ApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Pahan ongelma

2025-12-28T15:23:26Z

Samuli Koivisto: ylimääräinen on-sana pois

{{Suojattu|MiniOsittain}}

'''Pahan ja erityisesti kärsimyksen ongelma''' ilmenee kaksitasoisesti: älyllisenä ja kokemuksellisena. Älyllisesti pahan tai kärsimyksen olemassaolo ei ole kristinuskolle kovin ongelmallista (ks. alla), mutta omalle tai läheisten kohdalle sattuva kärsimys ja paha saattaa olla erittäin vaikeaa kestää – ja se on erittäin vaikeaa oikeastaan minkä tahansa maailmankatsomuksen puitteissa.

==Kärsimyksen tai pahan kokemisen ongelma==

Kristinuskon lohdutus kärsijälle on se, että pyhä [[Jumala]] on luvannut oikaista asiat iankaikkisuudessa, ja se, että Jumala on itse tullut ihmisten keskelle kärsimään ihmisten pahuuden tähden [[Jeesus|Jeesuksessa]]. Kärsimyksen kestäminen on asia, jota tässä esitettävät tekstit eivät juurikaan voi auttaa. Puhuminen ja ehkä [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Job.html Jobin kirja] tai [[C. S. Lewis]]in kirja [[Muistiinpanoja surun ajalta (kirja)|Muistiinpanoja surun ajalta]] voisivat auttaa.

==Älyllinen ongelma==

Yksi yleisimpiä kristinuskoa vastaan esitettyjä argumentteja on pahan tai kärsimyksen ongelma. Kriitikko argumentoi esimerkiksi seuraavasti:

#Jos Jumala on kaikkivoipa, hän voi tehdä maailman, jossa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Jos Jumala on hyvä, hän tahtoo tehdä maailman, jossa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Jos on olemassa hyvä ja kaikkivoipa Jumala, niin maailmassa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Havaitsemme pahaa ja kärsimystä.
#Kaikkivoipaa ja hyvää Jumalaa ei siis ole olemassa.

=== Kaikkivoipuuden rajoitteet ===
{{Pääartikkeli|[[Jumalan kaikkivoipuus]]}}

Tämän argumentin ongelma on, että toinen premissi on melko varmasti väärä – ainakaan se ei ole selvästi totta – joten argumentti ei ole pitävä. Kun puhumme kaikkivoipuudesta Jumalan ominaisuutena, meidän täytyy puhua kaikkivoipuuden loogisena käsitteenä, jotta voimme ylipäätään ymmärtää mistä puhutaan. Jos esimerkiksi kysytään, että voiko kaikkivaltias tehdä jotakin, mitä hän ei voi tehdä, niin joudumme jo kysymyksessä olettamaan, että kaikkivaltias toimii loogisesti. Jos haluamme tutkia, onko kaikkivaltius loogisesti mahdollinen ominaisuus, lähdemme jo tehtävänannossa siitä, että kaikkivaltias toimii loogisesti. Loogiikkaan sidottu kaikkivaltias kykenee kaikkeen, mikä on loogisesti mahdollista, joten hänen ei tarvitse kyetä loogisiin mahdottomuuksiin. Voidaan tietysti leikkiä ajatuksella, ettei kaikkivaltiaan tarvitsisi sitoutua logiikan pelisääntöihin, mutta silloin lienee kohtuutonta vaatia, että kaikkivaltiaan tulisi olla loogisessa tarkkailussa kestävä.

Kaikkivaltias luoja ei voi eliminoida pahaa maailmasta eliminoimatta samalla ihmisiltä [[Vapaa tahto|vapaata tahtoa]]. C. S. Lewis kuvaa ongelmaa seuraavasti
{{Lainaus|Voisimme kenties kuvitella maailman jossa Jumala alati korjaisi vapaan tahdon väärinkäytöstä aiheutuvia vaikeuksia; Puunuijat muuttuisivat pehmeiksi kuin ruoho kun niitä käytettäisiin aseena ja ilma lakkaisi tottelemasta minua mikäli yrittäisin tuottaa ääniaaltoja jotka kuljettaisivat valheita ja herjauksia. Mutta tällaisessa maailmassa pahat teot olisivat mahdottomia ja mielen vapaus olisi olematon. Jos periaatetta jatkettaisiin loogisen lopputulokseen, pahat ajatuksetkin olisivat mahdottomia, sillä ne aivojen alueet joita käytämme ajatteluun kieltäytyisivät toimimasta kun haluaisimme väärinkäyttää niitä.|C.S.Lewis|Problem of Pain<ref name="">We can, perhaps, conceive of a world in which God corrected the results of this abuse of free will by His creatures at every moment: so that a wooden beam became soft as grass when it was used as a weapon, and the air refused to obey me if I attempted to set up in it the sound waves that carry lies or insults. But such a world would be one in which wrong actions were impossible, and in which, therefore, freedom of the will would be void; nay, if the principle were carried out to its logical conclusion, evil thoughts would be impossible, for the cerebral matter which we use in thinking would refuse its task when we attempted to frame them</ref>}}

=== Ihmisten tekemä paha ===

Kaikkivaltias ja hyvä Jumala voi luoda maailman jossa on pahaa esimerkiksi seuraavista syistä:
#Rakkaus edellyttää vapautta. Vapaus edellyttää kykyä valita muuta kuin hyvää. Mikäli Jumala antaa rakkaudessaan todellisen vapauden ihmiselle (1) pyrkiä tuntemaan Jumala ja tehdä Hänen tahtonsa tai hylätä Hänet ja Hänen hyvän tahtonsa, sekä (2) kohdella muita ihmisiä hyvin tai kohdella heitä huonosti, tästä välttämättä seuraa että osa ihmisistä tulee tekemään pahaa. Selvästikin ihmisillä on tällöin mahdollisuus tehdä pahaa, eikä heidän tuottamastaan pahasta voida syyttää Jumalaa, jos myönnetään että tahdon vapaus on hyvä asia. On melko selvää, että maailma, jossa ihmisillä on vapaus ja jossa oikea rakkaus Jumalaan ja toisiin ihmisiin on mahdollista, on parempi maailma kuin maailma, jossa kaikki 'ihmiset' tekevät välttämättä ja konemaisesti hyvää. Näin ollen on ymmärrettävää, että kaikkivaltias ja hyvä Jumala tekee maailman, jossa ihmisillä on vapaus valita hyvän ja pahan välillä.
#Itse asiassa kristinuskon mukaan Jumala saattaa käyttää parhaan molemmista maailmoista. Tällä hetkellä meneillään on ihmisten valinnan aika, jonka aikana ihminen joko hylkää Jumalan tai pyrkiin Hänen yhteyteensä. Vapaan valinnan aikaan välttämättä liittyy myös pahuus, koska valintaan liittyy vapaus. Valinnan jälkeen Jeesukseen turvaavat pääsevät taivaaseen, jossa pahan tekeminen ei ole enää heille mahdollista heidän täällä tekemänsä valinnan seurauksena. Taivaassa he eivät ole konemaisia, mutta he ovat luultavasti päättäneet rajoittaa vapauttaan siten että he valitsevat vain hyvien vaihtoehtojen joukosta. Helvetissä mahdollisesti kaikkien siellä olevien valinta pahuuteen pääsee täysin valloilleen, Jumalan sitä rajoittamatta, repien siellä olijoita suuresti ja jatkuvasti.

=== Luonnollinen pahuus ja kärsimys ===

Ihmisen tekemä pahuus ei siis muodosta älyllistä ongelmaa kristinuskolle. Entä luonnolliset tapahtumat, jotka aiheuttavat kärsimystä ihmiselle? Eikö kaikkivaltias Jumala voisi estää ne? Luonnolliselle pahallekin voidaan löytää syitä:
#Jumala voi käyttää luonnollista pahaa opettamaan ihmiselle asioita siten että hän oppii ne itse aidosti ja syvästi. "No pain, no gain" voi olla totta iankaikkisuudessa. Hyvä iankaikkisuus lienee parempi kun sen saavuttamiseksi on kärsitty pahaa ja nähty pahan pahuus.
#Mikäli Jumala suojelisi ihmistä täysin kaikelta luonnolliselta pahalta, esimerkiksi kaikilta kivun tuntemuksilta, hän ei oppisi ympäristöstään, hän ei tietäisi mikä on normaalia ja mikä Jumalan puuttumista asioihin. Ihminen aiheuttaisi kanssaihmisille vahingossa (vapaa kun on) onnettomuuksia. Toisaalta Jumalan puuttuminen kaikkeen veisi ihmisen mahdollisuuden tehdä merkittävää hyvää, koska esim. onnettomuustilanteessa ihmisten ei olisi järkevää yrittää pelastaa ketään koska Jumala tekisi sen kuitenkin paremmin. Luonnollinen paha antaa siis sekä tilaisuuden oppia realiteetteja ja pahan välttämistä että ihmiselle mahdollisuuden merkittäviin hyviin tekoihin.

=== Pahan ongelma ja ateismi ===

Usein pahan ongelman esittää ateisti. Tämä on siinä mielessä epäjohdonmukaista, että ateistisessa maailmankatsomuksessa ei yleensä ole objektiivista oikeaa ja väärää tai hyvää ja pahaa. Ateismin viitekehyksessä moraaliset tuntemukset ovat tyypillisesti vain subjektiivisia mielipiteitä, eikä niitä voida järjellisesti erottaa siitä, että joku henkilö ei pidä porkkanan mausta ja pitää siksi porkkanaa huonona ruokana. Pahan ongelma -argumentti on siis ateismin pohjalta samalla tiedollisella tasolla kuin väite "Jumala ei voi olla olemassa koska on porkkanoita, enkä minä pidä porkkanoista." On siksi tiedostettava, että Jumalan hyvyys ei välttämättä tarkoita sitä, että hän tekee asiat niin kuin ihminen haluaisi ne hänen tekevän. Tässä valossa pahan ongelma on mielettömyyttä; Jumalan edellytetään toimivan ihmisen erehtyväisten moraalikäsitysten mukaan, sen sijaan että ihminen myöntäisi ymmärryksensä vajavaisuuden ja tunnustaisi tarvitsevansa Jumalaa jo ongelman määrittelyyn.

Voidaan jopa argumentoida, että ihmisen aiheuttaman pahan ja luonnollisen pahan määrä ja toisaalta hyvän määrä on suurinpiirtein ja keskimäärin sitä mitä kristinuskon pohjalta odottaisi. Toisaalta Ateismin puitteissa hyvä ja paha eivät ole käsitteinä objektiivisesti määriteltävissä, joten myös ennustetta hyvän ja pahan määrälle ei oikeasti ole. Näin ollen kristinusko ennustaa hyvän ja pahan paremmin ja pahan ongelma (ja hyvän ongelma) on ongelma lähinnä ateismille.<ref>Katastrofien ja tragedioiden sattuessa ateistit ovatkin hyvin hiljaa, 'materia vain uudelleenjärjestäytyi, mitään merkittävää ei tapahtunut', ei lohduta ketään eikä vaikuta todelta kenestäkään läheisensä menettäneestä.</ref>

==Katso myös==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Jumalan hyvyys]]
* [["Jumala ei ole kiva" (argumentti)]]
* [[Jumalan kaikkivoipuus]]
* [[Kärsimyksen tarkoitus (kirja)]]

=== Internet ===
The Veritas Forum: Corbin Carnellin luento aiheesta [http://www.veritas.org/c-s-lewis-and-problem-pain/ C. S. Lewis ja kärsimyksen ongelma (englanniksi)],

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Lukusuositukset]]
{{tägit|kärsimys, kärsimyksen ongelma, pahan ongelma, teodikea}}

Etusivu

2025-07-16T19:11:01Z

Samuli Koivisto: +uusi artikkeli

<div id="ylaboksi">
<div id="mp-topbanner">
<div id="otsikko">Tervetuloa [[ApoWiki:ApologetiikkaWiki|ApologetiikkaWikiin]]</div>
<div style="top:+0.2em;">Kristinusko — parhaiten perusteltu maailmankatsomus</div>
<div id="articlecount" style="font-size:85%;">[[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}}-22}}]] artikkelia</div>
</div>
<div id="boxtwo">
* [[:Luokka:Pääluokat|Sivukartta]]
* [[:Luokka:Lukusuositukset|Lukusuositukset]]
* [[Kirjallisuutta]] </div>
<div id="boxthree">
* [[Apologetiikan_apologia|Miksi uskoa pitäisi puolustaa?]]
* [[Kristinuskon perustelut]]
* [[Usko_ja_tieto|Uskon ja tiedon suhde]]
</div>
</div>

<div id="mp-upper">
<div class="etusivu" style="background:#f5fffa;">
<div class="grid">
<div class="grid-element">
<div style="padding:2px;">
<h2 id="mp-tfa-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;"><span class="mw-headline" id="Tuoreimmat artikkelit">Tuoreimmat artikkelit</span></h2>
<div style="color:#000;">
<div id="mp-tfa" style="padding:2px 5px">
* [[Ylösnousseet pyhät Matteuksen evankeliumissa]]
* [[Jumalan synty (kirja)]]
* [[Astui ylös taivaisiin: Kristus kaikkeuden valtiaana (kirja)]]
* [[Rukoileminen]]
* [["Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)]]
</div>
</div>
</div>
</div>
<div class="grid-element">
<div style="padding:2px;">
<h2 id="mp-tfa-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;"><span class="mw-headline" id="Suositeltu_artikkeli">Suositeltu artikkeli</span></h2>
<div style="color:#000;">
<div id="mp-tfa" style="padding:2px 5px">
{{Malline:Etusivun artikkeli_tmp}}
</div>
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">

<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApoWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on kristinuskon puolustukseen eli kristilliseen [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:wiki|wiki]]-sivusto.

Tavoitteena on kaikkien käytettävissä oleva suomenkielinen tietopankki, jossa on helposti ja nopeasti saatavilla perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[:Luokka:Lukusuositukset|lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä verkossa. Artikkeleihin on myös erittäin kätevää viitata netti- ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä.
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element"><h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApoWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
{{artikkelitoiveet}}
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
{{tiesitkö että}}
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
{{hetken sitaatti}}
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-itn-h2" style="margin:3px; background:#cedff2; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3b0bf; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon perustelua ja järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[["Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"|Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]] ja [[ApoWiki:Linkit|linkkejä]].
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApoWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApoWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon.

Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit kertoa artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu.

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!
</div>
</div>
</div>

</div>
</div>
</div>
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__

Ylösnousseet pyhät Matteuksen evankeliumissa

2025-07-16T19:10:20Z

Samuli Koivisto: +uusi artikkeli alkuun tästä

Argumentti menee seuraavaan tapaan:

”Merkittävä ja hämmästyttävä tapahtuma X kuvataan Raamatussa. On epätodennäköistä, että tällaisesta tapahtumasta ei olisi mitään muuta historiallista lähdettä tuona aikana eläneiltä ihmisiltä. Muiden lähteiden huomattava vaikeneminen tällaisesta tapahtumasta tarkoittaa, että joko tapahtuman ainoan mainitsijan kuvaus tapahtuneesta on kyseenalainen tai päätellään, että kyseinen tapaus ei ole kenenkään silminnäkijän tai tapahtumasta tietoisen kirjoittama. Tämän seurauksena asettuu kyseenalaiseksi saman kirjoittajan muutkin kirjoitukset.”

Uuteen testamenttiin sovellettuna tämä koskee esimerkiksi kohtaa:

{{Sitaatti|Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti. Maa vavahteli, kalliot halkeilivat, haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. He lähtivät haudoistaan, ja Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he tulivat pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät siellä monille.|{{rp|Matt. 27:51-53}}}}

Argumentti tällaisenaan ei kuitenkaan riitä, sillä tulisi nimetä säilyneet lähteet, joissa tapahtuman olisi pitänyt olla mainittu ja selittää, miksi niiden olisi pitänyt kuvata mainittu tapahtuma, eikä vain väittää, että tapahtumasta pitäisi olla maininta jossain muuallakin.

Muiden lähteiden puutetta selittää myös monet Uuden Testamentin ajan käytännöt:

Ensinnä Uuden Testamentin kuvaamana aikana kirjoitustaito oli harvojen taito. Vähemmän kuin joka kymmenes osasi kirjoittaa laajempia tekstejä – useampi toki osasi esimerkiksi kirjoittaa oman nimensä. Lukutaitoiset lukivat sitten kirjoitetut tekstit ääneen lukutaidottomille. Tämä vähentää potentiaalisia tapahtuman muistiin kirjaajien lukumäärää.

Tuon ajan kirjoituksista myös vain harvat ovat säilyneet meidän aikaamme asti, mikä edelleen vähentää potentiaalisia muita lähteitä.

Heillä, jotka eivät olleet Jeesuksen seuraajia, ei ollut motivaatiota säilyttää Jeesuksen elämän tapahtumia suullisena perimätietona. He eivät olisi kertoneet näistä eteenpäin, sillä kollektiivisessa kulttuurissa elävänä ihmisten päähuomio on heidän omassa viiteryhmässään. Ideologiset vastustajat erityisesti jättäisivät mieluusti tapahtumat kertomatta, jotta ne unohtuisivat ja näin tieto niistä ”kuolisi pois”.

== Katso myös ==
*{{Verkkoviite | Nimeke = Signficiant "Silences" in the Gospels | Osoite = https://www.tektonics.org/af/asilent.php | Viitattu = 16.7.2025 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = }}
*{{Verkkoviite | Nimeke = What about all those resurrected people walking around in Jerusalem | Osoite = https://www.christian-thinktank.com/oddrise.html | Viitattu = 16.7.2025 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = | Ajankohta = 8.4.1997 }}

[[Luokka:Raamattu]]

Pahan ongelma

2025-07-01T10:26:26Z

Samuli Koivisto: + linkki

{{Suojattu|MiniOsittain}}

Pahan ja erityisesti kärsimyksen ongelmalla on kaksi tasoa. Älyllinen ja kokemuksellinen. Älyllisesti pahan tai kärsimyksen olemassaolo ei ole kristinuskolle kovin ongelmallista (ks. alla), mutta omalle tai läheisten kohdalle sattuva kärsimys ja paha saattaa olla erittäin vaikeaa kestää, ja se on erittäin vaikeaa oikeastaan minkä tahansa maailmankatsomuksen puitteissa.

==Kärsimyksen tai pahan kokemisen ongelma==

Kristinuskon lohdutus kärsijälle on se, että pyhä [[Jumala]] on luvannut oikaista asiat iankaikkisuudessa ja se, että Jumala on itse tullut ihmisten keskelle kärsimään ihmisten pahuuden tähden [[Jeesus|Jeesuksessa]]. Kärsimyksen kestäminen on asia, jota tässä esitettävät tekstit eivät juurikaan voi auttaa. Puhuminen ja ehkä [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Job.html Jobin kirja] tai [[C. S. Lewis]]in kirja [[Muistiinpanoja surun ajalta (kirja)|Muistiinpanoja surun ajalta]] voisivat auttaa.

==Älyllinen ongelma==

Yksi yleisimpiä kristinuskoa vastaan esitettyjä argumentteja on pahan tai kärsimyksen ongelma. Kriitikko argumentoi esimerkiksi seuraavasti:

#Jos Jumala on kaikkivoipa, hän voi tehdä maailman jossa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Jos Jumala on hyvä, hän tahtoo tehdä maailman jossa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Jos on olemassa hyvä ja kaikkivoipa Jumala, niin maailmassa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Havaitsemme pahaa ja kärsimystä.
#Kaikkivoipaa ja hyvää Jumalaa ei siis ole olemassa.

=== Kaikkivoipuuden rajoitteet ===
{{Pääartikkeli|[[Jumalan kaikkivoipuus]]}}

Tämän argumentin ongelma on, että toinen premissi on melko varmasti väärä – ainakaan se ei ole selvästi totta – joten argumentti ei ole pitävä. Kun puhumme kaikkivoipuudesta Jumalan ominaisuutena, meidän täytyy puhua kaikkivoipuuden loogisena käsitteenä, jotta voimme ylipäätään ymmärtää mistä puhutaan. Jos esimerkiksi kysytään, että voiko kaikkivaltias tehdä jotakin, mitä hän ei voi tehdä, niin joudumme jo kysymyksessä olettamaan, että kaikkivaltias toimii loogisesti. Jos haluamme tutkia, onko kaikkivaltius loogisesti mahdollinen ominaisuus, lähdemme jo tehtävänannossa siitä, että kaikkivaltias toimii loogisesti. Loogiikkaan sidottu kaikkivaltias kykenee kaikkeen, mikä on loogisesti mahdollista, joten hänen ei tarvitse kyetä loogisiin mahdottomuuksiin. Voidaan tietysti leikkiä ajatuksella, ettei kaikkivaltiaan tarvitsisi sitoutua logiikan pelisääntöihin, mutta silloin lienee kohtuutonta vaatia, että kaikkivaltiaan tulisi olla loogisessa tarkkailussa kestävä.

Kaikkivaltias luoja ei voi eliminoida pahaa maailmasta eliminoimatta samalla ihmisiltä [[Vapaa tahto|vapaata tahtoa]]. C. S. Lewis kuvaa ongelmaa seuraavasti
{{Lainaus|Voisimme kenties kuvitella maailman jossa Jumala alati korjaisi vapaan tahdon väärinkäytöstä aiheutuvia vaikeuksia; Puunuijat muuttuisivat pehmeiksi kuin ruoho kun niitä käytettäisiin aseena ja ilma lakkaisi tottelemasta minua mikäli yrittäisin tuottaa ääniaaltoja jotka kuljettaisivat valheita ja herjauksia. Mutta tällaisessa maailmassa pahat teot olisivat mahdottomia ja mielen vapaus olisi olematon. Jos periaatetta jatkettaisiin loogisen lopputulokseen, pahat ajatuksetkin olisivat mahdottomia, sillä ne aivojen alueet joita käytämme ajatteluun kieltäytyisivät toimimasta kun haluaisimme väärinkäyttää niitä.|C.S.Lewis|Problem of Pain<ref name="">We can, perhaps, conceive of a world in which God corrected the results of this abuse of free will by His creatures at every moment: so that a wooden beam became soft as grass when it was used as a weapon, and the air refused to obey me if I attempted to set up in it the sound waves that carry lies or insults. But such a world would be one in which wrong actions were impossible, and in which, therefore, freedom of the will would be void; nay, if the principle were carried out to its logical conclusion, evil thoughts would be impossible, for the cerebral matter which we use in thinking would refuse its task when we attempted to frame them</ref>}}

=== Ihmisten tekemä paha ===

Kaikkivaltias ja hyvä Jumala voi luoda maailman jossa on pahaa esimerkiksi seuraavista syistä:
#Rakkaus edellyttää vapautta. Vapaus edellyttää kykyä valita muuta kuin hyvää. Mikäli Jumala antaa rakkaudessaan todellisen vapauden ihmiselle (1) pyrkiä tuntemaan Jumala ja tehdä Hänen tahtonsa tai hylätä Hänet ja Hänen hyvän tahtonsa, sekä (2) kohdella muita ihmisiä hyvin tai kohdella heitä huonosti, tästä välttämättä seuraa että osa ihmisistä tulee tekemään pahaa. Selvästikin ihmisillä on tällöin mahdollisuus tehdä pahaa, eikä heidän tuottamastaan pahasta voida syyttää Jumalaa, jos myönnetään että tahdon vapaus on hyvä asia. On melko selvää, että maailma, jossa ihmisillä on vapaus ja jossa oikea rakkaus Jumalaan ja toisiin ihmisiin on mahdollista, on parempi maailma kuin maailma, jossa kaikki 'ihmiset' tekevät välttämättä ja konemaisesti hyvää. Näin ollen on ymmärrettävää, että kaikkivaltias ja hyvä Jumala tekee maailman, jossa ihmisillä on vapaus valita hyvän ja pahan välillä.
#Itse asiassa kristinuskon mukaan Jumala saattaa käyttää parhaan molemmista maailmoista. Tällä hetkellä meneillään on ihmisten valinnan aika, jonka aikana ihminen joko hylkää Jumalan tai pyrkiin Hänen yhteyteensä. Vapaan valinnan aikaan välttämättä liittyy myös pahuus, koska valintaan liittyy vapaus. Valinnan jälkeen Jeesukseen turvaavat pääsevät taivaaseen, jossa pahan tekeminen ei ole enää heille mahdollista heidän täällä tekemänsä valinnan seurauksena. Taivaassa he eivät ole konemaisia, mutta he ovat luultavasti päättäneet rajoittaa vapauttaan siten että he valitsevat vain hyvien vaihtoehtojen joukosta. Helvetissä mahdollisesti kaikkien siellä olevien valinta pahuuteen pääsee täysin valloilleen, Jumalan sitä rajoittamatta, repien siellä olijoita suuresti ja jatkuvasti.

=== Luonnollinen pahuus ja kärsimys ===

Ihmisen tekemä pahuus ei siis muodosta älyllistä ongelmaa kristinuskolle. Entä luonnolliset tapahtumat, jotka aiheuttavat kärsimystä ihmiselle? Eikö kaikkivaltias Jumala voisi estää ne? Luonnolliselle pahallekin voidaan löytää syitä:
#Jumala voi käyttää luonnollista pahaa opettamaan ihmiselle asioita siten että hän oppii ne itse aidosti ja syvästi. "No pain, no gain" voi olla totta iankaikkisuudessa. Hyvä iankaikkisuus lienee parempi kun sen saavuttamiseksi on kärsitty pahaa ja nähty pahan pahuus.
#Mikäli Jumala suojelisi ihmistä täysin kaikelta luonnolliselta pahalta, esimerkiksi kaikilta kivun tuntemuksilta, hän ei oppisi ympäristöstään, hän ei tietäisi mikä on normaalia ja mikä Jumalan puuttumista asioihin. Ihminen aiheuttaisi kanssaihmisille vahingossa (vapaa kun on) onnettomuuksia. Toisaalta Jumalan puuttuminen kaikkeen veisi ihmisen mahdollisuuden tehdä merkittävää hyvää, koska esim. onnettomuustilanteessa ihmisten ei olisi järkevää yrittää pelastaa ketään koska Jumala tekisi sen kuitenkin paremmin. Luonnollinen paha antaa siis sekä tilaisuuden oppia realiteetteja ja pahan välttämistä että ihmiselle mahdollisuuden merkittäviin hyviin tekoihin.

=== Pahan ongelma ja ateismi ===

Usein pahan ongelman esittää ateisti. Tämä on siinä mielessä epäjohdonmukaista, että ateistisessa maailmankatsomuksessa ei yleensä ole objektiivista oikeaa ja väärää tai hyvää ja pahaa. Ateismin viitekehyksessä moraaliset tuntemukset ovat tyypillisesti vain subjektiivisia mielipiteitä, eikä niitä voida järjellisesti erottaa siitä, että joku henkilö ei pidä porkkanan mausta ja pitää siksi porkkanaa huonona ruokana. Pahan ongelma -argumentti on siis ateismin pohjalta samalla tiedollisella tasolla kuin väite "Jumala ei voi olla olemassa koska on porkkanoita, enkä minä pidä porkkanoista." On siksi tiedostettava, että Jumalan hyvyys ei välttämättä tarkoita sitä, että hän tekee asiat niin kuin ihminen haluaisi ne hänen tekevän. Tässä valossa pahan ongelma on mielettömyyttä; Jumalan edellytetään toimivan ihmisen erehtyväisten moraalikäsitysten mukaan, sen sijaan että ihminen myöntäisi ymmärryksensä vajavaisuuden ja tunnustaisi tarvitsevansa Jumalaa jo ongelman määrittelyyn.

Voidaan jopa argumentoida, että ihmisen aiheuttaman pahan ja luonnollisen pahan määrä ja toisaalta hyvän määrä on suurinpiirtein ja keskimäärin sitä mitä kristinuskon pohjalta odottaisi. Toisaalta Ateismin puitteissa hyvä ja paha eivät ole käsitteinä objektiivisesti määriteltävissä, joten myös ennustetta hyvän ja pahan määrälle ei oikeasti ole. Näin ollen kristinusko ennustaa hyvän ja pahan paremmin ja pahan ongelma (ja hyvän ongelma) on ongelma lähinnä ateismille.<ref>Katastrofien ja tragedioiden sattuessa ateistit ovatkin hyvin hiljaa, 'materia vain uudelleenjärjestäytyi, mitään merkittävää ei tapahtunut', ei lohduta ketään eikä vaikuta todelta kenestäkään läheisensä menettäneestä.</ref>

==Katso myös==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Jumalan hyvyys]]
* [["Jumala ei ole kiva" (argumentti)]]
* [[Jumalan kaikkivoipuus]]
* [[Kärsimyksen tarkoitus (kirja)]]

=== Internet ===
The Veritas Forum: Corbin Carnellin luento aiheesta [http://www.veritas.org/c-s-lewis-and-problem-pain/ C. S. Lewis ja kärsimyksen ongelma (englanniksi)],

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Lukusuositukset]]
{{tägit|kärsimys, kärsimyksen ongelma, pahan ongelma, teodikea}}

Jumalan synty (kirja)

2025-06-25T18:38:06Z

Samuli Koivisto: + linkki

{{Kirja-päivitys
| nimi-suomi = Jumalan synty - Isän ja Pojan kätketty historia
| kuva =
| kuvateksti =
| kirjailija = Ville Mäkipelto, Juha Pakkala, Raimo Hakola
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
| kieli =
| genre =
| kustantaja-alkuperäinen = Otava
| julkaistu-alkuperäinen = 2025
| ulkoasu-alkuperäinen = Kovakantinen
| sivumäärä-alkuperäinen = 288
| isbn-alkuperäinen = 9789511489191
| sarja =
| edeltävä =
}}

Jumalan synty - Isän ja Pojan kätketty historia on Ville Mäkipellon, Juha Pakkalan ja Raimo Hakolan kirjoittama kirja, joka käsittelee kristinuskon Jumalakäsityksen historiaa.

