ApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Agnostisismi

2024-09-14T21:20:18Z

Otvari: Siirretty Pascalin argumenttiin liittyvät osat pääartikkeliin

{{Lainaus|Valoa on kylliksi niille jotka vain haluavat nähdä, ja on kyllin hämärää niille joilla eivät halua.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa IV § 430 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_430 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''- - There is enough light for those who only desire to see, and enough obscurity for those who have a contrary disposition.'')</ref>}}

Agnostismi on käsitys, jonka mukaan [[yliluonnollinen|yliluonnollisista olennoista]] (kuten Jumalasta tai jumalista) ei voi saada tietoa, tai käsityksen kannattaja ei koe omaavansa tällaista tietoa.

''Agnostikko'' ei väitä meidän tietävän, ettei mitään Jumalaa ole olemassa. Agnostikolla voidaan tarkoittaa myös henkilöä, joka ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon, mutta ei koe tietävänsä totuutta kysymyksestä. Tässä merkityksessä agnostikko voi siis [[teismi|uskoa jumalaan]] ollen [[fideisti]] tai olla [[Ateismin määritelmä|negatiivinen ateisti]], eikä agnostisismi kerro mitään henkilön jumaluskosta, vaan agnostikko kieltää ainoastaan tiedon mahdollisuuden.

Monet uskonnot vaikuttavat kuitenkin ihmisen elämään, eikä kaikkien maailmankatsomusten mukaisesti ole mahdollista elää yhtä aikaa. Samoin [[luonnollinen Jumalatieto]] tuo mukanaan vastuun ihmistä korkeammalle moraaliauktoriteetille. Siksi agnostikko joutuu käytännön elämässään tekemään valintansa siitä, elääkö hän kuten ateisti, eli luottaen siihen että Jumalaa (tai muita yliluonnollisia olentoja) ei ole, tai ainakaan niiden olmeassaololla ei ole hänen elämälleen merkitystä, vai pitääkö hän Jumalan olemassaoloa ja jotain uskontoa vakuuttavampana kuin muita.

Agnostikko onkin pakotettu nojautumaan johonkin Jumalaa koskevaan kantaan enemmän kuin toisiin.

== Agnostikon määritelmä ==

'''Thomas Henry Huxley'''n (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa. T. H. Huxley loi käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” 1860-luvulla kuvaamaan ajatuksiaan: ”Mietiskelin ja keksin nimen joka oli mielestäni sopiva: 'agnostikko'. Se tuli päähäni enteellisen vastakkaisesti kirkkohistorian 'gnostikolle', joka halusi tietää niin paljon juuri siitä mistä minä en tiedä mitään. Tyydytyksekseni nimi tuli yleiseen käyttöön.”<ref>Christianity and Agnosticism: A Controversy. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Huxley, Thomas Henry | Nimeke=Collected Essays vol 5: Science and Christian tradition | Sivu=237–239 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Macmillan | Vuosi=1889 | Kieli=en }}</ref>

=== Agnostisismin muunnelmista ===

'''Agnostisismi''' on periaatteessa yhtä kuin agnostikkojen em. kanta. Agnostisismista on kuitenkin olemassa useita erilaisia muunnelmia.

''Radikaalia agnostisismia'' edustivat esimerkiksi '''Rudolf Carnap''' (1891–1970) ja '''Alfred Ayer''' (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä.

''Heikoin agnostisismin muoto'' katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta "puntit" ovat toistaiseksi tasan, niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa.

== Fideismi vastaan negatiivinen ateismi ==

Vaikka agnostikko olisikin vakuuttunut siitä, että kysymystä Jumalan olemassaolosta ei voida ratkaista empiirisen todistusaineiston valossa, tämä ei vielä suinkaan poista Jumalan olemassaoloon liittyvää kysymystä hänen elämästään.

=== Luonnollinen Jumalatieto ===
{{Pääartikkeli|[[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan]]}}

Koska usko Jumalaan on ihmiselle luontainen "tehdasasetus", agnostikon on täytynyt elämänsä varrella torjua tämä luontainen tieto jonkinlaisena lapsellisena harhana. Ihmiset eivät kasva agnostikoksi ottamatta tietoista kantaa Jumalan olemassaoloon ja tähän liittyvään tietoon. Agnostikkona pysytteleminen edellyttää tässä tietoisessa kannanotossa pitäytymistä.

=== Moraalinen realismi ja Jumala ===
{{Pääartikkeli|[[Moraalinen argumentti]]}}

Agnostikon skeptinen suhtautuminen Jumalaa koskevaan tietoon on sukua skeptiselle suhtautumiselle moraalia koskevaan tietoon.

Samalla tavalla kuin ihminen oppii jo lapsena muodostamaan käsityksen Jumalasta vaikka tätä ei hänelle opetettaisi, ihminen oppii että murha on väärin siinä vaiheessa kun hän oppii mitä tarkoittavat käsitteet "murha" ja "väärin". Mutta niin kuin ihminen voi torjua Jumalaa koskevan luontaisen tietonsa subjektiivisena harhana, hän voi tulla siihen tulokseen, että hänen moraaliset intuitionsa kertovat enemmän hänen aivoistaan kuin todellisuuden perimmäisestä moraalisesta luonteesta.

Mutta jos ihmisellä ei ole moraalia koskevaa tietoa, hän joutuu kohtaamaan moraalisen riskianalyysin: jos moraalinen todellisuus on todella olemassa, ja ihminen elää moraalisista normeista välittämättä, hän käytännössä syyllistyy moraalisiin rikkomuksiin.

Jos taas moraalinen todellisuus olisi harhaa, mutta ihminen pyrkii elämään moraalisen todellisuuden vaatimusten mukaan, hän ei todellisuudessa tee sen enempää oikeaa eikä väärää.

Tämä pätee jopa uskomusten muodostamiseen ja virheellisten uskomusten välttämiseen. Kuvitellaan että skeptikko kykenisi osoittamaan, että emme ole oikeutettuja uskomaan moraalisiin tosiasioihin, vaan moraaliseen todellisuuteen uskominen rikkoo uskomusten perustelemiseen liittyviä normeja. Tämä johtopäätöks kuitenkin itsessään olettaa moraalisen todellisuuden olevan ihmisen toimintaa sitova, koska sen mukaan virheellisten uskomusten muodostaminen on moraalisesti moitittavaa. Jos tällainen argumentti olisi pätevä, siitä ei tarvitsisi johtopäätöksen mukaan välittää, sillä argumentin mukaan päätelmän ohittamisessa ei ole mitään moitittavaa.

Siinä tapauksessa että agnostikko on moraalirealisti (esimerkiksi aristoteelinen tai platonistinen realisti), tämä herättää kysymyksen moraalisen todellisuuden ja aineellisen todellisuuden yhtenäisyyden perimmäisestä perustasta. Jos todellisuuden perimmäinen luonne on aika-avaruuden ulkopuolinen hyvyys, jonka varassa aika-avaruus itse pysyy olemassa, niin tällä perimmäisellä todellisuudella on jo varsin paljon jumalallisia piirteitä.

=== Psykologinen pragmatismi ja palvonta ===

Agnostikko joutuu päättämään minkälaisten moraaliperiaatteiden mukaan hän elää elämäänsä, ja minkälaisten arvojen mukaan hän priorisoi todellisuutensa – eli minkä hän ylentää kaikkein korkeimmalle elämässään.

Älyllisesti vilpittömän agnostikon voi olla vaikea välttää sitä johtopäätöstä, että moraalinen todellisuus noudattaa pitkälti Kristinuskon viitoittamaa tietä:
* Jokaisella on velvollisuus kohdella lähimmäistään niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan: muuten hän on tekopyhä.
* Jokaisella on velvollisuus puhua totta, tai ainakin välttää valehtelemista: muuten hän eksyttää itseään ja muita.
* Jokaisella on velvollisuus altistaa omatuntonsa itseään korkeampien normien korjattavaksi: näitä ovat esimerkiksi rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja rakkaus.
* Jokainen moraalisen tietoisuuden ikään kasvanut tiedostaa myös rikkoneensa moraalisia normeja vastaan, ja tuntee sielussaan syytöksen jota hän voi korkeintaan vaimentaa, muttei mielivaltaisesti määrätä.
* Tästä omantunnon syytöksestä pääsee eroon vain hylkäämällä väärät tiensä, tunnustamalla syyllisyytensä ja turvautumalla Jumalan armoon.
* Jos toivomme saavamme anteeksi rikkomuksemme, meidän tulee tekopyhyyden välttämiseksi olla valmiita antamaan anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan.

Kristinuskossa yhdistyy sanoma raadollisesta rehellisyydestä ja ylimaallisesta toivosta.
* Raadollinen rehellisyys: rehellinen nöyrtyminen ja oman moraalisen epäonnistumisen tunnustaminen
* Ylimaallinen toivo: vääränlainen oman turmeltuneisuutensa tuijottaminen johtaa ahdistukseen ja masennukseen, mutta Kristinuskossa ihmisen moraalista turmeltuneisuutta valaisee aina toivon sanoma Jumalan ylimaallisesta rakkaudesta ja armosta.

Jos ihminen tunnustaa että nämä periaatteet ovat hyviä ja viisaita, ja hän mielii elää näiden periaatteiden mukaisesti, hänen olisi syytä ottaa vakavasti se tosiasia, että juuri Kristinusko on tarjonnut hänelle tämän moraalisen näköalan.

Jos ihminen aikoo todella ojentaa elämänsä näiden periaatteiden mukaisesti, hänen olisi syytä ottaa myös Kristinusko kokonaisuutena vakavasti. Jos aikoo ylentää totuuden ja rakkauden elämänsä korkeimmiksi arvoiksi, miten tämä onnistuu juurtumatta kristilliseen elämään ja perinteeseen?

=== Riskianalyysi: Pascalin vaaka ===
{{Pääartikkeli|[[Pascalin peliteoria]]}}

Koska agnostikko ei voi välttää ojentautumasta elämässään jonkun Jumalaa koskevan kannan mukaan, eikä hänellä oman suunsa tunnustuksen mukaan ole riittävää todisteisiin nojaavaa perustetta tehdä tätä valintaa, yksi olennainen valintaan liittyvä näkökulma on riskianalyysi.

Matemaatikko Blaise Pascal oli yksi todennäköisyysteorian kehittäjistä, ja hän muotoili tähän liittyvän vedonlyöntiasetelman siten, että Jumalaan uskomalla ja häntä kaikin voimin etsimällä ihminen voi löytää osakseen ikuisen autuuden ja saada itselleen äärettömän voiton. Jos ihminen sattuu tässä erehtymään, eikä Jumalaa olekaan olemassa, hän ei menetä olennaisesti mitään luottaessaan Jumalaan. Jos taas ihminen elää välinpitämättömänä Jumalasta, hän ei voita mitään ollessaan oikeassa, mutta häviää äärettömästi menettäessään ikuisen onnen Jumalan yhteydessä, ja saa myös maksaa vääristä teoistaan kuolemanjälkeisen rangaistuksen.

Järjen mukaan tällaisen ihmisen tulisi siis ennemmin ottaa se riski että hän uskoo Jumalaan, ja tätä ei olekaan olemassa, kuin uskoa että Jumalaa ei ole jos Jumala onkin olemassa. Vähintään agnostikon tulisi etsiä Jumalaa kaikin voimin.

== Agnostisismi pidättymisenä kannanotosta ja kannanottona ==

Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.<ref>Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisija=Porvoo Helsinki: WSOY | Vuosi=2003 |Sivu=130-131 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:

{{sitaatti|Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.}}

Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei [[AW:S#ontologia|ontologinen]] vaan [[AW:S#epistemologia|epistemologinen]] luonteeltaan. Todistustaakan välttämiseksi agnostikko voi lisäksi muotoilla kyseisen väitelauseen subjektiivisessa muodossaan: "Minä en tiedä, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan."

Siinä vaiheessa kun teisti tai ateisti on esittänyt agnostikolle Jumalan olemassaoloon liittyviä ymmärrettäviä perusteluita, agnostikko ei voi enää väittää, ettei hänen tiedossaan ole syitä uskoa Jumalaan tai ateismiin, ellei hän ensin ota jonkinlaista kantaa näihin esitettyihin perusteluihin.

== Jumalan olemassaolon todisteet ==
{{Pääartikkeli|[[Jumalan olemassaolo]]}}

== Katso myös ==
* [[Pascalin peliteoria]]
* [["Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)]]
* [[Daniel Nylund: Maailmankatsomuksen tulee olla johdonmukaisesti sovellettavissa elämään (Ajankohtainen 3, V luku)]]
* [[Daniel Nylund: Maailmankatsomuksen tulee olla oikeaksi koettava ja sisäisesti tyydyttävä (Ajankohtainen 3, VI luku)]]

== Viitteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

{{Uskonnonfilosofia}}
[[Luokka: Filosofia]]

Pascalin peliteoria

2024-09-14T21:20:05Z

Otvari: Lisätty osio Pascalin omasta muotoilusta

'''Pascalin peliteoria''' (''Pascalin vaaka'', ''Pascalin vedonlyönti'', ''Pascalin argumentti'', ''peliteoreettinen argumentti'', ''pelurin todistus'') on yksi peruste uskoa Jumalaan. Se ei ole Jumalan olemassaolotodistus – ei siis pyri saamaan ihmistä entistä vakuuttuneemmaksi Jumalan todellisesta olemassaolosta – vaan eräänlainen "käytännön teismin järkevyystodistus", joka pyrkii osoittamaan, että epävarmuudenkin pohjalta lähdettäessä nimenomaan Jumalaan uskominen on yhtä kaikki [[wp:peliteoria|peliteoreettisesti]] kannattavin ja ainakin sikäli mielekkäin vaihtoehto.

Pascalin peliteorian lähtökohta-asetelma on sellainen, että pidettäessä Jumalan olemassaoloa avoimena kysymyksenä, johon itse kunkin on kuitenkin loogisesti välttämätöntä ottaa jokin kanta,<ref>Vaikka onkin periaatteessa mahdollista välttää lausumasta asiasta mitään mielipidettä, on aivan eri asia elää elämäänsä ikään kuin Jumala olisi todellisesti olemassa kuin ikään kuin Jumalaa ei olisikaan. Käytännössä siis agnostikkokin "asettaa panoksensa" joko teismin tai ateismin puolelle.</ref> inhimillisen elämän voi katsoa muistuttavan uhkapeliä, jossa panokset asetetaan jollekin mahdollisista vaihtoehdoista, nimittäin todellisuuskäsityksistä, mutta itse pelin lopputulos ei ole ihmisen päätettävissä – kunkin ihmisen lopullinen kohtalo ratkeaa vain ja ainoastaan ''objektiivisesti oikean todellisuuskäsityksen mukaan'' siitä riippumatta, mitä ihminen itse oli todellisuudesta uskonut.<ref>Ihmisen osaksi tuleva "henkilökohtainen tulos" siis tämän argumentin mukaan kyllä voi riippuakin ihmisen uskosta, mutta ''tuloksen ratkaiseva tekijä'' (perimmäinen totuus olemassaolon luonteesta) on ihmisten kannanotoista riippumaton.</ref>

Asian luonteesta johtuu, että tämän pelin tulos ratkeaa ja mahdollinen voitonjako toteutuu vasta ajallisen elämämme päätyttyä. Pascalin argumentin mukaan voidaan tällä hetkellä käytettävissä olevan informaation nojalla joka tapauksessa todeta, että johdonmukaisesti Jumalaan uskova "pelaa elämänsä" taitavammin – ottaa käytettävissä olevan informaation tarkemmin huomioon ja pääsee siksi "keskimäärin parempaan" lopputulokseen – kuin ateisti.

== "Elämä pelissä" ==

Pascalin vaa'an taustalla on [[wp:kristinusko|kristinusko]]n jumalakäsitys, erityisesti siitä näkökulmasta, joka on Raamatussa ilmaistu esim. {{rp|Hepr. 11:6}}.

Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko Jumala olemassa vai ei, Jumalaan ei kannata jättää uskomatta, sillä vaikka Jumalaa ei olisikaan, asiasta ei voisi koskaan olla varma eikä tällaisesta uskomuksesta olisi mitään hyötyä. Sen sijaan Jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä.

Kristityn odotettavissa olevan voiton [[wp:odotusarvo|odotusarvo]], joka on voiton [[wp:todennäköisyys|todennäköisyys]]<ref>Tässä toimitaan saatavilla olevan informaation ja omien järjenkykyjen varassa, subjektiivisen todennäköisyyskäsityksen pohjalta: miten todennäköisesti arvioisit kristinuskon olevan totta ja sen kanssa yhteensopimattomien käsitysten siis harhaa?</ref> kertaa voiton nettoarvo (voiton<ref>Minkä arvoinen on iankaikkinen autuus tilassa, "jonka Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat" ({{rp|1. Kor. 2:9}})?</ref> ylijäämä kulujen<ref>Minkä paljon vahinkoa ihmiselle on (kristillisestä kokonaisnäkökulmasta, siis iankaikkisuus huomioonottaen) arvioitava koituvan siitä, että kristillisen uskon tähden oli tämän elämän aikana voinut menettää jotain itselleen ajallisessa elämässä arvokasta, mistä muuten olisi voinut päästä täällä nauttimaan?</ref> vähentämisen jälkeen) plus kunkin mahdollisen tappion todennäköisyys<ref>Käy mielessäsi läpi kaikki tuntemasi, kristinuskon kanssa yhteensopimattomat todellisuuskäsitykset: Miten todennäköisenä kunkin käsityksen osalta pidät sitä, että juuri tämä käsitys olisi totta?</ref> kertaa tämän tappion nettohinta (tällöin kärsityt vahingot<ref>Kuinka huono juttu kristityn kannalta juuri tämän vaihtoehdon totuus olisi?</ref> mahdollisesti saavutetut väliaikaiset etuudet<ref>Paljonko helpommalla kristitty oli päässyt, kun ei esim. ollut tarvinnut noudattaa ramadan-paastoa tai tehdä kunniamurhia?</ref> huomioonottaen), on näin ollen äärettömän suuri.

=== Todistuksen logiikka ===

Kiteytettynä:
* Jos Jumala on olemassa ja henkilö toimii sen mukaisesti, se on ainoa mahdollisuus ylipäänsä voittaa mitään pysyvää. Voitto on mahdollisimman suuri.

* Jos Jumalaa ei ole mutta henkilö uskoo häneen, tämä saa Pascalin mukaan suojakseen perhettä yms. suojaavia käskyjä ja jännittävämmän elämänkaaren, vaikka häviäisikin hetkellisissä nautinnoissa.

* Jos Jumala on mutta henkilö ei usko häneen, tämä häviää suurimman kuviteltavissa olevan tappion verran.

* Ja ennen kaikkea: jos Jumalaa ei ole eikä henkilö usko häneen, tämä ei tosin häviä mitään – muttei myöskään voita mitään.

== Blaise Pascalin muotoilu ==

Ajatuskulun esitti todennäköisyyslaskennan yhtenä keskeisenä kehittäjänäkin tunnettu ranskalainen matemaatikko ja fyysikko [[Blaise Pascal]] 1600-luvulla,<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Pascal, Blaise | Nimeke=Mietteitä | Selite=Alkuteos: Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava | Julkaisija=Porvoo Helsinki Juva: WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21208-3}}</ref> ja se kantaa siksi yhä hänen nimeään.

Pascal kirjoittaa vedonlyönnistä kirjassaan Mietteitä, jonka kolmas osio on otsiokoitu ''Vedonlyönnin välttämättömyydestä''. Hän ensin taustoittaa, mikä asema vedonlyönnillä on Jumalaan epäluuloisesti suhtautuvan ihmisen kohtaamisessa. Pascalin ajattelussa vedonlyönti kulkee monella tapaa käsi kädessä sen ajatuksen kanssa, että niille jotka vilpittömästi haluavat uskoa Jumalaan, on kylliksi todisteita, ja niille on riittävän hämärää, jotka evät halua uskoa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa IV § 430 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_430 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''- - There is enough light for those who only desire to see, and enough obscurity for those who have a contrary disposition.'')</ref>

Hän muotoilee seuraavan järjestyksen epäilijän kohtaamiseen:

# Ensin hänelle on osoitettava että uskonto ei suinkaan ole täysin järjen vastaista
# Seuraavaksi hänelle näytetään, kuinka uskonto on ihailtavaa ja jopa toivottavaa
# Vasta kun ihminen suhtautuu uskon mahdollisuuteen positiivisesti, on syytä esittää todisteita

{{Lainaus|Ihmiset halveksivat uskontoa; he vihaavat sitä ja pelkäävät sen olevan totta. Tämän korjaaminen on aloitettava osoittamalla, ettei uskonto ole järjen vastainen; että se on arvostettavaa, herättämällä kunnioitusta sitä kohtaan; sitten meidän on tehtävä siitä rakastettavaa, jotta hyvät ihmiset toivoisivat sen olevan totta; Lopuksi meidän on todistettava, että se on totta.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 187 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_4187 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''Men despise religion; they hate it, and fear it is true. To remedy this, we must begin by showing that religion is not contrary to reason; that it is venerable, to inspire respect for it; then we must make it lovable, to make good men hope it is true; finally, we must prove it is true.'')</ref>}}

Pascalin mukaan Raamatun pohjalta on täysin luonnollista odottaa, ettei Jumala näyttäydy meille täysin kirkkaasti, niin ettei tätä valoa voisi ihminen torjua, sillä Raamatun Jumala on salattu Jumala:
"Totisesti, sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja." ({{rp|Jes. 45:15}})

{{Lainaus|Jos tämä uskonto kerskailisi näkevänsä Jumalan kirkkaasti, ja että tämä näkymä on avoin ja verhoamatton, tätä vastaan voisi hyökätä sanomalla, ettei maailmassa ole mitään, mikä osoittaisi sen tällä tavalla kirkkaasti. Mutta sen sijaan se päinvastoin sanoo, että ihmiset ovat pimeydessä ja vieraantuneita Jumalasta, että Hän on piiloutunut heidän tiedoltaan, että tämä on itse asiassa se nimi, jonka Hän antaa itselleen Raamatussa, ''Deus absconditus'';|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 194 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_194 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''If this religion boasted of having a clear view of God, and of possessing it open and unveiled, it would be attacking it to say that we see nothing in the world which shows it with this clearness. But since, on the contrary, it says that men are in darkness and estranged from God, that He has hidden Himself from their knowledge, that this is in fact the name which He gives Himself in the Scriptures, Deus absconditus;''</ref>}}

Lisäksi Pascal katsoo, että jos Jumalaan uskomaton ihminen ainakin pyrkii saamaan Jumalasta tietoa, hän on aivan eri asemassa kuin ihminen, joka on Jumalan olemassaolon suhteen välinpitämätön:

{{Lainaus|Siksi niiden joukossa, jotka eivät usko, teen suuren eron niiden välillä, jotka pyrkivät kaikin voimin saamaan tietoa asiasta, ja niiden välillä, jotka elävät murehtimatta tai ajattelematta asiaa.
Voin tuntea vain myötätuntoa niitä kohtaan, jotka vilpittömästi valittavat epäilyksiään, pitävät sitä suurimpana onnettomuutena ja jotka ponnisteluja kaihtamatta tekevät tästä tutkimuksesta itselleen pääasiallisen ja mitä vakavimman ajanvietteen.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 194 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_194 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''Therefore among those who do not believe, I make a vast difference between those who strive with all their power to inform themselves, and those who live without troubling or thinking about it.
I can have only compassion for those who sincerely bewail their doubt, who regard it as the greatest of misfortunes, and who, sparing no effort to escape it, make of this inquiry their principal and most serious occupations.''</ref>}}

Pascalin argumentti onkin syytä nähdä kontekstissa, jossa epäilijällä ei ole varsinaisia syitä pitää uskoa Jumalaan järjettömänä, mutta hän saattaa olla sen suhteen välinpitämätön ja ajatella, että hänen ei edes tarvitse ottaa asiaan kantaa:

{{Lainaus|Tutkikaamme sitten tätä asiaa ja sanokaamme: "Jumala on, tai Hän ei ole." Mutta kummalle puolelle kallistumme? Järki ei voi tässä tehdä päätöstä. Meidät erottaa ääretön kaaos. Tämän äärettömän etäisyyden toisella puolella pelataan peliä, jossa päälle jää kruuna tai klaava. Miten aiot lyödä vetoa? Järjen varassa et voi valita yhtä etkä toista; järkeen vetoamalla et voi puolustaa kumpaakaan vaihtoehtoa.

Älä sitten nuhtele virheistä niitä, jotka ovat tehneet valinnan; sillä sinä et tiedä asiasta mitään. "Ei, mutta en syytä heitä siitä, että he ovat tehneet tietyn valinnan, vaan valinnan ylipäätään; sillä jälleen kerran sekä hän, joka valitsee kruunan että hän, joka valitsee klaavan, ovat yhtä syyllisiä, he ovat molemmat väärässä. Todellinen tapa on olla lyömättä vetoa lainkaan."

Aivan; mutta sinun täytyy valita panoksesi. Valitseminen ei ole valinnaista. Olet jo tehnyt sijoituksesi. Kumman sinä sitten valitset? Katsotaanpa. Koska sinun on valittava, katsotaan, mikä kiinnostaa sinua vähiten. Sinulla on kaksi menetettävää asiaa, se mikä on totta ja se mikä on hyvää; ja kaksi asiaa pelissä: järkesi ja tahtosi, tietosi ja onnellisuutesi; ja luonnollasi on kaksi asiaa, joita vältetään, erehdys ja kurjuus. Sinun järkesi ei järkyty sen enempää valitessasi yhden mieluummin kuin toisen, koska sinun on pakko valita. Tämä kohta on nyt ratkaistu. Mutta entäpä onnellisuutesi? Punnitkaamme voittoa ja tappiota lyödessäsi vetoa sen puolesta, että Jumala on. Arvioikaamme näitä kahta mahdollisuutta. Jos voitat, voitat kaiken; jos häviät, et menetä mitään. Lyö siis epäröimättä vetoa, että Hän on.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 233 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_233 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''Let us then examine this point, and say, "God is, or He is not." But to which side shall we incline? Reason can decide nothing here. There is an infinite chaos which separated us. A game is being played at the extremity of this infinite distance where heads or tails will turn up. What will you wager? According to reason, you can do neither the one thing nor the other; according to reason, you can defend neither of the propositions. 
Do not then reprove for error those who have made a choice; for you know nothing about it. "No, but I blame them for having made, not this choice, but a choice; for again both he who chooses heads and he who chooses tails are equally at fault, they are both in the wrong. The true course is not to wager at all." 
Yes; but you must wager. It is not optional. You are embarked. Which will you choose then? Let us see. Since you must choose, let us see which interests you least. You have two things to lose, the true and the good; and two things to stake,[Pg 67] your reason and your will, your knowledge and your happiness; and your nature has two things to shun, error and misery. Your reason is no more shocked in choosing one rather than the other, since you must of necessity choose. This is one point settled. But your happiness? Let us weigh the gain and the loss in wagering that God is. Let us estimate these two chances. If you gain, you gain all; if you lose, you lose nothing. Wager, then, without hesitation that He is.'')</ref>}}

Pascal tarkastelee myös äärettömän voiton arvoa suhteessa sen voittamisen epävarmuuteen:
{{Lainaus|Mutta pelissä on ikuisuus elämää ja onnea. Ja jos näin on, jos mahdollisia lopputuloksia olisi ääretön määrä, joista vain yksi olisi sinulle suotuisa, olisit silti oikeassa panostaessasi yhden voittaksesi kaksi, ja koska sinun on pakko pelata, toimisit typerästi jos kieltäytyisit panostamasta yhtä elämä kolmea vastaan pelissä, jossa äärettömistä lopputuloksista vain on yksi sinulle suotuisa, jos voitettavana olisi äärettömyys äärettömän onnellista elämää. Mutta tässä voitettavana on äärettömän onnellinen elämä, ja vain rajallinen määrää tappiomahdollisuuksia, ja panoksesi on rajallinen. Suoritetaan jakolasku; siellä missä [voitettavana] on ääretön, eikä tappiomahdollisuuksien suhde voittomahdollisuuksiin ole ääretön, ei ole aikaa hukattavaksi, sinun on annettava kaikkesi. Ja näin ollen, kun on pakko pelata, hänen täytyy uhrata järki henkensä pelastamiseksi, sen sijaan että riskeeraa elämänsä, saadakseen äärettömän hyödyn, hyväksyen samalla ettei häviä mitään.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 233 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_233 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''But there is an eternity of life and happiness. And this being so, if there were an infinity of chances, of which one only would be for you, you would still be right in wagering one to win two, and you would act stupidly, being obliged to play, by refusing to stake one life against three at a game in which out of an infinity of chances there is one for you, if there were an infinity of an infinitely happy life to gain. But there is here an infinity of an infinitely happy life to gain, a chance of gain against a finite number of chances of loss, and what you stake is finite. It is all divided; wherever the infinite is and there is not an infinity of chances of loss against that of gain, there is no time to hesitate, you must give all. And thus, when one is forced to play, he must renounce reason to preserve his life, rather than risk it for infinite gain, as likely to happen as the loss of nothingness.'') Alkuperäinen ranskankielinen on tältä osin hieman vaikeatulkintainen: ''The apparently defective passage from page 39. Mais il y a ici une infinité de vie infiniment heureuse à gagner, un hasard de gain contre un nombre fini de hasards de perte, et ce que vous jouez est fini. Cela ôte tout parti; partout où est l’infini, et où il n’y a pas infinité de hasards de perte contre celui de gain, il n’y a point à balancer, il faut tout donner. Est ainsi, quand on est forcé à jouer, il faut renoncer à la raison pour garder la vie, plutôt que de la hasarder pour le gain infini aussi prêt à arriver que la perte du néant.'' ({{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 233 | Osoite = https://www.earlymoderntexts.com/assets/pdfs/pascal1660.pdf | Viitattu = 14.9.2024 | Selite = | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = © Jonathan Bennett 2017 }})</ref>}}

{{Lainaus|Ei siis hyödytä sanoa, että voiton saaminen on epävarmaa, mutta otamme varmasti riskin. Että ääretön etäisyys panoksena olevan varmuuden ja voiton epävarmuuden välillä on yhtä suuri kuin varmasti panoksena olevan rajallisen hyvän suhde epävarmaan äärettömään voittoon.

Asia ei ole näin, sillä jokaisessa vedonlyönnissä pelaaja uhraa varman panoksen saavuttaakseen epävarman voiton, ja silti hän asettaa rajallisen varmuuden saavuttaakseen rajallisen epävarmuuden rikkomatta järkeä. Panoksen varmuuden ja hyödyn epävarmuuden välillä ei ole ääretöntä etäisyyttä; tuo ei siis ole totta.

Todellisuudessa voiton varmuuden ja tappion varmuuden välillä on ääretön ero. Mutta voiton epävarmuus on verrannollinen panoksen varmuuteen voitto- ja tappiomahdollisuuksien suhteessa. Tästä seuraa, että jos toisella puolella on yhtä monta riskiä kuin toisella, on järjenmukaista pelata tasan; ja sitten panoksen varmuus on yhtä suuri kuin voiton epävarmuus, niin kaukana varmuudesta, että niiden välillä on ääretön etäisyys. Ja niinpä ehdotuksemme on äärettömän voimakas, kun pelissä on rajallinen panos, jossa on yhtäläiset voiton ja tappion mahdollisuudet ja äärettömät voiton riskit. Tämä on todistettavissa; ja jos ihmiset kykenevät löytämään totuuksia, tämä on yksi.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 233 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_233 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''For it is no use to say it is uncertain if we will gain, and it is certain that we risk, and that the infinite distance between the certainty of what is staked and the uncertainty of what will be gained, equals the finite good which is certainly staked against the uncertain infinite. It is not so, as every player stakes a certainty to gain an uncertainty, and yet he stakes a finite certainty to gain a finite uncertainty, without transgressing against reason. There is not an infinite distance between the certainty staked and the uncertainty of the gain; that is untrue. In truth, there is an infinity between the certainty of gain and the certainty of loss. But the uncertainty of the gain is proportioned to the certainty of the stake according to the proportion of the chances of gain and loss. Hence it comes that, if there are as many risks on one side as on the other, the course is to play even; and then the certainty of the stake is equal to the uncertainty of the gain, so far is it from fact that there is an infinite distance between them. And so our proposition is of infinite force, when there is the finite to stake in a game where there are equal risks of gain and of loss, and the infinite to gain. This is demonstrable; and if men are capable of any truths, this is one.'')</ref>}}

{{Lainaus|Ei siis ole oikein, että Hän näyttäytyisi ilmeisen jumalallisella tavalla ja saattaisi täysin vakuuttaa kaikki ihmiset; mutta ei olisi myöskään oikein, että Hän tulisi niin piilossa, etteivät ne, jotka vilpittömästi etsivät Häntä, voisi Häntä tuntea. Heille hän on tahtonut tehdä itsensä varsin tunnistettavaksi; ja näin ollen hän tahtoo näyttäytyä avoimesti niille, jotka etsivät Häntä kaikesta sydämestään, ja olla piilossa niiltä, jotka pakenevat Häntä kaikesta sydämestään, Hän säätelee itsensä tuntemista siten, että hän on antanut itsestään merkkejä, jotka näkyvät niille, jotka etsivät Häntä, mutta eivät niille, jotka eivät häntä etsi. Valoa on kylliksi niille jotka vain haluavat nähdä, ja on kyllin hämärää niille joilla eivät halua.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa IV § 430 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_430 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''- - It was not then right that He should appear in a manner manifestly divine, and completely capable of convincing all men; but it was also not right that He should come in so hidden a manner that He could not be known by those who should sincerely seek Him. He has willed to make Himself quite recognisable by those; and thus, willing to appear openly to those who seek Him with all their heart, and to be hidden from those who flee from Him with all their heart, He so regulates the knowledge of Himself that He has given signs of Himself, visible to those who seek Him, and not to those who seek Him not. There is enough light for those who only desire to see, and enough obscurity for those who have a contrary disposition.'')</ref>}}

== Täydentäviä näkökohtia ==

=== Sovellusala ===

Argumentin heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei se suoraan kerro, mikä teistinen uskonto kannattaa valita, vaikka sulkeekin pois tiettyjä vaihtoehtoja. Erityisesti universalistinen "kaikki pääsevät taivaaseen" -malli on tästä näkökulmasta mielenkiinnoton, koska sen antama kuolemanjälkeinen voitonjako-odote on ateismin tavoin riippumaton siitä, millainen itse kunkin eletty elämä on ollut.

On mahdollista lähestyä moniakin erilaisia maailmankatsomusvaihtoehtoja odotusarvonäkökulmasta ja hahmottaa mielessään, miltä niiden painoarvo "Pascalin vaa'alla punniten" vaikuttaa; tämä antaa mahdollisuudet Pascalin vaa'an "uusiokäyttöön". Kaiken kaikkiaan tällaisen "metafyysisen panos-tuottoteorian" soveltamiseen harjaantuminen olisikin omiaan avaamaan tämänpuoleisuuteen kouristuksenomaisesti takertumaan tottuneelle länsimaiselle nykyihmiselle iankaikkisuusnäkökulman konkreettista merkitystä.

=== Henkilökohtaiset edellytykset ===

Argumentti on suunnattu lähinnä jonkinasteiselle [[agnostisismi|agnostikolle]], joka myöntää, ettei voi olla täysin varma siitä, mikä maailmankatsomus on totta. Tällainen ihmistyyppi on nykyäänkin yleinen, ja moni heistä on tottunut tuudittautumaan ajatukseen, että perimmäisiä asioita koskevan varmana pitämänsä tiedon puutteessa hänen "kannattaa keskittyä nauttimaan tästä elämästä". Juuri tällaisen "varmuuden vuoksi en ota mitään kantaa" -elämänfilosofian Pascalin peliteoria osoittaa perin juurin virheelliseksi.

Argumentin mukaan agnostikon ei kannata ottaa sitä riskiä, että eläisi kuin ateisti ja olisikin väärässä, koska hän voisi joutua kuolemanjälkeiseen kärsimykseen. Sen sijaan hänen kannattaa ottaa se riski, että hän elää ja uskoo kuin kristitty, vaikka ateismi olisikin totta. Hänenhän ei tarvitsisi kuoltuaan herätä murehtimaan sitä, että olikin ollut väärässä, ja sitä ennen hän voisi silti elää hyvän ja mielenkiintoisen elämän. Tällöinkin on olemassa riski, että joku muu uskonto olisi totta ja kristitty joutuisi sen mukaan kärsimään kuoleman jälkeen. Kuitenkaan monet uskonnot eivät salli muiden uskontojen kannattamista – tai koko ajatus toisensa poissulkevien uskontojen yhtaikaisesta "kannattamisesta" on sisäisesti ristiriitainen – joten jonkinlainen riski on aina olemassa. Riskin minimoimiseksi kannattaa joka tapauksessa hylätä ateismi, koska ainakaan ateisti ei voi voittaa. Jos ateismi olisikin totta, niin mitä merkitystä tällä olisi – miten kukaan ateisti voisi milloinkaan missään lopullisessa mielessä päästä "nauttimaan oikeassa olemisestaan"?

== Vastauksia kritiikkeihin ==

=== "Mutta mikä jumala?" ===

Pascal argumentoi alunperin yhden jumalan oletuksesta. Hän siis asetti vastakkain ainoastaan ateismin ja kristinuskon. Yleensä myönnetään, että tällaisessa tilanteessa argumentti toimisi. Jos taas pitää valita useiden jumalien väliltä, onkin olemassa riski uskoa väärään jumalaan.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jorin veto ja Pascalin vaaka | Osoite = http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2001-3/pascal.htm | Viitattu =23.11.2009 | Selite = | Tekijä = Mäntysalo, Jori | Julkaisija = Pakanasanomat | Ajankohta = 3/2009 }} (''Pascalin vaaka lähtee yhden jumalan oletuksesta. Jos voi olla olemassa vain kristinuskon Jumala tai ei mitään jumalaa, niin veto pätee. Jos taas voi olla olemassa myös hindujen Brahma, niin kristitty kenties uskoo väärään jumalaan.'')</ref> Tämä riski täytyy vain hyväksyä, koska ei ole olemassakaan sellaista valintaa, joka pelaisi kaikin puolin varman päälle. Tämän riskin pienentämiseksi on kuitenkin perusteltua pidättäytyä uskomasta ateismiin.

=== Argumentin "moraalinen kyseenalaisuus" ===

Peliteoreettista argumenttia on kritisoitu siitä, ettei todellisuuden perustavia uskonvalintoja pidä tehdä laskemalla hyötysuhteita ja ettei Jumala luultavasti katsoisi hyvällä tällaisen järkeilyn perusteella uskovia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jorin veto ja Pascalin vaaka | Osoite = http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2001-3/pascal.htm | Viitattu =23.11.2009 | Selite = | Tekijä = Mäntysalo, Jori | Julkaisija = Pakanasanomat | Ajankohta = 3/2009 }} (''Kristityiltä voi ensiksi kysyä, mitä mieltä heidän Jumalansa on tällaisen järkeilyn perusteella uskovista.'')</ref> Käytännössä kuitenkin tällainen järkeily on erittäin perusteltua monessakin perustavanlaatuisessa tilanteessa.

On tietenkin mahdollista, että koko elämäsi on vain harhaa, ja aivosi olisivatkin oikeasti humanoidien laboratoriossa, jossa sinulle syötetään jatkuvasti valheellisia havaintoja sähköimpulsseina. Entä jos tämä onkin totta? Velvoittaisiko tämä mahdollisuus sinut jonkinlaisiin toimenpiteisiin? Minkälainen toiminta olisi tällaisessa tilanteessa hyvää tai huonoa? Jos et voi tehdä mitään asialle, niin voit yhtä hyvin elää niin kuin havaintosi olisivatkin todellisuutta. Jos olisitkin väärässä, niin mitä merkitystä tällä olisi?

On myös loogisesti mahdollista, ettei sinun lisäksesi ole olemassa muita tajuisia olentoja. Muut ihmiset olisivat kuin virtuaalihahmoja tietokonepelissä. Tällöin muiden tappaminen ei olisi moraalisesti väärin, samoin kuin tietokonepelissä ihmisen tappamista ei voida pitää moraalisesti vääränä. Vaikka tiedostatkin nyt tällaisen mahdollisuuden olemassaolon, et kuitenkaan usko siihen, koska et halua ottaa sitä riskiä että oletkin väärässä. Vaikka sinulla ei luultavasti olekaan mitään halua suoranaisesti vahingoittaa muita ihmisiä, varot kuitenkin myös vahingossa satuttamasta muita. Vaikka siis tällainen olisikin totta, sinun kannattaa elää niin kuin se ei olisi.

=== "Voihan jokin jumala palkita ateistitkin" ===

Joidenkin ateistien mukaan voidaan yhtä hyvin väittää, että [[ateisti]] palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jorin veto ja Pascalin vaaka | Osoite = http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2001-3/pascal.htm | Viitattu =23.11.2009 | Selite = | Tekijä = Mäntysalo, Jori | Julkaisija = Pakanasanomat | Ajankohta = 3/2009 }} (''Erityisesti jokin jumala voi pelastaa ne, jotka eivät usko kristinuskon Jumalaan. Samalla tavoin jokaiselle mahdolliselle jumalalle voi keksiä "vastajumalan", ja tämä viimeistään riittää kumoamaan Pascalin vedon. Miksei voisi olla jumalaa, joka pelastaisi ateistit?'')</ref> Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan.

Tämähän on periaatteessa täysin mahdollista. On tosin myös mahdollista että päähäsi putoaa kohta meteoriitti. Vaikka haluaisitkin eliminoida riskin meteoriitin osumisesta, sinun ei kannata väistää. On käytännössä yhtä epätodennäköistä, että meteoriitti putoaakin päähäsi juuri siinä mihin olet väistänyt, sillä meteoriitin putoaminen on käytännössä täysin ennalta arvaamatonta ja tässä suhteessa mielivaltaista. Vastaavasti kuvatunlaista jumalaa voidaan hyvällä syyllä pitää mielivaltaisena. Tällaisessa todellisuudessahan väärin uskovat saisivat palkinnon, koska tämä jumala palkitsisi ateistit juuri siitä, etteivät he uskoneet häneen. Mielivaltaisia jumalia voidaan tietysti keksiä täysin mielivaltaisesti, joten yhdeltä jumalalta suojautuminen altistaa yhtä todennäköiselle toisen jumalan rangaistukselle. Mielivaltaisten jumalien mahdollisuus voidaan siis jättää vedonlyönnissä huomioimatta, koska ne ovat määritelmällisesti täysin ennalta arvaamattomia.

== Miksi kääntyä ateistiksi? ==

Kaikkein parhaiten argumentti toimii luultavasti ateistiksi kääntymisen ehkäisijänä. Minkä takia ihmisen, joka on elänyt esimerkiksi kristittynä, kannattaisi missään tilanteessa kääntyä ateistiksi?

Ateistiksi kääntymisen ymmärrettävänä perusteluna voisi pitää totuuden seuraamista ehdoitta. Jos siis todistusaineisto vastaansanomattomalla tavalla osoittaisi, ettei mitään jumalia ole olemassa, niin tätä voisi pitää hyvänä syynä kääntyä ateistiksi. On kuitenkin varsin helppo havaita, ettei mitään varsinaisia jumalattomuustodistuksia ole olemassa. Yksittäisiä teistisiä uskomuksia vastaan on kyllä esitetty monia argumentteja, mutta juuri ateismiin uskomisen perusteeksi tarjotaan yleensä [[tietämättömyyteen vetoaminen|tietämättömyyteen vetoamista]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Sivu=110–112 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}</ref> Ateisti voi siis sanoa, että teistin tulisi todistaa Jumalan olemassaolo, ennen kuin hänen olisi järkevää uskoa siihen. Jos teisti sitten tarjoaa jonkun [[Jumalan olemassaolo|perusteen]] Jumalan olemassaololle, ateisti voi syyttää teistiä [[aukkojen Jumala]]an vetoamisesta ja todeta ettei todiste ole riittävän hyvä. Ateistin on käytännössä aina mahdollista keksiä [[Naturalistien paniikkiratkaisut|vaihtoehtoinen selitys]] todistusaineistolle, tai sitten hän voi todeta, ettei asiaa vielä tiedetä, niin kauan kuin Jumala olisi ainoa ratkaisu ongelmaan. Jos ateistilta sitten kysyy, että minkälainen todiste riittäisi, jotta Jumalan olemassaoloa voisi pitää uskottavana, ateisti saattaa tähän vastata, että Jumala kyllä tietäisi [[Ateismin falsifioitavuus|mikä olisi riittävä todiste]] ja esittäisi sen varmasti, jos olisi olemassa. Tähän päälle voi vielä kysyä: [["Miksei Jumala ilmoita itseään selvästi?"]] Tämän retoriikan jäljiltä tulee kuitenkin huomata, ettei ateismille ole edelleenkään esitetty ainoatakaan järjellistä todistetta. Tietämättömyyteen vetoaminen on nimittäin argumentointivirhe.

On siis naiivia kuvitella, että ateismiin uskottaisiin, koska sen tiedettäisiin olevan totta. Useimmat ateistit myöntävätkin olevansa tietojensa puolesta agnostikkoja<ref>Tällainen ateisti ei siis katso voivansa mennä kannanmäärityksessään Jumalan olemassaolokysymykseen agnostikkoa pitemmälle sillä perusteella, että tietäisi tätä enemmän, vaan ateismi on hänelle lähinnä tunteen ja tahdon asia: agnostikko katsoo sietävänsä ajatuksen Jumalan mahdollisesta olemassaolosta ja voivansa mukautua siihen, tällainen ateisti ei. Tunnettu ateistifilosofi Thomas Nagel on suoraan todennutkin, ettei tahdo todellisuuden olevan sellainen kuin teistit ajattelevat sen olevan.</ref>: heillä ei mielestään ole riittävää tietoa uskoakseen jumalaan – eikä toisaalta riittävää tietoa todistaakseen, ettei jumalia ole. Jos asiaa ei voida ratkaista puhtaasti tiedollisilla argumenteilla, niin peliteoreettinen lähestymistapa on erittäin perusteltu ja ateismi voidaan hylätä puhtaasti käytännöllisistä syistä.<ref>Tällöin siis kysymys on siitä, paljonko kenenkään järkevästi ajatellen kannattaa riskeerata siksi, ettei tahdo Jumalan olevan olemassa, kun kuitenkin järkensä puolesta tietää ja myöntää, ettei hänen vallassaan ole Jumalan olemassaolon estäminen tai sen seurausten rajoittaminen vaan että loogisesti ottaen itse kunkin ateistin ainoa oikeassa olemisen toivo on siinä, ettei Jumala ehkä olisi olemassa, vaikka hän sitä päinvastoin hartaasti toivoisikin. Tällaisessa tilanteessa oman kannan ratkaiseminen siltä pohjalta, että päättää toimia ikään kuin tietäisi asian olevan niin kuin itse toivoo, vaikka tietää, ettei tätä tiedäkään, voi tosin antaa jonkinlaista subjektiivista tyydytyksen kokemusta ("sainpahan Jumalan viralta edes omassa elämässäni!") mutta ei ole objektiivisessa mielessä järkevää (ei perustu tosiasioihin vaan toiveajatteluun ja täyttää siis esim. Dawkinsin kannattaman "uskonnollisuuden määritelmän").</ref>

Tämän takia ihmisen, joka ei voi olla varma ateismin totuudellisuudesta, ei järkevästi arvioiden kannata missään tilanteessa kääntyä ateistiksi.<ref>Omalta kannalta paremmaksi tiedetyn tilanteen tahallinen vaihtaminen omalta kannalta huonommaksi tiedetyksi on ilmeisen järjetöntä toimintaa.</ref>

== Katso myös ==

* [[Agnostisismi]]
* [[Ateismi]]
* [[Ateistin vaaka]]
* [[Jumalan olemassaolo]]
* [[Teismi]]

== Lähteet ==

* {{kirjaviite | Tekijä=Pascal, Blaise | Nimeke=Mietteitä | Selite=Alkuteos: Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava | Julkaisija=Porvoo Helsinki Juva: WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21208-3}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Warburton, Nigel | Nimeke=Philosophy: Basic Readings | Selite= | Julkaisija=London: Routledge | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-415-18720-6}} – Selostaa laajasti Pascalin vaakaa.

== Viitteet ==
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.ccel.org/ccel/pascal/pensees.html Pascalin ''Pensées'' englanniksi]. Pelurin todistus on osiossa #233.
*[http://www.iep.utm.edu/p/pasc-wag.htm Internet Encyclopedia of Philosophy: Pascal's wager]
*[http://plato.stanford.edu/entries/pascal-wager/ Stanford Encyclopedia of Philosophy: Pascal's wager]
*[http://www.infidels.org/library/modern/richard_carrier/heaven.html The End of Pascal's Wager: Only Nontheists Go to Heaven (2002)]
*[http://www.update.uu.se/~fbendz/nogod/pascal.htm Arguments against Pascal's Wager]
*[http://www.religioustolerance.org/pascal_w.htm Pascal's Wager, ReligiousTolerance.org]
*[http://www.philosophyofreligion.info/theistic-proofs/pascals-wager/the-atheists-wager/ The Atheist's Wager, Philosophy of Religion.info]

[[Luokka:Maailmankatsomus]]

{{Uskonnonfilosofia}}

{{tägit|pascalin veto, pascalin vaaka, blaise pascal, pascalin gambiitti, pascalin peliteoria, ateismi, teismi, järki, usko, tieto}}

Alkuperäisheimot ja Jumala

2024-09-13T17:00:06Z

Otvari: /* Paleointiaanien aikaongelma */ Lisätty vanhan maan näkökulma

[[Tiedosto:YU Judson Church.JPG|pienoiskuva|[[Alkuperäisheimot ja Jumala#Karenit|Kareneiden perimätieto tuki Raamatun luotettavuutta]], mistä oli apua Adoniram Judsonin tehdessä lähetystyötä heidän parissaan. Kuvassa hänen mukaansa nimetty kirkko, Judson Church, Yangonin yliopistolla Myanmarissa.]]
Usko yhteen kaikkivaltiaaseen ja näkymättömään Luoja-Jumalaan yhdistää noin 90 prosenttia maailman kansanuskonnoista.<ref>[[Daniel Nylund: Maailmankatsomus ei saa olla ristiriidassa todellisuuden kanssa (Ajankohtainen 3, III luku)]], otsikon "Mitä Jumalasta sitten voidaan tietää yleisen ilmoituksen kautta?" alta</ref> Monien heimojen uskomukset ja perimätieto tukevat muutenkin Raamatun todenmukaisuutta. Tässä artikkelissa esitellään muutamia esimerkkejä.

==Gedeot==

Etiopian keskiosien eteläisillä vuoristoseuduilla elää monia kahvinviljelijäheimoja, mm. gedeo-heimo, joka muiden lähiheimojen tavoin uskoo kaikkivaltiaaseen kaiken luojaan. Luojaansa he kutsuvat '''Magano'''ksi.

Itse asiassa vain harvat gedeo-heimon jäsenet kuitenkaan rukoilivat Maganoa, enimmäkseen heidän palvontansa ja uhrinsa näkyivät suunnatun pahalle olennolle, '''Sheit'an'''ille. Syyksi sanottiin, ettei heimolaisilla ollut tarpeeksi läheistä suhdetta Maganoon voidakseen vapautua Sheit'anista.

Gedeo-heimon ns. kuningassukuun kuuluva '''Warrasa Wange''' halusi kuitenkin saada henkilökohtaisen kontaktin Maganoon. Hän asusteli heimonsa asunalueiden laitamilla Dilla-nimisessä kaupungissa, ja hänen rukouksensa oli yksinkertainen: hän pyysi Maganoa ilmoittamaan itsensä heimolleen.

Pian tämän jälkeen hän sitten näkikin ihmeellisen näyn: Kaksi valkoihoista muukalaista saapui hänen kotikaupunkinsa lähistölle ja pystytti itselleen sykomoripuun varjoon jonkinlaiset huterat majat. Näyn jatkuessa nämä muukalaiset rakensivat samalle paikalle kestävämmät, kiiltäväkattoiset rakennukset. Warrasan kotialueen kaikki talot olivat olkikattoisia, joten hän ei olisi voinut unelmoidakaan kiiltäväkattoisista rakennuksista, joita hänen näyssään pian ilmestyi lisääkin, pitkin poikin vuorenrinnettä.

Warrasa kuuli myös äänen, joka sanoi näiden muukalaisten tuovan viestin Maganolta ja kehotti Warrasaa odottamaan heitä. Näky päättyi siihen, että Warrasa irrotti talonsa keskipaalun ja siirsi sen muukalaisten rakentamien kiiltäväkattoisten asumusten luo. Hänen heimonsa ajattelussa talon keskipaalu merkitsi koko ihmisen elämää, joten hän tämän näyn nähtyään ymmärsi elämänsä aikanaan liittyvän näihin näyn muukalaisiin.

Näky alkoi konkreettisesti toteutua kahdeksan vuoden päästä. Näiden vuosien aikana gedeo-heimon keskuudessa monet muutkin profeetat olivat ennustaneet, että Maganolta tulisi pian viesti.

Eräänä kuumana vuoden 1948 joulukuun päivänä kanadalainen '''Albert Brant''' ajoi työtoverinsa '''Glen Cain'''in kanssa vanhalla kuormurilla kohti Dillaa. Heidän tarkoituksenaan oli aloittaa lähetystyö gedeo-heimon parissa, joskin he poliittisista syistä pääsivät siirtymään vain heimon asuma-alueen laitamille. Perille päästyään he pystyttivät telttansa sykomoripuun juurelle.

Warrasa kuuli kuormurin moottorin äänen ja lähti miettiväisen hitaasti kävelemään sitä kohti...

Kolme vuosikymmentä myöhemmin Warrasa säteilee uskoa Jeesukseen, Maganon Poikaan, ja gedeo-heimon pariin on muodostunut lähes 300 seurakuntaa, joihin kuhunkin kuuluu keskimäärin reilut 200 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Don Richardson | Nimeke = Iankaikkisuus heidän sydämessään | Julkaisija = Ristin Voitto r.y. | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 67-70 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-605-960-0 }} Ks. myös http://en.wikipedia.org/wiki/Gedeo_people</ref>

==Karenit==

=== Ensikontakti eurooppalaisiin ===

Vuonna 1795 erääseen karen-kylään Rangoonin lähelle saapui englantilaisdiplomaatti, joka kuului Burman ja Englannin välisessä kiistassa välittäjänä toimineeseen diplomaattiryhmään. Burmassa vallitsi pelko siitä, että Englanti valloittaisi Burman tämän kiistan johdosta. Karen-kylässä englantilaisdiplomaatti sai kuitenkin yllättäen hyvin innostuneen vastaanoton, toisin kuin yleisesti muuten Burmassa, jossa ulkomaalaisiin suhtauduttiin hyvin penseästi. Kylässä kaikki tungeksivat diplomaatin ympärillä ja yrittivät saada koskea hänen kasvojaan ja käsivarsiaan.

Kyläläisten intoon oli myös erittäin hyvä syy: He olivat odottaneetkin "valkoista veljeä", jonka oli määrä tuoda heille heidän esi-isiensä hukkaama kirja. Kirjan oli kareneiden uskomusten mukaan kirjoittanut '''Y'wa''', "Korkein Jumala", ja he uskoivat, että tuodessaan kirjan valkoinen veli samalla pelastaa heidät kaikista sortajista.

Diplomaatti kuitenkin totesi jo poliittisen harkintansakin perusteella, että kyläläiset olivat erehtyneet. Hän ilmoitti, ettei tuntenut Y'waa eikä hänellä ollut hajuakaan heidän odottamastaan valkoisesta veljestä. Niine hyvineen hän lähti kylästä kääntäen selkänsä sadoille pettyneille kareneille. Britannian vastaperustettuun Rangoonin-suurlähetystöön palattuaan hän sentään kertoi tapauksesta esimiehelleen '''Michael Symes'''ille. Symes puolestaan teki selkoa tästä välikohtauksesta vuonna 1827 julkaistussa käsikirjoituksessaan ''”An Account of an Embassy to the Kingdom of Ava in the Year 1795”'' ["Avan kuningaskuntaan avatun suurlähetystön toimintakertomus vuodelta 1795"].

=== Karenien esikristillisen uskonnon pääpiirteitä ===

Vähintään tuhannessa karen-kylässä toimi tämän Korkeimman Jumalan, Y'wan edustajia, eräänlaisia profeetallisia muistuttajia, joita kutsuttiin ''bukho''iksi. He opettivat, että karenien palvomat pahat henget ja Y'wa kulkivat eri polkuja ja että vielä tulee aika, jolloin karenien tulee täysin palata noudattamaan Y'wan tahtoa.

Kareneilla oli monia lauluja, jotka kertoivat Y'wasta. Hänen kerrottiin olevan ikuinen ja kuolematon<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Francis Mason | Nimeke = The Karen Apostle | Julkaisija = | Vuosi = 1861 | Kappale = | Sivu = 10 | Selite = | Tunniste = }}, viitannut Richardson, s. 95. Francis Mason, Judsonin työtoveri, on kirjoittanut kyseisen kirjan Ko-Thah-byusta.</ref>, luoneen maailman ajan alussa ja olevan tutkimaton.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mrs. Macleod Wylie | Nimeke = The Gospel of Burma | Julkaisija = | Vuosi = 1859 | Kappale = | Sivu = 22 | Selite = | Tunniste = }}, viitannut Richardson, s. 95.</ref> Hänen kerrottiin olevan myös kaikkitietävä. Karenit surkuttelivat erityisesti sitä, että heiltä puuttui henkilökohtainen suhde Y'waan.<ref>Mason, s.97, viitannut Richardson, s. 96.</ref>

Kareneilla on lisäksi Raamatun kanssa hyvin yhteensopiva kertomus siitä, kuinka ihmiset lankesivat eroon Jumalasta:

:Y'wa oli alussa antanut maailmalle muodon ja osoittanut ruoan ja juoman ensimmäisille ihmisille '''Tha-nai'''lle ja '''Ee-u'''lle. Y'wa oli asettanut heidät asumaan puutarhaan, jossa oli seitsemän erilaista hedelmäpuuta. Y'wa antoi ensimmäisille ihmisille tarkan käskyn siitä, että yhden puun hedelmiä eli ns. koetinhedelmiä he eivät saaneet syödä, sillä sen jälkeen, kun he syövät koetinhedelmää, he sairastuvat, vanhenevat ja kuolevat. Y'wa lupasi käydä heidän luonaan joka seitsemäs päivä.

:Jonkin ajan kuluttua '''Mu-kaw-lee''' (paholainen) tuli ensimmäisten ihmisten luokse kysymään heiltä, mitä he puutarhassa syövät. Ihmisten vastattua, että Y'wa on antanut heille yllin kyllin syötävää, pyysi Mu-kaw-lee tarkentamaan, mitä he syövät. Ihmiset kertoivat, että eri puista sai erimakuisia hedelmiä ja että yhdestä puusta he eivät saaneet syödä, sillä jos he siitä söisivät, he kuolisivat.

:Mu-kaw-lee kuitenkin kertoi, että koetinhedelmä oli kaikkein makein ja täyteläisin hedelmä puutarhassa ja että siitä syötyään ihmiset saisivat ihmeellisiä voimia, kuten taivaaseennousukyvyn. Mu-kaw-lee myös uskotteli, että Y'wa ei todellisuudessa ole heidän puolellaan, kun taas juuri hän kertoisi totuuden. Mies, Tha-nai, kieltäytyi aluksi houkutuksesta, mutta nainen eli Ee-u lankesi kiusaukseen ja sai miehenkin syömään hedelmää.

:Seuraavan aamun koittaessa Y'wa tuli tapaamaan ihmisiä ja kysyi, miksi he olivat syöneet puusta, jonka hedelmän hän oli heiltä kieltänyt. Seurauksenahan oli, että ihmiset alkaisivat nyt sairastua ja vanheta, ja lopulta he kuolisivat. Ihmiset joutuivat Y'wan kirouksen alle, ja hän jätti heidät yksin.

:Myöhemmin alkoikin sairauksia ilmetä, sillä yksi Ee-un ja Tha-nain lapsista sairastui. Koska Y'wa oli hylännyt heidät, he menivät kysymään Mu-kaw-leelta neuvoa. Mu-kaw-lee antoikin tarkkoja ohjeita siitä, kuinka uhreja piti suorittaa kutakin tautia vastaan. Uhrit suoritettiin hänen palvelijoilleen eli demoneille. Mu-kaw-lee opetti ihmisiä myös ennustamaan lintujen luista, mistä pian tulikin vuoristolaisille keino hakea apua jokseenkin kaikkiin ongelmiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alonzo Bunker | Nimeke = Soo Thah, A Tale of the Karens | Julkaisija = | Vuosi = 1902 | Kappale = | Sivu = 84-93 | Selite = | Tunniste = }}, viitannut Richardson, s. 96-100. Bunker eli 1800-luvun lopussa karenien parissa kolme vuosikymmentä.</ref>

Karenit odottivat ja kaipasivat Y'wan paluuta. He eivät olleet omaksuneet buddhalaisuutta eivätkä pitäneet epäjumalankuvia. Vanhempiensa kunnioittamisen he uskoivat kuuluvan ihmisen velvollisuuksiin. Lähimmäistä piti rakastaa, ja sääntöjä rikkoneita kareneita lohdutettiin Y'wan armon lupauksilla, sillä hänen kerrottiin armahtavan kareneita aina uudestaan, kun he rukoilivat häntä. Rukoilemaan myös kehotettiin lakkaamatta,<ref>Mason, s.99, viitannut Richardson, s. 100-102.</ref> vrt. {{rp|1.Tess. 5:17}}.

Erikoista karenien yksijumalaisessa uskonnossa on myös avoin oman puutteellisuutensa tunnustaminen.<ref>Richardson, s. 102-103.</ref> Eräs '''Sau-qua-la'''-niminen karen kertoi englantilaiselle kenraalikuvernöörille, että valkoiset vieraat eli eurooppalaiset olivat alun perin olleet karenien nuorempia veljiä. Karenit kuitenkin olivat laiminlyöneet velvollisuutensa vanhempina veljinä ja kadottaneet kappaleensa Y'wan kirjasta. Nuoremmilla veljillä se kuitenkin on tallessa, ja siksipä he ovatkin ns. vanhurskaita eli opettajia Jumalan luokse. Lisäksi he olivat oppineet matkustamaan valkosiipisillä laivoilla valtamerien yli.<ref>Mason, s. 15-27, viitannut Richardson, s. 104.</ref>

=== Karenien käsitysten alkuperä – päättely parhaaseen selitykseen ===

Voisivatko nämä uskomukset sitten selittyä karenien aiemmilla kontakteilla juutalaisuuteen tai jopa kristinuskoon?

Juutalaisvaikutus on hyvin epätodennäköistä, sillä karenit asuvat 6500 kilometrin päässä Jerusalemista, mitä paitsi heidän uskomuksissaan ei ole raportoitu olevan minkäänlaisia vastineita Vanhan testamentin kertoman Israelin kansan historian merkittävimmillekään hahmoille kuten '''Abraham'''ille tai '''Moosekselle'''. Y'wa-erisnimi tosin näyttäisi viittaavan Vanhan testamentin heprean '''Yahweh'''-nimitykseen Jumalasta, mutta juutalaisvaikutteet olisivat väistämättä jättäneet merkkejä myös Abrahamista ja Mooseksesta.

Entä voisivatko karenien uskomukset juontaa juurensa nestoriolaisten vaikutuksesta 700-luvulta tai myöhemmistä roomalaiskatolilaisten lähetyskosketuksista 1500–1700-luvuilla? Jos näin olisi, olisi hyvin oletettavaa, että mainittaisiin jotakin Kristuksesta: lihaksitulemisesta, vapahtajan kuolemasta ihmisten syntien sovittamiseksi ja hänen ylösnousemuksestaan. Näistä aiheista ei karenien perimätietoa keränneiden selonteoissa kuitenkaan ole mitään mainintaa.

Mikäli taas oletettaisiin kristillisten ja/tai juutalaisten vaikutteiden jääneen niin pinnallisiksi, että niistä olisi tarttunut muistiin vain muutama peruskäsite, olisi käsittämätöntä, miten näin ohimenevä kontakti vieraaseen uskontoon olisi kuitenkin juurtunut kareneiden kulttuuriin niin voimakkaasti, että nämä sen pohjalta olisivat kyenneet sitkeästi vastustamaan muita uskonnollisia virtauksia – yhtä hyvin buddhalaisuutta kuin heimon omasta piiristä tunnettua henkien palvontaakin.

Historia opettaa, että ainoastaan erittäin pitkäaikaiset ja voimakkaat vaikutteet pystyvät pysyvästi siirtämään uusia uskonnollisia käsityksiä kulttuurirajojen yli. Tämä pätee erityisesti silloin, kun muut vaikutteet, tässä tapauksessa siis juuri buddhalaisuus ja henkienpalvonta, ovat kyseisten käsitysten kanssa räikeässä ristiriidassa.

Selvästi todennäköisintä onkin, että karenien perimätieto juontaa juurensa patriarkkojen yksijumalaiseen aikaan ennen kristinuskoa tai Moosestakaan.

=== Karenit ja kristinusko ===

Vuonna 1817 innokas amerikkalainen lähetyssaarnaaja '''Adoniram Judson''' saapui Burmaan, Rangoonin seudulle. Löydettyään majapaikan Rangoonista hän opetteli huolella burman kieltä ja uskaltautui lopulta toreille saarnaamaan. Ikäväkseen hän sai tuskin lainkaan vastakaikua – ensimmäinen kääntymys kristinuskoon tapahtui vasta seitsemän vuoden saarnaamisen jälkeen, ja Judson kamppailikin monesti ylipääsemättömän masennuksen kourissa.<ref>Mason, s. 9-10, viitannut Richardson, s. 115.</ref> Koska vähäisten käännynnäisten opastaminen ei vienyt paljoa aikaa, Judson paneutui huolella Raamatun käännökseensä<ref>Wylie, s. 86, viitannut Richardson, s.116.</ref>, josta sittemmin tulikin pohja muiden Burman kansojen kielille tehtyihin Raamatun käännöksiin.

Päivänä muutamana Judsonin kotiin saapui karski karen-mies nimeltään '''Ko Thah-Byu''' pyytämään talon isännältä töitä voidakseen maksaa jonkin velkansa. Judson järjestikin hänelle töitä,<ref>Mason, s. 12, viitannut Richardson, s. 116.</ref> ja pian talon väki myös tutustutti hänet evankeliumin sanomaan, jota kohtaan Ko Thah-Byu ei tosin aluksi osoittanut mitään mielenkiintoa. Ei kuitenkaan kestänyt kauaa, ennen kuin tapahtui selvä muutos: mies alkoi ilmeisen kiinnostuneena evankeliumista kysellä sen alkuperästä ja valkoisista vieraista, jotka olivat tuoneet sanoman lännestä. Pian hän käsittikin, että juuri tätähän hänen kansansa oli jo satoja vuosia odottanutkin. Nyt juuri hän oli ensimmäisenä saanut tietää, että hukattu kirja oli viimeinkin saapunut Burmaan!

Samoihin aikoihin Ko Thah-Byun kanssa saapui Judsonin luo hänen avukseen lähetetty tuore lähetystyöntekijäpariskunta, '''George''' ja '''Sarah Boardman'''. George avasi uuden lukutaitokoulun, jonka opiskelijaksi Ko Thah-Byu heti ilmoittautui. Kaikkien yllätykseksi hän näyttikin paneutuvan Raamatun sanaan aivan täysillä.

Boardmanit lähtivät avaamaan uuden lähetyskentän Burman eteläosiin, Tavoyn kaupunkiin. Mukaan päässyt Ko Thah-Byu alkoi nyt saarnata evankeliumia ennennäkemättömällä innolla: monia vaaroja uhmaten hän etsi saarnapaikoikseen yhä uusia kyliä. Pian kävikin niin, että satoja karen-heimon jäseniä alkoi virrata Tavoyhin katsomaan valkoista veljeä, joka oli tuonut heille heidän hukatun kirjansa.<ref>Wylie, s. 52-53. Viitannut Richardson, s. 116-119.</ref>

Ko Thah-Byu antoi saarnatyölleen kaikkensa ehtimättä juuri koskaan lepäämään. Niinpä työ veikin hänen voimansa niin tyystin, että ehti kulua vain muutama vuosi ennen kuin hän jo kuoli ylirasitukseen. Tämä ponnistelu ei silti suinkaan jäänyt turhaksi: juuri hänen sytyttämänsä uskon liekki palaa heimon keskuudessa yhä edelleen – yli 150 vuotta myöhemmin.

Vuoteen 1858 mennessä jo kymmenettuhannet karen-kristityt olivat huomanneet velvollisuudekseen lähteä saarnaamaan hyvää sanomaa muidenkin Burman kansojen keskuuteen.<ref>Richardson, s. 120. Ks. myös http://en.wikipedia.org/wiki/Karen_people.</ref>

==Lahut==

Paikassa, jossa Burma jää Kiinan ja Thaimaan väliin ja sivuaa Laosin rajaa, elää n. 250 000 hengen lahu-kansa.

=== Lahujen esikristillinen uskonnollisuus ===

Lahut olivat perinteisesti uskoneet kaiken luojaan, '''Gui'sha'''an. Heidän perimätiedossaan oli vanha tarina siitä, kuinka Gui'sha oli antanut lakinsa heidän esi-isilleen riisikakkuihin kirjoitettuna. Kovan nälänhädän aikana esi-isät olivat kuitenkin syöneet nämä riisikakut sillä verukkeella, että näin lakikin olisi heidän sisällään. Tämän jälkeen lahut eivät kuitenkaan enää olleet pystyneet noudattamaan lakia täydellisesti, eikä se vastaisuudessakaan onnistuisi, ennen kuin sama laki olisi palautettu heille kirjoitetussa muodossa.

Lahuilla oli myös profeettoja, jotka välittivät sanomaa Gui'shalta. He kertoivat monia viisauksia, kuten:

{{sitaatti|”Vaikka miehellä olisi sylillinen matkasauvoja ja hän kävelisi niin kauan, että jokainen niistä olisi kulunut tyngäksi, ei hän siltikään löytäisi Gui'shaa (todellista Jumalaa)”.<ref>Nelda Widlundin henkilökohtaisesta haastattelusta vuodelta 1980. Rouva Widlund on kyseisellä seudulla toimineen lähetystyöntekijän lapsenlapsi. Viitannut: Richardson, s. 107.</ref>|}}

Profeetat ennustivat myös, että Gui'sha lähettää vielä aikanaan valkoisen veljen, joka tuo kadonneen lain heille valkoisessa kirjassa.

Monilla lahuilla oli sellainenkin mielenkiintoinen tapa, että he pitivät ranteittensa ympärillä nyörejä kuvaamassa olemistaan pahojen henkien vallan alla. Samalla he ilmaisivat odottavansa vapahtajaa, joka vapauttaisi heidät näiden henkien vallasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alexander MacLeish | Nimeke = Christian Progress in Burma | Julkaisija = | Vuosi = 1929 | Kappale = | Sivu = 52 | Selite = | Tunniste = }} Viitannut Richardson, s.107.</ref>

=== Lahut ja kristinusko ===

'''Marcus Young''' sai 1890-luvulla amerikkalaiselta lähetysjärjestöltä tehtäväkseen lähteä saarnaamaan lahujen naapurikansan, Šan-heimon, pariin. – Šan-heimollakin oli vastaavantyyppisiä uskomuksia kuin lahuilla.

Eräänä päivänä Youngin mentyä torille kymmentä käskyä saarnaamaan hänen ympärilleen kerääntyi yllättäen ryhmä oudosti pukeutuneita miehiä; osoittautui, että nämä olivat lahuja, jotka anoivat hartaasti, että hän tulisi heidänkin luokseen kertoakseen heille Gui'shan hukatun kirjan sanoman.

Seuraavien vuosien (1904-1936) aikana monet lahut sitten ottivatkin kasteen – kastettujen vuotuinen määrä oli järjestään yli 2000, kerran jopa yli 4500! Lahujen kiinnostus evankeliumia kohtaan oli niin suurta, ettei Young ehtinyt opettaa heille Raamattua niin hyvin kuin olisi halunnut. Niinpä hän houkutteli tähän työhön kaksi poikaansakin, joista toinen sittemmin myös käänsi Uuden testamentin lahujen kielelle.<ref>Richardson, s. 122-123. Ks. myös http://en.wikipedia.org/wiki/Lahu_people.</ref>

==Santaalit==

=== Ensikontakti eurooppalaisiin ===

Kalkutan pohjoispuolella Intiassa asustaa 2,5-miljoonainen santaalien kansa, jonka pariin päätyi vuonna 1867 kaksi lähetyssaarnaajaa, norjalainen '''Lars Skrefsrud''' ja tanskalainen '''Hans Børreson'''. Skrefsrud onnistui lyhyessä ajassa oppimaan santaalien kielen ja alkoi saman tien saarnata evankeliumia, vaikka aluksi epäilikin kovin, saisiko se vielä aikoihin mitään vastakaikua tämän – kovin kaukana juutalaisista ja kristillisistä vaikutteista eläneen – kansan taholta.

=== Santaalien perimätieto ===

Skrefsrudin yllätykseksi santaalit kuitenkin innostuivat evankeliumista lähes välittömästi. Pian innostuksen syykin selvisi, kun '''Kolean'''-niminen viisas santaalimies kertoi heimonsa ikiaikaista suullista perimätietoa:

:Santaalien nimi Jumalalleen oli '''Thakur Jiu''', 'Aito Jumala'. Thakur Jiusta opetettiin, ettei häntä voi ihmissilmin nähdä, mutta hän sen sijaan näkee kaiken. Hän on myös asettanut kaiken paikalleen ja ravitsee kaikki, niin suuret kuin pienet.

:Hyvin kauan sitten Thakur Jiu oli luonut sekä '''Harami'''-nimisen miehen että '''Ayo'''-nimisen naisen ja asettanut heidät asumaan kauas länteen, Hihiri Pipiri -nimiseen paikkaan. Siellä kuitenkin eli '''Lita'''-niminen olento, joka houkutteli Haramin ja Ayon valmistamaan riisiolutta ja kaatamaan osan siitä maahan uhriksi Saatanalle. Lopusta oluesta he juopuivat ja nukahtivat. Herättyään he huomasivat olevansa alasti ja häpesivät alastomuuttaan.

:Myöhemmin Ayo ja Haram saivat seitsemän poikaa ja seitsemän tytärtä, joista muodostui seitsemän sukukuntaa. Nämä sukukunnat siirtyivät aikanaan Kroj Kamaniksi kutsuttuun maahan ja joutuivat siellä yhä pahemmin rappion valtaan. Thakur Jiu kyllä kutsui ihmisiä puoleensa, mutta nämä kieltäytyivät. Tästä syystä Thakur Jiu vei lopulta yhden hurskaan pariskunnan turvaan Harata-vuorella<ref>"Harata" ja Raamatun "Ararat" ovat silmiinpistävän samankaltaisia vuorennimiä.</ref> sijaitsevaan luolaan. Tämän hurskaan pariskunnan pysytellessä turvaluolassaan Thakur Jiu hukutti muut ihmiset tulvalla.

:Myöhemmin kyseisen pariskunnan jälkeläiset lisääntyivät huomattavasti ja kansoittivat Sasan Beda ('Sinappipelto') -nimisen tasangon, jolla Thakur Jiu sitten jaotteli ihmiset useiksi eri kansoiksi. Yksi näistä kansoista vaelsi monien metsien läpi yhä idemmäksi, kunnes korkeat vuoret sulkivat siltä tien. Kun kunnollista kulkureittiä ei tahtonut millään löytyä, nämä ihmiset liittoutuivat '''Maran Buru'''n eli valtavien vuorten henkien kanssa päästäkseen eteenpäin. Pian he sitten löysivätkin sopivan solan ja matkasivat nykyään Intialle ja Pakistanille kuuluville alueille. Vähitellen he siirtyivät yhä pidemmälle nykyisen Bangladeshin suuntaan, ja heistä saivat nyky-santaalit alkunsa.

:Liittoutumisensa ja sen yhteydessä solmimansa valan takia santaalit alkoivat vähitellen unohtaa Thakur Jiun. Lopulta heillä ei ollut hänestä jäljellä juuri mitään muuta kuin nimi.

=== Santaalit ja kristinusko ===

Ymmärrettyään santaalien perimätiedon yhtymäkohdat Raamattuun ja sen ilmaiseman hengellisen nälän Skrefsrud pystyi entistä paremmin kohdentamaan sanomansa, ja pian tuhannet santaalit tulivatkin kysymään häneltä, kuinka voisivat päästä Thakur Jiun yhteyteen Jeesuksen kautta.

Skrefsrud ja Børreson saivat toimittaa parhaimmillaan jopa 80 santaalikastetta päivässä. Koska santaalit olivat niin innostuneita kuulemaan evankeliumia, nämä lähetyssaarnaajat pyysivät ja saivat kentälleen lisääkin työntekijöitä. Muutamassa vuosikymmenessä n. 85 000 santaalia sai kristillisen kasteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lars Skrefsrud | Nimeke = Traditons and Institutions of the Santal | Julkaisija = | Vuosi = 1887 | Kappale = | Sivu = 51-59 | Selite = | Tunniste = }} Ks. myös http://en.wikipedia.org/wiki/Santals</ref>

==Inkat==

On hyvin tunnettua, että inkat palvoivat auringonjumalaa, '''Inti'''ä. Heillä oli kuitenkin vuosien 1438 ja 1471 välillä erikoinen kuningas, nimeltään '''Pachacutec'''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Victor W. Von Haagen | Nimeke = The Ancient Sun Kingdoms of the Americas | Julkaisija = | Vuosi = 1957 | Kappale = | Sivu = 497 | Selite = New york | Tunniste = }} Viitannut Richardson s. 40.</ref> Hän rakensi monia kaupunkeja ja linnoituksia, mm. uudelleen rakennutti Cuzcoon temppelin Intille, sekä perusti kuuluisan Machu Picchun vuoristolinnoituksen. Hänen saavutuksekseen voidaan kuitenkin laskea täysin toisenlainen tapaus. Hän alkoi epäillä Intin jumaluutta pohtiessaan, että jos Inti kerran oli Jumala, miksi hän ei koskaan tehnyt mitään erikoista. Hän kulki taivaan poikki samaa reittiä pitkin, ja vieläpä pienikin pilvi pystyi peittämään hänen kirkkautensa. Pachacutec tulikin siihen tulokseen, että mikäli Inti olisi aito Jumala, ei mikään luonnonkappale pystyisi peittämään hänen valoaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Philip Ainsworth Means | Nimeke = The Incas: Empire Builders of the Andes,Indias of the Americas | Julkaisija = | Vuosi = 1965 | Kappale = | Sivu = 306 | Selite = | Tunniste = }} Viitannut Richardson s. 44.</ref>

Pachacutec havaitsi, että oli aiemmin palvonut kappaletta Jumalana, joten hän joutui vaikean kysymyksen eteen. Jos kerran Inti ei ollut Jumala, kuka sitten? Vastaus löytyikin yllättävän läheltä, inkojen kulttuurin jo melkein unohtuneesta perimätiedosta. Inkojen perimätiedon mukaan on olemassa kaikkivaltias kaiken Luoja, '''Viracocha'''. Hänestä oli kuitenkin jäljellä enää vähän perimätietoa ja yksi pyhäkkö.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = B. C. Brundage | Nimeke = Empire of the Inca | Julkaisija = | Vuosi = 164-165 | Kappale = | Sivu = 164-165 | Selite = | Tunniste = }}</ref>

Inkojen perimätiedon mukaan Viracocha loi Andien kansat puhaltamalla hengen patsaisiin, jotka hän oli muovaillut luolissa. Hän kuitenkin pettyi ensimmäiseen ihmissukuun ja hukutti sen vedenpaisumuksessa. Tämän jälkeen hän loi uusia ihmisiä kivestä, ja pitääkseen huolta, että ihmiset tällä kertaa pysyisivät oikealla tiellä, hän kulki inkojen keskuudessa ryysyisenä kerjäläisenä ja opetti sivistyksen alkeita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ketola K., Merenlahti P., Junnonen A., Jussila P, Stenius M. | Nimeke = Eeden 7 Maailmanuskonnot | Julkaisija = Edita | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = 13 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-37-3683-0 }}</ref>

Pachacutec päätteli, että Jumala, joka on luonut kaiken, on palvelemisen arvoinen, ja siksi onkin epäjohdonmukaista palvella jotakin hänen luomakuntansa osaa. Siispä hän ryhtyi toimeen ja kutsui koolle intin pappien kokouksen, jota eräs tutkija kutsuikin leikkimielisesti Coricanchan kokoukseksi sen pitopaikan mukaan liittäen sen muihin historian suuriin opillisiin kokouksiin.<ref> Brundage, s. 162. Viitannut Richardson s. 46</ref>

Kokouksessa Pachacutec julkaisi teesinsä, joiden mukaan Inti ei voi olla Jumala, sillä hän toisille valoa antaessaan pidättää sen toisilta, eikä hän pysty lepäämään. Hänen valonsa voi myöskin pienikin pilvenhattara peittää, jolloin hänen voimansa ei voi olla ääretön.<ref> Brundage, s. 163. Viitannut Richardson s. 46</ref>

Samaisessa kokouksessa hän herätteli uudestaan vanhaa perimätietoa Viracochasta. Sen mukaan häntä ei ollut luotu, hän esiintyy kolminaisuutena niin halutessaan, mutta muuten hän on taivaallisen sotaväen ja enkeleiden ympäröimänä yksinäisyydessä. Hän määrää ihmisen elinajan ja myös ravitsee ihmisen. Hän on kaiken elämän perusta, itsessään siunattu ja säälii ihmisten kurjuutta. Vain hän voi tuomita tai armahtaa ihmisiä ja hän antaa heille voimaa taistella pahoja taipumuksiaan vastaan.<ref>Brundage, s. 165. Viitannut Richardson s. 47</ref>

Pachacutecin uudistus sai kuitenkin kovaa vastarintaa aikaan Intin pappien puolelta, sillä jos he olisivat toteuttaneet uudistuksen, he olisivat joutuneet myöntämään, että he ja heidän isänsä olisivat olleet satoja vuosia väärässä ja että kaikki uhrit ja valtaisa työpanos temppelien rakentamiseksi olisivat olleet turhia. Tällainen ilmoitus aiheuttaisi varmasti ivaa ja saisi ehkä aikaan yhteiskunnallisia mullistuksia. Pachacutec myöntyikin poliittisten paineiden edessä ja määräsi, että Viracochan palveleminen rajoitettiin vain yläluokkaan, sillä tavalliselle kansalle se oli liian vaikea asia ymmärrettäväksi.<ref>Alfred Metraux: ''History of the Incas'', s. 126. Viitannut Richardson s. 47-48. Ks. myös http://en.wikipedia.org/wiki/Inca_civilization</ref> Yläluokilla on kuitenkin tapana olla lyhytikäisiä ilmiöitä kansojen historiassa, ja niinpä vajaat sata vuotta myöhemmin espanjalaiset valloittajat tuhosivat ylimystön. Siten uskonpuhdistus jäikin hyvin tyngäksi, koska se ei saavuttanut tavallista kansaa.

