ApoWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

ApoWiki:Ilmoitustaulu

2013-01-21T10:17:38Z

Fyysikko:

__NOTOC__
{{Ilmoitus
| tapahtuman_nimi = Eläinten erikoisominaisuuksista, jotka viittaavat älykkääseen suunnitteluun
| paikka = Helsingin Saalem, Näkinkuja 3
| päivämäärä = 22.1.2013
| klo = 18:00 - 20:00
| lisätietoja = Puhujana lääkäri Pekka Reinikainen.
}}

{{Ilmoitus
| tapahtuman_nimi = Mahdollisuus Muutokseen -ilta
| paikka = Anderskyrkan, Korkeavuorenkatu 22, Helsinki
| päivämäärä = 16.10.2011
| klo = 16.00-18.00
| teema = Usko ja tieto - miten kristinusko on vaikuttanut tieteen kehitykseen?
| järjestäjä = Helsinki Vineyard -seurakunta
| linkki = http://helsinkivineyard.fi/fi/event/Mahdollisuus-muutokseen-Usko-ja-tieto-16102011-20111016
| lisätietoja = Puhujana on professori [[Tapio Puolimatka]], joka toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa sekä käytännöllisen filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa.

Tapio on ehdottomasti tämän hetken valovoimaisin suomalainen apologeetta eli kristinuskon puolustaja, joka vetoaa järjellisiin argumentteihin perustellessaan kristinuskoa. Tapio on kirjoittanut mm. kirjat [[Usko, tieto ja myytit (kirja)|Usko, tieto ja myytit]] (2005), Usko, tieto ja Raamattu (2007), [[Usko, tiede ja evoluutio (kirja)|Usko, tieto ja evoluutio]] (2008).

Kirjassaan ”Tiedekeskustelun avoimuuskoe” (2010) hän kertoo kohusta, joka aiheutui siitä, että Tapio arvosteli ateismiin nojaavaa tieteentekemistä Helsingin Sanomissa ja sai sen takia Skepsis ry:n [[Huuhaa-palkinto 2008|Huuhaa-palkinnon!]]

HUOM! Tämä tilaisuus on ehdottomasti syksyn kohokohtia joten NYT jos koskaan tuo mukaasi ei-uskova ystäväsi!
}}

{{Ilmoitus
| tapahtuman_nimi = Vaikuttava esiintyminen -seminaari
| paikka = Espoon kristillinen koulu (Rantaharju 6, 02230 Espoo)
| päivämäärä = 4.11.2011
| klo = 8.30-15.30
| teema = Virkistävä ja intensiivinen koulutus esiintymistaitojen kehittämiseen. Koulutuksessa keskitytään sanattomaan sekä sanalliseen viestintään, vuorovaikutukseen yleisön kanssa sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen esiintyjänä. Kouluttajina Markku Laitinen sekä Pirjo Ahonen (Novetos Oy).
| järjestäjä = Espoon kristillinen koulu / Novetos Oy
| linkki = http://ilmoittautuminen.eykk.com
| lisätietoja = Kokopäiväisen seminaarin osallistumismaksu on 350 € / hlö viimeistään 30.9. mennessä ilmoittautuneille. Tästä eteenpäin hinta on 450 € / hlö. Ilmoittautumiset kuitenkin viimeistään 25.10. mennessä. Kaikki materiaali saadaan koulutuksen aikana, joten mukaan tarvitaan vain rento vaatetus.
}}


Katso myös:
* [http://www.teolinst.fi/j/index.php?option=com_content&view=article&id=257&Itemid=53 Suomen Teologisen instituutin ohjelma]
* [http://www.tapiopuolimatka.net/6 Tapio Puolimatkan yleisötilaisuudet]

Videot

2012-02-23T09:15:11Z

Fyysikko: /* Suunnitteluteoria */

__NOTOC__
== Dokumentteja ==
=== [[Jeesuksen ylösnousemus]] ===
*[http://www.youtube.com/watch?v=ZMvaSAwL7_k&playnext=1&list=PL93ACC1496ADD3174 The Case for Christ], [[Lee Strobel]]in dokumentti [[Jeesuksen historiallisuus|Jeesuksen olemassaolon]] ja [[Jeesuksen ylösnousemus|ylösnousemuksen]] historiallisista todisteista.
=== [[Suunnitteluteoria]] ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-5585125669588896670# Unlocking the Mystery of Life] (1h 7min)
* [http://video.google.com/videoplay?docid=6308516608498324470# The Privileged Planet] (58min)
* [http://www.youtube.com/watch?v=ZMvaSAwL7_k&playnext=1&list=PL93ACC1496ADD3174 The Case for a Creator], [[Lee Strobel]]in dokumentti suunnitteluteoriasta ja luomisesta. (60min)
* [http://www.youtube.com/watch?v=Fj8xyMsbkO4&playnext=1&list=PL6E0850E3D017C2DA Expelled]
* [http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=hxvAVln6HLI Darwin's Heretic], evoluutioteorian kanssakeksijästä, Alfred Russel Wallacesta kertova dokumentti. Wallace näki luonnossa vahvoja suunnittelun merkkejä.

=== [[Kuolemanrajakokemukset]] ===
*[http://vodpod.com/watch/5050132-ats-video-documentary-on-near-death-experience ATS Video: Documentary On Near Death Experience] (video, 50 min)
*[http://www.youtube.com/watch?v=zD9jigzzuas BBC dokumentti: The Day I Died] (YouTube, 59min)
*[http://blip.tv/johannes777/ihmepelastus-2639850 Ihmepelastus], entisen ateistin, taideprofessori [http://en.wikipedia.org/wiki/Howard_Storm Howard Stormin], kertomus omasta kokemuksestaan. (Video, 23 min, tesktitys suomeksi)
*[http://www.youtube.com/watch?v=Z6RoO6rK5aw Maurice Rawlings, MD: To Hell and Back] (Video, 1h, 29min)

== Luentoja ==
* [http://www.veritas.org/ The Veritas Forum], paljon luentoja apologeettisista aiheista.

=== Tapio Puolimatka ===
* [http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en Tapio puolimatka: ''Naturalismi ja sen kritiikki'']

=== Michael Behe ===
* [http://www.metacafe.com/watch/5066181/michael_behe_life_reeks_of_design/ Life Reeks of Design] (10 min)
* [http://www.c-spanvideo.org/program/199326-1 Behe luennoi kirjastaan] [[The Edge of Evolution]] (13.06.2007), (1h 33min)
* [http://bloggingheads.tv/diavlogs/22075 Blogginheads.tv: Irreducibly complex edition], Behe keskustelee John McWhorterin kanssa (44min)
* [http://www.colbertnation.com/the-colbert-report-videos/90952/august-02-2007/michael-behe Behen haastattelu The Colbert Report -ohjelmassa], (5min)

== Keskusteluita ==
* [http://commonsenseatheism.com/?p=50 Common sense atheism: 500+ Atheism vs. Theism Debates]

* [http://mckimmon.online.ncsu.edu/online/Viewer/?peid=c71f72ecead9438faf30bb39b4b1c3051d William Lane Craig vs. Lawrence Krauss] "Is There Evidence For God"
* [http://fixed-point.org/index.php/video/35-full-length/164-the-dawkins-lennox-debate Richard Dawkins vs. John Lennox], The God Delusion Debate

== Muuta mielenkiintoista ==
=== Solubiologiaan liittyviä animaatioita ===
* [http://www.xvivo.net/the-inner-life-of-the-cell/ The Inner Life of the Cell], XVIVO, Harvard University
* [http://www.xvivo.net/powering-the-cell-mitochondria/ Powering the Cell: Mitochondria], XVIVO, Harvard University
* [http://www.xvivo.net/zirus-antivirotics-condensed/ Zirus antivirotics condensed], XVIVO, Harvard University
* [http://www.xvivo.net/zirus-antivirotics/ Zirus antivirotics], XVIVO, Harvard University
* [http://vimeo.com/31830891 Protein Synthesis], Vimeo, käyttäjältä Vuk Nikolic
* [http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=cK-OGB1_ELE RNA interference], Nature videos, Nature Reviews Genetics, [http://www.nature.com/nrg/multimedia/rnai/animation/index.html lisätietoa aiheesta kuvasarjana]
* [http://www.metacafe.com/watch/5915291/molecular_biology_animations_demo_reel/ Molecular biology], Light Productions
* [http://www.youtube.com/watch?v=hLTFiekwFy8 Flagellum] (2min)
* [http://www.bioc.aecom.yu.edu/labs/girvlab/ATPase/ATPsynthase.mov ATP-syntaasi] Albert Einstein College of Medicine
* [http://www.youtube.com/watch?v=W3KxU63gcF4&feature=player_embedded ATP-syntaasi] Creation Ministries International
* [http://www.ted.com/talks/view/lang///id/1322 Drew Berry: Animations of unseeable biology]

[[Luokka:Yleistä tietoa]]

Etusivu

2011-07-27T16:30:19Z

Fyysikko:

{|id="mp-topbanner" style="width:100%; background:#fcfcfc; margin-top:1.2em; border:1px solid #ccc;"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 170%;">Kristinusko — parhaiten perusteltu maailmankatsomus <br /><br /> Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
<br>
<div style="text-align: center; font-size: 160%; font-weight: bold;">[[:Luokka:Lukusuositukset|Lukusuositukset]] · [[:Luokka:Pääluokat|Sivukartta]]<br> [[Apologetiikan apologia|Miksi uskoa pitäisi puolustaa?]]</div>
</div>
|}

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>

[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon perustelua ja järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]] ja [[ApologetiikkaWiki:Linkit|linkkejä]].

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>

Vasemmalla näkyy valikko, jonka linkkejä klikkaamalla pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, yläkulmassa on henkilökohtaisiin asetuksiin liittyviä linkkejä, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Monimutkaisempia asioita voi tehdä [http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikoodi wikikoodilla].

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
{{hetken sitaatti}}

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>

Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon.

Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit kertoa artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu.

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!

|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
{{Malline:Etusivun artikkeli}}

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>

ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on kristinuskon puolustukseen eli [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:wiki|wiki]]-sivusto.
Tavoitteena on kaikkien käytettävissä oleva tietopankki, josta löytyy helposti ja nopeasti, suomen kielellä, perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[:Luokka:Lukusuositukset|lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä verkossa. Artikkeleihin on myös erittäin kätevää viitata netti- ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}} - 22 }}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on [[wp:Avoimet_sisällöt|ilmaista]]. Kuka tahansa voi tehdä käyttäjätunnuksen ja myöhemmin muokata artikkeleita. Muokkaajan on hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. Kaikki artikkelit eivät ole kaikin osin tavoitteenmukaisia, vaan niissä on parannettavaa ja korjattavaa. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Näin artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi. Tee myös mahdollisesta virheestä ilmoitus artikkelin keskustelusivulla! Jos taas jokin asia askarruttaa, mutta wikistä ei löydy siihen vastausta, voit [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|pyytää artikkelia]] asiasta.

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>

{{tiesitkö että}}

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>

{{artikkelitoiveet}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}

[[Luokka:ApologetiikkaWiki]]

Anders Breivik, terroristi

2011-07-25T17:00:53Z

Fyysikko: siirsi sivun Anders Breivik, terroristi uudelle nimelle Anders Breivik, massamurhaaja

#OHJAUS [[Anders Breivik, massamurhaaja]]

Oslon-Utøyan verilöyly 2011

2011-07-25T17:00:52Z

Fyysikko: siirsi sivun Anders Breivik, terroristi uudelle nimelle Anders Breivik, massamurhaaja

Norjalainen Anders Behring Breivik toteutti 22.7.2011 Oslossa ja sen lähistöllä hirvittävän veriteon ja rikoksen murhaamalla tarkoitushakuisen suunnitelmallisesti lähes 100 ihmistä. Teko on yksiselitteisen tuomittava ja inhimillisesti katsottuna täysin anteeksiantamaton.

Breivikiä on julkisuudessa luonnehdittu ”äärioikeistolaiseksi”, ”konservatiiviksi”, ”fundamentalistiksi” ja ”vakaumukselliseksi kristityksi”. Hänen on sanottu halunneen puolustaa länsimaisia kristillisiä arvoja kulttuurimarxismia ja islamia vastaan. Millaisia hyvänsä tämänsuuntaisia pyrkimyksiä hänellä lieneekään ollut, syyllistyi Breivik rikoksillaan ihmisyyttä vastaan täysin päinvastaisiin. Breivik näyttää olleen kulttuuriltaan kristitty mutta agnostikko ja liberaalipuolueen jäsen <ref>http://www.youtube.com/watch?v=Pi3yn33s308&sns=fb</ref>.

Terroristisella massamurhaamisella ei ole eikä ole ollut mitään tekemistä sen paremmin oikeistolaisuuden, konservatismin, länsimaisten arvojen kuin kristillisyydenkään kanssa.

Breivik on avannut kieroutunutta ajatusmaailmaansa hieman ennen veritekojaan internetissä julkaisemassaan 1500-sivuisessa kirjan kaltaisessa 2083 – A European Declaration of Independence -julistuksessaan, kirjailijanimellä Andrew Berwick. Nettikirja koostuu suurelta osin toisilta otetuista pitkistä lainauksista. Kulttuurimarxismin ja islamin lännenvastaisuuden aatehistoriaa kuvatessaan Breivik siteeraa sinänsä päteviä ja sellaisten todellisten akateemisten asiantuntijoiden kuten William Lindin, Bat Ye’orin, Robert Spencerin, Daniel Pipesin ja Bernard Lewisin kirjoituksia.

Mutta itse tuottamassaan tekstissä Breivik ajautuu oudoille harhateille opastaessaan lukijaansa al-Qaida -tyyppisten terroritekojen tekniseen toteuttamiseen ja joukkotuhoaseiden käyttöön. Hän kaavailee, miten eurooppalaiset nykyhallitukset tullaan tulevaisuudessa kaatamaan tukeutumalla Venäjän apuun. Hän pitää, käsittämätöntä kyllä, mahdollisena jopa yhteistyötä islamilaisten jihadistiterroristien kanssa. USA:ta Breivik ei pidä luotettavana eikä hän lopulta suhtaudu myönteisesti vapaaseen markkinatalouteenkaan, vaan kannattaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion kevennettyä versiota. Kansallismielisiksi poliitikkoesikuvikseen ja oikeistolaisiksi roolimalleiksi Breivik mainitsee Churchillin ja von Bismarckin mutta myös Kiinan verisen diktaattorin Maon, jonka kommunistisuuden Breivik kyseenalaistaa. Nämä ajatukset eivät vaikuta kovin oikeistokonservatiivisilta. Breivik suosittelee maapallon väestömäärän pienentämistä erityisesti kehitysmaissa, kannattaa aborttia sairaiden sikiöiden kohdalla ja kaavailee jonkinlaista geneettistä manipulaatiota. Tällaiset eivät ole fundamentalistisen kristityn ajatuksia.

Vapaamuuraritaustainen Breivik onkin sen sijaan haaveillut jonkinlaisesta temppeliherrojen ritarikunnan innoittamasta ritariaatteesta, joka yhdistäisi Euroopan. Breivik on kokenut itsensä ”tuomiovaltaa hoitavaksi ritariksi” (justiciar knight). Breivik katsoo, että protestanttiset kirkot pitäisi lakkauttaa ja tulisi muodostaa yksi ristiretkihenkisen paavin johtama kirkko. Breivik siis tavallaan ihailee roomalaiskatolista kirkkoa. Mutta vain ulkonaisesti, rituaalis-esteettisesti. 1500-sivuisessa kirjassaan Breivik ei lausu mitään kristinuskon sisällöstä uskonopillisista kysymyksistä puhumattakaan. Tämä johtuu siitä, kuten Breivik suoraan useaan otteeseen sanoo, että hän ei itse ole kristitty missään uskonnollisessa mielessä, vaan vain kulttuurillisessa.

Breivik pitää tärkeänä erottaa kulttuurillinen kristillisyys uskonnollisesta kristillisyydestä. Kirjansa PDF -printtiversion sivulla 1307 hän kirjoittaa näin:

''”Suurin osa niin sanotuista agnostikoista ja ateisteista Euroopassa ovat tietämättään kulttuurillisia konservatiivisia kristittyjä. Mikä siis erottaa kulttuurikristityt uskonnollisista? Jos sinulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan, olet uskonnollinen kristitty. Minulla itselläni ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan. Me uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurillisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä.”''

Breivik itse ei siis lainkaan väitä olevansa henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen Kristukseen.

Sivuilla 1344–1345 Breivik kirjoittaa:

''”En aio teeskennellä olevani kovin uskonnollinen ihminen, sillä se olisi valetta. Olen aina ollut erittäin pragmaattinen ja saanut vaikutteita sekulaarista ympäristöstäni. Muistan, miten minulla oli tapana ajatella näin: ’uskonto on vain heikkojen ihmisten tuki…’. Ehkä tämä pätee monissa tapauksissa. Uskonto on tuki monelle heikolle ihmiselle ja monet ovat uskonnollisia itsekkäistä syistä kuten siitä, että uskonto on mielenvoiman lähde (ruokkimaan heidän heikkoa tunnetilaansa esimerkiksi sairaudessa, kuolemanläheisyydessä, köyhyydessä jne.). Koska en ole tekopyhä, sanon suoraan, että näin minäkin ajattelen…Jos rukoilemisesta saa mentaalista lisävoimaa, rukoilua on käytännöllistä harjoittaa. Kai se minulle selviää…Jos Jumala on olemassa, minun sallitaan päästä taivaaseen kuten muutkin kirkon marttyyrit ovat aiemmin päässeet. Noudatan uskontoa juuri tästä nimenomaisesta syystä ja kaikkien muiden tulisi myös näin tehdä, olettaen että se antaa sinulle mentaalista voimaa.”''

Sivulla 1361 Breivik kysyy ja vastaa:

''”Pitääkö uskoa Jumalaan tai Jeesukseen tullakseen tuomiovaltaa hoitavaksi ritariksi? Koska tämä on kulttuurillinen sota, kristityn määritelmämme ei välttämättä merkitse sitä, että sinulla edellytetään olevan henkilökohtainen suhde Jumalaan tai Jeesukseen…Riittää, että olet kristitty agnostikko tai kristitty ateisti…”.''

On siis selvää, että Breivikin sairaalloisen terroristinen ja rikollinen usko omaan marttyyriuteensa ja taivaaseen pääsemiseen sen avulla ei ole noussut raamatullisesta uskosta Jeesukseen Kristukseen eikä konservatiivisista kristillisistä moraalikäsityksistäkään, vaan pikemminkin muistuttaa hämmästyttävällä tavalla juuri niitä islamistiterroristien käsityksiä, joita Breivik oli kovasti vastustavinaan.

==Lähteet==
*http://juhaahvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/78887-oslon-terroristi-anders-breivik-oikeistolainen-aarikristitty
{{viitteet}}

Oslon-Utøyan verilöyly 2011

2011-07-25T11:07:32Z

Fyysikko:

Oslon-Utøyan verilöyly 2011

2011-07-25T10:32:47Z

Fyysikko: Ak: Uusi sivu: Norjalainen Anders Behring Breivik toteutti 22.7.2011 Oslossa ja sen lähistöllä hirvittävän veriteon ja rikoksen murhaamalla tarkoitushakuisen suunnitelmallisesti lähes 100 ihmi...

Norjalainen Anders Behring Breivik toteutti 22.7.2011 Oslossa ja sen lähistöllä hirvittävän veriteon ja rikoksen murhaamalla tarkoitushakuisen suunnitelmallisesti lähes 100 ihmistä. Teko on yksiselitteisen tuomittava ja inhimillisesti katsottuna täysin anteeksiantamaton.

Breivikiä on julkisuudessa luonnehdittu ”äärioikeistolaiseksi”, ”konservatiiviksi”, ”fundamentalistiksi” ja ”vakaumukselliseksi kristityksi”. Hänen on sanottu halunneen puolustaa länsimaisia kristillisiä arvoja kulttuurimarxismia ja islamia vastaan. Millaisia hyvänsä tämänsuuntaisia pyrkimyksiä hänellä lieneekään ollut, syyllistyi Breivik rikoksillaan ihmisyyttä vastaan täysin päinvastaisiin.

Terroristisella massamurhaamisella ei ole eikä ole ollut mitään tekemistä sen paremmin oikeistolaisuuden, konservatismin, länsimaisten arvojen kuin kristillisyydenkään kanssa.

Breivik on avannut kieroutunutta ajatusmaailmaansa hieman ennen veritekojaan internetissä julkaisemassaan 1500-sivuisessa kirjan kaltaisessa 2083 – A European Declaration of Independence -julistuksessaan, kirjailijanimellä Andrew Berwick. Nettikirja koostuu suurelta osin toisilta otetuista pitkistä lainauksista. Kulttuurimarxismin ja islamin lännenvastaisuuden aatehistoriaa kuvatessaan Breivik siteeraa sinänsä päteviä ja sellaisten todellisten akateemisten asiantuntijoiden kuten William Lindin, Bat Ye’orin, Robert Spencerin, Daniel Pipesin ja Bernard Lewisin kirjoituksia.

Mutta itse tuottamassaan tekstissä Breivik ajautuu oudoille harhateille opastaessaan lukijaansa al-Qaida -tyyppisten terroritekojen tekniseen toteuttamiseen ja joukkotuhoaseiden käyttöön. Hän kaavailee, miten eurooppalaiset nykyhallitukset tullaan tulevaisuudessa kaatamaan tukeutumalla Venäjän apuun. Hän pitää, käsittämätöntä kyllä, mahdollisena jopa yhteistyötä islamilaisten jihadistiterroristien kanssa. USA:ta Breivik ei pidä luotettavana eikä hän lopulta suhtaudu myönteisesti vapaaseen markkinatalouteenkaan, vaan kannattaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion kevennettyä versiota. Kansallismielisiksi poliitikkoesikuvikseen ja oikeistolaisiksi roolimalleiksi Breivik mainitsee Churchillin ja von Bismarckin mutta myös Kiinan verisen diktaattorin Maon, jonka kommunistisuuden Breivik kyseenalaistaa. Nämä ajatukset eivät vaikuta kovin oikeistokonservatiivisilta. Breivik suosittelee maapallon väestömäärän pienentämistä erityisesti kehitysmaissa, kannattaa aborttia sairaiden sikiöiden kohdalla ja kaavailee jonkinlaista geneettistä manipulaatiota. Tällaiset eivät ole fundamentalistisen kristityn ajatuksia.

Vapaamuuraritaustainen Breivik onkin sen sijaan haaveillut jonkinlaisesta temppeliherrojen ritarikunnan innoittamasta ritariaatteesta, joka yhdistäisi Euroopan. Breivik on kokenut itsensä ”tuomiovaltaa hoitavaksi ritariksi” (justiciar knight). Breivik katsoo, että protestanttiset kirkot pitäisi lakkauttaa ja tulisi muodostaa yksi ristiretkihenkisen paavin johtama kirkko. Breivik siis tavallaan ihailee roomalaiskatolista kirkkoa. Mutta vain ulkonaisesti, rituaalis-esteettisesti. 1500-sivuisessa kirjassaan Breivik ei lausu mitään kristinuskon sisällöstä uskonopillisista kysymyksistä puhumattakaan. Tämä johtuu siitä, kuten Breivik suoraan useaan otteeseen sanoo, että hän ei itse ole kristitty missään uskonnollisessa mielessä, vaan vain kulttuurillisessa.

Breivik pitää tärkeänä erottaa kulttuurillinen kristillisyys uskonnollisesta kristillisyydestä. Kirjansa PDF -printtiversion sivulla 1307 hän kirjoittaa näin:

''”Suurin osa niin sanotuista agnostikoista ja ateisteista Euroopassa ovat tietämättään kulttuurillisia konservatiivisia kristittyjä. Mikä siis erottaa kulttuurikristityt uskonnollisista? Jos sinulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan, olet uskonnollinen kristitty. Minulla itselläni ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan. Me uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurillisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä.”''

Breivik itse ei siis lainkaan väitä olevansa henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen Kristukseen.

Sivuilla 1344–1345 Breivik kirjoittaa:

''”En aio teeskennellä olevani kovin uskonnollinen ihminen, sillä se olisi valetta. Olen aina ollut erittäin pragmaattinen ja saanut vaikutteita sekulaarista ympäristöstäni. Muistan, miten minulla oli tapana ajatella näin: ’uskonto on vain heikkojen ihmisten tuki…’. Ehkä tämä pätee monissa tapauksissa. Uskonto on tuki monelle heikolle ihmiselle ja monet ovat uskonnollisia itsekkäistä syistä kuten siitä, että uskonto on mielenvoiman lähde (ruokkimaan heidän heikkoa tunnetilaansa esimerkiksi sairaudessa, kuolemanläheisyydessä, köyhyydessä jne.). Koska en ole tekopyhä, sanon suoraan, että näin minäkin ajattelen…Jos rukoilemisesta saa mentaalista lisävoimaa, rukoilua on käytännöllistä harjoittaa. Kai se minulle selviää…Jos Jumala on olemassa, minun sallitaan päästä taivaaseen kuten muutkin kirkon marttyyrit ovat aiemmin päässeet. Noudatan uskontoa juuri tästä nimenomaisesta syystä ja kaikkien muiden tulisi myös näin tehdä, olettaen että se antaa sinulle mentaalista voimaa.”''

Sivulla 1361 Breivik kysyy ja vastaa:

''”Pitääkö uskoa Jumalaan tai Jeesukseen tullakseen tuomiovaltaa hoitavaksi ritariksi? Koska tämä on kulttuurillinen sota, kristityn määritelmämme ei välttämättä merkitse sitä, että sinulla edellytetään olevan henkilökohtainen suhde Jumalaan tai Jeesukseen…Riittää, että olet kristitty agnostikko tai kristitty ateisti…”.''

On siis selvää, että Breivikin sairaalloisen terroristinen ja rikollinen usko omaan marttyyriuteensa ja taivaaseen pääsemiseen sen avulla ei ole noussut raamatullisesta uskosta Jeesukseen Kristukseen eikä konservatiivisista kristillisistä moraalikäsityksistäkään, vaan pikemminkin muistuttaa hämmästyttävällä tavalla juuri niitä islamistiterroristien käsityksiä, joita Breivik oli kovasti vastustavinaan.

==Lähteet==
*http://juhaahvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/78887-oslon-terroristi-anders-breivik-oikeistolainen-aarikristitty

Kosminen hienosäätö

2011-07-04T13:21:19Z

Fyysikko: /* Hienosäädön selityksiä */ viite multiversumi -artsuun

{{Älykäs suunnittelu}}

Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti vakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista.
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti:
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... Hätkähdyttävä tosiasia on, että näiden vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä, jotta elämän kehitys olisi mahdollista. Jos esimerkiksi elektronin varaus olisi ollut hiukankin poikkeava, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, taikka edes räjähtämään. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, missä, huolimatta siitä, että nämä universumit saattaisivat olla hyvinkin kauniita, ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example,if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}}
Uudemmassa kirjassaan Hawking ei kiistä hienosäädön olemassaoloa vaan pyrkii selittämään sen multiversumi-selityksellä, tähän vastine alempana.
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa

*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia
*Galaksimme, maapallon ja aurinkomme ominaisuudet
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet
*Alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiili ja happi
*Hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.

Käymme alla läpi joitain näistä.

=Hienosäädettyjä parametreja=
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti:
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa...
Huomaamme myös, että pienet muutokset ''c'', ''G'' (gravitaatiovakio), ''h'', ''e'' ja muiden alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurinosa universumista ei itse asiassa sisältäisi tähtiä. Niillä alueilla jossa olisi, tähdet olisivat liian himmeitä taikka niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisivat poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist. . .We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution. . .Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.''
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}}

==Fysiikan perusvoimat==
Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:

[[Kuva:Sciences exactes.png|thumb|right|180px|Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.]]
*Painovoima, vahvuus 1
*Heikko ydinvoima, vahvuus 10<sup>32</sup>
*Sähkömagneettinen voima, vahvuus 10<sup>36</sup>
*Vahva ydinvoima (värivoima), vahvuus 10<sup>38</sup>

(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.)

Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä.

====Painovoima====
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että vastaa tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.

====Sähkömagneettinen voima====
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.)

Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn.

====Vahva ydinvoima====
Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.

====Heikko ydinvoima====
*Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.
*Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.

===Muita fysiikan suureita===
Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.

Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi:
*Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p → D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi.
*Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.

(Neutronin massasta suurempi osa tulee värivuorovaikutuksen vahvuudesta (kentästä) ja pienempi osa u ja d kvarkkien massoista. Mikäli tilannetta tarkastellaan kvarkkien massojen avulla, vaaditaan tarkempaa hienosäätöä.)

===Useiden parametrien samanaikaiset muutokset===
Tarkemmassa tarkastelussa elämän asettamat rajoitukset koskevat usein kahta tai useampaa parametria. Tällöin elämän salliva parametrien alue voidaan esittää alana tai tilavuutena kyseisten parametrien avaruudessa. Vain erittäin pieni alue tässä parametri-avaruudessa mahdollistaa elämän (Ks. esimerkiksi Tegmarkin artikkelin<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> kuvat 4, 5 ja 7)

Koska elämän asettamien vaatimusten määrä on paljon suurempi (140 <ref>H. Ross, Why the Universe Is the Way It Is?, 2008, Compendium-liite</ref>) kuin fysikaalisten parametrien määrä (noin tusina), on yllättävää, että edes yksi elämän ehdot täyttävä alue löytyy. Havaitsemamme hienosäädetyn 'parametrisaaren' läheisyydessä voi olla joitain elämän sallivia parametrien yhdistelmiä, 'saaria', mutta niiden määrä on rajallinen<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> ja niiden kaikkien elämän sallimien alueiden kattama tilavuus on joka tapauksessa tähtitieteellisen pieni verrattuna kuolleeseen parametriavaruuden alueeseen. Hienosäädön tarkastelu usean parametrin funktiona lisää hienosäätö-argumentin vahvuutta.

===Ulottuvuuksien määrä===
Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisivat eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä 'kompakteja' ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)

===Universumiin liittyviä parametreja===
[[Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg|thumb|500px|right|Sisältääkseen elämälle suotuisia alueita, universumin laajenemisnopeuden ja alkuentropian tulee olla hienosäädetty.]]
Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa. Toisaalta, ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan, ja toisaalta, ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[John Lennox]] | Nimeke = God's Undertaker: Has Science Buried God? | Julkaisija = Lion Publishing plc | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0745953717 }}</ref>. Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja (inflaatiokentän tyyppi, inflaation alku- ja loppuhetki) ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Inflaatiomallit siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa. Toisaalta tässä tapauksessa hienosäätö ei enää ole niin suurta, ainakaan malliparametrien osalta.

Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksei symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin tai aiemmin. Onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Gerald L. Schroeder | Nimeke = The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom | Julkaisija = Broadway Books | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0767903035}} </ref>.

Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10<sup>120</sup> -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/10<sup>53</sup> (mikäli hienosäätöä tarkastellaan massa-, ei energia-akselilla) hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista<ref name="ross">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugh Ross | Nimeke = The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God | Julkaisija = NavPress Publishing Group | Vuosi = 2001 (3rd edition) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-1576832882}} </ref>. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.

Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja.

Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roger Penrose | Nimeke = The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe | Julkaisija = Random House Group Ltd | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0679776314}}</ref>, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä <math>1/10^{10^{123}}</math> tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.

==Alkuaineet ja yhdisteet==
===Liuotin===
Minkä tahansa realistisesti kuviteltavissa olevan elämän tulee koostua vähintäänkin kahdesta tai useammasta aineen olomuodosta ([[wp:faasi|faasista]]). On esimerkiksi vaikeaa kuvitella miten eliö voisi koostua pelkästään kaasusta (tai nesteestä). Ko. faaseissa molekyylit ovat liian löyhästi toisiinsa sidottuja ja sekoittuvat jatkuvasti, jolloin ne eivät kykene ylläpitämään rakennetta. Vaaditaan siis jokin kiinteän olonmuodon aine, joka ylläpitää eliön muotoa ja rakennetta. On lisäksi realistista odottaa eliön tarvitsevan aineenvaihduntaa, mikä, ollakseen riittävän nopeaa, taas tarvitsee neste- tai kaasufaasin. Kiinteäpohjainen elämä tarvitsee siis liuottimen.

Tarkastelemme seuraavaksi miksi veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen liuottimen hiilipohjaisille elämänmuodoille.

====Vesi====
Elämä tarvitsee nesteen. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden elämän mahdollistavista ominaisuuksista. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.

*Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia alkuaineita.
*Vesi ei ole liian reaktiivinen, useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.
*Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.
*Vedellä on yksinkertainen rakenne joten vettä on saatavilla

=====Vesi - pysyminen nesteenä=====
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisit toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:

*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.
*Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.
*Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.
*Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.
*Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.
*Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.

=====Vesi - lämmönsäätely=====
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).
*Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).
*Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.
*Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.

=====Vesi - ravinteet=====
Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.

Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.

===Hiili===
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtelu liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.

Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää <ref name="denton" />.

===DNA-molekyyli===
[[Kuva:GeneticCode21.png|thumb|right|240px|Geneettinen koodin degeneraatio minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset.]]
DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen<ref name="denton" />:
*Kemiallisesti sopivan pysyvä vedessä
*Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin
*Se on joustava joka mahdollistaa sen, että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.
*Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).
*Paras koodaussysteemi:
**Koodaustapa (64 eri kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hubert P. Yockey | Nimeke = Information theory and molecular biology | Julkaisija = Cambridge university press | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0521350051 }} </ref>. Geneettisen koodin degeneraatio (64 eri kodonia koodaa 20 aminohappoa) minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. Mikäli vain 20 kodonia koodaisi aminohappoja ja loput 44 johtaisivat proteiinisynteesin keskeytymiseen todennäköisyys mutaatioiden aiheuttamalle ketjunmuodostumisen keskeytymiselle kasvaisi. Koodi on lisäksi rakennettu siten että muutokset jossakin kodonin kolmesta nukleotidissä johtavat synonyymin (koodattava aminohappo ei muutu) taikka aminohappoon jolla on samanlaiset kemialliset ominaisuudet. Geneettisen koodin degeneraatio minimoi siksi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. <ref name="isbn0-7167-6766-X">{{cite book |author=Stryer, Lubert; Berg, Jeremy Mark; Tymoczko, John L. |title=Biochemistry |publisher=W.H. Freeman |location=San Francisco |year=2007 |page = 125 |isbn=0-7167-6766-X | quote = What is the biological significance of the extensive degeneracy of the genetic code? If the code were not degenerate, 20 codons would designate amino acids and 44 would lead to chain termination. The probability of mutating to chain termination would therefore be much higher with a nondegenerate code. Chain-termination mutations usually lead to inactive proteins, whereas substitutions of one amino acid for another are usually rather harmless. ''Thus, degeneracy minimizes the deleterious effects of mutations''|oclc= |doi= |accessdate=2010-04-24}}</ref>
**Mahdollisia koodeja on 10<sup>70</sup> kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta.
**Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)
**Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 10<sup>18</sup> koodin joukossa<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Fazale Rana | Nimeke = The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0801068270}}</ref>.
**Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.
**Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.

===Valo ja elämä===
Näkyvä valo kattaa vain pienen osan sähkömagneettisesta spektristä. Kuitenkin juuri tuo alue, jota aurinkomme tuottaa yltäkyllin, on energialtaan juuri sellaista jota mikään mahdollinen elämä voi hyödyntää<ref name="denton" />. Elämä ei olisi voinut kehittyä käyttämään radio-, gamma- tai röntgensäteilyä. Tähtitieteilijä ja evolutionisti George Greenstein täsmentää miksi elämä voi ylipäätään hyödyntään vain näkyvää valoa:
{{Quotation|Saattaisi luulla, että kyseessä on adaptaatio: että kasvit ovat mukautuneet hyödyntämään auringonvaloa. Loppujen lopuksihan jos auringollamme olisi poikkeava lämpötila, niin eikö jokin toinen molekyyli voisi korvata klorofyllin ja absorboida eri väristä valoa? Hätkähdyttävästi vastaus on ei, sillä kaikki molekyylit absorboivat saman väriskaalan valoa. Valon absorboituminen johtuu elektronien virittymisestä korkeammille energiatiloille molekyyleissä. Energiaskaala missä tämä tapahtuu on sama huolimatta mistä molekyylistä on kyse. Lisäksi valo koostuu fotoneista, energia paketeista, ja väärä energisiä fotoneja ei yksinkertaisesti voida absorboida.|George Greenstein|The symbiotic universe (1988) <ref name="isbn0-688-07604-1">{{cite book |author=Greenstein, George |title=The symbiotic universe: life and mind in the cosmos |publisher=Morrow |location=New York |year=1988 |pages= |isbn=0-688-07604-1 |quote = ''One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of energy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.'' |doi= |accessdate= 2010-04-25}}</ref>}}
Elämä vaatii lisäksi sellaisen ilmakehän jonka näkyvä valo läpäisee. Oma ilmakehämme suodattaa suurimman osan sähkömagneettisesta spektristä - mm. elämälle vaaralliset alueet kuten gamma-, röntgen ja UV-säteilyn, mutta päästään lävitseen kuitenkin kapean kaistaleen spektristä - elämälle välttämättömän näkyvän valon alueen.

*Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä säteilyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.
*Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.

==Lainauksia==
Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:

*”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson
*"[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies
*”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein
*“Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle

==Tutkittavuus ==

Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: [[The Privileged Planet]]). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:

*Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.
*Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.

*Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.
*Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.

Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:

*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeeralla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.

==Ymmärrettävyys==
Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta?
A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse."

==Elegantit luonnonlait==
Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.

=Hienosäädön selityksiä=
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua.
*[[Multiversumi|Monimaailmankaikkeusteoriat]] ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Tämä selitys ei paranna ennustetta havaittavuudelle ''tämän'' universumin tapauksessa. Multiversumi-selitys lisäisi todennäköisyyttä sille, että ''joku'' universumi on hienosäädetty, mutta ei selitä yhtä universumia paremmin miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Multiversumi selitys ei siis ole uskottava selitys hienosäädölle. Tästä aiheesta lisää [[multiversumi|multiversumia käsittelevässä artikkelissa]] sekä esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013].
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita.

Suunnittelun ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä:
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset.
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella.
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikaalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Suunnittelija (tässä siis Jumala) luo tietoiset havaitsijat mahdollistavan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan (tai muuhun ei-informatiiviseen jakaumaan). Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1, kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000-kertainen, jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luo maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona miljoonaa kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).

==Vastaväitteitä==

====Todennäköisyydet ja aika====
Kosmologi K. Enqvist on esittänyt seuraavaa kritiikkiä kosmiselle hienosäädölle (Kanava 03):

{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}

ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.

====Suureiden vaihteluväli====
K. Enqvist:
{{Quotation|Tämän lisäksi on tiedettävä, mikä on fysikaalisten suureiden mahdollinen vaihteluväli.}}

Toki vaihteluväli vaikuttaa, mutta laskut on tehty pienimmillä järkevillä vaihteluväleillä. Periaatteessahan vaihteluvälit voisivat olla äärettömän suuria, jolloin materialisti joutuisi uskomaan p=0 todennäköisyyksiin.

====Kaikki tulokset epätodennäköisiä====
K. Enqvist:
{{Quotation|Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.}}

Enqvist ei ole ilmeisesti vähääkään tutustunut [[suunnitteluteoria]]an, sillä täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri tämän asian. Toisaalta tämä on lähes triviaali huomio [[Bayesin_teoreema|Bayeslaiselle hypoteesitestaukselle]]: Suunnittelun ennuste on parempi, sillä hyvä.