== Metodologinen ongelma ==

Emil Anton kirjoittaa:

{{Lainaus|Kirjan heti ensimmäisellä sivulla todetaan, että se kertoo Jumalan synty- ja kehitystarinan ”sellaisena kuin se tieteellisen historiantutkimuksen näkökulmasta näyttäytyy”. ”Kirjamme ei ota kantaa uskonnollisten uskomusten todenperäisyyteen vaan lähestyy Jumalaa kuin mitä tahansa muuta historian teemaa.”<ref name="Emil1">{{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty: viatonta ja vakavasti otettavaa uskontohistoriaa? | Osoite = https://hapatusta.net/2025/04/07/jumalan-synty-viatonta-ja-vakavasti-otettavaa-uskontohistoriaa/ | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä =Anton, Emil | Julkaisija = | Ajankohta = 7.4.2025 }}</ref>}}

{{Lainaus|Maailmankatsomuksellisella tasolla kirja on – kirjoittajien käyttämää kieltä ja katsomusta käänteisesti mukaillen – tieteellisyyden ja tutkimuksellisuuden neutraaliuden kaapuun puettua liberaalia naturalismia, agnostisismia tai korkeintaan deismiä.<ref name="Emil1" />}}

== Katso myös ==

* {{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty: viatonta ja vakavasti otettavaa uskontohistoriaa? | Osoite = https://hapatusta.net/2025/04/07/jumalan-synty-viatonta-ja-vakavasti-otettavaa-uskontohistoriaa/ | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä =Anton, Emil | Julkaisija = | Ajankohta = 7.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Viikon debatti: Miten Jumala on syntynyt ja mistä Hänet on lainattu? | Osoite = https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/viikon-debatti-miten-jumala-on-syntynyt-ja-mista-hanet-on-lainattu/ | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä = Paatelma, Heikki | Julkaisija = Radio Dei | Ajankohta = 19.3.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia - Kritiikki | Osoite = https://tekstikritiikkitiistai.blogspot.com/2025/04/jumalan-synty-isan-ja-pojan-katketty.html| Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä = Saarela, Janne | Julkaisija = | Ajankohta = 4.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Syntyikö Jumala 2600 vuotta sitten? | Osoite = https://oikeamedia.com/o1-225900 | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä = Ahvio, Juha | Julkaisija = Oikea media | Ajankohta = 18.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Oliko Jahvella vaimo? | Osoite = https://timoeskola.wordpress.com/2015/05/14/oliko-jahvella-vaimo/ | Viitattu = 22.4.2025 | Selite = | Tekijä = Eskola, Timo | Julkaisija = | Ajankohta = 14.5.2015 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Tutkija ja apologi eivät vakuutu Jumalan synty -kohukirjan radikaaleista väitteistä | Osoite = https://uusitie.com/tutkija-ja-apologi-eivat-vakuutu-jumalan-synty-kohukirjan-radikaaleista-vaitteista/ | Viitattu = 23.4.2025 | Selite = | Tekijä = Korhonen, Matti | Julkaisija = Uusi Tie | Ajankohta = 22.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty, tiede ja tutkija-apartheid | Osoite = https://www.peleg.fi/blogi/2480886_jumalan-synty-tiede-ja-tutkija-apartheid | Viitattu = 8.5.2025 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Julkaisija = | Ajankohta = 30.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Juutalaisen jumalauskon synty, Niiranen & Marjokorpi, 61 (Youtube) | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=pYZUzOCXpo0 | Viitattu = 8.5.2025 | Selite = | Tekijä = Niiranen, Miikka; Marjokorpi, Santeri; Laato, Antti | Julkaisija = Kansanlähetysopisto | Ajankohta = 2.5.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Oliko Jumalalla vaimo? Julius Kankkunen (Youtube) | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=zEiJSAX7PvQ | Viitattu = 24.5.2025 | Selite = | Tekijä = Kujalla Podcast | Julkaisija = | Ajankohta = 16.5.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Milloin Jumala keksittiin? | Osoite = https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/milloin-jumala-keksittiin/ | Viitattu = 9.6.2025 | Selite = | Tekijä = Junkkaala, Eero | Julkaisija = seurakuntalainen.fi blogit | Ajankohta = 5.6.2025 }}
** Junkkaala viittaa videoon: {{Verkkoviite | Nimeke = MITEN SYNTYI USKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEEN? Vieraana Raimo Hakola (Youtube) | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=EwFgGm8PpQw | Viitattu = 9.6.2025 | Selite = | Tekijä = Mäkipelto, Ville | Julkaisija = | Ajankohta = 17.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Ihmeet, luonnontiede ja neutraaliuden illuusio Jumalan synty -kirjassa | Osoite = https://www.perustalehti.fi/2025/05/ihmeet-luonnontiede-ja-neutraaliuden-illuusio-jumalan-synty-kirjassa/ | Viitattu = 9.6.2025 | Selite = | Tekijä = Niiranen, Miikka | Julkaisija = Perusta-lehti | Ajankohta = 29.5.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty -kirjan ihmekritiikki suurennuslasin alla, Niiranen & Marjokorpi, 65 (Youtube) | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=8b1aDH3glQs | Viitattu = 9.6.2025 | Selite = | Tekijä = Niiranen, Miikka; Marjokorpi, Santeri | Julkaisija = | Ajankohta = 28.5.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Arviossa Jumalan synty | Osoite = https://sti.fi/wp-content/uploads/2025/06/Jumalan-synty-arvio_2.pdf | Viitattu = 25.6.2025 | Selite = | Tekijä = Ollilainen, Vesa | Julkaisija = Suomen teologinen instituutti | Ajankohta = 27.5.2025 }}

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

Jumalan synty (kirja)

2025-06-09T12:38:33Z

Samuli Koivisto: /* Katso myös */ +linkkejä

Jumalan synty (kirja)

2025-06-09T12:31:04Z

Samuli Koivisto: /* Katso myös */ +linkkejä

Jumalan synty (kirja)

2025-05-24T06:43:28Z

Samuli Koivisto: /* Katso myös */ +linkki

Etusivu

2025-05-15T08:49:19Z

Samuli Koivisto: + tuoreiden artikkeleiden nosto

<div id="ylaboksi">
<div id="mp-topbanner">
<div id="otsikko">Tervetuloa [[ApoWiki:ApologetiikkaWiki|ApologetiikkaWikiin]]</div>
<div style="top:+0.2em;">Kristinusko — parhaiten perusteltu maailmankatsomus</div>
<div id="articlecount" style="font-size:85%;">[[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}}-22}}]] artikkelia</div>
</div>
<div id="boxtwo">
* [[:Luokka:Pääluokat|Sivukartta]]
* [[:Luokka:Lukusuositukset|Lukusuositukset]]
* [[Kirjallisuutta]] </div>
<div id="boxthree">
* [[Apologetiikan_apologia|Miksi uskoa pitäisi puolustaa?]]
* [[Kristinuskon perustelut]]
* [[Usko_ja_tieto|Uskon ja tiedon suhde]]
</div>
</div>

<div id="mp-upper">
<div class="etusivu" style="background:#f5fffa;">
<div class="grid">
<div class="grid-element">
<div style="padding:2px;">
<h2 id="mp-tfa-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;"><span class="mw-headline" id="Tuoreimmat artikkelit">Tuoreimmat artikkelit</span></h2>
<div style="color:#000;">
<div id="mp-tfa" style="padding:2px 5px">
* [[Jumalan synty (kirja)]]
* [[Astui ylös taivaisiin: Kristus kaikkeuden valtiaana (kirja)]]
* [[Rukoileminen]]
* [["Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)]]
</div>
</div>
</div>
</div>
<div class="grid-element">
<div style="padding:2px;">
<h2 id="mp-tfa-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;"><span class="mw-headline" id="Suositeltu_artikkeli">Suositeltu artikkeli</span></h2>
<div style="color:#000;">
<div id="mp-tfa" style="padding:2px 5px">
{{Malline:Etusivun artikkeli_tmp}}
</div>
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">

<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApoWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on kristinuskon puolustukseen eli kristilliseen [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:wiki|wiki]]-sivusto.

Tavoitteena on kaikkien käytettävissä oleva suomenkielinen tietopankki, jossa on helposti ja nopeasti saatavilla perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[:Luokka:Lukusuositukset|lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä verkossa. Artikkeleihin on myös erittäin kätevää viitata netti- ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä.
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element"><h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApoWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
{{artikkelitoiveet}}
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
{{tiesitkö että}}
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
{{hetken sitaatti}}
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-itn-h2" style="margin:3px; background:#cedff2; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3b0bf; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon perustelua ja järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[["Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"|Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]] ja [[ApoWiki:Linkit|linkkejä]].
</div>
</div>
</div>

<div class="grid-element">
<h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:3px; background:#cef2e0; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3bfb1; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApoWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>
<div style="color:#000; padding:2px 5px 5px;">
<div id="mp-dyk">
Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApoWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon.

Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit kertoa artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu.

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!
</div>
</div>
</div>

</div>
</div>
</div>
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__

Jumalan synty (kirja)

2025-05-08T14:50:30Z

Samuli Koivisto: /* Katso myös */ fix

Jumalan synty (kirja)

2025-05-08T14:44:03Z

Samuli Koivisto: + linkkejä

{{Kirja-päivitys
| nimi-suomi = Jumalan synty - Isän ja Pojan kätketty historia
| kuva =
| kuvateksti =
| kirjailija = Ville Mäkipelto, Juha Pakkala, Raimo Hakola
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
| kieli =
| genre =
| kustantaja-alkuperäinen = Otava
| julkaistu-alkuperäinen = 2025
| ulkoasu-alkuperäinen = Kovakantinen
| sivumäärä-alkuperäinen = 288
| isbn-alkuperäinen = 9789511489191
| sarja =
| edeltävä =
}}

Jumalan synty - Isän ja Pojan kätketty historia on Ville Mäkipellon, Juha Pakkalan ja Raimo Hakolan kirjoittama kirja, joka käsittelee kristinuskon Jumalakäsityksen historiaa.

== Metodologinen ongelma ==

Emil Anton kirjoittaa:

{{Lainaus|Kirjan heti ensimmäisellä sivulla todetaan, että se kertoo Jumalan synty- ja kehitystarinan ”sellaisena kuin se tieteellisen historiantutkimuksen näkökulmasta näyttäytyy”. ”Kirjamme ei ota kantaa uskonnollisten uskomusten todenperäisyyteen vaan lähestyy Jumalaa kuin mitä tahansa muuta historian teemaa.”<ref name="Emil1">{{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty: viatonta ja vakavasti otettavaa uskontohistoriaa? | Osoite = https://hapatusta.net/2025/04/07/jumalan-synty-viatonta-ja-vakavasti-otettavaa-uskontohistoriaa/ | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä =Anton, Emil | Julkaisija = | Ajankohta = 7.4.2025 }}</ref>}}

{{Lainaus|Maailmankatsomuksellisella tasolla kirja on – kirjoittajien käyttämää kieltä ja katsomusta käänteisesti mukaillen – tieteellisyyden ja tutkimuksellisuuden neutraaliuden kaapuun puettua liberaalia naturalismia, agnostisismia tai korkeintaan deismiä.<ref name="Emil1" />}}

== Katso myös ==

* {{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty: viatonta ja vakavasti otettavaa uskontohistoriaa? | Osoite = https://hapatusta.net/2025/04/07/jumalan-synty-viatonta-ja-vakavasti-otettavaa-uskontohistoriaa/ | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä =Anton, Emil | Julkaisija = | Ajankohta = 7.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Viikon debatti: Miten Jumala on syntynyt ja mistä Hänet on lainattu? | Osoite = https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/viikon-debatti-miten-jumala-on-syntynyt-ja-mista-hanet-on-lainattu/ | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä = Paatelma, Heikki | Julkaisija = Radio Dei | Ajankohta = 19.3.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia - Kritiikki | Osoite = https://tekstikritiikkitiistai.blogspot.com/2025/04/jumalan-synty-isan-ja-pojan-katketty.html| Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä = Saarela, Janne | Julkaisija = | Ajankohta = 4.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Syntyikö Jumala 2600 vuotta sitten? | Osoite = https://oikeamedia.com/o1-225900 | Viitattu = 20.4.2025 | Selite = | Tekijä = Ahvio, Juha | Julkaisija = Oikea media | Ajankohta = 18.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Oliko Jahvella vaimo? | Osoite = https://timoeskola.wordpress.com/2015/05/14/oliko-jahvella-vaimo/ | Viitattu = 22.4.2025 | Selite = | Tekijä = Eskola, Timo | Julkaisija = | Ajankohta = 14.5.2015 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Tutkija ja apologi eivät vakuutu Jumalan synty -kohukirjan radikaaleista väitteistä | Osoite = https://uusitie.com/tutkija-ja-apologi-eivat-vakuutu-jumalan-synty-kohukirjan-radikaaleista-vaitteista/ | Viitattu = 23.4.2025 | Selite = | Tekijä = Korhonen, Matti | Julkaisija = Uusi Tie | Ajankohta = 22.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jumalan synty, tiede ja tutkija-apartheid | Osoite = https://www.peleg.fi/blogi/2480886_jumalan-synty-tiede-ja-tutkija-apartheid | Viitattu = 8.5.2025 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Julkaisija = | Ajankohta = 30.4.2025 }}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Juutalaisen jumalauskon synty | Niiranen & Marjokorpi | 61 (Youtube) | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=pYZUzOCXpo0 | Viitattu = 8.5.2025 | Selite = | Tekijä = Niiranen, Miikka; Marjokorpi, Santeri; Laato, Antti | Julkaisija = Kansanlähetysopisto | Ajankohta = 2.5.2025 }}

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

Jumalan synty (kirja)

2025-04-23T07:05:14Z

Samuli Koivisto: +linkki

Jumalan synty (kirja)

2025-04-22T19:17:14Z

Samuli Koivisto: /* Katso myös */ jaa, copypastevirhe korjattu

Jumalan synty (kirja)

2025-04-22T19:16:03Z

Samuli Koivisto: +linkki

Jumalan synty (kirja)

2025-04-20T12:49:53Z

Samuli Koivisto: Alkuun

Jehovan todistajat

2025-04-19T07:25:01Z

Samuli Koivisto: /* Internet */ linkki kommenttiin

'''[[wp:Jehovan todistajat|Jehovan todistajat]]''' on lopun ajan odotusta ja kristinuskon juurille palaamista korostava uskonnollinen liike, joka eroaa [[kristinusko]]sta monin tavoin kuten hylkäämällä [[kolminaisuusoppi|kolminaisuusopin]]. Tämä artikkeli käsittelee joitain Jehovan todistajien oppeja.

== Kolminaisuus ==

=== Onko Pyhä Henki persoona? ===

Puhu perustellen Raamatulla -kirjan kolminaisuus-luvussa käsitellään kysymystä, onko Pyhä Henki persoona. Kirjassa viitataan raamatunkohtiin<ref>{{rp|Luuk. 1:41}}, {{rp|Matt. 3:11}}, {{rp|Apt. 10:38}}</ref>, joissa kerrotaan, että Pyhä Henki täytti ihmisiä ja sillä sekä kastettiin että voideltiin heitä. Näiden perusteella väitetään, ettei Pyhä Henki voi olla persoona.<ref name="kolm">http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1101989276</ref> Raamatun kielenkäytössä kuitenkin persoona voi täyttää ihmisiä, kuten Paavali kirjoittaa kohdassa {{rp|Ef. 1:20-23}}, jossa todetaan Jeesuksen täyttävän kaikki häneen uskovat:

{{sitaatti|jonka hän vaikutti Kristuksessa – – joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.|{{rp|Ef.1:20-23}}}}

Mitä täyttyminen Pyhästä Hengestä tai Jeesuksesta tarkoittaa? Raamattu kuvaa Apostolien tekojen toisessa luvussa, kuinka Pyhällä Hengellä täyttyminen sai aikaan kokonaisvaltaisen muutoksen opetuslapsissa. Aiemmin pelokkaista ja piiloutuneista opetuslapsista tuli niin rohkeita julistajia, etteivät he enää pelänneet kuolemaakaan.

Samaisessa kolminaisuus-luvussa todetaan, että Pyhää Henkeä personoidaan Raamatussa, kuten monia muitakin persoonattomia asioita, kuten viisautta, syntiä, kuolemaa, vettä ja verta. Näistä ei kuitenkaan puhuta johdonmukaisesti persoonana niin kuin Pyhästä Hengestä (esim. {{rp|Apt. 13:2}}, {{rp|Joh. 15:26}}, {{rp|Jes. 63:10}}, {{rp|1. Kor. 2:10-11}}, {{rp|Hepr. 10:29}}) Lisäksi Hengen sanotaan rukoilevan ({{rp|Room. 8:26-27}}) ja Pyhälle Hengelle valehdellaan ({{rp|Apt. 5:3-4}}).

Tämän jälkeen Puhu perustellen Raamatulla kertoo, että Pyhä Henki ei ole persoona, koska hänelle ei anneta persoonanimeä, toisin kuin Jehovalle ja Jeesukselle. Jehova<ref>Virheellinen muoto Jahve-sanasta: http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Jahve</ref> merkitsee kuitenkin ”hän on”<ref>2. Moos. 3:14 alaviite vuoden 1992 raamatunkäännöksessä: http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.3.html</ref> ja [[wp:Jeesus#Jeesuksen_nimest.C3.A4|Jeesus]] ”Herra pelastaa”, ja Pyhää Henkeä nimitetään myös ”puolustajaksi” ({{rp|Joh. 14:16-17}}), joten eri persoonien erilaisista nimeämiskäytännöistä ei seuraa, että Pyhä Henki olisi persoonaton. Lisäksi {{rp|Mark. 3:29-30}} paljastaa, että saastaista henkeä pidetään persoonana ilman, että sille annetaan persoonanimeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Orr, Brian J. | Nimeke = A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures | Julkaisija = Wheaton, IL: Crossway | Vuosi = 2007 | Sivu = 21}}</ref>

Kohdan {{rp|Apt. 7:55-56}} perusteella todetaan, ettei Stefanos maininnut nähneensä Pyhää Henkeä, vaikka kertoikin näyssä nähneensä Jeesuksen ja Jumalan. Kontekstin perusteella Stefanosta oltiin kivittämässä nimenomaan Jeesuksen tähden, joten todistukseksi oli kaikkein olennaisinta kertoa nähneensä Jeesuksen ja Jumalan. Pyhä Henki on myös esiintynyt näkyvänä aiemmin ({{rp|Matt. 3:16}}, {{rp|Apt. 2:3}}) ja on henkenä oletusarvoisesti näkymätön.<ref>Perustelu esitetty esim. keskustelussa https://www.jehovahs-witness.com/topic/188707/need-help-debunking-holy-spirit?page=1&size=10, viitattu 17.11.2016</ref> Samaisesta apostolien tekojen kohdasta on myös esitetty, ettei Jeesus voi olla itse Jumala, koska hän seisoi Jumalan oikealla puolella. Kolminaisuudessa on kuitenkin kolme persoonaa, joten Jeesuksen oleminen Jumalan oikealla puolella ei ole ongelma kolminaisuusopille.

Viimeisenä lainataan '''New Catholic Encyclopedia''' -teosta:

{| class="wikitable"
|-
! Puhu perustellen Raamatulla -kirja !! Kritiikki
|-
|"Suurimmalta osaltaan U[uden] T[estamentin] jakeet ilmaisevat Jumalan hengen olevan jokin eikä joku; tämä näkyy erityisesti siitä, että Jumalan henki ja voima rinnastetaan toisiinsa. (1967, XIII osa, s. 575.)"<ref name="kolm" /> ||
Tätä lainausta edeltävä lause kuuluu: ”Vaikka UT:n Jumalan Henki -käsitys on pitkälti jatkumoa VT:sta, UT:ssa paljastuu vähitellen, että Jumalan Henki on Persoona.” Nämä ovat peräisin kappaleesta, jossa käsitellään Uuden testamentin Jumalan henkeä persoonana ja tämän näkemyksen tueksi esitetään useita esimerkkejä eri Uuden testamentin kirjoista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Orr, Brian J. | Nimeke = A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures | Julkaisija = Wheaton, IL: Crossway | Vuosi = 2007 | Sivu = 22-23 }}</ref>
|-
| ”Apologeetat [toisella vuosisadalla eläneet kreikkalaiset kristityt kirjoittajat] puhuivat Hengestä liian epävarmasti; kirkon myöhempien opetusten valossa voisi sanoa: liian persoonattomasti. (XIV osa, s. 296.)"<ref name="kolm" /> ||
Tätä lainausta edeltävä lause kuuluu: ”Kolminaisuuden ongelma näyttää olleen selvä: Pojan ja (ainakin hämärästi) Pyhän Hengen suhde Jumaluuteen. Kominaisuus-ratkaisu oli kuitenkin vasta tulevaisuutta.” Apologeetat yrittivätkin ymmärtää, miten Jumalan kolme eri persoonaa toimivat yhdessä, mutta erikseen. Kyse ei näin ollen ole ihmistekoisista opeista, vaan pyrkimyksestä ymmärtää Raamatun tekstejä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Orr, Brian J. | Nimeke = A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures | Julkaisija = Wheaton, IL: Crossway | Vuosi = 2007 | Sivu = 23 }}</ref>
|}

=== Sitaatit ===
Juutalainen Rabbi [https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Hertz Joseph Hertz] on todennut {{rp|5. Moos. 6:4}} jakeesta seuraavaa:

{{sitaatti|Tämä suurenmoinen lausunto ehdottomasta yksijumalaisuudesta oli sodanjulistus kaikkea monijumalaisuutta vastaan – –. Šema tekee samoin mahdottomaksi kristillisen uskontunnustuksen kolminaisuuden, joka on ristiriidassa Jumalan Ykseyden kanssa.| Joseph Herz<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2012173#h=5</ref>}}

Juutalaiselta tämä lausunto on hyvin odotettavissa oleva. Heidän mukaansa Jeesus ei ole messias, toisin kuin kristinuskon tai Jehovan todistajien opin mukaan. Tarvitsisi siis tietää, miksi Rabbi Hertzin väite on pätevä tässä kohdin, mutta Jeesuksen messias-aseman suhteen ei. Lisäksi on odotettavissa, ettei juutalaisesta näkökulmasta Jehovan todistajienkaan oppi näkyisi mitenkään oleellisesti poikkeavan kristinuskosta, koska Jehovan todistajat pitävät juutalaisesta näkökulmasta ei-messias Jeesusta jumalana. Tällöin olisi täysin mahdollista syyttää todistajia uskomisesta kaksinaiseen Jumalaan tai uskomisesta epäjumalaan.

Vanhassa Testamentissa on kuitenkin viittauksia kolminaisuuteen, esimerkiksi:

{{sitaatti|VT:n tehtävänä oli monoteismin vakiinnuttaminen, ja olisi ollut vaarallista puhua useammasta yhdessä, ennen kuin tämä päämäärä oli saavutettu.

Kuitenkin Jumalan kolminaisuuden ilmoitukselle tietä valmistavia viittauksia tapaamme myös VT:ssa, etenkin Messiasta ja viimeisten aikojen Hengen vuodatusta koskevissa profetioissa. Miika puhuu tulevasta Messiaasta, ”jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”, Mka 5:1. Daniel näkee Ihmisen Pojan kaltaisen tulevan ”taivaan pilvissä”, Dan 7:13. Snl 8:22 ss, kertoo jumalallisesta viisaudesta tavalla, joka muistuttaa Johanneksen kuvausta Sanasta, Jh 1:1 ss. Eskatologisissa psalmeissa 2 (j. 12) ja 89 (jj. 27,28) kutsutaan Messiasta (Jumalan) Pojaksi sekä esikoiseksi. Myös Jes 9:5 viittaa Messiaan jumaluuteen nimittämllä Häntä Pojaksi ja Väkeväksi Jumalaksi. ks. Jumalan Poika, p. 2010.

Pyhästä Hengestä käytetään VT:ssa nimeä Jumalan Henki t. Henki. Hän vaikuttaa luomisessa, 1 Ms 1:2, vrt. Ps 104:29 s., antaa profetallisen sanan, 4 Ms 11:25, ja on viimeisinä aikoina tekevä valtavia tekoja, Jl 2:28 s., Jes 32:15 ss., 44:3, Hes 39:29. Ks. Henki (Jumalan).|Raamatun iso tietosanakirja 3-os. 2604-2605}}

Dominikaanipappi '''Marie-Émile Boismard''' kirjoittaa kirjassaan ''The Dawn of Christianity'':

{{sitaatti|Missään kohtaa Uutta testamenttia ei sanota, että yhdessä Jumalassa olisi kolme persoonaa.|Marie-Émile Boismard<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2009804</ref>}}

Katolinen verkkoportaali catholicculture.org toteaa '''Kenneth D. Whitehead'''in kirjoittamassa kirjoituksessa ”Biblical Scholarship & the Faith of the Church”<ref name="CatholicCulture">https://www.catholicculture.org/culture/library/view.cfm?recnum=2851, viitattu 5.1.2017</ref> seuraavasti:

{{sitaatti|Tuoreimmassa kirjassaan "The Dawn of Christianity", jonka alaotsikko on "Before the Birth of Dogmas" (1998), Fr. Boismard vahvistaa käsitystämme siitä, että kaikista käytännöllisistä syistä, hän on yksinkertaisesti luopunut katolisesta uskosta.}}

Boismard on siis hylännyt katolisen uskon ja edustaa kirjassaan näkemystä, että opit luotiin irrallaan Jeesuksen alkuperäisestä julistuksesta.<ref name="CatholicCulture" /> Näin ollen hänen muu opetuksensa ei ole pätevää myöskään Vartiotorniseuran näkökulmasta, joten tulisi tietää, millä perusteella Boismardin kannanotto on tässä pätevä, mutta hänen kannanottonsa muuten eivät.

{{sitaatti|The Encyclopedia Americana mainitsee: ”Kristillisyys juontui juutalaisuudesta, ja juutalaisuus oli ehdottomasti unitaarinen [sitä tunnustavat uskoivat, että Jumala on yksi persoona]. Tie Jerusalemista Nikeaan tuskin oli suora. 300-luvun kolminaisuusoppi ei heijastanut täsmällisesti varhaiskristillistä opetusta Jumalan luonnosta; se oli päinvastoin poikennut tästä opetuksesta.” (1956, XXVII osa, s. 294L.)| Puhu perustellen käyttämällä Raamattua<ref name="kolm" />}}

Lainattu tietosanakirjan katkelma kertoo laajalti hyväksytyn tosiasian, että kolminaisuusoppi kehittyi ensimmäisten vuosisatojen aikana. Ennen piispa [[wp:Areios|Areiosta]] ei kuitenkaan ollut tarvetta luoda yksityiskohtaista oppia tai uskontunnustusta kolminaisuudesta, koska Jeesuksen Jumaluutta vastaan ei oltu hyökätty. Areioksen argumenttien seurauksena [[wp:Nikean_ensimmäinen_kirkolliskokous|Nikean kirkolliskokouksessa]] 325 luotiin tiivistelmä siitä, mitä Raamattu sanoo – se, mitä tunnemme Nikean uskontunnustuksena.

Piispa '''Aimo T. Nikolainen''' on todennut Johanneksen evankeliumin ensimmäistä jaetta käsittelevässä kommentaarissaan seuraavaa:

{{sitaatti|Nämä kolme lausumaa Sanasta, Logoksesta, kuuluvat yhteen ja kuvaavat Kristuksen suhdetta Jumalaan. ’Sana’ on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on ’Jumala’ eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä ’Jumala’.|Johanneksen evankeliumi, Jyväskylä 1989.<ref name="kolm" />}}

Sitaatti käytännössä vain sanoo sen, että Jumala ja Jeesus ovat eri persoonat – aivan kuten kolminaisuusopin mukaan on.

Ranskalainen uusi yleistietosanakirja toteaa:

{{sitaatti|Platonin kolminaisuus, joka on itsekin vain muinaisilta kansoilta peräisin olevien vanhempien kolminaisuuksien uudelleenjärjestelyn tulos, näyttää olevan se järkiperäinen ja filosofinen ominaisuuksien kolminaisuus, josta saivat alkunsa kristillisten kirkkojen opettamat kolme hypostaasiaa eli jumalallista persoonaa. – – Tämän kreikkalaisen filosofin [300-luvulla eaa. eläneen Platonin] käsitys Jumalan kolminaisuudesta – – voidaan löytää kaikista muinaisista [pakana]uskonnoista.| Toim. M. Lachâtre, Pariisi 1865–1870, 2. osa, s. 1467.<ref name="kolm" />}}

Lainaus ei kerro, että kristillinen kolminaisuuskäsitys olisi lainattu Platonilta. Lainauksessa tällaista vain arvellaan ("näyttää olevan"). On täysin luonnollista, että kristityt ajattelijat käyttivät sinä aikana ympäristössä olevia ajatuksia kuvaamaan omaa näkemystään sikäli, kun se sopi näihin omiin näkemyksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ideoita olisi johdettu ympäristössä vaikuttaneista ajatuksista. Ympäröivän maailman kielikuvia käytetään myös nykyään, kun kuvataan tämän ajan vertauksien avulla kristinuskoa tai todistajiutta. Platonin kolminaisuus on käsitteellisesti merkittävästi poikkeava kristinuskon kolminaisuudesta ja siihen viitattiin vain niiltä osin kuin se sopi kristilliseen uskoon, joten tässä välissä päättelyyn tulee kohta ”ei seuraa” ja näin ollen kristillisen kolminaisuusopin kannalta ei enää ole merkitystä, mistä Platon omat näkemyksensä johti.<ref>http://www.bible.ca/trinity/trinity-Lachatre.htm, http://www.bible.ca/trinity/trinity-pagan.htm#plato</ref>

Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen?<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vartiotorniseura | Nimeke = Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen? | Julkaisija = Jehovan Todistajat, Vantaa | Vuosi = 1990}} </ref> -kirjassa sivulla 6 todetaan:

{{sitaatti|Yalen yliopiston professori E. Washburn Hopkins vakuutti: "Oppi kolminaisuudesta oli ilmeisesti tuntematon Jeesukselle ja Paavalille; – – he eivät puhu siitä mitään." – ''Origin and Evolution of Religion''}}

E. Washburn Hopkinsin mukaan Raamatussa kuvattuihin ihmeisiin ei tule uskoa, koska ne ja Jeesuksen opetuslapset ovat buddhalaisuudesta lainattuja. Lisäksi Hopkins toteaa vähän ennen mainittua lainausta: ”Kolminaisuusopin lähtökohdat ilmenevät Johanneksen evankeliumissa”. Jos Hopkins on siis oikeassa, kolminaisuusopilla on raamatullinen perusta, mutta koko Raamattu on vain pakanallisia myyttejä sisältävä kirja.<ref>http://www.bible.ca/trinity/trinity-Hopkins.htm</ref>

== [[wp:Uuden_maailman_käännös|Uuden maailman käännös]] ==

Jehovan todistajilla on oma raamatunkäännöksensä, jota kutsutaan Uuden maailman käännökseksi. Käännöksessä on osoitettu olevan monia ongelmia.

{{sitaatti|Säilyttäkää itsellänne tämä asenne, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella, joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei harkinnut lainkaan anastusta, nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen.|{{rp|Fil. 2:5,6}}, Uuden maailman käännös}}

Käännöstä voi verrata suomalaisten kirkkoraamattujen käännösten kanssa. Merkittävin ero liittyy kreikan ''harpagmos''-sanan käännökseen. Uuden maailman käännöksessä se on käännetty "anastus"-sanalla, kun taas kirkkoraamatuissa "ei pitänyt kiinni oikeudestaan" (1992 käännös) ja "ei katsonut saaliiksensa olla" (1938 käännös). ''Harpagmos''-sanalla todella on merkitys "ryöstää omakseen", mutta myös "pitää väkisin itsellään jo omistamaansa omaisuutta"<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Thurén | Nimeke = Galatalaiskirje. Filippiläiskirje | Julkaisija = SLEY-kirjat | Vuosi = 1993 | Sivu = 154 }}</ref> Kumpi tahansa käännös tehdäänkin, sen tulee sopia yhteen Raamatun muuhun todistukseen.