== Vedenpaisumuslegendat ==

{{Pääartikkeli|[[Vedenpaisumus]]}}

=== Paleointiaanien aikaongelma ===

Inkojen vedenpaisumuskertomukseen liittyy vanhan maapallon aikakehyksessä ongelma. Jos oletetaan, että Raamatun kuvaama vedenpaisumus olisi ollut vain paikallinen tulva Lähi-idän alueella noin 4000 vuotta sitten, ja ihmiset saapuivat Amerikkaan jo noin 13500 vuotta sitten<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_Americas#Prehistory</ref>, on vaikea nähdä, miten tarina olisi voinut levitä inkojen tietoon.

Myös havaijilaisilla on oma vedenpaisumuskertomuksensa, jonka mukaan mies nimeltä '''Nu'u''' rakensi arkin paetakseen suurta tulvaa. Hänen arkkinsa laski maihin ''Mauna Kea''n huipulle. Nu'u erehtyi kuitenkin ja luki pelastumisensa Kuun ansioksi, jota korjaamaan Luoja-Jumala, nimeltään Kane, lähetti sateenkaaren maahan.<ref>http://en.wikipedia.org/wiki/Nu%27u</ref>

=== Vedenpaisumuslegendat vanhan maan viitekehyksessä ===

Vanhan maapallon näkökulmasta todennäköinen selitys maailmanlaajuisiin vedenpaisumuslegendoihin liittyy siihen, että jääkauden lopussa tapahtunut jäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu olisi aiheuttanut useita paikallisia luonnonkatastrofeja.

Merenpinnan yhteensä yli 120 metrin nousu olisi jo itsessään peittänyt alleen mahdolliset jääkauden aikaiset jokilaaksokulttuurit. Samalla mannerjäätiköiden sulaminen ja [https://en.wikipedia.org/wiki/Post-glacial_rebound maan kohoaminen] olisi aiheuttanut globaalin laattatektonisen tasapainon uudelleenjärjestymisen, minkä seurauksena olisi esiintynyt myös nykyistä suurempia maanjäristyksiä ja tsunameita.

Paikalliset vedenpaisumukset olisivat jättäneet voimakkaan muistijäljen näiden kansojen perinteeseen, ja kertomukset olisivat juurtuneet kansojen mytologioihin.

Yksittäisen nimen samankaltaisuus (esimerkkinä [http://en.wikipedia.org/wiki/Nu%27u Nu'u]) ei myöskään todista vielä suorasta riippuvuudesta, samoin kuin Kareneiden Jumalan nimi Y'wa ei vielä yksin todista että tämä olisi lainaa heprealaisesta nimestä Yahweh.

Useimmissa vedenpaisumuslegendoissa Nooan nimi ei myöskään ole äänteellisesti sukua Nooalle, edes heprealaisten naapurikansoilla. Esimerkiksi Mesopotamiassa vedenpaisumuksesta selviytynyt sankari tunnettiin varhaisimmissa sumerinkielisissä teksteissä nimellä Ziusudra ("elinpäiviltään vanha"), tämän jälkeen varhaisissa akkadinkielisissä teksteissä nimillä Shuruppak (kaupunkinsa mukaan) ja Atra-hasis ("äärimmäisen viisas"), ja myöhemmässä akkadinkielisessä versiossa Gilgamesh-eepoksesta nimellä Uta-napishtim ("elämän löytäjä")<ref>https://en.wikipedia.org/wiki/Utnapishtim</ref>. Vastaavasti kreikkalaisten vedenpaisumussankari oli nimeltään [https://en.wikipedia.org/wiki/Deucalion Deucalion] ("makean viinin merimies") ja hinduilla Vaivasvata Manu ("Auringon ihminen"<ref>Manu: "In early texts, it refers to the archetypal man, or the first man" ([https://en.wikipedia.org/wiki/Manu_(Hinduism) https://en.wikipedia.org/wiki/Manu_(Hinduism)]), Vaivasvat = "Belonging to the Sun" ({{Verkkoviite | Nimeke = Vaivasvat Boy Name Meaning | Osoite = https://hamariweb.com/names/hindu/hindi/boy/vaivasvat-meaning_38614/ | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Hamariweb.com | Ajankohta = }})</ref>).

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Raamatun alkukertomuksien luotettavuus]]
* [[Sovitus tapahtui ehkä vuonna 30 jKr.]]

== Viitteet ==
<references/>

[[Luokka:Historia]][[Luokka:Jumala]] [[Luokka:Lukusuositukset]]

Luonnollinen Jumalatieto

2024-09-13T15:53:16Z

Otvari: /* Aiheesta muualla */

Ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering kertoo kirjassaan Jumalvaisto (The God Instinct, 2011), kuinka hän seitsemän vuotta vanhana oli rikkonut naapurinsa arvostaman muistoesineen. Peitelläkseen syyllisyyttään, hän vannoi Jumalan nimeen, ettei ollut hajottanut tätä esinettä. Vaikka hänelle ei ollut kotona opettu mitään Jumalan rangaistuksesta tai synnistä, eikä heillä ollut Raamattuakaan kotona, Bering kuvaa, että hänellä oli viikkojen ajan vaikeuksia nukkua ja hän kadotti ruokahalunsa. Muutamaa päivää myöhemmin hän sai tikun käteensä ja piti tätä Jumalan rangaistuksena.

Kun Bering oli teini-ikäinen, hänen äitinsä sairastui syöpään ja tämän seurauksena Beringillä oli kokemus Jumalan epäsuosioon joutumisesta ja omien syntiensä tuomasta rangaistuksesta. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Bering uskonut Jumalaan, ja hän tiesi, että äidin sairaudelle on biologinen selitys. Edelleen Bering kertoo, että hänen uskontotieteellistä tutkimustaan motivoi löytää syy vaistomaiselle jumaltietoisuudelle ja Jumalan rangaistuksen pelolle.

Bering ei ole ainoa, jolla on vastaavia havaintoja. Esimerkiksi tunnettu filosofi Jean-Paul Sartre kertoo lapsuudessaan tulitikkuleikkien takia polttaneensa pienen ryijyn. Kun hän oli peittämässä tuhotyönsä jälkiä, hän koki kuinka Jumala katsoi häntä. Hän tunsi tämän päänsä sisällä ja käsissään ja alkoi pilkata Jumalaa. Tämän jälkeen hän ei enää vastaavaa tuntenut, mutta myöhemmälläkin iällä koki vähintään ajoittain olevansa kutsuttu, luojalta tullut. <ref>(Sartre 1964: Words, Käänt. Irene Clephane. London: Penguin s. 65, sit. Bering 2011: s. 41)</ref>

Uskontotietelijä Justin Barret kertoo tanskalaisen kollegansa Frederickin viisivuotiaasta tyttärestä Annasta, joka viisivuotiaan tavoin kyselee monia asioita, kuten miksi sataa jne. Annen vanhemmat antavat vain tieteeseen perustuvia maallisia vastauksia, eivätkä viittaa Jumalaan. Kerran kuitenkin Anne oli kysynyt vanhemmiltaan, onko Jumala luonut maailman. Fredrick vastasi tähän aluksi, ettei maalimaa ole luotu, vaan että se on ollut aina olemassa. Annelle tämä vastaus ei kuitenkaan kelvannut, joten Fredrick vastasi uudelleen toteamalla kauan sitten olleesta suuresta alkuräjähdyksestä. Tähän Anna oli todennut, että Jumalan täytyi olla hämmentynyt.

Annen tapaus on sopusoinnussa kehityspsykologisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan lapset ovat luontaisesti uskovia. Yksi tapa saada tietoa lasten luonnollisista uskomuksista on tutkia kuuromykkien lasten selvityksiä siitä, mitä he uskoivat maailmasta ennen kuin oppivat kommunikoimaan. Esimerkiksi 19 kuukauden ikäisenä kuuroutunut ja sokeutunut Helen Keller kertoi, että hän lapsena vaistomaisesti kysyi itseltään, kuka on luonut kaiken. Vastaavaa kertoo myös kuuromykkä Theophilus Hope d'Estrella, joka kertoo varhaislapsuudessaan päätyneensä ilman sanoja käsitykseen, jonka mukaan kaikella on luojansa, joka on suuri ja voimakas. Luoja leikkii heittämällä auringon taivalle joka aamu ja ottamalla sen takaisin joka ilta. Hänen mukaansa Jumala sytytti tähdet taivaalle samassa tarkoituksessa, kuin me sytytämme kaasuvalot. Tuuli kuvasi Jumalan tunteita, kylmä tuuli hänen vihaansa ja lämmin tuuli hänen iloaan.

Lapsilla on monia luontaisia uskomuksia, kuten että 1+1 = 2, kappaleet liikkuvat suoraviivaisesti ja että ihmisillä on tajuinen mieli. Brittiläisiä ja amerikkalaisia lapsia koskevan tutkimuksen perusteella Kelemen<ref>Kelemen, D. ”Are Children 'Intuitive Theists'? Reasoning About Purpose and Design in Nature”, Phychological Science, vol. 15, ss. 295-301, 2004</ref> päättelee, että lapset luonnostaan uskovat maailman olevan tarkoituksenmukaisesti järjestynyt. Tutkijoiden mukaan usko luonnon tarkoituksenmukaisuuteen ja suunnitelmallisuuteen seuraa lasten älyllisistä kyvyistä, eikä uskonnollisesta kasvatuksesta. Edes uskonnolliset vanhemmat eivät opettaisi lapsilleen niin pitkälle luonnossa etenevää tarkoituksenmukaisuutta. Lasten mukaan kivet ovat teräviä esimerkiksi siksi, että eläimet voivat raapia niillä itseään. Jo noin vuodenikäiset ymmärtävät, että vain päämäärätietoinen olento voi luoda epäjärjestyksestä järjestystä ja lapsilla on luontainen taipumus ajatella, että maailma on tarkoitushakuisen suunnittelun ja luomistyön tulosta.<ref>Kelemen, D. & DiYanni, C. 2005: ”Intuitions About Origins: Purpose and Intelligent Design in Children's Reasoning About Nature”, Journal of Cognition and Development, vol 6, ss. 3-31</ref>

Myöhäislapsuuteen asti lapset pitävät yliluonnollista luomista ohjaamatonta evoluutiota parempana selityksenä.<ref>Evans, E. M., 2000: ”The Emergence of Belief About the Origins of Species in School-Aged Children”, Merrill Palmer Quarterly, vol. 46, ss. 221-54., Evans, E. M., 2001: ”Cognitive and Contextual Factors in the Emergence of Diverse Belief Systems: Creation Versus Evolution”, Cognitive Psychology, vol. 42, ss. 217-66.</ref> Lasten jumalusko ei myöskään rajoitu pelkästään Jumalaan luojana, vaan lasten mukaan Jumala on kaikkitietävä, kaiken havaitseva ja erehtymätön.<ref>Barret, J. L., 2007: ”Is the Spell Really Broken? Bio-Psychological Explanations of Religion and Theistic Belief”, Theology and Science 5 (1): 57-72.</ref>

Lapset luovat myös eron ihmisten ja Jumalan kyvyille. Kolmivuotiaat olettavat, että kaikilla tietoisilla olennoilla on kaikkitietävyyden ja erehtymättömyyden piirteitä, mutta kypsyessään he oppivat, että ihmisillä ja eläimillä on henkisiä rajoitteita, mutta yleensä lapset eivät oleta, että Jumalalla olisi tällaisia rajoitteita. Viisivuotiaana lapset erottavat jo Jumalan superkyvyt ihmisten rajoittuneista kyvyistä.<ref>Richert R. A. & Barrett, J. L. 2006: ”The Child's God and Cognitive Development”, The Encyclopedia of Spiritual Development in Childhood and Adolescence. Thousand Oaks, CA: Sage Publishing.</ref> Ikänsä myötä lapset oppivat ymmärtämään ihmisten rajoitukset, mutta heillä pysyy teologisesti oikea käsitys Jumalan kaikkitietävyydestä.

Tieteen historioitsija Whilliam Whewellin mukaan ihmiset eivät päädy deduktiivisen päättelyn pohjalta ajattelemaan, että maailmankaikkeuden järjestyksen perusteella se on suunniteltu ja tarkoituksellinen, vaan että tähän päädytään havaintojen välittömän ja suoran vaikutelman perusteella.<ref>Whewell, sit. Plantinga, A.: Where the Conflict Really Lies: Science Religion & Naturalism. New York: Oxford University Press, 2011, s. 245</ref>

== Aiheesta muualla ==

* [[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta]]
* [[Alkuperäisheimot ja Jumala]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jumala]]

Agnostisismi

2024-09-13T15:09:06Z

Otvari: Artikkelin laajentamista, Pascalin argumenttiin liittyvä osio olennaisesti kesken

Agnostismi on käsitys, jonka mukaan [[yliluonnollinen|yliluonnollisista olennoista]] (kuten Jumalasta tai jumalista) ei voi saada tietoa, tai käsityksen kannattaja ei koe omaavansa tällaista tietoa. ''Agnostikko'' ei väitä meidän tietävän, ettei mitään Jumalaa ole olemassa. Agnostikolla voidaan tarkoittaa myös henkilöä, joka ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon, mutta ei koe tietävänsä totuutta kysymyksestä. Tässä merkityksessä agnostikko voi siis [[teismi|uskoa jumalaan]] ollen [[fideisti]] tai olla [[Ateismin määritelmä|negatiivinen ateisti]], eikä agnostisismi kerro mitään henkilön jumaluskosta, vaan agnostikko kieltää ainoastaan tiedon mahdollisuuden.

Monet uskonnot vaikuttavat kuitenkin ihmisen elämään, eikä kaikkien maailmankatsomusten mukaisesti ole mahdollista elää yhtä aikaa. Siksi agnostikko joutuu käytännön elämässään tekemään valintansa siitä, elääkö hän kuten ateisti, eli luottaen siihen että Jumalaa tai muita yliluonnollisia olentoja ei ole, tai ainakaan niiden olmeassaololla ei ole hänen elämälleen merkitystä, vai pitääkö hän jotain uskontoa vakuuttavampana kuin muita.

Ihmisillä on myös [[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan|luonnostaan uskomuksia Jumalasta]] kaikkeuden luojana, eikä agnostikko voi siksi täysin välttää kysymystä Jumalan olemassaolosta. Agnostikko onkin pakotettu luottamaan johonkin Jumalaa koskevaan kantaan enemmän kuin toisiin.

== Agnostikon määritelmä ==

'''Thomas Henry Huxley'''n (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa. T. H. Huxley loi käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” 1860-luvulla kuvaamaan ajatuksiaan: ”Mietiskelin ja keksin nimen joka oli mielestäni sopiva: 'agnostikko'. Se tuli päähäni enteellisen vastakkaisesti kirkkohistorian 'gnostikolle', joka halusi tietää niin paljon juuri siitä mistä minä en tiedä mitään. Tyydytyksekseni nimi tuli yleiseen käyttöön.”<ref>Christianity and Agnosticism: A Controversy. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Huxley, Thomas Henry | Nimeke=Collected Essays vol 5: Science and Christian tradition | Sivu=237–239 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Macmillan | Vuosi=1889 | Kieli=en }}</ref>

=== Agnostisismin muunnelmista ===

'''Agnostisismi''' on periaatteessa yhtä kuin agnostikkojen em. kanta. Agnostisismista on kuitenkin olemassa useita erilaisia muunnelmia.

''Radikaalia agnostisismia'' edustivat esimerkiksi '''Rudolf Carnap''' (1891–1970) ja '''Alfred Ayer''' (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä.

''Heikoin agnostisismin muoto'' katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta "puntit" ovat toistaiseksi tasan, niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa.

== Fideismi vastaan negatiivinen ateismi ==

{{Lainaus|Järjestys. – Ihmiset halveksivat uskontoa; he vihaavat sitä ja pelkäävät sen olevan totta. Tämän korjaamiseksi meidän on aloitettava osoittamalla, ettei uskonto ole järjen vastainen; että se on arvostettavaa, herättäen kunnioitusta sitä kohtaan; sitten meidän on tehtävä siitä rakastettavaa, jotta hyvät ihmiset toivovat sen olevan totta; Lopuksi meidän on todistettava, että se on totta.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 187 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_4187 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''Order. — Men despise religion; they hate it, and fear it is true. To remedy this, we must begin by showing that religion is not contrary to reason; that it is venerable, to inspire respect for it; then we must make it lovable, to make good men hope it is true; finally, we must prove it is true.'')</ref>}}

Vaikka agnostikko olisikin oikeassa sen suhteen, että kysymystä Jumalan olemassaolosta ei voida ratkaista empiirisen todistusaineiston valossa, tämä ei vielä suinkaan poista Jumalan olemassaoloon liittyvää kysymystä hänen elämästään.

=== Luonnollinen Jumalatieto ===
{{Pääartikkeli|[[Lapset uskovat luonnostaan Jumalaan]]}}

Koska usko Jumalaan on ihmiselle luontainen "tehdasasetus", agnostikon on täytynyt elämänsä varrella torjua tämä luontainen tieto jonkinlaisena lapsenmielisenä harhana. Ihmiset eivät kasva agnostikoksi ottamatta tietoista kantaa Jumalan olemassaoloon ja tähän liittyvään tietoon. Agnostikkona pysytteleminen edellyttää tässä tietoisessa kannanotossa pitäytymistä.

=== Moraalinen realismi ja Jumala ===
{{Pääartikkeli|[[Moraalinen argumentti]]}}

Agnostikon skeptinen suhtautuminen Jumalaa koskevaan tietoon on sukua ihmiselle, jolla on skeptinen suhtautuminen moraalia koskevaan tietoon.

Samalla tavalla kuin ihminen oppii jo lapsena muodostamaan käsityksen Jumalasta, ihminen oppii että murha on väärin siinä vaiheessa kun hän oppii mitä tarkoittavat käsitteet "murha" ja "väärin". Mutta niin kuin ihminen voi torjua Jumalaa koskevan luontaisen tietonsa subjektiivisena harhana, hän voi tulla siihen tulokseen, että hänen moraaliset intuitionsa kertovat enemmän hänen aivoistaan kuin todellisuuden perimmäisestä moraalisesta luonteesta.

Mutta jos ihmisellä ei ole moraalia koskevaa tietoa, hän joutuu kohtaamaan moraalisen riskianalyysin: jos moraalinen todellisuus on todella olemassa, ja ihminen elää moraalisista normeista välittämättä, hän käytännössä syyllistyy moraalisiin rikkomuksiin. Jos taas moraalinen todellisuus on harhaa, ja ihminen pyrkii elämään moraalisen todellisuuden vaatimusten mukaan, hän ei todellisuudessa tee mitään väärää.

Vaikka skeptikko kykenisi osoittamaan, että moraaliseen todellisuuteen uskominen rikkoo uskomusten perustelemiseen liittyviä normeja, eikä tämä uskomus ole oikeutettu, tämä argumentti itsessään olettaa moraalisen todellisuuden olevan ihmisen toimintaa sitova.

Siinäkin tapauksessa että agnostikko on moraalirealisti (esimerkiksi aristoteelinen tai platonistinen realisti), tämä herättää kysymyksen moraalisen todellisuuden ja aineellisen todellisuuden yhtenäisyyden perimmäisestä perustasta. Jos todellisuuden perimmäinen luonne on aika-avaruuden ulkopuolinen hyvyys, jonka varassa aika-avaruus itse pysyy olemassa, niin tällä perimmäisellä todellisuudella on jo varsin paljon jumalallisia piirteitä.

=== Psykologinen pragmatismi ja palvonta ===

Agnostikko joutuu päättämään minkälaisten moraaliperiaatteiden mukaan hän elää elämäänsä, ja minkälaisten arvojen mukaan hän priorisoi todellisuutensa – eli minkä hän ylentää kaikkein korkeimmalle elämässään.

Älyllisesti vilpittömän agnostikon voi olla vaikea välttää sitä johtopäätöstä, että moraalinen todellisuus noudattaa pitkälti Kristinuskon viitoittamaa tietä:
* Jokaisella on velvollisuus kohdella lähimmäistään niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan: muuten hän on tekopyhä.
* Jokaisella on velvollisuus puhua totta, tai ainakin välttää valehtelemista: muuten hän eksyttää itseään ja muita.
* Jokaisella on velvollisuus altistaa omatuntonsa itseään korkeampien normien korjattavaksi: näitä ovat esimerkiksi rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja rakkaus.
* Jokainen moraalisen tietoisuuden ikään kasvanut tiedostaa myös rikkoneensa moraalisia normeja vastaan, ja tuntee sielussaan syytöksen jota hän voi korkeintaan vaimentaa, muttei mielivaltaisesti määrätä.
* Tästä omantunnon syytöksestä pääsee eroon vain hylkäämällä väärät tiensä, tunnustamalla syyllisyytensä ja turvautumalla Jumalan armoon.
* Jos toivomme saavamme anteeksi rikkomuksemme, meidän tulee tekopyhyyden välttämiseksi olla valmiita antamaan anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan.

Kristinuskossa yhdistyy sanoma raadollisesta rehellisyydestä ja ylimaallisesta toivosta.
* Raadollinen rehellisyys: rehellinen nöyrtyminen ja oman moraalisen epäonnistumisen tunnustaminen
* Ylimaallinen toivo: vääränlainen oman turmeltuneisuutensa tuijottaminen johtaa ahdistukseen ja masennukseen, mutta Kristinuskossa ihmisen moraalista turmeltuneisuutta valaisee aina toivon sanoma Jumalan ylimaallisesta rakkaudesta ja armosta.

Jos ihminen tunnustaa että nämä periaatteet ovat hyviä ja viisaita, ja hän mielii elää näiden periaatteiden mukaisesti, hänen olisi syytä ottaa vakavasti se tosiasia, että juuri Kristinusko on tarjonnut hänelle tämän moraalisen näköalan.

Jos ihminen aikoo todella ojentaa elämänsä näiden periaatteiden mukaisesti, hänen olisi syytä ottaa myös Kristinusko kokonaisuutena vakavasti.

=== Riskianalyysi: Pascalin vaaka ===
{{Pääartikkeli|[[Pascalin peliteoria]]}}

"Totisesti, sinä olet salattu Jumala, sinä Israelin Jumala, sinä Vapahtaja." {{rp|Jes. 45:15}}

{{Lainaus|Jos tämä uskonto kerskailisi näkevänsä Jumalan kirkkaasti, ja että tämä näkymä on avoin ja verhoamatton, tätä vastaan voisi hyökätä sanomalla, ettei maailmassa ole mitään, mikä osoittaisi sen tällä tavalla kirkkaasti. Mutta sen sijaan se päinvastoin sanoo, että ihmiset ovat pimeydessä ja vieraantuneita Jumalasta, että Hän on piiloutunut heidän tiedoltaan, että tämä on itse asiassa se nimi, jonka Hän antaa itselleen Raamatussa, ''Deus absconditus'';|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa III § 194 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_194 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''If this religion boasted of having a clear view of God, and of possessing it open and unveiled, it would be attacking it to say that we see nothing in the world which shows it with this clearness. But since, on the contrary, it says that men are in darkness and estranged from God, that He has hidden Himself from their knowledge, that this is in fact the name which He gives Himself in the Scriptures, Deus absconditus;''</ref>}}

{{Lainaus|Ei siis ole oikein, että Hän näyttäytyisi ilmeisen jumalallisella tavalla ja saattaisi täysin vakuuttaa kaikki ihmiset; mutta ei olisi myöskään oikein, että Hän tulisi niin piilossa, etteivät ne, jotka vilpittömästi etsivät Häntä, voisi Häntä tuntea. Heille hän on tahtonut tehdä itsensä varsin tunnistettavaksi; ja näin ollen hän tahtoo näyttäytyä avoimesti niille, jotka etsivät Häntä kaikesta sydämestään, ja olla piilossa niiltä, jotka pakenevat Häntä kaikesta sydämestään, Hän säätelee itsensä tuntemista siten, että hän on antanut itsestään merkkejä, jotka näkyvät niille, jotka etsivät Häntä, mutta eivät niille, jotka eivät häntä etsi. Valoa on kylliksi niille jotka vain haluavat nähdä, ja on kyllin hämärää niille joilla eivät halua.|[[Blaise Pascal]]<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Pascal's Pensées, Osa IV § 430 | Osoite = https://www.gutenberg.org/files/18269/18269-h/18269-h.htm#p_430 | Viitattu = 13.9.2024 | Selite = The Project Gutenberg EBook of Pascal's Pensées, by Blaise Pascal | Tekijä = Pascal, Blaise | Julkaisija = Project Gutenberg }} (''- - It was not then right that He should appear in a manner manifestly divine, and completely capable of convincing all men; but it was also not right that He should come in so hidden a manner that He could not be known by those who should sincerely seek Him. He has willed to make Himself quite recognisable by those; and thus, willing to appear openly to those who seek Him with all their heart, and to be hidden from those who flee from Him with all their heart, He so regulates the knowledge of Himself that He has given signs of Himself, visible to those who seek Him, and not to those who seek Him not. There is enough light for those who only desire to see, and enough obscurity for those who have a contrary disposition.'')</ref>}}

== Agnostisismi pidättymisenä kannanotosta ja kannanottona ==

Vaikka agnostisismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.<ref>Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisija=Porvoo Helsinki: WSOY | Vuosi=2003 |Sivu=130-131 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Agnostisismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:

{{sitaatti|Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.}}

Tämäkin siis on yliluonnollisia olentoja koskeva väitelause, joskaan ei [[AW:S#ontologia|ontologinen]] vaan [[AW:S#epistemologia|epistemologinen]] luonteeltaan. Todistustaakan välttämiseksi agnostikko voi lisäksi muotoilla kyseisen väitelauseen subjektiivisessa muodossaan: "Minä en tiedä, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan."

Siinä vaiheessa kun teisti tai ateisti on esittänyt agnostikolle Jumalan olemassaoloon liittyviä ymmärrettäviä perusteluita, agnostikko ei voi enää väittää, ettei hänen tiedossaan ole syitä uskoa Jumalaan tai ateismiin, ellei hän ensin ota jonkinlaista kantaa näihin esitettyihin perusteluihin.

== Katso myös ==
* [[Pascalin peliteoria]]
* [["Kristinuskoon ei voi vain päättää uskoa" (argumentti)]]
* [[Daniel Nylund: Maailmankatsomuksen tulee olla johdonmukaisesti sovellettavissa elämään (Ajankohtainen 3, V luku)]]
* [[Daniel Nylund: Maailmankatsomuksen tulee olla oikeaksi koettava ja sisäisesti tyydyttävä (Ajankohtainen 3, VI luku)]]

== Viitteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

{{Uskonnonfilosofia}}
[[Luokka: Filosofia]]

Fideisti

2024-09-13T12:38:06Z

Otvari: RD

#OHJAUS [[Fideismi]]

Agnostikko

2024-09-13T12:35:59Z

Otvari: RD

#OHJAUS [[Agnostisismi]]

Myytit kuolevasta ja ylösnousevasta jumalasta

2024-08-23T19:13:08Z

Otvari: /* Myyttisen juonikuvion merkitys */ Lainauksen käännöksen viilausta

{{Lainaus|Kristus on avain Vanhan testamentin tarinoihin. Mutta uskon että Logoksen inkarnaationa hän on avain kaikkiin tarinoihin. Uskon, että hänessä yleismaailmallisen tarinankerronnan suuret kuviot löytävät huipentumansa.|Jonathan Pageau<ref name="pageau">{{Verkkoviite | Nimeke = Christ Is the Key to All Stories | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=v7xE2_ULDD0 | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Jonathan Pageau | Julkaisija = Youtube | Ajankohta = 19.07.2024 }}</ref>}}

Useissa muinaisten pakanauskontojen mytologioissa on kertomus tuonpuoleiseen alamaailmaan laskeutumisesta ('[https://en.wikipedia.org/wiki/Katabasis Katabasis]') ja sieltä palaamisesta. Useat tutkijat ovat esittäneet, että sanoma Kristuksen [https://en.wikipedia.org/wiki/Harrowing_of_Hell tuonelaan laskeutumisesta] on vain näiden maailman myyttien toisintoa, eikä kristinuskossa siksi ole mitään erityistä, vaan se on pikemminkin myytti muiden joukossa.

== Myytit kuolevista ja ylösnousevista jumalista ==

Sumerinkielinen myytti [https://en.wikipedia.org/wiki/Descent_of_Inanna_into_the_Underworld Inannan matkasta alamaailmaan] lienee vanhin kirjallinen versio tästä myytistä.

Myytissä "Taivaan neito" [[wp:Inanna|Inanna]] laskeutuu alamaailmaan kaappaamaan vallan isosiskoltaan [[wp:Ereshkigal|Ereshkigalilta]] ("Mahtavan maan kuningatar"), mutta astuessaan alamaailman porteista hänet riisutaan alastomaksi ja hänen raatonsa ripustetaan roikkumaan koukkuun. Hänen avustajansa kutsuu [[wp:Enki|Enkiä]] ("Maan herra") avuksi ja tämä luo kynsiensä alaisesta töhnästä kaksi olentoa jotka vievät Inannalle elämää antavaa vettä ja elämää antavan hedelmän.

Näiden voimalla Inanna virkoaa ja palaa alamaailmasta, mutta lauma vihaisia demoneja vaatii Inannan tilalle sijaisen. Inanna palaa miehensä paimen [[wp:Dumuzid|Dumuzidin]] luokse, joka istuu mukavasti valtaistuimellaan suuren omenapuun alla. Inanna ilmeisesti suuttuu siitä ettei Dumuzid ole surrut häntä ja lähettää miehensä kärsimään alamaailmaan. Dumuzid pyytää Inannan veljeä [[wp:Utu|Utua]] ("Aurinko") avukseen ja pyytää tätä muuttamaan itsensä käärmeeksi. Utu tekee näin ja Dumuzid pääsee pakenemaan. Tekstin loppu on huonosti säilynyt, mutta loppuratkaisuna on että Dumuzid saa viettää aina puolet vuodesta elävien maassa ja joutuu palaamaan taas puoleksi vuodeksi alamaailmassa. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Inana's descent to the nether world: translation | Osoite = https://etcsl.orinst.ox.ac.uk/section1/tr141.htm | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Cunningham, Graham & al. | Julkaisija = The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature | Ajankohta = 7.9.2001 }}</ref>

Tarina tarjoaa mytologisen selityksen sille, miksi Dumuzidin hallitsema kasvukausi on vain puolet vuodesta, kun taas paahtavan kuuman kesäkauden ajaksi Dumuzid palaa kuolleiden valtakuntaan.

Dumuzidille on vastineensa eri kansojen mytologioissa: babylonialaisille hän on Tammuz, kanaanilaisille/foinikialaisille Adon ja kreikkalaisille Adonis. Näillä kullakin on vastaavanlainen myytti vierailusta kuolleiden alamaailmaan. Egyptiläisillä puolestaan on muinainen myytti Osiriksesta joka myös kuolee, käy alamaailmassa ja herää eloon, ja hänellä on vastaava rooli satokauden elävöittäjänä. Jonkinlainen [https://en.wikipedia.org/wiki/Dying-and-rising_god Jumalan kuolema ja ylösnousemus] on siis maailman mytologioissa toistuva teema jo ennen kristinuskoa, ja vastaavia myyttejä löytyy eri puolilta maailmaa.

== Myyttisen juonikuvion merkitys ==

Varsinkin 1900-luvun alussa antropologi ja folkloristi [[wp:James Frazer|James Frazer]] ja psykologi [[wp:Carl Jung|Carl Jung]] liittivät Jeesuksen osaksi tätä myyttien jatkumoa, ja monet myyttihypoteesin kannattajat pitävätkin tätä samankaltaisuutta jonkinlaisena osoituksena Jeesuksen ja hänen ylösnousemuksensa epähistoriallisuudesta.

Kyse on pikemminkin universaalista ihmisluontoon kuuluvasta kuoleman voittamisen ja ikuisen elämän kaipuun tarinallisesta teemasta, joka on juurtunut syvälle ihmisen psyykeeseen. Raamatun kertomus puhuttelee ihmisen syviä kaipauksia osaltaan juuri siksi, että se tarjoaa vastauksen ihmisen ajattomiin ja universaaleihin kaipauksiin.

Jonathan Pageau huomauttaakin, että kristillisten juonikuvioiden löytyminen maailman myyteistä on pikemminkin kristinuskon sanomaa tukeva kuin sitä kyseenalaistava ilmiö. Kristinusko ensinnäkin vie juonikuvion aivan uudelle tasolle:

{{Lainaus|On kristittyjä apologeettoja, jotka taistelevat näitä ihmisiä vastaan, ikään kuin puolustautuakseen syytökseltä että Kristuksen tarina on analoginen muiden muinaisten kertomusten kanssa.

Mutta itse asiassa olen valmis olemaan erittäin antelias näiden tutkijoiden kanssa. Jos otat vain hyvin lavean kuvion, jossa joku menee alamaailmaan, tai jopa alas veteen, tai luolaan kohdatakseen jonkun, tai hakeakseen jotain, etsiäkseen aarretta kuten Aladdin tai pelastaakseen jonkun, kuten Horus Osiriksen. ... Olen valmis antamaan kaikessa myöden heille ja sanomaan: "Kyllä, tuo juonikuvio on olemassa, ja se on yksi ihmistietoisuuden perusrakenteista." Mutta sitten sinun täytyy kysyä, mitä Kristuksen tarina tekee tälle kuviolle? Nämä tutkijat, kuten Frazer ja Jung ja jopa Campbell, ovat nähkääs jättäneet huomiotta koko sen tarinan, jonka kristityt todellisuudessa kertovat.

On väärin väittää, että kristityt uskovat Kristuksen matkustaneen alamaailmaan ja tulleen sitten sieltä ulos. Ensinnäkin me uskomme että Kristus kuoli, pitäen sisällään kaiken mitä kuolemaan liittyy. Hän ei käynyt kuolemassa, vaan hän yhdisti itsensä kuolemaan, hän otti kuoleman itseensä. Raamatun ulkopuolisissa perinteissä on kuvia Hadeksesta joka iloitsee ja luulee voittaneensa, koska hän on ottanut kaiken sisäänsä, vain yllättyäkseen.

Entä menikö Kristus alas Hadekseen pelastamaan jonkun ja palasiko hän sitten takaisin? Ei! Se ei ole se tarina, jota kerromme!

Tuomalla Jumalan kuolemaan, me uskomme kristittyinä, apostolin sanoin, että Kristus kukisti kuoleman!|Jonathan Pageau<ref name="pageau"/>}}

Pageaun mukaan Kristus samalla kertaa täyttää ja mullistaa tämän mytologisen juonikuvion, ollen esimerkki Kristuksen maailmaa muuttavasta voimasta:

{{lainaus|Löydämme esimerkin siitä, mitä Kristuksen tarina tekee kaikille tarinoille. Mitä hän tekee kaikelle. Että hän kerralla ylittää, hän jopa hävittää kuvion. Silti hän samanaikaisesti universaalisoi sen, yhdistää sen, luo sille perustan, valaisee sen. Haadekseen laskeutumisen ja sieltä paluun kuvio on sekä ylittynyt että täyttynyt samaan aikaan – ja tämä on muodonmuutos.

Eikä kyse ole vain siitä, vaan yhtäkkiä kaikki nämä vanhat tarinat nähdään implisiittisesti Kristuksen kautta.

Ja siinä näkyy antikristillisen 1900-luvun hulvaton ironia: kun nämä Frazerin kaltaiset tutkijat käyttävät kaikkia tuntemiasi muinaisia myyttejä niin kutsutusta kuolevasta jumalasta vähätelläkseen Kristinuskoa, huomaatkin että he katsovat kaikkia niitä myyttejä Kristuksen linssin läpi. Kristinusko oli niin maata mullistava tapahtuma, että monet sitä vastustavat eivät tänäkään päivänä osaa vastustaa sitä katsomatta Kristinuskon heille antamien lasien läpi.|Jonathan Pageau<ref name="pageau"/>
}}

== Katso myös ==
* [[Jeesus-myyttihypoteesit]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Mytologia]]

Myytit kuolevasta ja ylösnousevasta jumalasta

2024-08-23T19:06:53Z

Otvari: Luotu pääartikkeli paisuneen alaosion pohjalta ja laajennettu

{{Lainaus|Kristus on avain Vanhan testamentin tarinoihin. Mutta uskon että Logoksen inkarnaationa hän on avain kaikkiin tarinoihin. Uskon, että hänessä yleismaailmallisen tarinankerronnan suuret kuviot löytävät huipentumansa.|Jonathan Pageau<ref name="pageau">{{Verkkoviite | Nimeke = Christ Is the Key to All Stories | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=v7xE2_ULDD0 | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Jonathan Pageau | Julkaisija = Youtube | Ajankohta = 19.07.2024 }}</ref>}}

Useissa muinaisten pakanauskontojen mytologioissa on kertomus tuonpuoleiseen alamaailmaan laskeutumisesta ('[https://en.wikipedia.org/wiki/Katabasis Katabasis]') ja sieltä palaamisesta. Useat tutkijat ovat esittäneet, että sanoma Kristuksen [https://en.wikipedia.org/wiki/Harrowing_of_Hell tuonelaan laskeutumisesta] on vain näiden maailman myyttien toisintoa, eikä kristinuskossa siksi ole mitään erityistä, vaan se on pikemminkin myytti muiden joukossa.

== Myytit kuolevista ja ylösnousevista jumalista ==

Sumerinkielinen myytti [https://en.wikipedia.org/wiki/Descent_of_Inanna_into_the_Underworld Inannan matkasta alamaailmaan] lienee vanhin kirjallinen versio tästä myytistä.

Myytissä "Taivaan neito" [[wp:Inanna|Inanna]] laskeutuu alamaailmaan kaappaamaan vallan isosiskoltaan [[wp:Ereshkigal|Ereshkigalilta]] ("Mahtavan maan kuningatar"), mutta astuessaan alamaailman porteista hänet riisutaan alastomaksi ja hänen raatonsa ripustetaan roikkumaan koukkuun. Hänen avustajansa kutsuu [[wp:Enki|Enkiä]] ("Maan herra") avuksi ja tämä luo kynsiensä alaisesta töhnästä kaksi olentoa jotka vievät Inannalle elämää antavaa vettä ja elämää antavan hedelmän.

Näiden voimalla Inanna virkoaa ja palaa alamaailmasta, mutta lauma vihaisia demoneja vaatii Inannan tilalle sijaisen. Inanna palaa miehensä paimen [[wp:Dumuzid|Dumuzidin]] luokse, joka istuu mukavasti valtaistuimellaan suuren omenapuun alla. Inanna ilmeisesti suuttuu siitä ettei Dumuzid ole surrut häntä ja lähettää miehensä kärsimään alamaailmaan. Dumuzid pyytää Inannan veljeä [[wp:Utu|Utua]] ("Aurinko") avukseen ja pyytää tätä muuttamaan itsensä käärmeeksi. Utu tekee näin ja Dumuzid pääsee pakenemaan. Tekstin loppu on huonosti säilynyt, mutta loppuratkaisuna on että Dumuzid saa viettää aina puolet vuodesta elävien maassa ja joutuu palaamaan taas puoleksi vuodeksi alamaailmassa. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Inana's descent to the nether world: translation | Osoite = https://etcsl.orinst.ox.ac.uk/section1/tr141.htm | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Cunningham, Graham & al. | Julkaisija = The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature | Ajankohta = 7.9.2001 }}</ref>

Tarina tarjoaa mytologisen selityksen sille, miksi Dumuzidin hallitsema kasvukausi on vain puolet vuodesta, kun taas paahtavan kuuman kesäkauden ajaksi Dumuzid palaa kuolleiden valtakuntaan.

Dumuzidille on vastineensa eri kansojen mytologioissa: babylonialaisille hän on Tammuz, kanaanilaisille/foinikialaisille Adon ja kreikkalaisille Adonis. Näillä kullakin on vastaavanlainen myytti vierailusta kuolleiden alamaailmaan. Egyptiläisillä puolestaan on muinainen myytti Osiriksesta joka myös kuolee, käy alamaailmassa ja herää eloon, ja hänellä on vastaava rooli satokauden elävöittäjänä. Jonkinlainen [https://en.wikipedia.org/wiki/Dying-and-rising_god Jumalan kuolema ja ylösnousemus] on siis maailman mytologioissa toistuva teema jo ennen kristinuskoa, ja vastaavia myyttejä löytyy eri puolilta maailmaa.

== Myyttisen juonikuvion merkitys ==

Varsinkin 1900-luvun alussa antropologi ja folkloristi [[wp:James Frazer|James Frazer]] ja psykologi [[wp:Carl Jung|Carl Jung]] liittivät Jeesuksen osaksi tätä myyttien jatkumoa, ja monet myyttihypoteesin kannattajat pitävätkin tätä samankaltaisuutta jonkinlaisena osoituksena Jeesuksen ja hänen ylösnousemuksensa epähistoriallisuudesta.

Kyse on pikemminkin universaalista ihmisluontoon kuuluvasta kuoleman voittamisen ja ikuisen elämän kaipuun tarinallisesta teemasta, joka on juurtunut syvälle ihmisen psyykeeseen. Raamatun kertomus puhuttelee ihmisen syviä kaipauksia osaltaan juuri siksi, että se tarjoaa vastauksen ihmisen ajattomiin ja universaaleihin kaipauksiin.

Jonathan Pageau huomauttaakin, että kristillisten juonikuvioiden löytyminen maailman myyteistä on pikemminkin kristinuskon sanomaa tukeva kuin sitä kyseenalaistava ilmiö. Kristinusko ensinnäkin vie juonikuvion aivan uudelle tasolle:

{{Lainaus|On kristittyjä apologeettoja, jotka taistelevat näitä ihmisiä vastaan, ikään kuin puolustautuakseen syytökseltä että Kristuksen tarina on analoginen muiden muinaisten kertomusten kanssa.

Mutta itse asiassa olen valmis olemaan erittäin antelias näiden tutkijoiden kanssa. Jos otat vain hyvin lavean kuvion, jossa joku menee alamaailmaan, tai jopa alas veteen, tai luolaan kohdatakseen jonkun, tai hakeakseen jotain, etsiäkseen aarretta kuten Aladdin tai pelastaakseen jonkun, kuten Horus Osiriksen. ... Olen valmis antamaan kaikessa myöden heille ja sanomaan: "Kyllä, tuo juonikuvio on olemassa, ja se on yksi ihmistietoisuuden perusrakenteista." Mutta sitten sinun täytyy kysyä, mitä Kristuksen tarina tekee tälle kuviolle? Nämä tutkijat, kuten Frazer ja Jung ja jopa Campbell, ovat nähkääs jättäneet huomiotta koko sen tarinan, jonka kristityt todellisuudessa kertovat.

On väärin väittää, että kristityt uskovat Kristuksen matkusti alamaailmaan ja tuli sitten sieltä ulos. Ensinnäkin me uskomme että Kristus kuoli, pitäen sisällään kaiken mitä siihen liittyy. Hän ei käynyt kuolemassa, vaan hän yhdisti itsensä kuolemaan, hän otti kuoleman itseensä. Raamatun ulkopuolisissa perinteissä on kuvia Hadeksesta joka iloitsee ja luulee voittaneensa, koska hän on ottanut kaiken sisäänsä, vain ollakseen yllättynyt.

Entä menikö Kristus alas Hadekseen pelastamaan jonkun ja palasiko hän sitten takaisin? Ei! Se ei ole se tarina, jota kerromme!

Tuomalla Jumalan kuolemaan, me uskomme kristittyinä apostolin sanoin, että Kristus kukisti kuoleman!|Jonathan Pageau<ref name="pageau"/>}}

Pageaun mukaan Kristus samalla kertaa täyttää ja mullistaa tämän mytologisen juonikuvion, ollen esimerkki Kristuksen maailmaa muuttavasta voimasta:

{{lainaus|Löydämme esimerkin siitä, mitä Kristuksen tarina tekee kaikille tarinoille. Mitä hän tekee kaikelle. Että hän kerralla ylittää, hän jopa hävittää kuvion. Silti hän samanaikaisesti universaalisoi sen, yhdistää sen, luo sille perustan, valaisee sen. Haadekseen laskeutumisen ja sieltä paluun kuvio on sekä ylittynyt että täyttynyt samaan aikaan – ja tämä on muodonmuutos.

Eikä kyse ole vain siitä, vaan yhtäkkiä kaikki nämä vanhat tarinat nähdään implisiittisesti Kristuksen kautta.

Ja siinä näkyy antikristillisen 1900-luvun hulvaton ironia: kun nämä Frazerin kaltaiset tutkijat käyttävät kaikkia tuntemiasi muinaisia myyttejä niin kutsutusta kuolevasta jumalasta vähätelläkseen Kristinuskoa, huomaatkin että he katsovat kaikkia niitä myyttejä Kristuksen linssin läpi. Kristinusko oli niin maata mullistava tapahtuma, että monet sitä vastustavat eivät tänäkään päivänä osaa vastustaa sitä katsomatta Kristinuskon heille antamien lasien läpi.|Jonathan Pageau<ref name="pageau"/>
}}

== Katso myös ==
* [[Jeesus-myyttihypoteesit]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Mytologia]]

Jeesus-myyttihypoteesit

2024-08-23T19:04:23Z

Otvari: /* Jeesus arkkityyppisen tarinan täyttymyksenä */ Siirretty pääartikkeliin

Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Ei ole olemassa yhtä ainoaa Jeesus-myyttihypoteesia, vaan maailmalla leviää erilaisia käsityksiä, jotka täyttävät Jeesus-myyttihypoteesin kriteerit. Jeesus-myyttihypoteesissa olennaista on ajatus siitä, että Raamatun kuvaama [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilainen]] ei ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myyttihypoteesin kannattajien mukaan siis ajanlaskumme alussa kyllä eli Jeesus-niminen opettaja, mutta hänen elämäänsä liitettiin myöhemmin yliluonnollisia, vanhemmista uskonnoista kopioituja uskomuksia.<ref name="cam-novdec-2012">Catholic Answers Magazine, Nov-Dec 2012</ref> Osan mielestä Raamatussa seikkaileva Jeesus on täysin keksitty hahmo, ja useimmiten myös tässä leirissä uskotaan, että Jeesuksen ominaisuudet ja historia on kopioitu muista uskonnoista.<ref name="cam-novdec-2012" />

Myyttien uskottavuus kansan parissa perustuu toistoon. Esimerkiksi populaareissa lähteissä Jeesuksen ja muiden uskontojen merkkihenkilöiden välisiä yhtäläisyyksiä luetellaan ilman minkäänlaisia lähteitä aivan kuin väitteet olisivat niin itsestäänselvyyksiä, ettei erillisiä perusteluita tarvita.

Jeesus-myyttihypoteesien lähtökohtainen ongelma on se, että toistaiseksi juuri kukaan ei ole yrittänyt puolustaa Jeesus-myyttihypoteeseja todisteilla. Erilaisten Jeesus-myyttihypoteesien puolustajat ensisijaisesti pyrkivät osoittamaan, että jotkut Jeesuksen ominaisuudet on saatettu kopioida, koska ominaisuuksia on ollut uskonnoissa jo ennen ajanlaskumme alkua. Se, mikä on mahdollista, ei kuitenkaan ole todistettua. Jeesus-myyttihypoteesien seuraava kompastuskivi on se, että väitettyjä yhtäläisyyksiä ei oikeasti edes ole. Jeesus-myyttihypoteesit kaatuvat viimeistään siihen, että historiantutkimuksen valossa Jeesus Nasaretilainen vaikuttaisi todellakin olleen olemassa.

== Historia ==

Jeesusta on koko historialliskriittisen Jeesus-tutkimuksen historian ajan pidetty valtavirran tutkimuksessa historiallisena hahmona, vaikka esimerkiksi Jeesuksen ihmeitä ja muita yliluonnollisia tekoja on pyrittykin mytologisoimaan.

Jeesus-myyttihypoteesin juuret voidaan nähdä 1900-luvun alkupuolella muotoillun myyttisen sankarin arkkityyppin käsitteessä, jonka pohjalta oli mahdollista löytää löyhiä samankaltaisuuksia Jeesuksen ja monien myyttisten ja historiallisten hahmojen välillä.

=== Historiallis-kriittisen Jeesus-tutkimuksen historiaa ===

Jeesuksen tutkiminen puhtaasti historiallisen tiedonintressin näkökulmasta on alkanut 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksista, joita julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen Gotthold Lessing (1729-1781).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Alku | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/alku/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref> Tutkimushistoria on tapana jakaa kolmeen "etsintään", joiden aikana tarkasteltiin kysymystä siitä, minkälainen historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen oli:

* 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/1800-luku-jeesuksen-elama-tutkimus/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* Toinen etsintä <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Toinen etsintä | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/toinen-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* ”Kolmas etsintä” <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - ”Kolmas etsintä” | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/kolmas-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>

=== Myyttisen sankarin arkkityyppi ===

1900-luvun alkupuolella Otto Rank ja Lordi Raglan kehittivät näkemyksensä myyttisissä kertomuksissa toistuvista sankarin elämän- ja juonenkaaren pääkohdista, joiden mukaista tyypillistä sankaria kutsutaan sankarin arkkityypiksi tai [https://en.wikipedia.org/wiki/Rank%E2%80%93Raglan_mythotype Rank–Raglan myyttityypiksi (''mythotype'')]. Rank luetteli kirjassaan ''The Myth of the Birth of the Hero'' (1909) yhteensä 12 tyyppipiirrettä, ja Raglan luetteli piirteitä 22 teoksessa ''The Hero, A Study in Tradition, Myth and Drama'' (1936), lisäten tähän, että mitä useampia piirteitä sankarihahmo täyttää, sitä todennäköisemmin tämä on myyttinen, tai nämä elämäkerralliset ainekset perustuvat epähistoriallisiin legendoihin. Ajatusta arkkityyppisestä sankarista on popularisoinut erityisesti jungilainen kirjallisuudentutkija [[wp:Joseph Campbell|Joseph Campbell]] teoksellaan ''The Hero with a Thousand Faces'' (1949).

=== Jeesus ja Rank-Raglan sankarityypitys ===

Jeesukseen liitettyjä Rank-Raglan -piirteitä ovat erityisesti:
# epätavallinen syntymä,
# maine Jumalan/jumalan poikana,
# yritys tappaa hänet pian syntymän jälkeen,
# pakeneminen tappamisyrityksen takia,
# hänen lapsuudestaan ei tiedetä juuri mitään,
# hän menettää Jumalan/jumalten suosion,
# hän kohtaa "mysteerisen" (epätavanomaisen) kuoleman,
# mahdolliset jälkeläiset eivät peri hänen kuninkuuttaan (Jeesuksella ei ollut biologisia jälkeläisiä), ja
# hänellä on yksi tai useampi hautakammio tai hautamuistomerkki

Jos lisäksi kriteereitä venytetään sopivasti, saadaan myös seuraavat piirteet sopimaan:
# hänen äitinsä on ''kuninkaallinen neitsyt'' (vs. Jeesus syntyi '''neitseellisesti''')
# hänen isänsä on kuningas (vs. Jeesuksen maallinen isä '''polveutuu''' kuningas Daavidista, ja hänen taivaallinen Isänsä on kaikkivaltias kuningas)
# hänet kasvattavat ulkomailla kasvattivanhemmat (vs. Jeesuksen '''kasvatti-isän''' johdolla perhe muutti Egyptiin)
# aikuistuttuaan hän palaa kuningaskuntaansa (vs. Jeesus ''palaa'' perheineen asumaan Nasaretissa jo Jeesuksen lapsuudessa. Jeesus aloitti aikuistuttuaan julkisen opetustoimintansa, ja '''saarnasi''' Jumalan valtakunnasta)
# voittaa kuninkaan, jättiläisen, lohikäärmeen tai villipedon (vs. Jeesus voitti '''kuoleman''' ja Saatanan vallan, joka on Ilmestyskirjassa '''kuvattu''' Lohikäärmeenä)
# nai prinsessan, usein edeltäjänsä tyttären (vs. Jeesus saa omakseen ''morsiamen'' eli '''seurakunnan''')
# nousee kuninkaaksi (vs. Jeesus korotetaan ristillä pilkallisesti ''juutalaisten kuninkaaksi'', mikä onkin todellinen Jeesuksen korottaminen kuoleman voittaneeksi kuninkaaksi, mutta Jeesuksen kuninkuus ei ole tästä maailmasta: tämä '''ei ole samanlainen kuninkaaksi kruunaaminen''' kuin tyypillisessä sankaritarinassa)
# asettaa lakeja (vs. Jeesus asetti uuden '''lain tulkinnan''' mm. vuorisaarnassa, sillä "hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat" ({{rp|Matt. 7:29}}))
# ajetaan valtaistuimelta ja kaupungista (vs. Jeesuksen maallinen kuninkuus '''yritetään ennaltaehkäistä''' kuolemantuomiolla, jota varten Jeesus pakotetaan kantamaan ristinsä ulos kaupungista)
# hän kuolee mäen päällä (vs. Evankeliumit eivät itseasiassa kerro Golgatan olleen mäen päällä, eli mäki ''ei ole osa tarinaa'', mutta mäellä kuoleminen on mahdollista. Sinänsä myös ristille ''korottaminen'' on kuolemista '''korkealla paikalla'''.)
# hänen ruumistaan ei haudata (vs. Jeesuksen '''ruumis haudataan''', mutta kolmantena päivänä '''hauta löytyy tyhjänä''')

Sopivasti tulkitsemalla hyvinkin moni piirre saadaan sopimaan, mutta mitä subjektiivisempaa harkintaa piirteiden soveltamisessa sallitaan, sitä heikompia ovat tyyppianalyysistä tehtävät johtopäätökset. Jos tässä hyväksytään muista sankarimyyteistä poiketen konkreettisten osumien lisäksi myös symboliset ja teologiset merkitykset, niin tämän kriteeristön hyödyllisyys historiallisen ja legendaarisen sankarin erottelemisessa heikkenee radikaalisti.

On myös helppo huomata, että vaikka esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen täyttää epätavallisen kuoleman kriteerin, sama ei päde toiseen suuntaan, eli ei voida todeta jokaisen myyttisen sankarin epätavallisen kuoleman tapahtuneen ristiinnaulitsemalla. Vastaavasti voi olla houkutteleva ajatus, että Jeesuksen neitseellinen syntymä täyttää riittävän hyvin ''kuninkaallisen neitsyen'' kriteerin, vaikka Maria ei olekaan kuninkaallinen. Sama ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan, sillä useimmissa sankarimyyteissä tällä kuninkaallisella neitsyellä ei suinkaan tarkoiteta neitseellistä syntymää, vaan yksinkertaisesti kuninkaallisen neidon neitseellisyyttä tämän mennessä naimisiin! Vastaavia ongelmia on monissa muissakin kohdissa.

=== Käsitys Jeesuksesta myyttisenä hahmona ===

Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref>

Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'') ''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below. ''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802 ''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'', page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref>

Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref>

Myyttihypoteesin keskeisimmäksi puolustajaksi on 2010-luvulla noussut Columbian yliopistosta antiikin historian tutkimuksesta tohtoriksi 2008 valmistunut [[Richard Carrier]], joka on muotoillut myyttihypoteesinsa [[Bayesin teoreema|Bayesilaisen päättelyn]] keinoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = Proving History: Bayes's Theorem and the Quest for the Historical Jesus | Julkaisija = Prometheus | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 1616145595 }}</ref>. Carrier argumentoi, että koska Jeesus täyttää niin monta Rank-Raglan -kriteeriä, prioritodennäköisyys hänen historiallisuudelle on hyvin matala<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Julkaisija = Sheffield Phoenix Press Ltd | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 230-233 | Selite = Viitattu lähteessä Rönnblom, 2014 | Tunniste = 1909697494 }}</ref>.

Tätä Carrierin analyysiä on kuitenkin kritisoitu tarkoitushakuiseksi. Skeptikko Johan Rönnblom on verrannut tuloksia, jos Rank-Raglan -tyypitystä sovelletaan mahdollisimman kirjaimellisesti, ja huomannut että Aleksanteri Suuri saa näin tarkasteltuna 13 pistettä 22:sta, kun taas Jeesus saa 8.5 pistettä. Hän osoittaa, kuinka Carrier on sopivasti kriteereitä muuttamalla saanut Jeesukselle huomattavasti korkeammat pisteet. Rönnblom havainnollistaa, kuinka helposti tämän tyyppisen mittarin luova tulkinta altistaa mielivaltaisille tuloksille.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is Jesus a Rank-Raglan hero? | Osoite = https://ronnblom.net/is-jesus-a-rank-raglan-hero/ | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = | Tekijä = Johan Rönnblom | Julkaisija = Johan Rönnblom's blog | Ajankohta = 25.9.2014 }}</ref>

Daniel N. Gullotta on arvioinut Carrierin kirjan ''Journal for the Study of the Historical Jesus'' -julkaisussa, ja kritisoi myös Carrierin tapaa käyttää Rank-Raglan -tyyppiluokituksen pisteytystä:

"Per Carrier’s assessment of the Rank-Raglan hero-type applied to Jesus, Mark’s Jesus scores 14 and Matthew’s Jesus scores 20. But according to the traditional Raglan heroic archetype, Mark’s Jesus scores 7 or 8, and Matthew’s Jesus scores 8 or 9, producing a result that is less than 11"
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = On Richard Carrier’s Doubts | Osoite = https://brill.com/view/journals/jshj/15/2-3/article-p310_310.xml?language=en | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = A Response to Richard Carrier’s On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Tekijä = Daniel N. Gullotta | Julkaisija = Journal for the Study of the Historical Jesus | Ajankohta = 11.12.2017 }}</ref>

== Jeesus arkkityyppisen tarinan täyttymyksenä ==
{{Pääartikkeli|[[Myytit kuolevasta ja ylösnousevasta jumalasta]]}}

Useissa muinaisten pakanauskontojen mytologioissa on kertomus tuonpuoleiseen alamaailmaan laskeutumisesta ('[https://en.wikipedia.org/wiki/Katabasis Katabasis]') ja sieltä palaamisesta. Sumerinkielinen myytti [https://en.wikipedia.org/wiki/Descent_of_Inanna_into_the_Underworld Inannan matkasta alamaailmaan] lienee vanhin kirjallinen versio tästä myytistä.

Myytissä "Taivaan neito" [[wp:Inanna|Inanna]] laskeutuu alamaailmaan kaappaamaan vallan, mutta joutuu vangiksi ja vapauduttuaan joutuu lähettämään miehensä paimen [[wp:Dumuzid|Dumuzidin]] tilalleen. Myös Dumuzid onnistuu pakenemaan, mutta loppuratkaisuna hän saa viettää aina puolet vuodesta elävien maassa ja joutuu palaamaan taas puoleksi vuodeksi alamaailmassa. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Inana's descent to the nether world: translation | Osoite = https://etcsl.orinst.ox.ac.uk/section1/tr141.htm | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Cunningham, Graham & al. | Julkaisija = The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature | Ajankohta = 7.9.2001 }}</ref>

Tarina tarjoaa mytologisen selityksen sille, miksi Dumuzidin hallitsema kasvukausi on vain puolet vuodesta. Dumuzidille on vastineensa eri kansojen mytologioissa, esimerkiksi Tammuz, Adon ja Adonis, joista kukin vierailee kuolleiden alamaailmassa. Egyptiläisillä puolestaan on muinainen myytti Osiriksesta joka myös kuolee, käy alamaailmassa ja herää eloon, ja hänellä on vastaava rooli satokauden elävöittäjänä. Jonkinlainen [https://en.wikipedia.org/wiki/Dying-and-rising_god Jumalan kuolema ja ylösnousemus] on siis maailman mytologioissa toistuva teema jo ennen kristinuskoa, ja vastaavia myyttejä löytyy eri puolilta maailmaa.

Varsinkin 1900-luvun alussa antropologi ja folkloristi [[wp:James Frazer|James Frazer]] ja psykologi [[wp:Carl Jung|Carl Jung]] liittivät Jeesuksen osaksi tätä myyttien jatkumoa jonkinlaisena osoituksena Jeesuksen ja hänen ylösnousemuksensa epähistoriallisuudesta.

Kyse on pikemminkin universaalista ihmisluontoon kuuluvasta kuoleman voittamisen ja ikuisen elämän kaipuun tarinallisesta teemasta, joka on juurtunut syvälle ihmisen psyykeeseen, joihin Raamatun sanoma vastaa. Jonathan Pageau huomauttaakin, että kristillisten juonikuvioiden löytyminen maailman myyteistä on pikemminkin kristinuskon sanomaa tukeva kuin sitä kyseenalaistava ilmiö:

{{lainaus|Löydämme esimerkin siitä, mitä Kristuksen tarina tekee kaikille tarinoille. Mitä hän tekee kaikelle. Että hän kerralla ylittää, hän jopa hävittää kuvion. Silti hän samanaikaisesti universaalisoi sen, yhdistää sen, luo sille perustan, valaisee sen. Haadekseen laskeutumisen ja sieltä paluun kuvio on sekä ylittynyt että täyttynyt samaan aikaan – ja tämä on muodonmuutos.

Eikä kyse ole vain siitä, vaan yhtäkkiä kaikki nämä vanhat tarinat nähdään implisiittisesti Kristuksen kautta.

Ja siinä näkyy antikristillisen 1900-luvun hulvaton ironia: kun nämä Frazerin kaltaiset tutkijat käyttävät kaikkia tuntemiasi muinaisia myyttejä niin kutsutusta kuolevasta jumalasta vähätelläkseen Kristinuskoa, huomaatkin että he katsovat kaikkia niitä myyttejä Kristuksen linssin läpi. Kristinusko oli niin maata mullistava tapahtuma, että monet sitä vastustavat eivät tänäkään päivänä osaa vastustaa sitä katsomatta Kristinuskon heille antamien lasien läpi.|Jonathan Pageau<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Christ Is the Key to All Stories | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=v7xE2_ULDD0 | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Jonathan Pageau | Julkaisija = Youtube | Ajankohta = 19.07.2024 }}</ref>
}}

== Väitettyjä yhtäläisyyksiä ==

On yleinen väite, että monien uskontojen merkittävät hahmot olisivat nousseet kuolleista. Esimerkiksi [[wp:Mithra|Mithraan]] on liitetty myytti, jonka mukaan hän – varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen – olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.

Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.

== Jeesuksen hahmon esikuviksi väitettyjä henkilöitä ==

=== Buddha ===

Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän monia yhtäläisyyksiä. Väite Buddhan neitseellisestä syntymästä on tuulesta temmattu. Buddhalla oli isä, jonka nimi oli Suddhodana.<ref>Schumann, Hans Wolfgang (1998), De historische Boeddha, Rottersam, Netherlands: Asoka</ref> Historialliset lähteet eivät anna mitään viitteitä siitä, että hän ei olisi myös biologinen isä. Buddhan neitseellistä syntymää on joskus yritetty perustella sillä, että tradition mukaan Buddhan äiti näki unen valkoisesta norsusta 10 kuukautta ennen Buddhan syntymää. Yhtäläisyysmerkin asettaminen unen ja neitseestäsyntymisen väliin vaatii kuitenkin melkoisen vilkasta mielikuvitusta.<ref>[http://www.sacred-texts.com/bud/lob/lob04.htm Sacred-texts.com.] Sacred-texts.com. Retrieved 2010-10-02.</ref>

{{lainaus|Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä, kuten Buddhankin}}

Jeesus on saattanut hyvinkin syntyä joulupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla? | Osoite = https://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = Miikka Niiranen | Julkaisija = Areiopagi | Ajankohta = 19.12.2013 }}</ref> Buddha sen sijaan syntyi 8. päivä neljättä kuuta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Buddha vs Jesus | Osoite = www.tektonics.org/copycat/buddha02.php | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Tekton Apologetics Ministry | Ajankohta = }}</ref>

{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}

Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.

{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}

Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.

{{lainaus| Ylösnousemus }}

Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.

{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}

Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.

{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}

Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.

{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}

Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.

=== Dionysos ===

Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.

Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.

=== Serapis ===

Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä.

Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös

== Aiheesta muualla ==

=== Suomeksi ===

* [https://www.perustalehti.fi/2022/09/mitaan-jeesusta-jeesus-denialismi-ja-tieteellinen-jeesus-tutkimus/ Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta…” – Jeesus-denialismi ja tieteellinen Jeesus-tutkimus]
* [https://youtu.be/Vdh42wBwcLM Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan” (video)]
* [https://uusitie.com/monien-nakyvien-ateististen-ajattelijoiden-mukaan-jeesus-on-vain-satuhahmo/ Miikka Niiranen: Monien näkyvien ateististen ajattelijoiden mukaan Jeesus on vain satuhahmo]
* [https://web.archive.org/web/20161207105742/http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'' (''Wayback machine'')]
* [http://www.apologia.fi/podcast/37-apologia-fi-onko-jeesus-toisista-antiikin-uskonnoista-koottu-kokoelma-myytteja/ Apologia.fi – Onko Jeesus toisista antiikin uskonnoista koottu kokoelma myyttejä?]
* [https://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/04/zeitgeist-elokuva-on-ankka.html Pasi Turunen: Uskon Puolesta: Zeitgeist elokuva on ankka!]

=== Englanniksi ===

* [https://historyforatheists.com/jesus-mythicism/ Tim O'Neill: Jesus Mythisism - History for Atheists] (Ateisti kumoaa myyttihypoteesin väitteitä perusteellisesti)
* [https://web.archive.org/web/20130402040258/http://www.tektonics.org/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub" (''Wayback machine'')]
* [https://www.str.org/w/jesus-recycled-redeemer- Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]
* [https://www.youtube.com/watch?v=CfV_tc32diM Did Early Christians Borrow From Pagan Myths? - Dr. Mike Licona]

=== Myyttihypoteesin edustajia ===
* [https://www.richardcarrier.info/ Richard Carrierin kotisivut]
* [https://stellarhousepublishing.com/ Acharya S aka D.M. Murdock | Stellar House Publishing]

== Katso myös ==

* [[Jeesus-seminaari]]
* [[Zeitgeist]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]

Jeesus-myyttihypoteesit

2024-08-23T18:25:43Z

Otvari: /* Jeesus arkkityyppisen tarinan täyttymyksenä */ Paranneltu Pageaun lainausta

Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Ei ole olemassa yhtä ainoaa Jeesus-myyttihypoteesia, vaan maailmalla leviää erilaisia käsityksiä, jotka täyttävät Jeesus-myyttihypoteesin kriteerit. Jeesus-myyttihypoteesissa olennaista on ajatus siitä, että Raamatun kuvaama [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilainen]] ei ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myyttihypoteesin kannattajien mukaan siis ajanlaskumme alussa kyllä eli Jeesus-niminen opettaja, mutta hänen elämäänsä liitettiin myöhemmin yliluonnollisia, vanhemmista uskonnoista kopioituja uskomuksia.<ref name="cam-novdec-2012">Catholic Answers Magazine, Nov-Dec 2012</ref> Osan mielestä Raamatussa seikkaileva Jeesus on täysin keksitty hahmo, ja useimmiten myös tässä leirissä uskotaan, että Jeesuksen ominaisuudet ja historia on kopioitu muista uskonnoista.<ref name="cam-novdec-2012" />

Myyttien uskottavuus kansan parissa perustuu toistoon. Esimerkiksi populaareissa lähteissä Jeesuksen ja muiden uskontojen merkkihenkilöiden välisiä yhtäläisyyksiä luetellaan ilman minkäänlaisia lähteitä aivan kuin väitteet olisivat niin itsestäänselvyyksiä, ettei erillisiä perusteluita tarvita.

Jeesus-myyttihypoteesien lähtökohtainen ongelma on se, että toistaiseksi juuri kukaan ei ole yrittänyt puolustaa Jeesus-myyttihypoteeseja todisteilla. Erilaisten Jeesus-myyttihypoteesien puolustajat ensisijaisesti pyrkivät osoittamaan, että jotkut Jeesuksen ominaisuudet on saatettu kopioida, koska ominaisuuksia on ollut uskonnoissa jo ennen ajanlaskumme alkua. Se, mikä on mahdollista, ei kuitenkaan ole todistettua. Jeesus-myyttihypoteesien seuraava kompastuskivi on se, että väitettyjä yhtäläisyyksiä ei oikeasti edes ole. Jeesus-myyttihypoteesit kaatuvat viimeistään siihen, että historiantutkimuksen valossa Jeesus Nasaretilainen vaikuttaisi todellakin olleen olemassa.

== Historia ==

Jeesusta on koko historialliskriittisen Jeesus-tutkimuksen historian ajan pidetty valtavirran tutkimuksessa historiallisena hahmona, vaikka esimerkiksi Jeesuksen ihmeitä ja muita yliluonnollisia tekoja on pyrittykin mytologisoimaan.

Jeesus-myyttihypoteesin juuret voidaan nähdä 1900-luvun alkupuolella muotoillun myyttisen sankarin arkkityyppin käsitteessä, jonka pohjalta oli mahdollista löytää löyhiä samankaltaisuuksia Jeesuksen ja monien myyttisten ja historiallisten hahmojen välillä.

=== Historiallis-kriittisen Jeesus-tutkimuksen historiaa ===

Jeesuksen tutkiminen puhtaasti historiallisen tiedonintressin näkökulmasta on alkanut 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksista, joita julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen Gotthold Lessing (1729-1781).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Alku | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/alku/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref> Tutkimushistoria on tapana jakaa kolmeen "etsintään", joiden aikana tarkasteltiin kysymystä siitä, minkälainen historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen oli:

* 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/1800-luku-jeesuksen-elama-tutkimus/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* Toinen etsintä <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Toinen etsintä | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/toinen-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* ”Kolmas etsintä” <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - ”Kolmas etsintä” | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/kolmas-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>

=== Myyttisen sankarin arkkityyppi ===

1900-luvun alkupuolella Otto Rank ja Lordi Raglan kehittivät näkemyksensä myyttisissä kertomuksissa toistuvista sankarin elämän- ja juonenkaaren pääkohdista, joiden mukaista tyypillistä sankaria kutsutaan sankarin arkkityypiksi tai [https://en.wikipedia.org/wiki/Rank%E2%80%93Raglan_mythotype Rank–Raglan myyttityypiksi (''mythotype'')]. Rank luetteli kirjassaan ''The Myth of the Birth of the Hero'' (1909) yhteensä 12 tyyppipiirrettä, ja Raglan luetteli piirteitä 22 teoksessa ''The Hero, A Study in Tradition, Myth and Drama'' (1936), lisäten tähän, että mitä useampia piirteitä sankarihahmo täyttää, sitä todennäköisemmin tämä on myyttinen, tai nämä elämäkerralliset ainekset perustuvat epähistoriallisiin legendoihin. Ajatusta arkkityyppisestä sankarista on popularisoinut erityisesti jungilainen kirjallisuudentutkija [[wp:Joseph Campbell|Joseph Campbell]] teoksellaan ''The Hero with a Thousand Faces'' (1949).

=== Jeesus ja Rank-Raglan sankarityypitys ===

Jeesukseen liitettyjä Rank-Raglan -piirteitä ovat erityisesti:
# epätavallinen syntymä,
# maine Jumalan/jumalan poikana,
# yritys tappaa hänet pian syntymän jälkeen,
# pakeneminen tappamisyrityksen takia,
# hänen lapsuudestaan ei tiedetä juuri mitään,
# hän menettää Jumalan/jumalten suosion,
# hän kohtaa "mysteerisen" (epätavanomaisen) kuoleman,
# mahdolliset jälkeläiset eivät peri hänen kuninkuuttaan (Jeesuksella ei ollut biologisia jälkeläisiä), ja
# hänellä on yksi tai useampi hautakammio tai hautamuistomerkki

Jos lisäksi kriteereitä venytetään sopivasti, saadaan myös seuraavat piirteet sopimaan:
# hänen äitinsä on ''kuninkaallinen neitsyt'' (vs. Jeesus syntyi '''neitseellisesti''')
# hänen isänsä on kuningas (vs. Jeesuksen maallinen isä '''polveutuu''' kuningas Daavidista, ja hänen taivaallinen Isänsä on kaikkivaltias kuningas)
# hänet kasvattavat ulkomailla kasvattivanhemmat (vs. Jeesuksen '''kasvatti-isän''' johdolla perhe muutti Egyptiin)
# aikuistuttuaan hän palaa kuningaskuntaansa (vs. Jeesus ''palaa'' perheineen asumaan Nasaretissa jo Jeesuksen lapsuudessa. Jeesus aloitti aikuistuttuaan julkisen opetustoimintansa, ja '''saarnasi''' Jumalan valtakunnasta)
# voittaa kuninkaan, jättiläisen, lohikäärmeen tai villipedon (vs. Jeesus voitti '''kuoleman''' ja Saatanan vallan, joka on Ilmestyskirjassa '''kuvattu''' Lohikäärmeenä)
# nai prinsessan, usein edeltäjänsä tyttären (vs. Jeesus saa omakseen ''morsiamen'' eli '''seurakunnan''')
# nousee kuninkaaksi (vs. Jeesus korotetaan ristillä pilkallisesti ''juutalaisten kuninkaaksi'', mikä onkin todellinen Jeesuksen korottaminen kuoleman voittaneeksi kuninkaaksi, mutta Jeesuksen kuninkuus ei ole tästä maailmasta: tämä '''ei ole samanlainen kuninkaaksi kruunaaminen''' kuin tyypillisessä sankaritarinassa)
# asettaa lakeja (vs. Jeesus asetti uuden '''lain tulkinnan''' mm. vuorisaarnassa, sillä "hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat" ({{rp|Matt. 7:29}}))
# ajetaan valtaistuimelta ja kaupungista (vs. Jeesuksen maallinen kuninkuus '''yritetään ennaltaehkäistä''' kuolemantuomiolla, jota varten Jeesus pakotetaan kantamaan ristinsä ulos kaupungista)
# hän kuolee mäen päällä (vs. Evankeliumit eivät itseasiassa kerro Golgatan olleen mäen päällä, eli mäki ''ei ole osa tarinaa'', mutta mäellä kuoleminen on mahdollista. Sinänsä myös ristille ''korottaminen'' on kuolemista '''korkealla paikalla'''.)
# hänen ruumistaan ei haudata (vs. Jeesuksen '''ruumis haudataan''', mutta kolmantena päivänä '''hauta löytyy tyhjänä''')

Sopivasti tulkitsemalla hyvinkin moni piirre saadaan sopimaan, mutta mitä subjektiivisempaa harkintaa piirteiden soveltamisessa sallitaan, sitä heikompia ovat tyyppianalyysistä tehtävät johtopäätökset. Jos tässä hyväksytään muista sankarimyyteistä poiketen konkreettisten osumien lisäksi myös symboliset ja teologiset merkitykset, niin tämän kriteeristön hyödyllisyys historiallisen ja legendaarisen sankarin erottelemisessa heikkenee radikaalisti.

On myös helppo huomata, että vaikka esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen täyttää epätavallisen kuoleman kriteerin, sama ei päde toiseen suuntaan, eli ei voida todeta jokaisen myyttisen sankarin epätavallisen kuoleman tapahtuneen ristiinnaulitsemalla. Vastaavasti voi olla houkutteleva ajatus, että Jeesuksen neitseellinen syntymä täyttää riittävän hyvin ''kuninkaallisen neitsyen'' kriteerin, vaikka Maria ei olekaan kuninkaallinen. Sama ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan, sillä useimmissa sankarimyyteissä tällä kuninkaallisella neitsyellä ei suinkaan tarkoiteta neitseellistä syntymää, vaan yksinkertaisesti kuninkaallisen neidon neitseellisyyttä tämän mennessä naimisiin! Vastaavia ongelmia on monissa muissakin kohdissa.

=== Käsitys Jeesuksesta myyttisenä hahmona ===

Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref>

Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'') ''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below. ''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802 ''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'', page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref>

Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref>

Myyttihypoteesin keskeisimmäksi puolustajaksi on 2010-luvulla noussut Columbian yliopistosta antiikin historian tutkimuksesta tohtoriksi 2008 valmistunut [[Richard Carrier]], joka on muotoillut myyttihypoteesinsa [[Bayesin teoreema|Bayesilaisen päättelyn]] keinoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = Proving History: Bayes's Theorem and the Quest for the Historical Jesus | Julkaisija = Prometheus | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 1616145595 }}</ref>. Carrier argumentoi, että koska Jeesus täyttää niin monta Rank-Raglan -kriteeriä, prioritodennäköisyys hänen historiallisuudelle on hyvin matala<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Julkaisija = Sheffield Phoenix Press Ltd | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 230-233 | Selite = Viitattu lähteessä Rönnblom, 2014 | Tunniste = 1909697494 }}</ref>.

Tätä Carrierin analyysiä on kuitenkin kritisoitu tarkoitushakuiseksi. Skeptikko Johan Rönnblom on verrannut tuloksia, jos Rank-Raglan -tyypitystä sovelletaan mahdollisimman kirjaimellisesti, ja huomannut että Aleksanteri Suuri saa näin tarkasteltuna 13 pistettä 22:sta, kun taas Jeesus saa 8.5 pistettä. Hän osoittaa, kuinka Carrier on sopivasti kriteereitä muuttamalla saanut Jeesukselle huomattavasti korkeammat pisteet. Rönnblom havainnollistaa, kuinka helposti tämän tyyppisen mittarin luova tulkinta altistaa mielivaltaisille tuloksille.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is Jesus a Rank-Raglan hero? | Osoite = https://ronnblom.net/is-jesus-a-rank-raglan-hero/ | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = | Tekijä = Johan Rönnblom | Julkaisija = Johan Rönnblom's blog | Ajankohta = 25.9.2014 }}</ref>

Daniel N. Gullotta on arvioinut Carrierin kirjan ''Journal for the Study of the Historical Jesus'' -julkaisussa, ja kritisoi myös Carrierin tapaa käyttää Rank-Raglan -tyyppiluokituksen pisteytystä:

"Per Carrier’s assessment of the Rank-Raglan hero-type applied to Jesus, Mark’s Jesus scores 14 and Matthew’s Jesus scores 20. But according to the traditional Raglan heroic archetype, Mark’s Jesus scores 7 or 8, and Matthew’s Jesus scores 8 or 9, producing a result that is less than 11"
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = On Richard Carrier’s Doubts | Osoite = https://brill.com/view/journals/jshj/15/2-3/article-p310_310.xml?language=en | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = A Response to Richard Carrier’s On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Tekijä = Daniel N. Gullotta | Julkaisija = Journal for the Study of the Historical Jesus | Ajankohta = 11.12.2017 }}</ref>

== Jeesus arkkityyppisen tarinan täyttymyksenä ==

Useissa muinaisten pakanauskontojen mytologioissa on kertomus tuonpuoleiseen alamaailmaan laskeutumisesta ('[https://en.wikipedia.org/wiki/Katabasis Katabasis]') ja sieltä palaamisesta. Sumerinkielinen myytti [https://en.wikipedia.org/wiki/Descent_of_Inanna_into_the_Underworld Inannan matkasta alamaailmaan] lienee vanhin kirjallinen versio tästä myytistä.

Myytissä "Taivaan neito" [[wp:Inanna|Inanna]] laskeutuu alamaailmaan kaappaamaan vallan isosiskoltaan [[wp:Ereshkigal|Ereshkigalilta]] ("Mahtavan maan kuningatar"), mutta astuessaan alamaailman porteista hänet riisutaan alastomaksi ja hänen raatonsa ripustetaan roikkumaan koukkuun. Hänen avustajansa kutsuu [[wp:Enki|Enkiä]] ("Maan herra") avuksi ja tämä luo kynsiensä alaisesta töhnästä kaksi olentoa jotka vievät Inannalle elämää antavaa vettä ja elämää antavan hedelmän.

