiden ja parantajien kokemukset yliluonnollisesta maailmasta ovat monessa suhteessa samankaltaisia. Samaa voidaan sanoa niistä johtuvista mielenterveysongelmista. Vaikka esimerkiksi [[AW:S#riivaustila|riivaustilan]], jota kutsumme jatkossa &#039;&#039;possessio&#039;&#039;-tilaksi, määrittelystä ja tarkasta luonteesta voidaan esittää erilaisia näkemyksiä, siihen johtavat syyt ovat yksiselitteisempiä. Oli kysymyksessä sitten outo ja puhtaasti psykologinen mielenterveysongelma tai todella [[wp:demoni|demonin]] vaikutus ihmisessä, tulos on ihmiselle tuhoisa. Näin ollen possessioiden tutkimisessa tulisi ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi kiinnittää huomiota kyseisten tilojen synnyn syihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Possessio-tilojen ja okkultismin harrastamisen välillä on lukuisien [[AW:S#eksorkismi|eksorkismia]] harjoittavien pastorien ja muiden kristittyjen työntekijöiden kokemusten mukaan selvä yhteys. Kuuluisa amerikkalainen psykiatri M. Scott Peck toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Possessiota käsittelevän kirjallisuuden perusteella näyttää selvältä, että suurin osa riivatuista on ollut tekemisissä okkultismin kanssa.|Peck S. M. (1983) People of the Lie: The Hope for Healing Human Evil, New York, Simon and Schuster, s. 190}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Samanlaista yhteyttä voidaan havaita monien muiden psyykkisten sekä fyysisten ongelmien ja okkultismin välillä. Mm. psykiatri L. Szondi on osoittanut spiritismin harrastamisen ja [[wp:skitsofrenia|skitsofreniaan]] sairastumisen välisen voimakkaan yhteyden.&amp;lt;ref&amp;gt;Montgomery J. W. (1973) Principalities and Powers: The World of the Occult. Minneapolis, Bethany, s. 149 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huolimatta siitä, uskotaanko persoonallisten pahojen henkien eli demonien olemassaoloon, vai halutaanko possessiotyyppiset persoonallisuuden häiriötilat selittää psykiatrian termein possessiotilan kielteiset vaikutukset ihmisen henkiseen terveyteen ovat ilmeiset. Monet possession oireet muistuttavat skitsofreeniaa tai muuten neuroottista käyttäytymistä. Äänien kuuleminen, itsetuhoajatukset, äkilliset raivokohtaukset, epileptiset kohtaukset, tajuttomuustilat, sadistisuus, seksuaaliset kieroutumat jne. kuuluvat possession yleisiin oireisiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
WHO:n valmistama lääketieteellispsykologinen diagnosointikäsikirja International Classification of Diseases kuvaa transsi- ja possessiohäiriötä seuraavasti (Trance and Possesion Disorder):&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Tilapäinen henkilökohtaisen identiteetin sekä täyden tietoisuuden ympäristöstä menettäminen&amp;quot; tätä poteva henkilö &amp;quot;toimii aivan kuin toinen henkilö, henki, jumala tai voima olisi ottanut hänestä vallan&amp;quot;. |International Classification of Diseases (1992) Geneva, World Health Organization (WHO), ss.156-157}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ilmiö on maailmanlaajuinen. Ruth Benedictin tekemän tutkimuksen mukaan 488 tutkitusta yhteisöstä ympäri maailmaa peräti 90% tunnisti possessiotilan.&amp;lt;ref&amp;gt;Benedict R. &amp;quot;Anthropology and Abnormal&amp;quot; teoksessa Personal Character and Cultural Milieu, toim. Haring D. (1956) Syracuse, New York, Syracuse University Press, ss. 183-201&amp;lt;/ref&amp;gt;Usein ilmiö tulkitaan uskonnollisen viitekehyksen mukaan ja sitä mukailevin termein. Tyypillinen possessiotilan uskonnollinen tulkinta on possessiosta hinduismissa käytetty nimitys kundaliiniherääminen. Hindumytologian mukaan ihmisen selkärangan alaosassa uinuu naispuolinen käärmejumalatar Kundaliini. Kundaliiniheräämisen aikana tämä &amp;quot;käärmetär&amp;quot; kiipeää selkärankaa pitkin kohti aivoissa asuvaa Shivaa herättäen matkalla psyykkisiä kykyjä.&amp;lt;ref&amp;gt;Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J (1996) Encyclopedia of New Age Beliefs , Eugene, Oregon, Harvest House Publishers, s. 606 &amp;lt;/ref&amp;gt; Sen uskotaan kulkevan ruumiin kuuden voimakeskuksen läpi, joita kutsutaan sakroiksi tai lootuskukiksi. Tämän avulla syntyneitä yliluonnollisia kykyjä kutsutaan siddheiksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Dahlen, R &amp;amp; Pettersen H. Å. (1981) Sanningen om TM, Stockholm, Den Kristna Bokringen, s. 125 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käytännössä nämä kundaliiniheräämiset ovat varsin rajuja ilmiöitä, joissa ilmiön kokijat menettävät täydellisesti itsekontrollin. Kundaliiniheräämiselle on tyypillistä tilapäinen hulluus, radikaalit fyysisen ruumiin muutokset ja possessiotilat.&amp;lt;ref&amp;gt;Gopi Krishna (1975) The Awakening of Kundaliini, New York, E. P. Dutton, s. 14, 33, 37&amp;lt;/ref&amp;gt; Entinen hinduguru Rabi Maharaj kertoo Kundaliinista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kun hänet herätetään unestaan, eikä pidetä hallinnassa, hän ryntää ihmisen ruumiissa kuin vaarallinen käärme, jota on mahdoton vastustaa. Väitetään, että jos Kundalinia ei pidetä hallinnassa, yliluonnollisia voimia vapautuu. Näitä voimat tulevat demoneilta ja johtavat lopulta moraaliseen, hengelliseen ja fyysiseen rappioon.&amp;quot;|Maharaj, R. &amp;amp; Hunt D. (1967) En gurus död, Stockholm, s. 217 }} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ramakrishnasta kerrotaan seuraava tapaus hänen ollessaan pappina Kalin temppelissä:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kali oli odottamassa häntä hän oli tuskin astunut kynnyksen yli, kun jumalallinen houretila kaikkein väkivaltaisimmassa muodossaan syttyi. Legioona jumalia syöksyi hänen päälleen kuin myrskytuuli. Hänet revittiin palasiksi. Hänen hulluutensa palasi kymmenkertaisena. Hän näki demonisia olioita tulevan itsestään. Kauhu lamautti hänen jäsenensä. Tämä mielen myrkytystilan ja epätoivon orgia kesti kaksi vuotta.&amp;quot;|Rolland R. (1979) The Life of Ramakrishna, Calcutta, India, s. 41}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhden Kundaliini Research Centerin perustajan Gopi Krishnan kokemus joogaamisen avulla saadusta kundaliinikokemuksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Olen käynyt läpi melkein kaikki erilaiset mediumistiset, psykoottiset ja muunlaiset mielentilat, sillä ajoittain leijuin hulluuden rajamailla. Kirjoitin monilla kielillä, joista kaikkia en edes osannut.&amp;quot;|Gopi Krishna (1975) The Awakening of Kundaliini, New York, E. P. Dutton, s. 124}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuuluisa Swami Muktananda kertoo:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Minulla oli joka päivä tämänkaltainen meditaatio. Joskus ruumiini kiemurteli ja kääntyili kuin käärme ja sisältäni tuli sihisevä ääniJoskus niskani kääntyivät niin rajusti, että siitä kuului räsähtäviä ääniä ja säikähdin. Joskus niskani käänsivät pääni ympäri niin rajusti, että se taipui hartioideni yli ja saatoin nähdä selkäni. Myöhemmin kuitenkin opin, että tämä oli osa Hatha Jooga -prosessia, jonka Kundaliinijumalatar sai aikaan voidakseen siirtyä ylös pitkin selkärankaani.&amp;quot;|Bubba Free John (1974) Garbage and Goddess, Lower Lake, California, Dawn Horse Press, s. 51}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johtava jälleensyntymisopin tueksi esitettyjen spontaanien edellisten elämien muistamisia tutkiva parapsykologi Ian Stevenson lähetti 300 tapausta käsittävän tutkimusmateriaalinsa hinduswami Sri Sri Somasundara Desika Paramachariyan kommentoitavaksi. Hinduswami totesi tapauksista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Yksikään niistä 300 tapauksesta, joista kerroitte, ei tue käsitystä jälleensyntymisestä. Niissä on kysymys hengen valtaan joutumisesta, mille Etelä-Intian viisaat eivät suurestikaan anna arvoa.&amp;quot;|Albrecht M. C (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 14}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Possessio-teoria on siis vaihtoehtoinen selitys myös niille tapauksille, joissa joku muistaa spontaanisti asioita &amp;quot;edellisestä elämästään&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Venäläistä rulettia? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli kaksikymmentä vuotta okkultismia tutkineet amerikkalaiset tutkijat John Weldon ja John Ankerberg toteavat okkultismin harrastamisen vaaroista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kysymys ei ole vain muutamasta tapauksesta. On olemassa satojatuhansia tapauksia uskonnon, okkultismin, spiritismin ja parapsykologian historiassa - mielisairautta, itsemurhia, fyysistä rappeutumista, sokeutumista, kuolemia.&amp;quot; |Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J. (1996) s. 111}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka okkultismin harjoittaminen tai erityisesti vain kokeiluluonteinen tutustuminen siihen ei automaattisesti tuo mukanaan vakavia mielenterveysongelmia tai vastaavia, riski on ilmeinen. Weldonin ja Ankerbergin mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ongelmana on, että kukaan ei osaa kertoa seurauksia etukäteen. On olemassa satoja tapauksia, joissa naiivi sekaantuminen okkultismiin on johtanut riivaustilaan, hulluuteen, taloudelliseen romahdukseen, aviorikoksiin ja avioeroihin, rikoksiin (jopa murhiin) ja muihin tragedioihin, kuten Edmond Grussin, Stoker Huntin ja muiden okkultismia ja parapsykologiaa käsittelevien kirjoittajien kirjat kiistattomasti todistavat.&amp;quot; |Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J. (1996) s. 154}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saksalainen teologian tohtori Kurt Koch erikoistui okkultismin seurauksena syntyneiden ongelmien hoitamiseen ja hoiti pitkän uransa aikana yli 10 000 tapausta. Koch totesi spiritismistä ja sen harrastamisesta seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kuka tahansa, jonka on täytynyt 45 vuotta katsella spiritismin vaikutuksia, voi ainoastaan varoittaa ihmisiä kaikilla käytössään olevilla mahdollisuuksilla.&amp;quot;|Koch K. (1980) Occult ABC, Grand Rapids, Michigan, Kregel, s. 238}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Carl Wieland kommunikoi yli 30 vuotta henkimaailman kanssa. Kuuluisa spiritisti, Sherlock Holmes -kirjojen kirjoittaja Arthur Conan Doyle sanoi Wielandista, että&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;ei ole koskaan tavannut ketään, jolla olisi yhtä laaja kokemus näkymättömästä maailmasta.&amp;quot; |Wickland C. A. (1974) Thirty Years Among the Dead, Van Nuys, California, New Castle Publishing, s. 8}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Wielandin mukaan spiritismin harrastaminen aiheuttaa säännöllisesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ilmeistä hulluutta vaihdellen yksinkertaisesta mielenhäiriöstä kaikenlaiseen dementiaan, hysteriaan, epilepsiaan, melankolisuuteen, kleptomaniaan, idioottimaisuuteen, uskonnolliseen maanisuuteen, itsetuhoisuuteen, amnesiaan, psyykkiseen invalidismiin, dipsomaniaan, moraalittomuuteen, eläimelliseen toimintaan, julmuuksiin ja muihin rikollisuuden muotoihin.&amp;quot; |Wickland C. A. (1974) Thirty Years Among the Dead, Van Nuys, California, New Castle Publishing, s.29 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Spiritismilauta – viatonta huvia? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä esimerkki näennäisen viattomista okkultismikokeiluista on ns. Ouija-laudan käyttäminen eli kansan kielellä spiritismin pelaaminen laudalla. Kyseistä lautaa myydään lelujen ja lapsille tarkoitettujen seurapelien rinnalla. Kyseisen laudan kanssa pelaamisen riskit on kuitenkin aiheeseen perehtyneiden tutkijoiden tiedossa. Jopa lukuisat kokeneet okkultistit ja yliluonnollisten ilmiöiden tutkijat varoittavat Ouija-lautojenkäytöstä. Maailmanlaajuisesti tunnettu meedio Edgar Caycekin kutsui kyseisiä lautoja &amp;quot;vaarallisiksi&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt;Guiley R. E. (1991) Harper´s Encyclopedia of Mystical and Paranormal Experience, San Francisco, California, Harper Collins, s. 419 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismia ja erityisesti Ouija-lautaa tutkinut Edmund Gruss viittaa meedio Donald Pageen, &amp;quot;Kristillisen&amp;quot; Spiritualistikirkon eksorkistiin, jonka mukaan suurin osa possessiotapauksista on seurausta Ouija-laudan kanssa pelaamisesta. Page uskoo sen olevan yksi nopeimmista ja helpoimmista tavoista tulla riivatuksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Gruss E. (1975) The Ouija Board: Doorway to Occult, Chicago, Illinois, Moody Press, s. 52&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kyseisten lautojen myymisen kieltäminen kuluttajansuojaa korostavassa yhteiskunnassa olisi tuskin yliammuttua. Esimerkiksi Englannissa Ouija-lautojen myyntiä on yritetty rajoittaa. Ehdotukset rajoituksista eivät ole peräisin vain fundamentalistikristittyiltä, vaan spiritualistiryhmiltä. Psyykikko Alan Vaughan huomauttaa seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;On kuitenkin merkittävää, että eniten Ouija-lautoja vastustavat spiritualistit eivätkä parapsykologit. Englannissa spiritualistiryhmät ovat yrittäneet saada Ouija-laudat pois lapsille myytävien lelujen joukosta - ei sen tähden, että niillä olisi epämääräinen riski aiheuttaa &amp;quot;epäterveitä vaikutuksia naiiveihin ja suggestioherkkiin ihmisiin&amp;quot; - vaan sen tähden, että he pelkäävät lapsien tulevan riivatuiksi.&amp;quot;|Vaughan A. (1976) &amp;quot;Phantoms Stalked the Room. &amp;quot; in Ebon M. ed. The Satan Trap: Dangers of the Occult, Garden City, New York, Doubleday, s. 64}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== UFOT – Ystäviä ulkoavaruudesta? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suhtautuminen ns. Ufoihin vaihtelee suuresti aina fanaattisen uskonnollisesta suhtautumisesta yleiseen skeptismiin. Huolimatta Ufo-ilmiön eri selitysmalleista käsittelemämme aiheen kannalta on mielenkiintoista, että Ufo-kokemusten ja okkultismin harrastamisen välillä vaikuttaa olevan yhteyttä. Maailmanlaajuisesti tunnettu Ufo-tutkija Jacques Vallee on todennut:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ufo-sieppaus kertomukset ovat rakenteeltaan identtisiä okkultististen initiaatio-rituaalien kanssa.&amp;quot; |Vallee (1991) Confrontations - A Scientist Search for Alien Contact, New York, Ballantine, s.159}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös Ufo-kokemusten negatiiviseen vaikutukseen ihmisen terveyteen on alettu kiinnittää huomiota. Vallee toteaa seuraavasti tutkittuaan yli 50 tapausta, joissa Ufot ovat väitteen mukaan siepanneet ihmisen:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Moniin niistä (tapauksista) liittyi toissijaisia fyysisiä ja lääkärihoitoa vaativia seurauksia, mutta mukana oli kaksitoista tapausta, joissa vammat olivat kohtalokkaat, ja joissa uhri yleensä menehtyi vuorokauden kuluessa.&amp;quot; |Vallee (1991) Confrontations - A Scientist Search for Alien Contact, New York, Ballantine, s.15}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huolimatta siitä, tulkitaanko ufo-havainnot puhtaasti psykologisiksi harhoiksi vai objektiivisiksi kokemuksiksi, niiden yhteys okkultismiin on ilmeinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska kiinnostus spiritismin pelaamiseen tai ufoihin selittyy paremmin luontaisella uteliaisuudella yliluonnollisia asioita kohtaan kuin häiriöillä yksilön sosiaalisessa tai henkisessä kehityksessä, yhteys esimerkiksi possessiotilan kanssa on mielenkiintoinen. Vaikka esimerkiksi saatananpalvonnan riitit näyttävät jo ensisilmäykseltä vastenmielisiltä&amp;lt;ref&amp;gt;Saatananpalvontaan yhdistetään usein mm. itsensä viilteleminen, seksuaalinen alistaminen, eri ihmisten kiroaminen, väkivalta, eläinuhrit, jopa ihmisuhrit. Tietyissä lähinnä keskiaikaisesta antikatolisesta satanismin muodosta juontuvat mustan messun harjoittaminen, jolloin ehtoollisaineksina voidaan käyttää ihmisulosteita. &amp;lt;/ref&amp;gt; ja niihin viehtyminen osoittaa jo sellaisenaan häiriöitä ihmisen henkisessä kehityksessä, spiritismin suhteen tällainen selitys ei siis päde. Molemmista harrastuksista usein seuraava possessiotila antaa kuitenkin ymmärtää yhteisiä aineksia löytyvän. Myös poltergeist -ilmiöt liittyvät kumpiinkin okkultismin lajeihin. Vaikka näissä ilmiöissä kysymys ei aina olekaan mielenterveydellisesti yhtä vahingollisesta ilmiöstä kuin possessiossa, myös nämä ilmiöt voivat johtaa paranoidisuuteen ja pelkotiloihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ovatko yliluonnolliset ilmiöt yliluonnollisia? ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mitä esimerkiksi [http://www.nic.fi/~shn/tekstit/paivi.htm Päivi Niemen kuvaamissa] ns. kummittelutapauksissa itse asiassa tapahtui. Oliko kyse nuoren tytön ylivirittyneestä mielikuvitusmaailmasta, päihteiden aiheuttamista aistiharhoista tai skitsofrenian oireista? Liikkuvat esineet, äänien kuuleminen ja muut oudot ilmiöt, joita nimitetään usein poltergeist-ilmiöiksi, kuuluvat monien okkultismin harrastajien arkipäivään. Subjektiivisessa mielessä nämä ilmiöt ovat tietysti todellisuutta, koska niiden kokijat uskovat itse vilpittömästi niiden tapahtuneen. Varsinainen kysymys koskeekin ilmiöiden todellista luonnetta. Mikä aiheuttaa esimerkiksi poltergeistilmiöt ja miten nämä ilmiöt voidaan selittää luonnontieteellisin tai psykologisin lainalaisuuksin? Suuri osa tavallisesta kansasta luottaa talonpoikaisjärkeensä määritellessään jonkin asian yliluonnolliseksi. Tieteen selityskyvyn nimeen vannovat puolestaan tekevät toinen toistaan yltiöpäisempiä teorioita näiden outojen tapahtumien selvittämiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Terve skeptismi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perusepäilevä suhtautuminen yliluonnollisiin ilmiöihin on varmasti tervettä ja monesti hyvin perusteltua. Ns. psyykkisten kykyjen kanssa operoivia huijareita on paljastettu leegio ja monet hyvinkin arvostetut meediot tai okkultistit on saatu kiinni erilaisista (ja usein nerokkaista) silmänkääntötempuista. Hypnoosin avulla muistiin palautettujen ufo-kokemuksien, rituaalihyväksikäyttöjen ja edellisten elämien muistojen todellisuuspohjan hataruus on tunnustettua laajalti ilmiöitä tutkivien ammattilaisten keskuudessa. Tutkija Vishal Mangawadi huomauttaa hypnoosia koskien:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Hypnoosin aikana tapahtuva prosessi ei ole puhdas aiempien muistojen &amp;quot;mieleenpalauttaminen&amp;quot;, vaan niiden &amp;quot;muokkaaminen&amp;quot; - yritys miellyttää hypnotisoijaa. Hypnotisoitu henkilö täyttää muistissa oleva aukot toisiinsa liittymättömillä muistoilla, fantasioilla ja väärennetyillä mielikuvilla. Juuri niistä kysymyksistä, joita hypnotisoija tekee, tulee suggestioita (ehdotuksia), jotka puolestaan yllyttävät hypnotisoitua luomaan muistoja.&amp;quot; |Mangalwadi V. (1992), When the New Age Gets Old, Downers Grove, Il, InterVarsity Press, s. 96}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös mielenterveydelliset epätasapainotilat aiheuttavat subjektiivisessa maailmassa kaikenlaisia &amp;quot;yliluonnollisuuksia&amp;quot;. Yli kaksikymmentä vuotta ufo-ilmiötä tutkinut William Alnor on todennut:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Ufoareena on täynnä huijauksia, petkutusta ja niin paranoidisia ihmisiä, että heidän paikkansa olisi mielisairaalassa.&amp;quot;|Alnor W. (1992) UFOs in the New Age: Extraterrestial Message and the Truth of the Scripture, Grand Rapids: Baker Book House, s. 17}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Psykiatreja tuskin voidaan syyttää äärirationalistisesta kehäpäättelystä, vaikka he eivät ottaisi vakavasti päivittäin potilailtaan kuulemiaan &amp;quot;paranormaaleja&amp;quot; tapahtumia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Astrologien ennustusten paikkansapitävyys on osoittautunut tilastollisesti hyvin hataraksi. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin 3000 johtavien astrologien tekemää ennustusta. Melkein 90% näistä ennustuksista epäonnistui.&amp;lt;ref&amp;gt;Culver R. B. &amp;amp; Ianna P. A. (1984) The Gemini Syndrome: A Scientific Evaluation of Astrology, Buffalo New York, Prometheus Books, ss. 169-170&amp;lt;/ref&amp;gt; Horoskoopit ovat ansainneet paikkansa paljon käytettynä esimerkkinä taloudellisista motiiveista syntyvästä humpuukista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Tieteellinen tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huolimatta tieteellisyyden puolueettomuutta ja analyyttistä viileyttä tihkuvissa määrittelyissä, käytännön tasolla tieteellinen tutkimus on perusoletusten, arvojen, motiivien ja julkaisutapojen muokkaamaa. Tämä ei tietenkään mitätöi tieteen saavutuksia ja itse asiassa nämä edellä mainitut, aina osittain subjektiiviset, tekijät mahdollistavat koko tieteen tekemisen. Perustuuhan jo tutkimuskohteen valintakin näihin tekijöihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yliluonnollisuus suljetaan tavallisesti täysin pois ns. tieteellisestä maailmankatsomuksesta ja näin yliluonnollisista ilmiöistä tulee määritelmällisesti mahdottomia. Tämä asenne kuultaa läpi, vaikkapa huomattavan suomalaisen filosofin, professori Ilkka Niiniluodon tavasta käsitellä uskonnon ja tieteen välistä suhdetta. Niiniluoto toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Uskonnot ja okkultismi - sikäli kuin niihin ymmärretään kuuluvan maailmaa koskevia, totena pidettyjä väittämiä yliluonnollisesta todellisuudesta - ovat tieteen kanssa ristiriidassa.&amp;quot; |Niiniluoto I. (1994) Järki, arvot ja välineet, Helsinki, Otava. s. 49}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tieteen nimeen vannova Skepsis ry. on luvannut Suomessakin 10 000 € (20 000€ vuonna 2017) palkinnon sille, joka suorittaa yliluonnollisen ilmiön valvotuissa laboratorio-olosuhteissa.&amp;lt;ref&amp;gt;Kts. Skepsis ry:n kotisivu [http://www.skepsis.fi/SkepsiksenHaasteJaStipendi http://www.skepsis.fi/SkepsiksenHaasteJaStipendi]&amp;lt;/ref&amp;gt; Äkkiä ajatellen Skepsis ry:n haaste antaa ymmärtää, että ry:n jäsenten täytyy olla varmoja asiastaan uskaltaessaan lyödä vetoa oman näkemyksensä puolesta. Amerikkalainen lavataikuri David Korem on erikoistunut psyykkisten ilmiöiden tutkimiseen ja niiden luonnollisiin selityksiin. Korem kiteyttää oman näkemyksensä esimerkiksi ihmisten psyykkisistä kyvyistä seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Jos psyykkisillä kyvyillä tarkoitetaan niitä asioita, joita ihmismieli voi tehdä itsessään, sanoisin, että ne eivät ole mahdollisia. Tähän tulokseen tullaan, kun tutkitaan tapaus tapauksen perään. Tämän alueen tutkimiseen on käytetty kymmeniä miljoonia dollareita ilman yhtään vahvistettua osoitusta ihmisen psyykkisistä voimista.&amp;quot;|Korem D. &amp;quot;Waging War Against Deception&amp;quot; Christianity Today April 18, 1986, s. 32 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Useat tieteelliset tutkimukset kuitenkin vahvistavat yliluonnollisten ilmiöiden olemassaolon. Esimerkiksi Grattan-Guinnesin tekemä huolellinen tutkimus spiritisti-istunnosta ja yliluonnollisen &amp;quot;kommunikaattorin&amp;quot; olemassaolosta viittaa vahvasti ainakin jonkinlaisen &amp;quot;henkimaailman&amp;quot; olemassaoloon.&amp;lt;ref&amp;gt;Grattan-Guinnes I. &amp;quot;Real Communication? Report on a SORRAT Letter-Writing Experiment&amp;quot; Journal of Scientific Exploration, Vol 13. No 2. 1999 &amp;lt;/ref&amp;gt; Grattan-Guinnesin tutkimukseen kuului mm. kirjeen kirjoitus -koe, jossa yli 1600 kirjekuoreen laitettiin kysymyksiä sisältäviä papereita, joihin tuli &amp;quot;paranormaalilla&amp;quot; tavalla vastaukset. Useat kristityiksi kääntyneet entiset okkultistit vahvistavat yliluonnollisten ilmiöiden todellisuuden. Kysymyksessä ei voi olla vain uuden ajattelumallin (kristinuskon) vaalima tapa jäsentää ilmiöitä. Esimerkiksi ex-espiritista Nivia Larrea kertoi uskoontulonsa jälkeisestä kriisistään, jossa hän yritti selittää menestyksekästä henkiparannustoimintaansa.&amp;lt;ref&amp;gt;[[Matti Kankaanniemi|Matti Kankaanniemen]] henkilökohtainen keskustelu Nivia Larrean kanssa&amp;lt;/ref&amp;gt; Larrealle olisi ollut yksinkertaisempaa selittää kaikki ilmiöt huijaukseksi tai taikauskoksi, mutta tapausten todellisuus vaati erilaista ratkaisumallia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkien yliluonnollisten ilmiöiden laittaminen huijauksen tai harha-aistimusten ja mielisairauden piikkiin ei vakuuta tapauksiin perehtynyttä tutkijaa. Vaikka nämä mahdollisuudet tulee luonnollisesti ottaa huomioon erilaisia tapauksia arvioitaessa, niiden selitysarvo rajoittuu kuitenkin vain osaan tapauksista. Jollain tavalla meidän on kyettävä arkielämässäkin vetämään raja tekemiemme havaintojen luotettavuuden ja epäluotettavuuden välillä. Monesti erilaisista kummitteluilmiöistä tai vastaavista jää konkreettisia jälkiä, jotka voidaan myöhemmin vahvistaa. On lisäksi otettava huomioon, että näitä ilmiöitä tapahtuu mielenterveydeltään tasapainoisille ihmisille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Possessio-tilaan liittyvät yliluonnolliset ilmiöt ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Katolinen kirkko on määritellyt riivaustilan tuntomerkeiksi mm. vieraalla kielellä puhumisen ja levitaation. Molemmat ilmiöt ovat, jos eivät ihan jokapäiväisiä, niin kuitenkin melko yleisiä nykyäänkin. Olen törmännyt molempiin ilmiöihin sekä ensikäden haastatteluissa että alan kirjallisuudessa siinä määrin, että niiden pitäminen puhtaasti keksittyinä tarinoina ei mielestäni ole järkevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Xenoglossolalia ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittavaa tutkimustyötä possessiotiloista tehnyt professori Österreich kirjoittaa lukutaidottomasta Batak-naisesta, joka osasi transsissa lukea vanhaa Batakinkielistä kirjoitusta.&amp;lt;ref&amp;gt;Österreich T. K. (1921) Die Bessenheit, Langensalza, Verlag Wendt &amp;amp; Klauwell &amp;lt;/ref&amp;gt; Nevius kirjoittaa kyseisen ilmiön olleen tyypillistä 1800-luvulla Kiinassa.&amp;lt;ref&amp;gt;Nevius J. (1968) Demon Possession, Reprint Grand Rapids, Kregel. s. 190 &amp;lt;/ref&amp;gt; Kuuluisassa possessiotapauksessa, jossa saksalainen pastori Blumhardt ajoi demoneita ulos Gottlieb Dittus -nimisestä nuoresta naisesta, henget puhuivat kaikilla Euroopan kielillä ja monilla sellaisilla kielillä, joita Blumhardt ei itse ymmärtänyt.&amp;lt;ref&amp;gt;Nevius J. (1968) Demon Possession, Reprint Grand Rapids, Kregel. s. 190-191&amp;lt;/ref&amp;gt; Läheskään kaikki tapaukset eivät selity sillä, että vierasta kieltä olisi tallentunut henkilöiden alitajuntaan ja myöhemmin palautunut aktiivimuistiin. Esimerkiksi tapaukset, joissa kyseinen henkilö ei ole missään vaiheessa elämäänsä kuullut transsitilassa puhumaansa kieltä, muodostavat ylipääsemättömän selitysongelman.&amp;lt;ref&amp;gt;Mm. Koch käsittelee erilaisia selitysmalleja tälle xenoglossolalia-ilmiöitä. Koch K.. (1972) Christian Counceling and Occultism, Grand Rapids, Kregel, s. 252&amp;lt;/ref&amp;gt; Ero tulee tehdä myös resitatiivisen ja dialogisen xenoglossolalian välillä. Resitatiivinen xenoglossolalia tarkoittaa tiettyjen sanojen tai lauseiden toistamista puhujalle tuntemattomalla kielellä. Tämän kaltainen puhe selittyy helpommin esim. kryptoamnesialla, jossa tietyt kyseisen kielen sanoja sisältävät muistin osat aktivoituvat. Dialoginen xenoglossolalia puolestaan sisältää mielekkään keskustelun käymistä kyseisellä kielellä. Tätä ilmiötä voidaan pitää perustellusti yliluonnollisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Levitaatio ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monissa okkultistisissa liikkeissä harjoitetaan [[AW:S#levitaatio|levitaatiota]]. Näissä tilanteissa henkilö kohoaa ilmaan tuntemattoman voiman nostamana. Erityisesti possessiotapauksissa levitaatioon kuuluu silminnäkijöiden mukaan vielä se, että tuntemattomat voimat heittelevät rajusti riivattua ihmistä. Argentiinalais-amerikkalainen teologian tohtori Ed Murphy kuvaa tyttärensä kohtaamaa tilannetta, jossa tämän ystävä &amp;quot;joutui riivaajien valtaan&amp;quot;:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Patin ruumis kohosi penkistä ja hänet heitettiin yli penkinselkämyksen. Hän lensi läiskähtäen mutalätäkköön, pyöri ympäriinsä yltäpäältä mudassa. Yhtäkkiä hän ponkaisi ylös ja alkoi hyppelehtiä ympäriinsä kuin apina silmät hehkuen vihaa minua kohtaan. Hän työnsi kielensä pihalle sihisten ja sylkien minua. Sitten hänen kurkustaan tulvi demonisia kirouksia.&amp;quot; |Murphy E. (1996) The Handbook for Spiritual Warfare, s. 59 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismia kristillisen missiologian näkökulmasta tutkinut George Otis kertoo esimerkin levitaatiotapauksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Hetki saapumisemme jälkeen tämä meedio joutui henkien valtaan. Katselimme hämmästyneinä, kun demonit ottivat hänet valtaansa ja kuinka hän otti hehkuvan hiilen ja pani sen suuhunsa. Hänen pureskellessaan hehkuvia hiiliä munkki levitoi (nousi) melkein kahden metrin korkeuteen. Hän istui jalat ristillä ja alkoi lentää ympyränmuotoista rataa huoneessa. Hänen liikkuessaan huoneessa ihmiset kumarsivat syvän kunnioituksen vallassa huutaen &amp;quot;Jumala! Jumala!&amp;quot; Tätä kesti noin kaksi minuuttia ennen kuin minä ja vaimoni emme enää kestäneet tätä perversiota kauempaa ja aloimme lausua Jeesuksen nimeä. Oraakkeli tipahti lattialle.&amp;quot;|Otis G. (1998) The Twilight Labyrint - Why Does Spiritual Darkness Linger Where It Does? Chosen Books, Grand Rabids, ss. 26-27.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todisteet yliluonnollisten ilmiöiden todenperäisyyden puolesta ovat kaiken kaikkiaan vakuuttavat. Lukuisien tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että toisessa ulottuvuudessa on persoonallisia &amp;quot;kommunikaattoreita&amp;quot;, jotka voivat vaikuttaa ihmisessä myös tavoilla, jotka sotivat tuntemiamme luonnonlakeja vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kristinusko ja okkultismi ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kysymys kristillisen kirkon suhteesta okkultismiin tuo vääjäämättä mieleen keskiajan noitavainot, jolloin tuhansia ihmisiä tuomittiin kuolemaan noituudesta epäiltynä. Teurastusta kiihdytti sama sosiologinen ilmiö, kuin Stalinin aikaisia puhdistuksia Neuvostoliitossa. Naapurit ilmiantoivat toisiaan usein varsin kevyin perustein ja hanakat viranomaiset polttivat tai hukuttivat paholaisen kanssa vehkeilystä epäillyt ihmiset armotta. Vaikka noitavainot kuuluvat suomalaisten osalta kauaksi hämärään muinaishistoriaan, eivät kaikki sen jäljet ole täysin kadonneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon ja okkultismin välisessä taistelussa on kuitenkin kirkon kannalta myös myönteinen kääntöpuolensa. Ennen kirkon voimakasta sekaantumista politiikkaan ja synkretistimin tulvimista sen teologiaan kristinuskon leviämisen syyt olivat lähempänä Pelastusarmeijan periaatteita kuin valkoista miestä suosivaa luonnonvalintaa. Useat tutkijat pitävät varhaiskirkon voimakasta eksorkistista toimintaa yhtenä tärkeimpänä sen kasvuun vaikuttaneena tekijänä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristityt näyttivät siis kykenevän purkamaan possessiotiloja ihmisistä siinä määrin, että ajoittain erittäin voimakkaankin vainon keskellä kristittyjen määrä kasvoi jatkuvasti. Vaikka varhaiskirkon toiminnassa demoneita ajettiin ulos evankelioinnin yhteydessä, pääasiallinen &amp;quot;vapauttamistoiminta&amp;quot; keskittyi uusien kristittyjen kouluihin.&amp;lt;ref&amp;gt;Arnold C. (1997) Three Crucial Questions about Spiritual Warfare, Grand Rapids, Michigan, Baker Book House, s. 107 &amp;lt;/ref&amp;gt; Näihin kouluihin osallistuivat kasteelle pyrkivät kristityt, katekumeenit. Ennen kastetta kasteelle meneviltä vaadittiin luopumaan entisistä jumalistaan, mistä käytännöstä on jäänteitä myös Lutherin vaalimasta tavasta kysyä lapsen kummeilta kasteen yhteydessä: &amp;quot;Luovutkos perkeleestä?&amp;quot;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toisin kuin myöhempi kirkko, varhaiskirkko ei harrastanut &amp;quot;noitavainoja&amp;quot;, vaan keskittyi ihmisten vapauttamiseen niistä oireista, jotka se tulkitsi pahojen henkien aikaansaamiksi. Rooman valtakunnassa ensimmäisten vuosisatojen aikaan kukoistaneet kultit ja mysteeriuskonnot olivat mitä ilmeisimmin samalla tavalla mielenterveysongelmia aiheuttavia tekijöitä kuin tämän päivän okkultistiset harrastukset. Varsin jyrkkänä teologina tunnettu Tertullianus (n. 200 jkr) totesi näistä kulteista seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Jokaisessa, joka on joskus palvellut epäjumalia ja palvonut niitä, joita pakanat kutsuvat jumaliksi, tai on syönyt niille uhrattua, on saastainen henki; sillä hänestä on tullut demonien vieras ja hän ollut osallisena siihen demoniin, josta hän on mielessään luonut kuvan, joko pelosta tai rakkaudesta.&amp;quot;|Tertullian De pudicitia 19. 19-20 Teoksessa Kelly H.A. 1985 The Devil at Baptism: Ritual, Theology and Drama, Ithaca, New York, Cornell University Press, s. . Lainaus Arnold C. (1997), s. 109 }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka modernit psykiatrit saattavat olla Tertullianuksen kanssa eri mieltä tietyistä demonisaation oireista ja niiden &amp;quot;yliluonnollisuudesta&amp;quot;, lausunto antaa ymmärtää, että kristityt todella kohtasivat säännöllisesti &amp;quot;possessio-oireita&amp;quot; okkultismista kristityiksi kääntyvissä ihmisissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kristillinen teologia ja yliluonnolliset ilmiöt ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uuden testamentin kristillisyys rakentuu hyvin yksinkertaisen uskontunnustuksen ympärille. Tämä Jeesuksen jumaluuteen kiteytyvä tunnustus näkyy selvästi mm. Paavalin kirjoituksissa. Kirjoittaessaan korinttolaisille Paavali lähestyy kysymystä yliluonnollisten ilmiöiden luokittelusta kristillisiin ja demonisiin. Hänen mukaansa tunnustus &amp;quot;Jeesus on Herra&amp;quot; yliluonnollisen ilmiön yhteydessä viittaa sen olevan peräisin Jumalasta, kun taas Jeesuksen jumaluuden kieltäminen antaa ymmärtää ilmiön olevan lähtöisin demoneista. Myös ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä tehdään vastaavankaltainen jaottelu:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Tästä te tunnette Jumalan Hengen; jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevat tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.&amp;quot; |{{rp|1. Joh 4:2-3 }}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri ilmiöiden luokitteluperuste on siis Paavalin ja myös Johanneksen mukaan ensisijaisesti teologinen. Psykologian kannalta katsottuna samankaltaiset ilmiöt ovat siis teologian näkökulmasta vastakkaiset. Kristillinen suhtautuminen okkultismiin lähtee liikkeelle kristinuskon kannalta olennaisista peruslähtökohdista: a) yliluonnollisia ilmiöitä on olemassa b) ainakin osa näistä on peräisin joko demoneista/saatanasta tai Jumalan Pyhästä Hengestä (kun ihmisen psyykestä lähtöisin olevat ilmiöt on poissuljettu) c) Näiden ilmiöiden luokittelu tehdään sen pohjalta, miten ne suhtautuvat Uuden testamentin käsitykseen Jeesuksen Kristuksen persoonasta. Vaikka yksioikoisen tieteellisen etenemistavan soveltaminen edellä esitetyn kristinuskon &amp;quot;perusteorian&amp;quot; testaamiseksi olisikin ehkä naiivia, peruslähtökohtien vastaavuutta käytännön tasolla on perusteltua pyrkiä selvittämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Subjektiivinen näkökulma ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuuluisan brittisaarnaaja Martyn Lloyd-Jonesin pitämässä kokouksessa Walesissa tuli uskoon meedio, joka teki subjektiivisen arvion eri yhteyksissä kokemastaan hengellisestä voimasta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Sillä hetkellä, kun astuin kirkkoonne ja istuin ihmisten joukkoon aistin samanlaisen voiman, johon olin tottunut spiritisti-istunnoissa. Mutta voimassa oli se ero, että kirkossanne tuntemani voima oli puhdasta. &amp;quot; |Murray I. H. (1982) David Martyn Lloyd-Jones, Edinburgh, The Banner of Truth Trust. s. 221 Lainaus. White J. (1988) When The Spirit Comes with Power, InterVarsity Press, s. 142}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tällainen kommentti on luonnollisesti varsin kevyt ja subjektiivinen argumentti esittämämme kristillisen näkemyksen puolesta. Kuitenkin se on mielenkiintoinen osoitus siitä, että näiden &amp;quot;voimien&amp;quot; välillä on ilmeisesti olemassa tunnistettavia eroja. Tämän taas voidaan katsoa osaltaan vahvistavan sitä aiemmin esittämäämme näkemystä, että yliluonnolliset kokemukset ovat erilaisia ja jopa ristiriidassa toistensa suhteen. Varsin monet kristityiksi kääntyneet henkilöt, joilla on ollut okkultistisia kokemuksia tekevät intuitiivisesti selvän eron yliluonnollisten kokemusten välillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ilmiöt ja suhde kristinuskoon ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillisen teologian kannalta on mielenkiintoista, että possessiotilaan ja muun okkultistisen toiminnan yhteyteen näyttää kuuluvan erittäin vihamielinen suhtautuminen kristinuskoa kohtaan. Osa vastakkainasettelusta selittyy psykologisesti erilaisten sosiaalisten ryhmien alitajuisten preferenssien purkautumisena psyykkisessä epätasapainotilassa. Vastustus näyttää kuitenkin olevan samalla tavalla voimakasta niissä kulttuureissa, joissa kristinuskosta ei varsinaisesti tiedetä mitään. Lisäksi vastustus ilmenee usein voimakkaana vasta yliluonnollisten ilmiöiden yhteydessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
John Weldon ja John Ankerberg ovat tutkineet kymmeniä vuosia okkultistisia ilmiöitä ja kirjoittaneet mm. näitä käsittelevän lähes 700-sivuisen Encyclopedia of New Age Beliefs -nimisen teoksen. He toteavat kanavointiin liittyvästä teologisesta konfliktista kristinuskon ja &amp;quot;henkien&amp;quot; välillä seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Jos kanavoijat alkavat ajatella vakavasti Jeesusta Kristusta tai harkita Jeesuksen vastaanottamista henkilökohtaisena vapahtajana, henki alkaa tarjota &amp;quot;todellisia&amp;quot; näkökohtia. Jeesus Kristus uudelleen määritetään, raamatulliset &amp;quot;virheet&amp;quot; korjataan, &amp;quot;Kristus&amp;quot; itse voi ilmestyä ja vahvistaa nämä valheet. Henkilölle voidaan kertoa, että Kristuksen vastaanottaminen pelastajana on &amp;quot;primitiivisen&amp;quot; kristinuskon virhe, jota ylläpitivät &amp;quot;valaistumattomat&amp;quot; juutalaiset, jotka virheellisesti pitivät Jeesusta Kristusta messiaanaan. Ihmisille saatetaan kertoa, että kristinusko on hengellisesti kehittymätön uskonto, joka saa aikaan suurta kärsimystä, ei vain tässä elämässä, vaan myös seuraavassa. Hengen vastaus on huolellisesti räätälöity kontaktihenkilön tietoihin, taustaan ja emotionaaliseen rakenteeseen. Mitä ikinä tarvitaankaan ihmisen estämiseksi henkilökohtaisesta uskosta raamatulliseen Kristukseen, se tehdään.&amp;quot;|Weldon J. &amp;amp; Ankerberg J. (1996) Encyclopedia of New Age Beliefs, s. 96}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Spiritistien kokemukset ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monien ex-spiritistien kokemukset vahvistavat kristillistä käsitystä spiritismin luonteesta. Voimakkaasti juutalaiseen teologiaan nojautuva varhainen kristinusko tuomitsi Vanhan testamentin yksiselitteisen kiellon perusteella spiritismin. Vaikka merkittävän suuri osa meedioiden, ennustajien ja vastaavien toiminnasta on kaupallisista motiiveista lähtevää huijausta, on monia kokemuksia kuitenkin pidettävä aidosti yliluonnollisina. Ben Alexander oli huomattava brittiläinen meedio, joka osallistui kristillisen spiritualistikirkon toimintaan. Kyseinen &amp;quot;kirkko&amp;quot; opetti Jeesuksen olleen kaikkien aikojen suurin meedio. Tutkiessaan tarkemmin Raamattua Alexander huomasi sovittamattoman ristiriidan kyseisen opetuksen ja Raamatun välillä. Alexander kertoi henkioppaidensa &amp;quot;hermostuneen&amp;quot; häneen ja välillä Raamattu tempaistiin hänen käsistään ja heitettiin huoneen toiselle puolen tai sitten Raamattu alkoi &amp;quot;itsestään&amp;quot; kieppua. Lopulta päättäessään kääntyä kristityksi Alexander kertoi henkien uhkailleen odottavansa häntä &amp;quot;toisella puolella&amp;lt;ref&amp;gt;Myers B. &amp;amp; Wimbish D.(1999) Dark Side of Supernatural, Bethany House Publishers, ss. 116-18&amp;lt;/ref&amp;gt;&amp;quot;. Amerikkalainen baptisti-pastori ja ex-spiritisti Victor Ernest kertoo spiristi-istunnosta, jossa hän kyseli hengeltä tämän suhtautumista Uuden testamentin käsityksiin Jeesuksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Oi suuri ja rajaton henki, uskotko, että Jeesus on maailman pelastaja?&amp;quot; Melkein ennen kuin olin lausunut nämä sanat tuli vastaus: &amp;quot;Lapseni, miksi epäilet? Miksi et usko? Sinä olet ollut kanssamme näin kauan, miksi jatkat epäilemistä?&amp;quot; Sitten henki alkoi lainata Raamatunpaikkoja, jotka käsittelivät uskomista. Kun trumpetti saapui kohdalleni kolmannen kerran minun kolmatta ja viimeistä kysymystäni varten, tarkistin mitä henki oli sanonut. &amp;quot;Oi henki, sinä uskot, että Jeesus on Jumalan poika, että hän on maailman pelastaja - uskotko, että Jeesus kuoli ristillä ja vuodatti verensä syntien anteeksiantamiseksi?&amp;quot; Meedio, joka oli syvässä transsissa, lensi kuin katapultilla ammuttuna tuoliltaan. Hän kaatui keskelle olohuoneen lattiaa ja makasi vaikeroiden ikään kuin suuressa tuskassa. Olin koetellut henget ja huomannut, että ne eivät olleet Jumalasta.&amp;quot; |Ernest V. (1970) I Talked with Spirit. Tyndale House Publishing s. 32}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuuluisa amerikkalainen ex-meedio Raphael Gasson puolestaan kertoo, kuinka hänen &amp;quot;henkiystävänsä&amp;quot; alkoivat hyökätä rajusti häntä vastaan Gassonin käännyttyä kristityksi. Nämä henget olivat teeskennelleet aina olevansa hyviä henkiä, mutta varsinaiseen evankeliumiin törmätessään ne reagoivat aggressiivisesti. Uuden testamentin Jeesus ei sopinut Gassoninkaan tapauksessa yhteen näiden henkien intressien kanssa.&amp;lt;ref&amp;gt;Gasson R. (1966) The Challenging Counterfeit, Logos, s. 29 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Spiritistisissä istunnoissa ei siis kristillisen käsityksen mukaan oteta yhteyttä kuolleiden ihmisten henkiin, vaan näiksi tekeytyneihin demoneihin. Tämän puolesta puhuu se, että joutuessaan tekemisiin Jeesus Nasaretilaiseen liittyvään hengelliseen dynamiikan kanssa nämä henget ovat paljastuneet demoneiksi. Sama koskee esimerkiksi hindulaisia jumalia ja jumalattaria. Katolinen pappi Rufus Pereira kertoo ajaneensa riivaajia sadoista intialaisista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|&amp;quot;Kokemukseni on johtanut minut siihen tulokseen, että monet hindujumalat ja jumalattaret ovat itse asiassa demoneita. Syy tähän on se, että lähes kolmanneksessa tapauksista, joissa olen käskenyt demoneita kertomaan nimensä, he ovat antaneet hindujumalan tai -jumalattaren nimen.&amp;quot; |MacNutt F. (1998) Deliverance from Evil Spirits, Grand Rapids, Michigan, Baker Book House, Appendix 2: &amp;quot;An Interview with Father Rufus Pereira&amp;quot;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vapautuminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon menestys ensimmäisillä vuosisadoilla selittyy siis pitkälti kristittyjen kyvyllä purkaa possessiotiloja ja demonisiksi luokiteltuja häiriöitä ihmisten elämässä. Myös 1900-luvulla erityisen voimakkaasti kolmannessa maailmassa kasvanut helluntailaisuus on harrastanut aktiivisesti vastaavankaltaista vapauttamistoimintaa. Suuri osa liikkeen kasvusta selittyykin vapauttamistoiminnan synnyttämällä &amp;quot;asiakastyytyväisyydellä&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt;Burgress S. M., McGee G., Alexander P. H. (1988) Dictionary of Pentecostal and Charismatic Movements, Grand Rapids, Micigan, Zondervan Publishing House, s. 291 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Usein kolmannessa maailmassa kristityiksi kääntyneiden paikallisten seurakunnat ovat olleet immuuneja possessioepidemioille.&amp;lt;ref&amp;gt;Koch K. (1980) Occult ABC, Grand Rapids, Michigan, Kregel, s. 247&amp;lt;/ref&amp;gt; Perusteellista tutkimusta possessio-ilmiöstä tehnyt filosofian professori Oesterreich huomasi vastaavankaltaisen ilmiön. Hänen mukaansa primitiivisten kansojen keskuudessa possessiot vähenevät kaikkialla, missä kristillinen lähetystyö juurtuu alueelle.&amp;lt;ref&amp;gt;Oesterreich, s. 378&amp;lt;/ref&amp;gt; Vaikka osa tästä kristinuskon luomasta immuniteetista selittyisi puhtaasti sosiaalipsykologisin tekijöin, ilmiöön liittyy myös tekijöitä, jotka antavat ymmärtää voimakkaan kristillisen vakaumuksen todella toimivan suojana possessiota ja okkultismiin liittyvää yliluonnollista painostusta vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1960-luvun lopulla Masai-heimon eksorkistit eivät kyenneet ajamaan outoa ja erittäin pahantahtoista demonia perinteisin keinoin. He huomasivat kuitenkin, että kristinuskoon kastetut olivat immuuneja tämän uuden ja oudon demonin voimalle. On helppo ymmärtää, että monet masait kastettiin ikään kuin rokotuksena hyökkäystä vastaan.&amp;lt;ref&amp;gt;Jacobs D. R (1976) &amp;quot; Possession, Trance State, and Exorcism in Two East African Communities&amp;quot; teoksessa Demon Possession toim. Montgomery J. W. Bethany House, Minneapolis s. 183 &amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Norjalainen teologi Tormud Engelsviken raportoi etiopialaisen Mekane Yesus -kirkon toiminnan piirissä tapahtuneista eksorkistisista toimenpiteistä. Hänen mukaansa demonit tunnistavat Jeesuksen nimen ja reagoivat siihen raivoisasti mutta osoittaen samalla myös pelkoa.&amp;lt;ref&amp;gt;Engelsviken T. (1978) Besettelse og åndsutdrivelse - i Bibeln, historien og vår egen tid, Oslo, Lunde förlag, ss. 87-88 &amp;lt;/ref&amp;gt; Psykiatrisen lähestymistavan kannalta hämmentävää on se, että possessiosta kärsivät ihmiset eivät aina tiedä mitään kristinuskosta ja siitä huolimatta he (tai kristillisen näkemyksen mukaan heissä vaikuttavat demonit) reagoivat edellä mainitulla tavalla Jeesuksen nimeen ja kristilliseen pelastussanomaan. Engelsviken korostaa possession uskonnollisia piirteitä myös yksinkertaisella rinnastuksella, jonka mukaan uskonnollinen possessiotilan purkaminen toimii (riivaustila - riivaajien ulosajaminen), kun taas psykiatrinen hoito ei pysty purkamaan possessiotiloja (psyykkinen sairaus - terapia).&amp;lt;ref&amp;gt;Engelsviken T. (1978) Besettelse og åndsutdrivelse - i Bibeln, historien og vår egen tid, Oslo, Lunde förlag, ss. 92&amp;lt;/ref&amp;gt; Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita psykiatrisen hoidon hyödyllisyyden tai jopa välttämättömyyden kiistämistä monissa possessiotapauksissa tai lievemmissä niihin verrattavissa häiriötiloissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Okkultismia harrastaneiden ihmisten vapautuminen harrastusten aiheuttamista psyykkisistä, sosiaalisista ja hengellisistä siteistä on usein vaikeaa. Lukuisat positiiviset esimerkit vapautumisista luovat kuitenkin toivoa niille, joilla viehtymys yliluonnolliseen on vähitellen muuttunut päättymättömäksi painajaiseksi. Kristillinen evankeliumi sisältää vapautumisen okkultismin taakse kätkeytyneistä demonisista voimista. Vaikka emme halua olla rohkaisemassa ajoittain joissakin kristillisissä piireissä esiintyvää paranoidista käsitystä demonien toiminnasta, rohkaisemme kristillisiä seurakuntia ja työntekijöitä rukoilemaan vapautusta okkultismin sitomille ihmisille. Päivi Niemen stoori on yksi lukuisista tapauksista, joissa Jeesus Nasaretilaisen kohtaaminen on tuonut valon pimeyteen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[A Case of Demonic Possession (artikkeli)]]&lt;br /&gt;
* [[Clarita Villaneuvan riivaustapaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;!--=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--&amp;gt;&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viestipohja |sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty Matti Kankaanniemen kirjan &#039;&#039;Paha, pikkusormi ja koko käsi&#039;&#039; sisältöä tekijän luvalla.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Paranormaalit ilmiöt]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Sananlaskujen_kirja&amp;diff=11786</id>
		<title>Sananlaskujen kirja</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Sananlaskujen_kirja&amp;diff=11786"/>
		<updated>2017-06-09T20:41:00Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Wp-linkitys, typofix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Sananlaskujen kirja&#039;&#039;&#039; eli &#039;&#039;&#039;Sananlaskut&#039;&#039;&#039; ({{k-he|משלי}}) on yksi [[Raamattu|Raamatun]] [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] viisauskirjoista. Se on Raamatun 20. ja [[juutalaisuus|juutalaisen]] [[Tanakh]]in [[Ketuvim]]in toinen kirja. Kirja on kokoelma runollisessa muodossa esitettyjä moraalisia ja filosofisia sanontoja monista eri aiheista. Se on käytännöllistä filosofiaa ja elämänviisautta ja kokoaa yhteen aikansa yleisiä sanontoja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Historia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirja alkaa sanoilla &amp;quot;[[Salomo]]n, [[Daavid]]in pojan, [[wp:Israel|Israelin]] kuninkaan, sananlaskut&amp;quot; {{rp|(Sananl. 1)}}, ja perinteisen käsityksen mukaan Salomo on kirjan kirjoittaja. [[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa]] sanotaan, että Salomo &amp;quot;sepitti kolmetuhatta viisasta lausumaa&amp;quot; {{rp|(1 Kun. 4:32)}}, ja kirjan sananlaskujen on katsottu olleen valikoima näistä lausumista. Tämä näkemys on kuitenkin kyseenalaistettu. Juutalainen traditio laittaa koko kirjan &amp;quot;[[Hiskia]]n miesten&amp;quot; nimiin, sillä luku 25 alkaa sanoilla &amp;quot;nämä&#039;&#039;kin&#039;&#039; ovat Salomon sananlaskuja. [[wp:Juuda|Juudan]] kuninkaan Hiskian miehet ovat ne koonneet.&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On selvää, että kirjan kirjoittaja kokosi useita ihmisten suissa jo kauan ennen häntä kulkeneita sananlaskuja, jotka olivat saaneet alkunsa inhimillisestä arkikokemuksesta. Kirjoittaja myös kehitti lisää sananlaskuja omasta kokemuksestaan. On vahvoja todisteita siitä, että joidenkin sananlaskujen alkuperä on varhaisemmassa [[wp:Egypti|egypti]]läisessä viisauskirjallisuudessa. On myös mahdollista, että Sananlaskujen kirja on ainakin osittain kehittynyt ajan myötä niin, että myöhemmät toimittajat lisäsivät sen loppuun uusia sananlaskuja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
* [http://raapustus.net/?id=105#rf1 Raapustus.net: Sananlaskujen totuusarvosta ja tarkoituksesta]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Raamatun tekstit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Metasivu:Malline:Tieteilij%C3%A4&amp;diff=11785</id>
		<title>Metasivu:Malline:Tieteilijä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Metasivu:Malline:Tieteilij%C3%A4&amp;diff=11785"/>
		<updated>2017-06-09T20:22:46Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Pari turhaa linkkiä pois&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
{{Metasivupohja}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Huomiot ==&lt;br /&gt;
{{Metasivupohja|mallinehuomiot}}&lt;br /&gt;
&amp;lt;/noinclude&amp;gt;{{#ifeq: {{{1&amp;lt;noinclude&amp;gt;|mallinehuomiot&amp;lt;/noinclude&amp;gt;}}} | mallinehuomiot |&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Mallinehuomio|Tälle mallineelle on ehdotettu pohjamallineen käyttöönottoa, tutustu &#039;&#039;&#039;{{M|Henkilö/tieteilijä}}&#039;&#039;&#039; ja kommentoi mallinetta &#039;&#039;&#039;[[Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Malline:Henkilö/tieteilijä]]&#039;&#039;&#039; }}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|}}&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tiivistelmä ==&lt;br /&gt;
{{Metasivupohja|mallinetiivistelmä}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/noinclude&amp;gt;{{#ifeq: {{{1&amp;lt;noinclude&amp;gt;|mallinetiivistelmä&amp;lt;/noinclude&amp;gt;}}} | mallinetiivistelmä |&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voit lisätä tieteilijän sivulle tietolaatikon (katso esim. [[Albert Einstein]]). Kopioi alla oleva teksti artikkeliin ja täytä haluamasi kohdat yhtäsuuruusmerkin jälkeen. Jätä tyhjiksi ne kohdat, jotka eivät mielestäsi ole olennaisia kyseisen tieteilijän kohdalla tai joiden kohdalta tietosi ovat puutteelliset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|}}&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ohje ==&lt;br /&gt;
{{Metasivupohja|mallineohje}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/noinclude&amp;gt;{{#ifeq: {{{1&amp;lt;noinclude&amp;gt;|mallineohje&amp;lt;/noinclude&amp;gt;}}} | mallineohje |&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Parametrien merkitys&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{(!}} class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
! style=&amp;quot;text-align: left&amp;quot; {{!}} Parametri&lt;br /&gt;