=== Joh. 14:10 ===

The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200273267</ref> -rivien välinen englanninnos uudesta testamentista:

{| class="wikitable"
|-
! Englanti: || Not || you are believing || that || I
|-
| Kreikka: || οὐ || πιστεύεις || ὅτι || ἐγὼ
|-
! Englanti: || in || the || Father || and
|-
| Kreikka: || ἐν || τῷ || πατρὶ || καὶ
|-
! Englanti: || the || Father || in || me
|-
| Kreikka: || ὁ || πατὴρ || ἐν || ἐμοί
|-
! Englanti: || is? || The || sayings || which
|-
| Kreikka: || ἐστιν || τὰ || ῥήματα || ἃ
|-
! Englanti: || I || am saying || to you || from
|-
| Kreikka: || ἐγὼ || λέγω || ὑμῖν || ἀπ’
|-
! Englanti: || myself || not || I am speaking; || the
|-
| Kreikka: || ἐμαυτοῦ || οὐ || λαλῶ· || ὁ
|-
! Englanti: || but || Father || in || me
|-
| Kreikka: || δὲ || πατὴρ || ἐν || ἐμοὶ
|-
! Englanti: || remaining || is doing || the || works
|-
| Kreikka: || μένων || ποιεῖ || τὰ || ἔργα
|-
! Englanti: || of him. || || ||
|-
| Kreikka: || αὐτοῦ. || || ||
|}

{| class="wikitable"
|-
! Uuden maailman käännös !! Vuoden 1938 kirkkoraamattu
|-
|Etkö usko, että minä olen Isän yhteydessä ja Isä on minun yhteydessäni? Niitä asioita, jotka minä sanon teille, en puhu omasta aloitteestani, vaan Isä, joka pysyy minun yhteydessäni, tekee tekojaan. ||
Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.
|}

Rivienvälisestä englanninnoksesta voidaan nähdä, että merkityksellä "olla yhteydessä" on käännetty prepositio ἐν. Sillä on Gyllenbergin UT:n sanakirjan mukaan monia merkitysvivahteita, kuten yhteen kuuluminen, mutta myös mainitaan yhteydessä ja jonkun voimassa toimimista ilmaisevat käyttötavat. Viimeksi mainituista mainitaan esimerkkeinä kirjeissä esiintyvät fraasit Kristuksessa, Herrassa, Jumalassa jne. Lisäksi erikseen mainitaan laajemmin ''en pneúmati'' 'hengessä', joka esiintyy myös senkaltaisessa fraasissa kuin ''en pneúmati akathártooi'' 'epäpuhtaassa hengessä'.

Jos tämä Joh. 14:10 halutaan kääntää niin, että Jeesus vain toimii Isän hengessä ja Isän yhteydessä, pitäisi kumminkin samalla tunnustaa, että myös Isä on samalla tavalla Jeesuksen yhteydessä ja toimii Jeesuksen hengessä.

Kun huomioidaan myös, että A ἐν B = A on/toimii B:n yhteydessä merkitsee myös, että A toimii B:n voimassa, kohta voitaisiin kääntää myös:

~ Etkö usko, että minä toimin Isän voimassa ja Isä toimii minun voimassani

Tällä prepositiolla ei siis voida oikein kuvata "samassa tilassa oloa" tai "ystävien yhteydessäoloa keskustellen", vaan voimassa tai hengessä toimiminen kuuluu pääosin sisään mainitun preposition yhteydessäolemis -vivahteeseen. Kreikassa on suomen kanssa-sanallekin kaksi oikein käyttökelpoista vastinetta: syn ja meta, joten erilaista kanssaolemista voidaan ilmaista jo pelkästään näillä sanoilla.

Kun sitten viitataan kohtaan Joh. 14:27, jossa Jeesus sanoo, että isä on häntä suurempi, on kristikunnassa tätä selittämään luotu Jeesuksen kaksiluonto-oppi, jolloin Jeesus voi Jumalana sanoa olevansa isässä ja isän hänessä, samalla ihmisenä sanoa isän olevan häntä suurempi.

== Linkit ==
=== Puolesta ===
* jw.org

=== Vastaan ===
==== Youtube ====

* [https://youtu.be/9ANnSzyHJ1E Pasi Turunen - Miten Jehovan Todistajat käyttävät Raamattua? Hyvinkää 11.3.2016]
* [https://youtu.be/irJSMqug64k Pasi Turunen - Miten pelastat läheisesi Jehovan todistajien valheen verkosta]
* [https://youtu.be/VIKO3msaUww Jehovan todistajien Raamattu uudessa valossa - Pasi Turunen]
* [https://www.youtube.com/channel/UChAqCMasAtzldTm_xEQi8Rw/videos?view=0&sort=dd&shelf_id=0 Johanneksen poika – entisen Jehovan todistajan Youtube-kanava]
* [https://www.youtube.com/user/SuurinBabylon/videos SuurinBabylon – entisen Jehovan todistajan Youtube-kanava]
* [https://youtu.be/af_vrKkBmyA Risti vai kidutuspaalu?]

==== Internet ====
* [http://johanneksenpoika.fi/ Johanneksen poika – Tietoa Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista]
* [http://vartiokorni.totalh.net/linkit.htm Vartiokorni – Valheen valtakunnan julistaja]
* [http://veljesseura.org/foorumi/ Veljesseura.org Entisten Jehovan todistajien keskustelupalsta]
* [http://www.oocities.org/valaisija/ Valaisija – Tietoa jehovantodistajista ja Vartiotorniseurasta]


==== Kirjallisuutta ====
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pasi Turunen | Nimeke = Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa | Julkaisija = Kuva ja Sana | Vuosi = 2005}}

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Teismi]]

Jehovan todistajat

2025-04-19T07:10:25Z

Samuli Koivisto: Korjattu selitys Joh. 14:10:een

'''[[wp:Jehovan todistajat|Jehovan todistajat]]''' on lopun ajan odotusta ja kristinuskon juurille palaamista korostava uskonnollinen liike, joka eroaa [[kristinusko]]sta monin tavoin kuten hylkäämällä [[kolminaisuusoppi|kolminaisuusopin]]. Tämä artikkeli käsittelee joitain Jehovan todistajien oppeja.

== Kolminaisuus ==

=== Onko Pyhä Henki persoona? ===

Puhu perustellen Raamatulla -kirjan kolminaisuus-luvussa käsitellään kysymystä, onko Pyhä Henki persoona. Kirjassa viitataan raamatunkohtiin<ref>{{rp|Luuk. 1:41}}, {{rp|Matt. 3:11}}, {{rp|Apt. 10:38}}</ref>, joissa kerrotaan, että Pyhä Henki täytti ihmisiä ja sillä sekä kastettiin että voideltiin heitä. Näiden perusteella väitetään, ettei Pyhä Henki voi olla persoona.<ref name="kolm">http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1101989276</ref> Raamatun kielenkäytössä kuitenkin persoona voi täyttää ihmisiä, kuten Paavali kirjoittaa kohdassa {{rp|Ef. 1:20-23}}, jossa todetaan Jeesuksen täyttävän kaikki häneen uskovat:

{{sitaatti|jonka hän vaikutti Kristuksessa – – joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.|{{rp|Ef.1:20-23}}}}

Mitä täyttyminen Pyhästä Hengestä tai Jeesuksesta tarkoittaa? Raamattu kuvaa Apostolien tekojen toisessa luvussa, kuinka Pyhällä Hengellä täyttyminen sai aikaan kokonaisvaltaisen muutoksen opetuslapsissa. Aiemmin pelokkaista ja piiloutuneista opetuslapsista tuli niin rohkeita julistajia, etteivät he enää pelänneet kuolemaakaan.

Samaisessa kolminaisuus-luvussa todetaan, että Pyhää Henkeä personoidaan Raamatussa, kuten monia muitakin persoonattomia asioita, kuten viisautta, syntiä, kuolemaa, vettä ja verta. Näistä ei kuitenkaan puhuta johdonmukaisesti persoonana niin kuin Pyhästä Hengestä (esim. {{rp|Apt. 13:2}}, {{rp|Joh. 15:26}}, {{rp|Jes. 63:10}}, {{rp|1. Kor. 2:10-11}}, {{rp|Hepr. 10:29}}) Lisäksi Hengen sanotaan rukoilevan ({{rp|Room. 8:26-27}}) ja Pyhälle Hengelle valehdellaan ({{rp|Apt. 5:3-4}}).

Tämän jälkeen Puhu perustellen Raamatulla kertoo, että Pyhä Henki ei ole persoona, koska hänelle ei anneta persoonanimeä, toisin kuin Jehovalle ja Jeesukselle. Jehova<ref>Virheellinen muoto Jahve-sanasta: http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Jahve</ref> merkitsee kuitenkin ”hän on”<ref>2. Moos. 3:14 alaviite vuoden 1992 raamatunkäännöksessä: http://www.evl.fi/raamattu/1992/2Moos.3.html</ref> ja [[wp:Jeesus#Jeesuksen_nimest.C3.A4|Jeesus]] ”Herra pelastaa”, ja Pyhää Henkeä nimitetään myös ”puolustajaksi” ({{rp|Joh. 14:16-17}}), joten eri persoonien erilaisista nimeämiskäytännöistä ei seuraa, että Pyhä Henki olisi persoonaton. Lisäksi {{rp|Mark. 3:29-30}} paljastaa, että saastaista henkeä pidetään persoonana ilman, että sille annetaan persoonanimeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Orr, Brian J. | Nimeke = A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures | Julkaisija = Wheaton, IL: Crossway | Vuosi = 2007 | Sivu = 21}}</ref>

Kohdan {{rp|Apt. 7:55-56}} perusteella todetaan, ettei Stefanos maininnut nähneensä Pyhää Henkeä, vaikka kertoikin näyssä nähneensä Jeesuksen ja Jumalan. Kontekstin perusteella Stefanosta oltiin kivittämässä nimenomaan Jeesuksen tähden, joten todistukseksi oli kaikkein olennaisinta kertoa nähneensä Jeesuksen ja Jumalan. Pyhä Henki on myös esiintynyt näkyvänä aiemmin ({{rp|Matt. 3:16}}, {{rp|Apt. 2:3}}) ja on henkenä oletusarvoisesti näkymätön.<ref>Perustelu esitetty esim. keskustelussa https://www.jehovahs-witness.com/topic/188707/need-help-debunking-holy-spirit?page=1&size=10, viitattu 17.11.2016</ref> Samaisesta apostolien tekojen kohdasta on myös esitetty, ettei Jeesus voi olla itse Jumala, koska hän seisoi Jumalan oikealla puolella. Kolminaisuudessa on kuitenkin kolme persoonaa, joten Jeesuksen oleminen Jumalan oikealla puolella ei ole ongelma kolminaisuusopille.

Viimeisenä lainataan '''New Catholic Encyclopedia''' -teosta:

{| class="wikitable"
|-
! Puhu perustellen Raamatulla -kirja !! Kritiikki
|-
|"Suurimmalta osaltaan U[uden] T[estamentin] jakeet ilmaisevat Jumalan hengen olevan jokin eikä joku; tämä näkyy erityisesti siitä, että Jumalan henki ja voima rinnastetaan toisiinsa. (1967, XIII osa, s. 575.)"<ref name="kolm" /> ||
Tätä lainausta edeltävä lause kuuluu: ”Vaikka UT:n Jumalan Henki -käsitys on pitkälti jatkumoa VT:sta, UT:ssa paljastuu vähitellen, että Jumalan Henki on Persoona.” Nämä ovat peräisin kappaleesta, jossa käsitellään Uuden testamentin Jumalan henkeä persoonana ja tämän näkemyksen tueksi esitetään useita esimerkkejä eri Uuden testamentin kirjoista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Orr, Brian J. | Nimeke = A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures | Julkaisija = Wheaton, IL: Crossway | Vuosi = 2007 | Sivu = 22-23 }}</ref>
|-
| ”Apologeetat [toisella vuosisadalla eläneet kreikkalaiset kristityt kirjoittajat] puhuivat Hengestä liian epävarmasti; kirkon myöhempien opetusten valossa voisi sanoa: liian persoonattomasti. (XIV osa, s. 296.)"<ref name="kolm" /> ||
Tätä lainausta edeltävä lause kuuluu: ”Kolminaisuuden ongelma näyttää olleen selvä: Pojan ja (ainakin hämärästi) Pyhän Hengen suhde Jumaluuteen. Kominaisuus-ratkaisu oli kuitenkin vasta tulevaisuutta.” Apologeetat yrittivätkin ymmärtää, miten Jumalan kolme eri persoonaa toimivat yhdessä, mutta erikseen. Kyse ei näin ollen ole ihmistekoisista opeista, vaan pyrkimyksestä ymmärtää Raamatun tekstejä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Orr, Brian J. | Nimeke = A Look at the Contextual Misuse and Lack of Reasoning in the Doctrine of the Trinity in Reasoning from the Scriptures | Julkaisija = Wheaton, IL: Crossway | Vuosi = 2007 | Sivu = 23 }}</ref>
|}

=== Sitaatit ===
Juutalainen Rabbi [https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Hertz Joseph Hertz] on todennut {{rp|5. Moos. 6:4}} jakeesta seuraavaa:

{{sitaatti|Tämä suurenmoinen lausunto ehdottomasta yksijumalaisuudesta oli sodanjulistus kaikkea monijumalaisuutta vastaan – –. Šema tekee samoin mahdottomaksi kristillisen uskontunnustuksen kolminaisuuden, joka on ristiriidassa Jumalan Ykseyden kanssa.| Joseph Herz<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2012173#h=5</ref>}}

Juutalaiselta tämä lausunto on hyvin odotettavissa oleva. Heidän mukaansa Jeesus ei ole messias, toisin kuin kristinuskon tai Jehovan todistajien opin mukaan. Tarvitsisi siis tietää, miksi Rabbi Hertzin väite on pätevä tässä kohdin, mutta Jeesuksen messias-aseman suhteen ei. Lisäksi on odotettavissa, ettei juutalaisesta näkökulmasta Jehovan todistajienkaan oppi näkyisi mitenkään oleellisesti poikkeavan kristinuskosta, koska Jehovan todistajat pitävät juutalaisesta näkökulmasta ei-messias Jeesusta jumalana. Tällöin olisi täysin mahdollista syyttää todistajia uskomisesta kaksinaiseen Jumalaan tai uskomisesta epäjumalaan.

Vanhassa Testamentissa on kuitenkin viittauksia kolminaisuuteen, esimerkiksi:

{{sitaatti|VT:n tehtävänä oli monoteismin vakiinnuttaminen, ja olisi ollut vaarallista puhua useammasta yhdessä, ennen kuin tämä päämäärä oli saavutettu.

Kuitenkin Jumalan kolminaisuuden ilmoitukselle tietä valmistavia viittauksia tapaamme myös VT:ssa, etenkin Messiasta ja viimeisten aikojen Hengen vuodatusta koskevissa profetioissa. Miika puhuu tulevasta Messiaasta, ”jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”, Mka 5:1. Daniel näkee Ihmisen Pojan kaltaisen tulevan ”taivaan pilvissä”, Dan 7:13. Snl 8:22 ss, kertoo jumalallisesta viisaudesta tavalla, joka muistuttaa Johanneksen kuvausta Sanasta, Jh 1:1 ss. Eskatologisissa psalmeissa 2 (j. 12) ja 89 (jj. 27,28) kutsutaan Messiasta (Jumalan) Pojaksi sekä esikoiseksi. Myös Jes 9:5 viittaa Messiaan jumaluuteen nimittämllä Häntä Pojaksi ja Väkeväksi Jumalaksi. ks. Jumalan Poika, p. 2010.

Pyhästä Hengestä käytetään VT:ssa nimeä Jumalan Henki t. Henki. Hän vaikuttaa luomisessa, 1 Ms 1:2, vrt. Ps 104:29 s., antaa profetallisen sanan, 4 Ms 11:25, ja on viimeisinä aikoina tekevä valtavia tekoja, Jl 2:28 s., Jes 32:15 ss., 44:3, Hes 39:29. Ks. Henki (Jumalan).|Raamatun iso tietosanakirja 3-os. 2604-2605}}

Dominikaanipappi '''Marie-Émile Boismard''' kirjoittaa kirjassaan ''The Dawn of Christianity'':

{{sitaatti|Missään kohtaa Uutta testamenttia ei sanota, että yhdessä Jumalassa olisi kolme persoonaa.|Marie-Émile Boismard<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2009804</ref>}}

Katolinen verkkoportaali catholicculture.org toteaa '''Kenneth D. Whitehead'''in kirjoittamassa kirjoituksessa ”Biblical Scholarship & the Faith of the Church”<ref name="CatholicCulture">https://www.catholicculture.org/culture/library/view.cfm?recnum=2851, viitattu 5.1.2017</ref> seuraavasti:

{{sitaatti|Tuoreimmassa kirjassaan "The Dawn of Christianity", jonka alaotsikko on "Before the Birth of Dogmas" (1998), Fr. Boismard vahvistaa käsitystämme siitä, että kaikista käytännöllisistä syistä, hän on yksinkertaisesti luopunut katolisesta uskosta.}}

Boismard on siis hylännyt katolisen uskon ja edustaa kirjassaan näkemystä, että opit luotiin irrallaan Jeesuksen alkuperäisestä julistuksesta.<ref name="CatholicCulture" /> Näin ollen hänen muu opetuksensa ei ole pätevää myöskään Vartiotorniseuran näkökulmasta, joten tulisi tietää, millä perusteella Boismardin kannanotto on tässä pätevä, mutta hänen kannanottonsa muuten eivät.

{{sitaatti|The Encyclopedia Americana mainitsee: ”Kristillisyys juontui juutalaisuudesta, ja juutalaisuus oli ehdottomasti unitaarinen [sitä tunnustavat uskoivat, että Jumala on yksi persoona]. Tie Jerusalemista Nikeaan tuskin oli suora. 300-luvun kolminaisuusoppi ei heijastanut täsmällisesti varhaiskristillistä opetusta Jumalan luonnosta; se oli päinvastoin poikennut tästä opetuksesta.” (1956, XXVII osa, s. 294L.)| Puhu perustellen käyttämällä Raamattua<ref name="kolm" />}}

Lainattu tietosanakirjan katkelma kertoo laajalti hyväksytyn tosiasian, että kolminaisuusoppi kehittyi ensimmäisten vuosisatojen aikana. Ennen piispa [[wp:Areios|Areiosta]] ei kuitenkaan ollut tarvetta luoda yksityiskohtaista oppia tai uskontunnustusta kolminaisuudesta, koska Jeesuksen Jumaluutta vastaan ei oltu hyökätty. Areioksen argumenttien seurauksena [[wp:Nikean_ensimmäinen_kirkolliskokous|Nikean kirkolliskokouksessa]] 325 luotiin tiivistelmä siitä, mitä Raamattu sanoo – se, mitä tunnemme Nikean uskontunnustuksena.

Piispa '''Aimo T. Nikolainen''' on todennut Johanneksen evankeliumin ensimmäistä jaetta käsittelevässä kommentaarissaan seuraavaa:

{{sitaatti|Nämä kolme lausumaa Sanasta, Logoksesta, kuuluvat yhteen ja kuvaavat Kristuksen suhdetta Jumalaan. ’Sana’ on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on ’Jumala’ eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä ’Jumala’.|Johanneksen evankeliumi, Jyväskylä 1989.<ref name="kolm" />}}

Sitaatti käytännössä vain sanoo sen, että Jumala ja Jeesus ovat eri persoonat – aivan kuten kolminaisuusopin mukaan on.

Ranskalainen uusi yleistietosanakirja toteaa:

{{sitaatti|Platonin kolminaisuus, joka on itsekin vain muinaisilta kansoilta peräisin olevien vanhempien kolminaisuuksien uudelleenjärjestelyn tulos, näyttää olevan se järkiperäinen ja filosofinen ominaisuuksien kolminaisuus, josta saivat alkunsa kristillisten kirkkojen opettamat kolme hypostaasiaa eli jumalallista persoonaa. – – Tämän kreikkalaisen filosofin [300-luvulla eaa. eläneen Platonin] käsitys Jumalan kolminaisuudesta – – voidaan löytää kaikista muinaisista [pakana]uskonnoista.| Toim. M. Lachâtre, Pariisi 1865–1870, 2. osa, s. 1467.<ref name="kolm" />}}

Lainaus ei kerro, että kristillinen kolminaisuuskäsitys olisi lainattu Platonilta. Lainauksessa tällaista vain arvellaan ("näyttää olevan"). On täysin luonnollista, että kristityt ajattelijat käyttivät sinä aikana ympäristössä olevia ajatuksia kuvaamaan omaa näkemystään sikäli, kun se sopi näihin omiin näkemyksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ideoita olisi johdettu ympäristössä vaikuttaneista ajatuksista. Ympäröivän maailman kielikuvia käytetään myös nykyään, kun kuvataan tämän ajan vertauksien avulla kristinuskoa tai todistajiutta. Platonin kolminaisuus on käsitteellisesti merkittävästi poikkeava kristinuskon kolminaisuudesta ja siihen viitattiin vain niiltä osin kuin se sopi kristilliseen uskoon, joten tässä välissä päättelyyn tulee kohta ”ei seuraa” ja näin ollen kristillisen kolminaisuusopin kannalta ei enää ole merkitystä, mistä Platon omat näkemyksensä johti.<ref>http://www.bible.ca/trinity/trinity-Lachatre.htm, http://www.bible.ca/trinity/trinity-pagan.htm#plato</ref>

Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen?<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vartiotorniseura | Nimeke = Tulisiko sinun uskoa kolminaisuuteen? | Julkaisija = Jehovan Todistajat, Vantaa | Vuosi = 1990}} </ref> -kirjassa sivulla 6 todetaan:

{{sitaatti|Yalen yliopiston professori E. Washburn Hopkins vakuutti: "Oppi kolminaisuudesta oli ilmeisesti tuntematon Jeesukselle ja Paavalille; – – he eivät puhu siitä mitään." – ''Origin and Evolution of Religion''}}

E. Washburn Hopkinsin mukaan Raamatussa kuvattuihin ihmeisiin ei tule uskoa, koska ne ja Jeesuksen opetuslapset ovat buddhalaisuudesta lainattuja. Lisäksi Hopkins toteaa vähän ennen mainittua lainausta: ”Kolminaisuusopin lähtökohdat ilmenevät Johanneksen evankeliumissa”. Jos Hopkins on siis oikeassa, kolminaisuusopilla on raamatullinen perusta, mutta koko Raamattu on vain pakanallisia myyttejä sisältävä kirja.<ref>http://www.bible.ca/trinity/trinity-Hopkins.htm</ref>

== [[wp:Uuden_maailman_käännös|Uuden maailman käännös]] ==

Jehovan todistajilla on oma raamatunkäännöksensä, jota kutsutaan Uuden maailman käännökseksi. Käännöksessä on osoitettu olevan monia ongelmia.

{{sitaatti|Säilyttäkää itsellänne tämä asenne, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella, joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei harkinnut lainkaan anastusta, nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen.|{{rp|Fil. 2:5,6}}, Uuden maailman käännös}}

Käännöstä voi verrata suomalaisten kirkkoraamattujen käännösten kanssa. Merkittävin ero liittyy kreikan ''harpagmos''-sanan käännökseen. Uuden maailman käännöksessä se on käännetty "anastus"-sanalla, kun taas kirkkoraamatuissa "ei pitänyt kiinni oikeudestaan" (1992 käännös) ja "ei katsonut saaliiksensa olla" (1938 käännös). ''Harpagmos''-sanalla todella on merkitys "ryöstää omakseen", mutta myös "pitää väkisin itsellään jo omistamaansa omaisuutta"<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Thurén | Nimeke = Galatalaiskirje. Filippiläiskirje | Julkaisija = SLEY-kirjat | Vuosi = 1993 | Sivu = 154 }}</ref> Kumpi tahansa käännös tehdäänkin, sen tulee sopia yhteen Raamatun muuhun todistukseen.

=== Joh. 14:10 ===

The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures<ref>http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200273267</ref> -rivien välinen englanninnos uudesta testamentista:

{| class="wikitable"
|-
! Englanti: || Not || you are believing || that || I
|-
| Kreikka: || οὐ || πιστεύεις || ὅτι || ἐγὼ
|-
! Englanti: || in || the || Father || and
|-
| Kreikka: || ἐν || τῷ || πατρὶ || καὶ
|-
! Englanti: || the || Father || in || me
|-
| Kreikka: || ὁ || πατὴρ || ἐν || ἐμοί
|-
! Englanti: || is? || The || sayings || which
|-
| Kreikka: || ἐστιν || τὰ || ῥήματα || ἃ
|-
! Englanti: || I || am saying || to you || from
|-
| Kreikka: || ἐγὼ || λέγω || ὑμῖν || ἀπ’
|-
! Englanti: || myself || not || I am speaking; || the
|-
| Kreikka: || ἐμαυτοῦ || οὐ || λαλῶ· || ὁ
|-
! Englanti: || but || Father || in || me
|-
| Kreikka: || δὲ || πατὴρ || ἐν || ἐμοὶ
|-
! Englanti: || remaining || is doing || the || works
|-
| Kreikka: || μένων || ποιεῖ || τὰ || ἔργα
|-
! Englanti: || of him. || || ||
|-
| Kreikka: || αὐτοῦ. || || ||
|}

{| class="wikitable"
|-
! Uuden maailman käännös !! Vuoden 1938 kirkkoraamattu
|-
|Etkö usko, että minä olen Isän yhteydessä ja Isä on minun yhteydessäni? Niitä asioita, jotka minä sanon teille, en puhu omasta aloitteestani, vaan Isä, joka pysyy minun yhteydessäni, tekee tekojaan. ||
Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.
|}

Rivienvälisestä englanninnoksesta voidaan nähdä, että merkityksellä "olla yhteydessä" on käännetty prepositio ἐν. Sillä on Gyllenbergin UT:n sanakirjan mukaan monia merkitysvivahteita, kuten yhteen kuuluminen, mutta myös mainitaan yhteydessä ja jonkun voimassa toimimista ilmaisevat käyttötavat. Viimeksi mainituista mainitaan esimerkkeinä kirjeissä esiintyvät fraasit Kristuksessa, Herrassa, Jumalassa jne. Lisäksi erikseen mainitaan laajemmin ''en pneúmati'' 'hengessä', joka esiintyy myös senkaltaisessa fraasissa kuin ''en pneúmati akathártooi'' 'epäpuhtaassa hengessä'.

Jos tämä Joh. 14:10 halutaan kääntää niin, että Jeesus vain toimii Isän hengessä ja Isän yhteydessä, pitäisi kumminkin samalla tunnustaa, että myös Isä on samalla tavalla Jeesuksen yhteydessä ja toimii Jeesuksen hengessä.

Kun huomioidaan myös, että A ἐν B = A on/toimii B:n yhteydessä merkitsee myös, että A toimii B:n voimassa, kohta voitaisiin kääntää myös:

~ Etkö usko, että minä toimin Isän voimassa ja Isä toimii minun voimassani

Tällä prepositiolla ei siis voida oikein kuvata "samassa tilassa oloa" tai "ystävien yhteydessäoloa keskustellen", vaan voimassa tai hengessä toimiminen kuuluu pääosin sisään mainitun preposition yhteydessäolemis -vivahteeseen. Kreikassa on suomen kanssa-sanallekin kaksi oikein käyttökelpoista vastinetta: syn ja meta, joten erilaista kanssaolemista voidaan ilmaista jo pelkästään näillä sanoilla.

Kun sitten viitataan kohtaan Joh. 14:27, jossa Jeesus sanoo, että isä on häntä suurempi, on kristikunnassa tätä selittämään luotu Jeesuksen kaksiluonto-oppi, jolloin Jeesus voi Jumalana sanoa olevansa isässä ja isän hänessä, samalla ihmisenä sanoa isän olevan häntä suurempi.

== Linkit ==
=== Puolesta ===
* jw.org

=== Vastaan ===
==== Youtube ====

* [https://youtu.be/9ANnSzyHJ1E Pasi Turunen - Miten Jehovan Todistajat käyttävät Raamattua? Hyvinkää 11.3.2016]
* [https://youtu.be/irJSMqug64k Pasi Turunen - Miten pelastat läheisesi Jehovan todistajien valheen verkosta]
* [https://youtu.be/VIKO3msaUww Jehovan todistajien Raamattu uudessa valossa - Pasi Turunen]
* [https://www.youtube.com/channel/UChAqCMasAtzldTm_xEQi8Rw/videos?view=0&sort=dd&shelf_id=0 Johanneksen poika – entisen Jehovan todistajan Youtube-kanava]
* [https://www.youtube.com/user/SuurinBabylon/videos SuurinBabylon – entisen Jehovan todistajan Youtube-kanava]
* [https://youtu.be/af_vrKkBmyA Risti vai kidutuspaalu?]

==== Internet ====
* [http://johanneksenpoika.fi/ Johanneksen poika – Tietoa Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista]
* [http://vartiokorni.totalh.net/linkit.htm Vartiokorni – Valheen valtakunnan julistaja]
* [http://veljesseura.org/foorumi/ Veljesseura.org Entisten Jehovan todistajien keskustelupalsta]
* [http://www.oocities.org/valaisija/ Valaisija – Tietoa jehovantodistajista ja Vartiotorniseurasta]
* [http://www.nic.fi/~cstone/indx.htm Kulmakivi]

==== Kirjallisuutta ====
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pasi Turunen | Nimeke = Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa | Julkaisija = Kuva ja Sana | Vuosi = 2005}}

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Teismi]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2025-04-08T06:49:33Z

Samuli Koivisto: Järjestelyä + uusi linkki

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Argumentin pääongelma ==

Kolmas premissi uskomaan pystymisestä on perustelematon väite, joka pitäisi osoittaa oikeaksi, jotta päättely olisi pätevä.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Tällainen kokemus monilla ihmisillä on, mutta [["Kristinuskoon_ei_voi_vain_päättää_uskoa"_(argumentti)#Mitä_tarkoittaa,_että_ihminen_ei_pysty_uskomaan?|ovatko he oikeasti olleet kyvyttömiä uskomaan niin, etteivät ole voineet sille mitään?]]