Näiden voimalla Inanna virkoaa ja palaa alamaailmasta, mutta lauma vihaisia demoneja vaatii Inannan tilalle sijaisen. Inanna palaa miehensä paimen [[wp:Dumuzid|Dumuzidin]] luokse, joka istuu mukavasti valtaistuimellaan suuren omenapuun alla. Inanna ilmeisesti suuttuu siitä ettei Dumuzid ole surrut häntä ja lähettää miehensä kärsimään alamaailmaan. Dumuzid pyytää Inannan veljeä [[wp:Utu|Utua]] ("Aurinko") avukseen ja pyytää tätä muuttamaan itsensä käärmeeksi. Utu tekee näin ja Dumuzid pääsee pakenemaan. Tekstin loppu on huonosti säilynyt, mutta loppuratkaisuna on että Dumuzid saa viettää aina puolet vuodesta elävien maassa ja joutuu palaamaan taas puoleksi vuodeksi alamaailmassa. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Inana's descent to the nether world: translation | Osoite = https://etcsl.orinst.ox.ac.uk/section1/tr141.htm | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Cunningham, Graham & al. | Julkaisija = The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature | Ajankohta = 7.9.2001 }}</ref>

Tarina tarjoaa mytologisen selityksen sille, miksi Dumuzidin hallitsema kasvukausi on vain puolet vuodesta, kun taas paahtavan kuuman kesäkauden ajaksi Dumuzid palaa kuolleiden valtakuntaan.

Dumuzidille on vastineensa eri kansojen mytologioissa: babylonialaisille hän on Tammuz, kanaanilaisille/foinikialaisille Adon ja kreikkalaisille Adonis. Näillä kullakin on vastaavanlainen myytti vierailusta kuolleiden alamaailmaan. Egyptiläisillä puolestaan on muinainen myytti Osiriksesta joka myös kuolee, käy alamaailmassa ja herää eloon, ja hänellä on vastaava rooli satokauden elävöittäjänä. Jonkinlainen [https://en.wikipedia.org/wiki/Dying-and-rising_god Jumalan kuolema ja ylösnousemus] on siis maailman mytologioissa toistuva teema jo ennen kristinuskoa, ja vastaavia myyttejä löytyy eri puolilta maailmaa.

Varsinkin 1900-luvun alussa antropologi ja folkloristi [[wp:James Frazer|James Frazer]] ja psykologi [[wp:Carl Jung|Carl Jung]] liittivät Jeesuksen osaksi tätä myyttien jatkumoa, ja monet myyttihypoteesin kannattajat pitävätkin tätä samankaltaisuutta jonkinlaisena osoituksena Jeesuksen ja hänen ylösnousemuksensa epähistoriallisuudesta.

Kyse on pikemminkin universaalista ihmisluontoon kuuluvasta kuoleman voittamisen ja ikuisen elämän kaipuun tarinallisesta teemasta, joka on juurtunut syvälle ihmisen psyykeeseen. Raamatun kertomus puhuttelee ihmisen syviä kaipauksia osaltaan juuri siksi, että se tarjoaa vastauksen ihmisen ajattomiin ja universaaleihin kaipauksiin.

Jonathan Pageau huomauttaakin, että kristillisten juonikuvioiden löytyminen maailman myyteistä on pikemminkin kristinuskon sanomaa tukeva kuin sitä kyseenalaistava ilmiö:

{{lainaus|Löydämme esimerkin siitä, mitä Kristuksen tarina tekee kaikille tarinoille. Mitä hän tekee kaikelle. Että hän kerralla ylittää, hän jopa hävittää kuvion. Silti hän samanaikaisesti universaalisoi sen, yhdistää sen, luo sille perustan, valaisee sen. Haadekseen laskeutumisen ja sieltä paluun kuvio on sekä ylittynyt että täyttynyt samaan aikaan – ja tämä on muodonmuutos.

Eikä kyse ole vain siitä, vaan yhtäkkiä kaikki nämä vanhat tarinat nähdään implisiittisesti Kristuksen kautta.

Ja siinä näkyy antikristillisen 1900-luvun hulvaton ironia: kun nämä Frazerin kaltaiset tutkijat käyttävät kaikkia tuntemiasi muinaisia myyttejä niin kutsutusta kuolevasta jumalasta vähätelläkseen Kristinuskoa, huomaatkin että he katsovat kaikkia niitä myyttejä Kristuksen linssin läpi. Kristinusko oli niin maata mullistava tapahtuma, että monet sitä vastustavat eivät tänäkään päivänä osaa vastustaa sitä katsomatta Kristinuskon heille antamien lasien läpi.|Jonathan Pageau<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Christ Is the Key to All Stories | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=v7xE2_ULDD0 | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Jonathan Pageau | Julkaisija = Youtube | Ajankohta = 19.07.2024 }}</ref>
}}

== Väitettyjä yhtäläisyyksiä ==

On yleinen väite, että monien uskontojen merkittävät hahmot olisivat nousseet kuolleista. Esimerkiksi [[wp:Mithra|Mithraan]] on liitetty myytti, jonka mukaan hän – varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen – olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.

Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.

== Jeesuksen hahmon esikuviksi väitettyjä henkilöitä ==

=== Buddha ===

Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän monia yhtäläisyyksiä. Väite Buddhan neitseellisestä syntymästä on tuulesta temmattu. Buddhalla oli isä, jonka nimi oli Suddhodana.<ref>Schumann, Hans Wolfgang (1998), De historische Boeddha, Rottersam, Netherlands: Asoka</ref> Historialliset lähteet eivät anna mitään viitteitä siitä, että hän ei olisi myös biologinen isä. Buddhan neitseellistä syntymää on joskus yritetty perustella sillä, että tradition mukaan Buddhan äiti näki unen valkoisesta norsusta 10 kuukautta ennen Buddhan syntymää. Yhtäläisyysmerkin asettaminen unen ja neitseestäsyntymisen väliin vaatii kuitenkin melkoisen vilkasta mielikuvitusta.<ref>[http://www.sacred-texts.com/bud/lob/lob04.htm Sacred-texts.com.] Sacred-texts.com. Retrieved 2010-10-02.</ref>

{{lainaus|Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä, kuten Buddhankin}}

Jeesus on saattanut hyvinkin syntyä joulupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla? | Osoite = https://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = Miikka Niiranen | Julkaisija = Areiopagi | Ajankohta = 19.12.2013 }}</ref> Buddha sen sijaan syntyi 8. päivä neljättä kuuta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Buddha vs Jesus | Osoite = www.tektonics.org/copycat/buddha02.php | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Tekton Apologetics Ministry | Ajankohta = }}</ref>

{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}

Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.

{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}

Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.

{{lainaus| Ylösnousemus }}

Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.

{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}

Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.

{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}

Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.

{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}

Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.

=== Dionysos ===

Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.

Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.

=== Serapis ===

Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä.

Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös

== Aiheesta muualla ==

=== Suomeksi ===

* [https://www.perustalehti.fi/2022/09/mitaan-jeesusta-jeesus-denialismi-ja-tieteellinen-jeesus-tutkimus/ Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta…” – Jeesus-denialismi ja tieteellinen Jeesus-tutkimus]
* [https://youtu.be/Vdh42wBwcLM Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan” (video)]
* [https://uusitie.com/monien-nakyvien-ateististen-ajattelijoiden-mukaan-jeesus-on-vain-satuhahmo/ Miikka Niiranen: Monien näkyvien ateististen ajattelijoiden mukaan Jeesus on vain satuhahmo]
* [https://web.archive.org/web/20161207105742/http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'' (''Wayback machine'')]
* [http://www.apologia.fi/podcast/37-apologia-fi-onko-jeesus-toisista-antiikin-uskonnoista-koottu-kokoelma-myytteja/ Apologia.fi – Onko Jeesus toisista antiikin uskonnoista koottu kokoelma myyttejä?]
* [https://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/04/zeitgeist-elokuva-on-ankka.html Pasi Turunen: Uskon Puolesta: Zeitgeist elokuva on ankka!]

=== Englanniksi ===

* [https://historyforatheists.com/jesus-mythicism/ Tim O'Neill: Jesus Mythisism - History for Atheists] (Ateisti kumoaa myyttihypoteesin väitteitä perusteellisesti)
* [https://web.archive.org/web/20130402040258/http://www.tektonics.org/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub" (''Wayback machine'')]
* [https://www.str.org/w/jesus-recycled-redeemer- Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]
* [https://www.youtube.com/watch?v=CfV_tc32diM Did Early Christians Borrow From Pagan Myths? - Dr. Mike Licona]

=== Myyttihypoteesin edustajia ===
* [https://www.richardcarrier.info/ Richard Carrierin kotisivut]
* [https://stellarhousepublishing.com/ Acharya S aka D.M. Murdock | Stellar House Publishing]

== Katso myös ==

* [[Jeesus-seminaari]]
* [[Zeitgeist]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]

Jeesus-myyttihypoteesit

2024-08-23T16:56:48Z

Otvari: Lisätty osio Jeesus arkkityyppisen tarinan täyttymyksenä

Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Ei ole olemassa yhtä ainoaa Jeesus-myyttihypoteesia, vaan maailmalla leviää erilaisia käsityksiä, jotka täyttävät Jeesus-myyttihypoteesin kriteerit. Jeesus-myyttihypoteesissa olennaista on ajatus siitä, että Raamatun kuvaama [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilainen]] ei ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myyttihypoteesin kannattajien mukaan siis ajanlaskumme alussa kyllä eli Jeesus-niminen opettaja, mutta hänen elämäänsä liitettiin myöhemmin yliluonnollisia, vanhemmista uskonnoista kopioituja uskomuksia.<ref name="cam-novdec-2012">Catholic Answers Magazine, Nov-Dec 2012</ref> Osan mielestä Raamatussa seikkaileva Jeesus on täysin keksitty hahmo, ja useimmiten myös tässä leirissä uskotaan, että Jeesuksen ominaisuudet ja historia on kopioitu muista uskonnoista.<ref name="cam-novdec-2012" />

Myyttien uskottavuus kansan parissa perustuu toistoon. Esimerkiksi populaareissa lähteissä Jeesuksen ja muiden uskontojen merkkihenkilöiden välisiä yhtäläisyyksiä luetellaan ilman minkäänlaisia lähteitä aivan kuin väitteet olisivat niin itsestäänselvyyksiä, ettei erillisiä perusteluita tarvita.

Jeesus-myyttihypoteesien lähtökohtainen ongelma on se, että toistaiseksi juuri kukaan ei ole yrittänyt puolustaa Jeesus-myyttihypoteeseja todisteilla. Erilaisten Jeesus-myyttihypoteesien puolustajat ensisijaisesti pyrkivät osoittamaan, että jotkut Jeesuksen ominaisuudet on saatettu kopioida, koska ominaisuuksia on ollut uskonnoissa jo ennen ajanlaskumme alkua. Se, mikä on mahdollista, ei kuitenkaan ole todistettua. Jeesus-myyttihypoteesien seuraava kompastuskivi on se, että väitettyjä yhtäläisyyksiä ei oikeasti edes ole. Jeesus-myyttihypoteesit kaatuvat viimeistään siihen, että historiantutkimuksen valossa Jeesus Nasaretilainen vaikuttaisi todellakin olleen olemassa.

== Historia ==

Jeesusta on koko historialliskriittisen Jeesus-tutkimuksen historian ajan pidetty valtavirran tutkimuksessa historiallisena hahmona, vaikka esimerkiksi Jeesuksen ihmeitä ja muita yliluonnollisia tekoja on pyrittykin mytologisoimaan.

Jeesus-myyttihypoteesin juuret voidaan nähdä 1900-luvun alkupuolella muotoillun myyttisen sankarin arkkityyppin käsitteessä, jonka pohjalta oli mahdollista löytää löyhiä samankaltaisuuksia Jeesuksen ja monien myyttisten ja historiallisten hahmojen välillä.

=== Historiallis-kriittisen Jeesus-tutkimuksen historiaa ===

Jeesuksen tutkiminen puhtaasti historiallisen tiedonintressin näkökulmasta on alkanut 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksista, joita julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen Gotthold Lessing (1729-1781).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Alku | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/alku/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref> Tutkimushistoria on tapana jakaa kolmeen "etsintään", joiden aikana tarkasteltiin kysymystä siitä, minkälainen historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen oli:

* 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/1800-luku-jeesuksen-elama-tutkimus/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* Toinen etsintä <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Toinen etsintä | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/toinen-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* ”Kolmas etsintä” <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - ”Kolmas etsintä” | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/kolmas-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>

=== Myyttisen sankarin arkkityyppi ===

1900-luvun alkupuolella Otto Rank ja Lordi Raglan kehittivät näkemyksensä myyttisissä kertomuksissa toistuvista sankarin elämän- ja juonenkaaren pääkohdista, joiden mukaista tyypillistä sankaria kutsutaan sankarin arkkityypiksi tai [https://en.wikipedia.org/wiki/Rank%E2%80%93Raglan_mythotype Rank–Raglan myyttityypiksi (''mythotype'')]. Rank luetteli kirjassaan ''The Myth of the Birth of the Hero'' (1909) yhteensä 12 tyyppipiirrettä, ja Raglan luetteli piirteitä 22 teoksessa ''The Hero, A Study in Tradition, Myth and Drama'' (1936), lisäten tähän, että mitä useampia piirteitä sankarihahmo täyttää, sitä todennäköisemmin tämä on myyttinen, tai nämä elämäkerralliset ainekset perustuvat epähistoriallisiin legendoihin. Ajatusta arkkityyppisestä sankarista on popularisoinut erityisesti jungilainen kirjallisuudentutkija [[wp:Joseph Campbell|Joseph Campbell]] teoksellaan ''The Hero with a Thousand Faces'' (1949).

=== Jeesus ja Rank-Raglan sankarityypitys ===

Jeesukseen liitettyjä Rank-Raglan -piirteitä ovat erityisesti:
# epätavallinen syntymä,
# maine Jumalan/jumalan poikana,
# yritys tappaa hänet pian syntymän jälkeen,
# pakeneminen tappamisyrityksen takia,
# hänen lapsuudestaan ei tiedetä juuri mitään,
# hän menettää Jumalan/jumalten suosion,
# hän kohtaa "mysteerisen" (epätavanomaisen) kuoleman,
# mahdolliset jälkeläiset eivät peri hänen kuninkuuttaan (Jeesuksella ei ollut biologisia jälkeläisiä), ja
# hänellä on yksi tai useampi hautakammio tai hautamuistomerkki

Jos lisäksi kriteereitä venytetään sopivasti, saadaan myös seuraavat piirteet sopimaan:
# hänen äitinsä on ''kuninkaallinen neitsyt'' (vs. Jeesus syntyi '''neitseellisesti''')
# hänen isänsä on kuningas (vs. Jeesuksen maallinen isä '''polveutuu''' kuningas Daavidista, ja hänen taivaallinen Isänsä on kaikkivaltias kuningas)
# hänet kasvattavat ulkomailla kasvattivanhemmat (vs. Jeesuksen '''kasvatti-isän''' johdolla perhe muutti Egyptiin)
# aikuistuttuaan hän palaa kuningaskuntaansa (vs. Jeesus ''palaa'' perheineen asumaan Nasaretissa jo Jeesuksen lapsuudessa. Jeesus aloitti aikuistuttuaan julkisen opetustoimintansa, ja '''saarnasi''' Jumalan valtakunnasta)
# voittaa kuninkaan, jättiläisen, lohikäärmeen tai villipedon (vs. Jeesus voitti '''kuoleman''' ja Saatanan vallan, joka on Ilmestyskirjassa '''kuvattu''' Lohikäärmeenä)
# nai prinsessan, usein edeltäjänsä tyttären (vs. Jeesus saa omakseen ''morsiamen'' eli '''seurakunnan''')
# nousee kuninkaaksi (vs. Jeesus korotetaan ristillä pilkallisesti ''juutalaisten kuninkaaksi'', mikä onkin todellinen Jeesuksen korottaminen kuoleman voittaneeksi kuninkaaksi, mutta Jeesuksen kuninkuus ei ole tästä maailmasta: tämä '''ei ole samanlainen kuninkaaksi kruunaaminen''' kuin tyypillisessä sankaritarinassa)
# asettaa lakeja (vs. Jeesus asetti uuden '''lain tulkinnan''' mm. vuorisaarnassa, sillä "hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat" ({{rp|Matt. 7:29}}))
# ajetaan valtaistuimelta ja kaupungista (vs. Jeesuksen maallinen kuninkuus '''yritetään ennaltaehkäistä''' kuolemantuomiolla, jota varten Jeesus pakotetaan kantamaan ristinsä ulos kaupungista)
# hän kuolee mäen päällä (vs. Evankeliumit eivät itseasiassa kerro Golgatan olleen mäen päällä, eli mäki ''ei ole osa tarinaa'', mutta mäellä kuoleminen on mahdollista. Sinänsä myös ristille ''korottaminen'' on kuolemista '''korkealla paikalla'''.)
# hänen ruumistaan ei haudata (vs. Jeesuksen '''ruumis haudataan''', mutta kolmantena päivänä '''hauta löytyy tyhjänä''')

Sopivasti tulkitsemalla hyvinkin moni piirre saadaan sopimaan, mutta mitä subjektiivisempaa harkintaa piirteiden soveltamisessa sallitaan, sitä heikompia ovat tyyppianalyysistä tehtävät johtopäätökset. Jos tässä hyväksytään muista sankarimyyteistä poiketen konkreettisten osumien lisäksi myös symboliset ja teologiset merkitykset, niin tämän kriteeristön hyödyllisyys historiallisen ja legendaarisen sankarin erottelemisessa heikkenee radikaalisti.

On myös helppo huomata, että vaikka esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen täyttää epätavallisen kuoleman kriteerin, sama ei päde toiseen suuntaan, eli ei voida todeta jokaisen myyttisen sankarin epätavallisen kuoleman tapahtuneen ristiinnaulitsemalla. Vastaavasti voi olla houkutteleva ajatus, että Jeesuksen neitseellinen syntymä täyttää riittävän hyvin ''kuninkaallisen neitsyen'' kriteerin, vaikka Maria ei olekaan kuninkaallinen. Sama ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan, sillä useimmissa sankarimyyteissä tällä kuninkaallisella neitsyellä ei suinkaan tarkoiteta neitseellistä syntymää, vaan yksinkertaisesti kuninkaallisen neidon neitseellisyyttä tämän mennessä naimisiin! Vastaavia ongelmia on monissa muissakin kohdissa.

=== Käsitys Jeesuksesta myyttisenä hahmona ===

Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref>

Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'') ''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below. ''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802 ''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'', page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref>

Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref>

Myyttihypoteesin keskeisimmäksi puolustajaksi on 2010-luvulla noussut Columbian yliopistosta antiikin historian tutkimuksesta tohtoriksi 2008 valmistunut [[Richard Carrier]], joka on muotoillut myyttihypoteesinsa [[Bayesin teoreema|Bayesilaisen päättelyn]] keinoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = Proving History: Bayes's Theorem and the Quest for the Historical Jesus | Julkaisija = Prometheus | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 1616145595 }}</ref>. Carrier argumentoi, että koska Jeesus täyttää niin monta Rank-Raglan -kriteeriä, prioritodennäköisyys hänen historiallisuudelle on hyvin matala<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Julkaisija = Sheffield Phoenix Press Ltd | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 230-233 | Selite = Viitattu lähteessä Rönnblom, 2014 | Tunniste = 1909697494 }}</ref>.

Tätä Carrierin analyysiä on kuitenkin kritisoitu tarkoitushakuiseksi. Skeptikko Johan Rönnblom on verrannut tuloksia, jos Rank-Raglan -tyypitystä sovelletaan mahdollisimman kirjaimellisesti, ja huomannut että Aleksanteri Suuri saa näin tarkasteltuna 13 pistettä 22:sta, kun taas Jeesus saa 8.5 pistettä. Hän osoittaa, kuinka Carrier on sopivasti kriteereitä muuttamalla saanut Jeesukselle huomattavasti korkeammat pisteet. Rönnblom havainnollistaa, kuinka helposti tämän tyyppisen mittarin luova tulkinta altistaa mielivaltaisille tuloksille.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is Jesus a Rank-Raglan hero? | Osoite = https://ronnblom.net/is-jesus-a-rank-raglan-hero/ | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = | Tekijä = Johan Rönnblom | Julkaisija = Johan Rönnblom's blog | Ajankohta = 25.9.2014 }}</ref>

Daniel N. Gullotta on arvioinut Carrierin kirjan ''Journal for the Study of the Historical Jesus'' -julkaisussa, ja kritisoi myös Carrierin tapaa käyttää Rank-Raglan -tyyppiluokituksen pisteytystä:

"Per Carrier’s assessment of the Rank-Raglan hero-type applied to Jesus, Mark’s Jesus scores 14 and Matthew’s Jesus scores 20. But according to the traditional Raglan heroic archetype, Mark’s Jesus scores 7 or 8, and Matthew’s Jesus scores 8 or 9, producing a result that is less than 11"
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = On Richard Carrier’s Doubts | Osoite = https://brill.com/view/journals/jshj/15/2-3/article-p310_310.xml?language=en | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = A Response to Richard Carrier’s On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Tekijä = Daniel N. Gullotta | Julkaisija = Journal for the Study of the Historical Jesus | Ajankohta = 11.12.2017 }}</ref>

== Jeesus arkkityyppisen tarinan täyttymyksenä ==

Useissa muinaisten pakanauskontojen mytologioissa on kertomus tuonpuoleiseen alamaailmaan laskeutumisesta ('[https://en.wikipedia.org/wiki/Katabasis Katabasis]') ja sieltä palaamisesta. Sumerinkielinen myytti [https://en.wikipedia.org/wiki/Descent_of_Inanna_into_the_Underworld Inannan matkasta alamaailmaan] lienee vanhin kirjallinen versio tästä myytistä.

Myytissä "Taivaan neito" [[wp:Inanna|Inanna]] laskeutuu alamaailmaan kaappaamaan vallan isosiskoltaan [[wp:Ereshkigal|Ereshkigalilta]] ("Mahtavan maan kuningatar"), mutta astuessaan alamaailman porteista hänet riisutaan alastomaksi ja hänen raatonsa ripustetaan roikkumaan koukkuun. Hänen avustajansa kutsuu [[wp:Enki|Enkiä]] ("Maan herra") avuksi ja tämä luo kynsiensä alaisesta töhnästä kaksi olentoa jotka vievät Inannalle elämää antavaa vettä ja elämää antavan hedelmän.

Näiden voimalla Inanna virkoaa ja palaa alamaailmasta, mutta lauma vihaisia demoneja vaatii Inannan tilalle sijaisen. Inanna palaa miehensä paimen [[wp:Dumuzid|Dumuzidin]] luokse, joka istuu mukavasti valtaistuimellaan suuren omenapuun alla. Inanna ilmeisesti suuttuu siitä ettei Dumuzid ole surrut häntä ja lähettää miehensä kärsimään alamaailmaan. Dumuzid pyytää Inannan veljeä [[wp:Utu|Utua]] ("Aurinko") avukseen ja pyytää tätä muuttamaan itsensä käärmeeksi. Utu tekee näin ja Dumuzid pääsee pakenemaan. Tekstin loppu on huonosti säilynyt, mutta loppuratkaisuna on että Dumuzid saa viettää aina puolet vuodesta elävien maassa ja joutuu palaamaan taas puoleksi vuodeksi alamaailmassa. <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Inana's descent to the nether world: translation | Osoite = https://etcsl.orinst.ox.ac.uk/section1/tr141.htm | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Cunningham, Graham & al. | Julkaisija = The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature | Ajankohta = 7.9.2001 }}</ref>

Tarina tarjoaa mytologisen selityksen sille, miksi Dumuzidin hallitsema kasvukausi on vain puolet vuodesta, kun taas paahtavan kuuman kesäkauden ajaksi Dumuzid palaa kuolleiden valtakuntaan.

Dumuzidille on vastineensa eri kansojen mytologioissa: babylonialaisille hän on Tammuz, kanaanilaisille/foinikialaisille Adon ja kreikkalaisille Adonis. Näillä kullakin on vastaavanlainen myytti vierailusta kuolleiden alamaailmaan. Egyptiläisillä puolestaan on muinainen myytti Osiriksesta joka myös kuolee, käy alamaailmassa ja herää eloon, ja hänellä on vastaava rooli satokauden elävöittäjänä. Jonkinlainen [https://en.wikipedia.org/wiki/Dying-and-rising_god Jumalan kuolema ja ylösnousemus] on siis maailman mytologioissa toistuva teema jo ennen kristinuskoa, ja vastaavia myyttejä löytyy eri puolilta maailmaa.

Varsinkin 1900-luvun alussa antropologi ja folkloristi [[wp:James Frazer|James Frazer]] ja psykologi [[wp:Carl Jung|Carl Jung]] liittivät Jeesuksen osaksi tätä myyttien jatkumoa, ja monet myyttihypoteesin kannattajat pitävätkin tätä samankaltaisuutta jonkinlaisena osoituksena Jeesuksen ja hänen ylösnousemuksensa epähistoriallisuudesta.

Kyse on pikemminkin universaalista ihmisluontoon kuuluvasta kuoleman voittamisen ja ikuisen elämän kaipuun tarinallisesta teemasta, joka on juurtunut syvälle ihmisen psyykeeseen. Raamatun kertomus puhuttelee ihmisen syviä kaipauksia osaltaan juuri siksi, että se tarjoaa vastauksen ihmisen ajattomiin ja universaaleihin kaipauksiin.

Jonathan Pageau huomauttaakin, että kristillisten teemojen löytyminen maailman myyteistä on pikemminkin kristinuskon sanomaa tukeva kuin sitä kyseenalaistava:

{{lainaus|Yhtäkkiä kaikki nämä vanhat tarinat nähdään implisiittisesti Kristuksen kautta, ja siinä on antikristillisen 1900-luvun hulvatonta ironiaa, kun nämä Frazerin kaltaiset tutkijat käyttävät kaikkia tuntemiasi muinaisia myyttejä niin kutsutusta kuolevasta jumalasta vähätelläkseen Kristinuskoa, huomaatkin että hän katsoo kaikkia niitä myyttejä Kristuksen linssin läpi. Kristinuskon tapahtuma oli niin maata mullistava, että monet sitä vastustavat eivät tänäkään päivänä osaa olla tekemättä niin katsomatta Kristinuskon heille antamien lasien läpi.|Jonathan Pageau<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Christ Is the Key to All Stories | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=v7xE2_ULDD0 | Viitattu = 23.8.2024 | Tekijä = Jonathan Pageau | Julkaisija = Youtube | Ajankohta = 19.07.2024 }}</ref>
}}

== Väitettyjä yhtäläisyyksiä ==

On yleinen väite, että monien uskontojen merkittävät hahmot olisivat nousseet kuolleista. Esimerkiksi [[wp:Mithra|Mithraan]] on liitetty myytti, jonka mukaan hän – varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen – olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.

Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.

== Jeesuksen hahmon esikuviksi väitettyjä henkilöitä ==

=== Buddha ===

Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän monia yhtäläisyyksiä. Väite Buddhan neitseellisestä syntymästä on tuulesta temmattu. Buddhalla oli isä, jonka nimi oli Suddhodana.<ref>Schumann, Hans Wolfgang (1998), De historische Boeddha, Rottersam, Netherlands: Asoka</ref> Historialliset lähteet eivät anna mitään viitteitä siitä, että hän ei olisi myös biologinen isä. Buddhan neitseellistä syntymää on joskus yritetty perustella sillä, että tradition mukaan Buddhan äiti näki unen valkoisesta norsusta 10 kuukautta ennen Buddhan syntymää. Yhtäläisyysmerkin asettaminen unen ja neitseestäsyntymisen väliin vaatii kuitenkin melkoisen vilkasta mielikuvitusta.<ref>[http://www.sacred-texts.com/bud/lob/lob04.htm Sacred-texts.com.] Sacred-texts.com. Retrieved 2010-10-02.</ref>

{{lainaus|Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä, kuten Buddhankin}}

Jeesus on saattanut hyvinkin syntyä joulupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla? | Osoite = https://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = Miikka Niiranen | Julkaisija = Areiopagi | Ajankohta = 19.12.2013 }}</ref> Buddha sen sijaan syntyi 8. päivä neljättä kuuta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Buddha vs Jesus | Osoite = www.tektonics.org/copycat/buddha02.php | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Tekton Apologetics Ministry | Ajankohta = }}</ref>

{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}

Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.

{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}

Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.

{{lainaus| Ylösnousemus }}

Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.

{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}

Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.

{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}

Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.

{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}

Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.

=== Dionysos ===

Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.

Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.

=== Serapis ===

Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä.

Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös

== Aiheesta muualla ==

=== Suomeksi ===

* [https://www.perustalehti.fi/2022/09/mitaan-jeesusta-jeesus-denialismi-ja-tieteellinen-jeesus-tutkimus/ Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta…” – Jeesus-denialismi ja tieteellinen Jeesus-tutkimus]
* [https://youtu.be/Vdh42wBwcLM Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan” (video)]
* [https://uusitie.com/monien-nakyvien-ateististen-ajattelijoiden-mukaan-jeesus-on-vain-satuhahmo/ Miikka Niiranen: Monien näkyvien ateististen ajattelijoiden mukaan Jeesus on vain satuhahmo]
* [https://web.archive.org/web/20161207105742/http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'' (''Wayback machine'')]
* [http://www.apologia.fi/podcast/37-apologia-fi-onko-jeesus-toisista-antiikin-uskonnoista-koottu-kokoelma-myytteja/ Apologia.fi – Onko Jeesus toisista antiikin uskonnoista koottu kokoelma myyttejä?]
* [https://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/04/zeitgeist-elokuva-on-ankka.html Pasi Turunen: Uskon Puolesta: Zeitgeist elokuva on ankka!]

=== Englanniksi ===

* [https://historyforatheists.com/jesus-mythicism/ Tim O'Neill: Jesus Mythisism - History for Atheists] (Ateisti kumoaa myyttihypoteesin väitteitä perusteellisesti)
* [https://web.archive.org/web/20130402040258/http://www.tektonics.org/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub" (''Wayback machine'')]
* [https://www.str.org/w/jesus-recycled-redeemer- Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]
* [https://www.youtube.com/watch?v=CfV_tc32diM Did Early Christians Borrow From Pagan Myths? - Dr. Mike Licona]

=== Myyttihypoteesin edustajia ===
* [https://www.richardcarrier.info/ Richard Carrierin kotisivut]
* [https://stellarhousepublishing.com/ Acharya S aka D.M. Murdock | Stellar House Publishing]

== Katso myös ==

* [[Jeesus-seminaari]]
* [[Zeitgeist]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]

Ihme

2024-08-07T18:12:01Z

Otvari: Lisätty lainaus Kojosen artikkelista + linkki Areiopagin aihesivulle

'''Ihme''' määritellään yleensä tapahtumaksi, joka ei selity luonnonlaeilla.

== Tapahtuuko ihmeitä ==
Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''[[AW:S#a priori|a priori]]'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.

Rope Kojonen kokoaa yhteen ihmeisiin liittyvää tutkimusta:
{{Lainaus|Näkemystä parantumiskokemusten todellisuudesta eivät ole puolustaneet vain teistit. Esimerkiksi ateisti '''Jacalyn Duffin''' tarkastelee tutkimuksessaan Medical Miracles (2009) 1400 katolisen kirkon vahvistamaa ihmekertomusta. Duffinin mukaan kertomuksilla on vahva pohja ja kirkko seurasi luonnollisten selitysten eliminoinnissa ja yksityiskohtien tarkistamisessa lähes aina kunkin ajan parasta tieteellistä käytäntöä. Ihmekeskustelussa ohittamaton on myös Uuden testamentin tutkijan '''Craig Keenerin''' seikkaperäinen ihmekertomusten analyysi [https://www.amazon.com/Miracles-Credibility-New-Testament-Accounts/dp/0801039525 Miracles], oli asiasta mitä mieltä tahansa. Suomalaisessa kontekstissa toki voisi viitata myös vaikkapa '''Matti A. Miettisen''' skeptinen väitöskirja Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta (1990) sekä '''Ari Savuojan''' uskonnonfilosofinen väitöskirja [https://core.ac.uk/download/pdf/14917059.pdf Mikä on ihme ja mitä ihmeistä voidaan tietää]. Areiopagilla teemaa on tarkastellut muun muassa [https://www.areiopagi.fi/2015/10/nain-lasket-ihmeen-todennakoisyyden/ '''Vesa Palonen'''].|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023">{{cite web |url=https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ |title=Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin| author = Rope Kojonen |format= |work= |accessdate=07.08.2024}}</ref>}}

== Ihmeiden kritiikin kritiikki ==
Ateistien, materialistien ja naturalistien kritiikki ihmeitä vastaan on lähinnä variaatioita [[wp:David Hume|Humen]] teemasta:
# Olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja.
# Asian todennäköisyys on likipitäen sama kuin ne tapahtuma[[AW:S#frekvenssi|frekvenssi]]t joita olemme havainneet
# Näin ollen ihmeen todennäköisyys on niin pieni ettei sen tapahtumiseen kannata uskoa. On paljon todennäköisempää että joku valehtelee.

Tässä näennäisen uskottavassa päättelyssä on kuitenkin suuria ongelmia.
Argumenttihan käytännössä väittää, että minkään harvinaisen tapahtuman tapahtumiseen ei kannata uskoa, vaan kannattaa ajatella että siitä kertova valehtelee. Ihmeiden kriitikot yleensä kuitenkin käyttävät tätä 'argumenttia' vain ihmeitä vastaan. Kun heittää kolikkoa, montako klaavaa täytyy tulla tulokseksi että on valmis väittämään, että mikään kolikko ei koskaan voi antaa tulokseksi kruunaa?

Oikeastaan jokainen kohta materialistien argumentissa on ongelmallinen. Alla kritiikki kohta kohdalta:
# Ei ole mitään todisteita siitä että olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja. Tyypillisesti materialistit eivät hyväksy todisteita mistään ei-materialistisesta<ref>osin yo. argumentin perusteella, mikä on tietysti kehäpäättelyä.</ref>
# Tämä kohta on ongelmallinen koska
## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta<ref>otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia</ref>, vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.
## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaan alle kolme metriä pitkä. Näin ollen Napoleon on siis uskottava keisari.
# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi<ref>hieman riippuen tilanteesta</ref>.

Suhteessa tähän argumenttiin Jumalan toiminta on analogista ihmisen toiminnan kanssa, vaikka Jumalan toimintamuoto onkin usein tuntematon<ref>tuntemattoman toiminnankin perusteella tehty jaottelukin on mielivaltaista</ref>. Mikäli Humen argumentti toimisi, sillä voisi todistaa ettei kannata uskoa<ref>argumentin esittäjälle epämiellyttävän, katso esimerkiksi [[Dawkins Delusion]]</ref> ihmisen A olemassaoloon:
# Selvästi suurin osa kaikista universumin havaituista tapahtumista on tapahtunut ilman henkilön A vaikutusta, niiden selittämiseen ei tarvita henkilöä A.
# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A on vaikuttanut tarkasteltavana olevaan asiaan B, on lähes nolla.
# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A olisi vaikuttanut mihinkään asiaan tai hänestä olisi mitään havaintoja on niin pieni ettei siihen kannata uskoa. Ihmiset jotka väittävät henkilön A vaikuttaneen asiaan B lähes varmasti valehtelevat. Meillä ei siis ole mitään uskottavaa havaintoa henkilöstä A, ja näin ollen, todisteiden puuttuessa, on järkevämpää uskoa että häntä ei ole olemassa.

Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti ihmeitä vastaan on täysi susi.

Ihmeet ovat siis Jumalan harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan tai muun yliluonnollisen persoonan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.
Ateisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.

==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista ([[wp:Baruch Spnoza|Spinoza]], [[wp:David Hume|Hume]]) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään [[luonnonlaki | luonnonlain]] rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena [[wp:Ceteris paribus|ceteris paribus]] ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon esitelläkseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.

== Relevantteja yksityiskohtia ==

* Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 7 |
Julkaisupaikka = Kerava| Julkaisija = Aikamedia | www = http://www.ristinvoitto.fi/ | www-teksti = Ristin Voitto | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Puolet Yhdysvaltain asukkaista - - sanoo kuulleensa Jumalan puhetta, neljäsosa nähneensä ihmeparantumisia ja 16 prosenttia kokeneensa sellaisen itse. Tiedot käyvät ilmi Baylorin yliopiston julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta - - [johon] osallistui 1648 aikuista - -'')</ref>

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Rukoileminen]]
* [[Yliluonnollinen]]
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
* [[Jeesuksen ylösnousemus]]
* [[Okkultismi]]

=== Areiopagi ===
* [https://www.areiopagi.fi/ihmeet/ Ihmeet]

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Jumala]]
[[Luokka:Ihmeet]]

Rukoileminen

2024-08-07T18:04:23Z

Otvari: /* Muut rukoustutkimukset */ Syntax error fix

Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa Jumalan tai jumalien, henkien ja muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä.

Kristilliset rukoukset on jaettu pyyntörukouksiin, esirukouksiin, kiitosrukouksiin ja katumusrukouksiin. Apologeettisesti keskeisimpänä pidetään usein henkilön itsensä rukoilemaa tai esirukouksena rukoiltua pyyntörukousta, sillä pyyntörukouksen ymmärretään yleensä vaikuttavan maailmaan yliluonnollisella tavalla.

On kuitenkin syytä muistaa, että myös kiitosrukouksella ja katumusrukouksilla on odotettavissa ihmisen hengellistä, moraalista ja psykologista tilaa tervehdyttäviä vaikutuksia. Silloinkin kun rukouksessa keskitytään ihmeellisiin rukousvastauksiin, rukous on ennen kaikkea tapa lähentyä Jumalaa, kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa, ja opetella kärsivällisesti luottamaan Jumalan kaitselmukseen myös kärsimysten keskellä.

== Tilastollinen rukoustutkimus ==

Rukouksen vaikuttavuutta kritisoidaan usein viittaamalla Harvardin rukoustutkimuksena tunnettuun vuonna 2006 julkaistuun tilastolliseen tutkimukseen, jossa rukouksen ja sairaiden parantumisen välillä ei löydetty yhteyttä.

Rope Kojonen kommentoi kyseistä tutkimusta arvioidessaan Oskari Miettisen kirjaa Alkuräjähdyksestä uskomuksiin:

{{lainaus|Yksi harvoista Miettisen uskontokritiikissään lainaamista tutkimuksista on Herbert Bensonin ryhmän 2006 julkaistu ”suuri rukouskoe”, ”Study of the Therapeutic Effects of Intercessory Prayer” (STEP) johon uusateistisessa kirjallisuudessa mielellään viitataan tieteellisenä osoituksena rukouksen toimimattomuudesta. Kyseessä onkin edelleen laajin rukouksen toimivuudesta tehdyistä tilastollisista tutkimuksista. STEP -kokeessa tutkittiin noin 1800 leikkauksesta toipuvaa potilasta. Tieteellisen käytännön mukaisesti osa toimi kontrolliryhmänä, osan puolesta rukoiltiin tähän värvättyjen seurakuntalaisten toimesta. Osalla rukoiltavista kerrottiin etänä tapahtuvasta rukoustuesta, toisille ei.

Rukous ei STEP-tutkimuksessa aiheuttanut tilastollista etua paranemiseen. Niiden potilaiden kohdalla, joille rukouksesta kerrottiin, komplikaatioita oli jopa enemmän. Miettinen esittääkin uusateistista tulkintaa seuraten, että ”kaikkihyvän Jumalan olisi voinut kuvitella toimivan eri tavalla.” (s. 161) Koska Bensonin tutkimuksessa ei löydetty todisteita Jumalan antamista rukousvastauksista, eikä rukous muutenkaan vaikuta Miettisen mukaan aiheuttavan positiivisia vaikutuksia, on tämä vahvaa todistusaineistoa rukouksen toimivuutta vastaan.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023">{{cite web |url=https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ |title=Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin| author = Rope Kojonen |format= |work= |accessdate=07.08.2024}}</ref>}}

=== Neutraalin kontrollisryhmän mahdollisuus? ===

Kojonen viittaa tilastollista rukoustutkimusta kohtaan esitettyyn yleiseen kritiikkiin, jonka mukaan neutraalin kontrolliryhmän ylläpito ei ole uskottavaa:

{{Lainaus|Miettinen ei kuitenkaan kerro lukijalleen tätä Bensonin tutkimuksen tulkintaan vastaan esitetyistä yleisistä kritiikeistä. STEP-tutkimusta ja muita pelkästään tilastollisia rukoustutkimuksia voidaan kritisoida siitä, että neutraalia kontrolliryhmää ei voi uskottavasti pitää yllä. Mikään ei näet estä henkilöitä itse ja heidän omaisiaan rukoilemasta myös kontrolliryhmään kuuluvien puolesta. Tämä on jo sinänsä vakava tieteellinen puute, joka estää pitämästä STEP-kokeen tulosta tai muita negatiivisia tuloksia todistusarvoisena.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

Kontrollisryhmän neutraalius ei kuitenkaan ole aivan noin yksinkertainen asia. Voihan lääketutkimuksessakin kumpaan tahansa ryhmään kuuluva potilas saada apua myös muusta kuin lääkkeestä, esimerkiksi rukouksesta, terveellisistä elämäntavoista, sosiaalisesta tuesta ja niin edelleen. Kun tutkimukseen osallistuvat ryhmät ovat tarpeeksi suuria (yleensä yli 1000 ihmistä) ja ryhmät on muodostettu satunnaistetulla tavalla, näitä muita vaikuttavia tekijöitä on keskimäärin suunnilleen yhtä paljon molemmissa ryhmissä.

Jos siis rukoustutkimuksessa on käytettävissä riittävän suuri määrä ihmisiä jotka jaetaan "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään" satunnaistetusti, on odotettavaa, että molempiin ryhmiin kuuluvien ihmisten puolesta rukoilee keskimäärin yhtä moni sukulainen ja ystävää. Ilman tutkimusasetelmaa on siis odotettavissa, että kun ryhmät ovat riittävän suuria, molempien ryhmien puolesta rukoillaan keskimäärin yhtä paljon, ja molemmissa esiintyy yhtä silloin myös ilman tutkimusta yhtä paljon rukousvastauksia.

Nyt kaksoissokkotutkimus lisää mukaan yhden henkilön, joka rukoilee jokaisen "hoitoryhmän" potilaan puolesta heidän tietämättään tai tietäen.

Mikäli oletetaan, että rukous auttaa ihmisiä paranemaan keskimäärin paremmin, vaikka henkilö, jonka puolesta rukoillaan, ei olisi yhteydessä rukoilevaan henkilöön, meidän pitäisi odottaa hoitoryhmän terveyden keskimääräistä paranemista. Siksi tämän tyyppinen tutkimus voisi heikentää vakavasti tämän pyyntörukousta koskevan näkemyksen ydinosia.

Jos näkemys pyyntörukouksesta on pikemminkin sellainen, että rukous toimii suurimman osan ajasta ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvien psykologisten ja sosiaalisten ilmiöiden tasolla (esimerkiksi suuntaamalla keskittymisemme ihmisiin ja ongelmiin, joista meidän tulisi kantaa huolta, antaa meille toivoa myös kärsimyksen keskellä, lisää tunnetta välitetyksi tulemisesta jne.), niin Harvardin tutkimus ei keskity analysoimaan tällaista näkemystä rukouksesta.

Suurimman osan Jumalan rukousvastauksista ymmärretään joka tapauksessa tapahtuvan luonnollisen järjestyksen kautta. Myöskään näkemystä, jonka mukaan ihmeelliset rukousvastaukset etäältä ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö, ei ole testattu tällaisessa tutkimuksessa.

=== Rukoilijoiden usko rukoukseen ===

Tilastollisessa rukoustutkimuksessa olisi myös syytä kiinnittää huomiota ''rukouksen laatuun''. Jos rukoilija ei esimerkiksi itse usko pyyntörukouksen parantavaan voimaan, voidaan hyvällä syyllä kyseenalaistaa, mittaako tehty tutkimus todella pyyntörukouksen vaikuttavuutta:

{{Lainaus|Juuri STEP-tutkimusta vastaan on kuitenkin esitetty myös kritiikkiä mikä ei suoraan sovellu kaikkiin rukousten vaikuttavuudesta tehtyihin tilastollisiin tutkimuksiin. Esimerkiksi Candy Gunther Brown toteaa teoksessaan Testing Prayer: Science and Healing (2012), ettei tutkimus testaa lainkaan perinteisen kristillisen rukouksen toimivuutta, sillä rukousryhmään kuuluneet henkilöt eivät suurelta osin edes kuulu pyyntörukousta harjoittavaan kristilliseen yhteisöön, vaan heistä suuri osa kuului uushenkiseen ”Silent Unity” -liikkeeseen joka pyrkii rukouksessa ainoastaan hakemaan yhteyttä Jumalaan ja nimenomaisesti torjuu ajatuksen pyyntörukouksen vaikuttavuudesta.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

=== Sairaiden parantaminen ja etärukous ilman kohtaamista ===

Satunnaistetun kaksoissokkokokeen ongelmana on myös se, että perinteisesti sairaiden puolesta rukoilu tapahtuu kohtaamisessa. Raamatussa on toki esimerkkejä siitä, että Jeesus parantaa sairaita etänä (Matt. 15:21-28, Luuk 7:1-10, Joh. 4:46-53), mutta näissäkin tapauksessa Jeesus korostaa omaisen suurta uskoa: "Kuulkaa, mitä sanon: tällaista uskoa en ole tavannut edes Israelin kansan keskuudessa", "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot."

Raamatussa sairaiden puolesta rukoiluun liittyvissä esikuvissa ja ohjeissa käytetään konkreettisia välineitä ja välikappaleita kuten öljyä tai apostolin vaatekappaleita: "Jopa pääliinoja ja muita Paavalin käyttämiä vaatekappaleita vietiin sairaiden päälle, ja taudit kaikkosivat ja pahat henget lähtivät pois." (Ap. t. 19:12), "Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen;" (Jaak. 5:14-15)

Kojonen huomauttaa tästä etärukoukseen rajautuvan tutkimuksen ongelmallisuudesta:

{{Lainaus|Brownin mukaan on myös ongelmallista, että STEP-tutkimuksessa rukousvastauksena selvitettiin vain henkilön parantumista etäältä tapahtuvan rukouksen seurauksena. Tämä käsittää vain osan mahdollisista rukousvastauksista ja rukouksen tyypeistä. Monissa perinteissä, esimerkiksi helluntailais-karismaattisuudessa, paranemisrukoukset tapahtuvat tyypillisesti kohtaamisessa (esim. sairaan voitelu öljyllä), mitä etärukoilemista käsittelevä tutkimus ei voi tutkia. Brown pyrkikin itse selvittämään tällaisen parantamisrukouksen toimivuutta seuraamalla rukousta Mosambikissa – syntyneessä 2010 [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20686441/ julkaistussa tutkimuksessa] tulokset olivat rukouksen toimivuuden kannalta myönteisiä.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

=== Muut rukoustutkimukset ===

{{Lainaus|
Ongelmana on myös se, ettei STEP-tutkimus ole suinkaan ainoa rukouksesta tehty eivätkä kaikki tutkimukset osoita samaan suuntaan. Useissa tutkimuksissa rukouksilla vaikutti olevan myönteinen vaikutus. Esimerkiksi Randolph Byrdin [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/3393937/ tutkimuksessa] vuodelta 1988 potilaita oli noin 400, ja rukousryhmä pyysi ”juutalais-kristillisen” Jumalan apua ”nopeaan paranemiseen sekä komplikaatioiden ja kuoleman välttämiseen” – rukousryhmässä paranemistulokset olivatkin parempia. William S. Harrisin tutkimusryhmä puolestaan [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10547166/ pyrki toistamaan kokeen] 1999 noin 1000 potilaan kohdalla ja löysi jälleen myönteisen korrelaation rukouksen ja paranemisen välillä. Lisäksi laajemmassa [https://jamesbishopblog.com/2015/12/22/55-of-doctors-have-seen-medical-miracles-74-believe-in-miracles/ tilastollisessa tutkimuksessa] monet ihmiset kertovat kokeensa rukousvastauksia ja jopa selittämättömiä ihmeitä – USA:ssa esimerkiksi 55% lääkäreistä kertoo nähneensä lääketieteellisiä ihmeitä ja 74% uskoo ihmeparantumisiin (n {{=}} 1100 lääkäriä).

Ihmekokemuksista on myös olemassa oma laaja kirjallisuutensa. Tilastollinen lähestymistapa ei yleisesti ottaenkaan korvaa laadullista tutkimusta. Esimerkiksi todistajanlausuntoihin ja kokemukseen perustuva usko rukousvastauksiin voi periaatteessa olla perusteltu, vaikka ihmeparantumiset olisivat liian poikkeuksellisia näkyäkseen tilastoissa. Samoin vaikka esimerkiksi tilastollisesti on epätodennäköistä, että yksittäinen ihminen käy kuussa, ei tämä kumoa kuumatkailun todellisuudesta kertovia todisteita.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

== Aiheesta muualla ==
=== Apowiki ===
* [[Ihmeet]]

=== Areiopagi ===
* [https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ Vastaako Jumala rukouksiin?] (Juuso Loikkanen)
* [https://www.areiopagi.fi/2018/06/vastaako-jumala-rukouksiin/ Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin] (Rope Kojonen)

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Rukoileminen

2024-08-07T17:56:28Z

Otvari: + muita rukoustutkimuksia

Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa Jumalan tai jumalien, henkien ja muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä.

Kristilliset rukoukset on jaettu pyyntörukouksiin, esirukouksiin, kiitosrukouksiin ja katumusrukouksiin. Apologeettisesti keskeisimpänä pidetään usein henkilön itsensä rukoilemaa tai esirukouksena rukoiltua pyyntörukousta, sillä pyyntörukouksen ymmärretään yleensä vaikuttavan maailmaan yliluonnollisella tavalla.

On kuitenkin syytä muistaa, että myös kiitosrukouksella ja katumusrukouksilla on odotettavissa ihmisen hengellistä, moraalista ja psykologista tilaa tervehdyttäviä vaikutuksia. Silloinkin kun rukouksessa keskitytään ihmeellisiin rukousvastauksiin, rukous on ennen kaikkea tapa lähentyä Jumalaa, kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa, ja opetella kärsivällisesti luottamaan Jumalan kaitselmukseen myös kärsimysten keskellä.

== Tilastollinen rukoustutkimus ==

Rukouksen vaikuttavuutta kritisoidaan usein viittaamalla Harvardin rukoustutkimuksena tunnettuun vuonna 2006 julkaistuun tilastolliseen tutkimukseen, jossa rukouksen ja sairaiden parantumisen välillä ei löydetty yhteyttä.

Rope Kojonen kommentoi kyseistä tutkimusta arvioidessaan Oskari Miettisen kirjaa Alkuräjähdyksestä uskomuksiin:

{{lainaus|Yksi harvoista Miettisen uskontokritiikissään lainaamista tutkimuksista on Herbert Bensonin ryhmän 2006 julkaistu ”suuri rukouskoe”, ”Study of the Therapeutic Effects of Intercessory Prayer” (STEP) johon uusateistisessa kirjallisuudessa mielellään viitataan tieteellisenä osoituksena rukouksen toimimattomuudesta. Kyseessä onkin edelleen laajin rukouksen toimivuudesta tehdyistä tilastollisista tutkimuksista. STEP -kokeessa tutkittiin noin 1800 leikkauksesta toipuvaa potilasta. Tieteellisen käytännön mukaisesti osa toimi kontrolliryhmänä, osan puolesta rukoiltiin tähän värvättyjen seurakuntalaisten toimesta. Osalla rukoiltavista kerrottiin etänä tapahtuvasta rukoustuesta, toisille ei.

Rukous ei STEP-tutkimuksessa aiheuttanut tilastollista etua paranemiseen. Niiden potilaiden kohdalla, joille rukouksesta kerrottiin, komplikaatioita oli jopa enemmän. Miettinen esittääkin uusateistista tulkintaa seuraten, että ”kaikkihyvän Jumalan olisi voinut kuvitella toimivan eri tavalla.” (s. 161) Koska Bensonin tutkimuksessa ei löydetty todisteita Jumalan antamista rukousvastauksista, eikä rukous muutenkaan vaikuta Miettisen mukaan aiheuttavan positiivisia vaikutuksia, on tämä vahvaa todistusaineistoa rukouksen toimivuutta vastaan.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023">{{cite web |url=https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ |title=Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin| author = Rope Kojonen |format= |work= |accessdate=07.08.2024}}</ref>}}

=== Neutraalin kontrollisryhmän mahdollisuus? ===

Kojonen viittaa tilastollista rukoustutkimusta kohtaan esitettyyn yleiseen kritiikkiin, jonka mukaan neutraalin kontrolliryhmän ylläpito ei ole uskottavaa:

{{Lainaus|Miettinen ei kuitenkaan kerro lukijalleen tätä Bensonin tutkimuksen tulkintaan vastaan esitetyistä yleisistä kritiikeistä. STEP-tutkimusta ja muita pelkästään tilastollisia rukoustutkimuksia voidaan kritisoida siitä, että neutraalia kontrolliryhmää ei voi uskottavasti pitää yllä. Mikään ei näet estä henkilöitä itse ja heidän omaisiaan rukoilemasta myös kontrolliryhmään kuuluvien puolesta. Tämä on jo sinänsä vakava tieteellinen puute, joka estää pitämästä STEP-kokeen tulosta tai muita negatiivisia tuloksia todistusarvoisena.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

Kontrollisryhmän neutraalius ei kuitenkaan ole aivan noin yksinkertainen asia. Voihan lääketutkimuksessakin kumpaan tahansa ryhmään kuuluva potilas saada apua myös muusta kuin lääkkeestä, esimerkiksi rukouksesta, terveellisistä elämäntavoista, sosiaalisesta tuesta ja niin edelleen. Kun tutkimukseen osallistuvat ryhmät ovat tarpeeksi suuria (yleensä yli 1000 ihmistä) ja ryhmät on muodostettu satunnaistetulla tavalla, näitä muita vaikuttavia tekijöitä on keskimäärin suunnilleen yhtä paljon molemmissa ryhmissä.

Jos siis rukoustutkimuksessa on käytettävissä riittävän suuri määrä ihmisiä jotka jaetaan "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään" satunnaistetusti, on odotettavaa, että molempiin ryhmiin kuuluvien ihmisten puolesta rukoilee keskimäärin yhtä moni sukulainen ja ystävää. Ilman tutkimusasetelmaa on siis odotettavissa, että kun ryhmät ovat riittävän suuria, molempien ryhmien puolesta rukoillaan keskimäärin yhtä paljon, ja molemmissa esiintyy yhtä silloin myös ilman tutkimusta yhtä paljon rukousvastauksia.

Nyt kaksoissokkotutkimus lisää mukaan yhden henkilön, joka rukoilee jokaisen "hoitoryhmän" potilaan puolesta heidän tietämättään tai tietäen.

Mikäli oletetaan, että rukous auttaa ihmisiä paranemaan keskimäärin paremmin, vaikka henkilö, jonka puolesta rukoillaan, ei olisi yhteydessä rukoilevaan henkilöön, meidän pitäisi odottaa hoitoryhmän terveyden keskimääräistä paranemista. Siksi tämän tyyppinen tutkimus voisi heikentää vakavasti tämän pyyntörukousta koskevan näkemyksen ydinosia.

Jos näkemys pyyntörukouksesta on pikemminkin sellainen, että rukous toimii suurimman osan ajasta ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvien psykologisten ja sosiaalisten ilmiöiden tasolla (esimerkiksi suuntaamalla keskittymisemme ihmisiin ja ongelmiin, joista meidän tulisi kantaa huolta, antaa meille toivoa myös kärsimyksen keskellä, lisää tunnetta välitetyksi tulemisesta jne.), niin Harvardin tutkimus ei keskity analysoimaan tällaista näkemystä rukouksesta.

Suurimman osan Jumalan rukousvastauksista ymmärretään joka tapauksessa tapahtuvan luonnollisen järjestyksen kautta. Myöskään näkemystä, jonka mukaan ihmeelliset rukousvastaukset etäältä ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö, ei ole testattu tällaisessa tutkimuksessa.

=== Rukoilijoiden usko rukoukseen ===

Tilastollisessa rukoustutkimuksessa olisi myös syytä kiinnittää huomiota ''rukouksen laatuun''. Jos rukoilija ei esimerkiksi itse usko pyyntörukouksen parantavaan voimaan, voidaan hyvällä syyllä kyseenalaistaa, mittaako tehty tutkimus todella pyyntörukouksen vaikuttavuutta:

{{Lainaus|Juuri STEP-tutkimusta vastaan on kuitenkin esitetty myös kritiikkiä mikä ei suoraan sovellu kaikkiin rukousten vaikuttavuudesta tehtyihin tilastollisiin tutkimuksiin. Esimerkiksi Candy Gunther Brown toteaa teoksessaan Testing Prayer: Science and Healing (2012), ettei tutkimus testaa lainkaan perinteisen kristillisen rukouksen toimivuutta, sillä rukousryhmään kuuluneet henkilöt eivät suurelta osin edes kuulu pyyntörukousta harjoittavaan kristilliseen yhteisöön, vaan heistä suuri osa kuului uushenkiseen ”Silent Unity” -liikkeeseen joka pyrkii rukouksessa ainoastaan hakemaan yhteyttä Jumalaan ja nimenomaisesti torjuu ajatuksen pyyntörukouksen vaikuttavuudesta.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

=== Sairaiden parantaminen ja etärukous ilman kohtaamista ===

Satunnaistetun kaksoissokkokokeen ongelmana on myös se, että perinteisesti sairaiden puolesta rukoilu tapahtuu kohtaamisessa. Raamatussa on toki esimerkkejä siitä, että Jeesus parantaa sairaita etänä (Matt. 15:21-28, Luuk 7:1-10, Joh. 4:46-53), mutta näissäkin tapauksessa Jeesus korostaa omaisen suurta uskoa: "Kuulkaa, mitä sanon: tällaista uskoa en ole tavannut edes Israelin kansan keskuudessa", "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot."

Raamatussa sairaiden puolesta rukoiluun liittyvissä esikuvissa ja ohjeissa käytetään konkreettisia välineitä ja välikappaleita kuten öljyä tai apostolin vaatekappaleita: "Jopa pääliinoja ja muita Paavalin käyttämiä vaatekappaleita vietiin sairaiden päälle, ja taudit kaikkosivat ja pahat henget lähtivät pois." (Ap. t. 19:12), "Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen;" (Jaak. 5:14-15)

Kojonen huomauttaa tästä etärukoukseen rajautuvan tutkimuksen ongelmallisuudesta:

{{Lainaus|Brownin mukaan on myös ongelmallista, että STEP-tutkimuksessa rukousvastauksena selvitettiin vain henkilön parantumista etäältä tapahtuvan rukouksen seurauksena. Tämä käsittää vain osan mahdollisista rukousvastauksista ja rukouksen tyypeistä. Monissa perinteissä, esimerkiksi helluntailais-karismaattisuudessa, paranemisrukoukset tapahtuvat tyypillisesti kohtaamisessa (esim. sairaan voitelu öljyllä), mitä etärukoilemista käsittelevä tutkimus ei voi tutkia. Brown pyrkikin itse selvittämään tällaisen parantamisrukouksen toimivuutta seuraamalla rukousta Mosambikissa – syntyneessä 2010 [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20686441/ julkaistussa tutkimuksessa] tulokset olivat rukouksen toimivuuden kannalta myönteisiä.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

=== Muut rukoustutkimukset ===

{{Lainaus|Ongelmana on myös se, ettei STEP-tutkimus ole suinkaan ainoa rukouksesta tehty eivätkä kaikki tutkimukset osoita samaan suuntaan. Useissa tutkimuksissa rukouksilla vaikutti olevan myönteinen vaikutus. Esimerkiksi Randolph Byrdin [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/3393937/ tutkimuksessa] vuodelta 1988 potilaita oli noin 400, ja rukousryhmä pyysi ”juutalais-kristillisen” Jumalan apua ”nopeaan paranemiseen sekä komplikaatioiden ja kuoleman välttämiseen” – rukousryhmässä paranemistulokset olivatkin parempia. William S. Harrisin tutkimusryhmä puolestaan [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10547166/ pyrki toistamaan kokeen] 1999 noin 1000 potilaan kohdalla ja löysi jälleen myönteisen korrelaation rukouksen ja paranemisen välillä. Lisäksi laajemmassa [https://jamesbishopblog.com/2015/12/22/55-of-doctors-have-seen-medical-miracles-74-believe-in-miracles/ tilastollisessa tutkimuksessa] monet ihmiset kertovat kokeensa rukousvastauksia ja jopa selittämättömiä ihmeitä – USA:ssa esimerkiksi 55% lääkäreistä kertoo nähneensä lääketieteellisiä ihmeitä ja 74% uskoo ihmeparantumisiin (n = 1100 lääkäriä)

Ihmekokemuksista on myös olemassa oma laaja kirjallisuutensa. Tilastollinen lähestymistapa ei yleisesti ottaenkaan korvaa laadullista tutkimusta. Esimerkiksi todistajanlausuntoihin ja kokemukseen perustuva usko rukousvastauksiin voi periaatteessa olla perusteltu, vaikka ihmeparantumiset olisivat liian poikkeuksellisia näkyäkseen tilastoissa. Samoin vaikka esimerkiksi tilastollisesti on epätodennäköistä, että yksittäinen ihminen käy kuussa, ei tämä kumoa kuumatkailun todellisuudesta kertovia todisteita.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

== Aiheesta muualla ==
=== Apowiki ===
* [[Ihmeet]]

=== Areiopagi ===
* [https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ Vastaako Jumala rukouksiin?] (Juuso Loikkanen)
* [https://www.areiopagi.fi/2018/06/vastaako-jumala-rukouksiin/ Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin] (Rope Kojonen)

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Ihme

2024-08-07T17:49:02Z

Otvari: /* Katso myös */ + Rukoileminen

'''Ihme''' määritellään yleensä tapahtumaksi, joka ei selity luonnonlaeilla.

== Tapahtuuko ihmeitä ==
Jos ihme määritellään tapahtumaksi, joita ei tapahdu, lienee täysin selvää ''[[AW:S#a priori|a priori]]'', ettei niitä tapahdu. Jos se taas määritellään tapahtumaksi, joka poikkeaa luonnonlaeista ja on ennakoimaton, ei sitä (ehkä) voida kokeellisesti testata. Mutta suurinta osaa historiasta ja ihmisen toiminnasta ei voida selvästi ennakoida eivätkä ne noudata mitään selviä lakeja.

== Ihmeiden kritiikin kritiikki ==
Ateistien, materialistien ja naturalistien kritiikki ihmeitä vastaan on lähinnä variaatioita [[wp:David Hume|Humen]] teemasta:
# Olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja.
# Asian todennäköisyys on likipitäen sama kuin ne tapahtuma[[AW:S#frekvenssi|frekvenssi]]t joita olemme havainneet
# Näin ollen ihmeen todennäköisyys on niin pieni ettei sen tapahtumiseen kannata uskoa. On paljon todennäköisempää että joku valehtelee.

Tässä näennäisen uskottavassa päättelyssä on kuitenkin suuria ongelmia.
Argumenttihan käytännössä väittää, että minkään harvinaisen tapahtuman tapahtumiseen ei kannata uskoa, vaan kannattaa ajatella että siitä kertova valehtelee. Ihmeiden kriitikot yleensä kuitenkin käyttävät tätä 'argumenttia' vain ihmeitä vastaan. Kun heittää kolikkoa, montako klaavaa täytyy tulla tulokseksi että on valmis väittämään, että mikään kolikko ei koskaan voi antaa tulokseksi kruunaa?

Oikeastaan jokainen kohta materialistien argumentissa on ongelmallinen. Alla kritiikki kohta kohdalta:
# Ei ole mitään todisteita siitä että olemme havainneet vain luonnollisia prosesseja. Tyypillisesti materialistit eivät hyväksy todisteita mistään ei-materialistisesta<ref>osin yo. argumentin perusteella, mikä on tietysti kehäpäättelyä.</ref>
# Tämä kohta on ongelmallinen koska
## Yleensä tarkasteltavat asiat ovat joukkona hyvin sekakoosteinen ja epäyhtenäinen, asiat eivät ole otoksia yhdestä ja samasta jakaumasta<ref>otokset eivät ole identtisiä ja riippumattomia</ref>, vaan jokaisen taustalla on hyvin erilaisia vaikuttimia. Näiden taustavaikuttumien muuttuminen vaikuttaa todennäköisyyksiin hyvin vahvasti, eikä menneistä tapahtumista muodostettu frekvenssi välttämättä kuvaa hyvin parhaillaan tarkasteltavaa tapahtumaa. Materialistin pitäisi osoittaa, että ei ole olemassa taustavaikuttimia jotka muuttaisivat tarkasteltavan asian todennäköisyyttä aiempiin havaintoihin verrattuna. Esimerkiksi vaikka olisimme havainneet, että ihmeitä ei ole tapahtunut vuosina 1-100, Jumalalla saattaa olla hyvä syy tehdä ihme vuonna 101, joka nostaa suuresti todennäköisyyttä että ihme tapahtuu vuonna 101.
## Lisäksi menneiden tapahtumien jako luokkiin, joista frekvenssit lasketaan, on melko mielivaltaista. Kuitenkin tämä luokkiinjako vaikuttaa olennaisesti argumentin tulokseen. Esimerkiksi, mikäli haluaisimme todistaa, että Napoleon ei ole voinut olla Ranskan keisari, voisimme todeta, että sadoissa tunnetuissa valtakunnissa ei ole tuhansina vuosina ollut 168cm pitkään Napoleon-nimistä päämiestä, joten Napoleon-keisari on erittäin epätodenäköistä ja hänestä kertovat henkilöt varmasti valehtelevat. Mikäli taas haluaisimme tehdä Napoleon-keisarin olemassaolosta uskottavan, voisimme argumentoida, että melkein kaikissa tunnetuissa valtakunnissa päämiehillä on ollut yli kirjaimen pituinen nimi ja he ovat olleet alle kolme metriä pitkiä, joten on todennäköistä että Ranskan päämieheksi olisi päätynyt joku nimeltään yli kaksikirjaiminen ja pituudeltaan alle kolme metriä pitkä. Näin ollen Napoleon on siis uskottava keisari.
# Vaikka todennäköisyys, että joku valehtelee olisi korkeakin, esimerkiksi 0.1, todennäköisyys, että joku valehtelee juuri käsillä olevan väittämän, on pieni <ref name="Earman"> Hume's abject failure, John Earman http://www.amazon.com/Humes-Abject-Failure-Argument-Miracles/dp/0195127382</ref>. Esimerkiksi, olkoon lottovoiton todennäköisyys yksi kymmenestä miljoonasta. Ystäväsi kertoo että Tauno Pentti on voittanut lotossa. Päätteletkö, että ystäväsi valehtelee koska tiedät että hän valehtelee useammin kuin yhdessä jutussa kymmenestä miljoonasta? Kannattaisi uskoa ystävää, koska todennäköisyys, että hän valehtelee että juuri Tauno Pentti on voittanut lotossa on paljon pienempi<ref>hieman riippuen tilanteesta</ref>.

Suhteessa tähän argumenttiin Jumalan toiminta on analogista ihmisen toiminnan kanssa, vaikka Jumalan toimintamuoto onkin usein tuntematon<ref>tuntemattoman toiminnankin perusteella tehty jaottelukin on mielivaltaista</ref>. Mikäli Humen argumentti toimisi, sillä voisi todistaa ettei kannata uskoa<ref>argumentin esittäjälle epämiellyttävän, katso esimerkiksi [[Dawkins Delusion]]</ref> ihmisen A olemassaoloon:
# Selvästi suurin osa kaikista universumin havaituista tapahtumista on tapahtunut ilman henkilön A vaikutusta, niiden selittämiseen ei tarvita henkilöä A.
# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A on vaikuttanut tarkasteltavana olevaan asiaan B, on lähes nolla.
# Näin ollen todennäköisyys, että henkilö A olisi vaikuttanut mihinkään asiaan tai hänestä olisi mitään havaintoja on niin pieni ettei siihen kannata uskoa. Ihmiset jotka väittävät henkilön A vaikuttaneen asiaan B lähes varmasti valehtelevat. Meillä ei siis ole mitään uskottavaa havaintoa henkilöstä A, ja näin ollen, todisteiden puuttuessa, on järkevämpää uskoa että häntä ei ole olemassa.

Lyhyesti sanottuna, Humen paljon käytetty argumentti ihmeitä vastaan on täysi susi.

Ihmeet ovat siis Jumalan harvinaista toimintaa. Mikäli Jumala on olemassa, niissä ei ole mitään kummallista, ne ovat Jumalan toimintaa siinä missä ihmisen teot ovat ihmisen toimintaa. Ihmeet ovat kummallisia vain, mikäli ne tapahtuvat ilman Jumalan tai muun yliluonnollisen persoonan apua. Ihmeet ovat epätodennäköisiä vain, mikäli Jumalan olemassaolo olisi epätodennäköistä tai jos on todennäköistä että Hän ei toimisi tarkasteltavassa tilanteessa.
Ateisti, joka pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä, pitää toki myös ihmeitä epätodennäköisinä, mutta tämä näyttäisi olevan vain seurausta hänen Jumalan toiminnan kieltävästä uskostaan.

==Ihmeiden suhde luonnonlakiin==

Suuri osa ihmeiden vastaisista argumenteista ([[wp:Baruch Spnoza|Spinoza]], [[wp:David Hume|Hume]]) perustuu käsitykselle, jossa ihme nähdään [[luonnonlaki | luonnonlain]] rikkoutumisena. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä luonnonlakeihin liittyy olennaisena [[wp:Ceteris paribus|ceteris paribus]] ehdot, eli ehdot, joiden täyttyessä luonnonlaki on voimassa. Jumalan toimiessa 'kaikki muut asiat' eivät ole samoin, eli luonnonlakia ei rikota, koska sen toiminta-alueen ehdot eivät täyty Jumalan toiminnan yhteydessä.

Tilanne on analoginen seuraavan kanssa: Henkilö A tiputtaa pallon esitelläkseen painovoiman aiheuttamaa vapaata pudotusta, mutta henkilö B ottaa pallon kiinni. Vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuuden ceteris paribus, eli 'kaikkien muiden asioiden ollessa samoin', -ehto ei täyty, joten vapaaseen pudotukseen liittyvä säännönmukaisuus ei ole voimassa. Tapahtuma ei kuitenkaan riko vapaan pudotuksen luonnolakia.

== Relevantteja yksityiskohtia ==

* Baylorin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista neljäsosa on nähnyt ihmeparantumisia ja 16 % on kokenut sellaisen itse.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Amerikkalaiset uskovat yliluonnolliseen | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 7 |
Julkaisupaikka = Kerava| Julkaisija = Aikamedia | www = http://www.ristinvoitto.fi/ | www-teksti = Ristin Voitto | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Puolet Yhdysvaltain asukkaista - - sanoo kuulleensa Jumalan puhetta, neljäsosa nähneensä ihmeparantumisia ja 16 prosenttia kokeneensa sellaisen itse. Tiedot käyvät ilmi Baylorin yliopiston julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta - - [johon] osallistui 1648 aikuista - -'')</ref>

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Rukoileminen]]
* [[Yliluonnollinen]]
* [[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
* [[Jeesuksen ylösnousemus]]
* [[Okkultismi]]

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Jumala]]
[[Luokka:Ihmeet]]

Rukoustutkimus

2024-08-07T17:43:44Z

Otvari: Ohjaus

#OHJAUS [[Rukoileminen]]

Rukous

2024-08-07T17:43:18Z

Otvari: Ohjaus

#OHJAUS [[Rukoileminen]]

Rukoileminen

2024-08-07T17:42:51Z

Otvari: Luotu sivu rukoustutkimuksesta, hyödynnetty varsinkin Kojosen kirja-arviota

Rukoilu eli rukoileminen tarkoittaa uskonnoissa Jumalan tai jumalien, henkien ja muiden korkeampina pidettyjen voimien puoleen kääntymistä.

Kristilliset rukoukset on jaettu pyyntörukouksiin, esirukouksiin, kiitosrukouksiin ja katumusrukouksiin. Apologeettisesti keskeisimpänä pidetään usein henkilön itsensä rukoilemaa tai esirukouksena rukoiltua pyyntörukousta, sillä pyyntörukouksen ymmärretään yleensä vaikuttavan maailmaan yliluonnollisella tavalla.

On kuitenkin syytä muistaa, että myös kiitosrukouksella ja katumusrukouksilla on odotettavissa ihmisen hengellistä, moraalista ja psykologista tilaa tervehdyttäviä vaikutuksia. Silloinkin kun rukouksessa keskitytään ihmeellisiin rukousvastauksiin, rukous on ennen kaikkea tapa lähentyä Jumalaa, kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa, ja opetella kärsivällisesti luottamaan Jumalan kaitselmukseen myös kärsimysten keskellä.

== Tilastollinen rukoustutkimus ==

Rukouksen vaikuttavuutta kritisoidaan usein viittaamalla Harvardin rukoustutkimuksena tunnettuun vuonna 2006 julkaistuun tilastolliseen tutkimukseen, jossa rukouksen ja sairaiden parantumisen välillä ei löydetty yhteyttä.

Rope Kojonen kommentoi kyseistä tutkimusta arvioidessaan Oskari Miettisen kirjaa Alkuräjähdyksestä uskomuksiin:

{{lainaus|Yksi harvoista Miettisen uskontokritiikissään lainaamista tutkimuksista on Herbert Bensonin ryhmän 2006 julkaistu ”suuri rukouskoe”, ”Study of the Therapeutic Effects of Intercessory Prayer” (STEP) johon uusateistisessa kirjallisuudessa mielellään viitataan tieteellisenä osoituksena rukouksen toimimattomuudesta. Kyseessä onkin edelleen laajin rukouksen toimivuudesta tehdyistä tilastollisista tutkimuksista. STEP -kokeessa tutkittiin noin 1800 leikkauksesta toipuvaa potilasta. Tieteellisen käytännön mukaisesti osa toimi kontrolliryhmänä, osan puolesta rukoiltiin tähän värvättyjen seurakuntalaisten toimesta. Osalla rukoiltavista kerrottiin etänä tapahtuvasta rukoustuesta, toisille ei.

Rukous ei STEP-tutkimuksessa aiheuttanut tilastollista etua paranemiseen. Niiden potilaiden kohdalla, joille rukouksesta kerrottiin, komplikaatioita oli jopa enemmän. Miettinen esittääkin uusateistista tulkintaa seuraten, että ”kaikkihyvän Jumalan olisi voinut kuvitella toimivan eri tavalla.” (s. 161) Koska Bensonin tutkimuksessa ei löydetty todisteita Jumalan antamista rukousvastauksista, eikä rukous muutenkaan vaikuta Miettisen mukaan aiheuttavan positiivisia vaikutuksia, on tämä vahvaa todistusaineistoa rukouksen toimivuutta vastaan.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023">{{cite web |url=https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ |title=Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin| author = Rope Kojonen |format= |work= |accessdate=07.08.2024}}</ref>}}

=== Neutraalin kontrollisryhmän mahdollisuus? ===

Kojonen viittaa tilastollista rukoustutkimusta kohtaan esitettyyn yleiseen kritiikkiin, jonka mukaan neutraalin kontrolliryhmän ylläpito ei ole uskottavaa:

{{Lainaus|Miettinen ei kuitenkaan kerro lukijalleen tätä Bensonin tutkimuksen tulkintaan vastaan esitetyistä yleisistä kritiikeistä. STEP-tutkimusta ja muita pelkästään tilastollisia rukoustutkimuksia voidaan kritisoida siitä, että neutraalia kontrolliryhmää ei voi uskottavasti pitää yllä. Mikään ei näet estä henkilöitä itse ja heidän omaisiaan rukoilemasta myös kontrolliryhmään kuuluvien puolesta. Tämä on jo sinänsä vakava tieteellinen puute, joka estää pitämästä STEP-kokeen tulosta tai muita negatiivisia tuloksia todistusarvoisena.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

Kontrollisryhmän neutraalius ei kuitenkaan ole aivan noin yksinkertainen asia. Voihan lääketutkimuksessakin kumpaan tahansa ryhmään kuuluva potilas saada apua myös muusta kuin lääkkeestä, esimerkiksi rukouksesta, terveellisistä elämäntavoista, sosiaalisesta tuesta ja niin edelleen. Kun tutkimukseen osallistuvat ryhmät ovat tarpeeksi suuria (yleensä yli 1000 ihmistä) ja ryhmät on muodostettu satunnaistetulla tavalla, näitä muita vaikuttavia tekijöitä on keskimäärin suunnilleen yhtä paljon molemmissa ryhmissä.

Jos siis rukoustutkimuksessa on käytettävissä riittävän suuri määrä ihmisiä jotka jaetaan "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään" satunnaistetusti, on odotettavaa, että molempiin ryhmiin kuuluvien ihmisten puolesta rukoilee keskimäärin yhtä moni sukulainen ja ystävää. Ilman tutkimusasetelmaa on siis odotettavissa, että kun ryhmät ovat riittävän suuria, molempien ryhmien puolesta rukoillaan keskimäärin yhtä paljon, ja molemmissa esiintyy yhtä silloin myös ilman tutkimusta yhtä paljon rukousvastauksia.

Nyt kaksoissokkotutkimus lisää mukaan yhden henkilön, joka rukoilee jokaisen "hoitoryhmän" potilaan puolesta heidän tietämättään tai tietäen.

Mikäli oletetaan, että rukous auttaa ihmisiä paranemaan keskimäärin paremmin, vaikka henkilö, jonka puolesta rukoillaan, ei olisi yhteydessä rukoilevaan henkilöön, meidän pitäisi odottaa hoitoryhmän terveyden keskimääräistä paranemista. Siksi tämän tyyppinen tutkimus voisi heikentää vakavasti tämän pyyntörukousta koskevan näkemyksen ydinosia.

Jos näkemys pyyntörukouksesta on pikemminkin sellainen, että rukous toimii suurimman osan ajasta ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvien psykologisten ja sosiaalisten ilmiöiden tasolla (esimerkiksi suuntaamalla keskittymisemme ihmisiin ja ongelmiin, joista meidän tulisi kantaa huolta, antaa meille toivoa myös kärsimyksen keskellä, lisää tunnetta välitetyksi tulemisesta jne.), niin Harvardin tutkimus ei keskity analysoimaan tällaista näkemystä rukouksesta.

Suurimman osan Jumalan rukousvastauksista ymmärretään joka tapauksessa tapahtuvan luonnollisen järjestyksen kautta. Myöskään näkemystä, jonka mukaan ihmeelliset rukousvastaukset etäältä ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö, ei ole testattu tällaisessa tutkimuksessa.

=== Rukoilijoiden usko rukoukseen ===

Tilastollisessa rukoustutkimuksessa olisi myös syytä kiinnittää huomiota ''rukouksen laatuun''. Jos rukoilija ei esimerkiksi itse usko pyyntörukouksen parantavaan voimaan, voidaan hyvällä syyllä kyseenalaistaa, mittaako tehty tutkimus todella pyyntörukouksen vaikuttavuutta:

{{Lainaus|Juuri STEP-tutkimusta vastaan on kuitenkin esitetty myös kritiikkiä mikä ei suoraan sovellu kaikkiin rukousten vaikuttavuudesta tehtyihin tilastollisiin tutkimuksiin. Esimerkiksi Candy Gunther Brown toteaa teoksessaan Testing Prayer: Science and Healing (2012), ettei tutkimus testaa lainkaan perinteisen kristillisen rukouksen toimivuutta, sillä rukousryhmään kuuluneet henkilöt eivät suurelta osin edes kuulu pyyntörukousta harjoittavaan kristilliseen yhteisöön, vaan heistä suuri osa kuului uushenkiseen ”Silent Unity” -liikkeeseen joka pyrkii rukouksessa ainoastaan hakemaan yhteyttä Jumalaan ja nimenomaisesti torjuu ajatuksen pyyntörukouksen vaikuttavuudesta.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

=== Sairaiden parantaminen ja etärukous ilman kohtaamista ===

Satunnaistetun kaksoissokkokokeen ongelmana on myös se, että perinteisesti sairaiden puolesta rukoilu tapahtuu kohtaamisessa. Raamatussa on toki esimerkkejä siitä, että Jeesus parantaa sairaita etänä (Matt. 15:21-28, Luuk 7:1-10, Joh. 4:46-53), mutta näissäkin tapauksessa Jeesus korostaa omaisen suurta uskoa: "Kuulkaa, mitä sanon: tällaista uskoa en ole tavannut edes Israelin kansan keskuudessa", "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot."