! style=&amp;quot;text-align: left&amp;quot; {{!}} Selitys&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;tieteilijän nimi&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Laita tähän tieteilijän nimi.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;tieteilijän alkuperäinen nimi&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Laita tähän tieteilijän alkuperäinen nimi, mahdollisesti ei-latinalaisin kirjaimin.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;kuva&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Kirjoita kuvan nimi (esim. Albert Einstein.jpg).&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;kuvan leveys&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Kuvan leveys (oletus 225x250px, jos tämä kohta jätetään tyhjäksi). Jos vain mahdollista, niin laita leveydeksi 300px.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;kuvateksti&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Kuvan kuvateksti. Lisää myös tietoja kuvan ottamishetkestä ja kuvaajasta, jos mahdollista.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;syntymäaika&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Tieteilijän syntymäaika muodossa päivä. kuukausi vuosi (esim. &amp;lt;nowiki&amp;gt;[[3. huhtikuuta]] [[1956]]&amp;lt;/nowiki&amp;gt;).&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;syntymäpaikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Lisää syntymäpaikka muodossa kaupunki, osavaltio (jos sellainen on), maa (esim. &amp;lt;nowiki&amp;gt;[[Hampuri]], [[Saksa]]&amp;lt;/nowiki&amp;gt; tai &amp;lt;nowiki&amp;gt;[[Sacramento]], [[Kalifornia]], [[Yhdysvallat]]&amp;lt;/nowiki&amp;gt;).&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;kuolinaika&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Kuolinaika lisätään kuten syntymäaika.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;kuolinpaikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Kuten syntymäpaikka.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;asuinpaikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Aikajärjestyksessä maat joissa tieteilijä on asunut. Jos tieteilijä on asunut kovin monessa maassa, valitse vain tärkeimmät.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;kansalaisuus&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Tieteilijän kansalaisuus tai kansalaisuudet.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;sukujuuret&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Tieteilijän kansallisuus tai etninen tausta (etnisen taustan voi mainita, jos se on erityisen tärkeää).&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;tutkimusala&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Minkä alan tieteilijä on kyseessä: fyysikko, matemaatikko, insinööri, jne.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;instituutti&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Tähän voi laittaa aikajärjestyksessä ne yliopistot ja työnantajat, joilla tieteilijä on uransa aikana ollut töissä.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;alma mater&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Yliopistot, joista tieteilijä on saanut akateemisen loppututkinnon.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;ohjaaja&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Tieteilijän väitöstyön ohjaaja. Jos tieteilijä ei ole tohtori myös vastaavan muun työn ohjaaja käy. Käytä &#039;&#039;alaviitteet&#039;&#039;-osiota selittämään asia.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;oppilaat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Jos tieteilijä on ohjannut väitöstyöntekijöitä, niistä merkittävimmät voi lisätä tähän.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;tunnettu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Alueet ja käsitteet, joista tieteilijä on erityisen tunnettu.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;palkinnot&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Merkittävimmät palkinnot, mitalit ja huomionosoitukset, jotka tieteilijä on saanut uransa aikana. Esim. Nobel-palinto, kraatteri Kuussa tai asteroidi jne.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;uskonto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Jos tieteilijän uskonto on merkittävä tieto, lisää se tähän. Tätä kenttää ei tarvitse yleensä käyttää.&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;allekirjoitus&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Lisää tähän kenttään kuva tieteilijän allekirjoituksesta&lt;br /&gt;
{{!-}}&lt;br /&gt;
{{!}} &#039;&#039;&#039;alaviitteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
{{!}} Kaikki ylimääräiset tiedot. Esimerkiksi kuuluisat perheenjäsenet.&lt;br /&gt;
{{!)}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|}}&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Koodi ==&lt;br /&gt;
{{Metasivupohja|mallinekoodi}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/noinclude&amp;gt;{{#ifeq: {{{1&amp;lt;noinclude&amp;gt;|mallinekoodi&amp;lt;/noinclude&amp;gt;}}} | mallinekoodi |&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;pre&amp;gt;&amp;lt;nowiki&amp;gt;&lt;br /&gt;
{{Tieteilijä&lt;br /&gt;
| tieteilijän nimi              =&lt;br /&gt;
| tieteilijän alkuperäinen nimi =&lt;br /&gt;
| kuva                          =&lt;br /&gt;
| kuvan leveys                  =&lt;br /&gt;
| kuvateksti                    =&lt;br /&gt;
| syntymäaika                   =&lt;br /&gt;
| syntymäpaikka                 =&lt;br /&gt;
| kuolinaika                    =&lt;br /&gt;
| kuolinpaikka                  =&lt;br /&gt;
| asuinpaikat                   =&lt;br /&gt;
| kansalaisuus                  =&lt;br /&gt;
| sukujuuret                    =&lt;br /&gt;
| tutkimusalue                  =&lt;br /&gt;
| instituutti                   =&lt;br /&gt;
| alma mater                    =&lt;br /&gt;
| ohjaaja                       =&lt;br /&gt;
| oppilaat                      =&lt;br /&gt;
| tunnetut työt                 =&lt;br /&gt;
| palkinnot                     =&lt;br /&gt;
| uskonto                       =&lt;br /&gt;
| allekirjoitus                 =&lt;br /&gt;
| alaviitteet                   =&lt;br /&gt;
}}&amp;lt;/nowiki&amp;gt;&amp;lt;/pre&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|}}&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Luokat ==&lt;br /&gt;
{{Metasivupohja|luokat}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/noinclude&amp;gt;{{#ifeq: {{{1}}} | luokat |&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|}}&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kielilinkit ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
|}}&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muu metatieto ==&lt;br /&gt;
{{Metasivupohja|muu}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Mallineohjeet|Tieteilijä]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;/noinclude&amp;gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&amp;diff=11784</id>
		<title>Kirkkohistoria</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&amp;diff=11784"/>
		<updated>2017-06-09T20:15:41Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Wp-linkkifix, Wp-linkitys &amp;amp; linkkejä pois&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Kirkkohistoria&#039;&#039;&#039; on tutkimusala, jonka tehtävänä on kristinuskon, kirkon&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;Kirkko&#039;&#039;-sana on epäsuora (muiden kielten, viime kädessä ruotsin &#039;&#039;kyrka&#039;&#039;-sanan, kautta suomeen päätynyt) väännös kreikan kielen Κυριακή-sanasta, joka [http://el.wikipedia.org/wiki/%CE%9A%CF%85%CF%81%CE%B9%CE%B1%CE%BA%CE%AE nykykreikassa] tarkoittaa &#039;Herran päivä&#039; l. &#039;sunnuntai&#039;, mutta etymologiansa mukaan viittaa ylipäänsä sellaiseen, joka kuuluu Herralle (kr. Κύριος), siis Jeesukselle Kristukselle; kirkosta puhuttaessa merkitys on siis &#039;Herran omat&#039; l. &#039;Herran kansa&#039; tai, asiayhteydestä riippuen, &#039;Herran talo&#039;, &#039;Herran huone&#039; l. &#039;kirkkorakennus&#039;. – Tästä syystä &amp;quot;kirkosta&amp;quot; puhuminen muussa kuin kristillisessä yhteydessä on sivistymätöntä ja epäasiallista.&amp;lt;/ref&amp;gt; ja kristillisten liikkeiden menneisyyden selvittely ja saatujen tulosten tunnetuksi tekeminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähtökohtia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kristinuskon historiasidonnaisuudesta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toisin kuin useimmat muut uskonnot&amp;lt;ref&amp;gt;Kristinuskon ohella on sentään olemassa jokunen muukin olennaisesti historiaan ripustautuva [[Uskonnon_määritelmä#Tiedollinen_määritelmä|uskonto]]; tällaisia ovat ainakin&lt;br /&gt;
* Jumalan luomistekoon sekä sitten Mooseksen välityksellä toteuttamaan Egyptin orjuudesta vapauttamiseen, samassa yhteydessä antamaan lakiin ja myöhemmin historian aikana antamiin, Israelin kansan vaiheita kuvaaviin ja selittäviin profeetta- ja muihin pyhiin kirjoihin (kristittyjen Vanhaan testamenttiin) perustautuva &#039;&#039;&#039;juutalaisuus&#039;&#039;&#039;  sekä&lt;br /&gt;
* maailmankaikkeuden itsestäänsyntymistä ja -kehittymistä luomisen korvikkeena, ihmisen omaksi herrakseen vapauttavaa ajattelun maallistumista Kristuksen evankeliumin korvikkeena ja näitä uskomuksia edustavan, opettavan ja julistavan &amp;quot;tieteen&amp;quot; auktoriteettia Kristuksen perustaman, Raamatusta sanomansa ammentavan apostolisen viran auktoriteetin korvikkeena tunnustava ja tällaista [[suurkertomukset|suurkertomusta]] kaikkien uskottavaksi vaativa &#039;&#039;&#039;evolutionistinen naturalismi&#039;&#039;&#039;.&amp;lt;/ref&amp;gt; – erityisesti kaikki muut ns. suuret maailmanuskonnot (hindulaisuus&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;&#039;Hindulaisuuden&#039;&#039;&#039; mukaan näkyvä maailma ilmiöineen on perusluonteeltaan harhaa ja aika on syklinen ilman alkua tai loppua.&amp;lt;/ref&amp;gt;, buddhalaisuus&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;&#039;Buddhalaisuus&#039;&#039;&#039; on alkanut Intiassa hindulaisuuden pohjalta eräänlaisena elämänfilosofisena uudistusliikkeenä (itse asiassa &amp;quot;virallinen&amp;quot; hindulaisuus pitää buddhalaisuuden perustajaa [[wp:Siddhartha Gautama|Siddhartha Gautamaa]] eli Buddhaa yhtenä omana merkkihenkilönään – [http://en.wikipedia.org/wiki/Gautama_Buddha_in_Hinduism avataarana] – joskin tehtävästään jotenkin harhautuneena) ja edustaa siksi olennaisesti samaa peruskäsitystä mm. ajan ja näkyvän maailman luonteesta.&amp;lt;/ref&amp;gt; ja islam&amp;lt;ref&amp;gt;Kristinuskosta ja juutalaisuudesta vaikutteita ottanut &#039;&#039;&#039;[[islam]]&#039;&#039;&#039; on kyllä &#039;&#039;tietyssä mielessä&#039;&#039; historiallinen: senkin mukaan alussa oli luominen, lopussa tulee tuomio ja ihmiskunnan perustava kahtiajako, ja siinä välissä Luoja on puuttunut ihmiskunnan historiaan mm. lähettämällä enkeleitä määrätehtäviin, kutsumalla profeettoja sanansa välittäjiksi ja antamalla näiden välityksellä ihmiskunnalle erityisiä tekstejä – pyhiä kirjoja. Kristinuskolle keskeinen &#039;&#039;näkemys maailmanhistoriasta Jumalan suurten pelastustekojen (pelastushistorian) näyttämönä kuitenkin puuttuu islamista&#039;&#039;: tämän uskonnon perusajatuksena on se, että ihmisen on vain kaikkina aikoina alistuttava Allahin tahtoon, ja tästä syystä myös jo esim. Aabrahamia pidetään muslimina (uskotaan hänen alistuneen asianmukaisesti Allahin tahtoon). Niinpä islamin uskontunnustuksessakaan ei puhuta mitään Allahin teoista vaan vain siitä, ettei muita jumalia ole ja että Muhammed on Allahin profeetta.&amp;lt;/ref&amp;gt;) – &#039;&#039;kristinusko on luonteeltaan historiallinen&#039;&#039;: jo sen keskeisimmän sisällön kiteyttävä [[wp:Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen uskontunnustuskin]] jäsentyy historiallisen tapahtumainkulun&amp;lt;ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Isä&#039;&#039;&#039;: luominen historiamme alkuna ja sekä oman olemassaolomme että nykyisen havaintopiirimme perusluonteen ymmärtämisen avaimena&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Jeesus Kristus&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Poika&#039;&#039;&#039;: astuminen historiaamme (sikiäminen Pyhästä Hengestä, syntyminen neitsyt Mariasta), lunastustyö ajassa (&amp;quot;kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – – nousi kuolleista kolmantena päivänä&amp;quot;) ja paikassa (ristinkuolema Golgatalla Jerusalemin kupeessa, ylösnousemus läheisestä Joosef Arimatialaisen kalliohaudasta), poistuminen ajallis-paikallisesta rajoittuneisuudesta (&amp;quot;astui ylös taivaisiin&amp;quot; n. kilometrin etäisyydellä Jerusalemista sijaitsevalta Öljymäeltä 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta) sekä paluu kirkkaudessa historiamme päätöksenä (&amp;quot;on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita&amp;quot;)&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Pyhä Henki&#039;&#039;&#039;: nykyhetki ja pelastuksen henkilökohtainen osallisuus aina iankaikkiseen elämään asti&amp;lt;/ref&amp;gt; ympärille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Historiatieteiden luonteesta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkon historiaa tutkitaan nykyään yleensä samoin akateemisen tutkimuksen [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (&#039;&#039;- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.&#039;&#039;)&amp;lt;/ref&amp;gt; Koska kysymys parhaista ja luotettavimmista tutkimusmenetelmistä ja itse tutkimuksen perusedellytyksistä – sekä ylipäänsä että myös erityisesti historiatieteiden osalta – on jatkuvan tieteenfilosofisen keskustelun kohteena ja koska samaakin menetelmää soveltaen voidaan tutkimuksissa päätyä keskenään ristiriitaisiin tuloksiin, kaikkia tutkimustuloksia tulisi oppia lukemaan kriittisesti siltä pohjalta, että kukin tulos on vain yhtä uskottava kuin paras sen tueksi esitettävissä oleva perustelu; historiankirjoitus ei siis ole mitään eksaktia tiedettä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirkkohistorian lähteistä ja kysymyksenasetteluista ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Historiantutkimus perustuu historiallisiin lähteisiin eli historian kulun myötä syntyneisiin tekstidokumentteihin. Tyypillistä on, että tietyn elämänpiirin historiaan liittyvät dokumentit ovat etupäässä kyseisen elämänpiirin puitteissa syntyneitä (filosofianhistoria tutkii etupäässä filosofien laatimia tekstejä, sotahistoria sotaakäyneiden osapuolten tuottamia tekstejä, poliittinen historia poliittisten toimijoiden tekstejä jne.); niinpä kaikkien uskontojen historian tutkimuskin perehtyy (omasta kulloisestakin näkökulmastaan) lähinnä juuri kyseisen uskonnon edustajien menneisyydessä tuottamiin teksteihin. Kirkkohistoriakin perustuu näin ollen suureksi osaksi kristikunnan itse tuottamaan kirjalliseen materiaaliin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkkohistorian tuntemus on hyödyksi mm. keskusteltaessa&lt;br /&gt;
* siitä, mitä [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksesta]] voidaan tietää jo historiatieteen menetelmiä soveltamallakin,&lt;br /&gt;
* Jerusalemin alkuseurakunnan ja muun varhaiskirkon vaiheista (patristiikka),&lt;br /&gt;
* kristillisestä lähetystyöstä ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen (lähetyshistoria),&lt;br /&gt;
* kristittyjen vainoista,&lt;br /&gt;
* Raamatun oikeaan ymmärtämiseen liittyneistä oppiriidoista ja niiden ratkaisuista (dogmihistoria),&lt;br /&gt;
* uskonnon ja politiikan vaikutuksista kirkko-organisaatioiden ja yhteiskunnallisten esivaltojen keskinäissuhteisiin eri aikoina,&lt;br /&gt;
* siitä, mistä eräissä kirkon historiaan tunnetusti liittyneissä, nyttemmin pahennusta herättäneissä tapahtumasarjoissa, kuten [[ristiretket|ristiretkissä]], on todella ollut kysymys,&lt;br /&gt;
* harhaoppisten yhteisöjen synnystä ja myöhemmistä vaiheista,&lt;br /&gt;
* [[wp:Noitavainot_Ruotsin_valtakunnassa|noitavainoista]],&lt;br /&gt;
* [[ihme|ihmeinä]] pidetyistä tapauksista,&lt;br /&gt;
* kristinuskon yhteiskunnallisista vaikutuksista  sekä&lt;br /&gt;
* kristinuskon sosiaalisesta merkityksestä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tämän artikkelin rakenne ja tavoitteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi| kirkko-opillinen eli ekklesiologinen]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan seurakunnan:&lt;br /&gt;
# sisäisiä tapahtumia&lt;br /&gt;
# suhdetta valtioon&lt;br /&gt;
# suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin&lt;br /&gt;
# suhdetta filosofioihin ja ideologioihin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aiheen laajuuden ja toisaalta artikkelin luettavuuden kannalta ei artikkelissa ole yksityiskohtaisia selostuksia. Sen sijaan artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Seurakunnan taustaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vanhan Testamentin aika ===&lt;br /&gt;
Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Kirkkohistorian ymmärtämistä edistääkin juutalaisen seurakunnan historian tunteminen edes pääpiirteittäin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Adamista Moosekseen ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Mooseksesta Salomoon ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Salomosta pakkosiirtolaisuuteen ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Testamenttien välinen aika ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta merkittävää oli, että:&lt;br /&gt;
* Rooman poliittinen mahti syntyi&lt;br /&gt;
* Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui&lt;br /&gt;
* Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Rooman poliittinen mahti - ykseys ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Rooman [[wp:Kahdentoista taulun lait|Kahdentoista taulun lakia]] astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella, ja sitä sekä valvottiin että toteutettiin [[wp: Rooman armeija|Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. &lt;br /&gt;
* Merkittävää oli myös kehitys antaa [[wp: Rooman kansalaisuus|Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. &lt;br /&gt;
* Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[wp:Pax Romana|Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija kitki tehokkaasti rosvouden mereltä ja maalta. Lisäksi se valvoi turvallisuutta ja vakautta. &lt;br /&gt;
* Tärkeä muutos oli myös erityisesti tieverkoston kehittyminen ja muutoinkin parantunut infrastruktuuri. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. &lt;br /&gt;
* Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Armeijasta vapautuneet saivat yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, ja palatessaan kotiseuduilleen he levittivät myös tietoa ja taitoa muilta alueilta. &lt;br /&gt;
* Rooman valtakunta tekikin [[Evankeliumit|evankeliumin]] kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rooman politiikan osana olivat myös erilaiset kultit. Näistä todennäköisesti kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[wp:Kybele|Kybele]] ja [[wp:Attis|Attis]], [[wp:Isis|Isis]] ja [[wp:Osiris|Osiris]] ja [[wp:Mithra|Mithra]]. Näistä kulteista tekee erityisiä niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö, looginen yhtenäisyys, ja teologian toteutuminen käytännössä. Kyseiset kultit saattoivatkin tehdä pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kreikkalainen vaikutus ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &amp;quot;slangi&amp;quot; tai kielimurre – koine – joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.&lt;br /&gt;
* Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[AW:S#polyteismi|polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[wp:stoalaisuus|stoalaisuus]] ja [[wp:epikurolaisuus|epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[wp:Platon|Platon]], [[wp:Sokrates|Sokrates]], [[wp:Epikuros|Epikuros]] ja [[wp:Zenon|Zenon]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Juutalainen uskonto ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:&lt;br /&gt;
* [[wp:Synagoga|Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.&lt;br /&gt;
* Voimistunut profetioihin perustunut [[Messias]]-odotus, jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muut tutut kristillisen seurakunnuan synnylle kontekstina toimineet uskonnolliset puitteet, jotka liittyivät kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[AW:S#monoteismi|monoteismi]], [[Mooseksen laki]], eettinen järjestelmä ja muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ajanlaskun alusta eteenpäin ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jeesus ===&lt;br /&gt;
[[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. Jeesuksen opetusten, joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että &amp;quot;Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä&amp;quot;. Jeesuksen seuraajat näyttävät sisäistäneen nämä vahvasti elämässään, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillinen kirkko ja [[wp:messiaaniset juutalaiset|messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messias|Messiaana]]. Kreikan sana &amp;quot;kristus&amp;quot; tarkoittaa suomeksi &amp;quot;voideltua&amp;quot;. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, pappina ja profeettana. Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jeesuksen seuraajat ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa seuraavanlaisiin ryhmiin:&lt;br /&gt;
* Jeesuksen sukulaiset&lt;br /&gt;
* [[Apostolit]]&lt;br /&gt;
* Koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]&lt;br /&gt;
* Jeesuksen hylänneet opetuslapset&lt;br /&gt;
* Muut [[wp:juutalaiset|juutalaiset]] kuulijat kuten [[wp:Israel|Israelin]] kansa, [[saddukeukset]] ja [[fariseukset]]&lt;br /&gt;
* Muut [[wp:pakana|pakana]]kuulijat kuten [[wp:samarialaiset|samarialaiset]], [[wp:kreikkalaiset|kreikkalaiset]] ja roomalaiset viranomaiset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Evankeliumien ja perimätiedon valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia, esim. Andreas ({{rp|Joh. 1:40}}). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen Pietarille. Filippus ja Natanael liittyivät seuraavana päivänä joukkoon ({{rp|Joh. 1:43,45}}). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr. 46 vuotta sen jälkeen, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta ({{rp|Joh. 2:20}}). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muita opetuslapsia luetellaan olleen Matteus ({{rp|Matt. 9:9}}) Leevi ({{rp|Mark. 2:14}}), Jaakob Sebedeuksen poika ({{rp|Matt. 10:2}}), Jaakob (tai Leevi) Alfeuksen poika ({{rp|Matt. 10:3}}), Lebbeus tunnettu myös Taddeuksena ({{rp|Matt. 10:3}}), Simon Kananeus ({{rp|Matt. 10:4}}) ja Juudas Iskariot ({{rp|Matt. 10:4}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jeesuksen &amp;lt;!-- kastamis epätarkkuus?--&amp;gt;toiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä julistamaan evankeliumia ({{rp|Luuk. 10:1}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jerusalemin seurakunta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:&lt;br /&gt;
* Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &amp;quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&amp;quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &amp;quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&amp;quot; ({{rp|Matt. 16:13-20}}, {{rp|Mark. 8:27-30}}, {{rp|Luuk. 9:18-21}}) &lt;br /&gt;
* Kun Jeesus antoi ennen ylösottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn ({{rp|Matt. 28:16-20}}, {{rp|Mark. 16:15-18}})&lt;br /&gt;
* Kun helluntaina [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä &amp;lt;!-- Jeesuksen &amp;quot;sijaisena&amp;quot; --&amp;gt; ({{rp|Apt. 2}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu Mattias. Muita jäseniä olivat kerrotun mukaan Maria (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljiä sekä &amp;quot;vaimoja&amp;quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, eikä anoppia voi olla ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni kielillä puhumista eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[wp:Parthia|Parthia]], [[wp:Meedia|Meedia]], [[wp:Eelam|Eelam]], [[wp:Mesopotamia|Mesopotamia]], [[wp:Juudea|Juudea]], [[wp:Kappadokia|Kappadokia]], [[wp:Pontos|Pontos]], [[wp:Asia (provinssi)|Aasia]], [[wp:Fryygia|Fryygia]], [[wp:Pamfylia|Pamfylia]], [[wp:Muinainen Egypti|Egypti]], [[wp:Kyrene|Kyrenen Libya]], [[wp:Rooma|Rooma]], [[wp:Kreeta|Kreeta]] ja [[wp:Arabia Petraea|Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle julistus asuinmaansa kielellä &amp;quot;Jumalan suurista teoista&amp;quot; yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen ({{rp|Apt. 4:4}}). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. ({{rp|Apt. 2:41-47}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[wp:kaste|kaste]]&lt;br /&gt;
* apostolien opetus&lt;br /&gt;
* keskinäinen yhteys temppelissä ja kodeissa&lt;br /&gt;
* leivän murtaminen&lt;br /&gt;
* [[rukous]]&lt;br /&gt;
* avustaminen ruualla tai varoilla&lt;br /&gt;
* yhteinen ruokailu&lt;br /&gt;
* parantamistoiminta ({{rp|Apt. 3}})&lt;br /&gt;
* julistus ({{rp|Apt. 3}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seurakunta siis kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä, joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena ({{rp|Apt. 6}}). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla armolahjojen toiminnan tukemana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat, kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander ({{rp|Apt. 4:6}}). Maltillista linjaa veti Gamaliel ({{rp|Apt. 5:34}}). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen marttyyrikuolemaan. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli Barnabas ({{rp|Apt. 4:36}}), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) ({{rp|Apt. 1:23}}), Ananias ja Safira ({{rp|Apt. 5:1}}), Stefanus ({{rp|Apt. 6:5}}), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Seurakunnan laajeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[wp:Juudea|Juudean]] ja [[wp:Samaria|Samarian]] alueita ({{rp|Apt 8:1}}). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[wp:Samaria|Samaria]] ({{rp|Apt 8:5}}), [[wp:Ashdod|Asdod]] ({{rp|Apt 8:40}}), [[wp:Kesarea|Kesarea]] ({{rp|Apt 8:40}}), [[wp:Damaskos|Damaskos]] ({{rp|Apt 9:10}}), [[wp:Tarso|Tarso]] ({{rp|Apt 9:30}}), [[wp:Lydda|Lydda]] ({{rp|Apt 9:32}}), [[wp:Saaron|Saaron]] ({{rp|Apt 9:34}}), [[wp:Joppe|Joppe]] ({{rp|Apt 9:36}}), [[wp:Antiokia|Antiokia]] ({{rp|Apt 11:19}}), [[wp:Pafos|Pafos]] ({{rp|Apt 13:6}}), [[wp:Antiokia (Pisidia|Pisidian Antiokia]] ({{rp|Apt 13:14}}), [[wp:Ikonion|Ikonion]] ({{rp|Apt 14:1}}), [[wp:Lystra|Lystra]] ({{rp|Apt 14:6}}), [[wp:Derbe|Derbe]] ({{rp|Apt 14:6}}), [[wp:Filippi|Filippi]] ({{rp|Apt 16:12,34}}), [[wp:Tessalonika|Tessalonika]] ({{rp|Apt 17:1}}), [[wp:Beroia|Beroia]] ({{rp|Apt 17:10}}), [[wp:Ateena|Ateena]] ({{rp|Apt 17:15}}), [[wp:Korintti|Korintti]] ({{rp|Apt 18:1}}) ja [[wp:Efesos|Efesos]] ({{rp|Apt 18:24}}. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[wp:Etiopia|Etiopia]] ({{rp|Apt 8:27}}), [[wp:Juudea|Juudea]], [[wp:Galilea|Galilea]] ({{rp|Apt 9:31}}), [[wp:Samaria|Samaria]], [[wp:Foinikia|Foinikia]] ({{rp|Apt 11:19}}), [[wp:Kypros|Kypros]] ({{rp|Apt 11:19}}), [[wp:Pisidia|Pisidia]] ({{rp|Apt 13:14}}), [[wp:Lykaonia|Lykaonia]] ({{rp|Apt 14:6}}), [[wp:Syyria|Syyria]] ({{rp|Apt. 15:23}}), [[wp:Kilikia|Kilikia]] ({{rp|Apt 15:23}}), [[wp:Makedonia|Makedonia]] ({{rp|Apt. 16:12}}), [[wp:Akhaia|Akhaia]] ({{rp|Apt.18:12}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#[[Paavali]] (eli Saulus Tarsosta) ({{rp|Apt. 7:58}})&lt;br /&gt;
#Simon (entinen noita) ({{rp|Apt. 8:9}}) &lt;br /&gt;
#Etiopian kuningatar Kandaken hoviherra ({{rp|Apt. 8:27}})&lt;br /&gt;
#Ananias ({{rp|Apt. 9:10}}) &lt;br /&gt;
#Aineas ({{rp|Apt. 9:33}})&lt;br /&gt;
#Tabita ({{rp|Apt. 9:36}})&lt;br /&gt;
#Simon nahkuri ({{rp|Apt. 9:43}})&lt;br /&gt;
#Cornelius ({{rp|Apt. 10:1}})&lt;br /&gt;
#Agabus ({{rp|Apt. 11:28}})&lt;br /&gt;
#Maria (Johannes Markuksen äiti) ({{rp|Apt. 12:12}})&lt;br /&gt;
#Johannes Markus ({{rp|Apt. 12:12}})&lt;br /&gt;
#Rode ({{rp|Apt. 12:13}})&lt;br /&gt;
#Simeon (Niger) ({{rp|Apt. 13:1}})&lt;br /&gt;
#Lukius ({{rp|Apt. 13:1}})&lt;br /&gt;
#Manaen ({{rp|Apt. 13:1}})&lt;br /&gt;
#Sergius Paulus ({{rp|Apt. 13:7}})&lt;br /&gt;
#Jaakob (Jeesuksen veli) ({{rp|Apt. 15:13}})&lt;br /&gt;
#Judas Barsabbas ({{rp|Apt. 15:22}})&lt;br /&gt;
#Silas ({{rp|Apt. 15:22}})&lt;br /&gt;
#Timoteus ({{rp|Apt. 16:1}})&lt;br /&gt;
#Timoteuksen äiti ({{rp|Apt. 16:1}})&lt;br /&gt;
#Lyydia ({{rp|Apt. 16:14}})&lt;br /&gt;
#Filippin vanginvartija ({{rp|Apt. 16:27-34}})&lt;br /&gt;
#Jason ({{rp|Apt. 17:5}})&lt;br /&gt;
#Dionysios ({{rp|Apt. 17:34}})&lt;br /&gt;
#Damaris ({{rp|Apt. 17:34}})&lt;br /&gt;
#Aquila ({{rp|Apt. 18:2}})&lt;br /&gt;
#Priscilla ({{rp|Apt. 18:2}})&lt;br /&gt;
#Titius Justus ({{rp|Apt. 18:7}})&lt;br /&gt;
#Crispus ({{rp|Apt. 18:8}})&lt;br /&gt;
#Apollos ({{rp|Apt. 18:24}}) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mainittuja vastustajia ovat esim. ylimmäinen pappi ({{rp|Apt 9:1}}), hellenistit ({{rp|Apt 9:29}}), Herodes (kuningas) ({{rp|Apt 12:11}}) ja Barjeesus (Elymas) ({{rp|Apt 13:6}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marttyyrius&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;pasifismi&#039;&#039;&#039; ({{rp|Apt. 7:59-60}})&lt;br /&gt;
* Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille ({{rp|Apt. 10}})&lt;br /&gt;
* Pakanoiden hyväksyminen &#039;&#039;&#039;tasavertaisina&#039;&#039;&#039; osaksi seurakuntaa ({{rp|Apt. 10}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Avustustyö&#039;&#039;&#039; yli kansallisuusrajojen ({{rp|Apt. 11:27-30}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tasa-arvo&#039;&#039;&#039; yli luokkarajojen ({{rp|Apt. 17:4}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vanhimmisto&#039;&#039;&#039;-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia ({{rp|Apt. 14:23}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Ympärileikkaamattomuus&#039;&#039;&#039; pakanakristityille ({{rp|Apt. 15:1-33}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 100 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Apostoliset isät ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vainojen ajat ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 200 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 300 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 400 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 500 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 600 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 700 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 800 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 900 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1000 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1100 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1200 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1300 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1400 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1500 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1600 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1700 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1800 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1900 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 2000 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{Viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kirjallisuus==&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä=Orlandis, José | Nimeke=Katolisen kirkon historia | Selite=(Historia breve del Cristianismo, 1999.) Kääntäjät: Tuomo Lahdelma, Hannu Kaivonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Okeanos | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-9804-05-9}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:K-he&amp;diff=11782</id>
		<title>Malline:K-he</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:K-he&amp;diff=11782"/>
		<updated>2017-06-09T19:14:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Wp-linkitys&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[wp:heprea|heprea]]ksi &amp;lt;span style=&amp;quot;white-space:nowrap; font-size:125%; font-family:David, Narkisim, Arial&amp;quot; lang=&amp;quot;he&amp;quot;&amp;gt;&amp;amp;rlm;{{{1}}}&amp;amp;lrm;&amp;lt;/span&amp;gt;{{#if: {{{2|}}} |, &amp;lt;span class=&amp;quot;Unicode&amp;quot;&amp;gt;&#039;&#039;{{{2}}}&#039;&#039;&amp;lt;/span&amp;gt;|}}&amp;lt;noinclude&amp;gt;&lt;br /&gt;
[[Luokka:Mallineet]]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/noinclude&amp;gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&amp;diff=11780</id>
		<title>Kirkkohistoria</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kirkkohistoria&amp;diff=11780"/>
		<updated>2017-06-09T19:09:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Seurakunnan laajeneminen */ Wikipedia-linkityksiä, typofix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;Kirkkohistoria&#039;&#039;&#039; on tutkimusala, jonka tehtävänä on kristinuskon, kirkon&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;Kirkko&#039;&#039;-sana on epäsuora (muiden kielten, viime kädessä ruotsin &#039;&#039;kyrka&#039;&#039;-sanan, kautta suomeen päätynyt) väännös kreikan kielen Κυριακή-sanasta, joka [http://el.wikipedia.org/wiki/%CE%9A%CF%85%CF%81%CE%B9%CE%B1%CE%BA%CE%AE nykykreikassa] tarkoittaa &#039;Herran päivä&#039; l. &#039;sunnuntai&#039;, mutta etymologiansa mukaan viittaa ylipäänsä sellaiseen, joka kuuluu Herralle (kr. Κύριος), siis Jeesukselle Kristukselle; kirkosta puhuttaessa merkitys on siis &#039;Herran omat&#039; l. &#039;Herran kansa&#039; tai, asiayhteydestä riippuen, &#039;Herran talo&#039;, &#039;Herran huone&#039; l. &#039;kirkkorakennus&#039;. – Tästä syystä &amp;quot;kirkosta&amp;quot; puhuminen muussa kuin kristillisessä yhteydessä on sivistymätöntä ja epäasiallista.&amp;lt;/ref&amp;gt; ja kristillisten liikkeiden menneisyyden selvittely ja saatujen tulosten tunnetuksi tekeminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähtökohtia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kristinuskon historiasidonnaisuudesta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toisin kuin useimmat muut uskonnot&amp;lt;ref&amp;gt;Kristinuskon ohella on sentään olemassa jokunen muukin olennaisesti historiaan ripustautuva [[Uskonnon_määritelmä#Tiedollinen_määritelmä|uskonto]]; tällaisia ovat ainakin&lt;br /&gt;
* Jumalan luomistekoon sekä sitten Mooseksen välityksellä toteuttamaan Egyptin orjuudesta vapauttamiseen, samassa yhteydessä antamaan lakiin ja myöhemmin historian aikana antamiin, Israelin kansan vaiheita kuvaaviin ja selittäviin profeetta- ja muihin pyhiin kirjoihin (kristittyjen Vanhaan testamenttiin) perustautuva &#039;&#039;&#039;juutalaisuus&#039;&#039;&#039;  sekä&lt;br /&gt;
* maailmankaikkeuden itsestäänsyntymistä ja -kehittymistä luomisen korvikkeena, ihmisen omaksi herrakseen vapauttavaa ajattelun maallistumista Kristuksen evankeliumin korvikkeena ja näitä uskomuksia edustavan, opettavan ja julistavan &amp;quot;tieteen&amp;quot; auktoriteettia Kristuksen perustaman, Raamatusta sanomansa ammentavan apostolisen viran auktoriteetin korvikkeena tunnustava ja tällaista [[suurkertomukset|suurkertomusta]] kaikkien uskottavaksi vaativa &#039;&#039;&#039;evolutionistinen naturalismi&#039;&#039;&#039;.&amp;lt;/ref&amp;gt; – erityisesti kaikki muut ns. suuret maailmanuskonnot (hindulaisuus&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;&#039;Hindulaisuuden&#039;&#039;&#039; mukaan näkyvä maailma ilmiöineen on perusluonteeltaan harhaa ja aika on syklinen ilman alkua tai loppua.&amp;lt;/ref&amp;gt;, buddhalaisuus&amp;lt;ref&amp;gt;&#039;&#039;&#039;Buddhalaisuus&#039;&#039;&#039; on alkanut Intiassa hindulaisuuden pohjalta eräänlaisena elämänfilosofisena uudistusliikkeenä (itse asiassa &amp;quot;virallinen&amp;quot; hindulaisuus pitää buddhalaisuuden perustajaa [[wp:Siddhartha Gautama|Siddhartha Gautamaa]] eli Buddhaa yhtenä omana merkkihenkilönään – [http://en.wikipedia.org/wiki/Gautama_Buddha_in_Hinduism avataarana] – joskin tehtävästään jotenkin harhautuneena) ja edustaa siksi olennaisesti samaa peruskäsitystä mm. ajan ja näkyvän maailman luonteesta.&amp;lt;/ref&amp;gt; ja islam&amp;lt;ref&amp;gt;Kristinuskosta ja juutalaisuudesta vaikutteita ottanut &#039;&#039;&#039;[[islam]]&#039;&#039;&#039; on kyllä &#039;&#039;tietyssä mielessä&#039;&#039; historiallinen: senkin mukaan alussa oli luominen, lopussa tulee tuomio ja ihmiskunnan perustava kahtiajako, ja siinä välissä Luoja on puuttunut ihmiskunnan historiaan mm. lähettämällä enkeleitä määrätehtäviin, kutsumalla profeettoja sanansa välittäjiksi ja antamalla näiden välityksellä ihmiskunnalle erityisiä tekstejä – pyhiä kirjoja. Kristinuskolle keskeinen &#039;&#039;näkemys maailmanhistoriasta Jumalan suurten pelastustekojen (pelastushistorian) näyttämönä kuitenkin puuttuu islamista&#039;&#039;: tämän uskonnon perusajatuksena on se, että ihmisen on vain kaikkina aikoina alistuttava Allahin tahtoon, ja tästä syystä myös jo esim. Aabrahamia pidetään muslimina (uskotaan hänen alistuneen asianmukaisesti Allahin tahtoon). Niinpä islamin uskontunnustuksessakaan ei puhuta mitään Allahin teoista vaan vain siitä, ettei muita jumalia ole ja että Muhammed on Allahin profeetta.&amp;lt;/ref&amp;gt;) – &#039;&#039;kristinusko on luonteeltaan historiallinen&#039;&#039;: jo sen keskeisimmän sisällön kiteyttävä [[wp:Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen uskontunnustuskin]] jäsentyy historiallisen tapahtumainkulun&amp;lt;ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Isä&#039;&#039;&#039;: luominen historiamme alkuna ja sekä oman olemassaolomme että nykyisen havaintopiirimme perusluonteen ymmärtämisen avaimena&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Jeesus Kristus&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Poika&#039;&#039;&#039;: astuminen historiaamme (sikiäminen Pyhästä Hengestä, syntyminen neitsyt Mariasta), lunastustyö ajassa (&amp;quot;kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – – nousi kuolleista kolmantena päivänä&amp;quot;) ja paikassa (ristinkuolema Golgatalla Jerusalemin kupeessa, ylösnousemus läheisestä Joosef Arimatialaisen kalliohaudasta), poistuminen ajallis-paikallisesta rajoittuneisuudesta (&amp;quot;astui ylös taivaisiin&amp;quot; n. kilometrin etäisyydellä Jerusalemista sijaitsevalta Öljymäeltä 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta) sekä paluu kirkkaudessa historiamme päätöksenä (&amp;quot;on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita&amp;quot;)&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Pyhä Henki&#039;&#039;&#039;: nykyhetki ja pelastuksen henkilökohtainen osallisuus aina iankaikkiseen elämään asti&amp;lt;/ref&amp;gt; ympärille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Historiatieteiden luonteesta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkon historiaa tutkitaan nykyään yleensä samoin akateemisen tutkimuksen [[AW:S#metodi|metodein]] kuin muutakin historiaa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Yleinen teologia: kirkkohistoria | Osoite = http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khist/01_miten_tutkit.shtml | Viitattu = 18.12.2008 | Selite = | Tekijä = Arffman, Kaarlo | Julkaisija = Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta | Ajankohta = }} (&#039;&#039;- - kirkon historiaa tutkitaan niillä menetelmillä, joita käytetään muussakin historiantutkimuksessa.&#039;&#039;)&amp;lt;/ref&amp;gt; Koska kysymys parhaista ja luotettavimmista tutkimusmenetelmistä ja itse tutkimuksen perusedellytyksistä – sekä ylipäänsä että myös erityisesti historiatieteiden osalta – on jatkuvan tieteenfilosofisen keskustelun kohteena ja koska samaakin menetelmää soveltaen voidaan tutkimuksissa päätyä keskenään ristiriitaisiin tuloksiin, kaikkia tutkimustuloksia tulisi oppia lukemaan kriittisesti siltä pohjalta, että kukin tulos on vain yhtä uskottava kuin paras sen tueksi esitettävissä oleva perustelu; historiankirjoitus ei siis ole mitään eksaktia tiedettä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirkkohistorian lähteistä ja kysymyksenasetteluista ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Historiantutkimus perustuu historiallisiin lähteisiin eli historian kulun myötä syntyneisiin tekstidokumentteihin. Tyypillistä on, että tietyn elämänpiirin historiaan liittyvät dokumentit ovat etupäässä kyseisen elämänpiirin puitteissa syntyneitä (filosofianhistoria tutkii etupäässä filosofien laatimia tekstejä, sotahistoria sotaakäyneiden osapuolten tuottamia tekstejä, poliittinen historia poliittisten toimijoiden tekstejä jne.); niinpä kaikkien uskontojen historian tutkimuskin perehtyy (omasta kulloisestakin näkökulmastaan) lähinnä juuri kyseisen uskonnon edustajien menneisyydessä tuottamiin teksteihin. Kirkkohistoriakin perustuu näin ollen suureksi osaksi kristikunnan itse tuottamaan kirjalliseen materiaaliin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkkohistorian tuntemus on hyödyksi mm. keskusteltaessa&lt;br /&gt;
* siitä, mitä [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksesta]] voidaan tietää jo historiatieteen menetelmiä soveltamallakin,&lt;br /&gt;
* Jerusalemin alkuseurakunnan ja muun varhaiskirkon vaiheista (patristiikka),&lt;br /&gt;
* kristillisestä lähetystyöstä ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen (lähetyshistoria),&lt;br /&gt;
* kristittyjen vainoista,&lt;br /&gt;
* Raamatun oikeaan ymmärtämiseen liittyneistä oppiriidoista ja niiden ratkaisuista (dogmihistoria),&lt;br /&gt;
* uskonnon ja politiikan vaikutuksista kirkko-organisaatioiden ja yhteiskunnallisten esivaltojen keskinäissuhteisiin eri aikoina,&lt;br /&gt;
* siitä, mistä eräissä kirkon historiaan tunnetusti liittyneissä, nyttemmin pahennusta herättäneissä tapahtumasarjoissa, kuten [[ristiretket|ristiretkissä]], on todella ollut kysymys,&lt;br /&gt;
* harhaoppisten yhteisöjen synnystä ja myöhemmistä vaiheista,&lt;br /&gt;
* [[wp:Noitavainot_Ruotsin_valtakunnassa|noitavainoista]],&lt;br /&gt;
* [[ihme|ihmeinä]] pidetyistä tapauksista,&lt;br /&gt;
* kristinuskon yhteiskunnallisista vaikutuksista  sekä&lt;br /&gt;
* kristinuskon sosiaalisesta merkityksestä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tämän artikkelin rakenne ja tavoitteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuosisata-käytäntöä ei kannata ihmetellä. Luokittelu on laitettu sen periaatteen pohjalta, että käsiteltävä asia sijoitetaan sille vuosisadalle, jolloin se on saanut alkunsa, poikkeuksena Jeesus. Ensisijainen tarkastelunäkökulma on [[wp:kirkko-oppi| kirkko-opillinen eli ekklesiologinen]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kunkin vuosisadan kohdalla tarkastellaan seurakunnan:&lt;br /&gt;
# sisäisiä tapahtumia&lt;br /&gt;
# suhdetta valtioon&lt;br /&gt;
# suhdetta muihin uskonnollisiin liikkeisiin&lt;br /&gt;
# suhdetta filosofioihin ja ideologioihin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aiheen laajuuden ja toisaalta artikkelin luettavuuden kannalta ei artikkelissa ole yksityiskohtaisia selostuksia. Sen sijaan artikkelissa kerrotaan tiiviisti ja ilman suurempia perusteluja tiedot, joista tutkijoiden pääosa on yhtä mieltä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Seurakunnan taustaa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vanhan Testamentin aika ===&lt;br /&gt;
Kristillisen seurakunnan historia liittyy kiinteästi juutalaiseen seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään. Kirkkohistorian ymmärtämistä edistääkin juutalaisen seurakunnan historian tunteminen edes pääpiirteittäin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Adamista Moosekseen ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Mooseksesta Salomoon ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Salomosta pakkosiirtolaisuuteen ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Testamenttien välinen aika ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Juudean asukkaiden pakkosiirron jälkeen seurakunnan kehityksen ja toinnan kannalta merkittävää oli, että:&lt;br /&gt;
* Rooman poliittinen mahti syntyi&lt;br /&gt;
* Kreikkalainen kieli ja kulttuuri vakiintui&lt;br /&gt;
* Juutalainen uskonto sai lisäpiirteitä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Rooman poliittinen mahti - ykseys ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Rooman [[wp:Kahdentoista taulun lait|Kahdentoista taulun lakia]] astui voimaan kaikkialla Rooman valtakunnan alueella, ja sitä sekä valvottiin että toteutettiin [[wp: Rooman armeija|Rooman armeijan]] voimalla kaikkialla. &lt;br /&gt;
* Merkittävää oli myös kehitys antaa [[wp: Rooman kansalaisuus|Rooman kansalaisuus]] yhä useammalle vapaalle miehelle riippumatta kansallisuudesta. &lt;br /&gt;
* Yksi tärkeä tekijä oli Rooman rauha [[wp:Pax Romana|Pax Romana]], joka takasi suhteellisen vapaan ja turvallisen liikkuvuuden Rooman valtakunnan alueella. Armeija kitki tehokkaasti rosvouden mereltä ja maalta. Lisäksi se valvoi turvallisuutta ja vakautta. &lt;br /&gt;
* Tärkeä muutos oli myös erityisesti tieverkoston kehittyminen ja muutoinkin parantunut infrastruktuuri. Tiedonkulku ja kauppatoiminta helpottuivat merkittävästi. &lt;br /&gt;
* Armeijan merkitys oli myös monitahoinen, koska siihen hyväksyttiin eri kansallisuuksista henkilöitä. Armeijasta vapautuneet saivat yhteiskunnassa vapaan miehen aseman, ja palatessaan kotiseuduilleen he levittivät myös tietoa ja taitoa muilta alueilta. &lt;br /&gt;
* Rooman valtakunta tekikin [[Evankeliumit|evankeliumin]] kertomisen kaikkialla helpoksi, nopeaksi ja turvalliseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rooman politiikan osana olivat myös erilaiset kultit. Näistä todennäköisesti kuuluisin on keisareihin liittynyt henkilökultti, joka asetti heidät vuorollaan jumalaksi muiden jumalien sekaan. Muita Rooman alueella olevia uskontojen ja kulttien palvontakohteita olivat mm. [[wp:Kybele|Kybele]] ja [[wp:Attis|Attis]], [[wp:Isis|Isis]] ja [[wp:Osiris|Osiris]] ja [[wp:Mithra|Mithra]]. Näistä kulteista tekee erityisiä niiden pinnallinen samanoloisuus Jeesuksen elämän kanssa. Merkittävin ero vertailtaessa Jeesusta näihin kultteihin niiden teologinen sisältö, looginen yhtenäisyys, ja teologian toteutuminen käytännössä. Kyseiset kultit saattoivatkin tehdä pohjustavaa työtä evankeliumille tekemällä Jeesuksen elämää tutuksi, mutta vasta evankeliumi toi radikaalin muutoksen sisältönsä puolesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kreikkalainen vaikutus ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Jo ennen roomalaisten valloituksia n. viidennellä vuosisadalla Ateenassa käytetty attikan murre siirtyi kirjakieleksi, jonka otti myös käyttöönsä Aleksanteri Suuri sotilaineen. Myös kauppiaat ottivat sen yhteiseksi kieleksi vieden sen kaikkialle ja vakiinnuttaen sen asemaan kansainvälisenä kielenä. Tämä tavallisten ihmisten &amp;quot;slangi&amp;quot; tai kielimurre – koine – joka poikkeaa klassisesta kreikasta, on se yleiskieli (vrt. nykyenglanti tai tiedeyhteisön latina), jolla sekä Vanha Testamentti [[Septuaginta]] että Uusi Testamentti kirjoitettiin.&lt;br /&gt;
* Kreikkalainen filosofia haastoi vanhat käsitykset kuten [[AW:S#polyteismi|polyteismin]]. Filosofia ajoi kuitenkin myös ihmisiä umpikujaan, koska se ei kyennyt antamaan tyydyttäviä korvaavia selityksiä tai neuvoja ihmisille. Mm. kysymykset hyvästä omastatunnosta, sovituksesta, pelastuksesta, kuolemanjälkeisestä elämästä yms. aiheuttivat hämmennystä niin kansan kuin filosofien parissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuon ajanjakson merkittäviä suuntauksia olivat [[wp:stoalaisuus|stoalaisuus]] ja [[wp:epikurolaisuus|epikurolaisuus]]. Merkittäviä filosofeja olivat mm. [[wp:Platon|Platon]], [[wp:Sokrates]|Sokrates], [[wp:Epikuros|Epikuros]] ja [[wp:Zenon|Zenon]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Juutalainen uskonto ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkittävin muutos pakkosiirtolaisuutta edeltävään temppelijärjestelmään ovat seuraavat pakkosiirtolaisuuden aikana tulleet lisäelementit:&lt;br /&gt;
* [[wp:Synagoga|Synagoga]]-järjestelmä, joka mahdollisti uskonnollisen toimen kaikkialla maailmassa riippumattomana temppelistä.&lt;br /&gt;
* Voimistunut profetioihin perustunut [[Messias]]-odotus, jonka odotettiin täyttyvän tietyntyyppisenä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muut tutut kristillisen seurakunnuan synnylle kontekstina toimineet uskonnolliset puitteet, jotka liittyivät kiinteästi Jeesuksen ja apostolien elämään, olivat [[AW:S#monoteismi|monoteismi]], [[Mooseksen laki]], eettinen järjestelmä ja muut Vanhan Testamentin kirjoitukset osana historian kirjoitusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ajanlaskun alusta eteenpäin ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jeesus ===&lt;br /&gt;
[[Jeesus]]ta luonnostaan pidetään kristillisen kirkon keskeisimpänä hahmona, ja siten perustajana. Jeesuksen opetusten, joita seurakunta tutkii [[evankeliumit]] tärkeimpinä lähteinään, ymmärretään sisältävän elämän tarkoituksen ja ratkaisut ihmisten merkittävimpiin ongelmiin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Opetusta vasten seurakunta pitää [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesuksen elämä]]n tutkimista tärkeänä siksi, että &amp;quot;Mitä Jeesus opetti, sitä meidän on toteltava. Miten Jeesus eli, niin meidänkin on elettävä. Mitä Jeesus teki, niitä tekoja meidänkin on tehtävä&amp;quot;. Jeesuksen seuraajat näyttävät sisäistäneen nämä vahvasti elämässään, ja ne olivat [[kristitty]]jen valintojen pohjalla vaikuttamassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillinen kirkko ja [[messiaaniset juutalaiset]] pitävät Jeesusta [[Messias|Messiaana]]. Kreikan sana &amp;quot;kristus&amp;quot; tarkoittaa suomeksi &amp;quot;voideltua&amp;quot;. Tämä merkitsee Jeesuksen asemaa kuninkaana, pappina ja profeettana. Lisäksi kristityt pitävät Jeesusta [[Jumala]]na.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jeesuksen seuraajat ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Opetuslapset oletetaan useasti 12 apostolin muodostamaksi pieneksi joukoksi. Evankeliumien pohjalta opetuslapsia oli kuitenkin merkittävästi suurempi joukko. Jeesusta ympäröineet sosiologiset ryhmät voidaan jakaa seuraavanlaisiin ryhmiin:&lt;br /&gt;
* Jeesuksen sukulaiset&lt;br /&gt;
* [[Apostolit]]&lt;br /&gt;
* Koko ajan mukana olleet [[opetuslapset]]&lt;br /&gt;
* Jeesuksen hylänneet opetuslapset&lt;br /&gt;
* Muut [[juutalaiset]] kuulijat kuten [[Israel]]in kansa, [[Saddukeukset]] ja [[Fariseukset]]&lt;br /&gt;
* Muut [[pakana]]kuulijat kuten [[wp:samarialaiset|samarialaiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[roomalaiset viranomaiset]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Evankeliumien ja perimätiedon valossa näyttää siltä, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat [[Johannes Kastaja]]n seuraajia, esim. Andreas ({{rp|Joh. 1:40}}). Hänen kerrotaan ilmoittaneen messiaan löytymisestä veljelleen Pietarille. Filippus ja Natanael liittyivät seuraavana päivänä joukkoon ({{rp|Joh. 1:43,45}}). Nämä tapahtuivat arviolta noin vuonna 27 jKr. 46 vuotta sen jälkeen, kun Herodes oli alkanut rakentamaan Jerusalemin kolmannen temppelin laajennusta ({{rp|Joh. 2:20}}). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muita opetuslapsia luetellaan olleen Matteus ({{rp|Matt. 9:9}}) Leevi ({{rp|Mark. 2:14}}), Jaakob Sebedeuksen poika ({{rp|Matt. 10:2}}), Jaakob (tai Leevi) Alfeuksen poika ({{rp|Matt. 10:3}}), Lebbeus tunnettu myös Taddeuksena ({{rp|Matt. 10:3}}), Simon Kananeus ({{rp|Matt. 10:4}}) ja Juudas Iskariot ({{rp|Matt. 10:4}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jeesuksen &amp;lt;!-- kastamis epätarkkuus?--&amp;gt;toiminta oli Juudeassa voimakkaampaa kuin Johannes Kastajan. Luukas mainitsee 70 opetuslapsen lähettämisestä julistamaan evankeliumia ({{rp|Luuk. 10:1}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jerusalemin seurakunta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunnan alkusanat yleisesti katsotaan tapahtuneen kolmen tilanteen kautta:&lt;br /&gt;
* Kun Pietari tunnusti Jeesuksen: &amp;quot;Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika&amp;quot; niin Jeesus vastasi siihen, että &amp;quot;..tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.&amp;quot; ({{rp|Matt. 16:13-20}}, {{rp|Mark. 8:27-30}}, {{rp|Luuk. 9:18-21}}) &lt;br /&gt;
* Kun Jeesus antoi ennen ylösottoaan (taivaaseen astuminen) lähetyskäskyn ({{rp|Matt. 28:16-20}}, {{rp|Mark. 16:15-18}})&lt;br /&gt;
* Kun helluntaina [[Pyhä Henki]] tuli ja aloitti työnsä &amp;lt;!-- Jeesuksen &amp;quot;sijaisena&amp;quot; --&amp;gt; ({{rp|Apt. 2}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunnan muodostivat 11 apostolia ja Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu Mattias. Muita jäseniä olivat kerrotun mukaan Maria (Jeesuksen äiti) ja Jeesuksen veljiä sekä &amp;quot;vaimoja&amp;quot;. Vaimoilla viitataan todennäköisesti opetuslasten vaimoihin. Evankeliumeissa kerrotaan Pietarin anopin sairastaneen, eikä anoppia voi olla ilman vaimoa. Mattiaksen valintapäivänä koolla oli ainakin 120 henkeä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Helluntaipäivänä [[Pyhä Henki]] tuli aamupäivällä ja täytti opetuslapset. Tämän seurauksena ilmeni kielillä puhumista eri kielillä. Näitä kieliä luetellaan olleen ainakin seuraavien alueiden kielet: [[Parttia]], [[wp:Meedia|Meedia]], [[Eelam]], [[wp:Mesopotamia|Mesopotamia]], [[wp:Juudea|Juudea]], [[wp:Kappadokia|Kappadokia]], [[wp:Pontos|Pontos]], [[wp:Asia (provinssi)|Aasia]], [[wp:Fryygia|Fryygia]], [[wp:Pamfylia|Pamfylia]], [[wp:Muinainen Egypti|Egypti]], [[wp:Kyrene|Kyrenen Libya]], [[wp:Rooma|Rooma]], [[wp:Kreeta|Kreeta]] ja [[wp:Arabia Petraea|Arabia]]. Monelle Jerusalemiin saapuneelle juhlijalle julistus asuinmaansa kielellä &amp;quot;Jumalan suurista teoista&amp;quot; yhdessä Pietarin puheen kanssa oli niin osuva, että noin 3 000 henkeä liittyi opetuslasten joukkoon. Vähän myöhemmin kerrotaan miesten määrän nousseen 5 000 mieheen ({{rp|Apt. 4:4}}). Tämän jälkeen Apostolien tekojen kirjoittaja mainitsee silloin tällöin että joka päivä opetuslasten joukkoon liittyi miehiä ja naisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen seurakunnan säännöllistä toimintaa olivat mm. ({{rp|Apt. 2:41-47}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[kaste]]&lt;br /&gt;
* apostolien opetus&lt;br /&gt;
* keskinäinen yhteys temppelissä ja kodeissa&lt;br /&gt;
* leivän murtaminen&lt;br /&gt;
* [[rukous]]&lt;br /&gt;
* avustaminen ruualla tai varoilla&lt;br /&gt;
* yhteinen ruokailu&lt;br /&gt;
* [[parantamistoiminta]] ({{rp|Apt. 3}})&lt;br /&gt;