Kuvitellaanpa peruskoulun opettaja, joka kysyy oppilaalta kysymyksen. Oppilas vastaa tähän, ettei hän osaa. Opettaja taas vastaa siihen, että kyllähän hän osaa: mieti vähän. Pienen hetken päästä oppilas vastaa kysymykseen oikein. Tässä tapauksessa kokemus ei vastannut todellisuutta. Pelkästään sillä, että että ihmisellä on jokin kokemus jostain, ei kerro vielä sitä, vastaako tämä kokemus todellisuutta vai ei.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä tapauksessa argumentin voisi muotoilla seuraavasti:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Kaikki eivät usko Jumalaan

:: Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja aihetta käsitellään myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Älyllisten argumenttien merkitys ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



== Aiheesta muualla ==
* [https://youtu.be/neUHbhrfElw?si=pcIwY6ywYp1I44K5 Kristillinen pelastus ja maailmanuskonnot | Niiranen & Marjokorpi | 56 (Youtube)]

[[Luokka:Jumala]]

Astui ylös taivaisiin: Kristus kaikkeuden valtiaana (kirja)

2025-03-01T08:15:39Z

Samuli Koivisto: lisätty kuva

{{Kirja-päivitys
| nimi-suomi = Astui ylös taivaisiin: Kristus kaikkeuden valtiaana
| kuva = Astui-ylos-taivaisiin etukansi-scaled.webp
| kuvateksti =
| kirjailija = [[Tapio Puolimatka]]
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
| kieli =
| genre =
| kustantaja-alkuperäinen = Väyläkirjat
| julkaistu-alkuperäinen = 2025
| ulkoasu-alkuperäinen = Kovakantinen
| sivumäärä-alkuperäinen = 240
| isbn-alkuperäinen = 9789523962248
| sarja =
| edeltävä =
}}
'''Astui ylös taivaisiin''' on '''[[Tapio Puolimatka]]'''n kirjoittama kirja, joka analysoi oppia Jeesuksen taivaaseenastumisesta ja sen kulttuurista vaikutusta.

== Ote kirjan esipuheesta ==

Jeesuksen Kristuksen ruumiillisen taivaaseenastumisen historiallisella tosiasialla on keskeinen merkitys jokaisen kristityn ja jokaisen ihmisen elämälle ja itseymmärrykselle. Se muokkaa historiankäsitystämme, maailmankäsitystämme, ihmiskuvaamme, yhteiskuntanäkemystämme ja pelastuskäsitystämme.

Kristuksen taivaaseenastuminen rikkoo luonnollisten tekijöiden hallitseman suljetun historiankäsityksen rajat asettamalla Jumalan yliluonnollisen toiminnan ihmiskunnan historian keskukseen. Taivaaseenastuminen ylittää maailmansisäisen näkökulman rajoittuneen näkökulman ja kumoaa historiannäkemyksen, joka selittää historiaa vain luonnollisten tekijöiden pohjalta.

Maailmankäsityksemme laajenee taivaaseenastumisen myötä siten, että näkyvä luonnonlakien hallitsema maailma on vain pieni osa todellisuudesta. Taivaaseen noustessaan Jeesus astui uuteen luomakuntaan, jota hallitsevat toiset, sille ominaiset lainalaisuudet ja toimintamuodot.

Ihmiskuvan osalta Kristuksen ruumiillinen taivaaseenastuminen tuo esille ihmisen kehollisuuden ja yksittäisten ajan hetkien ikuisen merkityksen. Jokainen ajan hetki on yhteydessä ikuisuuteen ja jokaisella teolla on ikuisuusmerkitys. Ihminen ei ole ruumiin vankilaan kahlittu sielu, kuten gnostilaisuus opetti, vaan sielu ja ruumis muodostavat eheän kokonaisuuden. Kaikki ihmiset tulevat kerran nousemaan ruumiillisesti kuolleista. Erityisesti kirkkoisä Irenaeus (n. 145–202) rakensi gnostilaisuuden vastaisen argumenttinsa Jeesuksen ruumiillisen taivaaseenastumisen varaan. Kristinuskon vaikutuksen heikentyessä gnostilaisuus on herännyt uudestaan eloon ja tullut kulttuurin valtaopiksi esimerkiksi sukupuolikäsityksessä, jonka mukaan ihmissielu on voinut syntyä väärään kehoon. Voimme palauttaa ymmärryksen ihmisyyden kokonaisvaltaisesta eheydestä korostamalla, että Jeesus nousi taivaaseen ruumiillisesti ja näin osoitti kehollisuuden keskeisen merkityksen ihmisyydelle.

Jeesuksen taivaaseenastuminen luo valoa oikeaan tapaan järjestää yhteiskunnallinen todellisuus. Koko inhimillisen historian keskuksessa on yksi ihminen, Jeesus Nasaretilainen, jonka taivaaseenastuminen osoittaa kehollisen elämän jatkuvan läpi ikuisuuden. Tältä pohjalta yhteiskuntaelämän perustaksi asetetaan oikeus elämään, joka koskee yhtä lailla kohtulapsia kuin dementoituvia vanhuksia. Lisäksi taivaaseenastuminen korostaa oikeutta keholliseen itsemääräämisoikeuteen ja keholliseen identiteettiin, josta seuraa lapsen oikeus isään ja äitiin ja vanhempien oikeus lapsiinsa. Ydinperhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja valtio on toissijainen sekä yksilöön että ydinperheeseen nähden. Yhteiskuntaa koskevat päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ruohonjuuritasoa, jotta estetään yksilön välineellistäminen. Näin tehdään yksilöille ja perheille mahdolliseksi muokata yhteiskuntatodellisuutta omia tarpeitaan vastaavaksi.

Taivaaseenastuminen osoittaa, että Jumala on hyväksynyt Jeesuksen uhrin ihmiskunnan syntien edestä ja valmistanut ihmiselle ylösnousemuksen kirkastetussa ylösnousemusruumiissa. Huolimatta keskeisestä merkityksestään oppi Jeesuksen taivaaseenastumisesta on jäänyt sivuosaan kristillisessä opetuksessa ja yhteiskunnallisessa tietoisuudessa. Tämän seurauksena historiankäsityksemme, maailmankäsityksemme, ihmiskuvamme, yhteiskuntakäsityksemme ja pelastuskäsityksemme vääristyvät. Kärsimme näiden vääristymien seurauksista sekä yksilöllisessä että yhteisöllisessä elämässämme.

== Kirjan sisällysluettelo ==

=== Kristuksen taivaaseenastuminen ja hengellinen kypsyys ===

=== Pahuuden vastareaktio: utopiaohjelmat ===

=== Maailmansisäisen näkökulman ahtaus ===

=== Jeesuksen taivaaseenastuminen historiallisena tapahtumana ===
* Jeesuksen taivaaseenastuminen alkukristittyjen julistuksessa
* Taivaaseenastuminen Paavalin kirjeissä
* Taivaaseenastuminen Johanneksen evankeliumissa
* Taivaaseenastuminen Heprealaiskirjeessä
* Taivaaseen astuneen Kristuksen kirkkaus Ilmestyskirjassa

=== Taivaaseenastuminen Messias-profetioissa ===
* Vanhan testamentin typologiset ennustukset
* Tien aukaisija ja taivaan porttien avaaja
* Kerubien kannattama valtaistuin
* Lapsi on meille syntynyt

=== Jeesus nousi taivaaseen ruumiillisesti ===
* Irenaeus ruumiillisen taivaaseenastumisen puolustajana
* Sovituksen uusintateoria ja uskonvanhurskautusoppi
* Origeneen oppi henkisestä taivaaseenastumisesta
* Länsimainen edistysusko
* Kirkkoisien todistus
* Taivaaseen astuneen Kristuksen jumalallinen ja inhimillinen luonto

=== Taivaaseen astunut Jeesus jokaisen kristityn aikalaisena ===
* Jeesuksen teot ovat Jumalan sanoja
* Ajan uusi järjestys
* Kuka on Jeesus Kristus meille tänään?
* Jeesuksen alennus ja korotus
* Ainutlaatuinen yksilöllisyys Kristuksessa
* Kenen sinä sanot Jeesuksen Kristuksen olevan?

=== Taivaaseen astuneen Kristuksen merkitys hengellisten tappioiden keskellä ===
* Abraham ja Melkisedek
* Kirveen terä nousee pintaan
* Daavidin tappio kääntyy voitoksi
* Siion ja Hebron

=== Taivaaseen astuneen Kristuksen merkitys kristityn kuolemassa ja kuolemanjälkeisessä elämässä ===
* Kristityn onni hänen valmistautuessaan kohtaamaan taivaallisen Kristuksen
* Kristityn kunnia ja rauha ylösnousemuksessa
* Kristittyjen pääse täyden onnen tilaan
* Pyhien täydellinen ja ikuinen kirkkaus ja autuus
* Pyhien täydellinen ja ikuinen kirkkaus ja autuus
* Jumalan näkeminen
* Osallisuus Kristuksen ja Jumalan yhteyteen
* Ikuinen ilo Jumalan armosta
* Taivaallisen päämäärän merkitys kristitylle tänään

=== Jeesuksen taivaaseenastuminen ja moderni tiede ===
* Ptolemaiolainen maailmankuva
* Tiede vs. tieteisusko
* Uuden luomakunnan alku

=== Taivaaseenastuminen ja pyhä ehtoollinen ===
* Taivaaseen astunut Kristus on läsnä ehtoollisessa
* Ehtoollisen merkitys avautuu taivaaseenastumisen valossa
* Ehtoollinen ja vapauden laki
* Poissa oleva ja läsnä oleva Kristus
* Pyhän ehtoollisen poliittinen merkitys

=== Kristuksen taivaaseenastumisen poliittinen merkitys ===
* Kristuksen taistelu pahuutta vastaan
* Taivaaseen astunut Kristus ja maallinen valta
* Jumalan oikeudenmukaisuus ja voima
* Oikeudenmukaisuus on ensisijainen suhteessa valtaan
* Luonnonoikeuden tuomiot Ilmestyskirjassa

=== Laittomuuden salainen vaikutus ===
* Väärän profeetan tuntomerkit
* Laittomuuden ihmisen nousu
* Kukaan ei tiedä viimeisen päivän ajankohtaa
* Laittomuuden salaisuus demokraattisessa yhteiskunnassa
* Valtion vallan kasvu

== Aiheesta muualla ==

https://www.vaylakirjat.fi/product/tapio-puolimatka-astui-ylos-taivaisiin-kristus-kaikkeuden-valtiaana/

Tiedosto:Astui-ylos-taivaisiin etukansi-scaled.webp

2025-02-28T20:09:43Z

Samuli Koivisto:

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2025-01-02T13:55:39Z

Samuli Koivisto: Uudelleenjärjestelyä

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Tällainen kokemus monilla ihmisillä on, mutta [["Kristinuskoon_ei_voi_vain_päättää_uskoa"_(argumentti)#Mitä_tarkoittaa,_että_ihminen_ei_pysty_uskomaan?|ovatko he oikeasti olleet kyvyttömiä uskomaan niin, etteivät ole voineet sille mitään?]]

Kuvitellaanpa peruskoulun opettaja, joka kysyy oppilaalta kysymyksen. Oppilas vastaa tähän, ettei hän osaa. Opettaja taas vastaa siihen, että kyllähän hän osaa: mieti vähän. Pienen hetken päästä oppilas vastaa kysymykseen oikein. Tässä tapauksessa kokemus ei vastannut todellisuutta. Pelkästään sillä, että että ihmisellä on jokin kokemus jostain, ei kerro vielä sitä, vastaako tämä kokemus todellisuutta vai ei.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä tapauksessa argumentin voisi muotoilla seuraavasti:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Kaikki eivät usko Jumalaan

:: Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja aihetta käsitellään myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Älyllisten argumenttien merkitys ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2025-01-02T13:53:13Z

Samuli Koivisto: /* Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan */ +analogia

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Tällainen kokemus monilla ihmisillä on, mutta [["Kristinuskoon_ei_voi_vain_päättää_uskoa"_(argumentti)#Mitä_tarkoittaa,_että_ihminen_ei_pysty_uskomaan?|ovatko he oikeasti olleet kyvyttömiä uskomaan niin, etteivät ole voineet sille mitään?]]

Kuvitellaanpa peruskoulun opettaja, joka kysyy oppilaalta kysymyksen. Oppilas vastaa tähän, ettei hän osaa. Opettaja taas vastaa siihen, että kyllähän hän osaa: mieti vähän. Pienen hetken päästä oppilas vastaa kysymykseen oikein. Tässä tapauksessa kokemus ei vastannut todellisuutta. Pelkästään sillä, että että ihmisellä on jokin kokemus jostain, ei kerro vielä sitä, vastaako tämä kokemus todellisuutta vai ei.

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä tapauksessa argumentin voisi muotoilla seuraavasti:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Kaikki eivät usko Jumalaan

:: Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja aihetta käsitellään myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2025-01-01T16:16:02Z

Samuli Koivisto: Huomio tämän kohdan sivuseikkaluonteesta

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Tällainen kokemus monilla ihmisillä on, mutta [["Kristinuskoon_ei_voi_vain_päättää_uskoa"_(argumentti)#Mitä_tarkoittaa,_että_ihminen_ei_pysty_uskomaan?|ovatko he oikeasti olleet kyvyttömiä uskomaan niin, etteivät ole voineet sille mitään?]]

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä tapauksessa argumentin voisi muotoilla seuraavasti:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Kaikki eivät usko Jumalaan

:: Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja aihetta käsitellään myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2025-01-01T16:10:21Z

Samuli Koivisto: muotoilufix

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä tapauksessa argumentin voisi muotoilla seuraavasti:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Kaikki eivät usko Jumalaan

:: Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja aihetta käsitellään myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2025-01-01T16:09:25Z

Samuli Koivisto: /* Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon */

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä tapauksessa argumentin voisi muotoilla seuraavasti:

Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
Kaikki eivät usko Jumalaan

Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja aihetta käsitellään myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-12-31T22:46:06Z

Samuli Koivisto: /* Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon */ kh

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja aihetta käsitellään myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-12-31T22:43:28Z

Samuli Koivisto: + lisäys uskomaan pystymättömyydestä

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Mitä tarkoittaa, että ihminen ei pysty uskomaan? ==

Uskomaan pystymättömyys saattaa tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot ovat rakentuneet tavalla, joka tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi, vieläpä niin, ettei ihminen itse voi tähän mitenkään vaikuttaa. Jos sillä, ettei pysty uskomaan, tarkoitetaan tätä, tulisi tämä osoittaa. Se tapahtuisi niin, että osoitettaisiin, ettei ihminen kykene uskomaan missään olosuhteissa. Jos taas tätä ei voida osoittaa, täytyy huomata, että ihminen kumminkin voi tietoisesti vaikuttaa olosuhteisiinsa uskomiseen liittyen.

Jos tarjolla on vain esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat todenneet, etteivät he pysty uskomaan Jumalaan, vaikkapa silloin, kun tietävät kuolevansa hyvin pian, tämä on näyttöä vain siitä, että monilla ihmisillä on kokemus kyvyttömyydestään uskoa. Mutta tämä ei ole näyttöä siitä, että he todella olisivat kyvyttömiä uskomaan. Tämän osoittaminen vaatisi sen, että selvitettäisiin aivojen toiminnasta kaikki uskomiseen liittyvä niin, että voitaisiin sen perusteella todeta, ettei uskominen ole joillekin mahdollista.

Ilman uskomaan pystymättömyyden osoittamista, premissi 3 on todistamaton.

Uskomaan pystymättömyydellä voidaan tarkoittaa myös sitä, että ihminen ei vain jostain syystä usko.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-25T08:07:50Z

Samuli Koivisto: pois tämä

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-25T07:57:01Z

Samuli Koivisto: Lisää huomioita

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Mitä on pelastava usko? ==

Huomattava on, että kristinuskon sisällä on luterilaisuudeksi kutsuttu suuntaus, jonka mukaan ihminen ei voi tehdä mitään pelastuakseen, eli ihminen ei voi tehdä sellaista uskonratkaisua, että hän sen perusteella pelastuisi tai muodostaa itse pelastavaa uskoa.{{Lähde}} Näin ollen yllä oleva argumentti ei koske luterilaisuutta, sillä pelastava usko ei ole jotain, mitä ihmisen pitäisi onnistua saamaan aikaan itsessään.

Luterilaisen käsityksen mukaan kadotukseen päätymiseen ihminen on täysin syyllinen, mikä tekee näkemyksestä paradoksin.{{Lähde}} Luterilaisen käsityksen mukaan tähän liittyy jokin meille käsittämätön Jumalan salaisuus, joka ratkaisee paradoksin.{{Lähde}}

Argumentissa tulisi siis kattavammin määritellä pelastava usko, jotta tämä toimisi kristinuskon kumoamisessa.

== Mitä on [[Jumalan hyvyys]]? ==

Argumentissa ei täsmennetä, mitä Jumalan täydellinen hyvyys merkitsee ja mitä siitä näin ollen seuraa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis katuva jonkun muun uskonnon edustaja voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) esimerkiksi juutalainen, muslimi tai hindu voi kyllä pelastua tällä perusteella noista uskonnoista huolimatta.

=== Mutta eikö kristinuskossa pidä uskoa Jeesukseen? ===

Kysymys on, mitä usko Jeesukseen pitää sisällään. Jos sillä tarkoitetaan joidenkin Jeesukseen liittyvien historiallisten tosiasioiden hyväksymistä, niin se ei vielä ole riittävää{{Lähde}}, vaan tarvitaan yllä oleva kuvaus sydämen asenteesta. Siispä voidaan päätellä tämän jälkimmäisen olevan se olennainen asia pelastuksen kannalta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-18T18:17:29Z

Samuli Koivisto: /* Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan */ typofix

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis esimerkiksi katuva muslimi voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) muslimi voi kyllä pelastua tällä perusteella islamista huolimatta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiin vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.



[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-14T13:06:34Z

Samuli Koivisto: /* Premissit 1 ja 3 */ +lisähuomio

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

=== Eikö yllä nyt peräännytä kristinuskon väitteistä, kun vastataan tähän argumenttiin? ===

Ihmisen ei tarvitse uskoa kovinkaan montaa asiaa tietääkseen, että on rikkonut omaatuntoaan vastaan. Eli sitä, että sydämeen kirjoitetun lain vääristäminen on vilpillisyyttä, että omat pyrkimykset elää oikeamielisesti ovat aina vajavaisia ja että sydämen lakia vastaan tehty rikkomus täytyy oikaista eli myöntää ja hylätä.

Kun tunnustaa rikkoneensa omaa mielivaltaista tahtoaan korkeampaa lakia vastaan, on tuon lain armoilla ja oikeamielinen asenne tähän tilanteeseen on etsiä armoa tuon lain puitteissa. Varsin ohuella opillisella pohjalla päästään tuohon minimiin: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” ({{rp|Sananl. 28:13}})

Kristinuskon mukaan on ihmisiä jotka voivat pelastua Jeesuksen ristintyön kautta vaikka eivät olisi kuulleetkaan Jeesuksesta ja heidän Jumalan olemusta kokevat käsityksensä olisivat vajavaisia (esimerkiksi yllä mainitut Joonan kirjan niiniveläiset). Kristilliseen perinteeseen sisältyy siis ajatus hurskaasta pakanasta, mutta heidän hurskautensa nojaa siihen että he tunnustavat loukanneensa Korkeinta vastaan ja turvaavat armoon ja sovitukseen, eivät omaan ylpeään erinomaisuuteensa.

Kristinusko ilmaisee oikeastaan tämän ydinsanoman vain huomattavasti kirkkaampana, niin että asenneongelmien, itsepetoksen ja häpeän vankina oleva ihminen kykenee tunnustamaan syntisyytensä, kun hänelle julistetaan itsensä uhraavaa rakkautta ja ehdotonta anteeksiantoa.

Vilpitön ihminen ei tarvitse kristinuskoa, vaan hän ymmärtää syntisyytensä ja armon tarpeensa muutenkin. Vilpillinen ihminen ei suostu tunnustamaan ja hylkäämään omaa vääristynyttä elämäänsä. Kristinusko tarjoaa vilpilliselle ihmiselle tien vilpittömyyteen.

=== Eikö siis esimerkiksi katuva muslimi voi pelastua tämän mukaan? ===

Kyse tässä on vilpittömästä moraalisesta nöyrtymisestä ja katumisesta Jumalan edessä. Uskonnot, joissa oppi ohjaa ylpeyteen, menevät tässä vikaan. Jeesuksen kautta (niniveläisten tapaan) muslimi voi kyllä pelastua tällä perusteella islamista huolimatta.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Esimerkiksi Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|kuinka hän koki Jumalan olevan olemassa ja rankaisevan häntä hänen virheistään ilman, että tätä olisi hänelle kotona opetettu]]. Vastaavia kokemuksia on tutkimusten perusteella muillakin.

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Kristinuskon sisältö on niin järjenvastaista, ettei siitä pysty vakuuttumaan ==

Ihminen itseasiassa pystyy vakuuttumaan jopa käsittämättömistä tarinoista. Esimerkiksi aaltohiukkasdualismi tai monet muut eksoottiset kvanttimekaniikan ilmiöt uskotaan pääosin toisten todistuksen perusteella, ei vasta silloin kun kaikki käsittämättömyydet on ensin perattu ja selvitetty.

== Kaikki eivät kuitenkaan ole pystyneet vakuuttumaan, edes kuolinvuoteellaan ==

Kuvitellaan että kristinuskoa epätotena pitävä esittäisi joka ikisen oletetun epätotuuden ja ristiriidan, ja saisi niihin Kristinuskon kannalta älyllisesti tyydyttävän vastauksen, olisiko silloin mahdollista vakuuttua kristinuskosta?

Toisaalta tässä on huomattava myös se, että monet ehtivät kuolla ennen kuin vakuuttuivat kristinuskosta: heidän älyllisiisn vastaväitteisiin ei kukaan koskaan heidän eläessään vastannut.

Yllä esitetyn kysymyksen (”jos kaikkiin kysymyksiisi vastattaisiin, olisitko silloin valmis kääntymään?”) tehtävänä ei ole osoittaa, että jos kaikkiin ihmisen kysymyksiin vastataan, hän todellakin kykenee itse valitsemaan mihin hän päättää uskoa. Kenenkään kaikkiin kysymyksiin ei nimittäin tule tämän elämän aikana täydellistä vastausta, uskoi tämä mihin maailmankuvaan hyvänsä.

Kysymyksen tarkoituksena on ensinnäkin osoittaa, että jos ensin riisutaan kysymykseen vaikuttavat älylliset kysymykset, pohjalla on moraalisesti latautunut valintatilanne. Älylliset argumentit vaikuttavat valintaan, mutta vähemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi.

== Argumentti ei ota mitään kantaa vakuuttumattomuuden syihin, kaikki eivät vain vakuutu ja jo se kumoaa kristinuskon ==

Tässä muodossaan argumentti on: "Jos kaikkivaltias hyvä Jumala olisi olemassa, hän ei antaisi mahdollisuutta olla vakuuttumatta hänen olemassaolostaan". Tällöin kyse ei ole enää loogisesta päätelmästä, vaan filosofisesta väitelauseesta, joka vaatisi omat perustelunsa.

Asiaa käsittelee Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]] ja myös Apowikin artikkelissa: [["Miksei_Jumala_ilmoita_itseään_selvästi?"|"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]]

== Halu uskoa, mutta ei silti pysty ==

Ihmisen toiminnassa näkyy se, haluaako hän uskoa johonkin asiaan vai ei. Ihmisen halua uskoa on käsitellyt myös Blaise Pascal mietteissään: [[Pascalin_peliteoria#Blaise_Pascalin_muotoilu]]

=== Ihminen, joka ei halua uskoa ===

Ihminen, joka ei halua uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen olisi syytä uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka haluaa uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

=== Ihminen, joka haluaa uskoa ===

Sama pätee myös toisinpäin: ihminen joka haluaa uskoa, ei purematta niele argumenttia, joka todistaa hänelle, että hänen ei kuuluisi uskoa, vaan hän tarkastelee sitä kaikilta puolilta löytääkseen siitä jonkun heikkouden Ja jos hän löytää heikkouden hän saa mielenrauhan. Toisaalta ihminen, joka ei halua uskoa, ottaa saman argumentin ilolla vastaan ja saa mielenrauhan asiasta paljon vähemmällä vaivalla.

== Ihminen on biologinen kausaalisesti toimiva kone, joka ei voi valita mistä hänen aivonsa vakuuttuvat ==

Sikäli kun päätellään, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa, esimerkiksi siksi, että tieteellisen tutkimuksen perusteella ihmisruumiin olevan vain tahdotonta materiaa, voidaan myös päätellä esimerkiksi ettei järkiargumentteja voi olla olemassa, koska aivotoiminta on vain sähköimpulsseja neuroverkossa ja sehän on vain alkeishiukkasten ja kenttien liikettä. Ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole uskomuksia ja loogisia päätelmiä. Samoin myöskään tietoista kokemusta ei voi olla olemassa, koska ei alkeishiukkasilla ja kentillä ole tietoisia kokemuksia.



[[Luokka:Jumala]]

"Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"

2024-11-12T09:31:02Z

Samuli Koivisto: Samuli Koivisto siirsi sivun "Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?" uudelle nimelle Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?: helpompi löydettävyys haulla

#OHJAUS [[Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?]]

Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?

2024-11-12T09:31:02Z

Samuli Koivisto: Samuli Koivisto siirsi sivun "Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?" uudelle nimelle Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?: helpompi löydettävyys haulla

{{väite-alku}}Jos Jumala haluaa, että uskon häneen, hän voisi kai hoitaa asian helposti. Miksi Jumala ei kerro olemassaolostaan kaikille niin kertakaikkisen selvästi ja vastaansanomattomasti, että tyhmätkin ymmärtävät? Ymmärtämättömiä ei pitäisi hyljeksiä.{{väite-loppu}}
[[Tiedosto:Circle-question.svg|150px|pienoiskuva|oikea]]

== Mikä olisi riittävän selvä ilmoitus? ==

Asiaa lähemmin tutkiessamme huomaamme, että kyse ei niinkään ole siitä, etteikö Jumala olisi ilmoittanut itsestään kaikille tai että hän piileksisi – kyse on enemmänkin siitä, että monet ihmiset eivät hyväksy tapaa, jolla Jumala on itsensä ilmoittanut, vaan asettavat Jumalalle ehtoja, joilla hänen tulisi ilmestyä uskon edellytyksenä. Henkilöstä riippuen nämä ehdot luonnollisesti vaihtelevat aina visuaalisesta ilmestymisestä mitä mielikuvituksellisimpiin skenaarioihin.

Esimerkiksi [[wp:Yalen yliopisto|Yalen yliopisto]]n edesmennyt tieteenfilosofian professori '''[https://en.wikipedia.org/wiki/Norwood_Russell_Hanson Norwood Hanson]''' esitti väitteensä elävän kuvauksen muodossa:

{{lainaus|Olisi periaatteessa mahdollista osoittaa kaikille todeksi, että ”Jumala on olemassa” – niin vain ei ole tapahtunut, ei ainakaan kaikille! Oletetaan kuitenkin, että ensi tiistaiaamuna, heti aamiaisen jälkeen, me kaikki putoamme polvillemme kuullessamme korvia vihlovan ukkosenjyrinän. Lunta tupruttaa, lehdet putoavat puista, maanpinta nousee ja kupruilee, rakennukset sortuvat ja tornit kaatuvat. Taivas loistaa aavemaista, hopeaista valoa. Juuri silloin, kaikkien maailman ihmisten katsoessa ylös, taivaat aukenevat – pilviin repeytyy aukko – ja ne paljastavat uskomattoman valtavan ja säteilevän Zeuksen kaltaisen hahmon, joka nousee yläpuolellemme kuin sata Everestin vuorta. Hän rypistää synkkänä kulmiaan samalla kun salaman välähdys valaisee hänen michelangelomaisia kasvojaan. Sitten hän osoittaa sormellaan alaspäin – minua! – ja selittää niin että jokainen aikuinen ja lapsi voi kuulla: ”Olen saanut tarpeekseni sinun viisastelevista kommenteistasi ja teologisista määritelmistäsi. Vakuutan sinulle, N. R. Hanson, että minä todellakin olen olemassa.” – –

Toivon, ettet syrjäytä tätä leikkimielisenä, ylenkatseellisena Disney-tyyppisenä keksintönä. Käsitteellinen ydin tässä on se, että jos tuollainen merkittävä tapahtuma tapahtuisi, minä ainakin varmasti vakuuttuisin, että Jumala on todella olemassa. Se tosiasia olisi ratkaistu kerta kaikkiaan. – – Tämä kohtaaminen todistaisi minulle ja kaikille muille, että Jumala on olemassa aivan yhtä suoranaisella tavalla kuin minkä tahansa kiistattoman tosiasiaväitteen kohdalla.|Norwood Hanson<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hanson, Norwood Russell | Nimeke = What I Do Not Believe and Other Essays | Julkaisija = New York: Humanities | Vuosi = 1971 | Sivu = 313–314 }}</ref>}}

Hanson tekee tässä lainauksessaan tietynlaisen oletuksen Jumalasta ja tämän oletuksensa pohjalta hän tekee päätelmiä siitä, mikä olisi vastaansanomaton todiste Jumalasta.

Evankeliumien kirjoittajat kertovat kaksikin Jumalan ilmestymistä Jeesuksen elinaikana, joissa on joitakin niistä piirteistä, joita Hanson toivoisi saavansa todisteeksi Jumalan olemassaolosta:

{{lainaus|Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, pois toisten luota. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan. Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan. Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!”|{{rp|Mark. 9:2–7}}}}

Tässä tapauksessa Jumala ilmoittaa itsensä erityisellä tavalla kolmelle valitulle todistajalle, ja muut saavat tapahtumaan kosketuksen heidän silminnäkijätodistustensa välityksellä. Miksei Jumala sitten anna kaikille ihmisille tällaista kokemusta, joka antaisi heille välittömän mahdollisuuden vakuuttua Jumalan todellisuudesta? Syynä saattaa olla se, että oli Jumalan antama todiste itsestään miten vastaansanomaton tahansa, ihminen voi aina keksiä tavan paeta sitä. Pohdi tästä näkökulmasta ateistifilosofi '''Kai Nielsenin''' kommenttia:

{{lainaus|Emme olisi paremmassa tilanteessa, jos taivaan tähdet muodostaisivat lauseen JUMALA ON OLEMASSA kuin jos ne muodostaisivat lauseen VIIVYTTELY JUO MELANKOLIAA. Tietäisimme silloin, että jokin olisi ravisuttanut maailmaamme, mutta emme tietäisi, mikä. Tietäisimme tai luulisimme tietävämme – kuinka voisimme tietää, kumpi näistä vaihtoehdoista tekisi paremmin oikeutta tilanteelle – että kuulimme äänen tulevan taivaasta. Ja tietäisimme – tai luulisimme tietävämme – että tähdet järjestyivät silmiemme edessä useita kertoja niin, että ne muodostivat lauseen JUMALA ON OLEMASSA. Mutta tekisikö tämä havainto meidät viisaammiksi sen osalta, mihin ”Jumala” viittaa tai millainen puhdas ruumiiton tuonpuoleinen henki on tai voisi olla? Korkeintaan voisimme ajatella, että ehkä jokin puhuu noiden uskonnollisten ihmisten puolesta, mutta emme tietäisi tarkalleen, mistä on kysymys. Mutta voisimme myös ajatella, että kyseessä on jonkinlainen temppu tai joukkoharha. Ydinasia on, että emme tietäisi, mitä pitäisi ajatella.|Nielsen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nielsen, Kai | Nimeke = Naturalism and Religion | Julkaisija = New York: Prometheus Books | Vuosi = 2004 | Sivu = 279 }}</ref>}}

Lause ”viivyttely juo melankoliaa” on merkityksetön. Se koostuu sanoista, joilla näyttäisi olevan merkitys, mutta lause kokonaisuutena on käsittämätön. Nielsenin mukaan sana ”Jumala” on samalla tavalla vailla selkeää merkitystä. Emme pysty muodostamaan selkeää käsitystä Jumalasta, joka on aineellisen maailmankaikkeuden tuolla puolen. Kaikki hankkimamme tieto näyttäisi tarjoavan meille tietoa vain tästä maailmankaikkeudesta, ei mistään tuonpuoleisesta. Niinpä mikään todiste Jumalan olemassaolon puolesta ei riittäisi vakuuttamaan Nielseniä, koska hänen mielestään emme koskaan voi ymmärtää, mitä ”Jumala” tarkoittaa. Nielsen pitää [[fysikalismi]]a selviönä ja olettaa, ettei puhtaasti henkistä tietoisuutta voi olla olemassa. '''Charles Taliaferro'''<ref>Taliaferro, Charles: "The project of Natural Theology, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Graig, William Lane & Moreland, J. P. (toim.) | Nimeke = The Blackwell Companion to Natural Theology | Julkaisija = Oxford: Wiley-Blackwell | Vuosi = 2009 | Sivu = 10-11 }}</ref> kuitenkin argumentoi, ettei meillä ole perusteita tällä tavalla pitää fysikalismia itsestään selvänä totuutena. On mielekästä olettaa, että ihmisen tietoisuus ei selity puhtaasti fysikaalisten tilojen ja prosessien pohjalta. Tietoisuus on kokemustosiasia, joka on välittömästi ilmeinen jokaiselle ihmiselle. Niinpä ei ole perusteltua hylätä ajatusta tuonpuoleisesta Jumalasta, joka on ääretön, persoonallinen ja puhtaasti henkinen tietoisuus.