Raamatussa sairaiden puolesta rukoiluun liittyvissä esikuvissa ja ohjeissa käytetään konkreettisia välineitä ja välikappaleita kuten öljyä tai apostolin vaatekappaleita: "Jopa pääliinoja ja muita Paavalin käyttämiä vaatekappaleita vietiin sairaiden päälle, ja taudit kaikkosivat ja pahat henget lähtivät pois." (Ap. t. 19:12), "Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen;" (Jaak. 5:14-15)

Kojonen huomauttaa tästä etärukoukseen rajautuvan tutkimuksen ongelmallisuudesta:

{{Lainaus|Brownin mukaan on myös ongelmallista, että STEP-tutkimuksessa rukousvastauksena selvitettiin vain henkilön parantumista etäältä tapahtuvan rukouksen seurauksena. Tämä käsittää vain osan mahdollisista rukousvastauksista ja rukouksen tyypeistä. Monissa perinteissä, esimerkiksi helluntailais-karismaattisuudessa, paranemisrukoukset tapahtuvat tyypillisesti kohtaamisessa (esim. sairaan voitelu öljyllä), mitä etärukoilemista käsittelevä tutkimus ei voi tutkia. Brown pyrkikin itse selvittämään tällaisen parantamisrukouksen toimivuutta seuraamalla rukousta Mosambikissa – syntyneessä 2010 [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20686441/ julkaistussa tutkimuksessa] tulokset olivat rukouksen toimivuuden kannalta myönteisiä.|Rope Kojonen<ref name="Kojonen-2023" />}}

== Aiheesta muualla ==

* [https://www.areiopagi.fi/2023/08/tieteellista-uskontokritiikkia-vai-ateistista-apologiaa-arvio-oskari-miettisen-teoksesta-alkurajahdyksista-uskomuksiin/ Vastaako Jumala rukouksiin?] (Juuso Loikkanen, areiopagi.fi)
* [https://www.areiopagi.fi/2018/06/vastaako-jumala-rukouksiin/ Tieteellistä uskontokritiikkiä vai ateistista apologiaa? Arvio Oskari Miettisen teoksesta Alkuräjähdyksistä uskomuksiin] (Rope Kojonen, areiopagi.fi)

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Joulu

2022-12-27T15:15:47Z

Otvari: Uusi sivu: joulun ajankohta ja jouluperinteiden pakanallinen alkuperä lyhyesti mutta paljon sisältöä.

'''Joulu''' keskitalven juhla, jota kristityt viettävät Jeesuksen syntymän ja ihmiseksi tulemisen muistoksi. Joulua väitetään usein alunperin pakanalliseksi juhlaksi, jonka kristityt ovat omineet omaan käyttöönsä. Väitettä levittävät usein paitsi uuspakanuuden edustajat ja ateistit, myös kristillisperäiset liikkeet kuten [[Jehovan todistajat]] ja jotkut äärimmäisen tiukan linjan herätyskristityt. Jehovan todistajien ja joidenkin evankelikaalisten liikkeiden maallikoiden keskuudessa väitetty joulun pakanallisuus on syy välttää juhlan viettämistä, sillä Raamatussa Jumala kieltää omaksumasta pakanakansojen palvontamenoja ({{rp|5. Moos. 12:29-31}}).

Tämä artikkeli käsittelee joulun kristillistä alkuperää ja virheelliseksi osoitettuja väitteitä siitä, että joulu on pakanoilta varastettu juhla.

== Joulun ajankohta ==

Uusi testamentti ei kerro Jeesuksen syntymän ajankohtaa. Joulun ajankohdan väitetään usein tulevan roomalaisesta voittamattoman auringon '''Sol Invictus''' -juhlasta, jonka keisari Konstantinus olisi kristillistänyt. Vaihtoehtoisesti joulun alkuperä nähdään Saturnus-jumalan kunniaksi vietetyssä '''Saturnalia'''-juhlassa. Tämän niin kutsutun "korvausteorian" tueksi ei kuitenkaan ole minkäänlaisia mainintoja varhaisissa lähteissä. Ensimmäisen kerran ajatus esiintyy 1100-luvulla, ja vasta 1800-luvulla teoria alkoi saada kunnolla näkyvyyttä. Sen sijaan varhaisissa lähteissä on mainintoja kristillisen joulun viettämisestä keskitalvella jo 200-luvulla: lännessä joulukuun 25. päivä ja idässä tammikuun 6. päivä. Lisäksi keisari Aurelius perusti Sol Invictus -juhlan vasta vuonna 274, kun aiemmin auringonpalvonnan juhlat olivat sijoittuneet elokuulle.<ref name="Jolkkonen-2015">{{cite web |url=https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/3085750 |title= Tämä on se yö | author = Jari Jolkkonen |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

=== Joulu ja varhaiset kristityt ===

Varhaisimmat säilyneet maininnat, joissa kristityt yhdistävät Jeesuksen syntymän joulukuun 25. päivään, ovat Hippolytus roomalaisen (n. 170 - n. 235) Danielin kirjan kommentaarista vuodelta 204, sekä Julius Afrikanuksen maininta vuodelta 221.<ref>{{cite web |url=https://www.patheos.com/blogs/davearmstrong/2021/12/hippolytus-early-3rd-c-a-december-25th-christmas.html |title=Hippolytus (Early 3rd c.) & a December 25th Christmas| author = Dave Armstrong |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref> Myös Rooman piispa Telesforus (piispana 126-137) johti erityistä joulujumalanpalvelusta joulukuun 25. päivänä, ja Antiokian piispa Teofilos (115–181) uskoi Jeesuksen syntyneen 25. joulukuuta.<ref name="Ahvio">{{cite web |url=https://www.patmos.fi/blogit/onko-joulu-pakanallinen-vai-kristillinen-juhla/ |title= Onko joulu pakanallinen vai kristillinen juhla? | author = Juha Ahvio |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

Varhaisilla kristityillä ei varsinkaan voimakkaiden vainojen alla ollut mitään syytä kopioida juhla-aikoja pakanoilta. Kristittyjä vainottiin juuri siksi, että he eivät suostuneet osallistumaan pakanalliseen palvontaan, kuten keisarikulttiin. Kuitenkin juuri kaikkein ehdottomimmin opilliseen ja rituaaliseen puhtauteen suhtautuneet donatolaiset halusivat 300-luvulla viettää joulua perinteen mukaan 25. joulukuuta, vastustaen itäistä tammikuun 6. päivää sopimattomana uutuutena.<ref name="Niiranen-2013" /> <ref name="Jolkkonen-2015" />

Liturgiikan professori Thomas J. Talley (1924–2005) on tehnyt tunnetuksi näkemystä, jonka mukaan Joulun ajankohta liittyy Jeesuksen kuolemaan pääsiäisenä, sillä juutalaisen perinteen mukaan suurmiesten uskottiin kuolevan ja syntyvän tai sikiävän samalla päivämäärällä. Siten Jeesuksen kuoleman sijoittuminen maaliskuun 25. päivään tarkoittaisi samalla myös sitä että Jeesus olisi siinnyt Pyhästä Hengestä 25. maaliskuuta. Tästä 9 kuukautta eteenpäin on 25. joulukuuta.<ref name="Niiranen-2013">{{cite web |url=https://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ |title= Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla? | author = Miikka Niiranen |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref> Talleyn selitystä on kritisoitu siitä, että siinä kuolinpäivän kanssa samaistetaan Jeesuksen sikiämisen päivä eikä syntymä.<ref name="Ahvio">{{cite web |url=https://www.patmos.fi/blogit/onko-joulu-pakanallinen-vai-kristillinen-juhla/ |title= Onko joulu pakanallinen vai kristillinen juhla? | author = Juha Ahvio |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

=== Jeesuksen syntymän ajoittaminen Johannes Kastajasta ===

Luukkaan evankeliumissa kerrotaan Gabrielin ilmestyneen Marialle kun Johannes Kastajan äiti oli kuudennella kuulla raskaana:
{{lainaus|Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria.|{{rp|Luuk. 1:26-27}} }}

Samassa yhteydessä kerrotaan kuinka Elisabetin aviomies Sakarias oli toimittamassa pappispalvelusta Jerusalemin temppelissä, kun Gabriel ilmestyi hänelle ilmoittaen Elisabetin tulevan pian raskaaksi ({{rp|Luuk. 1:13,23-24}}). Luvun alussa (({{rp|Luuk. 1:5}}) Sakariaksen on mainittu kuuluneen "Abian pappisosastoon". Vanhassa testamentissa pappisosastoja kerrotaan olleen 24 ({{rp|1. Aik. 24:7-18}}).<ref>{{cite web |url=https://taylormarshall.com/2012/12/yes-christ-was-really-born-on-december.html |title= Yes, Christ Was Really Born on December 25: Here’s a Defense of the Traditional Date for Christmas | author = Taylor Marshall |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

{{lainaus|[H]istoriallisesti tiedämme Babylonialaisessa talmudissa olevan rabbi Jose ben Halaftan lausunnon ja saksalaisen teologin Joseph Heinrich Friedliebin (1810–1900) tutkimusten nojalla, että Joojaribin papillinen osasto oli palveluvuorokierrossa silloin, kun roomalaiset tuhosivat Jerusalemin temppelin elokuussa eli Av-kuussa vuonna 70 jKr. Tästä päätellen tiedämme, että Abian osastoon kuulunut Johannes Kastajan isä, pappi Sakarias, suoritti palvelusvuoroaan Tisri-kuussa eli syyskuussa, jolloin Luukkaan tiedonantojen pohjalta niin ikään tiedämme Johanneksen saaneen alkunsa syyskuussa ja syntyneen kesäkuussa. Koska Jeesus oli puoli vuotta Johannes Kastajaa nuorempi, syntyi Jeesus joulukuussa.|Juha Ahvio<ref name="Ahvio"/>}}

=== Paimennetaanko Betlehemissä lampaita joulukuussa? ===

Joulutarinan ajankohtaan liittyen esitetään usein argumentti, että jos paimenet olivat yöllä vartioimassa lampaitaan, tämä ei olisi mahdollista joulukuussa. Paikallisten paimenten on kuitenkin todistettu paimentaneen laumojaan Betlehemissä jouluyönä:
{{lainaus|William Hendriksen quotes a letter dated Jan. 16, 1967, received from the New Testament scholar Harry Mulder, then teaching in Beirut, in which the latter tells of being in Shepherd Field at Bethlehem on the just-passed Christmas Eve, and says: “Right near us a few flocks of sheep were nestled. Even the lambs were not lacking. . . . It is therefore definitely not impossible that the Lord Jesus was born in December”| Jack Finnegan, Handbook of Biblical Chronology (2nd ed.)<ref>{{cite web |url=https://jimmyakin.com/2014/11/do-sheep-prove-that-jesus-wasnt-born-on-december-25th.html |title= Do sheep prove that Jesus wasn’t born on December 25th? | author = Jimmy Akin |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>}}

Betlehemin yölämpötila joulukuussa on keskimäärin 7-14°C, mikä sopii lampaiden laiduntamiseen ja paimentamiseen ilman ongelmia.<ref>{{cite web |url=https://www.ncregister.com/blog/do-sheep-graze-in-bethlehem-in-december |title= Do Sheep Graze in Bethlehem in December? | author = Dave Armstrong |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref> <ref>{{cite web |url=https://dec25th.info/Bethlehem%20in%20December.html |title= Bethlehem in December Would Shepherds be watching their flocks by night Dec. 25th in Bethlehem? | author = Tom Gardner |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

== Pakanalliset keskitalven juhlat ==

Useiden jouluperinteiden väitetään olevan peräisin pakanallisista keskitalven juhlista. Useimmiten nämä väitteet perustuvat väärinkäsityksiin tai jopa täysin mielikuvituksellisiin tulkintoihin.

=== Saturnalia ===

Monien jouluperinteiden joululahjoista possupaistiin ja tonttulakkeihin on väitetty tulevan roomalaisesta Saturnalia-juhlasta.<ref>{{cite web |url=https://www.hs.fi/tiede/art-2000008463163.html |title=Hyvää saturnaliaa! Monet joulutapamme periytyvät antiikin Roomasta, jossa vietettiin riehakasta juhlaa – pitopöydässä tirisi possupaisti ja lopuksi jaettiin lahjoja | author = Hannu Pesonen |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

Todellisuudessa Saturnalian perinteet eivät samankaltaisuuksistaan huolimatta historiallisesti liity jouluperinteisiin. Nekin perinteet (kuten eräänlainen "kapteeni käskee" -leikki), jotka historiallisesti periytyivät Saturnaliasta jouluperinteisiin, ovat nykyään kadonneet.<ref>{{cite web |url=https://talesoftimesforgotten.com/2020/12/18/how-was-saturnalia-celebrated-in-ancient-rome/ |title=How Was Saturnalia Celebrated in Ancient Rome? | author = Spencer McDaniel |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

=== Yule ===

Sanan "joulu" alkuperä on jule-sanassa, jonka ajatellaan tulevan varhais-germaanisesta sanasta *jehwlą-, josta myös suomenkielen juhla sana on peräisin. Varhaisin maininta Yule-juhlasta on kuitenkin kristillisestä kalenterista, ja Landau (2009) onkin esittänyt että tämä tulee Raamatun riemuvuotta tarkoittavasta Jubilee, kreikan Ἰωβηλαῖος-sanan kautta, josta se on lyhennetty muotoon Jobel.<ref>{{cite journal|last1=Landau|first1=David|title=The source of the Gothic month name jiuleis and its cognates |journal=Namenkundliche Informationen |volume=95/96|year=2009|pages=239-248|issn=0943-0849 |url=https://nbn-resolving.org/urn:nbn:de:bsz:15-qucosa-145237}}</ref> <ref>{{cite web |url=https://kiwihellenist.blogspot.com/2018/12/concerning-yule.html |title=Concerning Yule | author =Peter Gainsford |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

=== Joulupukki ===

Joulupukki juontaa juurensa 300-luvulla eläneeseen Myran piispa Nikolaukseen (270 – 343).<ref>{{cite web |url=https://talesoftimesforgotten.com/2019/12/07/the-long-strange-fascinating-history-of-santa-claus/ |title=The Long, Strange, Fascinating History of Santa Claus | author = Spencer McDaniel |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref> <ref>{{cite web |url=https://historianet.fi/joulu/joulupukin-historia-viikinkien-jumalista-paksuun-amerikkalaispukkiin |title=Joulupukin historia: Viikinkien jumalista paksuun amerikkalaispukkiin | author = Esben Mønster-Kjær |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

Suomenkielen sana "joulupukki" juontaa puolestaan juurensa perinteeseen, jossa nuoret miehet kiersivät antamassa lahjoja tai tiernapoikien tapaan esiintymässä ja kerjäämässä juhlapöydän tähteitä ja juomaa. Toisinaan miehet saattoivat pukeutua Nikolauksen lisäksi esimerkiksi paimeniksi, itäisten maiden ihmisiksi tai eläimiksi, kuten vuoheksi. Silloin kun Nikolaus antoi lahjoja, hänen avustajansa antoivat, tai uhkasivat antaa, hiiliä ja risuja tai selkäsaunan. Varsinkin vuohi oli ilkikurinen ja pelottava avustaja. Vuohi oli usein sidottuna liekanaruun, yleensä edustaen paholaista, ja ajatuksena oli että Nikolaus ohjasi vuohta, edustaen Kristuksen valtaa paholaisen yli.<ref>{{cite web |url=https://www.isof.se/lar-dig-mer/bloggar/folkminnesbloggen/inlagg/2021-12-16-julbocken---en-skrammande-foregangare-till-jultomten |title=Julbocken – en skrämmande föregångare till jultomten | author = Tommy Kuusela |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

=== Joulukuusi ===

Joulukuusen on joskus väitetty olevan muinaisesta lähi-idästä olevan pakanakultin perinne. Tälle ei kuitenkaan löydy tukea muinaisista kirjallisista lähteistä tai arkeologiasta. Väite näyttääkin saaneen alkunsa Alexander Hislopin kirjasta [[The Two Babylons]].

Todellisuudessa joulukuuset ovat peräisin 1400- ja 1500-luvun eurooppalaisesta jouluperinteestä<ref>{{cite web |url=https://www.medievalists.net/2014/12/earliest-christmas-tree/|title=The Earliest Christmas Tree | author = Medievalists.net |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>. Todennäköisimmin niiden alkuperä on paratiisikuvaelmien paratiisipuissa, sillä Aadamin ja Eevan paratiisikertomusta esitettiin joulun aikaan usein kuvaelmana.<ref>{{cite web |url=https://talesoftimesforgotten.com/2018/12/05/the-origins-of-the-christmas-tree/ |title=The Origins of the Christmas Tree | author = Spencer McDaniel |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

=== Mithra, Tammuz, Nimrod ja Alexander Hislop ===

Toisinaan joulun väitetään saaneen vaikutteita itäisistä mysteeriuskonnoista. {{lainaus|Babyloniassa vietettiin Tammuksen syntymäpäiväjuhlaa joulukuun 25 päivä. Samana päivänä oli myös persialaisen Mithra-jumalan ja Rooman keisarin syntymäpäivä.|Jouko Koistinen<ref>{{cite web |url=https://www.patmos.fi/blogit/joulun-oikea-ajankohta/ |title=Joulun oikea ajankohta? | author = Jouko Koistinen |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>}}

Näitä väitteitä ei kuitenkaan koskaan lähteytetä antiikin asiakirjalähteisiin. Todellisuudessa nämä ja vastaavat väitteet mysteerikulttien ja joulun yhtäläisyyksistä ovat kerta toisensa jälkeen joko perättömiä, pinnallisia tai tekemällä tehtyjä.<ref>{{cite web |url=https://historyforatheists.com/2016/12/the-great-myths-2-christmas-mithras-and-paganism/ |title=The Great Myths 2: Christmas, Mithras and Paganism | author = Tim O'Neill |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref> Monet katteettomista väitteistä ovatkin peräisin Alexander Hislopin kirjasta [[The Two Babylons]].<ref>{{cite web |url=https://historyforatheists.com/2017/04/easter-ishtar-eostre-and-eggs/ |title=Easter, Ishtar, Eostre and Eggs | author = Tim O'Neill |format= |work= |accessdate=27.12.2022}}</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Two Babylons

2022-12-26T09:37:43Z

Otvari: Ak: Ohjaus sivulle The Two Babylons (kirja)

#OHJAUS [[The Two Babylons (kirja)‎]]

The Two Babylons

2022-12-26T09:37:24Z

Otvari: rd

#OHJAUS [[The Two Babylons (kirja)‎]]

Alexander Hislop

2022-12-26T09:36:54Z

Otvari: rd

#OHJAUS [[The Two Babylons (kirja)‎]]

The Two Babylons (kirja)

2022-12-26T09:35:56Z

Otvari: Uusi sivu: lyhyt yhteenveto ja kritiikkiä

'''The Two Babylons: The Papal Worship Proved to Be the Worship of Nimrod and His Wife''' on Alexander Hislopin (1807–1862) vuonna 1858 julkaisema teos, jossa Hislop pyrkii osoittamaan, että katolinen kirkko ja monet kristilliset perinteet, kuten joulu, olisivat todellisuudessa vain muinaista babylonialaista ja egyptiläistä pakanaoppia.

Kirjalla on ollut merkittävä vaikutus varsinkin kristillisissä alakulttuureissa, ja sen pohjalta on vuosien mittaan kirjoitettu laajalle levinneitä kansanomaisempia teoksia eri muodoissa. Kirja on toisaalta niittänyt mainetta myös monen pseudohistoriallisen väitteen alullepanijana.

== Kritiikkiä ==

Ralph Woodrow kirjoitti nuorena evankelikaalina ja Hislopin teoksen innoittamana oman kirjansa aiheesta vuonna 1966, mutta päätyi tämän seurauksena myöhemmin itse tarkistamaan monia Hislopin esittämiä väitteitä, tullen lopulta siihen tulokseen että Hislop on aivan itse keksinyt monet Babylonian muinaisuskoa koskevat väitteensä:

{{lainaus|Many preferred my book over The Two Babylons because it was easier to read and understand. Sometimes the two books were confused with each other, and once I even had the experience of being greeted as “Reverend Hislop”! As time went on, however, I began to hear rumblings that Hislop was not a reliable historian. I heard this from a history teacher and in letters from people who heard this perspective expressed on the Bible Answer Man radio program. Even the Worldwide Church of God began to take a second look at the subject. As a result, I realized I needed to go back through Hislop’s work, my basic source, and prayerfully check it out.

As I did this, it became clear: Hislop’s “history” was often only an arbitrary piecing together of ancient myths. He claimed Nimrod was a big, ugly, deformed black man. His wife, Semiramis, was a beautiful white woman with blond hair and blue eyes. But she was a backslider known for her immoral lifestyle, the inventor of soprano singing and the originator of priestly celibacy. He said that the Babylonians baptized in water, believing it had virtue because Nimrod and Semiramis suffered for them in water; that Noah’s son Shem killed Nimrod; that Semiramis was killed when one of her sons cut off her head, and so on. I realized that no recognized history book substantiated these and many other claims.

The subtitle for Hislop’s book is “The Papal Worship Proved to Be the Worship of Nimrod and His Wife.” Yet when I went to reference works such as the Encyclopedia Britannica, The Americana, The Jewish Encyclopedia, The Catholic Encyclopedia, The Worldbook Encyclopedia – carefully reading their articles on “Nimrod” and “Semiramis” — not one said anything about Nimrod and Semiramis being husband and wife. They did not even live in the same century. Nor is there any basis for Semiramis being the mother of Tammuz. I realized these ideas were all Hislop’s inventions.|Ralph Woodrow<ref>{{cite web |url=https://www.equip.org/articles/the-two-babylons/ |title=The Two Babylons: A Case Study in Poor Methodology| author = Ralph Woodrow |format= |work= |accessdate=26.12.2022}}</ref>}}

Myös Tim O'Neill toteaa, että monesti Hislop yksinkertaisesti väittää asioita ilman minkäänlaisia lähteitä:
{{lainaus|And where Hislop was unable to come up with evidence he simply makes strings of assertions, like “Nimrod was born on December 25” or “Christmas tree baubles are Babylonian sun symbols” – none of which have the slightest substantiation. -- Hislop seems to be the ultimate point of origin for the claims that Ishtar and Eostre were the original source of Easter, thanks to the wickedness of Catholics and, of course, Satan.|Tim O'Neill<ref>{{cite web |url=https://historyforatheists.com/2017/04/easter-ishtar-eostre-and-eggs/ |title=Easter, Ishtar, Eostre and Eggs| author = Tim O'Neill |format= |work= |accessdate=26.12.2022}}</ref>}}

== Aiheesta muualla ==

* [https://historyforatheists.com/tag/hislop/ History for atheists (avainsana: hislop)] (Tim O'Neill)
* [https://www.equip.org/articles/the-two-babylons/ The Two Babylons: A Case Study in Poor Methodology] (Ralph Woodrow)
* [https://web.archive.org/web/20120205124455/http://www.ralphwoodrow.org/books/pages/babylon-mystery.html Message from Ralph Woodrow regarding the book BABYLON MYSTERY RELIGION] (archive.org)

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Gematria

2022-11-25T10:30:55Z

Otvari: /* Aiheesta muualla */ No nyt

[[Tiedosto:Boehme-heart.jpg|pienoiskuva|Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.]]
'''Gematria''' tai '''gimatria''' ({{k-he|גימטריה}} < {{k-grc|γεωμετρία|geōmetria}}) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan geometriaa tarkoittavasta sanasta. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, [[wp:kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaiselle aakkoselle]] tarkoitettu gematria eli [[wp:isopsefia|isopsefia]] on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. On olemassa myös [[wp:latinalainen kirjaimisto|latinalaisille aakkosille]] sovitettua gematriaa, joka on syntynyt varhaisella keskiajalla tai todennäköisemmin jo antiikin Rooman aikaan.{{Lähde}}

== Ivan Panin ==

Ivan Panin (12. joulukuuta 1855 – 30. lokakuuta 1942) oli venäläissyntyinen Yhdysvalloissa asunut raamatuntutkija, joka vuonna 1890 huomasi Raamatun tekstiin liittyvän erikoisia matemaattisia yhteyksiä, kun käytetään heprean ja kreikan aakkosia numeroina (näissä kielissä kullakin kirjaimella on lukuarvo). Esim. Raamatun alkujakeessa 1. Moos. 1:1 on kätketty numero 7 monessa mielessä: sanojen Jumala, taivas ja maa yhteenlaskettu lukuarvo on 777 ja muutenkin jakeeseen, kuten moniin muihinkin jakeisiin, on kätketty luku seitsemän siten, että kun lasketaan yhteen vaikkapa ainoan verbin, kaikkien sanojen ensimmäisten ja viimeisten kirjainten lukuarvo, saadaan tulos, joka on jaollinen seitsemällä.

Paninin menetelmiä on kritisoitu mm. siitä, että vastaavanlaisista piirteistä ja yhteensattumista löytyy esimerkkejä muualtakin kuin Raamatusta, kuten Paninin kannattajien omissa teksteissä<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/vis6006.html |title=Notes from visitor 6006| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>, aiheesta kysyneen omassa nettikommentissa ja [[wp:Edgar Allan Poe|Edgar Allan Poe]]n runossa<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/poe.html |title=Miracles in Edgar Allan Poe| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>. Lisäksi Panin rakensi Raamatun käsikirjoituskopioiden eroista hänen väitettään tukevan tekstin, jolloin lopputuloksen merkittävyys heikkenee radikaalisti.<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/panin.html |title=Ivan Panin and Friends| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>

== Yleinen gematria ==
Gematriassa jokaisella aakkoston kirjaimella ajatellaan olevan tietty numero- tai lukuarvo. Esimerkiksi Ilmestyskirjan Pedon lukua on yhdistetty eri historiallisiin henkilöihin kuten keisari Neroon, jonka kreikankielinen nimi olisi litteroitu hepreaksi ja kirjaimia vastaavat lukuarvot laskettu yhteen ja saatu summaksi 666. Tämä perustuu siihen, että hepreassa lukuja ilmaistiin kirjaimilla.{{Lähde}}

Eräs gematrian menetelmiin pohjautuvista väitteistä on, että [[Raamattu|Raamatun]] kirjoittajat tunsivat ja kätkivät tekstiin muun muassa sellaisia matemaattisia käsitteitä, joita heillä ei nykyisen tiedon mukaan ollut. [[wp:Vilna Gaon|Vilnan gaonia]], 1700-luvun oppinutta pidetään usein ajatuksen ensimmäisenä esittäjänä. Hänen mukaansa ''[[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|Ensimmäisen kuninkaiden kirjan]]'' kirjoittaja olisi kätkenyt tekstiin [[Pii (vakio)|piin]] likiarvon, jossa neljä desimaalia olisi oikein. Kirjassa Hiramin kerrotaan valaneen altaan, jonka halkaisija oli kymmenen kyynärää ja ympärys kolmekymmentä, mistä piin likiarvoksi tulisi kolme. Juutalaisessa traditiossa osissa profeettojen kirjoja sanat luetaan ('qere') toisinaan eri tavoin kuin ne kirjoitetaan ('ketiv'). Kirjoitetussa muodossa (ketiv) mainittu jae käyttää sanaa KAVA (qof, vav, he) ilmaistessaan altaan ympärysmitan. Kuitenkin sana luetaan (qere) muodossa KAV (qof, vav). Sanan KAVA numerologinen arvo on 111 (qof = 100, vav = 6, he = 5), kun taas sanan KAV arvo on 106 (qof = 100, vav = 6). Jos 111 jaetaan 106:lla ja kerrotaan kolmella, tulos on noin 3,14151<ref>{{cite web |url=https://www.cross-section.info/2013/15-raamatussa-pii-3 |title=Raamatussa π = 3| author = Jaripekka Juhala |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>.

== Mystinen gematria ==
''Mystinen gematria'' on heprealainen [[wp:numerologia|numerologia]]n muoto, jota käytetään [[kabbala]]ssa löytämään sanojen salattuja merkityksiä. Gematrian avulla pyritään hahmottamaan kokonaiskuvaa kymmenen ''[[wp:Sefirot|sefiran]]'' (mon. ''sefirot''), tai jumalallisen tulen, ja 22 heprean aakkosen välillä.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Signs & Symbols. An Illustrated Guide to Their Origins and Meanings.|Vuosi=2008|Sivu=175|Julkaisija=DK Publishing}}</ref> Tätä systeemiä on selitetty useissa mystisissä juutalaisissa kirjoituksissa, kuten [[wp:Zohar|Zohar]]issa{{Lähde}}.

Yksi esimerkki gematriasta ovat 22 monitahokasta. Nämä sisältävät viisi [[wp:Platonin kappale|Platonin kappale]]tta, neljä [[wp:Keplerin–Poinsot’n kappale|Keplerin–Poinsot’n kappale]]tta ja kolmetoista [[wp:Arkhimedeen kappale|Arkhimedeen kappale]]tta. Koska heprean aakkosissa on 22 kirjainta, voidaan jokaista kirjainta osoittaa vastaamaan yksi kappale.{{Lähde}}

Toinen esimerkki ovat [[wp:Heprealaiset numerot|heprealaiset luvut]]. Vaikka aakkosia on 22, tarvitaan 27 numeraalia (1–9, 10–90 ja 100–900), jotta voidaan muodostaa luvut väliltä 1–999. Puuttuvat viisi kirjainta sopivat yhteen viiden lopetuskirjaimen (''sofit'') kanssa, tai vaihtoehtoisesti viimeistä kirjainta [[wp:tav|tav]]ia (jolla on arvo 400) käytetään yhdistelmänä itsensä tai muiden kirjainten kanssa [[wp:gof|qof]]ista (100) eteenpäin. Näin saadaan merkittyä luku 500 ja tätä suuremmat sataluvut.{{Lähde}}

==Koodi==
Heprealaisten aakkosten numeroarvot <ref>{{cite web |url=http://houseoftruth.education/fi/kirjasto/opetusmateriaali/heprean-aakkoset-suomeksi |title=Heprean aakkoset suomeksi| author = Totuuden talo |format= |work= |accessdate=9.2.2017}}</ref>

{| border="1"
|-
!Arvo
!Kirjain
!Merkki
|-
|1
|''Alef''
| א
|-
|2
|''Beit''
| ב
|-
|3
|''Gimel''
| ג
|-
|4
|''Dalet''
| ד
|-
|5
|''He''
| ה
|-
|6
|''Vav''
| ו
|-
|7
|''Zajin''
| ז
|-
|8
|''Chet''
| ח
|-
|9
|''Tet''
| ט
|-
|10
|''Jod''
| י
|-
|20
|''Kaf''
| כ, ך
|-
|30
|''Lamed''
| ל
|-
|40
|''Mem''
| מ, ם
|-
|50
|''Nun''
| נ, ן
|-
|60
|''Samekh''
| ס
|-
|70
|''Ajin''
| ע
|-
|80
|''Pe''
| פ, ף
|-
|90
|''Tsade''
| צ, ץ
|-
|100
|''Quf''
| ק
|-
|200
|''Resh''
| ר
|-
|300
|''Shin''
| ש
|-
|400
|''Tav''
| ת
|}

{| border="1"
|-
!Arvo
!Kirjain
!Merkki
|-
|500
|''Kaf''
|ך
|-
|600
|''Mem''
|ם
|-
|700
|''Nun''
|ן
|-
|800
|''Pe''
|ף
|-
|900
|''Tsade''
|ץ
|}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* [https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/index.html Brendan McKay: In Search of Mathematical Miracles]

=== (Wikipediasta kopioidut linkit: ei tarkistettu) ===
* [http://www.avaimia.net/ajassa/Biblenum.htm Raamatun numeriikkaa] {{Wayback|1=http://www.avaimia.net/ajassa/Biblenum.htm |päiväys=20061012104508 }}
* [http://hebrew4christians.com/Grammar/Unit_Eight/Hebrew_Gematria/hebrew_gematria.html Johdatus gematrian metodeihin]
* [http://www.masoncode.com Peter's Gematria Site]
* [http://www.newalexandria.org/gematria Gematria Toolbar] {{Wayback|1=http://www.newalexandria.org/gematria |päiväys=20050218051321 }} - Internet Exploreriin integroituva gematrinen laskin
* [http://houseoftruth.education/fi/kirjasto/opetusmateriaali/heprean-aakkoset-suomeksi Heprean aakkoset suomeksi] (sisältää numeroarvot ja symboliset merkitykset)
* [https://houseoftruth.education/fi/opetus/verkkokampus/kurssit/gematrian-alkeet Kaikille avoin verkkokurssi Gematrian alkeet]

===Gematria eri aakkostoissa===
Seuraavilla sivuilla on gematrinen taulukko erilaisille aakkosille:
* [http://www.masoncode.com/Greek%20Gematria.htm Kreikka]
* [http://www.masoncode.com/Latin%20Gematria.htm Latina] [[wp:Agrippa|Agrippa]]n Books of Occult Philosophy, 1532
* [http://www.masoncode.com/Simple%20Gematria.htm Latina] Vanha 24-kirjaiminen englanti

Gematria

2022-11-25T10:13:11Z

Otvari: Korjattu verkkoviite ja lisätty viite Jaripekka Juhalan artikkeliin piistä

[[Tiedosto:Boehme-heart.jpg|pienoiskuva|Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.]]
'''Gematria''' tai '''gimatria''' ({{k-he|גימטריה}} < {{k-grc|γεωμετρία|geōmetria}}) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan geometriaa tarkoittavasta sanasta. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, [[wp:kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaiselle aakkoselle]] tarkoitettu gematria eli [[wp:isopsefia|isopsefia]] on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. On olemassa myös [[wp:latinalainen kirjaimisto|latinalaisille aakkosille]] sovitettua gematriaa, joka on syntynyt varhaisella keskiajalla tai todennäköisemmin jo antiikin Rooman aikaan.{{Lähde}}

== Ivan Panin ==

Ivan Panin (12. joulukuuta 1855 – 30. lokakuuta 1942) oli venäläissyntyinen Yhdysvalloissa asunut raamatuntutkija, joka vuonna 1890 huomasi Raamatun tekstiin liittyvän erikoisia matemaattisia yhteyksiä, kun käytetään heprean ja kreikan aakkosia numeroina (näissä kielissä kullakin kirjaimella on lukuarvo). Esim. Raamatun alkujakeessa 1. Moos. 1:1 on kätketty numero 7 monessa mielessä: sanojen Jumala, taivas ja maa yhteenlaskettu lukuarvo on 777 ja muutenkin jakeeseen, kuten moniin muihinkin jakeisiin, on kätketty luku seitsemän siten, että kun lasketaan yhteen vaikkapa ainoan verbin, kaikkien sanojen ensimmäisten ja viimeisten kirjainten lukuarvo, saadaan tulos, joka on jaollinen seitsemällä.

Paninin menetelmiä on kritisoitu mm. siitä, että vastaavanlaisista piirteistä ja yhteensattumista löytyy esimerkkejä muualtakin kuin Raamatusta, kuten Paninin kannattajien omissa teksteissä<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/vis6006.html |title=Notes from visitor 6006| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>, aiheesta kysyneen omassa nettikommentissa ja [[wp:Edgar Allan Poe|Edgar Allan Poe]]n runossa<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/poe.html |title=Miracles in Edgar Allan Poe| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>. Lisäksi Panin rakensi Raamatun käsikirjoituskopioiden eroista hänen väitettään tukevan tekstin, jolloin lopputuloksen merkittävyys heikkenee radikaalisti.<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/panin.html |title=Ivan Panin and Friends| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>

== Yleinen gematria ==
Gematriassa jokaisella aakkoston kirjaimella ajatellaan olevan tietty numero- tai lukuarvo. Esimerkiksi Ilmestyskirjan Pedon lukua on yhdistetty eri historiallisiin henkilöihin kuten keisari Neroon, jonka kreikankielinen nimi olisi litteroitu hepreaksi ja kirjaimia vastaavat lukuarvot laskettu yhteen ja saatu summaksi 666. Tämä perustuu siihen, että hepreassa lukuja ilmaistiin kirjaimilla.{{Lähde}}

Eräs gematrian menetelmiin pohjautuvista väitteistä on, että [[Raamattu|Raamatun]] kirjoittajat tunsivat ja kätkivät tekstiin muun muassa sellaisia matemaattisia käsitteitä, joita heillä ei nykyisen tiedon mukaan ollut. [[wp:Vilna Gaon|Vilnan gaonia]], 1700-luvun oppinutta pidetään usein ajatuksen ensimmäisenä esittäjänä. Hänen mukaansa ''[[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|Ensimmäisen kuninkaiden kirjan]]'' kirjoittaja olisi kätkenyt tekstiin [[Pii (vakio)|piin]] likiarvon, jossa neljä desimaalia olisi oikein. Kirjassa Hiramin kerrotaan valaneen altaan, jonka halkaisija oli kymmenen kyynärää ja ympärys kolmekymmentä, mistä piin likiarvoksi tulisi kolme. Juutalaisessa traditiossa osissa profeettojen kirjoja sanat luetaan ('qere') toisinaan eri tavoin kuin ne kirjoitetaan ('ketiv'). Kirjoitetussa muodossa (ketiv) mainittu jae käyttää sanaa KAVA (qof, vav, he) ilmaistessaan altaan ympärysmitan. Kuitenkin sana luetaan (qere) muodossa KAV (qof, vav). Sanan KAVA numerologinen arvo on 111 (qof = 100, vav = 6, he = 5), kun taas sanan KAV arvo on 106 (qof = 100, vav = 6). Jos 111 jaetaan 106:lla ja kerrotaan kolmella, tulos on noin 3,14151<ref>{{cite web |url=https://www.cross-section.info/2013/15-raamatussa-pii-3 |title=Raamatussa π = 3| author = Jaripekka Juhala |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>.

== Mystinen gematria ==
''Mystinen gematria'' on heprealainen [[wp:numerologia|numerologia]]n muoto, jota käytetään [[kabbala]]ssa löytämään sanojen salattuja merkityksiä. Gematrian avulla pyritään hahmottamaan kokonaiskuvaa kymmenen ''[[wp:Sefirot|sefiran]]'' (mon. ''sefirot''), tai jumalallisen tulen, ja 22 heprean aakkosen välillä.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Signs & Symbols. An Illustrated Guide to Their Origins and Meanings.|Vuosi=2008|Sivu=175|Julkaisija=DK Publishing}}</ref> Tätä systeemiä on selitetty useissa mystisissä juutalaisissa kirjoituksissa, kuten [[wp:Zohar|Zohar]]issa{{Lähde}}.

Yksi esimerkki gematriasta ovat 22 monitahokasta. Nämä sisältävät viisi [[wp:Platonin kappale|Platonin kappale]]tta, neljä [[wp:Keplerin–Poinsot’n kappale|Keplerin–Poinsot’n kappale]]tta ja kolmetoista [[wp:Arkhimedeen kappale|Arkhimedeen kappale]]tta. Koska heprean aakkosissa on 22 kirjainta, voidaan jokaista kirjainta osoittaa vastaamaan yksi kappale.{{Lähde}}

Toinen esimerkki ovat [[wp:Heprealaiset numerot|heprealaiset luvut]]. Vaikka aakkosia on 22, tarvitaan 27 numeraalia (1–9, 10–90 ja 100–900), jotta voidaan muodostaa luvut väliltä 1–999. Puuttuvat viisi kirjainta sopivat yhteen viiden lopetuskirjaimen (''sofit'') kanssa, tai vaihtoehtoisesti viimeistä kirjainta [[wp:tav|tav]]ia (jolla on arvo 400) käytetään yhdistelmänä itsensä tai muiden kirjainten kanssa [[wp:gof|qof]]ista (100) eteenpäin. Näin saadaan merkittyä luku 500 ja tätä suuremmat sataluvut.{{Lähde}}

==Koodi==
Heprealaisten aakkosten numeroarvot <ref>{{cite web |url=http://houseoftruth.education/fi/kirjasto/opetusmateriaali/heprean-aakkoset-suomeksi |title=Heprean aakkoset suomeksi| author = Totuuden talo |format= |work= |accessdate=9.2.2017}}</ref>

{| border="1"
|-
!Arvo
!Kirjain
!Merkki
|-
|1
|''Alef''
| א
|-
|2
|''Beit''
| ב
|-
|3
|''Gimel''
| ג
|-
|4
|''Dalet''
| ד
|-
|5
|''He''
| ה
|-
|6
|''Vav''
| ו
|-
|7
|''Zajin''
| ז
|-
|8
|''Chet''
| ח
|-
|9
|''Tet''
| ט
|-
|10
|''Jod''
| י
|-
|20
|''Kaf''
| כ, ך
|-
|30
|''Lamed''
| ל
|-
|40
|''Mem''
| מ, ם
|-
|50
|''Nun''
| נ, ן
|-
|60
|''Samekh''
| ס
|-
|70
|''Ajin''
| ע
|-
|80
|''Pe''
| פ, ף
|-
|90
|''Tsade''
| צ, ץ
|-
|100
|''Quf''
| ק
|-
|200
|''Resh''
| ר
|-
|300
|''Shin''
| ש
|-
|400
|''Tav''
| ת
|}

{| border="1"
|-
!Arvo
!Kirjain
!Merkki
|-
|500
|''Kaf''
|ך
|-
|600
|''Mem''
|ם
|-
|700
|''Nun''
|ן
|-
|800
|''Pe''
|ף
|-
|900
|''Tsade''
|ץ
|}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* [https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/index.html| Brendan McKay: In Search of Mathematical Miracles]

=== (Wikipediasta kopioidut linkit: ei tarkistettu) ===
* [http://www.avaimia.net/ajassa/Biblenum.htm Raamatun numeriikkaa] {{Wayback|1=http://www.avaimia.net/ajassa/Biblenum.htm |päiväys=20061012104508 }}
* [http://hebrew4christians.com/Grammar/Unit_Eight/Hebrew_Gematria/hebrew_gematria.html Johdatus gematrian metodeihin]
* [http://www.masoncode.com Peter's Gematria Site]
* [http://www.newalexandria.org/gematria Gematria Toolbar] {{Wayback|1=http://www.newalexandria.org/gematria |päiväys=20050218051321 }} - Internet Exploreriin integroituva gematrinen laskin
* [http://houseoftruth.education/fi/kirjasto/opetusmateriaali/heprean-aakkoset-suomeksi Heprean aakkoset suomeksi] (sisältää numeroarvot ja symboliset merkitykset)
* [https://houseoftruth.education/fi/opetus/verkkokampus/kurssit/gematrian-alkeet Kaikille avoin verkkokurssi Gematrian alkeet]

===Gematria eri aakkostoissa===
Seuraavilla sivuilla on gematrinen taulukko erilaisille aakkosille:
* [http://www.masoncode.com/Greek%20Gematria.htm Kreikka]
* [http://www.masoncode.com/Latin%20Gematria.htm Latina] [[wp:Agrippa|Agrippa]]n Books of Occult Philosophy, 1532
* [http://www.masoncode.com/Simple%20Gematria.htm Latina] Vanha 24-kirjaiminen englanti

Gematria

2022-11-25T10:05:43Z

Otvari: Artikkelin pohja Wikipediasta; Lisätty (apologetiikan kannalta ehkä relevantein) osio Ivan Paninin numerologiasta kritiikkeineen

[[Tiedosto:Boehme-heart.jpg|pienoiskuva|Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.]]
'''Gematria''' tai '''gimatria''' ({{k-he|גימטריה}} < {{k-grc|γεωμετρία|geōmetria}}) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan geometriaa tarkoittavasta sanasta. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, [[wp:kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaiselle aakkoselle]] tarkoitettu gematria eli [[wp:isopsefia|isopsefia]] on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. On olemassa myös [[wp:latinalainen kirjaimisto|latinalaisille aakkosille]] sovitettua gematriaa, joka on syntynyt varhaisella keskiajalla tai todennäköisemmin jo antiikin Rooman aikaan.{{Lähde}}

== Ivan Panin ==

Ivan Panin (12. joulukuuta 1855 – 30. lokakuuta 1942) oli venäläissyntyinen Yhdysvalloissa asunut raamatuntutkija, joka vuonna 1890 huomasi Raamatun tekstiin liittyvän erikoisia matemaattisia yhteyksiä, kun käytetään heprean ja kreikan aakkosia numeroina (näissä kielissä kullakin kirjaimella on lukuarvo). Esim. Raamatun alkujakeessa 1. Moos. 1:1 on kätketty numero 7 monessa mielessä: sanojen Jumala, taivas ja maa yhteenlaskettu lukuarvo on 777 ja muutenkin jakeeseen, kuten moniin muihinkin jakeisiin, on kätketty luku seitsemän siten, että kun lasketaan yhteen vaikkapa ainoan verbin, kaikkien sanojen ensimmäisten ja viimeisten kirjainten lukuarvo, saadaan tulos, joka on jaollinen seitsemällä.

Paninin menetelmiä on kritisoitu mm. siitä, että vastaavanlaisista piirteistä ja yhteensattumista löytyy esimerkkejä muualtakin kuin Raamatusta, kuten Paninin kannattajien omissa teksteissä<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/vis6006.html |title=Notes from visitor 6006| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>, aiheesta kysyneen omassa nettikommentissa ja [[wp:Edgar Allan Poe|Edgar Allan Poe]]n runossa<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/poe.html |title=Miracles in Edgar Allan Poe| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>. Lisäksi Panin rakensi Raamatun käsikirjoituskopioiden eroista hänen väitettään tukevan tekstin, jolloin lopputuloksen merkittävyys heikkenee radikaalisti.<ref>{{cite web |url=https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/panin.html |title=Ivan Panin and Friends| author = Brendan McKay |format= |work= |accessdate=25.11.2022}}</ref>

== Yleinen gematria ==
Gematriassa jokaisella aakkoston kirjaimella ajatellaan olevan tietty numero- tai lukuarvo. Esimerkiksi Ilmestyskirjan Pedon lukua on yhdistetty eri historiallisiin henkilöihin kuten keisari Neroon, jonka kreikankielinen nimi olisi litteroitu hepreaksi ja kirjaimia vastaavat lukuarvot laskettu yhteen ja saatu summaksi 666. Tämä perustuu siihen, että hepreassa lukuja ilmaistiin kirjaimilla.{{Lähde}}

Eräs gematrian menetelmiin pohjautuvista väitteistä on, että [[Raamattu|Raamatun]] kirjoittajat tunsivat ja kätkivät tekstiin muun muassa sellaisia matemaattisia käsitteitä, joita heillä ei nykyisen tiedon mukaan ollut. [[wp:Vilna Gaon|Vilnan gaonia]], 1700-luvun oppinutta pidetään usein ajatuksen ensimmäisenä esittäjänä. Hänen mukaansa ''[[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|Ensimmäisen kuninkaiden kirjan]]'' kirjoittaja olisi kätkenyt tekstiin [[Pii (vakio)|piin]] likiarvon, jossa neljä desimaalia olisi oikein. Kirjassa Hiramin kerrotaan valaneen altaan, jonka halkaisija oli kymmenen kyynärää ja ympärys kolmekymmentä, mistä piin likiarvoksi tulisi kolme. Juutalaisessa traditiossa osissa profeettojen kirjoja sanat luetaan ('qere') toisinaan eri tavoin kuin ne kirjoitetaan ('ketiv'). Kirjoitetussa muodossa (ketiv) mainittu jae käyttää sanaa KAVA (qof, vav, he) ilmaistessaan altaan ympärysmitan. Kuitenkin sana luetaan (qere) muodossa KAV (qof, vav). Sanan KAVA numerologinen arvo on 111 (qof = 100, vav = 6, he = 5), kun taas sanan KAV arvo on 106 (qof = 100, vav = 6). Jos 111 jaetaan 106:lla ja kerrotaan kolmella, tulos on noin 3,14151.{{Lähde}}

== Mystinen gematria ==
''Mystinen gematria'' on heprealainen [[wp:numerologia|numerologia]]n muoto, jota käytetään [[kabbala]]ssa löytämään sanojen salattuja merkityksiä. Gematrian avulla pyritään hahmottamaan kokonaiskuvaa kymmenen ''[[wp:Sefirot|sefiran]]'' (mon. ''sefirot''), tai jumalallisen tulen, ja 22 heprean aakkosen välillä.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke=Signs & Symbols. An Illustrated Guide to Their Origins and Meanings.|Vuosi=2008|Sivu=175|Julkaisija=DK Publishing}}</ref> Tätä systeemiä on selitetty useissa mystisissä juutalaisissa kirjoituksissa, kuten [[wp:Zohar|Zohar]]issa{{Lähde}}.

Yksi esimerkki gematriasta ovat 22 monitahokasta. Nämä sisältävät viisi [[wp:Platonin kappale|Platonin kappale]]tta, neljä [[wp:Keplerin–Poinsot’n kappale|Keplerin–Poinsot’n kappale]]tta ja kolmetoista [[wp:Arkhimedeen kappale|Arkhimedeen kappale]]tta. Koska heprean aakkosissa on 22 kirjainta, voidaan jokaista kirjainta osoittaa vastaamaan yksi kappale.{{Lähde}}

Toinen esimerkki ovat [[wp:Heprealaiset numerot|heprealaiset luvut]]. Vaikka aakkosia on 22, tarvitaan 27 numeraalia (1–9, 10–90 ja 100–900), jotta voidaan muodostaa luvut väliltä 1–999. Puuttuvat viisi kirjainta sopivat yhteen viiden lopetuskirjaimen (''sofit'') kanssa, tai vaihtoehtoisesti viimeistä kirjainta [[wp:tav|tav]]ia (jolla on arvo 400) käytetään yhdistelmänä itsensä tai muiden kirjainten kanssa [[wp:gof|qof]]ista (100) eteenpäin. Näin saadaan merkittyä luku 500 ja tätä suuremmat sataluvut.{{Lähde}}

==Koodi==
Heprealaisten aakkosten numeroarvot <ref>{{Verkkoviite|osoite= http://houseoftruth.education/fi/kirjasto/opetusmateriaali/heprean-aakkoset-suomeksi |nimeke= Heprean aakkoset suomeksi| julkaisija=Totuuden talo|viitattu=9.2.2017 }}</ref>

{| border="1"
|-
!Arvo
!Kirjain
!Merkki
|-
|1
|''Alef''
| א
|-
|2
|''Beit''
| ב
|-
|3
|''Gimel''
| ג
|-
|4
|''Dalet''
| ד
|-
|5
|''He''
| ה
|-
|6
|''Vav''
| ו
|-
|7
|''Zajin''
| ז
|-
|8
|''Chet''
| ח
|-
|9
|''Tet''
| ט
|-
|10
|''Jod''
| י
|-
|20
|''Kaf''
| כ, ך
|-
|30
|''Lamed''
| ל
|-
|40
|''Mem''
| מ, ם
|-
|50
|''Nun''
| נ, ן
|-
|60
|''Samekh''
| ס
|-
|70
|''Ajin''
| ע
|-
|80
|''Pe''
| פ, ף
|-
|90
|''Tsade''
| צ, ץ
|-
|100
|''Quf''
| ק
|-
|200
|''Resh''
| ר
|-
|300
|''Shin''
| ש
|-
|400
|''Tav''
| ת
|}

{| border="1"
|-
!Arvo
!Kirjain
!Merkki
|-
|500
|''Kaf''
|ך
|-
|600
|''Mem''
|ם
|-
|700
|''Nun''
|ן
|-
|800
|''Pe''
|ף
|-
|900
|''Tsade''
|ץ
|}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* [https://users.cecs.anu.edu.au/~bdm/dilugim/index.html| Brendan McKay: In Search of Mathematical Miracles]

=== (Wikipediasta kopioidut linkit: ei tarkistettu) ===
* [http://www.avaimia.net/ajassa/Biblenum.htm Raamatun numeriikkaa] {{Wayback|1=http://www.avaimia.net/ajassa/Biblenum.htm |päiväys=20061012104508 }}
* [http://hebrew4christians.com/Grammar/Unit_Eight/Hebrew_Gematria/hebrew_gematria.html Johdatus gematrian metodeihin]
* [http://www.masoncode.com Peter's Gematria Site]
* [http://www.newalexandria.org/gematria Gematria Toolbar] {{Wayback|1=http://www.newalexandria.org/gematria |päiväys=20050218051321 }} - Internet Exploreriin integroituva gematrinen laskin
* [http://houseoftruth.education/fi/kirjasto/opetusmateriaali/heprean-aakkoset-suomeksi Heprean aakkoset suomeksi] (sisältää numeroarvot ja symboliset merkitykset)
* [https://houseoftruth.education/fi/opetus/verkkokampus/kurssit/gematrian-alkeet Kaikille avoin verkkokurssi Gematrian alkeet]

===Gematria eri aakkostoissa===
Seuraavilla sivuilla on gematrinen taulukko erilaisille aakkosille:
* [http://www.masoncode.com/Greek%20Gematria.htm Kreikka]
* [http://www.masoncode.com/Latin%20Gematria.htm Latina] [[wp:Agrippa|Agrippa]]n Books of Occult Philosophy, 1532
* [http://www.masoncode.com/Simple%20Gematria.htm Latina] Vanha 24-kirjaiminen englanti

Jeesus-myyttihypoteesit

2022-11-07T19:47:33Z

Otvari: Lisätty linkkejä suomenkielisiin lähteisiin aiheesta muualla

Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Ei ole olemassa yhtä ainoaa Jeesus-myyttihypoteesia, vaan maailmalla leviää erilaisia käsityksiä, jotka täyttävät Jeesus-myyttihypoteesin kriteerit. Jeesus-myyttihypoteesissa olennaista on ajatus siitä, että Raamatun kuvaama [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilainen]] ei ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myyttihypoteesin kannattajien mukaan siis ajanlaskumme alussa kyllä eli Jeesus-niminen opettaja, mutta hänen elämäänsä liitettiin myöhemmin yliluonnollisia, vanhemmista uskonnoista kopioituja uskomuksia.<ref name="cam-novdec-2012">Catholic Answers Magazine, Nov-Dec 2012</ref> Osan mielestä Raamatussa seikkaileva Jeesus on täysin keksitty hahmo, ja useimmiten myös tässä leirissä uskotaan, että Jeesuksen ominaisuudet ja historia on kopioitu muista uskonnoista.<ref name="cam-novdec-2012" />

Myyttien uskottavuus kansan parissa perustuu toistoon. Esimerkiksi populaareissa lähteissä Jeesuksen ja muiden uskontojen merkkihenkilöiden välisiä yhtäläisyyksiä luetellaan ilman minkäänlaisia lähteitä aivan kuin väitteet olisivat niin itsestäänselvyyksiä, ettei erillisiä perusteluita tarvita.

Jeesus-myyttihypoteesien lähtökohtainen ongelma on se, että toistaiseksi juuri kukaan ei ole yrittänyt puolustaa Jeesus-myyttihypoteeseja todisteilla. Erilaisten Jeesus-myyttihypoteesien puolustajat ensisijaisesti pyrkivät osoittamaan, että jotkut Jeesuksen ominaisuudet on saatettu kopioida, koska ominaisuuksia on ollut uskonnoissa jo ennen ajanlaskumme alkua. Se, mikä on mahdollista, ei kuitenkaan ole todistettua. Jeesus-myyttihypoteesien seuraava kompastuskivi on se, että väitettyjä yhtäläisyyksiä ei oikeasti edes ole. Jeesus-myyttihypoteesit kaatuvat viimeistään siihen, että historiantutkimuksen valossa Jeesus Nasaretilainen vaikuttaisi todellakin olleen olemassa.

== Historia ==

Jeesusta on koko historialliskriittisen Jeesus-tutkimuksen historian ajan pidetty valtavirran tutkimuksessa historiallisena hahmona, vaikka esimerkiksi Jeesuksen ihmeitä ja muita yliluonnollisia tekoja on pyrittykin mytologisoimaan.

Jeesus-myyttihypoteesin juuret voidaan nähdä 1900-luvun alkupuolella muotoillun myyttisen sankarin arkkityyppin käsitteessä, jonka pohjalta oli mahdollista löytää löyhiä samankaltaisuuksia Jeesuksen ja monien myyttisten ja historiallisten hahmojen välillä.

=== Historiallis-kriittisen Jeesus-tutkimuksen historiaa ===

Jeesuksen tutkiminen puhtaasti historiallisen tiedonintressin näkökulmasta on alkanut 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksista, joita julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen Gotthold Lessing (1729-1781).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Alku | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/alku/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref> Tutkimushistoria on tapana jakaa kolmeen "etsintään", joiden aikana tarkasteltiin kysymystä siitä, minkälainen historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen oli:

* 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/1800-luku-jeesuksen-elama-tutkimus/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* Toinen etsintä <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Toinen etsintä | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/toinen-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* ”Kolmas etsintä” <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - ”Kolmas etsintä” | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/kolmas-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>

=== Myyttisen sankarin arkkityyppi ===

1900-luvun alkupuolella Otto Rank ja Lordi Raglan kehittivät näkemyksensä myyttisissä kertomuksissa toistuvista sankarin elämän- ja juonenkaaren pääkohdista, joiden mukaista tyypillistä sankaria kutsutaan sankarin arkkityypiksi tai [https://en.wikipedia.org/wiki/Rank%E2%80%93Raglan_mythotype Rank–Raglan myyttityypiksi (''mythotype'')]. Rank luetteli kirjassaan ''The Myth of the Birth of the Hero'' (1909) yhteensä 12 tyyppipiirrettä, ja Raglan luetteli piirteitä 22 teoksessa ''The Hero, A Study in Tradition, Myth and Drama'' (1936), lisäten tähän, että mitä useampia piirteitä sankarihahmo täyttää, sitä todennäköisemmin tämä on myyttinen, tai nämä elämäkerralliset ainekset perustuvat epähistoriallisiin legendoihin. Ajatusta arkkityyppisestä sankarista on popularisoinut erityisesti jungilainen kirjallisuudentutkija [[wp:Joseph Campbell|Joseph Campbell]] teoksellaan ''The Hero with a Thousand Faces'' (1949).

=== Jeesus ja Rank-Raglan sankarityypitys ===

Jeesukseen liitettyjä Rank-Raglan -piirteitä ovat erityisesti:
# epätavallinen syntymä,
# maine Jumalan/jumalan poikana,
# yritys tappaa hänet pian syntymän jälkeen,
# pakeneminen tappamisyrityksen takia,
# hänen lapsuudestaan ei tiedetä juuri mitään,
# hän menettää Jumalan/jumalten suosion,
# hän kohtaa "mysteerisen" (epätavanomaisen) kuoleman,
# mahdolliset jälkeläiset eivät peri hänen kuninkuuttaan (Jeesuksella ei ollut biologisia jälkeläisiä), ja
# hänellä on yksi tai useampi hautakammio tai hautamuistomerkki

Jos lisäksi kriteereitä venytetään sopivasti, saadaan myös seuraavat piirteet sopimaan:
# hänen äitinsä on ''kuninkaallinen neitsyt'' (vs. Jeesus syntyi '''neitseellisesti''')
# hänen isänsä on kuningas (vs. Jeesuksen maallinen isä '''polveutuu''' kuningas Daavidista, ja hänen taivaallinen Isänsä on kaikkivaltias kuningas)
# hänet kasvattavat ulkomailla kasvattivanhemmat (vs. Jeesuksen '''kasvatti-isän''' johdolla perhe muutti Egyptiin)
# aikuistuttuaan hän palaa kuningaskuntaansa (vs. Jeesus ''palaa'' perheineen asumaan Nasaretissa jo Jeesuksen lapsuudessa. Jeesus aloitti aikuistuttuaan julkisen opetustoimintansa, ja '''saarnasi''' Jumalan valtakunnasta)
# voittaa kuninkaan, jättiläisen, lohikäärmeen tai villipedon (vs. Jeesus voitti '''kuoleman''' ja Saatanan vallan, joka on Ilmestyskirjassa '''kuvattu''' Lohikäärmeenä)
# nai prinsessan, usein edeltäjänsä tyttären (vs. Jeesus saa omakseen ''morsiamen'' eli '''seurakunnan''')
# nousee kuninkaaksi (vs. Jeesus korotetaan ristillä pilkallisesti ''juutalaisten kuninkaaksi'', mikä onkin todellinen Jeesuksen korottaminen kuoleman voittaneeksi kuninkaaksi, mutta Jeesuksen kuninkuus ei ole tästä maailmasta: tämä '''ei ole samanlainen kuninkaaksi kruunaaminen''' kuin tyypillisessä sankaritarinassa)
# asettaa lakeja (vs. Jeesus asetti uuden '''lain tulkinnan''' mm. vuorisaarnassa, sillä "hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat" ({{rp|Matt. 7:29}}))
# ajetaan valtaistuimelta ja kaupungista (vs. Jeesuksen maallinen kuninkuus '''yritetään ennaltaehkäistä''' kuolemantuomiolla, jota varten Jeesus pakotetaan kantamaan ristinsä ulos kaupungista)
# hän kuolee mäen päällä (vs. Evankeliumit eivät itseasiassa kerro Golgatan olleen mäen päällä, eli mäki ''ei ole osa tarinaa'', mutta mäellä kuoleminen on mahdollista. Sinänsä myös ristille ''korottaminen'' on kuolemista '''korkealla paikalla'''.)
# hänen ruumistaan ei haudata (vs. Jeesuksen '''ruumis haudataan''', mutta kolmantena päivänä '''hauta löytyy tyhjänä''')

Sopivasti tulkitsemalla hyvinkin moni piirre saadaan sopimaan, mutta mitä subjektiivisempaa harkintaa piirteiden soveltamisessa sallitaan, sitä heikompia ovat tyyppianalyysistä tehtävät johtopäätökset. Jos tässä hyväksytään muista sankarimyyteistä poiketen konkreettisten osumien lisäksi myös symboliset ja teologiset merkitykset, niin tämän kriteeristön hyödyllisyys historiallisen ja legendaarisen sankarin erottelemisessa heikkenee radikaalisti.

On myös helppo huomata, että vaikka esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen täyttää epätavallisen kuoleman kriteerin, sama ei päde toiseen suuntaan, eli ei voida todeta jokaisen myyttisen sankarin epätavallisen kuoleman tapahtuneen ristiinnaulitsemalla. Vastaavasti voi olla houkutteleva ajatus, että Jeesuksen neitseellinen syntymä täyttää riittävän hyvin ''kuninkaallisen neitsyen'' kriteerin, vaikka Maria ei olekaan kuninkaallinen. Sama ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan, sillä useimmissa sankarimyyteissä tällä kuninkaallisella neitsyellä ei suinkaan tarkoiteta neitseellistä syntymää, vaan yksinkertaisesti kuninkaallisen neidon neitseellisyyttä tämän mennessä naimisiin! Vastaavia ongelmia on monissa muissakin kohdissa.

=== Käsitys Jeesuksesta myyttisenä hahmona ===

Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref>

Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'') ''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below. ''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802 ''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'', page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref>

Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref>

Myyttihypoteesin keskeisimmäksi puolustajaksi on 2010-luvulla noussut Columbian yliopistosta antiikin historian tutkimuksesta tohtoriksi 2008 valmistunut [[Richard Carrier]], joka on muotoillut myyttihypoteesinsa [[Bayesin teoreema|Bayesilaisen päättelyn]] keinoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = Proving History: Bayes's Theorem and the Quest for the Historical Jesus | Julkaisija = Prometheus | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 1616145595 }}</ref>. Carrier argumentoi, että koska Jeesus täyttää niin monta Rank-Raglan -kriteeriä, prioritodennäköisyys hänen historiallisuudelle on hyvin matala<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Julkaisija = Sheffield Phoenix Press Ltd | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 230-233 | Selite = Viitattu lähteessä Rönnblom, 2014 | Tunniste = 1909697494 }}</ref>.

Tätä Carrierin analyysiä on kuitenkin kritisoitu tarkoitushakuiseksi. Skeptikko Johan Rönnblom on verrannut tuloksia, jos Rank-Raglan -tyypitystä sovelletaan mahdollisimman kirjaimellisesti, ja huomannut että Aleksanteri Suuri saa näin tarkasteltuna 13 pistettä 22:sta, kun taas Jeesus saa 8.5 pistettä. Hän osoittaa, kuinka Carrier on sopivasti kriteereitä muuttamalla saanut Jeesukselle huomattavasti korkeammat pisteet. Rönnblom havainnollistaa, kuinka helposti tämän tyyppisen mittarin luova tulkinta altistaa mielivaltaisille tuloksille.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is Jesus a Rank-Raglan hero? | Osoite = https://ronnblom.net/is-jesus-a-rank-raglan-hero/ | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = | Tekijä = Johan Rönnblom | Julkaisija = Johan Rönnblom's blog | Ajankohta = 25.9.2014 }}</ref>

Daniel N. Gullotta on arvioinut Carrierin kirjan ''Journal for the Study of the Historical Jesus'' -julkaisussa, ja kritisoi myös Carrierin tapaa käyttää Rank-Raglan -tyyppiluokituksen pisteytystä:

"Per Carrier’s assessment of the Rank-Raglan hero-type applied to Jesus, Mark’s Jesus scores 14 and Matthew’s Jesus scores 20. But according to the traditional Raglan heroic archetype, Mark’s Jesus scores 7 or 8, and Matthew’s Jesus scores 8 or 9, producing a result that is less than 11"
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = On Richard Carrier’s Doubts | Osoite = https://brill.com/view/journals/jshj/15/2-3/article-p310_310.xml?language=en | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = A Response to Richard Carrier’s On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Tekijä = Daniel N. Gullotta | Julkaisija = Journal for the Study of the Historical Jesus | Ajankohta = 11.12.2017 }}</ref>

== Väitettyjä yhtäläisyyksiä ==

On yleinen väite, että monien uskontojen merkittävät hahmot olisivat nousseet kuolleista. Esimerkiksi [[wp:Mithra|Mithraan]] on liitetty myytti, jonka mukaan hän – varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen – olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.

Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.

== Jeesuksen hahmon esikuviksi väitettyjä henkilöitä ==

=== Buddha ===

Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän monia yhtäläisyyksiä. Väite Buddhan neitseellisestä syntymästä on tuulesta temmattu. Buddhalla oli isä, jonka nimi oli Suddhodana.<ref>Schumann, Hans Wolfgang (1998), De historische Boeddha, Rottersam, Netherlands: Asoka</ref> Historialliset lähteet eivät anna mitään viitteitä siitä, että hän ei olisi myös biologinen isä. Buddhan neitseellistä syntymää on joskus yritetty perustella sillä, että tradition mukaan Buddhan äiti näki unen valkoisesta norsusta 10 kuukautta ennen Buddhan syntymää. Yhtäläisyysmerkin asettaminen unen ja neitseestäsyntymisen väliin vaatii kuitenkin melkoisen vilkasta mielikuvitusta.<ref>[http://www.sacred-texts.com/bud/lob/lob04.htm Sacred-texts.com.] Sacred-texts.com. Retrieved 2010-10-02.</ref>

{{lainaus|Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä, kuten Buddhankin}}

Jeesus on saattanut hyvinkin syntyä joulupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla? | Osoite = https://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = Miikka Niiranen | Julkaisija = Areiopagi | Ajankohta = 19.12.2013 }}</ref> Buddha sen sijaan syntyi 8. päivä neljättä kuuta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Buddha vs Jesus | Osoite = www.tektonics.org/copycat/buddha02.php | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Tekton Apologetics Ministry | Ajankohta = }}</ref>

{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}

Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.

{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}

Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.

{{lainaus| Ylösnousemus }}

Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.

{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}

Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.

{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}

Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.

{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}

Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.

=== Dionysos ===

Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.

Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.

=== Serapis ===

Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä.

Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös

== Aiheesta muualla ==

=== Suomeksi ===

* [https://www.perustalehti.fi/2022/09/mitaan-jeesusta-jeesus-denialismi-ja-tieteellinen-jeesus-tutkimus/ Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta…” – Jeesus-denialismi ja tieteellinen Jeesus-tutkimus]
* [https://youtu.be/Vdh42wBwcLM Matti Kankaanniemi: ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan” (video)]
* [https://uusitie.com/monien-nakyvien-ateististen-ajattelijoiden-mukaan-jeesus-on-vain-satuhahmo/ Miikka Niiranen: Monien näkyvien ateististen ajattelijoiden mukaan Jeesus on vain satuhahmo]
* [https://web.archive.org/web/20161207105742/http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'' (''Wayback machine'')]
* [http://www.apologia.fi/podcast/37-apologia-fi-onko-jeesus-toisista-antiikin-uskonnoista-koottu-kokoelma-myytteja/ Apologia.fi – Onko Jeesus toisista antiikin uskonnoista koottu kokoelma myyttejä?]
* [https://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/04/zeitgeist-elokuva-on-ankka.html Pasi Turunen: Uskon Puolesta: Zeitgeist elokuva on ankka!]

=== Englanniksi ===

* [https://historyforatheists.com/jesus-mythicism/ Tim O'Neill: Jesus Mythisism - History for Atheists] (Ateisti kumoaa myyttihypoteesin väitteitä perusteellisesti)
* [https://web.archive.org/web/20130402040258/http://www.tektonics.org/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub" (''Wayback machine'')]
* [https://www.str.org/w/jesus-recycled-redeemer- Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]
* [https://www.youtube.com/watch?v=CfV_tc32diM Did Early Christians Borrow From Pagan Myths? - Dr. Mike Licona]

=== Myyttihypoteesin edustajia ===
* [https://www.richardcarrier.info/ Richard Carrierin kotisivut]
* [https://stellarhousepublishing.com/ Acharya S aka D.M. Murdock | Stellar House Publishing]

== Katso myös ==

* [[Jeesus-seminaari]]
* [[Zeitgeist]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]

Keskustelu käyttäjästä:Otvari

2021-04-06T12:43:49Z

Otvari: kevätsiivous

Jeesus-myyttihypoteesit

2021-04-04T23:00:34Z

Otvari: /* Historia */

Jeesus-myyttihypoteesin mukaan Raamatun kuvaama Jeesus oli [[AW:S#myytti|myytti]]. Ei ole olemassa yhtä ainoaa Jeesus-myyttihypoteesia, vaan maailmalla leviää erilaisia käsityksiä, jotka täyttävät Jeesus-myyttihypoteesin kriteerit. Jeesus-myyttihypoteesissa olennaista on ajatus siitä, että Raamatun kuvaama [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus Nasaretilainen]] ei ole historiallinen hahmo. Joidenkin Jeesus-myyttihypoteesin kannattajien mukaan siis ajanlaskumme alussa kyllä eli Jeesus-niminen opettaja, mutta hänen elämäänsä liitettiin myöhemmin yliluonnollisia, vanhemmista uskonnoista kopioituja uskomuksia.<ref name="cam-novdec-2012">Catholic Answers Magazine, Nov-Dec 2012</ref> Osan mielestä Raamatussa seikkaileva Jeesus on täysin keksitty hahmo, ja useimmiten myös tässä leirissä uskotaan, että Jeesuksen ominaisuudet ja historia on kopioitu muista uskonnoista.<ref name="cam-novdec-2012" />

Myyttien uskottavuus kansan parissa perustuu toistoon. Esimerkiksi populaareissa lähteissä Jeesuksen ja muiden uskontojen merkkihenkilöiden välisiä yhtäläisyyksiä luetellaan ilman minkäänlaisia lähteitä aivan kuin väitteet olisivat niin itsestäänselvyyksiä, ettei erillisiä perusteluita tarvita.

Jeesus-myyttihypoteesien lähtökohtainen ongelma on se, että toistaiseksi juuri kukaan ei ole yrittänyt puolustaa Jeesus-myyttihypoteeseja todisteilla. Erilaisten Jeesus-myyttihypoteesien puolustajat ensisijaisesti pyrkivät osoittamaan, että jotkut Jeesuksen ominaisuudet on saatettu kopioida, koska ominaisuuksia on ollut uskonnoissa jo ennen ajanlaskumme alkua. Se, mikä on mahdollista, ei kuitenkaan ole todistettua. Jeesus-myyttihypoteesien seuraava kompastuskivi on se, että väitettyjä yhtäläisyyksiä ei oikeasti edes ole. Jeesus-myyttihypoteesit kaatuvat viimeistään siihen, että historiantutkimuksen valossa Jeesus Nasaretilainen vaikuttaisi todellakin olleen olemassa.

== Historia ==

Jeesusta on koko historialliskriittisen Jeesus-tutkimuksen historian ajan pidetty valtavirran tutkimuksessa historiallisena hahmona, vaikka esimerkiksi Jeesuksen ihmeitä ja muita yliluonnollisia tekoja on pyrittykin mytologisoimaan.

Jeesus-myyttihypoteesin juuret voidaan nähdä 1900-luvun alkupuolella muotoillun myyttisen sankarin arkkityyppin käsitteessä, jonka pohjalta oli mahdollista löytää löyhiä samankaltaisuuksia Jeesuksen ja monien myyttisten ja historiallisten hahmojen välillä.

=== Historiallis-kriittisen Jeesus-tutkimuksen historiaa ===

Jeesuksen tutkiminen puhtaasti historiallisen tiedonintressin näkökulmasta on alkanut 1700-luvulla eläneen Hermann Reimaruksen (1694-1768) tutkimuksista, joita julkaisi Reimaruksen kuoleman jälkeen Gotthold Lessing (1729-1781).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Alku | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/alku/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref> Tutkimushistoria on tapana jakaa kolmeen "etsintään", joiden aikana tarkasteltiin kysymystä siitä, minkälainen historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen oli:

* 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - 1800-luku (Jeesuksen elämä -tutkimus) | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/1800-luku-jeesuksen-elama-tutkimus/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* Toinen etsintä <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - Toinen etsintä | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/toinen-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>
* ”Kolmas etsintä” <ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tutkimushistoriaa - ”Kolmas etsintä” | Osoite = https://historianjeesus.fi/tutkimushistoriaa/kolmas-etsinta/ | Viitattu = 4.4.2021 | Selite = | Tekijä = Tom Holmén | Julkaisija = historianjeesus.fi | Ajankohta = }}</ref>

=== Myyttisen sankarin arkkityyppi ===

1900-luvun alkupuolella Otto Rank ja Lordi Raglan kehittivät näkemyksensä myyttisissä kertomuksissa toistuvista sankarin elämän- ja juonenkaaren pääkohdista, joiden mukaista tyypillistä sankaria kutsutaan sankarin arkkityypiksi tai [https://en.wikipedia.org/wiki/Rank%E2%80%93Raglan_mythotype Rank–Raglan myyttityypiksi (''mythotype'')]. Rank luetteli kirjassaan ''The Myth of the Birth of the Hero'' (1909) yhteensä 12 tyyppipiirrettä, ja Raglan luetteli piirteitä 22 teoksessa ''The Hero, A Study in Tradition, Myth and Drama'' (1936), lisäten tähän, että mitä useampia piirteitä sankarihahmo täyttää, sitä todennäköisemmin tämä on myyttinen, tai nämä elämäkerralliset ainekset perustuvat epähistoriallisiin legendoihin. Ajatusta arkkityyppisestä sankarista on popularisoinut erityisesti jungilainen kirjallisuudentutkija [[wp:Joseph Campbell|Joseph Campbell]] teoksellaan ''The Hero with a Thousand Faces'' (1949).

=== Jeesus ja Rank-Raglan sankarityypitys ===

Jeesukseen liitettyjä Rank-Raglan -piirteitä ovat erityisesti:
# epätavallinen syntymä,
# maine Jumalan/jumalan poikana,
# yritys tappaa hänet pian syntymän jälkeen,
# pakeneminen tappamisyrityksen takia,
# hänen lapsuudestaan ei tiedetä juuri mitään,
# hän menettää Jumalan/jumalten suosion,
# hän kohtaa "mysteerisen" (epätavanomaisen) kuoleman,
# mahdolliset jälkeläiset eivät peri hänen kuninkuuttaan, ja
# hänellä on yksi tai useampi hautakammio tai hautamuistomerkki

Jos lisäksi kriteereitä tulkitaan sopivasti, saadaan myös seuraavat piirteet sopimaan:
# hänen äitinsä on ''kuninkaallinen neitsyt'' (vs. Jeesus syntyi '''neitseellisesti''')
# hänen isänsä on kuningas (vs. Jeesuksen maallinen isä '''polveutuu''' kuningas Daavidista, ja hänen taivaallinen Isänsä on kaikkivaltias kuningas)
# hänet kasvattavat ulkomailla kasvattivanhemmat (vs. Jeesuksen '''kasvatti-isän''' johdolla perhe muutti Egyptiin)
# aikuistuttuaan hän palaa kuningaskuntaansa (vs. Jeesus aloittu aikuistuttuaan julkisen opetustoimintansa, ja '''saarnasi''' Jumalan valtakunnasta)
# voittaa kuninkaan, jättiläisen, lohikäärmeen tai villipedon (vs. Jeesus voitti '''kuoleman''' ja Saatanan vallan, joka on Ilmestyskirjassa '''kuvattu''' Lohikäärmeenä)
# nai prinsessan, usein edeltäjänsä tyttären (vs. Jeesus saa omakseen ''morsiamen'' eli '''seurakunnan''')
# nousee kuninkaaksi (vs. Jeesus korotetaan ristillä pilkallisesti ''juutalaisten kuninkaaksi'', mutta Jeesuksen kuninkuus ei ole tästä maailmasta)
# asettaa lakeja (vs. Jeesus asetti uuden '''lain tulkinnan''' vuorisaarnassa)
# ajetaan valtaistuimelta ja kaupungista (vs. Jeesuksen maallinen kuninkuus '''yritetään ennaltaehkäistä''' kuolemantuomiolla, jota varten Jeesus pakotetaan kantamaan ristinsä ulos kaupungista)
# hän kuolee mäen päällä (vs. Evankeliumit eivät itseasiassa kerro Golgatan olleen mäen päällä, eli mäki ei ole osa ''legendaa'', mutta mäellä kuoleminen on mahdollista)
# hänen ruumistaan ei haudata (vs. Jeesuksen '''ruumis haudataan''', mutta kolmantena päivänä '''hauta löytyy tyhjänä''')

Sopivasti tulkitsemalla hyvinkin moni piirre saadaan sopimaan, mutta mitä subjektiivisempaa harkintaa piirteiden soveltamisessa sallitaan, sitä heikompia ovat tyyppianalyysistä tehtävät johtopäätökset. Jos tässä hyväksytään muista sankarimyyteistä poiketen konkreettisten osumien lisäksi myös symboliset ja teologiset merkitykset, niin tämäm kriteeristön hyödyllisyys historiallisen ja legendaarisen sankarin erottelemisessa heikkenee radikaalisti.

On myös helppo huomata, että vaikka esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen täyttää epätavallisen kuoleman kriteerin, sama ei päde toiseen suuntaan, eli ei voida todeta jokaisen myyttisen sankarin epätavallisen kuoleman tapahtuneen ristiinnaulitsemalla. Vastaavasti voi olla houkutteleva ajatus, että Jeesuksen neitseellinen syntymä täyttää riittävän hyvin ''kuninkaallisen neitsyen'' kriteerin, vaikka Maria ei olekaan kuninkaallinen. Sama ei kuitenkaan päde toiseen suuntaan, sillä useimmissa sankarimyyteissä tällä kuninkaallisella neitsyellä ei suinkaan tarkoiteta neitseellistä syntymää, vaan yksinkertaisesti kuninkaallisen neidon neitseellisyyttä tämän mennessä naimisiin! Vastaavia ongelmia on monissa muissakin kohdissa.