* [[julistus]] ({{rp|Apt. 3}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seurakunta siis kunnioitti Jumalaa ja kunnioitti lähimmäistä, joka konkretisoitui mm. köyhien ja leskien taloudellisena tukena ({{rp|Apt. 6}}). Seurakunnan eräs merkittävä lisä tältä jaksolta on apostolien rinnalle diakonien nostaminen, joiden tehtävä painottui avustamistyöhön, kun taas apostolien toiminta painottui julistukseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunnan mielestä he olivat 100 %:sesti juutalaisia. Juutalaisina he olivat löytäneet profeettojen ennustaman Messiaan ja he julistivat sitä perustellen sitä kirjoituksilla armolahjojen toiminnan tukemana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heidän vastustajikseen asettuivat juutalaiset hengelliset johtajat. Vastustajien leiriin lukeutui ylimmäispapillista sukua olevat johtajat, kuten Hannas, Kaifaas, Johannes ja Aleksander ({{rp|Apt. 4:6}}). Maltillista linjaa veti Gamaliel ({{rp|Apt. 5:34}}). Heidän mielestään Jeesus ei ollut Messias, vaan ihminen, joka asetti itsensä Jumalan asemaan. Näin ollen heidän mielestään Jeesuksen seuraajat olivat harhaoppisia julistaessaan Jeesuksen messiaanisuutta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden kahden leirin epämukava yhteiselo temppelialueella kärjistyi ensin vankilaan heittojen ja uhkailujen jälkeen Stefanuksen marttyyrikuolemaan. Voidaan ajatella, että kirkkohistorian ensimmäinen merkittävä ja suhteellisen rauhallinen vaihe päättyi tähän.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimeltä mainittuja henkilöitä seurakunnan keskuudessa tuolta ajalta ovat apostolien ja Jeesuksen perheen lisäksi mm. Joosef eli Barnabas ({{rp|Apt. 4:36}}), Joosef (Barsabbas lisänimeltä Justus) ({{rp|Apt. 1:23}}), Ananias ja Safira ({{rp|Apt. 5:1}}), Stefanus ({{rp|Apt. 6:5}}), Filippus, Prokorus, Nikanor, Timon, Parmenas ja Nikolaus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Seurakunnan laajeneminen ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jerusalemin seurakunta hajosi ympäri [[wp:Juudea|Juudean]] ja [[wp:Samaria|Samarian]] alueita ({{rp|Apt 8:1}}). Tänne asti seurakunnan joukko oli kasvanut paikallisesti. Nyt kriisiin jouduttuaan Jeesuksen pääasiassa juutalaiset seuraajat veivät tietonsa ja kokemuksensa mukanaan muualle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaupunkeja, jonne Uuden Testamentin mukaan seurakuntia perustettiin, ovat [[wp:Samaria|Samaria]] ({{rp|Apt 8:5}}), [[wp:Ashdod|Asdod]] ({{rp|Apt 8:40}}), [[wp:Kesarea|Kesarea]] ({{rp|Apt 8:40}}), [[wp:Damaskos|Damaskos]] ({{rp|Apt 9:10}}), [[wp:Tarso|Tarso]] ({{rp|Apt 9:30}}), [[wp:Lydda|Lydda]] ({{rp|Apt 9:32}}), [[wp:Saaron|Saaron]] ({{rp|Apt 9:34}}), [[wp:Joppe|Joppe]] ({{rp|Apt 9:36}}), [[wp:Antiokia|Antiokia]] ({{rp|Apt 11:19}}), [[wp:Pafos|Pafos]] ({{rp|Apt 13:6}}), [[wp:Antiokia (Pisidia|Pisidian Antiokia]] ({{rp|Apt 13:14}}), [[wp:Ikonion|Ikonion]] ({{rp|Apt 14:1}}), [[wp:Lystra|Lystra]] ({{rp|Apt 14:6}}), [[wp:Derbe|Derbe]] ({{rp|Apt 14:6}}), [[wp:Filippi|Filippi]] ({{rp|Apt 16:12,34}}), [[wp:Tessalonika|Tessalonika]] ({{rp|Apt 17:1}}), [[wp:Beroia|Beroia]] ({{rp|Apt 17:10}}), [[wp:Ateena|Ateena]] ({{rp|Apt 17:15}}), [[wp:Korintti|Korintti]] ({{rp|Apt 18:1}}) ja [[wp:Efesos|Efesos]] ({{rp|Apt 18:24}}. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uuden Testamentin mukaan evankeliumi levisi seuraaville alueille: [[wp:Etiopia|Etiopia]] ({{rp|Apt 8:27}}), [[wp:Juudea|Juudea]], [[wp:Galilea|Galilea]] ({{rp|Apt 9:31}}), [[wp:Samaria|Samaria]], [[wp:Foinikia|Foinikia]] ({{rp|Apt 11:19}}), [[wp:Kypros|Kypros]] ({{rp|Apt 11:19}}), [[wp:Pisidia|Pisidia]] ({{rp|Apt 13:14}}), [[wp:Lykaonia|Lykaonia]] ({{rp|Apt 14:6}}), [[wp:Syyria|Syyria]] ({{rp|Apt. 15:23}}), [[wp:Kilikia|Kilikia]] ({{rp|Apt 15:23}}), [[wp:Makedonia|Makedonia]] ({{rp|Apt. 16:12}}), [[wp:Akhaia|Akhaia]] ({{rp|Apt.18:12}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimeltä mainittuja tai muuten täsmennettyjä kristittyjä ovat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#[[Paavali]] (eli Saulus Tarsosta) ({{rp|Apt. 7:58}})&lt;br /&gt;
#Simon (entinen noita) ({{rp|Apt. 8:9}}) &lt;br /&gt;
#Etiopian kuningatar Kandaken hoviherra ({{rp|Apt. 8:27}})&lt;br /&gt;
#Ananias ({{rp|Apt. 9:10}}) &lt;br /&gt;
#Aineas ({{rp|Apt. 9:33}})&lt;br /&gt;
#Tabita ({{rp|Apt. 9:36}})&lt;br /&gt;
#Simon nahkuri ({{rp|Apt. 9:43}})&lt;br /&gt;
#Cornelius ({{rp|Apt. 10:1}})&lt;br /&gt;
#Agabus ({{rp|Apt. 11:28}})&lt;br /&gt;
#Maria (Johannes Markuksen äiti) ({{rp|Apt. 12:12}})&lt;br /&gt;
#Johannes Markus ({{rp|Apt. 12:12}})&lt;br /&gt;
#Rode ({{rp|Apt. 12:13}})&lt;br /&gt;
#Simeon (Niger) ({{rp|Apt. 13:1}})&lt;br /&gt;
#Lukius ({{rp|Apt. 13:1}})&lt;br /&gt;
#Manaen ({{rp|Apt. 13:1}})&lt;br /&gt;
#Sergius Paulus ({{rp|Apt. 13:7}})&lt;br /&gt;
#Jaakob (Jeesuksen veli) ({{rp|Apt. 15:13}})&lt;br /&gt;
#Judas Barsabbas ({{rp|Apt. 15:22}})&lt;br /&gt;
#Silas ({{rp|Apt. 15:22}})&lt;br /&gt;
#Timoteus ({{rp|Apt. 16:1}})&lt;br /&gt;
#Timoteuksen äiti ({{rp|Apt. 16:1}})&lt;br /&gt;
#Lyydia ({{rp|Apt. 16:14}})&lt;br /&gt;
#Filippin vanginvartija ({{rp|Apt. 16:27-34}})&lt;br /&gt;
#Jason ({{rp|Apt. 17:5}})&lt;br /&gt;
#Dionysios ({{rp|Apt. 17:34}})&lt;br /&gt;
#Damaris ({{rp|Apt. 17:34}})&lt;br /&gt;
#Aquila ({{rp|Apt. 18:2}})&lt;br /&gt;
#Priscilla ({{rp|Apt. 18:2}})&lt;br /&gt;
#Titius Justus ({{rp|Apt. 18:7}})&lt;br /&gt;
#Crispus ({{rp|Apt. 18:8}})&lt;br /&gt;
#Apollos ({{rp|Apt. 18:24}}) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mainittuja vastustajia ovat esim. ylimmäinen pappi ({{rp|Apt 9:1}}), hellenistit ({{rp|Apt 9:29}}), Herodes (kuningas) ({{rp|Apt 12:11}}) ja Barjeesus (Elymas) ({{rp|Apt 13:6}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämän ajanjakson tärkeimmät teologiset linjaukset tai virstanpylväät olivat:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marttyyrius&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;pasifismi&#039;&#039;&#039; ({{rp|Apt. 7:59-60}})&lt;br /&gt;
* Julistustyön laajentaminen juutalaisista myös pakanoille ({{rp|Apt. 10}})&lt;br /&gt;
* Pakanoiden hyväksyminen &#039;&#039;&#039;tasavertaisina&#039;&#039;&#039; osaksi seurakuntaa ({{rp|Apt. 10}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Avustustyö&#039;&#039;&#039; yli kansallisuusrajojen ({{rp|Apt. 11:27-30}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tasa-arvo&#039;&#039;&#039; yli luokkarajojen ({{rp|Apt. 17:4}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vanhimmisto&#039;&#039;&#039;-instituution syntyminen palvelemaan seurakuntalaisia ({{rp|Apt. 14:23}})&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Ympärileikkaamattomuus&#039;&#039;&#039; pakanakristityille ({{rp|Apt. 15:1-33}})&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ensimmäiset järjestelmälliset vainot ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 100 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Apostoliset isät ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Vainojen ajat ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 200 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 300 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 400 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 500 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 600 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 700 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 800 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 900 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1000 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1100 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1200 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1300 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1400 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1500 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1600 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1700 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1800 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 1900 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== 2000 - ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{Viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kirjallisuus==&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä=Orlandis, José | Nimeke=Katolisen kirkon historia | Selite=(Historia breve del Cristianismo, 1999.) Kääntäjät: Tuomo Lahdelma, Hannu Kaivonen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Okeanos | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-9804-05-9}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Keskeneräiset artikkelit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kirjallisuutta&amp;diff=11775</id>
		<title>Kirjallisuutta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kirjallisuutta&amp;diff=11775"/>
		<updated>2017-06-09T18:39:38Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Turha koodi pois, typofix, toinen maininta eräästä kirjasta pois, luokitus &amp;amp; wikilinkityksiä lisää ja pois&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Alla hyvää kirjallisuutta [[Kristinuskon perustelut|kristinuskon perusteluihin]] tutustumiseen. Katso myös luokka [[:Luokka:Kirjat|kirjat]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Suomeksi==&lt;br /&gt;
===Yleisteoksia===&lt;br /&gt;
*Mihin uskomme perustuu?, Stefan Gustavsson&lt;br /&gt;
*[[Usko, tieto ja myytit]], [[Tapio Puolimatka]]&lt;br /&gt;
*[[Epäilijän kirjeet (kirja)|Epäilijän kirjeet]], Gregory A. Boyd; Edward K. Boyd&lt;br /&gt;
*[[Jumala ja ääretön]], pohdintaa Jumalasta ja matemaattisesta äärettömästä, Mikko Valjakka 2009&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===[[Jeesus]]===&lt;br /&gt;
*[[Tapaus Kristus]], [[Lee Strobel]]&lt;br /&gt;
*Mitä tiedämme Jeesuksesta?, Timo Junkkaala. ([http://sti.fi/index.php/sti/uutisarkisto2/126-mitae-tiedaemme-jeesuksesta Luento] aiheesta)&lt;br /&gt;
*[[Jeesus (kirja)|Jeesus]], [[Tom Holmén]]&lt;br /&gt;
*Nasaretilaisen haaste, [[Matti Kankaanniemi]]&lt;br /&gt;
*[[A.D. 30]], toim. Tom Holmén &amp;amp; Matti Kankaanniemi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===[[Raamattu|Raamatun]] luotettavuus===&lt;br /&gt;
*[[Usko, tiede ja Raamattu]], Tapio Puolimatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===[[Evoluutioteoria]]===&lt;br /&gt;
*[[Evoluutio – kriittinen analyysi]], Siegfried Scherer&lt;br /&gt;
*[[Usko, tiede ja evoluutio]], Tapio Puolimatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===[[Suunnitteluteoria]]===&lt;br /&gt;
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)|Älykkään suunnitelman idea]], [[William A. Dembski]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===[[Kreationismi]]===&lt;br /&gt;
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)|Myytti apinaihmisistä]], Marvin L. Lubenow&lt;br /&gt;
*Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu, [[Pekka Reinikainen]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Seksuaalietiikka===&lt;br /&gt;
*[[Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin]], Tapio Puolimatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Muut maailmankatsomukset===&lt;br /&gt;
====[[Naturalismi]], [[materialismi]], [[ateismi]]====&lt;br /&gt;
*Ateismin lyhyt historia, [[Alister McGrath]]&lt;br /&gt;
*Dawkinsin Jumala - Geenit, meemit ja elämän tarkoitus, Alister McGrath&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Englanniksi==&lt;br /&gt;
===Yleisteoksia===&lt;br /&gt;
*Reasonable Faith, [[William Lane Craig]]&lt;br /&gt;
*The Existence of God, Richard Swinburne&lt;br /&gt;
*[http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-1405176571.html The Blackwell Companion to Natural Theology], Wiley, 2009, William Lane Craig (Editor) ja [[J. P. Moreland]] (Editor).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Raamatun luotettavuus===&lt;br /&gt;
*On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen&lt;br /&gt;
*On the Reliability of the Gospels, [[Craig Blomberg]]&lt;br /&gt;
*Encyclopedia of Bible Difficulties, Gleason Archer&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Apologetiikka===&lt;br /&gt;
*[http://isbndb.com/d/book/always_ready.html Always Ready: Directions for Defending the Faith], Dr. Greg L. Bahnsen, edited by Robert R. Booth&lt;br /&gt;
*[http://isbndb.com/d/book/van_tils_apologetic.html Van Til&#039;s Apologetics: Readings &amp;amp; Analysis], Dr. Greg L. Bahnsen&lt;br /&gt;
*[http://isbndb.com/d/book/apologetics_to_the_glory_of_god.html Apologetics to the Glory of God], John M. Frame&lt;br /&gt;
*[http://isbndb.com/d/book/defending_your_faith_a01.html Defending Your Faith: An introduction to Apologetics], R.C. Sproul&lt;br /&gt;
*[http://isbndb.com/d/book/five_views_on_apologetics.html Five Views on Apologetics], William Lane Graig, [[Gary Robert Habermas|Gary R. Habermas]], John M. Frame, Kelly James Clark, Paul D. Feinberg, Stanley N. Gundry (series editor), Steven B. Cowan (general editor)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Evoluutioteoria===&lt;br /&gt;
*[[Darwin&#039;s Black Box]], [[Michael J. Behe]]&lt;br /&gt;
*[[The Edge of Evolution]], Michael J. Behe&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Suunnitteluteoria===&lt;br /&gt;
*[[The Design Inference (kirja)|The Design Inference]], William Dembski&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===[[Abiogeneesi]]===&lt;br /&gt;
* [[Signature in the Cell]], [[Stephen Meyer]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Muut maailmankatsomukset===&lt;br /&gt;
====Naturalismi, materialismi, ateismi====&lt;br /&gt;
*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)|Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science]], Angus Menuge&lt;br /&gt;
*[[I Don&#039;t Have Enough Faith to Be an Atheist]], Norman Geisler ja Frank Turek&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
====[[Islam]]====&lt;br /&gt;
*Answering Islam, Norman Geisler, Abdul Saleeb&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Yleistä tietoa]] [[Luokka:Kirjat]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Artikkelitoiveet&amp;diff=11721</id>
		<title>ApoWiki:Artikkelitoiveet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Artikkelitoiveet&amp;diff=11721"/>
		<updated>2017-06-09T13:05:02Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Kirjat */ typofix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Artikkelitoivesivulta löytyy aiheita, joista ei ole vielä artikkelia ApologetiikkaWikissä. Uuden artikkelin luominen edellyttää [[Toiminnot:Kirjaudu sisään|rekisteröitymistä]] jonka jälkeen ylläpitäjät voivat myöntää sinulle artikkelin luomiseen vaadittavat käyttöoikeudet. Vandalismin torjumiseksi uudelle ja tuntemattomalle käyttäjälle ei yleensä kuitenkaan myönnetä oikeuksia. Jos sinulla ei ole vaadittavia käyttöoikeuksia, mutta aiot kuitenkin tehdä uuden sivun, voit pyytää apua [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Tuki|kahvihuoneen]] puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy. Ellei otsikko ole itseään selittävä, lisää sivun nimen perään selittävä teksti ja mahdollisesti lähde tai nettiosoite.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä tietoa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Aivot ja henki]]&lt;br /&gt;
*[[Analyyttinen filosofia]]&lt;br /&gt;
*[[Argumentointi]]&lt;br /&gt;
*[[BGW-teoreema]]&lt;br /&gt;
*[[Creation Ministries International]]&lt;br /&gt;
*[[Fallibilismi]]&lt;br /&gt;
*[[Flagella]]&lt;br /&gt;
*[[Gematria]]&lt;br /&gt;
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmeparantumiset]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmisen polven evoluutio]]&lt;br /&gt;
*[[Intuitio]]&lt;br /&gt;
*[[Intuitionistinen tutkimusohjelma]]&lt;br /&gt;
*[[Kartesiolainen dualismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kognitiiviset vääristymät]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko vs. ateismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko ja sosialismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kääntymyksen vaikutukset yksilössä]]&lt;br /&gt;
*[[Lipidimaailma]]&lt;br /&gt;
*[[Moraali]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalistinen uutisointi]]&lt;br /&gt;
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]&lt;br /&gt;
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]&lt;br /&gt;
*[[Rauta-rikkimaailma]]&lt;br /&gt;
*[[Realismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Retoriikka]]&lt;br /&gt;
*[[Rukoileminen]]&lt;br /&gt;
*[[Sielu]]&lt;br /&gt;
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian looginen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian projektiivinen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian todistusaineistollinen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Tietoteoria]]&lt;br /&gt;
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Uskontojen rikoslukemat]] ([http://www.atheismresource.com/2010/atheist-dont-commit-as-much-crime-as-the-religious-do])&lt;br /&gt;
*[[Välimuotofossiilit]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Henkilöt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[A. J. Ayer]]&lt;br /&gt;
*[[Aku Visala]]&lt;br /&gt;
*[[Antti Laato]]&lt;br /&gt;
*[[Aristoteles]]&lt;br /&gt;
*[[Baruch Spinoza]]&lt;br /&gt;
*[[Ben Witherington III]]&lt;br /&gt;
*[[Bertrand Russell]]&lt;br /&gt;
*[[Bill Maher]]&lt;br /&gt;
*[[Charles Darwin]]&lt;br /&gt;
*[[Christopher Hitchens]]&lt;br /&gt;
*[[Daniel Dennett]]&lt;br /&gt;
*[[David Berlinski]]&lt;br /&gt;
*[[David Hume]]&lt;br /&gt;
*[[Dean Kenyon]]&lt;br /&gt;
*[[Friedrich Nietzsche]]&lt;br /&gt;
*[[Gerd Lüdemann]]&lt;br /&gt;
*[[Gottfried Leibniz]]&lt;br /&gt;
*[[Gregory Boyd]]&lt;br /&gt;
*[[Gregory Koukl]]&lt;br /&gt;
*[[Guillermo Gonzalez]]&lt;br /&gt;
*[[Ilkka Niiniluoto]]&lt;br /&gt;
*[[Ilkka Pyysiäinen]] &lt;br /&gt;
*[[Immanuel Kant]]&lt;br /&gt;
*[[James D. G. Dunn]]&lt;br /&gt;
*[[James Randi]]&lt;br /&gt;
*[[Jean-Paul Sartre]]&lt;br /&gt;
*[[John Dominic Crossan]]&lt;br /&gt;
*[[Jonathan Wells]]&lt;br /&gt;
*[[Josefus]]&lt;br /&gt;
*[[Justinus Marttyyri]]&lt;br /&gt;
*[[Kai Nielsen]]&lt;br /&gt;
*[[Karl Popper]]&lt;br /&gt;
*[[Kenneth Miller]]&lt;br /&gt;
*[[Lennart Saari]]&lt;br /&gt;
*[[Luke Timothy Johnson]]&lt;br /&gt;
*[[Matt Dillahunty]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Denton]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Faraday]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Ruse]]&lt;br /&gt;
*[[Origenes]]&lt;br /&gt;
*[[Paul Nelson]]&lt;br /&gt;
*[[Phillip E. Johnson]]&lt;br /&gt;
*[[Platon]]&lt;br /&gt;
*[[P. Z. Myers]]&lt;br /&gt;
*[[Ravi Zacharias]]&lt;br /&gt;
*[[René Descartes]]&lt;br /&gt;
*[[Richard Sternberg]]&lt;br /&gt;
*[[Richard Swinburne]]&lt;br /&gt;
*[[Robert M. Price]]&lt;br /&gt;
*[[Rope Kojonen]]&lt;br /&gt;
*[[Sam Harris]]&lt;br /&gt;
*[[Satoshi Kanazawa]]&lt;br /&gt;
*[[Scott Minnich]]&lt;br /&gt;
*[[Sokrates]]&lt;br /&gt;
*[[Stefan Gustavsson]]&lt;br /&gt;
*[[Stephen Davis]]&lt;br /&gt;
*[[Stephen Jay Gould]]&lt;br /&gt;
*[[Søren Kierkegaard]]&lt;br /&gt;
*[[Tertullianus]]&lt;br /&gt;
*[[Timo Eskola]]&lt;br /&gt;
*[[Venomfangx]]&lt;br /&gt;
*[[Wilhelm Ockhamilainen]]&lt;br /&gt;
*[[Zakir Naik]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Already Gone (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Creationism’s Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Darwinism, Design, and Public Education (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Darwin on Trial (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Dawkinsin Jumala (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Debating Design: From Darwin to DNA (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Design revolution (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Eliömaailma rappeutuu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Finding Darwin’s God: A Scientist’s Search for Common Ground Between God and Evolution (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[God and Design: The Teleological Argument and Modern Science]]&lt;br /&gt;
*[[God, the Devil and Darwin: A Critique of Intelligent Design Theory (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[I Don&#039;t Have Enough Faith to Be an Atheist (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Intelligent Design Creationism and its Critics]]&lt;br /&gt;
*[[Living with Darwin: Evolution, Design and the Future of Faith (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Natural Theology (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[No Free Lunch (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Tactics (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Blackwell Companion to Natural Theology (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Design Inference (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Guards of the Tomb (Matt 27:62-66 and 28:11-15): Matthew&#039;s Apologetic Legend Revisited]]&lt;br /&gt;
*[[The Nature of Nature (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Unintelligent Design (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Why Intelligent Design Fails: a Scientific Critique of the New Creationism]]&lt;br /&gt;
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elokuvat ==&lt;br /&gt;
*[[Expelled (dokumentti)]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Tyngät]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11720</id>
		<title>Malline:Artikkelitoiveet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11720"/>
		<updated>2017-06-09T13:04:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: typofix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;*[[Aristoteles]]&lt;br /&gt;
*[[Bertrand Russell]]&lt;br /&gt;
*[[Creation Ministries International]]&lt;br /&gt;
*[[Eliömaailma rappeutuu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Friedrich Nietzsche]]&lt;br /&gt;
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]&lt;br /&gt;
*[[I Don&#039;t Have Enough Faith to Be an Atheist (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmeparantumiset]]&lt;br /&gt;
*[[Justinus Marttyyri]]&lt;br /&gt;
*[[Moraali]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Sosialismi]]&lt;br /&gt;
*[[Timo Eskola]]&lt;br /&gt;
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Välimuotofossiilit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11719</id>
		<title>Raamatun historiallinen luotettavuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11719"/>
		<updated>2017-06-09T13:03:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Tekstin sisäinen todistusvoima */ typofix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Bible-706658.jpg|pienoiskuva]][[Raamattu]] on sidottu tunnettuihin aikoihin, paikkoihin, hallitsijoihin ja henkilöihin, joista löytyy riittävästi tietoa, jotta tiedämme tekstin olevan pääpiirteissään luotettavaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On valtavan arvokasta, että Raamatussa ja siten kristinuskossa on paljon historiallisia yksityiskohtia, joiden perusteella ne asettavat itsensä tarkistukselle ja kumoamiselle alttiiksi. Tämä on aivan toista kuin useissa pääasiassa filosofisissa ja historiaan sitomattomissa uskonnoissa, jotka eivät aseta itseään alttiiksi falsifioinnille, kuten [[ateismi|ateismissa]], buddhalaisuudessa jne., vaan ne ovat vain teoreettisia väitteitä muiden joukossa. Kristinuskon tapauksessa jokainen tekstin kanssa sopusoinnussa oleva löytö vahvistaa suuresti koko Raamatun uskottavuutta. Hypoteesitestauksen kannalta tämä tarkoittaa, että kristinusko tekee useita yksityiskohtaisia tiukkoja väittämiä eli ennusteita, joista yhdenkin todentaminen nostaa kristinuskon todennäköisyyttä merkittävästi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi on huomattava, että historiantutkimus luottaa juuri yksityiskohtiin lähteiden luotettavuutta arvioidessaan. Minkään pitkän historiallisen tekstin useimpia yksityiskohtia ei voida todentaa, mutta jo joidenkin todennettujen yksityiskohtien perusteella yleensä koko tekstiä voidaan pitää luotettavana; nimittäin tekstin kirjoittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen mitä yksityiskohtia me voimme todentaa, joten joidenkin yksityiskohtien luotettavuus voidaan yleensä melko pian yleistää koko tekstiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Historiallisia ja arkeologisia todisteita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu on asettanut itsensä lukemattomissa kohdissa tarkistukselle alttiiksi. Kun yksi kohta varmentuu, kriitikot vain siirtyvät kyseenalaistamaan jotain muuta kohtaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Inverted nun in Leningrad Codex.jpg|pienoiskuva|Kuva Leningradin koodeksista, Vanhan testamentin tunnetusta käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===Vanha testamentti===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#Abrahamin kotikaupunki Uur on eteläisen Babylonian parhaiten tunnettuja muinaisia rauniokaupunkeja Sir Leonard Woolleyn vuosina 1922-1934 suorittamien kaivausten ansiosta.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot;&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Unger, Merrill F.| Nimeke = Raamatun lukijan käsikirja | Julkaisija = Ristin Voitto ry. | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 22-28 | Selite = Uudistetun laitoksen toimittanut Gary N. Larson | Tunniste = |}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pohjois-Syyrian Eblasta löydetystä savitaulukirjastosta (noin 2300 eKr.) on löydetty paljon nimiä, jotka muistuttavat {{rp|1. Moos. 14}}:ssä mainittuja paikan- ja hallitsijannimiä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#1700-luvulta eKr. peräisin olevissa ns. Marin asiakirjoissa mainitaan Rebekan kotipaikka Naahor.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Israelista on Merneptahin kuuluisassa steelessä (n. 1224 eKr.).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Raamattua pidettiin epäluotettavana, koska se mainitsi [[heettiläiset | heettiläisten]] kansan useaan otteeseen, vaikkei tästä kansasta ollut mitään mainintaa. Todisteita heettiläisistä on sittemmin löytynyt paljonkin.&lt;br /&gt;
#Raamattu- ja liberaalikriitikot ovat kyseenalaistaneet kuningas Daavidin olemassaolon. 1993 löytyi Israelin vihollisten kirjoittama kivitaulu (Tel Dan Stele), jossa mainitaan Daavidin yhden Daavidin kuningassuvun kuninkaan (Jehoram, Ahabin poika) voittaminen &amp;lt;ref&amp;gt; The Stones Cry Out, R. Price, 1997. &amp;lt;/ref&amp;gt; Mesha inscription -löytö varmistaa myös Daavidin olemassaolon mainitsemalla Daavidin huoneen, ja lisäksi se mainitsee muita Raamatun nimiä kuten Omrin ({{rp|1. Kun. 16:28}}).&lt;br /&gt;
#Radiohiiliajoitus antaa tukea ajatukselle, että Jordaniassa sijaitsevat valtavat kaivokset ovat samoja, joita Raamatun mukaan hallitsi kunigas Daavid ja hänen poikansa Salomon&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Biblical &#039;Solomon&#039;s mines&#039; confirmed by dating | Osoite = https://www.newscientist.com/article/dn15049-biblical-solomons-mines-confirmed-by-dating/ | Viitattu = 27.4.2017 | Julkaisija = New Scientist }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Nelson Glueck löysi vuonna 1938 Israelin kuningas Salomon kuparisulatot Esjon-Geberistä. Foinikialaisista piirtokirjoituksista on saatu lisätietoja Salomon Tarsisin-laivastosta (1. Kun. 10:22).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Jerusalemista on löydetty Juudan kuninkaan Hiskian sinetti.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kuningas-hiskian-sinetti-loydetty-jerusalemissa/&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Vuonna 1947 löydettiin Qumranista yhdessä muiden ns. Kuolleenmeren kirjakääröjen kanssa koko Jesajan kirjan sisältävä käärö, joka oli tuhat vuotta vanhimpia siihen asti tunnettuja käsikirjoituksia vanhempi.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codex Alexandrinus J 1,1-7.PNG|pienoiskuva|Tekstiä Codex Alexandrinuksesta, tunnetusta Uuden testamentin käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===[[Uusi testamentti]]===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Uuden testamentin alkutekstin tutkimisessa on käytettävissä 274 majuskelikäsikirjoitusta, 2 795 minuskelikäsikirjoitusta, noin 2 200 lektionaaria sekä 88 papyrusta ja ostrakonia. | &amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
#Ylipappi Kaifaan arkku on löydetty.&amp;lt;ref&amp;gt;https://www.netikka.net/mpeltonen/kaifas.htm Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt; Kaifas mainitaan mahdollisesti toisessakin hautalöydössä.&amp;lt;ref&amp;gt;http://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/raamatulliset-luut-ovat-aitoja Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pilatuksen olemassaoloakin ehdittiin epäillä, mutta sitten hänen nimensä, asemansa ja tieto siitä, että hän oli maaherrana keisari Tiberiuksen aikaan, löydettiin kivilaatasta&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/pontius_pilatus_maailman_tunnetuin_maaherra Viitattu 21.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;. Pilatuksesta on saatu tietoja myös vanhoista rahoista.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Luujäänteistä näemme ristiinnaulitsemiskertomusta vastaavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Luukkaan evankeliumi mainitsee ({{rp|Luuk. 3:1}}) Lysanias nimisen neljännesruhtinaan Abilenessa noin vuonna 27 jKr. Liberaalikriitikot ja skeptikot pitivät pitkään tätä selvänä virheenä Raamatussa, koska Lysanias ei ollut neljännesruhtinaana vaan Kalkisin hallitsijana puoli vuosisataa aiemmin. Sittemmin on löydetty omistuskirjoitus, joka on peräisin Tiberiuksen ajalta vuosilta 14-37 jKr, jossa mainitaan Lysanias Abilenen neljännesruhtinas &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; Tapaus Kristus, Lee Strobel, Aikamedia 2005 &amp;lt;/ref&amp;gt;. Raamattu kertoo siis toisesta Lysaniuksesta.&lt;br /&gt;
#Skeptikot ovat myös kyseenalaistaneet Nasaretin olemassaolon, koska siitä ei ollut löytynyt todisteita. Nyttemmin arkeologit ovat löytäneet listan, johon on kirjattu juutalaisten pappien perheitä, jotka sijoitettiin uudelleen Jerusalemin temppelin tuhoutumisen, jonka Jeesus ennusti ({{rp|Luuk 21:5-6}}), seurauksena. Yhden perheen kohdalla sijoituspaikaksi on kirjattu Nasaretin kaupunki. Vaikka Nasaret on ollut mitätön kaupunki, edes sen sijainnista ei arkeologien keskuudessa vallitse suurta epäilystä.&lt;br /&gt;
#Papyrukset osoittavat, että Rooman valtakunnassa ihmisten oli väestönlaskennan aikana mentävä rekisteröitäviksi siihen paikkaan, josta heidän sukunsa oli lähtöisin.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt; Tämä sopii Luukkaan kuvaukseen Jeesuksen syntymästä.&lt;br /&gt;
#Luukkaan mukaan väestönlaskenta tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana Herodes Suuren hallintakaudella. Tämä muodosti ongelman, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään, että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.&lt;br /&gt;
#{{rp|Apt. 17:6}} mainitsee &amp;quot;politarkit&amp;quot;, Tessalonikan kaupungin viranomaiset. Skeptikot väittivät, että Luukas oli erehtynyt, koska termiä politarkit ei löytynyt muista dokumenteista. Myöhemmin löydettiin holvikaaresta omistuskirjoitus, joka alkoi: &amp;quot;Politarkkien aikakaudella...&amp;quot;. Nykyään on löydetty yli kolmekymmentä kirjoitusta, joissa mainitaan politarkit, useat Tessalonikasta samalta aikakaudelta, josta Luukas kirjoittaa &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Apostolien teoissa mainitaan [[Apostolien teot|tämän lisäksi 83 historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamaa tosiasiaa]].&lt;br /&gt;
#Teksti Betesdan lammikosta ({{rp|Joh. 5:1-15}}) oli laajalti kyseenalaistettu, kunnes lammikko löytyi juuri sellaisena (viisi pylväshallia), kuin Johanneksen evankeliumi sen kuvaa. Samoin on löydetty Siloan allas ({{rp|Joh. 9:7}}), Jaakobin kaivo ({{rp|Joh. 4:12}}), kivipiha Jaffa-portin luona, jossa Jeesus asetettiin Pilatuksen eteen ({{rp|Joh. 19:13}}), sekä Pilatuksen henkilöllisyys &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teologi-arkeologi Eero Junkkaala on todennut arkeologian ja Raamatun suhteesta seuraavasti:&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Miltä Raamattu siis näyttää tämän tutkimuksen valossa? &lt;br /&gt;
Yleiskuva on täysin selvä: olemme tekemisissä historiallisen kirjan kanssa.&lt;br /&gt;
Israelin ja Juudan kuninkaista yhteensä viidentoista nimet löytyvät myös Raamatun ulkopuolisista teksteistä. Abrahamin aikainen savitiiliportti on kaivettu esiin Danista ja Salomon rakennuttamat portit Hasorista, Megiddosta ja Geseristä, mikä sopii erinomaisesti Salomosta kertovaan mainintaan 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvun 15. jakeessa. Kuningas Jerobeamin rakennuttama alttari on löydetty ja Samariasta on kaivettu esiin kuningas Ahabin aikaisen palatsin rauniot. Niistä löytyi poikkeuksellisen suuri määrä norsunluuesineitä, mikä sopii erinomaisen hyvin Aamoksen kirjan jakeen 6:4 kuvaukseen… Raamattu on siis osa Lähi-idän todellista historiaa.&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tekstin sisäinen todistusvoima==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi Raamatun teksti kertoo tapahtumista suoraan liittämättä niihin legendanomaista suurentelua tai teologisia merkityksiä. Tapahtumien tärkeidenkin henkilöiden lankeamukset ja virheet kerrotaan kaunistelematta (vrt. esimerkiksi kuningas Daavidin tekemä aviorikos ja murha ({{rp|2. Sam. 11}})). Myös hankalasti selitettävät tapahtumat kerrotaan ilman lisättyjä selittelyjä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla kymmenen syytä jotka viittaavat Uuden testamentin kirjoitusten luotettavuuteen&amp;lt;ref&amp;gt;[[I Don&#039;t Have Enough Faith to Be an Atheist (kirja)|I Don&#039;t Have enough Faith to Be an Atheist]], N. Geisler &amp;amp; F. Turek&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat nöyryyttäviä asioita itsestään.&lt;br /&gt;
#*He ovat kovapäisiä eivätkä usein ymmärrä mitä Jeesus sanoo. ({{rp|Luuk. 18:34}}, {{rp|Joh. 12:16}})&lt;br /&gt;
#*He ovat kovasydämisiä ({{rp|Mark. 14:32-41}})&lt;br /&gt;
#*Heitä ojennetaan. Jeesus esimerkiksi kutsuu Pietaria Saatanaksi ({{rp|Matt. 16:23}}).&lt;br /&gt;
#*He olivat pelkureita. Kaikki opetuslapset paitsi yksi piiloutuvat Jeesuksen mennessä ristille.&lt;br /&gt;
#*He olivat epäilijöitä. Jeesus kertoi useasti nousevansa kuolleista, mutta opetuslapset epäilevät kuullessaan ylösnousemuksesta ({{rp|Matt. 28:17}}).&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat Jeesuksen ongelmallisia sanontoja ja kiusallisia yksityiskohtia&lt;br /&gt;
#*Äiti ja veljet ajattelivat Jeesuksen olevan &amp;quot;poissa tolaltaan&amp;quot;. ({{rp|Mark. 3:21}})&lt;br /&gt;
#*Pidettiin &amp;quot;pettäjänä&amp;quot;. ({{rp|Joh. 7:14}})&lt;br /&gt;
#*Ristiinnaulittiin&lt;br /&gt;
# Jättivät Jeesuksen vaikeita sanontoja&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:28}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:29-42}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 6:19-21}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 7:1-2}}&lt;br /&gt;
#Uuden testamentin kirjoittajat erittelivät selvästi Jeesuksen sanat omistaan.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat jättivät kohtia ylösnousemuksesta, joita eivät olisi keksineet.&lt;br /&gt;
#*Jeesus haudattiin Joosef Arimatialaisen, hänet tuominneen Sanhedrinin jäsenen, hautaan.&lt;br /&gt;
#*Naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.&lt;br /&gt;
#*Pappien kääntymiset - nämä oli vastapuolen helppo tarkistaa.&lt;br /&gt;
#*Juutalaisten selitykset tapahtuneelle.&lt;br /&gt;
#Tekstit kertovat historiallisista henkilöistä, joista yli 30 on historiallisesti varmennettu muista lähteistä.&lt;br /&gt;
#*Olisi ollut vaikeaa väärentää asioita kertomalla totta vain niistä henkilöistä, joista me löydämme varmisteet.&lt;br /&gt;
#Teksteissä on eroavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat haastavat lukijansa tarkastamaan tietoja jopa ihmeistä.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat kertovat ihmeistä kuten muista historiallisista tapahtumista, yksinkertaisesti, korostamatta tai suurentelematta.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat hylkäsivät uskomuksensa ja tapansa, vastaanottivat uusia, eivätkä kieltäneet todistustaan vainoissa ja kuolemassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin, myös historiallisen luotettavuuden kautta, Raamatun välittämä maailmankatsomus ankkuroituu aivan erityisellä tavalla todellisuuteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lisätietoa==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Jeesuksen historiallisuus]]&lt;br /&gt;
* [[Raamatun alkukertomuksien luotettavuus]]&lt;br /&gt;
* [[Arkeologia ja Raamattu]]&lt;br /&gt;
* [[Danielin kirja]]&lt;br /&gt;
* [[Apostolien teot]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirjat ===&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}&lt;br /&gt;
* On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [https://www.namb.net North American Mission Board]&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/1dHbVjhQdrI On the Reliability of the Gospels], Craig Blomberg&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/how-do-we-know-bible-true-evidence-dead-sea-scrolls-and-other-archeological-findings/ How Do We Know the Bible Is True?: Evidence from the Dead Sea Scrolls and Other Archeological Findings]&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/veracity-new-testament/ Veracity of the New Testament], G. Habermas.&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/reliability-bible/ The Reliability of the Bible]&lt;br /&gt;
* http://www.dts.edu/media/people/?namekey=Ben_Witherington dialogi.&lt;br /&gt;
* [http://www.jariiivanainen.net/Raamattujahistoria.html Jari Iivanainen: Raamattu ja historia?]&lt;br /&gt;
* [http://www.kotipetripaavola.com/RaamattuonJumalansananilmoitus.html Raamattu on Jumalan sanan ilmoitus]&lt;br /&gt;
* [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/raamatussa-mainitun-kuningas-sanheribin-palatsi-loytynyt/ Seurakuntalainen.fi: Raamatussa mainitun kuningas Sanheribin palatsi löytynyt]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Raamatuntutkimus}}&lt;br /&gt;
[[Luokka:Raamattu]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11717</id>
		<title>Raamatun historiallinen luotettavuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11717"/>
		<updated>2017-06-09T13:02:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Tekstin sisäinen todistusvoima */ fix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Bible-706658.jpg|pienoiskuva]][[Raamattu]] on sidottu tunnettuihin aikoihin, paikkoihin, hallitsijoihin ja henkilöihin, joista löytyy riittävästi tietoa, jotta tiedämme tekstin olevan pääpiirteissään luotettavaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On valtavan arvokasta, että Raamatussa ja siten kristinuskossa on paljon historiallisia yksityiskohtia, joiden perusteella ne asettavat itsensä tarkistukselle ja kumoamiselle alttiiksi. Tämä on aivan toista kuin useissa pääasiassa filosofisissa ja historiaan sitomattomissa uskonnoissa, jotka eivät aseta itseään alttiiksi falsifioinnille, kuten [[ateismi|ateismissa]], buddhalaisuudessa jne., vaan ne ovat vain teoreettisia väitteitä muiden joukossa. Kristinuskon tapauksessa jokainen tekstin kanssa sopusoinnussa oleva löytö vahvistaa suuresti koko Raamatun uskottavuutta. Hypoteesitestauksen kannalta tämä tarkoittaa, että kristinusko tekee useita yksityiskohtaisia tiukkoja väittämiä eli ennusteita, joista yhdenkin todentaminen nostaa kristinuskon todennäköisyyttä merkittävästi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi on huomattava, että historiantutkimus luottaa juuri yksityiskohtiin lähteiden luotettavuutta arvioidessaan. Minkään pitkän historiallisen tekstin useimpia yksityiskohtia ei voida todentaa, mutta jo joidenkin todennettujen yksityiskohtien perusteella yleensä koko tekstiä voidaan pitää luotettavana; nimittäin tekstin kirjoittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen mitä yksityiskohtia me voimme todentaa, joten joidenkin yksityiskohtien luotettavuus voidaan yleensä melko pian yleistää koko tekstiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Historiallisia ja arkeologisia todisteita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu on asettanut itsensä lukemattomissa kohdissa tarkistukselle alttiiksi. Kun yksi kohta varmentuu, kriitikot vain siirtyvät kyseenalaistamaan jotain muuta kohtaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Inverted nun in Leningrad Codex.jpg|pienoiskuva|Kuva Leningradin koodeksista, Vanhan testamentin tunnetusta käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===Vanha testamentti===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#Abrahamin kotikaupunki Uur on eteläisen Babylonian parhaiten tunnettuja muinaisia rauniokaupunkeja Sir Leonard Woolleyn vuosina 1922-1934 suorittamien kaivausten ansiosta.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot;&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Unger, Merrill F.| Nimeke = Raamatun lukijan käsikirja | Julkaisija = Ristin Voitto ry. | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 22-28 | Selite = Uudistetun laitoksen toimittanut Gary N. Larson | Tunniste = |}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pohjois-Syyrian Eblasta löydetystä savitaulukirjastosta (noin 2300 eKr.) on löydetty paljon nimiä, jotka muistuttavat {{rp|1. Moos. 14}}:ssä mainittuja paikan- ja hallitsijannimiä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#1700-luvulta eKr. peräisin olevissa ns. Marin asiakirjoissa mainitaan Rebekan kotipaikka Naahor.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Israelista on Merneptahin kuuluisassa steelessä (n. 1224 eKr.).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Raamattua pidettiin epäluotettavana, koska se mainitsi [[heettiläiset | heettiläisten]] kansan useaan otteeseen, vaikkei tästä kansasta ollut mitään mainintaa. Todisteita heettiläisistä on sittemmin löytynyt paljonkin.&lt;br /&gt;
#Raamattu- ja liberaalikriitikot ovat kyseenalaistaneet kuningas Daavidin olemassaolon. 1993 löytyi Israelin vihollisten kirjoittama kivitaulu (Tel Dan Stele), jossa mainitaan Daavidin yhden Daavidin kuningassuvun kuninkaan (Jehoram, Ahabin poika) voittaminen &amp;lt;ref&amp;gt; The Stones Cry Out, R. Price, 1997. &amp;lt;/ref&amp;gt; Mesha inscription -löytö varmistaa myös Daavidin olemassaolon mainitsemalla Daavidin huoneen, ja lisäksi se mainitsee muita Raamatun nimiä kuten Omrin ({{rp|1. Kun. 16:28}}).&lt;br /&gt;
#Radiohiiliajoitus antaa tukea ajatukselle, että Jordaniassa sijaitsevat valtavat kaivokset ovat samoja, joita Raamatun mukaan hallitsi kunigas Daavid ja hänen poikansa Salomon&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Biblical &#039;Solomon&#039;s mines&#039; confirmed by dating | Osoite = https://www.newscientist.com/article/dn15049-biblical-solomons-mines-confirmed-by-dating/ | Viitattu = 27.4.2017 | Julkaisija = New Scientist }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Nelson Glueck löysi vuonna 1938 Israelin kuningas Salomon kuparisulatot Esjon-Geberistä. Foinikialaisista piirtokirjoituksista on saatu lisätietoja Salomon Tarsisin-laivastosta (1. Kun. 10:22).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Jerusalemista on löydetty Juudan kuninkaan Hiskian sinetti.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kuningas-hiskian-sinetti-loydetty-jerusalemissa/&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Vuonna 1947 löydettiin Qumranista yhdessä muiden ns. Kuolleenmeren kirjakääröjen kanssa koko Jesajan kirjan sisältävä käärö, joka oli tuhat vuotta vanhimpia siihen asti tunnettuja käsikirjoituksia vanhempi.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codex Alexandrinus J 1,1-7.PNG|pienoiskuva|Tekstiä Codex Alexandrinuksesta, tunnetusta Uuden testamentin käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===[[Uusi testamentti]]===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Uuden testamentin alkutekstin tutkimisessa on käytettävissä 274 majuskelikäsikirjoitusta, 2 795 minuskelikäsikirjoitusta, noin 2 200 lektionaaria sekä 88 papyrusta ja ostrakonia. | &amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
#Ylipappi Kaifaan arkku on löydetty.&amp;lt;ref&amp;gt;https://www.netikka.net/mpeltonen/kaifas.htm Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt; Kaifas mainitaan mahdollisesti toisessakin hautalöydössä.&amp;lt;ref&amp;gt;http://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/raamatulliset-luut-ovat-aitoja Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pilatuksen olemassaoloakin ehdittiin epäillä, mutta sitten hänen nimensä, asemansa ja tieto siitä, että hän oli maaherrana keisari Tiberiuksen aikaan, löydettiin kivilaatasta&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/pontius_pilatus_maailman_tunnetuin_maaherra Viitattu 21.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;. Pilatuksesta on saatu tietoja myös vanhoista rahoista.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Luujäänteistä näemme ristiinnaulitsemiskertomusta vastaavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Luukkaan evankeliumi mainitsee ({{rp|Luuk. 3:1}}) Lysanias nimisen neljännesruhtinaan Abilenessa noin vuonna 27 jKr. Liberaalikriitikot ja skeptikot pitivät pitkään tätä selvänä virheenä Raamatussa, koska Lysanias ei ollut neljännesruhtinaana vaan Kalkisin hallitsijana puoli vuosisataa aiemmin. Sittemmin on löydetty omistuskirjoitus, joka on peräisin Tiberiuksen ajalta vuosilta 14-37 jKr, jossa mainitaan Lysanias Abilenen neljännesruhtinas &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; Tapaus Kristus, Lee Strobel, Aikamedia 2005 &amp;lt;/ref&amp;gt;. Raamattu kertoo siis toisesta Lysaniuksesta.&lt;br /&gt;
#Skeptikot ovat myös kyseenalaistaneet Nasaretin olemassaolon, koska siitä ei ollut löytynyt todisteita. Nyttemmin arkeologit ovat löytäneet listan, johon on kirjattu juutalaisten pappien perheitä, jotka sijoitettiin uudelleen Jerusalemin temppelin tuhoutumisen, jonka Jeesus ennusti ({{rp|Luuk 21:5-6}}), seurauksena. Yhden perheen kohdalla sijoituspaikaksi on kirjattu Nasaretin kaupunki. Vaikka Nasaret on ollut mitätön kaupunki, edes sen sijainnista ei arkeologien keskuudessa vallitse suurta epäilystä.&lt;br /&gt;
#Papyrukset osoittavat, että Rooman valtakunnassa ihmisten oli väestönlaskennan aikana mentävä rekisteröitäviksi siihen paikkaan, josta heidän sukunsa oli lähtöisin.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt; Tämä sopii Luukkaan kuvaukseen Jeesuksen syntymästä.&lt;br /&gt;
#Luukkaan mukaan väestönlaskenta tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana Herodes Suuren hallintakaudella. Tämä muodosti ongelman, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään, että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.&lt;br /&gt;
#{{rp|Apt. 17:6}} mainitsee &amp;quot;politarkit&amp;quot;, Tessalonikan kaupungin viranomaiset. Skeptikot väittivät, että Luukas oli erehtynyt, koska termiä politarkit ei löytynyt muista dokumenteista. Myöhemmin löydettiin holvikaaresta omistuskirjoitus, joka alkoi: &amp;quot;Politarkkien aikakaudella...&amp;quot;. Nykyään on löydetty yli kolmekymmentä kirjoitusta, joissa mainitaan politarkit, useat Tessalonikasta samalta aikakaudelta, josta Luukas kirjoittaa &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Apostolien teoissa mainitaan [[Apostolien teot|tämän lisäksi 83 historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamaa tosiasiaa]].&lt;br /&gt;
#Teksti Betesdan lammikosta ({{rp|Joh. 5:1-15}}) oli laajalti kyseenalaistettu, kunnes lammikko löytyi juuri sellaisena (viisi pylväshallia), kuin Johanneksen evankeliumi sen kuvaa. Samoin on löydetty Siloan allas ({{rp|Joh. 9:7}}), Jaakobin kaivo ({{rp|Joh. 4:12}}), kivipiha Jaffa-portin luona, jossa Jeesus asetettiin Pilatuksen eteen ({{rp|Joh. 19:13}}), sekä Pilatuksen henkilöllisyys &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teologi-arkeologi Eero Junkkaala on todennut arkeologian ja Raamatun suhteesta seuraavasti:&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Miltä Raamattu siis näyttää tämän tutkimuksen valossa? &lt;br /&gt;
Yleiskuva on täysin selvä: olemme tekemisissä historiallisen kirjan kanssa.&lt;br /&gt;
Israelin ja Juudan kuninkaista yhteensä viidentoista nimet löytyvät myös Raamatun ulkopuolisista teksteistä. Abrahamin aikainen savitiiliportti on kaivettu esiin Danista ja Salomon rakennuttamat portit Hasorista, Megiddosta ja Geseristä, mikä sopii erinomaisesti Salomosta kertovaan mainintaan 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvun 15. jakeessa. Kuningas Jerobeamin rakennuttama alttari on löydetty ja Samariasta on kaivettu esiin kuningas Ahabin aikaisen palatsin rauniot. Niistä löytyi poikkeuksellisen suuri määrä norsunluuesineitä, mikä sopii erinomaisen hyvin Aamoksen kirjan jakeen 6:4 kuvaukseen… Raamattu on siis osa Lähi-idän todellista historiaa.&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tekstin sisäinen todistusvoima==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi Raamatun teksti kertoo tapahtumista suoraan liittämättä niihin legendanomaista suurentelua tai teologisia merkityksiä. Tapahtumien tärkeidenkin henkilöiden lankeamukset ja virheet kerrotaan kaunistelematta (vrt. esimerkiksi kuningas Daavidin tekemä aviorikos ja murha ({{rp|2. Sam. 11}})). Myös hankalasti selitettävät tapahtumat kerrotaan ilman lisättyjä selittelyjä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla kymmenen syytä jotka viittaavat Uuden testamentin kirjoitusten luotettavuuteen&amp;lt;ref&amp;gt;[[I Don&#039;t Have enough Faith to Be an Atheist (kirja)|I Don&#039;t Have enough Faith to Be an Atheist]], N. Geisler &amp;amp; F. Turek&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat nöyryyttäviä asioita itsestään.&lt;br /&gt;
#*He ovat kovapäisiä eivätkä usein ymmärrä mitä Jeesus sanoo. ({{rp|Luuk. 18:34}}, {{rp|Joh. 12:16}})&lt;br /&gt;
#*He ovat kovasydämisiä ({{rp|Mark. 14:32-41}})&lt;br /&gt;
#*Heitä ojennetaan. Jeesus esimerkiksi kutsuu Pietaria Saatanaksi ({{rp|Matt. 16:23}}).&lt;br /&gt;
#*He olivat pelkureita. Kaikki opetuslapset paitsi yksi piiloutuvat Jeesuksen mennessä ristille.&lt;br /&gt;
#*He olivat epäilijöitä. Jeesus kertoi useasti nousevansa kuolleista, mutta opetuslapset epäilevät kuullessaan ylösnousemuksesta ({{rp|Matt. 28:17}}).&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat Jeesuksen ongelmallisia sanontoja ja kiusallisia yksityiskohtia&lt;br /&gt;
#*Äiti ja veljet ajattelivat Jeesuksen olevan &amp;quot;poissa tolaltaan&amp;quot;. ({{rp|Mark. 3:21}})&lt;br /&gt;
#*Pidettiin &amp;quot;pettäjänä&amp;quot;. ({{rp|Joh. 7:14}})&lt;br /&gt;
#*Ristiinnaulittiin&lt;br /&gt;
# Jättivät Jeesuksen vaikeita sanontoja&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:28}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:29-42}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 6:19-21}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 7:1-2}}&lt;br /&gt;
#Uuden testamentin kirjoittajat erittelivät selvästi Jeesuksen sanat omistaan.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat jättivät kohtia ylösnousemuksesta, joita eivät olisi keksineet.&lt;br /&gt;
#*Jeesus haudattiin Joosef Arimatialaisen, hänet tuominneen Sanhedrinin jäsenen, hautaan.&lt;br /&gt;
#*Naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.&lt;br /&gt;
#*Pappien kääntymiset - nämä oli vastapuolen helppo tarkistaa.&lt;br /&gt;
#*Juutalaisten selitykset tapahtuneelle.&lt;br /&gt;
#Tekstit kertovat historiallisista henkilöistä, joista yli 30 on historiallisesti varmennettu muista lähteistä.&lt;br /&gt;
#*Olisi ollut vaikeaa väärentää asioita kertomalla totta vain niistä henkilöistä, joista me löydämme varmisteet.&lt;br /&gt;
#Teksteissä on eroavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat haastavat lukijansa tarkastamaan tietoja jopa ihmeistä.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat kertovat ihmeistä kuten muista historiallisista tapahtumista, yksinkertaisesti, korostamatta tai suurentelematta.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat hylkäsivät uskomuksensa ja tapansa, vastaanottivat uusia, eivätkä kieltäneet todistustaan vainoissa ja kuolemassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin, myös historiallisen luotettavuuden kautta, Raamatun välittämä maailmankatsomus ankkuroituu aivan erityisellä tavalla todellisuuteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lisätietoa==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Jeesuksen historiallisuus]]&lt;br /&gt;
* [[Raamatun alkukertomuksien luotettavuus]]&lt;br /&gt;
* [[Arkeologia ja Raamattu]]&lt;br /&gt;
* [[Danielin kirja]]&lt;br /&gt;
* [[Apostolien teot]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirjat ===&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}&lt;br /&gt;
* On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [https://www.namb.net North American Mission Board]&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/1dHbVjhQdrI On the Reliability of the Gospels], Craig Blomberg&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/how-do-we-know-bible-true-evidence-dead-sea-scrolls-and-other-archeological-findings/ How Do We Know the Bible Is True?: Evidence from the Dead Sea Scrolls and Other Archeological Findings]&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/veracity-new-testament/ Veracity of the New Testament], G. Habermas.&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/reliability-bible/ The Reliability of the Bible]&lt;br /&gt;
* http://www.dts.edu/media/people/?namekey=Ben_Witherington dialogi.&lt;br /&gt;
* [http://www.jariiivanainen.net/Raamattujahistoria.html Jari Iivanainen: Raamattu ja historia?]&lt;br /&gt;
* [http://www.kotipetripaavola.com/RaamattuonJumalansananilmoitus.html Raamattu on Jumalan sanan ilmoitus]&lt;br /&gt;
* [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/raamatussa-mainitun-kuningas-sanheribin-palatsi-loytynyt/ Seurakuntalainen.fi: Raamatussa mainitun kuningas Sanheribin palatsi löytynyt]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Raamatuntutkimus}}&lt;br /&gt;
[[Luokka:Raamattu]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11716</id>
		<title>Raamatun historiallinen luotettavuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11716"/>