Monien aikamme ateistien mielestä on perusteltua olla uskomatta Jumalaan jo pelkästään siitä syystä, että Jumalan olemassaolo ei ole vastaansanomattoman selvä kaikille ihmisille. Jos Jumala olisi olemassa, hänen olemassaolonsa ei olisi niin vaikeasti todennettavissa. Mutta ateistin mielestä Jumalan olemassaoloa on vaikea todentaa. Niinpä Jumala ei ole olemassa. Tämän tyyppisen argumentin ehkä tunnetuin puolustaja aikanamme on filosofi '''J. L. Schellenberg'''. Hänen mielestään jumaluskon kannalta on ongelmallista, että ihmiset kokevat Jumalan poissaolevaksi, kaukaiseksi ja salatuksi. Kirjassaan ''Divine Hiddenness and Human Reason'' hän esittää, että Jumalan poissaolon tuntu muodostaa voimakkaan argumentin ateismin puolesta. Tämä argumentti pystyy painamaan vaakakupin ateismin hyväksi, niin että sen perusteella teismiä voidaan pitää epätotena. Schellenbergin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Schellenberg, J.L. | Nimeke = Divine Hiddenness and Human Reason | Julkaisija = Ithaca: Cornell University Press | Vuosi = 1993 | Sivu = 2 ss. }}</ref> argumentti on seuraavanlainen:

# Täydellisen rakkaudellinen Jumala haluaisi molemminpuolisen henkilökohtaisen suhteen jokaisen sellaisen olennon kanssa, jolla on valmiudet tällaiseen suhteeseen.
# Jumalan ja ihmisen välisen vuorovaikutussuhteen loogisesti välttämätön edellytys on, että ihminen uskoo Jumalan olemassaoloon. Siksi:
# Jos täydellisen rakkaudellinen Jumala olisi olemassa, hän varmistaisi, että jokainen olento, jolla on valmiudet muodostaa tällainen uskomus ja joka ei suhtautuisi kielteisesti sen muodostamiseen, saisi käsiinsä riittävästi todistusaineistoa voidakseen muodostaa kyseisen uskomuksen.
# Mutta käytettävissä oleva todistusaineisto ei itse asiassa ole riittävä. Joten:
# Täydellisen rakastavaa Jumalaa ei ole olemassa.

Tämä ateistinen argumentti perustuu siihen järkevään oletukseen, että rakastavan Jumalan päämääränä on päästä molemminpuoliseen henkilökohtaiseen suhteeseen jokaisen sellaisen ihmisen kanssa, joka on valmis tällaiseen suhteeseen. Argumentin ongelmallinen kohta on oletuksessa, että kaikilla jumalasuhteeseen valmiilla ihmisillä ei olisi riittävää todistusaineistoa muodostaa uskomusta, että Jumala on olemassa. Tähän päätelmään päästään vain olettamalla, että jotkut niistä, jotka tällä hetkellä eivät usko Jumalaan, uskoisivat heti, jos saisivat riittävät todisteet Jumalan olemassaolosta.

== Ihmisen valinnanvapauden edellytyksiä ==

Oletetaan hetkeksi, että Schellenberg on oikeassa väittäessään, että kaikilla jumalasuhteeseen valmiilla ihmisillä ei ole riittävää todistusaineistoa uskoakseen Jumalan olemassaoloon. Silloin olisi olemassa ihmisiä, jotka ovat tiedollisesti oikeutettuja ateistiseen vakaumukseensa. Tämä ateistinen argumentti olettaa, että rakastava Jumala ei voisi salli tällaisen asiaintilan syntymistä, vaan hänen pitäisi luoda tilanne, jossa jokainen tällainen ihminen saisi riittävästi todistusaineistoa uskoakseen Jumalaan. Oletuksen mukaan ihminen voi tietää, millä tavalla Jumalan täytyisi toimia voidakseen saavuttaa päämääränsä elää suhteessa ihmisten kanssa. Sen mukaan Jumalan täytyisi tehdä olemassaolonsa ilmeiseksi kaikille sellaisille ihmisille, jotka ovat valmiit tällaiseen suhteeseen.

Aina kun kuulemme väitteen siitä, mitä Jumala tekisi tai mitä hänen pitäisi tehdä saavuttaakseen päämääränsä, meidän täytyy kysyä itseltämme seuraava kysymys: ”''Mistä kyseiset kriitikot tietävät, mitä Jumala tekisi tai mitä hänen pitäisi tehdä saavuttaakseen päämääränsä?''” On vaikea puolustaa väitettä, että Jumalalla ei olisi mitään hyvää syytä sallia tilannetta, jossa on olemassa ateisteja, jotka ovat tiedollisesti oikeutettuja ateistiseen vakaumukseensa. Voidakseen tietää, ettei tällaista syytä ole olemassa, ihmisellä pitäisi olla kattava tieto todellisuudesta. Oletetaan, että sairaanhoitaja on antamassa sinulle rokotusta, mutta pudottaa epähuomiossa rokotusneulan lattialle. Hän poimii neulan ja aikoo antaa sinulle rokotuksen. Sinä kuitenkin huomautat hänelle, että neulassa saattaa nyt olla bakteereja. Sairaanhoitaja katsoo tarkkaan neulan kärkeä ja huomauttaa: ”En näe siinä mitään bakteereita” ja valmistautuu antamaan sinulle rokotuksen. Voit edelleen oikeutetusti vastustaa rokotuksen antamista, koska sairaanhoitajalla ei ole riittävää tietoa mahdollisista bakteereista rokotusneulassa.<ref>Murray, Michael J.: “Why Doesn’t God Make His Existence More Obvious to Us?”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Copan, Paul & Craig, William Lane (toim.) | Nimeke = Passionate Conviction: Contemporary Discourses on Christian Apologetics | Julkaisija = Nashville, Tenn.: B & H Academic | Vuosi = 2007 | Sivu = 45}}</ref>

Kristillisen käsityksen mukaan Jumala haluaa ihmisten olevan vapaita valitsemaan, haluavatko he rakastaa Jumalaa vai hylätä hänet. Millainen maailman pitäisi olla, että tämä olisi mahdollista? Ensinnäkin siinä täytyy olla olentoja, jotka pystyvät tekemään vapaita valintoja. Toiseksi, näiden olentojen täytyy elää olosuhteissa, joissa he voivat toteuttaa tätä vapauttaan. Millaisia olisivat tuollaiset olosuhteet? Michael J. Murray<ref>Murray, Michael J.: “Why Doesn’t God Make His Existence More Obvious to Us?”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Copan, Paul & Craig, William Lane (toim.) | Nimeke = Passionate Conviction: Contemporary Discourses on Christian Apologetics | Julkaisija = Nashville, Tenn.: B & H Academic | Vuosi = 2007 | Sivu = }}</ref> käsittelee tätä kysymystä mielenkiintoisella tavalla ja seuraava selonteko seuraa melko tarkasti hänen argumentointiaan.

Yksi edellytys vapaiden valintojen tekemiselle on kaikenkattavan pakon puuttuminen. Ehkä sinulla on kokemus tilanteesta, jossa ajat ylinopeutta autollasi ja havaitset poliisiauton tien laidassa. Mikä on reaktiosi? Painat heti jarrua ja vähennät nopeutta. Poliisin läsnäolo saa sinut pelkäämään nopeusrajoituksen ylittämisestä seuraavaa sakkorangaistusta ja pelko pakottaa sinut hidastamaan. Mutta useimmiten tiellä ajaessamme kukaan ei valvo nopeuttamme. Tällöin mikään ulkoinen pakko ei rajoita toimintaamme ja olemme vapaita päättämään, noudatammeko lakia vai emme.

Kuvittele nyt, millaista olisi elää, jos jokaisessa elämäsi kulmassa olisi moraalinen poliisi, joka uhkaisi sinua sakoilla tai vankeudella moraalisten velvollisuuksien rikkomisesta. Sellaisessa maailmassa ihmisiä ei ainoastaan pakotettaisi noudattamaan nopeusrajoitusta; heidät pakotettaisiin toimimaan moraalisten periaatteiden edellyttämällä tavalla kaikissa olosuhteissa. Sellainen maailma olisi täynnä kaikenkäsittävää pakkoa ja sellaisessa maailmassa ei olisi mahdollista tehdä moraalisesti merkityksellisiä vapaita valintoja.

Tällä esimerkillä on merkitystä pohtiessamme kysymystä Jumalan kätkeytymisestä. Pohdi hetken maailmaa, joka Schellenbergin ja Hansonin mielestä Jumalan pitäisi luoda. Heidän mielestään Jumalan pitäisi ilmoittaa itsensä tavalla, joka tekisi mahdolliseksi rakastavan suhteen ihmisten kanssa. Heidän mielestään tämä merkitsee sitä, että

:(a) Jumala tekee täysin selväksi, että hän on olemassa. Mutta varmaankin täysin hyvä Jumala haluaa tehdä meille selväksi paljon enemmän kuin vain tiedon olemassaolostaan. Jos Jumala todella rakastaa meitä ja haluaa meidän elävän hyvää elämää, Jumala kertoisi meille yhtä selvästi ja ilmeisesti
:(b) miten voimme elää hyvää elämää. Tämä merkitsee sitä, että hän ilmoittaisi moraalisen tahtonsa ja sen, miten ainoastaan hänen moraalisen tahtonsa noudattaminen tekee ihmisen onnelliseksi ja että jos emme seuraa häntä, päädymme onnettomuuteen ja tuhoon.

Mutta pohdi hetken, mitä seuraisi, jos Jumala toteuttaisi vaihtoehdon (b). Mikä olisi seurauksena, jos Jumala tekisi meille ehdottoman selväksi kaikki ne asiat, jotka on kuvattu vaihtoehdossa (b)? Epäilemättä tässä tapauksessa Jumalasta tulisi moraalinen poliisi, joka valvoisi elämämme kaikkia nurkkia. Jumala olisi suoranaisesti läsnä elämässämme, ja hän tekisi meille selväksi, että kuuliaisuus on ainoa tie onneen ja että synti johtaa nopeaan rangaistukseen. Tällaisissa olosuhteissa eläisimme kaikenkattavan pakon alaisina jokapäiväisessä elämässämme. Tuollaisissa olosuhteissa moraalisesti merkityksellinen valinnan vapaus olisi mahdottomuus. Niinpä näyttää siltä, että Jumala ei voi tehdä itseään tunnetuksi meille tavoilla, jotka täsmennettiin vaihtoehdoissa (a) ja (b).

Tässä kohdassa ehkä näyttää, että kuvauksessa on jotakin vialla. Kristitythän ajattelevat Schellenbergin ja Hansonin tavoin, että Jumalan täytyy tehdä ja että hän tekee olemassaolonsa ja tahtonsa tunnetuksi meille. Mutta he eivät ajattele, että tämä estäisi ihmisten kykyä toimia vapaasti. Miten tämä on mahdollista? Toisin sanoen, kuinka Jumala voi tehdä olemassaolonsa ja tahtonsa tunnetuksi ihmisille, ilman että hän luo kaikenkattavan pakon olosuhteet? Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää, että pohdimme tarkemmin, mitä pakolla tarkoitetaan ja miten se toimii.

Pakko toimii silloin, kun tehdään uhkauksia, jotka luovat meille pakottavan paineen. Pakottavan paineen käsitettä analysoidessamme huomaamme sen olevan seurausta ainakin viiden eri tekijän vuorovaikutuksesta.

# '''Uhkauksen voima''': toisin sanoen, kuinka pahoilta uhatut seuraukset vaikuttavat.
# '''Uhkauksen läheisyys'''. Tässä tekijässä on kolme osaa:
::a) Todennäköisyys: kuinka todennäköistä on, että uhkaukset toteutetaan.
::b) Ajallinen: kuinka nopeasti uhatut seuraukset toteutetaan.
::c) Tiedollinen: miten kattavasti uhatut seuraukset tiedostetaan.
:3. '''Välinpitämättömyys uhkauksen suhteen''': missä määrin uhattu henkilö suhtautuu välinpitämättömästi häneen kohdistuviin uhkauksiin.

Jotta Jumala voisi säilyttää luomiensa ihmisten vapauden, hänen täytyy lieventää sitä pakottavaa painetta, joka seuraa hänen olemassaoloaan ja tahtoaan koskevasta tiedosta. Mitä edellä mainituista tekijöistä Jumala voi säätää vähentääkseen pakottavaa painetta ja siten suojellakseen ihmisten vapautta?

Ei näytä siltä, että Jumala voisi lieventää uhkauksen voimaa. Epäuskon tai tottelemattomuuden seurauksena olevaa uhkauksen voimaa ei ole mahdollista muuttaa. Jos ihminen ei opi tuntemaan Jumalaa tai tottelemaan Hänen moraalista tahtoaan (ei esimerkiksi opi tuntemaan Kristusta pelastajanaan), kyseinen ihminen on tuomittu ikuiseen eroon Jumalasta. Tämän seurauksen lieventäminen ei näytä mahdolliselta. Jos Jumala lupaa tietyn seurauksen siitä, että ihminen ei tunne tai tottele häntä, todennäköisyys tämän seurauksen toteutumisesta on sata prosenttia. Miten se voisi olla vähemmän? Ainoastaan jos Jumalaa voitaisiin huijata tai jos hän unohtaisi tai muuttaisi mielensä. Mitkään näistä vaihtoehdoista eivät näytä mahdollisilta.

Ajallista läheisyyttä voidaan lieventää jossakin mielessä, koska ainakin jotkut epäuskon ja tottelemattomuuden seuraukset siirtyvät kuoleman jälkeiseen elämään. Tämän asian osalta voidaan huomioida kaksi asiaa. Ensinnäkin, ihmisen elämä voi päättyä milloin tahansa, joten kuoleman jälkeinen elämä voi alkaa seuraavassa hetkessä. Niinpä rangaistuksen viivyttäminen kuoleman jälkeiseen elämään ei välttämättä vähennä uhkauksen välittömyyttä. Toiseksi, vaikka kyseiset rangaistukset koettaisiin ajallisesti kaukaisina, on vaikea kuvitella, että tämä muuttaisi mitään olennaista, koska uhattujen seurausten luonne on niin vakava – ikuinen ero Jumalasta.

Jätetään tiedollinen välittömyys hetkeksi syrjään. Entä vaihtoehto (3), välinpitämättömyys uhkausta kohtaan? Voisiko Jumala lieventää välinpitämättömyyttä ja sillä tavalla vähentää pakottavaa painetta? Tämä ei näyttäisi mahdolliselta. Se, miten välinpitämättömästi suhtaudumme uhkauksiin, näyttää riippuvan omista vapaista valinnoistamme. Jotkut ihmiset pystyvät kehittämään itsessään vastustuskykyä uhkauksia vastaan. Toiset taas eivät. Kummassakin tapauksessa välinpitämättömyys näyttää riippuvan ihmisen vapaista valinnoista. Jumala voisi säätää tätä tekijää ainoastaan puuttumalla vapaisiin valintoihimme.

Niinpä jäljelle jää vain tiedollinen välittömyys. Mutta mitä tarkalleen on tiedollinen välittömyys? Se on tekijä, joka selittää, miksi esimerkiksi televisio-ohjelmat juopuneiden ajajien aiheuttamista onnettomuuksista usein onnistuvat estämään ihmisiä ajamasta juopuneina. Nämä televisio-ohjelmat eivät anna ihmisille mitään uutta informaatiota. Kukaan ei ajattele näitä kuvia nähtyään: ”Hei, enpä tullut koskaan ajatelleeksi että juopuneena ajaminen voisi saada aikaan tällaisia onnettomuuksia.” Sen sijaan, nämä kuvat käyttävät meille jo tunnettua informaatiota ja esittävät sen meille tavalla, joka vaikuttaa voimakkaasti tunteisiimme. Tällaiset televisio-ohjelmat muuttavat uhattujen seuraamusten tiedollisen välittömyyden.

Koska Jumala ei voi lieventää pakottavaa painetta lieventämällä neljää muuta tekijää, jotka vaikuttavat pakottavaan paineeseen, Jumalan täytyy tehdä se säätelemällä oman olemassaolonsa ja moraalisen luonteensa tiedollista välittömyyttä. Näin tehdessään hän saa aikaan ilmiön, jota kuvataan Jumalan kätkeytymiseksi.

Tiedollisen välittömyyden vähentäminen ja kätketyksi tuleminen ei tarkoita sitä, ettei Jumalan olemassaolosta olisi todistusaineistoa tai että kyseinen todistusaineisto olisi heikkoa. Voimme ymmärtää tämän pohtiessamme uudelleen esimerkkiä televisio-ohjelmista, jotka vähentävät juopuneena ajamista. Ne ihmiset, joihin kyseiset ohjelmat vaikuttavat, tietävät jo edeltä täysin hyvin, että juopuneena ajaminen on vaarallista. Kyseinen todistusaineisto oli jo aikaisemmin täysin heidän käytettävissään. Mutta todistusaineiston tarjoamalta informaatiolta puuttui tiedollinen välittömyys, joka olisi pakottanut heidät lopettamaan juopuneena ajamisen. Tämän aikaansaamiseksi tarvittiin televisio-ohjelmia. Samalla tavalla Jumala voi saattaa kaikenlaista informaatiota omasta olemassaolostaan ja moraalisesta tahdostaan ihmisten ulottuville (hän voi luoda hienosäädetyn maailmankaikkeuden ja antaa ihmiselle siitä tietoa tieteen edistyksen myötä, hän voi antaa kirjoitetun ilmoituksen, Jumalan Poika voi tulla ihmiseksi jne.). Niin kauan kuin tätä informaatiota ei tarjota sellaisella tavalla, joka tekisi informaatiosta tiedollisesti välitöntä (ja siten pakottavaa), Jumala onnistuu turvaamaan moraalisesti merkityksellisen vapautemme.

Jumalan ajoittainen kätkeytyminen ja vaikeneminen ei siis sinänsä muodosta syytä uskoa ateismiin. Jumalan kätkeytyminen ja vaikeneminen sopii loogisesti yhteen sen kanssa, että Jumala on olemassa ja että hän rakastaa ihmisiä. Se, että Jumala kätkeytyy joiltakin ihmisiltä, ei tarkoita, että hän kätkeytyy kaikilta. Se, että Jumala kätkeytyy ajoittain, ei tarkoita, että hän kätkeytyy aina. Se, että Jumala kätkeytyy kaikilta ihmisiltä ajoittain, ei tarkoita, etteikö hän silti olisi jättänyt todisteita olemassaolostaan, jotka ovat aina kaikkien nähtävissä.

Jumalan kätkeytyminen tai Jumalan poissaolon tuntu voivat johtua useista erilaisista tekijöistä. '''Paul K. Moserin'''<ref>Moser, Paul K.: "Cognitive Idolatry and Divine Hiding", teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Howard-Snyder, Daniel & Moser, Paul K. (toim.) | Nimeke = Divine Hiddenness: New Essays | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press | Vuosi = 2002 | Sivu = 132 }}</ref> mukaan Jumalan tarkoituksena voi olla

* opettaa ihmisiä kaipaamaan ja arvostamaan henkilökohtaista suhdetta Jumalaan,
* vahvistaa kiitollista luottamusta Jumalaan vaikeissakin olosuhteissa,
* poistaa ihmisen välinpitämättömyys Jumalaa ja hänen tarkoitusperiään kohtaan,
* murskata ihmisen ylpeä itseriittoisuus.

Moser argumentoi, että Jumalan ajoittainen kätkeytyminen voi terveellä tavalla moraalisesti haastaa ihmisiä. Jos ihminen voi pitää Jumalan läsnäoloa itsestäänselvyytenä, hän saattaa itseriittoisesti välineellistää Jumalaa sen sijaan, että hän antautuisi Jumalalle. Kätkeytymällä Jumala opettaa ihmistä etsimään Jumalaa ja estää ihmistä pitämästä Jumalan pyhää läsnäoloa halpana.<ref>Moser, Paul K.: "Cognitive Idolatry and Divine Hiding", teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Howard-Snyder, Daniel & Moser, Paul K. (toim.) | Nimeke = Divine Hiddenness: New Essays | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press | Vuosi = 2002 | Sivu = 133 }}</ref>

Jumalan poissaolon tuntu saattaa siis johtua Jumalan kätkeytymisestä. Se saattaa myös johtua ihmisen haluttomuudesta kohdata Jumalan todellisuutta. Ihminen voi kokea Jumalan poissaolevaksi, vaikka hänellä olisi riittävästi todistusaineistoa Jumalan olemassaolosta. Ihminen ei ehkä ole valmis kohtaamaan tätä todistusaineistoa, koska se samalla uhkaisi hänen vapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Lähes kaikki ihmiset pitävät mahdollisena, että Jumala on olemassa. Niinpä ihmisillä on syy perehtyä asiaan paremmin ja etsiä suurempaa selvyyttä asiaan. Ihmisen taipumus käyttää Jumalan poissaolon tuntua argumenttina Jumalan olemassaoloa vastaan voi kertoa ihmisen halusta paeta Jumalan todellisuutta.<ref>Wainwright, William J.: "Jonathan Edwards and the Hiddenness of God", teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Howard-Snyder, Daniel & Moser, Paul K. (toim.) | Nimeke = Divine Hiddenness: New Essays | Julkaisija = Cambridge: Cambridge University Press | Vuosi = 2002 | Sivu = 104 }}</ref>

'''Jonathan Edwardsin''' mukaan jokaisella ihmisellä on riittävästi todistusaineistoa Jumalan todellisuudesta ja hänen hyvyydestään voidakseen muodostaa oikean käsityksen Jumalasta. Syntinen ihminen kuitenkin helposti joko kieltää Jumalan kokonaan tai muodostaa mielessään väärän kuvan Jumalasta. Vaikka luonnollinen järki voi parhaimmillaan saada selville monia totuuksia Jumalasta, se ei pysty ymmärtämään Jumalan pyhyyden arvoa (the beauty of holiness), eikä se siksi pysty arvostamaan kristinuskon totuuksia. Jumalan pyhyys avautuu sanallisen ilmoituksen välityksellä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Edwards, Jonathan | Nimeke = The Religious Affections | Julkaisija = Edinburgh: The Banner of Truth Trust | Vuosi = 1984 | Sivu = }}</ref>

'''Charles Finney''' tuo Jumalan kätkeytymisen ongelmaan lisänäkökohdan. Jumalan ei ole välttämättä mielekästä antaa ihmisille lisää valoa ennen kuin he ovat toimineet johdonmukaisesti sen valon pohjalta, mikä heillä jo on.

{{lainaus|– – en saa myöskään jättää mainitsematta erästä kirjakauppiasta, varsin huomattavaa miestä siltä paikkakunnalta. Hän oli kääntymätön, ei tosin suoranainen jumalankieltäjä, mutta mies, joka ei voinut uskoa Raamatun jumalallista arvovaltaa. Hän oli teräväpäinen, arvostelevainen, lujatahtoinen, päättäväinen, luki paljon ja ajatteli paljon. Ulkonaiselta moraaliltaan, hän oli, sen uskon, moitteeton ja erikoisen suuressa arvossa pidetty henkilö. Eräänä aamuna varhain hän tuli huoneeseeni ja sanoi:

”Mr. Finney, täällä on käymässä voimakas hengellinen liike, mutta minä olen epäilijä ja tahtoisin saada todisteita Raamatun totuudesta.”

Herra antoi minulle kyvyn erottaa hänen mielentilansa, niin että saatoin päättää, miltä kannalta häntä käsittelisin. Sanoin hänelle: ”Uskotteko Jumalan olemassaoloon?” ”Uskon kyllä”, hän vastasi, ”en ole jumalankieltäjä”. ”Uskotteko suhtautuneenne Jumalaan niin kuin tulisi? Oletteko kunnioittaneet Hänen arvovaltaansa? Oletteko rakastanut Häntä? Oletteko tehnyt, mitä ajattelette olevan Hänelle otollista, ja siksi, että haluatte olla Hänelle otollinen? Myönnättekö, että teidän tulisi rakastaa Häntä, palvoa Häntä, totella Häntä sen valon mukaan, mitä teillä on?” ”Myönnän”, hän sanoi, ”minä myönnän sen”. ”Mutta oletteko tehnyt niin?” ”En”, hän vastasi, ”en voi sanoa tehneeni niin”.

”No niin”, sanoin minä, ”miksi opastaisin teitä pitemmälle ja valaisisin mieltänne, jollette tahdo tehdä velvollisuuttanne ja noudattaa sitä valoa, mikä teillä jo on. Kun siis päätätte elää vakaumuksenne mukaan, totella Jumalaa parhaimmin sen valon mukaan, mikä teillä on; kun haluatte katua tähänastisia laiminlyöntejänne ja olla Jumalalle otollinen koko lopun elämäänne parhaan tietonne mukaan, sitten minäkin tahdon koettaa osoittaa teille, että Raamattu on Jumalasta. Siihen saakka minun on turhaa yrittää sitä.” En ollut itse istunut enkä tietääkseni pyytänyt häntäkään istumaan. Hän sanoikin vain: ”En voi sanoa muuta kuin että tämä on oikein ja kohtuullista” – ja meni tiehensä.|Finney<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Finney, Charles | Nimeke = Ihmeellisiä herätyksiä | Julkaisija = Suolahti: Ev. lut. herätysseura | Vuosi = 1984 | Sivu = 246–247 }}</ref>}}


Joitain samankaltaisia elementtejä on Jeesuksen vertauksessa [[Luukkaan evankeliumi|Luukkaan evankeliumissa]]:

{{lainaus|Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti. Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa. Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!' Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa. Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.' Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon, sillä minulla on viisi veljeä-todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'. Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'. Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'. Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."|{{rp|Luuk 16:19-31}}}}

Perimmiltään ongelma onkin siinä, että ihminen on luonnostaan kapinassa Luojaansa vastaan.

Jos tunnusteot ja Jeesuksen opetukset eivät saaneet ihmisiä kääntymään, niin kuinka tilanne olisi tällä hetkellä sen kummempi. Joku voisi esimerkiksi vaatia, että Jumalan pitäisi ilmestyä hänelle, jotta tämä voisi uskoa Häneen. Vaikka näin kävisi, hän voisi silti kieltää Jumalan olemassaolon ja väittää kärsivänsä aivotoimintansa häiriöstä, joka aiheutti ilmestyksen. Voidaankin sanoa, että pelkkä vaikuttava kokemus itsessään ei kanna pitkälle, mikäli ihmisellä ei ole todellista halua löytää Jumalaa.

Jumala antaa itsestään hyvin selkeän ilmoituksen Raamatussa. Kyse ei siis suinkaan ole siitä, etteikö Jumala ilmoittaisi itseään selkeästi vaan siitä, haluammeko uskoa tuon ilmoituksen vai emme. Usko ei monestikaan synny silmänräpäyksessä vaan on prosessi, johon monesti kuluu aikaa ja sisäisiä kamppailuja. Kyseinen prosessi vie monesti aikaa, koska ihmisinä meillä on monenlaisia jopa tiedostamattomia sisäisiä suoja-aitoja Jumalaa vastaan. Lisäksi kristillisen maailmankuvan mukaan Saatana pyrkii kaikin tavoin vesittämään ihmisen ja Jumalan kanssakäymisen.

[[Raamattu|Raamatussa]] tämä ilmenee niin, että vaikka Jeesus teki useita ihmeitä ja opetti ihmisiä Jumalan valtakunnasta ja omasta asemastaan Jumalan poikana. Silti kaikkien näiden ihmeiden ja tunnustekojenkaan jälkeen kaikki eivät uskoneet tai halunneet uskoa. Toisin sanoen, vaikka ihmiset konkreettisesti näkivät ja kokivat asioita, he eivät silti muuttaneet suhtautumistaan [[Jeesus|Jeesukseen]] ja Hänen sanomaansa.

Vanhan testamentin puolella hyvänä esimerkkinä toimii israelilaisten käytös erämaassa; Jumala oli suorittanut jo lukuisia ihmeitä, joiden kautta israelilaiset olivat päässeet pakenemaan Egyptistä ja joiden kautta heidän vaatteensa eivät esimerkiksi kuluneet. Tästä huolimatta, kun Mooses jätti kansan muutamaksi päiväksi, niin homma meni totaalisen villiksi ja israelilaiset alkoivat valmistamaan itselleen epäjumalaa.