=== Käsitys Jeesuksesta myyttisenä hahmona ===

Termi ''Jeesus-myytti'' kattaa laajan kirjon ajatuksia, joita yhdistää käsitys, jonka mukaan [[Raamattu|Raamatun]] Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallinen henkilö. Nykyiset teoriat syntyivät Jeesuksen yhtenäistä biografiaa selvittävässä tutkimuksessa 1900-luvulla. [[wp:Max Müller|Max Müller]] argumentoi uskontojen juurien olevan myyttisissä tarinoissa [[wp:Aurinko|Auringon]] syntymästä, kuolemasta ja uudelleensyntymästä.<ref>Jaan Puhvel, ''Comparative Mythology'', Johns Hopkins University Press, 1987, p.14</ref>

Ensimmäisiä hypoteesin kannattajia olivat ranskalaiset valistusajattelijat [[wp:Constantin-François Volney|Constantin-François Volney]] ja [[wp:Charles François Dupuis|Charles François Dupuis]] vuonna 1970. Sittemmin hypoteesiä ovat elvyttäneet mm. [[wp:Earl Doherty|Earl Doherty]], [[wp:Robert M. Price|Robert M. Price]] ja [[wp:George Albert Wells|George Albert Wells]], mutta hypoteesin painoarvo historian- ja raamatuntutkijoiden parissa on olematon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 250 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Teoriat myyttiin perustuvasta, täysin epähistoriallisesta Jeesuksesta ovat vailla tieteellistä arvoa, vaikka onkin selvää, etteivät ensimmäiset kristityt kirjoittajat pyrkineet puolueettomaan historiankirjoitukseen.'') ''Virtually all biblical scholars acknowledge that there is enough information from ancient non-Christian sources to give lie to the myth (still, however, widely believed in popular circles and by some scholars in other fields - see esp. G. A. Wells) which claims that Jesus never existed.'', Green, Joel B, Mcknight, I, and Marshall, Howard (editors), ''Dictionary of Jesus and the Gospels: A Compendium Of Contemporary Biblical Scholarship'', page 292 (New England:1992) ISBN 978-0851106465. See however the contrary veiw expressed By Historian and biblical scholar, Charles Guignebert, in note 71 below. ''The denial of Jesus' historicity has never convinced any large number of people, in or out of technical circles, nor did it in the first part of the century.'', Weaver, Walter P, 'The historical Jesus in the twentieth century, 1900-1950', page 71 (Pennsylvania:1999) ISBN 978-1563382802 ''Among New Testament scholars and historians, the theory of Jesus' nonexistence remains effectively dead as a scholarly question.'', [[Robert E. Van Voorst|Van Voorst, Robert E]], 'NonExistence Hypothesis', in Houlden, James Leslie (editor), ''Jesus in History, Thought, and Culture: An Encyclopedia'', page 660 (Santa Barbara: 2003) ISBN 978-1576078570</ref>

Tieteen piirissä toimivat Jeesus-tutkijat suhtautuvat nykyään välinpitämättömästi antiikin tarujen ja evankeliumien väitettyihin yhtäläisyyksiin niiden todetun perättömyyden vuoksi, mikä on kuitenkin johtanut siihen, että Jeesus-myyttiä elättelevät maallikot ovat saaneet rauhassa levittää sensaatiohakuista propagandaansa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kankaanniemi, Matti | Otsikko = [<nowiki>http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/antiikin_sankaritarut_eivat_horjuta_evankeliumien_aitoutta/</nowiki> Antiikin sankaritarut eivät horjuta evankeliumien aitoutta] | Julkaisu = Ristin Voitto | Ajankohta =8.10.2008 | Numero = 41 | Sivut = 10–11 |
Julkaisupaikka = Kerava | Julkaisija = Aikamedia | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.11.2008 }} (''Varsinaisessa tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa näistä syytöksistä ja evankeliumien ja pelastajamyyttien yhtäläisyyksistä ei - - ole juuri innostuttu. Yleensä sensaatioväitteiden tueksi esitetyt perustelut eivät nimittäin kestä tarkempaa tarkastelua. Tutkijoiden välinpitämättömyys on kuitenkin johtanut siihen, että villejä teorioitaan kehittelevät amatöörit voivat rauhassa viljellä näkemyksiään mediassa.'')</ref>

Myyttihypoteesin keskeisimmäksi puolustajaksi on 2010-luvulla noussut Columbian yliopistosta antiikin historian tutkimuksesta tohtoriksi 2008 valmistunut [[Richard Carrier]], joka on muotoillut myyttihypoteesinsa [[Bayesin teoreema|Bayesilaisen päättelyn]] keinoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = Proving History: Bayes's Theorem and the Quest for the Historical Jesus | Julkaisija = Prometheus | Vuosi = 2012 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 1616145595 }}</ref>. Carrier argumentoi, että koska Jeesus täyttää niin monta Rank-Raglan -kriteeriä, prioritodennäköisyys hänen historiallisuudelle on hyvin matala<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Carrier, Richard | Nimeke = On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Julkaisija = Sheffield Phoenix Press Ltd | Vuosi = 2014 | Kappale = | Sivu = 230-233 | Selite = Viitattu lähteessä Rönnblom, 2014 | Tunniste = 1909697494 }}</ref>.

Tätä Carrierin analyysiä on kuitenkin kritisoitu tarkoitushakuiseksi. Skeptikko Johan Rönnblom on verrannut tuloksia, jos Rank-Raglan -tyypitystä sovelletaan mahdollisimman kirjaimellisesti, ja huomannut että Aleksanteri Suuri saa näin tarkasteltuna 13 pistettä 22:sta, kun taas Jeesus saa 8.5 pistettä. Hän osoittaa, kuinka Carrier on sopivasti kriteereitä muuttamalla saanut Jeesukselle huomattavasti korkeammat pisteet. Rönnblom havainnollistaa, kuinka helposti tämän tyyppisen mittarin luova tulkinta altistaa mielivaltaisille tuloksille.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is Jesus a Rank-Raglan hero? | Osoite = https://ronnblom.net/is-jesus-a-rank-raglan-hero/ | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = | Tekijä = Johan Rönnblom | Julkaisija = Johan Rönnblom's blog | Ajankohta = 25.9.2014 }}</ref>

Daniel N. Gullotta on arvioinut Carrierin kirjan ''Journal for the Study of the Historical Jesus'' -julkaisussa, ja kritisoi myös Carrierin tapaa käyttää Rank-Raglan -tyyppiluokituksen pisteytystä:

"Per Carrier’s assessment of the Rank-Raglan hero-type applied to Jesus, Mark’s Jesus scores 14 and Matthew’s Jesus scores 20. But according to the traditional Raglan heroic archetype, Mark’s Jesus scores 7 or 8, and Matthew’s Jesus scores 8 or 9, producing a result that is less than 11"
<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = On Richard Carrier’s Doubts | Osoite = https://brill.com/view/journals/jshj/15/2-3/article-p310_310.xml?language=en | Viitattu = 5.4.2021 | Selite = A Response to Richard Carrier’s On the Historicity of Jesus: Why We Might Have Reason for Doubt | Tekijä = Daniel N. Gullotta | Julkaisija = Journal for the Study of the Historical Jesus | Ajankohta = 11.12.2017 }}</ref>

== Väitettyjä yhtäläisyyksiä ==

On yleinen väite, että monien uskontojen merkittävät hahmot olisivat nousseet kuolleista. Esimerkiksi [[wp:Mithra|Mithraan]] on liitetty myytti, jonka mukaan hän – varmistaakseen seuraajiensa pääsyn tuonpuoleiseen – olisi itse noussut taivaaseen. Varmat todisteet tällaisen myytin olemassaolosta kuitenkin puuttuvat. Eräisiin mysteeriuskontoihin liittyvien vastakohtaisuuksien: yö ja päivä, pimeys ja valo, yläpuolinen ja alapuolinen - on nähty heijastuvan UT:n kirjoituksissa. Ne ovat kuitenkin jokapäiväiseen, normaaliin kielenkäyttöön kuuluvaa sanastoa eivätkä sellaisenaan todista mitään.

Myyttisissä kuolevissa ja ylösnousevissa jumalissa on ainakin kolme selvää eroavuutta Jeesukseen:
#kukaan heistä ei Jeesuksen tavoin kuollut muiden edestä,
#vain Jeesus kuoli tarkoituksellisesti syntien edestä ja
#vain hän kuoli vapaaehtoisesti.
Nämä kaikki ominaisuudet ovat välttämättömiä Jeesukselle kristillisen pelastusteologian viitekehyksessä.

== Jeesuksen hahmon esikuviksi väitettyjä henkilöitä ==

=== Buddha ===

Buddhan eli Siddharta Gautaman ja Jeesuksen elämässä on väitetty esiintyvän monia yhtäläisyyksiä. Väite Buddhan neitseellisestä syntymästä on tuulesta temmattu. Buddhalla oli isä, jonka nimi oli Suddhodana.<ref>Schumann, Hans Wolfgang (1998), De historische Boeddha, Rottersam, Netherlands: Asoka</ref> Historialliset lähteet eivät anna mitään viitteitä siitä, että hän ei olisi myös biologinen isä. Buddhan neitseellistä syntymää on joskus yritetty perustella sillä, että tradition mukaan Buddhan äiti näki unen valkoisesta norsusta 10 kuukautta ennen Buddhan syntymää. Yhtäläisyysmerkin asettaminen unen ja neitseestäsyntymisen väliin vaatii kuitenkin melkoisen vilkasta mielikuvitusta.<ref>[http://www.sacred-texts.com/bud/lob/lob04.htm Sacred-texts.com.] Sacred-texts.com. Retrieved 2010-10-02.</ref>

{{lainaus|Jeesuksen sanotaan syntyneen joulupäivänä, kuten Buddhankin}}

Jeesus on saattanut hyvinkin syntyä joulupäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla? | Osoite = https://www.areiopagi.fi/2013/12/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/ | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = Miikka Niiranen | Julkaisija = Areiopagi | Ajankohta = 19.12.2013 }}</ref> Buddha sen sijaan syntyi 8. päivä neljättä kuuta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Buddha vs Jesus | Osoite = www.tektonics.org/copycat/buddha02.php | Viitattu = 10.7.2020 | Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Tekton Apologetics Ministry | Ajankohta = }}</ref>

{{lainaus| Buddhan luona kävi viisaita miehiä jotka tunnistivat hänet jumalaksi. }}

Viisaat miehet eivät tunnistaneet häntä jumalaksi, vaan kuninkaaksi tai pyhäksi mieheksi. Yhden kerrotaan jopa ennustaneen, että hänestä tulee valaistunut, eli Buddha. Tämän ei pitäisi olla valtavan yllättävää, kun ottaa huomioon, että paikalle oikein kutsuttiin 8 bramiinia ennustamaan lapsen tulevaisuutta.

{{lainaus| Jeesus sanoi sylivauvana äidilleen olevansa Jumalan Poika. }}

Evankeliumeissa ei kerrota Jeesuksen sanoneen mitään tällaista. Buddha saattoi mahdollisesti sanoakin niin, mutta kuitenkaan tässä ei ole yhtäläisyyttä.

{{lainaus| Ylösnousemus }}

Buddhan ruumis poltettiin hänen kuolemansa jälkeen. Tuhkat siroteltiin vähän joka paikkaan josta ne sitten saattoivat tietysti nousta vaikka tuulen mukana taivaalle. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen ylösnousemuksen kanssa.

{{lainaus| Jeesus siirtyi ruumiillisesti taivaaseen. }}

Buddhan henki vapautui elämän kiertokulusta parinirvanaan. Tässäkään kohdassa ei voi varsinaisesti puhua vastaavuudesta.

{{lainaus| Ikuinen, Alfa ja Omega, alku ja loppu. }}

Kaikki muuthan ovat ikuisen jälleensyntymisen kehän vankeja, mutta Buddha juuri vapautui tästä ikuisesta kärsimyksestä.

{{lainaus| Jeesuksen toinen tuleminen }}

Siddharta ei aikonut tehdä minkäänlaista paluuta. Eri asia taas on, että odotetaanko vielä seuraavaa buddhaa.

==== Dionysos ====

Dionysos oli viinin ja juominkien jumala. Häneen liittyy eräs myytti, jossa Zeuksen kerrotaan rakastuneen Semele -nimiseen prinsessaan, lähestyneen tätä ihmismuodossa ja saaneen Semelen raskaaksi. Zeuksen mustasukkainen puoliso, Hera ilmaantui vanhan naisen hahmossa taloon, jossa Zeus ja Semele olivat, jolloin näiden puuhat paljastuivat. Valepukuinen Hera uskotteli Semelelle, ettei Zeus todellisuudessa olllut jumalien kuningas, vaan ainoastaan väitti niin saadakseen Semelen sänkyyn. Kun Zeus tuli seuraavan kerran, Semele pyysi saada esittää toiveen. Zeus vannoi täyttävänsä sen. "Ilmesty minulle samanlaisena kuin Heralle, kun rakastelet hänen kanssaan" pyysi Semele. Hermes ilmestyi taivaallisessa kunniassaan ja Semele paloi karrelle. Hermes -jumala otti talteen hänen sikiönsä ja vei sen Zeukselle, joka ompeli sen reiteensä. Kolme kuukautta myöhemmin hän poisti ompeleen, jolloin Dionysos syntyi. Jotkut tulkitsevat tämän niin, että Dionysos kuoli ja syntyi uudestaan. Tarkkaan luettuna myytti kuitenkin kertoo hänen syntyneen vain kerran.

Toinen versio myytistä kertoo Zeuksen yhtyneen tyttäreensä Persefoneen, joka synnytti pojan nimeltä Zagreus, toiselta nimeltään Dionysos. Mustasukkaisuudessaan Hera usutti titaani- hirviöt iskemään lapseen. Nämä houkuttelivat lapsen luokseen, tappoivat ja paloittelivat hänet ja söivät ruumiin. Sydän kuitenkin säästyi ja Athene -jumalatar toimitti sen Zeukselle. Zeus nielaisi sydämen ja sen jälkeen siitti Semelen, jolloin Dionysos syntyi uudestaan. Suuttunut Zeus tuhosi sitten titaanit, joiden tuhkasta syntyi ihmiskunta! Ei tämäkään myytti pahemmin muistuta Jeesuksen ylösnousemusta, eikä tunnu uskottavalta että UT:n kirjoittajat olisivat ammentaneet tällaisesta materiaalista.

==== Serapis ====

Ptolemaiosten aikana syntyi Egyptissä uusi kultti, jossa palvottiin Serapis -nimistä jumaluutta. Serapis oli eräänlainen yhdistelmäjumala, johon liitettiin ominaisuuksia Niilin jumala Osiriksesta, lääketaidon jumala Asklepioksesta, Olympian ylijumala Jupiterista (Zeus), ja Manalan jumala Plutosta. Tällainen jumaluus palveli hellenististen hallitsijoiden yhdenmukaistamispyrkimyksiä, koska erilaisen taustan omaavat saattoivat nähdä siinä omien jumaliensa piirteitä.

Kreikkalaiset omaksuivat myös aineksia laajalle levinneestä egyptiläisestä Isis -kultista siirtäen niitä luovasti omiin jumaluuksiinsa. Rooman valtakunnan alueella kultti muuttui ja sen alkuperäiset ominaisuudet hävisivät lähes täydellisesti. Ptolemaiokset muokkasivat siitä ja muista aineksista Serapis-kultin. Kuten aiemmin näimme, alkuperäinen Osiris kuoli mutta ei ylösnoussut. Serapiksen kohdalla ei voi puhua kuolemasta eikä ylösnousemuksesta, koska hän oli sekoitus useammasta jumalasta. Apis -motiivikaan ei paljon auta, koska Apis-härkä kuoltuaan muuttui Manalan Osirikseksi, joka ei noussut sieltä ylös

== Aiheesta muualla ==

=== Suomeksi ===

* [http://www.netikka.net/mpeltonen/jeesus3.htm Mauno Peltonen: ''Jeesus myytti?'']
* [http://www.apologia.fi/podcast/37-apologia-fi-onko-jeesus-toisista-antiikin-uskonnoista-koottu-kokoelma-myytteja/ Apologia.fi – Onko Jeesus toisista antiikin uskonnoista koottu kokoelma myyttejä?]
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/04/zeitgeist-elokuva-on-ankka.html Pasi Turunen: Uskon Puolesta: Zeitgeist elokuva on ankka!]

=== Englanniksi ===

* [https://historyforatheists.com/jesus-mythicism/ Tim O'Neill: Jesus Mythisism - History for Atheists] (Ateisti kumoaa myyttihypoteesin väitteitä perusteellisesti)
* [http://www.tektonics.org/copycat/copycathub.html Tektonics.org: "Copycathub"]
* [http://www.str.org/publications/recycled-redeemer Jesus, the Recycled Redeemer, Greg Koukl]
* [https://www.youtube.com/watch?v=CfV_tc32diM Did Early Christians Borrow From Pagan Myths? - Dr. Mike Licona]

=== Myyttihypoteesin edustajia ===
* [https://www.richardcarrier.info/ Richard Carrierin kotisivut]
* [https://stellarhousepublishing.com/ Acharya S aka D.M. Murdock | Stellar House Publishing]

== Katso myös ==

* [[Jeesus-seminaari]]
* [[Zeitgeist]]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]][[Luokka:Historia]]

Jeesus-myyttihypoteesit

2021-04-04T14:43:32Z

Otvari: Luotu Historia-osiolle rakennetta, siirretty sen alle pari kappaletta johdannosta

Jälleensyntyminen

2013-05-14T12:33:58Z

Otvari: väliotsikko korjattu

{{viestipohja |sisältö = Tämän artiikkelin pohjana on käytetty [[Matti Kankaanniemi|Matti Kankaanniemen]] artikkelin [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/uudsynty.htm Jälleensyntyminen ja kristinusko] sisältöä tekijän luvalla.}}
== JÄLLEENSYNTYMINEN ==

Noin 20% suomalaisista uskoo jossain muodossa jälleensyntymiseen. Amerikassa jälleensyntymiseen uskoi 23% jo vuonna 1982. Oppi jälleensyntymisestä länsimaisessa kontekstissa on suhteellisen nuori ilmiö, joskin sen leviäminen on ollut nopeaa. Monet rock- ja elokuvatähdet ovat julistaneet uskoaan jälleensyntymiseen ja vaikuttaneet osaltaan opin leviämiseen myös nuorison keskuuteen. Näyttelijä Sylvester Stallone mm. uskoo olleensa edellisessä elämässään keski-amerikkalainen apina.<ref>Albrecht M. C. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 9</ref> Maailmanlaajuisesti ajatellen kyseessä on varsin vanha ilmiö, sillä jälleensyntymisoppi juontaa juurensa hamaan muinaisuuteen. Suhtautuminen kyseiseen oppiin vaihtelee ja esimerkiksi idän uskonnoissa jälleensyntymisoppia ei niinkään pidetä teoriana, vaan luonnonlakina. Länsimaihin jälleensyntymisoppi levisi sekä teosofisen seuran perustajan Blavatskyn että monien hindulaisten "lähetysgurujen" myötä.

Kahden suuren jälleensyntymistä opettavan maailmanuskonnon hindulaisuuden ja buddhalaisuuden näkemykset eroavat jonkin verran toisistaan myös jälleensyntymisen osalta. Ero niiden välillä ei kuitenkaan ole lähimainkaan niin suuri, kuin mitä ero on länsimaisiin oppeihin nähden. Buddhalaisen näkemyksen mukaan kuolevainen sielu lakkaa olemasta kuolemassa ja vain jollakin epäselvästi määritetyllä tavalla karma siirtyy vaikuttamaan seuraavan elämän laatuun. Yhteys kahden elämän välillä rakentuu skandhojen varaan. Nämä ovat erilaisia ominaisuuksia tai mekanismeja, jotka toimivat ikään kuin karman siirtäjinä. Hindulaisuudessa puhutaan jivasta, joka on eräänlainen persoonaton sielu. Itse asiassa näiden suurten maailmanuskontojen alkuperäisten lähteiden mukaan ainoastaan varsinainen karma jälleensyntyy eli reinkarnoituu. Joidenkin oppineiden mukaan jälleenruumiillistuminen ja jälleensyntyminen tulisi erottaa käsitteinä toisistaan. Jälleenruumiillistuminen liittyy hindulaiseen käsitteistöön, kun taas jälleensyntyminen on lähempänä buddhalaista ajatusmallia, jossa persoonaton elämänvoima siirtyy kuin tuli, kun kynttilällä sytytetään toinen kynttilä.

Buddhalaisen filosofian taustalla on Gautaman pohdiskelema kärsimyksen ongelma, jonka hän ratkaisi pyrkimällä poistamaan kärsijän. Kun poistamme minän, ei jäljelle jää mitään, mikä voisi kärsiä. Tämän suuren valaistuksen Gautama eli Buddha koki bodhi-puun alla.<ref>Neill S. (1971) Kristillinen usko ja muut uskonnot. Suomen Lähetysseura, s. 130</ref> Vaikka käytännössä keskustelu jälleensyntymisestä keskittyy paljolti erilaisten mystisten kokemusten analysoimiseen, tulisi myös uskontojen taustafilosofia ottaa huomioon.

Länsimaissa jälleensyntymisopista on veistetty monenlaisia versioita ja viime vuosina oppiin on sekoitettu tieteellistä terminologiaa. Eri elämien välisiä karmallisia yhteyksiä sääteleviä skandhoja voidaan modernien jälleensyntymisen kannattajien mukaan verrata perimää kantaviin DNA-molekyyleihin ja kromosomeissa sijaitseviin geeniyhdistelmiin. Tieteen kohtaamat suuret mysteerit pyritään selittämään metafyysisten ajatusmallien mukaisesti, jolloin jälleensyntymisoppia sivuavia filosofioita alkaa löytyä myös popularisoiduista tiedeartikkeleista. Toisaalta länsimaiset idän uskonnon ystävät ovat tavallisesti paljon kiinnostuneempia siitä, mitä he voivat mystisesti kokea kuin siitä, mitä he voivat teologisesti ymmärtää.<ref>Yamamoto J. I. "Buddha and What He Taught", Christian Research Journal.Spring/Summer 1994.</ref> Tämähän kaikki sopii kokemusta korostavaan postmoderniin uskonnollisuuteen.

Ei siis voida puhua jostain tietystä tarkasti määritellystä jälleensyntymisopista, vaan enemmänkin eräänlaisesta maailmankatsomuksellisesta peruslähtökohdasta. Tämän peruslähtökohdan mukaan kuolemaan suhtaudutaan ikään kuin kieltäen. Kuolemaa ei siis ole, vaikka persoona lakkaa olemasta ja siirtyvää "sielua" ei sen tarkemmin määritellä. Sielunvaellusopista puhuttaessa oletetaan ihmisellä olevan jonkinlainen sielu. Jotta keskustelu länsimaisessa kontekstissa olisi mielekästä, tämä sielu tulisi luonnollisesti määritellä.

Käytännössä jälleensyntymisoppi ilmenee suomalaisten maailmankatsomuksessa yleensä lähinnä ehdotettuna vaihtoehtona. Jälleensyntymiseen uskominen ei tarkoita välttämättä voimakasta kyseiseen oppiin sitoutumista. Sitoutuminen on suhteellisen suorassa suhteessa maailmankatsomuksen filosofiseen syvyyteen tai kokemuksien voimakkuuteen. Kännipäiten voidaan olla välillä hyvinkin syvämietteisiä filosofeja, joiden maailmankatsomukset haihtuvat alkoholin myötä pikkuhiljaa yön vaihtuessa aamuksi.
== Jälleensyntymisopin ongelmia ==
=== Mikä siirtyy ja kuka on ketä? ===

Mikä on persoonan määritelmä? Mikä siirtyy ihmisen kuollessa seuraavaan fyysiseen olomuotoon? Persoonahan muodostuu ympäristön vaikutuksen ja geeniperimän rajoissa. Olemme kaikki oman henkilöhistoriamme tulosta. Jos Urpo kuoli vuonna 1999 ja Pertti syntyi samana vuonna Urpon reinkarnaationa, mikä on se osa Perttiä, joka on itse asiassa osa Urpoa? Urpon tietoisuushan ei enää elä Pertissä, vaan Pertillä on oma minuutensa ja tietoisuutensa. Ruumiista irtautumiskokemukset eivät puolla jälleensyntymistä, vaan pikemminkin osoittavat, että minuus jatkaa itsenäistä elämää ruumiin ulkopuolellakin. Jos oletamme, että Urpon elämä ja minuus on kaikkien kokemusten myötä talletettuna Urpon "minuusdisketille" ja kyseinen disketti tyhjennetään kaikesta tiedosta, mikä disketissä on silloin enää Urpoa?

Varsinaiset itämaiset jälleensyntymiskäsitykset ovat pystyneet kiertämään tämän ongelman olettamalla minuuden käytännöllisesti katsoen kuolevan ja tuhoutuvan fyysisen kuoleman yhteydessä. Länsimainen jälleensyntymiskäsitys on kuitenkin auttamattomasti juuttunut persoonan määrittelemisen suohon. Itämainen käsite minuuden loppumisesta ja länsimaissa sijaa saanut puhtaan rationalistinen käsite kuolemasta elämän totaalisena loppumisena, ovat itse asiassa varsin identtisiä. Toivoa minuuden säilymisestä ei itämaisesta jälleensyntymisajattelusta voi löytää ja länsimaiset versiot puolestaan ovat käsitteellisesti ristiriitaisia.
=== Kuka kertoo, kuka on kiltti? ===

Miten uusi elämä määräytyy?
Keskustelin erään keski-ikäisen miehen kanssa jälleensyntymisestä. Mies uskoi vakaasti jälleensyntymiseen ja oli menossa kurssille, jossa opetetaan edellisten elämien mieleenpalauttamista. Miehen jälleensyntymisopin perusajatuksen mukaan ihmisen teot määrittävät sen, missä muodossa hän syntyy. Pahan elämän jälkeen huonommassa muodossa ja hyvän elämän jälkeen paremmassa. Vaikka hänen ajatuksensa kuulostivat aluksi huolellisesti pohdituilta, niihin sisältyi tiettyjä filosofisia ongelmia.

Miten määritellään hyvä ja paha?
Millä perusteella määrittelemme hyvän ja pahan, jos ei ole olemassa absoluuttista totuutta. Kärsiminen pyritään ohittamaan kieltämällä sen todellisuus. Mitä eroa on Hitlerillä ja äiti Teresalla? Molemmilla oli voimakas visio ja tavoite, johon he pyrkivät. Molempien mielestä heidän tavoitteensa oli oikeutettu. Suurin osa ihmisistä pitää kuitenkin äiti Teresan tavoitetta oikeana ja Hitlerin tavoitetta vääränä. Millä perusteella? Voimmeko sanoa, että Hitler oli väärässä, jos kaikki olevainen on yhtä?<ref>Hindulaispohjaiset filosofiat korostavat kaiken ykseyttä. "Vedat paljastavat luomakunnan ilmeisen moninaisuuden alla piilevän elämän muuttumattoman ykseyden", Maharashi Mahesh Yogi (1976) On the Bhagavad-Gita: A New York Translation and Commentary, 1-6. Baltimore, Penguin Books, s. 470</ref> Käsitys siitä, että äiti Teresan tavoitteet olivat oikeammat perustuu siihen näkemykseen, että ihmisen arvo on suurempi kuin vaikkapa lepraa aiheuttavan viruksen. Toisaalta Hitlerin mukaan juutalaiset olivat kuten viruksetkin alempiarvoisia kuin arjalaiset. Näin Hitler ei mielestään toiminut yhtään sen huonommin kuin äiti Teresa. Mikä on karma? Millä perusteella karma määrittelee hyvän ja pahan? Onko lopultakaan millään mitään merkitystä, jos kaikki on vain mayaa, harhaa?

Kuka vastaa kenenkin teoista?
Jälleensyntymisoppi edellyttää jonkinlaisen "olevaisen" olemassaoloa, joka siirtyy elämästä toiseen. Jos oletamme, että Hitler joutuu syntymään kuusi miljoonaa kertaa, ikään kuin rangaistukseksi surmaamistaan juutalaisista, törmäämme yksilön vastuun määrittämisen ongelmaan. Oletetaan, että Hitler syntyy sokeana lapsena Merikarvialaiseen kalastajaperheeseen. Kärsiikö tämä lapsi Hitlerin tekemistä rikoksista ja miten hänen (lapsen) elämä vaikuttaa seuraavaan elämään. Kumman teot painavat seuraavassa elämässä enemmän, Hitlerin vai sokean lapsen? Kärsivätkö kaikki kuusi miljoonaa jälleensyntynyttä "hitleriä" samalla tavalla viattomana kuin Hitlerin uhrit? Entäpä, jos Hitlerin uhrit olivatkin aikaisemmissa elämissään tekemistään rikoksista kärsiviä ihmisiä. Eikö Hitler tällöin toteuttanut vain karman lakia? Miksi Hitleriä tällöin rangaistaan. Karma on kuin mielivaltainen testamentti, joka siirtyy sattumanvaraisesti eri ihmisten elämään vaikuttamaan joko hyvää tai huonoa.

Miten edellisistä elämistä voidaan oppia?
On vaikea pitää karman lakia, tai reinkarnaatiota "oppimiskokemuksena" (kuten new agen kannattajat opettavat), jos palkinnot ja rangaistukset annetaan ilman tietoisuutta siitä, että ollaan palkittavana tai rangaistavana. Jos viisitoistavuotias tyttö kuolee tuskalliseen leukemiaan, koska sattui edellisessä elämässään olemaan Josef Stalin, mutta ei ikinä itse tiedä sitä, voidaanko tätä pitää oikeudenmukaisena? Mitä hänen leukemiansa voi opettaa hänelle edellisestä elämästään, jos hän ei muista edellistä elämäänsä?<ref>Groothuis D. "Evangelizing New Agers", Christian Research Journal, Winter/Spring 1987, page 7.</ref>
=== Kokemukset edellisestä elämästä ===

Varsin usein ihmisen uskonnolliset näkemykset pohjautuvat kokemuksiin. Aikamme postmodernissa yhteiskunnassa kokemuksellisuuden ja elämyksien etsiminen on korostunut. Niinpä kokemuksia edellisen elämän mieliinpalautumisesta pidetäänkin ainakin käytännössä vahvimpana todisteena jälleensyntymisestä.

Mieleenpalautumiset jaetaan niiden luonteen perusteella kahteen eri kategoriaan:

# Hypnoosissa esille nouseviin muistikuviin.
# Spontaaneihin mieleenpalautumisiin

Hypnoosissa muistetut elämät
Hypnoottisessa regressiossa hypnotisoija johdattaa henkilöä muistamaan asioita edellisistä elämistään. Monet kokemukset UFO-abduktioista ja SRA:sta<ref>SRA, Satanic Ritual Abuse. Saatanallisiin rituaaleihin liittyvä lasten hyväksikäyttö. Väitettyjä SRA-tapauksia on kymmeniä tuhansia, mutta toisaalta esim. FBI ei ole yli vuosikymmenen kestäneiden intensiivisten tutkintojen jälkeen löytänyt yhtään todistettua tapausta SRA:sta. Bob ja Gretchen Passantino, "The Hard Facts About Satanic Ritual Abuse", Christian Research Journal, Winter 1992, 20.</ref> on saatu "selville" hypnoottisen regression avulla. Kyseistä menetelmää on kritisoitu siitä, että hypnotisoija pystyy syöttämään kokemuksia hypnotisoidun henkilön muistiin ja ajatusmaailmaan. Hypnoottisessa transissa ihmisen alitajuntaan ja muistiin pystytään nimittäin vaikuttamaan varsin tehokkaasti. Tutkija Vishal Mangawadi huomauttaa hypnoosia koskien:

{{sitaatti|"...hypnoosin aikana tapahtuva prosessi ei ole puhdas aiempien muistojen "mieleenpalauttaminen", vaan niiden "muokkaaminen" - yritys miellyttää hypnotisoijaa. Hypnotisoitu henkilö täyttää muistissa oleva aukot toisiinsa liittymättömillä muistoilla, fantasioilla ja väärennetyillä mielikuvilla. Juuri niistä kysymyksistä, joita hypnotisoija tekee, tulee suggestioita (ehdotuksia), jotka puolestaan yllyttävät hypnotisoitua luomaan muistoja."|Vishal Mangawadi<ref>Mangalwadi V. (1992) When the New Age Gets Old, Downers Grove, Illinois, InterVarsity Press, s. 96</ref>}}

Esimerkiksi Helen Wambach, joka on yksi huomattava nimi edellisten elämien mieleenpalauttamisessa hypnoosin avulla, ottaa terapiaan samalla kertaa suurehkoja ryhmiä. Asiakkaiden vajottua transsiin hän alkaa pyytää heitä palaamaan ajassa taaksepäin tiettyihin vuosiin ja kertomaan vaikutelmiaan. Wambachin käyttämän menetelmän johdosta "mieliinpalautumisia" ei voida pitää todisteina jälleensyntymisestä, vaan pikemminkin ihmisten alitajuntaa vaikuttamisena hypnoottisen suggestion keinoin. On erikoista, että eräskin Wambachin asiakkaista omaksui täysin "edellisen elämän" persoonansa ja ilmoitti eläneensä 2083 vuotta ennen Kristusta. Miten ihmeessä tämä neljä tuhatta vuotta sitten elänyt "persoona" osasi sijoittaa elinhetkensä Kristuksen syntymän mukaan?<ref>Albrecht M. C. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy</ref>

Koska esimerkiksi Wambachin harrastusten piiriin on kuulunut okkultistisia toimintoja aina spiritismi-istunnoista automaattikirjoitukseen, voidaan demonistakin vaikutusta pitää hyvin mahdollisena Wambachin "terapioissa". Erilaisten okkultististen harrastusten yhteyksistä demonimaailmaan, harha-aistimuksiin sekä vakaviin mielenterveysongelmiin on olemassa vahvaa näyttöä.<ref>Tästä esim. Koch K. (1972) Christian Counseling and Occultism, Grand Rapids, Kregel Resources,</ref>

Huomioon tulee ottaa myös se, että mieleenpalauttamiskurssit ja -terapiat eivät ole ilmaista kansanhuvia. Terapeutit ja gurut ansaitsevat praktiikoillaan ja julkaisuillaan varsin hyvin, mikä saattaa vaikuttaa kielteisesti toiminnan rehellisyyteen. Bisneksen pyörimisen kannalta katsoen edellisiin elämiin on saatava yhteys tai istuntosaleja ei enää tarvitse tuulettaa.

Spontaanit mieleenpalautumiset
Spontaaneissa mieliinpalautumisissa henkilö "muistaa" tai tietää asioita jonkun aiemmin eläneen ihmisen elämästä, ilman hypnoosia tai vastaavaa johdattelua asiaan. Deja vu-ilmiötkin<ref>Deja vu -ilmiö tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö kokee eläneensä jonkin tietyn hetken aikaisemminkin. Kyseinen ilmiö perustuu mitä ilmeisimmin siihen, että hermoratahäiriöistä johtuen jokin impulssi menee ensin aivojen muistialueelle ja vatsa tämän jälkeen tietoisuusalueelle. Näin ollen tietoisuusalue havaitsee asian, joka on jo kerinnyt tallettumaan muistialueelle. (McAll K. (1996) A Guide To Healing the Family Tree, Santa Barbara CA, Queenship Publishing Comapny, s. 77)</ref> on joskus tulkittu tällaisiksi mieliinpalautumisiksi. Joskus pienet lapset kertovat hämmästyttävän tarkkoja asioita ennen heidän syntymäänsä eläneiden sukulaisten elämästä ja jopa väittävät olevansa kyseisiä henkilöitä.

Ian Stevenson on tutkinut satoja tapauksia, joissa on ollut kysymys spontaanista edellisen elämän muistamisesta. Stevensonia arvostetaan laajalti luotettavana ja ammattitaitoisena tutkijana ja moniin hänen esittämiinsä tapauksiin liittyy selkeästi yliluonnollista tietämistä sekä vakavasti otettavia viitteitä toisen persoonallisuuden läsnäolosta jossakin henkilössä. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisesta on vieraalla kielellä puhuminen<ref>Stevenson I. (1973) Xenoglossy, Charlottesville, Virginia, University of Virginia</ref> ja jopa keskusteleminen,<ref>Mm. teologi Hans Schwarz pitää tätä vahvimpana todisteena reinkarnaation puolesta. Schwartz H. (1981) Beyond the Gates of Death: A Biblical Examination of Evidence for Life After Death, Minneapolis: Augsburg, s. 101. Lainaus Habermas G. & Moreland J. P (1996) Beyond Death - Exploring the Evidence for Immortality, Wheaton Illinois, Crossway Books, s. 239</ref> myöhemmin tarkastuksessa oikeiksi havaitut tiedot "edellisen eläjän" kokemuspiiristä ja kuollutta henkilöä muistuttavat luonteenpiirteet tai syntymämerkit.

Vaikka perustelut vaikuttavat ensisilmäyksellä vahvoilta, ilmiölle löytyy myös toinen selitys kristillisessä viitekehyksessä. Raamatun mukaan demonit voivat vaikuttaa ihmisessä ja koska ne ovat eläneet läpi ihmiskunnan historian, ne pystyvät antamaan tarkkaakin informaatiota aiemmista elämistä. Kyseinen näkemys ei rajoitu vain kristittyihin tutkijoihin, vaan mm. puhdasoppista hindulaisuutta edustava hinduswami Sri Sri Somasundara Desika Paramachariya kommentoi Stevensonin tapauksia avoimessa kirjeessän tälle:

{{sitaatti|"Yksikään niistä 300 tapauksesta, joista kerroitte, ei tue käsitystä jälleensyntymisestä. Niissä on kysymys hengen valtaan joutumisesta, mille Etelä-Intian viisaat eivät suurestikaan anna arvoa."|hinduswami Sri Sri Somasundara Desika Paramachariya<ref>Albrecht M. C. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 14</ref>}}

Spontaanien mieleenpalautumisten käyttämiseen jälleensyntymisen todisteena liittyy muitakin ongelmia. Joissakin Stevensonin tutkimissa tapauksissa "sielunkantajat" olivat eläneet samanaikaisesti. Jos siis Nils-Olof on syntynyt 1985 ja Edvartson on kuollut 1988 ja Nils-Olof oireilee Edvartsonin persoonan piirteitä ja väittää olevansa Edvartson, joudutaan jälleensyntymishypoteesi kyseenalaistamaan. Tällaisessa tapauksessa kysymyksessä on korkeintaan ihmisen "sielun" väkivaltainen tunkeutuminen toiseen ihmiseen. Myös tapaus, jossa "sielu" tiesi edellisen ruumiinsa tarkan hautapaikan herättää ihmetystä.<ref>Geisler N. & Amano J. I. (1986) The Reincarnation Sensation, Wheaton Il, Tyndales, s. 80</ref> Sieluhan irtaantuu ruumiista ennen hautausta (toivottavasti) ja näin ollen tämä viittaa pikemminkin yliaistilliseen havaitsemiseen (ESP) kuin jälleensyntymiseen. Yliaistillinen havaitseminen puolestaan liittyy usein demonipossessioksi luokiteltaviin tapauksiin, mikä osaltaan tukee kristillistä demonisaatiohypoteesia.

===Ristiriitaisia reinkarnaatiokäsityksiä===
Eri jälleensyntymisopin kannattajilla on paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä opin olemuksen ja sisällön suhteen. Esimerkiksi ruusuristiläisten mukaan jokainen ego ruumiillistuu joka 144. Vuosi. Spontaaneja edellisen elämän muistamisia tutkineen Ian Stevensonin mukaan "odotusaika" oli eri elämien välillä noin 5-10 vuotta, kun taas regressiohypnoosiin luottavan Helen Wambachin mukaan kuoleman ja uuden syntymän välinen aika on noin 51 vuotta.<ref>Albrecht M. C. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 24</ref> Riippuen koulukunnasta tai gurusta sielujen "huilauspaikat" vaihtelevat varsin paljon. On mielenkiintoista, että viimeaikoina new agen julistus on sivuuttanut jälleensyntymisen tarpeen ja alkaneet korostaa kaikkien pääsevän jo ensi yrittämällä eräänlaiseen taivaaseen.<ref>Rawlins M. (1995) Rajan taakse ja takaisin. Tammisaari, Kuva ja Sana, s. 150</ref> Sielujen siirtymisen maantieteellisestä ulottuvuudesta on myös eri näkemyksiä. Wambach väittää sielujen siirtyilevän rodusta toiseen, kun taas Stevensonin tutkimuksissa potilaat jälleensyntyivät samaan etniseen ryhmään.<ref>Albrecht M. C. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 78</ref>
=== Kristinusko ja jälleensyntyminen ===

Kristinuskon uudestisyntymis-termistä on usein yritetty johtaa ajatus jälleensyntymisestä. Kyseinen termi tarkoittaa kuitenkin Uuden testamentin teologiassa täysin eri asiaa, mikä käy ilmi jo pintapuolisestakin sanan tekstiyhteyden tutkimisesta. Uuden testamentin perusteella on yksinkertaisesti mahdotonta opettaa jälleensyntymistä. Jeesuksen opetuksilla oli voimakkaasti juutalainen uskonnollinen tausta, johon ei kuulunut minkäänlaista jälleensyntymisopetusta.<ref>Kohta, jossa Jeesus puhuu Nikodemukselle uudestisyntymisen välttämättömyydestä, heijastelee ilmeisesti Hesekielin kirjan tematiikkaa. Hesekielin kirjassa puhutaan "kivisydämen vaihtumisesta lihasydämeen" ja "Hengen antamisesta".</ref> Uudestisyntyminen ja jälleensyntyminen sekoitetaan joskus New age -kirjoituksissa, mikä osaltaan paljastaa ns. todistekohtien<ref>Todistekohdalla tarkoitetaan sellaista tekstikappaletta, jolla pystytään perustelemaan jokin tietty väite.</ref> täydellisen puuttumisen. Vaikka filosofian professori Geddes MacGregor on tehnyt varmasti "vakavimmin otettavan" jälleensyntymisopin ja kristinuskon yhdistämisyrityksen, hänkin tunnustaa, "ettei jälleensyntyminen varsinaisesti sisälly Raamatun opetukseen".<ref>Albrecht M. C. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus? PerusSanoma Oy, s. 49</ref> Jeesus ei opettanut jälleensyntymistä, eikä hänen toiminnastaan voida löytää viitteitä New age -liikkeen vaalimasta jumalakuvasta.

# Oppi inkarnaatiosta oli ehdottoman keskeinen varhaiskristilliselle seurakunnalle ja kristinuskolle yleensä. Jeesus oli ihmiseksi tullut Jumala, ei ihmiseksi tullut ihminen tai orava. Näin jo pelkästään inkarnaatio-oppi on yhteensovittamaton jälleensyntymisajatuksen kanssa.
# Jeesus jatkoi ylösnousemuksen jälkeen elämäänsä olennaisesti samassa ruumiissa ja henkisessä minässä, kuin ennen kuolemaansa. Mm. haavat Jeesuksen kyljessä ja käsissä antavat ymmärtää, että näin todella evankeliumien kirjoittajien mukaan oli. Jälleensyntymisopin mukaan Jeesuksen jivan olisi pitänyt siirtyä juurisyntyvään tai siitettävään ihmisalkuun tai johonkin muuhun syntyvään otukseen.
# Jeesus antoi syntejä anteeksi. Tällä Jeesus olisi katkaissut karman kierteen, jossa kukin saa tekojensa mukaan seuraavassa elämässä. Tätä Jeesuksen toimintaa ei pystytä sovittamaan yhteen jälleensyntymisopin kanssa.

Amerikkalainen tutkija Doug Groothuis tiivistää kristinuskon ja new age-jälleensyntymisen vertailunsa seuraavasti:

# Niinkutsutut todisteet jälleensyntymisestä, jotka on saatu hypnoosissa voidaan selittää paremmin psykologisina häiriöinä tai jopa demonisena kokemuksina.
# On vaikea pitää karman lakia, tai reinkarnaatiota "oppimiskokemuksena" (kuten new agen kannattajat opettavat), jos palkinnot ja rangaistukset annetaan ilman tietoisuutta siitä, että ollaan palkittavana tai rangaistavana. Jos viisitoistavuotias tyttö kuolee tuskalliseen leukemiaan, koska sattui edellisessä elämässään olemaan Josef Stalin, mutta ei ikinä itse tiedä sitä, voidaanko tätä pitää oikeudenmukaisena? Mitä hänen leukemiansa voi opettaa hänelle edellisestä elämästään, jos hän ei muista edellistä elämäänsä?
# Jos kaikki on yhtä ja yksilöllisyys on lopulta vain harhaa (monismi), miten yksilösielu voi reinkarnoitua ruumista toiseen? "Ykseys" opetus on ristiriidassa yksilökäsitteen kanssa, kuitenkin tarvitaan yksilöllisiä sieluja, jotta voidaan muodostaa koherentti oppi karmasta ja henkilökohtaisesta vastuusta. Jonkun täytyy reinkarnoitua.
# Raamatullinen opetus Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen historiallisuudesta on tosiasioilla hyvin perusteltu, toisinkuin spekuloinnit oletetuista edellisistä elämistä. On olemassa parempia todisteita Kristuksen ylösnousemuksesta kuin reinkarnaatiosta.<ref>Groothuis D. "Evangelizing New Agers", Christian Research Journal, Winter/Spring 1987, s. 7</ref>

== Lopuksi ==

Jälleensyntyminen kuuluu tavalla tai toisella lähes joka kolmannen maailman asukkaan uskonnolliseen elämänkatsomukseen. Myös länsimaissa kyseinen oppi on levinnyt monine koulukuntineen suhteellisen voimakkaasti viimeisen sadan vuoden aikana. Koska lähes viidennes suomalaisista uskoo jollain tavalla sielunvaellukseen, on evankelioivan kristityn syytä pystyä keskustelemaan asiasta ainakin perustasolla

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Okkultismi]]
* [[Ufot]]

=== Internet ===
* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/uudsynty.htm Matti Kankaanniemi: Jälleensyntyminen ja kristinusko]
* [http://www.uskonpuolesta.fi/artikkelit/reinkarnaatio.htm Pasi Turunen: Ruumiista ruumiiseen – todistaako hypnoosi regressio jälleensyntymisestä?], Reinkarnaatio ja Raamattu, osa 1
* [http://www.uskonpuolesta.fi/artikkelit/reinkarnaatio2.htm Pasi Turunen: Ruumiista ruumiiseen – sielunvaellus vai ylösnousemus?], Reinkarnaatio ja Raamattu, osa 2

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Maailmankatsomus]]

Umpilisäke

2013-02-16T11:03:21Z

Otvari: + linkki

Ihmisen [[wp:umpilisäke|umpilisäke]] on tunnetuimpia esimerkkejä polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta. [[wp:Ernst Mayr|Ernst Mayr]]in mukaan se valaisee evoluution aikaisempaa kulkua. Hän argumentoi umpilisäkkeen – muiden todisteiden ohessa – asettavan ylitsepääsemättömiä ongelmia kreationistisen selityksen tielle mutta olevan sopusoinnussa yhteisen polveutumisen teorian kanssa.<ref>''Evoluutio'' s. 61-62</ref>

== Surkastumapäättelyjen luonteesta ==

=== Surkastumien tunnistamistavasta ja sen taustaoletuksista ===

Jos elimellä ei ole mitään toimintoa tai kun toiminto on rakenteeseen nähden liian vähäinen, on yleensä perusteltua olettaa kyseisen eliön polveutuneen sellaisesta kantamuodosta, jolla kyseinen elin on ollut toimiva.<ref name="Scherer–Junker 169">{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 169-170 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref>

Päättelyn ideana on siis olettaa, että nykyinen toimimattomuus on jatkona aiempaan toimivuuteen; tällainen päättely siis itse asiassa lähtee olettamuksesta, että luonnossa kaikki on tai on ainakin joskus ollut tarkoituksenmukaista, joten mahdollisesti havaitut epätarkoituksenmukaisuudet vaativat erityistä selittämistä. Evoluutioteorian perusfilosofia kuitenkin pitää luontoa kaikkineen tarkoituksettomien prosessien tarkoituksettomana tuotoksena ja siten – johdonmukaisesti sovellettuna – ennustaisi kaikkialla tavattavan pikemminkin epätarkoituksenmukaisuutta kuin tarkoituksenmukaisuutta.<ref>Aikanaan paljon mainostettu, nyttemmin virheelliseksi osoitettu "roska-DNA"-hypoteesi on hyvä esimerkki tästä tarkoituksettomuusfilosofiasta ja sen haitallisesta vaikutuksesta biotieteiden kehittymismahdollisuuksiin.</ref>

Näin ollen koko surkastumien tunnistamismenetelmäkin on evoluutiofilosofisesti ongelmallinen ja sellaisena yksi lisäosoitus evoluutioteorian huonosta yhteensopivuudesta havaintoaineiston kanssa: odotetaan luonnosta löytyvän paljon tarkoituksettomasta kehitysprosessista kertovia toimimattomia turhakkeita, mutta kun niitä sitten löytyykin niin kovin, kovin vähän, ne vähätkin koetaan usein luontevammaksi selittää muutoin kuin pelkkinä esimerkkeinä tarkoituksettoman evoluutioprosessin yritys ja erehdys -luonteesta.<ref>"Roska-DNA:tahan" pyrittiin käyttämään todisteena juuri tällaisesta sokeasta kehitysprosessista; samalla logiikalla sen toiminnallisuuden löytymistä tulisi käyttää todisteena [[suunnitteluteoria|älyllisestä suunnittelusta]].</ref>

=== Surkastumat ja polveutumisoppi ===

Näkemystä umpilisäkkeestä surkastumana perustellaan sillä, että kasvissyöjäeläinten umpilisäke on suhteellisestikin suurempi kuin ihmisen ja että – toisin kuin ihmisellä – se näillä toimii mm. kasvien selluloosan pilkkomisessa. Tästä halutaan päätellä ihmisen kehityshistoriallisten esi-isien olleen kasvissyöjiä, joiden silloisesta suuresta, toimivasta umpilisäkkeestä olisi nykyihmisen suolistoanatomiaan jäänyt pelkkä surkastunut ja hyödytön pussukka.

Perustelutapaa tarkastellessa on helppo huomata sen kehämäisyys: on jo valmiiksi oletettava se iso asia, että ihminen ylipäänsä olisi voinut – jopa ihan vain jonkinlaisen tarkoituksettoman prosessin kautta – kehittyä jostain huomattavan erilaisesta eliöstä, jotta voitaisiin perustella se suhteessa paljon pienempi väittämä, että jokin nykyihmisen anatominen piirre olisi tuon oletetun kantamuodon vastaavan elimen surkastuma.<ref>Ts. esim. ihmisen umpilisäkettä ei voida järkevästi ajatellen luokitella "kasvissyöjäeläinmenneisyyden" surkastumaksi olettamatta jo valmiiksi, että ihmisen sukupuussa ylipäänsä voi olla kasvissyöjäeläimiä, siis epäihmisiä. Tämän "umpilisäke on surkastuma kasvissyöjäeläinmenneisyydestä – siispä ihmiskunnalla on kasvissyöjäeläinmenneisyys" -päättelyn kehämäisyyden voi nähdä esim. vertaamalla sitä yritykseen käyttää umpilisäkettä todistamaan avaruusolentojen joskus menneisyydessä kohdistaneen ihmiskuntaan geenimanipulaatiota: olisi yritetty kehittää ihmiselle selluloosaruoansulatusjärjestelmä siinä kuitenkaan onnistumatta. – Harva kai uskoisi tämmöistä teoriaa todeksi pelkästään siitä syystä, että ihmisellä on umpilisäke (siis "umpilisäke on jäänne avaruusolentojen harjoittamasta geenimanipulaatiosta – siispä avaruusolennot ovat harjoittaneet geenimanipulaatiota" -päättely ei oikein vakuuttaisi), mutta jos jonkinlaista "avaruusolentojen geenimanipulaatio" -teoriaa jo valmiiksi jostain syystä pidettäisiin vakuuttavana, voisi sitten tietysti vaikuttaa luontevalta soveltaa sitä vaikkapa juuri umpilisäkkeenkin alkuperän selittämiseen.</ref>

=== Surkastumat ja uuden geneettisen informaation alkuperä ===

Surkastuneet elimet eivät suoranaisesti kelpaa korkeammalle kehittymisen todisteiksi: nehän eivät edes sovi esimerkeiksi uuden biologisen toiminnallisuuden vähittäisestä kehkeytymisestä, saati että ne mitenkään valaisisivat evoluutioteorian uskottavuuden kannalta perustavaa kysymystä siitä, miten sittemmin menetetty surkastumattoman elimen toiminnallisuus olisi alun perin voinut ''tarkoituksettomasti itsestään'' ilmaantua. Surkastuneet elimet todistavatkin enintään sen, että elimet voivat surkastua eli menettää toimintakykyään.<ref name="Scherer–Junker 169" />

== Onko umpilisäke ylipäänsä mikään surkastuma? ==

Vastoin perinnäistä näkemystä ihmisen umpilisäkkeellä (kansanomaisesti umpisuolella) on itse asiassa havaittu olevan rakenteeseensa nähden täysin riittävä funktio: se toimii erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana taudinaiheuttajien torjunnassa niin sanottuna paksusuolirisana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 169 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref>

Lisäksi vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan umpilisäkkeellä on tärkeä tehtävä myös aikuisilla, sillä se säilöö suolistobakteereita ihmisen sairastuessa esimerkiksi koleran tai ameeban aiheuttamaan ripuliin. Ihmisen parannuttua umpilisäkkeessä säilynyt bakteerikanta synnyttää uudestaan kaikki elimistölle tarpeelliset bakteerit. Kehitysmaissa ripuli on vakava ongelma, jopa yksi yleisimpiä kuolinsyitä, joten tämä funktio on hyvinkin merkittävä.<ref>Bollinger, R.R., Barbas, A.S., Bush, E.L., Lin, S.S. & Parker. W. (2007) [http://sciences.surgery.duke.edu/wysiwyg/downloads/BillSection1SecondInsert.pdf ''Biofilms in the large bowel suggest an apparent function of the human vermiform appendix.''] ''J. Theoretical Biology''. 249: 826-831.</ref>

== Loppupäätelmä ==

Edelläsanotun valossa on perusteltua todeta, että yritys käyttää ihmisen umpilisäkettä jonkinlaisena "evoluutioteorian todisteena" on kaiken kaikkiaan jokseenkin huonoin kuviteltavissa oleva argumentti.<ref>Samantasoisia eli täysin järjettömiä inttämiä voi toki olla monia muitakin, mutta olennaisesti huonompien evoluutiouskomusperustelujen löytäminen kyllä tosiaankin vaikuttaisi yhtä työläältä kuin tyhjänpäiväiseltäkin tehtävältä.</ref>

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Epätäydellinen suunnittelu]]

=== Internet ===
* [http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/umpilisake-ei-ole-ihmislajilla-kehityshistoriallinen-jaanne Umpilisäke ei ole ihmislajilla kehityshistoriallinen jäänne] (Yle: tiedeuutiset)
* [http://blogs.scientificamerican.com/guest-blog/2012/01/02/your-appendix-could-save-your-life/ Scientific American: Your Appendix Could Save Your Life]
* [http://www.huffingtonpost.com/2013/02/14/appendix-evolved-over-30-times_n_2685499.html Huffington Post: Appendix Evolved Over 30 Times, May Perform Useful Function, Researchers Say]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

{{ElamanKehitys}}

[[Luokka:Surkastuneet elimet]]

Apologetiikan apologia

2012-11-02T16:32:03Z

Otvari: Lisätty linkki Reasonable Faith: Testimonials

{{sitaatti|Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista, sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita, niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus, että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.|Luukkaan evankeliumin alku ({{rp|Luuk. 1:1-4}}, KR1933/38)}}

Jos kuulee väitettävän, ettei kristillistä uskoa<ref>tai ylipäänsä mitään "uskoa"</ref> tarvitse tai edes saa perustella järjellisesti, voi vastata kysymällä, tarvitseeko tai saako kyseistä väitettä itseäänkään esittäjänsä mielestä perustella jotenkin järjellisesti,<ref>vai olisiko siihen ehkä uskottava täysin järjettömästi</ref> ja jos saa ja tarvitsee, niin millaisia perusteluita sille sitten ehkä olisi esitettävissä.<ref>Väitehän on täysin järjetön. Jos uskolla ei olisi järjellisiä perusteita, kuka tahansa voisi uskoa Marsissa asuviin jalkapallokuoriaisiin ihan yhtä hyvin kuin Jumalaankin. Tai jos uskolle ei tarvittaisi järjellisiä perusteita, yhdelläkään hindulla ei olisi mitään syytä kääntyä kristityksi. Järjellinen syy uskoa on tae sille, että uskomme totuuteen. Valheeseen ei kannata uskoa.</ref>

Monet uskomukset ja kokonaiset uskomusjärjestelmät eivät ensinkään kestä kriittisiä kysymyksiä.<ref>Melkein liiankin helppoja esimerkkejä kritiikitöntä hyväksyntää vaativista ideologioista ovat yhtäältä materialistinen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunismi kommunismi] ja toisaalta [[islam]] (erityisesti [[islamismi]]), joiden valtaanpääsy on aina ja kaikkialla merkinnyt totalitaarisen yhteiskunnan rakentamisprojektin käynnistymistä. Tavoiteyhteiskunnan rakentajien toimintamalliin kuuluu tällöin mm. vapaan tiedonkulun ankara rajoittaminen ja "toisinajattelijoiden" kuten kristittyjen julkinen parjaaminen ja muu vainoaminen. Vastaavaa mentaliteettia edustaa [[AW:S#äärinaturalismi|äärinaturalistien]] kanta, jonka mukaan ihmiset, varsinkin koululaiset, olisi pidettävä täysin tietämättöminä evoluutiohypoteesien tieteellisestä kritiikistä ja sen todistusaineistosta.</ref> Kristillinen apologeettinen toiminta on ottanut asiakseen osoittaa, että vastoin laajalle levinneitä harhaluuloja itse asiassa juuri '''raamatullisen kristinuskon tietosisältö''' sen sijaan '''kestää vihamielisimmänkin kritiikin kauttaaltaan selvästi paremmin kuin mikään muu tunnettu käsityskanta'''.

Mutta onko kristinuskon totuudella sitten itse uskomisen kannalta lopultakaan mitään merkitystä? Kannattaako kristillistä apologetiikkaa käytännössä lainkaan harjoittaa, vai onko se vain joutavaa puuhastelua ja resurssien suuntaamista pois sielujen pelastuksen ja kristillisen seurakunnan rakentamisen kannalta kiireellisemmistä ja tärkeämmistä toimista? Voisiko se jopa olla aidon kristillisen uskon syntymisen tai säilymisen esteenä?



== Uskon ja perustelujen suhde ==

=== Tapauskertomuksia ulkomailta ===

Historia osoittaa, että useat ateistit ovat kääntyneet kristityiksi alettuaan epäillä omia olettamuksiaan ja tutustuttuaan kristinuskon perusteluihin. Esimerkiksi [[C. S. Lewis]], [[Alister McGrath]], ja [[Lee Strobel]] olivat vakaumuksellisia ateisteja, joiden kääntyminen kristityksi tapahtui suurelta osin älyllisten perusteluiden myötävaikutuksesta. Lisäksi viime vuosisadan tunnetuin ateisti [[Antony Flew]] kääntyi deistiksi älyllisten argumenttien takia.<ref>Tarkemmin aiheesta artikkelista [[Antony Flew]]</ref>

=== Tapauskertomuksia Suomesta ===

Myös [[uskonkriisi]]t voivat aiheuttaa uskosta luopumista. Uskonkriisin voi aiheuttaa vaikkapa vakuuttuminen siitä, ettei Jumalaa ole olemassa – tavalla tai toisella. Esimerkkinä voidaan mainita Vesa Maanselän kääntymys [[agnostisismi]]in 2005.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Herra tekee ihmeitä ilman määrää? | Osoite = http://www.markushirsila.com/content/files/herra_tekee_ihmeita_ilman_maaraa.pdf | Viitattu = 17.6.2008 | Selite = Kahden helluntailaisen selvitystyö nykyajan ihmeparantumiskertomuksista | Tekijä = Markus Hirsilä & Vesa Maanselkä | Ajankohta = 2006 }} (''Syyskuussa 2005 Hirsilä erosi helluntaiseurakunnasta ja Maanselkä identifioi maailmankatsomuksensa agnostiseksi.'')</ref> Markus Hirsilä ja Vesa Maanselkä päättivät tutkia, tapahtuuko ihmeparantumisia todella. Tutkimuksessaan he päätyivät tulokseen, ettei niitä ilmeisesti tapahdu.<ref>Tosin [[Matti Kankaanniemi]] on tehnyt esimerkiksi Hirsilän ja Maanselän analysoimasta dilatoivan kardiomyopatian keissistä täysin vastakkaisen raportin.</ref> Apologeettisen [[AW:S#agenda|agendan]] mukaista olisi todistaa, että ihmeparantumisia todella tapahtuu. Ihmeparantumisen dokumentoiminen siis olisi myös kristillisen agendan mukaista, sillä Maanselkä mitä todennäköisimmin olisi tällä hetkellä kristitty, jos ihmeparantumisista olisi vakuuttavaa todistusaineistoa.

Timo Tiainen oli ollut 23 vuotta kristillisessä uskossa, mutta kääntyi ateistiksi älyllisten perusteiden puuttuessa:
{{Sitaatti|Pohjimmaltaan kantani on, että kaikki uskonnot ja erityisesti "kovia" historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta koskevia väitteitä esittävät monoteistiset kirjauskonnot eivät ole poikkitieteellisessä tarkastelussa vakuuttavia, uskottavia eivätkä pakottavalla, kenelle tahansa rationaaliselle ihmiselle selvästi ilmentyvällä tavalla ainoita mahdollisia totuudellisia kuvauksia todellisuudesta. -- Todennäköisyys (vaikka terminä kenties ei ole tässä kohtaa toimivin) uskontojen, kuten kristinuskon tai islamin, jumaluuteen ja maailmaan liittuyvien väitteiden totuudellisuudelle on mielestäni vähäinen.|Timo Tiainen<ref>http://www.argumentti.fi/vapaana_kristinuskosta_jumalauskosta.php?coid=1</ref>}}

Tiainen eli ateistina kolme vuotta, kunnes päätyi vuoden 2009 alkupuolella takaisin kristilliseen teismiin:
{{Sitaatti|Nykyinen vakaumukseni ja maailmankatsomukseni on teistinen kristillisesti. Olen agnostinen teisti - en tiedä millään tieteellisellä tms. tavalla sitä, onko kristinuskon Jumala olemassa, mutta teen itseäni vakuuttavien perustelujen tähden uskonhypyn, vaikka en pystykään todistamaan uskoani tieteellisesti (ei siihen kukaan muukaan pysty). Uskollani on kuitenkin siis perusteita ja kerron ne tässä kolumnissa.|Timo Tiainen<ref name="tiainen">http://www.argumentti.fi/timo_tiainen_vakaumukseni_kristillinen_teismi.php?coid=5</ref>}}

Tiainen oli siis löytänyt itselleen älyllisiä perusteita uskolleen, ja hän korostaa kristillisen apologetiikan merkitystä uskon esteiden raivaajana:
{{Sitaatti|Vakaumukseni muutos on pitempään jatkuneen henkisen ja älyllisen prosessin tulos, ei hetken mielijohdetta - älyllisen lähinnä siinä mielessä, että olen perehtynyt moderniin uusateismia arvostelevaan teistiseen ajatteluun ja kristilliseen apologiaan, mitkä osaltansa raivasivat minulta uskomisen järkiperäisiä esteitä pois ja saivat ymmärtämään oman ateistisen ja naturalistisen ajatteluni virheitä. Aloin vuoden 2009 alussa epäilemään ateismia ja naturalistis-materialistista metafysiikkaa (eli että vain "luonto" /aine ja energia on olemassa eikä ole mitään tuonpuoleista, transsendenttia ja jumalallista "todellisuuden tasoa"). Olen siis palannut siihen kristilliseen ydinvakaumukseen, joka minulla oli ollut 23 vuotta (eli usko kolmiyhteiseen Jumalaan ja evankeliumiin Jeesuksessa olevasta armosta, lahjavanhurskaudesta, vapaudesta, rauhasta, ilosta ja ikuisesta elämästä, sekä usko Raamattuun Jumalan ilmoituksena).|Timo Tiainen<ref name="tiainen"/>}}

Tämän kerrottuaan Tiainen esittelee oman uskonsa älyllisenä perusteluna toimivan 14-kohtaisen kumulatiivisen argumentin kristinuskon puolesta.<ref name="tiainen"/>

== Todisteiden tarpeellisuudesta ==

2000-luvulla länsimainen ajan henki on sellainen, että ihmiset alkavat vaatia kaikelle todisteita. Hetki hetkeltä kristitty toisensa jälkeen luopuu uskostaan järkiperustein. [[Kielilläpuhuminen]] selitetään psykologialla, [[ihmeparantuminen|ihmeparantumiset]] huijauksilla ja [[usko]] hulluudella. Järjellisin perustein ei vain luovuta uskosta; ihmiset jättävät tulematta uskoon järjellisin perustein.

Evankelioiminen tapahtui muutama kymmentä vuotta sitten jotakuinkin näin:
#Evankelioitavalle lausutaan seuraava mantra: "Jeesus rakastaa sinua, on kuollut sinun puolestasi ja haluaa pelastaa sinut."
#Evankelioitava lankeaa polvilleen ja tulee uskoon.
Nykyään homma menee jotakuinkin näin:
#Evankelioitavalle lausutaan seuraava mantra: "Jeesus rakastaa sinua, on kuollut sinun puolestasi ja haluaa pelastaa sinut."
#Evankelioitava ei tule uskoon, koska ei usko Jeesuksen koskaan olleen olemassakaan, eikä siten siihenkään, että hän rakastaisi, olisi joskus kuollut tai haluaisi pelastaa evankelioitavan.

== Apologeettisen osaamisen tarve ==

On hälyttävää, että monikaan kristitty ei osaa mitenkään puolustaa Jeesuksen olemassaoloa, vaikka se on suunnilleen niin selvää kuin mikään historiantutkimuksessa selvää voi olla.<ref>''Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi. Historiallisten lähteiden valossa näyttää selvältä, että noin 2000 vuotta sitten eli Jeesus-niminen ihminen. Käsitystä tukevia mainintoja on useissa teksteissä. Niiden laatijat tunnetaan, eivätkä kaikki kirjoitukset liity Raamattuun. '' (Tieteen kuvalehti 3/2008, s. 12)</ref> Ja tämä tietämättömyys aiheuttaa sen, että moni ohittaa evankeliumin nauraen. Tämän ajan ihmiset ovat älykköjä ja skeptikkoja. Miten kristittyjen tulisi tähän reagoida?
{{sitaatti|- - ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset; ilman lakia oleville ikäänkuin olisin ilman lakia-vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa-voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia; heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.|{{rp|1. Kor. 9:20-22}}}}
Ehkä kristittyjen tulisi olla älyköille älyköitä? Suuren osan kristityistä tulisi kyetä vähintäänkin jotenkuten – mieluummin paremmin – perustelemaan Jeesuksen historiallisuus. Jos joku hylkää evankeliumin siksi, ettei evankelioitava usko Jeesuksen olemassaoloon, niin se on evankelioitavalle heikompi homma kristityn perspektiivistä tarkasteltuna. Moni muukin asia olisi evankeliumin kannalta kannattavaa osata perustella.

== Apologetiikan esievankelioiva tehtävä ==

On tärkeää ymmärtää, ettei apologetiikka ole mikään vaihtoehtoinen, skientistinen evankeliumi. Sitä voisi paremminkin kuvata evankelioinnin välineeksi, jolla raivataan Herralle tietä ja tasoitetaan Hänelle polkuja nykymaailmassa. Se luo evankeliumille uskottavuuden, jonka evankeliumi vaatii toimiakseen.

Norman Geisler ja Ron Brooks ovatkin määritelleet apologetiikan "evankeliumille valmistelevaksi työksi" (engl. ''pre-evangelism''), jonka tavoitteena ei ole synnyttää uskoa, vaan auttaa ihmisiä evankeliumin perspektiivistä oikein.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Apologetiikka – uskon puolustus vai tuho? | Osoite = http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/ApologetiikkaEK.htm | Viitattu = 5.1.2009 | Selite = | Tekijä = Koskenniemi, Erkki | Julkaisija = | Ajankohta = }} (''Geisler ja Brooks määrittelevät tarkoin tehtävänsä. Kyseessä on @pre-evangelism@, evankeliumin julistusta edeltävä työ. Kun evankeliumin julistaminen perustuu ilmestykseen, @pre-evangelism@ perustuu järkeen (s. 10). Sen tähtäimenä ei ole uskon syntyminen, vaan asioiden ymmärtäminen. Näin raivataan siis tietä evankeliumin julistamiselle ja uskolle.)''</ref>


== Katso myös ==
=== Internet ===
* [http://www.reasonablefaith.org/testimonials Reasonable Faith: Testimonials], kertomuksia William Lane Craig:n uskoa perustelevan työn vaikutuksesta ihmisten elämään

== Viitteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Yleistä tietoa]]

Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen

2012-10-29T17:25:51Z

Otvari: wp-sivu puhui näköjään omiaan, korvattu wikilinkillä

== Jeesus historiallisena henkilönä ==

Historiallisen Jeesuksen olemassaoloa ei juuri kukaan vakavasti otettava tutkija epäile. Ajoittain joku tutkijaksi luokiteltava radikaali on väläytellyt mahdollisuutta, että tämä maailmanhistorian merkkihenkilö olisikin ainoastaan mielikuvituksen tuote, mutta nämä radikaalit on varsin pian vaiennettu. Syy siihen, että tällainen käsitys edelleenkin elää "kansan keskuudessa", juontaa juurensa mitä ilmeisimmin kommunismin seitsemänkymmenen vuoden kulta-ajalta. Marx ja Engels nimittäin liittivät kehittelemäänsä sosialistiseen ideologiaan teorian, jonka mukaan Jeesus Nasaretilaista ei ole koskaan ollutkaan ja tästä tuli marxilaisuuden virallinen oppi.<ref>Evans C. A. "Life-of-Jesus Research and the Eclipse of Mythology," Theological Studies 54 (1993):7, n. 22. Lain. Yamauchi E. M. "Jesus Outside the New Testament: What Is the Evidence", teoksessa Jesus under Fire ed. Wilkins & Moreland, (1995) Grand Rapids, Michigan, Zondervan Publishing House.</ref> Koska kommunismin vaikutus Länsimaidenkin yliopistomaailmassa oli ainakin vielä 1970-luvulla varsin voimakas, on tämän ajatuksen säilyminen nykypäiviin asti ymmärrettävää. Mm. Suomen vapaa-ajattelijoiden kotisivuilla on käännettynä amerikkalaisen Earl Dohertyn kirjoitus, joka pyrkii perustelemaan Jeesuksen historiallisuuden kieltävän näkökannan.<ref>Doherty E. "Jeesuksen arvoitus - Oliko olemassa ihmistä Jeesus Nasaretilainen?"</ref> Dohertyn esitys on ylhäisessä yksinäisyydessään varsinainen oppikirjaesimerkki ns. [[Argumentum ad ignorantiam|hiljaisuuteen vetoamisesta]] ja johtopäätösakrobatiasta. Lähinnä tästä vapaa-ajattelijoiden suosimasta suuntauksesta tulee mieleen joidenkin natsihenkisten radikaalitutkijoiden väite, jonka mukaan mitään keskitysleirejä ei toisen maailmansodan aikaan itse asiassa ollutkaan. Näin ollen jokainen juutalaisten käsiin tatuoitu numerosarja on vain osa suurta maailmanlaajuista salaliittoa, kuten myös jokainen valokuva, liittoutuneiden sotilaiden todistus, museoina toimivat entiset leirit ja hiusvuoret. Olen jo muodostanut mielipiteeni - älä sekoita minua tosiasioilla!

Vaikka Raamatun ulkopuolisten lähteiden maininnat Jeesuksesta ovat niukkoja, Jeesuksen historiallisuutta voidaan pitää hyvin perusteluna tosiasiana. Jeesuksen elämä ei nimittäin Rooman valtakunnan perspektiivistä katsottuna ollut niin merkittävä, että siitä voitaisiin olettaa olevan paljoa kirjallisia merkintöjä. Lisäksi historiallisten mainintojen määrä Tiberiuksen hallitusaikaa koskien on yleensäkin ottaen varsin vähäinen. Tietoa kyseiseltä ajalta voidaan löytää vain neljästä roomalaisesta lähteestä, joita ovat Suetonius, Tacitus, Velleius Paterculus ja Dio Cassius.<ref>Yamauchi E. M. "Jesus Outside the New Testament: What Is the Evidence"</ref>

Juutalaisessa yhteisössä Jeesuksen merkitys oli luonnollisesti paljon suurempi ja myöhemmin hänen merkityksensä nousi myös koko Rooman valtakunnan alueella, kun kristinusko levisi aina Rooman asti. Jeesuksen vaikutus juutalaisessakin yhteiskunnassa oli suurempi vasta hänen kuolemansa jälkeen, jolloin kristinuskosta alkoi muodostua oma uskontonsa. Babylonian Talmudissa on maininta Jeesuksesta, joskin kyseinen teos on koottu varsin myöhään ja näin ollen sen todistusarvo on kiistanalainen. Kuuluisa juutalainen historioitsija Flavius Josefus puolestaan eli ensimmäisellä vuosisadalla ja hänen kristinuskoon ja Jeesukseen liittyviä mainintoja voidaankin pitää jo paljon tärkeämpinä Jeesuksen historiallisuuden selvittämisessä. Jerusalemin temppelin hävityksen yhteydessä vuonna 70 jKr. tuhottiin myös suuri määrä juutalaisia asiakirjoja, joten tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että tietoa Jeesuksesta ei juutalaisistakaan lähteistä juurikaan ole löydettävissä.

Jeesusta koskevista Raamatun ulkopuolisista maininnoista käsittelemme tässä yhteydessä pääasiallisesti vain kolmea: Tacitusta, Thallusta ja Josefusta.

=== Tacitus ===

Roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti toisen vuosisadan alkupuolella mainiten kuuluisissa kirjoituksissaan myös Jeesuksen. Tacituksen teoksista ovat kadonneet ne teokset, jotka käsittelevät vuosia 29-32 eli juuri ne kirjat, jotka olisivat käsitelleet Jeesuksen kuulustelua ja kuolemantuomiota.<ref> J. P. Holding, Shattering the Christ.Myth - The Reliability of the Secular References to Jesus. www.integrityonline15.com/jpholding/tekton//Tekton_TOC.html</ref>

Teoksessaan ''Annaalit'' [[wp:Tacitus|Tacitus]] käsittelee kristinuskoa seuraavasti: "Pysyvä huhu arveli keisari Neroa tämän tulipalon sytyttäjäksi. Voidakseen tukahduttaa huhun, hän syytti rikoksesta lahkoa, jota yleisesti vieroksuttiin sen jumalanpalvelustapojen vuoksi ja jonka jäseniä kutsuttiin kristityiksi. Nimi oli annettu heille erään Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla. Tämä vaarallinen lahko, jota olen kuvannut aikaisemmin, ei ole juurtunut vain Juudeaan, josta se on kotoisin, vaan myös itse Roomaan, jonne kaikki pelättävät ja häpeälliset asiat kerääntyvät ja löytävät sieltä kotinsa.<ref>Tacitus, Annaalit 15, 44. Risto Santalan kirjassa Juuret 1, s. 19 </ref>

Viittaus Jeesuksen on mitä ilmeisemmin aitoa Tacitusta. Se esiintyy kyseisen teoksen kaikissa tunnetuissa kopioissa ja on kirjoitettu Tacituksen kirjoitustyylillä. Sen kristinuskon vastainen tyyli antaa olettaa, etteivät kristityt ole lisänneet kyseistä kohtaa Tacituksen teokseen. Tacitusta tutkivat historioitsijat ylistävät Tämän tarkkuutta, huolellisuutta ja luotettavuutta.<ref>J. P. Holding, Shattering the Christ Myth. </ref> Tacitus keräsi tietoa mitä ilmeisimmin pääasiallisesti roomalaisista lähteistä. Näin ollen väite, jonka mukaan Tacitus olisi nojautunut kommentissaan kristittyjen omiin käsityksiin, ei ole uskottava. Mitä tietoa saamme Tacitukselta kristinuskoa koskien?<ref>Habermas G., 1996, The Historical Jesus - Ancient Evidence for the Life of Christ, College Press, 189 </ref>
#Kristityt saivat nimensä liikkeen perustajan, Kristuksen, mukaan.
#Roomalainen prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan.
#Tämä tapahtui keisari Tiberiuksen hallituskaudella (14-37).
#Hänen kuolemansa lopetti "taikauskon" hetkeksi.
# "Taikausko" heräsi uudelleen henkiin.
#Tämä tapahtui Juudeassa, josta liike on lähtöisin.
#Hänen seuraajansa toivat opin mukanaan Roomaan
#Kun Rooma tuhoutui suuressa tulipalossa keisari Neron hallituskaudella (54-68), keisari syytti tapahtumasta kristittyjä.

=== Thallus ===

Kolmannella vuosisadalla elänyt kristitty historioitsija Julius Africanus kokosi ja kirjoitti viisiosaisen Maailman historian noin vuonna 220 jkr. Julius käsittelee siinä kolmen tunnin pimeyttä, joka tapahtui Jeesuksen kuoleman yhteydessä ja kommentoi tätä ilmiötä seuraavasti:
{{sitaatti|Mitä pelottavin pimeys painosti koko maailmaa ja maanjäristys järkytti kallioita ja monet paikat Juudeassa ja muilla alueilla sortuivat. Tätä pimeyttä Thallus kutsuu Historiansa kolmannessa kirjassa auringonpimennykseksi – väärin minun mielestäni.}}

Thallus kirjoitti Eusebiuksen mukaan kreikaksi maailmanhistorian Troijan tuhosta aina ensimmäisen vuosisadan puoliväliin asti. Thalluksen uskotaan yleisesti kirjoittaneen teoksensa 50-100 jKr. Myös juutalainen historioitsija Josefus viittaa mahdollisesti juuri tähän samaan Thallukseen.<ref>Miller G., Extrabiblical Witnesses to Jesus before 200 a.d.-Thallus (c. 50-75ad). </ref> Julius Africanus viittaa myös toiseen historioitsijaan, Phlegoniin, jonka mukaan Tiberiuksen hallituskaudella täyden kuun aikaan oli täysi auringonpimennys, joka kesti kuudennesta hetkestä yhdeksänteen.<ref>Huomaa sama aika suhteessa Matteuksen kertomukseen. </ref> Julius Africanus uskoi Phlegonin kirjoittavan samasta pimeydestä kuin Thallus ja hän itse. Julius käyttää ilmausta "tästä pimeydestä" (touto to skotos), mikä antaa ymmärtää, että Thallus yritti selittää pimeyttä, joka liittyi ristiinnaulitsemiseen ja joka oli sen ajan tähtitieteilijöiden kiihkeän pohdinnan kohteena. Thallus ei siis vain dokumentoinut jotain tiettyä auringonpimennystä, vaan pyrki löytämään kyseessä olevalle pimennykselle nimenomaan luonnollisen selityksen. Näin ollen Julius Africanus ja Thallus näyttävät pitävän itsestään selvyytenä sitä, että Jeesus kuoli (ja näin ollen myös tietysti oli olemassa.)

Historioitsija Paul Meier kirjoittaa tästä pimennyksestä seuraavasti: "Tämä ilmiö näkyi ilmeisesti Roomassa, Ateenassa ja muissa Välimeren kaupungeissa. Tertullianuksen mukaan…se oli kosminen tapahtuma tai "maailman tapahtuma". Phlegon, kreikkalainen kirjailija, joka oli kotoisin Cariasta kirjoitti kronologian noin 137 jkr ja kertoi, että 202. Olympiadina (noin vuonna 33jkr) oli "suuri auringonpimennys" ja että "kuudennella hetkellä tuli yö" niin, että jopa tähdet näkyivät taivaalla."<ref>Meier P. L 1968, Pontius Pilate. Wheaton, Tyndale House, 366 </ref>

=== Josefus ===

Juutalainen historioitsija Flavius Josefus kirjoittaa siis myös Jeesuksesta kahdessa kohdassa. Toisen ja pitemmän maininnan suhteen tutkijat jakautuvat kolmeen leiriin, jotka pitävät mainintaa:
# Kokonaan Josefuksen alkuperäiseen tekstiin kuuluvana.
# Kokonaan kristittyjen kopioijien myöhempänä lisäyksenä.
# Osittain Josefuksen alkuperäisenä mainintana, johon on myöhemmin lisäilty joitakin mainintoja.

Kyseinen maininta kuuluu seuraavasti:

{{sitaatti|Tuohon aikaan eli Jeesus, viisauden täyttämä ihminen, mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua. Hän teki nimittäin aivan uskomattomia asioita ja oli kaikkien niiden opettaja, jotka mielellään kuulevat totuutta. Monet juutalaiset ja kreikkalaiset seurasivat häntä. Hän oli Kristus. Vaikutusvaltaisten miestemme yllyttämänä Pilatus tosin tuomitsi hänet kuolemaan ristillä. Kuitenkin ne. Jotka aikaisemmin olivat häntä rakastaneet, pysyivät uskollisina häntä kohtaan. Hän nimittäin ilmestyi kolmantena päivänä heille elävänä niin kuin Jumalan lähettämät profeetat ovat tuhansissa ihmeellisissä ennustuksissa hänestä julistaneet. Vielä nytkin on olemassa lahko, jonka jäsenet kutsuvat itseään hänen mukaansa kristityiksi.<ref>Santala R. (1985) Kristinuskon juuret, osa 2, Raamattu- ja evankeliointipalvelu. ss. 26-27</ref>}}

Kuuluisa Josefus-tutkija Louis Feldman luettelee pääargumentit kyseisen kohdan aitouden puolesta ja vastaan.

Puoltavat argumentit:
#Kyseinen kohta löytyy kaikista säilyneistä käsikirjoituksista.
# Eusebius lainaa sitä 324 jkr.
#Laajemmalti hyväksytty viittaus Jeesukseen kirjassa 20 antaa olettaa, että hänet on täytynyt mainita jo aiemmin, loogisesti Pilatuksen käsittelyn yhteydessä.
#Sanasto ja tyyli vastaavat Josefuksen käyttämää.
#Koska mitään muuta kohtaa Josefuksen teoksessa Antiquities ei ole kyseenalaistettu, todistustaakka on skeptikoilla.

Vastustavat argumentit:
#Sisältö on liian kristillistä juutalaisen kirjoittajan kirjoittamaksi.
#Eusebiusta varhaisemmat kirjoittajat eivät lainaa kyseistä kohtaa; Origenes sanoo, että Josefus ei uskonut Jeesuksen olevan messias.
#Kohta katkaisee Pilatusta käsittelevän kertomuksen.
#Kohdassa on tyylillisiä pikkuseikkoja, jotka eivät esiinny muualla Josefuksen kirjoituksissa. Esimerkki tästä on " Vaikutusvaltaisten miestemme…", jossa Josefus käyttää monikon ensimmäistä persoonaa kolmannen sijasta.
#Joistain käsikirjoituksista (ns. slaavilaisesta versiosta) on löydetty [[AW:S#interpolaatio|interpolaatioita]].