		<updated>2017-06-09T12:58:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Tekstin sisäinen todistusvoima */ wikilinkitys, typofix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Bible-706658.jpg|pienoiskuva]][[Raamattu]] on sidottu tunnettuihin aikoihin, paikkoihin, hallitsijoihin ja henkilöihin, joista löytyy riittävästi tietoa, jotta tiedämme tekstin olevan pääpiirteissään luotettavaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On valtavan arvokasta, että Raamatussa ja siten kristinuskossa on paljon historiallisia yksityiskohtia, joiden perusteella ne asettavat itsensä tarkistukselle ja kumoamiselle alttiiksi. Tämä on aivan toista kuin useissa pääasiassa filosofisissa ja historiaan sitomattomissa uskonnoissa, jotka eivät aseta itseään alttiiksi falsifioinnille, kuten [[ateismi|ateismissa]], buddhalaisuudessa jne., vaan ne ovat vain teoreettisia väitteitä muiden joukossa. Kristinuskon tapauksessa jokainen tekstin kanssa sopusoinnussa oleva löytö vahvistaa suuresti koko Raamatun uskottavuutta. Hypoteesitestauksen kannalta tämä tarkoittaa, että kristinusko tekee useita yksityiskohtaisia tiukkoja väittämiä eli ennusteita, joista yhdenkin todentaminen nostaa kristinuskon todennäköisyyttä merkittävästi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi on huomattava, että historiantutkimus luottaa juuri yksityiskohtiin lähteiden luotettavuutta arvioidessaan. Minkään pitkän historiallisen tekstin useimpia yksityiskohtia ei voida todentaa, mutta jo joidenkin todennettujen yksityiskohtien perusteella yleensä koko tekstiä voidaan pitää luotettavana; nimittäin tekstin kirjoittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen mitä yksityiskohtia me voimme todentaa, joten joidenkin yksityiskohtien luotettavuus voidaan yleensä melko pian yleistää koko tekstiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Historiallisia ja arkeologisia todisteita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu on asettanut itsensä lukemattomissa kohdissa tarkistukselle alttiiksi. Kun yksi kohta varmentuu, kriitikot vain siirtyvät kyseenalaistamaan jotain muuta kohtaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Inverted nun in Leningrad Codex.jpg|pienoiskuva|Kuva Leningradin koodeksista, Vanhan testamentin tunnetusta käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===Vanha testamentti===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#Abrahamin kotikaupunki Uur on eteläisen Babylonian parhaiten tunnettuja muinaisia rauniokaupunkeja Sir Leonard Woolleyn vuosina 1922-1934 suorittamien kaivausten ansiosta.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot;&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Unger, Merrill F.| Nimeke = Raamatun lukijan käsikirja | Julkaisija = Ristin Voitto ry. | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 22-28 | Selite = Uudistetun laitoksen toimittanut Gary N. Larson | Tunniste = |}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pohjois-Syyrian Eblasta löydetystä savitaulukirjastosta (noin 2300 eKr.) on löydetty paljon nimiä, jotka muistuttavat {{rp|1. Moos. 14}}:ssä mainittuja paikan- ja hallitsijannimiä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#1700-luvulta eKr. peräisin olevissa ns. Marin asiakirjoissa mainitaan Rebekan kotipaikka Naahor.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Israelista on Merneptahin kuuluisassa steelessä (n. 1224 eKr.).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Raamattua pidettiin epäluotettavana, koska se mainitsi [[heettiläiset | heettiläisten]] kansan useaan otteeseen, vaikkei tästä kansasta ollut mitään mainintaa. Todisteita heettiläisistä on sittemmin löytynyt paljonkin.&lt;br /&gt;
#Raamattu- ja liberaalikriitikot ovat kyseenalaistaneet kuningas Daavidin olemassaolon. 1993 löytyi Israelin vihollisten kirjoittama kivitaulu (Tel Dan Stele), jossa mainitaan Daavidin yhden Daavidin kuningassuvun kuninkaan (Jehoram, Ahabin poika) voittaminen &amp;lt;ref&amp;gt; The Stones Cry Out, R. Price, 1997. &amp;lt;/ref&amp;gt; Mesha inscription -löytö varmistaa myös Daavidin olemassaolon mainitsemalla Daavidin huoneen, ja lisäksi se mainitsee muita Raamatun nimiä kuten Omrin ({{rp|1. Kun. 16:28}}).&lt;br /&gt;
#Radiohiiliajoitus antaa tukea ajatukselle, että Jordaniassa sijaitsevat valtavat kaivokset ovat samoja, joita Raamatun mukaan hallitsi kunigas Daavid ja hänen poikansa Salomon&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Biblical &#039;Solomon&#039;s mines&#039; confirmed by dating | Osoite = https://www.newscientist.com/article/dn15049-biblical-solomons-mines-confirmed-by-dating/ | Viitattu = 27.4.2017 | Julkaisija = New Scientist }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Nelson Glueck löysi vuonna 1938 Israelin kuningas Salomon kuparisulatot Esjon-Geberistä. Foinikialaisista piirtokirjoituksista on saatu lisätietoja Salomon Tarsisin-laivastosta (1. Kun. 10:22).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Jerusalemista on löydetty Juudan kuninkaan Hiskian sinetti.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kuningas-hiskian-sinetti-loydetty-jerusalemissa/&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Vuonna 1947 löydettiin Qumranista yhdessä muiden ns. Kuolleenmeren kirjakääröjen kanssa koko Jesajan kirjan sisältävä käärö, joka oli tuhat vuotta vanhimpia siihen asti tunnettuja käsikirjoituksia vanhempi.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codex Alexandrinus J 1,1-7.PNG|pienoiskuva|Tekstiä Codex Alexandrinuksesta, tunnetusta Uuden testamentin käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===[[Uusi testamentti]]===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Uuden testamentin alkutekstin tutkimisessa on käytettävissä 274 majuskelikäsikirjoitusta, 2 795 minuskelikäsikirjoitusta, noin 2 200 lektionaaria sekä 88 papyrusta ja ostrakonia. | &amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
#Ylipappi Kaifaan arkku on löydetty.&amp;lt;ref&amp;gt;https://www.netikka.net/mpeltonen/kaifas.htm Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt; Kaifas mainitaan mahdollisesti toisessakin hautalöydössä.&amp;lt;ref&amp;gt;http://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/raamatulliset-luut-ovat-aitoja Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pilatuksen olemassaoloakin ehdittiin epäillä, mutta sitten hänen nimensä, asemansa ja tieto siitä, että hän oli maaherrana keisari Tiberiuksen aikaan, löydettiin kivilaatasta&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/pontius_pilatus_maailman_tunnetuin_maaherra Viitattu 21.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;. Pilatuksesta on saatu tietoja myös vanhoista rahoista.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Luujäänteistä näemme ristiinnaulitsemiskertomusta vastaavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Luukkaan evankeliumi mainitsee ({{rp|Luuk. 3:1}}) Lysanias nimisen neljännesruhtinaan Abilenessa noin vuonna 27 jKr. Liberaalikriitikot ja skeptikot pitivät pitkään tätä selvänä virheenä Raamatussa, koska Lysanias ei ollut neljännesruhtinaana vaan Kalkisin hallitsijana puoli vuosisataa aiemmin. Sittemmin on löydetty omistuskirjoitus, joka on peräisin Tiberiuksen ajalta vuosilta 14-37 jKr, jossa mainitaan Lysanias Abilenen neljännesruhtinas &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; Tapaus Kristus, Lee Strobel, Aikamedia 2005 &amp;lt;/ref&amp;gt;. Raamattu kertoo siis toisesta Lysaniuksesta.&lt;br /&gt;
#Skeptikot ovat myös kyseenalaistaneet Nasaretin olemassaolon, koska siitä ei ollut löytynyt todisteita. Nyttemmin arkeologit ovat löytäneet listan, johon on kirjattu juutalaisten pappien perheitä, jotka sijoitettiin uudelleen Jerusalemin temppelin tuhoutumisen, jonka Jeesus ennusti ({{rp|Luuk 21:5-6}}), seurauksena. Yhden perheen kohdalla sijoituspaikaksi on kirjattu Nasaretin kaupunki. Vaikka Nasaret on ollut mitätön kaupunki, edes sen sijainnista ei arkeologien keskuudessa vallitse suurta epäilystä.&lt;br /&gt;
#Papyrukset osoittavat, että Rooman valtakunnassa ihmisten oli väestönlaskennan aikana mentävä rekisteröitäviksi siihen paikkaan, josta heidän sukunsa oli lähtöisin.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt; Tämä sopii Luukkaan kuvaukseen Jeesuksen syntymästä.&lt;br /&gt;
#Luukkaan mukaan väestönlaskenta tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana Herodes Suuren hallintakaudella. Tämä muodosti ongelman, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään, että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.&lt;br /&gt;
#{{rp|Apt. 17:6}} mainitsee &amp;quot;politarkit&amp;quot;, Tessalonikan kaupungin viranomaiset. Skeptikot väittivät, että Luukas oli erehtynyt, koska termiä politarkit ei löytynyt muista dokumenteista. Myöhemmin löydettiin holvikaaresta omistuskirjoitus, joka alkoi: &amp;quot;Politarkkien aikakaudella...&amp;quot;. Nykyään on löydetty yli kolmekymmentä kirjoitusta, joissa mainitaan politarkit, useat Tessalonikasta samalta aikakaudelta, josta Luukas kirjoittaa &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Apostolien teoissa mainitaan [[Apostolien teot|tämän lisäksi 83 historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamaa tosiasiaa]].&lt;br /&gt;
#Teksti Betesdan lammikosta ({{rp|Joh. 5:1-15}}) oli laajalti kyseenalaistettu, kunnes lammikko löytyi juuri sellaisena (viisi pylväshallia), kuin Johanneksen evankeliumi sen kuvaa. Samoin on löydetty Siloan allas ({{rp|Joh. 9:7}}), Jaakobin kaivo ({{rp|Joh. 4:12}}), kivipiha Jaffa-portin luona, jossa Jeesus asetettiin Pilatuksen eteen ({{rp|Joh. 19:13}}), sekä Pilatuksen henkilöllisyys &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teologi-arkeologi Eero Junkkaala on todennut arkeologian ja Raamatun suhteesta seuraavasti:&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Miltä Raamattu siis näyttää tämän tutkimuksen valossa? &lt;br /&gt;
Yleiskuva on täysin selvä: olemme tekemisissä historiallisen kirjan kanssa.&lt;br /&gt;
Israelin ja Juudan kuninkaista yhteensä viidentoista nimet löytyvät myös Raamatun ulkopuolisista teksteistä. Abrahamin aikainen savitiiliportti on kaivettu esiin Danista ja Salomon rakennuttamat portit Hasorista, Megiddosta ja Geseristä, mikä sopii erinomaisesti Salomosta kertovaan mainintaan 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvun 15. jakeessa. Kuningas Jerobeamin rakennuttama alttari on löydetty ja Samariasta on kaivettu esiin kuningas Ahabin aikaisen palatsin rauniot. Niistä löytyi poikkeuksellisen suuri määrä norsunluuesineitä, mikä sopii erinomaisen hyvin Aamoksen kirjan jakeen 6:4 kuvaukseen… Raamattu on siis osa Lähi-idän todellista historiaa.&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tekstin sisäinen todistusvoima==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi Raamatun teksti kertoo tapahtumista suoraan liittämättä niihin legendanomaista suurentelua tai teologisia merkityksiä. Tapahtumien tärkeidenkin henkilöiden lankeamukset ja virheet kerrotaan kaunistelematta (vrt. esimerkiksi kuningas Daavidin tekemä aviorikos ja murha ({{rp|2. Sam. 11}})). Myös hankalasti selitettävät tapahtumat kerrotaan ilman lisättyjä selittelyjä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla kymmenen syytä jotka viittaavat Uuden testamentin kirjoitusten luotettavuuteen&amp;lt;ref&amp;gt;[[I Don&#039;t Have enough Faith to Be an Atheist]], N. Geisler &amp;amp; F. Turek&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat nöyryyttäviä asioita itsestään.&lt;br /&gt;
#*He ovat kovapäisiä eivätkä usein ymmärrä mitä Jeesus sanoo. ({{rp|Luuk. 18:34}}, {{rp|Joh. 12:16}})&lt;br /&gt;
#*He ovat kovasydämisiä ({{rp|Mark. 14:32-41}})&lt;br /&gt;
#*Heitä ojennetaan. Jeesus esimerkiksi kutsuu Pietaria Saatanaksi ({{rp|Matt. 16:23}}).&lt;br /&gt;
#*He olivat pelkureita. Kaikki opetuslapset paitsi yksi piiloutuvat Jeesuksen mennessä ristille.&lt;br /&gt;
#*He olivat epäilijöitä. Jeesus kertoi useasti nousevansa kuolleista, mutta opetuslapset epäilevät kuullessaan ylösnousemuksesta ({{rp|Matt. 28:17}}).&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat Jeesuksen ongelmallisia sanontoja ja kiusallisia yksityiskohtia&lt;br /&gt;
#*Äiti ja veljet ajattelivat Jeesuksen olevan &amp;quot;poissa tolaltaan&amp;quot;. ({{rp|Mark. 3:21}})&lt;br /&gt;
#*Pidettiin &amp;quot;pettäjänä&amp;quot;. ({{rp|Joh. 7:14}})&lt;br /&gt;
#*Ristiinnaulittiin&lt;br /&gt;
# Jättivät Jeesuksen vaikeita sanontoja&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:28}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:29-42}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 6:19-21}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 7:1-2}}&lt;br /&gt;
#Uuden testamentin kirjoittajat erittelivät selvästi Jeesuksen sanat omistaan.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat jättivät kohtia ylösnousemuksesta, joita eivät olisi keksineet.&lt;br /&gt;
#*Jeesus haudattiin Joosef Arimatialaisen, hänet tuominneen Sanhedrinin jäsenen, hautaan.&lt;br /&gt;
#*Naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.&lt;br /&gt;
#*Pappien kääntymiset - nämä oli vastapuolen helppo tarkistaa.&lt;br /&gt;
#*Juutalaisten selitykset tapahtuneelle.&lt;br /&gt;
#Tekstit kertovat historiallisista henkilöistä, joista yli 30 on historiallisesti varmennettu muista lähteistä.&lt;br /&gt;
#*Olisi ollut vaikeaa väärentää asioita kertomalla totta vain niistä henkilöistä, joista me löydämme varmisteet.&lt;br /&gt;
#Teksteissä on eroavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat haastavat lukijansa tarkastamaan tietoja jopa ihmeistä.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat kertovat ihmeistä kuten muista historiallisista tapahtumista, yksinkertaisesti, korostamatta tai suurentelematta.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat hylkäsivät uskomuksensa ja tapansa, vastaanottivat uusia, eivätkä kieltäneet todistustaan vainoissa ja kuolemassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin, myös historiallisen luotettavuuden kautta, Raamatun välittämä maailmankatsomus ankkuroituu aivan erityisellä tavalla todellisuuteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lisätietoa==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Jeesuksen historiallisuus]]&lt;br /&gt;
* [[Raamatun alkukertomuksien luotettavuus]]&lt;br /&gt;
* [[Arkeologia ja Raamattu]]&lt;br /&gt;
* [[Danielin kirja]]&lt;br /&gt;
* [[Apostolien teot]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirjat ===&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}&lt;br /&gt;
* On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [https://www.namb.net North American Mission Board]&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/1dHbVjhQdrI On the Reliability of the Gospels], Craig Blomberg&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/how-do-we-know-bible-true-evidence-dead-sea-scrolls-and-other-archeological-findings/ How Do We Know the Bible Is True?: Evidence from the Dead Sea Scrolls and Other Archeological Findings]&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/veracity-new-testament/ Veracity of the New Testament], G. Habermas.&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/reliability-bible/ The Reliability of the Bible]&lt;br /&gt;
* http://www.dts.edu/media/people/?namekey=Ben_Witherington dialogi.&lt;br /&gt;
* [http://www.jariiivanainen.net/Raamattujahistoria.html Jari Iivanainen: Raamattu ja historia?]&lt;br /&gt;
* [http://www.kotipetripaavola.com/RaamattuonJumalansananilmoitus.html Raamattu on Jumalan sanan ilmoitus]&lt;br /&gt;
* [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/raamatussa-mainitun-kuningas-sanheribin-palatsi-loytynyt/ Seurakuntalainen.fi: Raamatussa mainitun kuningas Sanheribin palatsi löytynyt]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Raamatuntutkimus}}&lt;br /&gt;
[[Luokka:Raamattu]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11713</id>
		<title>Raamatun historiallinen luotettavuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Raamatun_historiallinen_luotettavuus&amp;diff=11713"/>
		<updated>2017-06-09T12:44:08Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Bible-706658.jpg|pienoiskuva]][[Raamattu]] on sidottu tunnettuihin aikoihin, paikkoihin, hallitsijoihin ja henkilöihin, joista löytyy riittävästi tietoa, jotta tiedämme tekstin olevan pääpiirteissään luotettavaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
On valtavan arvokasta, että Raamatussa ja siten kristinuskossa on paljon historiallisia yksityiskohtia, joiden perusteella ne asettavat itsensä tarkistukselle ja kumoamiselle alttiiksi. Tämä on aivan toista kuin useissa pääasiassa filosofisissa ja historiaan sitomattomissa uskonnoissa, jotka eivät aseta itseään alttiiksi falsifioinnille, kuten [[ateismi|ateismissa]], buddhalaisuudessa jne., vaan ne ovat vain teoreettisia väitteitä muiden joukossa. Kristinuskon tapauksessa jokainen tekstin kanssa sopusoinnussa oleva löytö vahvistaa suuresti koko Raamatun uskottavuutta. Hypoteesitestauksen kannalta tämä tarkoittaa, että kristinusko tekee useita yksityiskohtaisia tiukkoja väittämiä eli ennusteita, joista yhdenkin todentaminen nostaa kristinuskon todennäköisyyttä merkittävästi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi on huomattava, että historiantutkimus luottaa juuri yksityiskohtiin lähteiden luotettavuutta arvioidessaan. Minkään pitkän historiallisen tekstin useimpia yksityiskohtia ei voida todentaa, mutta jo joidenkin todennettujen yksityiskohtien perusteella yleensä koko tekstiä voidaan pitää luotettavana; nimittäin tekstin kirjoittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen mitä yksityiskohtia me voimme todentaa, joten joidenkin yksityiskohtien luotettavuus voidaan yleensä melko pian yleistää koko tekstiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Historiallisia ja arkeologisia todisteita==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamattu on asettanut itsensä lukemattomissa kohdissa tarkistukselle alttiiksi. Kun yksi kohta varmentuu, kriitikot vain siirtyvät kyseenalaistamaan jotain muuta kohtaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Inverted nun in Leningrad Codex.jpg|pienoiskuva|Kuva Leningradin koodeksista, Vanhan testamentin tunnetusta käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===Vanha testamentti===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#Abrahamin kotikaupunki Uur on eteläisen Babylonian parhaiten tunnettuja muinaisia rauniokaupunkeja Sir Leonard Woolleyn vuosina 1922-1934 suorittamien kaivausten ansiosta.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot;&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Unger, Merrill F.| Nimeke = Raamatun lukijan käsikirja | Julkaisija = Ristin Voitto ry. | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 22-28 | Selite = Uudistetun laitoksen toimittanut Gary N. Larson | Tunniste = |}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pohjois-Syyrian Eblasta löydetystä savitaulukirjastosta (noin 2300 eKr.) on löydetty paljon nimiä, jotka muistuttavat {{rp|1. Moos. 14}}:ssä mainittuja paikan- ja hallitsijannimiä.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#1700-luvulta eKr. peräisin olevissa ns. Marin asiakirjoissa mainitaan Rebekan kotipaikka Naahor.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Israelista on Merneptahin kuuluisassa steelessä (n. 1224 eKr.).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Raamattua pidettiin epäluotettavana, koska se mainitsi [[heettiläiset | heettiläisten]] kansan useaan otteeseen, vaikkei tästä kansasta ollut mitään mainintaa. Todisteita heettiläisistä on sittemmin löytynyt paljonkin.&lt;br /&gt;
#Raamattu- ja liberaalikriitikot ovat kyseenalaistaneet kuningas Daavidin olemassaolon. 1993 löytyi Israelin vihollisten kirjoittama kivitaulu (Tel Dan Stele), jossa mainitaan Daavidin yhden Daavidin kuningassuvun kuninkaan (Jehoram, Ahabin poika) voittaminen &amp;lt;ref&amp;gt; The Stones Cry Out, R. Price, 1997. &amp;lt;/ref&amp;gt; Mesha inscription -löytö varmistaa myös Daavidin olemassaolon mainitsemalla Daavidin huoneen, ja lisäksi se mainitsee muita Raamatun nimiä kuten Omrin ({{rp|1. Kun. 16:28}}).&lt;br /&gt;
#Radiohiiliajoitus antaa tukea ajatukselle, että Jordaniassa sijaitsevat valtavat kaivokset ovat samoja, joita Raamatun mukaan hallitsi kunigas Daavid ja hänen poikansa Salomon&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Biblical &#039;Solomon&#039;s mines&#039; confirmed by dating | Osoite = https://www.newscientist.com/article/dn15049-biblical-solomons-mines-confirmed-by-dating/ | Viitattu = 27.4.2017 | Julkaisija = New Scientist }}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Nelson Glueck löysi vuonna 1938 Israelin kuningas Salomon kuparisulatot Esjon-Geberistä. Foinikialaisista piirtokirjoituksista on saatu lisätietoja Salomon Tarsisin-laivastosta (1. Kun. 10:22).&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Jerusalemista on löydetty Juudan kuninkaan Hiskian sinetti.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kuningas-hiskian-sinetti-loydetty-jerusalemissa/&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Vuonna 1947 löydettiin Qumranista yhdessä muiden ns. Kuolleenmeren kirjakääröjen kanssa koko Jesajan kirjan sisältävä käärö, joka oli tuhat vuotta vanhimpia siihen asti tunnettuja käsikirjoituksia vanhempi.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Codex Alexandrinus J 1,1-7.PNG|pienoiskuva|Tekstiä Codex Alexandrinuksesta, tunnetusta Uuden testamentin käsikirjoituksesta]]&lt;br /&gt;
===[[Uusi testamentti]]===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti2|right|Uuden testamentin alkutekstin tutkimisessa on käytettävissä 274 majuskelikäsikirjoitusta, 2 795 minuskelikäsikirjoitusta, noin 2 200 lektionaaria sekä 88 papyrusta ja ostrakonia. | &amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
#Ylipappi Kaifaan arkku on löydetty.&amp;lt;ref&amp;gt;https://www.netikka.net/mpeltonen/kaifas.htm Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt; Kaifas mainitaan mahdollisesti toisessakin hautalöydössä.&amp;lt;ref&amp;gt;http://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/raamatulliset-luut-ovat-aitoja Viitattu 20.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Pilatuksen olemassaoloakin ehdittiin epäillä, mutta sitten hänen nimensä, asemansa ja tieto siitä, että hän oli maaherrana keisari Tiberiuksen aikaan, löydettiin kivilaatasta&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/pontius_pilatus_maailman_tunnetuin_maaherra Viitattu 21.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;. Pilatuksesta on saatu tietoja myös vanhoista rahoista.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
#Luujäänteistä näemme ristiinnaulitsemiskertomusta vastaavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Luukkaan evankeliumi mainitsee ({{rp|Luuk. 3:1}}) Lysanias nimisen neljännesruhtinaan Abilenessa noin vuonna 27 jKr. Liberaalikriitikot ja skeptikot pitivät pitkään tätä selvänä virheenä Raamatussa, koska Lysanias ei ollut neljännesruhtinaana vaan Kalkisin hallitsijana puoli vuosisataa aiemmin. Sittemmin on löydetty omistuskirjoitus, joka on peräisin Tiberiuksen ajalta vuosilta 14-37 jKr, jossa mainitaan Lysanias Abilenen neljännesruhtinas &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; Tapaus Kristus, Lee Strobel, Aikamedia 2005 &amp;lt;/ref&amp;gt;. Raamattu kertoo siis toisesta Lysaniuksesta.&lt;br /&gt;
#Skeptikot ovat myös kyseenalaistaneet Nasaretin olemassaolon, koska siitä ei ollut löytynyt todisteita. Nyttemmin arkeologit ovat löytäneet listan, johon on kirjattu juutalaisten pappien perheitä, jotka sijoitettiin uudelleen Jerusalemin temppelin tuhoutumisen, jonka Jeesus ennusti ({{rp|Luuk 21:5-6}}), seurauksena. Yhden perheen kohdalla sijoituspaikaksi on kirjattu Nasaretin kaupunki. Vaikka Nasaret on ollut mitätön kaupunki, edes sen sijainnista ei arkeologien keskuudessa vallitse suurta epäilystä.&lt;br /&gt;
#Papyrukset osoittavat, että Rooman valtakunnassa ihmisten oli väestönlaskennan aikana mentävä rekisteröitäviksi siihen paikkaan, josta heidän sukunsa oli lähtöisin.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Unger&amp;quot; /&amp;gt; Tämä sopii Luukkaan kuvaukseen Jeesuksen syntymästä.&lt;br /&gt;
#Luukkaan mukaan väestönlaskenta tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana Herodes Suuren hallintakaudella. Tämä muodosti ongelman, koska Herodes kuoli vuonna 4 eKr. ja tiedetään, että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jKr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 eKr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.&lt;br /&gt;
#{{rp|Apt. 17:6}} mainitsee &amp;quot;politarkit&amp;quot;, Tessalonikan kaupungin viranomaiset. Skeptikot väittivät, että Luukas oli erehtynyt, koska termiä politarkit ei löytynyt muista dokumenteista. Myöhemmin löydettiin holvikaaresta omistuskirjoitus, joka alkoi: &amp;quot;Politarkkien aikakaudella...&amp;quot;. Nykyään on löydetty yli kolmekymmentä kirjoitusta, joissa mainitaan politarkit, useat Tessalonikasta samalta aikakaudelta, josta Luukas kirjoittaa &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
#Apostolien teoissa mainitaan [[Apostolien teot|tämän lisäksi 83 historiallisen ja arkeologisen tutkimuksen vahvistamaa tosiasiaa]].&lt;br /&gt;
#Teksti Betesdan lammikosta ({{rp|Joh. 5:1-15}}) oli laajalti kyseenalaistettu, kunnes lammikko löytyi juuri sellaisena (viisi pylväshallia), kuin Johanneksen evankeliumi sen kuvaa. Samoin on löydetty Siloan allas ({{rp|Joh. 9:7}}), Jaakobin kaivo ({{rp|Joh. 4:12}}), kivipiha Jaffa-portin luona, jossa Jeesus asetettiin Pilatuksen eteen ({{rp|Joh. 19:13}}), sekä Pilatuksen henkilöllisyys &amp;lt;ref name=&amp;quot;TK&amp;quot;&amp;gt; &amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teologi-arkeologi Eero Junkkaala on todennut arkeologian ja Raamatun suhteesta seuraavasti:&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Miltä Raamattu siis näyttää tämän tutkimuksen valossa? &lt;br /&gt;
Yleiskuva on täysin selvä: olemme tekemisissä historiallisen kirjan kanssa.&lt;br /&gt;
Israelin ja Juudan kuninkaista yhteensä viidentoista nimet löytyvät myös Raamatun ulkopuolisista teksteistä. Abrahamin aikainen savitiiliportti on kaivettu esiin Danista ja Salomon rakennuttamat portit Hasorista, Megiddosta ja Geseristä, mikä sopii erinomaisesti Salomosta kertovaan mainintaan 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvun 15. jakeessa. Kuningas Jerobeamin rakennuttama alttari on löydetty ja Samariasta on kaivettu esiin kuningas Ahabin aikaisen palatsin rauniot. Niistä löytyi poikkeuksellisen suuri määrä norsunluuesineitä, mikä sopii erinomaisen hyvin Aamoksen kirjan jakeen 6:4 kuvaukseen… Raamattu on siis osa Lähi-idän todellista historiaa.&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tekstin sisäinen todistusvoima==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi Raamatun teksti kertoo tapahtumista suoraan liittämättä niihin legendanomaista suurentelua tai teologisia merkityksiä. Tapahtumien tärkeidenkin henkilöiden lankeamukset ja virheet kerrotaan kaunistelematta (vrt. esimerkiksi kuningas Daavidin tekemä aviorikos ja murha ({{rp|2. Sam. 11}})). Myös hankalasti selitettävät tapahtumat kerrotaan ilman lisättyjä selittelyjä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla kymmenen syytä jotka viittaavat Uuden testamentin kirjoitusten luotettavuuteen&amp;lt;ref&amp;gt;I Don&#039;t Have enough Faith to Be and Atheist, N. Geisler &amp;amp; F. Turek&amp;lt;/ref&amp;gt;:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat nöyryyttäviä asioita itsestään.&lt;br /&gt;
#*He ovat kovapäisiä eivätkä usein ymmärrä mitä Jeesus sanoo. ({{rp|Luuk. 18:34}}, {{rp|Joh. 12:16}})&lt;br /&gt;
#*He ovat kovasydämisiä ({{rp|Mark. 14:32-41}})&lt;br /&gt;
#*Heitä ojennetaan. Jeesus esimerkiksi kutsuu Pietaria Saatanaksi ({{rp|Matt. 16:23}}).&lt;br /&gt;
#*He olivat pelkureita. Kaikki opetuslapset paitsi yksi piiloutuvat Jeesuksen mennessä ristille.&lt;br /&gt;
#*He olivat epäilijöitä. Jeesus kertoi useasti nousevansa kuolleista, mutta opetuslapset epäilevät kuullessaan ylösnousemuksesta ({{rp|Matt. 28:17}}).&lt;br /&gt;
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat Jeesuksen ongelmallisia sanontoja ja kiusallisia yksityiskohtia&lt;br /&gt;
#*Äiti ja veljet ajattelivat Jeesuksen olevan &amp;quot;poissa tolaltaan&amp;quot;. ({{rp|Mark. 3:21}})&lt;br /&gt;
#*Pidettiin &amp;quot;pettäjänä&amp;quot;. ({{rp|Joh. 7:14}})&lt;br /&gt;
#*Ristiinnaulittiin&lt;br /&gt;
# Jättivät Jeesuksen vaikeita sanontoja&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:28}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 5:29-42}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 6:19-21}}&lt;br /&gt;
#*{{rp|Matt. 7:1-2}}&lt;br /&gt;
#Uuden testamentin kirjoittajat erittelivät selvästi Jeesuksen sanat omistaan.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat jättivät kohtia ylösnousemuksesta, joita eivät olisi keksineet.&lt;br /&gt;
#*Jeesus haudattiin Joosef Arimatialaisen, hänet tuominneen Sanhedrinin jäsenen, hautaan.&lt;br /&gt;
#*Naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.&lt;br /&gt;
#*Pappien kääntymiset - nämä oli vastapuolen helppo tarkistaa.&lt;br /&gt;
#*Juutalaisten selitykset tapahtuneelle.&lt;br /&gt;
#Tekstit kertovat historiallisista henkilöistä, joista yli 30 on historiallisesti varmennettu muista lähteistä.&lt;br /&gt;
#*Olisi ollut vaikeaa väärentää asioita kertomalla totta vain niistä henkilöistä, joista me löydämme varmisteet.&lt;br /&gt;
#Teksteissä on eroavia yksityiskohtia.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat haastavat lukijansa tarkastamaan tietoja jopa ihmeistä.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat kertovat ihmeistä kuten muista historiallisista tapahtumista, yksinkertaisesti, korostamatta tai suurentelematta.&lt;br /&gt;
#Kirjoittajat hylkäsivät uskomuksensa ja tapansa, vastaanottivat uusia, eivätkä kieltäneet todistustaan vainoissa ja kuolemassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näin, myös historiallisen luotettavuuden kautta, Raamatun välittämä maailmankatsomus ankkuroituu aivan erityisellä tavalla todellisuuteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lisätietoa==&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Jeesuksen historiallisuus]]&lt;br /&gt;
* [[Raamatun alkukertomuksien luotettavuus]]&lt;br /&gt;
* [[Arkeologia ja Raamattu]]&lt;br /&gt;
* [[Danielin kirja]]&lt;br /&gt;
* [[Apostolien teot]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirjat ===&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}&lt;br /&gt;
* On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [https://www.namb.net North American Mission Board]&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/1dHbVjhQdrI On the Reliability of the Gospels], Craig Blomberg&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/how-do-we-know-bible-true-evidence-dead-sea-scrolls-and-other-archeological-findings/ How Do We Know the Bible Is True?: Evidence from the Dead Sea Scrolls and Other Archeological Findings]&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/veracity-new-testament/ Veracity of the New Testament], G. Habermas.&lt;br /&gt;
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/reliability-bible/ The Reliability of the Bible]&lt;br /&gt;
* http://www.dts.edu/media/people/?namekey=Ben_Witherington dialogi.&lt;br /&gt;
* [http://www.jariiivanainen.net/Raamattujahistoria.html Jari Iivanainen: Raamattu ja historia?]&lt;br /&gt;
* [http://www.kotipetripaavola.com/RaamattuonJumalansananilmoitus.html Raamattu on Jumalan sanan ilmoitus]&lt;br /&gt;
* [https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/raamatussa-mainitun-kuningas-sanheribin-palatsi-loytynyt/ Seurakuntalainen.fi: Raamatussa mainitun kuningas Sanheribin palatsi löytynyt]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
{{Viitteet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Raamatuntutkimus}}&lt;br /&gt;
[[Luokka:Raamattu]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Lukusuositukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kasvatus,_arvot_ja_tunteet_(kirja)&amp;diff=11712</id>
		<title>Kasvatus, arvot ja tunteet (kirja)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kasvatus,_arvot_ja_tunteet_(kirja)&amp;diff=11712"/>
		<updated>2017-06-09T12:11:00Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: wikilinkkejä, luokitus &amp;amp; listaus&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Kirja-päivitys&lt;br /&gt;
 | nimi-suomi                     = Kasvatus, arvot ja tunteet&lt;br /&gt;
 | kuva                           = &lt;br /&gt;
 | kuvateksti                     = &lt;br /&gt;
 | kirjailija                   = [[Tapio Puolimatka]]&lt;br /&gt;
 | kuvittaja-alkuperäinen       = &lt;br /&gt;
 | kansitaiteilija-alkuperäinen =&lt;br /&gt;
 | kieli                        = &lt;br /&gt;
 | genre                        = &lt;br /&gt;
 | kustantaja-alkuperäinen      = [http://www.nettikirjakauppa.com/kasvatus-arvot-ja-tunteet.html Suunta-kirjat]&lt;br /&gt;
 | julkaistu-alkuperäinen       = 2004, toinen uudistettu painos 2011&lt;br /&gt;
 | ulkoasu-alkuperäinen         = &lt;br /&gt;
 | sivumäärä-alkuperäinen       = 367&lt;br /&gt;
 | isbn-alkuperäinen            = ISBN 978-951-619-553-0&lt;br /&gt;
 | sarja                        = &lt;br /&gt;
 | edeltävä                     = &lt;br /&gt;
 | seuraava                     = &lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvatus, arvot ja tunteet on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tarkastelee erilaisia tunneteorioita ja niiden maailmankatsomuksellista taustaa, omantunnon eri merkityksiä, tunteiden merkitystä oppimisessa, [[tiede|tieteessä]] ja yhteiskunnallisissa liikkeissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan johdannosta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arvojen ja tunteiden ymmärtämisen näkökulmasta voidaan länsimaisessa kulttuurissa erottaa ainakin kolme valtatraditiota: [[naturalismi]], antiikin hyve-eettinen perinne ja kristinusko. Johdantoluvussa tarkoitukseni on verrata näiden kolmen tradition käsityksiä arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä. Kiteytän väitteeni kolmen yksinkertaistetun teesin muotoon: &lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
(1)	Viime vuosisatoina kulttuurissa on päässyt vallalle näkemys, jonka mukaan olemassaololla ei ole perimmältään mitään tarkoitusta tai päämäärää vaan kaikki on seurausta ohjaamattomien luonnollisten prosessien vaikutuksesta. Kutsun tätä näkemystä naturalismiksi, koska sen mukaan luonto (natura) on selitys omalle olemassaololleen eikä tarvitse mitään itsensä ulkopuolella olevaa päämäärää, tarkoitusta tai arvoa. Pyrin osoittamaan, että naturalismin pelkistävä todellisuusnäkemys vie pohjan elämän tarkoitukselta ja arvojen yleispätevyydeltä ja samalla inhimillisen tunne-elämän keskeisiltä ulottuvuuksilta. Naturalistinen lähestymistapa ei pysty tekemään oikeutta tunteiden koko rikkaudelle, koska se on kadottanut näkemyksen tunteiden arvoperustasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(2)	[[Sokrates|Sokrateen]], [[Platon|Platonin]] ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] sekä stoalaisuuden varaan rakentuva hyve-eettinen perinne opettaa ihmisen tulevan onnelliseksi elämällä hyveellistä elämää. Siksi tätä lähestymistapaa kutsutaan myös eudaimonismiksi (eudaimon = onnellisuus). Tämä lähestymistapa tekee oikeutta tunteiden tiedolliselle luonteelle ja arvojen yleispätevyydelle. Se ei kuitenkaan pysty tekemään oikeutta ihmisen haavoittuvuudelle, koska se kiinnittää kaiken huomion ihmisen hyveellisyyden kehitykseen ja pitää aineellisia elinehtoja toisarvoisina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
(3)	Kristinusko tuo korostetusti esille tunteiden arvopohjan opissaan, jonka mukaan ihminen on [[Jumala|Jumalan]] kuvaksi luotu olento, jonka tulisi tunne-elämässään heijastaa Jumalan täydellisen hyviä tunteita. Sen lisäksi kristinusko tuo esille ihmisen haavoittuvuuteen liittyvien tunteiden merkityksen erityisesti [[Jeesus|Kristuksen]] kärsimyshistoriassa. Kristillinen näkemys arvojen ja tunteiden asemasta ihmiselämässä saa keskeisen ilmauksensa kristillisessä opissa inkarnaatiosta: Jumala on ilmoittanut itsensä tulemalla ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa, joka sovitti ihmisen synnin kärsimyksellään ja kuolemallaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjan sisällysluettelo ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;ESIPUHE ENSIMMÄISEEN PAINOKSEEN&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;ESIPUHE TOISEEN PAINOKSEEN&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;JOHDANTO&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajatuskoe kidnapatusta neurotieteilijästä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajatuskoe alfakentaurilaisista tieteentekijöistä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järjen ja tunteen vastakkainasettelu	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tunteet tiedon lähteenä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ihmisen haavoittuvuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haavoittuvuuden ilmaisu tunteissa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arvotajunta	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vapaus ja mahdollisuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tunteiden luotettavuus ja itsepetos&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tunnekasvatus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perinteen merkitys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjan rakenne&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1. ARVOTIETOISEN IHMISEN SIVISTYSIHANNE&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.1. Naturalismi vs. arvotietoisen ihmisen sivistysihanne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Länsimaisen sivistyksen kaksi perustaa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3. Tavallisen elämän merkitys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.4. Syvän minuuden käsite	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Eettisten voimavarojen lähde	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Sisäiset ristiriidat ja heiluriliike	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Luonnon riisuminen myyteistä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Arvotunteiden tasapaino	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.9. Järjenvastaisuuden kapina	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Paluu epikurolaisuuteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.11. Kooste	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;2. OMATUNTO JA ARVOKASVATUS&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1. Omatunto ja eettinen tieto	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.1. Omantunnon luotettavuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.2. Eettisen tiedon luotettavuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2. Omatunto ja eettinen tahto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.3. Omatunto ja tunteet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.3.1. Syyllisyys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.3.2. Häpeä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.3.3. Katumus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4. Tunteiden arviointi	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.1. Viattomuuden myytti	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.2. Tunteiden arviointi ja arvonäkökulma	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.3. Vihan tunne ja arvot	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.4. Kateus ja merkityksen näkökulma	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.5. Kooste	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Omatunto ja moraalinen todellisuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.6. Omatunto ja uskonto	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.7. Omantunnon alkuperä ja kehitys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.7.1. Imago Dei -perinne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.7.2. Darwinin teoria	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.7.3. Freudin teoria	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.7.4. Paul Réen teoria&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.7.5. Nietzschen teoria	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.7.6. Naturalismi vastaan imago Dei	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.8. Omantunnon kasvattaminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.9. Kooste	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;3. KÄRSIMYS, ARVOT JA TUNTEET&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. Mielihyvän ja kärsimyksen tasot&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Kärsimys stoalaisuudessa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.3. Spinoza, Šestov ja Kierkegaard	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Kärsimys buddhalaisuudessa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Järkiperäinen onnen tavoittelu	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Sankarillinen asenne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Kristinuskon näkemys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.8. Kasvatus kärsimyksen kohtaamiseen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;4. TUNTEET JA OPPIMINEN&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1. Tiedollinen aktivoituminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1.1. Tunteiden merkitys oppimisessa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1.2. Älylliset hyveet ja tunteet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1.3. Normaalit ja epänormaalit tunteet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Totuuden rakkaus vai yhteenkuuluvuuden tunne?	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.3. Tiede ja arvot	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Tiede, maailmankatsomus ja uskonto	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4.1. Mitä meidän on uskottava voidaksemme tietää?	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4.2. Mistä lähtökohdasta voimme oikeuttaa uskon siihen, mikä tekee tiedon mahdolliseksi?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4.3. Välitön intuitio kaikkeuden luonteesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4.4. Sovellus koulumaailmaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Tiede ja totuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Kooste	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;5. ELÄMÄN TARKOITUS, TUNTEET JA MYYTIT&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.1. Henkiset tunteet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.1.1. Elämän tarkoitus ja tiedostamaton epätoivo	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.1.2. Pyhyyden tunteiden arviointi	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.2. Toiveajattelu ja kulttuuriset illuusiot&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.3. Kulttuuriset myytit	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Mielikuvayhteiskunta ja pyhyyden kokemukset	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4.1. Tehokkuusajattelun pyhyys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4.2. Seksuaalisuus ja pyhyyden tunteet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Freudin teoria	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.1. Freud ja naturalistinen tieteenihanne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.2. Naturalismin kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.3. Freud ja romantiikan perinne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.4. Oidipuskompleksi	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.6. Margaret Meadin antropologinen myytti&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.7. Kooste	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;6. TUNTEIDEN KEHITYS JA ARVIOINTI&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1. Lapsuus antiikissa ja kristinuskossa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.1. Lapsuus antiikissa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.2 Kristinuskon suhtautuminen lapsiin ja lapsuuteen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.3. Lapsen asema ja kulttuurin kehitys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.2. Lapsi on arvotietoinen olento	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3. Pysyvän kiintymyssuhteen merkitys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.1. Perheen merkitys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.2. Ehdollinen vai ehdoton rakkaus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.3. Rakkaus ja elämänilo&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.4. Välitön tunnesuhde	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.5. Tunteiden tunnistaminen ja itseen kohdistuva tunneäly	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Muihin ihmisiin kohdistuva tunneäly	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6.1. Myötätunnosta ystävyyteen ja rakkauteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6.2. Läheiset ihmissuhteet ja moraalinen eheytyminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;7. MITÄ OVAT TUNTEET?&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Tunneteorioiden perusvaihtoehtoja	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1.1. Tunne ja tuntemus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1.2. Tunne ja käyttäytyminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1.3. Tunne ja tahto	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1.4. Tunne ja kognitio	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1.5. Yhdistelmäteoriat	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.2. Arvorealistinen näkemys tunne-elämän tasoista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;8. LOPUKSI&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
KIRJALLISUUS&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
===ApoWiki===&lt;br /&gt;
*[[Kulttuuriset myytit]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Seksuaalivallankumous:_perheen_ja_kulttuurin_romahdus_(kirja)&amp;diff=11709</id>
		<title>Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus (kirja)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Seksuaalivallankumous:_perheen_ja_kulttuurin_romahdus_(kirja)&amp;diff=11709"/>
		<updated>2017-06-09T11:55:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: +luokitus&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Kirja&lt;br /&gt;
 | nimi-suomi                   = Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus&lt;br /&gt;
 | kuva                         = seksuaalivallankumous.jpg&lt;br /&gt;
 | kuvateksti                   = &lt;br /&gt;
 | kirjailija                   = Tapio Puolimatka&lt;br /&gt;
 | kuvittaja-alkuperäinen       = &lt;br /&gt;
 | kansitaiteilija-alkuperäinen = &lt;br /&gt;
 | kieli                        = &lt;br /&gt;
 | genre                        = &lt;br /&gt;
 | kustantaja-alkuperäinen      = [http://perussanoma.fi/p/403-seksuaalivallankumous/ Perussanoma Oy]&lt;br /&gt;
 | julkaistu-alkuperäinen       = 2017&lt;br /&gt;
 | ulkoasu-alkuperäinen         = &lt;br /&gt;
 | sivumäärä-alkuperäinen       = 190&lt;br /&gt;
 | isbn-alkuperäinen            = ISBN-13: 9789518887945, ISBN-10: 9518887942&lt;br /&gt;
 | sarja                        = &lt;br /&gt;
 | edeltävä                     = &lt;br /&gt;
 | seuraava                     = &lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
Seksuaalivallankumous on &#039;&#039;&#039;[[Tapio Puolimatka]]&#039;&#039;&#039;n kirjoittama kirja, joka analysoi yhteiskuntaelämän keskeistä paradoksia: kun yksilön vapaus korotetaan ylimmäksi arvoksi, seurauksena on perheen ja yhteiskunnan hajoamisprosessi, jonka lopputuloksena yksilön vapaus kaventuu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirja taustoittaa kysymystä lyhyellä katsauksella perheen merkitykseen korkeakulttuurin historian taitekohdissa. Nykyajassa se tarkastelee kriittisesti atomistista vapauskäsitystä, seksuaalisen vapauden myyttiä ja sukupuolineutraalia vallankumousta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan johdannosta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämän teoksen tarkoituksena on analysoida yhteiskuntaelämän keskeistä paradoksia: kun yksilön vapaus korotetaan ylimmäksi arvoksi, seurauksena on perheen ja yhteiskunnan hajoamisprosessi, jonka lopputuloksena yksilön vapaus kaventuu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seksuaalisen vapauden ja valtion keskitetyn kontrollin ajatellaan usein olevan toistensa vastakohtia. Todellisuudessa ne saattavat olla toistensa edellytyksiä, kuten Aldous Huxley kirjoittaa vuonna 1932 esipuheessa kirjaansa Uusi uljas maailma: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Poliittisen ja taloudellisen vapauden vähetessä on seksuaalisella vapaudella taipumusta vastaavasti kasvaa. Ja diktaattori −− tekee viisaasti rohkaistessaan tätä vapautta. Huumausaineiden tuottamat valveunet, elokuvat ja radiolähetykset yhtyneinä seksuaaliseen vapauteen helpottavat orjuutta, joka on alaisten kohtalona. Kun ottaa huomioon kaiken tämän, näyttää Utopia olevan paljon lähempänä kuin kukaan pari vuosikymmentä sitten osasi edes kuvitella. Sen vuoksi sijoitinkin Utopian kuuden vuosisadan päähän. Nykyisin tuntuu siltä, että tuollainen kauhutilanne odottaa meitä jo yhden ainoan vuosisadan kuluttua −−.|Huxley&amp;lt;ref&amp;gt;Huxley 2012: 15−16&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seksuaalisen vapauden kulttuuri heikentää sen piirissä kasvavien ihmisten kykyä hallita viettiyllykkeitään. Viettien valtaan antautuminen kuitenkin vie pohjaa puolisouskollisuudelta ja rikkoo perhe-elämän eheyden. Perheyhteyden rikkoutuessa kehittyy monia henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Näin syntyneitä ongelmia pyritään ratkaisemaan keskitetyillä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä, jotka lisäävät valtion valtaa ja vähentävät yksilön vapautta. Lisääntyvä vallan keskittyminen puolestaan johtaa vallan väärinkäyttöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vapaan yhteiskunnan edellytyksenä on perhekeskeinen kulttuuri, joka tukee sekä aikuisten että lasten moraalista kehitystä. Vapaat instituutiot edellyttävät yksilöä, joka hallitsee itseään eettisesti. Itsehallinnan kyky ei ole synnynnäinen, vaan se kehittyy lasten saadessa henkilökohtaista ohjausta rakastavassa perheessä. Perheinstituution hajotessa nuorison häiriökäyttäytyminen ja nuorisorikollisuus kasvavat. Yhteiskuntamoraalin heikentyessä keskitettyjä valvontajärjestelmiä täytyy kehittää ja valtion viranomaisten valtaa kasvattaa. Ongelmien kasautuessa yhteiskunta ei enää pysty hallitsemaan niitä asettamatta lisärajoituksia kansalaisten vapaudelle. Kärjistetysti voimme sanoa, että ilman rakastavia perheitä yhteiskunta ajautuu kohti poliisivaltiota, joka lisääntyvästi kontrolloi yksilön toimintaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kaksi kilpailevaa teoriaa ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mitä sitten seksuaalisella vapaudella tarkoitetaan? Äärimmilleen vietynä seksuaalinen vapaus ilmenee panseksuaalisesti estottomassa ihmisessä, joka elää seksuaalisuhteissa kaiken ikäisten ja eri sukupuolta olevien ihmisten ja tarpeen tullen jopa eri eläinlajeja edustavien kumppanien kanssa. Ihmisen onni perustuu orgasmien helppoon saatavuuteen ja seksuaaliseen vaihteluun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seksuaalisen vapauden ajatellaan johtavan estottomien, suvaitsevaisten ja onnellisten ihmisten kehittymiseen ja syrjinnän häviämiseen. Tällainen ihminen on vapaa ennakkoluuloista, syrjivistä asenteista, homofobiasta, insestifobiasta ja jopa lajifobiasta (kammosta ihmisten ja eläinten välisiä seksuaalisuhteita kohtaan). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seksuaalisen vapauden enemmän tai vähemmän johdonmukaisista puolustajista ovat tässä kirjassa esillä &#039;&#039;&#039;Markiisi de Sade&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Friedrich Engels&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Sigmund Freud&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Ruth Benedict&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Margaret Mead&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Alfred Kinsey&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Wilhelm Reich&#039;&#039;&#039; ja kulttuurimarxilaiset. Aikamme seksuaalikasvatus rakentuu paljolti tämän näkemyksen varaan, koska sitä ovat ratkaisevasti muokanneet Kinseyn opetuslapset kuten &#039;&#039;&#039;Mary Calderone&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;Wardell Pomeroy&#039;&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Panseksuaalisuudelle vastakkainen näkemys ymmärtää seksuaalisuuden voimaksi, joka lujittaa naisen ja miehen moraaliseen sitoumukseen perustuvaa rakkaussuhdetta avioliitossa ja luo pohjan äidin, isän ja lapsen erottamattomalle yhteydelle perheessä. Yksiavioisen kulttuurin ihanteena on naisen ja miehen solmima elinikäinen ja puolisouskollinen avioliitto: avioliittolupaus sisältää ehdottoman moraalisen velvoitteen. Ihminen löytää onnen eläessään eettisen perusolemuksensa mukaisesti ja kohdellessaan toista itseisarvoisena olentona eikä pelkkänä oman nautintonsa välineenä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämän näkemyksen mukaan seksuaalisen vapauden kulttuuri johtaa perheen hajoamiseen ja lasten syrjäytymiseen. Lasten elinehtojen heikentäminen johtaa korkeakulttuurin murenemiseen. Tämän näkemyksen edustajista ovat tässä kirjassa esillä &#039;&#039;&#039;J. D. Unwin&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Pitirim Sorokin&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Carle Zimmerman&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Dietrich von Hildebrand&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Roger Scruton&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;David Popenoe&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;W. Bradford Wilcox&#039;&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden kahden kilpailevan näkemyksen taustalla vaikuttaa kaksi erilaista käsitystä ihmisen suhteesta luontoon. Panseksuaalisen vapausaatteen taustalla vaikuttaa gnostilaisperäinen ajatus luonnon rakenteiden kuten sukupuolieron ja sen varaan rakentuvan avioliiton kahlitsevuudesta, josta ihmishenki voi vapautua estottoman vapauden, avoimuuden ja suvaitsevuuden avulla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heideggerin ja Bultmannin oppilaan, juutalaisen filosofin &#039;&#039;&#039;Hans Jonaksen&#039;&#039;&#039; (2001) mukaan modernin eksistentialismin ja nihilismin perustana oleva ihmisen vapauden ja luonnon vastakkainasettelu on sukua muinaisen gnostilaisuuden vastaavalle vastakkainasettelulle: luonnon rakenteet kuten sukupuoliero ja sen varaan rakentuva avioliitto ovat ihmishengen vapaudelle vieraita ja jopa vihamielisiä elementtejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Gnostilaisen libertinismin (moraalisäännöistä vapautumiseen pyrkivän gnostilaisen suuntauksen) mukaan moraaliset käskyt ovat yksi muoto ihmiselle vihamielisen luonnon tyranniaa. Siksi henkistynyt ihminen on vapaa seksuaalielämän rajoituksista. Hänelle kaikki on sallittua, koska ihmishenki ei tahraudu ruumiillisten tekojensa kautta. Tietoisesti rikkomalla moraalinormeja henkistynyt yksilö vapautuu maailmaa hallitsevista laeista, jotka kahlitsevat ihmisen henkisyyden kehitystä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Gnostilaisuudessa kiteytyivät hellenistisen synkretismin ydinperiaatteet (ihmishengen ja luonnon vastakkainasettelu, anti-kosminen lakien ja normien halveksunta, eliitin tiedon pelastava voima), jotka ovat eri muodoissaan vaikuttaneet länsimaiseen ajatteluun. Samalla kun Aleksanteri Suuren valloitukset ulottivat kreikkalaisen kulttuurin vaikutuksen Intiaan, ne kehittivät itämaisten uskontojen kykyä ilmaista perusajatuksensa loogisesti. Ajanlaskumme alkuun mennessä itämaiset uskonnot ja mytologiat olivat saaneet hallitsevan aseman Rooman valtakunnan uskonnollisessa synkretismissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Gnostilaisuus vaikuttaa aikamme kulttuuriin uudenlaisessa ilmiasussa. Gnostilainen luonnon ja ihmishengen vastakkainasettelu konkretisoituu transihmisen korottamisessa aikamme marttyyriksi ja pyhimykseksi. Transihminen on sidottu vääränlaiseen ja hänen henkiselle minuudelleen vihamieliseen ruumiiseen, jonka vallasta hän vapautuu henkisen valaistumisensa ja moraalisen rohkeutensa avulla. Transihmisen ympärille rakennettu kultti ilmentää gnostilaista pyrkimystä vapauttaa ihmishenki hänelle sopimattoman ruumiin kahleista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sukupuolieroon perustuva yksiavioisuutta korostava näkemys sen sijaan olettaa, että luonto tukee ihmisen hyvinvointia ja että luonnon rakenteiden kuten sukupuolieron ja avioliiton rakenteiden kunnioittaminen on edellytys ihmisen vapaudelle. Tälle näkemykselle antaa johdonmukaisen perustan juutalais-kristillinen luomisnäkemys, jonka mukaan hyvä Jumala on luonut ihmisen kuvakseen osaksi luontoa, joka ilmentää Luojan hyvyyttä ja viisautta. Yleisemmällä tasolla tähän näkemykseen ovat sitoutuneet kaikki maailmankatsomukset, jotka ymmärtävät maailmankaikkeuden älykkäästi suunnitelluksi kokonaisuudeksi, jossa ihmisellä on oman luontonsa säätelemä paikka. Riistäytyessään irti luontonsa säätelemästä elämänjärjestyksestä ihminen ei saavuta vapautta vaan rikkoo itsensä, ihmissuhteensa ja koko yhteiskuntansa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä kaksi lähestymistapaa sisältävät erilaisen näkemyksen normatiivisuudesta. Yksiavioinen näkemys ilmentää heteronormatiivisuutta, jonka mukaan seksuaalisen rakkauden tarkoitus toteutuu naisen ja miehen välisessä elinikäisessä ja puolisouskollisessa avioliitossa. Panseksuaalinen näkemys sen sijaan puolustaa niin sanottua pervonormatiivisuutta (queer normativity), joka pyrkii murtamaan sukupuolieroon ja puolisouskollisuuteen perustuvan avioliittoinstituution rikkomalla seksuaalinormeja ja tasoittamalla tietä panseksuaaliseen vapauteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Perheen historia toistaa itseään ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ranskan suuri vallankumous ja bolševistinen vallankumous Venäjällä ovat esimerkkejä yhteiskunnallisista murrosvaiheista, joissa ylioptimistinen edistysusko johti aluksi seksuaalisen vapauden lisäämiseen perhe-elämän kustannuksella. Seurauksena ei kuitenkaan ollut onnen ja hyvinvoinnin aikakausi vaan perheen hajoamisen aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia. Ongelmien ratkaisuksi valtion valtaa kasvatettiin. Totalitarismin kehitystä edelsi luopuminen ehdottomista perhearvoista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vallankumouksellisia kehityskulkuja voidaan verrata paljon hitaampiin vastaaviin kehityskulkuihin antiikin Kreikassa ja Roomassa ja myöhemmin Euroopassa. Näissä historiallisissa kehityskuluissa ilmenee yhteiskunnan vapauden, tasapainon ja hyvinvoinnin riippuvuus perheen eheydestä ja hyvinvoinnista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Perheinstituution heikentyessä antiikin Rooman tasavalta ajautui sisäisiin levottomuuksiin ja sekasortoon, mitkä johtivat vallan keskittymiseen ja keisarinvaltaan. Perheinstituution hajotessa eli atomisoituessa yhteiskunnan elinvoimaisuus heikkeni eikä Rooma lopulta pystynyt puolustautumaan germaanisten heimojen painetta vastaan, jotka olivat elinvoimaisempia vahvemman perhekulttuurinsa takia. Nämä prosessit johtivat Rooman valtakunnan hajoamiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Omana aikanamme on toteutumassa sama prosessi, joka etenee seksuaalisen vapauden kautta perheen hajoamiseen, lasten pahoinvointiin, yhteiskunnallisten ongelmien kasvuun, köyhien ja rikkaiden välisen kuilun syvenemiseen, vallan väärinkäyttöön ja totalitarismiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjan sisällysluettelo ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Johdanto&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 1. Eheä perhe korkeakulttuurin perustana ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Perhe ja kulttuurin elinvoima&lt;br /&gt;