====Pitäisi tietää 'oikea' todennäköisyysjakauma====
K. Enqvist:
{{Quotation|meidän on liki mahdotonta liittää fysiikan teorioiden parametreihin selkeää lukua, joka kuvaisi niiden havaittujen arvojen todennäköisyyksiä. Tällä hetkellä emme tunne sen paremmin vaihteluväliä kuin tapaakaan, jolla parametrit voivat vaihdella.}}

Tässä Enqvistillä on väärä ja valikoiva todennäköisyyskäsitys: meidän täytyisi tietää kaikki jotta voisimme määrätä todennäköisyyksiä. Mutta tällöin todennäköisyyksiä ei tarvittaisi, tietäisimme tuloksen. Jos esim. tiedämme nopanheitosta kaiken, tiedämme tuloksen. Todennäköisyys kuvaa juuri epävarmuuttamme. Ja sitä käytetään kosmologiassakin juuri näin. Tasaiset todennäköisyysjakaumat varsinkin ovat yleisesti käytössä.

====''Aukkojen Jumala?''====
''Teemmekö aukkojen suunnittelija/Jumala argumentin ID:ssä?''

V: Emme, kyse on kilpailevista hypoteeseista parhaaseen selitykseen. Argumentti ei perustu tietämättömyyteen vaan siihen mitä tiedämme suunnittelijoista ja toisaalta siihen mitä tiedämme tunnettujen materialististen prosessien rajoista.
”Aukkojen X”–syytös voitaisiin esittää mille tahansa laajan selitysvoiman omaavalle hypoteesille.
Tulevaisuuden tieteellinen edistys ei ole argumentti suunnittelua vastaan: Tulevaisuuden tutkimus voi samoin tukea ID:tä. Tieteen historian käyttö hypoteesien arvioimiseen on arveluttavaa ja usein valitettavan valikoivaa. Tieteen historiassa on paljon väärässä olleita materialistisia selityksiä.

====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä====
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen.

====Stephen Hawkingin väitteet====
Tuoreessa kirjassaan The Grand Design, jonka Stephen Hawking on kirjoittanut yhdessä tiedekirjailija L. Mlodinowin kanssa, Stephen Hawking väittää, ettei Jumalaa tarvita selittämään universumia, vaan painovoima riittää selitykseksi. Hawkingin ja Mlodinowin kirjassa ei ole tieteellisesti mitään olennaisesti uutta universumin syntyyn liittyen.

Kirjan tieteellinen sisältö:

*Kertoo Hawkingin imaginaarista aikaa käyttävästä mallista koskien universumin alkua. Alkusingulariteetti voidaan tämän avulla kiertää tai pyöristää. Universumilla on alku tässäkin mallissa.
*Hawking myöntää kosmisen hienosäädön ihmeellisyyden. Hän pyrkii selittämään hienosäädön multiversumiselityksellä. Tarkemmin ottaen Hawkin käyttää kvanttifysiikan monimaailmatulkintaa, jossa polkuintegraalin kaikkien summien ajatellaan olevan erillisiä universumeja.
*Hawking ei kirjassaan varsinaisesti selitä universumin syntyä fysiikan lakien pohjalta. Viimeisessä luvussa Hawking nopeasti spekuloi, että mikäli universumin positiivisen ja negatiivisen energian summa on nolla, universumi voisi syntyä vakuumista fluktuaationa. Hawking ei näytä huomaavan, että olettamalla vakuumin, hän olettaa jo avaruusajan, tyhjiön ja siten vakuumienergian olemassaolon. Mutta juuri näiden olemassaoli olisi pitänyt selittää. Lisäksi universumin kokonaisenergia ei ole hyvin määritelty, joten positiivisen ja negatiivisen energian summalla spekulointi on epätieteellistä.

Kirjan filosofinen sisältö:
*Hawking aloittaa kirjansa lausahduksella "filosofia on kuollut". Kuitenkin suurin osa hänen johtopäätöksistään nojaavat puhtaasti amatöörimäiseen filosofiaan, eivät tieteeseen.
*Hawking kannattaa antirealismismia, jonka mukaan varsinaista malleista riippumatonta todellisuutta ei ole olemassa, on vain erilaisia malleja. Hawking toteaa, että big bang kosmologia on yhtä validi kuin nuoren maailman kreationismi, toinen malli on vain joillekin mukavampi/kätevämpi.
*Hawking kannattaa determinismiä, jolle hän jostakin syystä haluaa antaa tieteellinen -etuliitteen (taas oire tarkan filosofisen ajattelun puutteesta, tiede ei todista determinismiä, kyseessä on filosofinen ennakkositoumus). Hawking ei näytä käsittävän, että hänen determinisminsä mukaan hän ei siis varsinaisesti ole itse kirjoittanut kirjaansa, vaan fysiikan lakien mukaisesti liikkuvat hiukkaset ovat määränneet mitä kirja sisältää. Meillä ei ole syytä olettaa, että kirja olisi totta tai hyvin perusteltu. Miksi Hawking uskoo ajatteluunsa ja käsityksiinsä, joiden hän uskoo olevan hiukkasten ja kenttien satunnaisen liikkeen seurausta.

Hawking viittaa maapallon kaltaisen planeetan löytymiseen. Toistaiseksi löydetyt yli 500 planeettaa eivät ole lähellekään niin soveltuvia kuin maapallo monimutkaista elämää varten. Etäisyys auringosta on vain yksi vaatimus [[Kosminen_lähiömme|kymmenien]] tai itse asiassa jopa satojen joukossa.

Hawking sitoutuu uskonvaraisesti determinismiin, jonka mukaan kaikki seuraa hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Kuitankaan pelkän fysiikan voimin ei synny informaatiota, jota elävät olennot ovat pullollaan (DNA), eikä luultavammin persoonallisuutta tai tietoisuutta. Deterministisen uskonsa takia Hawking on kuitenkin pakotettu uskomaan että fysiikan lait voisivat jotenkin tuottaa yo. asiat ja esittää uskonsa seurakset tieteen arvovallalla.

==Johtopäätöksiä==

Veden, hiilen, DNA:n, proteiinien ominaisuudet, ilmakehän valon kaista jne. eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat mahdollisia vain tietyillä fysiikan laeilla ja niiden vakioiden arvoilla. Nämä ovat hienosäädetyt elämää varten. Kun katsoo oikeastaan mitä tahansa ympärillään, on siis hyvä ymmärtää, että niiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys vaan fysiikan lait on säädetty tarkoin jotta elämä ja ihmiset ovat mahdollisia.
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Multiversumi]]
* [[The Privileged Planet (kirja)]]
* [[Teleologinen argumentti]]
* [[Alkuräjähdys]]
* [[Tiede]]
* [[Tieteisusko]]
* [[Aukkojen Jumala]]
* [[Kosmologinen argumentti]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Suunnitteluteoria]]

===[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja===
*[http://vod.tv7.fi/vod/ TV7 arkistossa] Cafe Raamattu -ohjelman jaksot 99 ja 100 sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.
*[http://www.veritas.org The Veritas Forum] -sivustolta voi kuunnella tai ladata [http://www.veritas.org/media/presenters/326 G. Gonzalezin], [http://www.veritas.org/media/presenters/155 H. Rossin], [http://www.veritas.org/media/presenters/246 F. Ranan], [http://www.veritas.org/media/presenters/88 F. Schaefer] ja [http://www.veritas.org/media/presenters/327 J. Richardsin] luentoja aiheesta
**[http://www.veritas.org/media/talks/544 The Fine-Tuning of the Universe Part 1 of 2]
*Sivustolta http://theapologiaproject.org/?page_id=5 voi katsella Privileged Planet dokumentin verkon yli. (Kannattaa katsoa tai ostaa myös Unlocking the Mystery of Life).
*H. Ross, 2008, [http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=article&id=169:a-qjust-rightq-universe&catid=41:theistic-apologetics&Itemid=54 A "Just Right" Universe] artikkeli verkossa (ei korvaa kirjaa).
*http://www.miksiuskon.net/2_maailmankaikkeuden_hienosaato.html

===Kirjallisuutta===
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]].
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007.
*H. Ross, Why the Universe is the Way it is?, Baker Books, 2008.
*J. Barrow, F. Tipler, The Anthropic Cosmological Principle, Clarendon Press, 1986.
*J. Leslie, Universes, Routledge, 1996.
*M. Denton, Nature’s Destiny. Free Press, 2002.
*R. Collins, The teleological argument: an exploration of the fine tuning of the universe, W. Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa [http://www.amazon.com/Blackwell-Companion-Natural-Theology/dp/1405176571 The Blackwell Companion to Natural Theology].
*R. Collins, Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design, ed. N. A. Manson, Routledge, 2001
*G. Gonzalez and J. W. Richards, [[The Privileged Planet]], Regnery Publishing, 2004.
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ rcollins/finetune/Defining
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.

Todennäköisesti erittäin hyvä kirja asiasta tulee olemaan Robin Collinsin The Well-tempered Universe, kunhan ilmestyy. Tästä hyvä tiivistelmä lienee W. Lane Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa "The Blackwell Companion to Natural Theology".

==Viitteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Kosmologia]]
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
[[Luokka:Lukusuositukset]]
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}}

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-07T11:21:20Z

Fyysikko: /* Esimerkki: kirjaimet taivaalla */

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä. Jos esimerkiksi selviät ihmeenomaisesti liikenneonnettomuudesta, selitykseksi ei riitä se, että voit havaita vain selviytymisen<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

== Yksi useista vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref>
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.
Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä "joku universumi on hienösäädetty" on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan 'sopimaan' havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska todennäköisyys havainnolle ei ole nolla, jossain monista universumeista näin tapahtuu.

===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten yhä olemassa. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa ellei juuri näin olisi käynyt."

Mikäli ''yksi/joku'' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää ''tämä'' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin.

Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-06T13:15:07Z

Fyysikko: /* Yksi useasta vai tämä universumi? */

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä. Jos esimerkiksi selviät ihmeenomaisesti liikenneonnettomuudesta, selitykseksi ei riitä se, että voit havaita vain selviytymisen<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

== Yksi useista vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref>
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.
Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä "joku universumi on hienösäädetty" on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan 'sopimaan' havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska todennäköisyys havainnolle ei ole nolla, jossain monista universumeista näin tapahtuu.

===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten olemassa, jos ette vähemmällä usko. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa ellei juuri näin olisi käynyt."

Mikäli ''yksi/joku'' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää ''tämä'' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin.

Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-06T13:13:33Z

Fyysikko:

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä. Jos esimerkiksi selviät ihmeenomaisesti liikenneonnettomuudesta, selitykseksi ei riitä se, että voit havaita vain selviytymisen<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

== Yksi useasta vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref>
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.
Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä "joku universumi on hienösäädetty" on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan 'sopimaan' havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska todennäköisyys havainnolle ei ole nolla, jossain monista universumeista näin tapahtuu.

===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten olemassa, jos ette vähemmällä usko. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa ellei juuri näin olisi käynyt."

Mikäli ''yksi/joku'' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää ''tämä'' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin.

Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-06T13:05:33Z

Fyysikko: /* Yksi useasta vai tämä universumi? */

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä.

== Yksi useasta vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref>
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.
Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että ''tämä'' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä "joku universumi on hienösäädetty" on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan 'sopimaan' havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska todennäköisyys havainnolle ei ole nolla, jossain monista universumeista näin tapahtuu.

===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten olemassa, jos ette vähemmällä usko. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa ellei juuri näin olisi käynyt."

Mikäli ''yksi/joku'' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää ''tämä'' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin.

Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-06T13:04:03Z

Fyysikko: /* Yksi/joku vai tämä universumi? */

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä.

== Yksi useasta vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref>
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.
Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että 'tämä' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä 'joku universumi on hienösäädetty' on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan 'sopimaan' havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska todennäköisyys havainnolle ei ole nolla, jossain monista universumeista näin tapahtuu.

===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten olemassa, jos ette vähemmällä usko. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa ellei juuri näin olisi käynyt."

Mikäli ''yksi/joku'' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää ''tämä'' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin.

Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-06T13:03:13Z

Fyysikko: /* Yksi vai tämä universumi? */

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä.

== Yksi/joku vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref>
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.
Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että 'tämä' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä 'joku universumi on hienösäädetty' on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan 'sopimaan' havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska todennäköisyys havainnolle ei ole nolla, jossain monista universumeista näin tapahtuu.

===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten olemassa, jos ette vähemmällä usko. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa ellei juuri näin olisi käynyt."

Mikäli ''yksi/joku'' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää ''tämä'' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin.

Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-06T13:02:00Z

Fyysikko: /* Yksi vai tämä universumi? */

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä.

== Yksi vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme <ref>R. White, "Fine-Tuning and Multiple Universes", Nous 34, p. 260–76, 2000. </ref>
<ref>P. Dowe, "Response to Holder: Multiple Universe Explanations are not Explanations”, Science and Christian Belief 11, pp. 67-68, 1999. </ref> <ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.
Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että 'tämä' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä 'joku universumi on hienösäädetty' on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin luullaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta<ref> V. Palonen, Bayesian considerations on the multiverse explanation of cosmic fine-tuning, http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0802/0802.4013.pdf </ref>.

Esimerkiksi, oletetaan että havaitsemme asian X, joka on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla mutta todennäköinen hypoteesin H2 alla. Mikäli kuitenkin haluamme uskoa hypoteesin H1 (joka siis on havainnon X valossa erittäin epätodennäköinen), voisimme päätellä seuraavasti: "Myönnettäköön että havainto X on erittäin epätodennäköinen hypoteesin H1 alla, mutta tästä seuraa vain se, että on oltava olemassa valtava määrä universumeita ja ''jossain'' niistä X tapahtuu varmasti. X on pikemminkin todiste hypoteesin H1 ja multiversumin totuudesta." Näin siis kuinka epäuskottava hypoteesi tahansa saadaan 'sopimaan' havaintoihin: mittaus ei sovi malliin, mutta koska todennäköisyys havainnolle ei ole nolla, jossain monista universumeista näin tapahtuu.

===Esimerkki: kirjaimet taivaalla===
Jos siis taivaalle ilmestyy Suomen kokoisin kirjaimin: "Olen muuten olemassa, jos ette vähemmällä usko. T: Jumala", tämä ei tuota mallivertailun väärin ymmärtäneelle tieteisuskoiselle ateistille ongelmaa: "Todennäköisyys sille, että maaperästä kvanttitunneloituu atomeja juuri oikeaan kohtaan taivaalle on toki tähtitieteellisen pieni, mutta nollaa suurempi ja mikäli universumeita on lukematon määrä, näin tapahtuu ''jossain'' universumissa sattumalta. Enhän olisi tätä pohtimassa ellei juuri näin olisi käynyt."

Mikäli ''yksi/joku'' universumi -tyyppinen mallivertailu sallitaan, käytännössä jokainen teoria antaa kaikille havainnoille todennäköisyyden 1 (todennäköisyys että teoria tuottaa havainnon ''jossakin'' aliversumissa), jolloin malleja tai tieteellisiä teorioita ei voida vertailla keskenään mittausten perusteella. Kääntäen, koska tieteellisten teorioiden vertailu toimii, meidän tulee käyttää ''tämä'' universumi -tyyppistä päättelyä. Tässä tapauksessa multiversumi ei selitä hienosäätöä yhtä satunnaista universumia paremmin.

Vaikka multiversumi olisi todellinen, se ei silti selittäisi kosmista hienosäätöä tai mitään epätodennäköistä tapahtumaa ''tässä'' universumissa.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Multiversumi-hypoteesi

2011-05-06T10:32:31Z

Fyysikko: Alustavaa parantelua

Multiversumi- eli monimaailmankaikkeushypoteesin mukaan on olemassa valtava määrä muita universumeja. Useilla maailmankaikkeuksilla on spekuloitu jo antiikin ajoista lähtien. Toistaiseksi muista maailmankaikkeuksista ei ole todisteita sen enempää kuin antiikissakaan. Toisaalta nykyisiä spekulaatioita on puettu matemaattiseen muotoon, joka antaa monien, varsinkin tieteisuskoisten, mielissä niille lisää uskottavuutta.

Suurin motiivi multiversumi-hypoteesille on kuitenkin se, että sillä pyritään selittämään tiettyjä erittäin epätodennäköisiä suunnitteluun viittaavia havaintoja.
Universumimme on [[kosminen hienosäätö|hienosäätönsä]] ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa: luonnonlait ja niissä esiintyvät vakiot<ref>tilanteesta riippumatta samoina pysyvät lukuarvot, joiden suuruutta ei ole voitu päätellä mistään vaan ainoastaan selvittää mittaamalla</ref> on tarkasti säädetty sellaisiksi, että elämä olisi mahdollista. Kosmisen hienosäädön selittäminen puhtaalla sattumalla on järjetöntä, joten useat fyysikot ovat esittäneet, että mikäli universumeita on valtava määrä, joku universumi olisi elämälle suotuisa sattumalta. Samoin, koska alkusolun synty sattumalta on valtavan epätodennäköistä, myös sitä on pyritty selittämään useilla maailmankaikkeuksilla. Multiversumi-selityksellä voidaan siis selittää pois omalle mallille ongelmalliset eli epätodennäköiset havainnot.

On jopa väitetty, että koska emme voi periaatteessakaan havaita muunlaista tilannetta kuin sellaisen, jossa olemme itse olemassa, hienosäätö ei muuta selitystä tarvitsisikaan. Väite on kuitenkin väärä: Ajattelu- ja havaitsemismahdollisuus ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme toteamaan sen. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri kyseinen havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä rikoksen silminnäkijän todistus havainnoistaan, vaikka se riittääkin todistamaan, että rikos on todella tapahtunut. Havainto todistaa vain havaitun asian olemassaolon; se ei selitä, miten tai miksi se on syntynyt ja pysyy olemassa. Havainto kyllä todistaa suoraan oman mahdollisuutensa ja todellisuutensa muttei selitä niitä.

== Yksi vai tämä universumi? ==
Kun multiversumia käytetään selityksenä, olennainen oletus on, että riittää selittää, miksi ''yksi'' (some) universumi monien joukossa toteuttaa havaitun asiantilan. Todellisuudessa oikea kysymys on, miksi ''tämä'' (this) universumi on sellainen kuin havaitsemme. Multiversumin alla se, että ''jokin'' universumi on esimerkiksi elämää varten hienosäädetty, on todennäköistä, mutta multiversumi ei selitä tai ennusta yhden universumin hypoteesia paremmin, miksi ''tämä'' universumi on hienosäädetty.

Me tiedämme, että 'tämä' universumi on hienosäädetty. Juuri tätä informaatiota meidän tulee käyttää hypoteesien vertailussa. Väitteessä 'joku universumi on hienösäädetty' on vähemmän informaatiota. Mikäli emme käytä kaikkea saatavilla olevaa informaatiota, rikomme yhtä hypoteesivertailun tärkeintä periaatetta: kaikki olennainen informaatio tulee käyttää vertailussa. (Periaate on vahva sillä informaatiota vähentämällä/valikoimalla voidaan päätyä mihin tulokseen vain.)

Se, että multiversumin koetaan selittävän kosmisen hienosäädön, johtuu siis virheellisestä hypoteesien vertailusta.

== Havainnot ja niiden syyt ==

Voimme todeta elävämme hienosäädetyssä universumissa ja kykenevämme tekemään havaintoja. Kumpikin seikka on osa päällekkäistä<ref>keskinäisriippuvaista</ref> todistusaineistoa, ja kumpikin kaipaa selitystä. On totta, että ''meidän'' on mahdollista havaita vain universumi, jossa on havaitsijoita, mutta tästä ei tietenkään seuraa, että ''universumin'' olisi oltava havaittavaa tyyppiä. Niinpä asian teoreettisessa tarkastelussa on otettava huomioon niidenkin vaihtoehtojen todennäköisyydet, joiden toteutumista emme<ref>me eikä mikään kuviteltavissa oleva fyysinen elämänmuoto</ref> olisi kyenneet havaitsemaan.

Hienosäätöä voi lähteä selittämään hypoteesintestauksen menetelmin. Kun siis etsimme selitystä hienosäädölle, olennaista on, millä todennäköisyydellä kukin esitetty hypoteesi kykenee selittämään tai ennustamaan nimenomaan hienosäädetyn universumin. Näiden tarkastelujen yhteydessä on siis ajatuksellisesti irtauduttava vallitsevasta asiaintilasta, jossa universumi on sellainen, että voimme sen havaita, ja ajateltava yleisempää tapausta, jossa voisi olla toisinkin. Tarkasteltavan aihepiirin erityislaatuisuudesta<ref>siitä, että nyt puhutaan universumista kokonaisuutena eikä vain joistain siinä esiintyvistä ilmiöistä</ref> johtuu, että ymmärrettävyyden vuoksi on syytä kiinnittää huomiota myös käytettäviin käsitteisiin:
* jonkinlainen universumi = sellainen ajateltavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus", jossa vallitsevat luonnonlait tosin muistuttavat oman universumimme vastaavia, mutta hienosäätöä ei oleteta
* hienosäädetty universumi = omamme kaltainen, sekä ajateltavissa että asuttavissa oleva fysikaalinen "kaikkeus"
* hypoteesi = (jonkinlaisen tai hienosäädetyn) universumin synnylle tarjottu selitys, joka siis pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi universumi on olemassa (sellaisena kuin on); koska universumi on todellisuudessa sellainen kuin havaitsemme (hienosäädetty), hypoteeseja testataan eli niiden paremmuutta mitataan nimenomaan hienosäädetyn universumin selityksinä
* keskinäisriippumattomuus ([[wp:todennäköisyys|todennäköisyysmatemaattinen]] käsite): kaksi tarkasteltavaa seikkaa ovat keskinäisriippumattomia, jos ja vain jos kummankaan todennäköisyyteen ei vaikuta se, oliko toinen tosi/toteutunut vai ei.

Havainto<ref>universumistamme ja itsestämme</ref> ja hypoteesi<ref>havaitut kohteet aikaansaaneesta tekijästä eli havaintojen selityksestä</ref> eivät siten ole keskinäisriippumattomia<ref>Se, että havaintoja voidaan ylipäänsä tehdä, saati kaikki mahdolliset havainnot eivät sovi kaikkien mahdollisten selitysten kanssa yhtä luontevasti yhteen.</ref>, vaan toistensa suhteen ehdollisia<ref>Tietynlaiset selitykset ennustavat lähinnä tietynlaisia havaittavuuksia ja havaintoja; tietynlaiset havainnot taas selittyvät luontevasti lähinnä tietynlaisilla selityksillä.</ref>. Hypoteesien vertailussa ei siis voida eikä pidä olettaa, että hypoteesi tulee tuottamaan havaitsijoita<ref>Tarkastelua ei siis saa rajata vain niihin tapauksiin, joissa tämä lisäehto toteutuu.</ref> - vaikka toki on totta, että emme voikaan havaita muuta. Vertailussa voidaan olettaa vain, että mikäli jotain havaitaan, havaitaan hienosäädetty universumi. Tällainen ehtolause ei kuitenkaan muuta hypoteesien tarvetta ennustaa hienosäätö hyvin, siis suurella todennäköisyydellä.

Havainnollistus: Mikäli selvisit täpärästi hengissä kuolonkolarista, on totta, että et voisi<ref>ainakaan ruumiistasi käsin</ref> havaita kuolemaasi, mutta tästä ei seuraa se, että selviäisit varmuudella hengissä kolarista. Kykysi tehdä havaintoja on toki todiste hengissä selviämisestäsi, muttei selitys sille, miksi olet rajusta kolarista huolimatta edelleen hengissä. Selitysten vertailussa sinun tulee käyttää selityksiä, jotka antavat parhaat todennäköisyydet selviytymisellesi. Tässä sopisi tutkia esimerkiksi auton turvatyynyn ja vyönkiristimien vaikutusta kehon hidastuvuuteen, jolloin ulkopuolinen selitys olisi selityksistä paras kyetessään kuvaamaan mekanismin, josta todennäköisimmin seuraisivat sekä eloonjääminen että tietenkin myös kyky havaita jääneensä eloon.

Havaintoa siis ei saa käyttää hypoteesien vertailussa hypoteeseihin vaikuttavana taustaoletuksena tai lähtökohtana. Tuollainen vertailu olisi pelkkä tautologia ja vain todistaisi sen, mitä lähtökohtaisesti oletettiin. Vertailuaineistoon tiedollisesti kytkettyä informaatiota voi käyttää vertailussa vain faktana muun havaintoaineiston joukossa.
Kyky havaita hienosäätö ei siis ole kelvollinen selitys hienosäädölle, vaikka onkin sen olemassaolon todiste<ref>siinä missä silminnäkijähavainto on todiste rikoksesta, muttei ole rikoksen selitys teknisessä eikä motivaatiomielessä</ref>. Faktaa havaintokyvystään ei saa käyttää lähtökohtana oletukselle hienosäädön tuloksena olevasta havaintokyvystään.

== Hypoteesien vertailu ==

Tieto siitä, että universumi tuottaa havaitsijoita, on fakta jonka hypoteesin toivotaan selittävän. Havaitsijoiden olemassaoloa<ref>tai myöskään havaitsijoiden tekemää havaintoa</ref> voidaan käyttää ainoastaan faktana, josta vertailussa mukana olevat hypoteesit pannaan esittämään kilpailevia ennusteita. Se hypoteesi voittaa, joka parhaiten kykenee ennustamaan elämän ja havaitsijoiden ilmestymisen universumiin.<ref>Hypoteeseja voisi verrata myös sen suhteen, miten hyvin ne ennustavat sen, että havaitsijat kykenevät myös havaintonsa ymmärtämään, haluavat niistä väitellä ja vieläpä sen, ja miksi meidän universumimme näyttää olevan jopa pelkkää havaitsijoiden olemassaolovaatimusta parempi; hienosäädetty juuri hienosäädön havaitsemiseen: On mielenkiintoista että Maa, aurinkokunta ja galaksimme sijaitsevat juuri oikeassa ajassa ja parhaassa paikassa tehdäksemme universumista havaintoja (G. Gonzalez, J. Richards: The Privileged Planet).</ref>

Kosmisen hienosäädön tapauksessa hienosäädetyt lait ja vakiot sekä toisaalta havaitsijoiden olemassaolo ovat kumpikin riippuvaisia universumeja tuottavasta hypoteesista. Näin ollen näitä molempia täytyy käyttää hypoteesivertailussa nimenomaan datana, ei taustainformaationa. Jotkut lähestymistavat (E. Sober, M. Ikeda) ovat virheellisesti edeltä olettaneet havaitsijan olemassaolon eli siirtäneet perusteettomasti osan datasta taustaoletukseksi. Voidaan näet osoittaa, että tämä lähestymistapa olisi oikea, jos - ja vain jos - havaitsijoiden olemassaolo tietyssä universumissa olisi varmaa riippumatta tämän universumin syntytavasta eli universumin tuottavasta hypoteesista. Koska kuitenkin havaitsijoiden olemassaolo on riippuvainen universumin tuottavasta hypoteesista, havaitsijat ennalta olettava lähestymistapa on väärä. Asiasta jotain julkaisevien olisi alusta lähtien pitänyt ymmärtää, että hypoteesien vertailussa tulee käyttää kaikkea käsillä olevaa todistusaineistoa. Hienosäädöstä tietoiseksi tuleminen on ainoastaan yksi osa havaintoaineistoa, ei selitys sille, että havaintoaineistoa ylipäänsä voisi olla olemassa.

Stephen Hawkingin puolileikillinen väite: “Ellei universumi olisi hienosäädetty <nowiki>[bioystävällinen], emme olisi täällä [sitä ihmettelemässä]</nowiki>” kuuluu kääntäen: “Koska universumi on hienosäädetty, olemme täällä”. Tässä on kuitenkin huomattava, että atomeissa tai universumissa itsessään ei ole elämän - saati tietoisuuden - “imperatiivia”. Hienosäätö mahdollistaa havainnontekijöiden olemassaolon, mutta materialistiselta pohjalta sellaisten syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ellei mahdotonta. Näin ollen väite, että universumi sinänsä fysikaalisena oliona kykenee tuottamaan havaitsijoita, on kyseenalainen. Hawkingin väite on kyllä totta, mutta siitä ei seuraa, että hienosäätö olisi riittävä ehto meidän olemassaolollemme. Väite ei toisaalta auta selittämään edes hienosäätöä, koska se on vain puolitautologinen toteamus osin päällekkäisestä todistusaineistosta, jota sitten hypoteesit pyrkivät selittämään.<ref>Paul Davies tosin esittää kirjassaan “Kultakutrin arvoitus” havaitsija-kysymyksen ratkaisuksi rekursiota eli “kausaalista ajassa taaksepäin kulkevaa havaintosilmukkaa” - teemme itse oman historiamme havaitsemalla sen! - mutta mallilla on paljon ongelmia ja Davies esittääkin sen lähinnä villinä spekulaationa. Hänen kannastaan seuraisi muun muassa se, että [[wp:Schrödingerin kissa|Schrödingerin kissa]] ei voisi kuolla, koska se voi havaita vain oman olemassaolonsa. Daviesin mallista lisää toisessa artikkelissa.</ref>

Hypoteeseja on verrattava sen mukaan, miten hyvin ne selittävät havainnot. Tällä tarkastelutavalla on siteeratussa artikkelissa osoitettu, että multiversumi ei ennusta universumimme hienosäätöä yhtään paremmin kuin tämä yksi satunnainen universumikaan.<ref>aivan kuten lottoajien suuri määrä ei kasvata sinun henkilökohtaisen voittosi todennäköisyyttä</ref> Tästä seuraa, että multiversumi ei ole yhtä satunnaista universumia parempi selitys havaitulle luonnonlakien ja vakioiden hienosäädölle. Multiversumia voidaankin filosofisesti pitää yrityksenä sellaisen arvoväritteisen asian legitimoimiseksi, jolla ei ole tiedollista oikeutusta - enempää empiirisessä kuin rationaalisessakaan merkityksessä.
Täysin materialistiselta pohjalta lähtien on erittäin epätodennäköisestä, että tässä universumissa olisi edes hiiliatomia, saati sitten elämää, saati havaitsijoita ja saati vielä havaintojen ymmärtäjiä. Havaintomme olemisestamme täällä kaikesta huolimatta on siis osaltaan todiste materialismia vastaan, mikäli suunnittelu pystyy selittämään kosmisen hienosäädön sattumaa paremmin. Jos käytetään mm. historiatieteissä suosittua parhaan selityksen päättelyä, se näyttää pystyvän siihen suorastaan helposti. Tämä tosin edellyttää sen hyväksymistä, että tietoisuus syntyy todennäköisemmin toisesta tietoisuudesta kuin atomeista ja galakseista materialistiselta pohjalta. Se, että asia näin tulee filosofisesti erittäin lähelle tutkijaa ihmisenä, tekee sen hyväksymisen tiedemaailmassa kuitenkin vaikeaksi.

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Kosminen hienosäätö]]
* [[Kosminen lähiömme]]
* [[Abiogeneesi]]
* [[Kolikkoesimerkki]]
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Internet ===
* [http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ Älykkään suunnitelman idea: Monimaailmankaikkeus]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Kosmologia]]

Etusivu

2011-04-27T08:35:25Z

Fyysikko:

{|id="mp-topbanner" style="width:100%; background:#fcfcfc; margin-top:1.2em; border:1px solid #ccc;"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 170%;">Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
<div style="text-align: center; font-size: 80%; font-weight: bold;">[[Toiminnot:Allpages|Kaikki sivut aakkosjärjestyksessä]] · [[Kristinuskon perustelut]] · [[Kirjallisuutta]] · [[ApologetiikkaWiki:Kysymykset|Esitä kysymys]] · [[ApologetiikkaWiki:UKK|UKK]] · [[ApologetiikkaWiki:Linkit|Linkit]] · [[:Luokka:Pääluokat|Luokkahakemisto]] · [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] · [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Tietoa ApologetiikkaWikistä]] · [[Ohje:Ohje|Yleiset ohjeet]]</div>
</div>
|}

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
{{hetken sitaatti}}

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>

Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>

Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys#Matskulähteitä|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu. 

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>

{{artikkelitoiveet}}
|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>

[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]]

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>

ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on kristinuskon puolustukseen eli [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:wiki|wiki]]-sivusto.
Tavoitteena on kaikkien käytettävissä oleva tietopankki, josta löytyy helposti ja nopeasti, suomen kielellä, perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[:Luokka:Lukusuositukset|lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä verkossa. Artikkeleihin on myös erittäin kätevää viitata netti- ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}} - 22 }}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on [[wp:Avoimet_sisällöt|ilmaista]]. Kuka tahansa voi tehdä käyttäjätunnuksen ja myöhemmin muokata artikkeleita. Muokkaajan on hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. Kaikki artikkelit eivät ole kaikin osin tavoitteenmukaisia, vaan niissä on parannettavaa ja korjattavaa. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Näin artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi. Tee myös mahdollisesta virheestä ilmoitus artikkelin keskustelusivulla! Jos taas jokin asia askarruttaa, mutta wikistä ei löydy siihen vastausta, voit [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|pyytää artikkelia]] asiasta.

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>

{{tiesitkö että}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}

[[Luokka:ApologetiikkaWiki]]

Etusivu

2011-04-27T07:56:43Z

Fyysikko: Mikä apologetiikkawiki on? uudelleenjäsentelyä, wp linkkien päivitys. "johon on tarkoitus kerätä kaikki apologeettinen perustietous kattaen kaikki kristillis-teistiset näkökulmat" vielä tökkii

{|id="mp-topbanner" style="width:100%; background:#fcfcfc; margin-top:1.2em; border:1px solid #ccc;"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 170%;">Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
<div style="text-align: center; font-size: 80%; font-weight: bold;">[[Toiminnot:Allpages|Kaikki sivut aakkosjärjestyksessä]] · [[Kristinuskon perustelut]] · [[Kirjallisuutta]] · [[ApologetiikkaWiki:Kysymykset|Esitä kysymys]] · [[ApologetiikkaWiki:UKK|UKK]] · [[ApologetiikkaWiki:Linkit|Linkit]] · [[:Luokka:Pääluokat|Luokkahakemisto]] · [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] · [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Tietoa ApologetiikkaWikistä]] · [[Ohje:Ohje|Yleiset ohjeet]]</div>
</div>
|}

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
{{hetken sitaatti}}

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>

Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>

Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys#Matskulähteitä|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu. 

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>

{{artikkelitoiveet}}
|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>

[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]]

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>

ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on kristinuskon puolustukseen eli [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:wiki|wiki]]-sivusto, johon on tarkoitus kerätä kaikki apologeettinen perustietous kattaen kaikki kristillis-teistiset näkökulmat.
Tavoitteena on, että ApologetiikkaWikistä löytyy helposti ja nopeasti, suomen kielellä, perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[:Luokka:Lukusuositukset|lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä verkossa ja niihin on erittäin kätevää viitata netti- ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}} - 22 }}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on [[wp:Avoimet_sisällöt|ilmaista]]. Kuka tahansa voi tehdä käyttäjätunnuksen ja myöhemmin muokata artikkeleita. Muokkaajan on hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. Kaikki artikkelit eivät ole kaikin osin tavoitteenmukaisia, vaan niissä on parannettavaa ja korjattavaa. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Näin artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi. Tee myös mahdollisesta virheestä ilmoitus artikkelin keskustelusivulla! Jos taas jokin asia askarruttaa, mutta wikistä ei löydy siihen vastausta, voit [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|pyytää artikkelia]] asiasta.

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>

{{tiesitkö että}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}

[[Luokka:ApologetiikkaWiki]]

ApoWiki:Artikkelitoiveet

2011-04-26T19:01:08Z

Fyysikko: lisätty kehotus selittää hieman artikkelitoivetta

Artikkelitoivesivulta löytyy aiheita, joista ei ole vielä artikkelia ApologetiikkaWikissä. Uuden artikkelin luominen edellyttää [[Toiminnot:Kirjaudu sisään|rekisteröitymistä]] jonka jälkeen ylläpitäjät voivat myöntää sinulle artikkelin luomiseen vaadittavat käyttöoikeudet. Vandalismin torjumiseksi uudelle ja tuntemattomalle käyttäjälle ei yleensä kuitenkaan myönnetä oikeuksia. Jos sinulla ei ole vaadittavia käyttöoikeuksia, mutta aiot kuitenkin tehdä uuden sivun, voit pyytää apua [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Tuki|kahvihuoneen]] puolella.

Artikkelitoivesivulla voit toivoa kirjoitettavaksi artikkeleita, joista kirjoittamiseen oma tieto-taitosi ei riitä. Lisää artikkelitoiveesi niin, että artikkelitoivelistan aakkostus säilyy. Ellei otsikko ole itseään selittävä, lisää sivun nimen perään selittävä teksti ja mahdollisesti lähde tai nettiosoite.

Etusivun artikkelitoiveet sisältyvät mallineeseen [[Malline:Artikkelitoiveet]]. Voit poistaa artikkelitoiveen etusivulta, jos se näkyy sinisenä eli kyseinen sivu on jo olemassa.