1971 Professori Schlomo Pines Jerusalemin Heprealaisesta Yliopistosta julkaisi tutkimuksen arabiankielisestä käsikirjoituksesta, johon sisältyi myös tämä Josefuksen maininta Jeesuksesta.<ref>Pines S. (1971) An Arabic Version of the Testimonium Flavianum and Its Implications, Jerusalem: Israel Academy of Sciences and Humanities. </ref> Kyseisen käsikirjoituksen on tehnyt 1000-luvulla vaikuttanut Hieropoliin piispa Agapius.

Tähän aikaan eli viisas mies nimeltä Jeesus. Hänen käytöksensä oli hyvä ja hänen tiedettiin olevan hyveellinen. Monet ihmiset juutalaisista ja muista kansoista tulivat hänen opetuslapsikseen. Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan ristiinnaulitsemalla. Mutta ne, joista oli tullut hänen opetuslapsiaan eivät hylänneet opetuslapseuttaan. He kertoivat hänen ilmestyneen heille kolme päivää ristiinnaulitsemisen jälkeen ja olevan elossa, minkä mukaan hän ehkä oli Messias, jota koskien profeetat ovat ennustaneet ihmeitä.<ref>Kirjoittajan käännös Charlesworthin Jesus in Judaism olevasta englanninkielisestä versiosta. s. 95. </ref>

Professori David Flusserin mukaan tämän arabiankielisen version luotettavuuden puolesta puhuu se, että siitä on ilmeisesti poistettu kohta, jonka mukaan juutalaiset ovat syypäitä Jeesuksen kuolemaan.<ref>Flusser D., "New Evidence on Jesus´Life Reported," The New Work Times, Febru ary 12, 1972, 1, 24. </ref> Kristityt tuskin olisivat poistaneet kyseistä kohtaa. Useat sekä kristityt että juutalaiset tutkijat ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että tämä Josefuksen maininta Jeesuksesta tästä on pääsääntöisesti aito, joskin siihen kuuluu myös muutamia interpolaatioita, eli myöhempiä lisäyksiä.<ref>Edwin Yamauchin haastattelu kirjassa The Case for Christ, Strobel L (1998) s. 79 </ref> Ilmeisesti arabiankielisessä versiossa ei ole näitä kristittyjen tekemiä lisäyksiä ja sitä voidaan pitää siltä osin luotettavana.

Jonkinlaisena tutkijoiden konsensuksena Josefuksen todistuksen (Testimonium Flavianum) suhteen voidaan pitää John Meierin näkemystä, jonka mukaan Josefuksen todistus on kolmea lisäystä lukuun ottamatta aito.<ref>Meier J. (1992) A Marginal Jew: Rethinking the Historical Jesus, New York, Doubleday. </ref> Lisäyksinä pidetään kohtia: "hän oli messias", "mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua" ja mainintaa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Uusimpia näkökohtia Josefuksen todistuksen tutkimisessa on Goldbergin tekemä tietokoneanalyysi Luukkaan Emmauksen tie –kertomuksen ja Josefuksen todistuksen välisistä yhtäläisyyksistä.<ref>Goldberg G.J "The Josephus-Luke Connection" The Journal for the Study of the Pseudepigrapha 13 (1995), ss. 59-77 </ref> Goldbergin mukaan sekä Luukas että Josefus lainaavat samaa kadonnutta lähdettä. Johtopäätökseensä Goldberg on tullut vertailemalla mm. tyylillisiä ja kieliopillisia seikkoja

Luotettavana pidetään mainintaa Jaakobista, Kristukseksi kutsutun veljestä, joka tuomittiin kivitettäväksi Jumalan pilkasta.<ref>Näin mm. Johtavat Josefus-tutkijat John Meier ja Louis Feldaman. Kts. Meier J. A Marginal Jew, ss. 57-59 Lain. Evans C. A. (1995) "What Did Jesus Do?" Jesus Under Fire </ref> Jaakob, Jerusalemin alkuseurakunnan johtaja mainitaan siis myös tässä ei-kristillisessä lähteessä. Koska Jaakobin teloittaminen tapahtui verrattain aikaisin, 62 jkr, tämä Josefuksen mainita antaa ymmärtää, että kristillinen seurakunta oli olemassa jo tuolloin. Mm. tämän Josefuksen maininnan perusteella voimme pitää Jeesusta kristinuskon perustajana. Se, että Josefus käyttää termiä "niinkutsutun Kristuksen" ilmaisee ehkä lievää halveksuntaa, mutta toisaalta tämä myös vahvistaa Jeesuksen historiallisuuden.

Habermasin mukaan Josefuksen kirjoituksesta voidaan päätellä mm. seuraavia Jeesusta ja kristinuskoa koskevia asioita:<ref>Habermas G. (1998), s. 195 </ref>
#Jeesus oli viisas ja hyveellinen ihminen, joka tunnettiin hyvästä käyttäytymisestä
#Hänellä oli paljon opetuslapsia, sekä juutalaisia että kreikkalaisia.
#Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan.
#Kuolemantuomio toteutettiin ristiinnaulitsemalla.
#Opetuslapset ilmoittivat Jeesuksen nousseen kuolleista ja ilmestyneen näille kolme päivää ristiinnaulitsemisen jälkeen.
# Opetuslapset jatkoivat hänen opetuksiensa levittämistä.
# Jeesus oli Jaakobin veli ja jotkut kutsuivat häntä messiaaksi..

=== Uuden testamentin kirjoittajat ja historiallinen Jeesus ===

Valtaosa Uuden testamentin tutkijoista sijoittaa evankeliumien kirjoittamisen vuosiin 60-90 jkr. Tällöin oli jo olemassa voimakasta kristinuskon vastaista propagandaa, kuten Matteuksen evankeliumin 28. luvusta voimme havaita.<ref>Matt 28:15 </ref> Yksikään evankeliumin kirjoittajista ei näytä edes yrittävän vastata väitteeseen, jonka mukaan Jeesusta ei olisi edes ollut olemassa. Yksi todennäköinen syy tähän on se, että kukaan ei evankeliumien kirjoittamisen aikoihin väittänyt sellaista. Yleensähän voimakas propaganda herättää voimakasta vastapropagandaa. Tuntuisi mielettömältä, että kukaan olisi pystynyt keksimään tyhjästä henkilön ja sepittämään hänestä tarinan, joka nivoutuu tarkasti vahvistettuihin historian tapahtumiin, nimiin ja maantieteellisiin paikkoihin.

=== Muita Raamatun ulkopuolisia lähteitä Jeesuksesta ===

Edellä mainitut kolme ei-kristittyä historioitsijaa ovat kirjoittaneet tärkeimmät ei-kristilliset viittaukset Jeesukseen. Muita kirjoittajia, jotka mainitsevat Jeesuksen ovat mm. syyrialaisen Mara Bar-Serapionin kirje pojalleen Serapionille. Mara Bar-Serapion oli kirjoittamishetkellä vankilassa ja kirjoitti pojalleen rohkaistakseen tätä viisauden etsimisessä. Hän kirjoittaa: "Mitä hyötyä juutalaisille oli heidän viisaan kuninkaansa teloittamisesta? Juuri tämän jälkeen heidän valtakuntansa tuhottiin."<ref>Bruce F.F. (1960) New Testament Documents-Are They Reliable, Inter Varsity Press, Downers Grove, Illinois, 5. Painos, s. 114 </ref> Ei ole täysin varmaa, mistä lähteestä Mara Bar- Serapion oli saanut tiedon Jeesuksesta, johon hän mitä ilmeisimmin kyseisessä lauseessa viittaa. Mara Bar-Serapionin kirje on ajoitettu noin vuoteen 73-150 jkr. Roomalainen kirjoittaja Suetonius viittaa noin 120 jkr, keisari Neron rankaisemiin kristittyihin.<ref>Life of Nero, Suetonius. (xiv) </ref> Plinius puolestaan kirjoittaa vuonna 112 jkr kristittyjen elämäntavasta ja jumalanpalveluksesta, jossa he laulavat Kristukselle niin kuin Jumalalle.<ref>Bruce, (1960), 119. </ref> Talmudissakaan ei Jeesuksen historiallisuutta pyritä kiistämään, vaan siinä pikemminkin yritetään luoda Jeesuksesta erilainen kuva, kuin minkä kristillinen traditio antoi. Jeesusta pidetään kyseisessä teoksessa vääränä profeettana, vaikka hänen juutalaisuutensa ja jopa ihmetekonsa tunnustetaan.<ref>Young J. (1986), The Case Against Christ, Hodder and Stoughton, s. 138 </ref>

Raamatun ulkopuolisen historian kirjoituksen todistus Jeesus Nasaretilaisen historiallisuuden puolesta on siis kaiken kaikkiaan suhteellisen vahva. Vaikka pelkästään kyseisen aineiston perusteella ei pystytä luomaan kovin selvää kuvaa Jeesuksesta, voidaan marxilainen teoria Jeesuksen epähistoriallisuudesta hylätä. Toisaalta mainintojen sivuseikkamaisuutta voidaan pitää tärkeänä, koska se osoittaa tekstin tarkoituksen olleen joku muu kuin Kristuksen historiallisuuden vahvistaminen.

Raamatun ulkopuoliset lähteet ovat [[historian Jeesus|historian Jeesuksen]] rekunstroimisen kannalta tärkeitä, vaikka on muistutettava että juuri [[Uusi Testamentti]] on historiallisesti merkittävimpien Jeesuksesta kertovien lähteiden kokoelma. Keskittyminen UT:n ulkopuolisiin lähteisiin on siis yhtä viisasta kuin Julius Ceasarin yhteen kansiin koottujen lähdeteosten sivuuttaminen ja kokoelman ulkopuolisiin lähteisiin keskittyminen.

Mutta myös UT:n ulkopuolisista lähteistä voidaan rekonstruoida Jeesuksen elämää melko kattavasti, kuten että häntä kutsuttiin Messiaaksi ja teki ihmetekoja, kuoli ristillä ja että opetuslapset uskoivat hänen nousseen kuolleista ja kuolivat tämän uskonsa puolesta – ja heillä oli silminnäkijöinä todellinen tieto asiasta, he olisivat tienneet jos juttu olisi ollut valetta.

Jeesukseen viittaa kymmenen raamatun ulkopuolista antiikin lähdettä.{{l}} Esimerkiksi Jeesuksen aikaiseen Rooman keisari Tiberiukseen viittaa yhdeksän antiikin kirjallista lähdettä.{{l}}

Ohessa vapaasti käännettynä ote Josefus "Joosef" Flaviuksen teoksesta Juutalaisten muinaishistoria, 18:3.3 (julkaistu 93 j.Kr.):
{{sitaatti|"Samaan aikaan eli viisas mies nimeltään Jeesus, jos voimme edes kutsua häntä ihmiseksi. Hän oli ihmeiden tekijä ja niiden opettaja jotka mieluusti kuulivat totuutta. Monet juutalaiset ja pakanatkin alkoivat seurata Häntä ja Hänen uskottiin olevan Kristus. Kun Pilatus oli johtajiemme kateuden vuoksi ristiinnaulinnut Hänet, ne jotka Häntä rakastivat pysyivät edelleen Hänelle lojaaleina ja Hän ilmestyi heille kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen. Profeetat ennustivat etukäteen nämä ja monet muut Häneen liittyvät ihmeelliset asiat. Kristityt, jotka on nimetty Hänen mukaansa, ovat olemassa vielä tänäkin päivänä."}}

Josefuksen teoksista tärkeimmät ovat Juutalaissota, Juutalaisten muinaishistoria, Apionia vastaan ja Omaelämäkerta. Englanninkielen taitoisille Josefuksen pääteokset löytyvät netistä mm: http://www.ccel.org/ccel/josephus/works/files/works.html.

Josefus Flaviuksen lisäksi Jeesuksen antiikin kirjailijoista mainitsevat myös Plinius nuorempi (k. n. 133), Suetonius (k. n. 150) ja Tacitus (k. 116).

Koraanissa Jeesus ja Maria esiintyvät nimillä Isa ja Mirjam.

== Katso myös ==
=== Internet ===
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Historia]]
[[Luokka:Jeesus]]

Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen

2012-10-29T17:08:35Z

Otvari: Muutettu "hiljaisuudesta/hiljaisesta argumentoinnista" muotoon "hiljaisuuteen vetoamisesta" + wp-linkki

== Jeesus historiallisena henkilönä ==

Historiallisen Jeesuksen olemassaoloa ei juuri kukaan vakavasti otettava tutkija epäile. Ajoittain joku tutkijaksi luokiteltava radikaali on väläytellyt mahdollisuutta, että tämä maailmanhistorian merkkihenkilö olisikin ainoastaan mielikuvituksen tuote, mutta nämä radikaalit on varsin pian vaiennettu. Syy siihen, että tällainen käsitys edelleenkin elää "kansan keskuudessa", juontaa juurensa mitä ilmeisimmin kommunismin seitsemänkymmenen vuoden kulta-ajalta. Marx ja Engels nimittäin liittivät kehittelemäänsä sosialistiseen ideologiaan teorian, jonka mukaan Jeesus Nasaretilaista ei ole koskaan ollutkaan ja tästä tuli marxilaisuuden virallinen oppi.<ref>Evans C. A. "Life-of-Jesus Research and the Eclipse of Mythology," Theological Studies 54 (1993):7, n. 22. Lain. Yamauchi E. M. "Jesus Outside the New Testament: What Is the Evidence", teoksessa Jesus under Fire ed. Wilkins & Moreland, (1995) Grand Rapids, Michigan, Zondervan Publishing House.</ref> Koska kommunismin vaikutus Länsimaidenkin yliopistomaailmassa oli ainakin vielä 1970-luvulla varsin voimakas, on tämän ajatuksen säilyminen nykypäiviin asti ymmärrettävää. Mm. Suomen vapaa-ajattelijoiden kotisivuilla on käännettynä amerikkalaisen Earl Dohertyn kirjoitus, joka pyrkii perustelemaan Jeesuksen historiallisuuden kieltävän näkökannan.<ref>Doherty E. "Jeesuksen arvoitus - Oliko olemassa ihmistä Jeesus Nasaretilainen?"</ref> Dohertyn esitys on ylhäisessä yksinäisyydessään varsinainen oppikirjaesimerkki ns. hiljaisuuteen vetoamisesta ([[wp:Argumentum ex silentio|argumentum ex silentio]]) ja johtopäätösakrobatiasta. Lähinnä tästä vapaa-ajattelijoiden suosimasta suuntauksesta tulee mieleen joidenkin natsihenkisten radikaalitutkijoiden väite, jonka mukaan mitään keskitysleirejä ei toisen maailmansodan aikaan itse asiassa ollutkaan. Näin ollen jokainen juutalaisten käsiin tatuoitu numerosarja on vain osa suurta maailmanlaajuista salaliittoa, kuten myös jokainen valokuva, liittoutuneiden sotilaiden todistus, museoina toimivat entiset leirit ja hiusvuoret. Olen jo muodostanut mielipiteeni - älä sekoita minua tosiasioilla!

Vaikka Raamatun ulkopuolisten lähteiden maininnat Jeesuksesta ovat niukkoja, Jeesuksen historiallisuutta voidaan pitää hyvin perusteluna tosiasiana. Jeesuksen elämä ei nimittäin Rooman valtakunnan perspektiivistä katsottuna ollut niin merkittävä, että siitä voitaisiin olettaa olevan paljoa kirjallisia merkintöjä. Lisäksi historiallisten mainintojen määrä Tiberiuksen hallitusaikaa koskien on yleensäkin ottaen varsin vähäinen. Tietoa kyseiseltä ajalta voidaan löytää vain neljästä roomalaisesta lähteestä, joita ovat Suetonius, Tacitus, Velleius Paterculus ja Dio Cassius.<ref>Yamauchi E. M. "Jesus Outside the New Testament: What Is the Evidence"</ref>

Juutalaisessa yhteisössä Jeesuksen merkitys oli luonnollisesti paljon suurempi ja myöhemmin hänen merkityksensä nousi myös koko Rooman valtakunnan alueella, kun kristinusko levisi aina Rooman asti. Jeesuksen vaikutus juutalaisessakin yhteiskunnassa oli suurempi vasta hänen kuolemansa jälkeen, jolloin kristinuskosta alkoi muodostua oma uskontonsa. Babylonian Talmudissa on maininta Jeesuksesta, joskin kyseinen teos on koottu varsin myöhään ja näin ollen sen todistusarvo on kiistanalainen. Kuuluisa juutalainen historioitsija Flavius Josefus puolestaan eli ensimmäisellä vuosisadalla ja hänen kristinuskoon ja Jeesukseen liittyviä mainintoja voidaankin pitää jo paljon tärkeämpinä Jeesuksen historiallisuuden selvittämisessä. Jerusalemin temppelin hävityksen yhteydessä vuonna 70 jKr. tuhottiin myös suuri määrä juutalaisia asiakirjoja, joten tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että tietoa Jeesuksesta ei juutalaisistakaan lähteistä juurikaan ole löydettävissä.

Jeesusta koskevista Raamatun ulkopuolisista maininnoista käsittelemme tässä yhteydessä pääasiallisesti vain kolmea: Tacitusta, Thallusta ja Josefusta.

=== Tacitus ===

Roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti toisen vuosisadan alkupuolella mainiten kuuluisissa kirjoituksissaan myös Jeesuksen. Tacituksen teoksista ovat kadonneet ne teokset, jotka käsittelevät vuosia 29-32 eli juuri ne kirjat, jotka olisivat käsitelleet Jeesuksen kuulustelua ja kuolemantuomiota.<ref> J. P. Holding, Shattering the Christ.Myth - The Reliability of the Secular References to Jesus. www.integrityonline15.com/jpholding/tekton//Tekton_TOC.html</ref>

Teoksessaan ''Annaalit'' [[wp:Tacitus|Tacitus]] käsittelee kristinuskoa seuraavasti: "Pysyvä huhu arveli keisari Neroa tämän tulipalon sytyttäjäksi. Voidakseen tukahduttaa huhun, hän syytti rikoksesta lahkoa, jota yleisesti vieroksuttiin sen jumalanpalvelustapojen vuoksi ja jonka jäseniä kutsuttiin kristityiksi. Nimi oli annettu heille erään Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla. Tämä vaarallinen lahko, jota olen kuvannut aikaisemmin, ei ole juurtunut vain Juudeaan, josta se on kotoisin, vaan myös itse Roomaan, jonne kaikki pelättävät ja häpeälliset asiat kerääntyvät ja löytävät sieltä kotinsa.<ref>Tacitus, Annaalit 15, 44. Risto Santalan kirjassa Juuret 1, s. 19 </ref>

Viittaus Jeesuksen on mitä ilmeisemmin aitoa Tacitusta. Se esiintyy kyseisen teoksen kaikissa tunnetuissa kopioissa ja on kirjoitettu Tacituksen kirjoitustyylillä. Sen kristinuskon vastainen tyyli antaa olettaa, etteivät kristityt ole lisänneet kyseistä kohtaa Tacituksen teokseen. Tacitusta tutkivat historioitsijat ylistävät Tämän tarkkuutta, huolellisuutta ja luotettavuutta.<ref>J. P. Holding, Shattering the Christ Myth. </ref> Tacitus keräsi tietoa mitä ilmeisimmin pääasiallisesti roomalaisista lähteistä. Näin ollen väite, jonka mukaan Tacitus olisi nojautunut kommentissaan kristittyjen omiin käsityksiin, ei ole uskottava. Mitä tietoa saamme Tacitukselta kristinuskoa koskien?<ref>Habermas G., 1996, The Historical Jesus - Ancient Evidence for the Life of Christ, College Press, 189 </ref>
#Kristityt saivat nimensä liikkeen perustajan, Kristuksen, mukaan.
#Roomalainen prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan.
#Tämä tapahtui keisari Tiberiuksen hallituskaudella (14-37).
#Hänen kuolemansa lopetti "taikauskon" hetkeksi.
# "Taikausko" heräsi uudelleen henkiin.
#Tämä tapahtui Juudeassa, josta liike on lähtöisin.
#Hänen seuraajansa toivat opin mukanaan Roomaan
#Kun Rooma tuhoutui suuressa tulipalossa keisari Neron hallituskaudella (54-68), keisari syytti tapahtumasta kristittyjä.

=== Thallus ===

Kolmannella vuosisadalla elänyt kristitty historioitsija Julius Africanus kokosi ja kirjoitti viisiosaisen Maailman historian noin vuonna 220 jkr. Julius käsittelee siinä kolmen tunnin pimeyttä, joka tapahtui Jeesuksen kuoleman yhteydessä ja kommentoi tätä ilmiötä seuraavasti:
{{sitaatti|Mitä pelottavin pimeys painosti koko maailmaa ja maanjäristys järkytti kallioita ja monet paikat Juudeassa ja muilla alueilla sortuivat. Tätä pimeyttä Thallus kutsuu Historiansa kolmannessa kirjassa auringonpimennykseksi – väärin minun mielestäni.}}

Thallus kirjoitti Eusebiuksen mukaan kreikaksi maailmanhistorian Troijan tuhosta aina ensimmäisen vuosisadan puoliväliin asti. Thalluksen uskotaan yleisesti kirjoittaneen teoksensa 50-100 jKr. Myös juutalainen historioitsija Josefus viittaa mahdollisesti juuri tähän samaan Thallukseen.<ref>Miller G., Extrabiblical Witnesses to Jesus before 200 a.d.-Thallus (c. 50-75ad). </ref> Julius Africanus viittaa myös toiseen historioitsijaan, Phlegoniin, jonka mukaan Tiberiuksen hallituskaudella täyden kuun aikaan oli täysi auringonpimennys, joka kesti kuudennesta hetkestä yhdeksänteen.<ref>Huomaa sama aika suhteessa Matteuksen kertomukseen. </ref> Julius Africanus uskoi Phlegonin kirjoittavan samasta pimeydestä kuin Thallus ja hän itse. Julius käyttää ilmausta "tästä pimeydestä" (touto to skotos), mikä antaa ymmärtää, että Thallus yritti selittää pimeyttä, joka liittyi ristiinnaulitsemiseen ja joka oli sen ajan tähtitieteilijöiden kiihkeän pohdinnan kohteena. Thallus ei siis vain dokumentoinut jotain tiettyä auringonpimennystä, vaan pyrki löytämään kyseessä olevalle pimennykselle nimenomaan luonnollisen selityksen. Näin ollen Julius Africanus ja Thallus näyttävät pitävän itsestään selvyytenä sitä, että Jeesus kuoli (ja näin ollen myös tietysti oli olemassa.)

Historioitsija Paul Meier kirjoittaa tästä pimennyksestä seuraavasti: "Tämä ilmiö näkyi ilmeisesti Roomassa, Ateenassa ja muissa Välimeren kaupungeissa. Tertullianuksen mukaan…se oli kosminen tapahtuma tai "maailman tapahtuma". Phlegon, kreikkalainen kirjailija, joka oli kotoisin Cariasta kirjoitti kronologian noin 137 jkr ja kertoi, että 202. Olympiadina (noin vuonna 33jkr) oli "suuri auringonpimennys" ja että "kuudennella hetkellä tuli yö" niin, että jopa tähdet näkyivät taivaalla."<ref>Meier P. L 1968, Pontius Pilate. Wheaton, Tyndale House, 366 </ref>

=== Josefus ===

Juutalainen historioitsija Flavius Josefus kirjoittaa siis myös Jeesuksesta kahdessa kohdassa. Toisen ja pitemmän maininnan suhteen tutkijat jakautuvat kolmeen leiriin, jotka pitävät mainintaa:
# Kokonaan Josefuksen alkuperäiseen tekstiin kuuluvana.
# Kokonaan kristittyjen kopioijien myöhempänä lisäyksenä.
# Osittain Josefuksen alkuperäisenä mainintana, johon on myöhemmin lisäilty joitakin mainintoja.

Kyseinen maininta kuuluu seuraavasti:

{{sitaatti|Tuohon aikaan eli Jeesus, viisauden täyttämä ihminen, mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua. Hän teki nimittäin aivan uskomattomia asioita ja oli kaikkien niiden opettaja, jotka mielellään kuulevat totuutta. Monet juutalaiset ja kreikkalaiset seurasivat häntä. Hän oli Kristus. Vaikutusvaltaisten miestemme yllyttämänä Pilatus tosin tuomitsi hänet kuolemaan ristillä. Kuitenkin ne. Jotka aikaisemmin olivat häntä rakastaneet, pysyivät uskollisina häntä kohtaan. Hän nimittäin ilmestyi kolmantena päivänä heille elävänä niin kuin Jumalan lähettämät profeetat ovat tuhansissa ihmeellisissä ennustuksissa hänestä julistaneet. Vielä nytkin on olemassa lahko, jonka jäsenet kutsuvat itseään hänen mukaansa kristityiksi.<ref>Santala R. (1985) Kristinuskon juuret, osa 2, Raamattu- ja evankeliointipalvelu. ss. 26-27</ref>}}

Kuuluisa Josefus-tutkija Louis Feldman luettelee pääargumentit kyseisen kohdan aitouden puolesta ja vastaan.

Puoltavat argumentit:
#Kyseinen kohta löytyy kaikista säilyneistä käsikirjoituksista.
# Eusebius lainaa sitä 324 jkr.
#Laajemmalti hyväksytty viittaus Jeesukseen kirjassa 20 antaa olettaa, että hänet on täytynyt mainita jo aiemmin, loogisesti Pilatuksen käsittelyn yhteydessä.
#Sanasto ja tyyli vastaavat Josefuksen käyttämää.
#Koska mitään muuta kohtaa Josefuksen teoksessa Antiquities ei ole kyseenalaistettu, todistustaakka on skeptikoilla.

Vastustavat argumentit:
#Sisältö on liian kristillistä juutalaisen kirjoittajan kirjoittamaksi.
#Eusebiusta varhaisemmat kirjoittajat eivät lainaa kyseistä kohtaa; Origenes sanoo, että Josefus ei uskonut Jeesuksen olevan messias.
#Kohta katkaisee Pilatusta käsittelevän kertomuksen.
#Kohdassa on tyylillisiä pikkuseikkoja, jotka eivät esiinny muualla Josefuksen kirjoituksissa. Esimerkki tästä on " Vaikutusvaltaisten miestemme…", jossa Josefus käyttää monikon ensimmäistä persoonaa kolmannen sijasta.
#Joistain käsikirjoituksista (ns. slaavilaisesta versiosta) on löydetty [[AW:S#interpolaatio|interpolaatioita]].

1971 Professori Schlomo Pines Jerusalemin Heprealaisesta Yliopistosta julkaisi tutkimuksen arabiankielisestä käsikirjoituksesta, johon sisältyi myös tämä Josefuksen maininta Jeesuksesta.<ref>Pines S. (1971) An Arabic Version of the Testimonium Flavianum and Its Implications, Jerusalem: Israel Academy of Sciences and Humanities. </ref> Kyseisen käsikirjoituksen on tehnyt 1000-luvulla vaikuttanut Hieropoliin piispa Agapius.

Tähän aikaan eli viisas mies nimeltä Jeesus. Hänen käytöksensä oli hyvä ja hänen tiedettiin olevan hyveellinen. Monet ihmiset juutalaisista ja muista kansoista tulivat hänen opetuslapsikseen. Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan ristiinnaulitsemalla. Mutta ne, joista oli tullut hänen opetuslapsiaan eivät hylänneet opetuslapseuttaan. He kertoivat hänen ilmestyneen heille kolme päivää ristiinnaulitsemisen jälkeen ja olevan elossa, minkä mukaan hän ehkä oli Messias, jota koskien profeetat ovat ennustaneet ihmeitä.<ref>Kirjoittajan käännös Charlesworthin Jesus in Judaism olevasta englanninkielisestä versiosta. s. 95. </ref>

Professori David Flusserin mukaan tämän arabiankielisen version luotettavuuden puolesta puhuu se, että siitä on ilmeisesti poistettu kohta, jonka mukaan juutalaiset ovat syypäitä Jeesuksen kuolemaan.<ref>Flusser D., "New Evidence on Jesus´Life Reported," The New Work Times, Febru ary 12, 1972, 1, 24. </ref> Kristityt tuskin olisivat poistaneet kyseistä kohtaa. Useat sekä kristityt että juutalaiset tutkijat ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että tämä Josefuksen maininta Jeesuksesta tästä on pääsääntöisesti aito, joskin siihen kuuluu myös muutamia interpolaatioita, eli myöhempiä lisäyksiä.<ref>Edwin Yamauchin haastattelu kirjassa The Case for Christ, Strobel L (1998) s. 79 </ref> Ilmeisesti arabiankielisessä versiossa ei ole näitä kristittyjen tekemiä lisäyksiä ja sitä voidaan pitää siltä osin luotettavana.

Jonkinlaisena tutkijoiden konsensuksena Josefuksen todistuksen (Testimonium Flavianum) suhteen voidaan pitää John Meierin näkemystä, jonka mukaan Josefuksen todistus on kolmea lisäystä lukuun ottamatta aito.<ref>Meier J. (1992) A Marginal Jew: Rethinking the Historical Jesus, New York, Doubleday. </ref> Lisäyksinä pidetään kohtia: "hän oli messias", "mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua" ja mainintaa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Uusimpia näkökohtia Josefuksen todistuksen tutkimisessa on Goldbergin tekemä tietokoneanalyysi Luukkaan Emmauksen tie –kertomuksen ja Josefuksen todistuksen välisistä yhtäläisyyksistä.<ref>Goldberg G.J "The Josephus-Luke Connection" The Journal for the Study of the Pseudepigrapha 13 (1995), ss. 59-77 </ref> Goldbergin mukaan sekä Luukas että Josefus lainaavat samaa kadonnutta lähdettä. Johtopäätökseensä Goldberg on tullut vertailemalla mm. tyylillisiä ja kieliopillisia seikkoja

Luotettavana pidetään mainintaa Jaakobista, Kristukseksi kutsutun veljestä, joka tuomittiin kivitettäväksi Jumalan pilkasta.<ref>Näin mm. Johtavat Josefus-tutkijat John Meier ja Louis Feldaman. Kts. Meier J. A Marginal Jew, ss. 57-59 Lain. Evans C. A. (1995) "What Did Jesus Do?" Jesus Under Fire </ref> Jaakob, Jerusalemin alkuseurakunnan johtaja mainitaan siis myös tässä ei-kristillisessä lähteessä. Koska Jaakobin teloittaminen tapahtui verrattain aikaisin, 62 jkr, tämä Josefuksen mainita antaa ymmärtää, että kristillinen seurakunta oli olemassa jo tuolloin. Mm. tämän Josefuksen maininnan perusteella voimme pitää Jeesusta kristinuskon perustajana. Se, että Josefus käyttää termiä "niinkutsutun Kristuksen" ilmaisee ehkä lievää halveksuntaa, mutta toisaalta tämä myös vahvistaa Jeesuksen historiallisuuden.

Habermasin mukaan Josefuksen kirjoituksesta voidaan päätellä mm. seuraavia Jeesusta ja kristinuskoa koskevia asioita:<ref>Habermas G. (1998), s. 195 </ref>
#Jeesus oli viisas ja hyveellinen ihminen, joka tunnettiin hyvästä käyttäytymisestä
#Hänellä oli paljon opetuslapsia, sekä juutalaisia että kreikkalaisia.
#Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan.
#Kuolemantuomio toteutettiin ristiinnaulitsemalla.
#Opetuslapset ilmoittivat Jeesuksen nousseen kuolleista ja ilmestyneen näille kolme päivää ristiinnaulitsemisen jälkeen.
# Opetuslapset jatkoivat hänen opetuksiensa levittämistä.
# Jeesus oli Jaakobin veli ja jotkut kutsuivat häntä messiaaksi..

=== Uuden testamentin kirjoittajat ja historiallinen Jeesus ===

Valtaosa Uuden testamentin tutkijoista sijoittaa evankeliumien kirjoittamisen vuosiin 60-90 jkr. Tällöin oli jo olemassa voimakasta kristinuskon vastaista propagandaa, kuten Matteuksen evankeliumin 28. luvusta voimme havaita.<ref>Matt 28:15 </ref> Yksikään evankeliumin kirjoittajista ei näytä edes yrittävän vastata väitteeseen, jonka mukaan Jeesusta ei olisi edes ollut olemassa. Yksi todennäköinen syy tähän on se, että kukaan ei evankeliumien kirjoittamisen aikoihin väittänyt sellaista. Yleensähän voimakas propaganda herättää voimakasta vastapropagandaa. Tuntuisi mielettömältä, että kukaan olisi pystynyt keksimään tyhjästä henkilön ja sepittämään hänestä tarinan, joka nivoutuu tarkasti vahvistettuihin historian tapahtumiin, nimiin ja maantieteellisiin paikkoihin.

=== Muita Raamatun ulkopuolisia lähteitä Jeesuksesta ===

Edellä mainitut kolme ei-kristittyä historioitsijaa ovat kirjoittaneet tärkeimmät ei-kristilliset viittaukset Jeesukseen. Muita kirjoittajia, jotka mainitsevat Jeesuksen ovat mm. syyrialaisen Mara Bar-Serapionin kirje pojalleen Serapionille. Mara Bar-Serapion oli kirjoittamishetkellä vankilassa ja kirjoitti pojalleen rohkaistakseen tätä viisauden etsimisessä. Hän kirjoittaa: "Mitä hyötyä juutalaisille oli heidän viisaan kuninkaansa teloittamisesta? Juuri tämän jälkeen heidän valtakuntansa tuhottiin."<ref>Bruce F.F. (1960) New Testament Documents-Are They Reliable, Inter Varsity Press, Downers Grove, Illinois, 5. Painos, s. 114 </ref> Ei ole täysin varmaa, mistä lähteestä Mara Bar- Serapion oli saanut tiedon Jeesuksesta, johon hän mitä ilmeisimmin kyseisessä lauseessa viittaa. Mara Bar-Serapionin kirje on ajoitettu noin vuoteen 73-150 jkr. Roomalainen kirjoittaja Suetonius viittaa noin 120 jkr, keisari Neron rankaisemiin kristittyihin.<ref>Life of Nero, Suetonius. (xiv) </ref> Plinius puolestaan kirjoittaa vuonna 112 jkr kristittyjen elämäntavasta ja jumalanpalveluksesta, jossa he laulavat Kristukselle niin kuin Jumalalle.<ref>Bruce, (1960), 119. </ref> Talmudissakaan ei Jeesuksen historiallisuutta pyritä kiistämään, vaan siinä pikemminkin yritetään luoda Jeesuksesta erilainen kuva, kuin minkä kristillinen traditio antoi. Jeesusta pidetään kyseisessä teoksessa vääränä profeettana, vaikka hänen juutalaisuutensa ja jopa ihmetekonsa tunnustetaan.<ref>Young J. (1986), The Case Against Christ, Hodder and Stoughton, s. 138 </ref>

Raamatun ulkopuolisen historian kirjoituksen todistus Jeesus Nasaretilaisen historiallisuuden puolesta on siis kaiken kaikkiaan suhteellisen vahva. Vaikka pelkästään kyseisen aineiston perusteella ei pystytä luomaan kovin selvää kuvaa Jeesuksesta, voidaan marxilainen teoria Jeesuksen epähistoriallisuudesta hylätä. Toisaalta mainintojen sivuseikkamaisuutta voidaan pitää tärkeänä, koska se osoittaa tekstin tarkoituksen olleen joku muu kuin Kristuksen historiallisuuden vahvistaminen.

Raamatun ulkopuoliset lähteet ovat [[historian Jeesus|historian Jeesuksen]] rekunstroimisen kannalta tärkeitä, vaikka on muistutettava että juuri [[Uusi Testamentti]] on historiallisesti merkittävimpien Jeesuksesta kertovien lähteiden kokoelma. Keskittyminen UT:n ulkopuolisiin lähteisiin on siis yhtä viisasta kuin Julius Ceasarin yhteen kansiin koottujen lähdeteosten sivuuttaminen ja kokoelman ulkopuolisiin lähteisiin keskittyminen.

Mutta myös UT:n ulkopuolisista lähteistä voidaan rekonstruoida Jeesuksen elämää melko kattavasti, kuten että häntä kutsuttiin Messiaaksi ja teki ihmetekoja, kuoli ristillä ja että opetuslapset uskoivat hänen nousseen kuolleista ja kuolivat tämän uskonsa puolesta – ja heillä oli silminnäkijöinä todellinen tieto asiasta, he olisivat tienneet jos juttu olisi ollut valetta.

Jeesukseen viittaa kymmenen raamatun ulkopuolista antiikin lähdettä.{{l}} Esimerkiksi Jeesuksen aikaiseen Rooman keisari Tiberiukseen viittaa yhdeksän antiikin kirjallista lähdettä.{{l}}

Ohessa vapaasti käännettynä ote Josefus "Joosef" Flaviuksen teoksesta Juutalaisten muinaishistoria, 18:3.3 (julkaistu 93 j.Kr.):
{{sitaatti|"Samaan aikaan eli viisas mies nimeltään Jeesus, jos voimme edes kutsua häntä ihmiseksi. Hän oli ihmeiden tekijä ja niiden opettaja jotka mieluusti kuulivat totuutta. Monet juutalaiset ja pakanatkin alkoivat seurata Häntä ja Hänen uskottiin olevan Kristus. Kun Pilatus oli johtajiemme kateuden vuoksi ristiinnaulinnut Hänet, ne jotka Häntä rakastivat pysyivät edelleen Hänelle lojaaleina ja Hän ilmestyi heille kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen. Profeetat ennustivat etukäteen nämä ja monet muut Häneen liittyvät ihmeelliset asiat. Kristityt, jotka on nimetty Hänen mukaansa, ovat olemassa vielä tänäkin päivänä."}}

Josefuksen teoksista tärkeimmät ovat Juutalaissota, Juutalaisten muinaishistoria, Apionia vastaan ja Omaelämäkerta. Englanninkielen taitoisille Josefuksen pääteokset löytyvät netistä mm: http://www.ccel.org/ccel/josephus/works/files/works.html.

Josefus Flaviuksen lisäksi Jeesuksen antiikin kirjailijoista mainitsevat myös Plinius nuorempi (k. n. 133), Suetonius (k. n. 150) ja Tacitus (k. 116).

Koraanissa Jeesus ja Maria esiintyvät nimillä Isa ja Mirjam.

== Katso myös ==
=== Internet ===
* {{Verkkoviite | Nimeke = Jeesus historian henkilönä – Raamatun ulkopuoliset lähteet | Osoite = http://www.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/jeesushi.html | Viitattu = 5.11.2008 | Selite = | Tekijä = Kankaanniemi, Matti }}

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Historia]]
[[Luokka:Jeesus]]

Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)

2012-09-17T20:35:48Z

Otvari: /* Internet */ kurkunpäänhermolinkki

{{ingressi|Useat biologit katsovat ettei [[suunnitteluteoria]]n puolesta voida esittää [[AW:S#empiirinen|empiiristä]] näyttöä, he kuitenkin samalla katsovat että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat empiiristä näyttöä suunnittelua vastaan. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan ole suunniteltuja. Suunnitteluteoria ei kuitenkaan tee ennusteita suunnittelijan älykkyyden tasosta; suunnitteluteoria väittää kaikessa yksinkertaisuudessaan suunnittelijan olevan älyllinen. }}

'''Epätäydellinen suunnittelu''' on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.

Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. [[wp:BMW M3|BMW M3]]). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina täydellisen älyn omaavaan suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken [[AW:S#potentiaali|potentiaalinsa]] suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älyn omaavan suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itseasiassa tarjoaa empiirisen keinon [[AW:S#verifioida|verifioida]] [[teleologinen argumentti]]. [[Kuva:DawkinsSokeapiste.jpg|thumb|right|360px|Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[Selkärankaisten silmä|silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas]], mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.]]

Väite eliöissä havaitusta epätäydellisistä rakenteista on kyseenalaista. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen. Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.

Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta [[AW:S#premissi|premissiä]], joista seuraa johtopäätös.

#Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I [[AW:S#premissi|premissi]])
#Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
#Suunnittelijaa ei ole. (johtopäätös)

= Argumentin kritiikki =
Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Citro%C3%ABn_C5 insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen]. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Argumentin johtopäätös on siis vedetty erittäin kyseenalaisesta premissistä. Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten [[Jumala]] useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.

#Täydellisen älyn omaava suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)
#Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)
#Täydellisen älyn omaava suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)

Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin [[vapaa tahto]],<ref>Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.</ref> joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita. Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt [[polveutumisoppi|polveutumiopin]] mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisten mutaatioiden kautta niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.<ref>"Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that – and to account for the root and thick branches of the tree of common descent – multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision.
What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom." {{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 83 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }} </ref> Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksella voisi olla monia pieniä "puutteita", joita ei syntyisi jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.

Lisäksi täydellisyys on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.

== Täydellisyyden määrittelemisen ongelma ==

Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.<ref>Tätä mieltä on mm. Behe: {{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija | Sivu = 47| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.'')</ref> Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja [[Jumalan kaikkivaltius|kaikkivoipuuden]] kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi [[AW:S#kontingentti|kontingentti]]. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. [[Ontologinen argumentti]]).

Jos esimerkiksi verrattaisiin kaikkia lentokykyisiä eliöitä lentonopeuden mukaan, insinööri voisi valita voittajan, ja väittää että suunnittelija on tehnyt kaikkien muiden kohdalla virheitä, koska ratkaisut eivät ole yhtä optimaalisia kuin voittajan kohdalla. Tällainen ajattelu yrittää rajoittaa suunnittelijan luovia ratkaisumahdollisuuksia perusteettomasti. Tämän mukaan suunnittelija ei saisi tehdä mitään muita lentäviä eliöitä kuin vaikkapa [[wp:piikkipyrstökiitäjä|piikkipyrstökiitäjiä]]. Perhoset olisivat tämän ajattelun mukaan virheellisesti suunniteltuja, koska niissä käytetyt ratkaisut eivät tarjoa niille samanlaista lentonopeutta kuin kiitäjille. Kuitenkin perhosissa on tiettyjä ominaisuuksia, kuten kauneus, joiden osalta ne ovat optimaalisempia kuin kiitäjät.

Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin "epätäydellisiksi".

== Rappeutuminen ja surkastuneet elimet ==

Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja jolla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää [[Homologia-argumentti|homologia-argumentin]] loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin, ja samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii "kustannuksiin" nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään [[AW:S#homologia|homologisina]] ja olettaa että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto. Surkastuneiden elinten kohdalla argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa, tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet.

Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alunperin selvästi parempia. Joku voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta puutteena, ja väittää että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta.

=== Rappeutumat polveutumisopin todisteena ===

Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita [[evoluutioteoria]]n väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin [[AW:S#koherentti|koherenttia]], ja esimerkiksi [[Michael Behe]] pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.<ref>
"Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory – common descent – is correct. -- The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a Common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans. That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,11 there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives."

:{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 65, 71-72 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }}</ref>

Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.<ref name="Eka surk">{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = V.9 | Sivu = 169-173 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref> Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.

= Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita? =
Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa
* [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä| Selkärankaisten silmä]]
* [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]]
* [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]]

== Ihmisen selkä ==

Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.

{{Sitaatti|K: ''Selkävaivoista kärsivät ihmiset syyttävät usein evoluutiota kivuistaan. He sanovat: "Selkääni sattuu, koska ihmistä ei tarkoitettu kävelemään kahdella jalalla." Ovatko he oikeassa?''
 
V: Jos tuo olisi totta, luonnonvalinta olisi vaatinut veronsa, ja olisimme kuolleet sukupuuttoon. Onkin luultavampaa että monet ihmiset istuvat kaiket päivät tuoleissa, eivätkä harrasta liikuntaa, ja siksi heidän selkänsä heikkenevät. Me emme kehittyneet kokopäiväisiksi tuoleilla istujiksi.|prof. Daniel Lieberman<ref>"Q. People with bad backs often blame evolution for their pain. They say, “My back aches because man was not meant to walk on two feet.” Are they right?
A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. " http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&src=recg</ref>}}

==Ihmisen surkastuneet elimet==
Ihmisen häntäluuta pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on välttämätön lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.<ref name="Eka surk" />

= Katso myös =
== Internet ==
* [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/matinvideot/PN1IDGeneral.mpeg Paul Nelsonin luento "Can Intelligent Design Illuminate Homology?"]
* [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ IntelligentDesign.fi: Huonoa suunnittelua?]
* [http://creation.com/design-features-questions-and-answers#bad What about allegations of ‘badly designed’ features?] Creation Ministries International
* [http://creation.com/mueller-cells-backwardly-wired-retina-v-dawkins Backwardly wired retina “an optimal structure”: New eye discovery further demolishes Dawkins], Jonathan Sarfati, Creation Ministries International
* [http://www.evolutionnews.org/2010/10/the_recurrent_laryngeal_nerve_039201.html The Recurrent Laryngeal Nerve Does Not Refute Intelligent Design], kurkunpäänhermo ja suunnittelu (Evolution News & Views)
* [http://www.weloennig.de/LaryngealNerve.pdf Wolf-Ekkehard Lönnig: The Laryngeal Nerve of the Giraffe: Does it Prove Evolution?] (PDF) Laajempi analyysi kurkunpäänhermosta

=== ApologetiikkaWiki ===
*[[Suunnitteluteoria]]
*[[Jumalan kaikkivaltius]]

== Viitteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Lukusuositukset]]

{{ElamanKehitys}}
{{Uskonnonfilosofia}}

Polveutumisoppi

2012-08-16T16:09:53Z

Otvari: Lisätty lyhyesti settiä hemoglobiinin pseudogeeni -argumentin ongelmista.

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}
{|style="background:white; font-size:100%; border:0px solid gray;color:black" border="0" height="0" align="right" valign="top" cellpadding=1px cellspacing=0px
|+style="background:white; ; font-size:100%; color:black"|'''''Elämän sukupuu'''''
|- align="left" valign="top"
| [[Tiedosto:Uprooted_tree_of_life.jpg|thumb|250px|Eliöiden sukulaisuhdetta verrataan yleensä puuhun, jossa uudet lajit kehittyessään erkanevat päähaaroista. Kun eliöryhmien sukulaissuhteita vertailaan useampien geenien pohjalta, erojen esittäminen puu -mallilla osoittautuu kuitenkin hankalaksi ja on turvauduttava verkkomaiseen esitykseen. (Kuva: Doolittle 2000)]]
|}

'''Polveutumisopin''' mukaan kaikki eliöt ovat polveutuneet yhteisestä kantamuodostaan ohjatusti tai ohjaamattomasti. Käytännössä polveutumisoppi tarkoittaa sitä, että kaikki elävä on keskenään sukua. Polveutumisoppi sekoitetaan usein [[evoluutioteoria]]an, koska se on välttämätön osa evoluutioteoriaa. Polveutumisoppi ei kuitenkaan itsessään ota kantaa mekanismiin, jolla eliöt ovat muuttuneet nykyiseksi monimuotoisuudekseen yhteisestä kantamuodosta, kun taas evoluutioteorian mukaan mekanismina toimivat tunnetut [[muuntelumekanismit]].

== Polveutumisopin todisteet ==
[[Tiedosto:HS20080722-elioidenKolmePaaryhmaa.png|thumb|left|250px|Populaarissa mediassa elämän sukupuu esitetään yleensä vahvasti yksinkertaistettuna (Kuva: HS 2008). Kuvassa esitetty eliöiden jaottelun ja sukulaissuhteiden yksiselitteisyys selittyy sillä, että vertailu on tehty vain yhden geenin perusteella. Asiaan perehtymätön lukija saa tällöin kuitenkin harhaanjohtavan käsityksen "elämän sukupuun" selkeydestä (vrt. kuva alussa, joka on vuodelta 2000).]]

=== Homologiat ===
Vertailemalla eliöiden [[wp:anatomia|anatomiaa]], havaitaan niiden rakenteissa yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi hyönteisten ruumiissa on aina pää, takaosa ja keskiruumis, niillä on kolme jalkaparia ja yleensä kaksi paria siipiä. Samoin ovat myös nisäkkäiden, kuten esimerkiksi ihmisen käsivarsi, kissan tai hevosen etujalka, lepakon siipi ja hylkeen evä saman peruskaavan mukaisia, ja niiden luut voidaan tunnistaa samoiksi lähes luu luulta. Polveutumisoppia puolustetaan väittämällä, että ominaisuuksien täytyy johtua siitä että ne ovat periytyneet yhteisistä kantamuodoista, sillä yhtäläisyydet ovat aivan liian suuria ollakseen sattumanvaraisia. Kyseinen tosiasia ei kuitenkaan tue ainoastaan polveutumisoppia; myös yhteinen suunnittelija on järkevä selitys samankaltaista tehtävää toimittaville samankaltaisille rakenteille. Homologioita voidaan siis käyttää argumenttina sekä polveutumisen että yhteisen suunnittelijan puolesta.

==== Sikiönkehityksen samankaltaisuudet ====
{{Pääartikkeli|[[Rekapitulaatioteoria]]}}
Yksilönkehityksen eri vaiheissa eliöissä on myös yhtäläisyyksiä, mutta nämä eivät ole olennaisesti suurempia kuin mitä valmiiden rakenteiden perusteella voisi olettaa. Esimerkiksi kaikilla selkärankaisilla varhaisessa vaiheessa kehittyvä keskushermosto on muodoltaan suunnilleen samanlainen, ja sen takia ne kaikki näyttävät hieman toisiltaan muistuttaen jossain määrin [[wp:cashewpähkinä|cashewpähkinää.]]

Samankaltaisuus voisi selittyä sillä, että eri selkärankaisryhmät ovat perineet yhteisiltä esivanhemmiltaan kehitystapansa, joka niissä edelleen toistuu. Toisaalta samankaltaisuudet voivat myös kertoa yhteisestä suunnittelijasta ja yhteisistää toiminnallisista vaatimuksista. [[Rekapitulaatioteoria|Sikiöiden suurennellut samankaltaisuudet]] evoluutioteorian todistamiseksi on yksi tieteen suurimpia myönnettyjä huijauksia.

==== Homologiat ja konvergenssit ====
{{Pääartikkeli|[[Konvergenssi]]}}
Homologia-argumentin todistamiseksi osoitetaan yleensä, että samanlaiset rakenteet toistuvat sukupuussa loogisella säännönmukaisuudella. On kuitenkin myös paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät sovi sukupuuhun, vaan niiden kohdalla puhutaan analogisista rakenteista, jotka ovat evoluutioteorian mukaan syntyneet niin sanotusti konvergenttisella evoluutiollatoisistaan riippumatta. Näissä tapauksissa samankaltaisuus ei siis johdukaan rakentee polveutumishistoriasta, vaan se täytyy selittää rakenteen samanlaisella toiminnalla, jolloin se olisi kehittynyt luonnonvalinnan avulla sopeutumalla samanlaiseen [[wp:ekologinen lokero|ekologiseen lokeroon]]. Konvergenttisen evoluution mahdollisuus tekee myös polveutumisoppiin pohjautuvan taksonomian erittäin haastavaksi, kun ei voi olla varma siitä, onko yhteinen piirre merkki sukulaissuhteesta, vai onko kyseessä konvergenssi. Joissain tapauksissa konvergenssit ovat niin samanlaisia etteivät biologit osaa päätellä onko kyseessä homologia vai konvergenssi, ennen kuin tarkastellaan eliöiden muita tuntomerkkejä. Tapauskohtaisesti täytyy kuitenkin "tietää" lajien välinen evolutiivinen yhteys ennen kuin voi tietää onko kyseessä homologia vai konvergenssi. Konvergenttisen evoluution mahdollisuus syö siksi pohjan toimivien rakenteiden homologia-argumentilta.

[[wp:Etologia|Etologia]] on biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä. Se paljastaa yhtäläisyyksiä eri muotojen, kuten [[wp:aitososiaalisuus|sosiaalisten hyönteisten]], muurahaisten, ampiaisten ja mehiläisten pesänrakennustavoissa.
Kuitenkaan toimivat samankaltaisuudet, vielä vähemmän käyttäytymiseen liittyvät, eivät todista yhteistä polveutumista, sillä eiväthän esimerkiksi kaikki kahvia lautaselta ryystävät ihmisetkään ole läheistä sukua toisilleen.

==== Epätäydelliset homologiset rakenteet ====
{{Pääartikkeli|[[Epätäydellinen suunnittelu]]}}

[[AW:S#surkastuma|Surkastuneiksi elimiksi]] sanotaan elimiä, jotka ovat menettäneet polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja joilla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneita elimiä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. Polveutumiopin todisteena esitettyjä surkastumia ovat esimerkiksi valaiden vatsaluut, jotka muistuttavat maanisäkkäiden ja matelijoiden lantiota ja jalkojen luita. Samoin myös ihmisen ja simpanssien häntäluu, sillä ihmisen ja simpanssin esi-isän voidaan olettaa joskus olleen hännällinen, mutta kadottaneen hännän tarpeettomana. Muita esimerkiksi ovat käärmeissä tavattavat jäänteet takajalan luista ja [[wp:hetulavalaat|hetulavalaiden]] kidassa olevat hampaiden jäänteet.

Esimerkiksi ihmisen häntäluu on elintärkeä lantiolihasten kiinnityskohta. Sanonta "surkastunut elin" usein vain peittää tietämättömyytemme elimen tarkoituksesta. Ihmisen umpilisäkkeen, jonka aikaisemmin ajateltiin olevan tarpeeton surkastunut jäänne, tiedetään nyt olevan immuunijärjestelmän toimiva komponentti.

====Molekyylibiologiset homologiat====
[[Tiedosto:Cytochrome_c-001.jpg|thumb|240px|Sytokromi c:n kaltaisia proteiineja voidaan käyttää proteiinisukupuiden laatimiseen. Tällaisten sukupuiden rakentaminen käy kuitenkin sitä vaikeammaksi ja ristiriitaiseksi mitä enemmän eliöitä ja proteiineja vertaillaan.]]
[[wp:molekyylibiologia|Molekyylibiologia]] on biologian osa-alue, jonka avulla pyritään esimerkiksi päättelemään eri eliöiden sukulaissuhteita sekä kehityshistoriaa vertailemalla [[AW:S#homologinen|homologisia]] geenejä tai homologisia molekyylejä eliöiden välillä. Elollisten olentojen samankaltaisuudet ulottuvat molekyylitasolle asti. Kaikki eliöt käyttävät aineenvaihdunnassaan samoja kemiallisia perusrakenteita. Tämä mahdollistaa esim. proteinien- ja DNA/RNA sekvenssien analysoimisen, joiden pohjalta voidaan laatia molekyylisukupuita. On kuitenkin huomattu, että mitä enemmän eri proteiini- ja geenisekvenssejä on analysoitu, sitä vaikeammaksi ristiriidattomien molekyylisukupuiden rakentaminen käy. Eri molekyylejä vertailemalla päädytään erilaisiin päätelmiin. Lisäksi vertailtavien molekyylien erojen kasvaessa tulkinnanvaraisuus kasvaa nopeasti.<ref name= "EvoKriitAna" />{{,}}<ref>Casey Luskin:
[http://www.discovery.org/a/10651 A Primer on the Tree of Life] May 12, 2009 Evolution News & Views. Viitattu 4.11.2009</ref>

Kun molekyylibiologisia homologioita käytetään todistamaan polveutumisoppia, vedotaan useimmiten niin sanottuihin pseudogeeneihin, eli varsinaisten geenien kopioihin, joilla ei tunnu olevan mitään toiminnallista vaikutusta. Esimerkiksi [[suunnitteluteoria|suunnitteluteoreetikko]] [[Michael Behe]] esittää pseudogeenien homologiat polveutumisopin todisteena kirjassaan [[The Edge of Evolution (kirja)|The Edge of Evolution]]:

{{Sitaatti3||Kun kaksi sukulinjaa jakavat yhteisen, ilmeisen sattumanvaraisen geneettisen virheen, näyttö näiden sukujen yhteisen polveutumisen puolesta on vakuuttavaa, aivan kuten plagioinnin puolesta esitetty näyttö alkaa olla ylivoimaista kun huomataan yhden kirjoittajan tehneen samat epätavalliset kirjoitusvirheet kuin toinen, käyttäen tismalleen samoja sanoja. Tällaisia todisteita on nähtävissä ihmisten ja simpanssien genomeissa. Esimerkiksi sekä ihmisillä että simpansseilla on rikkinäinen kopio sellaisesta geenistä, joka osallistuu muilla nisäkkäillä C-vitamiinin tuotantoon. Tämän takia ihmiset ja simpanssit eivät kykene itse tuottamaan C-vitamiinia. Jos tämä mutaatio jäi näiden kahden lajin esi-isän genomiin pysyvästi, ja sen jälkeen siirtyi edelleen molemmille jälkeläislajeille, tämä selittäisi tilanteen näppärästi. 
Lisää vakuuttavia todisteita ihmisten ja muiden kädellisten yhteisestä esi-isästä tarjoaa niiden hemoglobiini – ei ainoastaan toimiva hemoglobiini, vaan myöskin rikkoontuneet hemoglobiinigeenit.<ref>Chang, L. Y., & Slightom, J. L. 1984. [http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6WK7-4DM21PF-7H&_user=10&_coverDate=12%2F25%2F1984&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=5add4c09bdbb9cebeff66032cbdd9b7f Isolation and nucleotide sequence analysis of the beta-type globin pseudogene from human, gorilla and chimpanzee], J. Mol. Biol. 180:767-84.</ref> Eräässä ihmisen genomin osassa on viisi eri geeniä eri proteiineille, jotka toimivat eri kehitysvaiheissa (alkiosta aikuisuuteen) hemoglobiinin toisena (beta-tyyppisenä) ketjuna. Tähän lukeutuvat varsinaisen beta-ketjun tuottava geeni, kaksi lähes identtistä kopiota gamma-ketjusta (joka ilmenee sikiövaiheen hemoglobiinissa), ja myös joitakin muita. Simpansseilla juuri nuo samat geenit ovat täsmälleen samassa järjestyksessä. Kahden gamma-geenin ja erään synnytyksen jälkeen toimivan geenin välisellä alueella ihmisen DNA:ssa on rikkinäinen geeni (niin kutsuttu "pseudogeeni") joka muistuttaa läheisesti toimivaa beta-ketjun geeniä, mutta jonka emäsjärjestyksessä on piirteitä, jotka estävät onnistuneen proteiinikoodauksen. 
Simpanssilla on DNA:ssaan hyvin samankaltainen pseudogeeni samassa paikassa. Ihmisen pseudogeenin alussa on kaksi erityistä muutosta kahdessa nukleotidikirjaimessa, jotka vaikuttavat kytkevän geenin pois päältä. Simpanssin geenissä on juuri nuo samat muutokset. Kun geeniä luetaan vähän eteenpäin, ihmisen pseudogeenissä on deleetio-mutaatio, jossa yksi tietty kirjain puuttuu. Teknisistä syistä deleetio sotkee geenin koodauksen peruuttamattomasti. Simpanssin geenistä puuttuu tuo sama kirjain. Ihmisen pseudogeenin loppupuolelta puuttuu toinenkin kirjain. Se puuttuu myös simpanssin pseudogeenistä. 
Samat virheet, samassa geenissä ja samalla paikalla molempien, sekä ihmisen että simpanssin, DNA:ssa. Jos kyseiset mutaatiovirheet säilyivät yhteisellä esi-isällä, jonka jälkeläisistä sittemmin syntyivät nämä kaksi modernia lajia, tämä selittäisi hyvin sujuvasti niiden löytymisen kummaltakin lajilta. On vaikea kuvitella, miten voisi olla olemassa vahvempia todisteita simpanssien ja ihmisten yhteisestä esi-isästä. 
Tuo pseudogeenien tarjoama vahva todistusaineisto osoittaa paljon laajemmalle kuin vain ihmisen syntyperään. Jäljellä olevista pulmista<ref>Bapteste, E., Susko, E., Leigh, J., MacLeod, D., Charlebois, R. L., & Doolittle, W. F. 2005. [http://www.biomedcentral.com/1471-2148/5/33 Do orthologous gene phylogenies really support tree-thinking?] BMC Evol. Biol. 5:33</ref> huolimatta ei ole syytä epäillä, ettei Darwin olisi ollut tältä kannalta oikeassa; kaikki eliöt maan päällä ovat biologisesti sukua toisilleen.|Michael J. Behe, The Edge of Evolution<ref>
:"When two lineages share what appears to be an arbitrary genetic accident, the case for common descent becomes compelling, just as the case for plagiarism becomes overpowering when one writer makes the same unusual misspellings of another, within a copy of the same words. That sort of evidence is seen in the genomes of humans and chimpanzees. For example, both humans and chimps have a broken copy of a gene that in other mammals helps make vitamin C. As a result, neither humans nor chimps can make their own vitamin C. If an ancestor of the two species originally sustained the mutation and then passed it to both descendant species, that would neatly explain the situation.
:More compelling evidence for the shared ancestry of humans and other primates comes from their hemoglobin – not just their working hemoglobin, but a broken hemoglobin gene, too.10 In one region of our genomes humans have five genes for proteins that act at various stages of development (from embryo through adult) as the second (betalike) chain of hemoglobin. This includes the gene for the beta chain itself, two almost identical copies of a gamma chain (which occurs in fetal hemoglobin), and several others. Chimpanzees have the very same genes in the very same order. In the region between the two gamma genes and a gene that works after birth, human DNA contains a broken gene (called a "pseudogene") that closely resembles a working gene for a beta chain, but has features in its sequence that preclude it from coding successfully for a protein.
:Chimp DNA has a very similar pseudogene at the same position. The beginning of the human pseudogene has two particular changes in two nucleotide letters that seem to deactivate the gene. The chimp pseudogene has the exact same changes. A bit further down in the human pseudogene is a deletion mutation, where one particular letter is missing. For technical reasons, the deletion irrevocably messes up the gene's coding. The very same letter is missing in the chimp gene. Toward the end of the human pseudogene another letter is missing. The chimp pseudogene is missing it, too.
:The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans.
:That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,11 there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives."

{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 70-72 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }}</ref>}}

Uudemman tiedon valossa pseudogeeneihin perustuvat argumentit ovat kuitenkin kyseenalaisia. Vuonna 2012 RNA Biology julkaisussa ilmestyneen katsausartikkelin mukaan pseudogeeneillä on havaittu lukuisia tehtäviä, erityisesti proteiineja koodaavien vastineittensa tuotannon säätelyssä.<ref>
{{Lehtiviite | Tekijä =Yan-Zi Wen, Ling-Ling Zheng, Liang-Hu Qu, Francisco J. Ayala & Zhao-Rong Lun | Otsikko =Pseudogenes are not pseudo any more | Julkaisu =RNA Biology | Ajankohta =January 2012 | Vuosikerta = | Numero =Vol. 9(1) | Sivut =27-32 |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = |Issn = | www =http://www.landesbioscience.com/journals/rnabiology/article/18277/?nocache=1093064241 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}
</ref> Kun otetaan lisäksi huomioon kuinka rajusti hemoglobiinin tuotanto riippuu solutyypistä, on selvää että tähän liittyy voimakasta säätelyä.<ref>Behen mukaan (EoE, s. 150) punasoluissa on satoja miljoonia hemoglobiini-proteiineja, eli n. 90% punasolujen proteiineista, kun taas muut solutyypit eivät ilmeisesti tarvitse hemoglobiinia lainkaan.</ref>

{{Sitaatti|
Molekyylikellomenetelmä ei ole ongelmaton: kellojen kalibrointi voi olla vaikeaa ja kellojen "tikitysnopeus" riippuu mm. siitä, kohdistuuko tiettyyn geenisekvenssiin ns. selektiivinen paine. Parhaat molekyylikellot ovat ns. [[tilke-DNA]]-alueet, jotka eivät koodaa mitään proteiinia eivätkä siis tule ilmentyneeksi [[wp:fenotyyppi|fenotyypissä]]. DNA-alueet, jotka koodaavat toimivaa proteiinia (eli ''geenit''), muuttuvat yleensä paljon hitaammin, koska mutaatiot toimivassa geenissä ovat suurilta osin vahingollisia ja siksi luonnonvalinta hoitaa ne pois populaatiosta.}}

{{Sitaatti|
Toinen menetelmä näiden sukulaissuhteiden selville saamiseksi geneettisistä sekvensseistä perustuu ns. ''plagioituihin virheisiin''. Tilke-DNA alueissa on monien toimivien geenien kopioita, jotka ovat vahingoittuneet siten, että ne eivät enää toimi. Tällaisista lajeille yhteisistä virheistä voidaan päätellä, että virheet ovat olleet olemassa jo ennen lajien erkaantumista. Esimerkki tällaisesta tapauksesta on kädellisille yhteinen mutaatio, jonka takia ne eivät pysty valmistamaan C-vitamiinia toisin kuin lähes kaikki muut nisäkkäät. (Marsutkaan eivät pysty valmistamaan C-vitamiinia itse, mutta niillä mutaatio on erilainen.)}}

Sittemmin on huomattu, että useat väitetyt "yhteiset virheet" johtuvat yleisesti usein tapahtuvista korreloiduista mutaatioista (nk. ''hotspot'') tai väitetyillä virheillä on hyödyllinen toiminto.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Are pseudogenes ‘shared mistakes’ between primate genomes? | Osoite = http://creation.com/are-pseudogenes-shared-mistakes-between-primate-genomes | Viitattu = | Selite = | Tekijä = John Woodmorappe | Julkaisija = Creation Ministries | Ajankohta = December 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Potentially decisive evidence against pseudogene ‘shared mistakes’ | Osoite = http://creation.com/potentially-decisive-evidence-against-pseudogene-shared-mistakes | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = John Woodmorappe | Julkaisija = Creation Ministries | Ajankohta = December 2004 }} </ref>

{{Sitaatti|
Molekyylibiologian myötä huomattiin, että myös molekyylit kehittyvät samalla tavalla kuten somaattiset rakenteet. Mitä lähempänä kaksi lajia on toisiaan, sitä samankaltaisempia myös niiden molekyylit ovat. Monissa tapauksissa morfologisen aineiston epäselvyys on herättänyt epäilyksiä, mutta molekyylejä vertailemalla on saatu paljastettua lajien todellinen suhde. Molekyylibiologia on nykyisin yksi tärkein tietolähde tutkittaessa [[wp:fylogenia|fylogeneettisiä]] suhteita.}}
Tosiasiassa molekyylien avulla tehdyt sukupuut eroavat merkittävästi morfologian avulla tehdyistä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = What about the Molecular Evidence? | Osoite = http://www.arn.org/idfaq/What%20about%20the%20molecular%20evidence.htm | Viitattu = 24.6.2009| Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Access Research Network | Ajankohta = }} </ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Peter Atkins Dramatically Overstates the Evidence for Evolutionary Phylogenies | Osoite = http://www.evolutionnews.org/2008/02/peter_atkins_dramatically_over.html | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = Casey Luskin | Julkaisija = Evolution News & Views| Ajankohta = February 25, 2008 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is the evolutionary tree turning into a creationist orchard? | Osoite = http://creation.com/is-the-evolutionary-tree-changing-into-a-creationist-orchard | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = Pierre Jerlström | Julkaisija = Creation Ministries | Ajankohta = August 2000 }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Birds Terrorize Evolutionary Biologists | Osoite = http://www.reasons.org/birds-terrorize-evolutionary-biologists | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana | Julkaisija = Reasons to Believe | Ajankohta = }}</ref>{{,}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Unreliability of Hominid Phylogenetic Analysis Challenges The Human Evolutionary Paradigm | Osoite = http://www.reasons.org/unreliability-hominid-phylogenetic-analysis-challenges-human-evolutionary-paradigm | Viitattu = 24.6.2009 | Selite = | Tekijä = Fazale ‘Fuz’ Rana| Julkaisija = | Ajankohta = }}</ref>

===Fossiiliset todisteet===
[[wp:paleontologia|Paleontologia]] tutkii fossiileja. Tiettynä ajanjaksona eläneiden eläinten ja kasvien jäännöksiä löytyy kivettyneinä hyvinkin vanhoiksi ajoitetuissa geologisissa kerrostumissa. Varhaisemman kerroksen tulisi polveutumisopin mukaan sisältää jatkuvalla tavalla aina seuraavasta kerroksesta löytyvien fossiilien yksinkertaisempia ja jopa "puolivalmiita" muotoja.

Esimerkiksi lintujen ja nisäkkäiden oletetaan kehittyneen matelijoista. Vuonna 1861 löydettiin ''Archaeopteryxin'' (höyhenpeitteinen lintulisko) fossiili, joka esitetään, varsinkin evoluutieoriaa popularisoitaessa, välimuotona lintujen kehityksessä. Kriittisen tarkastelun pohjalta voidaan kuitenkin todeta, ettei Archaeopteryxiä voida selkeästi nähdä välimuotona esim. dinosaurusten ja lintujen välillä, sillä Archaopteryxissa on mosaikkimaisesti piirteitä useasta eri eliöryhmästä, joten se on [[wp:mosaiikkimuoto|mosaiikkimuoto]]. Archaopteryxistä löytyy neljän eri matelijaryhmän ([[wp:kalaliskot|Kalaliskot]], [[wp:crocodilia|Crocodilia]], [[wp:saurischia|Saurischia]], [[wp:ornitischia|Ornithischia]]) tuntomerkkejä, minkä vuoksi sitä ei voida pitää modernien lintujen esi-isänä.<ref name = "EvoKriitAna">{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker| Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = VI.13 | Sivu = 220,257 | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7}}</ref>

Fossiileja jotka täyttävät tyhjän aukon kutsutaan puuttuviksi lenkeiksi. Täydellisimpinä [[wp:fossiililinja|fossiililinjoina]] pidetään kehityslinjaa nisäkäsliskoista nisäkkäiksi, valaiden evoluutiota ja hevosen heimon evoluutiota kantalajista (''Eohippus'') nykyiseen hevoseen (''Equus''). Ihmisen evoluutiosta on esitetty useita eri kehityssarjoja.<ref name = "EvoKriitAna" />

== Yksilön kehitys ja elinten alkuperä ==

Kun monisoluinen eliö kehittyy [[wp:munasolu|munasolusta]], alkaa ennen pitkää kehittyä erityyppisiä kudoksia ja muodostua elimiä. Prosessi on monivaiheinen ja peräkkäiset vaiheet ovat geenien ohjaamia.

Eri eläimillä voi olla hyvin samannäköisiä elimiä. Esimerkiksi [[wp:hyönteiset|hyönteisillä]] ja [[wp:linnut|linnuilla]] on siivet, [[wp:delfiini|delfiineillä]], [[wp:pingviini|pingviineillä]] ja [[wp:kala|kaloilla]] on evät, jne. Toisaalta eri eläinlajeilla voi olla hyvinkin erinäköiset elimet, kuten [[wp:Kalojen anatomia#evät|evät]], [[wp:siipi|siivet]] ja [[wp:käsi|kädet]], joilla voi erilaisuudesta huolimatta olla yhteinen alkuperä.

{{Sitaatti|Samannäköisyys ja sama toiminnallinen funktio eivät välttämättä merkitse samaa evolutiivista historiaa. Jos samanlaisilla ja samaa toimintaa suorittavilla eläimillä ei ole samaa kehityksellistä (embryologista) taustaa, kyse on '''analogisista''' elimistä. Hyönteisten ja lintujen siivet tai nisäkkäiden ja mustekalojen silmät ovat analogisia elimiä.}}

Kenties populaarein räikeästi yksinkertaistettu väite evoluutionteorian puolesta on, että lajin vanha kehityspolku näyttäytyy ainakin osittain jokaisen yksilön alkionkehityksessä (ks. artikkeli [[rekapitulaatioteoria]]).

Evoluutioteorian pohjalta otaksuttiin aikoinaan, että esim. eliön [[wp:fenotyyppi|fenotyypin]] homologiasta seuraa myös homologia yksilökehityksessä sekä geenitasolla. Kuitenkin samankaltaisten elinten taustalla on joissakin tapauksissa erilainen geneettinen koodi. Tilannetta voidaan verrata OpenOfficen ja Microsoft Officen ulkoiseen ja toiminnalliseen samankaltaisuuteen, vaikka niiden koodi on hyvin erilaista.

Vastaavasti analogian tapauksessa homologiaa ei otaksuttu ilmenevän yksilönkehityksessä taikka geenitasolle. Sittemmin molemmat väitteet ovat joutuneet kyseenalaisiksi. Tarkempi anaalysi kuitenkin paljastaa että esim. homologiset elimet syntyvät yksilönkehityksessä eliöillä eri reittejä pitkin. Analogisten elinten tapauksessa taas on löydetty homologiaa geenitasolla. Esimerkiksi eri eliöiden silmiä on pidetty klassisena esimerkkinä analogisista elimistä. Myöhemmin on kuitenkin havaittu, että näiden analogisten elinten kehitystä ohjaavat samat säätelygeenit.

{{Sitaatti|Ja näin on yleisesti havaittu: mitä enemmän todisteita, että lajit ovat lähellä toisiaan, sitä enemmän löytyy myös elinten homologioita. Evoluutioteorian edellyttämä sukulaisuussuhde eli ”yhteinen polveutuminen” on ainoa teoria joka '''vaatii''' tätä, ja sen puuttuminen olisi evoluutioteorian kohtalokas vastatodistus.}}

{{Sitaatti|Mielenkiintoisia ovat myös ns. rudimentaariset eli surkastuneet elimet: ihmisillä muun muassa viisaudenhammas ja umpilisäke. Darwin itse mainitsi Boa-käärmeiden surkastuneet takatassut. Muilla käärmeillä sellaisia löytyy vain alkiovaiheessa eikä enää aikuisyksilössä. Myös linnuilla on alkiovaiheessa hampaiden alkuja (vrt. [[Archaeopteryx]]), jotka sitten häviävät.}}

== Yhteinen esi-isä ==
[[Kuva:GeneticCode21.png|right|240px|thumb|Geneettisen koodin universaaliuutta pidettiin pitkää vahvimpana todisteena eliöiden yhteisestä kantamuodosta. Sittemmin vastoin odotuksia universaaliksi oletusta koodista löydettiinkin poikkeavuuksia. Tänä päivänä tunnetaan kymmeniä eri koodeja.<ref name = "NCBI">{{Verkkoviite | Nimeke = | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/Taxonomy/Utils/wprintgc.cgi#SG14 | Viitattu = 18.11.2009 | Selite = | Tekijä = Andrzej (Anjay) Elzanowski and Jim Ostell | Julkaisija = National Center for Biotechnology Information (NCBI) | Ajankohta = Last update of the Genetic Codes: April 07, 2008 }} </ref>]]

Tähtitieteellisten ja [[wp:geofysiikka|geofyysisten]] todisteiden valossa on arvioitu maapallon syntyneen noin 4,57 miljardia vuotta sitten. Arvioiden mukaan Maa kehittyi elinkelpoiseksi noin 3,8 miljardia vuotta sitten, jolloin myös ensimmäisten eliöiden arvellaan syntyneen. Emme tiedä miltä ensimmäiset eliöt näyttivät. Elämän uskotaan alkaneen ensimmäisten replikoituvien molekyylien, kuten [[RNA-maailma|RNA-ribotsyymien synnystä]], jotka kykenivät ottamaan aineita ja energiaa ympäröivistä elottomista molekyyleistä sekä Auringon säteilystä. Siitä miten tämä tapahtui, on esitetty monia kilpailevia hypoteeseja, mutta huolimatta vuosikymmenien ponnisteluista elämän itsestäänsyntyminen, [[abiogeneesi]], on edelleen mysteeri. Varsinainen biologinen evoluutioteoria astuu kuvaan vasta kun on olemassa itseään kopioiva alkueliö.

Darwin ehdotti, että kaikilla eliölajeilla on yhteinen esi-isä; jokainen eliö on kehittynyt samasta alkueliöstä, joka on elänyt ainakin 3,5 miljardia vuotta sitten. Tämän hypoteesin tueksi esitetään yleensä evoluutioteorian popularisoinnissa eliöiden aineenvaihdunnan samanlaisia kemiallisia perusrakenteita, kuten nukleotideja ([[wp:DNA|DNA]]/[[wp:RNA|RNA]]), [[wp:aminohappo|aminohappoja]], [[wp:nukleotidi|nukleotideja]], [[wp:sokerit|sokereita]] ja [[wp:rasvahapot|rasvahappoja]]. Myös geneettisen koodin universaalisuutta pidettiin vahvana todisteena yhteisestä esi-isästä. Esimerkiksi Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori [[Wp:Petter Portin|Petter Portin]] esittää tämän väitteen Charles Darwinin kaksinkertaista merkkivuotta juhlistavassa teoksessaan:

{{Quotation|Solujen perusaineenvaihdunta ja rakenne ovat kaikilla eliöillä samanlaiset, ja evoluutioteorian vahvimpia todisteita onkin se, että geneettinen koodi on universaalinen eli sama kaikilla organismeilla olkoon sitten kysymyksessä virus, bakteeri, hiivasieni, kanttarelli, koivu, sinivalas tai ihminen. Ilmiötä on tieteellisesti hyvin vaikea ymmärtää muuten kuin evoluutioteorian valossa.|Petter Portin ja Timo Vuorisalo| Evoluutio NYT! (2008)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Petter Portin ja Timo Vuorisalo| Nimeke = Evoluutio NYT!: Charles Darwinin juhlaa |Julkaisija = [http://kirja-aurora.utu.fi/ Kirja-Aurora] | Vuosi = 2008 | Kappale = Evoluutio teorian todisteet | Sivu = 67| Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-29-3666-3}} </ref>}}

Evoluutiotutkijat pitivätkin koodin muuttumista pitkään mahdottomana. Sittemmin vastoin odotuksia koodista löydettiin (jo useita vuosia sitten) merkittäviä poikkeuksia (esim. [[wp:mitokondrio|mitokondrioilla]] ''Stop''-[[wp:kodoni|kodonin]] muutos) ja nykyään tunnetaankin useita geneettisiä koodeja.<ref name = "NCBI"/>

{{Sitaatti|
Helposti syntyvä väärinkäsitys on, että tämä ”yhteinen kantaisä/-äiti” oli yksin maailmassa. Luultavammin se oli vain yksi yksilö jo elämäntäytteisessä valtameressä. Kaikki muut ovat kuitenkin epäonnistuneet jatkamaan sukuaan näihin päiviin saakka. Toinen väärinkäsitys on, että se olisi maapallon ''ensimmäinen'' eliö. Realistisempi kuva on, että se oli pitkän kehitysprosessin lopputulos, jonka varhaisimmat vaiheet eivät välttämättä olleet edes yksiselitteisesti "eläviä". Varhaisissa vaiheissa elämä on saattanut syntyä yhä uudestaan, mutta siitä emme tiedä nykytietämyksellä kovinkaan paljoa, koska esimerkiksi koskemattomia kerroskivilajeja 3,8–3,5 miljardin vuoden takaa Maan alkuajoilta on lähes mahdotonta löytää (ei tiedetä nykyisin) ja tarvittaisiin hapeton ilmakehä muiden epätavallisten olosuhteiden lisäksi. Ihmisillä ei ole nykyisin mitään tietoa elämän 300 ensimmäisen miljoonan vuoden ajalta, ja laboratorioissa ei olla vielä pystytty tuottamaan elämää, mutta täysin mahdotonta tekniikan ja tietämyksen kehittyessä se ei luultavasti ole. Jo 3,5 miljardin takaisista kivistä on löydetty rikasta bakteerilajistoa. }}

{{Sitaatti|
Kuitenkin kaikkien ensimmäisten elämän pioneerien oli ratkaistava monta ongelmaa, suurimpina miten hankkia energiaa ja kopioitua. DNA-molekyylejä pidetään välttämättöminä kopioitumiselle, mutta sen valikoitumiselle siihen tehtävään ei nykyisin tiedetä kunnollista teoriaa. Sen tehtävän uskotaan kuitenkin olleen aluksi toissijainen, ja sitä edeltäneen [[RNA-maailma]]n, missä tapahtui proteiinisynteesiä, ja josta puuttui DNA-välitteisen proteiinisynteesin tehokkuus.}}

== Aiheesta muualla ==
=== ApologetiikkaWiki ===
{{Evoluutio}}

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Evoluutioteoria]]

Ateismi

2012-03-13T13:35:30Z

Otvari: Otsikkojakoa

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}

'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/7AAA6F0B2A2B17D2C225739B0025E867?OpenDocument&lang=FI | Viitattu = 1.7.2010| Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus | Ajankohta = 22.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.''</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi|fysikalisteja]].

Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].

Useimmat ateistit ovat pitkälti omaksuneet sekulaarin kulttuurimme perustavimmat kristilliset arvot ja moraalin. Ateismi ei itsessään velvoita sitoutumaan mihinkään moraalikäsitykseen. Useimmat ateistit ovat kuitenkin sekulaareja [[AW:S#humanismi|humanisteja]], jolloin moraalin mittarina pidetään esimerkiksi ihmisyyttä, tai olennon kykyä kokea kärsimystä. Ateismin pohjalta absoluuttinen moraalikäsitys onkin käytännössä mahdoton perustella, mikä saattaa ääritapauksessa johtaa esimerkiksi [[AW:S#nihilismi|nihilismiin]]. Tämän vuoksi ateismin haasteeksi muodostuu kristinuskon perinteestä nousevien arvojen ylläpitäminen sekularisoituvassa kulttuurissa<ref>mm. ihmisarvot ja -oikeudet</ref>.