*Illuusio seksuaalisesta vapaudesta&lt;br /&gt;
*Onko olemassa yleispäteviä perherakenteita?&lt;br /&gt;
*Perhehistorian kaudet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2. Avioliitto- ja perhekulttuurin murrokset antiikissa ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Perheen atomisoituminen ja kulttuurin rappeutuminen Kreikassa&lt;br /&gt;
*Perheen atomisoituminen Rooman kulttuurissa&lt;br /&gt;
*Perheen kolme olomuotoa kristillisessä Euroopassa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 3. Ranskan suuri vallankumous ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Seksuaalinen vapaus luo kaaosta&lt;br /&gt;
*Yhteiskunnallinen kaaos ja vallankumouksellinen terrori&lt;br /&gt;
*Miten ihmistä hallitaan halujensa kautta&lt;br /&gt;
*Kulttuurin moraalisen perustan murtuminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 4. Atomistinen vapaus johtaa totalitarismiin ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Atomistinen persoona&lt;br /&gt;
*Bolševikkien yhteiskuntakokeilu&lt;br /&gt;
*Natsismin totalitaristinen perhepolitiikka&lt;br /&gt;
*Perheen atomisoituminen ja valtion valta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 5. Myyttinen kuva seksuaalisen vapauden luomasta paratiisista ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Näennäistieteellinen fantasia paratiisisaaresta&lt;br /&gt;
*Meadin tutkimuksen luoma harhakuva&lt;br /&gt;
*Meadin teoriaan kohdistuva kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 6. Seksuaalivallankumous muuttaa yhteiskuntaa ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Seksuaalivallankumous ja väestönkasvun rajoittaminen&lt;br /&gt;
*EU:n demokratiavaje ja seksuaalivallankumous&lt;br /&gt;
*Pervonormatiivinen koulu&lt;br /&gt;
*Seksuaalikasvatus&lt;br /&gt;
*Panseksuaalisuuden ”tieteellinen” puolustus&lt;br /&gt;
*Nuorten seksualisoiminen kouluopetuksessa&lt;br /&gt;
*Dietrich von Hildebrandin kritiikki&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 7. Sukupuolineutraali vallankumous ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Sukupuolineutraali ideologia murtaa ihmisoikeusjärjestelmän&lt;br /&gt;
*Seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyys&lt;br /&gt;
*Ihmiskäsitysten ristiriita&lt;br /&gt;
*Yogyakarta-periaatteet ja ihmisoikeusjärjestelmän mureneminen&lt;br /&gt;
*”LHBT-oikeuksista” johdetut velvoitteet&lt;br /&gt;
*Seksuaalioikeudet asetetaan omantunnon yläpuolelle&lt;br /&gt;
*Sukupuolivähemmistöstä etuoikeuksia nauttiva eliitti&lt;br /&gt;
*Harhaanjohtava viestintä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 8. Lopuksi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirja-arvosteluja ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[https://kotisivukone.fi/app/www/tapiopuolimatka.kotisivukone.com/29813/ Manu Ryösö: Isku vääryyttä vastaan. Sanansaattaja 23.3.2017]&lt;br /&gt;
*[http://beta.oikeamedia.com/o1-9416 Timo Hännikäinen: Perhe ja sivilisaatio. Oikea media 24.3.2017]&lt;br /&gt;
*[http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236600-korkeakulttuurin-elinvoimaisuus-on-eheassa-perheessa Mikael Torppa: Korkeakulttuurin elinvoimaisuus on eheässä perheessä. Uusi Suomi 5.5. 2017]&lt;br /&gt;
*[http://www.luterilainen.com/files/Luterilainen/17/Lut_17_04net.pdf Mika Bergman: Rajat vapauttavat. Luterilainen 4/2017, ss. 134-135]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kirjaa käsitteleviä haastatteluja ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=5419828 Tenhunen / Seksuaalivallankumous. Alfa TV 27.4.2017]&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/51323/ Sananvapaus uhattuna. Cafe Raamattu 15.4.2017]&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/58211/ Mitä tapahtuu, kun perhe romutetaan? Cafe Raamattu 8.4.2017]&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/51321/ Onko sukupuolia enemmän kuin kaksi. Café Raamattu 25.3.2017]&lt;br /&gt;
*[http://www.tv7.fi/vod/player/51320/ Uusi seksuaalikasvatus. Café Raamattu 18.3.2017]&lt;br /&gt;
*[https://www.youtube.com/watch?v=SZ4ZHVZEl60 Johtaako seksuaalinen vapaus korkeakulttuurin murenemiseen? Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen väittelee Tapio Puolimatkan kanssa Tieteiden talolla 16.5.2017 (Youtube)] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Apologetiikkawiki ===&lt;br /&gt;
* [[Avioliitto]]&lt;br /&gt;
* [[Avioero]]&lt;br /&gt;
* [[Geneettiset orvot]]&lt;br /&gt;
* [[Homofobia]]&lt;br /&gt;
* [[Homoseksuaalisuus]]&lt;br /&gt;
* [[Lasten oikeudet]]&lt;br /&gt;
* [[Kristillinen seksuaalietiikka]]&lt;br /&gt;
* [[Moniavioisuus]]&lt;br /&gt;
* [[Samaa sukupuolta olevien avioliitto]]&lt;br /&gt;
* [[Sijaissynnytys]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kirjat]] [[Luokka:Etiikka]] [[Luokka:Tapio Puolimatka]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4rsimyksen_tarkoitus_(kirja)&amp;diff=11707</id>
		<title>Kärsimyksen tarkoitus (kirja)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4rsimyksen_tarkoitus_(kirja)&amp;diff=11707"/>
		<updated>2017-06-09T11:54:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: +luokitus&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Kirja&lt;br /&gt;
 | nimi-suomi                   = Kärsimyksen tarkoitus&lt;br /&gt;
 | kuva                         = &lt;br /&gt;
 | kuvateksti                   = &lt;br /&gt;
 | kirjailija                   = Tapio Puolimatka&lt;br /&gt;
 | kuvittaja-alkuperäinen       = &lt;br /&gt;
 | kansitaiteilija-alkuperäinen = &lt;br /&gt;
 | kieli                        = &lt;br /&gt;
 | genre                        = &lt;br /&gt;
 | kustantaja-alkuperäinen      = [http://www.adlibris.com/fi/haku?q=K%C3%A4rsimyksen+tarkoitus/ Aikamedia]&lt;br /&gt;
 | julkaistu-alkuperäinen       = 2013&lt;br /&gt;
 | ulkoasu-alkuperäinen         = kovakantinen&lt;br /&gt;
 | sivumäärä-alkuperäinen       = 160&lt;br /&gt;
 | isbn-alkuperäinen            = 978-952-252-154-5&lt;br /&gt;
 | sarja                        = &lt;br /&gt;
 | edeltävä                     = &lt;br /&gt;
 | seuraava                     = &lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen tarkoitus on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tuo esille erilaisia näkökulmia kärsimyksen ongelmaan ja sen ratkaisuun. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan esipuheesta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys on yksi elämän ratkaisemattomista salaisuuksista, jonka edessä ihminen joutuu myöntämään ymmärryksensä rajallisuuden. Kärsimyksessä jotkut ihmiset näkevät todisteen siitä, ettei Jumalaa ole olemassa. Itse näen kärsimyksessä todisteen Jumalan rakkauden voimasta: hän ei jätä syntiinlangennutta ihmistä ulkoisesti mukavaan mutta pinnalliseen elämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys välittää kokemuksen Jumalan intensiivisestä rakkaudesta, joka ei jätä ihmistä elämään omassa itsekeskeisessä maailmassaan. Kärsimys virittää ihmistä ymmärtämään Kristuksen uhria Golgatalla.&lt;br /&gt;
Ihmiset ovat kehittäneet lukuisia eri tekniikoita kamppailussaan kärsimyksen kanssa, mutta mikään niistä ei tarjoa lopullista ratkaisua kärsimyksen ongelmaan. Kärsimys saattaa nujertaa ihmisen tai lujittaa häntä. Kärsimyksellä on epäilemätön suhde rakkauteen sikäli, että maailmassa oleva kärsimys testaa ihmisen rakkauden ja halun auttaa kärsiviä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalan vastaus kärsimyksen ongelmaan on Kristuksen sovitustyö: ”-- hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. --” Ihmisen pahuus toi kärsimyksen maailmaan. Pahuuden ongelman ratkaisuksi Kristus uhrasi itsensä: ”-- meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” {{rp|(Jes. 53:4-5)}}. Jumala tuli ihmiseksi ja otti kantaakseen ihmisen kivun ja tuskan, heikkouden, rikkomukset ja pahuuden. Risti kertoo rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. ”-- Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomuksen tähden. -- Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.” {{rp|(Jes. 53:8, 12)}}. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan johdannosta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moderni länsimainen kulttuuri on astunut suuria edistysaskeleita kivun ja kärsimyksen lievittämisessä. Samalla länsimainen kulttuuri on taantunut kyvyssään tukea ihmistä sellaisen vakavan kärsimyksen kohtaamisessa, johon ei ole olemassa lääketieteellistä, psykologista, sosiologista tai muuta asiantuntijaratkaisua. Tämä johtuu osin siitä, että maallistuneen kulttuurin materialistinen lähtökohta heikentää uskoa elämän tarkoitukseen. &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Kaikki suuret maailmankulttuurit ovat kamppailleet kärsimyksen ongelman kanssa. Ne ovat etsineet sellaista suurta kertomusta, joka antaisi ihmiselämän kärsimykselle syvemmän tarkoituksen. Taustalla on tietoisuus siitä, että ihmisen kyky kestää kärsimystä on usein sidoksissa hänen kykyynsä nähdä elämässä tarkoitusta ja mielekkyyttä. Pyrkimys etsiä elämän tarkoitusta on rakennettu jokaisen ihmisen sisimpään. &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Leo Tolstoi kertoo vuosikausia tuskallisesti etsineensä vastausta kysymykseen elämänsä tarkoituksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minun kysymykseni − se joka ajoi minut 50-vuotiaana itsemurhan partaalle − oli mitä yksinkertaisin, se oli jokaisen ihmisen mielessä −− kysymys, jota ilman elämä ei ollut mahdollinen: ”Mitä jää siitä, mitä teen nyt ja huomenna, mitä koko elämästäni jää? Miksi minun on elettävä, miksi toivottava jotain, miksi tehtävä jotain?” Kysymyksen voi muotoilla vielä näin: ”Onko elämälläni sellainen tarkoitus, joka ei tuhoudu minua väistämättä kohtaavassa kuolemassa?” (Tolstoi 2012: 50−51.)&lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Elämän tarkoituksen pohtiminen tulee entistä tärkeämmäksi ihmisen kohdatessa vakavaa kärsimystä, koska ihminen silloin joutuu etsimään voimavaroja kärsimyksen kestämiseen ja elämän jatkamiseen. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kärsimyksen kohdatessa ihmisen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan kohtaamiaan vastoinkäymisiä ja etsiä sellaisia näkökohtia, jotka toisivat hänen kokemiinsa vastoinkäymisiin mielekkyyttä.	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjan sisällysluettelo ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Esipuhe&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Johdanto&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1.	Kärsimys ja epäuskon kiusaus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.1.	Toivo herää umpikujassa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2.	Epätoivo ja persoonallinen vastaus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3.	Kärsimys yllättää voimallaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;2.	Kärsimys ja lohdutus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.	Ilo kärsimysten keskellä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.	Kärsimyksen ja ilon monet tasot	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen sisältämät mahdollisuudet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Omantunnon kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.3.	Subjektiivinen ja objektiivinen kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.	Rakkauden järjestys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rakkauden järjestyksen vääristyminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itserakkauden tuhoava kehä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsensä uhraava rakkaus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheisten ihmissuhteiden merkitys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5.	Moraalisen eheyden puutteen aiheuttama kärsimys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tunnustamaton synti rikkoo eheyden	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moraalisen omahyväisyyden ongelma	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksinäisyyden helvetti	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.6.	Moraalisen vääryyden uhrin kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;3.	Voiko kärsimys palvella korkeampaa tarkoitusta?&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.	Kärsimys näkökulman laajentajana	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Tutkimukset kärsimyksen myönteisestä merkityksestä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;4.	Yrityksiä ratkaista kärsimyksen ongelma&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1.	Pako nautintoon	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2.	Pako tekniikkaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.3.	Pako ekstaattiseen mietiskelyyn&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4.	Pako itsettömyyteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5.	Pako hulluuteen ja rajattomuuteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6.	Pako itsepetokseen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.7.	Pako väkivaltaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.8.	Inhimillisten ratkaisuyritysten rajallisuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;5.	Usko ja kärsimys&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.1.	Kristuksen ylösnousemuksen voima	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.2.	Umpikujat ovat Jumalan mahdollisuuksia	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säröjä ihmisen itsepetokseen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Umpikujassa löytyy uusia ovia	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siunauksen ja vastoinkäymisten tasapaino	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.3.	Oman pahuuden kohtaaminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys tienä aitouteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen kaksinaisluonne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4.	Kiitollisuus suuntaa huomiota ulospäin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.	Ihmisen vapaus ja vastuu	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;6.	Kolmiyhteisen Jumalan rakkaus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.	Kolmiyhteisen Jumalan epäitsekäs ilo	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.2.	Jumalan armo on lahjaa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.	Henkilökohtaisesti koetun kärsimyksen vaikeus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.4.	Jumalan kunnia pahuuden ja kärsimyksen maailmassa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.5.	Jumala voi kääntää pahan hyväksi	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anteeksiantamus ja rakkaus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ristin ryövärin pelastus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;7.	Kypsyminen kärsimyksen kohtaamiseen&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kirjallisuus&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
===ApoWiki===&lt;br /&gt;
*[[Kulttuuriset myytit]]&lt;br /&gt;
*[[Pahan ongelma]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]][[Luokka:Tapio Puolimatka]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4rsimyksen_tarkoitus_(kirja)&amp;diff=11706</id>
		<title>Kärsimyksen tarkoitus (kirja)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4rsimyksen_tarkoitus_(kirja)&amp;diff=11706"/>
		<updated>2017-06-09T11:52:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: listaus &amp;amp; luokitus&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Kirja&lt;br /&gt;
 | nimi-suomi                   = Kärsimyksen tarkoitus&lt;br /&gt;
 | kuva                         = &lt;br /&gt;
 | kuvateksti                   = &lt;br /&gt;
 | kirjailija                   = Tapio Puolimatka&lt;br /&gt;
 | kuvittaja-alkuperäinen       = &lt;br /&gt;
 | kansitaiteilija-alkuperäinen = &lt;br /&gt;
 | kieli                        = &lt;br /&gt;
 | genre                        = &lt;br /&gt;
 | kustantaja-alkuperäinen      = [http://www.adlibris.com/fi/haku?q=K%C3%A4rsimyksen+tarkoitus/ Aikamedia]&lt;br /&gt;
 | julkaistu-alkuperäinen       = 2013&lt;br /&gt;
 | ulkoasu-alkuperäinen         = kovakantinen&lt;br /&gt;
 | sivumäärä-alkuperäinen       = 160&lt;br /&gt;
 | isbn-alkuperäinen            = 978-952-252-154-5&lt;br /&gt;
 | sarja                        = &lt;br /&gt;
 | edeltävä                     = &lt;br /&gt;
 | seuraava                     = &lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen tarkoitus on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tuo esille erilaisia näkökulmia kärsimyksen ongelmaan ja sen ratkaisuun. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan esipuheesta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys on yksi elämän ratkaisemattomista salaisuuksista, jonka edessä ihminen joutuu myöntämään ymmärryksensä rajallisuuden. Kärsimyksessä jotkut ihmiset näkevät todisteen siitä, ettei Jumalaa ole olemassa. Itse näen kärsimyksessä todisteen Jumalan rakkauden voimasta: hän ei jätä syntiinlangennutta ihmistä ulkoisesti mukavaan mutta pinnalliseen elämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys välittää kokemuksen Jumalan intensiivisestä rakkaudesta, joka ei jätä ihmistä elämään omassa itsekeskeisessä maailmassaan. Kärsimys virittää ihmistä ymmärtämään Kristuksen uhria Golgatalla.&lt;br /&gt;
Ihmiset ovat kehittäneet lukuisia eri tekniikoita kamppailussaan kärsimyksen kanssa, mutta mikään niistä ei tarjoa lopullista ratkaisua kärsimyksen ongelmaan. Kärsimys saattaa nujertaa ihmisen tai lujittaa häntä. Kärsimyksellä on epäilemätön suhde rakkauteen sikäli, että maailmassa oleva kärsimys testaa ihmisen rakkauden ja halun auttaa kärsiviä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalan vastaus kärsimyksen ongelmaan on Kristuksen sovitustyö: ”-- hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. --” Ihmisen pahuus toi kärsimyksen maailmaan. Pahuuden ongelman ratkaisuksi Kristus uhrasi itsensä: ”-- meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” {{rp|(Jes. 53:4-5)}}. Jumala tuli ihmiseksi ja otti kantaakseen ihmisen kivun ja tuskan, heikkouden, rikkomukset ja pahuuden. Risti kertoo rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. ”-- Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomuksen tähden. -- Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.” {{rp|(Jes. 53:8, 12)}}. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan johdannosta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moderni länsimainen kulttuuri on astunut suuria edistysaskeleita kivun ja kärsimyksen lievittämisessä. Samalla länsimainen kulttuuri on taantunut kyvyssään tukea ihmistä sellaisen vakavan kärsimyksen kohtaamisessa, johon ei ole olemassa lääketieteellistä, psykologista, sosiologista tai muuta asiantuntijaratkaisua. Tämä johtuu osin siitä, että maallistuneen kulttuurin materialistinen lähtökohta heikentää uskoa elämän tarkoitukseen. &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Kaikki suuret maailmankulttuurit ovat kamppailleet kärsimyksen ongelman kanssa. Ne ovat etsineet sellaista suurta kertomusta, joka antaisi ihmiselämän kärsimykselle syvemmän tarkoituksen. Taustalla on tietoisuus siitä, että ihmisen kyky kestää kärsimystä on usein sidoksissa hänen kykyynsä nähdä elämässä tarkoitusta ja mielekkyyttä. Pyrkimys etsiä elämän tarkoitusta on rakennettu jokaisen ihmisen sisimpään. &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Leo Tolstoi kertoo vuosikausia tuskallisesti etsineensä vastausta kysymykseen elämänsä tarkoituksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minun kysymykseni − se joka ajoi minut 50-vuotiaana itsemurhan partaalle − oli mitä yksinkertaisin, se oli jokaisen ihmisen mielessä −− kysymys, jota ilman elämä ei ollut mahdollinen: ”Mitä jää siitä, mitä teen nyt ja huomenna, mitä koko elämästäni jää? Miksi minun on elettävä, miksi toivottava jotain, miksi tehtävä jotain?” Kysymyksen voi muotoilla vielä näin: ”Onko elämälläni sellainen tarkoitus, joka ei tuhoudu minua väistämättä kohtaavassa kuolemassa?” (Tolstoi 2012: 50−51.)&lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Elämän tarkoituksen pohtiminen tulee entistä tärkeämmäksi ihmisen kohdatessa vakavaa kärsimystä, koska ihminen silloin joutuu etsimään voimavaroja kärsimyksen kestämiseen ja elämän jatkamiseen. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kärsimyksen kohdatessa ihmisen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan kohtaamiaan vastoinkäymisiä ja etsiä sellaisia näkökohtia, jotka toisivat hänen kokemiinsa vastoinkäymisiin mielekkyyttä.	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjan sisällysluettelo ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Esipuhe&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Johdanto&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1.	Kärsimys ja epäuskon kiusaus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.1.	Toivo herää umpikujassa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2.	Epätoivo ja persoonallinen vastaus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3.	Kärsimys yllättää voimallaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;2.	Kärsimys ja lohdutus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.	Ilo kärsimysten keskellä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.	Kärsimyksen ja ilon monet tasot	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen sisältämät mahdollisuudet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Omantunnon kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.3.	Subjektiivinen ja objektiivinen kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.	Rakkauden järjestys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rakkauden järjestyksen vääristyminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itserakkauden tuhoava kehä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsensä uhraava rakkaus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheisten ihmissuhteiden merkitys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5.	Moraalisen eheyden puutteen aiheuttama kärsimys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tunnustamaton synti rikkoo eheyden	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moraalisen omahyväisyyden ongelma	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksinäisyyden helvetti	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.6.	Moraalisen vääryyden uhrin kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;3.	Voiko kärsimys palvella korkeampaa tarkoitusta?&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.	Kärsimys näkökulman laajentajana	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Tutkimukset kärsimyksen myönteisestä merkityksestä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;4.	Yrityksiä ratkaista kärsimyksen ongelma&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1.	Pako nautintoon	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2.	Pako tekniikkaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.3.	Pako ekstaattiseen mietiskelyyn&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4.	Pako itsettömyyteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5.	Pako hulluuteen ja rajattomuuteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6.	Pako itsepetokseen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.7.	Pako väkivaltaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.8.	Inhimillisten ratkaisuyritysten rajallisuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;5.	Usko ja kärsimys&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.1.	Kristuksen ylösnousemuksen voima	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.2.	Umpikujat ovat Jumalan mahdollisuuksia	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säröjä ihmisen itsepetokseen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Umpikujassa löytyy uusia ovia	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siunauksen ja vastoinkäymisten tasapaino	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.3.	Oman pahuuden kohtaaminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys tienä aitouteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen kaksinaisluonne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4.	Kiitollisuus suuntaa huomiota ulospäin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.	Ihmisen vapaus ja vastuu	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;6.	Kolmiyhteisen Jumalan rakkaus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.	Kolmiyhteisen Jumalan epäitsekäs ilo	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.2.	Jumalan armo on lahjaa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.	Henkilökohtaisesti koetun kärsimyksen vaikeus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.4.	Jumalan kunnia pahuuden ja kärsimyksen maailmassa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.5.	Jumala voi kääntää pahan hyväksi	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anteeksiantamus ja rakkaus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ristin ryövärin pelastus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;7.	Kypsyminen kärsimyksen kohtaamiseen&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kirjallisuus&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Aiheesta muualla ==&lt;br /&gt;
===ApoWiki===&lt;br /&gt;
*[[Kulttuuriset myytit]]&lt;br /&gt;
*[[Pahan ongelma]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Filosofia]][[Luokka:Kirjat]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4rsimyksen_tarkoitus_(kirja)&amp;diff=11702</id>
		<title>Kärsimyksen tarkoitus (kirja)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=K%C3%A4rsimyksen_tarkoitus_(kirja)&amp;diff=11702"/>
		<updated>2017-06-09T11:38:12Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: rp-linkitykset, fix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kärsimyksen tarkoitus on [[Tapio Puolimatka]]n kirjoittama kirja, joka tuo esille erilaisia näkökulmia kärsimyksen ongelmaan ja sen ratkaisuun. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan esipuheesta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys on yksi elämän ratkaisemattomista salaisuuksista, jonka edessä ihminen joutuu myöntämään ymmärryksensä rajallisuuden. Kärsimyksessä jotkut ihmiset näkevät todisteen siitä, ettei Jumalaa ole olemassa. Itse näen kärsimyksessä todisteen Jumalan rakkauden voimasta: hän ei jätä syntiinlangennutta ihmistä ulkoisesti mukavaan mutta pinnalliseen elämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys välittää kokemuksen Jumalan intensiivisestä rakkaudesta, joka ei jätä ihmistä elämään omassa itsekeskeisessä maailmassaan. Kärsimys virittää ihmistä ymmärtämään Kristuksen uhria Golgatalla.&lt;br /&gt;
Ihmiset ovat kehittäneet lukuisia eri tekniikoita kamppailussaan kärsimyksen kanssa, mutta mikään niistä ei tarjoa lopullista ratkaisua kärsimyksen ongelmaan. Kärsimys saattaa nujertaa ihmisen tai lujittaa häntä. Kärsimyksellä on epäilemätön suhde rakkauteen sikäli, että maailmassa oleva kärsimys testaa ihmisen rakkauden ja halun auttaa kärsiviä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalan vastaus kärsimyksen ongelmaan on Kristuksen sovitustyö: ”-- hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. --” Ihmisen pahuus toi kärsimyksen maailmaan. Pahuuden ongelman ratkaisuksi Kristus uhrasi itsensä: ”-- meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” {{rp|(Jes. 53:4-5)}}. Jumala tuli ihmiseksi ja otti kantaakseen ihmisen kivun ja tuskan, heikkouden, rikkomukset ja pahuuden. Risti kertoo rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. ”-- Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomuksen tähden. -- Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.” {{rp|(Jes. 53:8, 12)}}. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ote kirjan johdannosta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moderni länsimainen kulttuuri on astunut suuria edistysaskeleita kivun ja kärsimyksen lievittämisessä. Samalla länsimainen kulttuuri on taantunut kyvyssään tukea ihmistä sellaisen vakavan kärsimyksen kohtaamisessa, johon ei ole olemassa lääketieteellistä, psykologista, sosiologista tai muuta asiantuntijaratkaisua. Tämä johtuu osin siitä, että maallistuneen kulttuurin materialistinen lähtökohta heikentää uskoa elämän tarkoitukseen. &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Kaikki suuret maailmankulttuurit ovat kamppailleet kärsimyksen ongelman kanssa. Ne ovat etsineet sellaista suurta kertomusta, joka antaisi ihmiselämän kärsimykselle syvemmän tarkoituksen. Taustalla on tietoisuus siitä, että ihmisen kyky kestää kärsimystä on usein sidoksissa hänen kykyynsä nähdä elämässä tarkoitusta ja mielekkyyttä. Pyrkimys etsiä elämän tarkoitusta on rakennettu jokaisen ihmisen sisimpään. &lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Leo Tolstoi kertoo vuosikausia tuskallisesti etsineensä vastausta kysymykseen elämänsä tarkoituksesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minun kysymykseni − se joka ajoi minut 50-vuotiaana itsemurhan partaalle − oli mitä yksinkertaisin, se oli jokaisen ihmisen mielessä −− kysymys, jota ilman elämä ei ollut mahdollinen: ”Mitä jää siitä, mitä teen nyt ja huomenna, mitä koko elämästäni jää? Miksi minun on elettävä, miksi toivottava jotain, miksi tehtävä jotain?” Kysymyksen voi muotoilla vielä näin: ”Onko elämälläni sellainen tarkoitus, joka ei tuhoudu minua väistämättä kohtaavassa kuolemassa?” (Tolstoi 2012: 50−51.)&lt;br /&gt;
	&lt;br /&gt;
Elämän tarkoituksen pohtiminen tulee entistä tärkeämmäksi ihmisen kohdatessa vakavaa kärsimystä, koska ihminen silloin joutuu etsimään voimavaroja kärsimyksen kestämiseen ja elämän jatkamiseen. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kärsimyksen kohdatessa ihmisen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan kohtaamiaan vastoinkäymisiä ja etsiä sellaisia näkökohtia, jotka toisivat hänen kokemiinsa vastoinkäymisiin mielekkyyttä.	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjan sisällysluettelo ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Esipuhe&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Johdanto&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1.	Kärsimys ja epäuskon kiusaus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.1.	Toivo herää umpikujassa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2.	Epätoivo ja persoonallinen vastaus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.3.	Kärsimys yllättää voimallaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;2.	Kärsimys ja lohdutus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.1.	Ilo kärsimysten keskellä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.2.	Kärsimyksen ja ilon monet tasot	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen sisältämät mahdollisuudet	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Omantunnon kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.3.	Subjektiivinen ja objektiivinen kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.4.	Rakkauden järjestys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rakkauden järjestyksen vääristyminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itserakkauden tuhoava kehä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itsensä uhraava rakkaus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheisten ihmissuhteiden merkitys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5.	Moraalisen eheyden puutteen aiheuttama kärsimys&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tunnustamaton synti rikkoo eheyden	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Moraalisen omahyväisyyden ongelma	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksinäisyyden helvetti	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.6.	Moraalisen vääryyden uhrin kärsimys	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;3.	Voiko kärsimys palvella korkeampaa tarkoitusta?&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1.	Kärsimys näkökulman laajentajana	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Tutkimukset kärsimyksen myönteisestä merkityksestä	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;4.	Yrityksiä ratkaista kärsimyksen ongelma&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.1.	Pako nautintoon	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2.	Pako tekniikkaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.3.	Pako ekstaattiseen mietiskelyyn&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4.	Pako itsettömyyteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5.	Pako hulluuteen ja rajattomuuteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6.	Pako itsepetokseen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.7.	Pako väkivaltaan	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.8.	Inhimillisten ratkaisuyritysten rajallisuus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;5.	Usko ja kärsimys&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.1.	Kristuksen ylösnousemuksen voima	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.2.	Umpikujat ovat Jumalan mahdollisuuksia	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säröjä ihmisen itsepetokseen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Umpikujassa löytyy uusia ovia	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siunauksen ja vastoinkäymisten tasapaino	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.3.	Oman pahuuden kohtaaminen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimys tienä aitouteen	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kärsimyksen kaksinaisluonne	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4.	Kiitollisuus suuntaa huomiota ulospäin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5.	Ihmisen vapaus ja vastuu	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;6.	Kolmiyhteisen Jumalan rakkaus&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.1.	Kolmiyhteisen Jumalan epäitsekäs ilo	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.2.	Jumalan armo on lahjaa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.3.	Henkilökohtaisesti koetun kärsimyksen vaikeus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.4.	Jumalan kunnia pahuuden ja kärsimyksen maailmassa	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.5.	Jumala voi kääntää pahan hyväksi	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anteeksiantamus ja rakkaus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ristin ryövärin pelastus	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;7.	Kypsyminen kärsimyksen kohtaamiseen&#039;&#039;&#039;	&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kirjallisuus&#039;&#039;&#039;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Tapio_Puolimatka&amp;diff=11701</id>
		<title>Tapio Puolimatka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Tapio_Puolimatka&amp;diff=11701"/>
		<updated>2017-06-09T11:18:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Teoksia */ +kaksi teosta&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Tieteilijä&lt;br /&gt;
| tieteilijän nimi              =&lt;br /&gt;
| tieteilijän alkuperäinen nimi =&lt;br /&gt;
| kuva                          = Tapio_Puolimatka.jpg&lt;br /&gt;
| kuvan leveys                  = &lt;br /&gt;
| kuvateksti                    =&lt;br /&gt;
| syntymäaika                   = 18.4.1953&amp;lt;ref name=&amp;quot;CV&amp;quot;&amp;gt;http://www.tapiopuolimatka.net/3 Luettu 24.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
| syntymäpaikka                 = Alastaro&amp;lt;ref name=&amp;quot;CV&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
| kuolinaika                    =&lt;br /&gt;
| kuolinpaikka                  =&lt;br /&gt;
| asuinpaikat                   =&lt;br /&gt;
| kansalaisuus                  =&lt;br /&gt;
| sukujuuret                    =&lt;br /&gt;
| tutkimusalue                  =&lt;br /&gt;
| instituutti                   = Jyväskylän yliopisto: professori; Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Tampereen yliopisto: dosentti&lt;br /&gt;
| alma mater                    = Helsingin yliopisto: FK 1986, VTT 1989, KT 1996&lt;br /&gt;
| ohjaaja                       =&lt;br /&gt;
| oppilaat                      =&lt;br /&gt;
| tunnetut työt                 =&lt;br /&gt;
| palkinnot                     =&lt;br /&gt;
| uskonto                       =&lt;br /&gt;
| allekirjoitus                 =&lt;br /&gt;
| alaviitteet                   =&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Timo &#039;&#039;&#039;Tapio Puolimatka&#039;&#039;&#039; (KT, VTT) toimii [[wp:kasvatustiede|kasvatustieteen]] teorian ja tradition [[wp:professori|professori]]na [[wp:Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopisto]]ssa. Hänellä on kaksi [[wp:Helsingin yliopisto|Helsingin yliopisto]]ssa suoritettua tohtorin tutkintoa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;CV /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elämän kulku ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna [[wp:1989|1989]] Puolimatka suoritti [[wp:käytännöllinen filosofia|käytännöllisen filosofian]] alan [[wp:valtiotiede|valtiotieteen]] [[wp:tohtorin tutkinto|tohtorin tutkinnon]], vuonna [[wp:1996|1996]] kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän oli suorittanut vuonna [[wp:1986|1986]] pääaineenaan [[wp:uskontotiede|uskontotiede]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna [[wp:1993|1993]] hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian [[wp:dosentti|dosentiksi]] Helsinkiin erikoistumisaloinaan [[wp:etiikka|etiikka]], [[wp:yhteiskuntafilosofia|yhteiskuntafilosofia]] ja [[wp:kasvatusfilosofia|kasvatusfilosofia]]. Lisäksi hänet on nimitetty [[wp:sosiaalipedagogiikka|sosiaalipedagogiikan]] dosentiksi [[wp:Kuopion yliopisto|Kuopioon]] ja kasvatustieteen dosentiksi [[wp:Tampereen yliopisto|Tampereelle]] vuonna [[wp:2002|2002]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka on toiminut Suomessa toistakymmentä vuotta yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Hän teki filosofista tutkimustyötä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa, erityisesti sen Spinoza-instituutissa, vuosina 1983-1989. Hän toimi vierailevana tutkijana Notre Damen (USA) yliopiston uskonnonfilosofian keskuksessa 1995-1998.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teoksissaan hän on käsitellyt tieteen, uskonnon ja kasvatuksen aiheita filosofian näkökulmasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tutkimustoiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin kohdistuva tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan varhainen tutkimustyö kohdistui eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin. Hän pohtii erityisesti eettisen tiedon ja arvotiedon perustaa: Onko mahdollista saada yleispätevää eettistä tietoa? Onko olemassa moraalisia totuuksia ja yleispäteviä arvoja? Onko eettisiä väitteitä mahdollista oikeuttaa? Mikä on eettisten intuitioiden merkitys eettiselle tiedolle? Puolimatka puolustaa tutkimuksissaan moraalirealistista kantaa, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalitotuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen kantansa voitaisiin ilmaista myös sanomalla, että on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Koska moraalitieto on ensisijaisesti välittömän kokemuksen asia, se ei edellytä sitä, että ihminen pystyisi rakentamaan vastaansanomattoman argumentin moraalitotuuden puolustukseksi. On kuitenkin mahdollista esittää teoreettisella tasolla hyvin perusteluja argumentteja moraalitotuuden puolesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän vaiheeseen liittyvät&lt;br /&gt;
* Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa: &#039;&#039;Moral Realism and Justification&#039;&#039; &lt;br /&gt;
sekä artikkelit:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen&#039;&#039; (Ajatus 52, 1994) ja&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Moral Realism and the Standards of Justification&#039;&#039; (&#039;&#039;Acta Philosophica Fennica&#039;&#039; 76, 2004).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Luonnonoikeus, itsepetos ja suvaitsevuus J. Budziszewskin ajattelussa&#039;&#039;, &#039;&#039;Perusta&#039;&#039; 5/2011: 258-265.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Johdanto J. Budziszewskin ajatteluun ja elämään&#039;&#039;, teoksessa J. Budziszewski: &#039;&#039;Tätä emme voi olla tietämättä&#039;&#039;. Suom. Tapio Puolimatka. Helsinki: Uusi Tie 2011.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatukseen ja demokratiaan kohdistuva tutkimus ===&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Seuraavassa vaiheessa Puolimatkan tutkimuksen painopiste siirtyy demokratian ja kasvatuksen suhteeseen ja kysymykseen, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka analysoi erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellyttää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän vaiheeseen liittyvät&lt;br /&gt;
* kasvatustieteen väitöskirja: &#039;&#039;Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim&#039;&#039; (Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki, 1995) &lt;br /&gt;
sekä seuraavat artikkelit:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Democracy, Education and the Critical Citizen&#039;&#039; (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 1996: 329-338),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;The Problem of Democratic Values Education&#039;&#039;, (&#039;&#039;Journal of Philosophy of Education&#039;&#039; 31/3, 1997),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Democracy, Manipulation, and Critical Citizens&#039;&#039; (&#039;&#039;Inquiry&#039;&#039;, 1998),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;In Defence of a Moral Concept of Democracy&#039;&#039; teoksessa &#039;&#039;Essays on Contemporary Liberalism at the Turn of the 21st Century&#039;&#039; (Ashgate Publishers, 1997),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Democratic Values Education Reconsidered: A Moral Realist Case&#039;&#039; (&#039;&#039;The Journal of Philosophy of Education&#039;&#039;, 2001) ja&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Education for Critical Citizenship&#039;&#039; (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 2002).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Opetuksen ja sen vääristymien käsitteellinen analyysi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksi Puolimatkan tutkimuksen painopisteistä on ollut opetuksen käsitteessä ja sen lähikäsitteissä. Hänen tutkimuksensa kohteena on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa vääristymistään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän painopistealueeseen liittyvät seuraavat tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Opetusta vai indoktrinaatiota: Valta ja manipulaatio opetuksessa&#039;&#039; (Kirjayhtymä, 1997).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;The Concept of Indoctrination&#039;&#039; (&#039;&#039;Philosophia Reformata&#039;&#039;, 1995).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Indoktrinaatio&#039;&#039; (&#039;&#039;Ajatus&#039;&#039; 54, 1996).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvattajan auktoriteettiin ja kasvavan autonomiaan kohdistuva tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia&#039;&#039; (Kirjayhtymä 1999; toinen uudistettu laitos Suunta-kirjat 2009).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Teacher Authority. A case study from Finland&#039;&#039; (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (&#039;&#039;The Journal of Education for Teaching&#039;&#039;, &#039;&#039;July&#039;&#039;, 2000).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Educational Authority and Manipulation&#039;&#039; (&#039;&#039;Paideusis&#039;&#039; 14:2, 2001).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (&#039;&#039;spherical pluralism&#039;&#039;). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen autonomia. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen autonomisesti toimiviksi instituutioiksi on edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistää vähemmistökulttuureja ja estää niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen pluralismin säilyttämistä. Täten rakenteellisen pluralismin teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat Puolimatkan tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Rakenteellinen indoktrinaatio&#039;&#039;, teoksessa &#039;&#039;Filosofisia iskuja&#039;&#039; (Tampere, 1998).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Sphere Pluralism and Critical Thinking&#039;&#039; (&#039;&#039;Studies in Philosophy of Education&#039;&#039;, 2004).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan tutkimuksessa on ollut yhtenä jatkuvana teemana kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Elämän tarkoitus&#039;&#039; (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) &#039;&#039;Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief&#039;&#039; (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (&#039;&#039;The British Journal of Religious Education&#039;&#039;, &#039;&#039;September&#039;&#039;, 200X&amp;lt;!-- vuosilukutieto olisi selvitettävä--&amp;gt;).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Education and the Meaning of Life&#039;&#039; (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 2001).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Elämän tarkoitus ja kasvatus&#039;&#039;, teoksessa Timo Purjo &amp;amp; Eevastiina Gjerstad (toim.) &#039;&#039;Arvojen ja tarkoitusten pedagogiikka, ss. 12-32. Helsinki&#039;&#039;: Non Fighting Generation, 2011.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Kasvatus kuolemaan&#039;&#039; teoksessa &#039;&#039;Kuoleman filosofia&#039;&#039; (Helsinki: &#039;&#039;Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta&#039;&#039;).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Konstruktivismiin liittyvä tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin, joka on modernin opetukseen ja oppimiseen liittyvän keskustelun keskeisiä käsitteitä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Constructivism, Knowledge and Manipulation&#039;&#039;, (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 1999).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin&#039;&#039; (Tammi, 2002).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Constructivism and Critical Thinking&#039;&#039; (&#039;&#039;Inquiry&#039;&#039; 22:4, 2006).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Realismin rajankäyntejä&#039;&#039; (&#039;&#039;Kasvatus&#039;&#039; 1/2003).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatuksen tunneperustaan liittyvä tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka analysoi filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle&lt;br /&gt;
* teoksessaan &#039;&#039;Kasvatus, arvot ja tunteet&#039;&#039; (Tammi, 2004; toinen uudistettu painos Suunta-kirjat 2011) sekä&lt;br /&gt;
* artikkelissaan &#039;&#039;Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen&#039;&#039; (&#039;&#039;Aikuiskasvatus&#039;&#039; 2/2004).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan tutkimustyö on viime vuosina kohdistunut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juuriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tästä aiheesta hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko, tieto ja myytit&#039;&#039; (Tammi, 2005; toinen painos Uusi Tie 2009),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko, tiede ja Raamattu&#039;&#039; (Uusi Tie, 2007),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko, tiede ja evoluutio&#039;&#039; (Uusi Tie, 2008).&lt;br /&gt;