== Yleistä tietoa ==

*[[Aivot ja henki]]
*[[Analyyttinen filosofia]]
*[[Argumentointi]]
*[[BGW-teoreema]]
*[[Expelled (dokumentti)]]
*[[Fallibilismi]]
*[[Flagella]]
*[[Gematria]]
*[[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]]
*[[Helvetti]]
*[[Ihmeparantumiset]]
*[[Ihmisen polven evoluutio]]
*[[Intuitio]]
*[[Intuitionistinen tutkimusohjelma]]
*[[John Hartnettin kosmologinen malli]]
*[[Kartesiolainen dualismi]]
*[[Kristinusko vs. ateismi]]
*[[Kristinusko vs. muut uskonnot]]
*[[Lipidimaailma]]
*[[Moraali]]
*[[Naturalismi (ontologia)]]
*[[Naturalistinen uutisointi]]
*[[Raamatun luotettavuus eri näkökulmista]]
*[[Raamatun todistus Jeesuksesta]]
*[[Rauta-rikkimaailma]]
*[[Realismi (ontologia)]]
*[[Retoriikka]]
*[[Sielu]]
*[[Sukupuolisen lisääntymisen evoluutio]]
*[[Suunnitteluteorian looginen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian projektiivinen kritiikki]]
*[[Suunnitteluteorian todistusaineistollinen kritiikki]]
*[[Tieteen tulosten valikoiva vastustaminen]]
*[[Tietoteoria]]
*[[Totuusrelativismi (ontologia)]]
*[[Täsmennetty monimutkaisuus]]
*[[Välimuotofossiilit]]

== Henkilöt ==

*[[A. J. Ayer]]
*[[Aku Visala]]
*[[Antti Laato]]
*[[Aristoteles]]
*[[Baruch Spinoza]]
*[[Ben Witherington III]]
*[[Bertrand Russell]]
*[[Charles Darwin]]
*[[Christopher Hitchens]]
*[[Daniel Dennett]]
*[[David Berlinski]]
*[[David Hume]]
*[[Dean Kenyon]]
*[[Friedrich Nietzsche]]
*[[Gerd Lüdemann]]
*[[Gottfried Leibniz]]
*[[Gregory Boyd]]
*[[Guillermo Gonzalez]]
*[[Ilkka Niiniluoto]]
*[[Immanuel Kant]]
*[[Ivan Panin]]
*[[James D. G. Dunn]]
*[[James Randi]]
*[[Jean-Paul Sartre]]
*[[John Dominic Crossan]]
*[[Jonathan Wells]]
*[[Josefus]]
*[[Justinus Marttyyri]]
*[[Karl Popper]]
*[[Kenneth Miller]]
*[[Lennart Saari]]
*[[Luke Timothy Johnson]]
*[[Michael Denton]]
*[[Michael Faraday]]
*[[Michael Ruse]]
*[[Origenes]]
*[[Paul Nelson]]
*[[Phillip E. Johnson]]
*[[Platon]]
*[[P. Z. Myers]]
*[[Ravi Zacharias]]
*[[René Descartes]]
*[[Richard Sternberg]]
*[[Richard Swinburne]]
*[[Robert M. Price]]
*[[Rope Kojonen]]
*[[Sam Harris]]
*[[Scott Minnich]]
*[[Sokrates]]
*[[Stefan Gustavsson]]
*[[Stephen Davis]]
*[[Stephen Jay Gould]]
*[[Søren Kierkegaard]]
*[[Tertullianus]]
*[[Thomas Nagel]]
*[[Timo Eskola]]
*[[Tuomas Akvinolainen]]
*[[Wilhelm Ockhamilainen]]

== Kirjat ==

*[[Agents Under Fire: Materialism and the Rationality of Science (kirja)]]
*[[Already Gone (kirja)]]
*[[An Atheist Defends Religion (kirja)]]
*[[Creationism’s Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design (kirja)]]
*[[Darwinism, Design, and Public Education (kirja)]]
*[[Darwin on Trial (kirja)]]
*[[Dawkinsin Jumala (kirja)]]
*[[Debating Design: From Darwin to DNA (kirja)]]
*[[Design revolution (kirja)]]
*[[Epäilijän kirjeet (kirja)]]
*[[Finding Darwin’s God: A Scientist’s Search for Common Ground Between God and Evolution (kirja)]]
*[[God and Design: The Teleological Argument and Modern Science]]
*[[God, the Devil and Darwin: A Critique of Intelligent Design Theory (kirja)]]
*[[I Don't Have Enough Faith to be an Atheist (kirja)]]
*[[Intelligent Design Creationism and its Critics]]
*[[Living with Darwin: Evolution, Design and the Future of Faith (kirja)]]
*[[Myytti apinaihmisistä (kirja)]]
*[[Natural Theology (kirja)]]
*[[No Free Lunch (kirja)]]
*[[The Blackwell Companion to Natural Theology (kirja)]]
*[[The Design Inference (kirja)]]
*[[The Guards of the Tomb (Matt 27:62-66 and 28:11-15): Matthew's Apologetic Legend Revisited]]
*[[The Nature of Nature (kirja)]]
*[[Tiedekeskustelun avoimuuskoe (kirja)]]
*[[Unintelligent Design (kirja)]]
*[[Usko, tiede ja Raamattu (kirja)]]
*[[Valokuva Jeesuksesta? (kirja)]]
*[[Why Intelligent Design Fails: a Scientific Critique of the New Creationism]]
*[[Älykkään suunnitelman idea (kirja)]]

== Katso myös ==

*[[Tyngät]]

Etusivu

2011-04-26T18:56:18Z

Fyysikko: linkki artikkelipyyntöihin

{|id="mp-topbanner" style="width:100%; background:#fcfcfc; margin-top:1.2em; border:1px solid #ccc;"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 170%;">Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
<div style="text-align: center; font-size: 80%; font-weight: bold;">[[Toiminnot:Allpages|Kaikki sivut aakkosjärjestyksessä]] · [[Kristinuskon perustelut]] · [[Kirjallisuutta]] · [[ApologetiikkaWiki:Kysymykset|Esitä kysymys]] · [[ApologetiikkaWiki:UKK|UKK]] · [[ApologetiikkaWiki:Linkit|Linkit]] · [[:Luokka:Pääluokat|Luokkahakemisto]] · [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] · [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Tietoa ApologetiikkaWikistä]] · [[Ohje:Ohje|Yleiset ohjeet]]</div>
</div>
|}

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
{{hetken sitaatti}}

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>

Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>

Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys#Matskulähteitä|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu. 

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>

{{artikkelitoiveet}}
|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>

[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]]

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>

ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:mediawiki|wiki]], johon on tarkoitus kerätä kaikki apologeettinen perustietous kattaen kaikki kristillis-teistiset näkökulmat. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}} - 22 }}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on ilmaista [[wp:avoin lähdekoodi|avoimuuden]] vuoksi. Kuka tahansa voi tehdä käyttäjätunnuksen ja myöhemmin muokata artikkeleita. Muokkaajan on hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. ApologetiikkaWiki toimii apologeettisena tietopankkina, josta olisi tarkoitus löytyä helposti ja nopeasti, suomen kielellä, perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja kristityistä asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[:Luokka:Lukusuositukset|lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä netissä ja niihin on erittäin kätevää viitata netti- ja henkiökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä.

Kaikki artikkelit eivät ole kaikin osin tavoitteenmukaisia, vaan niissä on parannettavaa ja korjattavaa. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Näin artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi. Tee myös mahdollisesta virheestä ilmoitus artikkelin keskustelusivulla! Jos taas jokin asia askarruttaa, mutta wikistä ei löydy siihen vastausta, voit [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|pyytää artikkelia]] asiasta.

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>

{{tiesitkö että}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}

[[Luokka:ApologetiikkaWiki]]

Etusivu

2011-04-26T18:20:01Z

Fyysikko: linkin korjaus. Minne voisi ehdottaa uusia artikkeleita?

{|id="mp-topbanner" style="width:100%; background:#fcfcfc; margin-top:1.2em; border:1px solid #ccc;"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 170%;">Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
<div style="text-align: center; font-size: 80%; font-weight: bold;">[[Toiminnot:Allpages|Kaikki sivut aakkosjärjestyksessä]] · [[Kristinuskon perustelut]] · [[Kirjallisuutta]] · [[ApologetiikkaWiki:Kysymykset|Esitä kysymys]] · [[ApologetiikkaWiki:UKK|UKK]] · [[ApologetiikkaWiki:Linkit|Linkit]] · [[:Luokka:Pääluokat|Luokkahakemisto]] · [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] · [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Tietoa ApologetiikkaWikistä]] · [[Ohje:Ohje|Yleiset ohjeet]]</div>
</div>
|}

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
{{hetken sitaatti}}

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>

Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>

Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys#Matskulähteitä|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu. 

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>

{{artikkelitoiveet}}
|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>

[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]]

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>

ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:mediawiki|wiki]], johon on tarkoitus kerätä kaikki apologeettinen perustietous kattaen kaikki kristillis-teistiset näkökulmat. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}} - 22 }}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on ilmaista [[wp:avoin lähdekoodi|avoimuuden]] vuoksi. Kuka tahansa voi tehdä käyttäjätunnuksen ja myöhemmin muokata artikkeleita. Muokkaajan on hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. ApologetiikkaWiki toimii apologeettisena tietopankkina, josta olisi tarkoitus löytyä helposti ja nopeasti, suomen kielellä, perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja kristityistä asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[:Luokka:Lukusuositukset|lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä netissä ja niihin on erittäin kätevää viitata netti- ja henkiökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä.

Kaikki artikkelit eivät ole kaikin osin tavoitteenmukaisia, vaan niissä on parannettavaa ja korjattavaa. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Näin artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi. Tee myös mahdollisesta virheestä ilmoitus artikkelin keskustelusivulla! Jos taas jokin asia askarruttaa, mutta wikistä ei löydy siihen vastausta, pyydä artikkelia asiasta!

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>

{{tiesitkö että}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}

[[Luokka:ApologetiikkaWiki]]

Etusivu

2011-04-26T18:17:25Z

Fyysikko: Säätöä Mikä apologetiikkawiki on?-kohtaan

{|id="mp-topbanner" style="width:100%; background:#fcfcfc; margin-top:1.2em; border:1px solid #ccc;"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 170%;">Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
<div style="text-align: center; font-size: 80%; font-weight: bold;">[[Toiminnot:Allpages|Kaikki sivut aakkosjärjestyksessä]] · [[Kristinuskon perustelut]] · [[Kirjallisuutta]] · [[ApologetiikkaWiki:Kysymykset|Esitä kysymys]] · [[ApologetiikkaWiki:UKK|UKK]] · [[ApologetiikkaWiki:Linkit|Linkit]] · [[:Luokka:Pääluokat|Luokkahakemisto]] · [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] · [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Tietoa ApologetiikkaWikistä]] · [[Ohje:Ohje|Yleiset ohjeet]]</div>
</div>
|}

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Sitaatti tälle hetkelle</h2>
{{hetken sitaatti}}

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Wikittämisen pikakurssi</h2>

Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Oikeassa yläreunassa on hakukenttä, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|25px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]]</h2>

Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Katso myös, olisiko [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveissa]] joku tekemätön sivu, josta haluaisit kirjoittaa. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys#Matskulähteitä|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu. 

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!

<h2 style="margin:0; background:#cef2e0; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]]</h2>

{{artikkelitoiveet}}
|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]]</h2>

[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[["Suunnittelija on epätodennäköinen" (argumentti)|Onko Jumalan olemassaolo epätodennäköistä?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Yliluonnollinen | Onko olemassa järjellisiä perusteita uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin?]]



*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]

*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. ApologetiikkaWiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]] sekä
[[Kirjallisuutta|kirjallisuutta]]

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">[[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]]</h2>

ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:mediawiki|wiki]], johon on tarkoitus kerätä kaikki apologeettinen perustietous kattaen kaikki kristillis-teistiset näkökulmat. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{#expr: {{NUMBEROFARTICLES}} - 22 }}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on ilmaista [[wp:avoin lähdekoodi|avoimuuden]] vuoksi. Kuka tahansa voi tehdä käyttäjätunnuksen ja myöhemmin muokata artikkeleita. Muokkaajan on hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. ApologetiikkaWiki toimii apologeettisena tietopankkina, josta olisi tarkoitus löytyä helposti ja nopeasti, suomen kielellä, perusteltuja argumentteja, hyvin lähteistettyjä faktaväitteitä sekä tietoa eri alueiden perusteluista ja kristityistä asiantuntijoista. Useat ApologetiikkaWikin artikkelit (ks. esimerkiksi [[lukusuositukset]]) edustavat jo nyt eturivin suomenkielistä sisältöä netissä ja niihin on erittäin kätevää viitata netti- ja henkiökohtaisissa keskusteluissa. Lisäksi apowikin näkyvyys google-hauissa on hyvä.

Kaikki artikkelit eivät ole kaikin osin tavoitteenmukaisia, vaan niissä on parannettavaa ja korjattavaa. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Näin artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi. Tee myös mahdollisesta virheestä ilmoitus artikkelin keskustelusivulla! Jos taas jokin asia askarruttaa, mutta wikistä ei löydy siihen vastausta, pyydä artikkelia asiasta!

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

<h2 style="margin:0; background:#EEEEEE; font-size:130%; font-weight:bold; border:1px solid #bbb; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Tiesitkö, että...</h2>

{{tiesitkö että}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}

[[Luokka:ApologetiikkaWiki]]

Kristinuskon perustelut

2011-04-26T16:51:07Z

Fyysikko: /* Luonnontieteelliset perustelut Ks. esim. {{cite book |author=Strobel, Lee |title=The case for a Creator: a journalist investigates scientific evidence that points toward God |publisher=Zondervan/Willow Creek Resources |location=Grand Rapids, Mich

Perustelun käsitteelle on tunnusomaista se, että ensin on esitettävä jokin kanta ja vasta sitten sitä voi pyrkiä perustelemaan. Ilman kannanottoa ei siis voi olla perusteluakaan. Toisaalta perustelu ei voi muuttaa minkään kannan luonnetta: puutteellisesti tai olemattomasti perusteltu oikea kanta pysyy oikeana, kiehtovankin kaunopuheisesti perusteltu virheellinen kanta puolestaan virheellisenä. Kaikkia päteviä perusteita ei liioin voi esittää sanallisesti vakuuttavina perusteluina.<ref>Vrt. ns. hiljaisen tiedon (engl. ''tacit knowledge'') käsitteen perusteleva oivallus: "Voimme tietää enemmän kuin voimme sanoa."</ref>

Kristinuskonkin<ref>Tässä yhteydessä "kristinusko" tarkoittaa ennen muuta kristinuskon tiedollista sisältöä. Muissa yhteyksissä huomio voi kiinnittyä muihin seikkoihin, kuten esim. yksilökohtaisen uskon aitouteen, kristillisten tai sellaisina esiintyvien ryhmien käyttäytymismuotoihin tai kokonaisten kulttuurien luonteenomaisiin piirteisiin kuten arvoihin, ihanteisiin ja eettisiin järjestelmiin.</ref> perusteluista puhuttaessa on syytä aloittaa sen selvittämisellä, mitä oikeastaan tahdotaan perustella. Sitten voi ymmärrettävästi puhua myös tämän asiasisällön perusteista ja perusteluista sekä näiden perustelujen luonteesta.

== Kristinuskon sisältö ==

Suppein laajalti hyväksytty kristinuskon tiedollisen sisällön tiivistelmä lienee [[wp:Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen uskontunnustus]]. Sen<ref>ja kaikkien muidenkin kristinuskon kokonaisesitysten</ref> sisältöön on olemassa ainakin kolme olennaisesti erilaista suhtautumistapaa:
# Kysymys on myyttisestä todellisuuskäsityksestä, jonka vanhentuneisuus on kulttuurin ja erityisesti tieteen sittemmin kehittyessä käynyt valistuneille ihmisille ilmeiseksi. Tämän käsityksen mukaan kristinuskolla on kyllä luonteenomainen tiedollinen sisältönsä, mutta se on perin juurin virheellinen. Tähän virheelliseen käsitykseen yhä takertuneita, ajastaan jälkeenjääneitä ihmisiä halveksitaan ja kutsutaan siksi vaikkapa "fundamentalisteiksi". Siis: "Kristinusko olisi voinut olla totta mutta ei ole. Mitä pikemmin kaikki tämän ymmärtävät, sen parempi."
# Kysymys ei ole varsinaisesta todellisuuskäsityksestä laisinkaan, vaan pikemminkin yrityksestä ilmaista joitain syviä yleisinhimillisiä tuntoja kirjoittamisaikana käytettävissä olleilla yksipuolisilla ilmaisutavoilla. Tämän käsityksen mukaan kristinuskolla ei ole varsinaista tiedollista sisältöä lainkaan vaan sen varsinainen olemus on "uskonnollista uskoa", joka on pikemminkin elämyksellistä tunnekokemusta ja tulkinnanvaraisiin rituaaleihin halukkaasti osallistumista kuin varsinainen todellisuuskäsitys. Niitä, jotka yhä ovat takertuneita siihen virheelliseen käsitykseen, että kristinuskolla olisi jokin varsinainen tietosisältö, ja jotka siksi "uskovat tosiasioihin" eivätkä pitäydy vapaasti tulkittaviin symboleihin ja elämyksellisyyteen, halveksitaan kirkon ja kristinuskon julkisuuskuvalle vahinkoa aiheuttavina, asiantuntemattomina tomppeleina ja kutsutaan siksi vaikkapa "fundamentalisteiksi". Siis: "Kristinusko ei voi olla totta eikä erehdystä vaan on jotakin aivan muuta. Mitä pikemmin kaikki tämän ymmärtävät, sen parempi."
# Kysymys on oikeasta todellisuuskäsityksestä: kristinusko on sisällöllisesti omaleimainen, yleispätevin totuusvaatimuksin esiintyvä todellisuuskäsitys, joka sekä sisältönsä että totuusvaatimuksensa osalta perustuu Jumalan aidon ja arvovaltaisen, ihmisille annetun ilmoituksen vastaanottamiseen ja tarjolla pitämiseen. Tämän käsityksen mukaan kristinuskon tiedollinen sisältö ei ole myyttinen tai vertauskuvallinen eikä vanhentunut tai virheellinen vaan konkreettisesti tosi, luotettava ja muuttumaton. Näin ollen tämän käsityksen edustajat saavatkin "fundamentalistin" leiman sekä ykkös- että kakkoskohdan taakse ryhmittyneiltä tahoilta; itse he puolestaan pitävät itseään klassisen kristinuskon<ref>"Klassinen kristinusko" tarkoittaa sitä, mitä kristityt ovat "aina ja kaikkialla" uskoneet; koska menneiden sukupolvien ajatuksia ei voi enää jälkikäteen muuttaa, klassisen kristinuskon sisältö ei muutu ajan mukana, vaan sen voi periaatteessa vain joko hyväksyä tai hylätä sellaisenaan. Esim. Martti Lutherin 1500-luvulla kirjoittamat Apostolisen uskontunnustuksen kohtien selitykset päättyvät "''Tämä on varmasti totta''" -sanoihin. Luther siis piti uskontunnustuksen sisältöä "ihan oikeasti totena" ja opetti kansaa siltä pohjalta.</ref> edustajina, joiden uskon sisältö on olennaisesti sama kuin esim. nykymuotoisen Apostolisen uskontunnustuksen ensimmäisinä käyttöön ottaneiden seurakuntien. Siis: "Kristinusko voi olla totta ja onkin. Mitä pikemmin kaikki tämän ymmärtävät, sen parempi."

Ei ole vaikea nähdä, että nämä kolme käsitystä ovat toisensa poissulkevia. Kukaan ei siis voi järkevästi ajatellen edustaa useampaa kuin yhtä niistä. Sikäli kuin [[uskonnon määritelmä|uskonto]] käsitetään vastauksina perimmäisiin kysymyksiin, kyseessä on kolme eri uskontoa. Näillä kullakin on oma sisältönsä ja omat tapansa pyrkiä sitä perustelemaan ja levittämään. Tässä artikkelissa<ref>ja koko tällä sivustolla</ref> pitäydytään ylläesitellyistä käsityksistä kolmanteen, ja kristinuskon perusteista ja perusteluista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan näin ymmärretyn kristinuskon perusteita ja perusteluja.

== Perusteet ja perustelut ==

Käsitteellisen selkeyden vuoksi on syytä käsittää "perusteet" ja "perustelut" eri asioiksi: '''Perustelu''' on<ref>tässä tapauksessa kristinuskon totuutta puolustava</ref> väitelausein esitetty argumentti. '''Peruste''' taas on henkilökohtaiseen vakuuttuneisuuteen liittyvä laajempi käsite, jonka piiriin kuuluu esimerkiksi sisäinen vakuuttuminen välittömän kokemuksen pohjalta tai siksi, että jokin käsityskanta<ref>tässä tapauksessa kristillinen usko</ref> on oikea<ref>sisäisen rakenteensa puolesta johdonmukaisin, sekä intuitiivisesti että älyllisesti tyydyttävin ja käytännössä ylivoimaisesti toimivin – esim. tässä mielessä siis itse itsensä suoraan henkilökohtaisella tasolla todistava</ref> [[perususkomus]]. Henkilön usko voi siis olla tiedollisesti täysin oikeutettua<ref>"Tiedollinen oikeutus" on filosofisen tietoteorian eli epistemologian käsite. Se, että jonkun ihmisen tietty käsitys on tiedollisesti oikeutettu, tarkoittaa suunnilleen samaa kuin että tällä ihmisellä on tästä käsityksestään kiinni pitämiseen niin hyvät syyt kuin mistään käsityksestä kiinnipitämiseen kenelläkään ihmisellä voi ylipäätään olla.</ref>, vaikkei hänellä olisikaan väitelauseiksi puettuja perusteluita uskolleen: hänellä voi olla välitön kokemus Jumalasta ja Jumalan toiminnasta elämässään.

Samoin esimerkiksi havaintojen luotettavuuden tai oman tajunnan ulkopuolisten asioiden olemassaolon uskomiselle on perusteita, vaikkei tietoteoriassa kyetäkään väitelausein esittämään mitään vakuuttavia perusteluja, miksi ne olisi uskottava. Nämä asiat voidaan nähdä oikeina perususkomuksina, jotka eivät tarvitse perusteluita.

Kuten professori [[Tapio Puolimatka]] on useissa kirjoissaan todennut, omakohtainen kokemus Jumalasta ja Pyhän Hengen välittämä Raamatun sisäinen todistus on älyllisesti aivan oikeutettu syy henkilökohtaiseen kristilliseen uskoon. Jumala ei vaadi ihmisen puolelta mitään kunnostautumista hyväksyäkseen tämän rakkaana lapsenaan yhteyteensä Jeesuksen sovintokuoleman perusteella eikä uskoon päätymiseen vaadita filosofista tai tieteellistä osaamista, vaan usko on Jumalan lahja, jota tarjotaan eroa tekemättä kaikille ja kaikenlaisille ihmisille. Jumalan olemassaolosta voi vakuuttua samaan tapaan kuin siitä, että itsemme lisäksi on olemassa muitakin ihmisiä: oman kokemuksemme perusteella. Jos siis teen kokemukseni perusteella väitteitä henkilöstä, jota ystäväni ei tunne, hänen on oman kokemuksensa puuttumisesta huolimatta järkevää ottaa todistukseni vakavasti. Itse asiassa luonnon[[tiede]]kin perustuu siihen, että uskomme toisten ihmisten todistuksia siitä, mitä he väittävät saaneensa selville mittaamalla. Luonnontieteen taustalla piilee muitakin uskomuksia, joita ei voi "tieteellisesti todistaa", mutta jotka on tieteellisen tutkimuksen mahdollistamiseksi välttämättä edellytettävä tosiksi.

== Miksi kristinuskon totuutta tulisi perustella ==

Perustelut ovat tärkeitä, vaikkeivät olekaan uskolle välttämättömiä. Länsimaisessa nykykulttuurissa elävä ihminen kohtaa näet paljon kristinuskon vastaisia väitteitä.<ref>Tämä liittyy siihen, että kristinusko on ollut toistatuhatta vuotta länsimaisen kulttuurin perustavana tekijänä ja että nyt on menossa jo muutaman vuosisadan mittainen kristinuskon vastaisen kulttuurisen kapinan vaihe, minkä johdosta kulttuuriamme sanotaan usein "jälkikristilliseksi".</ref> Mikäli hän ei pysty löytämään niihin vastauksia (eli häneltä puuttuu kumoajan kumoaja<ref name="UTM">Ks. [[Usko, tieto ja myytit]], Tapio Puolimatka, 2005</ref>) eikä muutoinkaan kohtaa vakuuttavia perusteluja kristinuskolle, tilanne vaatii veronsa: joko hänen uskonsa heikkenee<ref>tai ei pääse edes syntymään</ref> tai hän joutuu perääntymään [[fideismi]]in. Uskon heikkeneminen tekee hengellisestä elämästä raskaampaa, ja varsinkin erityisten vaikeuksien kohdatessa uskon menettämisen uhkakin samalla kasvaa. Fideismilläkin on ikäviä seurauksia, etenkin kokonaisvaltaisen kristillisen ajattelun ja kristittynä elämisen kannalta.<ref>Fideismi johtaa yleensä myös evankelioinnin ja lähetystyön vähenemiseen, hämärtäähän se kaikkien ihmisten objektiivisesti perustavimman tarpeen: sielun autuuden eli todelliselta kadotukselta pelastumisen. Lähetys- ja evankeliointityön motiiviksi jää tällöin lähinnä vain henkilökohtaisesta kristillisestä uskosta seuraavan, tässä elämässä koettavan onnen tunteen tartuttaminen, eikä se pitkälle riitä.</ref>

Ei-kristitylle apologetiikka antaa perusteita luokitella kristinusko sinänsä mielekkääksi todellisuuskäsitykseksi, jolloin evankeliumin vastaanottaminenkin tulee hänen kannaltaan ajateltavissa olevaksi vaihtoehdoksi. Koko kulttuurin tasolla kristinuskon järkiperustelujen tunnetuksi tuleminen tervehdyttää vallitsevaa maailmankuvaa siten, että myös kristinuskon mukaiset toimintatavat ja arvot nähdään yhä asiaankuuluvina ja säilyttämisen arvoisina. Perusteluiden esittäminen on siis kristillisten seurakuntien menestyksellisen toiminnan kannalta melkeinpä välttämätöntä.

== Kristinuskoa puoltavien perustelujen luokittelu ==

Kristinuskolle on useita perusteluja.<ref>Tässä artikkelissa viitatuista perusteluista kiinnostuneille lukijoille suosittelemme tutustumista viitteinä annettuun kirjallisuuteen. Jatkossa toivottavasti ApologetiikkaWikiinkin saadaan näitä perusteluja kuvaavat sivut.</ref> Niitä voi luetella ja luokitella seuraavaan tapaan:

===Filosofiset perustelut===
Filosofisia argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty yli kaksikymmentä <ref name="UTM"/>{{,}}<ref>{{cite web |url=http://www.theapologiaproject.org/two-dozen.htm |title=Two Dozen (or so) Theistic Arguments| author = Alvin Plantiga |format= |work= |accessdate=2010-02-09}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web |url=http://www.peterkreeft.com/audio/08_arguments-for-god.htm |author = Peter Kreeft |title= Arguments for God's Existence |format= |work= |accessdate=2010-02-09}}</ref>. Alla joitain näistä:
#[[Ontologinen argumentti]] <ref name="companion">[http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-1405176571.html The Blackwell Companion to Natural Theology], Wiley, 2009, William Lane Craig (Editor) ja J. P. Moreland (Editor)</ref>
#[[Kosmologinen argumentti]] <ref name="companion">{{,}}</ref>
#[[Moraalinen argumentti|Moraalin]] olemassaoloon perustuva argumentti eli aksiologinen argumentti <ref name="companion"> </ref>
#[[Evolutiivinen_argumentti_naturalismia_vastaan|Järjen luotettavuuteen]] perustuva argumentti
#Kauneuteen perustuva argumentti
#Uskonnollisiin kokemuksiin perustuva argumentti<ref name="companion"> </ref>
#[[Eksistentiaalinen argumentti]]

===Historialliset perustelut===
#Jeesuksen ylösnousemuksen historialliset todisteet <ref>Ks. esim. kirjat [[Tapaus Kristus]], Lee Strobel, Reasonable Faith, William Lane-Craig, [[The Resurrection of the Son of God]], N.T. Wright</ref>
#Arkeologiset todisteet <ref>Ks. esim. {{cite book |author= K. A. Kitchen |title=On the reliability of the Old Testament |publisher=W.B. Eerdmans |location=Grand Rapids, Mich |year=2003 |pages= |isbn=0-8028-0396-2 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>
#Raamatun profetiat <ref>Ks. esim. [[Usko, tiede ja Raamattu]], Tapio Puolimatka</ref>
#[[Raamatun historiallinen luotettavuus|Raamatun historiallisen luotettavuuden todisteet]] <ref>Ks. esim. {{cite book |author=McDowell, Josh |title=The new evidence that demands a verdict |publisher=T. Nelson |location=Nashville |year=1999 |pages= |isbn=0-7852-4219-8 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>
#Aikaiset ja silminnäkijätodistukset Jeesuksesta <ref>Ks. esim. {{cite book |author=Limbaugh, David; Geisler, Norman L.; Turek, Frank |title=I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist |publisher=Crossway Books |location=Wheaton, Ill |year=2004 |pages= |isbn=1-58134-561-5 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>

===Luonnontieteelliset perustelut <ref>Ks. esim. {{cite book |author=Strobel, Lee |title=[[Tapaus_Kristus|The case for a Creator]]: a journalist investigates scientific evidence that points toward God |publisher=Zondervan/Willow Creek Resources |location=Grand Rapids, Mich |year=2004 |pages= |isbn=0-310-24050-6 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>===
#[[Kalam-_kosmologinen_argumentti|Universumin alku]]
#[[Kosminen hienosäätö]]
#[[Suunnitteluteoria|Suunnittelusignaalit]] [[Palautumaton_monimutkaisuus|biologiassa]]
#Tietoisuuden tutkimus
#[[Abiogeneesi | Alkusynnyn eli ensimmäisen solun itsestäänsyntymisen mahdottomuus]]
#[[The_Edge_of_Evolution| Evoluution havaitut rajat]]

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Yleistä tietoa]][[Luokka:Argumentit]][[Luokka:Lukusuositukset]]

ApoWiki:Ilmoitustaulu

2011-04-26T16:42:15Z

Fyysikko: vanha pois

__NOTOC__

{{Ilmoitus
| tapahtuman_nimi = Vappugospel XXL
| paikka = Kouvolan jäähalli, Topinkuja 1, 45100 Kouvola
| päivämäärä = 30.4.
| klo = 14:15 - 01:00
| teema = Kristillistä musiikkia 25€: [[wp:Petra (yhtye)|Petra]], [[wp:Terapia (yhtye)|Terapia]], [[wp:Project 86|Project 86]], [[wp:Jacks of All Trades|Jacks of All Trades]], [[wp:Juha Tapio|Juha Tapio]], [[wp:Intohimo (yhtye)|Intohimo]], Katajainen Kansa & [[wp:Idän Ihmeet|Idän Ihmeet]]
| järjestäjä = Gospel Sound Kouvola ry
| linkki = http://www.xxl.vg/
| lisätietoja = Mukana myös [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|ApologetiikkaWiki]]n infopöytä!
}}

{{Ilmoitus
| tapahtuman_nimi = APOLOGIAFORUM 2011
| paikka = Ryttylä, Kansanlähetysopisto (Opistotie 6, Hausjärvi)
| päivämäärä = 20.-22.5.2011
| klo =
| teema = Sukupuolineutraaliksi hänet luotiin?
| järjestäjä = Kansanlähetysopisto
| linkki = http://www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
| lisätietoja = [http://www.kansanlahetysopisto.fi/sites/default/files/kansanlhetysopisto/page/attachment/web_apologia-forum_2011_297x105c.pdf ohjelma], [http://www.sekl.fi/sekl/ilmoittautumislomake-tapahtumiin ilmoittautuminen viimeistään 6.5.]
}}


Katso myös:
* [http://www.teolinst.fi/j/index.php?option=com_content&view=article&id=257&Itemid=53 Suomen Teologisen instituutin ohjelma]
* [http://www.tapiopuolimatka.net/6 Tapio Puolimatkan yleisötilaisuudet]

ApoWiki:Linkit

2011-04-26T16:37:24Z

Fyysikko: /* Podcasteja, eli verkon yli ladattavia radio-ohjelmia ja luentoja */ typo

Alla verkossa olevia lisäresursseja, joista lähes kaikki ovat englanniksi.

==Top 5==
*[http://www.reasonablefaith.org/ Reasonable faith] - filosofisempaa, myös väittelyitä.
*[http://www.youtube.com/user/apologetics101 YouTuben apologetiikkakanava]
*[http://www.str.org/ Stand to Reason] - artikkeleita ajankohtaisista aiheista
*[http://www.tapiopuolimatka.net/ Professori Puolimatkan kotisivut]
*[http://www.leaderu.com/truth/1truth10.html?pagename= Plantingan neuvo kristityille ajattelijoille]

==Hyvää luettavaa==
*[http://www.leaderu.com/truth/1truth10.html?pagename= Plantingan neuvo kristityille ajattelijoille]
*[http://www.apologetics.org Apologetics.org] C.S.Lewis Societyn ja Floridan Trinity Collegen sponsoroima apologetiikkasivusto
*[http://www.apologeticspress.org/ Apologetics Press]
*[http://www.discovery.org/csc/essentialReadings.php?pagename= Discovery Instituutin Center for Science and Culture] -jaoston artikkeleita elämän kehityksestä ja alkuperästä
*[http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=5332?pagename= Stand to Reason] - artikkeleita ajankohtaisista aiheista
*[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=content?pagename= Reasonable faith] - filosofisempaa, myös väittelyitä.
*[http://blog.bible.org/primetimejesus/ Primetime Jesus] - klassisten raamatuntutkijoiden erinomainen blogi
*[http://www.biblearchaeology.org/ Arkeologiasta]
*[http://www.intelligentchristianity.net/ Credible Christianity]
*[http://philofreligion.homestead.com/plantingapage.html?pagename= Alvin Plantingan kotisivut]
*[http://www.carm.org/ Christian Apologetics and Research Ministry] Laaja sivusto, jossa aiheita laidasta laitaan
*[http://www.aomin.org/ Alpha and Omega Ministries] James Whiten apologetiikkasivusto
*[http://www.proofthatgodexists.org/ Proof That God Exist]
*[http://www.tapiopuolimatka.net/ Professori Puolimatkan kotisivut]
*[http://hyviauutisia.wordpress.com katolinen Hyviä uutisia -blogi, sisältää käytännössä apologeettisia artikkeleita]
*[http://www.johnankerberg.org Ankerberg Theological Research Institute]
*[http://www.ccel.org/ccel/schaff/anf01.viii.i.html Christian Classics Ethereal Library] – Kristillisiä klassikoita englanniksi käännettynä
*[http://www.apologeticspress.org/ebooks/ Ilmaisia, myös apologetiikkaan liittyviä e-kirjoja (Apologetics Press)]
*[http://whygodreallyexists.com/ Why God Really Exists?]
*[http://afterall.net Kristillistä skeptsisismiä]

==Kuunneltavia tiedostoja verkossa==
===Podcasteja, eli verkon yli ladattavia radio-ohjelmia ja luentoja===

*[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=podcasting_main#defenders Defender's class, William Lane Craig] - Eturivin filosofin kristinuskon perusteita syvällisesti käsittelevä podcast.
*[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=podcasting_main#rf Reasonable Faith, William Lane Craig] - Eturivin filosofin ajankohtaisia aiheita käsittelevä podcast.
*[http://www.str.org/site/PageServer?pagename= Stand to Reason] - Kevyempää kuunneltavaa ajankohtaisista aiheista. Todella terävää ajattelua.
*[http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=section&id=6&Itemid=58?pagename= Apologetics.com] - Apologetiikkaan keskittynyt osaava nettiyhteisö ja radiokanava.
*[http://www.rzim.org/EU/Resources/Listen/LetMyPeopleThink.aspx?pagename= RZIM - Ravi Zacharias]
*[http://www.equip.org/?pagename= Bible Answer Man]

(Podcasting on tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Podcastin pitäjä julkaisee RSS- tai Atom-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista. Kuuntelijalla on puolestaan ohjelma kuten ilmaiset [http://www.apple.com/fi/itunes/download/?pagename= iTunes] tai [http://juicereceiver.sourceforge.net/download/index.php?pagename= Juice](ei toimi Vistassa 2008), joka seuraa syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa sen perusteella tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi. Kuuntelu onnistuu tietokoneella, MP3-soittimella tai kännykällä.)

*The Narrow Mind [http://podcast.unchainedradio.com/xml/rss/feed.xml Podcast RSS-syötteenä] [http://itunes.apple.com/WebObjects/MZStore.woa/wa/viewPodcast?id=130183149 (Lisää iTunesiin)]. Podcast, jossa vahva apologinen ote huumoria unohtamatta. Lisätietoja [http://unchainedradio.com/ ohjelman kotisivuilta]
*The Dividing Line [http://aomin.org/podcast.xml Podcast RSS-syötteenä]. Podcast, jossa käsitellään usein Raamatun luotettavuutta
*Faith and Reason [http://feeds.feedburner.com/carmorgpodcasting Podcast RSS-syötteenä] [http://itunes.apple.com/WebObjects/MZStore.woa/wa/viewPodcast?id=188506855 (Lisää iTunesiin)]. Apologia aiheisen radio-ohjelman podcastversio
*Turunen [http://www.patmos.fi/podcast/turunen.xml Podcast RSS-syötteenä]. [[Pasi_Turunen|Pasi Turusen]] [[Radio_Dei|Radio Deissä]] pyörivän ohjelman podcastversio

===mp3-luentoja===
*[[Kuva:The-VERITAS-FORUM-logo.png|200px|http://www.veritas.org/media/]] - Laaja apologeettinen sivusto, joka sisältää useiden eri tieteenalojen osaajien luentoja.
*[http://www.ligonier.org/rym.php?pagename= Renewing Your Mind, R.C. Sproul], myös videoita
*[http://deimos3.apple.com/WebObjects/Core.woa/Browse/rts-public.1381074140 Christian Apologetics], John M. Frame, Reformed Theological Seminary. Luentosarja (vaatii iTunes -ohjelman).
*[http://deimos3.apple.com/WebObjects/Core.woa/Browse/covenantseminary.edu.1729718063 Apologetics & Outreach], Jerram Barrs, Covenant Theological Seminary. Luentosarja (vaatii iTunes -ohjelman).

== Äänikirjoja ==
* [http://www.bringyou.to/CSLewisMereChristianityCOMPLETE.mp3 C. S. Lewisin apologeettinen klassikko "Mere Christianity"]
* [http://www.freechristianaudiobooks.com/audiobooks/Orthodoxy/mp3/Orthodoxymp3.htm G. K. Chestertonin apologeettinen klassikko "Orthodoxy" (synteettinen ääni)]

==Videoita==
===Haastatteluja ja lyhyempiä videoita===
*[http://www.youtube.com/user/apologetics101 YouTuben apologetiikkakanava]
*[http://www.leestrobel.com/?pagename= Lee Strobel]
*[http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=7507?pagename= Stand to Reason videoita]
*[http://www.ligonier.org/rym.php?pagename= Renewing Your Mind, R.C. Sproul]
*[http://www.rzim.org/EU/Resources/Watch.aspx?pagename= RZIM, Ravi Zacharias]

===Dokumenttielokuvia===
*[http://www.theapologiaproject.org/video_library.htm?pagename= Makroevoluutioteorian kritiikistä ja suunnittelusta luonnossa].
*The Case for Faith
*The Case for Christ
*The Case for Creator

==Taidetta==
http://www.akiane.com/akiane_art.htm
[[Luokka:Yleistä tietoa]]

==Ohjelmia==
* [http://xiphos.org/ Xiphos], ilmainen työkalu Raamatun lukemiseen ja tutkimiseen

Evoluutioteoria

2011-04-26T10:00:03Z

Fyysikko: /* Evoluutioteorian ongelmat */ lisätty proteiinien evoluution ongelma

{{Viestipohja | tyyppi=huomio | sisältö = tämän artikkelin työstäminen kriittiseen muotoon on vielä kesken}}

<div style="margin-left: auto;margin-right: auto;width:auto;height:auto;background-color: #faecc8; border:solid 1px #fad67d; padding-left:5px; padding-right:5px; padding-top:5px; padding-bottom:5px;"><div style="margin-left:1.5em"><center>'''Terminologiasta'''</center>Evoluutioteorialla tarkoitetaan ApologetiikkaWikissä oppia jonka mukaan ''"kaikki eliöt polveutuvat yhteisestä esi-isästä ohjaamattomien mutaatioden ja luonnonvalinnan kautta."'' Tätä käsitystä kutsutaan myös synteettiseksi evoluutioteoriaksi tai uusdarvinismiksi. On olemassa myös muita evoluutioteorioita kuin uusdarvinismi. Apologetiikkawikissä evoluutioteorialla kuitenkin tarkoitetaan uusdarvinismia ellei toisin mainita. Sanan evoluutio merkityksiä käsitellään puolestaan artikkelissa [[evoluution määritelmä]].
</div></div>

'''Evoluutioteoria''' on luonnonhistoriallinen näkemys, jonka mukaan kaikki olemassa olevat ja menneet eliöt ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta ohjaamattomien mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta. Näin muotoiltuna teorian olennaisena osana on siis näkemys, jonka mukaan eliöiden synty ja kehitys on tarkoitukseton luonnonlakien ohjaama prosessi. Aina siitä lähtien kun teorian isä '''Charles Darwin''' julkaisi kirjan ''Lajien synty'' (1859), jossa hän esitti teorian keskeiset periaatteet, evoluutioteoria on ollut kiihkeän väittelyn kohteena. Nykypäivänä evoluutioteoria edustaa tiedeyhteisön yleistä näkemystä elämän historiasta. Kuitenkin jo teorian alkuajoista lähtien väitettä prosessien ohjaamattomuudesta on kritisoitu. Mm. viime vuosikymmeninä keskustelun painopiste on siirtynyt kysymykseen, kykenevätkö mutaatiot ja luonnonvalinta selittämään kaikki biologiset ja biokemialliset havainnot. Erityisesti evoluutioteorian oletus siitä, ettei Jumalalla ole mitään sijaa elämän kehityksessä, kuten Darwin ehdottomasti vaati, muodostaa oman apologeettisen haasteensa kristilliselle teismille.