Tieteellisen selityskyvyn kannalta ateismi näyttää yleisesti ottaen varsin vakuuttavalta, mikä tosin selittyy sillä että luonnontiede on rajattu tutkimaan vain luonnollisia selityksiä. Jumalan olemassaoloa koskevissa kysymyksissä luonnontieteiden osaaminen ei siis tarjoa asianmukaista tietoa, vaan kysymystä on lähestyttävä filosofian tai teologian keinoin. Filosofisen ja teologisen koulutuksen puute on kuitenkin monille uskonnon asiantuntijoina esiintyville ateisteille valitettavan tyypillistä. Asiantuntijoina esiintyvät ateistit ovat usein luonnontieteilijöitä (esim. [[Richard Dawkins]]) ja siten asiaatuntemattomia tahoja arvioimaan esimerkiksi Jumalan olemassaoloa.

==Ateismin suuntaukset==

Ateismi voidaan käsittää joko [[wp:väitelause|väitelause]]ena tai yksilön [[wp:tieto|tiedollisena]] asenteena.<ref>Ilkka Niiniluoto: ”Ateismi”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Timo Helenius, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=130 | Julkaisija=Porvoo Helsinki: WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Nykyisin ateistit jaetaan usein [[AW:S#eksplisiittinen ateismi|eksplisiittiseen ateismiin]], jossa kielletään jumalien olemassaolo, ja [[AW:S#implisiittinen ateismi|implisiittiseen ateismiin]], joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon, mutta josta puuttuu jumalien olemassaolon nimenomainen kieltäminen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Austin Cline,| Nimeke=Strong Atheism vs. Weak Atheism | Ajankohta= | Osoite=http://atheism.about.com/od/atheismquestions/a/strong_weak.htm | Julkaisija=about.com | Luettu=19.4.2007 | Kieli={{en}}}}</ref> Implisiittinen ateismi eroaa [[AW:S#agnostismi|agnostismi]]sta siten, että agnostikko kieltäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon, kun taas implisiittisellä ateistilla ei ole edes olemassa käsitettä "jumala".

Vaikka useimmat ateistit edustavat sellaisia käsityksiä kuin [[AW:S#humanismi|humanismi]]<ref>”Humanism”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Ted Honderich (Editor) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy | Sivu=376 | Selite= | Julkaisija=Oxford: Oxford University Press | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 0-19-866132-0}}</ref> ja [[AW:S#naturalismi|naturalismi]],<ref>Evan Fales: ”Naturalism and Physicalism”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Michael Martin (Editor) | Nimeke=Cambridge Companion to Atheism | Selite=Cambridge Companions to Philosophy | Sivu=122–131 | Julkaisija=New York: Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 0-521-60367-6}}</ref> ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Julian Baggini | Nimeke=[[Ateismi: Lyhyt johdanto]] | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0}}</ref> Kaikkia ateisteja yhdistää ateismin määritelmän seurauksena lähinnä vain muiden uskontojen kritiikki. Koska ateismi on vain muiden kantojen kieltämistä, itse ateismille esitetään harvemmin positiivisia perusteita.

Ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä piirre on jumaluskon puuttuminen, mutta syyt ja perustelut tälle näkemykselle poikkeavat toisistaan. Koska ateismi käsitetään yleisesti jumalien olemassaolon kieltämisenä, siihen liittyy oleellisesti käsitys kiellettävien jumaluuksien luonteesta ja ominaisuuksista. Yksiselitteisen [[ateismin määritelmä|ateismin määrittelyn]] vaikeuteen liittyy siten ilmiön lukuisat historialliset ilmenemismuodot ja käsitteen lukuisat eri tulkinnat.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa | Nimeke= Atheism| Ajankohta= | Osoite=http://www.disf.org/en/Voci/2.asp | Julkaisija=Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science | Luettu=27.4. 2007 | Kieli={{en}} }}</ref>

=Ateismin perustelut=
Eksplisiittiselle ateistille rationaalinen ajattelu ja tieteellinen tieto ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ateismi perustuu kuitenkin useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia.<ref>Mikäli ateisti väittää muuta, häneltä on hyvä kysyä, mikä nimenomainen tieteen tutkimustulos todistaa Jumalan olemassaolemattomaksi.</ref> Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti monestikaan aseta kyseenalaiseksi tai näe syviä [[AW:S#perususkomus|perususkomuksiaan]].
Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa.<ref>Näin esimerkiksi [[Antony Flew]]: God and Philosophy, 1966.</ref> Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan [[AW:S#metafysiikka|metafyysinen]] tai uskonnollinen.

== Ateismin ennusteet ==

Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, jolloin ateismi ennustaa asioita hyvin heikosti. Ateismin empiiriset ennusteet voidaan kuitenkin muotoilla modus tollens -päättelyksi:

*(1) a → b
*(2) ¬b
*(JP) ¬a

Jossa a on teismi, ja ateismin ennuste on ¬b.

=== Perustelujen puute ===

{{Pääartikkeli|[[Ateismin falsifioitavuus]]}}

{{Pääartikkeli|[[Jumalan olemassaolo]]}}

Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:

*(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."
*(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."

Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. Ateistikaan tuskin kiistää sitä, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty perusteluja, mutta hänen mielestään ne eivät vain ole hyviä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin se, mitä kukin pitää riittävän hyvänä perusteluna. Argumentin kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä on juuri 'Antti Ateistin' mielestä hyvä perustelu Jumalan olemassaolon puolesta, vaan vaadittavan perustelun vakuuttavuus on riippuvainen ainoastaan siitä, kuinka hyvien perustelujen olemassaolo Jumalan olemassaolosta tulisi seurata. Lisäksi perustelujen olemassaolosta ei edes seuraa, että ateisti olisi tietoinen kaikista näistä perusteluista. Esimerkiksi uskonnonfilosofiaan laajasti perehtynyt [[Antony Flew]] päätyi pitämään elämänsä loppupuolella kohtaamiaan Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perusteluja niin vakuuttavina, että luopui ateismistaan.

1. premissi voidaan puolestaan kyseenalaistaa hyvinkin helposti esimerkiksi deistisen Jumala-käsityksen puitteissa.<ref>Jumala, joka ei ole määritelmällisesti ilmoittanut itseään meille, ei ole oletettavasti kovinkaan kiinnostunut siitä, uskommeko me hänen olemassaoloonsa vai emme. Ei siis ole myöskään erityistä syytä uskoa, että jos deistinen Jumala olisi olemassa, meillä olisi pakko olla Jumalan olemassaolon puolesta hyviä perusteluita. Premissi näyttäisi siis suunnilleen yhtä uskottavalta kuin väite "Jos tuntematon alkeishiukkanen on olemassa, niin tämän olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja", tai: "jos Amazonissa on tieteelle tuntematon kasvilaji, niin sen olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja".</ref> Ensimmäinen premissi voidaan kyseenalaistaa myös kristinuskon puitteissa esimerkiksi sillä perusteella, että ihmiset [[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta|uskovat luonnostaan Jumalan olemassaoloon]]. Emme tarvitse erillisiä perusteluja monille muillekaan luonnollisille uskomuksillemme, esimerkiksi havaintojemme luotettavuudelle tai oman mielemme ulkopuolisten persoonien olemassaololle. Jos usko Jumalaan on ihmisen luonnollinen lähtöolettamus, niin ehkä juuri epäusko vaatiikin perustelun, eikä siis oikeutetulle Jumalaan uskomiselle ole välttämätöntä saada tämän lisäksi perusteluja. Kristitty voi kyseenalaistaa ensimmäisen perustelun myös osittain. Hänen ei tarvitse kiistää sitä, että Jumalan olemassaolosta seuraa olemassaoloa puolustavien perustelujen tunteminen. Kristitty voi sen sijaan kiistää sen, että näiden perustelujen tulisi olla juuri niin hyviä, että ne vakuuttaisivat ateistin.

Koska molemmat premissit ovat niin kyseenalaisia, tämä argumentti ei sellaisenaan toimi hyvänä perusteluna ainakaan positiivisen ateismin puolesta, vaan ainoastaan perusteluna tietynlaista Jumala-käsitystä vastaan, oikeuttaen parhaassakin tapauksessa vain negatiivisen ateismin tai agnostisismin. Päättely on kuitenkin muodollisesti pätevää, joten mikäli premissit olisivat totta, näistä seuraisi johtopäätös: "ei ole niin, että Jumala on olemassa." Jotta argumentti voisi oikeuttaa johtopäätöksen, sen puolustajan tulisi kuitenkin esittää uskottavat perustelunsa premissien uskottavuuden puolesta.

Tästä syystä ateismin perustelut ovat monesti lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi [[Ylösnousemus | historiallisesti]] ja [[Raamatun_historiallinen_luotettavuus | arkeologisesti]].

Kristillisen apologetiikan näkökulmasta ei ole perusteltua pitää totena edes 2. premissiä, jonka mukaan siis "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta". Käytännössä ongelma näyttää kiteytyvän siihen, mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät "hyvinä perusteluina", ja tällainen tilanne onkin sellainen, jota voisimme useiden kristinuskon suuntien perusteella odottaa: Jumalan toiveena ei ole ensisijaisesti saada meidät uskomaan olemassaoloonsa, vaan saada meidät vapaaehtoisuuteen perustuvaan rakastavaan yhteyteen hänen kanssaan. Maailma tarjoaa riittävät perusteet jumaluskolle, jos ihminen tahtoo olla yhteydessä Jumalaan, mutta samalla ihminen voi myös uskoa ateismiin näin tahtoessaan.

=== Ihmeiden kritiikki ===
{{Pääartikkeli|[[Ihme]]}}

Useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein [[ihme]]itä vastaan virheellisen [[David Hume]]n argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot, kokemukset ja fyysinen todistusaineisto voidaan aina kuitata erehdyksiksi tai huijaukseksi.

On tietysti totta, kuten David Hume on sanonut, että "Mikään todistus ei riitä osoittamaan ihmettä todeksi, ellei todistuksen epätotuus olisi vielä suurempi ihme, kuin se seikka, jonka se yrittää todistaa." Tämä pätee minkä tahansa väitteen suhteen: todistusaineisto ei voi osoittaa väitettä todeksi, ellei väitteen vastakohdan totuus olisi todistusaineiston huomioon ottaen vieläkin epätodennäköisempää. Tämä ei kuitenkaan auta osoittamaan ihmeestä, kuten [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen ylösnousemuksesta]], kertovia todisteita huonoiksi, ellei ihmeen oleteta olevan jo lähtökohtaisesti mielivaltaisen epätodennäköinen. Mutta juuri tämähän argumentin piti todistaa!

=== Usko Jumalaan ei ole tieteellistä ===
{{Pääartikkeli|[[Tieteisusko]]}}

Lisäksi ateismi yhdistyy usein tieteisuskoon: Tiede on nykyään määritelty siten, että vain luonnolliset syyt hyväksytään tieteellisiksi selityksiksi. Tiedeyhteisö ei siis naturalistisen ennakko-oletuksensa takia hyväksy luotettaviksi mitään selityksiä tai todisteita, jotka viittaisivat yliluonnolliseen. Tieteisuskoinen ateisti harjoittaa toisin sanoen ateismiaan ylläpitävää, tieteisuskoksi kutsuttua kehäpäätelmää:

#Ateismin vastaiset todisteet vaatisivat [[yliluonnollinen|yliluonnollisia]] selityksiä.
#Yliluonnollisille asioille ei ole luotettavia todisteita, joten yliluonnolliset selitykset eivät ole tieteellisiä.
#Yliluonnollinen ei ole tieteellistä, joten todisteet eivät ole tieteellisiä.
#Koska todisteet eivät ole tieteellisiä, ne eivät ole luotettavia.
#Yliluonnollisille asioille ei siis ole luotettavia todisteita.

Tämän kehäpäättelyn avulla tieteisuskoinen ateisti siis varmistaa ettei hänen koskaan tule ottaa vakavasti mitään todisteita ateismia vastaan.

Tieteisuskoinen ateismi ei siis todellisuudessa ole falsifioitavissa, saati sitten verifioitavissa. Tieteisuskon tiedollinen arvo on siksi hyvin lähellä nollaa. Monien tieteisuskoisten ateismi on vain nykyisestä naturalistisesta tieteenfilosofiasta seuraavaa kehäpäätelmää, joka kuitenkin tieteellisellä ja järkevän tuntuisella argumentaatiollaan mahdollistaa erittäin suljetun asenteen.

===Todistustaakan vierittäminen teisteille===
* Pääartikkeli: [[Todistuksen taakka]]
Ateistit esittävät usein, että uskovien tulisi osoittaa, että jumala on olemassa. Jos tähän ei pystytä, ateisti usein väittää että ei ole järkevää uskoa Jumalan olemassaoloon. Ateistista käsitystä on puolustettu esimerkiksi seuraavasti: on järjetöntä vaatia, että olisi todistettava, että Jumalaa ei ole olemassa. Jonkin todistaminen olemassaolemattomaksi ei ole mahdollista. Täten niillä, jotka väittävät jumalan olevan olemassa, on velvollisuus todistaa se, eli heillä on todistuksen taakka. Jos todistusta ei pystytä antamaan, ei ole syytä uskoa jumalan olemassaoloon.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Sivu=110–112 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}</ref>

Tämä väite on kuitenkin erittäin ongelmallinen, koska siinä määrin missä ateismi väittää jotain, sen pitäisi perustella väitettään, pelkkä teistien perusteluiden kritiikki ei ole riittävä peruste ateismille.<ref>http://protheism.blogspot.com/2006/08/atheism-and-burden-of-proof.html</ref> Väite, että todisteiden puuttuessa johonkin asiaan ei pitäisi uskoa, on väärä. Esimerkiksi uskomme ajattelumme luotettavuuteen, omaan olemassaoloomme, matematiikkaan (joka lähtee oletetuista aksioomista), ja toisten tajuisten olentojen olemassaoloon ovat vailla perusteluja mutta olemme silti oikeutettuja uskomaan niihin. Itse asiassa melkein minkä tahansa väittämän taustalla on todistamattomia oletuksia. Ateisti käyttää siis lamauttavaan skeptisyyteen johtavaa kriteeriään valikoiden, kohdistaen tuhoavan ylikriittisen kriteerinsä älyllisesti epärehellisesti vain haluamaansa kohteeseen.

Lisäksi ateistit uskovat käytännössä itsekin olentoihin, joiden olemassaoloa he eivät voi todistaa: Luultavasti jokainen ateisti allekirjoittaisi uskovansa väitelauseen: "on olemassa ainakin yksi ihminen, jota Jumala ei ole luonut." Nyt teisti voi kuitenkin todeta, ettei tälle väitteelle ole annettu mitään perusteluja, ja mikäli tällaisia perusteluja ei saada, on uskottava väitelauseen negaatio todeksi: "Ei ole olemassa yhtään ihmistä, jota Jumala ei ole luonut." Toisin sanoen todistustaakka on sekä ateistilla että teistillä.

===Uskontojen lukumäärä===
Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)

[[wp:George H. Smith|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Massimo Pigliucci | Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 | Ajankohta= | Osoite=http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm | Julkaisija= www.rationalists.org| Luettu=27.4. 2007 | Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.

===Pahan ongelma===
*Pääartikkeli: [[Pahan ongelma]]
Yksi ateistien pääkritiikki kristinuskoa kohtaan on pahan ongelma. Eli miten hyvä, rakastava ja kaikkivaltias Jumala voisi sallia pahaa, kuten kärsimystä?

#Jos Jumala on hyvä, hän poistaisi pahan jos vain pystyisi siihen.
#Jos hän on lisäksi kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan.
#Jos on olemassa hyvä ja kaikkivaltias Jumala, maailmassa ei olisi pahaa.
#Kuitenkin maailmassa on pahaa.

Pahan olemassaolo on vaikea selitettävä jokaiselle maailmankatsomukselle. Vielä vaikeampaa on lohduttaa kärsivää, jokaiselle maailmankatsomukselle.

Kristinuskossa on useita hyviä sisäisiä vastauksia pahan älylliseen ongelmaan. Jumala on ensinnäkin antanut ihmiselle vapauden myös pahaan jotta oikea rakkaus on mahdollista. Paha auttaa ihmistä tulemaan hyvän Jumalan luo. Ja lopulta paha voitetaan, jolloin lopputuloksena on sekä hyvä että Jumalan hyvyyden arvostus pahan kokemusten kautta. Lisäksi kristinuskolla on hyviä sisäisiä vastauksia pahasta kärsivälle: Jumala tuli Jeesuksessa itse kärsimään maan päälle, joten hän tietää miltä kärsivästä ihmisestä tuntuu.
Vaikkeivät kristinuskon vastaukset poista vaikeaa kokemusta pahasta tai usein erittäin suurta kärsimystä, se antaa niille älyllisesti tyydyttäviä vastauksia.

Itse asiassa fysikalistisen ateismin oma vastaus pahaan on kärsimyksen kokemisen kannalta täysin kestämätön: paha ei ole objektiivisessa todellisuudessa edes olemassa. Itseasiassa ei ole pahaa eikä hyvää, kokemuksemme vain on sellainen, että toiset asiat mielletään pahoiksi ja toiset hyviksi. Kokemuksemme taas on vain tietynlaisen hermostollisen prosessin muodostama illuusio. Objektiivisesti tarkasteltuna tsunamissakin hiukkaset vain järjestäytyivät uudelleen. Sukulaisesi kuoli? Ei se tarkoita muuta kuin että hänet määrittävässä hermostossa kulkee nyt vain hieman vähemmän virtaa, ja tämä synnyttää sinun hermostossasi toisenlaisen reaktion. Tuntuuko elämä merkityksettömältä? Se tunne on vain heijastus neurologisesta ilmiöstä, joka johtuu viimekädessä hiukkasten päämäärättömästä järjestyksestä sekä säännönmukaisesta mutta kuitenkin tarkoituksettomasta liikkeestä. Tästä syystä kärsimyksen kokemisen ongelma on ateismille helposti vielä vaikeampi kuin kristinuskolle.

== Ateismi ja metaetiikka ==

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = Tätä osiota ei ole vielä kirjoitettu.}}

==Ateismin inhimillisiä ongelmia==

Ateismista seuraa käytännössä monia asioita, jotka ovat voimakkaasti vastoin ihmisten arkikokemusta ja intuitioita. Ateisti voi tietysti esimerkiksi kiistää intuition arvon tiedon lähteenä, jolloin seuraava lista ei välttämättä aiheuta minkäänlaista älyllistä ongelmaa. Teisti voi puolestaan pitää intuitiota esimerkiksi hyvänä lähtökohtana, johon on syytä uskoa, kunnes saadaan jotakin riippumatonta todistusaineistoa sitä vastaan. Nämä ovat joka tapauksessa asioita, joiden mukaan sekä teisti että ateisti elää, vaikka ateisti ei niihin varsinaisesti uskoisikaan:

;Ihmisarvo: Ateistin on vaikeaa ellei mahdotonta perustella ihmisen arvoa. Fysikalistiselle ateistille on perimmäistä ainoastaan materiataso. Hiukkasten liike ei tunne ihmisarvoa, eikä ihminen ole viimekädessä muuta kuin monimutkainen molekyylijoukko. Tyypillisesti ateisti kyllä vetoaa ihmisarvoon ja olettaa absoluuttisen ihmisarvon, mutta tämä on lainaa kristinuskolta sillä ihmisarvo ei ole perusteltavissa ateismin alla.
;Järjen luotettavuus: Tyypillisesti ateisti ajattelee ajatusten olevan täysin aivojen sähkökemiallisten reaktioiden tulosta, joten ihmisen ajattelu ei ole seurausta rationaalisesta prosessista, vaan tilastollisesti määräytyneistä materiatason ilmiöistä. Ateistin on vaikea perustella miksi juuri hänen ajatuksensa ja siten ateismi olisi totta, sikäli kun hänen ajatuksensa ovat täysin materiatason määräämiä. Mikäli ateisti uskoon evoluutioteoriaan, tämä muodostaa toisen [[Evoluutioteoreettinen_argumentti_naturalismia_vastaan_(suom)|kumoajan ateismille]].
;[[Vapaa tahto]] ja moraaliset valinnat: Fysikalistisen ateistin mukaan kaikki tekomme johtuvat edeltävistä fyysisistä olosuhteista, joita ohjaavat luonnonlait, sekä ripaus sattumaa. Ihmisen mieltä ei siis ohjaa mikään henkinen toimija, vaan kaikki tekomme tapahtuvat fyysisestä pakosta. Jos ratkeat tekemään jotain vastoin periaatteitasi, et olisi voinut edes valita toisin. Sinulla oli vain huono tuuri. Toisen ihmisen pitäminen pahana moraalittoman käytöksen takia on silloin aivan yhtä suvaitsematonta kuin jos pitäisi häntä pahana hänen silmiensä värin takia. Hän ei olisi voinut toimia toisin, eikä häntä voida siksi pitää vastuullisena tekemisistään.
;Hyvyyden ja pahuuden irrationaalisuus: Fysikalistiselle ateistille on perimmäistä materiataso. Hiukkasten liike ei tunne oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Humen giljotiinin mukaan emme voi myöskään päätellä sitä miten meidän pitäisi tehdä, siitä minkälaisia fyysisiä tosiasioita havaitsemme. Hyvä on vain kokemuksen synnyttämä perusteeton mielipide siitä, mihin elämässä kannattaa pyrkiä. Käytännössä ateisti haluaa välttää ahdistusta ja kärsimystä, sekä saavuttaa onnellisuutta ja mielihyvää. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään järjellistä syytä sille, miksi näin pitäisi tehdä. Näin ollen ateistille hyvä ei kerro niinkään maailmasta, kuin hänen oman päänsä hermostollisista ilmiöistä.
;Tarkoituksen puute: Jos maailmaa tai ihmisiä ei ole luotu, meidän olemassaolollamme ei ole mitään tarkoitusta. Elämälle voi tietysti löytää sisältöä ja itselleen voi asettaa erilaisia päämääriä, mutta ateismi ei tarjoa ihmiselle vastausta, jos elämä tuntuu merkityksettömältä.
;Pysyvän päämäärän puute: nykytieteen mukaan universumia kohtaa lämpökuolema ja ihmiskunta sekä maapallon eliöstä kuolee todennäköisesti paljon aiemmin. Tämän valossa ateismin pohjalta on vaikea keksiä mitään pysyvää merkitystä tai suuntaa elämälle. Ateistilla on yleensä elämässään jonkinlainen päämäärä, mutta tämä on korkeintaan subjektiivista taipumusta tilapäisiin tavoitteisiin. Kaikki se mikä ateistin mielestä on hyvää, kuten luonnon monimuotoisuus, tai ihmisten onnellisuus, häviää joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.
;Totalitarismi: Ylläolevista asioista seuraa, että melkein kaikki ihmisille tärkeät asiat ovat ateismin alla mielivaltaisesti valittavissa ja vailla perusteita. Mikään ei siis pidättele ateistia ryhtymästä [[AW:S#anarkismi|anarkistiksi]], mikä voi toisinaan johtaa laajemmassa mittakaavassa tuhoisaan hajaannukseen yhteiskunnassa. Ateismin vastaus tähän hajaannukseen on tyypillisesti ollut massojen pakottaminen tiettyyn ajatteluun ja toimintaan,<ref>esimerkiksi kommunistiset Neuvostoliitto, Maon Kiina ja Punaiset khmerit</ref> keinoja kaihtamatta, koska vastuullista moraalia ei ole.

===Ateismi ja kommunismi===
Ateismi osana kommunismia näyttää johtavan totalitarismiin kolmesta syystä:
#[[Onko tiede kumonnut Jumalan?|Älyllinen ylimielisyys]], jossa nähdään oma anti-uskonnollinen kanta ainoana älykkään ihmisen vaihtoehtona.
#Ateismin yleistyessä moraalin perustan murentumisesta seuraa tarve pakottaa ihmiset, joilla ei enää ole älyllisesti perusteltua syytä toimia yhdenmukaisesti, toimimaan siten, minkä vallanpitävät näkevät oikeaksi.
#Ateistisilla vallanpitäjillä ei ole älyllisiä syitä rajoittaa oman edun tavoittelua ja valtapyrkimyksiään.

Samoista syistä ateismi näyttää johtavan kommunismissa myös keskustelun rajoittamiseen, siten että muiden kantojen on vaikea saada perusteluitaan kuulluksi. Näin ateismi tyypillisesti suojaa itsensä kritiikiltä ja kommunismin ongelmat huomataan vasta ateististen yhteiskuntarakenteiden romahtaessa, valtavan inhimillisen kärsimyksen saattelemana, kuten Neuvostoliitossa ja osin Kiinassa on käynyt.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
*[[Tieteellinen maailmankatsomus]]
*[[Tieteisusko]]
*[[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
*[[Ateismin falsifioitavuus]]
*[[Ateismin määritelmä]]
*[[Uusateismi]]
*[[Tapio Puolimatka: Uusateismin tunnekieli|Uusateismin tunnekieli]]
*[[Yliluonnollinen]]

=== Internet ===
* [http://www.ateismi.argumentti.fi/ Ateismin kritiikki] (www.argumentti.fi)
* [http://www.bringyou.to/CraigZindlerDebate.mp3 Ateismi vs. kristinusko -debatti] (Graig Zindler & [[William Lane Craig]])
* [http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html Marko Grönroos: Ateismi-FAQ]

=== Kirjallisuus ===
*Ateismin lyhyt historia, Alister McGrath
*I Don't Have Enough Faith to be an Atheist, Norman Geisler ja Frank Turek

==Viitteet==
{{Viitteet}}
{{Uskonnonfilosofia}}

[[Luokka:Ateismi]]

Ateismi

2012-02-29T08:57:33Z

Otvari: /* Ateismin ennusteet */ muotoilu

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}

'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/7AAA6F0B2A2B17D2C225739B0025E867?OpenDocument&lang=FI | Viitattu = 1.7.2010| Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus | Ajankohta = 22.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.''</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi|fysikalisteja]].

Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].

Useimmat ateistit ovat pitkälti omaksuneet sekulaarin kulttuurimme perustavimmat kristilliset arvot ja moraalin. Ateismi ei itsessään velvoita sitoutumaan mihinkään moraalikäsitykseen. Useimmat ateistit ovat kuitenkin sekulaareja [[AW:S#humanismi|humanisteja]], jolloin moraalin mittarina pidetään esimerkiksi ihmisyyttä, tai olennon kykyä kokea kärsimystä. Ateismin pohjalta absoluuttinen moraalikäsitys onkin käytännössä mahdoton perustella, mikä saattaa ääritapauksessa johtaa esimerkiksi [[AW:S#nihilismi|nihilismiin]]. Tämän vuoksi ateismin haasteeksi muodostuu kristinuskon perinteestä nousevien arvojen ylläpitäminen sekularisoituvassa kulttuurissa<ref>mm. ihmisarvot ja -oikeudet</ref>.

Tieteellisen selityskyvyn kannalta ateismi näyttää yleisesti ottaen varsin vakuuttavalta, mikä tosin selittyy sillä että luonnontiede on rajattu tutkimaan vain luonnollisia selityksiä. Jumalan olemassaoloa koskevissa kysymyksissä luonnontieteiden osaaminen ei siis tarjoa asianmukaista tietoa, vaan kysymystä on lähestyttävä filosofian tai teologian keinoin. Filosofisen ja teologisen koulutuksen puute on kuitenkin monille uskonnon asiantuntijoina esiintyville ateisteille valitettavan tyypillistä. Asiantuntijoina esiintyvät ateistit ovat usein luonnontieteilijöitä (esim. [[Richard Dawkins]]) ja siten asiaatuntemattomia tahoja arvioimaan esimerkiksi Jumalan olemassaoloa.

==Ateismin suuntaukset==

Ateismi voidaan käsittää joko [[wp:väitelause|väitelause]]ena tai yksilön [[wp:tieto|tiedollisena]] asenteena.<ref>Ilkka Niiniluoto: ”Ateismi”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Timo Helenius, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=130 | Julkaisija=Porvoo Helsinki: WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Nykyisin ateistit jaetaan usein [[AW:S#eksplisiittinen ateismi|eksplisiittiseen ateismiin]], jossa kielletään jumalien olemassaolo, ja [[AW:S#implisiittinen ateismi|implisiittiseen ateismiin]], joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon, mutta josta puuttuu jumalien olemassaolon nimenomainen kieltäminen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Austin Cline,| Nimeke=Strong Atheism vs. Weak Atheism | Ajankohta= | Osoite=http://atheism.about.com/od/atheismquestions/a/strong_weak.htm | Julkaisija=about.com | Luettu=19.4.2007 | Kieli={{en}}}}</ref> Implisiittinen ateismi eroaa [[AW:S#agnostismi|agnostismi]]sta siten, että agnostikko kieltäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon, kun taas implisiittisellä ateistilla ei ole edes olemassa käsitettä "jumala".

Vaikka useimmat ateistit edustavat sellaisia käsityksiä kuin [[AW:S#humanismi|humanismi]]<ref>”Humanism”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Ted Honderich (Editor) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy | Sivu=376 | Selite= | Julkaisija=Oxford: Oxford University Press | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 0-19-866132-0}}</ref> ja [[AW:S#naturalismi|naturalismi]],<ref>Evan Fales: ”Naturalism and Physicalism”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Michael Martin (Editor) | Nimeke=Cambridge Companion to Atheism | Selite=Cambridge Companions to Philosophy | Sivu=122–131 | Julkaisija=New York: Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 0-521-60367-6}}</ref> ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Julian Baggini | Nimeke=[[Ateismi: Lyhyt johdanto]] | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0}}</ref> Kaikkia ateisteja yhdistää ateismin määritelmän seurauksena lähinnä vain muiden uskontojen kritiikki. Koska ateismi on vain muiden kantojen kieltämistä, itse ateismille esitetään harvemmin positiivisia perusteita.

Ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä piirre on jumaluskon puuttuminen, mutta syyt ja perustelut tälle näkemykselle poikkeavat toisistaan. Koska ateismi käsitetään yleisesti jumalien olemassaolon kieltämisenä, siihen liittyy oleellisesti käsitys kiellettävien jumaluuksien luonteesta ja ominaisuuksista. Yksiselitteisen [[ateismin määritelmä|ateismin määrittelyn]] vaikeuteen liittyy siten ilmiön lukuisat historialliset ilmenemismuodot ja käsitteen lukuisat eri tulkinnat.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa | Nimeke= Atheism| Ajankohta= | Osoite=http://www.disf.org/en/Voci/2.asp | Julkaisija=Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science | Luettu=27.4. 2007 | Kieli={{en}} }}</ref>

==Ateismin perustelut==
Eksplisiittiselle ateistille rationaalinen ajattelu ja tieteellinen tieto ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ateismi perustuu kuitenkin useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia.<ref>Mikäli ateisti väittää muuta, häneltä on hyvä kysyä, mikä nimenomainen tieteen tutkimustulos todistaa Jumalan olemassaolemattomaksi.</ref> Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti monestikaan aseta kyseenalaiseksi tai näe syviä [[AW:S#perususkomus|perususkomuksiaan]].
Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa.<ref>Näin esimerkiksi [[Antony Flew]]: God and Philosophy, 1966.</ref> Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan [[AW:S#metafysiikka|metafyysinen]] tai uskonnollinen.

=== Ateismin ennusteet ===

Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, jolloin ateismi ennustaa asioita hyvin heikosti. Ateismin empiiriset ennusteet voidaan kuitenkin muotoilla modus tollens -päättelyksi:

*(1) a → b
*(2) ¬b
*(JP) ¬a

Jossa a on teismi, ja ateismin ennuste on ¬b. Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:

*(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."
*(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."

Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. Ateistikaan tuskin kiistää sitä, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty perusteluja, mutta hänen mielestään ne eivät vain ole hyviä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin se, mitä kukin pitää riittävän hyvänä perusteluna. Argumentin kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä on juuri 'Antti Ateistin' mielestä hyvä perustelu Jumalan olemassaolon puolesta, vaan vaadittavan perustelun vakuuttavuus on riippuvainen ainoastaan siitä, kuinka hyvien perustelujen olemassaolo Jumalan olemassaolosta tulisi seurata. Lisäksi perustelujen olemassaolosta ei edes seuraa, että ateisti olisi tietoinen kaikista näistä perusteluista. Esimerkiksi uskonnonfilosofiaan laajasti perehtynyt [[Antony Flew]] päätyi pitämään elämänsä loppupuolella kohtaamiaan Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perusteluja niin vakuuttavina, että luopui ateismistaan.

1. premissi voidaan puolestaan kyseenalaistaa hyvinkin helposti esimerkiksi deistisen Jumala-käsityksen puitteissa.<ref>Jumala, joka ei ole määritelmällisesti ilmoittanut itseään meille, ei ole oletettavasti kovinkaan kiinnostunut siitä, uskommeko me hänen olemassaoloonsa vai emme. Ei siis ole myöskään erityistä syytä uskoa, että jos deistinen Jumala olisi olemassa, meillä olisi pakko olla Jumalan olemassaolon puolesta hyviä perusteluita. Premissi näyttäisi siis suunnilleen yhtä uskottavalta kuin väite "Jos tuntematon alkeishiukkanen on olemassa, niin tämän olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja", tai: "jos Amazonissa on tieteelle tuntematon kasvilaji, niin sen olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja".</ref> Ensimmäinen premissi voidaan kyseenalaistaa myös kristinuskon puitteissa esimerkiksi sillä perusteella, että ihmiset [[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta|uskovat luonnostaan Jumalan olemassaoloon]]. Emme tarvitse erillisiä perusteluja monille muillekaan luonnollisille uskomuksillemme, esimerkiksi havaintojemme luotettavuudelle tai oman mielemme ulkopuolisten persoonien olemassaololle. Jos usko Jumalaan on ihmisen luonnollinen lähtöolettamus, niin ehkä juuri epäusko vaatiikin perustelun, eikä siis oikeutetulle Jumalaan uskomiselle ole välttämätöntä saada tämän lisäksi perusteluja. Kristitty voi kyseenalaistaa ensimmäisen perustelun myös osittain. Hänen ei tarvitse kiistää sitä, että Jumalan olemassaolosta seuraa olemassaoloa puolustavien perustelujen tunteminen. Kristitty voi sen sijaan kiistää sen, että näiden perustelujen tulisi olla juuri niin hyviä, että ne vakuuttaisivat ateistin.

Koska molemmat premissit ovat niin kyseenalaisia, tämä argumentti ei sellaisenaan toimi hyvänä perusteluna ainakaan positiivisen ateismin puolesta, vaan ainoastaan perusteluna tietynlaista Jumala-käsitystä vastaan, oikeuttaen parhaassakin tapauksessa vain negatiivisen ateismin tai agnostisismin. Päättely on kuitenkin muodollisesti pätevää, joten mikäli premissit olisivat totta, näistä seuraisi johtopäätös: "ei ole niin, että Jumala on olemassa." Jotta argumentti voisi oikeuttaa johtopäätöksen, sen puolustajan tulisi kuitenkin esittää uskottavat perustelunsa premissien uskottavuuden puolesta.

Tästä syystä ateismin perustelut ovat monesti lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi [[Ylösnousemus | historiallisesti]] ja [[Raamatun_historiallinen_luotettavuus | arkeologisesti]].

=== "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta" ===

{{Pääartikkeli|[[Ateismin falsifioitavuus]]}}

{{Pääartikkeli|[[Jumalan olemassaolo]]}}

Kristillisen apologetiikan näkökulmasta ei ole perusteltua pitää totena edes 2. premissiä, jonka mukaan siis "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta". Käytännössä ongelma näyttää kiteytyvän siihen, mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät "hyvinä perusteluina", ja tällainen tilanne onkin sellainen, jota voisimme useiden kristinuskon suuntien perusteella odottaa: Jumalan toiveena ei ole ensisijaisesti saada meidät uskomaan olemassaoloonsa, vaan saada meidät vapaaehtoisuuteen perustuvaan rakastavaan yhteyteen hänen kanssaan. Maailma tarjoaa riittävät perusteet jumaluskolle, jos ihminen tahtoo olla yhteydessä Jumalaan, mutta samalla ihminen voi myös uskoa ateismiin näin tahtoessaan.

=== Ihmeiden kritiikki ===
{{Pääartikkeli|[[Ihme]]}}

Useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein [[ihme]]itä vastaan virheellisen [[David Hume]]n argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot, kokemukset ja fyysinen todistusaineisto voidaan aina kuitata erehdyksiksi tai huijaukseksi.

On tietysti totta, kuten David Hume on sanonut, että "Mikään todistus ei riitä osoittamaan ihmettä todeksi, ellei todistuksen epätotuus olisi vielä suurempi ihme, kuin se seikka, jonka se yrittää todistaa." Tämä pätee minkä tahansa väitteen suhteen: todistusaineisto ei voi osoittaa väitettä todeksi, ellei väitteen vastakohdan totuus olisi todistusaineiston huomioon ottaen vieläkin epätodennäköisempää. Tämä ei kuitenkaan auta osoittamaan ihmeestä, kuten [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen ylösnousemuksesta]], kertovia todisteita huonoiksi, ellei ihmeen oleteta olevan jo lähtökohtaisesti mielivaltaisen epätodennäköinen. Mutta juuri tämähän argumentin piti todistaa!

=== Usko Jumalaan ei ole tieteellistä ===
{{Pääartikkeli|[[Tieteisusko]]}}

Lisäksi ateismi yhdistyy usein tieteisuskoon: Tiede on nykyään määritelty siten, että vain luonnolliset syyt hyväksytään tieteellisiksi selityksiksi. Tiedeyhteisö ei siis naturalistisen ennakko-oletuksensa takia hyväksy luotettaviksi mitään selityksiä tai todisteita, jotka viittaisivat yliluonnolliseen. Tieteisuskoinen ateisti harjoittaa toisin sanoen ateismiaan ylläpitävää, tieteisuskoksi kutsuttua kehäpäätelmää:

#Ateismin vastaiset todisteet vaatisivat [[yliluonnollinen|yliluonnollisia]] selityksiä.
#Yliluonnollisille asioille ei ole luotettavia todisteita, joten yliluonnolliset selitykset eivät ole tieteellisiä.
#Yliluonnollinen ei ole tieteellistä, joten todisteet eivät ole tieteellisiä.
#Koska todisteet eivät ole tieteellisiä, ne eivät ole luotettavia.
#Yliluonnollisille asioille ei siis ole luotettavia todisteita.

Tämän kehäpäättelyn avulla tieteisuskoinen ateisti siis varmistaa ettei hänen koskaan tule ottaa vakavasti mitään todisteita ateismia vastaan.

Tieteisuskoinen ateismi ei siis todellisuudessa ole falsifioitavissa, saati sitten verifioitavissa. Tieteisuskon tiedollinen arvo on siksi hyvin lähellä nollaa. Monien tieteisuskoisten ateismi on vain nykyisestä naturalistisesta tieteenfilosofiasta seuraavaa kehäpäätelmää, joka kuitenkin tieteellisellä ja järkevän tuntuisella argumentaatiollaan mahdollistaa erittäin suljetun asenteen.

===Todistustaakan vierittäminen teisteille===
* Pääartikkeli: [[Todistuksen taakka]]
Ateistit esittävät usein, että uskovien tulisi osoittaa, että jumala on olemassa. Jos tähän ei pystytä, ateisti usein väittää että ei ole järkevää uskoa Jumalan olemassaoloon. Ateistista käsitystä on puolustettu esimerkiksi seuraavasti: on järjetöntä vaatia, että olisi todistettava, että Jumalaa ei ole olemassa. Jonkin todistaminen olemassaolemattomaksi ei ole mahdollista. Täten niillä, jotka väittävät jumalan olevan olemassa, on velvollisuus todistaa se, eli heillä on todistuksen taakka. Jos todistusta ei pystytä antamaan, ei ole syytä uskoa jumalan olemassaoloon.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Sivu=110–112 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}</ref>

Tämä väite on kuitenkin erittäin ongelmallinen, koska siinä määrin missä ateismi väittää jotain, sen pitäisi perustella väitettään, pelkkä teistien perusteluiden kritiikki ei ole riittävä peruste ateismille.<ref>http://protheism.blogspot.com/2006/08/atheism-and-burden-of-proof.html</ref> Väite, että todisteiden puuttuessa johonkin asiaan ei pitäisi uskoa, on väärä. Esimerkiksi uskomme ajattelumme luotettavuuteen, omaan olemassaoloomme, matematiikkaan (joka lähtee oletetuista aksioomista), ja toisten tajuisten olentojen olemassaoloon ovat vailla perusteluja mutta olemme silti oikeutettuja uskomaan niihin. Itse asiassa melkein minkä tahansa väittämän taustalla on todistamattomia oletuksia. Ateisti käyttää siis lamauttavaan skeptisyyteen johtavaa kriteeriään valikoiden, kohdistaen tuhoavan ylikriittisen kriteerinsä älyllisesti epärehellisesti vain haluamaansa kohteeseen.

Lisäksi ateistit uskovat käytännössä itsekin olentoihin, joiden olemassaoloa he eivät voi todistaa: Luultavasti jokainen ateisti allekirjoittaisi uskovansa väitelauseen: "on olemassa ainakin yksi ihminen, jota Jumala ei ole luonut." Nyt teisti voi kuitenkin todeta, ettei tälle väitteelle ole annettu mitään perusteluja, ja mikäli tällaisia perusteluja ei saada, on uskottava väitelauseen negaatio todeksi: "Ei ole olemassa yhtään ihmistä, jota Jumala ei ole luonut." Toisin sanoen todistustaakka on sekä ateistilla että teistillä.

===Uskontojen lukumäärä===
Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)

[[wp:George H. Smith|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Massimo Pigliucci | Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 | Ajankohta= | Osoite=http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm | Julkaisija= www.rationalists.org| Luettu=27.4. 2007 | Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.

===Pahan ongelma===
*Pääartikkeli: [[Pahan ongelma]]
Yksi ateistien pääkritiikki kristinuskoa kohtaan on pahan ongelma. Eli miten hyvä, rakastava ja kaikkivaltias Jumala voisi sallia pahaa, kuten kärsimystä?

#Jos Jumala on hyvä, hän poistaisi pahan jos vain pystyisi siihen.
#Jos hän on lisäksi kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan.
#Jos on olemassa hyvä ja kaikkivaltias Jumala, maailmassa ei olisi pahaa.
#Kuitenkin maailmassa on pahaa.

Pahan olemassaolo on vaikea selitettävä jokaiselle maailmankatsomukselle. Vielä vaikeampaa on lohduttaa kärsivää, jokaiselle maailmankatsomukselle.

Kristinuskossa on useita hyviä sisäisiä vastauksia pahan älylliseen ongelmaan. Jumala on ensinnäkin antanut ihmiselle vapauden myös pahaan jotta oikea rakkaus on mahdollista. Paha auttaa ihmistä tulemaan hyvän Jumalan luo. Ja lopulta paha voitetaan, jolloin lopputuloksena on sekä hyvä että Jumalan hyvyyden arvostus pahan kokemusten kautta. Lisäksi kristinuskolla on hyviä sisäisiä vastauksia pahasta kärsivälle: Jumala tuli Jeesuksessa itse kärsimään maan päälle, joten hän tietää miltä kärsivästä ihmisestä tuntuu.
Vaikkeivät kristinuskon vastaukset poista vaikeaa kokemusta pahasta tai usein erittäin suurta kärsimystä, se antaa niille älyllisesti tyydyttäviä vastauksia.

Itse asiassa fysikalistisen ateismin oma vastaus pahaan on kärsimyksen kokemisen kannalta täysin kestämätön: paha ei ole objektiivisessa todellisuudessa edes olemassa. Itseasiassa ei ole pahaa eikä hyvää, kokemuksemme vain on sellainen, että toiset asiat mielletään pahoiksi ja toiset hyviksi. Kokemuksemme taas on vain tietynlaisen hermostollisen prosessin muodostama illuusio. Objektiivisesti tarkasteltuna tsunamissakin hiukkaset vain järjestäytyivät uudelleen. Sukulaisesi kuoli? Ei se tarkoita muuta kuin että hänet määrittävässä hermostossa kulkee nyt vain hieman vähemmän virtaa, ja tämä synnyttää sinun hermostossasi toisenlaisen reaktion. Tuntuuko elämä merkityksettömältä? Se tunne on vain heijastus neurologisesta ilmiöstä, joka johtuu viimekädessä hiukkasten päämäärättömästä järjestyksestä sekä säännönmukaisesta mutta kuitenkin tarkoituksettomasta liikkeestä. Tästä syystä kärsimyksen kokemisen ongelma on ateismille helposti vielä vaikeampi kuin kristinuskolle.

== Ateismi ja metaetiikka ==

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = Tätä osiota ei ole vielä kirjoitettu.}}

==Ateismin inhimillisiä ongelmia==

Ateismista seuraa käytännössä monia asioita, jotka ovat voimakkaasti vastoin ihmisten arkikokemusta ja intuitioita. Ateisti voi tietysti esimerkiksi kiistää intuition arvon tiedon lähteenä, jolloin seuraava lista ei välttämättä aiheuta minkäänlaista älyllistä ongelmaa. Teisti voi puolestaan pitää intuitiota esimerkiksi hyvänä lähtökohtana, johon on syytä uskoa, kunnes saadaan jotakin riippumatonta todistusaineistoa sitä vastaan. Nämä ovat joka tapauksessa asioita, joiden mukaan sekä teisti että ateisti elää, vaikka ateisti ei niihin varsinaisesti uskoisikaan:

;Ihmisarvo: Ateistin on vaikeaa ellei mahdotonta perustella ihmisen arvoa. Fysikalistiselle ateistille on perimmäistä ainoastaan materiataso. Hiukkasten liike ei tunne ihmisarvoa, eikä ihminen ole viimekädessä muuta kuin monimutkainen molekyylijoukko. Tyypillisesti ateisti kyllä vetoaa ihmisarvoon ja olettaa absoluuttisen ihmisarvon, mutta tämä on lainaa kristinuskolta sillä ihmisarvo ei ole perusteltavissa ateismin alla.
;Järjen luotettavuus: Tyypillisesti ateisti ajattelee ajatusten olevan täysin aivojen sähkökemiallisten reaktioiden tulosta, joten ihmisen ajattelu ei ole seurausta rationaalisesta prosessista, vaan tilastollisesti määräytyneistä materiatason ilmiöistä. Ateistin on vaikea perustella miksi juuri hänen ajatuksensa ja siten ateismi olisi totta, sikäli kun hänen ajatuksensa ovat täysin materiatason määräämiä. Mikäli ateisti uskoon evoluutioteoriaan, tämä muodostaa toisen [[Evoluutioteoreettinen_argumentti_naturalismia_vastaan_(suom)|kumoajan ateismille]].
;[[Vapaa tahto]] ja moraaliset valinnat: Fysikalistisen ateistin mukaan kaikki tekomme johtuvat edeltävistä fyysisistä olosuhteista, joita ohjaavat luonnonlait, sekä ripaus sattumaa. Ihmisen mieltä ei siis ohjaa mikään henkinen toimija, vaan kaikki tekomme tapahtuvat fyysisestä pakosta. Jos ratkeat tekemään jotain vastoin periaatteitasi, et olisi voinut edes valita toisin. Sinulla oli vain huono tuuri. Toisen ihmisen pitäminen pahana moraalittoman käytöksen takia on silloin aivan yhtä suvaitsematonta kuin jos pitäisi häntä pahana hänen silmiensä värin takia. Hän ei olisi voinut toimia toisin, eikä häntä voida siksi pitää vastuullisena tekemisistään.
;Hyvyyden ja pahuuden irrationaalisuus: Fysikalistiselle ateistille on perimmäistä materiataso. Hiukkasten liike ei tunne oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Humen giljotiinin mukaan emme voi myöskään päätellä sitä miten meidän pitäisi tehdä, siitä minkälaisia fyysisiä tosiasioita havaitsemme. Hyvä on vain kokemuksen synnyttämä perusteeton mielipide siitä, mihin elämässä kannattaa pyrkiä. Käytännössä ateisti haluaa välttää ahdistusta ja kärsimystä, sekä saavuttaa onnellisuutta ja mielihyvää. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään järjellistä syytä sille, miksi näin pitäisi tehdä. Näin ollen ateistille hyvä ei kerro niinkään maailmasta, kuin hänen oman päänsä hermostollisista ilmiöistä.
;Tarkoituksen puute: Jos maailmaa tai ihmisiä ei ole luotu, meidän olemassaolollamme ei ole mitään tarkoitusta. Elämälle voi tietysti löytää sisältöä ja itselleen voi asettaa erilaisia päämääriä, mutta ateismi ei tarjoa ihmiselle vastausta, jos elämä tuntuu merkityksettömältä.
;Pysyvän päämäärän puute: nykytieteen mukaan universumia kohtaa lämpökuolema ja ihmiskunta sekä maapallon eliöstä kuolee todennäköisesti paljon aiemmin. Tämän valossa ateismin pohjalta on vaikea keksiä mitään pysyvää merkitystä tai suuntaa elämälle. Ateistilla on yleensä elämässään jonkinlainen päämäärä, mutta tämä on korkeintaan subjektiivista taipumusta tilapäisiin tavoitteisiin. Kaikki se mikä ateistin mielestä on hyvää, kuten luonnon monimuotoisuus, tai ihmisten onnellisuus, häviää joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.
;Totalitarismi: Ylläolevista asioista seuraa, että melkein kaikki ihmisille tärkeät asiat ovat ateismin alla mielivaltaisesti valittavissa ja vailla perusteita. Mikään ei siis pidättele ateistia ryhtymästä [[AW:S#anarkismi|anarkistiksi]], mikä voi toisinaan johtaa laajemmassa mittakaavassa tuhoisaan hajaannukseen yhteiskunnassa. Ateismin vastaus tähän hajaannukseen on tyypillisesti ollut massojen pakottaminen tiettyyn ajatteluun ja toimintaan,<ref>esimerkiksi kommunistiset Neuvostoliitto, Maon Kiina ja Punaiset khmerit</ref> keinoja kaihtamatta, koska vastuullista moraalia ei ole.

===Ateismi ja kommunismi===
Ateismi osana kommunismia näyttää johtavan totalitarismiin kolmesta syystä:
#[[Onko tiede kumonnut Jumalan?|Älyllinen ylimielisyys]], jossa nähdään oma anti-uskonnollinen kanta ainoana älykkään ihmisen vaihtoehtona.
#Ateismin yleistyessä moraalin perustan murentumisesta seuraa tarve pakottaa ihmiset, joilla ei enää ole älyllisesti perusteltua syytä toimia yhdenmukaisesti, toimimaan siten, minkä vallanpitävät näkevät oikeaksi.
#Ateistisilla vallanpitäjillä ei ole älyllisiä syitä rajoittaa oman edun tavoittelua ja valtapyrkimyksiään.

Samoista syistä ateismi näyttää johtavan kommunismissa myös keskustelun rajoittamiseen, siten että muiden kantojen on vaikea saada perusteluitaan kuulluksi. Näin ateismi tyypillisesti suojaa itsensä kritiikiltä ja kommunismin ongelmat huomataan vasta ateististen yhteiskuntarakenteiden romahtaessa, valtavan inhimillisen kärsimyksen saattelemana, kuten Neuvostoliitossa ja osin Kiinassa on käynyt.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
*[[Tieteellinen maailmankatsomus]]
*[[Tieteisusko]]
*[[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
*[[Ateismin falsifioitavuus]]
*[[Ateismin määritelmä]]
*[[Uusateismi]]
*[[Tapio Puolimatka: Uusateismin tunnekieli|Uusateismin tunnekieli]]
*[[Yliluonnollinen]]

=== Internet ===
* [http://www.ateismi.argumentti.fi/ Ateismin kritiikki] (www.argumentti.fi)
* [http://www.bringyou.to/CraigZindlerDebate.mp3 Ateismi vs. kristinusko -debatti] (Graig Zindler & [[William Lane Craig]])
* [http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html Marko Grönroos: Ateismi-FAQ]

=== Kirjallisuus ===
*Ateismin lyhyt historia, Alister McGrath
*I Don't Have Enough Faith to be an Atheist, Norman Geisler ja Frank Turek

==Viitteet==
{{Viitteet}}
{{Uskonnonfilosofia}}

[[Luokka:Ateismi]]

Ateismi

2012-02-29T08:56:43Z

Otvari: Ateismin ennusteista sen verran paljon settiä, että pitänee kohta irroittaa osio omaksi artikkelikseen.

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen & suopeaan muotoon on vielä kesken}}

'''Ateismi''' tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai [[Usko_ja_tieto#Uskonnollisten_k.C3.A4sitysten_kiistanalaisuus|uskonvaraista]] käsitystä, jonka mukaan [[Jumala|Jumalaa]] tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|uskonnon tiedollisen määritelmän]] mukaan ateismi on uskonto, kun taas [[Uskonnon määritelmä#Supranaturalismiin viittaava määritelmä|yliluonnolliseen viittaavan määritelmän]] mukaan ei. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee 5 % suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/7AAA6F0B2A2B17D2C225739B0025E867?OpenDocument&lang=FI | Viitattu = 1.7.2010| Selite = | Tekijä = | Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus | Ajankohta = 22.11.2007 }} (''Vakaumukselliseksi ateistiksi määrittelee itsensä noin viisi prosenttia suomalaisista.''</ref> Ateistit ovat usein [[fysikalismi|fysikalisteja]].

Useat ateistit korostavat perustelemattomista uskomuksista [[Vapaa-ajattelijan käsikirja|vapaata rationaalista ajattelua]] ja tieteellisen tiedon merkitystä maailmankatsomukselle. Monet ateistit katsovatkin olevansa tieteellisen ajattelun luontevimpia edustajia, minkä seurauksena he ovatkin nimenneet näkemyksensä [[Tieteellinen maailmankatsomus|tieteelliseksi maailmankatsomukseksi]].

Useimmat ateistit ovat pitkälti omaksuneet sekulaarin kulttuurimme perustavimmat kristilliset arvot ja moraalin. Ateismi ei itsessään velvoita sitoutumaan mihinkään moraalikäsitykseen. Useimmat ateistit ovat kuitenkin sekulaareja [[AW:S#humanismi|humanisteja]], jolloin moraalin mittarina pidetään esimerkiksi ihmisyyttä, tai olennon kykyä kokea kärsimystä. Ateismin pohjalta absoluuttinen moraalikäsitys onkin käytännössä mahdoton perustella, mikä saattaa ääritapauksessa johtaa esimerkiksi [[AW:S#nihilismi|nihilismiin]]. Tämän vuoksi ateismin haasteeksi muodostuu kristinuskon perinteestä nousevien arvojen ylläpitäminen sekularisoituvassa kulttuurissa<ref>mm. ihmisarvot ja -oikeudet</ref>.

Tieteellisen selityskyvyn kannalta ateismi näyttää yleisesti ottaen varsin vakuuttavalta, mikä tosin selittyy sillä että luonnontiede on rajattu tutkimaan vain luonnollisia selityksiä. Jumalan olemassaoloa koskevissa kysymyksissä luonnontieteiden osaaminen ei siis tarjoa asianmukaista tietoa, vaan kysymystä on lähestyttävä filosofian tai teologian keinoin. Filosofisen ja teologisen koulutuksen puute on kuitenkin monille uskonnon asiantuntijoina esiintyville ateisteille valitettavan tyypillistä. Asiantuntijoina esiintyvät ateistit ovat usein luonnontieteilijöitä (esim. [[Richard Dawkins]]) ja siten asiaatuntemattomia tahoja arvioimaan esimerkiksi Jumalan olemassaoloa.

==Ateismin suuntaukset==

Ateismi voidaan käsittää joko [[wp:väitelause|väitelause]]ena tai yksilön [[wp:tieto|tiedollisena]] asenteena.<ref>Ilkka Niiniluoto: ”Ateismi”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Timo Helenius, Timo Koistinen & Sami Pihlström (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=130 | Julkaisija=Porvoo Helsinki: WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Nykyisin ateistit jaetaan usein [[AW:S#eksplisiittinen ateismi|eksplisiittiseen ateismiin]], jossa kielletään jumalien olemassaolo, ja [[AW:S#implisiittinen ateismi|implisiittiseen ateismiin]], joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon, mutta josta puuttuu jumalien olemassaolon nimenomainen kieltäminen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Austin Cline,| Nimeke=Strong Atheism vs. Weak Atheism | Ajankohta= | Osoite=http://atheism.about.com/od/atheismquestions/a/strong_weak.htm | Julkaisija=about.com | Luettu=19.4.2007 | Kieli={{en}}}}</ref> Implisiittinen ateismi eroaa [[AW:S#agnostismi|agnostismi]]sta siten, että agnostikko kieltäytyy ottamasta kantaa jumalien olemassaoloon, kun taas implisiittisellä ateistilla ei ole edes olemassa käsitettä "jumala".

Vaikka useimmat ateistit edustavat sellaisia käsityksiä kuin [[AW:S#humanismi|humanismi]]<ref>”Humanism”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Ted Honderich (Editor) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy | Sivu=376 | Selite= | Julkaisija=Oxford: Oxford University Press | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 0-19-866132-0}}</ref> ja [[AW:S#naturalismi|naturalismi]],<ref>Evan Fales: ”Naturalism and Physicalism”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Michael Martin (Editor) | Nimeke=Cambridge Companion to Atheism | Selite=Cambridge Companions to Philosophy | Sivu=122–131 | Julkaisija=New York: Cambridge University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 0-521-60367-6}}</ref> ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Julian Baggini | Nimeke=[[Ateismi: Lyhyt johdanto]] | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0}}</ref> Kaikkia ateisteja yhdistää ateismin määritelmän seurauksena lähinnä vain muiden uskontojen kritiikki. Koska ateismi on vain muiden kantojen kieltämistä, itse ateismille esitetään harvemmin positiivisia perusteita.

Ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä piirre on jumaluskon puuttuminen, mutta syyt ja perustelut tälle näkemykselle poikkeavat toisistaan. Koska ateismi käsitetään yleisesti jumalien olemassaolon kieltämisenä, siihen liittyy oleellisesti käsitys kiellettävien jumaluuksien luonteesta ja ominaisuuksista. Yksiselitteisen [[ateismin määritelmä|ateismin määrittelyn]] vaikeuteen liittyy siten ilmiön lukuisat historialliset ilmenemismuodot ja käsitteen lukuisat eri tulkinnat.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Giuseppe Tanzella-Nitti, Philip Larrey and Alberto Strumìa | Nimeke= Atheism| Ajankohta= | Osoite=http://www.disf.org/en/Voci/2.asp | Julkaisija=Interdisciplinary Encyclopedia of Religion and Science | Luettu=27.4. 2007 | Kieli={{en}} }}</ref>

==Ateismin perustelut==
Eksplisiittiselle ateistille rationaalinen ajattelu ja tieteellinen tieto ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ateismi perustuu kuitenkin useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia.<ref>Mikäli ateisti väittää muuta, häneltä on hyvä kysyä, mikä nimenomainen tieteen tutkimustulos todistaa Jumalan olemassaolemattomaksi.</ref> Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti monestikaan aseta kyseenalaiseksi tai näe syviä [[AW:S#perususkomus|perususkomuksiaan]].
Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa.<ref>Näin esimerkiksi [[Antony Flew]]: God and Philosophy, 1966.</ref> Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan [[AW:S#metafysiikka|metafyysinen]] tai uskonnollinen.

=== Ateismin ennusteet ===

Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, jolloin ateismi ennustaa asioita hyvin heikosti. Ateismin empiiriset ennusteet voidaan kuitenkin muotoilla modus tollens -päättelyksi:

(1) a → b
(2) ¬b
(JP) ¬a

Jossa a on teismi, ja ateismin ennuste on ¬b. Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:

(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."
(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."

Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. Ateistikaan tuskin kiistää sitä, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty perusteluja, mutta hänen mielestään ne eivät vain ole hyviä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin se, mitä kukin pitää riittävän hyvänä perusteluna. Argumentin kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä on juuri 'Antti Ateistin' mielestä hyvä perustelu Jumalan olemassaolon puolesta, vaan vaadittavan perustelun vakuuttavuus on riippuvainen ainoastaan siitä, kuinka hyvien perustelujen olemassaolo Jumalan olemassaolosta tulisi seurata. Lisäksi perustelujen olemassaolosta ei edes seuraa, että ateisti olisi tietoinen kaikista näistä perusteluista. Esimerkiksi uskonnonfilosofiaan laajasti perehtynyt [[Antony Flew]] päätyi pitämään elämänsä loppupuolella kohtaamiaan Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perusteluja niin vakuuttavina, että luopui ateismistaan.

1. premissi voidaan puolestaan kyseenalaistaa hyvinkin helposti esimerkiksi deistisen Jumala-käsityksen puitteissa.<ref>Jumala, joka ei ole määritelmällisesti ilmoittanut itseään meille, ei ole oletettavasti kovinkaan kiinnostunut siitä, uskommeko me hänen olemassaoloonsa vai emme. Ei siis ole myöskään erityistä syytä uskoa, että jos deistinen Jumala olisi olemassa, meillä olisi pakko olla Jumalan olemassaolon puolesta hyviä perusteluita. Premissi näyttäisi siis suunnilleen yhtä uskottavalta kuin väite "Jos tuntematon alkeishiukkanen on olemassa, niin tämän olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja", tai: "jos Amazonissa on tieteelle tuntematon kasvilaji, niin sen olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja".</ref> Ensimmäinen premissi voidaan kyseenalaistaa myös kristinuskon puitteissa esimerkiksi sillä perusteella, että ihmiset [[Tuomas Kangasniemi: Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta|uskovat luonnostaan Jumalan olemassaoloon]]. Emme tarvitse erillisiä perusteluja monille muillekaan luonnollisille uskomuksillemme, esimerkiksi havaintojemme luotettavuudelle tai oman mielemme ulkopuolisten persoonien olemassaololle. Jos usko Jumalaan on ihmisen luonnollinen lähtöolettamus, niin ehkä juuri epäusko vaatiikin perustelun, eikä siis oikeutetulle Jumalaan uskomiselle ole välttämätöntä saada tämän lisäksi perusteluja. Kristitty voi kyseenalaistaa ensimmäisen perustelun myös osittain. Hänen ei tarvitse kiistää sitä, että Jumalan olemassaolosta seuraa olemassaoloa puolustavien perustelujen tunteminen. Kristitty voi sen sijaan kiistää sen, että näiden perustelujen tulisi olla juuri niin hyviä, että ne vakuuttaisivat ateistin.

Koska molemmat premissit ovat niin kyseenalaisia, tämä argumentti ei sellaisenaan toimi hyvänä perusteluna ainakaan positiivisen ateismin puolesta, vaan ainoastaan perusteluna tietynlaista Jumala-käsitystä vastaan, oikeuttaen parhaassakin tapauksessa vain negatiivisen ateismin tai agnostisismin. Päättely on kuitenkin muodollisesti pätevää, joten mikäli premissit olisivat totta, näistä seuraisi johtopäätös: "ei ole niin, että Jumala on olemassa." Jotta argumentti voisi oikeuttaa johtopäätöksen, sen puolustajan tulisi kuitenkin esittää uskottavat perustelunsa premissien uskottavuuden puolesta.

Tästä syystä ateismin perustelut ovat monesti lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi [[Ylösnousemus | historiallisesti]] ja [[Raamatun_historiallinen_luotettavuus | arkeologisesti]].

=== "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta" ===

{{Pääartikkeli|[[Ateismin falsifioitavuus]]}}

{{Pääartikkeli|[[Jumalan olemassaolo]]}}

Kristillisen apologetiikan näkökulmasta ei ole perusteltua pitää totena edes 2. premissiä, jonka mukaan siis "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta". Käytännössä ongelma näyttää kiteytyvän siihen, mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät "hyvinä perusteluina", ja tällainen tilanne onkin sellainen, jota voisimme useiden kristinuskon suuntien perusteella odottaa: Jumalan toiveena ei ole ensisijaisesti saada meidät uskomaan olemassaoloonsa, vaan saada meidät vapaaehtoisuuteen perustuvaan rakastavaan yhteyteen hänen kanssaan. Maailma tarjoaa riittävät perusteet jumaluskolle, jos ihminen tahtoo olla yhteydessä Jumalaan, mutta samalla ihminen voi myös uskoa ateismiin näin tahtoessaan.

=== Ihmeiden kritiikki ===
{{Pääartikkeli|[[Ihme]]}}

Useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein [[ihme]]itä vastaan virheellisen [[David Hume]]n argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot, kokemukset ja fyysinen todistusaineisto voidaan aina kuitata erehdyksiksi tai huijaukseksi.

On tietysti totta, kuten David Hume on sanonut, että "Mikään todistus ei riitä osoittamaan ihmettä todeksi, ellei todistuksen epätotuus olisi vielä suurempi ihme, kuin se seikka, jonka se yrittää todistaa." Tämä pätee minkä tahansa väitteen suhteen: todistusaineisto ei voi osoittaa väitettä todeksi, ellei väitteen vastakohdan totuus olisi todistusaineiston huomioon ottaen vieläkin epätodennäköisempää. Tämä ei kuitenkaan auta osoittamaan ihmeestä, kuten [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen ylösnousemuksesta]], kertovia todisteita huonoiksi, ellei ihmeen oleteta olevan jo lähtökohtaisesti mielivaltaisen epätodennäköinen. Mutta juuri tämähän argumentin piti todistaa!

=== Usko Jumalaan ei ole tieteellistä ===
{{Pääartikkeli|[[Tieteisusko]]}}

Lisäksi ateismi yhdistyy usein tieteisuskoon: Tiede on nykyään määritelty siten, että vain luonnolliset syyt hyväksytään tieteellisiksi selityksiksi. Tiedeyhteisö ei siis naturalistisen ennakko-oletuksensa takia hyväksy luotettaviksi mitään selityksiä tai todisteita, jotka viittaisivat yliluonnolliseen. Tieteisuskoinen ateisti harjoittaa toisin sanoen ateismiaan ylläpitävää, tieteisuskoksi kutsuttua kehäpäätelmää:

#Ateismin vastaiset todisteet vaatisivat [[yliluonnollinen|yliluonnollisia]] selityksiä.
#Yliluonnollisille asioille ei ole luotettavia todisteita, joten yliluonnolliset selitykset eivät ole tieteellisiä.
#Yliluonnollinen ei ole tieteellistä, joten todisteet eivät ole tieteellisiä.
#Koska todisteet eivät ole tieteellisiä, ne eivät ole luotettavia.
#Yliluonnollisille asioille ei siis ole luotettavia todisteita.

Tämän kehäpäättelyn avulla tieteisuskoinen ateisti siis varmistaa ettei hänen koskaan tule ottaa vakavasti mitään todisteita ateismia vastaan.

Tieteisuskoinen ateismi ei siis todellisuudessa ole falsifioitavissa, saati sitten verifioitavissa. Tieteisuskon tiedollinen arvo on siksi hyvin lähellä nollaa. Monien tieteisuskoisten ateismi on vain nykyisestä naturalistisesta tieteenfilosofiasta seuraavaa kehäpäätelmää, joka kuitenkin tieteellisellä ja järkevän tuntuisella argumentaatiollaan mahdollistaa erittäin suljetun asenteen.

===Todistustaakan vierittäminen teisteille===
* Pääartikkeli: [[Todistuksen taakka]]
Ateistit esittävät usein, että uskovien tulisi osoittaa, että jumala on olemassa. Jos tähän ei pystytä, ateisti usein väittää että ei ole järkevää uskoa Jumalan olemassaoloon. Ateistista käsitystä on puolustettu esimerkiksi seuraavasti: on järjetöntä vaatia, että olisi todistettava, että Jumalaa ei ole olemassa. Jonkin todistaminen olemassaolemattomaksi ei ole mahdollista. Täten niillä, jotka väittävät jumalan olevan olemassa, on velvollisuus todistaa se, eli heillä on todistuksen taakka. Jos todistusta ei pystytä antamaan, ei ole syytä uskoa jumalan olemassaoloon.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Koistinen, Olli & Räikkä, Juha | Nimike=Taivaassa ja maan päällä: Johdatus uskonnonfilosofiaan | Sivu=110–112 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-37-2034-9}}</ref>

Tämä väite on kuitenkin erittäin ongelmallinen, koska siinä määrin missä ateismi väittää jotain, sen pitäisi perustella väitettään, pelkkä teistien perusteluiden kritiikki ei ole riittävä peruste ateismille.<ref>http://protheism.blogspot.com/2006/08/atheism-and-burden-of-proof.html</ref> Väite, että todisteiden puuttuessa johonkin asiaan ei pitäisi uskoa, on väärä. Esimerkiksi uskomme ajattelumme luotettavuuteen, omaan olemassaoloomme, matematiikkaan (joka lähtee oletetuista aksioomista), ja toisten tajuisten olentojen olemassaoloon ovat vailla perusteluja mutta olemme silti oikeutettuja uskomaan niihin. Itse asiassa melkein minkä tahansa väittämän taustalla on todistamattomia oletuksia. Ateisti käyttää siis lamauttavaan skeptisyyteen johtavaa kriteeriään valikoiden, kohdistaen tuhoavan ylikriittisen kriteerinsä älyllisesti epärehellisesti vain haluamaansa kohteeseen.

Lisäksi ateistit uskovat käytännössä itsekin olentoihin, joiden olemassaoloa he eivät voi todistaa: Luultavasti jokainen ateisti allekirjoittaisi uskovansa väitelauseen: "on olemassa ainakin yksi ihminen, jota Jumala ei ole luonut." Nyt teisti voi kuitenkin todeta, ettei tälle väitteelle ole annettu mitään perusteluja, ja mikäli tällaisia perusteluja ei saada, on uskottava väitelauseen negaatio todeksi: "Ei ole olemassa yhtään ihmistä, jota Jumala ei ole luonut." Toisin sanoen todistustaakka on sekä ateistilla että teistillä.

===Uskontojen lukumäärä===
Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on uskonnon [[Uskonnon määritelmä#Tiedollinen määritelmä|tiedollisen määritelmän]] mukaan vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)

[[wp:George H. Smith|George H. Smith]] on esittänyt ateististen näkemysten luokittelun eksistentialistiseen, metafyysiseen, tietoteoreettiseen, käytännölliseen, psykologiseen, yhteiskunnalliseen, kielitieteelliseen ja [[wp:Objektivismi (Rand)|objektivistiseen]] ateismiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Massimo Pigliucci | Nimeke=Review of Atheism, Ayn Rand, and other heresies, by George H. Smith, Prometheus Books, 1990 | Ajankohta= | Osoite=http://www.rationalists.org/rc/1998_summer/forms_of_atheism.htm | Julkaisija= www.rationalists.org| Luettu=27.4. 2007 | Kieli= {{en}}}} ''"He enumerates ethical, psychological, sociological, pragmatic, metaphysical, and epistemological forms of atheism. Smith devotes more space to an in-depth discussion of epistemological atheism, which he further subdivides into skeptical, logical-positivist, linguistic, and objectivist. "''</ref> On mielenkiintoista, että siinä missä ateistit usein käyttävät kristinuskon eri suuntausten lukumäärää 'todisteena' kristinuskoa vastaan, he eivät käytä samaa kriteeriä ateismiin, jonka eri suuntausten pitäisi samoin olla perustelu ateismia vastaan. Itseasiassa näyttää selvältä, että kristinuskon suuntaukset ovat keskenään useammista asioista yhtä mieltä (Jumalan olemassaolo, Jeesuksen historiallisuus ja ylösnousemus, Jeesuksen Jumaluus, taivas, helvetti, oikean ja väärän olemassaolo, vastuu Jumalalle, ...) kuin mitä ateismin suuntaukset ovat (eivät ole yhtä mieltä edes ateismin määritelmästä: Jumalaa ei ole-väite vai Jumala-uskon puute), joten kristinuskon olisi tämän ateistien kriteerin mukaan ateismia todennäköisempi.

===Pahan ongelma===
*Pääartikkeli: [[Pahan ongelma]]
Yksi ateistien pääkritiikki kristinuskoa kohtaan on pahan ongelma. Eli miten hyvä, rakastava ja kaikkivaltias Jumala voisi sallia pahaa, kuten kärsimystä?

#Jos Jumala on hyvä, hän poistaisi pahan jos vain pystyisi siihen.
#Jos hän on lisäksi kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan.
#Jos on olemassa hyvä ja kaikkivaltias Jumala, maailmassa ei olisi pahaa.
#Kuitenkin maailmassa on pahaa.

Pahan olemassaolo on vaikea selitettävä jokaiselle maailmankatsomukselle. Vielä vaikeampaa on lohduttaa kärsivää, jokaiselle maailmankatsomukselle.

Kristinuskossa on useita hyviä sisäisiä vastauksia pahan älylliseen ongelmaan. Jumala on ensinnäkin antanut ihmiselle vapauden myös pahaan jotta oikea rakkaus on mahdollista. Paha auttaa ihmistä tulemaan hyvän Jumalan luo. Ja lopulta paha voitetaan, jolloin lopputuloksena on sekä hyvä että Jumalan hyvyyden arvostus pahan kokemusten kautta. Lisäksi kristinuskolla on hyviä sisäisiä vastauksia pahasta kärsivälle: Jumala tuli Jeesuksessa itse kärsimään maan päälle, joten hän tietää miltä kärsivästä ihmisestä tuntuu.
Vaikkeivät kristinuskon vastaukset poista vaikeaa kokemusta pahasta tai usein erittäin suurta kärsimystä, se antaa niille älyllisesti tyydyttäviä vastauksia.

Itse asiassa fysikalistisen ateismin oma vastaus pahaan on kärsimyksen kokemisen kannalta täysin kestämätön: paha ei ole objektiivisessa todellisuudessa edes olemassa. Itseasiassa ei ole pahaa eikä hyvää, kokemuksemme vain on sellainen, että toiset asiat mielletään pahoiksi ja toiset hyviksi. Kokemuksemme taas on vain tietynlaisen hermostollisen prosessin muodostama illuusio. Objektiivisesti tarkasteltuna tsunamissakin hiukkaset vain järjestäytyivät uudelleen. Sukulaisesi kuoli? Ei se tarkoita muuta kuin että hänet määrittävässä hermostossa kulkee nyt vain hieman vähemmän virtaa, ja tämä synnyttää sinun hermostossasi toisenlaisen reaktion. Tuntuuko elämä merkityksettömältä? Se tunne on vain heijastus neurologisesta ilmiöstä, joka johtuu viimekädessä hiukkasten päämäärättömästä järjestyksestä sekä säännönmukaisesta mutta kuitenkin tarkoituksettomasta liikkeestä. Tästä syystä kärsimyksen kokemisen ongelma on ateismille helposti vielä vaikeampi kuin kristinuskolle.

== Ateismi ja metaetiikka ==

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = Tätä osiota ei ole vielä kirjoitettu.}}

==Ateismin inhimillisiä ongelmia==

Ateismista seuraa käytännössä monia asioita, jotka ovat voimakkaasti vastoin ihmisten arkikokemusta ja intuitioita. Ateisti voi tietysti esimerkiksi kiistää intuition arvon tiedon lähteenä, jolloin seuraava lista ei välttämättä aiheuta minkäänlaista älyllistä ongelmaa. Teisti voi puolestaan pitää intuitiota esimerkiksi hyvänä lähtökohtana, johon on syytä uskoa, kunnes saadaan jotakin riippumatonta todistusaineistoa sitä vastaan. Nämä ovat joka tapauksessa asioita, joiden mukaan sekä teisti että ateisti elää, vaikka ateisti ei niihin varsinaisesti uskoisikaan:

;Ihmisarvo: Ateistin on vaikeaa ellei mahdotonta perustella ihmisen arvoa. Fysikalistiselle ateistille on perimmäistä ainoastaan materiataso. Hiukkasten liike ei tunne ihmisarvoa, eikä ihminen ole viimekädessä muuta kuin monimutkainen molekyylijoukko. Tyypillisesti ateisti kyllä vetoaa ihmisarvoon ja olettaa absoluuttisen ihmisarvon, mutta tämä on lainaa kristinuskolta sillä ihmisarvo ei ole perusteltavissa ateismin alla.
;Järjen luotettavuus: Tyypillisesti ateisti ajattelee ajatusten olevan täysin aivojen sähkökemiallisten reaktioiden tulosta, joten ihmisen ajattelu ei ole seurausta rationaalisesta prosessista, vaan tilastollisesti määräytyneistä materiatason ilmiöistä. Ateistin on vaikea perustella miksi juuri hänen ajatuksensa ja siten ateismi olisi totta, sikäli kun hänen ajatuksensa ovat täysin materiatason määräämiä. Mikäli ateisti uskoon evoluutioteoriaan, tämä muodostaa toisen [[Evoluutioteoreettinen_argumentti_naturalismia_vastaan_(suom)|kumoajan ateismille]].
;[[Vapaa tahto]] ja moraaliset valinnat: Fysikalistisen ateistin mukaan kaikki tekomme johtuvat edeltävistä fyysisistä olosuhteista, joita ohjaavat luonnonlait, sekä ripaus sattumaa. Ihmisen mieltä ei siis ohjaa mikään henkinen toimija, vaan kaikki tekomme tapahtuvat fyysisestä pakosta. Jos ratkeat tekemään jotain vastoin periaatteitasi, et olisi voinut edes valita toisin. Sinulla oli vain huono tuuri. Toisen ihmisen pitäminen pahana moraalittoman käytöksen takia on silloin aivan yhtä suvaitsematonta kuin jos pitäisi häntä pahana hänen silmiensä värin takia. Hän ei olisi voinut toimia toisin, eikä häntä voida siksi pitää vastuullisena tekemisistään.
;Hyvyyden ja pahuuden irrationaalisuus: Fysikalistiselle ateistille on perimmäistä materiataso. Hiukkasten liike ei tunne oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Humen giljotiinin mukaan emme voi myöskään päätellä sitä miten meidän pitäisi tehdä, siitä minkälaisia fyysisiä tosiasioita havaitsemme. Hyvä on vain kokemuksen synnyttämä perusteeton mielipide siitä, mihin elämässä kannattaa pyrkiä. Käytännössä ateisti haluaa välttää ahdistusta ja kärsimystä, sekä saavuttaa onnellisuutta ja mielihyvää. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään järjellistä syytä sille, miksi näin pitäisi tehdä. Näin ollen ateistille hyvä ei kerro niinkään maailmasta, kuin hänen oman päänsä hermostollisista ilmiöistä.
;Tarkoituksen puute: Jos maailmaa tai ihmisiä ei ole luotu, meidän olemassaolollamme ei ole mitään tarkoitusta. Elämälle voi tietysti löytää sisältöä ja itselleen voi asettaa erilaisia päämääriä, mutta ateismi ei tarjoa ihmiselle vastausta, jos elämä tuntuu merkityksettömältä.
;Pysyvän päämäärän puute: nykytieteen mukaan universumia kohtaa lämpökuolema ja ihmiskunta sekä maapallon eliöstä kuolee todennäköisesti paljon aiemmin. Tämän valossa ateismin pohjalta on vaikea keksiä mitään pysyvää merkitystä tai suuntaa elämälle. Ateistilla on yleensä elämässään jonkinlainen päämäärä, mutta tämä on korkeintaan subjektiivista taipumusta tilapäisiin tavoitteisiin. Kaikki se mikä ateistin mielestä on hyvää, kuten luonnon monimuotoisuus, tai ihmisten onnellisuus, häviää joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.
;Totalitarismi: Ylläolevista asioista seuraa, että melkein kaikki ihmisille tärkeät asiat ovat ateismin alla mielivaltaisesti valittavissa ja vailla perusteita. Mikään ei siis pidättele ateistia ryhtymästä [[AW:S#anarkismi|anarkistiksi]], mikä voi toisinaan johtaa laajemmassa mittakaavassa tuhoisaan hajaannukseen yhteiskunnassa. Ateismin vastaus tähän hajaannukseen on tyypillisesti ollut massojen pakottaminen tiettyyn ajatteluun ja toimintaan,<ref>esimerkiksi kommunistiset Neuvostoliitto, Maon Kiina ja Punaiset khmerit</ref> keinoja kaihtamatta, koska vastuullista moraalia ei ole.

===Ateismi ja kommunismi===
Ateismi osana kommunismia näyttää johtavan totalitarismiin kolmesta syystä:
#[[Onko tiede kumonnut Jumalan?|Älyllinen ylimielisyys]], jossa nähdään oma anti-uskonnollinen kanta ainoana älykkään ihmisen vaihtoehtona.
#Ateismin yleistyessä moraalin perustan murentumisesta seuraa tarve pakottaa ihmiset, joilla ei enää ole älyllisesti perusteltua syytä toimia yhdenmukaisesti, toimimaan siten, minkä vallanpitävät näkevät oikeaksi.
#Ateistisilla vallanpitäjillä ei ole älyllisiä syitä rajoittaa oman edun tavoittelua ja valtapyrkimyksiään.