Kyseisessä trilogiassa hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Trilogian ensimmäisessä osassa hän pohtii mm. seuraavia kysymyksiä: &amp;quot;Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo?&amp;quot; Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta: &amp;quot;Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta?&amp;quot; Trilogian kolmas osa pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista. Hän käsitteli samaa aihepiiriä myös Suomen Filosofisen yhdistyksen Usko-kollokvion pohjalta julkaistuun kirjaan kirjoittamassaan artikkelissa:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko ja kumoajat&#039;&#039; (Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström &amp;amp; Pilvi Toppinen, toim. &#039;&#039;Usko&#039;&#039;, ss. 439-448. &#039;&#039;Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta&#039;&#039; 22, 2009.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Avioliittoon ja perheeseen liittyvä tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka on kirjoittanut avioliittoon ja perheeseen liittyen kolme yleistajuista monografiaa, joissa hän lähestyy avioliittokysymystä erityisesti moraalifilosofian näkökulmasta. Hän myös arvioi avioliittoa ja perhettä koskevia empiirisiä tutkimuksia metodologiaelta ja tieteenfilosofiselta kannalta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tästä aiheesta kirjoitetut teokset. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin&#039;&#039;. (Suuntakirjat, 2014; toinen painos 2015.)&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Yhteiskuntakoe lapsilla: Tehdäänkö Suomen lapsista sukupuolineutraalin yhteiskuntakokeen koekaniineja?&#039;&#039; (Kuva ja Sana, 2016.)&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus&#039;&#039;. Perussanoma 2017. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Samasta aiheesta Puolimatka kirjoitti myös artikkelin &amp;quot;The Gender Diverse and the Genderless Conceptions of Marriage and Children&#039;s Right to Develop Their Sexual Identity&amp;quot;.The New Educational Review 45, s. 28-38.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.educationalrev.us.edu.pl/dok/volumes/tner_3_2016.pdf&amp;lt;/ref&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimustyönsä pohjalta Puolimatka on antanut eduskunnan lakivaliokunnalle kolme asiantuntijalausuntoa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle asiassa Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asiantuntijalausunto eduskunnalle liittyen kansalaisaloitteeseen KAA 2/2016 vp Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.&amp;lt;ref&amp;gt;https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/aineistot/Documents/KAA2_16_LaV_271016_prof_Puolimatka.pdf&amp;lt;/ref&amp;gt;, Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta KAA 3/2016 vp http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto-aitiyslakiehdotuksesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ajankohtaista ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Huuhaa-palkintokeskustelu (2008) ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Skepsis|Skepsis ry]] antoi [[Huuhaa_palkinto_2008|vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon]] [[wp:Uusi Tie|Kustannus Oy Uusi Tielle]] Tapio Puolimatkan kirjojen &#039;&#039;[[Usko, tiede ja Raamattu]]&#039;&#039; ja &#039;&#039;[[Usko, tiede ja evoluutio]]&#039;&#039; julkaisemisesta. Skepsis ei puuttunut kirjojen varsinaiseen asiasisältöön vaan katsoi kirjojen tarkoitukseksi [[kreationismi|luomisopin]] tuomisen kouluopetukseen ja sanoi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot | Nimeke=Huuhaa-palkinto 2008 | Ajankohta=3.12.2008 | Tekijä= | Julkaisija=Skepsis ry | Viitattu=29.4.2017}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Skeptikko&#039;&#039;-lehteen (6/2008) kirjoittamansa [[Tapio Puolimatka: Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa|vastineen]] Puolimatka aloittaa seuraavalla mielikuvalla: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Kuvitellaan, että elämme keskiaikaa. Olet kirjoittanut tuhatsivuisen perusteellisesti argumentoidun kirjasarjan, jossa pyrit osoittamaan, että tiede on rajoittamatonta pyrkimystä totuuden löytämiseen ja että tiedettä pitäisi voida tehdä myös ateistisista ja agnostisista lähtökohdista. Kuvitellaan edelleen, että katolisen inkvisition alaosasto arvioi kirjasarjasi seuraavaan tapaan, ilman että millään tavalla viittaa esittämiisi argumentteihin: &amp;quot;Kirjan tarkoituksena on kaiken opetuksen ja tieteen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin ateistinen fundamentalismi ansaitsemalleen paikalle.&amp;quot; Mitä vastaisit?}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtihaastattelussa Puolimatka arvostelee Skepsiksen argumentointia epäselväksi sekä katsoo Skepsiksen tehneen perustavanlaatuisen sekaannuksen kirjan sisällön suhteen mutta kertoo, ettei ole pahoillaan saamasta tunnustuksesta, ja odottaa kutsua keskustelemaan kirjan sisällöstä.&amp;lt;ref&amp;gt; &amp;lt;nowiki&amp;gt;http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&amp;amp;task=view&amp;amp;id=7171&amp;amp;Itemid=38&amp;lt;/nowiki&amp;gt; luettu 9.12.2008&amp;lt;/ref&amp;gt; &#039;&#039;Kotimaa&#039;&#039;-lehti julkaisi Puolimatkan [[Uusateismin_tunnekieli|vastineen]] Skepsiksen palkintoon 18.12.2008. Puolimatka kommentoi palkintoa &#039;&#039;[[wp:Ristin voitto|Ristin voitto]]&#039;&#039; -lehdessä: &amp;quot;Huuhaa-palkinto on keveämpää, osittain huumorilla höystettyä irvailua. Sana &#039;huuhaa&#039; on voimakasta tunneviestintää, joka oikeuttaa tietyn maailmankatsomuksen hylkäämistä ilman järkiperusteluja. Olen kuitenkin iloinen, että ateistit kiinnittävät huomiota kirjoihini.&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;Ristin Voitto, 10.12.2008, sivu 14&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== &#039;&#039;Tiedekeskustelun avoimuuskoe&#039;&#039; -teos (2010) ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka analysoi Skepsiksen lausumaa ja muita julkisen keskustelumme ilmiöitä tarkemmin kirjassaan &#039;&#039;Tiedekeskustelun avoimuuskoe&#039;&#039; (Uusi Tie, 2010). Hän katsoo Skepsiksen rikkovan useita tieteellisen keskustelun periaatteita: Skepsis&lt;br /&gt;
# hyökkää henkilöä eikä väitettä vastaan, &lt;br /&gt;
# ohittaa vastustajan väitteen luomalla siitä irvikuvan ja &lt;br /&gt;
# luo väärän vastakkainasettelun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ylen toimittajan kritiikki ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylen toimittaja Antti Seppälä ihmetteli näkökulma-blogissaan 17.11.2014, ettei Jyväskylän yliopisto ollut puuttunut Tapio Puolimatkan kirjoitteluun avioliittolainsäädännöstä.&amp;lt;ref&amp;gt;http://yle.fi/uutiset/nakokulma_puolimatkan_ristiretki/7652772&amp;lt;/ref&amp;gt; Jyväskylän yliopisto julkaisikin samana päivänä tiedotteen, jossa se korostaa etteivät työntekijöiden ilmaisut edusta yliopiston kantaa. &amp;lt;ref&amp;gt;https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/11/tiedote-2014-11-26-15-39-28-189032&amp;lt;/ref&amp;gt;  &#039;&#039;Kansan Uutiset&#039;&#039; -verkkolehdessä Jarkko Mänttäri tulkitsi Jyväskylän yliopiston yliopiston kannanoton olleen suunnattu Puolimatkaa vastaan. Puolimatka kritisoi Mänttäriä ja Seppälää sensuurihakuisuudesta Uuden Suomen blogissaan &amp;quot;Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja.&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite|Osoite=http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184749-tarvitaanko-demokratiassa-ajatuspoliiseja|Nimeke=Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja?|Julkaisu=Tapio Puolimatka|Viitattu=2016-10-30}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Puolimatka kirjoittaa:&amp;quot;Tässä yhteydessä herää kysymys: onko tarkoituksena sensuroida olennaista tietoa lain lapsivaikutuksista sallimalla vain yhden keskustelun osapuolen esiintyä alan asiantuntijana?&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kunniarotta-antipalkinto (2015)===&lt;br /&gt;
Vuonna 2015 Seta ry antoi Tapio Puolimatkalle Kunniarotta-antipalkinnon, jolla &amp;quot;Seta nuhtelee julkisesti tahoa, joka on esittänyt syrjiviä mielipiteitä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä tai harjoittanut syrjintää.&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/ | Nimeke = Asiallisen tiedon omena Finlaysonille | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = seta.fi |Ajankohta = 27.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta ry | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/| Nimeke = Asiallisen tiedon omena Finlaysonille| Tekijä = | Julkaisu =Seta| Ajankohta = 27.6.2015| Viitattu = 28.6.2015}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Seta ry ei kuitenkaan perustelussaan&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/ | Nimeke = Asiallisen tiedon omena Finlaysonille | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = seta.fi |Ajankohta = 27.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta ry | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }} &amp;quot;Kunniarotta-antipalkinnon saanut Tapio Puolimatka on Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori, joka on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Puolimatkan tieteellisten lähteiden käyttöä on kyseenalaistettu monilta tahoilta. Puolimatka on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa Jyväskylän yliopiston professorina. Niin sanottujen perinteisten perhearvojen puolesta puhuessaan Puolimatka tuo usein esiin lasten hyvinvoinnin, vaikka hänen näkemyksiään ovat vastustaneet useat kasvatustieteen asiantuntijat.&amp;quot;&amp;lt;/ref&amp;gt; kerro, millä tavalla Puolimatka olisi syrjinyt ketään. Perustelussa Seta ry antaa myös ymmärtää [[Tieteisusko|auktoriteettiuskoisesti]] perustellen, että Puolimatka olisi toiminut epätieteellisesti, mutta Seta ry ei osoita&amp;lt;ref&amp;gt;eikä ilmeisesti siis kykene osoittamaan&amp;lt;/ref&amp;gt; mitään Puolimatkan väitettä vääräksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka vastasi Setalle Uuden Suomen blogissaan otsikolla: &amp;quot;[http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215688-mita-seta-voisi-oppia-skepsikselta Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä]&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite|Osoite=http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215688-mita-seta-voisi-oppia-skepsikselta|Nimeke=Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä?|Julkaisu=Tapio Puolimatka|Viitattu=2016-10-29}}&amp;lt;/ref&amp;gt;. Siinä Puolimatka toteaa, että seksuaalisen tasa-arvoisuuden yhdistyksen luulisi olevan kiinnostunut lasten tasa-arvoisesta oikeudesta kehittää omaa seksuaalista identiteettiään kasvamalla perheessä biologisen isänsä ja äitinsä kanssa. Tällöin lapsella olisi samaa sukupuolta oleva samaistumiskohde ja vastakkaista sukupuolta oleva vastapuoli. &amp;quot;Sen sijaan Setan agendana näyttäisi olevan tehdä lasten identiteettioikeuksia koskevasta keskustelusta tabu&amp;quot;, Puolimatka kirjoittaa ja jatkaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jyväskylän yliopiston esiselvitys ===&lt;br /&gt;
Jyväskylän yliopisto käynnisti 22.12.2014 Setan entisen hallituksen jäsenen &#039;&#039;&#039;Joonas Mattssonin&#039;&#039;&#039; pyynnöstä esiselvityksen koskien Puolimatkan eduskunnan lakivaliokunnalle kirjoittaman asiantuntijalausunnon lähdeviitteiden käyttöä. Tutkimuspyynnön ensimmäisessä vaiheessa Joonas Mattsson viittasi &#039;&#039;&#039;Lilja Tammisen&#039;&#039;&#039; aihetta käsittelevään blogiin. Toisessa vaiheessa Mattson esitti joitakin omia kriittisiä huomioitaan. Jyväskylän yliopiston rehtori &#039;&#039;&#039;Matti Manninen&#039;&#039;&#039; teki asiasta päätöksen 4.3.2015. Päätöksessään rehtori toteaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Rehtori on perehtynyt osapuolten asaissa esittämään argumentaatioon ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka ole käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.&amp;lt;ref name=&amp;quot;RV&amp;quot;&amp;gt;https://www.dropbox.com/s/302bfy9v9i4d9e5/JY-rehtorin-paatos.pdf&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lausunnossa todetaan myös: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Puolimatkan asiantuntijalausunto ei siten anna vääristynyttä kuvaa käytettyjen lähteiden havaintoihin perustuvista tutkimustuloksista. Myös lähteiden käyttö on ollut perusteltua asiantuntijalausunnon viitekehys huomioiden.&amp;lt;ref name=&amp;quot;RV&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja edelleen: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Tutkintapyynnön kohteena on ollut selvittää myös onko Puolimatka ohittanut johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen asiantuntijalausuntoa antaessaan. Rehtori on perehtynyt osapuolten vastineisiin ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka asiantuntijalausunnossaan ole syyllistynyt johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen ohittamiseen eikä ole siten syyllistynyt tulosten valikointiin liittyvään vilppiin ja siten jättänyt antamatta muiden tutkijoiden saavutuksille niille kuuluvaa arvoa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;RV&amp;quot; /&amp;gt;}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimuspyyntöä koskevat asiankirjat voi lukea osoitteessa: http://www.tapiopuolimatka.net/tutkimuspyynto-jyvaskylan-yliopistolle-ja-rehtorin-paatos&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudetin kritiikki ===&lt;br /&gt;
Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja &#039;&#039;&#039;Eva Biaudet&#039;&#039;&#039; kritisoi Puolimatkaa Aito avioliitto -kansalaisaloitteen julkisessa kuulemisessa 27.10.2016, jossa Puolimatka toimi eduskunnan kutsumana asiantuntijana: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|”Teidän etiikastanne ja lähteiden käytöstä on aloitettu Jyväskylän yliopistossa sisäinen selvitys. Teitä arvostellaan tieteen ja myös uskonnon tarkoitushakuisesta sekoittamisesta.”&amp;lt;ref&amp;gt;http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225119-skandaali-varapuheenjohtaja-biaudet-solvasi-eduskunnan-lakivaliokunnassa&amp;lt;/ref&amp;gt;}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vastauksessaan Puolimatka viittasi Jyväskylän yliopiston rehtorin päätökseen, jonka rehtori oli tehnyt jo puolitoista vuotta aikaisemmin. Päätöksen mukaan Puolimatka ei ollut toiminut hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tapiopuolimatka.net/tutkimuspyynto-jyvaskylan-yliopistolle-ja-rehtorin-paatos&amp;lt;/ref&amp;gt;&amp;lt;sup&amp;gt;,&amp;lt;/sup&amp;gt;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite|Osoite=http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225119-skandaali-varapuheenjohtaja-biaudet-solvasi-eduskunnan-lakivaliokunnassa|Nimeke=Skandaali: Varapuheenjohtaja Biaudet solvasi eduskunnan lakivaliokunnassa|Julkaisu=Arto Jääskeläinen|Viitattu=2016-10-29}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Marja-Leena Laakson kirjoitus ===&lt;br /&gt;
Biaudet vetosi myös puheenvuorossaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin &#039;&#039;&#039;Marja-Leena Laakson&#039;&#039;&#039; 26.11.2014 Helsingin Sanomissa julkaistuun yleisönosastokirjoitukseen.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.hs.fi/mielipide/a1416976277598&amp;lt;/ref&amp;gt; Biaudet tulkitsi kyseisen yleisönosastonkirjoituksen olleen kirjoitettu Puolimatkaa vastaan, koska se oli kirjoitettu sen jälkeen kun Puolimatka oli kirjoittanut &#039;&#039;Helsingin Sanomiin&#039;&#039;. &lt;br /&gt;
Biaudetin väitteessä on kaksi ongelmaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#Marja-Leena Laakso ei mainitse Puolimatkaa. &lt;br /&gt;
#Marja-Leena Laakso ei käsittele Puolimatkan väitteitä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biaudet siteerasi Laakson kirjoituksen ensimmäistä lausetta: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|On väitetty (HS Mielipide 25.11.), että vain biologinen vanhemmuus takaisi tasapainoisen lapsuuden. Näin ei ole. Tutkimukset osoittavat, että vanhemman ja lapsen välinen monimuotoinen suhde rakennetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja että tämä suhde voi rakentua ilman biologista sidettä.&amp;quot;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toisin kuin Biaudet olettaa, Puolimatka ei ole väittänyt, että biologinen vanhemmuus takaisi tasapainoisen lapsuuden. Hän on ainoastaan väittänyt, että biologisen isän ja äidin eheä avioliitto tarjoaa lapsen kehitykselle parhaat edellytykset. Toisin sanoen, tasapainoinen lapsuus on todennäköisempi, jos lapsi saa kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä eheässä avioperheessä. Puolimatka ei ole väittänyt, etteikö lapseen voisi rakentaa suhdetta myös ilman biologista sidettä. Kaikki adoptiovanhemmathan luovat tällaisen siteen lapseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjassaan &#039;&#039;Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin&#039;&#039;, Puolimatka painottaa, että on tärkeä erottaa kaksi perustavasti erilaista näkökulmaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|(A) Voivatko ihmiset kohdella lapsiaan moraalisesti hyveellisellä tavalla, omistautua heidän hoitamiseensa ja uhrautua heidän puolestaan riippumatta siitä, missä perherakenteessa he toimivat?&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
(B) Ovatko kaikki perherakenteet samanarvoisia kyvyssään kunnioittaa lapsen oikeuksia ja hyvinvointia?&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Julkaisija = Suuntakirjat | Vuosi = 2014; toinen painos 2015 | Sivu = 21 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan mukaan &amp;quot;vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myönteinen ja vastaus toiseen kysymykseen on kielteinen.&amp;quot; Puolimatkan mukaan tämä erottelu on tärkeä muistaa keskusteltaessa sukupuolineutraalista avioliittolaista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Tämän lain mielekkyyttä pohdittaessa otetaan kantaa toiseen (B), ei ensimmäiseen (A) kysymykseen. Sukupuolineutraalin avioliittolain torjuminen ei merkitse kannanottoa homoseksuaalisten ihmisten kykyyn tai haluun toimia lasten vanhempina tai heidän hyväkseen, vaikka niin on usein tarkoituksellisestikin saatettu lain vastustajien kantaa tulkita. Kyseessä on kannanotto samaa sukupuolta olevan parin perherakenteen toimivuuteen lapsen hyvän kehityksen viitekehyksenä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Julkaisija = Suuntakirjat | Vuosi = 2014; toinen painos 2015 | Sivu = 21 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ajattelu ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tapio Puolimatkan ajattelu ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole jyrkän kreationistista, vaikka hän sitoutuukin luomiseen. Puolimatka pitää luomista &#039;&#039;ex nihilo&#039;&#039; mahdollisena, muttei myöskään ole ehdottomasti evoluution kautta luomista vastaan.&amp;lt;ref name=&amp;quot;kaleva&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Kiitos Huuhaa-palkinnosta | Osoite = http://www.kaleva.fi/peto/kiitos-huuhaa-palkinnosta/265096/ | Viitattu =  29.4.2017 | Selite = | Tekijä = Jarno Mällinen | Julkaisija = Kaleva plus | Ajankohta = 20.3.2009 }} (&#039;&#039;Ja on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta. Luomistyö ei sulje pois polveutumista.&#039;&#039;)&amp;lt;/ref&amp;gt; Puolimatkan suhdetta polveutumiskysymykseen kuvaa hyvin vastaus Kalevan toimittajalle, Jarno Mälliselle:&amp;lt;ref name=&amp;quot;kaleva&amp;quot; /&amp;gt; {{quotation|&#039;&#039;M:&#039;&#039; Et siis kiistä, että ihmisellä ja apinoilla on yhteinen kantaisä?&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&#039;&#039;P:&#039;&#039; Kun olen filosofi, puhun mahdollisuuksista. Se on yksi mahdollisuus. Onko se tosiasia, on eri kysymys.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Teoksia == &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kasvatus ja filosofia | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 1995, 3. painos 1999) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-26-4249-2}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa | Selite=2. painos 2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-26-4286-7}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä=Launonen, Leevi &amp;amp; Puolimatka, Tapio | Nimeke=Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka | Selite=Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus, Opetusjulkaisuja 5/1999 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-781-044-X}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-26-4458-4}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-26-4816-4}}&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Kasvatus, arvot ja tunteet (kirja)|Kasvatus, arvot ja tunteet]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-26-5085-1}}&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tieto ja myytit]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-26-5347-8}}&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja evoluutio]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Uusi Tie | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-619-498-4}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe]] | Julkaisupaika= | Julkaisija=Uusi Tie | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-619-524-0}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Aikamedia | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-252-026-5}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suunta-kirjat | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-619-598-1}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Kärsimyksen tarkoitus (kirja)|Kärsimyksen tarkoitus]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Aikamedia | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 9789522521545}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Jälkikristillisen maailman kauhut (kirja)|Jälkikristillisen maailman kauhut]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-951-888-735-8 }}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Yhteiskuntakoe lapsilla?]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kuva ja Sana | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-951-585-316-5 }}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=2017 | Tunniste=ISBN-13: 9789518887945}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
* [http://www.tapiopuolimatka.net/ Tapio Puolimatkan kotisivut]&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/T1PyUDdPT-0 Tapio puolimatka: &#039;&#039;Naturalismi ja sen kritiikki&#039;&#039;] (video)&lt;br /&gt;
* [http://www.tv7.fi/vod/player/7617/ Café Raamattu] Puolimatka vastaa Skepsis ry:n [[Huuhaa-palkinto 2008|kritiikkiin]]&lt;br /&gt;
* [http://www.kaleva.fi/peto/kiitos-huuhaa-palkinnosta/265096/ Kaleva: &amp;quot;Kiitos Huuhaa-palkinnosta!&amp;quot;]&lt;br /&gt;
* [http://www.tapiopuolimatka.net/17 Tapio Puolimatka: Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla] (Helsingin Sanomat, vieraskynä, 15.11.2008)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Usko, tieto ja myytit]]&lt;br /&gt;
* [[Usko, tiede ja evoluutio]]&lt;br /&gt;
* [[Huuhaa-palkinto 2008]]&lt;br /&gt;
* [[Usko ja tieto]]&lt;br /&gt;
* [[Tieteellinen maailmankatsomus]]&lt;br /&gt;
* [[Älyllisten kykyjen luotettavuus]]&lt;br /&gt;
* [[Järjen teistinen alkuperä]]&lt;br /&gt;
* [[Ontologinen argumentti]]&lt;br /&gt;
* [[Teleologinen argumentti]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Onko tiede kumonnut Jumalan?]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Uusateismin tunnekieli]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Vastine Valtaojalle]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Nyateismen stämplar sina motståndare som strunt!]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Henkilöt]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Tapio Puolimatka]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Ihmisoikeudet&amp;diff=11699</id>
		<title>Ihmisoikeudet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Ihmisoikeudet&amp;diff=11699"/>
		<updated>2017-06-08T19:34:16Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä */ Lainauksen muotoilu&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Ihmisoikeudet&#039;&#039;&#039;  ovat oikeuksia, jotka ihmisellä on pelkästään sillä perusteella, että hän on ihminen. Perustavat ihmisoikeudet ovat luontaisia (&#039;&#039;inherent&#039;&#039;) siinä mielessä, että ne pätevät riippumatta siitä, tunnustetaanko niitä jossakin tietyssä valtiossa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisten ihmisoikeuksien käsitteen historiallinen alkuperä on raamatullinen jumalausko. Luontaisten ihmisoikeuksien käsite on kulttuurissamme tullut vallitsevaksi Raamatun vaikutuksesta: Raamattu tarjoaa uskomusjärjestelmän näiden oikeuksien perustaksi. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joka on täydellisen oikeudenmukainen ja rakastava. Lisäksi Raamattu ymmärtää hyvinvoinnin käsitteen niin, että siihen kuuluu sekä hyveellisyys että hyvinvoinnin aineelliset edellytykset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arnold Angenendt (2009: 190–205) tuo historiallisessa analyysissaan esille sen, että ehdoton ja yhtäläinen ihmisarvo murtautuu läpi inhimillisessä kulttuurissa evankeliumin sanomassa Kristuksen uhrikuolemasta. Koska Kristus on vuodattanut verensä kaikkien ihmisten edestä, kaikki ihmiset ovat yhtäläisesti äärettömän arvokkaita Jumalalle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tietosanakirja &#039;&#039;Geschichtliche Grundbegriffe&#039;&#039; toteaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.” &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikki kristityt saivat kasteen Kristuksen kuolemaan. Kasteen valossa heidän yhteiskunnalliset ja rodulliset eronsa menettivät merkityksensä. ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu.” {{rp|(Apt. 4:32)}}. Kristillinen usko ihmisten tasa-arvoon muutti lopulta yhteiskunnan rakenteet. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillinen puhuja Laktantius (k. 317) kirjoittaa: ”Jumala, ihmisten Luoja, halusi kaikkien olevan tasa-arvoisia. Hän loi kaikille samat elämän edellytykset. – – Kukaan ei ole hänelle orja tai isäntä. Koska hän on kaikkien isä, olemme kaikki samalla oikeudella Hänen lapsiaan.” (197–198)  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona. Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta.|Huff&amp;lt;ref&amp;gt;Huff 2003: 140&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ihmisoikeuksien perusta: ihminen luotu Jumalan kuvaksi ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Filosofi Peter van Inwagenin (1994: 55–56) mukaan yksi tärkeä todiste kristinuskon totuudesta on se, että kristinuskon hedelmänä syntyi maailmankatsomuksellinen viitekehys ja perusta demokraattiselle yhteiskunnalle, jossa vaikuttaa kaikkia ihmisiä yhtäläisesti koskeva oikeusjärjestys ja ehdottomat ihmisoikeudet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon opetus luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta loi perustan ihmisten tasa-arvolle, ehdottomalle ihmisarvolle ja ehdottomille ihmisoikeuksille. Luomisopin mukaan ihminen on Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi luotu olento, jolla on ehdoton ihmisarvo riippumatta ominaisuuksistaan. Tästä seuraa velvollisuus suojella ihmiselämää: ”Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala loi ihmisen.” {{rp|(1. Moos. 9:6)}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkollinen oikeusoppinut Burchard Wormsilainen (k. 1025) katsoi kaikkien ihmisten olevan Jumalan kuvaksi luotuja riippumatta uskonnostaan. Joka ihmisen ”tappaa, on tuhonnut Jumalan kuvan ja toivon hänen tulevasta kääntymisestään”. Gregorius IX (k. 1241) vaati oikeudenmukaista kohtelua myös juutalaisille, koska ”heissä on Lunastajan kuva ja he ovat kaikkeuden Luojan luomuksia”. Uutta maailmaa koskevassa espanjalaisessa keskustelussa Francisco de Vitoria (k. 1546) puolusti intiaanien itsemääräämisoikeutta vetoamalla siihen, että heidät on luotu Jumalan kuvaksi eikä pakanuus tai kuolemansynti voi poistaa ehdotonta ihmisarvoa. (Angenendt 2009: 111)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska kristillisen oikeudenmukaisuuskäsityksen perustana on ajatus ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona, oikeudenmukaisuuden keskukseen nousee persoonan arvo: persoona on sääntöjä perustavampi, persoonan arvo on oikeutta perustavampi ja oikeudet perustuvat persoonan arvon kunnioittamiseen. Käsitteellisesti on perustavampaa puhua ihmisestä, jolle tehdään vääryyttä, kuin moraalisten sääntöjen rikkomisesta. “Moraalisessa universumissa persoonat ovat syvempiä kuin säännöt ja vaatimukset; vääryyden tekeminen persoonalle on syvempää kuin moraalisen lain rikkominen.” (Wolterstorff 2005a: 40) Oikeuksia ei siis ensisijaisesti johdeta yleispätevistä periaatteista vaan asioille luontaisesti kuuluvasta arvosta. Oikeudenmukaisuuden ja oikeuksien perustana on arvon tunnistaminen: ”persoonia tai ihmisiä ei tulisi koskaan kohdella vähempiarvoisina kuin he ovat”: ihmisiä ei tulisi koskaan halventaa (Wolterstorff 2008: 370).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillinen oikeudenmukaisuuskäsitys ”perustuu perimmältään luontaisiin (inherent) oikeuksiin” (emt. 4). Oikeudet ovat ”rajoja, joita ei tule ylittää, koska niiden ylittäminen merkitsee toisen ihmisen arvon loukkaamista” (6). Niinpä oikeudenmukaisuuden näkökulma keskittyy ihmisiin, joiden oikeuksia on loukattu, joille on tehty vääryyttä: esimerkiksi taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden uhrit ovat tärkeämpiä kuin abstraktit taloudellisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oikeudenmukaisuus sisältää oikeuden elämän perushyvyyksiin ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta arvioidaan erityisesti sen perusteella, miten yhteiskunnan marginalisoidut ryhmät kuten köyhät, orvot, lesket, vammaiset, lapset ja uskonnollisesti syrjäytetyt pääsevät niistä osallisiksi (Wolterstorff 2002: 280). Marginalisoiduille ryhmille on taattava reilu osa yhteiskunnan käytössä olevista hyödykkeistä. Raamattu vaatii, että köyhiä, vammaisia, muukalaisia ja muita vähäosaisia on kohdeltava niin, että heidän perustarpeensa tyydytetään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalakäsityksen varassa on mahdollista perustella tai oikeuttaa luonnollinen ja luontainen ihmisarvo tavalla, joka ei riipu ihmisen ominaisuuksista. Ominaisuuksista riippumattoman ihmisarvon perusteleminen on tärkeää, koska muuten on aina joukko ihmisiä, jotka jäävät vaille ehdottomia ihmisoikeuksia sikäli kuin heiltä puuttuu ihmisarvon perustaksi asetettu ominaisuus tai se on heillä vaurioitunut. Meillä on intuitiivinen tieto siitä, että ihmisarvo on ehdoton ja ihminen on pyhä ja loukkaamaton riippumatta ominaisuuksistaan. Vaikka ihminen olisi menettänyt toimintakykynsä niin täydellisesti, ettei hän pysty antamaan mitään panosta yhteiskunnan asioiden hoitoon tai edes pitämään huolta itsestään, hänen ihmisarvonsa on ehdoton. Raamatun ilmoituksen mukaan ehdoton ihmisarvo perustuu suhteeseen: ehdottoman ihmisarvon ihminen saa, koska hänen arvonsa perustuu kaikkitietävän Jumalan rakkauteen. Jumala rakastaa jokaista ihmistä äärettömällä kiintymysrakkaudella. Tämän rakkautensa Jumala on täydellisesti ilmaissut Kristuksen ristinuhrissa. Koska Jumala on kaikkitietävä olento, jonka arvoarvostelmat ovat aina oikeaan osuvia, hänen ihmiseen kohdistamansa arvostus antaa ihmiselle ehdottoman ihmisarvon. ”Jos Jumala rakastaa kiintymyksellä jokaista ihmistä yhtäläisesti ja pysyvästi, niin luonnolliset ihmisoikeudet perustuvat tämän rakkauden ihmiselle antamaan arvoon. Luonnolliset ihmisoikeudet ovat se, mitä tämän arvon kunnioittaminen vaatii.” (Wolterstorff 2008: 360)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Maallistuneen perustelun riittämättömyys ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Wolterstorff argumentoi, ettei mikään maallistunut päättely pysty oikeuttamaan ehdotonta ihmisarvoa. Ihminen, joka ei usko Jumalan olemassaoloon, joutuu etsimään ihmisarvon perustaa ihmisen ominaisuuksista kuten järjellisyydestä tai tahdon vapaudesta. Tällöin ne ihmiset, jotka ovat kyseisen ominaisuuden suhteen puutteellisia, näyttäytyvät vähemmän arvokkaina. Jos ihmisen arvo pelkistetään hänen kykyihinsä, vähemmän kyvykkäillä yksilöillä on vähemmän arvoa. Esimerkiksi järjellisyyden pohjalta arvioituna jotkut ihmiset (älyllisesti kehitysvammaiset, dementoituneet, koomassa olevat) ovat vähempiarvoisia.  Wolterstorff (2008: luku 15) käy läpi useita maallistuneita yrityksiä ehdottomien ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja osoittaa niiden kaikkien epäonnistuvan. Immanuel Kantin yritys on näistä tunnetuin. Moderneja esimerkkejä ovat Ronald Dworkinin ja Alan Gewirthin teoriat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg|30px]]&lt;br /&gt;
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan &#039;&#039;[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]&#039;&#039; sisältöä tekijän luvalla.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Ihmisoikeudet&amp;diff=11698</id>
		<title>Ihmisoikeudet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Ihmisoikeudet&amp;diff=11698"/>
		<updated>2017-06-08T19:32:20Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: rp-linkitykset, typofix, Viitteet-otsikko&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Ihmisoikeudet&#039;&#039;&#039;  ovat oikeuksia, jotka ihmisellä on pelkästään sillä perusteella, että hän on ihminen. Perustavat ihmisoikeudet ovat luontaisia (&#039;&#039;inherent&#039;&#039;) siinä mielessä, että ne pätevät riippumatta siitä, tunnustetaanko niitä jossakin tietyssä valtiossa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ihmisoikeuksien historiallinen alkuperä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisten ihmisoikeuksien käsitteen historiallinen alkuperä on raamatullinen jumalausko. Luontaisten ihmisoikeuksien käsite on kulttuurissamme tullut vallitsevaksi Raamatun vaikutuksesta: Raamattu tarjoaa uskomusjärjestelmän näiden oikeuksien perustaksi. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, joka on täydellisen oikeudenmukainen ja rakastava. Lisäksi Raamattu ymmärtää hyvinvoinnin käsitteen niin, että siihen kuuluu sekä hyveellisyys että hyvinvoinnin aineelliset edellytykset.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arnold Angenendt (2009: 190–205) tuo historiallisessa analyysissaan esille sen, että ehdoton ja yhtäläinen ihmisarvo murtautuu läpi inhimillisessä kulttuurissa evankeliumin sanomassa Kristuksen uhrikuolemasta. Koska Kristus on vuodattanut verensä kaikkien ihmisten edestä, kaikki ihmiset ovat yhtäläisesti äärettömän arvokkaita Jumalalle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tietosanakirja &#039;&#039;Geschichtliche Grundbegriffe&#039;&#039; toteaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
”Kristinuskon myötä astuu myöhäisantiikissa esiin kaikkien ihmisten tasa-arvo Jumalan edessä. Tämä saa uuden perustansa Kristuksen lunastustyössä, jolla oli suuri vaikutus varhaisen kristinuskon käsitysmaailmaan.” &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikki kristityt saivat kasteen Kristuksen kuolemaan. Kasteen valossa heidän yhteiskunnalliset ja rodulliset eronsa menettivät merkityksensä. ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu.” {{rp|(Apt. 4:32)}}. Kristillinen usko ihmisten tasa-arvoon muutti lopulta yhteiskunnan rakenteet. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillinen puhuja Laktantius (k. 317) kirjoittaa: ”Jumala, ihmisten Luoja, halusi kaikkien olevan tasa-arvoisia. Hän loi kaikille samat elämän edellytykset. – – Kukaan ei ole hänelle orja tai isäntä. Koska hän on kaikkien isä, olemme kaikki samalla oikeudella Hänen lapsiaan.” (197–198)  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleisen väärinkäsityksen mukaan ehdottomien ihmisoikeuksien perusta luotiin valistuksessa. Todellisuudessa ehdottomien ihmisoikeuksien juridinen perusta luotiin jo kirkollisten oikeusoppineiden toteuttamassa juridisessa vallankumouksessa 1100-luvulla. Perimmältään ajatus ehdottomista ihmisoikeuksista sisältyy raamatulliseen käsitykseen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona. Luontaiset luonnolliset ihmisoikeudet tunnustetaan jo Raamatussa ja kirkkoisien kirjoituksissa. Tämä näkemys ilmaistaan käsitteellisesti kanonisten laintulkitsijoiden kirjoituksissa keskiajalla. (Wolterstorff 2008: 361)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|1100- ja 1200-luvuilla eurooppalainen oikeusjärjestelmä uudistettiin perusteellisesti. Tämä loi uuden yhteiskunnallisen järjestelmän ja uuden ja laajentuneen käsityksen ihmisestä vuorovaikutuksellisena, vastuullisena ja edustuksellisena toimijana. – – Uudella eurooppalaisella yksilöllä ymmärrettiin olevan omatunto, tuo sammuttamaton toimijuus, joka tekee ihmiselle mahdolliseksi erottaa oikean ja väärän moraalisissa kysymyksissä. Moraalinen toimijuus on niin tarkkanäköinen ja valveutunut, että vaikka hallitsija velvoittaisi ihmistä tekemään jotakin omaatuntoaan vastaan, kansalaisen tulee olla tottelematta. Huff&amp;lt;ref&amp;gt;Huff 2003: 140&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ihmisoikeuksien perusta: ihminen luotu Jumalan kuvaksi ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Filosofi Peter van Inwagenin (1994: 55–56) mukaan yksi tärkeä todiste kristinuskon totuudesta on se, että kristinuskon hedelmänä syntyi maailmankatsomuksellinen viitekehys ja perusta demokraattiselle yhteiskunnalle, jossa vaikuttaa kaikkia ihmisiä yhtäläisesti koskeva oikeusjärjestys ja ehdottomat ihmisoikeudet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristinuskon opetus luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta loi perustan ihmisten tasa-arvolle, ehdottomalle ihmisarvolle ja ehdottomille ihmisoikeuksille. Luomisopin mukaan ihminen on Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi luotu olento, jolla on ehdoton ihmisarvo riippumatta ominaisuuksistaan. Tästä seuraa velvollisuus suojella ihmiselämää: ”Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala loi ihmisen.” {{rp|(1. Moos. 9:6)}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirkollinen oikeusoppinut Burchard Wormsilainen (k. 1025) katsoi kaikkien ihmisten olevan Jumalan kuvaksi luotuja riippumatta uskonnostaan. Joka ihmisen ”tappaa, on tuhonnut Jumalan kuvan ja toivon hänen tulevasta kääntymisestään”. Gregorius IX (k. 1241) vaati oikeudenmukaista kohtelua myös juutalaisille, koska ”heissä on Lunastajan kuva ja he ovat kaikkeuden Luojan luomuksia”. Uutta maailmaa koskevassa espanjalaisessa keskustelussa Francisco de Vitoria (k. 1546) puolusti intiaanien itsemääräämisoikeutta vetoamalla siihen, että heidät on luotu Jumalan kuvaksi eikä pakanuus tai kuolemansynti voi poistaa ehdotonta ihmisarvoa. (Angenendt 2009: 111)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koska kristillisen oikeudenmukaisuuskäsityksen perustana on ajatus ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna olentona, oikeudenmukaisuuden keskukseen nousee persoonan arvo: persoona on sääntöjä perustavampi, persoonan arvo on oikeutta perustavampi ja oikeudet perustuvat persoonan arvon kunnioittamiseen. Käsitteellisesti on perustavampaa puhua ihmisestä, jolle tehdään vääryyttä, kuin moraalisten sääntöjen rikkomisesta. “Moraalisessa universumissa persoonat ovat syvempiä kuin säännöt ja vaatimukset; vääryyden tekeminen persoonalle on syvempää kuin moraalisen lain rikkominen.” (Wolterstorff 2005a: 40) Oikeuksia ei siis ensisijaisesti johdeta yleispätevistä periaatteista vaan asioille luontaisesti kuuluvasta arvosta. Oikeudenmukaisuuden ja oikeuksien perustana on arvon tunnistaminen: ”persoonia tai ihmisiä ei tulisi koskaan kohdella vähempiarvoisina kuin he ovat”: ihmisiä ei tulisi koskaan halventaa (Wolterstorff 2008: 370).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kristillinen oikeudenmukaisuuskäsitys ”perustuu perimmältään luontaisiin (inherent) oikeuksiin” (emt. 4). Oikeudet ovat ”rajoja, joita ei tule ylittää, koska niiden ylittäminen merkitsee toisen ihmisen arvon loukkaamista” (6). Niinpä oikeudenmukaisuuden näkökulma keskittyy ihmisiin, joiden oikeuksia on loukattu, joille on tehty vääryyttä: esimerkiksi taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden uhrit ovat tärkeämpiä kuin abstraktit taloudellisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oikeudenmukaisuus sisältää oikeuden elämän perushyvyyksiin ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta arvioidaan erityisesti sen perusteella, miten yhteiskunnan marginalisoidut ryhmät kuten köyhät, orvot, lesket, vammaiset, lapset ja uskonnollisesti syrjäytetyt pääsevät niistä osallisiksi (Wolterstorff 2002: 280). Marginalisoiduille ryhmille on taattava reilu osa yhteiskunnan käytössä olevista hyödykkeistä. Raamattu vaatii, että köyhiä, vammaisia, muukalaisia ja muita vähäosaisia on kohdeltava niin, että heidän perustarpeensa tyydytetään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalakäsityksen varassa on mahdollista perustella tai oikeuttaa luonnollinen ja luontainen ihmisarvo tavalla, joka ei riipu ihmisen ominaisuuksista. Ominaisuuksista riippumattoman ihmisarvon perusteleminen on tärkeää, koska muuten on aina joukko ihmisiä, jotka jäävät vaille ehdottomia ihmisoikeuksia sikäli kuin heiltä puuttuu ihmisarvon perustaksi asetettu ominaisuus tai se on heillä vaurioitunut. Meillä on intuitiivinen tieto siitä, että ihmisarvo on ehdoton ja ihminen on pyhä ja loukkaamaton riippumatta ominaisuuksistaan. Vaikka ihminen olisi menettänyt toimintakykynsä niin täydellisesti, ettei hän pysty antamaan mitään panosta yhteiskunnan asioiden hoitoon tai edes pitämään huolta itsestään, hänen ihmisarvonsa on ehdoton. Raamatun ilmoituksen mukaan ehdoton ihmisarvo perustuu suhteeseen: ehdottoman ihmisarvon ihminen saa, koska hänen arvonsa perustuu kaikkitietävän Jumalan rakkauteen. Jumala rakastaa jokaista ihmistä äärettömällä kiintymysrakkaudella. Tämän rakkautensa Jumala on täydellisesti ilmaissut Kristuksen ristinuhrissa. Koska Jumala on kaikkitietävä olento, jonka arvoarvostelmat ovat aina oikeaan osuvia, hänen ihmiseen kohdistamansa arvostus antaa ihmiselle ehdottoman ihmisarvon. ”Jos Jumala rakastaa kiintymyksellä jokaista ihmistä yhtäläisesti ja pysyvästi, niin luonnolliset ihmisoikeudet perustuvat tämän rakkauden ihmiselle antamaan arvoon. Luonnolliset ihmisoikeudet ovat se, mitä tämän arvon kunnioittaminen vaatii.” (Wolterstorff 2008: 360)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Maallistuneen perustelun riittämättömyys ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Wolterstorff argumentoi, ettei mikään maallistunut päättely pysty oikeuttamaan ehdotonta ihmisarvoa. Ihminen, joka ei usko Jumalan olemassaoloon, joutuu etsimään ihmisarvon perustaa ihmisen ominaisuuksista kuten järjellisyydestä tai tahdon vapaudesta. Tällöin ne ihmiset, jotka ovat kyseisen ominaisuuden suhteen puutteellisia, näyttäytyvät vähemmän arvokkaina. Jos ihmisen arvo pelkistetään hänen kykyihinsä, vähemmän kyvykkäillä yksilöillä on vähemmän arvoa. Esimerkiksi järjellisyyden pohjalta arvioituna jotkut ihmiset (älyllisesti kehitysvammaiset, dementoituneet, koomassa olevat) ovat vähempiarvoisia.  Wolterstorff (2008: luku 15) käy läpi useita maallistuneita yrityksiä ehdottomien ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja osoittaa niiden kaikkien epäonnistuvan. Immanuel Kantin yritys on näistä tunnetuin. Moderneja esimerkkejä ovat Ronald Dworkinin ja Alan Gewirthin teoriat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg|30px]]&lt;br /&gt;
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan &#039;&#039;[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]&#039;&#039; sisältöä tekijän luvalla.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Tapio_Puolimatka&amp;diff=11697</id>
		<title>Tapio Puolimatka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Tapio_Puolimatka&amp;diff=11697"/>
		<updated>2017-06-08T19:16:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Teoksia */ wikilinkitys&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Tieteilijä&lt;br /&gt;
| tieteilijän nimi              =&lt;br /&gt;
| tieteilijän alkuperäinen nimi =&lt;br /&gt;
| kuva                          = Tapio_Puolimatka.jpg&lt;br /&gt;
| kuvan leveys                  = &lt;br /&gt;
| kuvateksti                    =&lt;br /&gt;
| syntymäaika                   = 18.4.1953&amp;lt;ref name=&amp;quot;CV&amp;quot;&amp;gt;http://www.tapiopuolimatka.net/3 Luettu 24.12.2015&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
| syntymäpaikka                 = Alastaro&amp;lt;ref name=&amp;quot;CV&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
| kuolinaika                    =&lt;br /&gt;
| kuolinpaikka                  =&lt;br /&gt;
| asuinpaikat                   =&lt;br /&gt;
| kansalaisuus                  =&lt;br /&gt;
| sukujuuret                    =&lt;br /&gt;
| tutkimusalue                  =&lt;br /&gt;
| instituutti                   = Jyväskylän yliopisto: professori; Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Tampereen yliopisto: dosentti&lt;br /&gt;
| alma mater                    = Helsingin yliopisto: FK 1986, VTT 1989, KT 1996&lt;br /&gt;
| ohjaaja                       =&lt;br /&gt;
| oppilaat                      =&lt;br /&gt;
| tunnetut työt                 =&lt;br /&gt;
| palkinnot                     =&lt;br /&gt;
| uskonto                       =&lt;br /&gt;
| allekirjoitus                 =&lt;br /&gt;
| alaviitteet                   =&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Timo &#039;&#039;&#039;Tapio Puolimatka&#039;&#039;&#039; (KT, VTT) toimii [[wp:kasvatustiede|kasvatustieteen]] teorian ja tradition [[wp:professori|professori]]na [[wp:Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopisto]]ssa. Hänellä on kaksi [[wp:Helsingin yliopisto|Helsingin yliopisto]]ssa suoritettua tohtorin tutkintoa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;CV /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elämän kulku ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna [[wp:1989|1989]] Puolimatka suoritti [[wp:käytännöllinen filosofia|käytännöllisen filosofian]] alan [[wp:valtiotiede|valtiotieteen]] [[wp:tohtorin tutkinto|tohtorin tutkinnon]], vuonna [[wp:1996|1996]] kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän oli suorittanut vuonna [[wp:1986|1986]] pääaineenaan [[wp:uskontotiede|uskontotiede]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna [[wp:1993|1993]] hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian [[wp:dosentti|dosentiksi]] Helsinkiin erikoistumisaloinaan [[wp:etiikka|etiikka]], [[wp:yhteiskuntafilosofia|yhteiskuntafilosofia]] ja [[wp:kasvatusfilosofia|kasvatusfilosofia]]. Lisäksi hänet on nimitetty [[wp:sosiaalipedagogiikka|sosiaalipedagogiikan]] dosentiksi [[wp:Kuopion yliopisto|Kuopioon]] ja kasvatustieteen dosentiksi [[wp:Tampereen yliopisto|Tampereelle]] vuonna [[wp:2002|2002]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka on toiminut Suomessa toistakymmentä vuotta yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Hän teki filosofista tutkimustyötä Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa, erityisesti sen Spinoza-instituutissa, vuosina 1983-1989. Hän toimi vierailevana tutkijana Notre Damen (USA) yliopiston uskonnonfilosofian keskuksessa 1995-1998.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Teoksissaan hän on käsitellyt tieteen, uskonnon ja kasvatuksen aiheita filosofian näkökulmasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tutkimustoiminta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin kohdistuva tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan varhainen tutkimustyö kohdistui eettisen ajattelun ja arvojen perusteisiin. Hän pohtii erityisesti eettisen tiedon ja arvotiedon perustaa: Onko mahdollista saada yleispätevää eettistä tietoa? Onko olemassa moraalisia totuuksia ja yleispäteviä arvoja? Onko eettisiä väitteitä mahdollista oikeuttaa? Mikä on eettisten intuitioiden merkitys eettiselle tiedolle? Puolimatka puolustaa tutkimuksissaan moraalirealistista kantaa, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalitotuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen kantansa voitaisiin ilmaista myös sanomalla, että on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Koska moraalitieto on ensisijaisesti välittömän kokemuksen asia, se ei edellytä sitä, että ihminen pystyisi rakentamaan vastaansanomattoman argumentin moraalitotuuden puolustukseksi. On kuitenkin mahdollista esittää teoreettisella tasolla hyvin perusteluja argumentteja moraalitotuuden puolesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän vaiheeseen liittyvät&lt;br /&gt;
* Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa: &#039;&#039;Moral Realism and Justification&#039;&#039; &lt;br /&gt;
sekä artikkelit:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen&#039;&#039; (Ajatus 52, 1994) ja&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Moral Realism and the Standards of Justification&#039;&#039; (&#039;&#039;Acta Philosophica Fennica&#039;&#039; 76, 2004).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Luonnonoikeus, itsepetos ja suvaitsevuus J. Budziszewskin ajattelussa&#039;&#039;, &#039;&#039;Perusta&#039;&#039; 5/2011: 258-265.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Johdanto J. Budziszewskin ajatteluun ja elämään&#039;&#039;, teoksessa J. Budziszewski: &#039;&#039;Tätä emme voi olla tietämättä&#039;&#039;. Suom. Tapio Puolimatka. Helsinki: Uusi Tie 2011.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatukseen ja demokratiaan kohdistuva tutkimus ===&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Seuraavassa vaiheessa Puolimatkan tutkimuksen painopiste siirtyy demokratian ja kasvatuksen suhteeseen ja kysymykseen, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka analysoi erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellyttää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän vaiheeseen liittyvät&lt;br /&gt;
* kasvatustieteen väitöskirja: &#039;&#039;Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim&#039;&#039; (Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki, 1995) &lt;br /&gt;
sekä seuraavat artikkelit:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Democracy, Education and the Critical Citizen&#039;&#039; (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 1996: 329-338),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;The Problem of Democratic Values Education&#039;&#039;, (&#039;&#039;Journal of Philosophy of Education&#039;&#039; 31/3, 1997),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Democracy, Manipulation, and Critical Citizens&#039;&#039; (&#039;&#039;Inquiry&#039;&#039;, 1998),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;In Defence of a Moral Concept of Democracy&#039;&#039; teoksessa &#039;&#039;Essays on Contemporary Liberalism at the Turn of the 21st Century&#039;&#039; (Ashgate Publishers, 1997),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Democratic Values Education Reconsidered: A Moral Realist Case&#039;&#039; (&#039;&#039;The Journal of Philosophy of Education&#039;&#039;, 2001) ja&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Education for Critical Citizenship&#039;&#039; (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 2002).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Opetuksen ja sen vääristymien käsitteellinen analyysi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksi Puolimatkan tutkimuksen painopisteistä on ollut opetuksen käsitteessä ja sen lähikäsitteissä. Hänen tutkimuksensa kohteena on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa vääristymistään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän painopistealueeseen liittyvät seuraavat tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Opetusta vai indoktrinaatiota: Valta ja manipulaatio opetuksessa&#039;&#039; (Kirjayhtymä, 1997).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;The Concept of Indoctrination&#039;&#039; (&#039;&#039;Philosophia Reformata&#039;&#039;, 1995).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Indoktrinaatio&#039;&#039; (&#039;&#039;Ajatus&#039;&#039; 54, 1996).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvattajan auktoriteettiin ja kasvavan autonomiaan kohdistuva tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia&#039;&#039; (Kirjayhtymä 1999; toinen uudistettu laitos Suunta-kirjat 2009).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Teacher Authority. A case study from Finland&#039;&#039; (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (&#039;&#039;The Journal of Education for Teaching&#039;&#039;, &#039;&#039;July&#039;&#039;, 2000).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Educational Authority and Manipulation&#039;&#039; (&#039;&#039;Paideusis&#039;&#039; 14:2, 2001).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (&#039;&#039;spherical pluralism&#039;&#039;). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen autonomia. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen autonomisesti toimiviksi instituutioiksi on edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistää vähemmistökulttuureja ja estää niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen pluralismin säilyttämistä. Täten rakenteellisen pluralismin teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat Puolimatkan tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Rakenteellinen indoktrinaatio&#039;&#039;, teoksessa &#039;&#039;Filosofisia iskuja&#039;&#039; (Tampere, 1998).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Sphere Pluralism and Critical Thinking&#039;&#039; (&#039;&#039;Studies in Philosophy of Education&#039;&#039;, 2004).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan tutkimuksessa on ollut yhtenä jatkuvana teemana kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät seuraavat tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Elämän tarkoitus&#039;&#039; (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) &#039;&#039;Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta&#039;&#039;.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief&#039;&#039; (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (&#039;&#039;The British Journal of Religious Education&#039;&#039;, &#039;&#039;September&#039;&#039;, 200X&amp;lt;!-- vuosilukutieto olisi selvitettävä--&amp;gt;).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Education and the Meaning of Life&#039;&#039; (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 2001).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Elämän tarkoitus ja kasvatus&#039;&#039;, teoksessa Timo Purjo &amp;amp; Eevastiina Gjerstad (toim.) &#039;&#039;Arvojen ja tarkoitusten pedagogiikka, ss. 12-32. Helsinki&#039;&#039;: Non Fighting Generation, 2011.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Kasvatus kuolemaan&#039;&#039; teoksessa &#039;&#039;Kuoleman filosofia&#039;&#039; (Helsinki: &#039;&#039;Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta&#039;&#039;).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Konstruktivismiin liittyvä tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin, joka on modernin opetukseen ja oppimiseen liittyvän keskustelun keskeisiä käsitteitä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän aihepiiriin liittyvät tutkimukset:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Constructivism, Knowledge and Manipulation&#039;&#039;, (&#039;&#039;Philosophy of Education&#039;&#039;, 1999).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin&#039;&#039; (Tammi, 2002).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Constructivism and Critical Thinking&#039;&#039; (&#039;&#039;Inquiry&#039;&#039; 22:4, 2006).&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Realismin rajankäyntejä&#039;&#039; (&#039;&#039;Kasvatus&#039;&#039; 1/2003).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Kasvatuksen tunneperustaan liittyvä tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka analysoi filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle&lt;br /&gt;