{{sisällysluettelo}}

Evoluutioteorian mukaan elämä on kehittynyt satunnaisten ja ohjaamattomien prosessien kautta. Uusdarvinismi sisältää siis seuraavat osaväitteet:
# [[Muuntelu]]. Väite, että muuntelua ja luonnonvalintaa tapahtuu.
# [[Yhteinen polveutuminen]] (engl. ''common descent''). Väite, että kaikki elollinen on kehittynyt yhdestä oliosta.
# Riittävyys. Väite, että muuntelu ja luonnonvalinta ovat pitkän ajan kuluessa aikaansaneet kaikki ympärillämme olevat monimutkaiset rakenteet ja näiden tuottamiseen tarvittavan toiminnallisen informaation.
# Ohjaamattomuus. Väite että muuntelu on satunnaista, tai että ainakaan se ei ole minkään persoonan ohjaamaa.

Vain 1. näistä väitteistä voidaan pitää kiistattomana tieteellisenä tosiasiana. Myös 2. väitteen puolesta on esitetty empiirisiin havaintoihin perustuvia todisteita, joskaan tämä todistusaineisto ei ole täysin yksitulkintaista. 3. väitteen puolesta ei ole esitetty varsinaista todistusaineistoa. Väiteen oletetaan monesti olevan itsestään selvä johtopäätös, kun 1. ja 2. väite on todistettu. Tällainen ajattelu tuntuu johdonmukaiselta materialistisesta näkökulmasta käsin, mutta esimerkiksi kristillisen teismin näkökulmasta väite on helposti kyseenalaistettavissa. Neljäs väite on luonteeltaan puhtaasti filosofinen, ei-tieteellinen, oletus.<ref>Vain ei-satunnaisuus voidaan osoittaa. Lisäksi satunnaisuus käsitteenä on kyseenalainen. Yleensä satunnaisuus tarkoittaa sitä, että emme tunne taustasyitä riittävän tarkasti. Esimerkiksi nopanheitossa tulos voitaisiin laskea tarkasti, jos heitto ja ympäristö tunnetaan tarkasti. Mahdollisesti kvanttitason satunnaisuus on tästä poikkeavaa satunnaisuutta.</ref>

Evoluutioteoria voidaankin nähdä kahden toisistaan riippumattoman ajatuksen (1. ja 2. väite) yhdistelmänä (3. väite).
Ensimmäinen on ajatus muuntelusta eli siitä, että eliölajien geeniperimä voi ajan saatossa muuttua pääasiassa mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla. Ensimmäinen ajatus on siis melko yleisen tason toteamus. Eliölajien perimä varmastikin muuttuu hieman ajan kuluessa. Onkin jo aivan toinen asia, minkälaista ja -suuruista muuntelua tällä tavalla on mahdollista tapahtua.
Toinen ajatus esittää, että kaikki eliöt ovat sukua keskenään ja että ne polveutuvat yhteisestä kantamuodosta.
Evoluutioteoria yhdistää nämä kaksi ajatusta niin, että siinä muuntelun oletetaan selittävän yhteisen polveutumisen edellyttämät muutokset. Evoluutioteoria siis olettaa, että eliöissä tapahtuvat muutokset olisivat riittävä syy selittämään koko biologian monimuotoisuuden.

Saatavilla on hyviä todisteita pienestä muuntelusta kuten bakteerien antibioottiresistenssistä tai sirkkujen nokkien kokojen vaihtelusta. Tästä ei seuraa, että kaikki eliöt olisivat syntyneet tuon saman prosessin kautta. Tälle valtavalle ekstrapolaatiolle ei ole oikeastaan edes esitetty näyttöä. On päinvastoin paljon todisteita<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = M. Behe | Nimeke = [[The_Edge_of_Evolution_(kirja)|The Edge of Evolution]]| Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1 edition (June 5, 2007) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN: 978-074329620 }}</ref>, jotka viittaavat siihen, että suuret muutokset eivät ole mahdollisia tällä mekanismilla.

==Tieteenfilosofinen elementti==

Viimeiset 150 vuotta tieteenfilosofinen muoti on ollut naturalismi, jonka mukaan tieteessä saa käyttää vain luonnollisia selityksiä. Tästä filosofisesta ennakkositoutumisesta seuraa, että mihinkään tarkoitukselliseen tapahtumainkulkuun vetoavia selitysmalleja ei ole hyväksytty tieteellisen keskustelun piiriin maapallon [[wp:biodiversiteetti|biodiversiteettiäkään]] käsiteltäessä, joten jonkinlainen tarkoitukseton prosessi on ainoa tieteellisestä käyvä selitys eliöiden alkuperälle, tukivat havainnot tuota selitystä tai eivät.

Näin rajaten jäljelle jäävät vaihtoehdoiksi käytännössä joko (1) kaiken syntyminen kerralla puhtaan sattuman kautta, (2) jokin luonnonlaki, joka väistämättä tuottaa monimutkaisia eliöitä tai (3) jonkinlainen luonnonlakien ja sattuman yhdistelmä, jossa sattuma tuottaa monimutkaisuutta ja laki säilyttää kertyvän monimutkaisuuden. Näistä vähiten epätodennäköisenä voidaan pitää vaihtoehtoa (3), mikä tarkoittaa käytännössä jonkinsuuntaista luonnollista polveutumista, elämän itsestäänkehittymistä luonnollisesti hiljalleen.

Tämähän juuri on evoluutiomallien perusajatus, ja se voi varmaankin näyttää kirjoitettuna hyvältä. Edellä mainitusta tieteellisen keskusteluavaruuden etukäteisrajauksesta johtuen ei ole ollut mitenkään merkityksellistä, voidaanko tätä perusajatusta tukea tai vahvistaa kokeellisesti: kun koko tutkimus ja keskustelu käydään sen puitteissa, siihen tunnustautuminen edellytetään tutkimusprosessien kaikissa vaiheissa ehtona tieteelliseksi keskusteluosapuoleksi hyväksymiselle, eikä sitä siis ole voinut rankaisematta julkisesti kyseenalaistaa.<ref>Joitakuita uskalikkoja kuitenkin on olemassa: http://www.dissentfromdarwin.org.</ref> Sen takia tiede ei myöskään ole osannut noteerata suunnittelun puolesta esitettyä evidenssiä, ja näin on käynyt täysin riippumatta siitä, minkälaista evidenssiä on tarjolla tai minkälaisia järjellisiä perusteluja suunnittelun puolesta on esitetty. On siis erittäin ongelmallista, että vallalla oleva tieteenfilosofia rajaa sallittujen vastauksien kenttää tieteessä näin vahvasti.<ref>Tilanne on verrattavissa tähtitieteen kehitystä pitkään rajoittaneeseen filosofisluontoiseen vaatimukseen, jonka mukaan vain ympyräliikkeeseen vetoavat mallit voisivat tulla kysymykseen taivaankappaleiden käyttäytymisen tieteellisessä selittämisessä.</ref>

==Maailmankatsomuksellinen elementti==

Evoluutioteoria on materialistiselle ja ateistiselle maailmankatsomukselle lähes välttämätön uskonkappale, jota ilman nämä kannat eivät kykene kohtaamaan havaittavaa todellisuutta. Siksi materialistit pitävät teoriasta kiinni empiirisestä näytöstä huolimatta, eiväthän he voisi kyseenalaistaa sitä horjuttamatta samalla materialistista tai ateistista [[AW:S#perususkomus|perususkomus]]taan.

==Evoluutioteorian historia==
* Pääartikkeli: [[Evoluutioteorian historia]]

Evoluutioajatuksia ovat esittäneet jo antiikin Kreikassa '''Lucretius''' ja muut materialistit, joiden katsomukset vaativat jonkinlaisen elämän itsestäänsyntymisen aineesta. Niinpä Lucretius esitti, että soilla syntyy aivan itsestään eliöiden päitä, jalkoja ja käsiä ja että joskus ne vain sattuvat sopivasti osumaan yhteen muodostaen elinkelpoisen kokonaisuuden, joka lähtee sitten ympäristöönsä tallustelemaan.

Ennen '''[[Blaise Pascal]]'''in steriilejä kokeita uskottiin yleisestikin, että esimerkiksi rotat syntyvät itsestään, kun jättää pussillisen jyviä lojumaan huoneen perälle. Elämän spontaaniin alkusyntyyn liittyvät spekulaatiot ovat nykyäänkin yleisiä ja niitä vaivaa sama todisteiden puute ja se, ettei yhteisö halua asettaa spekulaatioitaan kovan ja julkisen itsekritiikin alle.

Evoluutioteorian isänä pidetään yleisesti Charles Darwinia, joka esitteli darvinismina tunnetun kehitysteoriansa vuonna 1859 kirjassaan ''Lajien synty''. Darwinin ajatuksen mukaan yhteisen polveutumisen edellyttämät biodiversiteetin muutokset olisivat aikojen saatossa syntyneet periytyvän pienen muuntelun ja luonnollisen valinnan kautta.

==Empiirinen näyttö==

===Evoluutioteorian ennusteet===
Siinä määrin missä evoluutio on satunnaisprosessi ja evoluutiolla ei ole suuntaa, evoluutioteoria ei ennusta mitään hyvin. Toisaalta tarkan tiedon yleensä puuttuessa eri ratkaisujen elinkelpoisuudesta voidaan melko vapaasti keksiä tarinoita ja jälkikäteen havainnot on usein helppo selittää. Koska evoluutioteoria ennustaa kaiken, se ei ennusta mitään hyvin. Vaikka useiden tieteen löydösten kerrotaankin löytyneen evoluutioteorian ohjaamina, näihin läpimurtoihin johtaneet tutkijat eivät ole pitäneet evoluutioteoriaa merkittävänä vaikuttimena, vaan uskovat että olisivat tehneet samat kokeet myös ilman sitä.<ref>"I recently asked more than 70 eminent researchers if they would have done their work differently if they had thought Darwin's theory was wrong. The responses were all the same: No. -- I even queried biologists working in areas where one would expect the Darwinian paradigm to have most benefited research, such as the emergence of resistance to antibiotics and pesticides. Here, as elsewhere, I found that Darwin's theory had provided no discernible guidance, but was brought in, after the breakthroughs, as an interesting narrative gloss." (http://www.the-scientist.com/2005/08/29/10/1/)</ref>

Tieteen ihanteiden mukaan malleja tulee testata yhä uudestaan uusia havaintoja vasten, jolloin alkuperäiset havainnot saavat vahvistusta tai ne kumoutuvat. Tieteen ihanteiden vastaisesti itse evoluutioteoriaa ei kuitenkaan juurikaan kyseenalaisteta. Useimmat tutkijat ovat valmiita kyseenalaistamaan vain sen miten evoluutioteoria toimii, ei sitä, onko ohjaamaton kehitysoppi ylipäätään totta. Eli darvinismin olennaisinta väitettä siitä, että ohjaamattomat mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan koko eliömaailman valtavan monimutkaisuuden, ei siis olla valmiita kyseenalaistamaan. Menneisyyden evoluutiota ei voida tutkia kokeellisesti, mutta nykyistä voidaan, ja epäsuorien todisteiden avulla evoluutioteorian esittämien historiaa koskevien väitteiden uskottavuutta voidaan arvioida. Virusten, loisten, bakteerien ja banaanikärpästen populaatioiden koko ja sukupolvien määrä on valtavan paljon esimerkiksi nisäkäslajeja suurempi. Näillä tehtyjen kokeiden perusteella satunnaiset mutaatiot ja luonnonvalinta pystyvät tuottamaan vain [[The_Edge_of_Evolution_(kirja) | hyvin vähäisiä tuloksia]], eivät elämän tarvitsemiä suuria rakenteellisia muutoksia.

==== Kambrikauden jänis? ====

Usein väitetään, että mikäli esimerkiksi kani löytyisi vanhimmista kivikerrostumista, evoluutioteoria olisi todistettu vääräksi. Toteutuessaan tällainen löytö sitten falsifioisi polveutumiopin, ja koska se on välttämätön osa evoluutioteoriaa, se falsifioisi myös evoluutioteorian. Tämä olisi kuitenkin huono falsifikaatiokriteeri, koska se falsifioisi samalla myös ohjatun polveutumisopin, joka on eräs evoluutioteorian merkittävistä vaihtoehdoista. Falsifikaatiokriteerin tulisi siis olla sellainen, että se riittäisi kumoamaan kyseisen teorian, muttei kumoaisi sen kilpailijoita. Muussa tapauksessa tätä kriteeriä voisi käyttää falsifikaatiokeinona ainoastaan väitteelle, jonka mukaan kanit ovat syntyneet myöhemmin kuin nämä vanhat kerrostumat. Käytännössä tämä kriteeri asettaa evoluutioteorian [[AW:S#nollahypoteesi|nollahypoteesiksi]] nuoren maan luomisopin, ja antaa ymmärtää että darvinistinen evoluutioteoria on paras selitys niin kauan, kuin nuoren maan teoria ei saa tukea. Kun väitetään että kambrikauden kani olisi darvinistiselle evoluutioteorialle sopiva falsifioimiskriteeri, sorrutaan itseasiassa [[Väärä vastakkainasettelu|väärään vastakkainasetteluun]], eikä kriteeri siksi ole todellisuudessa pätevä.

Ei ole kuitenkaan edes täysin selvää, että tällainen löytö falsifioisi polveutumisoppia, sillä "väärästä" kerrostumasta löytyneet fossiilit on perinteisesti selitetty erilaisilla [[AW:S#ad hoc -hypoteesi|ad hoc -hypoteeseilla]]. Mikäli kaneja olisi löydetty alemmista kerrostumista, kyseisen kerroksen oletettu ikä kyseenalaistettaisiin, koska "tiedettäisiin" ettei kaneja ole elänyt niin vanhoissa kerrostumissa. Sitten todettaisiin radioaktiivisten mittausten olleen kontaminaation takia viallisia ja turvauduttaisiin johtofossiilimenetelmään. Toisin sanoen määritettäisiin kerroksen ikä kanin perusteella, eikä kanin ikää kerroksen perusteella. Vaihtoehtoisesti nisäkkäät olisi mahdollista määritellä aiemmin luultua varhaisemmaksi eliöryhmäksi ja niiden paikka elämän oletetussa sukupuussa olisi lähempänä juurta eikä löytö aiheuttaisi enää ongelmia teorialle.

==== Fossiiliaineiston jatkuvuus ====

Voidaan myös todeta, että evoluutioteoria ennustaisi jatkuvaa fossiiliaineistoa, suunnittelu taas hyppäyksellistä. Fossiiliaineisto on hyppäyksellinen,<ref>{{cite web |url=http://www.arn.org/blogs/index.php/literature/2009/07/19/punctuated_change_in_the_fossil_record |title=ARN: Science Literature - Punctuated change in the fossil record |format= |work= |accessdate=2010-02-08}}</ref> <ref>{{cite journal |author=Hunt G |title=The relative importance of directional change, random walks, and stasis in the evolution of fossil lineages |journal=Proc. Natl. Acad. Sci. U.S.A. |volume=104 |issue=47 |pages=18404–8 |year=2007 |month=November |pmid=18003931 |pmc=2141789 |doi=10.1073/pnas.0704088104 |url=http://www.pnas.org/cgi/pmidlookup?view=long&pmid=18003931 |accessdate=2010-02-08}}</ref> ja tämän takia [[wp:paleontologi|paleontologit]] toivat evoluutioteoriaan punktualismin, eli jaksottaisten tasapainojen mallin. Punktualismin mukaan populaatiot pysyvät pitkään muuttumattomina, ja muutokset tapahtuvat nopeasti pienissä populaatioissa, joiden fossiloituminen on epätodennäköistä. On yleensä harvinaista löytää katkeamaton fossiilien sarja, josta näkisi kantalajin muuttuvan vähittäin toiseksi lajiksi. Vain murto-osa kaikista maapallolla eläneistä eliöistä on fossiloitunut. Moni kerrostuma sijaitsi alueella, joka huuhtoutui tai tuhoutui mannerlaattojen liikkuessa. Kerrostumat taittuivat, litistyivät tai muuttivat muotoaan tuhoten fossiiliaineiston, lisäksi maan päälle ulottuu nykyisin vain murto-osa fossiileja sisältävistä kerrostumista. Aineiston katsotaan olevan riittävän laaja jotta voidaan todeta että aineiston yleiset piirteet ovat nopea ilmaantuminen ja lajien vakaus. Tämä ei vastaa evoluutioteorian alkuperäistä ennustetta. Evoluutioteorian pohjalta on tehty useita vääriä ennusteita, mutta teorian ennusteet ovat riittävästi muunneltavissa, joten vääriä ennusteita ei nähdä ongelmallisiksi.<ref>http://www.darwinspredictions.com/</ref>

==== Monimutkainen pienillä muutoksilla selittymätön rakenne? ====

Voidaan kuitenkin todeta, että evoluutioteorian ennuste on alhainen rakenteille, jotka vaativat useita muutoksia ennenkuin rakenne antaa valintaedun. Tätä periaatetta käytetään evoluutioteorian sisällä pohdittaessa mikä kehityspolku olisi uskottavin ja sitä pitäisi voida käyttää pohdittaessa onko itse evoluutioteoria uskottava. Suunnittelun ennuste on korkealla usean osan systeemeille koska suunnittelijat näkevät ennalta mitä osia tiettyyn toimintoon tarvitaan. Charles Darwin esitti tämän kriteerin 1859 kirjassaan Lajien synty:

{{Sitaatti|Jos voitaisiin osoittaa yksikin sellainen elin, joka ei olisi voinut kehittyä useiden pienten hyödyllisten muutosten kautta, minun teoriani romahtaisi täydellisesti.|Charles Darwin, Lajien synty (1859)<ref>"If it could be demonstrated that any complex organ existed, which could not possibly have been formed by numerous, successive, slight modifications, my theory would absolutely break down. But I can find out no such case." (http://darwin-online.org.uk/content/frameset?viewtype=text&itemID=F373&pageseq=205 187–190)</ref>}}

On kuitenkin käytännössä mahdotonta osoittaa, että jonkin rakenteen syntyminen olisi teoreettisesti täysin mahdotonta, ainakin jos ollaan valmiita hyväksymään mielivaltaisen epätodennäköisiä tapahtumia. Sen sijaan, että pyrittäisiin osoittamaan, että jonkin rakenteen syntyminen darvinistisen mekanismin kautta on loogisesti mahdotonta, onkin aiheellista tutkia, onko kyseisen rakenteen syntyminen darvinistisella mekanismilla biologisesti mielekästä. Tällaisten selitysten puutetta ei kuitenkaan nykyään pidetä ongelmana teorialle, vaan ainoastaan teorian kyseenalaistajalle: vaikka et ymmärräkään miten rakenne olisi kehittynyt, se ei tarkoita ettei se olisi kehittynyt.

==Evoluutioteorian asema tiedeyhteisössä==
Valtaosa tiedemiehistä pitää evoluutioteoriaa hyvänä luonnontieteellisenä mallina. Toisaalta voidaan todeta, että useimmat heistä eivät ole tutustuneet teoriaa kritisoivaan aineistoon.<ref name = "EvoKriitAna" >{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker| Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = 951-98558-0-7}}</ref> Evoluutioteorialla on biologiassa monopoliasema, eikä sen kritiikkiä juurikaan sallita akateemisessa ympäristössä. Tilanne on harvinaisen epätieteellinen.

Biologiassa, kuten tieteessä yleensä, ei ole täysin varmaksi todistettuja asioita. Kuitenkin useat evoluutioteorian puolustajat käyttäytyvät kuten teoria olisi absoluuttisesti todistettu. Tosiasiassa on olemassa yllättävän vähän näyttöä siitä, että mutaatio ja luonnonvalinta saisivat aikaan väitettyjä ja olennaisia suuria muutoksia, esimerkiksi uusia rakenteita tai uusia biokemiallisia systeemejä.

==Evoluutioteorian todisteet==

===Perinnöllisen muuntelun todisteet===
*Pääartikkeli: [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit]]
Rajallisesta muuntelusta todistavia asioita ovat muun muassa eliöiden perimään syntyvät mutaatiot, lajiutumishavainnot, hyödyllisten mutaatioiden yleistyminen tai katoaminen ja bakteeripopulaatioiden nopea vastustuskyvyn ilmaantuminen. Näitä ilmiöitä ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa, koska nämä havainnot kertovat vain muuntelusta eivätkä todista uusdarvinismin pääväittämää siitä miten eliöt ovat syntyneet.

===Polveutumisopin todisteet===
*Pääartikkeli: [[Polveutumisoppi]]
Polveutumisopin todisteena pidetään mm. eliöiden yhteinen DNA:lle perustuva koodausjärjestelmää, universaaliksi väitettyä geneettistä koodia, rakenteellisia ja geneettisiä homologioita, surkastuneita elimiä, fossiiliaineiston johdonmukaista geologista kerroksellisuutta ja sen rakenteellista kehitystä. Näitä todisteita on käsitelty omassa artikkelissaan.

=== Muuntelumekanismien riittävyyden todisteet ===

Muuntelumekanismit ovat evoluutioteorian mukaan riittäviä selittämään biodiversiteetin synty. Tämä on evoluutioteorian ydinväite ja tälle väitteelle olisi syytä tarjota todisteita, jotta evoluutioteoriaa voisi pitää uskottavana.

===Johtopäätökset evoluutioteorian todisteista===
Populaarissa kontekstissa evoluutioteoria esitetään ehdottoman varmana faktana, jota kaikki havaintomme biologiassa tukevat. Tosiasiassa evoluutioteorian puolesta esitetyt todisteet on vahvasti kyseenalaistettu tai ne todistavat vain pienestä muuntelusta. Tiedeyhteisön sisällä käydään paljon kriittistä keskustelua useista evoluutioteorian osa-alueista ja sille onkin löydettävissä useita luonnontieteellisiä vastaväitteitä. Julkisuudessa tutkijoilla on kuitenkin harvoin varaa olla toisinajattelija. Kun tutkijat kilpailevat rahoituksesta, maineesta ja viroista, kynnys tunnustaa julkisuudessa epäilyksiä Darwinin teorian paikkansapitävyydestä nousee. Kirjassa ''[[Evoluutio – kriittinen analyysi]]'' todetaan oivaltavasti

{{Lainaus|Elämän alkuperä ja historia ovat ainutkertaisia menneisyyden tapahtumia. On ilmeistä, että maailmankatsomukselliset näkemykset vaikuttavat niitä koskevaan tutkimukseen. Jotta erilaisten alkua koskevien mallien merkitystä voisi arvioida, on välttämätöntä erottaa toisistaan objektiiviset tulokset, teoreettiset tulkinnat ja maailmankatsomukselliset ennakko-oletukset.<ref name = "EvoKriitAna" />}}

==Evoluutioteorian ongelmat==
Alla joitain todisteita, jotka tekevät evoluutioteoriaan uskomisen vaikeaksi, ellei ole valmiiksi sitoutunut teorian totuuteen joko luonnollisiin syihin sitoutumisen tai epätieteellisen tiedeyhteisöön kohdistuvan auktoriteettiuskon takia. Evoluutioteorian vastaisia todisteita on käsitelty myös sivulla [[Evoluutioteorian vastaiset argumentit]].

===Evoluution raja===
Koska luonnollisiin syihin sitoutunut tieteenfilosofia ja ateistien maailmankatsomus on vaatinut jotain luonnollista selitystä eliömaailmalle, evoluutioteorian on oletettu pystyvän tuottamaan eliömaailmassa havaitut käsittämättömän monimutkaiset rakenteet. Asia on siis oletettu eikä ole pidetty tarpeellisena todistaa väitettä empiirisesti.

[[The Edge of Evolution]] -kirjassa biokemian professori M. Behe käsittelee malarian, HI-viruksen ja paikallisen ihmisväestön genomin havaittuja mutaatioita ja luonnonvalintaa. Koska näissä tapauksissa valintaedut ovat erityisen mittavia sekä HI-virus- ja malarialoispopulaatiot suuria ja nopeasti mutatoituvia, tämä on parhainta käytettävissä olevaa todistusaineistoa mutaation ja luonnonvalinnan kyvystä ja sen rajoista. Kyseessä on siis suoria mittauksia evoluutioteorian kyvystä tuottaa uusia ratkaisuja eliöille. Mittausten perusteella voidaan todeta, että mitään olennaisesti uutta ei synny.  Evoluutiolla on siis selvät rajat, se ei kykene tuottamaan olennaisesti uutta informaatiota, uusia biokemiallisia systeemejä, tai uusia rakenteita.<ref>http://www.intelligentdesign.fi/2009/03/14/evoluution-rajat-vahvistuvat/</ref>

===Proteiinien evoluution mahdottomuus===
Douglas Axen tekemän kokeellisen tutkimuksen mukaan jo 150 aminohapon ketjuista vain yksi 10<sup>62</sup>:sta voi laskostua vakaaseen biologisesti toimintovalmiisen muotoon <ref>D. Axe, Journal of Molecular Biology, Volume 341</ref> <ref>http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2010.1</ref>. Tietyn toiminnon saavuttamisen todennäköisyys on noin 10<sup>-77</sup>. Maapallon resursseilla (10<sup>50</sup> atomia, 10<sup>18</sup> sekuntia, toisaalta vain 10<sup>40</sup> solua maapallon historian aikana) ei siis saada aikaan edes yhtä toiminnallista proteiinia puhtaasti sattuman tuloksena. Useimmat toiminnot solussa vaativat kuusi tai useampia toimivia proteiineja, joten todennäköisyydet ovat nopeasti tähtitieteellisen pieniä. Alkusolun synnylle, jossa edes riittävän pitkiä aminohappoketjuja ei saada syntymään, tämä on valtava lisäongelma.

Toiminnallisten proteiinien saarekkeiden välissä on siis valtava toimimattomuuden meri. Periaatteessa olisi mahdollista, että kahden toimivan saarekkeen välillä olisi pitkä toimivien proteiinien polku, joka lisäksi antaisi valintaedun koko kehityspolun yli. Onko uskottavaa, että kahden näin kaukaisen saaren välillä olisi haitattomien välivaiheiden polku? Tällaisen polun olemassaolo itse asiassa viittaisi etukäteissuunnitteluun. Lisäksi meillä on empiiristä näyttöä siitä, että polkua "toimimattomuuden meren" yli ei ole edes helpoissa tapauksissa <ref>http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2011.1</ref>.

===Konvergenssit===
[[Konvergenssi]] tarkoittaa samankaltaisuutta, joka ei selity yhteisen polveutumisen perusteella. Esimerkiksi silmien ja siipien olisi pitänyt kehittyä lukuisia kertoja toisistaan riippumatta. On siis paljon samankaltaisuuksia, jotka eivät selity yhteisellä polveutumisella, jolloin niiden olisi pitänyt evoluutioteorian mukaan kehittyä eliöiden sopeutuessa yhteiseen ekologiseen lokeroon. Näin ollen samankaltaisuudet, jotka selittyisivät yhteisellä polveutumisella, ovat tosiasiassa vain seurausta todistusaineiston valikoinnista.
<ref name="isbn0-521-82704-3">{{cite book |author=Conway Morris, S. |title=Life's solution: inevitable humans in a lonely universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2003 |pages= |isbn=0-521-82704-3 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>{{,}}
<ref>http://www.reasons.org/evolution/convergence</ref>

===Fossiiliaineiston hyppäyksellisyys ja vakaus===
Evoluutioteorian tueksi esitetään aina välillä parhaimpia esimerkkejä välimuodoista ja kehityssarjoista. Todellisuudessa näistäkin esimerkeistä käytetään vain ne ominaisuudet joiden voidaan katsoa kehittyneet sarjana. Ongelmallisesti sarjaan sopivat ominaisuudet jäävät usein kertomatta ja usein myös rakennettu sarja ei pidä yhtä ajoituksen kanssa.
Kaikkein olennaisin ominaisuus fossiiliaineistossa on kuitenkin sen hyppäyksellisyys ja vakaus, eli uudet rakenteet ilmeistyvät yhtäkkiä ja ratkaisut ovat hyvin vakaita ilmestymisen jälkeen, vain pientä muuntelua tapahtuu. Tämä sopii suunnitteluteorian ennusteeseen. Evoluutioteorian suora ennuste on hiljalleen etenevät muutokset, joita siis ei makrotasolla fossiiliaineistossa havaita.<ref name="urlScience Literature - Punctuated change in the fossil record">{{cite web |url=http://www.arn.org/blogs/index.php/literature/2009/07/19/punctuated_change_in_the_fossil_record |title=ARN: Science Literature - Punctuated change in the fossil record |format= |work= |accessdate=2010-02-06}}</ref>{{,}}<ref>http://www.truthinscience.org.uk/site/content/view/48/65/</ref>{{,}}<ref>http://www.darwinsdilemma.org/</ref>

===Usean osan systeemit===
*[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/redusoimaton-monimutkaisuus-ja-darwinismi/ http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/redusoimaton-monimutkaisuus-ja-darwinismi/]
*[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/empiirista-nayttoa-suunnittelusta/ http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/empiirista-nayttoa-suunnittelusta/]
*[http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/biokemian-haaste-evoluutioteorialle/ http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/biokemian-haaste-evoluutioteorialle/]

===Evoluutiomekanismin hitaus===
Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan. Koska tyypillisesti hyödyllisetkin mutaatiota antavat vain pienen edun pitkälti satunnaisessa eloonjäämiskilpailussa, hyödyllistenkin mutaatioiden kertyminen populaatioon on hidasta. Tämä on erityisen hidasta, mikäli välivaihe on hiukankin haitallinen. Esimerkiksi kahden tietyn mutaation kertyminen ihmisen perimään kestää 100 miljoonaa vuotta mikäli ensimmäinen mutaatio aiheuttaa 5% haitan, mikä on anteliasta evoluutiolle. Tämä vauhti ei yksinkertaisesti riitä.<ref>http://biologicinstitute.org/2009/02/01/bold-biology-for-2009/</ref>

===DNA koodin optimaalisuus===

On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin [[Kosminen hienosäätö#DNA-molekyyli|lähellä optimia]].
Evoluutioteorian mukaan tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella. Naturalismin mukaan DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma".

===Haitallisten mutaatioiden määrä===
John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.<ref name="isbn1-59919-002-8">{{cite book |author=Sanford, John A. |title=Genetic Entropy & the Mystery of the Genome |publisher=Ivan Press |location= |year=2005 |pages= |isbn=1-59919-002-8 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref> Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:
#Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta.
#Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa.
#Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois.
#Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman.
#Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan.
#Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet).

{{evoluutio}}

== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Suunnitteluteoria]]

=== Kirjallisuutta ===
* Scherer, Siegfied: [http://www.intelligentdesign.fi/2007/01/30/kriittisen-tietopaketin-toinen-painos-ilmestynyt/ ''Evoluutio - kriittinen analyysi'']. Suomentanut Matti Leisola.
* Gould, Stephen Jay: Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku. Helsinki: Art House, 1991.
* Mayr, Ernst: Evoluutio. Porvoo: WSOY, 2003.

=== Internet ===
====Evoluutioteoriaan kriittisesti suhtautuvat====
* [http://www.intelligentdesign.fi Suomenkielinen suunnitteluteoriaa puoltava sivusto]
* [http://www.truthinscience.org.uk/site/content/category/18/52/65/ Evoluutioteorian yleisimpien 'todisteiden' kritiikki (engl)]
* [http://www.trueorigins.org kriittisiä artikkeleita (engl)]
* [http://www.reasons.org Englanninkielinen OEC sivusto]
* [http://www.arn.org Englanninkielinen ID sivusto]
* [http://www.ingelligentdesign.org Englanninkielinen ID sivusto]
* [http://www.creationontheweb.com Englanninkielinen YEC sivusto]
* [http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/paakirjoitus/darwinismin_myyttinen_perinto/?session=76448429 Leevi Launonen: ''Darwinismin myyttinen perintö'']

====Evoluutioteoriaa puolustavat====
* [http://groups.msn.com/Evoluutiofoorumi Evoluutioteoriaa ja kreationismia pohtiva Evoluutiofoorumi (MSN)]
* [http://www.darwin-seura.fi/ Darwin-seura ry], evoluutioteoreettista tutkimustapaa Suomessa edistävä yhdistys
* [http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/ Evoluutio ja evoluutioteoria - Elämän kehitys nykytieteen valossa - Biomi.org]
* [http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/biologia/evoluutio/ Etälukion Evoluutio]
* [http://www.talkorigins.org Talk.Origins Archive]
** [http://www.talkorigins.org/faqs/origin.html ''Lajien synty'', Englanninkielinen alkuperäisteksti]
** [http://www.talkorigins.org/faqs/faq-intro-to-biology.html Introduction to Evolutionary Biology by Chris Colby]
* [http://charles-darwin.classic-literature.co.uk/ Charles Darwin Books]
* [http://www.genomenewsnetwork.org/categories/index/genome/evolution.php Evolution News from Genome News Network (GNN)]
* [http://www.nap.edu/books/0309063647/html/ National Academy Press: Teaching About Evolution and the Nature of Science]
* [http://wiki.cotch.net/ EvoWiki]
* [http://www.pbs.org/wgbh/evolution/index.html Evolution] - Provided by ''[[wp:Public Broadcasting Service|PBS]]''.
* [http://science.howstuffworks.com/evolution.htm/printable How Evolution Works]
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/proteins.html Phylogenetic Analysis of Proteins]
* [http://www.icp.ucl.ac.be/~opperd/private/m_e_index.html Molecular evolution]
* [http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.240/k97/ga/gasis.html Johdatus evoluutiolaskentaan ja geneettisiin algoritmeihin]

[[Luokka:Evoluutioteoria]]

Tieteisusko

2011-03-07T16:59:18Z

Fyysikko: suosituksiin

Tieteisusko on epistemologinen käsitys, jonka mukaan vain tieteellinen tieto on luotettavaa tietoa. Kanta on länsimaissa hyvinkin yleinen. Sillä ei kuitenkaan ole älyllisesti perusteltavissa mm. seuraavista syistä:

#Tieteisusko kumoaa itsensä, koska tiede ei todista tieteisuskoa. Ei ole olemassa mitään tieteellistä tulosta, joka todistaisi, että vain tieteellinen tieto olisi luotettavaa. Koska siis tieteisuskon olennaiselle oletukselle, että vain tieteellisesti perusteltuja väitteitä pitäisi uskoa, ei löydy tieteellistä tukea, tieteisuskon mukaan tieteisusko ei ole luotettava.
#Tieteeseen liittyy perustelemattomia uskomuksia (universumin järjellisyys, järjen luotettavuus, mittaajan aistihavaintojen ja muistikuvien luotettavuus, luottamus mittaajan todistukseen mittaustuloksesta julkaisussaan, jne), joten tieteisuskoon usein liittyvä tiedollinen ylpeys ei ole oikeutettua.
#Yksi tieteen tärkeä periaate pitäisi olla, että auktoriteetteihin ei luoteta, vaan enemmistönkin väitteisiin suhtaudutaan kriittisesti ja ne on voitava perustella itsessään. Tieteisusko taas luottaa auktoriteetteihin eikä yleensä suhtaudu tieteen väitteisiin kriittisesti tai kysele tarkkoja perusteluja tieteentekijöiltä. Tieteisusko on siis itseasiassa epätieteellistä. Usein yhden alan tutkija on tieteisuskoinen suhteessa muihin tieteen aloihin.
#Lisäksi tiede on muuttuvaa, joten tulevaisuuden tiede todennäköisesti kumoaa nykyisen tieteisuskon.
#Tiede ei oikeasti vastaa useimpiin elämän tärkeisiin kysymyksiin, joten tieteisuskovan pitää kuitenkin turvautua muihin tietämisen/uskomisen muotoihin. Tieteisuskova antaa ymmärtää olevansa muita varmemmalla tiedollisella pohjalla, todellisuudessa hän on muita pinnallisempi eikä näe tai perustele omia oletuksiaan. Tieteisuskoon liittyy siis tiedollista tekopyhyyttä.
#Arvostetun tieteellisen aseman saavuttaneilla on taipumus myydä uskonvaraisia/ideologisia käsityksiään tieteen nimissä, joten pinnallinen tieteisuskova on alttiina tieteenä esitetylle propagandalle.
#Tieteenfilosofia ja -metodi rajaa tieteen pelikenttää. Tieteisuskova esim. uskoisi vain asioiden pituuteen, jos aikaa ja massaa ei voitaisi mitata tai jos ne tieteenfilosofialla määriteltäisiin tieteen ulkopuolelle. Tieteisuskova uskoisi vain perunoiden olemassaoloon mikäli tiede rajaisi itsensä tutkimaan vain perunoita (metodinen peruna-tieteenfilosofia).
#Emme lopulta tiedä mitä tiede on. Tieteenfilosofiassa on osoitettu, että ei ole mahdollista määritellä mikä on tiedettä ja mikä ei. Tieteisuskova ei siis perimmältään tiedä mihin uskonsa kohdistaa. Pinnallisesti tämä on toki helppoa: uskotaan vain kaikki mitä tiedemieheksi koettu henkilö väittää.

Kristilliseltä pohjalta tiedettä voi kuitenkin pitää hyvänä tapana tietää – ainakin silloin, kun tiedemiesten moraali on kunnossa ja keskusteluavaruutta ei rajoiteta. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla tieteen aloilla.<ref>Esimerkiksi elämän alkuperään liittyvissä kysymyksissä tapahtuneesta keskustelun rajaamisesta ja näkökulmien tukahduttamisesta dokumentoi elokuva [http://www.expelled.com Expelled]</ref> Keskustelua rajoittaa nykytieteessä vahva ennakkositoutuminen luonnollisiin syihin ainoina sallittuina tieteellisinä selityksinä (metodologinen naturalismi). Monesti tämän nojalla tehdään myös sellainen perusteeton johtopäätös, että koska ainoastaan luonnollisia syitä saa tutkia ja soveltaa, niiden täytyy olla myös riittäviä selittämään tutkimuskohteen, tai jopa että siitä syystä totuudenmukaisen selityksen on oltava luonnollinen selitys (metafyysinen naturalismi). Muut selitykset eivät ole silloin pelkästään epätieteellisiä, vaan myös tieteen vastaisia. Erityisesti universumin ja elämän alkuperä ja tietoisuuden tutkimus ovat tällaisia aloja. Myös radikaaliin liberaaliteologiaan on vahvasti vaikuttanut käsitys, että vain luonnolliset selitykset ovat tieteellisiä, mikä tietysti on johtanut ihmeiden ja kaiken Jumalaan viittaavan pois selittämiseen. Sitoutuessaan vahvasti metodologisen naturalismin tapaisiin ennakkokäsityksiin tiede lakkaa olemasta totuuden etsimistä.