{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Tiedekeskustelun avoimuuskoe.jpg|30px]]
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)|Tiedekeskustelun avoimuuskoe]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}

== Katso myös ==
=== Internet ===
* [https://uskojarkijafilosofia.wordpress.com/2011/05/18/jumalan-piiloutuneisuus/ Jumalan piiloutuneisuus] (uskojarkijafilosofia.wordpress.com)

==Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jumala]][[Luokka:Lukusuositukset]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-12T09:30:18Z

Samuli Koivisto: lisälinkityksiä

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-12T09:27:02Z

Samuli Koivisto: fix

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-12T09:12:40Z

Samuli Koivisto: +muutamia lisähuomioita argumentin ympäriltä

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-12T08:47:42Z

Samuli Koivisto: +viite Pascalin peliteoriaan

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-11-12T08:03:57Z

Samuli Koivisto: Lisätty huomio halusta uskoa

Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan

2024-11-12T07:20:52Z

Samuli Koivisto: Samuli Koivisto siirsi sivun Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan uudelle nimelle Luonnollinen Jumalatieto: Lyhyempi nimi artikkelille

#OHJAUS [[Luonnollinen Jumalatieto]]

Luonnollinen Jumalatieto

2024-11-12T07:20:51Z

Samuli Koivisto: Samuli Koivisto siirsi sivun Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan uudelle nimelle Luonnollinen Jumalatieto: Lyhyempi nimi artikkelille

Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), kuinka hän seitsemän vuotta vanhana oli rikkonut naapurinsa arvostaman muistoesineen. Peitelläkseen syyllisyyttään, hän vannoi Jumalan nimeen, ettei ollut hajottanut tätä esinettä. Vaikka hänelle ei ollut kotona opettu mitään Jumalan rangaistuksesta tai synnistä, eikä heillä ollut Raamattuakaan kotona, Bering kuvaa, että hänellä oli viikkojen ajan vaikeuksia nukkua ja hän kadotti ruokahalunsa. Muutamaa päivää myöhemmin hän sai tikun käteensä ja piti tätä Jumalan rangaistuksena.

Kun Bering oli teini-ikäinen, hänen äitinsä sairastui syöpään ja tämän seurauksena Beringillä oli kokemus Jumalan epäsuosioon joutumisesta ja omien syntiensä tuomasta rangaistuksesta. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Bering uskonut Jumalaan, ja hän tiesi, että äidin sairaudelle on biologinen selitys. Edelleen Bering kertoo, että hänen uskontotieteellistä tutkimustaan motivoi löytää syy vaistomaiselle jumaltietoisuudelle ja Jumalan rangaistuksen pelolle.

Bering ei ole ainoa, jolla on vastaavia havaintoja. Esimerkiksi tunnettu filosofi Jean-Paul Sartre kertoo lapsuudessaan tulitikkuleikkien takia polttaneensa pienen ryijyn. Kun hän oli peittämässä tuhotyönsä jälkiä, hän koki kuinka Jumala katsoi häntä. Hän tunsi tämän päänsä sisällä ja käsissään ja alkoi pilkata Jumalaa. Tämän jälkeen hän ei enää vastaavaa tuntenut, mutta myöhemmälläkin iällä koki vähintään ajoittain olevansa kutsuttu, luojalta tullut. <ref>(Sartre 1964: Words, Käänt. Irene Clephane. London: Penguin s. 65, sit. Bering 2011: s. 41)</ref>

Uskontotietelijä Justin Barret kertoo tanskalaisen kollegansa Frederickin viisivuotiaasta tyttärestä Annasta, joka viisivuotiaan tavoin kyselee monia asioita, kuten miksi sataa jne. Annen vanhemmat antavat vain tieteeseen perustuvia maallisia vastauksia, eivätkä viittaa Jumalaan. Kerran kuitenkin Anne oli kysynyt vanhemmiltaan, onko Jumala luonut maailman. Fredrick vastasi tähän aluksi, ettei maalimaa ole luotu, vaan että se on ollut aina olemassa. Annelle tämä vastaus ei kuitenkaan kelvannut, joten Fredrick vastasi uudelleen toteamalla kauan sitten olleesta suuresta alkuräjähdyksestä. Tähän Anna oli todennut, että Jumalan täytyi olla hämmentynyt.

Annen tapaus on sopusoinnussa kehityspsykologisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan lapset ovat luontaisesti uskovia. Yksi tapa saada tietoa lasten luonnollisista uskomuksista on tutkia kuuromykkien lasten selvityksiä siitä, mitä he uskoivat maailmasta ennen kuin oppivat kommunikoimaan. Esimerkiksi 19 kuukauden ikäisenä kuuroutunut ja sokeutunut Helen Keller kertoi, että hän lapsena vaistomaisesti kysyi itseltään, kuka on luonut kaiken. Vastaavaa kertoo myös kuuromykkä Theophilus Hope d'Estrella, joka kertoo varhaislapsuudessaan päätyneensä ilman sanoja käsitykseen, jonka mukaan kaikella on luojansa, joka on suuri ja voimakas. Luoja leikkii heittämällä auringon taivalle joka aamu ja ottamalla sen takaisin joka ilta. Hänen mukaansa Jumala sytytti tähdet taivaalle samassa tarkoituksessa, kuin me sytytämme kaasuvalot. Tuuli kuvasi Jumalan tunteita, kylmä tuuli hänen vihaansa ja lämmin tuuli hänen iloaan.

Lapsilla on monia luontaisia uskomuksia, kuten että 1+1 = 2, kappaleet liikkuvat suoraviivaisesti ja että ihmisillä on tajuinen mieli. Brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia koskevan tutkimuksen perusteella Kelemen<ref>Kelemen, D. ”Are Children 'Intuitive Theists'? Reasoning About Purpose and Design in Nature”, Phychological Science, vol. 15, ss. 295-301, 2004</ref> päättelee, että lapset luonnostaan uskovat maailman olevan tarkoituksenmukaisesti järjestynyt. Tutkijoiden mukaan usko luonnon tarkoituksenmukaisuuteen ja suunnitelmallisuuteen seuraa lasten älyllisistä kyvyistä, eikä uskonnollisesta kasvatuksesta. Edes uskonnolliset vanhemmat eivät opettaisi lapsilleen niin pitkälle luonnossa etenevää tarkoituksenmukaisuutta. Lasten mukaan kivet ovat teräviä esimerkiksi siksi, että eläimet voivat raapia niillä itseään. Jo noin vuodenikäiset ymmärtävät, että vain päämäärätietoinen olento voi luoda epäjärjestyksestä järjestystä ja lapsilla on luontainen taipumus ajatella, että maailma on tarkoitushakuisen suunnittelun ja luomistyön tulosta.<ref>Kelemen, D. & DiYanni, C. 2005: ”Intuitions About Origins: Purpose and Intelligent Design in Children's Reasoning About Nature”, Journal of Cognition and Development, vol 6, ss. 3-31</ref>

Myöhäislapsuuteen asti lapset pitävät yliluonnollista luomista ohjaamatonta evoluutiota parempana selityksenä.<ref>Evans, E. M., 2000: ”The Emergence of Belief About the Origins of Species in School-Aged Children”, Merrill Palmer Quarterly, vol. 46, ss. 221-54., Evans, E. M., 2001: ”Cognitive and Contextual Factors in the Emergence of Diverse Belief Systems: Creation Versus Evolution”, Cognitive Psychology, vol. 42, ss. 217-66.</ref> Lasten jumalusko ei myöskään rajoitu pelkästään Jumalaan luojana, vaan lasten mukaan Jumala on kaikkitietävä, kaiken havaitseva ja erehtymätön.<ref>Barret, J. L., 2007: ”Is the Spell Really Broken? Bio-Psychological Explanations of Religion and Theistic Belief”, Theology and Science 5 (1): 57-72.</ref>

Lapset luovat myös eron ihmisten ja Jumalan kyvyille. Kolmivuotiaat olettavat, että kaikilla tietoisilla olennoilla on kaikkitietävyyden ja erehtymättömyyden piirteitä, mutta kypsyessään he oppivat, että ihmisillä ja eläimillä on henkisiä rajoitteita, mutta yleensä lapset eivät oleta, että Jumalalla olisi tällaisia rajoitteita. Viisivuotiaana lapset erottavat jo Jumalan superkyvyt ihmisten rajoittuneista kyvyistä.<ref>Richert R. A. & Barrett, J. L. 2006: ”The Child's God and Cognitive Development”, The Encyclopedia of Spiritual Development in Childhood and Adolescence. Thousand Oaks, CA: Sage Publishing.</ref> Ikänsä myötä lapset oppivat ymmärtämään ihmisten rajoitukset, mutta heillä pysyy teologisesti oikea käsitys Jumalan kaikkitietävyydestä.

Tieteen historioitsija Whilliam Whewellin mukaan ihmiset eivät päädy deduktiivisen päättelyn pohjalta ajattelemaan, että maailmankaikkeuden järjestyksen perusteella se on suunniteltu ja tarkoituksellinen, vaan että tähän päädytään havaintojen välittömän ja suoran vaikutelman perusteella.<ref>Whewell, sit. Plantinga, A.: Where the Conflict Really Lies: Science Religion & Naturalism. New York: Oxford University Press, 2011, s. 245</ref>

== Aiheesta muualla ==

* [[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta]]
* [[Alkuperäisheimot ja Jumala]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jumala]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-09-10T06:42:16Z

Samuli Koivisto: Viitteet lähti tältä erää

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-09-10T06:41:28Z

Samuli Koivisto: Typistetty täältä

Luonnollinen Jumalatieto

2024-09-10T06:40:07Z

Samuli Koivisto: Syntaksifix

Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), kuinka hän seitsemän vuotta vanhana oli rikkonut naapurinsa arvostaman muistoesineen. Peitelläkseen syyllisyyttään, hän vannoi Jumalan nimeen, ettei ollut hajottanut tätä esinettä. Vaikka hänelle ei ollut kotona opettu mitään Jumalan rangaistuksesta tai synnistä, eikä heillä ollut Raamattuakaan kotona, Bering kuvaa, että hänellä oli viikkojen ajan vaikeuksia nukkua ja hän kadotti ruokahalunsa. Muutamaa päivää myöhemmin hän sai tikun käteensä ja piti tätä Jumalan rangaistuksena.

Kun Bering oli teini-ikäinen, hänen äitinsä sairastui syöpään ja tämän seurauksena Beringillä oli kokemus Jumalan epäsuosioon joutumisesta ja omien syntiensä tuomasta rangaistuksesta. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Bering uskonut Jumalaan, ja hän tiesi, että äidin sairaudelle on biologinen selitys. Edelleen Bering kertoo, että hänen uskontotieteellistä tutkimustaan motivoi löytää syy vaistomaiselle jumaltietoisuudelle ja Jumalan rangaistuksen pelolle.

Bering ei ole ainoa, jolla on vastaavia havaintoja. Esimerkiksi tunnettu filosofi Jean-Paul Sartre kertoo lapsuudessaan tulitikkuleikkien takia polttaneensa pienen ryijyn. Kun hän oli peittämässä tuhotyönsä jälkiä, hän koki kuinka Jumala katsoi häntä. Hän tunsi tämän päänsä sisällä ja käsissään ja alkoi pilkata Jumalaa. Tämän jälkeen hän ei enää vastaavaa tuntenut, mutta myöhemmälläkin iällä koki vähintään ajoittain olevansa kutsuttu, luojalta tullut. <ref>(Sartre 1964: Words, Käänt. Irene Clephane. London: Penguin s. 65, sit. Bering 2011: s. 41)</ref>

Uskontotietelijä Justin Barret kertoo tanskalaisen kollegansa Frederickin viisivuotiaasta tyttärestä Annasta, joka viisivuotiaan tavoin kyselee monia asioita, kuten miksi sataa jne. Annen vanhemmat antavat vain tieteeseen perustuvia maallisia vastauksia, eivätkä viittaa Jumalaan. Kerran kuitenkin Anne oli kysynyt vanhemmiltaan, onko Jumala luonut maailman. Fredrick vastasi tähän aluksi, ettei maalimaa ole luotu, vaan että se on ollut aina olemassa. Annelle tämä vastaus ei kuitenkaan kelvannut, joten Fredrick vastasi uudelleen toteamalla kauan sitten olleesta suuresta alkuräjähdyksestä. Tähän Anna oli todennut, että Jumalan täytyi olla hämmentynyt.

Annen tapaus on sopusoinnussa kehityspsykologisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan lapset ovat luontaisesti uskovia. Yksi tapa saada tietoa lasten luonnollisista uskomuksista on tutkia kuuromykkien lasten selvityksiä siitä, mitä he uskoivat maailmasta ennen kuin oppivat kommunikoimaan. Esimerkiksi 19 kuukauden ikäisenä kuuroutunut ja sokeutunut Helen Keller kertoi, että hän lapsena vaistomaisesti kysyi itseltään, kuka on luonut kaiken. Vastaavaa kertoo myös kuuromykkä Theophilus Hope d'Estrella, joka kertoo varhaislapsuudessaan päätyneensä ilman sanoja käsitykseen, jonka mukaan kaikella on luojansa, joka on suuri ja voimakas. Luoja leikkii heittämällä auringon taivalle joka aamu ja ottamalla sen takaisin joka ilta. Hänen mukaansa Jumala sytytti tähdet taivaalle samassa tarkoituksessa, kuin me sytytämme kaasuvalot. Tuuli kuvasi Jumalan tunteita, kylmä tuuli hänen vihaansa ja lämmin tuuli hänen iloaan.

Lapsilla on monia luontaisia uskomuksia, kuten että 1+1 = 2, kappaleet liikkuvat suoraviivaisesti ja että ihmisillä on tajuinen mieli. Brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia koskevan tutkimuksen perusteella Kelemen<ref>Kelemen, D. ”Are Children 'Intuitive Theists'? Reasoning About Purpose and Design in Nature”, Phychological Science, vol. 15, ss. 295-301, 2004</ref> päättelee, että lapset luonnostaan uskovat maailman olevan tarkoituksenmukaisesti järjestynyt. Tutkijoiden mukaan usko luonnon tarkoituksenmukaisuuteen ja suunnitelmallisuuteen seuraa lasten älyllisistä kyvyistä, eikä uskonnollisesta kasvatuksesta. Edes uskonnolliset vanhemmat eivät opettaisi lapsilleen niin pitkälle luonnossa etenevää tarkoituksenmukaisuutta. Lasten mukaan kivet ovat teräviä esimerkiksi siksi, että eläimet voivat raapia niillä itseään. Jo noin vuodenikäiset ymmärtävät, että vain päämäärätietoinen olento voi luoda epäjärjestyksestä järjestystä ja lapsilla on luontainen taipumus ajatella, että maailma on tarkoitushakuisen suunnittelun ja luomistyön tulosta.<ref>Kelemen, D. & DiYanni, C. 2005: ”Intuitions About Origins: Purpose and Intelligent Design in Children's Reasoning About Nature”, Journal of Cognition and Development, vol 6, ss. 3-31</ref>

Myöhäislapsuuteen asti lapset pitävät yliluonnollista luomista ohjaamatonta evoluutiota parempana selityksenä.<ref>Evans, E. M., 2000: ”The Emergence of Belief About the Origins of Species in School-Aged Children”, Merrill Palmer Quarterly, vol. 46, ss. 221-54., Evans, E. M., 2001: ”Cognitive and Contextual Factors in the Emergence of Diverse Belief Systems: Creation Versus Evolution”, Cognitive Psychology, vol. 42, ss. 217-66.</ref> Lasten jumalusko ei myöskään rajoitu pelkästään Jumalaan luojana, vaan lasten mukaan Jumala on kaikkitietävä, kaiken havaitseva ja erehtymätön.<ref>Barret, J. L., 2007: ”Is the Spell Really Broken? Bio-Psychological Explanations of Religion and Theistic Belief”, Theology and Science 5 (1): 57-72.</ref>

Lapset luovat myös eron ihmisten ja Jumalan kyvyille. Kolmivuotiaat olettavat, että kaikilla tietoisilla olennoilla on kaikkitietävyyden ja erehtymättömyyden piirteitä, mutta kypsyessään he oppivat, että ihmisillä ja eläimillä on henkisiä rajoitteita, mutta yleensä lapset eivät oleta, että Jumalalla olisi tällaisia rajoitteita. Viisivuotiaana lapset erottavat jo Jumalan superkyvyt ihmisten rajoittuneista kyvyistä.<ref>Richert R. A. & Barrett, J. L. 2006: ”The Child's God and Cognitive Development”, The Encyclopedia of Spiritual Development in Childhood and Adolescence. Thousand Oaks, CA: Sage Publishing.</ref> Ikänsä myötä lapset oppivat ymmärtämään ihmisten rajoitukset, mutta heillä pysyy teologisesti oikea käsitys Jumalan kaikkitietävyydestä.

Tieteen historioitsija Whilliam Whewellin mukaan ihmiset eivät päädy deduktiivisen päättelyn pohjalta ajattelemaan, että maailmankaikkeuden järjestyksen perusteella se on suunniteltu ja tarkoituksellinen, vaan että tähän päädytään havaintojen välittömän ja suoran vaikutelman perusteella.<ref>Whewell, sit. Plantinga, A.: Where the Conflict Really Lies: Science Religion & Naturalism. New York: Oxford University Press, 2011, s. 245</ref>

== Aiheesta muualla ==

[[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jumala]]

Luonnollinen Jumalatieto

2024-09-10T06:39:40Z

Samuli Koivisto: Tämä sisältö tänne

Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), kuinka hän seitsemän vuotta vanhana oli rikkonut naapurinsa arvostaman muistoesineen. Peitelläkseen syyllisyyttään, hän vannoi Jumalan nimeen, ettei ollut hajottanut tätä esinettä. Vaikka hänelle ei ollut kotona opettu mitään Jumalan rangaistuksesta tai synnistä, eikä heillä ollut Raamattuakaan kotona, Bering kuvaa, että hänellä oli viikkojen ajan vaikeuksia nukkua ja hän kadotti ruokahalunsa. Muutamaa päivää myöhemmin hän sai tikun käteensä ja piti tätä Jumalan rangaistuksena.

Kun Bering oli teini-ikäinen, hänen äitinsä sairastui syöpään ja tämän seurauksena Beringillä oli kokemus Jumalan epäsuosioon joutumisesta ja omien syntiensä tuomasta rangaistuksesta. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Bering uskonut Jumalaan, ja hän tiesi, että äidin sairaudelle on biologinen selitys. Edelleen Bering kertoo, että hänen uskontotieteellistä tutkimustaan motivoi löytää syy vaistomaiselle jumaltietoisuudelle ja Jumalan rangaistuksen pelolle.

Bering ei ole ainoa, jolla on vastaavia havaintoja. Esimerkiksi tunnettu filosofi Jean-Paul Sartre kertoo lapsuudessaan tulitikkuleikkien takia polttaneensa pienen ryijyn. Kun hän oli peittämässä tuhotyönsä jälkiä, hän koki kuinka Jumala katsoi häntä. Hän tunsi tämän päänsä sisällä ja käsissään ja alkoi pilkata Jumalaa. Tämän jälkeen hän ei enää vastaavaa tuntenut, mutta myöhemmälläkin iällä koki vähintään ajoittain olevansa kutsuttu, luojalta tullut. <ref>(Sartre 1964: Words, Käänt. Irene Clephane. London: Penguin s. 65, sit. Bering 2011: s. 41)</ref>

Uskontotietelijä Justin Barret kertoo tanskalaisen kollegansa Frederickin viisivuotiaasta tyttärestä Annasta, joka viisivuotiaan tavoin kyselee monia asioita, kuten miksi sataa jne. Annen vanhemmat antavat vain tieteeseen perustuvia maallisia vastauksia, eivätkä viittaa Jumalaan. Kerran kuitenkin Anne oli kysynyt vanhemmiltaan, onko Jumala luonut maailman. Fredrick vastasi tähän aluksi, ettei maalimaa ole luotu, vaan että se on ollut aina olemassa. Annelle tämä vastaus ei kuitenkaan kelvannut, joten Fredrick vastasi uudelleen toteamalla kauan sitten olleesta suuresta alkuräjähdyksestä. Tähän Anna oli todennut, että Jumalan täytyi olla hämmentynyt.

Annen tapaus on sopusoinnussa kehityspsykologisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan lapset ovat luontaisesti uskovia. Yksi tapa saada tietoa lasten luonnollisista uskomuksista on tutkia kuuromykkien lasten selvityksiä siitä, mitä he uskoivat maailmasta ennen kuin oppivat kommunikoimaan. Esimerkiksi 19 kuukauden ikäisenä kuuroutunut ja sokeutunut Helen Keller kertoi, että hän lapsena vaistomaisesti kysyi itseltään, kuka on luonut kaiken. Vastaavaa kertoo myös kuuromykkä Theophilus Hope d'Estrella, joka kertoo varhaislapsuudessaan päätyneensä ilman sanoja käsitykseen, jonka mukaan kaikella on luojansa, joka on suuri ja voimakas. Luoja leikkii heittämällä auringon taivalle joka aamu ja ottamalla sen takaisin joka ilta. Hänen mukaansa Jumala sytytti tähdet taivaalle samassa tarkoituksessa, kuin me sytytämme kaasuvalot. Tuuli kuvasi Jumalan tunteita, kylmä tuuli hänen vihaansa ja lämmin tuuli hänen iloaan.

Lapsilla on monia luontaisia uskomuksia, kuten että 1+1 = 2, kappaleet liikkuvat suoraviivaisesti ja että ihmisillä on tajuinen mieli. Brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia koskevan tutkimuksen perusteella Kelemen<ref>Kelemen, D. ”Are Children 'Intuitive Theists'? Reasoning About Purpose and Design in Nature”, Phychological Science, vol. 15, ss. 295-301, 2004</ref> päättelee, että lapset luonnostaan uskovat maailman olevan tarkoituksenmukaisesti järjestynyt. Tutkijoiden mukaan usko luonnon tarkoituksenmukaisuuteen ja suunnitelmallisuuteen seuraa lasten älyllisistä kyvyistä, eikä uskonnollisesta kasvatuksesta. Edes uskonnolliset vanhemmat eivät opettaisi lapsilleen niin pitkälle luonnossa etenevää tarkoituksenmukaisuutta. Lasten mukaan kivet ovat teräviä esimerkiksi siksi, että eläimet voivat raapia niillä itseään. Jo noin vuodenikäiset ymmärtävät, että vain päämäärätietoinen olento voi luoda epäjärjestyksestä järjestystä ja lapsilla on luontainen taipumus ajatella, että maailma on tarkoitushakuisen suunnittelun ja luomistyön tulosta.<ref>Kelemen, D. & DiYanni, C. 2005: ”Intuitions About Origins: Purpose and Intelligent Design in Children's Reasoning About Nature”, Journal of Cognition and Development, vol 6, ss. 3-31</ref>

Myöhäislapsuuteen asti lapset pitävät yliluonnollista luomista ohjaamatonta evoluutiota parempana selityksenä.<ref>Evans, E. M., 2000: ”The Emergence of Belief About the Origins of Species in School-Aged Children”, Merrill Palmer Quarterly, vol. 46, ss. 221-54., Evans, E. M., 2001: ”Cognitive and Contextual Factors in the Emergence of Diverse Belief Systems: Creation Versus Evolution”, Cognitive Psychology, vol. 42, ss. 217-66.</ref> Lasten jumalusko ei myöskään rajoitu pelkästään Jumalaan luojana, vaan lasten mukaan Jumala on kaikkitietävä, kaiken havaitseva ja erehtymätön.<ref>Barret, J. L., 2007: ”Is the Spell Really Broken? Bio-Psychological Explanations of Religion and Theistic Belief”, Theology and Science 5 (1): 57-72.</ref>

Lapset luovat myös eron ihmisten ja Jumalan kyvyille. Kolmivuotiaat olettavat, että kaikilla tietoisilla olennoilla on kaikkitietävyyden ja erehtymättömyyden piirteitä, mutta kypsyessään he oppivat, että ihmisillä ja eläimillä on henkisiä rajoitteita, mutta yleensä lapset eivät oleta, että Jumalalla olisi tällaisia rajoitteita. Viisivuotiaana lapset erottavat jo Jumalan superkyvyt ihmisten rajoittuneista kyvyistä.<ref>Richert R. A. & Barrett, J. L. 2006: ”The Child's God and Cognitive Development”, The Encyclopedia of Spiritual Development in Childhood and Adolescence. Thousand Oaks, CA: Sage Publishing.</ref> Ikänsä myötä lapset oppivat ymmärtämään ihmisten rajoitukset, mutta heillä pysyy teologisesti oikea käsitys Jumalan kaikkitietävyydestä.

Tieteen historioitsija Whilliam Whewellin mukaan ihmiset eivät päädy deduktiivisen päättelyn pohjalta ajattelemaan, että maailmankaikkeuden järjestyksen perusteella se on suunniteltu ja tarkoituksellinen, vaan että tähän päädytään havaintojen välittömän ja suoran vaikutelman perusteella.<ref>Whewell, sit. Plantinga, A.: Where the Conflict Really Lies: Science Religion & Naturalism. New York: Oxford University Press, 2011, s. 245</ref>

== Aiheesta muualla ==

[[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[Luokka:Jumala]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-09-09T17:38:25Z

Samuli Koivisto:

Argumentti on seuraava:

# Jumala edellyttää vilpittömän uskon pelastaakseen ihmisen
# Jumala on täydellisen hyvä ja haluaa kaikkien pelastuvan
# Uskomaan pystyminen ei ole tietoisesti päätettävissä. Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen, mistä hänen mielensä vakuuttuu

::Johtopäätös: Tällaista Jumalaa ei loogisesti voi olla olemassa.

== Premissit 1 ja 3 ==

=== Mihin pitää vilpittömästi uskoa pelastuakseen? ===

Joonan kirjan niiniveläisillä näyttää olleen ({{rp|Joona 3:5-10}}) usko siihen, että:

# He ovat eläneet pahoilla teillään ja tehneet vääriä tekoja.
# Ihmisten on huudettava Jumalaa täysin voimin, käännyttävä pahoilta teiltään ja hylättävä väärät tekonsa.
# ”Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.” ({{rp|Joona 3:9}})

Yllä olevassa on laki ja evankeliumi tiiviissä muodossa:

# Tiedän tehneeni väärin
# En voi itse pelastaa itseäni vaan minun on turvauduttava Jumalan armoon ja hylättävä pahat tieni
# Silloin Jumala antaa armonsa ja pelastaa ihmisen.

Ongelma ei ole siinä, että vilpittömät ihmiset eivät kykenisi muodostamaan uskomusta siitä, että ovat syntisiä, että on heidän mielivaltaansa korkeampi moraalilaki tai että langennut ihminen ei voi itseään pelastaa. Ongelma on siinä, että vilpillinen ihminen ei halua myöntää tätä.

Jeesuksen ristinkuolema tekee tämän myöntämisestä langenneelle ja vilpilliselle ihmiselle helpompaa: oman syyllisyyden häpeä estää ihmistä myöntämästä totuutta, mutta itsensä uhraava rakkaus ja tuomion poistaminen avaa tien ulos umpisolmusta.

Näin ollen vilpittömän uskon määritelmä ei ole tiettyjen dogmien pitäminen totena, vaan vilpitön moraalinen nöyrtyminen ja katuminen Jumalan edessä.

Tästä edelleen seuraa, että vaikka ihminen ei (ainakaan suoraan ja laajasti) kykenisi vaikuttamaan uskomuksiinsa (premissi 3), ihminen kykenee vaikuttamaan moraalisiin asenteisiinsa ja tekoihinsa.

== Edelleen pitää uskoa Jumalaan ==

Mutta usko Jumalaan ei ole erillinen dogmi, josta pitäisi vakuuttua, vaan ihmisen luontaisesti muodostama uskomus.

Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), kuinka hän seitsemän vuotta vanhana oli rikkonut naapurinsa arvostaman muistoesineen. Peitelläkseen syyllisyyttään, hän vannoi Jumalan nimeen, ettei ollut hajottanut tätä esinettä. Vaikka hänelle ei ollut kotona opettu mitään Jumalan rangaistuksesta tai synnistä, eikä heillä ollut Raamattuakaan kotona, Bering kuvaa, että hänellä oli viikkojen ajan vaikeuksia nukkua ja hän kadotti ruokahalunsa. Muutamaa päivää myöhemmin hän sai tikun käteensä ja piti tätä Jumalan rangaistuksena.

Kun Bering oli teini-ikäinen, hänen äitinsä sairastui syöpään ja tämän seurauksena Beringillä oli kokemus Jumalan epäsuosioon joutumisesta ja omien syntiensä tuomasta rangaistuksesta. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Bering uskonut Jumalaan, ja hän tiesi, että äidin sairaudelle on biologinen selitys. Edelleen Bering kertoo, että hänen uskontotieteellistä tutkimustaan motivoi löytää syy vaistomaiselle jumaltietoisuudelle ja Jumalan rangaistuksen pelolle.

Bering ei ole ainoa, jolla on vastaavia havaintoja. Esimerkiksi tunnettu filosofi Jean-Paul Sartre kertoo lapsuudessaan tulitikkuleikkien takia polttaneensa pienen ryijyn. Kun hän oli peittämässä tuhotyönsä jälkiä, hän koki kuinka Jumala katsoi häntä. Hän tunsi tämän päänsä sisällä ja käsissään ja alkoi pilkata Jumalaa. Tämän jälkeen hän ei enää vastaavaa tuntenut, mutta myöhemmälläkin iällä koki vähintään ajoittain olevansa kutsuttu, luojalta tullut. <ref>(Sartre 1964: Words, Käänt. Irene Clephane. London: Penguin s. 65, sit. Bering 2011: s. 41)</ref>

Uskontotietelijä Justin Barret kertoo tanskalaisen kollegansa Frederickin viisivuotiaasta tyttärestä Annasta, joka viisivuotiaan tavoin kyselee monia asioita, kuten miksi sataa jne. Annen vanhemmat antavat vain tieteeseen perustuvia maallisia vastauksia, eivätkä viittaa Jumalaan. Kerran kuitenkin Anne oli kysynyt vanhemmiltaan, onko Jumala luonut maailman. Fredrick vastasi tähän aluksi, ettei maalimaa ole luotu, vaan että se on ollut aina olemassa. Annelle tämä vastaus ei kuitenkaan kelvannut, joten Fredrick vastasi uudelleen toteamalla kauan sitten olleesta suuresta alkuräjähdyksestä. Tähän Anna oli todennut, että Jumalan täytyi olla hämmentynyt.

Annen tapaus on sopusoinnussa kehityspsykologisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan lapset ovat luontaisesti uskovia. Yksi tapa saada tietoa lasten luonnollisista uskomuksista on tutkia kuuromykkien lasten selvityksiä siitä, mitä he uskoivat maailmasta ennen kuin oppivat kommunikoimaan. Esimerkiksi 19 kuukauden ikäisenä kuuroutunut ja sokeutunut Helen Keller kertoi, että hän lapsena vaistomaisesti kysyi itseltään, kuka on luonut kaiken. Vastaavaa kertoo myös kuuromykkä Theophilus Hope d'Estrella, joka kertoo varhaislapsuudessaan päätyneensä ilman sanoja käsitykseen, jonka mukaan kaikella on luojansa, joka on suuri ja voimakas. Luoja leikkii heittämällä auringon taivalle joka aamu ja ottamalla sen takaisin joka ilta. Hänen mukaansa Jumala sytytti tähdet taivaalle samassa tarkoituksessa, kuin me sytytämme kaasuvalot. Tuuli kuvasi Jumalan tunteita, kylmä tuuli hänen vihaansa ja lämmin tuuli hänen iloaan.