* teoksessaan &#039;&#039;Kasvatus, arvot ja tunteet&#039;&#039; (Tammi, 2004; toinen uudistettu painos Suunta-kirjat 2011) sekä&lt;br /&gt;
* artikkelissaan &#039;&#039;Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen&#039;&#039; (&#039;&#039;Aikuiskasvatus&#039;&#039; 2/2004).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan tutkimustyö on viime vuosina kohdistunut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juuriin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tästä aiheesta hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko, tieto ja myytit&#039;&#039; (Tammi, 2005; toinen painos Uusi Tie 2009),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko, tiede ja Raamattu&#039;&#039; (Uusi Tie, 2007),&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko, tiede ja evoluutio&#039;&#039; (Uusi Tie, 2008).&lt;br /&gt;
Kyseisessä trilogiassa hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Trilogian ensimmäisessä osassa hän pohtii mm. seuraavia kysymyksiä: &amp;quot;Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo?&amp;quot; Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta: &amp;quot;Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta?&amp;quot; Trilogian kolmas osa pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista. Hän käsitteli samaa aihepiiriä myös Suomen Filosofisen yhdistyksen Usko-kollokvion pohjalta julkaistuun kirjaan kirjoittamassaan artikkelissa:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Usko ja kumoajat&#039;&#039; (Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström &amp;amp; Pilvi Toppinen, toim. &#039;&#039;Usko&#039;&#039;, ss. 439-448. &#039;&#039;Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta&#039;&#039; 22, 2009.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Avioliittoon ja perheeseen liittyvä tutkimus ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka on kirjoittanut avioliittoon ja perheeseen liittyen kolme yleistajuista monografiaa, joissa hän lähestyy avioliittokysymystä erityisesti moraalifilosofian näkökulmasta. Hän myös arvioi avioliittoa ja perhettä koskevia empiirisiä tutkimuksia metodologiaelta ja tieteenfilosofiselta kannalta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tästä aiheesta kirjoitetut teokset. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin&#039;&#039;. (Suuntakirjat, 2014; toinen painos 2015.)&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Yhteiskuntakoe lapsilla: Tehdäänkö Suomen lapsista sukupuolineutraalin yhteiskuntakokeen koekaniineja?&#039;&#039; (Kuva ja Sana, 2016.)&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;Seksuaalivallankumous - perheen ja kulttuurin romahdus&#039;&#039;. Perussanoma 2017. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Samasta aiheesta Puolimatka kirjoitti myös artikkelin &amp;quot;The Gender Diverse and the Genderless Conceptions of Marriage and Children&#039;s Right to Develop Their Sexual Identity&amp;quot;.The New Educational Review 45, s. 28-38.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.educationalrev.us.edu.pl/dok/volumes/tner_3_2016.pdf&amp;lt;/ref&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimustyönsä pohjalta Puolimatka on antanut eduskunnan lakivaliokunnalle kolme asiantuntijalausuntoa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle asiassa Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asiantuntijalausunto eduskunnalle liittyen kansalaisaloitteeseen KAA 2/2016 vp Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.&amp;lt;ref&amp;gt;https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/aineistot/Documents/KAA2_16_LaV_271016_prof_Puolimatka.pdf&amp;lt;/ref&amp;gt;, Asiantuntijalausunto eduskunnan lakivaliokunnalle äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta KAA 3/2016 vp http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto-aitiyslakiehdotuksesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ajankohtaista ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Huuhaa-palkintokeskustelu (2008) ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Skepsis|Skepsis ry]] antoi [[Huuhaa_palkinto_2008|vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon]] [[wp:Uusi Tie|Kustannus Oy Uusi Tielle]] Tapio Puolimatkan kirjojen &#039;&#039;[[Usko, tiede ja Raamattu]]&#039;&#039; ja &#039;&#039;[[Usko, tiede ja evoluutio]]&#039;&#039; julkaisemisesta. Skepsis ei puuttunut kirjojen varsinaiseen asiasisältöön vaan katsoi kirjojen tarkoitukseksi [[kreationismi|luomisopin]] tuomisen kouluopetukseen ja sanoi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot | Nimeke=Huuhaa-palkinto 2008 | Ajankohta=3.12.2008 | Tekijä= | Julkaisija=Skepsis ry | Viitattu=29.4.2017}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Skeptikko&#039;&#039;-lehteen (6/2008) kirjoittamansa [[Tapio Puolimatka: Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa|vastineen]] Puolimatka aloittaa seuraavalla mielikuvalla: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Kuvitellaan, että elämme keskiaikaa. Olet kirjoittanut tuhatsivuisen perusteellisesti argumentoidun kirjasarjan, jossa pyrit osoittamaan, että tiede on rajoittamatonta pyrkimystä totuuden löytämiseen ja että tiedettä pitäisi voida tehdä myös ateistisista ja agnostisista lähtökohdista. Kuvitellaan edelleen, että katolisen inkvisition alaosasto arvioi kirjasarjasi seuraavaan tapaan, ilman että millään tavalla viittaa esittämiisi argumentteihin: &amp;quot;Kirjan tarkoituksena on kaiken opetuksen ja tieteen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin ateistinen fundamentalismi ansaitsemalleen paikalle.&amp;quot; Mitä vastaisit?}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtihaastattelussa Puolimatka arvostelee Skepsiksen argumentointia epäselväksi sekä katsoo Skepsiksen tehneen perustavanlaatuisen sekaannuksen kirjan sisällön suhteen mutta kertoo, ettei ole pahoillaan saamasta tunnustuksesta, ja odottaa kutsua keskustelemaan kirjan sisällöstä.&amp;lt;ref&amp;gt; &amp;lt;nowiki&amp;gt;http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&amp;amp;task=view&amp;amp;id=7171&amp;amp;Itemid=38&amp;lt;/nowiki&amp;gt; luettu 9.12.2008&amp;lt;/ref&amp;gt; &#039;&#039;Kotimaa&#039;&#039;-lehti julkaisi Puolimatkan [[Uusateismin_tunnekieli|vastineen]] Skepsiksen palkintoon 18.12.2008. Puolimatka kommentoi palkintoa &#039;&#039;[[wp:Ristin voitto|Ristin voitto]]&#039;&#039; -lehdessä: &amp;quot;Huuhaa-palkinto on keveämpää, osittain huumorilla höystettyä irvailua. Sana &#039;huuhaa&#039; on voimakasta tunneviestintää, joka oikeuttaa tietyn maailmankatsomuksen hylkäämistä ilman järkiperusteluja. Olen kuitenkin iloinen, että ateistit kiinnittävät huomiota kirjoihini.&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;Ristin Voitto, 10.12.2008, sivu 14&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== &#039;&#039;Tiedekeskustelun avoimuuskoe&#039;&#039; -teos (2010) ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka analysoi Skepsiksen lausumaa ja muita julkisen keskustelumme ilmiöitä tarkemmin kirjassaan &#039;&#039;Tiedekeskustelun avoimuuskoe&#039;&#039; (Uusi Tie, 2010). Hän katsoo Skepsiksen rikkovan useita tieteellisen keskustelun periaatteita: Skepsis&lt;br /&gt;
# hyökkää henkilöä eikä väitettä vastaan, &lt;br /&gt;
# ohittaa vastustajan väitteen luomalla siitä irvikuvan ja &lt;br /&gt;
# luo väärän vastakkainasettelun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ylen toimittajan kritiikki ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylen toimittaja Antti Seppälä ihmetteli näkökulma-blogissaan 17.11.2014, ettei Jyväskylän yliopisto ollut puuttunut Tapio Puolimatkan kirjoitteluun avioliittolainsäädännöstä.&amp;lt;ref&amp;gt;http://yle.fi/uutiset/nakokulma_puolimatkan_ristiretki/7652772&amp;lt;/ref&amp;gt; Jyväskylän yliopisto julkaisikin samana päivänä tiedotteen, jossa se korostaa etteivät työntekijöiden ilmaisut edusta yliopiston kantaa. &amp;lt;ref&amp;gt;https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/11/tiedote-2014-11-26-15-39-28-189032&amp;lt;/ref&amp;gt;  &#039;&#039;Kansan Uutiset&#039;&#039; -verkkolehdessä Jarkko Mänttäri tulkitsi Jyväskylän yliopiston yliopiston kannanoton olleen suunnattu Puolimatkaa vastaan. Puolimatka kritisoi Mänttäriä ja Seppälää sensuurihakuisuudesta Uuden Suomen blogissaan &amp;quot;Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja.&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite|Osoite=http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184749-tarvitaanko-demokratiassa-ajatuspoliiseja|Nimeke=Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja?|Julkaisu=Tapio Puolimatka|Viitattu=2016-10-30}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Puolimatka kirjoittaa:&amp;quot;Tässä yhteydessä herää kysymys: onko tarkoituksena sensuroida olennaista tietoa lain lapsivaikutuksista sallimalla vain yhden keskustelun osapuolen esiintyä alan asiantuntijana?&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kunniarotta-antipalkinto (2015)===&lt;br /&gt;
Vuonna 2015 Seta ry antoi Tapio Puolimatkalle Kunniarotta-antipalkinnon, jolla &amp;quot;Seta nuhtelee julkisesti tahoa, joka on esittänyt syrjiviä mielipiteitä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä tai harjoittanut syrjintää.&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/ | Nimeke = Asiallisen tiedon omena Finlaysonille | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = seta.fi |Ajankohta = 27.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta ry | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/| Nimeke = Asiallisen tiedon omena Finlaysonille| Tekijä = | Julkaisu =Seta| Ajankohta = 27.6.2015| Viitattu = 28.6.2015}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Seta ry ei kuitenkaan perustelussaan&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Osoite = http://seta.fi/asiallisen-tiedon-omena-finlaysonille/ | Nimeke = Asiallisen tiedon omena Finlaysonille | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = seta.fi |Ajankohta = 27.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seta ry | Viitattu = 30.6.2016 | Kieli = suomi }} &amp;quot;Kunniarotta-antipalkinnon saanut Tapio Puolimatka on Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori, joka on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Puolimatkan tieteellisten lähteiden käyttöä on kyseenalaistettu monilta tahoilta. Puolimatka on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa Jyväskylän yliopiston professorina. Niin sanottujen perinteisten perhearvojen puolesta puhuessaan Puolimatka tuo usein esiin lasten hyvinvoinnin, vaikka hänen näkemyksiään ovat vastustaneet useat kasvatustieteen asiantuntijat.&amp;quot;&amp;lt;/ref&amp;gt; kerro, millä tavalla Puolimatka olisi syrjinyt ketään. Perustelussa Seta ry antaa myös ymmärtää [[Tieteisusko|auktoriteettiuskoisesti]] perustellen, että Puolimatka olisi toiminut epätieteellisesti, mutta Seta ry ei osoita&amp;lt;ref&amp;gt;eikä ilmeisesti siis kykene osoittamaan&amp;lt;/ref&amp;gt; mitään Puolimatkan väitettä vääräksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatka vastasi Setalle Uuden Suomen blogissaan otsikolla: &amp;quot;[http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215688-mita-seta-voisi-oppia-skepsikselta Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä]&amp;quot;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite|Osoite=http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215688-mita-seta-voisi-oppia-skepsikselta|Nimeke=Mitä Seta voisi oppia Skepsikseltä?|Julkaisu=Tapio Puolimatka|Viitattu=2016-10-29}}&amp;lt;/ref&amp;gt;. Siinä Puolimatka toteaa, että seksuaalisen tasa-arvoisuuden yhdistyksen luulisi olevan kiinnostunut lasten tasa-arvoisesta oikeudesta kehittää omaa seksuaalista identiteettiään kasvamalla perheessä biologisen isänsä ja äitinsä kanssa. Tällöin lapsella olisi samaa sukupuolta oleva samaistumiskohde ja vastakkaista sukupuolta oleva vastapuoli. &amp;quot;Sen sijaan Setan agendana näyttäisi olevan tehdä lasten identiteettioikeuksia koskevasta keskustelusta tabu&amp;quot;, Puolimatka kirjoittaa ja jatkaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Jyväskylän yliopiston esiselvitys ===&lt;br /&gt;
Jyväskylän yliopisto käynnisti 22.12.2014 Setan entisen hallituksen jäsenen &#039;&#039;&#039;Joonas Mattssonin&#039;&#039;&#039; pyynnöstä esiselvityksen koskien Puolimatkan eduskunnan lakivaliokunnalle kirjoittaman asiantuntijalausunnon lähdeviitteiden käyttöä. Tutkimuspyynnön ensimmäisessä vaiheessa Joonas Mattsson viittasi &#039;&#039;&#039;Lilja Tammisen&#039;&#039;&#039; aihetta käsittelevään blogiin. Toisessa vaiheessa Mattson esitti joitakin omia kriittisiä huomioitaan. Jyväskylän yliopiston rehtori &#039;&#039;&#039;Matti Manninen&#039;&#039;&#039; teki asiasta päätöksen 4.3.2015. Päätöksessään rehtori toteaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Rehtori on perehtynyt osapuolten asaissa esittämään argumentaatioon ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka ole käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.&amp;lt;ref name=&amp;quot;RV&amp;quot;&amp;gt;https://www.dropbox.com/s/302bfy9v9i4d9e5/JY-rehtorin-paatos.pdf&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lausunnossa todetaan myös: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Puolimatkan asiantuntijalausunto ei siten anna vääristynyttä kuvaa käytettyjen lähteiden havaintoihin perustuvista tutkimustuloksista. Myös lähteiden käyttö on ollut perusteltua asiantuntijalausunnon viitekehys huomioiden.&amp;lt;ref name=&amp;quot;RV&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja edelleen: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Tutkintapyynnön kohteena on ollut selvittää myös onko Puolimatka ohittanut johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen asiantuntijalausuntoa antaessaan. Rehtori on perehtynyt osapuolten vastineisiin ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka asiantuntijalausunnossaan ole syyllistynyt johtopäätöksiään tukemattoman tutkimuksen ohittamiseen eikä ole siten syyllistynyt tulosten valikointiin liittyvään vilppiin ja siten jättänyt antamatta muiden tutkijoiden saavutuksille niille kuuluvaa arvoa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;RV&amp;quot; /&amp;gt;}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tutkimuspyyntöä koskevat asiankirjat voi lukea osoitteessa: http://www.tapiopuolimatka.net/tutkimuspyynto-jyvaskylan-yliopistolle-ja-rehtorin-paatos&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudetin kritiikki ===&lt;br /&gt;
Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja &#039;&#039;&#039;Eva Biaudet&#039;&#039;&#039; kritisoi Puolimatkaa Aito avioliitto -kansalaisaloitteen julkisessa kuulemisessa 27.10.2016, jossa Puolimatka toimi eduskunnan kutsumana asiantuntijana: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|”Teidän etiikastanne ja lähteiden käytöstä on aloitettu Jyväskylän yliopistossa sisäinen selvitys. Teitä arvostellaan tieteen ja myös uskonnon tarkoitushakuisesta sekoittamisesta.”&amp;lt;ref&amp;gt;http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225119-skandaali-varapuheenjohtaja-biaudet-solvasi-eduskunnan-lakivaliokunnassa&amp;lt;/ref&amp;gt;}} &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vastauksessaan Puolimatka viittasi Jyväskylän yliopiston rehtorin päätökseen, jonka rehtori oli tehnyt jo puolitoista vuotta aikaisemmin. Päätöksen mukaan Puolimatka ei ollut toiminut hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.tapiopuolimatka.net/tutkimuspyynto-jyvaskylan-yliopistolle-ja-rehtorin-paatos&amp;lt;/ref&amp;gt;&amp;lt;sup&amp;gt;,&amp;lt;/sup&amp;gt;&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite|Osoite=http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225119-skandaali-varapuheenjohtaja-biaudet-solvasi-eduskunnan-lakivaliokunnassa|Nimeke=Skandaali: Varapuheenjohtaja Biaudet solvasi eduskunnan lakivaliokunnassa|Julkaisu=Arto Jääskeläinen|Viitattu=2016-10-29}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Marja-Leena Laakson kirjoitus ===&lt;br /&gt;
Biaudet vetosi myös puheenvuorossaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin &#039;&#039;&#039;Marja-Leena Laakson&#039;&#039;&#039; 26.11.2014 Helsingin Sanomissa julkaistuun yleisönosastokirjoitukseen.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.hs.fi/mielipide/a1416976277598&amp;lt;/ref&amp;gt; Biaudet tulkitsi kyseisen yleisönosastonkirjoituksen olleen kirjoitettu Puolimatkaa vastaan, koska se oli kirjoitettu sen jälkeen kun Puolimatka oli kirjoittanut &#039;&#039;Helsingin Sanomiin&#039;&#039;. &lt;br /&gt;
Biaudetin väitteessä on kaksi ongelmaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
#Marja-Leena Laakso ei mainitse Puolimatkaa. &lt;br /&gt;
#Marja-Leena Laakso ei käsittele Puolimatkan väitteitä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Biaudet siteerasi Laakson kirjoituksen ensimmäistä lausetta: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|On väitetty (HS Mielipide 25.11.), että vain biologinen vanhemmuus takaisi tasapainoisen lapsuuden. Näin ei ole. Tutkimukset osoittavat, että vanhemman ja lapsen välinen monimuotoinen suhde rakennetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja että tämä suhde voi rakentua ilman biologista sidettä.&amp;quot;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toisin kuin Biaudet olettaa, Puolimatka ei ole väittänyt, että biologinen vanhemmuus takaisi tasapainoisen lapsuuden. Hän on ainoastaan väittänyt, että biologisen isän ja äidin eheä avioliitto tarjoaa lapsen kehitykselle parhaat edellytykset. Toisin sanoen, tasapainoinen lapsuus on todennäköisempi, jos lapsi saa kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä eheässä avioperheessä. Puolimatka ei ole väittänyt, etteikö lapseen voisi rakentaa suhdetta myös ilman biologista sidettä. Kaikki adoptiovanhemmathan luovat tällaisen siteen lapseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjassaan &#039;&#039;Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin&#039;&#039;, Puolimatka painottaa, että on tärkeä erottaa kaksi perustavasti erilaista näkökulmaa: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|(A) Voivatko ihmiset kohdella lapsiaan moraalisesti hyveellisellä tavalla, omistautua heidän hoitamiseensa ja uhrautua heidän puolestaan riippumatta siitä, missä perherakenteessa he toimivat?&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
(B) Ovatko kaikki perherakenteet samanarvoisia kyvyssään kunnioittaa lapsen oikeuksia ja hyvinvointia?&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Julkaisija = Suuntakirjat | Vuosi = 2014; toinen painos 2015 | Sivu = 21 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolimatkan mukaan &amp;quot;vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myönteinen ja vastaus toiseen kysymykseen on kielteinen.&amp;quot; Puolimatkan mukaan tämä erottelu on tärkeä muistaa keskusteltaessa sukupuolineutraalista avioliittolaista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Tämän lain mielekkyyttä pohdittaessa otetaan kantaa toiseen (B), ei ensimmäiseen (A) kysymykseen. Sukupuolineutraalin avioliittolain torjuminen ei merkitse kannanottoa homoseksuaalisten ihmisten kykyyn tai haluun toimia lasten vanhempina tai heidän hyväkseen, vaikka niin on usein tarkoituksellisestikin saatettu lain vastustajien kantaa tulkita. Kyseessä on kannanotto samaa sukupuolta olevan parin perherakenteen toimivuuteen lapsen hyvän kehityksen viitekehyksenä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin | Julkaisija = Suuntakirjat | Vuosi = 2014; toinen painos 2015 | Sivu = 21 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ajattelu ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tapio Puolimatkan ajattelu ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole jyrkän kreationistista, vaikka hän sitoutuukin luomiseen. Puolimatka pitää luomista &#039;&#039;ex nihilo&#039;&#039; mahdollisena, muttei myöskään ole ehdottomasti evoluution kautta luomista vastaan.&amp;lt;ref name=&amp;quot;kaleva&amp;quot;&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Kiitos Huuhaa-palkinnosta | Osoite = http://www.kaleva.fi/peto/kiitos-huuhaa-palkinnosta/265096/ | Viitattu =  29.4.2017 | Selite = | Tekijä = Jarno Mällinen | Julkaisija = Kaleva plus | Ajankohta = 20.3.2009 }} (&#039;&#039;Ja on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta. Luomistyö ei sulje pois polveutumista.&#039;&#039;)&amp;lt;/ref&amp;gt; Puolimatkan suhdetta polveutumiskysymykseen kuvaa hyvin vastaus Kalevan toimittajalle, Jarno Mälliselle:&amp;lt;ref name=&amp;quot;kaleva&amp;quot; /&amp;gt; {{quotation|&#039;&#039;M:&#039;&#039; Et siis kiistä, että ihmisellä ja apinoilla on yhteinen kantaisä?&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&#039;&#039;P:&#039;&#039; Kun olen filosofi, puhun mahdollisuuksista. Se on yksi mahdollisuus. Onko se tosiasia, on eri kysymys.}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Teoksia == &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kasvatus ja filosofia | Selite=2. uudistettu painos (1. painos 1995, 3. painos 1999) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-26-4249-2}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Opetusta vai indoktrinaatiota? Valta ja manipulaatio opetuksessa | Selite=2. painos 2001 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-26-4286-7}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä=Launonen, Leevi &amp;amp; Puolimatka, Tapio | Nimeke=Sosiaalipedagogiikan ihmiskäsitykset ja etiikka | Selite=Kuopion yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus, Opetusjulkaisuja 5/1999 | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Kuopion yliopisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-781-044-X}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-26-4458-4}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Opetuksen teoria: Konstruktivismista realismiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-26-4816-4}}&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Kasvatus, arvot ja tunteet (kirja)|Kasvatus, arvot ja tunteet]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-26-5085-1}}&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tieto ja myytit]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-26-5347-8}}&lt;br /&gt;
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja evoluutio]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Uusi Tie | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-619-498-4}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe]] | Julkaisupaika= | Julkaisija=Uusi Tie | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-619-524-0}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Aikamedia | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-252-026-5}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suunta-kirjat | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-951-619-598-1}}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Yhteiskuntakoe lapsilla?]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kuva ja Sana | Vuosi=2016 | Tunniste=ISBN 978-951-585-316-5 }}&lt;br /&gt;
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Seksuaalivallankumous: perheen ja kulttuurin romahdus]] | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=2017 | Tunniste=ISBN-13: 9789518887945}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
=== Internet ===&lt;br /&gt;
* [http://www.tapiopuolimatka.net/ Tapio Puolimatkan kotisivut]&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/T1PyUDdPT-0 Tapio puolimatka: &#039;&#039;Naturalismi ja sen kritiikki&#039;&#039;] (video)&lt;br /&gt;
* [http://www.tv7.fi/vod/player/7617/ Café Raamattu] Puolimatka vastaa Skepsis ry:n [[Huuhaa-palkinto 2008|kritiikkiin]]&lt;br /&gt;
* [http://www.kaleva.fi/peto/kiitos-huuhaa-palkinnosta/265096/ Kaleva: &amp;quot;Kiitos Huuhaa-palkinnosta!&amp;quot;]&lt;br /&gt;
* [http://www.tapiopuolimatka.net/17 Tapio Puolimatka: Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla] (Helsingin Sanomat, vieraskynä, 15.11.2008)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== ApologetiikkaWiki ===&lt;br /&gt;
* [[Usko, tieto ja myytit]]&lt;br /&gt;
* [[Usko, tiede ja evoluutio]]&lt;br /&gt;
* [[Huuhaa-palkinto 2008]]&lt;br /&gt;
* [[Usko ja tieto]]&lt;br /&gt;
* [[Tieteellinen maailmankatsomus]]&lt;br /&gt;
* [[Älyllisten kykyjen luotettavuus]]&lt;br /&gt;
* [[Järjen teistinen alkuperä]]&lt;br /&gt;
* [[Ontologinen argumentti]]&lt;br /&gt;
* [[Teleologinen argumentti]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Käsitykset testataan moniäänisessä dialogissa]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Onko tiede kumonnut Jumalan?]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Opetuksen rajankäyntejä]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Uusateismin tunnekieli]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Vastine Valtaojalle]]&lt;br /&gt;
* [[Tapio Puolimatka: Nyateismen stämplar sina motståndare som strunt!]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Viitteet ==&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Henkilöt]]&lt;br /&gt;
[[Luokka:Tapio Puolimatka]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11665</id>
		<title>Malline:Artikkelitoiveet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11665"/>
		<updated>2017-06-07T17:52:20Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: ...ja lisää toiveita&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;*[[Aristoteles]]&lt;br /&gt;
*[[Bertrand Russell]]&lt;br /&gt;
*[[Creation Ministries International]]&lt;br /&gt;
*[[Eliömaailma rappeutuu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Friedrich Nietzsche]]&lt;br /&gt;
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]&lt;br /&gt;
*[[I Don&#039;t Have Enough Faith to be an Atheist (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmeparantumiset]]&lt;br /&gt;
*[[Justinus Marttyyri]]&lt;br /&gt;
*[[Moraali]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Sosialismi]]&lt;br /&gt;
*[[Timo Eskola]]&lt;br /&gt;
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Välimuotofossiilit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11664</id>
		<title>Malline:Artikkelitoiveet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11664"/>
		<updated>2017-06-07T17:33:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Lisää toiveita&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;*[[Aristoteles]]&lt;br /&gt;
*[[Creation Ministries International]]&lt;br /&gt;
*[[Eliömaailma rappeutuu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]&lt;br /&gt;
*[[I Don&#039;t Have Enough Faith to be an Atheist (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmeparantumiset]]&lt;br /&gt;
*[[Justinus Marttyyri]]&lt;br /&gt;
*[[Moraali]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Sosialismi]]&lt;br /&gt;
*[[Timo Eskola]]&lt;br /&gt;
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kanaanilaisten_kansanmurha&amp;diff=11412</id>
		<title>Kanaanilaisten kansanmurha</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kanaanilaisten_kansanmurha&amp;diff=11412"/>
		<updated>2017-05-21T19:59:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Lasten tappaminen */ typofix&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Map Land of Israel.jpg|pienoiskuva|Kartta luvatun maan rajoista. Taustalla nykyiset poliittiset alueet.]]&lt;br /&gt;
Raamatussa Jumala käskee Israelin kansaa tuhoamaan seitsemän kanaanilaista kansaa ja ottamaan heidän maansa omakseen Aabrahamille antamansa lupauksen&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Moos. 15:7-16}}&amp;lt;/ref&amp;gt; täyttämiseksi:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota nyt olette menossa ottamaan omaksenne, hän hävittää tieltänne seitsemän teitä suurempaa ja mahtavampaa kansaa: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. Kun Herra, teidän Jumalanne, on antanut nämä kansat teidän käsiinne ja te olette ne lyöneet, julistakaa ne Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhotkaa ne. Älkää liittoutuko niiden kanssa älkääkä osoittako niille armoa.|{{rp|5. Moos. 7:1-2}}&amp;lt;ref&amp;gt;Myös: &#039;&#039;Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät.&#039;&#039; ({{rp|2. Moos. 23:23}}) ja &#039;&#039;Sitten hän sanoi: &amp;quot;Elävä Jumala on teidän keskellänne. Tämän te tiedätte siitä, että hän hävittää teidän tieltänne kanaanilaiset, heettiläiset, hivviläiset, perissiläiset, girgasilaiset, amorilaiset ja jebusilaiset.&#039;&#039; ({{rp|Joos. 3:10}})&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun Israelin kansa oli ylittänyt Jordanin erämaavaelluksensa jälkeen, he tuhosivat täydellisesti &#039;&#039;&#039;Jeriko&#039;&#039;&#039;n&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 6:21,24}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, tappoivat &#039;&#039;&#039;Ain&#039;&#039;&#039; 12 000 asukasta&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 8:25-29}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, &#039;&#039;&#039;Makkedassa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Libnassa&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;Lakisissa&#039;&#039;&#039; he eivät jättäneet eloon ainoatakaan&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 10:28,30,32}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, samoin &#039;&#039;&#039;Eglonissa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Hebronissa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Debirissä&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Hasorissa&#039;&#039;&#039; ja monissa muissa kaupungeissa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 10:33-39}}, {{rp|Joos. 11:10-12}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimet täyttävät kansanmurhan käsitteen kuitenkin vain osittain. Toiminta oli suunniteltua, jossain määrin järjestelmällistä ja sekä maantieteelliseltä alueeltaan, että kansojen määrältään rajallista. Mitään tiettyä rotua tai etnistä ryhmää vastaan se ei kuitenkaan kohdistunut, eikä israelilaisia käsketty tuhoamaan kanaanilaisia, jos he esimerkiksi pakenivat Israelille luvatusta maasta ennen israelilaisten saapumista. Lisäksi israelilaisia käskettiin tarjoamaan rauhaa vihollisille ennen sotatoimien aloittamista, ja jos viholliset suostuivat rauhaan, heidän piti maksaa israelilaisille työveroa ja palvella näitä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|5. Moos. 20:10-11}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Israelilaisten piti tuhota luvatussa maassa asuneet kansat, jotka eivät suostuneet tähän, mutta sodittaessa sen ulkopuolella asuvia vihollisia vastaan vain miehet tuli tappaa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Sotatoimet&amp;gt;{{rp|5. Moos. 20:13-18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mooseksen lain mukaan myös muukalaisilla on samat lailliset oikeudet kuin syntyperäisillä israelilaisillakin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 19:34}}, {{rp|3. Moos. 24:22}}, {{rp|5. Moos. 10-18-19}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tuomion taustaa==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kärsivällinen Jumala===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalaa ei voida syyttää kärsimättömyydestä israelilaisten tappamia ihmisiä kohtaan. Raamatun mukaan Jumala on kärsivällinen,&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Ps. 145:8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Piet. 3:18-20}}&amp;lt;/ref&amp;gt; mikä tulee Raamatussa erikseen ilmi myös luvatussa maassa asuneita amorilaisia kohtaan: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Ja Herra sanoi Abramille: &amp;quot;Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta. Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa. Mutta sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan päästyäsi korkeaan ikään. Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä &#039;&#039;&#039;amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi&#039;&#039;&#039;.&amp;quot;|{{rp|1. Moos. 15:13-16}}||}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala oli myös valmis säästämään Sodoman kymmenen vanhurskaan tähden ({{rp|1. Moos. 18:32}}), ja Jumala on hidas vihaan, mutta nopea antamaan anteeksi, mikä havaitaan Niniven tapauksessa Joonan kirjassa. Pahuudella on kuitenkin rajansa. Jos Jumala ei olisi puuttunut pahuuteen, kysyttäisiin, missä Hän on, ja miksei Hän puutu pahuuteen. Nyt kun Hän puuttuu, Hän onkin &amp;quot;kostonhaluinen, verenhimoinen etninen puhdistaja&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = The Canaanites: Genocide or Judgment? | Osoite = https://www.str.org/publications/the-canaanites-genocide-or-judgment#_ednref13 | Viitattu = 21.5.2017 | Selite = | Tekijä = Greg Koukl | Julkaisija = Stand to Reason | Ajankohta = 1.1.2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kanaanilaisten näkemys tilanteesta ja heidän valintansa===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun israelilaiset lähettivät kaksi miestä Jerikoon vakoilemaan, he menivät &#039;&#039;&#039;Rahab&#039;&#039;&#039;-nimisen porton taloon yöksi, sillä Rahab piti majataloa. Kaupungin kuningas sai tästä vihiä ja aikoi ottaa heidät kiinni, mutta Rahab piilotti miehet katolla olevien pellavakimppujen alle. Kun Rahab meni hakemaan miehiä, hän paljasti kanaanilaisten ihmisten yleisen käsityksen sen hetkisestä poliittisesta tilanteesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|– – Rahab tuli katolle heidän luokseen ja sanoi heille: &amp;quot;Minä tiedän, että Herra on päättänyt antaa teille tämän maan. Pelko on vallannut meidät, ja koko maa vapisee kauhusta teidän takianne. Olemme kuulleet, kuinka Herra kuivatti Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä. Me tiedämme, että te julistitte Herralle kuuluvaksi uhriksi Sihonin ja Ogin, ne kaksi amorilaiskuningasta, ja surmasitte heidät. Kun me kuulimme siitä, meidän rohkeutemme petti, eikä kukaan meistä uskalla asettua vastustamaan teitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, on sekä taivaan että maan valtias.|{{rp|Joos. 2:8-11}}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tästä huolimatta enemmistö kansoista päätti kuitenkin monista muista eri vaihtoehdoista huolimatta lähteä sotimaan israelilaisia vastaan. Sen sijaan gibeonilaiset keksivät ovelan juonen, ja saivat pitää henkensä.&amp;lt;ref&amp;gt;Sopimus gibeonilaisten kanssa: {{rp|Joos. 9}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Onko Jumalan käsky kanaanilaisten tuhoamista moraaliton?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamatussa itsensä ilmoittanut Jumala määritellään &#039;&#039;hyväksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Mark. 10:18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, &#039;&#039;rakkaudeksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Joh. 4:8}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja &#039;&#039;pyhäksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 11:44-45}}&amp;lt;/ref&amp;gt;. Jumalan toiminta kananilaisten kohdalla voikin näyttää moraalittomalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Onko kyse lähinnä liioittelusta? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Filosofi [[Paul Copan]]in mukaan Jumalan kanaanilaisten tuhoamiskäskyjen kirjaimellinen tulkinta on tekstilajin väärintulkintaa. Ensinnäkin ne tulee nähdä muinaisen Lähi-idän sodankäynnin kontekstissa, sillä sinne käsky osoitetaankin. Muinaisissa teksteissä käytetään paljon liioittelua (hyperbola), ja vielä erityisesti sodankäynnin kontekstissa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Copan, Paul | Nimeke =  Is God a Moral Monster?—Making Sense of the Old Testament God | Julkaisija = Grand Rapids:  Baker | Vuosi = 2011 | Sivu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; &amp;quot;Hävittäminen&amp;quot; ja &amp;quot;tuhoaminen&amp;quot; olivatkin siis sanontoja&amp;lt;ref&amp;gt;sanontoja, kuten pikkulintujen laulaminen suomen kielessä, tarkoitettaessa juoruilua.&amp;lt;/ref&amp;gt;, jotka tarkoittavat täydellistä voittoa, eikä täydellistä vastustajan tuhoamista viimeistä ihmistä myöten ({{rp|5. Moos. 2:34}}, {{rp|5. Moos. 3:6}})&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan75&amp;quot;&amp;gt;Copan s. 175-176&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkiksi kohdassa {{rp|1. Sam. 15:2-3}} käsketään tappaa &amp;quot;miehet ja naiset, lapset ja imeväiset&amp;quot;. Copanin mukaan naiset ja lapset eivät kuitenkaan olleet sotatoimien varsinaisia kohteita, koska ne kohdistettiin pienempiin sotilaallisiin keskuksiin, joissa ei niinkään asunut siviileitä: he asuivat ympäröivällä maaseudulla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan176&amp;quot;&amp;gt;Copan s. 176&amp;lt;/ref&amp;gt; Lisäksi naisten ja lasten tuhoamisesta puhuttiin, vaikka naisia tai lapsia ei olisi ollutkaan tuhottavassa kohteessa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan75&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Arkeologinen todistusaineisto osoittaa kokonaisuudessaan, ettei Jerikossa, Aissa tai muissa Joosuan mainitsemissa kaupungeissa ollut siviiliväestöä.|Copan&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan176&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanin maan valloituksen tarkoituksena ei kuitenkaan Copanin mukaan ollut tuhota väestöä, vaan ajaa asukkaat pois ja puhdistaa maa epäjumalanpalveluksesta.&amp;lt;ref&amp;gt;Copan s. 181, 178&amp;lt;/ref&amp;gt; Jumala antaa käskyn tuhota palvontapaikat perusteellisesti ({{rp|5. Moos. 7:1-5}}), mutta käskee etenemään vähitellen, eikä valloittamaan kerralla kaikkia alueita ({{rp|5. Moos. 7:22}}). Joosuan kirjassa mainitaan ({{rp|Joos. 10:40}}, {{rp|Joos. 11:15}}) Joosuan tehneen sen, mitä Jumala käski. Kanaanilaisia kuitenkin asui maassa edelleen Joosuan kuollessa ({{rp|Joos. 23:12-13}}, {{rp|Tuom. 1:21,27-28}}), joten Joosua toteutti sen, mitä häneltä vaadittiin. Kanaanilaisten karkoitus jatkui sitten seuraavien sukupolvien aikana. Näin ollen Jumala ei käskenyt tuhota kansaa, vaan vain tuhota asevoimat, jotta israelin kansan viholliset voitiin ajaa pois. Vaikka kielessä käytetäänkin liioittelua, Raamatussa kerrotaan myös, että käsky annetaan tuomioksi väärin toimiville kanaanilaisille ({{rp|5. Moos. 9:5}}, {{rp|3. Moos. 18:24-25}}, {{rp|5. Moos. 18:9,12}}). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhemmat rankaisevat väärin toimivia lapsiaan, samoin poliisi ja oikeuslaitos lainrikkojia, eikä tämä ole moraalisesti väärin. Sen sijaan israelilaisilta yksityisiltä ihmisiltä kielletään kostamisen ja heitä käsketään rakastamaan toisiaan niin kuin itseään.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 19:18}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Valtiolle kuitenkin kuuluu myös tuomiovalta.&amp;lt;ref&amp;gt;Esimerkiksi {{rp|3. Moos. 24:17,21}}, Uuden testamentin puolella aihetta käsitellään kohdassa {{rp|Room. 13}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaisten tapoja kuvataan iljettäviksi&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18:30}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja niihin luetaan &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* lasten paneminen kulkemaan tulen läpi, &lt;br /&gt;
* taikojen teko, &lt;br /&gt;
* enteiden ja ennusmerkkien selittäminen, &lt;br /&gt;
* noituus, &lt;br /&gt;
* loitsiminen, &lt;br /&gt;
* henkien manaaminen ja &lt;br /&gt;
* kuolleilta neuvojen kysyminen&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|5. Moos. 18:10-11}}&amp;lt;/ref&amp;gt; sekä&lt;br /&gt;
* eläimiin sekaantuminen ja&lt;br /&gt;
* monet muut seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät synnit&amp;lt;ref name=&amp;quot;3. Moos. 18&amp;quot;&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Merrill F. Unger&#039;&#039;&#039; kuvaa kanaanilaisten palvontamenoja julmiksi ja läpeensä irstaiksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Unger, Merrill F. (1954), &#039;&#039;Archaeology and the Old Testament&#039;&#039; (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175&amp;lt;/ref&amp;gt; Heidän jumalissaan ei ollut moraalisia hahmoja, minkä takia heidän kannattajiensa parissa ilmeni pahimpia tapoja ja seurauksena oli tuon ajan moraalittominta toimintaa. Tämä käsitti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* aistillista alastomuutta&lt;br /&gt;
* hillitöntä luonnonpalvontaa&lt;br /&gt;
* käärmeiden palvontaa ja jopa&lt;br /&gt;
* lapsiuhreja&amp;lt;ref&amp;gt;Unger, Merrill F. (1954), &#039;&#039;Archaeology and the Old Testament&#039;&#039; (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaiset matkivat hedelmällisyysjumaliensa toimintaa, joka käsitti aviorikoksia, homosuhteita, transvetisimiä, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eläimiin sekaantumista ja insestiä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Clay Jones | Otsikko = Why We Don’t Hate Sin so We don’t Understand What Happened to the Canaanites: An Addendum to ‘Divine Genocide’ Arguments | Julkaisu = Philosophia Christi | Ajankohta = 2009 | Numero = 11 | Sivut = 53-72 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Huomattavaa on, että Sodomasta paettuaan Lootin tyttäret viettelivät humalaan juottamansa isänsä – matkien näin tuhoutuneen kaupungin seksuaalisia käytäntöjä ({{rp|1. Moos. 19:30-36}}). Kanaanilaiset myös uhrasivat lapsiuhreja härkäpäiselle, mutta ihmisruumiilliselle, Molok-jumalalleen. Uhratut eivät olleet pelkästään vastasyntyneitä, vaan jopa neljävuotiaita, ja arkeologisen todistusaineiston perusteella joskus lapsia poltettiin elävältä tuhansia.&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 61-62, alaviitteet&amp;lt;/ref&amp;gt; Kanaanilaiset eivät siis olleet viattomia, ja Jumalan mukaan he saastuttivat maan niin, että maa oksentaa ulos asukkaansa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18:24-25}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Jumalan oikeudet===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Jumala on olemassa, hänellä on moraalisesti riittävät perusteet tuomita ihmisryhmä. Tällöin tarkoitus on merkityksetön: jos tuomion täytäntöönpanolle on valtuutus, tuomion tarkoitus on sivuseikka. Näin ollen, jos Jumalalla on oikeus käskeä toteuttaa tuomio, israelilaiset toimivat oikein toteuttaessaan sen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalan oikean toiminnan puolesta voidaan osoittaa lukuisia perusteluja, mutta jos Jumala on Jumala, tarvitseeko Hän mitään oikeutusta sille, mitä hän tekee luomakunnassaan? Tarvitseeko Jumalan perustella rakentamista ja purkamista, istuttamista tai pois repimistä ({{rp|Jer. 45:4}})? Tarvitseeko Jumalan selittää, miksi hän ottaa ihmiseltä elämän, kuinka viaton tämä sitten olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalalla on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta Luojana ja Kaikkivaltiaana. Hänellä on etuoikeuksia, joita meillä ei ole. Vaikka emme saakaan leikkiä Jumalaa, Jumala voi &amp;quot;leikkiä Jumalaa&amp;quot; näin sanoaksemme. Samoin kuin omistajalla on enemmän vapauksia kuin työntekijällä, Luojalla on vapauksia, joita luoduilla ei ole. Tämä tarkoittaa Jumalan olevan suvereeni. Luojana hänellä on täydet valtuudet luotuun: ei kaikkivaltiuden vaan oikeudenmukaisen omistajuuden takia. Kaikki Hänen luomansa on Hänen, ja Hänellä on lupa tehdä, mitä Hän haluaa sillä, mikä Hänelle kuuluu – eli kaikella. Jumalan suvereenius ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Jumalaa saisi kyseenalaistaa. Se asettaa kysymyksen kanaanilaisten tuomiosta kuitenkin oikeisiin kehyksiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Lasten tappaminen===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sikäli kun kyse ei ole pelkästä liioittelusta, myös lapsia tapettiin.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Sotatoimet&amp;quot; /&amp;gt; Raamatun mukaan lapsia ei rangaista vanhempiensa teoista,&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Hes. 18}}&amp;lt;/ref&amp;gt; tosin he voivat joutua &amp;quot;vastaamaan&amp;quot; eli kärsimään vanhempiensa teoista esimerkiksi pakkosiirtolaisuuden muodossa, kuten israelilaisille myöhemmin kävi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala on ainoa, joka voi ottaa huomioon [[Jumalan hyvyys|kaikki syyt ja seuraukset]], jolloin Hän tietää, milloin ihmisen on hyvä kuolla. Kanaanilaislasten kuoleminen oli siis hyvä asia, koska se perustui hyvää tahtovan Jumalan päätökseen. Raamatussa Jumala perustelee Mooseksen kautta asiaa näin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.|{{rp|5. Moos. 20:16-18}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voidaan kuitenkin todeta, ettei kaikissa tapauksissa ole hyvä tappaa vanhempia ja jättää lapsia henkiin, sillä [[Avioero|tutkitusti lapsille on parasta kasvaa biologisten vanhempiensa ja sukunsa kanssa]]. Muusta seuraa ongelmia. Raamatussa Jumala ei tuomitse näitä lapsia [[Helvetti|helvettiin]], eikä tosin sano näiden pääsevän taivaaseenkaan, mutta oikeudenmukaisena Jumalana hänellä on jokin oikeudenmukainen ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka sitä hän ei olekaan paljastanut. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimille voidaan keksiä Jumalan mainitseman syyn lisäksi muitakin syitä, mutta ei voida olla varmoja, ovatko syyt kuinka merkittäviä tai oleellisia:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Lapset eivät olisi sopeutuneet Israelin yhteiskuntaan.&lt;br /&gt;
*Lapset olisivat kiinnostuneet vanhempiensa iljettävistä tavoista, alkaneet noudattaa niitä ja houkutelleet israelilaiset noudattamaan niitä.&lt;br /&gt;
*Vauvatkin vanhemmista lapsista puhumattakaan olisivat vartuttuaan katkeroituneet israelilaisia kohtaan, aloittaneet kapinan ja jopa liittoutuneet Israelin vihollisten kanssa.&lt;br /&gt;
*Lapset säästyivät niiltä kärsimyksiltä, joita he olisivat saaneet sukupuolitaudeista ja kehitysvammoista. Heillä näet oli seksuaalisesti vapaamielisiä vanhempia, jotka harrastivat seksiä lähisukulaistensa kanssa&amp;lt;ref name=&amp;quot;3. Moos. 18&amp;quot; /&amp;gt;.&lt;br /&gt;
*Moni lapsi pelastui hyvinkin raa&#039;alta kohtelulta esimerkiksi lapsiuhrina, jos aikuisetkin olisi jätetty henkiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tuomion tarkoitus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuomiollaan Jumala puhdisti kanaanilaisten alueen heidän moraalittomista uskonnoistaan, ja sai tilalle aitoa ja totuudenmukaista hengellisyyttä niin, että Hän saattoi jatkaa pelastussuunnitelmansa toteuttamista. Pelastussuunnitelma vaati, että Aabrahamin siemen, eli israelilaiset, ovat teologisesti puhtaita eivätkä palvo epäjumalia. Epäjumalanpalvelus oikean Jumalan palvelemisen ohella olisi tärvellyt Israelin teologisten uskomusten ytimen, mutta kanaanilaisten pahuuden poistamalla Jumala pystyi tarjoamaan tulevaisuudessa kaikkien pahojen tekojen anteeksiannon kaikille ihmisille maailmassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Israelilaiset eivät kuitenkaan pysyneet erossa kanaanilaisten epäjumalanpalveluksesta, omaksuivat näiden tapoja ja palvoivat epäjumalia ({{rp|Tuom. 3:5-7}}). Tällöin sama Jumalan tuomio, joka oli kohdannut kanaanilaisia, kohtasi myös israelilaisia. Kanaanilaisten tuomio ei myöskään kohdistunut pelkästään joihinkin tiettyihin erityisen pahoihin yksilöihin vaan kansaan kokonaisuudessaan, koska kanaanilaisten synninteko oli heille normaalia ja järjestelmällistä. Näin ollen naiset eivät olleet syyttömiä, ja myös lapset joutuivat kärsimään koko kansaa vastaan kohdistuneista tuomioista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ongelman ydin ===&lt;br /&gt;
Jumala on Jumala, mutta me emme ole. Jumalaa ei tuomita meidän asettamien kriteerien mukaan, vaan meidät hänen asettamiensa kriteerien mukaan. Tämä on myös kanaanilaisten tuomion ydin. Ongelmana on oma sydämemme.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuomion opetus on myös yksinkertainen: Jumala tuomitsee pahan. Nykykulttuurissa monet kanaanilaisten rikkomukset eivät ole loukkaavia. &amp;quot;Ennustaminen, seksuaalinen vapaus, avioero, homosuhteet, transvetisismi: kaikki nämäkö todella muka pahoja?&amp;quot; Lähes jokainen kanaanilaisten syntilistan kohdista on tavanomaista nykykulttuurissa tai ainakin nopeasti parin klikkauksen päässä. Lapsia ei toki uhrata uskonnollisilla alttareilla, mutta tuhansia tapetaan päivittäin [[abortti]]klinikoilla valinnanvapaus- ja mukavuus-jumalien alttarille. Jumalan selkeä viesti kanaanilaistenkin tapauksessa on, että Jumalan tuomio on tulossa, ja se kohdistuu kokonaisuudessaan moraalittomaan kansaan, joka on irstaillut vuosisatoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Entä sitten? ==&lt;br /&gt;
Voi olla, että tämä artikkeli, tai mikään muukaan selitys ei riitä vihamieliselle skeptikolle. Peter J. Williamsin&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Considering Moral Objections to the Old Testament (Peter J Williams) | Osoite = https://youtu.be/TZz8WM2ZggY | Viitattu = 21.5.2017 | Selite = | Tekijä = Peter J. Williams | Julkaisija = Youtube-käyttäjä Gordon Dabbs | Ajankohta = 29.9.2012 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan monet kriitikot, kuten [[Richard Dawkins]] leikkivät kaikkitietävää, eivätkä välitä pelin syvemmistä säännöistä. Olemme kuitenkin vajavaisia ja kaikki Jumalan kannanotot, joissa Hän ottaa synnin vakavasti, tuntuvat meistä kohtuuttomilta. Tämä saa jopa kristityt yrittämään antaa Jumalasta vähemmän ankaraa kuvaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Clay Jones toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Suurin osa ongelmista, jotka koskevat Jumalan kanaanilaisille langettamaa tuomiota, syntyvät siitä tosiasiasta, että Jumala vihaa syntiä, mutta me emme.|Jones&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 53&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan, että kyse olisi Jumalan moraaliongelmasta, Jonesin mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Emme käsitä turmeltuneisuutemme määrää, synnin kauhuja tai Jumalan oikeudenmukaisuutta. Näin ollen ei ole yllätys, että nähdessämme Jumalan tuomion, joka kohdistuu heihin, jotka tekevät samoja syntejä kuin mekin, valitus ja protesti nousee omasta sydämestämme.|Jones&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 71&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.apologeticspress.org/APContent.aspx?category=12&amp;amp;article=1630 ApologeticsPress: God’s Just Destruction of the Canaanites]&lt;br /&gt;
* [http://www.apologeticspress.org/apcontent.aspx?category=11&amp;amp;article=260 ApologeticsPress: Is God Immoral for Killing Innocent Children?]&lt;br /&gt;
* [https://www.str.org/publications/the-canaanites-genocide-or-judgment Stand to Reason: The Canaanites: Genocide or Judgment?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Youtube ===&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/tEqNC-zNCZo Café Raamattu: Sodat ja hävityskäskyt Vanhassa testamentissa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]][[Luokka:Raamattu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kanaanilaisten_kansanmurha&amp;diff=11411</id>
		<title>Kanaanilaisten kansanmurha</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kanaanilaisten_kansanmurha&amp;diff=11411"/>
		<updated>2017-05-21T19:57:12Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta */ kh&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Map Land of Israel.jpg|pienoiskuva|Kartta luvatun maan rajoista. Taustalla nykyiset poliittiset alueet.]]&lt;br /&gt;