==Tieteisusko ja usko Jumalaan==
Tieteessä ei ole mitään, joka todistaisi ettei Jumalaa ole. Tämän myöntävät myös käytännössä kaikki ajattelevat tieteisuskovaiset. (Jos eivät myönnä, kannattaa kysyä mikä konkreettinen tulos tieteessä osoittaa, ettei Jumalaa ole.) Näin ollen tieteisuskovan kanta Jumalan olemassaoloon ei muodostu tieteen perusteella, vaan perustelu, mikäli sitä tunteenomaisen vakuuttumisen sivussa edes on, muodostetaan filosofisten argumenttien perusteella. Yleisin tällainen filosofinen argumentti lienee seuraava:

# Meidän tulisi uskoa vain tieteen tuloksiin.
# Tiede ei ole todistanut Jumalaa, Jumalaa ei ole tarvittu selityksenä.
# Johtopäätös: Meidän ei siis tulisi uskoa Jumalan olemassaoloon.

Koska kohta 1 on filosofinen sitoumus, ei tieteen tulos, argumentti on puhtaasti filosofinen, ei tieteellinen. Lisäksi, kuten yllä on osoitettu, kohta 1 on sisäisesti ristiriitainen (koska tiede ei todista kohtaa 1). Näin ollen kohta 1 on välttämättä epätosi ja siten johtopäätös ei seuraa. Lisäksi kohta 2. on ongelmallinen, sillä todellisuudessa Jumalaa ei ole sallittu tieteellisenä selityksenä materialistisen tieteenfilosofian takia. Mikäli kohta 2. muutettaisiin muotoon: "2. Jumalaa ei ole sallittu tieteellisenä selityksenä", argumentilta putoaisi pohja pois. Kohta 2 on virheellinen myös siksi, että itse asiassa
Jumala on hyvä selitys esimerkiksi [[kosminen_hienosäätö | kosmiselle hienosäädölle]].

Miten on mahdollista, että usein muuten älykkäät tieteisuskovat tekevät ylläolevan alkeellisen filosofisen kömmähdyksen? Syynä on se, että usein tieteisuskova halveksii filosofiaa ja pitää filosofista päättelyä ja argumentteja arvottomina. Mutta koska filosofia perimmältään ja parhaimmillaan on tarkkaa ja systemaattista ajattelua, jota sovelletaan suuriin ja vaikeisiin kysymyksiin, tieteisuskova jää vaille tarkkaa ja systemaattista ajattelua suurissa kysymyksissä. Näin ollen tieteisuskova ei usein näe omia filosofisia sitoumuksiaan nenäänsä pitemmälle, hän ei analysoi omaa ajatteluaan tarpeeksi tarkasti ja sortuu itse lapselliseen ja virheelliseen filosofiaan, pitäen virheellistä filosofista päättelyään tieteellisenä.

Mitä yleisempää tieteisusko on, ja mitä yksipuolisemmin tieteisuskova lukee älyllisesti ylpeää tieteisuskoista kirjallisuutta, sitä vaikeampi yksinkertaistakaan tieteisuskon sisältämää ajatteluvirhettä on huomata.

=== Jumalattomuustodistuksen muunnelma: vahva muoto ===

Tiedeuskon itsensäkumoavuuden ongelma voidaan kiertää muotoilemalla argumentti uudelleen. Päättely voi tapahtua esimerkiksi näin:<ref name="pahol">Tämänkaltaisesti argumentoi esimerkiksi agnostinen ateisti Juha Leinivaara blogissaan [http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2011/01/tapsan-tahtien-jalkeen.html Paholaisen Asianajaja]</ref>

# Vain sellaisten olioiden olemassaoloon on järkevää uskoa, jotka ovat tieteellisiä, eli jotka ovat periaatteessa kumottavissa.
# Kristinuskon Jumalan olemukseen kuuluvat vapaa tahto, kaikkivoipaisuus ja arvaamattomuus, joten mikä tahansa havainto sopii yhteen tällaisen Jumalan kanssa. Jumalan olemassaolo ei siis ole edes periaatteessa kumottavissa.
# Johtopäätös: Jumalan ei ole sellainen olio, jonka olemassaoloon on järkevää uskoa.

Väitelauseen totuudellisuus ei ole olio, joten ensimmäinen kohta ei ole enää itsensä kumoava. Sekin on kuitenkin vain metafyysinen uskomus, joka [[AW:S#implisiittinen|implisiittisesti]] olettaa, että kaikki oliot joiden olemassaoloon on järkevää uskoa, ovat siinä määrin ennakoitavissa, että joillakin koeasetteluilla ne toimisivat väistämättä tietyllä tavalla. Toisin sanoen oletuksen mukaan on järkevää uskoa ainoastaan lainalaisesti toimivien, eli [[AW:S#luonnollinen|luonnollisten]] olioiden olemassaoloon.<ref>Vertaa [[Yliluonnollinen|yliluonnollisen]] määritelmään: Luonnossa jatkuvasti vallitsevista lainalaisuuksista ja suljettujen kausaalisten tapahtumien vaikutuksista riippumaton olento tai ilmiö, jolla itsellään on kuitenkin kausaalisia vaikutuksia.</ref> Tämä päättely ei siis ole todiste sen puolesta, ettei Jumalan tai muiden yliluonnollisten olioiden olemassaoloon olisi järkevää uskoa, vaan se joutuu olettamaan tämän jo tehdäkseen ensimmäisen premissin. Jos tätä päättelyä yrittää käyttää todistamaan, ettei yliluonnollisten olioiden olemassaoloon kannata uskoa, sorrutaan kehäpäättelyyn.

=== Jumalattomuustodistuksen muunnelma: heikko muoto ===

Heikomman muunnelman mukaan falsifioitavuus ei ole itsessään riittävä ehto hylätä Jumalusko, mutta jos sen puolesta ei ole antaa mitään positiivista tieteellistä näyttöä, siihen ei kannata uskoa.<ref name = "pahol" /> Tämä muoto hyödyntää perinteistä [[Todistustaakka|todistustaakan]] periaatetta, jonka mukaan todistustaakka on positiivisen olemassaoloväitteen esittäjällä.

# Vain sellaisten olioiden olemassaoloon on järkevää uskoa, jotka ovat tieteellisiä, eli joiden puolesta on esittää havaintoihin ja kokeisiin perustuvaa evidenssiä.
# Kristinuskon Jumalan olemukseen kuuluvat vapaa tahto, kaikkivoipaisuus ja arvaamattomuus, joten mikä tahansa havainto sopii yhteen tällaisen Jumalan kanssa. Jumalan olemassaolo ei siis ole edes periaatteessa kumottavissa.
# Johtopäätös: Jumalan ei ole sellainen olio, jonka olemassaoloon on järkevää uskoa.

Tässä muodossaan argumentti onkin enää subjektiivinen kannanotto, jonka mukaan Jumalan olemassaolon puolesta esitetty todistusaineisto ei ole riittävää. Tässä vaiheessa onkin syytä kysyä, mikä sitten [[Ateismin falsifioitavuus|olisi riittävää?]]

Jos ateisti haluaa johdonmukaisesti soveltaa ylläolevaa päättelyä, hän ei voi uskoa esimerkiksi yhdenkään sellaisen ihmisen olemassaoloon, jota Jumala ei ole luonut. Koska ei ole mahdollista todistaa, että on olemassa ihminen, jota Jumala ei ole luonut, ei todistustaakan periaatteen mukaan ole perusteita uskoa ihmisten olemassaoloon, tai ainakaan sellaisten ihmisten olemassaoloon joita Jumala ei olisi luonut. Tämän perusteella olisi siis järkevää uskoa, että Jumala on luonut kaikki ihmiset, mikä merkitsee sitä, että Jumala on olemassa. (Plantinga 1983: 27–29.)

==Tieteisusko ja kristinusko==

Tieteellä on kristilliset juuret sekä historiallisesti että maailmankatsomuksellisesti. Historiallisesti tiede kehitettiin huippuunsa juuri kristillisessä Euroopassa. Maailmankatsomuksellisesti juuri kristinusko antoi tieteelle sen tarvitseman maailmankatsomuksellisen pohjan; Kristinusko merkitsi taikauskon loppua, luonto nähtiin Jumalan luomaksi ja raamatun mukaisesti pitkälti luonnonlakien hallitsemaksi, ei henkiolentojen ja demonien ilmentymäksi. Kristinuskon pohjalta voitiin odottaa, että todellisuus on järkevä ja ymmärrettävä (sen Luoja on äärimmäisen järjellinen), että ihmisen ymmärrys voi ymmärtää luomakuntaa (molemmilla sama Luoja, ihminen Jumalan kuva), ja että ymmärryksemme ja havaintomme ovat luotettavia (järkevän ja luotettavan Luojan luomia). Tämän lisäksi Jeesuksen käytännönläheinen ammatti johti siihen että Euroopassa arvostettiin käytännön ammatteja ja siten mittausten tekijää, ei pelkästään nojatuolifilosofia.

Kristinuskon alla tieteisusko voidaankin nähdä harhaopiksi, jossa absolutisoidaan tai jopa nostetaan Jumalan asemaan yksi sinällään hyvä todellisuuden ja tietämisen osa-alue. Todellisuudessa todellisuus on huomattavasti rikkaampi ja laajempi kuin tieteellisen tiedon alue ja toisaalta tieteellisen tiedon alue ei ole hyvin määritelty. Vastaavanlaisesta absolutisoinnista on esimerkkejä muiltakin alueilta: Pankkiirille on helppoa sortua ajatteluun että vain raha ratkaisee, raha pyörittää myös tiedettä. Matemaatikolle vain matematiikka saattaa olla tärkeää. Joillekin tietojenkäsittelijoille kaikki on vain algoritmeja. Joillekin sosiologeille kaikki, tiedekin, on vain sosiologinen systeemi. Ihminen nostaa usein oman alansa tai erityisalueensa liian merkittävään asemaan.

==Tunnettuja tieteisuskon edustajia==

*[[Kari Enqvist]]
*Esko Valtaoja
*Markku Myllykangas
*Richard Dawkins
*Steven Weinberg
*Christopher Hitchens

== Katso myös ==
[[Usko ja tieto]]
[[Ateismin falsifioitavuus]]
[[Aukkojen Jumala]]
[[Yliluonnollinen]]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Maailmankatsomus]]
[[Luokka:Lukusuositukset]]

Kosminen hienosäätö

2011-03-07T16:58:51Z

Fyysikko: suosituksiin

{{Älykäs suunnittelu}}

Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti vakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista.
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti:
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... Hätkähdyttävä tosiasia on, että näiden vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä, jotta elämän kehitys olisi mahdollista. Jos esimerkiksi elektronin varaus olisi ollut hiukankin poikkeava, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, taikka edes räjähtämään. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, missä, huolimatta siitä, että nämä universumit saattaisivat olla hyvinkin kauniita, ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example,if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}}
Uudemmassa kirjassaan Hawking ei kiistä hienosäädön olemassaoloa vaan pyrkii selittämään sen multiversumi-selityksellä, tähän vastine alempana.
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa

*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia
*Galaksimme, maapallon ja aurinkomme ominaisuudet
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet
*Alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiili ja happi
*Hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.

Käymme alla läpi joitain näistä.

=Hienosäädettyjä parametreja=
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti:
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa...
Huomaamme myös, että pienet muutokset ''c'', ''G'' (gravitaatiovakio), ''h'', ''e'' ja muiden alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurinosa universumista ei itse asiassa sisältäisi tähtiä. Niillä alueilla jossa olisi, tähdet olisivat liian himmeitä taikka niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisivat poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist. . .We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution. . .Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.''
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}}

==Fysiikan perusvoimat==
Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:

[[Kuva:Sciences exactes.png|thumb|right|180px|Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.]]
*Painovoima, vahvuus 1
*Heikko ydinvoima, vahvuus 10<sup>32</sup>
*Sähkömagneettinen voima, vahvuus 10<sup>36</sup>
*Vahva ydinvoima (värivoima), vahvuus 10<sup>38</sup>

(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.)

Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä.

====Painovoima====
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että vastaa tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.

====Sähkömagneettinen voima====
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.)

Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn.

====Vahva ydinvoima====
Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.

====Heikko ydinvoima====
*Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.
*Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.

===Muita fysiikan suureita===
Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.

Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi:
*Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p → D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi.
*Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.

(Neutronin massasta suurempi osa tulee värivuorovaikutuksen vahvuudesta (kentästä) ja pienempi osa u ja d kvarkkien massoista. Mikäli tilannetta tarkastellaan kvarkkien massojen avulla, vaaditaan tarkempaa hienosäätöä.)

===Useiden parametrien samanaikaiset muutokset===
Tarkemmassa tarkastelussa elämän asettamat rajoitukset koskevat usein kahta tai useampaa parametria. Tällöin elämän salliva parametrien alue voidaan esittää alana tai tilavuutena kyseisten parametrien avaruudessa. Vain erittäin pieni alue tässä parametri-avaruudessa mahdollistaa elämän (Ks. esimerkiksi Tegmarkin artikkelin<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> kuvat 4, 5 ja 7)

Koska elämän asettamien vaatimusten määrä on paljon suurempi (140 <ref>H. Ross, Why the Universe Is the Way It Is?, 2008, Compendium-liite</ref>) kuin fysikaalisten parametrien määrä (noin tusina), on yllättävää, että edes yksi elämän ehdot täyttävä alue löytyy. Havaitsemamme hienosäädetyn 'parametrisaaren' läheisyydessä voi olla joitain elämän sallivia parametrien yhdistelmiä, 'saaria', mutta niiden määrä on rajallinen<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> ja niiden kaikkien elämän sallimien alueiden kattama tilavuus on joka tapauksessa tähtitieteellisen pieni verrattuna kuolleeseen parametriavaruuden alueeseen. Hienosäädön tarkastelu usean parametrin funktiona lisää hienosäätö-argumentin vahvuutta.

===Ulottuvuuksien määrä===
Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisivat eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä 'kompakteja' ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)

===Universumiin liittyviä parametreja===
[[Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg|thumb|500px|right|Sisältääkseen elämälle suotuisia alueita, universumin laajenemisnopeuden ja alkuentropian tulee olla hienosäädetty.]]
Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa. Toisaalta, ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan, ja toisaalta, ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[John Lennox]] | Nimeke = God's Undertaker: Has Science Buried God? | Julkaisija = Lion Publishing plc | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0745953717 }}</ref>. Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja (inflaatiokentän tyyppi, inflaation alku- ja loppuhetki) ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Inflaatiomallit siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa. Toisaalta tässä tapauksessa hienosäätö ei enää ole niin suurta, ainakaan malliparametrien osalta.

Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksei symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin tai aiemmin. Onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Gerald L. Schroeder | Nimeke = The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom | Julkaisija = Broadway Books | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0767903035}} </ref>.

Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10<sup>120</sup> -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/10<sup>53</sup> (mikäli hienosäätöä tarkastellaan massa-, ei energia-akselilla) hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista<ref name="ross">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugh Ross | Nimeke = The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God | Julkaisija = NavPress Publishing Group | Vuosi = 2001 (3rd edition) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-1576832882}} </ref>. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.

Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja.

Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roger Penrose | Nimeke = The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe | Julkaisija = Random House Group Ltd | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0679776314}}</ref>, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä <math>1/10^{10^{123}}</math> tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.

==Alkuaineet ja yhdisteet==
===Liuotin===
Minkä tahansa realistisesti kuviteltavissa olevan elämän tulee koostua vähintäänkin kahdesta tai useammasta aineen olomuodosta ([[wp:faasi|faasista]]). On esimerkiksi vaikeaa kuvitella miten eliö voisi koostua pelkästään kaasusta (tai nesteestä). Ko. faaseissa molekyylit ovat liian löyhästi toisiinsa sidottuja ja sekoittuvat jatkuvasti, jolloin ne eivät kykene ylläpitämään rakennetta. Vaaditaan siis jokin kiinteän olonmuodon aine, joka ylläpitää eliön muotoa ja rakennetta. On lisäksi realistista odottaa eliön tarvitsevan aineenvaihduntaa, mikä, ollakseen riittävän nopeaa, taas tarvitsee neste- tai kaasufaasin. Kiinteäpohjainen elämä tarvitsee siis liuottimen.

Tarkastelemme seuraavaksi miksi veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen liuottimen hiilipohjaisille elämänmuodoille.

====Vesi====
Elämä tarvitsee nesteen. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden elämän mahdollistavista ominaisuuksista. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.

*Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia alkuaineita.
*Vesi ei ole liian reaktiivinen, useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.
*Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.
*Vedellä on yksinkertainen rakenne joten vettä on saatavilla

=====Vesi - pysyminen nesteenä=====
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisit toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:

*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.
*Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.
*Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.
*Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.
*Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.
*Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.

=====Vesi - lämmönsäätely=====
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).
*Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).
*Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.
*Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.

=====Vesi - ravinteet=====
Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.

Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.

===Hiili===
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtelu liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.

Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää <ref name="denton" />.

===DNA-molekyyli===
[[Kuva:GeneticCode21.png|thumb|right|240px|Geneettinen koodin degeneraatio minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset.]]
DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen<ref name="denton" />:
*Kemiallisesti sopivan pysyvä vedessä
*Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin
*Se on joustava joka mahdollistaa sen, että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.
*Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).
*Paras koodaussysteemi:
**Koodaustapa (64 eri kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hubert P. Yockey | Nimeke = Information theory and molecular biology | Julkaisija = Cambridge university press | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0521350051 }} </ref>. Geneettisen koodin degeneraatio (64 eri kodonia koodaa 20 aminohappoa) minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. Mikäli vain 20 kodonia koodaisi aminohappoja ja loput 44 johtaisivat proteiinisynteesin keskeytymiseen todennäköisyys mutaatioiden aiheuttamalle ketjunmuodostumisen keskeytymiselle kasvaisi. Koodi on lisäksi rakennettu siten että muutokset jossakin kodonin kolmesta nukleotidissä johtavat synonyymin (koodattava aminohappo ei muutu) taikka aminohappoon jolla on samanlaiset kemialliset ominaisuudet. Geneettisen koodin degeneraatio minimoi siksi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. <ref name="isbn0-7167-6766-X">{{cite book |author=Stryer, Lubert; Berg, Jeremy Mark; Tymoczko, John L. |title=Biochemistry |publisher=W.H. Freeman |location=San Francisco |year=2007 |page = 125 |isbn=0-7167-6766-X | quote = What is the biological significance of the extensive degeneracy of the genetic code? If the code were not degenerate, 20 codons would designate amino acids and 44 would lead to chain termination. The probability of mutating to chain termination would therefore be much higher with a nondegenerate code. Chain-termination mutations usually lead to inactive proteins, whereas substitutions of one amino acid for another are usually rather harmless. ''Thus, degeneracy minimizes the deleterious effects of mutations''|oclc= |doi= |accessdate=2010-04-24}}</ref>
**Mahdollisia koodeja on 10<sup>70</sup> kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta.
**Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)
**Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 10<sup>18</sup> koodin joukossa<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Fazale Rana | Nimeke = The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0801068270}}</ref>.
**Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.
**Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.

===Valo ja elämä===
Näkyvä valo kattaa vain pienen osan sähkömagneettisesta spektristä. Kuitenkin juuri tuo alue, jota aurinkomme tuottaa yltäkyllin, on energialtaan juuri sellaista jota mikään mahdollinen elämä voi hyödyntää<ref name="denton" />. Elämä ei olisi voinut kehittyä käyttämään radio-, gamma- tai röntgensäteilyä. Tähtitieteilijä ja evolutionisti George Greenstein täsmentää miksi elämä voi ylipäätään hyödyntään vain näkyvää valoa:
{{Quotation|Saattaisi luulla, että kyseessä on adaptaatio: että kasvit ovat mukautuneet hyödyntämään auringonvaloa. Loppujen lopuksihan jos auringollamme olisi poikkeava lämpötila, niin eikö jokin toinen molekyyli voisi korvata klorofyllin ja absorboida eri väristä valoa? Hätkähdyttävästi vastaus on ei, sillä kaikki molekyylit absorboivat saman väriskaalan valoa. Valon absorboituminen johtuu elektronien virittymisestä korkeammille energiatiloille molekyyleissä. Energiaskaala missä tämä tapahtuu on sama huolimatta mistä molekyylistä on kyse. Lisäksi valo koostuu fotoneista, energia paketeista, ja väärä energisiä fotoneja ei yksinkertaisesti voida absorboida.|George Greenstein|The symbiotic universe (1988) <ref name="isbn0-688-07604-1">{{cite book |author=Greenstein, George |title=The symbiotic universe: life and mind in the cosmos |publisher=Morrow |location=New York |year=1988 |pages= |isbn=0-688-07604-1 |quote = ''One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of energy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.'' |doi= |accessdate= 2010-04-25}}</ref>}}
Elämä vaatii lisäksi sellaisen ilmakehän jonka näkyvä valo läpäisee. Oma ilmakehämme suodattaa suurimman osan sähkömagneettisesta spektristä - mm. elämälle vaaralliset alueet kuten gamma-, röntgen ja UV-säteilyn, mutta päästään lävitseen kuitenkin kapean kaistaleen spektristä - elämälle välttämättömän näkyvän valon alueen.

*Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä säteilyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.
*Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.

==Lainauksia==
Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:

*”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson
*"[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies
*”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein
*“Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle

==Tutkittavuus ==

Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: [[The Privileged Planet]]). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:

*Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.
*Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.

*Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.
*Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.

Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:

*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeeralla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.

==Ymmärrettävyys==
Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta?
A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse."

==Elegantit luonnonlait==
Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.

=Hienosäädön selityksiä=
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua.
*Monimaailmankaikkeusteoriat ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Ei paranna ennustetta havaittavuudesta tälle universumille. Tästä aiheesta lisää esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013].
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita.

Suunnittelun ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä:
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset.
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella.
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikaalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Suunnittelija (tässä siis Jumala) luo tietoiset havaitsijat mahdollistavan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan (tai muuhun ei-informatiiviseen jakaumaan). Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1, kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000-kertainen, jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luo maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona miljoonaa kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).

==Vastaväitteitä==

====Todennäköisyydet ja aika====
Kosmologi K. Enqvist on esittänyt seuraavaa kritiikkiä kosmiselle hienosäädölle (Kanava 03):

{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}

ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.

====Suureiden vaihteluväli====
K. Enqvist:
{{Quotation|Tämän lisäksi on tiedettävä, mikä on fysikaalisten suureiden mahdollinen vaihteluväli.}}

Toki vaihteluväli vaikuttaa, mutta laskut on tehty pienimmillä järkevillä vaihteluväleillä. Periaatteessahan vaihteluvälit voisivat olla äärettömän suuria, jolloin materialisti joutuisi uskomaan p=0 todennäköisyyksiin.

====Kaikki tulokset epätodennäköisiä====
K. Enqvist:
{{Quotation|Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.}}

Enqvist ei ole ilmeisesti vähääkään tutustunut [[suunnitteluteoria]]an, sillä täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri tämän asian. Toisaalta tämä on lähes triviaali huomio [[Bayesin_teoreema|Bayeslaiselle hypoteesitestaukselle]]: Suunnittelun ennuste on parempi, sillä hyvä.

====Pitäisi tietää 'oikea' todennäköisyysjakauma====
K. Enqvist:
{{Quotation|meidän on liki mahdotonta liittää fysiikan teorioiden parametreihin selkeää lukua, joka kuvaisi niiden havaittujen arvojen todennäköisyyksiä. Tällä hetkellä emme tunne sen paremmin vaihteluväliä kuin tapaakaan, jolla parametrit voivat vaihdella.}}

Tässä Enqvistillä on väärä ja valikoiva todennäköisyyskäsitys: meidän täytyisi tietää kaikki jotta voisimme määrätä todennäköisyyksiä. Mutta tällöin todennäköisyyksiä ei tarvittaisi, tietäisimme tuloksen. Jos esim. tiedämme nopanheitosta kaiken, tiedämme tuloksen. Todennäköisyys kuvaa juuri epävarmuuttamme. Ja sitä käytetään kosmologiassakin juuri näin. Tasaiset todennäköisyysjakaumat varsinkin ovat yleisesti käytössä.

====''Aukkojen Jumala?''====
''Teemmekö aukkojen suunnittelija/Jumala argumentin ID:ssä?''

V: Emme, kyse on kilpailevista hypoteeseista parhaaseen selitykseen. Argumentti ei perustu tietämättömyyteen vaan siihen mitä tiedämme suunnittelijoista ja toisaalta siihen mitä tiedämme tunnettujen materialististen prosessien rajoista.
”Aukkojen X”–syytös voitaisiin esittää mille tahansa laajan selitysvoiman omaavalle hypoteesille.
Tulevaisuuden tieteellinen edistys ei ole argumentti suunnittelua vastaan: Tulevaisuuden tutkimus voi samoin tukea ID:tä. Tieteen historian käyttö hypoteesien arvioimiseen on arveluttavaa ja usein valitettavan valikoivaa. Tieteen historiassa on paljon väärässä olleita materialistisia selityksiä.

====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä====
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen.

====Stephen Hawkingin väitteet====
Tuoreessa kirjassaan The Grand Design, jonka Stephen Hawking on kirjoittanut yhdessä tiedekirjailija L. Mlodinowin kanssa, Stephen Hawking väittää, ettei Jumalaa tarvita selittämään universumia, vaan painovoima riittää selitykseksi. Hawkingin ja Mlodinowin kirjassa ei ole tieteellisesti mitään olennaisesti uutta universumin syntyyn liittyen.

Kirjan tieteellinen sisältö:

*Kertoo Hawkingin imaginaarista aikaa käyttävästä mallista koskien universumin alkua. Alkusingulariteetti voidaan tämän avulla kiertää tai pyöristää. Universumilla on alku tässäkin mallissa.
*Hawking myöntää kosmisen hienosäädön ihmeellisyyden. Hän pyrkii selittämään hienosäädön multiversumiselityksellä. Tarkemmin ottaen Hawkin käyttää kvanttifysiikan monimaailmatulkintaa, jossa polkuintegraalin kaikkien summien ajatellaan olevan erillisiä universumeja.
*Hawking ei kirjassaan varsinaisesti selitä universumin syntyä fysiikan lakien pohjalta. Viimeisessä luvussa Hawking nopeasti spekuloi, että mikäli universumin positiivisen ja negatiivisen energian summa on nolla, universumi voisi syntyä vakuumista fluktuaationa. Hawking ei näytä huomaavan, että olettamalla vakuumin, hän olettaa jo avaruusajan, tyhjiön ja siten vakuumienergian olemassaolon. Mutta juuri näiden olemassaoli olisi pitänyt selittää. Lisäksi universumin kokonaisenergia ei ole hyvin määritelty, joten positiivisen ja negatiivisen energian summalla spekulointi on epätieteellistä.

Kirjan filosofinen sisältö:
*Hawking aloittaa kirjansa lausahduksella "filosofia on kuollut". Kuitenkin suurin osa hänen johtopäätöksistään nojaavat puhtaasti amatöörimäiseen filosofiaan, eivät tieteeseen.
*Hawking kannattaa antirealismismia, jonka mukaan varsinaista malleista riippumatonta todellisuutta ei ole olemassa, on vain erilaisia malleja. Hawking toteaa, että big bang kosmologia on yhtä validi kuin nuoren maailman kreationismi, toinen malli on vain joillekin mukavampi/kätevämpi.
*Hawking kannattaa determinismiä, jolle hän jostakin syystä haluaa antaa tieteellinen -etuliitteen (taas oire tarkan filosofisen ajattelun puutteesta, tiede ei todista determinismiä, kyseessä on filosofinen ennakkositoumus). Hawking ei näytä käsittävän, että hänen determinisminsä mukaan hän ei siis varsinaisesti ole itse kirjoittanut kirjaansa, vaan fysiikan lakien mukaisesti liikkuvat hiukkaset ovat määränneet mitä kirja sisältää. Meillä ei ole syytä olettaa, että kirja olisi totta tai hyvin perusteltu. Miksi Hawking uskoo ajatteluunsa ja käsityksiinsä, joiden hän uskoo olevan hiukkasten ja kenttien satunnaisen liikkeen seurausta.

Hawking viittaa maapallon kaltaisen planeetan löytymiseen. Toistaiseksi löydetyt yli 500 planeettaa eivät ole lähellekään niin soveltuvia kuin maapallo monimutkaista elämää varten. Etäisyys auringosta on vain yksi vaatimus [[Kosminen_lähiömme|kymmenien]] tai itse asiassa jopa satojen joukossa.

Hawking sitoutuu uskonvaraisesti determinismiin, jonka mukaan kaikki seuraa hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Kuitankaan pelkän fysiikan voimin ei synny informaatiota, jota elävät olennot ovat pullollaan (DNA), eikä luultavammin persoonallisuutta tai tietoisuutta. Deterministisen uskonsa takia Hawking on kuitenkin pakotettu uskomaan että fysiikan lait voisivat jotenkin tuottaa yo. asiat ja esittää uskonsa seurakset tieteen arvovallalla.

==Johtopäätöksiä==

Veden, hiilen, DNA:n, proteiinien ominaisuudet, ilmakehän valon kaista jne. eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat mahdollisia vain tietyillä fysiikan laeilla ja niiden vakioiden arvoilla. Nämä ovat hienosäädetyt elämää varten. Kun katsoo oikeastaan mitä tahansa ympärillään, on siis hyvä ymmärtää, että niiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys vaan fysiikan lait on säädetty tarkoin jotta elämä ja ihmiset ovat mahdollisia.
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle.

==[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja==
*[http://vod.tv7.fi/vod/ TV7 arkistossa] Cafe Raamattu -ohjelman jaksot 99 ja 100 sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.
*[http://www.veritas.org The Veritas Forum] -sivustolta voi kuunnella tai ladata [http://www.veritas.org/media/presenters/326 G. Gonzalezin], [http://www.veritas.org/media/presenters/155 H. Rossin], [http://www.veritas.org/media/presenters/246 F. Ranan], [http://www.veritas.org/media/presenters/88 F. Schaefer] ja [http://www.veritas.org/media/presenters/327 J. Richardsin] luentoja aiheesta
**[http://www.veritas.org/media/talks/544 The Fine-Tuning of the Universe Part 1 of 2]
*Sivustolta http://theapologiaproject.org/?page_id=5 voi katsella Privileged Planet dokumentin verkon yli. (Kannattaa katsoa tai ostaa myös Unlocking the Mystery of Life).
*H. Ross, 2008, [http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=article&id=169:a-qjust-rightq-universe&catid=41:theistic-apologetics&Itemid=54 A "Just Right" Universe] artikkeli verkossa (ei korvaa kirjaa).
*http://www.miksiuskon.net/2_maailmankaikkeuden_hienosaato.html

==Kirjallisuutta==
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]].
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007.
*H. Ross, Why the Universe is the Way it is?, Baker Books, 2008.
*J. Barrow, F. Tipler, The Anthropic Cosmological Principle, Clarendon Press, 1986.
*J. Leslie, Universes, Routledge, 1996.
*M. Denton, Nature’s Destiny. Free Press, 2002.
*R. Collins, The teleological argument: an exploration of the fine tuning of the universe, W. Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa [http://www.amazon.com/Blackwell-Companion-Natural-Theology/dp/1405176571 The Blackwell Companion to Natural Theology].
*R. Collins, Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design, ed. N. A. Manson, Routledge, 2001
*G. Gonzalez and J. W. Richards, [[The Privileged Planet]], Regnery Publishing, 2004.
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ rcollins/finetune/Defining
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.

Todennäköisesti erittäin hyvä kirja asiasta tulee olemaan Robin Collinsin The Well-tempered Universe, kunhan ilmestyy. Tästä hyvä tiivistelmä lienee W. Lane Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa "The Blackwell Companion to Natural Theology".

==Viitteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Kosmologia]]
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
[[Luokka:Lukusuositukset]]
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}}

Tapio Puolimatka: Onko tiede kumonnut Jumalan?

2011-03-07T16:58:16Z

Fyysikko: suosituksiin

{{#css:Järjestelmäviesti:NonFree.css}}{{Tekijänoikeuksien alainen|[[Tapio Puolimatka]]lle|Allaoleva professori Puolimatkan artikkeli on julkaistu Savon Sanomat –lehdessä 5.1.2009.}}

Kulttuuriamme hallitsevan mielikuvamaailman mukaan tieteen tutkimustulokset ovat murentaneet uskon siihen, että olisi olemassa kaikkitietävä ja kaikkivaltias Luoja. Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita vaan turvautuu lohduttaviin mielikuviin.

Modernin mielikuvan mukaan tiede on todistanut, että todellisuus on perimmältään aineellista. Näkemys esitetään välttämättömänä seurauksena tieteen tutkimustuloksista. Tämä mielikuva on kuitenkin harhaanjohtava.

Kaikki yritykset tämän oletetun yhteyden perustelemiseksi sisältävät suuria aukkoja ja jäävät kaunopuheisen vakuuttelun tasolle. Itse asiassa moderni tiede ei johda kokonaisvaltaiseen materialismiin. Mikä selittää kyseisen vakaumuksen vaikutuksen aikamme ihmisiin, vaikka sen älyllinen perusta on horjuva?

Filosofi Charles Taylor tarjoaa selitykseksi modernien mielikuvien lumovoiman. Materialismin voima ei perustu älyllisiin perusteluihin, vaan tunneperäisiin mielikuviin älyllisestä rohkeudesta ja itsenäisyydestä.

Ihmistä ohjaavat perusmielikuvat ovat vain osittain tiedostettuja. Siksi ne saattavat hallita ihmisen ajattelua, perusteluja, päätelmiä ja ymmärrystä niin, ettei ihminen pysty näkemään niille vaihtoehtoja. Mielikuva voi vangita ihmisen ajattelun, koska sen vaikutus voi olla niin syvällä tiedostamattomassa, ettei ihminen itse hahmota sen ohjaavaa vaikutusta omaan ajatteluunsa.

===Mielikuva älyllisesti rohkeasta yksilöstä===
Aikamme tieteisuskoisen mielikuvan mukaan materialismiin uskova ihminen on rohkea ja ennakkoluuloton yksilö, joka uskaltaa kohdata tosiasiat välittämättä seurauksista.

Läntistä kulttuuria hallitsevan kertomuksen mukaan tiede paljastaa maailmankaikkeuden ilman Jumalaa ja jättää ihmisen vaille uskontoon sisältyvää lohdutusta. Tässä tilanteessa rehellisen totuuden etsijän oletetaan luopuvan "uskonnon tarjoamista harhakuvista" ja kohtaavan todellisuuden kaikessa lohduttomuudessaan.

Jo Max Weber puhui ivallisesti niistä, jotka uskovat Jumalaan, ja katsoi heidän joutuvan "uhraamaan järkensä" ihmiselle, joka ei kestä aikakauden kohtaloa kuten mies. On sanottava:- Palatkoon hän vaieten takaisin kirkkojen käsivarsille, jotka ovat säälivästi ojennetut häntä kohti.

Jumalaan uskoo tämän kertomuksen mukaan enää vain sellainen ihminen, joka ei uskalla kohdata tosiasioita, vaan joka tarvitsee lohduttavien mielikuvien tarjoamaa turvaa.

Jokainen meistä haluaa uskoa olevansa yksilö, jolla on rohkeus kohdata tosiasiat. Niinpä meillä on kiusaus omaksua uskomusjärjestelmä, joka kulttuurissa yleisesti liitetään tähän mielikuvaan.

Niin kauan kuin uskomusjärjestelmä on kulttuuriamme hallitsevan mielikuvan ja siihen liittyvän tunteenomaisen vetovoiman varassa, yritykset haastaa sitä älyllisillä perusteluilla voivat jäädä tehottomiksi. Mielikuva vaikuttaa suoraan tunteisiin ilman perusteluja.

===Mielikuva voittaa perustelun===
[[Charles Taylor]]in mukaan ei kuitenkaan ole kyse vastakkainasettelusta tieteellisten tosiasioiden ja kristillisen uskon välillä:

- Argumentti, jonka mukaan moderni tiede johtaa kokonaisvaltaiseen materialismiin, ei näytä vakuuttavalta. Milloin tahansa tämä argumentti pyritään esittämään vähän yksityiskohtaisemmassa muodossa, se on täynnä aukkoja.

Tieteen historian tutkimus osoittaa, että kristinuskolla oli ratkaiseva merkitys modernin tieteen vallankumouksessa 1500-1700-luvuilla. Oxfordin yliopiston professori [[Peter Harrison]] on osoittanut, että kristillisellä opilla luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta oli keskeinen merkitys modernin luonnontieteellisen menetelmän kehittämisessä. Moderni tiede ei olisi voinut kehittyä ilman kristillisen maailmankuvan tarjoamia peruslähtökohtia.

Miksi kuitenkin materialismista on tullut kulttuuriamme hallitseva mielikuva?

Taylorin mukaan materialismin vetovoima perustuu kuviin henkisestä itsehallinnasta, itsensä voittamisesta ja rohkeasta aikuisuudesta. Yksilö haluaa liittää nämä myönteiset mielikuvat osaksi omaa identiteettiään. Koska nämä identiteettiä muovaavat tekijät säilyvät kuvien tasolla, niitä on vaikea kyseenalaistaa - ne koetaan itsestään selvyyksiksi. Kun kuvat vaikuttavat suoraan tunteisiin, ihminen jää vangiksi niiden lumoukseen.

Koska eettisiin ihanteisiimme vetoava mielikuva on niin vaikuttava, jumalkielteisten argumenttien aukot ja sisäiset ristiriidat eivät estä ihmisiä vakuuttumasta niiden totuudesta.

Tieteentekijät ovat saaneet kulttuurissamme arvovallan perimmäisten kysymysten asiantuntijoina ja sen vuoksi omaksumme helposti heiltä epäpäteviä argumentteja. Monet pitävät näitä argumentteja hyvinä niiden esittäjien tieteellisen arvovallan perusteella.

Taylor kiteyttää: - Aivan kuten maallikot omaksuvat viimeisen raportin atomin mikrokoostumuksesta sunnuntain päivälehdestään, niin voimme auktoriteettiuskoisesti omaksua Saganilta tai [[Richard Dawkins|Dawkinsilta]], että Tiede on kumonnut Jumalan.

Tapio Puolimatka

{{Suojattu|Mini}}
[[Luokka:Jumala]]
[[Luokka:Filosofia]]
[[Luokka:Tapio Puolimatka]]
[[Luokka:Tekijänoikeuden alaiset artikkelit]]
[[Luokka:Lukusuositukset]]

Raamatun historiallinen luotettavuus

2011-03-07T16:56:21Z

Fyysikko: suosituksiin

Raamattu on yleensäkin sidottu tunnettuihin aikoihin, paikkoihin, hallitsijoihin ja henkilöihin, joista löytyy riittävästi tietoa jotta tiedämme tekstin olevan pääpiirteissään luotettavaa.

On valtavan arvokasta että raamatussa ja siten kristinuskossa on paljon historiallisia yksityiskohtia joiden perusteella se asettaa itsensä tarkistukselle ja kumoamiselle alttiiksi. Tämä on aivan toista kuin useat pääasiassa filosofiset ja ei-historiaan sidotut uskonnot kuten ateismi, buddhalaisuus jne., jotka eivät aseta itseään alttiiksi falsifioinnille, ne ovat vain teoreettisia väitteitä muiden joukossa. Kristinuskon tapauksessa jokainen tekstin kanssa sopusoinnussa oleva löytö vahvistaa suuresti koko raamatun uskottavuutta. Hypoteesitestauksen kannalta tämä tarkoittaa sitä että kristinusko tekee useita yksityiskohtaisia tiukkoja väittämiä eli ennusteita, joista yhdenkin todentaminen sitten nostaa kristinuskon todennäköisyyttä merkittävästi.