Lapsilla on monia luontaisia uskomuksia, kuten että 1+1 = 2, kappaleet liikkuvat suoraviivaisesti ja että ihmisillä on tajuinen mieli. Brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia koskevan tutkimuksen perusteella Kelemen<ref>Kelemen, D. ”Are Children 'Intuitive Theists'? Reasoning About Purpose and Design in Nature”, Phychological Science, vol. 15, ss. 295-301, 2004</ref> päättelee, että lapset luonnostaan uskovat maailman olevan tarkoituksenmukaisesti järjestynyt. Tutkijoiden mukaan usko luonnon tarkoituksenmukaisuuteen ja suunnitelmallisuuteen seuraa lasten älyllisistä kyvyistä, eikä uskonnollisesta kasvatuksesta. Edes uskonnolliset vanhemmat eivät opettaisi lapsilleen niin pitkälle luonnossa etenevää tarkoituksenmukaisuutta. Lasten mukaan kivet ovat teräviä esimerkiksi siksi, että eläimet voivat raapia niillä itseään. Jo noin vuodenikäiset ymmärtävät, että vain päämäärätietoinen olento voi luoda epäjärjestyksestä järjestystä ja lapsilla on luontainen taipumus ajatella, että maailma on tarkoitushakuisen suunnittelun ja luomistyön tulosta.<ref>Kelemen, D. & DiYanni, C. 2005: ”Intuitions About Origins: Purpose and Intelligent Design in Children's Reasoning About Nature”, Journal of Cognition and Development, vol 6, ss. 3-31</ref>

Myöhäislapsuuteen asti lapset pitävät yliluonnollista luomista ohjaamatonta evoluutiota parempana selityksenä.<ref>Evans, E. M., 2000: ”The Emergence of Belief About the Origins of Species in School-Aged Children”, Merrill Palmer Quarterly, vol. 46, ss. 221-54., Evans, E. M., 2001: ”Cognitive and Contextual Factors in the Emergence of Diverse Belief Systems: Creation Versus Evolution”, Cognitive Psychology, vol. 42, ss. 217-66.</ref> Lasten jumalusko ei myöskään rajoitu pelkästään Jumalaan luojana, vaan lasten mukaan Jumala on kaikkitietävä, kaiken havaitseva ja erehtymätön.<ref>Barret, J. L., 2007: ”Is the Spell Really Broken? Bio-Psychological Explanations of Religion and Theistic Belief”, Theology and Science 5 (1): 57-72.</ref>

Lapset luovat myös eron ihmisten ja Jumalan kyvyille. Kolmivuotiaat olettavat, että kaikilla tietoisilla olennoilla on kaikkitietävyyden ja erehtymättömyyden piirteitä, mutta kypsyessään he oppivat, että ihmisillä ja eläimillä on henkisiä rajoitteita, mutta yleensä lapset eivät oleta, että Jumalalla olisi tällaisia rajoitteita. Viisivuotiaana lapset erottavat jo Jumalan superkyvyt ihmisten rajoittuneista kyvyistä.<ref>Richert R. A. & Barrett, J. L. 2006: ”The Child's God and Cognitive Development”, The Encyclopedia of Spiritual Development in Childhood and Adolescence. Thousand Oaks, CA: Sage Publishing.</ref> Ikänsä myötä lapset oppivat ymmärtämään ihmisten rajoitukset, mutta heillä pysyy teologisesti oikea käsitys Jumalan kaikkitietävyydestä.

Tieteen historioitsija Whilliam Whewellin mukaan ihmiset eivät päädy deduktiivisen päättelyn pohjalta ajattelemaan, että maailmankaikkeuden järjestyksen perusteella se on suunniteltu ja tarkoituksellinen, vaan että tähän päädytään havaintojen välittömän ja suoran vaikutelman perusteella.<ref>Whewell, sit. Plantinga, A.: Where the Conflict Really Lies: Science Religion & Naturalism. New York: Oxford University Press, 2011, s. 245</ref>

Siispä usko Jumalaan ei vaadi ylimaallisia temppuja, vaan sitä voi kuvata tehdasasetuksena. Ihan niin kuin sekin, että kun ihminen oppii ymmärtämään mitä sanat ”murha” ja ”väärin” tarkoittavat, hän ymmärtää, että murha on väärin. Tämä ei siis ole rinnastettavissa siihen, että ihmisen pitäisi vakuuttua jostakin Jumalan erityisesti ilmoittamasta dogmista ennen kuin voi pelastua, vaan riittää ettei aktiivisesti kapinoi tehdasasetuksiaan vastaan.

Toki jos Jumalan olemassaoloa vastaan on ylivoimaiset todisteet, niin sitten ihmisellä voisi olla ylivoimainen peruste olla uskomatta Jumalaan.

Jos kyseessä on sen sijaan asian suhteen epävarma ihminen, hänhän voi aina rukoilla agnostikon rukouksen:
”Rakas Jumala — jos olet olemassa — pelasta sieluni — jos minulla on sielu”

Mutta jos argumentti vaatii premissikseen sen, että ateisteilla on todellakin ylivoimaiset perusteet olla uskomatta Jumalaan, niin silloinhan argumentti seisoo tai kaatuu tämän premissin varassa.

== Viitteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}

[[Luokka:Jumala]]

Rukoileminen

2024-08-12T18:52:01Z

Samuli Koivisto: /* Neutraalin kontrollisryhmän mahdollisuus? */ typofix: kontrollisryhmä -> kontrolliryhmä

Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa Jumalan tai jumalien, henkien ja muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä.

Kristilliset rukoukset on jaettu pyyntörukouksiin, esirukouksiin, kiitosrukouksiin ja katumusrukouksiin. Apologeettisesti keskeisimpänä pidetään usein henkilön itsensä rukoilemaa tai esirukouksena rukoiltua pyyntörukousta, sillä pyyntörukouksen ymmärretään yleensä vaikuttavan maailmaan yliluonnollisella tavalla.

On kuitenkin syytä muistaa, että myös kiitosrukouksella ja katumusrukouksilla on odotettavissa ihmisen hengellistä, moraalista ja psykologista tilaa tervehdyttäviä vaikutuksia. Silloinkin kun rukouksessa keskitytään ihmeellisiin rukousvastauksiin, rukous on ennen kaikkea tapa lähentyä Jumalaa, kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa, ja opetella kärsivällisesti luottamaan Jumalan kaitselmukseen myös kärsimysten keskellä.

== Tilastollinen rukoustutkimus ==

Rukouksen vaikuttavuutta kritisoidaan usein viittaamalla Harvardin rukoustutkimuksena tunnettuun vuonna 2006 julkaistuun tilastolliseen tutkimukseen, jossa rukouksen ja sairaiden parantumisen välillä ei löydetty yhteyttä.

Rope Kojonen kommentoi kyseistä tutkimusta arvioidessaan Oskari Miettisen kirjaa Alkuräjähdyksestä uskomuksiin:

{{lainaus|Yksi harvoista Miettisen uskontokritiikissään lainaamista tutkimuksista on Herbert Bensonin ryhmän 2006 julkaistu ”suuri rukouskoe”, ”Study of the Therapeutic Effects of Intercessory Prayer” (STEP) johon uusateistisessa kirjallisuudessa mielellään viitataan tieteellisenä osoituksena rukouksen toimimattomuudesta. Kyseessä onkin edelleen laajin rukouksen toimivuudesta tehdyistä tilastollisista tutkimuksista. STEP -kokeessa tutkittiin noin 1800 leikkauksesta toipuvaa potilasta. Tieteellisen käytännön mukaisesti osa toimi kontrolliryhmänä, osan puolesta rukoiltiin tähän värvättyjen seurakuntalaisten toimesta. Osalla rukoiltavista kerrottiin etänä tapahtuvasta rukoustuesta, toisille ei.

Rukous ei STEP-tutkimuksessa aiheuttanut tilastollista etua paranemiseen. Niiden potilaiden kohdalla, joille rukouksesta kerrottiin, komplikaatioita oli jopa enemmän. Miettinen esittääkin uusateistista tulkintaa seuraten, että ”kaikkihyvän Jumalan olisi voinut kuvitella toimivan eri tavalla.” (s. 161) Koska Bensonin tutkimuksessa ei löydetty todisteita Jumalan antamista rukousvastauksista, eikä rukous muutenkaan vaikuta Miettisen mukaan aiheuttavan positiivisia vaikutuksia, on tämä vahvaa todistusaineistoa rukouksen toimivuutta vastaan.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023">{{cite web |url=https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ |title=Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin| author = Rope Kojonen |format= |work= |accessdate=07.08.2024}}</ref>}}

=== Neutraalin kontrolliryhmän mahdollisuus? ===

Kojonen viittaa tilastollista rukoustutkimusta kohtaan esitettyyn yleiseen kritiikkiin, jonka mukaan neutraalin kontrolliryhmän ylläpito ei ole uskottavaa:

{{Lainaus|Miettinen ei kuitenkaan kerro lukijalleen tätä Bensonin tutkimuksen tulkintaan vastaan esitetyistä yleisistä kritiikeistä. STEP-tutkimusta ja muita pelkästään tilastollisia rukoustutkimuksia voidaan kritisoida siitä, että neutraalia kontrolliryhmää ei voi uskottavasti pitää yllä. Mikään ei näet estä henkilöitä itse ja heidän omaisiaan rukoilemasta myös kontrolliryhmään kuuluvien puolesta. Tämä on jo sinänsä vakava tieteellinen puute, joka estää pitämästä STEP-kokeen tulosta tai muita negatiivisia tuloksia todistusarvoisena.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

Kontrollisryhmän neutraalius ei kuitenkaan ole aivan noin yksinkertainen asia. Voihan lääketutkimuksessakin kumpaan tahansa ryhmään kuuluva potilas saada apua myös muusta kuin lääkkeestä, esimerkiksi rukouksesta, terveellisistä elämäntavoista, sosiaalisesta tuesta ja niin edelleen. Kun tutkimukseen osallistuvat ryhmät ovat tarpeeksi suuria (yleensä yli 1000 ihmistä) ja ryhmät on muodostettu satunnaistetulla tavalla, näitä muita vaikuttavia tekijöitä on keskimäärin suunnilleen yhtä paljon molemmissa ryhmissä.

Jos siis rukoustutkimuksessa on käytettävissä riittävän suuri määrä ihmisiä jotka jaetaan "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään" satunnaistetusti, on odotettavaa, että molempiin ryhmiin kuuluvien ihmisten puolesta rukoilee keskimäärin yhtä moni sukulainen ja ystävää. Ilman tutkimusasetelmaa on siis odotettavissa, että kun ryhmät ovat riittävän suuria, molempien ryhmien puolesta rukoillaan keskimäärin yhtä paljon, ja molemmissa esiintyy yhtä silloin myös ilman tutkimusta yhtä paljon rukousvastauksia.

Nyt kaksoissokkotutkimus lisää mukaan yhden henkilön, joka rukoilee jokaisen "hoitoryhmän" potilaan puolesta heidän tietämättään tai tietäen.

Mikäli oletetaan, että rukous auttaa ihmisiä paranemaan keskimäärin paremmin, vaikka henkilö, jonka puolesta rukoillaan, ei olisi yhteydessä rukoilevaan henkilöön, meidän pitäisi odottaa hoitoryhmän terveyden keskimääräistä paranemista. Siksi tämän tyyppinen tutkimus voisi heikentää vakavasti tämän pyyntörukousta koskevan näkemyksen ydinosia.

Jos näkemys pyyntörukouksesta on pikemminkin sellainen, että rukous toimii suurimman osan ajasta ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvien psykologisten ja sosiaalisten ilmiöiden tasolla (esimerkiksi suuntaamalla keskittymisemme ihmisiin ja ongelmiin, joista meidän tulisi kantaa huolta, antaa meille toivoa myös kärsimyksen keskellä, lisää tunnetta välitetyksi tulemisesta jne.), niin Harvardin tutkimus ei keskity analysoimaan tällaista näkemystä rukouksesta.

Suurimman osan Jumalan rukousvastauksista ymmärretään joka tapauksessa tapahtuvan luonnollisen järjestyksen kautta. Myöskään näkemystä, jonka mukaan ihmeelliset rukousvastaukset etäältä ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö, ei ole testattu tällaisessa tutkimuksessa.

=== Rukoilijoiden usko rukoukseen ===

Tilastollisessa rukoustutkimuksessa olisi myös syytä kiinnittää huomiota ''rukouksen laatuun''. Jos rukoilija ei esimerkiksi itse usko pyyntörukouksen parantavaan voimaan, voidaan hyvällä syyllä kyseenalaistaa, mittaako tehty tutkimus todella pyyntörukouksen vaikuttavuutta:

{{Lainaus|Juuri STEP-tutkimusta vastaan on kuitenkin esitetty myös kritiikkiä mikä ei suoraan sovellu kaikkiin rukousten vaikuttavuudesta tehtyihin tilastollisiin tutkimuksiin. Esimerkiksi Candy Gunther Brown toteaa teoksessaan Testing Prayer: Science and Healing (2012), ettei tutkimus testaa lainkaan perinteisen kristillisen rukouksen toimivuutta, sillä rukousryhmään kuuluneet henkilöt eivät suurelta osin edes kuulu pyyntörukousta harjoittavaan kristilliseen yhteisöön, vaan heistä suuri osa kuului uushenkiseen ”Silent Unity” -liikkeeseen joka pyrkii rukouksessa ainoastaan hakemaan yhteyttä Jumalaan ja nimenomaisesti torjuu ajatuksen pyyntörukouksen vaikuttavuudesta.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

=== Sairaiden parantaminen ja etärukous ilman kohtaamista ===

Satunnaistetun kaksoissokkokokeen ongelmana on myös se, että perinteisesti sairaiden puolesta rukoilu tapahtuu kohtaamisessa. Raamatussa on toki esimerkkejä siitä, että Jeesus parantaa sairaita etänä (Matt. 15:21-28, Luuk 7:1-10, Joh. 4:46-53), mutta näissäkin tapauksessa Jeesus korostaa omaisen suurta uskoa: "Kuulkaa, mitä sanon: tällaista uskoa en ole tavannut edes Israelin kansan keskuudessa", "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot."

Raamatussa sairaiden puolesta rukoiluun liittyvissä esikuvissa ja ohjeissa käytetään konkreettisia välineitä ja välikappaleita kuten öljyä tai apostolin vaatekappaleita: "Jopa pääliinoja ja muita Paavalin käyttämiä vaatekappaleita vietiin sairaiden päälle, ja taudit kaikkosivat ja pahat henget lähtivät pois." (Ap. t. 19:12), "Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen;" (Jaak. 5:14-15)

Kojonen huomauttaa tästä etärukoukseen rajautuvan tutkimuksen ongelmallisuudesta:

{{Lainaus|Brownin mukaan on myös ongelmallista, että STEP-tutkimuksessa rukousvastauksena selvitettiin vain henkilön parantumista etäältä tapahtuvan rukouksen seurauksena. Tämä käsittää vain osan mahdollisista rukousvastauksista ja rukouksen tyypeistä. Monissa perinteissä, esimerkiksi helluntailais-karismaattisuudessa, paranemisrukoukset tapahtuvat tyypillisesti kohtaamisessa (esim. sairaan voitelu öljyllä), mitä etärukoilemista käsittelevä tutkimus ei voi tutkia. Brown pyrkikin itse selvittämään tällaisen parantamisrukouksen toimivuutta seuraamalla rukousta Mosambikissa – syntyneessä 2010 [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20686441/ julkaistussa tutkimuksessa] tulokset olivat rukouksen toimivuuden kannalta myönteisiä.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

=== Muut rukoustutkimukset ===

{{Lainaus|
Ongelmana on myös se, ettei STEP-tutkimus ole suinkaan ainoa rukouksesta tehty eivätkä kaikki tutkimukset osoita samaan suuntaan. Useissa tutkimuksissa rukouksilla vaikutti olevan myönteinen vaikutus. Esimerkiksi Randolph Byrdin [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/3393937/ tutkimuksessa] vuodelta 1988 potilaita oli noin 400, ja rukousryhmä pyysi ”juutalais-kristillisen” Jumalan apua ”nopeaan paranemiseen sekä komplikaatioiden ja kuoleman välttämiseen” – rukousryhmässä paranemistulokset olivatkin parempia. William S. Harrisin tutkimusryhmä puolestaan [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10547166/ pyrki toistamaan kokeen] 1999 noin 1000 potilaan kohdalla ja löysi jälleen myönteisen korrelaation rukouksen ja paranemisen välillä. Lisäksi laajemmassa [https://jamesbishopblog.com/2015/12/22/55-of-doctors-have-seen-medical-miracles-74-believe-in-miracles/ tilastollisessa tutkimuksessa] monet ihmiset kertovat kokeensa rukousvastauksia ja jopa selittämättömiä ihmeitä – USA:ssa esimerkiksi 55% lääkäreistä kertoo nähneensä lääketieteellisiä ihmeitä ja 74% uskoo ihmeparantumisiin (n {{=}} 1100 lääkäriä).

Ihmekokemuksista on myös olemassa oma laaja kirjallisuutensa. Tilastollinen lähestymistapa ei yleisesti ottaenkaan korvaa laadullista tutkimusta. Esimerkiksi todistajanlausuntoihin ja kokemukseen perustuva usko rukousvastauksiin voi periaatteessa olla perusteltu, vaikka ihmeparantumiset olisivat liian poikkeuksellisia näkyäkseen tilastoissa. Samoin vaikka esimerkiksi tilastollisesti on epätodennäköistä, että yksittäinen ihminen käy kuussa, ei tämä kumoa kuumatkailun todellisuudesta kertovia todisteita.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

== Aiheesta muualla ==
=== Apowiki ===
* [[Ihmeet]]

=== Areiopagi ===
* [https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ Vastaako Jumala rukouksiin?] (Juuso Loikkanen)
* [https://www.areiopagi.fi/2018/06/vastaako-jumala-rukouksiin/ Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin] (Rope Kojonen)

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa

2024-08-11T06:51:21Z

Samuli Koivisto: ohjaus

#OHJAUS [["Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)]]

"Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)

2024-08-11T06:50:02Z

Samuli Koivisto: Vastaus "kristinuskon kumoavaan argumenttiin"

Ristiretket

2023-03-13T11:12:21Z

Samuli Koivisto: /* Islamin valloitussota */ muotoilua typofix

Kristinusko johti historiansa alkuvaiheissa rakkauden yhteisöjen syntymiseen, joissa köyhistä ja vähäosaisista huolehdittiin. Miten sitten on selitettävissä, että noin tuhat vuotta myöhemmin kristinusko johti väkivaltaisiin ristiretkiin, joiden aikana vuodatettiin paljon viattomien siviilien verta?

Ensimmäinen Lähi-itään suuntautuva ristiretki toteutettiin vuosina 1098–1099 ja viimeinen eli yhdeksäs vuonna 1271. Ristiretkiä käytetään todisteena siitä, että kristinusko johtaa sotaiseen pyrkimykseen käännyttää ihmisiä uskoon väkivaltaisilla keinoilla. Yleisen käsityksen mukaan ristiretkiä motivoi pyrkimys käännyttää kristinuskoon muslimeja, jotka olivat siihen asti eläneet rauhanomaisessa suhteessa kristikunnan kanssa.

'''Ristiretket''' ovat kulttuurissamme saaneet perin synkän leiman, jonka alta paljastuva historiallinen todellisuus on paljon vivahteikkaampi ja muutoinkin tutustumisen arvoinen.

== Kirkollisten oikeusoppineiden kritiikki ==

Kirkolliset oikeusoppineet kritisoivat ristiretkiä jo niiden toteuttamisen aikaan. Kanonistien mukaan ei ole mitään oikeutusta taistella muslimeja vastaan sen perusteella, että heillä on eri usko kuin kristityillä. Perusteettomana pidettiin myös pyrkimystä oikeuttaa ristiretkiä vetoamalla makkabealaiskirjoihin, joissa kerrotaan juutalaisten sodista Jerusalemin temppelin puhdistamiseksi. Gratian (k. 1150) piti kiinni augustinolaisesta opista, jonka mukaan ”sota on oikeutettu, kun sitä käydään esivallan julistuksen pohjalta menetettyjen alueiden takaisin valtaamiseksi tai hyökkääjän torjumiseksi”. Tältä pohjalta arvioituna ristiretket eivät täyttäneet oikeutetun sodan kriteerejä. Kanonistien esittämän kritiikin pohjalta pyrittiin löytämään kompromissiratkaisu. Ristiretkiä puolusteltiin sotana, joiden avulla pyrittiin valloittamaan takaisin muslimien valtaamia kristillisiä alueita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Angenendt, Arnold | Nimeke = Toleranz und Gewalt: Das Christentum zwischen Bibel und Schwert | Julkaisija = Münster: Verlag Aschendorff | Vuosi = 2009 | Sivu = 416, 429 }}</ref>

== Egon Flaigin teoria ==

Lähi-itään suuntautuneet ristiretket saivat välittömän motivaationsa kristittyjen kokemasta väkivallasta islamilaisissa maissa. Myöhemmin on jopa pohdittu mahdollisuutta, että ilman ristiretkiä Eurooppa olisi joutunut islamilaisten maiden valtaamaksi. Historioitsija Egon Flaig kirjoittaa:

{{lainaus|Jos Konstantinopoli olisi valloitettu jo 1100-luvulla, olisi turkkilaisarmeijan valtaisa sotilaallinen voima suuntautunut Keski-Eurooppaa vastaan jo 400 vuotta aikaisemmin niin, että monipuolista eurooppalaista kulttuuria ei todennäköisesti koskaan olisi syntynyt: ei vapaata valtiosääntöä, ei valtiosääntöä koskevia väittelyitä, ei katedraaleja, ei renessanssia, ei tieteen nousua; sillä islamilaisissa maissa vapaa – kreikkalainen! – ajattelu katosi jo tänä aikakautena. Jacob Burkhardtin arvio – ”Onni, että Eurooppa torjui islamin” – merkitsee sitä, että meidän täytyy kiittää ristiretkiä yhtä paljon kuin kiitämme kreikkalaisten torjuntavoittoa persialaisia vastaan.|Flaig<ref name="Flaig">{{Lehtiviite | Tekijä = Flaig, Egon | Otsikko = Der Islam will die Welteroberung | Julkaisu = Frankfurter Allgemeine Zeitung | Ajankohta = 16. syyskuuta 2006 | Numero = 216 | Sivut = }}</ref>}}

Ristiretket pakottivat islamilaiset valtiot parin vuosisadan ajan torjumaan omiin alueisiinsa kohdistuvaa uhkaa ja näin antoivat Euroopalle aikaa kehittyä teknologisesti. Tämän parin vuosisadan hengähdystauon ansiosta eurooppalaiset valtiot pystyivät torjumaan muslimiarmeijat, kun ne lopulta saapuivat Euroopan porteille idästä käsin ja piirittivät Wieniä 1529 ja 1683.

== Rodney Starkin teoria ==

Starkin<ref>Stark 2011: luku 11</ref> mukaan Lähi-itään suuntautuneet ristiretket tulisi ymmärtää reaktiona islamilaisten valtioiden harjoittamaan valloitussotaan kristillisiä maita vastaan. Muslimit aloittivat hyökkäykset kristillisiä alueita vastaan jo Muhammadin (570–632) elämän aikana. Vuosi Muhammadin kuoleman jälkeen muslimijoukot hyökkäsivät Syyriaan, joka siihen aikaan oli Itä-Rooman kristillinen provinssi. Vuoteen 636 mennessä Syyria oli valloitettu ja bysanttilainen armeija joutui vetäytymään Syyriasta. Seuraavaksi arabit marssivat Jerusalemiin, jonka he valloittivat 638. Sieltä muslimiarmeijat hyökkäsivät kristilliseen Egyptiin valloittaen Kairon ja Aleksandrian 642. Tässä vaiheessa muslimi-imperiumi hallitsi suurinta osaa Lähi-itää ja oli leviämässä pitkin Pohjois-Afrikan rannikkoa – joka oli siihen aikaan kristillistä aluetta. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin muslimivaltakunta ulottui Tangierin ohi ja saavutti Atlantin. Vuoteen 714 mennessä Espanja oli valloitettu. Pian tehtiin suurhyökkäys Ranskaan, jossa frankit kuitenkin onnistuivat voittamaan muslimiarmeijat Toursissa 732. Vuonna 831 muslimiarmeijat tunkeutuivat Sisiliaan ja pitivät sen hallinnassaan vuoteen 1072. Vuonna 846 he ryöstivät Rooman ja sitten vetäytyivät hallitsemaan Etelä-Italiaa seuraavan kahden vuosisadan ajan. Seldzukkien joukot murskasivat Bysantin armeijan Manzikertissa 1071 ja ottivat Bysantin hallitsijan Romanos IV Diogenesin vangiksi. Tässä tilanteessa koko Vähä-Aasia oli avoimena heidän edessään. He etenivät lähelle Konstantinopolia ja uhkasivat koko Itä-Rooman valtakunnan olemassaoloa. Näin ollen ensimmäiseen ristiretkeen mennessä kristinusko oli käynyt puolustustaistelua islamilaisia joukkoja vastaan yli 450 vuotta.<ref>Stark 2011: 217</ref>

== Islamin valloitussota ==

Muslimiarmeijoiden valloitussota merkitsi valloitetuille kansoille suurta kärsimystä. Jerusalemin piispa Sofronius valitti saarnassaan vuonna 636 sitä, että maata valloittavat arabit hävittivät kirkkoja ja luostareita, ryöstivät kaupunkeja, jättivät pellot autioiksi, polttivat kyliä. Tuhansia ihmisiä kuoli vuonna 639 tämän hävityksen aiheuttaman nälänhädän ja tautien vuoksi.<ref>Bat Ye’or 1996: 44</ref>

Valloitussodassa muslimiarmeijat syyllistyivät toistuvasti julmuuksiin siviiliväestöä kohtaan. Silminnäkijä kertoo, mitä tapahtui muslimien valloittaessa armenialaisen Dvinin kaupungin vuonna 642:

{{lainaus|Vihollisarmeija ryntäsi sisään ja teurasti kaupungin asukkaita miekan terällä – – Muutaman päivän levon jälkeen ismaelilaiset menivät takaisin sinne, mistä olivat tulleet raahaten mukanaan suuren joukon vankeja, luvultaan kolmenkymmentäviisi tuhatta.<ref>Bat Ye’or 1996: 275</ref>}}

Paikallinen kuvaus Egyptissä olevan Nikioun kaupungin valloituksesta vuonna 640 antaa aavistaa jotakin ihmisten kärsimyksestä:

{{lainaus|Sitten Muslimit saapuivat Nikiouun. Yhtään sotilasta ei ollut heitä vastustamassa. He ottivat kaupungin valtaansa ja teurastivat jokaisen kaduilla ja kirkoissa tapaamansa ihmisen – miehet, naiset ja lapset, säästämättä ketään. Sitten he etenivät muihin paikkoihin ryöstäen ja tappaen asukkaita – – Mutta älkäämme sanoko enempää, sillä on mahdotonta kuvata muslimien tekemiä kauhutekoja heidän valloittaessaan Nikioun saarta.<ref name="Bat271>Bat Ye’or 1996: 271</ref>}}

Joukkoteurastusten lisäksi valloitussota merkitsi ihmisten orjuuttamista:

{{lainaus|Amr sorti Egyptiä. Hän lähetti sen asukkaat taistelemaan Pentapolisin asukkaita vastaan ja saavutettuaan voiton hän ei sallinut heidän jäädä sinne. Hän otti maasta paljon saalista ja suuren määrän vankeja – – Muslimit palasivat maahansa saaliin ja vankien kanssa.<ref name="Bat271 />}}

Kristittyjä ja juutalaisia naisia ja lapsia pakotettiin orjuuteen. Kun muslimit olivat vahvistaneet valta-asemansa, he alkoivat kantaa ei-muslimeilta erityisveroa, jizyaa.

{{lainaus|Amrin asema tuli vahvemmaksi päivä päivältä. Hän alkoi koota määräämäänsä veroa – – Mutta on mahdotonta kuvata kaupungin asukkaiden surkeaa asemaa. He joutuivat jopa antamaan omat lapsensa heidän maksettavakseen kuukausittain asetettujen valtavien summien maksuksi. Kukaan ei auttanut heitä, koska Jumala oli antanut kristityt vihollistensa valtaan.<ref>Bat Ye’or 1996: 272</ref>}}

Kristityt ja juutalaiset alistettiin toisen luokan kansalaisiksi, joihin kohdistettiin alentavaa kohtelua, nöyryyttäviä käytänteitä ja raskaita erityisveroja. Islaminusko asettaa seuraajilleen velvollisuuden puolustaa Allahin kunniaa ja kostaa Allahin kunnian loukkaukset. Vääräuskoiset syyllistyvät epäuskollaan majesteettirikokseen Allahia vastaan ja heitä on siitä rangaistava.

Islamilaisen lain, sharian, mukaan vääräuskoiset tulee saattaa alistettuun asemaan, jotta he maanpäällisten vaikeuksiensa takia kääntyisivät oikean Jumalan puoleen. Tämän mukaisesti islamilainen laki asettaa ei-muslimit monenlaisten rajoitusten alaiseksi, joiden tarkoituksena on osoittaa oikean uskon ja oikeauskoisten ylemmyyttä yhteiskunnassa ja ennakoida lopullista todellisuutta tuonpuoleisessa.

Ei-muslimit joutuivat maksamaan raskasta erityisveroa, joka asetti monet ihmiset vakaviin vaikeuksiin. Sharian mukaan ei-muslimit eivät saa hallita islaminuskoisia, joten vääräuskoisille jäävät halpa-arvoisimmat tehtävät yhteiskunnassa. Heidän täytyy pukeutua erityisiin vaatteisiin, joiden perusteella heidät voidaan erottaa muslimeista. Uusia kirkkoja ei saa rakentaa eikä entisiä saa korjata. Islamilaisessa valtiossa kristityillä ja juutalaisilla ei ole oikeutta avoimesti puhua omasta uskostaan muslimeille. Heille taataan kuitenkin ehdollinen suojelu, jos he eivät puhu sopimattomasti islamia tai Muhammadia vastaan.

Islamilaisen lain mukaan sopimattomaksi puheeksi lasketaan myös sellaisten tosien väitteiden esittäminen, joiden islaminuskoiset eivät halua tulevan yleiseen tietoisuuteen. Näiden ei-uskoville asetettujen rajoitteiden tarkoituksena on yhteiskunnallisten järjestelyjen avulla välittää ymmärrys siitä, että iankaikkisuudessa vääräuskoiset tulevat kärsimään. Kun heille tuotetaan kärsimyksiä maanpäällisessä elämässä, heille samalla tarjotaan mahdollisuus kääntyä oikeaan uskoon.