Raamatussa Jumala käskee Israelin kansaa tuhoamaan seitsemän kanaanilaista kansaa ja ottamaan heidän maansa omakseen Aabrahamille antamansa lupauksen&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Moos. 15:7-16}}&amp;lt;/ref&amp;gt; täyttämiseksi:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota nyt olette menossa ottamaan omaksenne, hän hävittää tieltänne seitsemän teitä suurempaa ja mahtavampaa kansaa: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. Kun Herra, teidän Jumalanne, on antanut nämä kansat teidän käsiinne ja te olette ne lyöneet, julistakaa ne Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhotkaa ne. Älkää liittoutuko niiden kanssa älkääkä osoittako niille armoa.|{{rp|5. Moos. 7:1-2}}&amp;lt;ref&amp;gt;Myös: &#039;&#039;Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät.&#039;&#039; ({{rp|2. Moos. 23:23}}) ja &#039;&#039;Sitten hän sanoi: &amp;quot;Elävä Jumala on teidän keskellänne. Tämän te tiedätte siitä, että hän hävittää teidän tieltänne kanaanilaiset, heettiläiset, hivviläiset, perissiläiset, girgasilaiset, amorilaiset ja jebusilaiset.&#039;&#039; ({{rp|Joos. 3:10}})&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun Israelin kansa oli ylittänyt Jordanin erämaavaelluksensa jälkeen, he tuhosivat täydellisesti &#039;&#039;&#039;Jeriko&#039;&#039;&#039;n&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 6:21,24}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, tappoivat &#039;&#039;&#039;Ain&#039;&#039;&#039; 12 000 asukasta&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 8:25-29}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, &#039;&#039;&#039;Makkedassa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Libnassa&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;Lakisissa&#039;&#039;&#039; he eivät jättäneet eloon ainoatakaan&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 10:28,30,32}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, samoin &#039;&#039;&#039;Eglonissa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Hebronissa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Debirissä&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Hasorissa&#039;&#039;&#039; ja monissa muissa kaupungeissa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 10:33-39}}, {{rp|Joos. 11:10-12}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimet täyttävät kansanmurhan käsitteen kuitenkin vain osittain. Toiminta oli suunniteltua, jossain määrin järjestelmällistä ja sekä maantieteelliseltä alueeltaan, että kansojen määrältään rajallista. Mitään tiettyä rotua tai etnistä ryhmää vastaan se ei kuitenkaan kohdistunut, eikä israelilaisia käsketty tuhoamaan kanaanilaisia, jos he esimerkiksi pakenivat Israelille luvatusta maasta ennen israelilaisten saapumista. Lisäksi israelilaisia käskettiin tarjoamaan rauhaa vihollisille ennen sotatoimien aloittamista, ja jos viholliset suostuivat rauhaan, heidän piti maksaa israelilaisille työveroa ja palvella näitä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|5. Moos. 20:10-11}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Israelilaisten piti tuhota luvatussa maassa asuneet kansat, jotka eivät suostuneet tähän, mutta sodittaessa sen ulkopuolella asuvia vihollisia vastaan vain miehet tuli tappaa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Sotatoimet&amp;gt;{{rp|5. Moos. 20:13-18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mooseksen lain mukaan myös muukalaisilla on samat lailliset oikeudet kuin syntyperäisillä israelilaisillakin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 19:34}}, {{rp|3. Moos. 24:22}}, {{rp|5. Moos. 10-18-19}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tuomion taustaa==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kärsivällinen Jumala===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalaa ei voida syyttää kärsimättömyydestä israelilaisten tappamia ihmisiä kohtaan. Raamatun mukaan Jumala on kärsivällinen,&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Ps. 145:8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Piet. 3:18-20}}&amp;lt;/ref&amp;gt; mikä tulee Raamatussa erikseen ilmi myös luvatussa maassa asuneita amorilaisia kohtaan: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Ja Herra sanoi Abramille: &amp;quot;Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta. Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa. Mutta sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan päästyäsi korkeaan ikään. Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä &#039;&#039;&#039;amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi&#039;&#039;&#039;.&amp;quot;|{{rp|1. Moos. 15:13-16}}||}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala oli myös valmis säästämään Sodoman kymmenen vanhurskaan tähden ({{rp|1. Moos. 18:32}}), ja Jumala on hidas vihaan, mutta nopea antamaan anteeksi, mikä havaitaan Niniven tapauksessa Joonan kirjassa. Pahuudella on kuitenkin rajansa. Jos Jumala ei olisi puuttunut pahuuteen, kysyttäisiin, missä Hän on, ja miksei Hän puutu pahuuteen. Nyt kun Hän puuttuu, Hän onkin &amp;quot;kostonhaluinen, verenhimoinen etninen puhdistaja&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = The Canaanites: Genocide or Judgment? | Osoite = https://www.str.org/publications/the-canaanites-genocide-or-judgment#_ednref13 | Viitattu = 21.5.2017 | Selite = | Tekijä = Greg Koukl | Julkaisija = Stand to Reason | Ajankohta = 1.1.2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kanaanilaisten näkemys tilanteesta ja heidän valintansa===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun israelilaiset lähettivät kaksi miestä Jerikoon vakoilemaan, he menivät &#039;&#039;&#039;Rahab&#039;&#039;&#039;-nimisen porton taloon yöksi, sillä Rahab piti majataloa. Kaupungin kuningas sai tästä vihiä ja aikoi ottaa heidät kiinni, mutta Rahab piilotti miehet katolla olevien pellavakimppujen alle. Kun Rahab meni hakemaan miehiä, hän paljasti kanaanilaisten ihmisten yleisen käsityksen sen hetkisestä poliittisesta tilanteesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|– – Rahab tuli katolle heidän luokseen ja sanoi heille: &amp;quot;Minä tiedän, että Herra on päättänyt antaa teille tämän maan. Pelko on vallannut meidät, ja koko maa vapisee kauhusta teidän takianne. Olemme kuulleet, kuinka Herra kuivatti Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä. Me tiedämme, että te julistitte Herralle kuuluvaksi uhriksi Sihonin ja Ogin, ne kaksi amorilaiskuningasta, ja surmasitte heidät. Kun me kuulimme siitä, meidän rohkeutemme petti, eikä kukaan meistä uskalla asettua vastustamaan teitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, on sekä taivaan että maan valtias.|{{rp|Joos. 2:8-11}}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tästä huolimatta enemmistö kansoista päätti kuitenkin monista muista eri vaihtoehdoista huolimatta lähteä sotimaan israelilaisia vastaan. Sen sijaan gibeonilaiset keksivät ovelan juonen, ja saivat pitää henkensä.&amp;lt;ref&amp;gt;Sopimus gibeonilaisten kanssa: {{rp|Joos. 9}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Onko Jumalan käsky kanaanilaisten tuhoamista moraaliton?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamatussa itsensä ilmoittanut Jumala määritellään &#039;&#039;hyväksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Mark. 10:18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, &#039;&#039;rakkaudeksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Joh. 4:8}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja &#039;&#039;pyhäksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 11:44-45}}&amp;lt;/ref&amp;gt;. Jumalan toiminta kananilaisten kohdalla voikin näyttää moraalittomalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Onko kyse lähinnä liioittelusta? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Filosofi [[Paul Copan]]in mukaan Jumalan kanaanilaisten tuhoamiskäskyjen kirjaimellinen tulkinta on tekstilajin väärintulkintaa. Ensinnäkin ne tulee nähdä muinaisen Lähi-idän sodankäynnin kontekstissa, sillä sinne käsky osoitetaankin. Muinaisissa teksteissä käytetään paljon liioittelua (hyperbola), ja vielä erityisesti sodankäynnin kontekstissa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Copan, Paul | Nimeke =  Is God a Moral Monster?—Making Sense of the Old Testament God | Julkaisija = Grand Rapids:  Baker | Vuosi = 2011 | Sivu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; &amp;quot;Hävittäminen&amp;quot; ja &amp;quot;tuhoaminen&amp;quot; olivatkin siis sanontoja&amp;lt;ref&amp;gt;sanontoja, kuten pikkulintujen laulaminen suomen kielessä, tarkoitettaessa juoruilua.&amp;lt;/ref&amp;gt;, jotka tarkoittavat täydellistä voittoa, eikä täydellistä vastustajan tuhoamista viimeistä ihmistä myöten ({{rp|5. Moos. 2:34}}, {{rp|5. Moos. 3:6}})&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan75&amp;quot;&amp;gt;Copan s. 175-176&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkiksi kohdassa {{rp|1. Sam. 15:2-3}} käsketään tappaa &amp;quot;miehet ja naiset, lapset ja imeväiset&amp;quot;. Copanin mukaan naiset ja lapset eivät kuitenkaan olleet sotatoimien varsinaisia kohteita, koska ne kohdistettiin pienempiin sotilaallisiin keskuksiin, joissa ei niinkään asunut siviileitä: he asuivat ympäröivällä maaseudulla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan176&amp;quot;&amp;gt;Copan s. 176&amp;lt;/ref&amp;gt; Lisäksi naisten ja lasten tuhoamisesta puhuttiin, vaikka naisia tai lapsia ei olisi ollutkaan tuhottavassa kohteessa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan75&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Arkeologinen todistusaineisto osoittaa kokonaisuudessaan, ettei Jerikossa, Aissa tai muissa Joosuan mainitsemissa kaupungeissa ollut siviiliväestöä.|Copan&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan176&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanin maan valloituksen tarkoituksena ei kuitenkaan Copanin mukaan ollut tuhota väestöä, vaan ajaa asukkaat pois ja puhdistaa maa epäjumalanpalveluksesta.&amp;lt;ref&amp;gt;Copan s. 181, 178&amp;lt;/ref&amp;gt; Jumala antaa käskyn tuhota palvontapaikat perusteellisesti ({{rp|5. Moos. 7:1-5}}), mutta käskee etenemään vähitellen, eikä valloittamaan kerralla kaikkia alueita ({{rp|5. Moos. 7:22}}). Joosuan kirjassa mainitaan ({{rp|Joos. 10:40}}, {{rp|Joos. 11:15}}) Joosuan tehneen sen, mitä Jumala käski. Kanaanilaisia kuitenkin asui maassa edelleen Joosuan kuollessa ({{rp|Joos. 23:12-13}}, {{rp|Tuom. 1:21,27-28}}), joten Joosua toteutti sen, mitä häneltä vaadittiin. Kanaanilaisten karkoitus jatkui sitten seuraavien sukupolvien aikana. Näin ollen Jumala ei käskenyt tuhota kansaa, vaan vain tuhota asevoimat, jotta israelin kansan viholliset voitiin ajaa pois. Vaikka kielessä käytetäänkin liioittelua, Raamatussa kerrotaan myös, että käsky annetaan tuomioksi väärin toimiville kanaanilaisille ({{rp|5. Moos. 9:5}}, {{rp|3. Moos. 18:24-25}}, {{rp|5. Moos. 18:9,12}}). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhemmat rankaisevat väärin toimivia lapsiaan, samoin poliisi ja oikeuslaitos lainrikkojia, eikä tämä ole moraalisesti väärin. Sen sijaan israelilaisilta yksityisiltä ihmisiltä kielletään kostamisen ja heitä käsketään rakastamaan toisiaan niin kuin itseään.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 19:18}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Valtiolle kuitenkin kuuluu myös tuomiovalta.&amp;lt;ref&amp;gt;Esimerkiksi {{rp|3. Moos. 24:17,21}}, Uuden testamentin puolella aihetta käsitellään kohdassa {{rp|Room. 13}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaisten tapoja kuvataan iljettäviksi&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18:30}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja niihin luetaan &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* lasten paneminen kulkemaan tulen läpi, &lt;br /&gt;
* taikojen teko, &lt;br /&gt;
* enteiden ja ennusmerkkien selittäminen, &lt;br /&gt;
* noituus, &lt;br /&gt;
* loitsiminen, &lt;br /&gt;
* henkien manaaminen ja &lt;br /&gt;
* kuolleilta neuvojen kysyminen&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|5. Moos. 18:10-11}}&amp;lt;/ref&amp;gt; sekä&lt;br /&gt;
* eläimiin sekaantuminen ja&lt;br /&gt;
* monet muut seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät synnit&amp;lt;ref name=&amp;quot;3. Moos. 18&amp;quot;&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Merrill F. Unger&#039;&#039;&#039; kuvaa kanaanilaisten palvontamenoja julmiksi ja läpeensä irstaiksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Unger, Merrill F. (1954), &#039;&#039;Archaeology and the Old Testament&#039;&#039; (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175&amp;lt;/ref&amp;gt; Heidän jumalissaan ei ollut moraalisia hahmoja, minkä takia heidän kannattajiensa parissa ilmeni pahimpia tapoja ja seurauksena oli tuon ajan moraalittominta toimintaa. Tämä käsitti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* aistillista alastomuutta&lt;br /&gt;
* hillitöntä luonnonpalvontaa&lt;br /&gt;
* käärmeiden palvontaa ja jopa&lt;br /&gt;
* lapsiuhreja&amp;lt;ref&amp;gt;Unger, Merrill F. (1954), &#039;&#039;Archaeology and the Old Testament&#039;&#039; (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaiset matkivat hedelmällisyysjumaliensa toimintaa, joka käsitti aviorikoksia, homosuhteita, transvetisimiä, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eläimiin sekaantumista ja insestiä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Clay Jones | Otsikko = Why We Don’t Hate Sin so We don’t Understand What Happened to the Canaanites: An Addendum to ‘Divine Genocide’ Arguments | Julkaisu = Philosophia Christi | Ajankohta = 2009 | Numero = 11 | Sivut = 53-72 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Huomattavaa on, että Sodomasta paettuaan Lootin tyttäret viettelivät humalaan juottamansa isänsä – matkien näin tuhoutuneen kaupungin seksuaalisia käytäntöjä ({{rp|1. Moos. 19:30-36}}). Kanaanilaiset myös uhrasivat lapsiuhreja härkäpäiselle, mutta ihmisruumiilliselle, Molok-jumalalleen. Uhratut eivät olleet pelkästään vastasyntyneitä, vaan jopa neljävuotiaita, ja arkeologisen todistusaineiston perusteella joskus lapsia poltettiin elävältä tuhansia.&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 61-62, alaviitteet&amp;lt;/ref&amp;gt; Kanaanilaiset eivät siis olleet viattomia, ja Jumalan mukaan he saastuttivat maan niin, että maa oksentaa ulos asukkaansa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18:24-25}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Jumalan oikeudet===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Jumala on olemassa, hänellä on moraalisesti riittävät perusteet tuomita ihmisryhmä. Tällöin tarkoitus on merkityksetön: jos tuomion täytäntöönpanolle on valtuutus, tuomion tarkoitus on sivuseikka. Näin ollen, jos Jumalalla on oikeus käskeä toteuttaa tuomio, israelilaiset toimivat oikein toteuttaessaan sen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalan oikean toiminnan puolesta voidaan osoittaa lukuisia perusteluja, mutta jos Jumala on Jumala, tarvitseeko Hän mitään oikeutusta sille, mitä hän tekee luomakunnassaan? Tarvitseeko Jumalan perustella rakentamista ja purkamista, istuttamista tai pois repimistä ({{rp|Jer. 45:4}})? Tarvitseeko Jumalan selittää, miksi hän ottaa ihmiseltä elämän, kuinka viaton tämä sitten olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalalla on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta Luojana ja Kaikkivaltiaana. Hänellä on etuoikeuksia, joita meillä ei ole. Vaikka emme saakaan leikkiä Jumalaa, Jumala voi &amp;quot;leikkiä Jumalaa&amp;quot; näin sanoaksemme. Samoin kuin omistajalla on enemmän vapauksia kuin työntekijällä, Luojalla on vapauksia, joita luoduilla ei ole. Tämä tarkoittaa Jumalan olevan suvereeni. Luojana hänellä on täydet valtuudet luotuun: ei kaikkivaltiuden vaan oikeudenmukaisen omistajuuden takia. Kaikki Hänen luomansa on Hänen, ja Hänellä on lupa tehdä, mitä Hän haluaa sillä, mikä Hänelle kuuluu – eli kaikella. Jumalan suvereenius ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Jumalaa saisi kyseenalaistaa. Se asettaa kysymyksen kanaanilaisten tuomiosta kuitenkin oikeisiin kehyksiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Lasten tappaminen===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sikäli kun kyse ei ole pelkästä liioittelusta, myös lapsia tapettiin&amp;lt;ref name=&amp;quot;Sotatoimet&amp;quot; /&amp;gt; Raamatun mukaan lapsia ei rangaista vanhempiensa teoista,&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Hes. 18}}&amp;lt;/ref&amp;gt; tosin he voivat joutua &amp;quot;vastaamaan&amp;quot; eli kärsimään vanhempiensa teoista esimerkiksi pakkosiirtolaisuuden muodossa, kuten israelilaisille myöhemmin kävi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala on ainoa, joka voi ottaa huomioon [[Jumalan hyvyys|kaikki syyt ja seuraukset]], jolloin Hän tietää, milloin ihmisen on hyvä kuolla. Kanaanilaislasten kuoleminen oli siis hyvä asia, koska se perustui hyvää tahtovan Jumalan päätökseen. Raamatussa Jumala perustelee Mooseksen kautta asiaa näin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.|{{rp|5. Moos. 20:16-18}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voidaan kuitenkin todeta, ettei kaikissa tapauksissa ole hyvä tappaa vanhempia ja jättää lapsia henkiin, sillä [[Avioero|tutkitusti lapsille on parasta kasvaa biologisten vanhempiensa ja sukunsa kanssa]]. Muusta seuraa ongelmia. Raamatussa Jumala ei tuomitse näitä lapsia [[Helvetti|helvettiin]], eikä tosin sano näiden pääsevän taivaaseenkaan, mutta oikeudenmukaisena Jumalana hänellä on jokin oikeudenmukainen ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka sitä hän ei olekaan paljastanut. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimille voidaan keksiä Jumalan mainitseman syyn lisäksi muitakin syitä, mutta ei voida olla varmoja, ovatko syyt kuinka merkittäviä tai oleellisia:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Lapset eivät olisi sopeutuneet Israelin yhteiskuntaan.&lt;br /&gt;
*Lapset olisivat kiinnostuneet vanhempiensa iljettävistä tavoista, alkaneet noudattaa niitä ja houkutelleet israelilaiset noudattamaan niitä.&lt;br /&gt;
*Vauvatkin vanhemmista lapsista puhumattakaan olisivat vartuttuaan katkeroituneet israelilaisia kohtaan, aloittaneet kapinan ja jopa liittoutuneet Israelin vihollisten kanssa.&lt;br /&gt;
*Lapset säästyivät niiltä kärsimyksiltä, joita he olisivat saaneet sukupuolitaudeista ja kehitysvammoista. Heillä näet oli seksuaalisesti vapaamielisiä vanhempia, jotka harrastivat seksiä lähisukulaistensa kanssa&amp;lt;ref name=&amp;quot;3. Moos. 18&amp;quot; /&amp;gt;.&lt;br /&gt;
*Moni lapsi pelastui hyvinkin raa&#039;alta kohtelulta esimerkiksi lapsiuhrina, jos aikuisetkin olisi jätetty henkiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tuomion tarkoitus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuomiollaan Jumala puhdisti kanaanilaisten alueen heidän moraalittomista uskonnoistaan, ja sai tilalle aitoa ja totuudenmukaista hengellisyyttä niin, että Hän saattoi jatkaa pelastussuunnitelmansa toteuttamista. Pelastussuunnitelma vaati, että Aabrahamin siemen, eli israelilaiset, ovat teologisesti puhtaita eivätkä palvo epäjumalia. Epäjumalanpalvelus oikean Jumalan palvelemisen ohella olisi tärvellyt Israelin teologisten uskomusten ytimen, mutta kanaanilaisten pahuuden poistamalla Jumala pystyi tarjoamaan tulevaisuudessa kaikkien pahojen tekojen anteeksiannon kaikille ihmisille maailmassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Israelilaiset eivät kuitenkaan pysyneet erossa kanaanilaisten epäjumalanpalveluksesta, omaksuivat näiden tapoja ja palvoivat epäjumalia ({{rp|Tuom. 3:5-7}}). Tällöin sama Jumalan tuomio, joka oli kohdannut kanaanilaisia, kohtasi myös israelilaisia. Kanaanilaisten tuomio ei myöskään kohdistunut pelkästään joihinkin tiettyihin erityisen pahoihin yksilöihin vaan kansaan kokonaisuudessaan, koska kanaanilaisten synninteko oli heille normaalia ja järjestelmällistä. Näin ollen naiset eivät olleet syyttömiä, ja myös lapset joutuivat kärsimään koko kansaa vastaan kohdistuneista tuomioista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ongelman ydin ===&lt;br /&gt;
Jumala on Jumala, mutta me emme ole. Jumalaa ei tuomita meidän asettamien kriteerien mukaan, vaan meidät hänen asettamiensa kriteerien mukaan. Tämä on myös kanaanilaisten tuomion ydin. Ongelmana on oma sydämemme.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuomion opetus on myös yksinkertainen: Jumala tuomitsee pahan. Nykykulttuurissa monet kanaanilaisten rikkomukset eivät ole loukkaavia. &amp;quot;Ennustaminen, seksuaalinen vapaus, avioero, homosuhteet, transvetisismi: kaikki nämäkö todella muka pahoja?&amp;quot; Lähes jokainen kanaanilaisten syntilistan kohdista on tavanomaista nykykulttuurissa tai ainakin nopeasti parin klikkauksen päässä. Lapsia ei toki uhrata uskonnollisilla alttareilla, mutta tuhansia tapetaan päivittäin [[abortti]]klinikoilla valinnanvapaus- ja mukavuus-jumalien alttarille. Jumalan selkeä viesti kanaanilaistenkin tapauksessa on, että Jumalan tuomio on tulossa, ja se kohdistuu kokonaisuudessaan moraalittomaan kansaan, joka on irstaillut vuosisatoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Entä sitten? ==&lt;br /&gt;
Voi olla, että tämä artikkeli, tai mikään muukaan selitys ei riitä vihamieliselle skeptikolle. Peter J. Williamsin&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Considering Moral Objections to the Old Testament (Peter J Williams) | Osoite = https://youtu.be/TZz8WM2ZggY | Viitattu = 21.5.2017 | Selite = | Tekijä = Peter J. Williams | Julkaisija = Youtube-käyttäjä Gordon Dabbs | Ajankohta = 29.9.2012 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan monet kriitikot, kuten [[Richard Dawkins]] leikkivät kaikkitietävää, eivätkä välitä pelin syvemmistä säännöistä. Olemme kuitenkin vajavaisia ja kaikki Jumalan kannanotot, joissa Hän ottaa synnin vakavasti, tuntuvat meistä kohtuuttomilta. Tämä saa jopa kristityt yrittämään antaa Jumalasta vähemmän ankaraa kuvaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Clay Jones toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Suurin osa ongelmista, jotka koskevat Jumalan kanaanilaisille langettamaa tuomiota, syntyvät siitä tosiasiasta, että Jumala vihaa syntiä, mutta me emme.|Jones&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 53&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan, että kyse olisi Jumalan moraaliongelmasta, Jonesin mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Emme käsitä turmeltuneisuutemme määrää, synnin kauhuja tai Jumalan oikeudenmukaisuutta. Näin ollen ei ole yllätys, että nähdessämme Jumalan tuomion, joka kohdistuu heihin, jotka tekevät samoja syntejä kuin mekin, valitus ja protesti nousee omasta sydämestämme.|Jones&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 71&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.apologeticspress.org/APContent.aspx?category=12&amp;amp;article=1630 ApologeticsPress: God’s Just Destruction of the Canaanites]&lt;br /&gt;
* [http://www.apologeticspress.org/apcontent.aspx?category=11&amp;amp;article=260 ApologeticsPress: Is God Immoral for Killing Innocent Children?]&lt;br /&gt;
* [https://www.str.org/publications/the-canaanites-genocide-or-judgment Stand to Reason: The Canaanites: Genocide or Judgment?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Youtube ===&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/tEqNC-zNCZo Café Raamattu: Sodat ja hävityskäskyt Vanhassa testamentissa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]][[Luokka:Raamattu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Kanaanilaisten_kansanmurha&amp;diff=11410</id>
		<title>Kanaanilaisten kansanmurha</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Kanaanilaisten_kansanmurha&amp;diff=11410"/>
		<updated>2017-05-21T19:40:00Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: kh, artikkelin järjestelyä ja yleistä parantelua&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Map Land of Israel.jpg|pienoiskuva|Kartta luvatun maan rajoista. Taustalla nykyiset poliittiset alueet.]]&lt;br /&gt;
Raamatussa Jumala käskee Israelin kansaa tuhoamaan seitsemän kanaanilaista kansaa ja ottamaan heidän maansa omakseen Aabrahamille antamansa lupauksen&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Moos. 15:7-16}}&amp;lt;/ref&amp;gt; täyttämiseksi:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota nyt olette menossa ottamaan omaksenne, hän hävittää tieltänne seitsemän teitä suurempaa ja mahtavampaa kansaa: heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. Kun Herra, teidän Jumalanne, on antanut nämä kansat teidän käsiinne ja te olette ne lyöneet, julistakaa ne Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhotkaa ne. Älkää liittoutuko niiden kanssa älkääkä osoittako niille armoa.|{{rp|5. Moos. 7:1-2}}&amp;lt;ref&amp;gt;Myös: &#039;&#039;Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät.&#039;&#039; ({{rp|2. Moos. 23:23}}) ja &#039;&#039;Sitten hän sanoi: &amp;quot;Elävä Jumala on teidän keskellänne. Tämän te tiedätte siitä, että hän hävittää teidän tieltänne kanaanilaiset, heettiläiset, hivviläiset, perissiläiset, girgasilaiset, amorilaiset ja jebusilaiset.&#039;&#039; ({{rp|Joos. 3:10}})&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun Israelin kansa oli ylittänyt Jordanin erämaavaelluksensa jälkeen, he tuhosivat täydellisesti &#039;&#039;&#039;Jeriko&#039;&#039;&#039;n&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 6:21,24}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, tappoivat &#039;&#039;&#039;Ain&#039;&#039;&#039; 12 000 asukasta&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 8:25-29}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, &#039;&#039;&#039;Makkedassa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Libnassa&#039;&#039;&#039; ja &#039;&#039;&#039;Lakisissa&#039;&#039;&#039; he eivät jättäneet eloon ainoatakaan&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 10:28,30,32}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, samoin &#039;&#039;&#039;Eglonissa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Hebronissa&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Debirissä&#039;&#039;&#039;, &#039;&#039;&#039;Hasorissa&#039;&#039;&#039; ja monissa muissa kaupungeissa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Joos. 10:33-39}}, {{rp|Joos. 11:10-12}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimet täyttävät kansanmurhan käsitteen kuitenkin vain osittain. Toiminta oli suunniteltua, jossain määrin järjestelmällistä ja sekä maantieteelliseltä alueeltaan, että kansojen määrältään rajallista. Mitään tiettyä rotua tai etnistä ryhmää vastaan se ei kuitenkaan kohdistunut, eikä israelilaisia käsketty tuhoamaan kanaanilaisia, jos he esimerkiksi pakenivat Israelille luvatusta maasta ennen israelilaisten saapumista. Lisäksi israelilaisia käskettiin tarjoamaan rauhaa vihollisille ennen sotatoimien aloittamista, ja jos viholliset suostuivat rauhaan, heidän piti maksaa israelilaisille työveroa ja palvella näitä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|5. Moos. 20:10-11}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Israelilaisten piti tuhota luvatussa maassa asuneet kansat, jotka eivät suostuneet tähän, mutta sodittaessa sen ulkopuolella asuvia vihollisia vastaan vain miehet tuli tappaa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;Sotatoimet&amp;gt;{{rp|5. Moos. 20:13-18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mooseksen lain mukaan myös muukalaisilla on samat lailliset oikeudet kuin syntyperäisillä israelilaisillakin.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 19:34}}, {{rp|3. Moos. 24:22}}, {{rp|5. Moos. 10-18-19}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tuomion taustaa==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kärsivällinen Jumala===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalaa ei voida syyttää kärsimättömyydestä israelilaisten tappamia ihmisiä kohtaan. Raamatun mukaan Jumala on kärsivällinen,&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Ps. 145:8}}&amp;lt;/ref&amp;gt;{{,}}&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Piet. 3:18-20}}&amp;lt;/ref&amp;gt; mikä tulee Raamatussa erikseen ilmi myös luvatussa maassa asuneita amorilaisia kohtaan: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{sitaatti|Ja Herra sanoi Abramille: &amp;quot;Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta. Mutta myös sen kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa. Mutta sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan päästyäsi korkeaan ikään. Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä &#039;&#039;&#039;amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi&#039;&#039;&#039;.&amp;quot;|{{rp|1. Moos. 15:13-16}}||}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala oli myös valmis säästämään Sodoman kymmenen vanhurskaan tähden ({{rp|1. Moos. 18:32}}), ja Jumala on hidas vihaan, mutta nopea antamaan anteeksi, mikä havaitaan Niniven tapauksessa Joonan kirjassa. Pahuudella on kuitenkin rajansa. Jos Jumala ei olisi puuttunut pahuuteen, kysyttäisiin, missä Hän on, ja miksei Hän puutu pahuuteen. Nyt kun Hän puuttuu, Hän onkin &amp;quot;kostonhaluinen, verenhimoinen etninen puhdistaja&amp;quot;.&amp;lt;ref&amp;gt; {{Verkkoviite | Nimeke = The Canaanites: Genocide or Judgment? | Osoite = https://www.str.org/publications/the-canaanites-genocide-or-judgment#_ednref13 | Viitattu = 21.5.2017 | Selite = | Tekijä = Greg Koukl | Julkaisija = Stand to Reason | Ajankohta = 1.1.2013 }}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kanaanilaisten näkemys tilanteesta ja heidän valintansa===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun israelilaiset lähettivät kaksi miestä Jerikoon vakoilemaan, he menivät &#039;&#039;&#039;Rahab&#039;&#039;&#039;-nimisen porton taloon yöksi, sillä Rahab piti majataloa. Kaupungin kuningas sai tästä vihiä ja aikoi ottaa heidät kiinni, mutta Rahab piilotti miehet katolla olevien pellavakimppujen alle. Kun Rahab meni hakemaan miehiä, hän paljasti kanaanilaisten ihmisten yleisen käsityksen sen hetkisestä poliittisesta tilanteesta:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|– – Rahab tuli katolle heidän luokseen ja sanoi heille: &amp;quot;Minä tiedän, että Herra on päättänyt antaa teille tämän maan. Pelko on vallannut meidät, ja koko maa vapisee kauhusta teidän takianne. Olemme kuulleet, kuinka Herra kuivatti Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä. Me tiedämme, että te julistitte Herralle kuuluvaksi uhriksi Sihonin ja Ogin, ne kaksi amorilaiskuningasta, ja surmasitte heidät. Kun me kuulimme siitä, meidän rohkeutemme petti, eikä kukaan meistä uskalla asettua vastustamaan teitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, on sekä taivaan että maan valtias.|{{rp|Joos. 2:8-11}}}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tästä huolimatta enemmistö kansoista päätti kuitenkin monista muista eri vaihtoehdoista huolimatta lähteä sotimaan israelilaisia vastaan. Sen sijaan gibeonilaiset keksivät ovelan juonen, ja saivat pitää henkensä.&amp;lt;ref&amp;gt;Sopimus gibeonilaisten kanssa: {{rp|Joos. 9}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Onko Jumalan käsky kanaanilaisten tuhoamista moraaliton?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raamatussa itsensä ilmoittanut Jumala määritellään &#039;&#039;hyväksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Mark. 10:18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;, &#039;&#039;rakkaudeksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|1. Joh. 4:8}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja &#039;&#039;pyhäksi&#039;&#039;&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 11:44-45}}&amp;lt;/ref&amp;gt;. Jumalan toiminta kananilaisten kohdalla voikin näyttää moraalittomalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Onko kyse lähinnä liioittelusta? ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Filosofi [[Paul Copan]]in mukaan Jumalan kanaanilaisten tuhoamiskäskyjen kirjaimellinen tulkinta on tekstilajin väärintulkintaa. Ensinnäkin ne tulee nähdä muinaisen Lähi-idän sodankäynnin kontekstissa, sillä sinne käsky osoitetaankin. Muinaisissa teksteissä käytetään paljon liioittelua (hyperbola), ja vielä erityisesti sodankäynnin kontekstissa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Copan, Paul | Nimeke =  Is God a Moral Monster?—Making Sense of the Old Testament God | Julkaisija = Grand Rapids:  Baker | Vuosi = 2011 | Sivu = }}&amp;lt;/ref&amp;gt; &amp;quot;Hävittäminen&amp;quot; ja &amp;quot;tuhoaminen&amp;quot; olivatkin siis sanontoja&amp;lt;ref&amp;gt;sanontoja, kuten pikkulintujen laulaminen suomen kielessä, tarkoitettaessa juoruilua.&amp;lt;/ref&amp;gt;, jotka tarkoittavat täydellistä voittoa, eikä täydellistä vastustajan tuhoamista viimeistä ihmistä myöten ({{rp|5. Moos. 2:34}}, {{rp|5. Moos. 3:6}})&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan75&amp;quot;&amp;gt;Copan s. 175-176&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkiksi kohdassa {{rp|1. Sam. 15:2-3}} käsketään tappaa &amp;quot;miehet ja naiset, lapset ja imeväiset&amp;quot;. Copanin mukaan naiset ja lapset eivät kuitenkaan olleet sotatoimien varsinaisia kohteita, koska ne kohdistettiin pienempiin sotilaallisiin keskuksiin, joissa ei niinkään asunut siviileitä: he asuivat ympäröivällä maaseudulla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan176&amp;quot;&amp;gt;Copan s. 176&amp;lt;/ref&amp;gt; Lisäksi naisten ja lasten tuhoamisesta puhuttiin, vaikka naisia tai lapsia ei olisi ollutkaan tuhottavassa kohteessa.&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan75&amp;quot; /&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Arkeologinen todistusaineisto osoittaa kokonaisuudessaan, ettei Jerikossa, Aissa tai muissa Joosuan mainitsemissa kaupungeissa ollut siviiliväestöä.|Copan&amp;lt;ref name=&amp;quot;copan176&amp;quot; /&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanin maan valloituksen tarkoituksena ei kuitenkaan Copanin mukaan ollut tuhota väestöä, vaan ajaa asukkaat pois ja puhdistaa maa epäjumalanpalveluksesta.&amp;lt;ref&amp;gt;Copan s. 181, 178&amp;lt;/ref&amp;gt; Jumala antaa käskyn tuhota palvontapaikat perusteellisesti ({{rp|5. Moos. 7:1-5}}), mutta käskee etenemään vähitellen, eikä valloittamaan kerralla kaikkia alueita ({{rp|5. Moos. 7:22}}). Joosuan kirjassa mainitaan ({{rp|Joos. 10:40}}, {{rp|Joos. 11:15}}) Joosuan tehneen sen, mitä Jumala käski. Kanaanilaisia kuitenkin asui maassa edelleen Joosuan kuollessa ({{rp|Joos. 23:12-13}}, {{rp|Tuom. 1:21,27-28}}), joten Joosua toteutti sen, mitä häneltä vaadittiin. Kanaanilaisten karkoitus jatkui sitten seuraavien sukupolvien aikana. Näin ollen Jumala ei käskenyt tuhota kansaa, vaan vain tuhota asevoimat, jotta israelin kansan viholliset voitiin ajaa pois. Vaikka kielessä käytetäänkin liioittelua, Raamatussa kerrotaan myös, että käsky annetaan tuomioksi väärin toimiville kanaanilaisille ({{rp|5. Moos. 9:5}}, {{rp|3. Moos. 18:24-25}}, {{rp|5. Moos. 18:9,12}}). &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Väärintekijöiden rankaiseminen ei ole moraalitonta===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhemmat rankaisevat väärin toimivia lapsiaan, samoin poliisi ja oikeuslaitos lainrikkojia, eikä tämä ole moraalisesti väärin. Sen sijaan israelilaisilta yksityisiltä ihmisiltä kielletään kostamisen ja heitä käsketään rakastamaan toisiaan niin kuin itseään.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 19:18}}&amp;lt;/ref&amp;gt; Valtiolle kuitenkin kuuluu myös tuomiovalta.&amp;lt;ref&amp;gt;Esimerkiksi {{rp|3. Moos. 24:17,21}}, Uuden testamentin puolella aihetta käsitellään kohdassa {{rp|Room. 13}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaisten tapoja kuvataan iljettäviksi&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18:30}}&amp;lt;/ref&amp;gt; ja niihin luetaan &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* lasten paneminen kulkemaan tulen läpi, &lt;br /&gt;
* taikojen teko, &lt;br /&gt;
* enteiden ja ennusmerkkien selittäminen, &lt;br /&gt;
* noituus, &lt;br /&gt;
* loitsiminen, &lt;br /&gt;
* henkien manaaminen ja &lt;br /&gt;
* kuolleilta neuvojen kysyminen&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|5. Moos. 18:10-11}}&amp;lt;/ref&amp;gt; sekä&lt;br /&gt;
* eläimiin sekaantuminen ja&lt;br /&gt;
* monet muut seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvät synnit&amp;lt;ref name=&amp;quot;3. Moos. 18&amp;quot;&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18}}&amp;lt;/ref&amp;gt;.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Merrill F. Unger&#039;&#039;&#039; kuvaa kanaanilaisten palvontamenoja julmiksi ja läpeensä irstaiksi.&amp;lt;ref&amp;gt;Unger, Merrill F. (1954), &#039;&#039;Archaeology and the Old Testament&#039;&#039; (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175&amp;lt;/ref&amp;gt; Heidän jumalissaan ei ollut moraalisia hahmoja, minkä takia heidän kannattajiensa parissa ilmeni pahimpia tapoja ja seurauksena oli tuon ajan moraalittominta toimintaa. Tämä käsitti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* aistillista alastomuutta&lt;br /&gt;
* hillitöntä luonnonpalvontaa&lt;br /&gt;
* käärmeiden palvontaa ja jopa&lt;br /&gt;
* lapsiuhreja&amp;lt;ref&amp;gt;Unger, Merrill F. (1954), &#039;&#039;Archaeology and the Old Testament&#039;&#039; (Grand Rapids, MI: Zondervan), s. 175&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaiset matkivat hedelmällisyysjumaliensa toimintaa, joka käsitti aviorikoksia, homosuhteita, transvetisimiä, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eläimiin sekaantumista ja insestiä.&amp;lt;ref&amp;gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Clay Jones | Otsikko = Why We Don’t Hate Sin so We don’t Understand What Happened to the Canaanites: An Addendum to ‘Divine Genocide’ Arguments | Julkaisu = Philosophia Christi | Ajankohta = 2009 | Numero = 11 | Sivut = 53-72 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; Huomattavaa on, että Sodomasta paettuaan Lootin tyttäret viettelivät humalaan juottamansa isänsä – matkien näin tuhoutuneen kaupungin seksuaalisia käytäntöjä ({{rp|1. Moos. 19:30-36}}).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaiset uhrasivat lapsiuhreja härkäpäiselle, mutta ihmisruumiilliselle, Molok-jumalalleen. Uhratut eivät olleet pelkästään vastasyntyneitä, vaan jopa neljävuotiaita, ja arkeologisen todistusaineiston perusteella joskus lapsia poltettiin elävältä tuhansia.&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 61-62, alaviitteet&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kanaanilaiset eivät siis olleet viattomia, ja Jumalan mukaan he saastuttivat maan niin, että maa oksentaa ulos asukkaansa.&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|3. Moos. 18:24-25}}&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Jumalan oikeudet===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos Jumala on olemassa, hänellä on moraalisesti riittävät perusteet tuomita ihmisryhmä. Tällöin tarkoitus on merkityksetön: jos tuomion täytäntöönpanolle on valtuutus, tuomion tarkoitus on sivuseikka. Näin ollen, jos Jumalalla on oikeus käskeä toteuttaa tuomio, israelilaiset toimivat oikein toteuttaessaan sen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalan oikean toiminnan puolesta voidaan osoittaa lukuisia perusteluja, mutta jos Jumala on Jumala, tarvitseeko Hän mitään oikeutusta sille, mitä hän tekee luomakunnassaan? Tarvitseeko Jumalan perustella rakentamista ja purkamista, istuttamista tai pois repimistä ({{rp|Jer. 45:4}})? Tarvitseeko Jumalan selittää, miksi hän ottaa ihmiseltä elämän, kuinka viaton tämä sitten olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumalalla on oikeus päättää elämästä ja kuolemasta Luojana ja Kaikkivaltiaana. Hänellä on etuoikeuksia, joita meillä ei ole. Vaikka emme saakaan leikkiä Jumalaa, Jumala voi &amp;quot;leikkiä Jumalaa&amp;quot; näin sanoaksemme. Samoin kuin omistajalla on enemmän vapauksia kuin työntekijällä, Luojalla on vapauksia, joita luoduilla ei ole. Tämä tarkoittaa Jumalan olevan suvereeni. Luojana hänellä on täydet valtuudet luotuun: ei kaikkivaltiuden vaan oikeudenmukaisen omistajuuden takia. Kaikki Hänen luomansa on Hänen, ja Hänellä on lupa tehdä, mitä Hän haluaa sillä, mikä Hänelle kuuluu – eli kaikella. Jumalan suvereenius ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Jumalaa saisi kyseenalaistaa. Se asettaa kysymyksen kanaanilaisten tuomiosta kuitenkin oikeisiin kehyksiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Lasten tappaminen===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sikäli kun kyse ei ole pelkästä liioittelusta, myös lapsia tapettiin&amp;lt;ref name=&amp;quot;Sotatoimet&amp;quot; /&amp;gt; Raamatun mukaan lapsia ei rangaista vanhempiensa teoista,&amp;lt;ref&amp;gt;{{rp|Hes. 18}}&amp;lt;/ref&amp;gt; tosin he voivat joutua &amp;quot;vastaamaan&amp;quot; eli kärsimään vanhempiensa teoista esimerkiksi pakkosiirtolaisuuden muodossa, kuten israelilaisille myöhemmin kävi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jumala on ainoa, joka voi ottaa huomioon [[Jumalan hyvyys|kaikki syyt ja seuraukset]], jolloin Hän tietää, milloin ihmisen on hyvä kuolla. Kanaanilaislasten kuoleminen oli siis hyvä asia, koska se perustui hyvää tahtovan Jumalan päätökseen. Raamatussa Jumala perustelee Mooseksen kautta asiaa näin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.|{{rp|5. Moos. 20:16-18}}, KR1933/38}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voidaan kuitenkin todeta, ettei kaikissa tapauksissa ole hyvä tappaa vanhempia ja jättää lapsia henkiin, sillä [[Avioero|tutkitusti lapsille on parasta kasvaa biologisten vanhempiensa ja sukunsa kanssa]]. Muusta seuraa ongelmia. Raamatussa Jumala ei tuomitse näitä lapsia [[Helvetti|helvettiin]], eikä tosin sano näiden pääsevän taivaaseenkaan, mutta oikeudenmukaisena Jumalana hänellä on jokin oikeudenmukainen ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka sitä hän ei olekaan paljastanut. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimille voidaan keksiä Jumalan mainitseman syyn lisäksi muitakin syitä, mutta ei voida olla varmoja, ovatko syyt kuinka merkittäviä tai oleellisia:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Lapset eivät olisi sopeutuneet Israelin yhteiskuntaan.&lt;br /&gt;
*Lapset olisivat kiinnostuneet vanhempiensa iljettävistä tavoista, alkaneet noudattaa niitä ja houkutelleet israelilaiset noudattamaan niitä.&lt;br /&gt;
*Vauvatkin vanhemmista lapsista puhumattakaan olisivat vartuttuaan katkeroituneet israelilaisia kohtaan, aloittaneet kapinan ja jopa liittoutuneet Israelin vihollisten kanssa.&lt;br /&gt;
*Lapset säästyivät niiltä kärsimyksiltä, joita he olisivat saaneet sukupuolitaudeista ja kehitysvammoista. Heillä näet oli seksuaalisesti vapaamielisiä vanhempia, jotka harrastivat seksiä lähisukulaistensa kanssa&amp;lt;ref name=&amp;quot;3. Moos. 18&amp;quot; /&amp;gt;.&lt;br /&gt;
*Moni lapsi pelastui hyvinkin raa&#039;alta kohtelulta esimerkiksi lapsiuhrina, jos aikuisetkin olisi jätetty henkiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tuomion tarkoitus ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuomiollaan Jumala puhdisti kanaanilaisten alueen heidän moraalittomista uskonnoistaan, ja sai tilalle aitoa ja totuudenmukaista hengellisyyttä niin, että Hän saattoi jatkaa pelastussuunnitelmansa toteuttamista. Pelastussuunnitelma vaati, että Aabrahamin siemen, eli israelilaiset, ovat teologisesti puhtaita eivätkä palvo epäjumalia. Epäjumalanpalvelus oikean Jumalan palvelemisen ohella olisi tärvellyt Israelin teologisten uskomusten ytimen, mutta kanaanilaisten pahuuden poistamalla Jumala pystyi tarjoamaan tulevaisuudessa kaikkien pahojen tekojen anteeksiannon kaikille ihmisille maailmassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Israelilaiset eivät kuitenkaan pysyneet erossa kanaanilaisten epäjumalanpalveluksesta, omaksuivat näiden tapoja ja palvoivat epäjumalia ({{rp|Tuom. 3:5-7}}). Tällöin sama Jumalan tuomio, joka oli kohdannut kanaanilaisia, kohtasi myös israelilaisia. Kanaanilaisten tuomio ei myöskään kohdistunut pelkästään joihinkin tiettyihin erityisen pahoihin yksilöihin vaan kansaan kokonaisuudessaan, koska kanaanilaisten synninteko oli heille normaalia ja järjestelmällistä. Näin ollen naiset eivät olleet syyttömiä, ja myös lapset joutuivat kärsimään koko kansaa vastaan kohdistuneista tuomioista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ongelman ydin ===&lt;br /&gt;
Jumala on Jumala, mutta me emme ole. Jumalaa ei tuomita meidän asettamien kriteerien mukaan, vaan meidät hänen asettamiensa kriteerien mukaan. Tämä on myös kanaanilaisten tuomion ydin. Ongelmana on oma sydämemme.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuomion opetus on myös yksinkertainen: Jumala tuomitsee pahan. Nykykulttuurissa monet kanaanilaisten rikkomukset eivät ole loukkaavia. &amp;quot;Ennustaminen, seksuaalinen vapaus, avioero, homosuhteet, transvetisismi: kaikki nämäkö todella muka pahoja?&amp;quot; Lähes jokainen kanaanilaisten syntilistan kohdista on tavanomaista nykykulttuurissa tai ainakin nopeasti parin klikkauksen päässä. Lapsia ei toki uhrata uskonnollisilla alttareilla, mutta tuhansia tapetaan päivittäin [[abortti]]klinikoilla valinnanvapaus- ja mukavuus-jumalien alttarille. Jumalan selkeä viesti kanaanilaistenkin tapauksessa on, että Jumalan tuomio on tulossa, ja se kohdistuu kokonaisuudessaan moraalittomaan kansaan, joka on irstaillut vuosisatoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Entä sitten? ==&lt;br /&gt;
Voi olla, että tämä artikkeli, tai mikään muukaan selitys ei riitä vihamieliselle skeptikolle. Peter J. Williamsin&amp;lt;ref&amp;gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Considering Moral Objections to the Old Testament (Peter J Williams) | Osoite = https://youtu.be/TZz8WM2ZggY | Viitattu = 21.5.2017 | Selite = | Tekijä = Peter J. Williams | Julkaisija = Youtube-käyttäjä Gordon Dabbs | Ajankohta = 29.9.2012 }}&amp;lt;/ref&amp;gt; mukaan monet kriitikot, kuten [[Richard Dawkins]] leikkivät kaikkitietävää, eivätkä välitä pelin syvemmistä säännöistä. Olemme kuitenkin vajavaisia ja kaikki Jumalan kannanotot, joissa Hän ottaa synnin vakavasti, tuntuvat meistä kohtuuttomilta. Tämä saa jopa kristityt yrittämään antaa Jumalasta vähemmän ankaraa kuvaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Clay Jones toteaa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Suurin osa ongelmista, jotka koskevat Jumalan kanaanilaisille langettamaa tuomiota, syntyvät siitä tosiasiasta, että Jumala vihaa syntiä, mutta me emme.|Jones&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 53&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan, että kyse olisi Jumalan moraaliongelmasta, Jonesin mukaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{lainaus|Emme käsitä turmeltuneisuutemme määrää, synnin kauhuja tai Jumalan oikeudenmukaisuutta. Näin ollen ei ole yllätys, että nähdessämme Jumalan tuomion, joka kohdistuu heihin, jotka tekevät samoja syntejä kuin mekin, valitus ja protesti nousee omasta sydämestämme.|Jones&amp;lt;ref&amp;gt;Jones s. 71&amp;lt;/ref&amp;gt;}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.apologeticspress.org/APContent.aspx?category=12&amp;amp;article=1630 ApologeticsPress: God’s Just Destruction of the Canaanites]&lt;br /&gt;
* [http://www.apologeticspress.org/apcontent.aspx?category=11&amp;amp;article=260 ApologeticsPress: Is God Immoral for Killing Innocent Children?]&lt;br /&gt;
* [https://www.str.org/publications/the-canaanites-genocide-or-judgment Stand to Reason: The Canaanites: Genocide or Judgment?]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Youtube ===&lt;br /&gt;
* [https://youtu.be/tEqNC-zNCZo Café Raamattu: Sodat ja hävityskäskyt Vanhassa testamentissa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Viitteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{viitteet|sarakkeet}}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Historia]][[Luokka:Raamattu]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11399</id>
		<title>Malline:Artikkelitoiveet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&amp;diff=11399"/>
		<updated>2017-05-17T19:16:15Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: Lisätty Usko, tiede ja Raamattu (kirja), Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja), Totuusrelativismi (ontologia), Moraali &amp;amp; Naturalismi (ontologia)&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;*[[Creation Ministries International]]&lt;br /&gt;
*[[Eliömaailma rappeutuu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmeparantumiset]]&lt;br /&gt;
*[[Moraali]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Sosialismi]]&lt;br /&gt;
*[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Timo Eskola]]&lt;br /&gt;
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Usko, tiede ja Raamattu (kirja)]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Artikkelitoiveet&amp;diff=11398</id>
		<title>ApoWiki:Artikkelitoiveet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Artikkelitoiveet&amp;diff=11398"/>
		<updated>2017-05-17T19:04:00Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Tieto: /* Yleistä tietoa */ Helvetti poistettu&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Artikkelitoivesivulta löytyy aiheita, joista ei ole vielä artikkelia ApologetiikkaWikissä. Uuden artikkelin luominen edellyttää [[Toiminnot:Kirjaudu sisään|rekisteröitymistä]] jonka jälkeen ylläpitäjät voivat myöntää sinulle artikkelin luomiseen vaadittavat käyttöoikeudet. Vandalismin torjumiseksi uudelle ja tuntemattomalle käyttäjälle ei yleensä kuitenkaan myönnetä oikeuksia. Jos sinulla ei ole vaadittavia käyttöoikeuksia, mutta aiot kuitenkin tehdä uuden sivun, voit pyytää apua [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Tuki|kahvihuoneen]] puolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy. Ellei otsikko ole itseään selittävä, lisää sivun nimen perään selittävä teksti ja mahdollisesti lähde tai nettiosoite.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä tietoa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Aivot ja henki]]&lt;br /&gt;
*[[Analyyttinen filosofia]]&lt;br /&gt;
*[[Argumentointi]]&lt;br /&gt;
*[[BGW-teoreema]]&lt;br /&gt;
*[[Creation Ministries International]]&lt;br /&gt;
*[[Fallibilismi]]&lt;br /&gt;
*[[Flagella]]&lt;br /&gt;
*[[Gematria]]&lt;br /&gt;
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmeparantumiset]]&lt;br /&gt;
*[[Ihmisen polven evoluutio]]&lt;br /&gt;
*[[Intuitio]]&lt;br /&gt;
*[[Intuitionistinen tutkimusohjelma]]&lt;br /&gt;
*[[Kartesiolainen dualismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kognitiiviset vääristymät]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko vs. ateismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]&lt;br /&gt;
*[[Kristinusko ja sosialismi]]&lt;br /&gt;
*[[Kääntymyksen vaikutukset yksilössä]]&lt;br /&gt;
*[[Lipidimaailma]]&lt;br /&gt;
*[[Moraali]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Naturalistinen uutisointi]]&lt;br /&gt;
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]&lt;br /&gt;
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]&lt;br /&gt;
*[[Rauta-rikkimaailma]]&lt;br /&gt;
*[[Realismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Retoriikka]]&lt;br /&gt;
*[[Rukoileminen]]&lt;br /&gt;
*[[Sielu]]&lt;br /&gt;
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian looginen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian projektiivinen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Suunnitteluteorian todistusaineistollinen kritiikki]]&lt;br /&gt;
*[[Tietoteoria]]&lt;br /&gt;
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]&lt;br /&gt;
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]&lt;br /&gt;
*[[Uskontojen rikoslukemat]] ([http://www.atheismresource.com/2010/atheist-dont-commit-as-much-crime-as-the-religious-do])&lt;br /&gt;
*[[Välimuotofossiilit]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Henkilöt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[A. J. Ayer]]&lt;br /&gt;
*[[Aku Visala]]&lt;br /&gt;
*[[Antti Laato]]&lt;br /&gt;
*[[Aristoteles]]&lt;br /&gt;
*[[Baruch Spinoza]]&lt;br /&gt;
*[[Ben Witherington III]]&lt;br /&gt;
*[[Bertrand Russell]]&lt;br /&gt;
*[[Bill Maher]]&lt;br /&gt;
*[[Charles Darwin]]&lt;br /&gt;
*[[Christopher Hitchens]]&lt;br /&gt;
*[[Daniel Dennett]]&lt;br /&gt;
*[[David Berlinski]]&lt;br /&gt;
*[[David Hume]]&lt;br /&gt;
*[[Dean Kenyon]]&lt;br /&gt;
*[[Friedrich Nietzsche]]&lt;br /&gt;
*[[Gerd Lüdemann]]&lt;br /&gt;
*[[Gottfried Leibniz]]&lt;br /&gt;
*[[Gregory Boyd]]&lt;br /&gt;
*[[Gregory Koukl]]&lt;br /&gt;
*[[Guillermo Gonzalez]]&lt;br /&gt;
*[[Ilkka Niiniluoto]]&lt;br /&gt;
*[[Ilkka Pyysiäinen]] &lt;br /&gt;
*[[Immanuel Kant]]&lt;br /&gt;
*[[James D. G. Dunn]]&lt;br /&gt;
*[[James Randi]]&lt;br /&gt;
*[[Jean-Paul Sartre]]&lt;br /&gt;
*[[John Dominic Crossan]]&lt;br /&gt;
*[[Jonathan Wells]]&lt;br /&gt;
*[[Josefus]]&lt;br /&gt;
*[[Justinus Marttyyri]]&lt;br /&gt;
*[[Kai Nielsen]]&lt;br /&gt;
*[[Karl Popper]]&lt;br /&gt;
*[[Kenneth Miller]]&lt;br /&gt;
*[[Lennart Saari]]&lt;br /&gt;
*[[Luke Timothy Johnson]]&lt;br /&gt;
*[[Matt Dillahunty]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Denton]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Faraday]]&lt;br /&gt;
*[[Michael Ruse]]&lt;br /&gt;
*[[Origenes]]&lt;br /&gt;
*[[Paul Nelson]]&lt;br /&gt;
*[[Phillip E. Johnson]]&lt;br /&gt;
*[[Platon]]&lt;br /&gt;
*[[P. Z. Myers]]&lt;br /&gt;
*[[Ravi Zacharias]]&lt;br /&gt;
*[[René Descartes]]&lt;br /&gt;
*[[Richard Sternberg]]&lt;br /&gt;
*[[Richard Swinburne]]&lt;br /&gt;
*[[Robert M. Price]]&lt;br /&gt;
*[[Rope Kojonen]]&lt;br /&gt;
*[[Sam Harris]]&lt;br /&gt;
*[[Satoshi Kanazawa]]&lt;br /&gt;
*[[Scott Minnich]]&lt;br /&gt;
*[[Sokrates]]&lt;br /&gt;
*[[Stefan Gustavsson]]&lt;br /&gt;
*[[Stephen Davis]]&lt;br /&gt;
*[[Stephen Jay Gould]]&lt;br /&gt;
*[[Søren Kierkegaard]]&lt;br /&gt;
*[[Tertullianus]]&lt;br /&gt;
*[[Thomas Nagel]]&lt;br /&gt;
*[[Timo Eskola]]&lt;br /&gt;
*[[Venomfangx]]&lt;br /&gt;
*[[Wilhelm Ockhamilainen]]&lt;br /&gt;
*[[Zakir Naik]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjat ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Already Gone (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Creationism’s Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Darwinism, Design, and Public Education (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Darwin on Trial (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Dawkinsin Jumala (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Debating Design: From Darwin to DNA (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Design revolution (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Eliömaailma rappeutuu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Finding Darwin’s God: A Scientist’s Search for Common Ground Between God and Evolution (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[God and Design: The Teleological Argument and Modern Science]]&lt;br /&gt;
*[[God, the Devil and Darwin: A Critique of Intelligent Design Theory (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[I Don&#039;t Have Enough Faith to be an Atheist (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Intelligent Design Creationism and its Critics]]&lt;br /&gt;
*[[Living with Darwin: Evolution, Design and the Future of Faith (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Natural Theology (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[No Free Lunch (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Tactics (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Blackwell Companion to Natural Theology (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Design Inference (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[The Guards of the Tomb (Matt 27:62-66 and 28:11-15): Matthew&#039;s Apologetic Legend Revisited]]&lt;br /&gt;
*[[The Nature of Nature (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Unintelligent Design (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Usko, tiede ja Raamattu (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]&lt;br /&gt;
*[[Why Intelligent Design Fails: a Scientific Critique of the New Creationism]]&lt;br /&gt;
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Elokuvat ==&lt;br /&gt;
*[[Expelled (dokumentti)]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Katso myös ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Tyngät]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Tieto</name></author>
	</entry>
</feed>