Lisäksi on huomattava, että historiantutkimus luottaa juuri yksityiskohtiin lähteiden luotettavuutta arvioidessaan. Minkään pitkän historiallisen tekstin useimpia yksityiskohtia ei voida todentaa, mutta jo joidenkin todennettujen yksityiskohtien perusteella yleensä koko tekstiä voidaan pitää luotettavana. Tämä siksi, että tekstin kirjoittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen mitä yksityiskohtia me voimme todentaa, joten joidenkin yksityiskohtien luotettavuus voidaan yleensä melko pian yleistää koko tekstiin.

==Yksityiskohtaisia löytöjä==
Alla joitain yksityiskohtaisia löytöjä:
#Raamattua pidettiin epäluotettavana koska se mainitsi [[heettiläiset | heettiläisten]] kansan useaan otteeseen vaikkei tästä kansasta ollut mitään mainintaa. Todisteita heettiläisistä on sittemmin löytynyt paljonkin.
#Luukkaan evankeliumi mainitsee (Luuk 3:1) Lysanias nimisen neljännesruhtinaan Abilenessa noin vuonna 27 jkr. Liberaalikriitikot ja skeptikot pitivät pitkään tätä selvänä virheenä raamatussa koska Lysanias ei ollut neljännesruhtinaana vaan Kalkisin hallitsijana puoli vuosisataa aiemmin. Sittemmin löydettiin omistuskirjoitus, joka oli peräisin Tiberiuksen ajalta vuosilta 14-37 jkr, jossa mainitaan Lysanias Abilenen neljännesruhtinas <ref name="TK"> Tapaus Kristus, Lee Strobel, Aikamedia 2005 </ref>. On siis elänyt toinenkin Lysanias ja raamattu oli oikeassa.
#Apt. 17:6 mainitsee "politarkit", Tessalonikan kaupungin viranomaiset. Skeptikot väittivät että Luukas oli erehtynyt, koska termiä politarkit ei löytynyt muista dokumenteista. Myöhemmin löydettiin holvikaaresta omistuskirjoitus, joka alkoi: "Politarkkien aikakaudella...". Nykyään on löydetty yli kolmekymmentä kirjoitusta joissa mainitaan politarkit, useat Tessalonikasta samalta aikakaudelta josta Luukas kirjoittaa <ref name="TK"> </ref>.
#Liberaalikriitikot ovat kyseenalaistaneet kuningas Daavidin olemassaolon. 1993 löytyi Israelin vihollisten kirjoittama kivitaulu (Tel Dan Stele) jossa mainitaan Daavidin yhden Daavidin kuningassuvun kuninkaan (Jehoram, Ahabin poika) voittaminen <ref> The Stones Cry Out, R. Price, 1997. </ref> Mesha inscription -löytö varmistaa myös Daavidin olemassaolon mainitsemalla Daavidin huoneen (lisäksi se mainitsee muita raamatun nimiä kuten Omrin, 1Kun 16:28).
#Radiohiiliajoitus antaa tukea ajatukselle, että Jordaniassa sijaitsevat valtavat kaivokset ovat samoja, joita raamatun mukaan hallitsi kunigas Daavid ja hänen poikansa Salomon<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Biblical 'Solomon's mines' confirmed by dating | Osoite = http://environment.newscientist.com/channel/earth/dn15049-biblical-solomons-mines-confirmed-by-dating.html | Viitattu = 30.10.2008 | Julkaisija = New Scientist }}</ref>.
#Paavalin merimatka kuvaa silloisen merenkäynnin yksityiskohtia ja välimeren sääolosuhteita tarkasti.
#Teksti Betesdan lammikosta (Joh 5:1-15) oli laajalti kyseenalaistettu kunnes lammikko löytyi juuri sellaisena (viisi pylväshallia) kuin Johanneksen evankeliumi sen kuvaa. Samoin on löydetty Siloan allas (Joh 9:7), Jaakobin kaivo (Joh 4:12), kivipiha Jaffa-portin luona jossa Jeesus asetettiin Pilatuksen eteen (Joh 19:13), sekä Pilatuksen henkilöllisyys <ref name="TK"> </ref>.
#Myös oudolta vaikuttava kotikaupunkiin palaamisen käytäntö verollepanoa varten on vahvistettu riippumattomasti.
#Luukaksen mukaan väestönlaskenta tapahtui Quisiniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana, Herodes Suuren hallintakaudella. Tämä muodosti ongelman, koska Herodes kuoli vuonna 4 ekr. ja tiedetään että Quirinius aloitti maaherrana vasta vuonna 6 jkr. Nyttemmin on kuitenkin löytynyt kolikko, jossa on Quiriniuksen nimi ja tieto, että hän toimi Syyrian ja Kilikian prokonsulina vuodesta 11 ekr. Herodeksen kuoleman jälkeiseen aikaan asti. Quiriniuksia oli siis ilmeisesti kaksi.
#Skeptikot ovat myös kyseenalaistaneet Nasaretin olemassaolon, koska siitä ei ollut löytynyt todisteita. Nyttemmin arkeologit ovat löytäneet listan, johon on kirjattu juutalaisten pappien perheitä, jotka sijoitettiin uudelleen Jerusalemin temppelin tuhoutumisen seurauksena (jonka Jeesus muuten ennusti). Yhden perheen kohdalla sijoituspaikaksi on kirjattu Nasaretin kaupunki. Vaikka Nasaret on ollut mitätön kaupunki, edes sen sijainnista ei arkeologien keskuudessa vallitse suurta epäilystä.

==Arkeologia ja raamattu==

Vielä joitain lisälöytöjä arkeologian alueella:
#Raamattukriitikot kyseenalaistivat Daavidin olemassaolon. Sittemmin on löytynyt kaksi arkeologista mainintaa Daavidista (Tel Dan, Mesha).
#Ylipappi Kaifaan arkku on löydetty.
#Pilatuksen olemassaoloakin ehdittiin epäillä mutta sitten hänen nimensä löytyi kivilaatassa.
#Luujäänteistä näemme ristiinnaulitsemis-kertomusta vastaavia yksityiskohtia.
#Luukaksen ja Paavalin venematka kuvaa tarkasti sen aikaista vedenkäyntiä ja alueen tuuliolosuhteita.
#Raamattu on asettanut itsensä lukemattomissa kohdissa tarkistukselle alttiiksi. Kun yksi kohta varmentuu, kriitikot vain siirtyvät kyseenalaistamaan jotain muuta kohtaa.

Teologi-arkeologi Eero Junkkaala on todennut arkeologian ja raamatun suhteesta seuraavasti:
{{sitaatti|Miltä Raamattu siis näyttää tämän tutkimuksen valossa?
Yleiskuva on täysin selvä: olemme tekemisissä historiallisen kirjan kanssa.
Israelin ja Juudan kuninkaista yhteensä viidentoista nimet löytyvät myös Raamatun ulkopuolisista teksteistä. Abrahamin aikainen savitiiliportti on kaivettu esiin Danista ja Salomon rakennuttamat portit Hasorista, Megiddosta ja Geseristä, mikä sopii erinomaisesti Salomosta kertovaan mainintaan 1. Kuninkaiden kirjan 9. luvun 15. jakeessa. Kuningas Jerobeamin rakennuttama alttari on löydetty ja Samariasta on kaivettu esiin kuningas Ahabin aikaisen palatsin rauniot. Niistä löytyi poikkeuksellisen suuri määrä norsunluuesineitä, mikä sopii erinomaisen hyvin Aamoksen kirjan jakeen 6:4 kuvaukseen… Raamattu on siis osa Lähi-idän todellista historiaa.
}}

==Tekstin sisäinen todistusvoima==

Lisäksi raamatun teksti kertoo tapahtumista suoraan, liittämättä niihin legendanomaista suurentelua tai teologisia merkityksiä. Tapahtumien tärkeidenkin henkilöiden lankeamukset ja virheet kerrotaan kaunistelematta (vrt. esimerkiksi kuningas Daavidin tekemä aviorikos ja murha). Myös hankalasti selitettävät tapahtumat kerrotaan ilman lisättyjä selittelyjä.

Alla kymmenen syytä jotka viittaavat Uuden Testamentin kirjoitusten luotettavuuteen<ref>I Don't Have enough Faith to Be and Atheist, N. Geisler & F. Turek</ref>:

# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat nöyryyttäviä asioita itsestään.
#*He ovat kovapäisiä, usein eivät ymmärrä mitä Jeesus sanoo. (Mk 9:12, Lk 18:34, Joh 12:16)
#*He ovat kovasydämisiä (Mk 14:32-41)
#*Heitä ojennetaan. Jeesus esimerkiksi kutsuu Pietaria "Saatanaksi".
#*He olivat pelkureita. Kaikki opetuslapset paitsi yksi piiloutuvat kun Jeesus menee ristille.
#*He olivat epäilijöitä. Jeesus kertoi useasti että nousisi kuolleista, mutta opetuslapset epäilevät kun kuulevat ylösnousemuksesta (Mt 28:17).
# Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat Jeesuksen ongelmallisia sanontoja ja kiusallisia yksityiskohtia
#*Äiti ja veljet ajattelivat Jeesuksen olevan "poissa tolaltaan". Mk 3:21
#*Pidettiin "pettäjänä".Joh 7:14
#*Ristiinnaulittiin
# Jättivät Jeesuksen vaikeita sanontoja
#*Matt 5:28
#*Matt 5:29-42
#*Matt 6:19-21
#*Matt 7:1-2
#Uuden testamentin kirjoittajat erittelivät selvästi Jeesuksen sanat omistaan.
#Kirjoittajat jättivät kohtia ylösnousemuksesta joita eivät olisi keksineet.
#*Jeesus haudattiin Joosef Arimatialaisen, hänet tuominnenn sanhedrinin jäsenen, hautaan.
#*Naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.
#*Pappien kääntymiset - nämä oli vastapuolen helppo tarkistaa.
#*Juutalaisten selitykset tapahtuneelle.
#Tekstit kertovat historiallisista henkilöistä, joista yli 30 on historiallisesti varmennettu muista lähteistä.
#*Olisi ollut vaikeaa väärentää asioita siten että kerrotaan totta vain niistä henkilöistä joista me löydämme varmisteet.
#Teksteissä on eroavia yksityiskohtia
#Kirjoittajat haastavat lukijansa tarkaistamaan tietoja, jopa ihmeistä.
#Kirjoittajat kertovat ihmeistä kuten muista historiallisista tapahtumista, yksinkertaisesti, korostamatta tai suurentelematta.
#Kirjoittajat hylkäsivät uskomuksensa ja tapansa, vastaanottivat uusia, eivätkä kieltäneet todistustaan vainoissa ja kuolemassa.

Näin, myös historiallisen luotettavuuden kautta, raamatun välittämä maailmankatsomus ankkuroituu aivan erityisellä tavalla todellisuuteen.

==Lisätietoa==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Jeesuksen historiallisuus]]
* [[Raamatun alkukertomuksien luotettavuus]]
* [[Arkeologia ja Raamattu]]
* [[Danielin kirja]]

=== Internet ===

* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/onkorluo.htm Jimmy Williams: Onko Raamattu luotettava?]
* {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=[[Usko, tiede ja Raamattu]] | Selite=3. painos 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Uusi tie | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-619-467-0 (teoksessa virh. ISBN 978-951-619-497-0)}}
* [http://www.4truth.net/site/apps/nl/content3.asp?c=hiKXLbPNLrF&b=784441&ct=981289 Alan asiantuntijan Craig Blombergin tiivis artikkeli englanniksi]
* On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen
* On the Reliability of the Gospels, Craig Blomberg
* [http://www.veritas.org/media/presenters/78 Craig Blombergin] luentoja kuunneltavissa verkossa.
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/media/talks/530 How Do We Know the Bible Is True?: Evidence from the Dead Sea Scrolls and Other Archeological Findings]
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/media/talks/592 Veracity of the New Testament], G. Habermas.
* Kuuntele luento [http://www.veritas.org/media/talks/199 The Reliability of the Bible - Part 1], [http://www.veritas.org/media/talks/207 osa 2], [http://www.veritas.org/media/talks/206 osa 3].
* http://www.dts.edu/media/people/?namekey=Ben_Witherington dialogi.

==Viitteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Raamattu]]
[[Luokka:Historia]]
[[Luokka:Lukusuositukset]]

Jeesuksen ylösnousemus

2011-03-07T16:55:59Z

Fyysikko: suosituksiin

{{sisällysluettelo|oikea}}
Kristinusko on muiden uskontojen joukossa siten erikoinen uskonto, että se perustuu olennaisesti historialliseen tapahtumaan, Jeesuksen ylösnousemukseen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Evidence for the Resurrection of Christ | Osoite = http://www.ankerberg.org | Viitattu = 7.2.2009 | Selite = Can It Persuade Skeptics? | Tekijä = Weldon, John; Ankerberg, John | Julkaisija = Ankerberg Theological Research Institute }} (''- - only Christianity stakes its claim to truthfulness on historical events open to critical investigation. And only this explains the number of conversions by skeptics throughout history.'')</ref> Ylösnousemuksesta on huomattava määrä historiallisia mainintoja ja kuvauksia, mutta historiallisesti luotettavina kattavina kuvauksina voidaan pitää [[Matteuksen evankeliumi|Matteuksen]],<ref>{{rp|28:1-15}}</ref> [[wp:Markuksen evankeliumi|Markuksen]]<ref>{{rp|Mark.16:1-8}}</ref> ja [[Luukaksen evankeliumi|Luukaksen]]<ref>{{rp|24:1-12}}</ref> evankeliumeiden ylösnousemuskertomuksia. Ylösnousemuskertomuksissa olennaista on se, että haudan todetaan olevan tyhjä ja selitykseksi tarjotaan ylösnousemusta.

== Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuus ==

Jeesuksen ylösnousemus oli historiallinen tosiasia, jonka varaan varhaiset kristityt rakensivat elämänsä. ”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa.” (1 Kor. 15: 17.) Jeesuksen ylösnousemusta koskeva raamattukriittinen ja historiallinen tutkimus on ollut yksi suosituimmista tutkimusaiheista viimeisen parin sadan vuoden aikana. Siksi on mielenkiintoista, ettei kriittinen tutkimus ole toistuvista yrityksistään huolimatta onnistunut kehittämään yhtään uskottavaa naturalistista teoriaa Jeesuksen ylösnousemusta koskeville historiallisille tosiasioille. Uuden testamentin tutkijoilla on erilaisia käsityksiä Uuden testamentin historiallisesta luotettavuudesta. Kuitenkin tutkijat ovat yleensä yhtä mieltä siitä, että Jeesuksen elämän loppuvaiheista ja kristillisen seurakunnan alkuvaiheista on olemassa joitakin historiallisia tosiasioita, jotka voimme tietää riittävällä varmuudella.

Gary Habermas (2003) teki perusteellisen tutkimuksen siitä, mitä aikamme tutkijat yleensä ajattelevat ylösnousemuksesta. Hän kävi läpi yli 1400 kaikkein kriittisintä tutkimusta ylösnousemuksesta vuosilta 1975-2003. Tutkimuksensa pohjalta Habermas (2003: 9-10) luettelee 12 historiallista tosiasiaa liittyen Jeesuksen ylösnousemukseen, joista enemmistö erityisesti tähän kysymykseen erikoistuneista tutkijoista on hämmästyttävän yksimielisiä riippumatta lähtökohtaoletuksistaan:

1. Jeesus kuoli roomalaisten ristiinnaulitsemana.

2. Hänet haudattiin todennäköisesti yksityiseen hautaan.

3. Jeesuksen kuoleman jälkeen opetuslapset olivat masentuneita, surevia ja toivonsa menettäneitä.

4. Jeesuksen haudan havaittiin olevan tyhjä hyvin pian hautauksen jälkeen.

5. Opetuslapsilla oli kokemuksia, joiden he uskoivat olevan ylösnousseen Jeesuksen ilmestyksiä.

6. Näiden kokemusten seurauksena opetuslasten elämä muuttui täysin, niin että he olivat valmiit kuolemaan uskonsa takia.

7. Jeesuksen ruumiillista ylösnousemusta alettiin julistaa hyvin varhain kristillisen seurakunnan historian alussa.

8. Opetuslapset alkoivat todistaa ja saarnata julkisesti Jeesuksen ylösnousemuksesta Jerusalemin kaupungissa, jossa Jeesus oli ristiinnaulittu ja haudattu vähän aikaisemmin.

9. Evankeliumin sanoma keskittyi Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

10. Sunnuntaista tuli kristityille pääasiallinen kokoontumis ja rukouspäivä, vaikka suuri osa varhaisista kristityistä oli juutalaisia, jotka olivat lapsuudestaan asti oppineet pyhittämään sapatin lepopäiväksi.

11. Jeesuksen veli Jaakob, joka oli aikaisemmin epäilijä, kääntyi kun hän uskoi kohdanneensa ylösnousseen Kristuksen.

12. Vain muutamia vuosia myöhemmin Saulus Tarsolainen (Paavali) tuli uskovaksi kristityksi seurauksena kokemuksesta, jonka hän uskoi olevan ylösnousseen Jeesuksen ilmestys.

Jeesuksen hauta oli tyhjä. Jos Jeesuksen vastustajat olivat varastaneet ruumiin, he olisivat voineet tuoda sen esille ja näin kumota kristittyjen väitteet. Jos Jeesuksen opetuslapset olivat varastaneet ruumiin, he tuskin olisivat olleet valmiit kuolemaan oman valheensa puolustukseksi. Uudessa testamentissa kerrotaan kahdestatoista eri tapauksesta, jolloin Jeesus ylösnousemisensa jälkeen ilmestyi seuraajilleen. Nämä ilmestykset eivät olleet jonkin yksittäisen ihmisen kokemia muutaman sekunnin pituisia hallusinaatioita, vaan tilanteita, joissa useat ihmiset yhdessä kohtasivat Jeesuksen. He koskettivat häntä fyysisesti, söivät ja joivat hänen kanssaan ja keskustelivat Jumalan valtakunnasta. ”Heille hän myös monin kiistattomin todistein osoitti kuolemansa jälkeen olevansa elossa. Hän näyttäytyi heille neljänkymmenen päivän aikana useasti ja puhui Jumalan valtakunnasta.” (Apt. 1: 3.)

Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa on ilmeistä, ettei mikään naturalistinen teoria pysty tekemään oikeutta näille historiallisille tosiasioille. Sen enempää hallusinaatioteoria, salaliittoteoria tai teoria, jonka mukaan ylösnousemus on hellenistisen kulttuurin ja jumaltarustojen pohjalta myöhemmin kehittynyt legenda, eivät ole kestäneet kritiikin paineessa. Kuten Wolfgang Pannenberg (1977: 96) asian ilmaisee: ”Nämä selitykset ovat toistaiseksi epäonnistuneet.” Naturalistiset raamattukriitikot ovat vuorotellen kumonneet toistensa teorioita. David Strauss kumoaa vakuuttavasti Karl Venturinin ja Heinrich Paulusin esittämän teorian, jonka mukaan Jeesus ei todellisuudessa kuollut vaan ainoastaan menetti tajuntansa. Friedrich Schleiermacher ja Paulus osoittavat monia ongelmia Straussin ja Ernest Renanin puolustamassa hallusinaatioteoriassa. Teodor Keimin katsotaan lopullisesti kumonneen hallusinaatioteorian. Uskonnonhistoriallisen koulukunnan teoriat siitä, että Jeesuksen ylösnousemusta koskevat teoriat kehittyivät hellenististen jumaltarustojen pohjalta, ovat murentuneet tosiasioiden valossa. Myöskään mikään naturalististen teorioiden yhdistelmä ei ole osoittautunut toimivaksi. Tällä hetkellä ainoa älyllisesti tyydyttävä selitys on, että Jeesus nousi ruumiillisesti kuolleista.

Naturalististen tutkijoiden on ollut vaikea löytää kestävää naturalistista selitystä Jeesuksen ylösnousemusta koskeville historiallisille tosiasioille. Ylösnousemuksen kohdalla kieltämättömiä historiallisia tosiasioita on monia ja ne yhdessä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Hyvin erilaisista lähtökohtaoletuksista käsin tutkimustaan tekevät raamattukriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että naturalistiset teoriat Jeesuksen ylösnousemusta koskevista historiallisista tosiasioista ovat epäonnistuneet. Raymond E. Brown (1967: 233) esittää yksityiskohtaisen listan ylösnousemusta koskevista naturalistisista teorioista ja sanoo, ettei kukaan tieteellisesti itseään kunnioittava tutkija voi niitä enää puolustaa. ”Nämä kömpelöt teoriat eivät enää ole varteenotettavia - - Satunnaisesti jokin uusi muunnelma salaliittoteoriasta saa lyhyeksi ajaksi julkisen mielikuvituksen valtaansa, mutta vakavasti otettavat tutkijat kiinnittävät vain vähän huomiota näihin kuvitteellisiin rekonstruktioihin.” Saman arvion esittävät tänä päivänä hyvin erilaisista lähtökohdista tutkimustaan tekevät raamattukriitikot.

Ylösnousemusta koskeva historiallinen todistusaineisto on vakuuttava, koska silminnäkijät ovat tuoneet esille kiistattomia historiallisia tosiasioita, jotka yhdessä tekevät mahdottomaksi keksiä niille naturalistista selitystä. Koko varhaiskristillistä ajattelua leimasi tukeutuminen silminnäkijöiden todistukseen. Kirkkoisä Papias korostaa elävien silminnäkijätodistajien merkitystä luotettavan historiallisen tiedon saamisessa.

{{sitaatti|Kun joku tuli, joka oli seurannut noita vanhoja opettajia, otin selkoa heidän sanoistaan: mitä sanoi Andreas tai Pietari tai Filippus tai Tuomas tai Jaakob tai Johannes tai Matteus tai joku muu Herran opetuslapsista, sekä mitä Aristion ja presbyteeri Johannes sanovat. Sillä arvelin, etten niin paljon hyötynyt kirjoista kuin elävästä ja pysyvästä sanasta. (Eusebiuksen kirkkohistoria 3:39:4.)}}

Silminnäkijätodistajista kaikkein merkittävimpiä olivat tietysti 12 opetuslasta, jotka olivat Jeesuksen kanssa hänen julkisen toimintansa alusta aina hänen taivaaseen astumiseensa saakka. Sekä Luukkaan että Johanneksen evankeliumit korostavat sitä, että opetuslapset saattoivat olla Jeesuksen elämän ja kuoleman luotettavia todistajia siksi, että he olivat läheltä seuranneet hänen elämäänsä koko Jeesuksen julkisen toiminnan ajan. ”Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti.” (Joh. 15: 27) ”Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat tapahtuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.” (Luuk 1:1-2) Opetuslasten tehtävänä oli pitää huolta siitä, että Jeesusta koskeva tieto välitettiin uusille kristityille alkuperäisessä ja luotettavassa muodossa. He olivat evankeliumissa kerrottujen asioiden totuuden vakuutena ollessaan valmiita mieluummin kuolemaan kuin kieltämään evankeliumin. Evankeliumien saattaminen kirjalliseen asuun tähtäsi siihen, että silminnäkijöiden todistus tallentui luotettavassa muodossa myös niille ihmisille, jotka elävät sen jälkeen, kun silminnäkijätodistajat ovat jo kuolleet. Opetuslasten nimet on huolella lueteltu jokaisessa synoptisessa evankeliumissa, koska evankeliumit rakennettiin heidän todistuksensa varaan. Kun evankeliumissa mainitaan vähemmän tärkeiden henkilöiden nimiä, se johtuu tavallisesti siitä, että evankeliumit siltä osin rakentuvat heidän todistuksensa varaan. (Bauckham 2006: 308-309.)

== Ylösnousemuskertomusten luotettavuus ==

Ylösnousemuskertomuksia on melko usein väitetty legendoiksi.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Jeesuksen ylösnousemus – väitetyt todisteet Jeesuksen ylösnousemuksesta selitetään | Osoite = http://www.argumentti.fi/jeesuksen_ylosnousemus/Jeesuksen_ylosnousemus_evankeliumien_luotettavuus.pdf | Viitattu = 1.4.2009 | Selite = | Tekijä = Tiainen, Timo | Julkaisija = argumentti.fi | Ajankohta = 23.6.2007 }} (''Mitä Nummelan apologian mainintaan ”hallusinaatiot eivät selitä tyhjää hautaa” tulee, niin koko tyhjä hauta-kertomuksen historiallinen ongelmallisuus on jo käsitelty ja tyhjä hauta-tarina on
myöhäsyntyinen legenda kaikkein todennäköisimmin.'')</ref> Legendan muodostuminen kuitenkin vaatii aikaa useiden sukupolvien verran. Historijoitsija N. A. Sherwin-White huomauttaa teoksessaan ''Roman Law and Roman Society in the New Testament'', että Rooma historiaa käsittelevät lähdeteokset ovat tavallisesti puolueellisia vähintään yhden sukupolven tapahtumien jälkeen. Näiden teosten perusteella kuitenkin voidaan suurpiirteisesti päätellä, mitä on todella tapahtunut.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Contemporary Scholarship and the Historical Evidence for the Resurrection of Jesus Christ | Osoite = http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/ylosnouse.htm | Viitattu = 11.2.2009 | Selite = 89-95 | Tekijä = W. L. Craig | Julkaisija = Truth Journal 1 | Ajankohta = 1985 }} (''Professori Sherwin-Whiten mielestä Rooman historiasta kertovat lähdeteokset ovat tavallisesti puolueellisia ja ne on kirjoitettu vähintään sukupolvea tai kahta, jopa vuosisatoja, tapahtumien jälkeen. Kuitenkin hänen mukaansa niiden perusteella päätellään suurella luottamuksella, mitä todella tapahtui. Herodotuksen kirjoitukset ovat koetapaus legendan kehittymisnopeudelle ja koe osoittaa, että jopa kaksi sukupolvea on liian lyhyt aika, jotta legendaariset ainekset pystyisivät pyyhkimään historiallisten faktojen ytimen.'')</ref> Raamattukriitikoiden käytännössä täydellisen konsensuksen mukaan evankeliumit on kirjoitettu ja laitettu levitykseen yhdenkään sukupolven kuolematta, silminnäkijöiden vielä eläessä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Contemporary Scholarship and the Historical Evidence for the Resurrection of Jesus Christ | Osoite = http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/ylosnouse.htm | Viitattu = 11.2.2009 | Selite = 89-95 | Tekijä = W. L. Craig | Julkaisija = Truth Journal 1 | Ajankohta = 1985 }} (''Kaikki UT:n kriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että evankeliumit on kirjoitettu ja levitetty ensimmäisen sukupolven aikana silminnäkijöiden vielä eläessä. Itse asiassa merkittävä uusi tutkijoiden liike väittää, että osa evankeliumeista olisi kirjoitettu jo vuoteen 50 jkr mennessä.'')</ref> Ei siis ole mitään ajoituksellisia perusteita väittää tekstin olevan legendanomaista.

Kun ylösnousemuskertomuksia tarkastellaan tekstikriittisesti, voidaan todeta, etteivät tekstit itsessään anna syytä tulla tulkituksi legendoina. Kertomusten kuvauksen täsmällisyyden puolesta puhuu kertomusten yksinkertaisuus ja niukkuus. Kertomusta ei ole väritetty teologisilla tai apologeettisilla todisteluilla, jotka antaisivat syyn epäillä tarinan muotoilua kirjoittajan motiivien mukaiseksi.<ref>Vertaa esim. Pietarin evankeliumin (pseudepigrafi) kuvaukseen ylösnousemuksesta: ''…he näkivät vielä haudasta tulevan ulos kolme miestä, joista kaksi tuki kolmatta, sekä ristin tulevan näiden jäljessä. Kahden pään ulottuivat taivaaseen, mutta heidän taluttamansa (miehen pää) ulottui taivastenkin yli. He kuulivat taivaista äänen, joka sanoi: ”Oletko saarnannut poisnukkuneille?” Ja rististä kuului vastaus: ”Kyllä.”''</ref>

Jos tarina olisi keksitty tai väritetty, Jeesuksen ylösnousemuksen todistajien rooliin tuskin olisi valittu naisia. Ajanlaskumme alun juutalaisuudessa naista pidettiin yleisesti kevytmielisenä ja juoruilevana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 180 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''- - rabbien mielestä nainen oli kaiken kaikkiaan kevytmielinen - - ja juoruileva.'')</ref> Naisen asemasta kertovat rabbiinisten juutalaisten keskuudessa eläneet lentävät lauseet, joiden mukaan "tooran sanat saavat mieluummin palaa kuin joutua naisen käsiin" tai "juutalainen mies kiittäköön päivittäin Jumalaa siitä, ettei häntä luotu naiseksi".<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uro, Risto; Lehtipuu, Outi | Nimeke = Nasaretilaisen historia | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 180 | Selite = | Tunniste = 951-625-457-8 }} (''Viimeksi mainitun [rabbiinisen juutalaisuuden] naiskuvaa luonnehditaan - - lausumilla: "tooran sanat..." - - "juutalainen mies...".'')</ref> Naisten todistusta pidettiin arvottomana,<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Contemporary Scholarship and the Historical Evidence for the Resurrection of Jesus Christ | Osoite = http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/ylosnouse.htm | Viitattu = 11.2.2009 | Selite = 89-95 | Tekijä = W. L. Craig | Julkaisija = Truth Journal 1 | Ajankohta = 1985 }} (''Naisten todistusta pidettiin niin arvottomana, että heidän ei edes sallittu toimia oikeudessa todistajina.'')</ref> eikä heitä myöskään kelpuutettu todistajiksi oikeudessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rosemary Skinner Keller, Rosemary Radford Ruether & Marie Cantlon | Nimeke = Encyclopedia of Women and Religion in North America | Julkaisija = Indiana University Press | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 577 | Selite = | Tunniste = 0253346851 }} (''Significantly, women weren't allowed to be witnesses in most criminal and civil cases.'')</ref> Kuitenkin kaikki synoptiset evankeliumit ilmoittavat naisia ensimmäisiksi silminnäkijöiksi tyhjällä haudalla,<ref>Richard Bauckham, ''Jesus and the Eyewitnesses'' (Eerdmans Publishing Company: Cambridge, 2006), s. 48.</ref> eikä edes tätä yksityiskohtaa ole synoptikoiden ylösnousemuskertomuksissa kaunisteltu.

Eräs melko vakuuttava todiste ylösnousemuksen historiallisuuden puolesta on kristinuskon olemassaolo. Kristinuskoa ei olisi, jos apostolit eivät olisi julistaneet aikoinaan ilosanomaa ylösnousseesta Jeesuksesta. He eivät olisi julistaneet ylösnoussutta Jeesusta, jos he eivät olisi uskoneet julistukseensa. Miksi ei? Siksi, että lähes kaikki apostolit kuolivat marttyyreina julistuksensa vuoksi. On melko absurdia olettaa heidän pitäneen kiinni keksitystä tarinasta teloitukseensa asti. Apostolit siis käytännössä katsoen varmasti uskoivat Jeesuksen ylösnousemukseen. Uskomus, jonka puolesta ihminen on valmis kuolemaan, ei ole mielikuvituksen tuotetta. Sekoamishypoteesin tekee absurdiksi potentiaalisesti seonneiden määrä.

== Oliko hauta tyhjä? ==
Jos jotakin voidaan historiantutkimuksessa pitää varmana, niin hauta oli todellakin tyhjä, ja tätä näkemystä kannattaa suurin osa alan tutkijoista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rosemary Skinner Keller, Rosemary Radford Ruether & Marie Cantlon | Nimeke = Encyclopedia of Women and Religion in North America | Julkaisija = Indiana University Press | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 577 | Selite = | Tunniste = 0253346851 }} (''Nykyisin on todella laajalti tunnustettua, että Jeesuksen tyhjä hauta on historiallinen fakta.'')</ref> Eräs merkittävä todiste tyhjästä haudasta on kristinuskon olemassaolo. Kristinusko on seurausta siitä, että apostolit julistivat haudan tyhjenneen, ja tämä julistus oli seurausta siitä, että apostolit uskoivat haudan olevan tyhjä. Jopa skeptikkojen on myönnettävä, ettei kristinuskoa olisi, jos apostolit eivät olisi uskoneet haudan olevan tyhjä. On aivan älytöntä ajatella apostolien valehdelleen, koska heitä ristiinnaulittiin, syötettiin leijonille ja mestattiin uskomuksensa vuoksi. Itse keksityn valheen vuoksi kuoleminen vaatii suoranaista flippaamista, ja on äärimmäisen epätodennäköistä, että kaikki tapetut apostolit olisivat seonneet.

On erittäin merkittävää, että jopa varhaiset juutalaiset argumentit myöntävät haudan olleen tyhjä. Juutalaiset argumentit lähtevät oletuksesta, että hauta oli tyhjä, jonka tyhjentymisen he pyrkivät selittämään luonnollisesti. Hyvä esimerkki tällaisesta argumentoinnista on [[Matteuksen evankeliumi|Matteuksen evankeliumin]] 28. luvussa.
{{sitaatti|Naisten ollessa matkalla muutamat vartiomiehistä menivät kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin nämä kokoontuivat neuvottelemaan yhdessä vanhimpien kanssa ja päättivät antaa sotilaille suuren summan rahaa. He sanoivat sotilaille: "Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä, kun te nukuitte, ja varastivat hänet. Ja jos tämä tulee maaherran korviin, me kyllä lepytämme hänet ja järjestämme niin, ettei teille koidu ikävyyksiä." Sotilaat ottivat rahat ja tekivät niin kuin heille oli sanottu. Heidän kertomustaan on juutalaisten keskuudessa levitetty tähän päivään asti.|Matt. 28:11-15}}
Matteuksen evankeliumin mukaan juutalaiset eivät yrittäneetkään väittää Jeesuksen olevan haudassa, vaan antoivat vaihtoehtoisen selityksen haudan tyhjentymiselle. Matteuksen evankeliumin kerronnan autenttisuutta tukee myös mm. juutalainen antievankeliumi, ''[http://en.wikipedia.org/wiki/Toledot_Yeshu Toledot Jesu]'', jonka mukaan hauta oli tyhjä siksi, että puutarhuri oli ottanut Jeesuksen pois haudastaan ja haudannut hänet puutarhaansa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Toledoth Yeshu | Osoite = http://www.essene.com/History&Essenes/toled.htm | Viitattu = 18.2.2009 | Selite = Toledoth Yeshu translated in English | Tekijä = | Julkaisija = The Nazarenes of Mount Carmel | Ajankohta = 1999 }} (''A gardener had taken him from the grave and had brought him into his garden and buried him in the sand over which the waters flowed into the garden.'')</ref> Sen lisäksi 100-luvulla<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Evidence for the Resurrection | Osoite = | Viitattu = 22.2.2009 | Selite = | Tekijä = Perman, Matt | Julkaisija = | Ajankohta = }} (''Further, we have a record of a second century debate between a Christian and a Jew, in which a reference is made to the fact that the Jews claim the body was stolen.'')</ref> käydyssä Trifonin ja [[Justinus Marttyyri]]n välisessä väittelyssä Trifon väittää haudan olevan tyhjä, koska opetuslapset olivat varastaneet ruumiin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Apostolic Fathers with Justin Martyr and Irenaeus | Osoite = http://www.ccel.org/ccel/schaff/anf01.viii.iv.cviii.html | Viitattu = 22.2.2009 | Selite = Dialogue with Trypho, CVIII | Tekijä = Schaff, Philip | Julkaisija = Christian Classics Ethereal Library | Ajankohta = 13.7.2005 }} (''- - as I said before you have sent chosen and ordained men throughout all the world to proclaim that a godless and lawless heresy had sprung from one Jesus, a Galilæan deceiver, whom we crucified, but his disciples stole him by night from the tomb, where he was laid when unfastened from the cross, and now deceive men by asserting that he has risen from the dead and ascended to heaven.'')</ref> Tertullianus vahvistaa tämän olevan juutalaisten selitys tyhjälle haudalle vuonna 197 kirjoitetussa, tunnetuimmassa teoksessaan ''[http://en.wikipedia.org/wiki/Apologeticus Apologeticus]''.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Latin Christianity: It's Founder, Tertullian | Osoite = http://www.ccel.org/ccel/schaff/anf03.iv.iii.xxi.html | Viitattu = 23.2.2009 | Selite = Apology, XXI | Tekijä = Schiff, Philip | Julkaisija = Christian Classics Ethereal Library }} (''- -the leaders of the Jews - - gave it out that the body of Christ had been stolen by His followers.'')</ref>

== Vaihtoehtoteoriat tyhjälle haudalle ==

Vaikka useimmat tutkijat hyväksyvät sen, että tyhjä hauta on historiantutkimuksellisessa viitekehyksessä lähes varmaa, useat tutkijat eivät kuitenkaan maailmankuvansa vuoksi halua myöntää haudan tyhjenemiseen liittyvän mitään yliluonnollista. Vaihtoehtoteoriat itse asiassa ovat todiste skeptikoidenkin vakuuttuneisuudesta haudan tyhjyyden osalta, ja seuraus tarpeesta selittää tämä käytännöllinen fakta jotenkin muuten kuin yliluonnollisesti.

=== Apostolit keksivät tarinan itse ===

Oletetaan tilanne, jossa apostolit ovat kehittäneet mielikuvitukseensa perustuvan tarinan. Miten pitkään kukaan väittäisi tarinansa olevan totta, jos häntä kidutetaan vuosien ajan? Entä miten pitkään kukaan jatkaisi sen jälkeen, kun muutamat hänen samaa tarinaa levittävistä ystävistään on jo tapettu siksi, etteivät suostu myöntämään valehtelevansa?

== Katso myös ==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Jeesuksen historiallisuus]]
* [[Yliluonnollinen]]
* [[Sovitus tapahtui ehkä vuonna 30 jKr.]]