Islamin leviäminen merkitsi siis uskonnonvapauden kaventumista. Pakanat joutuivat usein valitsemaan kuoleman ja islamiin kääntymisen välillä. Valloitussotien joukkoteurastuksista henkiin jääneiden kristittyjen ja juutalaisten sallittiin pitää oma uskontonsa, mutta heistä tuli toisen luokan kansalaisia, joiden uskonnonvapaus oli rajoitettu. Islamista luopuminen oli ja on edelleen kuolemanrangaistuksen ansaitseva teko. Tämä perustuu lausumaan Muhammadin lausumien kokoelmassa hadithissa: ”Tapa jokainen, joka vaihtaa islaminuskon toiseen.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Al-Bhukari | Nimeke = The Translation of the Meanings of Sahih Al-Bhukari | Selite = Käännös Muhammad Muhsin Khan. 9 nidettä | Julkaisija = Al-Medina: Islamic University | Vuosi = | Sivu = 9:45 }}</ref> Monesti omaiset itse tappavat islamista luopuneen perheenjäsenen, koska luopio uhkaa perheen kunniaa.

Paitsi että kristityt ja juutalaiset joutuivat islamin valloittamissa maissa kokemaan syrjintää ja vainoa, myös Jerusalemiin pyhiinvaellusmatkoja tekevät kristityt joutuivat usein ryöstöjen, pahoinpitelyjen, kidnappausten ja murhien kohteeksi. Muslimit tuhosivat vuonna 1009 Pyhän haudan kirkon Jerusalemissa, jonka Konstantinus oli rakentanut paikalle, jossa hän oletti Jeesuksen haudan sijainneen. Vuosisadan lopulla kristittyjen pyhiinvaeltajien tilanne edelleen paheni kun turkkilaissukuiset seldzukit alkoivat hallita Vähä-Aasiaa. He olivat äskettäin kääntyneet islamiin ja kohtelivat julmasti kristittyjä pyhiinvaeltajia. Itä-Rooma oli islamilaisten valtioiden puristuksessa ja oli vaarassa luhistua. Tässä vaiheessa Bysantin hallitsija Aleksios I Komnenos (1081–1118) pyysi paavilta apua Konstantinopolin puolustukseen ja pyhiinvaellusreittien turvaamiseen.

Yhden tulkinnan mukaan siis Lähi-itään suuntautuneet ristiretket olivat osa kristikunnan puolustussotaa islamilaisia valloittajia vastaan. Vähän kerrassaan kristikunnassa kasvoi vakaumus, että valloitussodan käyminen kuuluu osaksi islaminuskoa ja ettei islam lopeta hyökkäyksiään kristillisiä maita vastaan, ennen kuin se on saanut koko maailman hallintaansa. Koska monet kristityt joutuivat vainojen pakottamina pakenemaan islamilaisista maista turvaan kristittyihin maihin, saatiin jatkuvasti uutta tietoa kristittyihin kohdistuvista vääryyksistä islamilaisissa maissa. Näin vahvistui vakaumus, että ainoa tapa välttää joutuminen islamin orjuuttamaksi on taistella sitä vastaan aseellisesti.

== Onko miekkalähetys olennainen osa islamia? ==

Paljon on kiistelty siitä, kuuluuko miekkalähetys olennaisena osana islamiin, vai onko kyseessä islamin väärintulkinta. Kristinusko ja islam eroavat toisistaan sikäli, että kristinuskon ensimmäisen kolmen vuosisadan aikana kristinusko levisi pelkästään henkilökohtaisten kontaktien välityksellä vainottuna vähemmistöuskontona Rooman valtakunnassa. Muhammad sen sijaan alkoi käyttää valloitussotaa islaminuskon levittämiseksi jo reilut kymmenisen vuotta sen jälkeen kun hän oli saanut ensimmäisen ilmestyksensä. Hän teki aluksi hiljaista käännytystyötä kotikaupungissaan Mekassa, mutta saavutti ensimmäisen 13 vuoden aikana vain noin pari sataa käännynnäistä. Käännytystyö sai vauhtia sen jälkeen, kun hän sai poliittista valtaa ja armeijan käyttöönsä siirryttyään Medinaan. Muslimiksi kääntyminen takasi taistelussa voitetuille ihmisille hengen säilymisen ja vapauden orjuudesta.

Koraanissa itsessään on jakeita, jotka voidaan tulkita rauhanomaisuuden puolustukseksi ja jakeita, jossa suoranaisesti kehotetaan sotimaan vääräuskoisia vastaan. Yhtäältä Koraanissa sanotaan:

{{lainaus|Ei uskontoon pakoteta, vaan hurskaus ja harha ovat selvästi erillään.|Koraani 2: 256}}

Tämän jakeen pohjalta Bassam Tibin kaltaiset liberaalit muslimit haluavat erottaa maailmanvalloitukseen tähtäävän poliittisen islamismin aidosta islamin uskosta. He hylkäävät ajatuksen, että muslimeilla tulisi olla etuoikeutettu asema yhteiskunnassa ja että koko maailma tulisi alistaa islamin hallintavallan alle. Tibin kaltaiset reformistit vastustavat islamismin maailmanvalloitusohjelmaa ja sharia-lain käyttöä valtiollisen lain ohella, koska islamilainen laki, sharia, on ristiriidassa perustavien ihmisoikeuksien kanssa<ref>Tibi 2005: 150</ref>. He pyrkivät erottamaan islamilaisen uskonnollisen identiteetin kokonaan poliittisesta islamismista, jonka tavoitteena on maailmanlaaja islamilainen valtio.

Ongelmana on se, että liberaalit muslimit ovat haavoittuvaisia harhaoppisyytöksille ja vainolle. Sikäli kuin heidän katsotaan luopuneen islamista omaksuessaan vapaamielisiä käsityksiä, he ovat vaarassa saada luopioille kuuluva kohtelu: ”Kun tutkija on muslimi, jota islamistit syyttävät luopumuksesta, häntä voi uhata kuolema.”<ref>Tibi 2012: 8</ref>

{{lainaus|Siitä hetkestä [vuodesta 1979] alkaen islamistit ovat jatkuvasti uhkailleet minua. He kutsuvat ajatteluani epäislamilaiseksi ja harhaoppiseksi. – – Vangitsemisen pelosta en ole mennyt Qaddafin Libyaan, wahhabilaiseen Saudi Arabiaan, Saddam Husseinin Irakiin tai kotimaahani Syyriaan, jossa Bath hallitus on julistanut minut lainsuojattomaksi. Hyvin informoidut turva-asiantuntijat saivat minut tekemään sydäntä särkevän ratkaisun olla ottamatta riskiä mennä Damaskokseen ottamaan osaa isäni ja myöhemmin äitini hautajaisiin. – – Selvittyäni hengissä jihadistien (ja uusnatsien) murhayrityksistä, tunnen läheltä heidän intohimonsa.|Bassam Tibi<ref>Tibi 2012: xvi, xvii, viii</ref>}}

Vallitseva islamistinen suuntaus tukeutuu niihin Koraanin kohtiin, joissa kehotetaan taistelemaan epäuskoisia vastaan.

{{lainaus|Taistele Allahin puolesta niitä vastaan, jotka taistelevat sinua vastaan – – ja surmaa heidät, missä sitten saatkin heidät kiinni.|Koraani 2:190–192}}

{{lainaus|– – taistelkaa Pakanoita vastaan ja surmatkaa heidät, mistä heidät sitten löydättekin, ja ottakaa heidät kiinni, saartakaa heidät ja väijykää heitä jokaisella sotajuonella.|Koraani 9:5}}

{{lainaus|Taistelkaa niitä vastaan, jotka eivät usko Allahiin eivätkä Viimeiseen Päivään – – eivätkä tunnusta Totuuden Uskontoa, Kirjan kansan [juutalaisten ja kristittyjen] joukosta.|Koraani 9:29}}

Tibin kaltaisten reformimuslimien pyrkimys lieventää islamilaisen lain ankaria vaatimuksia kertoo siitä, että islamilainen laki on ristiriidassa useiden muslimien moraalitajun kanssa. Saman ajatuksen ilmaisee '''Bilquis Sheikh''' hieman toisesta näkökulmasta: ”Muslimien lait ovat usein kovia ja ankaria, mutta niitä tulkitaan joskus melko väljästi, annetaan armon käydä oikeudesta. Mutta aina on kiihkoilijoita, jotka noudattavat Koraanin lakeja äärimmäisyyksiin saakka.”<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sheikh, Bilquis | Nimeke = Uskalsin kutsua häntä isäksi | Selite = Suom. Maija Roinila | Julkaisija = Helsinki: Päivä | Vuosi = 1988 | Sivu = 17 }}</ref>

Miten sitten islamistien on mahdollista ratkaista ristiriita Koraanin sotaisten ja rauhanomaisten jakeiden välillä? Yksi tapa ratkaista ristiriita on Ahmad von Denfferin tavoin todeta, että ihmistä ei pakoteta ottamaan vastaan islamia. Ei-muslimilla on kolme vaihtoehtoa: kääntymys islamiin, elämä toisen luokan kansalaisena islamilaisen yliherruuden alaisena tai kuolema. Ei-muslimilla on siis valinnanvapaus, tosin rajoitettu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Soramies, Risto | Nimeke = Islam ja evankeliumi | Selite = Iustitia 15 | Julkaisija = Helsinki: Suomen teologinen instituutti | Vuosi = 2002 | Sivu = 62–64 }}</ref>

Toinen tapa ratkaista ristiriita on käyttää islamilaisten lainoppineiden kehittämää teoriaa Koraanin kumoutumisesta (naskh), jonka pohjana on jae 2:106:

{{lainaus|Jos me pyyhimme pois jonkin jakeen tai annamme sen unohtua, annamme tilalle samanlaisen tai paremman. Etkö tiedä, että Jumala on Kaikkivaltias?|Koraani 2:106}}

Tämän jakeen ja muiden vastaavien jakeiden pohjalta islamilaiset lainoppineet ovat luoneet teorian, jonka mukaan tietyissä tapauksissa Koraanin ajallisesti myöhemmät jakeet kumoavat aikaisempien lainvoimaisuuden. Teoria Koraanin kumoutumisesta on yksi islamin lain keskeinen työkalu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke = Koraanin selitysteos | Julkaisija = Helsinki: Basam Books | Vuosi = 1997 | Sivu = 22,97 }}</ref>. 

Suura 9 eli katumuksen suura sisältää Koraanin myöhäisintä ainesta. Suura ilmoitettiin vuonna 631, kun Muhammad seuraajineen oli valloittanut Mekan. Juuri tästä suurasta 9 löytyvät Koraanin selväsanaisimmat jakeet sen puolesta, että muslimien on käytävä sotaa vääräuskoisia vastaan. Niinpä teoria Koraanin kumoutumisesta johtaa päätelmään, että suuran 9 sotaan kehottavat jakeet kumoavat aiemmat rauhanomaiset jakeet, jotka Muhammad puhui tilanteessa, jossa hänellä ei vielä ollut valtiollista valtaa eikä armeijaa. Islam jakaa maailman kahteen osaan, islamin huoneeseen ja sodan huoneeseen. Islamin päämääränä on maailman herruus: islamin huoneen on kukistettava sodan huone.

== Muslimien menestys valloitussodassa ==

Muslimien suuri menestys pyhässä sodassa johtuu osin opista, jonka mukaan muslimi voi olla varma pelastuksestaan ainoastaan, jos hän kuolee pyhässä sodassa vääräuskoisia vastaan. ”Ne, jotka – – ovat taistelleet tai tulleet surmatuiksi – totisesti, minä pyyhin heistä pois heidän rikkomuksensa ja päästän heidät Paratiisiin, jossa joet virtaavat – palkkio Allahin Läsnäololta.” (Koraani 3: 195) Tällä islamilaisella opilla oli suuri vaikutus sotilaiden taistelumoraaliin. Koska kuolema pyhässä sodassa takasi muslimille varmuuden pelastuksesta, muslimisotilaat kävivät sotaa uhkarohkealla ja kuolemaa uhmaavalla tavalla. Bysantin keisari Nikeforos II Fokas ymmärsi tämän merkityksen. Suunnitellessaan sotaretkeä islamilaisten armeijoiden valloittamien Itä-Anatolian ja Pohjois-Syyrian takaisin valtaamiseksi vuonna 963 hän pyysi ortodoksista kirkkoa luomaan vastaavanlaisen opin osaksi kristinuskoa ja lupaamaan pyhässä sodassa kaatuneille marttyyrin aseman ja varman pelastuksen. Ortodoksinen patriarkka piti kuitenkin mahdottomana muuttaa tällä tavalla kristillistä oppia, koska ainoastaan Jumala voi päättää ihmisen pelastuksesta.

Kyseessä oli maailmanhistoriallinen avaintapahtuma. Keisari tiesi, mistä oli kyse. Yhä uudestaan bysanttilaiset olivat saaneet kokea, että muslimijoukot taistelivat urheudella, johon kristityt eivät yltäneet. Kaatuneita muslimeja pidettiin uskon marttyyreina, jotka pääsevät suoraan paratiisiin. Nämä kaksi uskontoa eroavat perustavasti toisistaan käsityksessään marttyyreista. Kristityt marttyyrit jäljittelevät kärsivää Jeesusta, kärsivät passiivisesti kidutusta ja kuoleman. Muslimimarttyyrit ovat aktiivisia sotureita. – – Koska jokaisen sodan ratkaiseva resurssi on taisteleva ihminen ja hänen uhrivalmiutensa, bysanttilaisia ei auttanut se, että he olivat teknisesti arabien ja seldzukkien vertaisia. Heidän oli vähitellen alistuttava, koska heidän taistelumoraalinsa ei ollut yhtä korkea. Suurempi valmius kuolemaan tuo valtavia etuja taistelutilanteissa: se sallii uhkarohkeiden operaatioiden toteuttamisen, jotka näyttävät teknisesti ja materiaalisesti lähes mahdottomilta. Näin se mahdollistaa sellaisten taistelujen voittamisen, jotka muiden ehtojen vallitessa näyttävät menetetyiltä.<ref name="Flaig" />

Roomalais-katolisen kirkon paavi Urbanus II kuitenkin suostui manipuloimaan kristillistä pelastussanomaa ja lupasi 1095 syntien anteeksiantamuksen niille, jotka kuolevat osallistuessaan ensimmäiseen ristiretkeen Jerusalemin valloittamiseksi takaisin muslimeilta. Näin kristinusko alkoi jäljitellä muslimien pyhän sodan oppia. Erona oli tosin se, että kristittyjen pyhän sodan tavoite oli rajallinen. Urbanus II määritteli ensimmäisen ristiretken tavoitteen näin: ”On välttämätöntä nopeasti auttaa itäisiä veljiämme. Turkkilaiset ja arabit ovat hyökänneet heidän kimppuunsa ja ovat edenneet Konstantinopolin alueelle. Edetessään yhä syvemmälle kristittyjen alueelle he ovat voittaneet heidät seitsemän kertaa taistelussa, ovat surmanneet ja ottaneet vangiksi suuren määrän kristittyjä. Jos he eivät nyt saa apua, he eivät pysty enää kestämään heidän hyökkäystään.” Näin kristinuskon piirissä omaksuttiin väliaikaisesti oppi, joka on ristiriidassa Uuden testamentin sanoman kanssa.<ref name="Flaig" />

Kristinusko eroaa islamista suhteessaan väkivallan käyttöön. Alkuperäisessä muodossaan kristinusko torjuu väkivallan käytön uskonnon levittämiseksi. Jeesus opetti johdonmukaisesti väkivallattomuutta ja kielsi opetuslapsiltaan väkivallan käytön silloinkin, kun häntä tultiin vangitsemaan. Jeesus vei oman väkivallattomuutensa loppuun saakka eikä vastustanut, vaikka hänet syyttömänä tuomittiin häpeälliseen ja tuskallisen ristinkuolemaan. Hän tunnusti valtiovallan erillisen auktoriteetin ja kieltäytyi ottamasta itselleen valtiovallalle kuuluvia valtuuksia. Islam puolestaan yhdistää valtiovallan ja uskonnollisen vallan yhdeksi ja erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Muhammad oli sekä Jumalan maanpäällinen edustaja että valtionpäämies ja aloitti valloitussodan, jonka tarkoituksena oli koko maailman alistaminen Allahin ja hänen profeettansa Muhammadin valtaan. Kalifi on Muhammadin seuraajana sekä valtionpäämies että Jumalan edustaja maan päällä. Islamilaisen pyhän sodan tarkoituksena on islamilaisen lain ylivallan ulottaminen koko maailmaan.

Ristiretket voitaneen siis osittain tulkita puolustustaisteluksi islamilaisten maiden valloitussotia vastaan. Islam loi totalitaarisen valtiomuodon, joka rajoitti ihmisten uskonnonvapautta. Euroopan itsenäisillä valtioilla oli oikeus puolustaa omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa islamilaisten maiden hyökkäyksiä vastaan sekä oikeus tukea Konstantinopolia sen puolustustaistelussa turkkilaisia vastaan. Ristiretket loukkasivat kuitenkin oikeutetun sodan kriteerejä niin monessa kohdassa, ettei niitä voida oikeuttaa kristillisten oikeutetun sodan kriteerien valossa. Ristiretkiä käytiin pyhänä sotana, vaikka koko pyhän sodan ajatukselle ei kristinuskon piirissä ole mitään oikeutusta. Lisäksi ristiretkien toteutukseen liittyy suuri määrä täysin perustelematonta julmuutta siviiliväestöä vastaan. Olennaista kristinuskon totuuden näkökulmasta on se, että kristinusko tarjoaa kriittisen näkökulman ristiretkien vääryyksien arvioimiseksi ja kritisoimiseksi. Näin kristinusko tarjosi perustan väkivallan rajoittamiseksi ja taltuttamiseksi. Kristillisen opin totuutta on ensisijaisesti arvioitava niiden kriteerien valossa, joita se asettaa toiminnalle, ei niiden ihmisten toiminnan valossa, jotka näitä kriteerejä rikkovat, vaikka he olisivatkin kristittyjä. Sama periaate pätee tietysti kaikkien muidenkin maailmankatsomusten ja uskontojen totuuden arvioimiseen.

== Harhaluulot ja todellisuus ==

''PhD''<ref>lyhennös latinan kielestä: ''philosophiae doctor'', engl. ''Doctor of Philosophy'', vrt. suom. filosofian tohtori</ref> '''[http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Madden Thomas Madden]''', [http://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Louis_University Saint Louisin yliopiston] keskiajan ja renessanssin tutkimuskeskuksen<ref>''Center for Medieval and Renaissance Studies''</ref> sekä ristiretkien tutkimusfoorumin<ref>''Crusades Studies Forum''</ref> johtaja, entinen historian laitoksen esimies<ref>''former Chair of the History Department at Saint Louis University in St. Louis, Missouri''</ref>, joka luetaan Yhdysvaltain johtaviin ristiretkien historian asiantuntijoihin, kuvailee ristiretkiä seuraavasti:

{{Quotation| Ristiretkiin liittyvät harhaluulot ovat valitettavan yleisiä. Ristiretkiä kuvaillaan yleensä sarjana pyhiä sotia, joita uskonnolliset fanaatikot kävivät islamia vastaan vallasta seonneiden paavien johdolla. Niitä pidetään omavanhurskauden ja suvaitsemattomuuden malliesimerkkinä, joka tahraa eritoten katolisen kirkon mutta yleensäkin länsimaisen sivilisaation historiaa. Esi-imperialismia edustaneet ristiretkeläiset olisivat tuoneet länsimaisen aggression rauhalliseen Lähi-itään ja siten rampauttaneet ja raunioittaneet valistuneen muslimikulttuurin.| Thomas F. Madden | Christianity Today, 6.5.2005<ref name="Madden2005">
{{Verkkoviite | Nimeke = The Real History of the Crusades A series of holy wars against Islam led by power-mad popes and fought by religious fanatics? Think again. | Osoite = http://www.christianitytoday.com/ct/2005/mayweb-only/52.0.html? | Viitattu = 5.12.2011 | Selite = ''Misconceptions about the Crusades are all too common. The Crusades are generally portrayed as a series of holy wars against Islam led by power-mad popes and fought by religious fanatics. They are supposed to have been the epitome of self-righteousness and intolerance, a black stain on the history of the Catholic Church in particular and Western civilization in general. A breed of proto-imperialists, the Crusaders introduced Western aggression to the peaceful Middle East and then deformed the enlightened Muslim culture, leaving it in ruins. For variations on this theme, one need not look far. See, for example, Steven Runciman's famous three-volume epic, History of the Crusades, or the BBC/A&E documentary, The Crusades, hosted by Terry Jones. Both are terrible history yet wonderfully entertaining. (...) Christians in the eleventh century were not paranoid fanatics. Muslims really were gunning for them. While Muslims can be peaceful, Islam was born in war and grew the same way. From the time of Mohammed, the means of Muslim expansion was always the sword. Muslim thought divides the world into two spheres, the Abode of Islam and the Abode of War (...) In the eleventh century, the Seljuk Turks conquered Asia Minor (modern Turkey), which had been Christian since the time of St. Paul. The old Roman Empire, known to modern historians as the Byzantine Empire, was reduced to little more than Greece. In desperation, the emperor in Constantinople sent word to the Christians of western Europe asking them to aid their brothers and sisters in the East.
'''''Understand the crusaders'''''

''That is what gave birth to the Crusades. They were not the brainchild of an ambitious pope or rapacious knights but a response to more than four centuries of conquests in which Muslims had already captured two-thirds of the old Christian world. At some point, Christianity as a faith and a culture had to defend itself or be subsumed by Islam. The Crusades were that defense.'' | Tekijä = Thomas F. Madden | Julkaisija = ''Christianity Today'' | Ajankohta = 6.5.2005}}</ref>}}
Madden jatkaa:
{{Quotation|Eivät 1000-luvun kristityt olleet vainoharhaisia fanaatikkoja. Todellisuudessa muslimit vainosivat heitä. Muslimit saattavat kyllä olla rauhanomaisia, mutta itse islam syntyi sodasta<ref>Tarkoitettaneen Muhammedin sodankäyntiä Medinan-kaudellaan ja siitä eteenpäin; muslimithan alkavat ajanlaskunsa siitä historian vaiheesta, jolloin Muhammed siirtyi Mekasta Medinaan ja aloitti samalla toimintansa muslimiyhteisön itsevaltaisena hallitsijana ja sen ryöstö- ja valloitusretkiä johtavana sotapäällikkönä.</ref> ja laajeni samalla tavalla. Muhammedista lähtien muslimien levittäytyminen tapahtui aina miekan avulla. Islamilainen ajattelu jakaa maailman kahteen kehään: islamin huoneeseen ja sodan huoneeseen. – – [Ristiretket saivat alkunsa siitä, kun] 1000-luvulla seldžukit valloittivat Vähän-Aasian (nykyisen Turkin), joka oli ollut kristillinen Paavalin ajoista lähtien. Vanha Rooman imperiumi, jonka nykyiset historioitsijat tuntevat Bysanttina, kutistui vain hieman Kreikkaa suuremmaksi. Epätoivoissaan Konstantinopolin keisari lähetti viestin lännen kristityille pyytäen heitä auttamaan veljiä ja sisaria idässä.| Thomas F. Madden | Christianity Today, 6.5.2005<ref name="Madden2005" />}}

{{Quotation|Ristiretket eivät olleet mikään kunnianhimoisen paavin tai saaliinhimoisten ritarien päähänpisto vaan vastatoimi muslimien yli neljänsadan vuoden valloitussodille, joissa oli vallattu kaksi kolmasosaa vanhasta kristillisestä maailmasta. Jossain vaiheessa kristinuskon täytyi uskontona ja kulttuurina puolustaa itseään tai joutua islamin nielaisemaksi. Ristiretket olivat tämä puolustus.| Thomas F. Madden | Christianity Today, 6.5.2005<ref name="Madden2005" />}}

==Kirjallisuutta==
* Rodney Stark [http://www.amazon.com/Gods-Battalions-Crusades-Rodney-Stark/dp/0061582611 God's Battalions: The Case for the Crusades]

==Aiheesta muualla==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[God's battalions (kirja)]]

=== Internet ===
Apologetics 315: Clay Jones Interview: ''The Crusades'': [http://www.apologetics315.com/2011/01/clay-jones-interview-crusades-part-1.html osa 1],
[http://www.apologetics315.com/2011/01/clay-jones-interview-crusades-part-2.html osa 2],
[http://www.apologetics315.com/2011/02/clay-jones-interview-crusades-part-3.html osa 3]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Bat Ye'or | Nimeke = The Decline of Eastern Christianity under Islam. From Jihad to Dhimmitude Seventh – Twentieth Century | Julkaisija = Madison: Fairleigh Dickinson University Press | Vuosi = 1996 | Sivu = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Stark, Rodney | Nimeke = The Triumph of Christianity: How the Jesus Movement Became the World's Largest Religion | Julkaisija = Harper Collins | Vuosi = 2011 | Sivu = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tibi, Bassam | Nimeke = Islam Between Culture and Politics | Selite = Second Edition | Julkaisija = Palgrave Macmillian | Vuosi = 2005 | Sivu = }}

==Viitteet==
{{Viitteet|fontti|sarakkeet}}

{{viestipohja| kuva = [[Kuva:Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa.jpg|30px]]
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan ''[[Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa (kirja)|Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa]]'' sisältöä tekijän luvalla.}}

[[Luokka:Ristiretket]]

Ylösnousseen seuraajina (kirja)

2023-03-06T17:09:47Z

Samuli Koivisto: +kansikuva

{{Kirja-päivitys
| nimi-suomi = Ylösnousseen seuraajina
| kuva = Ylosnousseen_seuraajina.png
| kuvateksti =
| kirjailija = [[Tapio Puolimatka]]
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
| kieli =
| genre =
| kustantaja-alkuperäinen = Päivä
| julkaistu-alkuperäinen = 2023
| ulkoasu-alkuperäinen = Pehmeäkantinen
| sivumäärä-alkuperäinen = 192
| isbn-alkuperäinen =
| sarja =
| edeltävä =
}}
'''Ylösnousseen seuraajina''' on '''[[Tapio Puolimatka]]'''n kirjoittama kirja, joka analysoi kristillistä ylösnousemususkoa ja sen kulttuurista vaikutusta.

== Ote kirjan esipuheesta ==

Tässä kirjassa analysoin Jeesuksen ylösnousemuksen merkitystä ja sen historiallisia todisteita. Ylösnousemususko muokkaa kokonaisvaltaisesti elämää ja kulttuuria luomalla tietoisuuden jokaisen ihmisen ehdottomasta ihmisarvosta ja hänen tekojensa ikuisesta merkityksestä. Ylösnousemususkon voimakasta kulttuurista vaikutusta selittää osaltaan se, että Jeesuksen ylösnousemus on yksi kaikkein vahvimmin todistetuista historiallisista tosiasioista.

Kansainvälisesti tunnetun tutkijan N. T. Wrightin (2003: 709–710) mukaan Jeesuksen ylösnousemuksen historiallinen varmuus seuraa kahdesta tosiasiasta: Jeesuksen haudan havaittiin olevan tyhjä pian Jeesuksen kuoleman jälkeen ja opetuslapset kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen useassa eri yhteydessä ja saivat mahdollisuuden monin eri tavoin vakuuttua hänen nousseen ruumiillisesti kuolleista. Nämä tapahtumat ovat historiallisessa varmuudessaan verrattavissa siihen historialliseen varmuuteen, millä tiedämme keisari Augustuksen kuolleen vuonna 14 jKr. ja Rooman armeijan hävittäneen Jerusalemin kaupungin vuonna 70 jKr.

”Edustipa historioitsija mitä vakaumusta tahansa, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa sekä tyhjän haudan että Jeesuksen kohtaamisten olleen historiallisia tapahtumia kaikissa hahmottelemissamme merkityksissä: ne olivat todellisia ja merkityksellisiä tapahtumia, ne ovat historioitsijoiden tavallisesti käyttämässä merkityksessä todistettavia tapahtumia. Emme pysty tekemään selkoa varhaisesta kristinuskosta ilman niitä.” (Wright 2003: 709)

Ylösnousseen Jeesuksen kohtaaminen oli opetuslapsille niin mullistava tapahtuma, että he alkoivat kaikista vaaroista välittämättä julistaa sanomaa Ylösnousseesta sellaisella voimalla ja vaikutuksella, että syrjäisessä maankolkassa asuvien halveksittujen kalastajien, tullimiesten, orjien ja entisten prostituoitujen julistama ylösnousemussanoma ulotti muutamassa sadassa vuodessa vaikutuksensa Rooman valtakunnan johtoportaaseen ja muodosti Rooman valtakunnan luhistuttua perustan uudelle kukoistavalle eurooppalaiselle kulttuurille, joka lakkautti orjuuden, loi perustan demokratialle ja ihmisoikeuksille, sai aikaan luonnontieteen vallankumouksen ja tuotti korkeatasoista taidetta.

== Kirjan sisällysluettelo ==

=== Ylösnousemus evankeliumin totuuden takeena ===
* Jeesus nousi ruumiillisesti kuolleista
* Sana ylösnousemus (anastasis) tarkoitti ruumiillista ylösnousemusta
* Ylösnousemus synnytti kristillisen seurakunnan

=== Historialliset tosiasiat ===
* Silminnäkijätodistajien merkitys
* Epämiellyttäviä tosiasioita ei peitellä
* Konkreettiset yksityiskohdat
* Ylösnousemuskertomusten varhaisuus ja aitous
* Erisnimien todistus
* Opetusten muistaminen ja kirjaaminen
* Jeesuksen ylösnousemuksen ainutlaatuisuus
* Ylösnousemustapahtumien järjestys
* Ylösnousemuksen fyysinen luonne

=== Ylösnoussut Messias Vanhassa testamentissa ===
* Ylösnousemus todistaa Jeesuksen olevan Messias
* Kaksi erilaista ylösnousemusta
* Ylösnousemus kolmantena päivänä
* Messiaan kuolema ja ylösnousemus Vanhassa testamentissa
* Ylösnousemus tiedon lähteenä

=== Usko, tieto ja rakkaus ===
* Tieto ja rakkaus
* Usko Kristukseen on perususkomus
* Tiedolliset kumoajat

=== Maailmansisäisen näkökulman ja ilmoitususkon ristiriita ===
* Maailmansisäisyyteen suljettu kokemus
* Naturalististen tulkintojen epäonnistuminen

=== Mielikuvitukseen perustuvat teoriat ===
* Heitettiinkö Jeesus joukkohautaan?
* Arvaustutkimuksen historia
* Luova mielikuvitus korvaa historian

=== Gnostilaisuuden torjuminen ===
* Uusgnostilainen teologia
* Ylösnousemususkosta luopuneen ”kristillisyyden” onttous
* Ylösnousemususkon jäljitelmä: Edistysusko
* Transhumanismi ylösnousemususkon korvikkeena
* Ihmisjumaloinnin eksyttävyys

=== Uusi käsitys ihmisen historiasta ===
* Ylösnousemus takeena sovinnosta Jumalan kanssa
* Ylösnousemus todisteena Jeesuksen kaikkivaltiudesta
* Itseuhrautuvan elämän mielekkyys
* Elämän uusi järjestys
* Ihmiselämän eheyttäminen ja kirkastaminen
* Ylösnousemustoivon tae