Samoista syistä ateismi näyttää johtavan kommunismissa myös keskustelun rajoittamiseen, siten että muiden kantojen on vaikea saada perusteluitaan kuulluksi. Näin ateismi tyypillisesti suojaa itsensä kritiikiltä ja kommunismin ongelmat huomataan vasta ateististen yhteiskuntarakenteiden romahtaessa, valtavan inhimillisen kärsimyksen saattelemana, kuten Neuvostoliitossa ja osin Kiinassa on käynyt.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
*[[Tieteellinen maailmankatsomus]]
*[[Tieteisusko]]
*[[Vapaa-ajattelijan käsikirja]]
*[[Ateismin falsifioitavuus]]
*[[Ateismin määritelmä]]
*[[Uusateismi]]
*[[Tapio Puolimatka: Uusateismin tunnekieli|Uusateismin tunnekieli]]
*[[Yliluonnollinen]]

=== Internet ===
* [http://www.ateismi.argumentti.fi/ Ateismin kritiikki] (www.argumentti.fi)
* [http://www.bringyou.to/CraigZindlerDebate.mp3 Ateismi vs. kristinusko -debatti] (Graig Zindler & [[William Lane Craig]])
* [http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/uskfil/ateismi.html Marko Grönroos: Ateismi-FAQ]

=== Kirjallisuus ===
*Ateismin lyhyt historia, Alister McGrath
*I Don't Have Enough Faith to be an Atheist, Norman Geisler ja Frank Turek

==Viitteet==
{{Viitteet}}
{{Uskonnonfilosofia}}

[[Luokka:Ateismi]]

Videot

2012-02-16T11:08:29Z

Otvari: /* Solubiologiaan liittyviä animaatioita */ +

__NOTOC__
== Dokumentteja ==
=== [[Jeesuksen ylösnousemus]] ===
*[http://www.youtube.com/watch?v=ZMvaSAwL7_k&playnext=1&list=PL93ACC1496ADD3174 The Case for Christ], [[Lee Strobel]]in dokumentti [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen olemassaolon]] ja [[Jeesuksen ylösnousemus|ylösnousemuksen]] historiallisista todisteista.
=== [[Suunnitteluteoria]] ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-5585125669588896670# Unlocking the Mystery of Life] (1h 7min)
* [http://video.google.com/videoplay?docid=6308516608498324470# The Privileged Planet] (58min)
* [http://www.youtube.com/watch?v=ZMvaSAwL7_k&playnext=1&list=PL93ACC1496ADD3174 The Case for a Creator], [[Lee Strobel]]in dokumentti suunnitteluteoriasta ja luomisesta. (60min)
* [http://www.youtube.com/watch?v=Fj8xyMsbkO4&playnext=1&list=PL6E0850E3D017C2DA Expelled]
=== [[Kuolemanrajakokemukset]] ===
*[http://vodpod.com/watch/5050132-ats-video-documentary-on-near-death-experience ATS Video: Documentary On Near Death Experience] (video, 50 min)
*[http://www.youtube.com/watch?v=zD9jigzzuas BBC dokumentti: The Day I Died] (YouTube, 59min)
*[http://blip.tv/johannes777/ihmepelastus-2639850 Ihmepelastus], entisen ateistin, taideprofessori [http://en.wikipedia.org/wiki/Howard_Storm Howard Stormin], kertomus omasta kokemuksestaan. (Video, 23 min, tesktitys suomeksi)
*[http://www.youtube.com/watch?v=Z6RoO6rK5aw Maurice Rawlings, MD: To Hell and Back] (Video, 1h, 29min)

== Luentoja ==
* [http://www.veritas.org/ The Veritas Forum], paljon luentoja apologeettisista aiheista.

=== Tapio Puolimatka ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en Tapio puolimatka: ''Naturalismi ja sen kritiikki'']

=== Michael Behe ===
* [http://www.metacafe.com/watch/5066181/michael_behe_life_reeks_of_design/ Life Reeks of Design] (10 min)
* [http://www.c-spanvideo.org/program/199326-1 Behe luennoi kirjastaan] [[The Edge of Evolution]] (13.06.2007), (1h 33min)
* [http://bloggingheads.tv/diavlogs/22075 Blogginheads.tv: Irreducibly complex edition], Behe keskustelee John McWhorterin kanssa (44min)
* [http://www.colbertnation.com/the-colbert-report-videos/90952/august-02-2007/michael-behe Behen haastattelu The Colbert Report -ohjelmassa], (5min)

== Keskusteluita ==
* [http://commonsenseatheism.com/?p=50 Common sense atheism: 500+ Atheism vs. Theism Debates]

* [http://mckimmon.online.ncsu.edu/online/Viewer/?peid=c71f72ecead9438faf30bb39b4b1c3051d William Lane Craig vs. Lawrence Krauss] "Is There Evidence For God"
* [http://fixed-point.org/index.php/video/35-full-length/164-the-dawkins-lennox-debate Richard Dawkins vs. John Lennox], The God Delusion Debate

== Muuta mielenkiintoista ==
=== Solubiologiaan liittyviä animaatioita ===
* [http://www.xvivo.net/the-inner-life-of-the-cell/ The Inner Life of the Cell], XVIVO, Harvard University
* [http://www.xvivo.net/powering-the-cell-mitochondria/ Powering the Cell: Mitochondria], XVIVO, Harvard University
* [http://www.xvivo.net/zirus-antivirotics-condensed/ Zirus antivirotics condensed], XVIVO, Harvard University
* [http://www.xvivo.net/zirus-antivirotics/ Zirus antivirotics], XVIVO, Harvard University
* [http://vimeo.com/31830891 Protein Synthesis], Vimeo, käyttäjältä Vuk Nikolic
* [http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=cK-OGB1_ELE RNA interference], Nature videos, Nature Reviews Genetics, [http://www.nature.com/nrg/multimedia/rnai/animation/index.html lisätietoa aiheesta kuvasarjana]
* [http://www.metacafe.com/watch/5915291/molecular_biology_animations_demo_reel/ Molecular biology], Light Productions
* [http://www.youtube.com/watch?v=hLTFiekwFy8 Flagellum] (2min)
* [http://www.bioc.aecom.yu.edu/labs/girvlab/ATPase/ATPsynthase.mov ATP-syntaasi] Albert Einstein College of Medicine
* [http://www.youtube.com/watch?v=W3KxU63gcF4&feature=player_embedded ATP-syntaasi] Creation Ministries International
* [http://www.ted.com/talks/view/lang///id/1322 Drew Berry: Animations of unseeable biology]

[[Luokka:Yleistä tietoa]]

Kalam- kosmologinen argumentti

2012-02-14T06:51:25Z

Otvari: +pari linkkiä

Kosmologisen argumentin eri muodot pyrkivät osoittamaan riittävän Älyn tai Alkusyyn (lat. ''prima causa'') olemassaolon kosmoksen olomassaolon perusteella. Argumenttia ovat puolustaneet mm. '''[[wp:Platon|Platon]]''', '''[[wp:Aristoteles|Aristoteles]]''', '''[[wp:Maimonides|Maimonides]]''', '''[[wp:Anselm_Canterburylainen|Anselm]]''', '''[[wp:Tuomas Akvinolainen|Tuomas Akvinolainen]]''', '''[[wp:Descartes|Descartes]]''', '''[[wp:Spinoza|Spinoza]]''', '''[[wp:Leibniz|Leibniz]]''', '''[[wp:Locke|Locke]]''' ja nykyisin esimerkiksi '''[[William Lane Craig]]''', joka teki aiheesta mm. tohtorinväitöskirjansa.
[[Kuva:202406main image 958 800-600.jpg|right|thumb|250px|Kosmologisen argumentin mukaan mm. kaikella, millä on alku, on myös syy.]]
Keskiajalla islamilainen teologi '''[http://plato.stanford.edu/entries/al-ghazali/ al-Ghazali]''' (1058-1111) tiivisti väitteen Jumalan olemassaolosta hyvin yksinkertaiseen muotoon<ref>Craig W. L. (1998) ''"Design & Cosmological Argument"'' teoksessa ''Mere Creation – Science, Faith & Intelligent Design'', toim. Dembski W. A., Downers Grove, Illinois, InterVarsity Press, s. 333</ref>:
# Kaikella, joka alkaa olla olemassa, on syy olemassaololleen.
# Universumi alkoi olla olemassa.
# Siispä universumilla on syy olemassaololleen.

Ensimmäinen premissi on varsin vakuuttava: sen voidaan olettaa olevan totta, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia.<ref>Asiaa voi arvioida tarkastelemalla vaihtoehtoja: Tämän premissin kiistäminen on loogisesti yhtäpitävää seuraavan väitteen myöntämisen kanssa: ''"On olemassa jotain sellaista, joka on saanut alkunsa ilman mitään syytä."'' Tämä väite puolestaan on ongelmallinen mm. seuraavista syistä:
* Se on ''intuitiivisesti epäuskottava'' – etsimättä tulee mieleen kysymys: "Miksi uskoisin tällaista? Eihän tuota kukaan järkevä ihminen 'purematta niele'! Olisi kyllä työn ja tuskan takana yrittää ylipuhua minut tuohon käsitykseen."
* Se on käytännössä ''mahdoton osoittaa todeksi'': miten voisi todistaa, että jotakin on syntynyt (tai edes voisi syntyä) ilman mitään syytä?
** Toisaalta sen esittäjällä on katsottava olevan todistamisen taakka, kuten olemassaoloväitteiden esittäjillä yleensäkin. Pelkkä väittäminen ei siis ole tällaisissa tapauksissa vakuuttavaa, vaan tueksi tarvittaisiin perusteluja.
* Se on ''älyllisesti epätyydyttävä'': sen hyväksyminen rampauttaisi tai suorastaan lopettaisi syy-yhteyksiä koskevan tutkimuksen – aina, kun tutkimuskohteen aikaansaanut syy ei ole ilmeinen, olisi mahdollista olettaa, ettei mitään syytä kenties ole olemassakaan, joten asian voi jättää sikseen.</ref> Toinen premissi on puolestaan modernin kosmologian tulos. [[wp:Big Bang -teoria|''Big Bang'' -teorian]] mukaan avaruudella ja ajalla on alku, jota "ennen" ei materiaa, avaruutta eikä aikaa ole ollut. On esitetty spekulatiivisia teorioita siitä, että tunnettu universumi olisi vain yksi tapaus useista samankaltaisista "kuplista". '''Borde''', '''Guth''' ja '''Vilenkin''' ovat kuitenkin osoittaneet (BGV-[[AW:S#teoreema|teoreema]]), että kaikissa tällaisissa metakosmologisissa malleissa on myös alku, mikäli avaruus niissä keskiarvoisesti laajenee, kuten se lähes poikkeuksetta tekee. Lisäksi voidaan [[AW:S#argumentoida|argumentoida]], että todellinen ääretön sarja fysikaalisia tapahtumia on mahdottomuus, joten tämänkin perusteella universumilla on oltava alku.

Entä mikä olisi ''riittävä ajan ulkopuolinen syy'' kaikelle materialle ja tilalle universumissa? Ajaton, ei-materiaalinen ja transsendenttinen, erittäin voimakas Jumala.<ref>* Jos ajalla on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava ajan itsensä ulkopuolella, siis ''iankaikkinen''.
* Jos materialla (materia-energialla) on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava materiaalisuuden ulkopuolella, siis ''aineeton''.
* Jos kosmoksella on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava kosmoksen ulkopuolella eli ''transsendenttinen''.
* Lienee ilmeistä, että universumin koko ja muut ominaisuudet osoittavat aiheuttajansa olevan ''erittäin voimakas''; sitä paitsi se seikka, että universumin koko olemassaolo on aiheuttajansa vallassa (aiheutettuna alkanut oleminen pysyy aina aiheutettuna eikä siitä voi missään vaiheessa tulla aiheuttajansa suhteen itsenäistä), merkitsee, että kyseinen aiheuttaja on, vähintäänkin tämän universuminsa suhteen, myös ''kaikkivaltias'' (koska aiheuttaja aiheuttaa pysymisenkin, hän voi halutessaan yhtä hyvin aiheuttaa myös minkä hyvänsä muutoksen).
* Koska universumia luonnehtii osiensa jatkuva syy-yhteyssuhteisuus, sen alkua ei voi sijoittaa tilanteeseen, jossa tämä syy-yhteyssuhteisuus oli jo voimassa. Siksi on perusteltua olettaa universumin aiheuttaneen syyn olevan aiheuttamaansa universumiin aivan erilaisessa suhteessa kuin millaisissa suhteissa universumin osat ovat toisiinsa. Kaikki universumin osien väliset syy-yhteyssuhteethan ovat voineet astua voimaan vasta universumin näiden osien ja siis itse universuminkin jo ollessa olemassa. Universumin aiheuttanut syy ei siis tämän mukaan ole deterministisessä eikä stokastisessa riippuvuussuhteessa universumin olemassaoloon vaan on toiminut täysin vapaasti, siis omasta tahdostaan. Tämä perustelee syyn olevan ''persoonallinen'' ja ''itsestään käsin toimiva''.
Edellä perusteltujen ominaisuuksien perusteella aiheuttajaksi voidaan nimenomaan järjen tasolla tunnistaa ''Jumala''. Muuta tunnettua käsitteellistä vaihtoehtoa ei ole. ('''Platon'''in ''demiurgi''-teoria [että aineellisen maailman olisi järjestänyt joku Jumalaa alempi persoona] edellyttäisi itse aineellisen maailman olevan ikuinen ja että vain siinä oleva järjestys olisi yliluonnollista alkuperää. Aineellisen maailman ikuisuus ei kuitenkaan sovi yhteen modernin fysiikan kanssa.)Tämä Jumalan olemassaolon osoittava päätelmä on ontologisella, ei eksistentiaalisella tasolla: siinä puhutaan Jumalan olemassaolosta vain yleisellä tasolla, ei Jumalan olemassaolon henkilökohtaisesta kokemisesta. Siksi tämä päättely on loogisesti mahdollista hyväksyä, vaikka väittäisi kaikkia uskonnollisia kokemuksia epäluotettaviksi ja kaikkia tunnettuja uskontoja erehdyksiksi.Edellä selitettyjen ominaisuuksien luonnehtiman Jumalan olemassaolo on siis itsessään tosiseikka, mutta tämän tosiseikan tunnustamisen mahdolliset seuraukset henkilökohtaisella tasolla ovat asia erikseen. Raamatunkin mukaan Jumalan olemassaolo on nimenomaan ''tiedon'' asia ({{rp|Room. 1:19-20}}), pelastus taas sellaisen ''uskonluottamuksen'' asia, jota ihminen ei saa järkeilemällä vaan Kristuksen evankeliumin kuulemalla ja siihen suostumalla ({{rp|Room. 10:13-14}}, {{rp|Room. 10:17}}).</ref>

== Kaikella [[AW:S#kontingentti|kontingentilla]] on alkunsa ja aiheuttajansa ==

Jos jollakin olemassa olevalla asialla on [[AW:S#teoreettinen|teoreettinen]] mahdollisuus olla olematta olemassa, voidaan sen olemassaolon katsoa aiheutuneen jostakin. Maalaisjärjen mukaan kaikella olevaisella, jolla on alku, on myös aiheuttaja. Koko [[wp:maailmankaikkeus|maailmankaikkeus]] on näin ollen oikeastaan monimutkainen rakennelma erilaisia syy- ja seuraussuhteita. Ns. maalaisjärki perustuu pitkälti [[AW:S#analogia|analogioihin]] eli rinnastuksiin, joita tehdään kokemusmaailman pohjalta. Koska käytännön elämässä ei törmätä asioihin, jotka alkaisivat olla olemassa ilman aiheuttajaa, oletamme, että sama pätee myös teoreettisemmalla tasolla.

Ihmisen kannalta mielenkiintoista on nimenomaan meitä ympäröivän universumin alku ja aiheuttaja, koska tuntemamme todellisuus on nimenomaan tämä universumi. Ajattelumme ja siinä käyttämämme käsitteet ovat rajoittuneet tämän universumin sisällä vallitseviin lakeihin.

== Universumin alku ==

1920–luvulla astronomi '''[[wp:Edwin Hubble|Edwin Hubble]]''' havaitsi [[wp:punasäteily|punasäteily]] –ilmiön, joka yleisen käsityksen mukaan osoittaa [[wp:Universumi#Maailmankaikkeuden_laajeneminen|universumin laajenevan]]. Tämä löytö johti niin kutsuttuun [[wp:Alkuräjähdys|''Big Bang'' –teoriaan]]<ref>Nimityksellä on suomenkielinenkin vastine: ''jymypaukkuteoria''.''Big Bang'' -ilmauksen otti käyttöön astronomi '''Fred Hoyle''', joka itse siinä vaiheessa kannatti omaa kilpailevaa ''Steady State'' -teoriaansa. Tämä "jatkuvan luomisen" teoria edellytti ainetta syntyvän kaiken aikaa vähin erin lisää, niin että universumin ominaistiheys pysyy sen laajenemisesta huolimatta vakiona. Jatkuvan luomisen teoria ei ennustanut jymypaukkuteorian mukaista avaruuden taustasäteilyä, ja kun mittaukset vahvistivat taustasäteilyn olemassaolon, Hoyle myönsi "tappionsa"."''Big Bang'' -teoria" oli siis alun perin poleeminen pilkkanimi, joka kuitenkin ajan mittaan vakiintui yleiseen käyttöön ja muuttui koetulta sävyltään humoristisen neutraaliksi.</ref>. Tämä tiedemaailmassa tällä hetkellä vallalla oleva teoria käsittää ainakin kaksi perusteesiä:
#Tuntemamme universumi sai alkunsa suuresta räjähdyksestä noin 15 miljardia vuotta sitten ja on tämän jälkeen laajentunut.
#Alkuperäisen teorian mukaan<ref>Moreland, J.P. (1987), s. 33</ref> ennen ''Big Bang''iä kaikki olevainen oli matemaattisessa pisteessä, joka oli äärettömän tiheä. Tähän kaikkien [[AW:S#dimensio|dimensioiden]] ulkopuolella olevaan pisteeseen sisältyi kaikki massa, energia, tila ja aika.

[[wp:Termodynamiikka|Termodynamiikan]] toisen pääsäännön, nk. [[wp:entropia|entropian lain]], mukaan käytettävissä olevan energian määrä vähenee suljetussa systeemissä, johon ei tule lisäenergiaa ulkopuolelta. Tämän johdosta universumillammekin on mitä varmimmin edessään lämpökuolema (''heat death''). Maailmankaikkeus ei siis voi olla ikuinen, koska jossakin vaiheessa sitä olisi jo kohdannut tämä lämpökuolema.<ref>Craig, W. L (1994): ''Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics'', Wheaton, Illinois, Crossway Books, s. 115</ref> Sitä, ettei universumi ole luonteeltaan ikuinen vaan on saanut alkunsa ja ollut sen jälkeen olemassa vain äärellisen aikajakson verran, voi siksi pitää tieteellisenä tosiasiana jymypaukkuteoriasta riippumattakin.<ref>Jymypaukkuteoria nauttii varsin suurta kannatusta tutkijoiden keskuudessa, ja monet kristityt apologeetat perustavat teesinsä nimenomaan tähän teoriaan. ''Big Bang'' –teoriassa onkin mielenkiintoisia näkökohtia, jotka puoltavat vahvasti sitä näkemystä, että kaiken takana on älyllinen suunnittelija. Kyseistä teoriaa on kritisoitu pitkälti uskonnollisista syistä, koska "alun" tunnustaminen herättää väistämättä joidenkin mielestä pelottavia teologisia kysymyksiä. Kuten tässä luvussa huomaamme, alun olemassaolo viittaa voimakkaasti myös "alun aiheuttajan" olemassaoloon.</ref> Ajatus ikuisesta maailmankaikkeudesta sotii tuntemiamme [[AW:S#luonnonlaki|luonnonlakeja]] vastaan. [[AW:S#teoria|Teoria]] esimerkiksi ikuisesti supistuvasta ja jälleen laajenevasta<ref>eli syklisesti sykkivästä</ref> maailmankaikkeudesta on luonnonlakien vastainen ja näin ollen mahdoton, ainakin jos huomioon otetaan vain naturalistiset selitykset.<ref>Näistä tarkemmin Craig (1994), ss. 102-116</ref>

Pyrkiessämme hahmottamaan maailmankaikkeuden syntyä joudumme väistämättä tunnustamaan ajattelukykymme rajallisuuden ja toisaalta itse tapahtuman käsittämättömyyden. [[wp:astronomi|Astronomi]] '''Robert Jastrow''' onkin todennut mielenkiintoisesti [[kreationismi|luomisajattelun]] ja ''Big Bang'' –teorian yhtäläisyyksistä:

{{Quotation|Mikä on lopullinen ratkaisu universumin alkuperää koskien? Astronomien antamat vastaukset ovat sekä toisistaan poikkeavia että merkittäviä. Kaikkein merkittävin on se tosiasia, että tieteessä, kuten Raamatussa, maailma alkaa luomisteolla.|Wiester, J.|(1983) The Genesis Connection, Nashville, Nelson, s.24}}

Jos Luoja-hypoteesi hylätään, joudutaan silti hyväksymään "[[ihme]]". Kuten '''[[C. S. Lewis]]''' toteaa:

{{Quotation|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis, C.S.|[[God in the Dock]], s. 211}}

Jumala on ainoa olio, jonka olemassaolo ei ole alkanut, joten hänellä ei tarvitse olla aiheuttajaa. Jos Jumalalla olisi aiheuttaja, joutuisimme siirtämään Jumalan "tittelin" tälle aiheuttajalle, joten Jumalan ikuisuus on tässä mielessä varsin [[AW:S#looginen|looginen]] [[AW:S#attribuutti|attribuutti]] Luojalle. Arkielämän pintahengitysfilosofiassa usein esille tuleva Jumalan näkymättömyyden ongelma liittyy sekin omalta osaltaan tähän argumenttiin. Jumala ei ole meidän kolmiulotteisessa tilassamme, jonka pystymme havaitsemaan aisteillamme. Aistimmehan on valmistettu tämän maailmankaikkeuden ilmiöitä havainnoimaan. Jos Jumala olisi aistein havaittava, hänen täytyisi olla osa maailmankaikkeutta ja atomien toiminnalla selitettävissä. Tällöin Jumala olisi myös entropian lain alainen ja olisi loogista olettaa hänen olemassaolonsa alkaneen joskus ja päättyvän joskus. Jumala kokisi näin ollen lämpökuoleman!

Vaikka tieteellisten yksityiskohtien onkiminen [[Raamattu|Raamatusta]] on [[AW:S#hermeneutiikka|hermeneuttisesti]] ongelmallista, monet Jumalan attribuutit Raamatussa ovat yhteensopivia esittämäämme, ja osittain fysiikan lakeihin perustuvaan, [[AW:S#argumentti|argumenttiin]]. Kun puhutaan Jumalan katoamattomuudesta ja muuttumattomuudesta, nämä kuvaukset voidaan tietysti ymmärtää suhteellisina esimerkiksi ihmisen elinikään nähden. Toisaalta ne sopivat myös jo mainittuun Jumalan transsendenttisuuteen<ref>"toisulottuvuuksisuuteen", siis aika-avaruutemme ulkopuoliseen olemassaoloon</ref>, jonka vuoksi Jumala ei voi olla samojen luonnonlakien alainen kuin luomakunta. Hindulaisen teologian mukaan jumala taas olisi täydellisesti sama kuin luomakunta.<ref>Albrecht, M. (1988): ''Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus'', PerusSanoma, s. 155</ref> Myös ''[[New Age]]'' –filosofiassa jumala määritellään säännöllisesti osaksi luomakuntaa,<ref>Esimerkiksi ''New Age'' -feminismin vaalima maajumalatar- tai äiti maa -ajattelu korostaa sitä, että tämä jumalatar ''ei hallitse'' maailmaa, vaan että hän ''on'' maailma. (Starhawk: ''The Spiral Dance'', New York: Harper & Row 1989, 23.) Tämän uskomuksen mukaan äiti maa pirstaloitui alempiarvoisiksi jumaliksi, kun patriarkaalinen kulttuuri tunkeutui muinaiseen Eurooppaan noin 5000 –25 000 vuotta sitten. Tuhoamalla luonnon voi siis tuhota jumalan! (Wise, R. & Brooke, T.: ''Goddess Worship'', ''Spiritual Counterfeit Project Newsletter'', Winter 1998/99, Vol 23:2, 4.)</ref> niin että jokaisesta ihmisestäkin tulee jumala.<ref>Sire J. W. (1991): ''Missä maailmassa – Maailmankatsomukset puntarissa'', PerusSanoma, s. 136</ref> Tämä ei esitetyn kosmologisen argumentin perusteella voi olla Luojan määritelmä. Itämaisiin uskontoihin ja ''New Age'' –ajatteluun liittyvät [[AW:S#syklinen|sykliset]] käsitykset maailmankaikkeuden "jälleensyntymisestä" ovat, kuten aiemmin totesimme, ongelmallisia mm. entropian lain vuoksi.

== Kosmologisen argumentin kritiikkiä ==

===Universumin syyn syy?===

Ehkä ensimmäisiä vastavetoja kosmologiselle argumentille on kysymys
{{Quotation|Eikö vastaava päde Jumalaankin – mikä syy Hänet siis on saanut aikaan?}}
Mutta tietenkään Jumalalla ei ole alkua, vaan Hän on välttämätön olio (ks. esim. [[ontologinen argumentti]]) samoin kuin esimerkiksi logiikan lait. Jumala on aina ollut olemassa, joten Jumalan olemassaololle ei tarvitse esittää syytä. Aiemmin ateistit itse argumentoivat, että koska universumilla ei ole alkua, sillä ei tarvitse olla syytä.<ref>Osa heistä on tällä kannalla [http://www.marxist.com/big-bang-alternative300402.htm yhä edelleen].</ref> Moderni tähtitiede osoitti kuitenkin tämän ateistien oletuksen ja siten koko väitteen vääräksi.

===Aikakin alkoi===

Maineikas fyysikko '''[[wp:Stephen Hawking|Stephen Hawking]]''' myöntää kirjassaan ''Ajan Lyhyt Historia'', että "niin kauan kuin universumilla on alku, voimme olettaa, että sillä oli suunnittelija". Hawking vaikuttaakin pyrkivän kirjassaan pääsemään eroon universumista, joka viittaisi jonkinlaiseen suunnittelijaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = ''Is there Scientific Evidence for an Intelligent Creator of the Universe?'' | Osoite = http://www.veritas.org/media/talks/691 | Viitattu = 1.5.2009 | Selite = | Tekijä = Walter Bradley | Julkaisija = [http://www.veritas.org/ The Veritas Forum] | Ajankohta = Louisiana State University 2005 }}</ref>.
{{Quotation|Vaikka universumin alkutilasta ei voida sanoa varmuudella paljoakaan, voidaan sanoa, että lähestyttäessä alkuhetkeä koko universumi oli puristunut singulariteetiksi. Yleistä suhteellisuusteoriaa käyttäen universumi oli äärettömän tiheä ja kuuma singulariteetti ennen laajentumistaan. Tämän singulariteetin alkuhetkestä ei voida sanoa mitään, koska äärettömässä lämpötilassa ja tiheydessä tuntemamme fysiikan lait eivät luultavasti päde. Koska avaruus ja aika muodostuivat tästä singulariteetin laajentumisesta, ei ole loogista puhua ajasta ennen tätä singulariteettia. Täten voidaan myös todeta tämän singulariteetin olevan ikuinen, jolloin kosmologisen argumentin vastalauseena käytetty universumin oletettu ikuisuus voidaan muuntaa muotoon "energia on aina ollut olemassa".|Hawking & Ellis|1973<ref>Hawking, Stephen & Ellis, G. F. R. (1973): ''The Large Scale Structure of Space-Time''. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-09906-4. ''The classic reference.''</ref>}}

Tässä vastaväitteessä ''fysiikka'' ymmärretään melko oikein mutta ''alkamisen käsite'' väärin. Jonkin asian olemassaolon alkaminen ei edellytä edeltävää aikajaksoa, jolloin kyseinen asia ei ole ollut olemassa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = ''Youtube Takes Out the Cosmological Argument!'' | Osoite = http://www.reasonablefaith.org/site/News2?page=NewsArticle&id=6515 | Viitattu = 20.3.2009 | Selite = | Tekijä = William Lane Craig | Julkaisija = Reasonable Faith | Ajankohta = 2007 }}</ref> Itse asiassa pätee seuraava<ref>''Philosophical Foundations for a Christian Worldview''. J.P. Moreland & W. Lane Craig, Intervarsity Press, 2003.</ref>:
* Asian x olemassaolo alkaa hetkellä <math>t</math>, jos ja vain jos
** x on olemassa ajankohdassa <math>t</math> eikä x ole maailmassa olemassa ajattomasti.
** On aika <math>t</math>, jolloin x on olemassa, eikä ole aikaa <math>t^'< t</math>, jolloin x on olemassa.
** x:n olemassaolo on ajallinen tosiasia.

Lisäksi yo. vastaväitteessä ikuisuuden käsite ymmärretään siten, että asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina. Tämä on kyseenalaista, sillä normaalisti ikuisuudella tarkoitetaan ääretöntä aikaa. Vasta-argumentti vetoaakin ehkä enemmän intuitiivisesti tämän ikuisuus-sanan sisällön vaihdon kautta, koska ääretön aika todellakin poistaisi alkamisen.<ref>Tältä osin kyseessä on siis pikemminkin verbaalinen harhautus kuin todellinen vasta-argumentti.</ref> Mikäli tyydytään puhumaan siitä, että jokin asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina, on selvää, että koska itse aikakin on alkanut<ref>Annetun määritelmän mukaan: se on ollut olemassa ensimmäisellä hetkellään, eikä ole sitä edeltävää hetkeä, jona se olisi ollut olemassa, eikä se ole olemassa ajan – siis itsensä – ulkopuolella, vaan sen olemassaolo on nimenomaan ajallinen tosiasia.</ref>, myös kyseisen asian olemassaololla on alkunsa. Ajan alkaminen siis lähinnä vahvistaa Kalamin kosmologisen argumentin.

== Aiheesta muualla ==
=== Videoita ===
* [http://www.youtube.com/watch?v=gtfVds8Kn4s William Lane Craig: Worst Objections to Kalam Cosmological Argument] (YouTube, 58 min)

=== Internet ===
* [http://ujjf.blogit.fi/kalam-kosmologisesta-argumentista/ T. Ilari: Kalam kosmologisesta argumentista] (Usko, järki ja filosofia -blogi)
* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/netkosmo.htm Matti Kankaanniemi: ''Kosmologinen argumentti'']
* [http://www.tomhimanen.org/?p=27 Tom Himanen: ''Alkusyy'']

== Viitteet ==

{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Filosofia]]
[[Luokka:Argumentit]]
[[Luokka:Kosmologia]]

{{Uskonnonfilosofia}}

Malline:Tiesitkö että

2012-02-02T13:38:18Z

Otvari:

...<random>
[[wp:New Scientist|New Scientist]] -lehden mukaan [http://www.newscientist.com/article/mg20126941.700-born-believers-how-your-brain-creates-god.html?full=true usko Luojaan on synnynnäistä?] 
@@@
jokainen [[wp:HIV|HIV]]-tartunta maksaa yhteiskunnalle noin [http://www.vartti.fi/artikkeli/8101d617-712d-48dc-ae7f-db371e31148f 1 000 000 euroa]?
@@@
vuonna 2006 tehdyn [http://www.physorg.com/news11504.html mielipidemittauksen mukaan] 69 % amerikkalaisista kannattaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta kouluissa?
@@@
vuonna 2006 tehdyn [http://www.physorg.com/news11504.html mielipidemittauksen mukaan] vain 21 % amerikkalaisista vastustaa [[suunnitteluteoria]]n opetusta [[evoluutioteoria]]n rinnalla?
@@@
[http://www.uusisuomi.fi/viihde/93656-pornolehtia-tarjolla-raamattuja-vastaan-helsingin-ytimessa Vapaa-ajattelijoiden kannanoton mukaan] pornolehdet ovat parempaa luettavaa kuin Raamattu.
@@@
Rushin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan masennuslääkkeitä käyttävät potilaat toipuvat muita nopeammin, jos he uskovat persoonalliseen ja huolehtivaan Jumalaan. ''(RiVo 10.3.2010, s. 7.)''
@@@
Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää vuosittain noin 6 000 000 euroa ruokajakeluun ja vähävaraisten auttamiseen? ''(Jenny Jännäri: Mihin menet, kansankirkko?. 3.3.2007. Presso.)''
@@@
tutkimusten mukaan uskonnollisesti sitoutuneilla nuorilla on vähemmän masentuneisuutta, itsemurhayrityksiä, päihteiden käyttöä ja tilapäisiä sukupuolisuhteita kuin muilla nuorilla? Heidän keinonsa selvitä vastoinkäymisistä ja traumoista ovat monipuolisempia kuin ikätovereilla. ''(Jari Sinkkonen: Lapsen puolesta. WSOY 2001. sivu 254.)''
@@@
YLE Teemalla tammikuussa 2009 esitetyssä ''Lajien synty'' -tiededokumentissa [[Richard Dawkins|Dawkins]] esitti [[rekapitulaatioteoria|väärennöksiä]] todisteena polveutumisesta? Nämä [http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa1/05.htm oikeudessakin väärennöksiksi todetut] sikiökuvat ovat koulujemme nykyisissä oppikirjoissa.
@@@
[[Richard Dawkins]] [http://newsbiscuit.com/2009/04/13/evolution-cannot-explain-existence-of-creationists-concedes-dawkins/ on todennut], ettei evoluutioteoria tarjoa järjellistä selitystä [[kreationismi|kreationistien]] olemassaololle?
@@@
ApologetiikkaWiki ei sitoudu [[kreationismi|kreationismiin]]? ApologetiikkaWiki sitoutuu kristinuskoon, ja kreationismi on vain yksi kristillinen tulkinta luomisesta.
@@@
[[Tapio Puolimatka]]n mielestä "[http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-105&j=787326 on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta]"?
@@@
Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajan, [http://www.youtube.com/watch?v=ds_weQ5wmsk&feature=PlayList&p=C4266F5F6BBD1359&index=0 Robert Brotheruksen mukaan lapset ovat ateisteja syntyessään], kun taas tutkimukset viittaavat siihen, että [[Tuomas_Kangasniemi:_Lapset_keksivät_uskon_jumaliin_aikuisten_opetuksesta_riippumatta| lapset uskovat jumaliin luonnostaan]]?
@@@
[http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=4696&Itemid=38 tutkimusten mukaan] uskonnolliset ihmiset ovat muita onnellisempia?
@@@
solun sisällä näyttää [http://multimedia.mcb.harvard.edu/Video/Mitochondria_360p.mov tältä]?
@@@
[[uusateismi|uusateistit]] ovat alkaneet pitää lapsille [http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/religion/5922810/Atheist-summer-camp-launched-in-Somerset.html kesäleirejä] [[Richard Dawkins]]in tukemana?
@@@
Jussi K. Niemelä väittää, että vapaa-ajattelijoiden rahoittamia, ateismia julistavia mainoksia olisi revitty bussien kyljistä. Kuitenkin sekä kampanjan toteuttaneen JCDecaux'n että Helsingin bussiliikenteen henkilöstöjohtajan Jussi Mertasen mukaan [http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/uskonnottomien-bussikampanjan-tarroista-kiista/458768 tarrat ovat saaneet olla rauhassa]?
@@@
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan suurin osa AIDS-tartunnoista saadaan [http://www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/aidssuo.pdf homoseksin] kautta?
@@@
"myöhemmin seksin harrastamisen aloittaneet pariskunnat kommunikoivat enemmän, nauttivat seksistä ja näkevät avioliittonsa vakaana. Lisäksi he olivat yleisesti tyytyväisempiä avioliittoihinsa. -- Mitä pidempään seksistä pidättäydyttiin, sitä parempaa osallistujat kertoivat seksin, kommunikoinnin ja suhteen laadun olevan. Avioliittoon asti odottamisella oli eniten yhteyksiä positiivisiin seurauksiin." [http://www.tohtori.fi/?page=1616302&id=1486367 Älä hyppää heti sänkyyn - vahvistat avioliittoa (www.tohtori.fi)]
@@@
"tilastojen mukaan suoraan solmitut avioliitot ovat pysyvämpiä kuin avosuhteena kokeillut"? (Uusi Ankkuri. WSOY 2001.)
@@@
avoeroja on vuosittain [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/02/avoparit_eroavat_aviopareja_yleisemmin_280737.html kaksin - kolminkertainen määrä] avioeroihin verrattuna?
@@@
vuonna 2010 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi [http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/64F2FDE952AA9E00C225780D00247C8B?opendocument&lang=FI ennätysmäärä (13 816 uusia jäseniä]?
@@@
modernin geenitutkimuksen mukaan "[http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/ihmisen-ja-simpanssin-y-kromosomi-eroavat-toisistaan-paljon-oletettua- ihmisen ja simpanssin Y-kromosomi eroavat toisistaan paljon oletettua enemmän"]"?
@@@
avaruudesta on löydetty planeettoja, jotka kiertävät emotähteään ikään kuin väärään suuntaan? (Aamulehti 14.4.2010; s. 15)
@@@
[http://www.tiede.fi/uutiset/3948/uskonto_suojaa_teineja_juopottelulta uskonnollisuus suojaa nuoria] alkoholin liikakäytöltä teini-iässä, vaikka nuorella olisi geneettisiä taipumuksia alkoholismiin? ([http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0145-6008 Alcoholism: Clinical & Experimental Research] nro 7/2010)
@@@
vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan vakaumuksellisiksi ateisteiksi itsensä luokittelee vain 5 % suomalaisista? ([http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/7AAA6F0B2A2B17D2C225739B0025E867?OpenDocument&lang=FI Asennetutkimus: Suomalaiset suhtautuvat uskontoon avarasti]. Kirkon tutkimuskeskus. 2007.)
@@@
noin 81 % suomalaisista uskoo Jumalaan? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/elo98/pohjmaat.htm Kolme neljästä pohjoismaalaisesta sanoo uskovansa Jumalaan]. 1998.)
@@@
Suomen Gallupin vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan 55 % suomalaisista rukoilee vähintään kerran kuukaudessa, ja vain 22 % ilmoittaa, ettei ole rukoillut viime vuosina? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/huh2000/uskonn00.htm Suomalaisten uskonnollisuus yleistä, mutta piilossa]. 2000.)
@@@
vuonna 2000 julkaistun tutkimuksen mukaan yli 80 % suomalaisista piti Jeesuksen opetuksia hyvinä, myös nykyaikaan soveltuvina elämänohjeina? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/lok2000/neliv-ke.htm Suomalaisten suhde kirkkoon myönteinen]. 2000.)
@@@
vuonna 2000 julkaistun tutkimuksen mukaan 69 % suomalaisista uskoo [[Jeesuksen ylösnousemus|Jeesuksen nousseen kuolleista]]? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/lok2000/neliv-ke.htm Suomalaisten suhde kirkkoon myönteinen]. 2000.)
@@@
World Values 2005 -tutkimuksen mukaan 3 % suomalaisista pitää itseään vakaumuksellisena ateistina? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/7d2cc6fc21364731c225734d0019bbf7?OpenDocument Suvaitsevaisuus ja perhearvot näkyvät uskonnollisuudessa]. 2007.)
@@@
kaikkein torjuvimmin maahanmuuttajiin ja erirotuisiin ihmisiin suhtautuu ryhmä, jolle uskonto ei ole lainkaan tärkeää? (Kirkon tiedotuskeskus: [http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/7d2cc6fc21364731c225734d0019bbf7?OpenDocument Suvaitsevaisuus ja perhearvot näkyvät uskonnollisuudessa]. 2007.)
@@@
vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan [http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/03/uusi_tutkimus_osoittaa_raamatun_vitsaukset_todellisiksi_1571825.html Raamatun kuvaamat vitsaukset olivat todellisia]?
@@@
NASA:n laboratorion työntekijä David Coppedge [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/tiede/367/alykkaaseen_suunnitteluun_uskova_nasan_tyontekija_taistelee_oikeuksiensa_puolesta siirrettiin alempiin tehtäviin] keskusteltuaan työpaikallaan [[suunnitteluteoria]]sta?
@@@
isän vähäinen läsnäolo varsinkin poikalapsen elämässä, on monessa tapauksessa osasyynä lapsen tunne-elämän häiriöön. (Sinkkonen, Jari: Pienistä pojista kunnon miehiä. 1990. sivu 142)
@@@
isän puuttumisen on huomattu aiheuttavan väkivaltaisuutta. (Sinkkonen, Jari: Leikkiä vakavilla asioilla. 2003. sivu 22).
@@@
monet [[suunnitteluteoria]]n kannattajat eivät kuulu ID-liikkeeseen? (Kojonen, Rope: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?. 2008. sivu 23)
@@@
Jeesuksesta on säilynyt kirjallisia lähteitä seitsemältä ei-kristilliseltä ja yli 30 kristityltä tai gnostilaiselta kirjoittajalta 150 vuoden sisään Jeesuksen kuolemasta, kun taas parhaat lähteet Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu 300 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. ([http://cross-section.info/E10/jeesuksen_ylosnousemus_historiantutkijoiden_mukaan.php Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan])
@@@
kristillisen syntiinlankeemusopin perusteella on perinteisesti uskottu, että ihmisten älylliset kyvyt ovat vaurioituneet, jolloin ne eivät toimi niin hyvin kuin oli tarkoitus, vaan alunperin luodusta potentiaalista suuri osa jää käyttämättä. Tätä näyttäisi tukevan niin sanottu Savant-ilmiö:
{{Sitaatti3||"Savantismin salaisuus on kuitenkin vielä tätäkin syvempi. Siitä todistavat harvinaiset tapaukset, joissa ihmiset ovat huomanneet päähänsä osuneen iskun jälkeen kykenevänsä yhtäkkiä laskemaan kalenteria. Tämä on saanut jotkut tutkijat esittämään, että meissä kaikissa on nerouden saarekkeita – emme vain saa otettua niitä käyttöön."|http://www.tiede.fi/artikkeli/1013/maailman_oudoimmat_nerot_}}
@@@
nykytutukimuksen tulosten valossa [[wp:synapsi|synapseja]] tulisi verrata mieluummin [[wp:prosessori|prosessoreihin]] kuin yksinkertaisiin kytkentöihin. Synapseja on aivoissa satoja biljoonia. ([http://www.tietokone.fi/uutiset/aivoissa_jattiyllatys_tietokoneet_naurettavan_yksinkertaisia Tietokone 19.11.2010: Jättiyllätys – tietokoneet naurettavan yksinkertaisia)
@@@
Hiroshi Ohmoton (Nature 2006) tutkimuksen mukaan ainakin 2,7–2,9 miljardia vuotta vanhojen kivien perusteella jo silloisessa ilmakehässä oli suhteellisen paljon happea. (Tiede.fi 24.8.2006: [http://www.tiede.fi/uutiset/2604/nuoren_maan_ymparilla_oli_happea Nuoren Maan ympärillä oli happea])
@@@
vuonna 2011 julkaistun [http://www.eurekalert.org/pub_releases/2011-03/hhmi-mdh030811.php tutkimuksen] mukaan ihmisen ja simpanssin DNA:n vastaavuusprosentti on 96.
@@@
Vuonna 2011 julkaistu tutkimuksen mukaan ensimmäiset seksikokemukset lisäävät miesten ulkonäköön liittyvää itsetuntoa, mutta laskevat sitä naisilla. [http://live.psu.edu/story/52222 Aiempien tutkimusten mukaan] aikaisin seksielämänsä aloittavilla nuorilla, etenkin tytöillä, on myös korkeampi riski sairastua masennukseen, kun taas pojilla korkea käsitys omasta ulkonäöstä on yhteydessä seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen.

* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20488512 (Journal of Adolescence, Volume 34, Issue 2, April 2011, Pages 327-335)]
@@@
[[Tiedosto:Dirce.jpg|left|250px]]
uskonnollisesta vainosta 75 % kohdistuu kristittyihin? ([http://www.aidtochurch.org/pdf/P&F_FINAL.pdf Persecuted and Forgotten? Aid to the Church in Need. 2011.])
@@@
vuonna 2011 julkaistun [http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf tutkimuksen] mukaan uskonnollisesti aktiiviset ihmiset antavat eniten varoja hyväntekeväisyyteen.
@@@
vuonna 2011 julkaistun [http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/sakasti%20ISSP.pdf tutkimuksen] mukaan viikoittain uskonnolliseen toimintaan osallistuvat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 714 euroa vuodessa. Ne, jotka eivät osallistu uskonnolliseen toimintaan, antavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 93 euroa.
@@@
[http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/2012/feb/01/top-five-regrets-of-the-dying Saattohoitajien mukaan] monien ihmisten ajatusmaailma selkeytyy hämmästyttävällä tavalla hieman ennen kuin he menehtyvät?
</random>

Keskustelu:Umpilisäke

2012-02-01T15:06:24Z

Otvari:

Johdantokappaleen päätösvirke: "Kasvissyöjillä umpilisäke on suurempi, sillä näillä se toimii mm. kasvien selluloosan pilkkomisessa." – Viittaako "kasvissyöjä" tässä eläimiin, ihmisiin vai molempiin yhtä aikaa? --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 1. helmikuuta 2012 kello 13.37 (EET)
:Aivan, eli tosiaan se viittaa eläinlajeihin. Lähteistettyä tietoa tuosta ja esitetystä surkastuma-argumentaatiosta löytyy ainakin TalkOriginsin [http://www.talkorigins.org/faqs/vestiges/appendix.html tekstistä]. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 1. helmikuuta 2012 kello 17.06 (EET)

Luokka:Surkastuneet elimet

2012-01-30T08:01:33Z

Otvari: luokitus

[[Luokka:Evoluutioteoria]]

Umpilisäke

2012-01-30T08:00:40Z

Otvari: Aloitettu artikkelia, otettu tekstiä mm. artikkelista Evoluutio (kirja)

Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta. Ernst Mayrin mukaan se valaisee evoluution aikaisempaa kulkua. Hän argumentoi umpilisäkkeen – muiden todisteiden ohessa – asettavan ylitsepääsemättömiä ongelmia kreationistisen selityksen tielle mutta olevan sopusoinnussa yhteisen polveutumisen teorian kanssa.<ref>''Evoluutio'' s. 61-62</ref> Kasvissyöjillä umpilisäke on suurempi, sillä näillä se toimii mm. kasvien selluloosan pilkkomisessa.

== Surkastumat todisteena ==

Surkastuneet elimet eivät suoranaisesti kelpaa korkeammalle kehittymisen todisteiksi. Silloin jos elimellä ei ole mitään toimintoa, tai kun toiminto on rakenteeseen nähden liian vähäinen, on yleensä perusteltua olettaa että eliö on polveutunut sellaisesta kantamuodosta, jolla kyseinen elin on ollut toimiva. Silloinkin surkastuneet elimet todistavat enintään sen, että elimet voivat surkastua eli menettää toimintakykyään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 169-170 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref>

== Toiminnallisuus ==

Ihmisen umpilisäkkeellä (kansanomaisesti umpisuolella) on kuitenkin olemassa rakenteeseen nähden täysin riittävä funktio: se toimii erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana taudinaiheuttajien torjunnassa niin sanottuna paksusuolirisana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 169 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}</ref> Lisäksi vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan umpilisäkkeellä on tärkeä tehtävä myös aikuisilla, sillä se säilöö suolistobakteereita ihmisen sairastuessa esimerkiksi koleran tai ameeban aiheuttamaan ripuliin. Ihmisen parannuttua umpilisäkkeessä säilynyt bakteerikanta synnyttää uudestaan kaikki elimistölle tarpeelliset bakteerit. Kehitysmaissa ripuli on yksi yleisimpiä kuolinsyitä.<ref>Bollinger, R.R., Barbas, A.S., Bush, E.L., Lin, S.S. & Parker. W. (2007) [http://sciences.surgery.duke.edu/wysiwyg/downloads/BillSection1SecondInsert.pdf ''Biofilms in the large bowel suggest an apparent function of the human vermiform appendix.''] ''J. Theoretical Biology''. 249: 826-831.</ref>

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Epätäydellinen suunnittelu]]

=== Internet ===
* [http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/umpilisake-ei-ole-ihmislajilla-kehityshistoriallinen-jaanne Umpilisäke ei ole ihmislajilla kehityshistoriallinen jäänne] (Yle: tiedeuutiset)
* [http://blogs.scientificamerican.com/guest-blog/2012/01/02/your-appendix-could-save-your-life/ Scientific American: Your Appendix Could Save Your Life]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Surkastuneet elimet]]

Orjuus

2012-01-27T20:43:03Z

Otvari: + pari linkkiä Turusen blogiin

'''Orjuus''' on
# yhteiskunnallinen järjestelmä ("Orjuus vallitsi antiikin Kreikassa ja Roomassa") ja
# siihen kuuluva sosiaalinen asema ("Näiden yhteiskuntien väestöstä suuri osa eli orjuudessa").
Orjuudessa eli orjana elämisen kannalta olennaista on myös se, että kukaan ei ole orja noin vain ylimalkaan vaan jokaisella orjalla on joku isäntä tai emäntä; isäntä voi olla myös persoonaton: Rooman valtiokin omisti orjia. Orjilla on vapaata väestöä rajoitetumpi oikeus päättää itseään koskevista asioista sekä orjayhteiskunnan oikeuskäytännön mukainen kuuliaisuusvelvollisuus isäntäväkeään kohtaan; toisaalta orjat kuuluvat isäntäväkensä talouteen ja saavat siitä ainakin välttämättömät elämisen tarpeet kuten ruoan, vaatetuksen ja yösijan.

Orjuuteen liittyvät muut olosuhteet ja oikeusnormit ovat vaihdelleet yhteiskunnasta ja ajankohdasta toiseen, joten kaiken orjuuden hätiköity samaistaminen on tyypillistä [[näennäisanalogia]]päättelyä. Toisaalta orjuuden yleisluontoinen tunnusmerkistö voi täyttyä myös ilman, että itse sanaa käytettäisiin: pakkotyöleiriverkoston tarjoamalla polkuhintaisella työvoimalla militaaritalouden perusteita rakentaneella stalinistisella Neuvostoliitolla oli ilmeiset orjayhteiskunnan piirteet, Maon Kiinan koko väestö eli hallinnon pahimmissa vaiheissa oikeastaan Maon henkilökohtaisia oikkuja toteuttavina orjina, joiden sydämetön isäntä antoi jopa kuolla joukoittain nälkään ostaakseen samaan aikaan elintarvikeviennillä aseita ja aseteollisuutta Neuvostoliitosta, ja nykyisessä Pohjois-Koreassa sama meno on jatkunut aina meidän aikaamme asti.

Tässä artikkelissa orjuutta tarkastellaan lähinnä suhteessa Raamattuun ja kristinuskon historiaan.

== Kanaanin kirous ==

Orja-sana esiintyy Raamatussa ensimmäistä kertaa Nooan langettaessa kirouksen Haam-poikansa Kanaan-esikoispojalle: "Kirottu olkoon Kanaan; olkoon hän veljiensä orjain orja!" Tämän kirouksen myöhempiä vaiheita voi seurata Vanhasta testamentista: Kanaanin jälkeläiset asuttivat sitä maata, "Kanaanin maata" eli "Kaanaan maata", jonka Herra sitten lupasi Aabrahamin jälkeläisille, kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kanaanilaisten syntivelka täyttyisi. Tämä toteutui israelilaisten maanvalloituksen yhteydessä Joosuan aikana.

Raamatussa ei ole mitään mainintaa Kanaanin jälkeläisten ulkonäöstä, eikä ylipäänsä ole mitään syytä olettaa, että he esimerkiksi ihonväriltään olisivat poikenneet lähi-idän muista kansoista. Afrikan väestön valtaosan on ymmärretty polveutuvan Haamin muista pojista, ei siis Kanaanista, eikä Raamatussa ylipäänsä ole ainuttakaan mainintaa, jossa joku yksilö orjuutettaisiin etnisen alkuperänsä takia. Sen sijaan Egyptissä orjuutettiin koko Israelin kansa, muttei suinkaan siksi, että (haamilaiset) orjuuttajat olisivat uskoneet Raamattua!

"Orjain orja" on jo itsessään kuvakielinen ilmaus, sillä ei tiedetä ainuttakaan historian esimerkkiä, jossa orjalla olisi ollut mahdollisuus konkreettisesti omistaa orjia. Kanaania itseään ei suinkaan orjuutettu, hänhän päinvastoin sai alun perin haltuunsa jokseenkin parhaan osan tunnetusta maasta. Kun ottaa huomioon Nooan profetioiden kokonaisuuden ja vertaa sitä Raamatun kertomaan ja muista lähteistä tunnettuun historiaan, huomaa, että kyse on lähinnä siitä, että Vapahtaja ja hengellinen valo tulee Seemin suvusta ja että Jaafetin suku levittäytyy laajimmalle ja saavuttaa siinä mielessä maailmassa ulkoisen valta-aseman, mutta että Haamin suku ja eritoten hänen esikoisensa Kanaanin jälkeläiset jäävät keskimäärin huonoimmalle osalle – vaikka alun perin juuri he nousivatkin johtoasemaan, niin että Nimrod, "ensimmäinen valtias maan päällä", oli nimenomaan haamilainen.

Kanaanin kirous ei merkitse sitä, etteivät Haamin tai Kanaaninkin jälkeläiset voisi pelastua uskomalla Jumalan lupauksiin. Päinvastoin: taivaaseen kootaan ihmisiä "kaikista kansoista, kansanheimoista ja kielistä", ja nykyään kristinusko on kokonaisuutena katsoen haamilaisessa Afrikassa voimakasta ja leviävää, kun taas täällä jaafetilaisessa Euroopassa monin tavoin heikkoa ja taantuvaa. "Kaikki on Jumala sulkenut tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi."

== Orjuus Egyptissä ja Mooseksen lain säädöksissä ==

Mooseksen laissa on määräyksiä, jotka koskevat sellaista ihmisten välistä mahdollista suhdetta, joka on paremman puutteessa suomennettu "orjuudeksi". Kysymys ei kuitenkaan ollut mistään ihmisen omistusoikeudesta toiseen ihmiseen, vaan israelilaisten keskinäisellä sopimuksella solmittavasta, pääsääntöisesti määräaikaisesta palvelussuhteesta, ja näiden orjien kohtelusta oli erityiset säädökset, joiden mukaan orja oli esim. päästettävä korvauksetta vapauteen, mikäli isäntä oli tuottanut tälle pysyvän ruumiinvamman kuten lyönyt hampaan irti. Orjat eivät siis suinkaan olleet lainsuojattomassa asemassa isäntiensä mielivallan armoilla.

Näiden säännösten yhteiskunnallinen merkitys näyttäisi olevan lähinnä siinä, että ne antoivat köyhtyneille israelilaisille toimeentulomahdollisuuden perintömaansa määräajaksi myymällä ja varakkaampien maanmiestensä ruokapalkkaisiksi palvelijoiksi pestautumalla. Nämä orjat oli Mooseksen lain mukaan vapautettava joka viideskymmenes vuosi, jolloin he saivat perheineen palata isiensä maille niiden laillisina omistajina. Poikkeuksena olivat vieraista kansoista peräisin olevat (sotavankeuteen joutuneet tai muulla tavoin israelilaisten valtaan siirtyneet) orjat, joilla ei siis voinut olla perintömaita Israelissa eikä niihin perustuvaa toimeentuloa isäntäperheensä ulkopuolella, sekä sellaiset israelilaissyntyiset orjat, jotka eivät isäntäväkeensä kiintyneinä itse tahtoneet enää koskaan lähteä näiden taloudesta.

Mooseksen lain mukainen orjuus on siis ymmärrettävissä lähinnä väliaikaisena ja oikeudellisesti säänneltynä poikkeuksena normaalitilaan, pienempänä pahana tietyissä vaikeissa taloustilanteissa. Erityisesti laissa kielletään orjien ja muukalaisten julma kohtelu ja kehotetaan muistamaan koko Israelin kansan kovaa Egyptin aikaa ja siihen kuulunutta muukalaisuutta ja orjuutta, josta Herra oli heidät vapauttanut ja tuonut Luvattuun maahan. Jo tämä Mooseksen ja koko Vanhan testamentin ajan perustava Jumalan voimateko, lähtö Egyptistä, johon lainanto Siinain vuorella liittyi, on siis luonteeltaan nimenomaan vapautus armottomasta, mielivaltaisesta orjuudesta ja siihen liittyneiden entisiä orjuuttajia kohdanneiden Jumalan rangaistusten sarja.

== Orjuus Uuden testamentin ajan Rooman valtakunnassa ja kristityille siitä annetut ohjeet ==

Mooseksen aikaa puolisentoistatuhatta vuotta myöhemmin Uuden testamentin ajan yhteiskunnassa oli käytännössä pakanallisen roomalaisen oikeuden mukainen orjuus, joka on perin juurin eri asia kuin Mooseksen laissa säädelty menettely: Roomassa orjat katsottiin "puhuvaksi irtaimistoksi", jolla ei lain edessä ollut juuri oikeuksia. Uuden testamentin käyttäytymisohjeet kristityille orjille ja kristityille isännille lähtevät siitä, että olipa ihminen yhteiskunnallisesti millaisessa asemassa tahansa, hänen on ennen muuta muistettava joutuvansa aikanaan tilille elämästään Jumalan edessä, joka on lahjomaton tuomari (kuten oli ollut jo Mooseksen ajan Egyptissä). Tunnollisuus omien velvollisuuksien täyttämisessä ja oikeudenmukaisuus vallankäytössä ovat tällöin kristillistä omaatuntoa ohjaavien apostolisten ohjeiden keskeistä sisältöä.

Nämä ohjeet eivät kuitenkaan merkitse roomalaisen oikeuden orjia ja orjuutta koskevan näkemyksen ja siihen perustuvien käytäntöjen hyväksymistä, vaan ohjeet on annettu nimenomaan siksi, että kristityt tietäisivät, miten toimia Jumalan tahdon mukaisesti kristittyinä, kukin omassa elämäntilanteessaan. Yksilötasollahan on mahdollista toimia oikein, vaikka yhteiskunnallinen lainsäädäntö olisi miten epäoikeudenmukaista hyvänsä. Yhteiskuntarakenne perustui suurtalouksiin – itse asiassa väestön enemmistö oli orjia (ei kuitenkaan juutalaisten eikä samarialaisten alueella). Yhteiskunnalliset lainsäätäjät eivät siinä vaiheessa kuuluneet kristilliseen seurakuntaan eivätkä kysyneet apostoleilta neuvoja töihinsä, joten lainsäätäjille suunnattuja orjuuteen liittyviä ohjeita Uusi testamentti ei suoranaisesti sisällä; suuntaa-antavana voi kuitenkin pitää sellaista seikkaa, että "ihmiskauppiaat" ovat Uudessa testamentissa kristitylle sopimattoman synnillisen elämänmuodon esimerkkinä.

Orjien ja vapaiden ihmisarvossa, kristillisen seurakunnan jäsenyyden laadussa tai pelastuksen osallisuudessa uskon kautta Kristukseen ei ole eroja: "Ei tässä ole orjaa eikä vapaata – – vaan kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa." Erona on kuitenkin se, että mitä enemmän mahdollisuuksia ihmiselle on tarjona, sitä enemmästä hän myös on vastuussa Herransa edessä: "Orja on Kristuksen vapaa, ja vapaa on Kristuksen orja."

== Muita tunnettuja esimerkkejä orjuudesta ja kristittyjen suhtautumisesta siihen ==

Puolisentoistatuhatta vuotta Uuden testamentin aikaa myöhempi Euroopan siirtomaavaltojen, esim. Brittiläisen imperiumin ja siitä sittemmin itsenäistyneen Amerikan Yhdysvaltojen orjalaitos taas muistutti pikemminkin Rooman ja arabien kuin Mooseksen lain mallia, ja lisäksi siinä oli vielä erityinen rasistinen piirre, niin että esim. Yhdysvaltain Virginian osavaltion orjuuteen liittyvässä lainsäädännössä laskettiin kunkin yksilön afrikkalaisuuden suhteellista osuutta. Orjuuden taustana oli kaupallisen hyödyn tavoittelu: orjakaupalla saatiin suurmaatalouteen halpaa työvoimaa; lisää orjia saatiin aiempien orjien jälkeläisistä, joten orjakaupan päättyminen ei merkinnyt orjuuden automaattista päättymistä.

Anglosaksisissa maissa monet orjuuden keskeiset vastustajat, kuten Britanniassa [http://en.wikipedia.org/wiki/William_Wilberforce William Wilberforce], [http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Clarkson Thomas Clarkson] ja herätykseen tullut entinen orjalaivan kapteeni, ''Amazing Grace'' -laulun sanoittajanakin tunnettu [http://en.wikipedia.org/wiki/John_Newton John Newton], puolestaan toimivat kristittyinä, Raamattuun sidotun omantunnon pohjalta ja saivatkin laillisen orjuuden lakkautetuksi brittiläisessä imperiumissa jo 1800-luvun alkuvuosina – siis puolisen vuosisataa ennen kuin Darwinin teokset alkoivat puolestaan antaa perusteita rotusorrolle ja suorastaan [[Darwin ja natsit|etnisille kansanmurhille]].

Darwinista huolimatta Yhdysvaltain Pohjoisvaltioissa orjuutta pidettiin kansallisena häpeänä, ja Etelävaltioiden hävittyä sisällissodan orjuus poistettiinkin koko maasta. Yhdysvalloissakin valovoimaisimmilla orjuuden vastustajilla oli ollut vahvasti kristillinen identiteetti – tämä koskee niin militanttiaktivisti [http://en.wikipedia.org/wiki/John_Brown_(abolitionist) John Brownia] kuin sentimentaalista romaanikirjailijaa, ''Setä Tuomon tuvan'' laatijaa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harriet_Beecher-Stowe Harriet Beecher-Stoweakin].

Amerikan orjavaltioiden historia osoittaa osaltaan Uuden testamentin ohjeiden toimivuuden. Tilanne muistutti Rooman aikaa (monin paikoin suurin osa väestöstä oli orjia, joiden työvoimaan maataloustuotanto perustui), olipa osittain sitä vaikeampikin (rotuajattelun vuoksi vapautetut orjat eivät voineet löytää paikkaansa yhteiskunnassa niinkään helposti kuin antiikin Roomassa). Orjakapinoita leimahti aika ajoin, ja ne synnyttivät veristä jälkeä puolin ja toisin johtamatta kuitenkaan orjien aseman paranemiseen saati orjuuden lopettamiseen. Parasta, mitä siinä tilanteessa elänyt kristitty orjatilan omistaja saattoi suoranaisesti saada aikaan, oli kohdella omia orjiaan niin kuin olisi toivonut itseään kohdeltavan, jos olisi ollut orjan asemassa; parasta, mitä kristitty orja saattoi saada aikaan, oli todistaa Kristuksesta suostumalla elämään osassaan kuuliaisena isännälleen, antaen näin kaikille lähimmäisilleen esimerkin siitä, että ihmisen arvo ei riipu hänen yhteiskunnallisesta asemastaan vaan Jumalan armoteoista häntä kohtaan ja että iankaikkiset asiat ovat ajallisia tärkeämpiä. Kun orjuus sitten aikanaan lopetettiin, se ei tapahtunut orjakapinan kautta eikä koskenut kuuliaisia orjia sen vähempää kuin kapinamielisiäkään.

Kristillisen etiikan kannalta on olennaista ymmärtää, että ihmisen eettinen oikeus, saati velvollisuus, ei ole toimia oman asemansa rajoja rikkoen ja niitä oman halunsa mukaan muuttamaan pyrkien vaan oman asemansa tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa lähimmäisensä aseman parantamiseksi Raamattuun sidotun omantuntonsa ääntä kuunnellen ja seuraten – ja juuri näin toimiminen on johtanut todelliseen ja kestävään yhteiskunnalliseen edistykseen. Lisäksi voi todeta, että vaikka Brownkin osaltaan pakotti ihmisiä ottamaan kantaa orjuuteen ja vei siten kokonaiskehitystä eteenpäin, niin silti Beecher-Stowen tapa herätellä ihmisten omaatuntoa empatiaan oli sekä eettisesti ongelmattomampaa että käytännössä toimivampaa kuin Brownin oman käden oikeuteen perustuva malli, joka suoraan johti monien ihmishenkien menetykseen ja päälle päätteeksi vei miehen itsensäkin hirteen. Tämä antaa pohjaa myös oman aikamme huutavimpien yhteiskunnallisten vääryyksien, kuten [[abortti|"vapaan" abortin]], kristilliseen kohtaamiseen.

== Katso myös ==
=== Internet ===
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2011/10/orjuus-kristinusko-ja-raamattu-osa-1.html Pasi Turunen: Orjuus ja Uusi Testamenti - Orjuus, kristinusko ja Raamattu, osa 1]
* [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2011/11/amerikan-orjuus-ja-antiikin-orjuus-eri.html Pasi Turunen: Amerikan orjuus ja antiikin orjuus eri asioita (Orjuus, kristinusko ja Raamattu, osa 2)]
* [http://raapustus.net/?id=114#orjuus Jasu Markkanen: Hyväksyykö Raamattu orjuuden?]
* [http://www.kreationismi.fi/raamattu/raamatun-sisalto/91-raamatun-tulkinnasta-pitaako-kristityn-noudattaa-juutalaisten-ruokasaadoksia Kreationismi.fi: Orjuus ja Raamattu]

[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Historia]]

Alister McGrath

2012-01-23T07:58:15Z

Otvari: Löytyy tuokin: http://www.suomalainen.com/fi/Dawkinsin-harhaluulo-sku-P9789516076419 (eli palautettu)

'''Alister E. McGrath''' (s. 23. tammikuuta 1953 Belfast, Pohjois-Irlanti) on [[wp:Oxfordin yliopisto|Oxfordin yliopisto]]n historiallisen teologian professori ja kirjailija.

== Henkilöhistoria ==

Vuonna 1966 Alister McGrath lähti opiskelemaan [[wp:metodistit|metodistiseen]] collegeen Belfastissa pääaineinaan matematiikka, fysiikka ja kemia. Hän oli kiinnostunut marxilaisuudesta ja katsoi olevansa [[ateismi|ateisti]]. Hänen uskonnonvastaisuuteensa vaikutti Pohjois-Irlannin protestanttien ja katolisten välinen konflikti. Hän sanoi tuolloin nähneensä itsensä tulevaisuuden ”tieteellisen ateismin saarnamiehenä”. Hän alkoi tutkia [[wp:tieteen historia|tieteen historia]]a ja [[tieteenfilosofia|tieteenfilosofia]]a, mikä sai hänet sanojensa mukaan ajattelemaan, ettei tiede ole vastaus kaikkeen. Hän alkoi perehtyä kristinuskoon, ja katsoi, ettei hänen aiempi käsityksensä kristinuskosta ollut oikea.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=McGrath, Alister | Nimeke=Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus | Selite=(Dawkins' God: Genes, Memes, and the Meaning of Life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-279-8}}</ref>

Vuonna 1971 McGrath valittiin Oxfordin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Vuonna 1975 hän aloitti teologian opinnot Oxfordissa, mutta teki samalla myös tutkimustyötä luonnontieteessä kolmen vuoden ajan saaden [[wp:molekulaarinen biofysiikka|molekulaarisen biofysiikan]] tohtorin arvon 1977. Vuonna 1978 McGrath siirtyi opiskelemaan [[wp:Cambridgen yliopisto|Cambridgeen]]. Kahden vuoden kuluttua hänestä tuli diakoni ja hän alkoi toimia kappalaisena Nottinghamissa ja seuraavana vuonna hänet vihittiin papiksi Nottinghamin katedraalissa. Vuonna 1983 McGrath aloitti teologian ja etiikan luennoitsijana Wycliffe Hallissa Oxfordissa. Vuonna 1993 hänet valittiin teologian tutkijaksi ja luennoitsijaksi Oxfordiin ja professoriksi Regent Collegeen Vancouverissa (1993–1999). Vuonna 1999 McGrath valittiin [[wp:historiallinen teologia|historiallisen teologian]] professoriksi Oxfordin yliopistoon ja 2004 juuri perustetun Oxford Centre of Christian Apologeticsin johtajaksi. Seuraava vuonna hänet valittiin jäseneksi [[wp:Royal Society of Arts|Royal Society of Arts]]iin.<ref name="Biography">{{Verkkoviite | Osoite=http://users.ox.ac.uk/~mcgrath/biography.html | Nimeke=Alister E. McGrath: biography | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= | Kieli= }}</ref>

McGrath on kirjoittanut kymmenille kielille käännettyjä kristillisen teologian perusteoksia. Hänen tutkimusalueitaan teologiassa ovat muun muassa [[wp:evankelikaalisuus|evankelikaalisuus]] ja [[kirkkohistoria]]. Erityisesti hän on kiinnostunut [[tieteen ja uskonnon välinen suhde|uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta]] ja [[ateismi]]sta. Näihin keskusteluihin hän on ottanut aktiivisesti osaa ja toimii tutkijana [[wp:European Scientific Network|European Scientific Network]] - organisaatiossa.<ref name="Biography"/><ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan | Selite=(Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-616-3}}</ref> McGrath on arvostellut [[Richard Dawkins]]ia kohtaan ja hänen teoksensa ''[[Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus (kirja)|Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus]]'' (2005) ja ''[[Dawkinsin harhaluulo (kirja)|Dawkinsin harhaluulo]]'' (2007) arvostelevat tämän kielteistä kantaa [[uskonto|uskonnosta]].

== Teologia ja tiede ==

Alister McGrath on esitellyt ajatuksen ”tieteellisestä teologiasta” tieteen ja kristillisen teologian välistä suhdetta käsittelevissä teoksissaan kuten ''A Scientific theology''. Hänen mukaansa teologian ja luonnontieteen tulisi pyrkiä rakentavaan suhteeseen keskenään ja vuoropuheluun toistensa kanssa. McGrathin mukaan tämä on teologian ja kristinuskon näkökulmasta ”ontologinen imperatiivi”, sillä ne eivät voi sivuuttaa maailmaa Jumalan luomana.<ref name="Volume2">[http://www.arsdisputandi.org/index.html?http://www.arsdisputandi.org/publish/articles/000099/index.html Kirja-arvostelu: Willem B. Drees: A Scientific Theology, Volume 2: Reality]</ref> Hänen filosofiset ja tieteenfilosofiset näkemyksensä ovat saaneet vaikutteita [[wp:Jurgen Habermas|Jurgen Habermas]]ilta ja [[wp:Martin Heidegger|Martin Heideggerilta]] <ref>[http://www.arsdisputandi.org/index.html?http://www.arsdisputandi.org/publish/articles/000162/index.html kirja-arvostelu: Willem B. Drees:A Scientific Theology, Volume 3: Theory]</ref>.

McGrathin näkemyksen mukaan uskonnon tai tieteen ei tarvitse tässä vuoropuhelussa luopua identiteetistään tai perusnäkemyksistään, eikä hän näe uskonnollista [[fundamentalismi]]a vastauksena tieteen ja uskonnon väliseen suhteeseen. Tätä McGrath perustelee historian näkökulmasta: tiede ja uskonto eivät hänen mukaansa ole olleet toistensa vastavoimia tai vihollisia historiansa aikana.<ref name="review">[http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3818/is_200407/ai_n9459407 Gregory A. Snyder Anglican theological review, kesä 2004.]</ref>

McGrathin arvostelu kohdistuu [[wp:valistus|valistuksen]] ajalle tyypilliseen [[wp:järki|järjen]] käsitteeseen ja tämän liittämiseen tieteeseen muun muassa [[tietoteoria|tietoteoreettisen]] [[wp:foundationalismi|foundationalismi]]n tavoin. Tällainen järjen käsite sulkee uskonnot pois ja katsoo voivansa esittää järkiperäisyyden tunnusmerkkejä muillakin kulttuurin ja ihmiselämän alueilla. McGrath katsoo kuitenkin, ettei valistuksen aikanakaan pystytty luomaan kaikkia tyydyttäviä järjen tunnusmerkkejä. [[wp:Postmodernismi|Postmodernistisen]] ajattelun tapaan McGrath näkee, että on olemassa lukuisia erilaisia järkiä, joista mikään ei tule toimeen ilman omaa perinnettään. Tämän ajattelun mukaisesti hän katsoo esimerkiksi ”[[wp:luonto|luonnon]]” käsitteen olevan vahvasti kulttuurisidonnainen.<ref name="review"/><ref>Alister McGrath, Kristillisen uskon perusteet, Jyväskylä 1999, 231-232, 235-7.</ref>

McGrathin mukaan eri tieteenaloilla on erilaiset menetelmät, mutta tästä huolimatta ne kaikki tutkivat todellisuutta. Hän ei näe perinteitä tai kulttuurisidonnaisuutta esteinä tieteellisen tiedon hankinnassa. Näin ollen teologiakin on itsenäinen tiede, jonka tulee pohjautua omaan perinteeseensä, mutta säilyttää myös tieteellinen kriittisyys. Teologia on näin ollen itsenäinen tiede, jolla on omat tutkimusmenetelmänsä ja -kohteensa. Hän puolustaa myös [[tieteellinen realismi|tieteellistä]] ja [[teologinen realismi|teologista realismia]]<ref> [http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3818/is_200407/ai_n9459407 Gregory A. Snyder Anglican theological review, kesä 2004.]</ref><ref name="Volume2" />.

== Lähteet ==
<references />

== Teokset ==
=== Suomennetut teokset ===

* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Epäilys ja sen rehellinen kohtaaminen | Selite=(Doubt: Handling it honestly, 1990.) Suomentanut Risto K. Träff | Julkaisupaikka=Kauniainen | Julkaisija=Perussanoma | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-888-250-9}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan | Selite=(Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-625-616-3}}
* {{kirjaviite | Tekijä=(toim.) | Nimeke=Modernin teologian ensyklopedia | Selite=(The Blackwell encyclopedia of modern Christian thought, 1993.) Suomentaneet Satu Norja ja Kia Sammalkorpi-Soini. Theologia systematica | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-625-495-0}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Tuntematon Jumala: Kohti hengellistä täyttymystä | Selite=(The unknown God: Searching for spiritual fulfilment, 1999.) Suomentanut Ulla Salava | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sley-kirjat | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-618-421-9}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Ateismin lyhyt historia | Selite=(The twilight of Atheism: The rise and fall of disbelief in the modern world, 2001.) Suomentanut Jukka Raunu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-607-082-5}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus (kirja)|Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus]] | Selite=(Dawkins' God: Genes, memes, and the meaning of life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-279-8}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Dawkins-harha? Ateistinen fundamentalismi ja jumalallisen olemassaolon kieltäminen | Selite=(The Dawkins delusion? Atheist fundamentalism and the denial of the divine, 2007.) Suomentanut Jani Kurki | Julkaisupaikka=Hyvinkää | Julkaisija=Cranite | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-92-4259-7}}

=== Muut teokset ===

* ''Luther’s Theology of the Cross: Martin Luther’s Theological Breakthrough'' (Blackwell: Oxford, 1985); paperback edition published January 1990.

* ''The Making of Modern German Christology: From the Enlightenment to Pannenberg'' (Blackwell: Oxford, 1986).

* ‘Reformation to Enlightenment (1500–1800)’,in The History of Christian Theology I: The Science of Theology, ed. P. D. L. Avis (Eerdmans: Grand Rapids, Michigan, 1986), pp. 105–229. [Book-length article].

* Iustitia Dei: A History of the Christian Doctrine of Justification (2 vols; Cambridge University Press: Cambridge, 1986; paperback edition 1989, 1991). Second edition (in one volume) published by CUP in 1998. Third edition 2005.

* ''The Intellectual Origins of the European Reformation''. (Blackwell: Oxford, 1987). Second edition 2003.

* ''The Genesis of Doctrine''. (Blackwell: Oxford, 1990). Second edition: Grand Rapids: Eerdmans, 1997.

* ''The Renewal of Anglicanism'' (London: SPCK, 1993). Foreword by John Macquarrie.

* ''The Foundations of Dialogue in Science and Religion''. (Oxford: Blackwell, 1998).

* (toim.), ''A Handbook of Anglican Theologians'' (London: SPCK, 1998).

* ''Thomas F. Torrance: An Intellectual Biography''. (Edinburgh: T. & T. Clark, 1999).

* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Science & religion: An introduction | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Blackwell | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-631-20842-9 | Kieli= }}

* ''The Future of Christianity''. (Oxford: Blackwell, 2000).

* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=A scientific theology: Vol. 1: Nature | Julkaisupaikka=Edinburgh | Julkaisija=T&T Clark | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0-567-08791-3}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=A scientific theology: Vol. 2: Reality | Julkaisupaikka=Edinburgh | Julkaisija=T&T Clark | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 0-567-08888-X}}
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=A scientific theology: Vol. 3: Teoria | Julkaisupaikka=Edinburgh | Julkaisija=T&T Clark | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 0567083497}}

* ''A Brief History of Heaven''. (Oxford: Blackwell, 2002).

* Alister McGrath & Darren C Marks (toim.): ''The Blackwell Companion to Protestantism'' (Oxford: Blackwell, 2003).

* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=The science of God: An introduction to scientific theology | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=T&T Clark | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 0-567-08353-5}}

* ''The Science of God: An Introduction to Scientific Theology''. (London: Continuum, 2004).

* ''The Order of Things: Explorations in Scientific Theology''. (Oxford: Blackwell, 2006).

== Aiheesta muualla ==

* [http://users.ox.ac.uk/~mcgrath/ Alister McGrathin kotisivut]
* [http://richarddawkins.net/video/146%20-%20Alister%20McGrath(Oxford)%20ALL2.mov Alister McGrathin ja Richard Dawkinsin keskustelu] - video
* [http://asa3.org/ASA/PSCF/2004/PSCF12-04McGrath.pdf On Writing a Scientific Theology: A Response to Ross H. McKenzie] - Alister E. McGrath (pdf)
* [http://www.st-edmunds.cam.ac.uk/CiS/mcgrath/lecture.html Has science eliminated God? Richard Dawkins and the meaning of life] - Alister E. McGrath
* [http://www.complete-review.com/reviews/religion/mcgratha.htm The Twilight of Atheism]. The complete review -sivusto.

[[Luokka:Henkilöt]]

Jumalan olemassaolo

2012-01-22T11:40:25Z

Otvari: /* Internet */ + linkki

{{Suojattu|MiniOsittain}}



== Voidaanko Jumalan olemassaolo todistaa? ==

Jumalan olemassaoloa ei voida koskaan todistaa aukottomasti. Tämän tekstinkään olemassaoloa ei voida todistaa aukottomasti. Vain subjektin olemassaolon todistaminen on mahdollista, koska minkä tahansa muun subjektiin sisältymättömän olemassaolon todistaminen vaatii premissiksi esimerkiksi sen, että ihmisen aistit ovat edes jossain määrin luotettavia. Vaikka Jumalan olemassaoloa ei voida aukottomasti todistaa, sen puolesta voidaan esittää vakuuttavia todisteita. Vaikka arkikielessä voitaisiinkin sanoa, että Jumalan olemassaolo voidaan todistaa, olisi kuitenkin täsmällisempää ilmaista asia esimerkiksi niin, että "Jumalan olemassaolosta voidaan vakuuttua".

== Argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta ==

Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä [[wp:argumentti|argumentteja]] sanotaan Jumalatodistuksiksi. Ensimmäiset merkittävät jumalatodistukset muotoili [[wp:Aristoteles|Aristoteles]],<ref name=Russell1>{{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Nimeke=Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia | Selite=(Alkuteos: History of western philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-17867-5}}</ref> ja erityisesti [[keskiaika|keskiajan]] [[skolastiikka|skolastiikan]] [[teologia]]ssa jumalatodistuksilla oli keskeinen rooli.<ref name=Russell1 /> Jumalatodistukset eivät [[Tapio Puolimatka]]n mukaan todista Jumalan olemassaoloa vastaansanomattomasti,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Puolimatka, Tapio | Nimeke = Usko, tieto ja myytit | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2005 | Kappale = Argumentatiivinen tieto Jumalasta | Sivu = 136 | Tunniste = 951-26-5347-8}} (''Nämä argumentit eivät tarjoa vastaansanomatonta todistusta Jumalasta, mutta ne tarjoavat järkisyitä uskoa Jumalaan.'')</ref> joten yksittäisistä jumalatodistuksista puhuttaessa onkin ehkä oikeellisempaa puhua jumalatodistuksista argumentteina. Merkittävää onkin argumenttien kumulatiivisuus: usein jumalatodistuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Jumalan olemassaolo on esitetyin perustein todennäköistä, ja mitä useammasta argumentista kyseinen johtopäätös seuraa, sitä todennäköisempänä Jumalan olemassaoloa voi pitää.

Merkittävimmät jumalatodistukset ovat

*[[ontologinen argumentti]]
*[[kosmologinen argumentti]]
*[[teleologinen argumentti]]
*[[historiallinen argumentti]]
*[[moraalinen argumentti]]
*[[argumentti tietoisuudesta]]

== Argumentteja Jumalan olemassaoloa vastaan ==

* [[Pahan ongelma]]
* [["Kuka suunnitteli suunnittelijan?" (argumentti)|Kuka loi Jumalan?]]
* [[Projektiivinen ateistinen teoria | Projektiiviset ateistiset teoriat]]: [[Karl Marx]] ja [[Sigmund Freud]]

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===

*[[Kristinuskon perustelut]]

=== Internet ===
* [http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-08-11/teemat/onko-jumala-olemassa Onko Jumala olemassa?] Aku Visalan haastattelu (Vantaan Lauri)
* T. Ilari: [http://ujjf.blogit.fi/11-hyvaa-argumenttia-jumalan-olemassaolon-puolesta/ 11 (hyvää) argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta] (Usko, järki ja filosofia -blogi)

== Viitteet ==
{{viitteet}}

{{Uskonnonfilosofia}}
[[Luokka:Jumala]][[Luokka:Argumentit]]