=== Kirjat ===
==== Suomeksi ====
* [[Jeesus (kirja)|Jeesus]], [[Tom Holmén]]
* [[A.D. 30 (kirja)|A.D. 30]], [[Tom Holmén]] ja [[Matti Kankaanniemi]]
* [[Tapaus Kristus]], [[Lee Strobel]]
* [[Nasaretilaisen haaste (kirja)|Nasaretilaisen haaste]], [[Matti Kankaanniemi]]

==== Englanniksi ====
* [http://www.christendom-awake.org/pages/resurrection/wright_resurrection.htm The Resurrection of the Son of God], N.T. Wright
* Reasonable Faith, William Lane-Craig

=== Internet ===
==== Suomeksi ====
* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/ylosnouse.htm W. L. Craig: ''Tämänhetkinen tutkimus ja Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen historialliset todisteet'']
* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/ynperman.htm Matt Perman: Ylösnousemuksen todisteet]
* [http://hyviauutisia.wordpress.com/jumala-ja-jeesus/ylosnousemuksen-historiallisuus/ Emil Anton: ''Jeesuksen ylösnousemus'']
* [http://www.historianjeesus.fi/texts/vastaus12.htm Tyhjän haudan kertomus]
* [http://raapustus.net/?id=1 Jasu Markkanen: Totisesti nousi? – Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisesta uskottavuudesta]
* [http://tomhimanen.org/stuff/paasiaisen_mysteeri_100314.pdf Tom Himanen: Pääsiäisen mysteeri]

==== Englanniksi ====
* [http://www.johnankerberg.org/Articles/ATRJ/truth/ATRJ1203-EV-index.htm John Ankerberg & John Weldon: ''The Evidence for the Resurrection of the Christ'']
* [http://www.ankerberg.com/Articles/historical-Jesus/resurrection/resurrection.htm Examining the Evidence for the Resurrection of Jesus Christ]
* [http://garyhabermas.com/articles/J_Study_Historical_Jesus_3-2_2005/J_Study_Historical_Jesus_3-2_2005.htm Gary R. Habermas: ''Resurrection Research from 1975 to the Present – What Are Critical Scholars Saying?]
* [http://familyactionorganization.wordpress.com/2007/12/01/evidence-for-the-resurrection-of-jesus-christ/ epologetics.org Proving the Resurrection of Jesus with Minimal Facts]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Jeesus]]
[[Luokka:Ihmeet]]
[[Luokka:Historia]]
[[Luokka:Lukusuositukset]]

Pahan ongelma

2011-03-07T16:55:31Z

Fyysikko: suosituksiin

{{Suojattu|MiniOsittain}}
Pahan ja erityisesti kärsimyksen ongelmalla on kaksi tasoa. Älyllinen ja kokemuksellinen. Älyllisesti pahan tai kärsimyksen olemassaolo ei ole kristinuskolle kovin ongelmallista (ks. alla), mutta omalle tai läheisten kohdalle sattuva kärsimys ja paha saattaa olla erittäin vaikeaa kestää, ja se on erittäin vaikeaa oikeastaan minkä tahansa maailmankatsomuksen puitteissa.

==Kärsimyksen tai pahan kokemisen ongelma==

Kristinuskon lohdutus kärsijälle on se, että pyhä [[Jumala]] on luvannut oikaista asiat iankaikkisuudessa ja se, että Jumala on itse tullut ihmisten keskelle kärsimään ihmisten pahuuden tähden [[Jeesus|Jeesuksessa]]. Kärsimyksen kestäminen on asia, jota tässä esitettävät tekstit eivät juurikaan voi auttaa. Puhuminen ja ehkä [http://www.evl.fi/raamattu/1992/Job.html Jobin kirja] tai [[C. S. Lewis]]in kirja [[Muistiinpanoja surun ajalta (kirja)|Muistiinpanoja surun ajalta]] voisivat auttaa.

==Älyllinen ongelma==

Yksi yleisimpiä kristinuskoa vastaan esitettyjä argumentteja on pahan tai kärsimyksen ongelma. Kriitikko argumentoi esimerkiksi seuraavasti:

#Jos Jumala on kaikkivoipa, hän voi tehdä maailman jossa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Jos Jumala on hyvä, hän tahtoo tehdä maailman jossa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Jos on olemassa hyvä ja kaikkivoipa Jumala, niin maailmassa ei ole pahaa eikä kärsimystä.
#Havaitsemme pahaa ja kärsimystä.
#Kaikkivoipaa ja hyvää Jumalaa ei siis ole olemassa.

=== Kaikkivoipuuden rajoitteet ===
{{Pääartikkeli|[[Jumalan kaikkivoipuus]]}}

Tämän argumentin ongelma on, että toinen premissi on melko varmasti väärä – ainakaan se ei ole selvästi totta – joten argumentti ei ole pitävä. Kun puhumme kaikkivoipuudesta Jumalan ominaisuutena, meidän täytyy puhua kaikkivoipuuden loogisena käsitteenä, jotta voimme ylipäätään ymmärtää mistä puhutaan. Jos esimerkiksi kysytään, että voiko kaikkivaltias tehdä jotakin, mitä hän ei voi tehdä, niin joudumme jo kysymyksessä olettamaan, että kaikkivaltias toimii loogisesti. Jos haluamme tutkia, onko kaikkivaltius loogisesti mahdollinen ominaisuus, lähdemme jo tehtävänannossa siitä, että kaikkivaltias toimii loogisesti. Loogiikkaan sidottu kaikkivaltias kykenee kaikkeen, mikä on loogisesti mahdollista, joten hänen ei tarvitse kyetä loogisiin mahdottomuuksiin. Voidaan tietysti leikkiä ajatuksella, ettei kaikkivaltiaan tarvitsisi sitoutua logiikan pelisääntöihin, mutta silloin lienee kohtuutonta vaatia, että kaikkivaltiaan tulisi olla loogisessa tarkkailussa kestävä.

Kaikkivaltias luoja ei voi eliminoida pahaa maailmasta eliminoimatta samalla ihmisiltä [[Vapaa tahto|vapaata tahtoa]]. C. S. Lewis kuvaa ongelmaa seuraavasti
{{Lainaus|Voisimme kenties kuvitella maailman jossa Jumala alati korjaisi vapaan tahdon väärinkäytöstä aiheutuvia vaikeuksia; Puunuijat muuttuisivat pehmeiksi kuin ruoho kun niitä käytettäisiin aseena ja ilma lakkaisi tottelemasta minua mikäli yrittäisin tuottaa ääniaaltoja jotka kuljettaisivat valheita ja herjauksia. Mutta tällaisessa maailmassa pahat teot olisivat mahdottomia ja mielen vapaus olisi olematon. Jos periaatetta jatkettaisiin loogisen lopputulokseen, pahat ajatuksetkin olisivat mahdottomia, sillä ne aivojen alueet joita käytämme ajatteluun kieltäytyisivät toimimasta kun haluaisimme väärinkäyttää niitä.|C.S.Lewis|Problem of Pain<ref name="">We can, perhaps, conceive of a world in which God corrected the results of this abuse of free will by His creatures at every moment: so that a wooden beam became soft as grass when it was used as a weapon, and the air refused to obey me if I attempted to set up in it the sound waves that carry lies or insults. But such a world would be one in which wrong actions were impossible, and in which, therefore, freedom of the will would be void; nay, if the principle were carried out to its logical conclusion, evil thoughts would be impossible, for the cerebral matter which we use in thinking would refuse its task when we attempted to frame them</ref>}}

=== Ihmisten tekemä paha ===

Kaikkivaltias ja hyvä Jumala voi luoda maailman jossa on pahaa esimerkiksi seuraavista syistä:
#Rakkaus edellyttää vapautta. Vapaus edellyttää kykyä valita muuta kuin hyvää. Mikäli Jumala antaa rakkaudessaan todellisen vapauden ihmiselle (1) pyrkiä tuntemaan Jumala ja tehdä Hänen tahtonsa tai hylätä Hänet ja Hänen hyvän tahtonsa, sekä (2) kohdella muita ihmisiä hyvin tai kohdella heitä huonosti, tästä välttämättä seuraa että osa ihmisistä tulee tekemään pahaa. Selvästikin ihmisillä on tällöin mahdollisuus tehdä pahaa, eikä heidän tuottamastaan pahasta voida syyttää Jumalaa, jos myönnetään että tahdon vapaus on hyvä asia. On melko selvää, että maailma, jossa ihmisillä on vapaus ja jossa oikea rakkaus Jumalaan ja toisiin ihmisiin on mahdollista, on parempi maailma kuin maailma, jossa kaikki 'ihmiset' tekevät välttämättä ja konemaisesti hyvää. Näin ollen on ymmärrettävää, että kaikkivaltias ja hyvä Jumala tekee maailman, jossa ihmisillä on vapaus valita hyvän ja pahan välillä.
#Itse asiassa kristinuskon mukaan Jumala saattaa käyttää parhaan molemmista maailmoista. Tällä hetkellä meneillään on ihmisten valinnan aika, jonka aikana ihminen joko hylkää Jumalan tai pyrkiin Hänen yhteyteensä. Vapaan valinnan aikaan välttämättä liittyy myös pahuus, koska valintaan liittyy vapaus. Valinnan jälkeen Jeesukseen turvaavat pääsevät taivaaseen, jossa pahan tekeminen ei ole enää heille mahdollista heidän täällä tekemänsä valinnan seurauksena. Taivaassa he eivät ole konemaisia, mutta he ovat luultavasti päättäneet rajoittaa vapauttaan siten että he valitsevat vain hyvien vaihtoehtojen joukosta. Helvetissä mahdollisesti kaikkien siellä olevien valinta pahuuteen pääsee täysin valloilleen, Jumalan sitä rajoittamatta, repien siellä olijoita suuresti ja jatkuvasti.

=== Luonnollinen pahuus ja kärsimys ===

Ihmisen tekemä pahuus ei siis muodosta älyllistä ongelmaa kristinuskolle. Entä luonnolliset tapahtumat, jotka aiheuttavat kärsimystä ihmiselle? Eikö kaikkivaltias Jumala voisi estää ne? Luonnolliselle pahallekin voidaan löytää syitä:
#Jumala voi käyttää luonnollista pahaa opettamaan ihmiselle asioita siten että hän oppii ne itse aidosti ja syvästi. "No pain, no gain" voi olla totta iankaikkisuudessa. Hyvä iankaikkisuus lienee parempi kun sen saavuttamiseksi on kärsitty pahaa ja nähty pahan pahuus.
#Mikäli Jumala suojelisi ihmistä täysin kaikelta luonnolliselta pahalta, esimerkiksi kaikilta kivun tuntemuksilta, hän ei oppisi ympäristöstään, hän ei tietäisi mikä on normaalia ja mikä Jumalan puuttumista asioihin. Ihminen aiheuttaisi kanssaihmisille vahingossa (vapaa kun on) onnettomuuksia. Toisaalta Jumalan puuttuminen kaikkeen veisi ihmisen mahdollisuuden tehdä merkittävää hyvää, koska esim. onnettomuustilanteessa ihmisten ei olisi järkevää yrittää pelastaa ketään koska Jumala tekisi sen kuitenkin paremmin. Luonnollinen paha antaa siis sekä tilaisuuden oppia realiteetteja ja pahan välttämistä että ihmiselle mahdollisuuden merkittäviin hyviin tekoihin.

=== Pahan ongelma ja ateismi ===

Usein pahan ongelman esittää ateisti. Tämä on siinä mielessä epäjohdonmukaista, että ateistisessa maailmankatsomuksessa ei yleensä ole objektiivista oikeaa ja väärää tai hyvää ja pahaa. Ateismin viitekehyksessä moraaliset tuntemukset ovat tyypillisesti vain subjektiivisia mielipiteitä, eikä niitä voida järjellisesti erottaa siitä, että joku henkilö ei pidä porkkanan mausta ja pitää siksi porkkanaa huonona ruokana. Pahan ongelma -argumentti on siis ateismin pohjalta samalla tiedollisella tasolla kuin väite "Jumala ei voi olla olemassa koska on porkkanoita, enkä minä pidä porkkanoista." On siksi tiedostettava, että Jumalan hyvyys ei välttämättä tarkoita sitä, että hän tekee asiat niin kuin ihminen haluaisi ne hänen tekevän. Tässä valossa pahan ongelma on mielettömyyttä; Jumalan edellytetään toimivan ihmisen erehtyväisten moraalikäsitysten mukaan, sen sijaan että ihminen myöntäisi ymmärryksensä vajavaisuuden ja tunnustaisi tarvitsevansa Jumalaa jo ongelman määrittelyyn.

Voidaan jopa argumentoida, että ihmisen aiheuttaman pahan ja luonnollisen pahan määrä ja toisaalta hyvän määrä on suurinpiirtein ja keskimäärin sitä mitä kristinuskon pohjalta odottaisi. Toisaalta Ateismin puitteissa hyvä ja paha eivät ole käsitteinä objektiivisesti määriteltävissä, joten myös ennustetta hyvän ja pahan määrälle ei oikeasti ole. Näin ollen kristinusko ennustaa hyvän ja pahan paremmin ja pahan ongelma (ja hyvän ongelma) on ongelma lähinnä ateismille.<ref>Katastrofien ja tragedioiden sattuessa ateistit ovatkin hyvin hiljaa, 'materia vain uudelleenjärjestäytyi, mitään merkittävää ei tapahtunut', ei lohduta ketään eikä vaikuta todelta kenestäkään läheisensä menettäneestä.</ref>

==Katso myös==
=== ApologetiikkaWiki ===
* [[Jumalan hyvyys]]
* [["Jumala ei ole kiva" (argumentti)]]
* [[Jumalan kaikkivoipuus]]

=== Internet ===
The Veritas Forum: Corbin Carnellin luento aiheesta [http://www.veritas.org/media/talks/286 C. S. Lewis ja kärsimyksen ongelma (englanniksi)],

== Viitteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Etiikka]][[Luokka:Lukusuositukset]]
{{tägit|kärsimys, kärsimyksen ongelma, pahan ongelma, teodikea}}

Usko ja tieto

2011-03-07T16:55:00Z

Fyysikko: suosituksiin

{{viestipohja| kuva = [[Kuva:UTM-kansi-001.jpg|50px]]
|sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan "[[Usko, tieto ja myytit]]" sisältöä tekijän luvalla.}}{{sisällysluettelo|oikea}}
Länsimaisessa populaarikulttuurissa vallitsevan näkemyksen mukaan [[usko ja tieto]] ovat toistensa vastakohtia tai ainakin täysin riippumattomia toisistaan. Mark Twainin mukaan uskonnollinen usko (faith) on sitä "että uskoo sellaista, mistä tietää, ettei se ole totta". Tämän käsityksen mukaan uskonvaraisilla käsityksillä ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa. Vuosikausia sitten kadonneen pojan äiti saattaa uskoa pojan olevan elossa, vaikka kaikki tosiasiat puhuvat tätä uskomusta vastaan. Tällaisella äidillä sanotaan olevan uskoa. Tässä merkityksessä puhutaan "uskon hypystä", jolla tarkoitetaan tunteenomaista heittäytymistä jonkin sellaisen varaan, josta ei ole mitään tietoa. (Plantinga 2000: 246–247.)

[[Antony Flew]]'n (1923–) mukaan tosiasioita koskevat uskomukset eroavat toisistaan sen osalta, missä määrin niiden puolesta voidaan esittää todistusaineistoa. "Yhdessä ääripäässä ovat uskomukset, jotka voimme parhaan todistusaineiston pohjalta sanoa tietävämme, ja vastakkaisessa ääripäässä ovat uskomukset, joille ei ole olemassa mitään todistusaineistoa – –." (Flew 1972: 107) Ajattelunsa [[ateismi|ateistisessa]] vaiheessa Flew oli sitä mieltä, ettei Jumalaa koskevien uskomusten tueksi ole mitään todistusaineistoa. Flew muutti myöhemmin käsitystään uusien luonnontieteellisen tutkimustulosten pohjalta, jotka osoittavat luonnon järjestyksen monimutkaisuuden. Hänen nykyisen käsityksensä mukaan luonnon järjestystä ja suunnitelmallisuutta ilmaisevat piirteet antavat järkisyyn uskoa [[jumala|Jumalaan]].

On myös puolustettu väitettä, etteivät edes perustavat järjellisyyden periaatteet kuten ristiriidattomuuden periaate päde uskonnollisista kysymyksistä keskusteltaessa. Uskonnollisesti suuntautuneen analyyttisen filosofin Hilary Putnamin (1926–) väitetään haastattelussa sanoneen, että lause "Jumala on olemassa" ei ole ristiriidassa väitteen "Jumala ei ole olemassa" kanssa. (Slob 1996). Ilkka Niiniluoto kuitenkin argumentoi, että lauseet "Jumala on olemassa" ja "Jumala ei ole olemassa" muodostavat yhdessä ristiriitaisen lausejoukon, niin ettei kukaan rationaalinen henkilö voi kannattaa molempia lauseita yhtä aikaa (Niiniluoto 2003: 130). Myös tunnettu ateisti Herman Philipse (1996) argumentoi Putnamin kielenkäyttöä vastaan toteamalla, että jos lause "Jumala on olemassa" ei ole väitelause, joka voisi olla ristiriidassa Jumalan olemassaolon kieltävän lauseen kanssa, koko kysymyksestä on mahdotonta keskustella.

Putnam ei katso uskonnollisuutensa olevan ilmaistavissa väitelausein. Tämä merkitsee, että Putnamin kanssa ei ole mahdollista keskustella uskonnosta. Hänen kanssaan ei ole mahdollista edes olla samaa mieltä. Se mitä vastaan ei voi mitään sanoa, ei ole myöskään puolustettavissa. Ongelmana on, että Putnam ei ole sanonut mitään. (Philipse 1996: 30.)

Philipsen mielestä uskonnollisia väitteitä on tarkasteltava samoilla kriteereillä kuin yleensä väitelauseita. Jos on olemassa universumin Luoja, joka on moraalisesti täydellinen, kaikkivaltias ja kaikkitietävä, niin ei ole totta, että tällaista Jumalaa ei ole olemassa. Jos taas tällaista Jumalaa ei ole olemassa, ei ole perusteltua opettaa, että hän on olemassa.

Philipse itse puolustaa ateistista näkemystä, jonka mukaan teistinen väite on epätosi. Ateismin peruslauseen voisi ilmaista muodossa:

{{sitaatti|Ei ole olemassa [[yliluonnollinen|yliluonnollisia]] olentoja, joten ei ole olemassa kaikkivaltiasta, kaikkitietävää ja moraalisesti täydellistä persoonaa, joka on luonut universumin.}}

Ateismin peruslause on ristiriidassa [[teismi|teismin]] peruslauseen kanssa:

{{sitaatti|On olemassa persoonallinen Jumala, joka on moraalisesti täydellinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä, ja joka on luonut universumin.}}

Teistinen ja ateistinen väite eivät voi olla totta yhtä aikaa.

[[agnostismi|Agnostikko]] ei suoranaisesti väitä meidän tietävän, ettei Jumalaa ole olemassa. T. H. Huxleyn (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa Jumalan olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa. Agnostismista on olemassa useita erilaisia muunnelmia. Radikaalia agnostismia edustivat esimerkiksi Rudolf Carnap (1891–1970) ja Alfred Ayer (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä. Heikoin agnostismin muoto katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta "puntit" ovat toistaiseksi tasan niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa. Vaikka agnostismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto. (Niiniluoto 2003: 130–131.) Agnostismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:

Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.

Tämän agnostisen väitteen ongelmana on joskus katsottu olevan, että se johtaa loogisesti ateistiseen väitteeseen. Agnostikon mukaan ei ole olemassa tietoa Jumalan olemassaolosta tai ainakaan riittäviä perusteita uskoa Jumalaan. On kuitenkin perusteltua olettaa, että jos on olemassa kaikkivaltias ja täydellisen hyvä Jumala, hän voi ja haluaa antaa ihmisille tiedon olemassaolostaan. On vaikea ymmärtää, miksi Jumala kykenisi luomaan ihmisen älyllisillä kyvyillä varustetuksi olennoksi, mutta ei pystyisi välittämään ihmiselle mitään tietoa itsestään. Jos Jumala on täydellisen hyvä, olisi outoa, jos hän jättäisi ihmisen tästä tiedosta täysin osattomaksi, koska Jumalaa koskevalla tiedolla on niin tärkeä merkitys ihmiselle. Niinpä agnostikko näyttäisi itse asiassa olettavan, ettei kaikkivaltiasta ja täydellisen hyvää Jumalaa ole olemassa.

Ateistisen tai agnostisen käsityksen mukaan siis uskonnolliset käsitykset ovat järjenvastaisia, perustelemattomia, testaamattomia tai mielettömiä. Uskonnollisista väitteistä ei voida tämän käsityksen mukaan järkiperusteilla vakuuttua. Niiden katsotaan olevan tiedollisesti kyseenalaisia tai luonteeltaan ei-tiedollisia. Uskonnollisten vakaumusten vastakohdaksi asetetaan usein tiede. Tieteessä ei tämän näkemyksen mukaan ole vähimmässäkään määrin kyse uskosta vaan pelkästään tiedosta. Tiedettä pidetään tiedollisena ihanteena. Tieteelliselle tutkimukselle on tämän näkemyksen mukaan ominaista järkiperäisyys, kriittinen avoimuus, looginen johdonmukaisuus, objektiivisuus ja käsitysten testaaminen. Tieteentekijöiden ei oletettavasti tarvitse turvautua oletuksiin eikä heillä ole missään tapauksessa mitään tekemistä uskon kanssa. Venäläinen eksistentialistifilosofi Lev Sestov (1866–1938) kuvaa tätä olettamusta hiukan ironisoiden:

Mihin kaikkeen nykyaikaisella metodiopilla onkaan otsaa puuttua! "Uskolta" on ankarasti pääsy kielletty lähellekään niitä alueita, joita hallitsee ankara tieteellinen tutkimus. Mitä mielikuvituksellisimpiin varotoimiin on ryhdytty, jottei usko, tuo salakavala viettelijätär, pääsisi vaivihkaa pesiytymään ihmisen mieleen taikka hänen "sydämeensä". "Usko ei ole tieteellistä" - tuonhan tietää nykyään jo lapsikin... Ja jos tutustutte nykyisiin metodioppeihin, voitte elää rauhallisin mielin: niiden pystyttämien vartiotornien tiukan verkon läpi ei minkäänlainen usko pääse tunkeutumaan nykyajan ihmisen sieluun, vaikka tuo usko olisi vähäisempi kuin nuppineulan pää. Nykyisen tiedon positiivisuutta kukaan ei epäile, eivät edes kaikkein epäluuloisimmat ja kokeneimmat ihmiset. (Sestov 2004: 12–13.)

Tieteessä ihmisen ajatellaan voivan toimia vapaana uskosta. Sestov tosin kyseenalaistaa tämän oletuksen: "Innoissaan kukaan vain ei huomannut, että ihmisen järkipolo, jota tällä kertaa ohjailee itse tiede, tuo varovaisuuden ja epäuskon ruumiillistuma, joutui jälleen noloon tilanteeseen ja ettei usko 'ymmärrykseen' ole yhtään sen erinomaisempaa kuin muut ihmistä aiemmin hallinneet uskot." (Sestov 2004: 13.)

Uskonnollisia uskomuksia on eri tavoilla pyritty erottamaan tieteellisistä tai muuten tiedollisesti oikeutetuista uskomuksista määrittelemällä niiden asemaa tiedon kentässä, ehdottamalla että uskonnolliset uskomukset ovat kiistanalaisia, epävarmoja, järjenvastaisia, epätosia tai sellaisia, joiden ei tiedetä olevan tosia.

== Uskonnollisten käsitysten kiistanalaisuus ==

Ensinnäkin on ehdotettu, että uskonnolliset uskomukset erottaa tiedollisesti oikeutetuista se, että uskonnolliset uskomukset ovat niin syvästi kiistanalaisia, ettei niistä ole mahdollista saavuttaa yksimielisyyttä. Uskonnollisten uskomusten totuudesta ei olla yksimielisiä, niiden puolesta ei voida esittää julkisesti hyväksyttyä todistusaineistoa eikä niiden ratkaisemiseksi ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Ihmiset eivät ole edes yksimielisiä siitä, miten niitä koskevat kiistat voitaisiin ratkaista. Erimielisyyksiä voi olla tieteellisistäkin kysymyksistä, mutta vallitsee sentään yksimielisyys siitä, miten niitä koskevat kiistat tulisi ratkaista.

Tämän näkemyksen mukaan uskonnollisten uskomusten totuuden tai epätotuuden ratkaiseminen on periaatteessa mahdotonta, koska niitä koskeva todistusaineisto ei anna selvyyttä puoleen tai toiseen. Uskonnollisiin uskomuksiin ei koskaan voida muodostaa perusteltua kantaa. Kaikki perustelut puolesta tai vastaan ovat lopulta keinotekoisia.

Tämä näkemys kuitenkin liioittelee tieteessä vallitsevaa yksimielisyyttä. Samalla lienee totta, että uskonnon osalta erimielisyydet ovat suurempia kuin [[AW:S#luonnontiede|luonnontieteen]] osalta. Tällöin on kuitenkin huomattava, että uskonto koskettaa suurta osaa ihmisistä kaikkialla maailmassa, joten sen kannattajajoukko on kulttuurisesti, etnisesti ja koulutuksellisesti paljon sekalaisempi kuin luonnontieteilijöiden. Siksi on odotettavaa, että uskontoa koskevat erimielisyydet ovat suurempia ja konkreettisempia, koska uskonnonharjoittajien joukkoon kuuluu hyvin erilaisia ihmisiä erilaisista elämänoloista. Tämä erimielisyys ei sinänsä todista, etteikö olisi mitään keinoja ratkaista uskonnollisten käsitysten pätevyyttä. Lienee totta, ettei uskonnon kannattajan ole useinkaan mahdollista järkiperusteluilla vakuuttaa toisen uskonnon kannattajaa oman näkemyksensä pätevyydestä. Tällä psykologisella ja sosiologisella tosiseikalla ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tekemistä sen kysymyksen kanssa, voidaanko uskonnollisia väitteitä yleensä arvioida järkiperäisesti.

[[Tiede]] ja [[filosofia]] ovat täynnä kiistoja mitä moninaisimmista kysymyksistä. Oletus, jonka mukaan uskonnolliset käsitykset ovat kiistanalaisia jossain paljon syvemmässä mielessä kuin muut yhtä laaja-alaiset käsitykset, on itsessään kiistanalainen. Läpi ajattelun historian on kiistelty siitä, onko Jumalasta mahdollista saada tietoa. Useat nykyajan [[uskonnonfilosofia|uskonnonfilosofit]] väittävät, että uskonnollisista kysymyksistä on mahdollista saada tietoa ja niitä koskevia kantoja voidaan perustella järkiperäisesti.

Kaikki metafyysiset, olevaisen perimmäistä luonnetta koskevat lauseet ovat kiistanalaisia, eivät pelkästään uskonnolliset. Tällainen metafyysinen kysymys on esimerkiksi kysymys aineellisen todellisuuden olemassaolosta. Onko olemassa aineellista todellisuutta? Mikä on inhimillisen kokemuksen ja ulkopuolisen todellisuuden suhde? Aineellisen todellisuuden olemassaolon todistus vetoaa väistämättä inhimilliseen kokemukseen ilman, että se pystyy vastaansanomattomasti todistamaan, että tämä kokemus vastaa todellisuutta. Merkitseekö tämä sitä, ettemme voi tietää, onko aineellista todellisuutta olemassa?

== Usko ja perustelut ==

Yhden vallitsevan näkemyksen mukaan Jumalan olemassaolo pitäisi voida todistaa argumenteilla eli järkiperusteluilla ennen kuin Jumalaan olisi mielekästä uskoa. Tällaista näkemystä kutsutaan evidentialismiksi. Sen mukaan "uskontoa koskeville myönteisille ja kielteisille väitteille on annettava perusteluja eli evidenssiä" (Niiniluoto 2003: 139). Evidentialistit vaativat, että Jumalan olemassaolo pitäisi todistaa ennen kuin siihen olisi järkevää uskoa.

Evidentialismin vastakohtaa kutsutaan tavallisesti fideismiksi. Fideismin mukaan uskonnollisia vakaumuksia ei tule ollenkaan alistaa järjen arvioitaviksi, koska uskonnollisilla vakaumuksilla ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa. Evidentialistien tavallinen strategia on esittää [[AW:S#|fideismi]] ainoana vaihtoehtona evidentialismille. The Cambridge Dictionary of Philosophy kuitenkin esittää evidentialismin ja fideismin lisäksi myös kolmannen vaihtoehdon, jota kutsutaan nimellä eksperientialismi. [[AW:S#eksperialismi|Eksperientialismin]] mukaan ihmisen on mahdollista omaksua uskonnollisia vakaumuksia tiedollisesti oikeutetulla tavalla välittömän kokemuksen perusteella. Eksperientialismi eroaa [[AW:S#evidentialismi|evidentialismista]] siinä, että uskonnolliset vakaumukset voivat olla järjenmukaisia, vaikka niitä ei johdettaisi muista uskomuksista. Eksperientialismi ei kuitenkaan ole fideismiä. Eksperientialismin mukaan uskonnolliset vakaumukset voivat olla tiedollisesti oikeutettuja välittömän kokemuksen perusteella aivan kuten aineellisia esineitä koskevat uskomukset voivat olla tiedollisesti oikeutettuja aistihavaintojen perusteella. (Hasker 1996.)

Evidentialistit käyttävät usein perusteiden, perustelujen, todistusaineiston ja evidenssin käsitettä epämääräisesti. Esimerkiksi Niiniluoto määrittelee evidentialismin yllä olevassa lainauksessa käsitykseksi, jonka mukaan uskontoa koskeville väitteille on annettava perusteluja eli evidenssiä. Myöhemmin samassa artikkelissa hän kuitenkin siirtyy käyttämään perusteiden käsitettä ja toteaa:

Maailmankatsomuksien valinta ilman perusteita on mielivallan asia, jolloin samalla metodilla voitaisiin päästä mihin tahansa tuloksiin: uskallettu hyppy ja kohtalokas valinta ilman järjen ja moraalin kontrollia voivat viedä esimerkiksi huuhaan syövereihin, saatanan palvontaan, maailmanlopun lahkoihin tai natsismiin. (Niiniluoto 2003: 142.)

Niiniluoto siis katsoo, että jos ihminen ei pysty esittämään perusteluja uskonsa puolesta, hänen uskonsa on vailla perusteita oleva mielivaltainen valinta, joka on täysin ilman järjen ja moraalin kontrollia. Tässä evidentialistisessa lähestymistavassa ei tehdä eroa sen välillä, mitä voidaan teoreettisesti todistaa oikeaksi ja mikä voidaan tietää oikeaksi. Siinä ei tehdä eroa sen välillä, onko ihmisellä perusteita uskolleen ja sen välillä, pystyykö hän esittämään perusteluja uskonsa puolesta. Peruste on laaja käsite, johon sisältyy esimerkiksi havainnon ja kokemuksen välityksellä saatava todistusaineisto, kun taas perustelu tarkoittaa väitelausein ilmaistua päättelyä, jossa tätä todistusaineistoa käytetään argumentin tai teoreettisen todistuksen muodossa. Perustelut voivat lisäksi olla hyvin eritasoisia vakuuttavuudeltaan ja kiistattomuudeltaan. Parhaimmassa tapauksessa ihminen pystyy vastaansanomattomasti todistamaan käsityksensä oikeaksi. Tavallisempaa on, että ihminen pystyy esittämään hyviä järkisyitä käsityksensä puolesta. Ihminen voi esittää hyviä järkisyitä käsityksensä puolesta ilman, että hän pystyy vakuuttamaan muita keskusteluun osallistujia perusteluillaan. Yksimielisyyden puute ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö kyseiset järkisyyt muodostaisi riittävää perustetta uskoa kyseisellä tavalla.

Jos ihminen esimerkiksi uskoo edessään olevien esineiden olemassaoloon näköhavainnon perusteella, hänen uskonsa perustuu evidenssiin, todistusaineistoon, jonka näköhavainto hänelle välittää. Hänellä on siis perusteita uskolleen, vaikka hän ei pystyisikään esittämään näitä perusteita argumentin tai perustelujen muodossa. Itse asiassa kukaan ei ole vielä onnistunut rakentamaan havaintojen välityksellä saatavaa evidenssiä sellaisen argumentin muotoon, joka vastaansanomattomasti todistaisi tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaolon. Tämä epäonnistuminen johtuu siitä, että argumentissa joudutaan olettamaan havaintojen luotettavuus ilman että sen perusteluksi voitaisiin lopulta vedota muuhun kuin havaintoihin. Todistus on siis kehäinen.

Usein Jumalan olemassaoloa koskevassa keskustelussa sekoitetaan keskenään kolme asiaa: 1) Onko Jumalan olemassaolon puolesta olemassa perusteita, todistusaineistoa tai evidenssiä laajassa mielessä? 2) Voidaanko Jumalan olemassaolon puolesta esittää väitelausein ilmaistavia perusteluja? 3) Voidaanko Jumalan olemassaolo todistaa teoreettisesti vastaansanomattomalla tavalla? Laajassa mielessä todistusaineistoa Jumalan olemassaolosta voi olla esimerkiksi kokemus Jumalan läsnäolosta. Väitelausein ilmaistavan perustelun muotoon tämä todistusaineisto voidaan pukea, kun rakennetaan argumentti, jossa kokemuksellista tietoa Jumalasta käytetään perusteluna uskoa Jumalan olemassaoloon. Tällainen perustelu voi tarjota hyviä järkisyitä uskoa Jumalaan, vaikka se ei olekaan teoreettisesti vastaansanomaton. Evidentialistin mielestä usko on vailla perusteita oleva mielivaltainen valinta, jos uskova ei pysty esittämään argumentteja tai perusteluja uskonsa puolesta. Jotkut evidentialistit saattavat pitää perustellun uskon edellytyksenä, että voidaan esittää vastaansanomaton todistus uskon puolesta. Kuten jo totesimme, perusteet ja perustelut ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Lapsi voi olla sanavarastoltaan tai päättelykyvyltään niin kehittymätön, ettei hän pysty perustelemaan uskoaan äitinsä olemassaoloon tai esittämään minkäänlaista argumenttia äitinsä olemassaolon puolesta. Hän on tavallisesti kuitenkin välittömässä kokemuksellisessa yhteydessä äitiinsä, niin että hänellä on perusteita uskoa äitinsä olemassaoloon. Kun ihminen pääsee kokemukselliseen yhteyteen Jumalan kanssa, häneltä voi puuttua riittävä käsitteistö tai päättelykyky voidakseen esittää järkiperäisiä perusteluja uskonsa puolesta. Hänellä saattaa silti olla riittävästi kokemuksellista todistusaineistoa Jumalan olemassaolon puolesta, niin että hän voi uskoa Jumalaan tiedollisesti oikeutetulla tavalla. Tiedon ja päättelykyvyn kehittyessä uskovalta odotetaan myös kykyä esittää perusteluja uskonsa puolesta.

Ateistisen ja agnostisen evidentialistin mukaan väite Jumalan olemassaolosta on sellainen, ettei sen puolesta voida esittää todistusaineistoa ollenkaan tai ei ainakaan riittävästi. Tämä agnostinen näkemys laajennetaan usein koskemaan kaikkia teistisiä väitteitä ja ilmaistaan muodossa, ettei teististen uskonnollisten uskomusten puolesta ole esittää "mitään julkisesti hyväksyttyä todistusaineistoa" (Wilson 1964: 27–28.) Kyseiset uskomukset ovat tämän käsityksen mukaan vailla perusteita eikä niihin ole järkevää uskoa.

Ateistisen ja agnostisen evidentialismin mukaan teistiset uskonnolliset uskomukset ovat siis sellaisia, ettei niiden puolesta voida esittää todistusaineistoa. Tämän väitteen ongelmana on se, ettei nykyisin vallitse yksimielisyyttä siitä, mitä olisi hyväksyttävä todistusaineistoksi tai mitä olisi pidettävä riittävänä todistusaineistona. Myös tieteellisten teorioiden todistusaineisto saattaa olla osittain epäselvä. Parhaimmillakin tieteellisillä teorioilla on anomalioita (poikkeuksia), havaintoja, jotka näyttäisivät olevan yhteensopimattomia teorian pohjalta tehtyjen ennusteiden kanssa. Lisäksi herää seuraava kysymys: Merkitseekö vaatimus riittävästä todistusaineistosta sitä, että jokainen uskomus pitäisi pystyä perustelemaan vetoamalla toisiin uskomuksiin, jotka tukevat sen pätevyyttä?

== Miten välttää loputon perustelujen ketju? ==

Oletetaan, että jokainen uskomus pitäisi perustella toisilla uskomuksilla, joita pidetään luotettavina. Oletettavasti nämä toiset uskomukset täytyy taas perustella kolmansilla uskomuksilla. Tämä johtaa loputtomaan todistusten sarjaan, jollei sitten ole olemassa perususkomuksia, joihin voidaan uskoa perustellusti ilman, että niitä tarvitsee todistaa toisilla uskomuksilla. Filosofisessa tietoteoriassa on oppisuunta, joka väittää tällaisia uskomuksia olevan. Sen mukaan on olemassa joitakin niin varmoja uskomuksia, ettei niitä voida epäillä, siis uskomuksia jotka ovat itsestään selviä tai joita ei voida ajatella koskaan tulevaisuudessa korjattavan. Se vaatii siksi kaikkien muiden uskomusten perustelemista näillä korjaamattomilla ja erehtymättömillä uskomuksilla. Tätä oppisuuntaa kutsutaan klassiseksi perustusteoriaksi (Lammenranta 1993: 3. luku.)
{{sitaatti|Perustusteoriaa voidaan luonnehtia kahden väitteen avulla (Lammenranta 1993: 137):
# On olemassa perususkomuksia.
# Kaikkien muiden uskomusten oikeutus on (ainakin osittain) riippuvainen perususkomuksista.
Perustusteorian eri muunnelmat käsittävät perususkomusten luonteen eri tavoilla. Klassinen perustusteoria vaatii perususkomuksilta erehtymättömyyttä tai itsestään selvyyttä. Maltillisemmat perustusteorian muodot ovat lieventäneet tätä vaatimusta.}}

Jos riittävän todistusaineiston vaatimus määritellään klassisen perustusteorian pohjalta, pitäisi jokainen uskomus perustella joillakin toisilla uskomuksilla paitsi ne uskomukset, jotka ovat itsestään selviä tai niin varmoja, ettei niiden voida ajatella missään olosuhteissa osoittautuvan virheellisiksi. Perususkomukset ovat suoraan oikeutettuja tavalla, joka on riippumaton muiden uskomusten oikeutuksesta.

Klassinen perustusteoria olettaa, että perususkomuksista tekee oikeutettuja niiden erehtymättömyys: niiden suhteen on on mahdotonta erehtyä (Lammenranta 1993: 138, 143 ss.). Perususkomuksen oletetusti yleispätevä määritelmä on seuraavanlainen:

{{sitaatti|Uskomus A on oikealla tavalla perustava henkilölle S, jos ja vain jos A on sellainen, ettei henkilö S oikeutetusti pidä mahdollisena että sitä pitäisi joskus korjata, tai jos A on itsestään selvä S:lle. }}

Tämä kriteeri on kuitenkin sisäisesti ristiriitainen, koska itse tämä lause ei täytä niitä ehtoja, joita se asettaa perususkomuksille, vaikka se on yksi klassisen perustusteorian perususkomuksista. Jotta tämä lause voisi olla pätevästi perustava uskomus klassisen perustusteorian mukaan, sen pitäisi olla joko itsestään selvä tai sellainen, jota ei oikeutetusti voida ajatella joskus jouduttavan korjaamaan. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä pitää tätä kiistanalaista lausetta itsestään selvänä tai sellaisena, jota ei tarvitse koskaan korjata.

Vallitseva tietoteoria suhtautuu epäillen klassisen perustusteorian oletukseen, että ihmisellä voisi olla erehtymättömiä uskomuksia ja että kaikki muut uskomukset pitäisi perustella näillä erehtymättömillä uskomuksilla. Klassinen perustusteoria määrittelisi suurimman osan tavallisista uskomuksista perustelemattomiksi. On siis perusteltua luopua vaatimuksesta, jonka mukaan tiedollisesti oikeutettuina voidaan pitää ainoastaan uskomuksia, jotka voidaan todistaa oikeiksi perustautumalla uskomuksiin, jotka ovat erehtymättömiä ja korjaamattomia. Missä mielessä sitten uskomukset pitäisi voida todistaa oikeiksi, jotta niitä voitaisiin pitää tiedollisesti oikeutettuina?

Usein ajatellaan, että uskomusten perusteluksi kelpaa myös se, että ne perustuvat jollakin tavalla havaintoon tai kokemukseen. Tällä perusteella katsotaan voitavan erottaa uskonnolliset uskomukset sellaisista, jotka ovat tiedollisesti perusteltuja. Tieteellinen tutkimus perustuu havaintoihin, kun taas uskonnolliset väitteet koskevat sellaisia asioita, joita ei voida havaita.

Ongelmana tässä määritelmässä on kuitenkin havainnon tai kokemuksen käsitteen määritteleminen. Millä perusteella rajoitamme kokemuksen käsitteen pelkästään aistihavaintoihin? Emme selviäisi sosiaalisessa elämässä näin kapea-alaisesti määritellyn kokemuksen perusteella. Tarvitsemme lisäksi intuitiivista kokemusta toisten ihmisten mielentiloista ja arvostuksista. Useat uskonnolliset ihmiset väittävät, että heillä on kokemuksia Jumalasta. Millä perusteella suljemme heidän kokemuksensa pois todistusaineiston joukosta? Millä perusteella voimme väittää, että heidän kokemuksensa ovat vailla todellisuuspohjaa?

== Todistuksen taakka ==

Tietoteoreettiset evidentialistit siis vaativat, että Jumalan olemassaolo pitäisi todistaa ennen kuin siihen olisi järkevää uskoa. Tässä evidentialistisessa vaatimuksessa siirretään todistuksen taakka teistille. Hänen pitäisi pystyä todistamaan Jumalan olemassaolo, tai muussa tapauksessa ei ole järkisyytä uskoa Jumalan olevan olemassa. Esimerkiksi Michael Scrivenin (1966: 87) mukaan uskonnolliset uskomukset ovat tyyppiesimerkkejä täysin perusteettomista uskomuksista. Näiden uskomusten todenperäisyyden tueksi ei ole esittää perusteita. Usko ateismiin ei Scrivenin mukaan ole tiedollisesti kyseenalainen siinä mielessä kuin uskonnolliset uskomukset, koska on järkevää uskoa ateismiin juuri siksi, että uskonnon puolesta ei ole esittää todistusaineistoa.

Scriven olettaa päteväksi seuraavan periaatteen: jos ei voida esittää todistusaineistoa myönteisen väitelauseen puolesta (Jumala on olemassa), silloin kielteinen väite (Jumala ei ole olemassa) on ainoa, mikä voidaan järkevästi hyväksyä. Jos ei voida todistaa, että Jumala on olemassa, silloin voidaan tietää, että Jumala ei ole olemassa.

Tämä oletus on kuitenkin ongelmallinen. Sen ongelmallisuus tulee ilmi, jos tarkastellaan toista esimerkkiä. Otetaan esimerkiksi lause:
{{sitaatti|On olemassa ainakin yksi ihminen, jota Jumala ei ole luonut.}}

Jos kukaan ei pysty todistamaan oikeaksi tätä lausetta, olisi meidän Scrivenin periaatteen pohjalta järkevää uskoa sen kieltävään väitteeseen:
{{sitaatti|Ei ole olemassa yhtään ihmistä, jota Jumala ei ole luonut.}}

Scrivenin periaate johtaa meidät siten loogiseen ristiriitaan. Koska Jumalan olemassaoloa ei pystytä todistamaan, on järkevää uskoa ateismiin. Koska ei ole mahdollista todistaa, että on olemassa ihminen, jota Jumala ei ole luonut, on järkevää uskoa, että Jumala on luonut kaikki ihmiset, mikä merkitsee sitä, että Jumala on olemassa. (Plantinga 1983: 27–29.)

Ennen kääntymistään teismin kannattajaksi Antony Flew oli yksi tunnetuimmista ateismin puolestapuhujista. Ajattelunsa ateistisessa vaiheessa Flew pyrki välttämään Scrivenin kohtaaman loogisen ongelman puolustamalla kielteistä ateismia. Kielteinen ateisti ei suoranaisesti kiellä Jumalan olemassaoloa. Hän vain pidättyy muodostamasta uskomusta, että Jumala on olemassa. Flew perusteli kielteistä ateismia sillä, että Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa. Tällä perusteella hän pitää uskoa ateismiin perustavana:

Ateismin ensisijaisuus voidaan oikeuttaa vetoamalla siihen, että uskomuksilla täytyy olla perusteita. Jos halutaan osoittaa todeksi, että on olemassa Jumala, silloin meillä täytyy olla hyviä perusteita uskoa, että asia on todella niin. Siihen asti kunnes hyviä perusteita esitetään, meillä ei yksinkertaisesti ole mitään syytä uskoa ja tässä tilanteessa ainoa järjellinen asenne on joko kielteinen ateismi tai agnostismi. (Flew 1976: 22.)

Flew argumentoi, ettei ole olemassa "hyviä perusteita" uskoa Jumalan olevan olemassa. Olennainen kysymys koskee sitä, mitä olisi pidettävä "hyvinä perusteina" uskoa Jumalan olemassaoloon. Tässä on kiistan ydin. On selvää, että jos ei ole hyviä perusteita uskoa Jumalan olemassaoloon, silloin kukaan järkevä ihminen ei voi olla teisti. Yhtä lailla on selvää, että jos on hyviä perusteita uskoa Jumalan olemassaoloon, silloin kukaan järkevä ihminen ei voi olla ateisti. Ongelmana on, että ihmiset ovat eri mieltä siitä, mitkä ovat hyviä perusteita. Ne perusteet, joita teistit pitävät hyvinä, eivät vakuuta ateisteja. Ja ne perusteet, joita ateistit pitävät hyvinä, eivät vakuuta teistejä. Molemmilla puolilla on oletettavasti yhtä älykkäitä ihmisiä, jotka lisäksi tuntevat toistensa argumentit. Miten on mahdollista, että kaksi yhtä älykästä ihmistä, jotka tuntevat samat argumentit ja samat tosiasiat, päätyvät kyseisestä asiasta vastakkaisiin päätelmiin?

On huomattava, ettei tämä ongelma koske ainoastaan kysymystä Jumalan olemassaolosta. Se koskee lähes jokaista muutakin filosofista ongelmaa. Jokaisen merkittävän filosofisen ongelman suhteen käsitykset eroavat toisistaan. Esimerkkinä voi olla vaikkapa kysymys tahdon vapaudesta. Filosofit ovat eri mieltä esimerkiksi siitä, sopiiko vapaa tahto yhteen determinismin kanssa. Kiistan molemmat osapuolet katsovat, että heillä on hyvät perusteet katsomuksiinsa, vaikka toiset filosofit, jotka tuntevat samat tosiasiat ja argumentit, uskovat päinvastoin. (Van Inwagen 1996: 138.)

Flew'n kriteerin ytimessä on vaatimus, että hyviksi perusteiksi kelpaavat vain sellaiset perusteet, jotka vakuuttavat kiistan kaikki osapuolet. Flew ei kuitenkaan sovella kriteeriään mihinkään muuhun filosofiseen ongelmaan kuin kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Tämä on ymmärrettävää, sillä jos hän soveltaisi sitä johdonmukaisesti, hän joutuisi sanomaan, ettei kenelläkään filosofilla ole hyviä perusteita omaksua mitään kantaa mihinkään filosofiseen ongelmaan, koska jokaisen ongelman kohdalla on pysyviä ja syviä erimielisyyksiä. Tämä johtaisi filosofiseen [[AW:S#skeptisismi|skeptisismiin]], näkemykseen, jonka mukaan ei ole mahdollista ratkaista kiistoja esimerkiksi [[AW:S#nominalismi|nominalistien]] ja [[AW:S#realismi|realistien]], [[AW:S#dualismi|dualistien]] ja [[AW:S#monismi|monistien]], tavallisen kielen filosofien ja [[AW:S#fenomenoligia|fenomenologien]] välillä. Filosofiset skeptikot tuntevat monia filosofisia vaihtoehtoja, mutta eivät omaksu niistä mitään, he ovat kuunnelleet monia filosofisia väittelyjä, mutta eivät koskaan ole päätyneet mihinkään nimenomaiseen näkemykseen mistään asiasta. Flew ei ole valmis soveltamaan filosofista skeptisismiä mihinkään muuhun kysymykseen kuin kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Syykin on ilmeinen. Filosofinen skeptisismi on sisäisesti ristiriitainen kanta: filosofinen skeptikko kieltää, että olisi hyviä perusteita omaksua kanta, josta vallitsee pysyviä erimielisyyksiä, ja kuitenkin hän omaksuu filosofisen skeptisismin, joka on itsessään kiistanalainen kanta. Flew'n lähestymistavan ongelmana on, ettei hän anna mitään perusteita soveltaa kriteeriään näin valikoivasti. (Vrt. Van Inwagen 1996: 149–153.)

Paul Hirst (1927–) soveltaa Flew'n edustamaa lähestymistapaa kasvatuksen alueelle. Hän pitää luonteeltaan [[AW:S#primitiivinen|primitiivisenä]] sellaista kasvatusta, jossa pyritään "siirtämään omat uskomukset lapsille, niin että he puolestaan uskovat ne totuudeksi". Hirstin mukaan "kasvatuksen ei tulisi määräytyä sen perusteella mitä jokin ryhmä yksinkertaisesti uskoo, vaan sen perusteella, mitä julkisesti tunnustettujen järkisyiden perusteella voimme väittää tietävämme ja ymmärtävämme" (Hirst 1972: 7-8). Objektiivisuuteen ja järjenmukaisuuteen pyrkivä kasvatus ei johda lapsia omistautumaan millekään uskonnollisten uskomusten järjestelmälle, vaan opettaa "kaikkien sellaisten väitteiden syvästi kiistanalaista luonnetta" (Hirst 1972: 9). Aitoon kasvatukseen kuuluu "lasten kehittäminen autonomisina rationaalisina olentoina", mikä merkitsee, että "aidosti kiistanalaisisssa kysymyksissä - - on kasvatuksen vastaista esittää erityisiä vakaumuksia ikään kuin ne eivät olisi syvästi kiistanalaisia" (Hirst 1981: 87.)

Hirstin mukaan on siis olemassa uskomusten joukko, joka on vailla riittäviä perusteita ja joka on kiistanalainen, niin että sen opettaminen on kasvatuksen vastaista. Hirst olettaa, että tämä kiistanalaisten uskomusten joukko on mahdollista rajata käyttäen kriteereitä, jotka eivät ole ainakaan samassa mielessä kiistanalaisia. Hirstin kriteerinä tälle rajaukselle on se, "mitä julkisesti tunnustettujen järkisyiden perusteella voimme väittää tietävämme tai ymmärtävämme". Tämän kriteerin keskeisenä oletuksena on, että "julkisesti tunnustettu järkisyy" on jotakin ongelmatonta ja että sitä voidaan käyttää rajaamaan hyväksyttäviä perusteluja tavalla, joka ratkaisee tähän asti kiistanalaiset kysymykset. Kyseisten uskomusten opettaminen on kasvatuksen vastaista, koska ne ovat epätosia, vailla riittäviä perusteita tai järjenvastaisia.

Tämä ratkaisu on niin yksinkertaisen tuntuinen, että on outoa, ettei sitä ole aikaisemmin ymmärretty käyttää vuosituhansia jatkuneiden älyllisten kiistojen ratkaisuksi. Jos on olemassa julkisesti tunnustetut järkisyyt, jotka tekevät mahdolliseksi määritellä sen, mitä voidaan perustellusti väittää tiedettävän ja ymmärrettävän, niin tuntuu oudolta, että tällaisia pitkäaikaisia kiistoja on yleensä ollut olemassa. Hirst olettaa voivansa tämän kriteerin pohjalta rajata niiden uskomusten joukon, joita ei järkisyiden perusteella voida hyväksyä. Hirstin mielestä tällaisia kiistanalaisia oppeja ovat erityisesti uskonnolliset uskomukset. Hirst olettaa, että se, jolla on uskonnollisia vakaumuksia, uskoo koko ajan julkisesti tunnustettujen järkisyiden vastaisesti. Hän siis olettaa, että koko se älyllinen perinne, joka on vuosituhansien ajan puolustanut esimerkiksi teistisiä uskomuksia, ei ole soveltanut ajattelussaan julkisesti tunnustettuja järkisyitä. Hirstin mukaan julkisesti tunnustettuja järkisyitä eivät ole kunnioittaneet sellaiset klassiset ajattelijat kuin Aurelios Augustinus (354–430), Tuomas Akvinolainen (1225–1274), René Descartes (1596–1650), Blaise Pascal (1623–1662), John Locke (1632–1704), George Berkeley (1685–1753), Thomas Reid (1710–1796), Gottfried Wilhelm Leibniz (1646–1716), Soren Kierkegaard (1813–1855), Max Scheler (1874–1928) ja Lev Sestov (1866–1938) tai sellaiset kasvatusajattelijat kuin esimerkiksi Johan Amos Comenius (1592–1670). Nykyisessä filosofisessa keskustelussa tällaisen syytöksen kohteeksi joutuvat sellaiset ajattelijat kuin William P. Alston (1921–), Alasdair MacIntyre (1929–), Alvin Plantinga (1932–), Nicholas Rescher (1928–), Eleanor Stump, Charles Taylor (1931–), Peter van Inwagen, Nicholas Wolterstorff ja Linda Zagzebski, muutamia mainitakseni. Jos he olisivat käyttäneet järkeään, he olisivat hylänneet uskonnolliset uskomuksensa. Yksi kiistan osapuolista ei yksinkertaisesti käytä järkeään.

Jos siis ratkaisu näihin älyllisiin kiistoihin on näin helppo, on vaikea ymmärtää, miksi nämä kiistat ovat jatkuneet niin pitkään. Juuri ratkaisun näennäinen helppous herättää epäilyksen, että Hirstiltä itseltään on jäänyt jotakin olennaista huomaamatta. Ehkä Hirst painottaa sanaa "julkinen" puhuessaan julkisesti hyväksytyistä järkisyistä. Tällöin kriteerit voidaan ymmärtää kahdella eri tavalla. Ensinnäkin voidaan tarkoittaa järkisyitä, jotka suuri osa ihmisistä voi julkisesti tunnustaa hyväksyvänsä. Toiseksi voidaan tarkoittaa järkisyitä, jotka niin suuri osa yhteisön jäsenistä hyväksyy, että ne saavat yhteisössä julkisesti tunnustettujen kriteerien aseman. Kummassakin tapauksessa nämä kriteerit näin määriteltyinä voivat periaatteessa vaihtua yhteisöstä ja historiallisesta aikakaudesta toiseen. Hirst ei riittävästi kiinnitä huomiota siihen, että modernin filosofian parissa on lukuisa joukko ihmisiä, jotka päätyvät näiden samojen järkisyiden pohjalta erilaiseen ratkaisuun käsiteltävässä asiassa. Kiistan ytimessä on kysymys hyväksyttävistä järkisyistä. Tämän kysymyksen älyllisesti tyydyttävä ratkaisu edellyttää pyrkimystä laaja-alaiseen ja tasapuoliseen näkökulmaan. Ongelmallista on pyrkimys ratkaista kiistat keinotekoisesti käyttämällä retoriikkaa, joka vetoaa objektiivisen tuntuisiin kriteereihin ja soveltaa niitä omien ennakkoluulojen oikeuttamiseen.

== Voidaanko Jumalasta puhua? ==

Yllä on käsitelty väitettä, jonka mukaan Jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty vakuuttavia argumentteja. Tässä alaluvussa siirrytään pohtimaan käsitystä, ettei Jumalasta ollenkaan voida puhua. Jos Jumalasta ei voida puhua, ei tietenkään ole mahdollista esittää perusteluja hänen olemassaolonsa todistukseksi.

=== Uskonnollisten väitteiden mielekkyys ===

Yhden käsityksen mukaan Jumalasta ei ole ollenkaan mahdollista puhua, joten ei myöskään ole mahdollista rakentaa argumentteja, jota antavat järkisyitä uskoa hänen olemassaoloonsa. Tämän käsityksen mukaan Jumalasta ei voida sanoa mitään mielekästä. Uskonnolliset käsitykset eivät ole ollenkaan mielekkäitä, jos niille ei voida löytää empiiristä tukea tai jollei niitä ole mahdollista osoittaa epätosiksi vetoamalla empiirisiin tosiasioihin. Skottilainen filosofi David Hume (1711–1776) on puolustanut tämänsuuntaista näkemystä:

{{sitaatti|Jos otamme käsiimme minkä tahansa teoksen, joka käsittelee esimerkiksi jumaluusoppia tai metafysiikkaa, kysykäämme: Onko siinä abstraktia päättelyä lukumääristä tai numeroista? Ei. Onko siinä mitään kokeellista päättelyä tosiasioista tai olemassaolosta? Ei. Heitä se sitten liekkeihin: sillä siinä ei voi olla mitään muuta kuin hienostelevaa sanailua ja harhakuvitelmia. (Hume 1975: 165.) }}

Yksi tapa perustella väitettä, jonka mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä, on käyttää perustana ns. verifikaatiokriteeriä, jonka positivistiset tieteenfilosofit esittivät 1900-luvun alkupuoliskolla. Sen mukaan kaikki mielekkäät väitteet ovat empiirisesti todennettavia: niiden totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintoihin perustuvan kokemuksen avulla. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voi edes ymmärtää. Uskonnolliset uskomukset ovat tämän käsityksen mukaan vailla mieltä, koska ei ole olemassa mitään perusteita, joiden avulla olisi mahdollista ratkaista niiden totuus tai epätotuus.

Rudolf Carnap (1891–1970) sovelsi tätä kriteeriä puheeseen Jumalasta:
{{sitaatti|Kun sanaa "Jumala" käytetään metafyysisessä merkityksessä, se viittaa johonkin sellaiseen, mikä on kokemuksen tavoittamattomissa. Sanasta on tietoisesti poistettu viittaus fyysiseen olentoon tai henkiseen olentoon, joka olisi läsnä fysikaalisessa. Ja kun sille ei anneta uutta merkitystä, se on merkityksetön. (Carnap 1959: 63.)}}

Toinen esimerkki loogisten positivisten tavasta käsitellä Jumalan olemassaoloa on A. J. Ayerin (1910-1989) lausuma kirjassa Language, Truth and Logic:
{{sitaatti|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä. (Ayer 1946: 115.)}}

Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta:
{{sitaatti|1. Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.
2. Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.}}

Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:

3. On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. (Davies 2004: 24.)}}

[[AW:S#verifikaatiokriteeri|Verifikaatiokriteeri]] on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos verifikaatiokriteeriä sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Sitä paitsi itse verifikaatiokriteeriä on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää.

On tärkeää muistaa, että positivistit kohtasivat suurimmat ongelmansa juuri pyrkiessään erottamaan tieteellisiä uskomuksia ei-tieteellisistä tai mielekkäitä uskomuksia ei-mielekkäistä. He joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan [[AW:S#verifikaatioperiaate|verifikaatioperiaatetta]], koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita (Smart 1973: 41).

Richard Swinburne (1934–) antaa esimerkin täysin ymmärrettävästä väitteestä, jota ei ole mahdollista empiirisesti todistaa.
{{sitaatti|Ihminen voi ymmärtää lauseen 'ennen kuin maan päällä oli ihmisiä tai järjellisiä olentoja, maa oli merien peittämä', vaikka ihmisellä ei olisi mitään käsitystä siitä, millainen geologinen todistusaineisto tukee tällaista väitettä tai puhuu sitä vastaan, tai mitään käsitystä siitä, miten hän voisi perustella sen, että tietty geologinen todistusaineisto tukee kyseistä väitettä tai puhuu sitä vastaan. (Swinburne 1993: 28 ss.)}}

Väitteiden mielekkyyden kriteerinä voidaan myös käyttää kysymystä siitä, onko väitettä mahdollista osoittaa epätodeksi (falsifioida). Yksi tapa luonnehtia uskonnollisia uskomuksia on määritellä ne uskomuksiksi, joita ei periaatteessakaan ole mahdollista osoittaa epätosiksi. Tätä pidetään ratkaisevana puutteena, koska se merkitsee sitä, että uskomukset on suojattu empiiriseltä testaukselta. Jos ne olisivat mielekkäitä, niitä ei tarvitsisi suojata keinotekoisesti, vaan ne voitaisiin päin vastoin altistaa empiiriselle testaukselle.

Tätä ns. falsifikaatiokriteeriä puolusti tieteenfilosofiassa esimerkiksi Karl Popper (1902–1994). Hän piti tällä perusteella sekä Marxin taloustiedettä että Freudin psykoanalyysia valetieteellisinä. Ne eivät ole vakavasti otettavia teorioita, koska niitä ei voi falsifioida, osoittaa epätosiksi. Ne olisivat tämän käsityksen mukaan samassa luokassa kuin uskonnolliset uskomukset.

Tätä näkemystä on sovellettu myös uskonnollisiin uskomuksiin ja on väitetty, että uskonnolliset uskomukset eivät ole tavallisia tietoväitteitä, jotka voitaisiin periaatteessa altistaa empiiriselle testaukselle. Ne eivät ole hypoteeseja, mielipiteitä, näkemyksiä, jotka saattaisivat mahdollisesti olla tosia tai todennäköisiä. Empiirisellä todistusaineistolla ei tämän näkemyksen mukaan ole merkitystä uskonnollisten uskomusten hyväksymiselle. Vaikka uskonnolliset väitteet näyttävätkin viittaavan todellisuuteen, ne ovat itse asiassa ilmausta elämäntavasta tai tavasta arvioida elämää.

Viimeaikaisessa uskonnonfilosofiassa on kuitenkin yhä enemmän tuotu esille sitä, että uskonnollinen havainto voi muodostaa oikeutuksen uskonnollisille uskomuksille. Niinpä on pyritty perustelemaan käsitystä, jonka mukaan uskonnollisia uskomuksia on mahdollista todentaa kokemuksen pohjalta ja niitä on mahdollista osoittaa epätodeksi kokemuksen pohjalta. Palaamme tähän kysymykseen toisessa luvussa.

Lisäksi on olemassa monia argumentteja, joissa vedotaan joihinkin empiirisiin tosiasioihin ja pidetään Jumalan olemassaoloa parhaana selityksenä tietyille empiirisen todellisuuden piirteille. Näitä argumentteja käsitellään tarkemmin kolmannessa luvussa.

=== Ilmiöiden ja todellisuuden välinen kuilu ===

Kiistettäessä Jumalaa koskevan puheen mielekkyys käytetään usein valikoivasti hyväksi yhtä tulkintaa Immanuel Kantin (1724–1804) ajattelusta. Kantin ajattelua on tulkittu monin eri tavoin. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole tärkeää tietää, mitä Kant todella sanoi tai tarkoitti sanoillaan, vaan miten Kantia on tulkittu. Yhden Kantista lähtevän perinteen mukaan maailma jakautuu kahteen osaan, maailmaan sellaisena kuin se on todella (noumenaalinen maailma) ja maailmaan sellaisena kuin se ilmenee inhimillisessä kokemuksessa (fenomenaalinen maailma). Ihmisen havainnon muodot ja inhimillisen ajattelun kategoriat eivät pysty kuvaamaan asioita niin kuin ne ovat todella (noumenaalisessa maailmassa). Ne pätevät ainoastaan aistikokemusten maailmaan (fenomenaaliseen maailmaan), siihen, miten asiat ilmenevät meille aistien välittäminä. Ihminen rakentaa maailmansa havaintojensa ja ajattelunsa kategorioiden pohjalta. Maailma sellaisena, kuin se meille ilmenee, on ihmisen oma luomus. Maailmasta sellaisena, kuin se on todella, emme voi saada tietoa. Perimmäinen todellisuus on inhimillisen tiedon tavoittamattomissa.

Tätä tulkintaa Kantin ajattelusta on käytetty kritisoimaan realistista teististä käsitystä, jonka mukaan perimmäinen todellisuus on ääretön, kaikkivaltias ja täydellisen hyvä persoona. Kritiikin mukaan tämä käsitys on ihmisen luomus, ajatus[[AW:S#konstruktio|konstruktio]], jolla ei ole vastaavuutta todellisuudessa. Kun ihminen puhuu kaikkivaltiaasta, kaikkitietävästä, äärettömästä ja täydellisen hyvästä persoonasta, hän ei sano mitään perimmäisestä todellisuudesta (noumenaalisesta maailmasta), vaan ainoastaan omasta kokemuksestaan (fenomenaalisesta maailmasta). Tämä väite voidaan ilmaista seuraavassa muodossa:
{{sitaatti|Jos on olemassa ääretön, tuonpuoleinen ja perimmäinen olento, meiltä puuttuvat käsitteet, joilla voisimme puhua hänestä.}}

Tämän väitteen mukaan kaikki perimmäistä olentoa koskeva puheemme on vain yritystä tehdä selkoa omasta kokemuksestamme. Niinpä tämän ajattelutavan mukaan Jumalasta ei ole mahdollista puhua totuudenmukaisesti. Emme voi sanoa tai tietää mitään kaikkivaltiaasta, äärettömästä ja persoonallisesta olennosta, joka on luonut universumin.

Vaikka tämän näkemyksen mukaan emme pysty puhumaan perimmäisestä todellisuudesta tai sanomaan siitä mitään, itse määritelmässä kuitenkin paradoksaalisesti puhutaan juuri tästä perimmäisestä todellisuudesta, josta ei oletettavasti ole mahdollista sanoa mitään. Jos emme pystyisi ymmärtämään perimmäisestä olennosta puhuttaessa käytettäviä käsitteitä, emme myöskään pystyisi ymmärtämään tätä määritelmää, jonka mukaan emme pysty ymmärtämään perimmäisestä olennosta käytettäviä käsitteitä. Se väittää, ettemme pysty sanomaan mitään perimmäisestä olennosta. Näin se paradoksaalisesti sanoo hänestä sen, ettei hänestä voida sanoa mitään. Jos hänestä ei voida sanoa mitään, niin silloin ei pitäisi olla mahdollista sanoa sitäkään, ettei hänestä voi sanoa mitään. Niinpä tämä väitteen puolustaja on ristiriidassa itsensä kanssa puhuessaan perimmäisestä todellisuudesta. (Plantinga 2000: 38.)

Tässä määritelmässä käytetään esimerkiksi käsitettä ääretön. Eikö tätä käsitettä ole mahdollista ymmärtää? Ei ole itsestään selvää, että se olisi kokonaan ymmärryksemme tavoittamattomissa. Äärettömällä olennolla ajatellaan olevan voimaa, hyvyyttä ja tietoa rajattomasti. Perimmäinen olento tietää kaikki tosiasiat, eikä mikään ole häneltä salassa. Tämä käsite ei tuntuisi olevan kokonaan ymmärryksemme tavoittamattomissa. Tuonpuoleinen olento on kokonaan erilainen kuin luodut olennot. Hän ei ole missään mielessä riippuvainen luodusta todellisuudesta ja on siitä kokonaan erillinen. (Plantinga 2000: 41-42.)

Pystymme määrittelemään nämä käsitteet tavalla, joka näyttäisi tekevän niistä ymmärrettäviä. Meillä on jonkinlainen käsitys siitä, mitä tarkoitetaan äärettömällä tuonpuoleisella olennolla. Mitä siis tarkoitetaan väitettäessä, että jos on olemassa ääretön tuonpuoleinen olento, inhimilliset käsitteet eivät sovellu käytettäviksi hänestä puhuttaessa? Miten olisi mahdollista, että on olemassa ääretön tuonpuoleinen olento, johon siis nämä käsitteet viittaavat, mutta josta käsitteet ääretön ja tuonpuoleinen eivät sano mitään?

Vaikka Kant yhden tulkinnan mukaan puolustaa tätä käsitystä, häneltä ei löydy yhtään varsinaista argumenttia tämän väitteen puolesta. Vaikka tämä kuva kahdesta maailmasta on tehnyt suuren vaikutuksen moniin ajattelijoihin, Kantin kirjoituksissa ei ole perustelua tälle kahtia jaetulle maailmankuvalle. Hän ei anna meille järkisyitä uskoa siihen, ettemme itse asiassa olisi kokemuksemme välityksellä kosketuksissa todellisuuteen emmekä voisi puhua asioista sellaisina kuin ne todella ovat. Yhden tulkinnan mukaan hän vain olettaa, ettemme tee niin. Hänen arvovaltansa on ollut niin suuri, että hänen nimissään esitetty tulkinta on laajalti omaksuttu ilman perusteluja, jonkinlaisena itsestäänselvyytenä.

Tällaiseen tulkintaan tuonpuoleisesta sisältyy siis ristiriita. Yhtäältä se väittää, että emme voi puhua äärettömästä ja tuonpuoleisesta olennosta, mutta samalla se kuitenkin puhuu tästä olennosta ja katsoo voivansa määritellä hänet sellaiseksi, josta ei voi puhua.

=== Voidaanko perimmäistä todellisuutta määritellä? ===

Yksi tapa soveltaa yllä kuvattua tulkintaa Kantin filosofiasta on sanoa, että perimmäisestä olennosta tai todellisuudesta ei ole mahdollista antaa mitään sisällöllistä ja positiivista määritelmää. Siitä on mahdollista puhua ainoastaan kielteisten käsitteiden avulla. Modernissa keskustelussa tämän näkemyksen on esittänyt esimerkiksi brittiläinen teologi John Hick (1922–). Suomessa Hickin ajattelua on tutkinut esimerkiksi Matti T. Amnell (1999).

Hick väittää, että vaikka Jumala olisi olemassa, inhimilliset käsitteet eivät sovellu hänestä puhumiseen. Kaikkien maailmanuskontojen seuraajat elävät suhteessa yhteen ja samaan perimmäiseen todellisuuteen tai olentoon. Hick ei väitä, ettemme voi lainkaan puhua tai ajatella perimmäistä todellisuutta. Me voimme sanoa siitä jotakin paikkansa pitävää, mutta vain kielteisessä muodossa, määrittelemällä, mitä se ei ole. Jos tällä perimmäisellä olennolla tai todellisuudella on myönteisiä ominaisuuksia, emme voi sanoa niistä mitään eikä meillä voi olla niistä mitään käsitystä.

Hickin mukaan uskonnonharjoittajat saattavat ajatella olevansa yhteydessä Abrahamin Jumalaan tai [[wp:allah|Allahiin]] tai [[wp:vishnu|Vishnuun]] ja pystyvänsä määrittelemään näiden ominaisuuksia. Todellisuudessa he kuitenkin uskontoaan harjoittaessaan ovat yhteydessä siihen perimmäiseen todellisuuteen, josta ei inhimillisten käsitteiden avulla ole mahdollista sanoa mitään. He eivät välttämättä erehdy ajatellessaan olevansa yhteydessä johonkin. Heidän erehdyksensä on pikemminkin ajatuksessa, että he ajattelevat olevansa yhteydessä olentoon, jolla on heidän uskontonsa määrittelemät ominaisuudet.

Jos tämä Hickin kuvaus uskonnoista on totta, siihen sisältyy samalla sisäinen ristiriita. Sen mukaan emme tunne yhtään perimmäisen todellisuuden ominaisuutta, mutta tiedämme kuitenkin perimmäisellä todellisuudella olevan sen tunnetun ominaisuuden, että se/hän on ihmisten koettavissa.

Hickin mukaan tämä oletettu perimmäinen todellisuus on kaikkien uskontojen tuonpuoleinen perusta. Tärkeää ei Hickin mukaan ole se, mitä perimmäisestä todellisuudesta voidaan sanoa, vaan että sen kokeminen johtaa ihmisen itsekeskeisyydestä todellisuuskeskeisyyteen.

Tämä Hickin väite sisältää kuitenkin ongelmia. Ensinnäkin, jos emme voi sanoa tästä perimmäisestä todellisuudesta (olennosta?) mitään varmaa, mistä tiedämme, miten se vaikuttaa ihmiseen? Toiseksi, jos tällä perimmäisellä todellisuudella ei ole mitään sellaisia ominaisuuksia, joista meillä on käsitteitä, mistä voimme tietää, että me kohtaamme sen (hänet?) juuri uskonnoissa? Kolmanneksi, miksi tietynlainen muutos olisi sopivampi seuraus siitä, että olemme yhteydessä perimmäiseen todellisuuteen (olentoon?) kuin jokin muu muutos? (Plantinga 2000: 43–63.)

Hick näyttäisi ajattelevan, että tietyt uskonnolliset käsitteet tai ideat ovat aitoja ilmauksia perimmäisestä todellisuudesta. Jos perimmäisellä todellisuudella ei kuitenkaan ole mitään ominaisuuksia, joista meillä voisi olla tietoa, millä perusteella voimme erottaa sen aidot ja epäaidot ilmaukset toisistaan? Meillä ei silloin näyttäisi olevan mitään perusteita pitää Jeesuksen sanomaa rakastavasta Jumalasta sen aidompana ilmauksena perimmäisestä todellisuudesta kuin Markiisi de Saden (1740–1814) käsitystä, jonka mukaan perimmäinen todellisuus on kaoottinen ja vailla merkityksellisyyttä oleva kaikkikäsittävä pahuus. Jos emme tiedä mitään perimmäisen todellisuuden ominaisuuksista, silloin mikä tahansa inhimillisen todellisuuden osa saattaa ilmentää sitä yhtä hyvin kuin jokin toinen. Oman ongelmansa Hickin ajatteluun tuo vielä se, että eri uskontojen ja maailmankatsomusten käsitykset perimmäisestä todellisuudesta ovat usein keskenään ristiriitaisia ja toisensa poissulkevia.

Heikki Räisäsen mielestä Hick on jäänyt puolitiehen uskonnollisessa konstruktivismissaan.

{{sitaatti|Hickin ajattelu on selkeää, innovatiivista ja pelotonta. Hän on jättänyt taakseen käsitykset maailman menoon puuttuvasta Jumalasta – –. Jumalauskosta hän ei kuitenkaan ole luopunut. Jumala ei ole pelkkä symboli eikä kielipelin elementti, vaan maailmankaikkeuden luoja ja Herra, jota uskovat oikeutetusti palvovat. Usko Jumalaan on rationaalisesti perusteltavissa (ei: todistettavissa!) uskonnollisella kokemuksella. - - Jos teistinen jumalausko murenee, viittaus toisiin avaruuksiin on laiha lohtu. Todellista vaihtoehtoa joutuu silloin etsimään suunnalta, johon Hick tietoisesti kieltäytyy lähtemästä: Jumala on syvä, rikas ja tärkeä "symboli", jonka ihminen on luonut ja jonka sisällöstä ihmisen on myös otettava vastuu. Tähän suuntaan ovat edenneet sellaiset tärkeät nykyteologit kuin Gordon Kaufman ja Don Cupitt. Jos joku ei arvosta uskonnossa runoutta ja paradoksia, hänelle ei ehkä jää kuin Michael Goulderin tiet. Menetettyään uskonsa Jumalaan tämä eksegeetti on eronnut kirkostaan ja tunnustautuu humanismiin. (Räisänen 1991: 173–174.)}}

Johdonmukaisen ateistisen näkemyksen mukaan Jumala ei ole olemassa ihmisen ajatuksista ja kokemuksista riippumattomana olentona. Hän on pelkkä [[AW:S#symboli|symboli]] tai kielipelin [[AW:S#elementti|elementti]], joka saa vaihtelevia sisältöjä erilaisissa kulttuureissa ja kielipeleissä.

Itävaltalais-englantilaisen filosofin Ludwig Wittgensteinin (1889–1951) myöhäisajattelun inspiroima uskonnonfilosofia lähtee liikkeelle ihmisen kielestä ja sen ilmaisumahdollisuuksista. Sen mukaan uskonnolliseen elämänmuotoon liittyvien "kielipelien" sisältämät uskonnolliset ilmaukset eivät lainkaan viittaa todellisuuteen. Ne ovat vain tuon elämänmuodon sisällä tehtyjä kielipelin siirtoja, jotka ovat kaiken ulkopuolelta esitettävän kritiikin ulottumattomissa. Uskonnollinen ihminen pelaa erityistä uskonnollista kielipeliä, jonka tarkoituksena ei ole viitata Jumalaan todella olemassa olevana olentona. ”Jumalalla” on oma "tämänpuoleinen" roolinsa uskonnollisessa elämänmuodossa. Koska ihminen on itse "luonut" Jumalan, hän on vastuussa tästä luomuksestaan. Wittgensteinin mukaan uskonnossa ja uskonnollisessa kielenkäytössä ei ole kyse siitä, ovatko sen ilmaukset tosia, epätosia tai mielettömiä. Kaikki yritykset perustella ja oikeuttaa uskonnolliset väitteet tosiseikkoihin perustuvilla kuvauksilla ovat epäasianmukaisia. Uskonnollisessa uskossa ei ole kyse tietämisestä, jos "tietämisellä" tarkoitetaan jotakin, jolle henkilö voi vaadittaessa antaa riittäviä perusteita tai jonka hän voi osoittaa todeksi vetoamalla todistusaineistoon ja perusteisiin. Tällaista konstruktivismia edustaa esimerkiksi Gordon Kaufmanin ajattelu.

=== "Jumala" mielikuvituksen tuotteena ===

Gordon Kaufmanin mielestä inhimillinen puhe ei onnistu sanomaan mitään todellisesta olemassa olevasta Jumalasta. Kun uskonnolliset ihmiset puhuvat Jumalasta, he eivät itse asiassa puhu mistään todella olemassa olevasta olennosta, koska "Jumala" on mielikuvituksen luoma ajatuskonstruktio.

Jumala on symboli – mielikuvituksen luoma konstruktio – joka tekee ihmisille mahdolliseksi nähdä maailma ja itsensä sellaisella tavalla, että toiminnasta ja moraalista tulee perimmäisessä mielessä (metafyysisesti) merkityksellistä. (Kaufman 1972: 109.)

Kun puhumme Jumalasta, käytämme Kaufmanin mukaan oman mielikuvituksemme luomaa ajatuskonstruktiota. Jumalaa koskevilla inhimillisillä ajatusrakennelmilla ja käsityksillä ei ole mitään vastaavuutta todellisuudessa, tai emme ainakaan voi tietää niillä olevan sellaista. Ei ole mahdollista tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Vaikka Jumala olisi olemassa, ei ole mitään tapaa puhua hänestä, kuvata hänen olemustaan tai saada tietoa hänen ominaisuuksistaan.

Merkitseekö tämä sitä, että loppujen lopuksi päätelmänä on, että Jumalaa ei ole olemassa, että hän on vain mielikuvituksemme tuotetta? Jos noiden sanojen tarkoituksena on ilmaista [[AW:S#spekulaatio|spekulatiivinen]] kysymys asioiden perimmäisestä luonteesta, silloin, kuten olemme nähneet, ei ole mitään mahdollista tapaa antaa vastausta. (Kaufman 1972: 111.)

Jumalaa joko ei ole olemassa tai jos hän on olemassa, ei ole ainakaan mahdollista tietää, millainen hän on, tai määritellä hänen ominaisuuksiaan. "Jumalasta" voidaan kyllä muodostaa erilaisia käsityksiä – on mahdollista luoda erilaisia ajatusrakennelmia, joiden teemana on "Jumala". Mutta nämä käsitteelliset luomukset eivät ole tietoa. Niillä voi olla mieltä ylentävä vaikutus, ja ne voivat saada ihmisen kokemaan elämänsä ja toimintansa merkitykselliseksi. Mutta ne eivät välitä tietoa perimmäisestä todellisuudesta, ne eivät edes onnistu sanomaan siitä mitään. Ne ovat ilmausta luojiensa toiveista, tarpeista, mielihaluista tai maailmankuvasta. Ne palvelevat joitakin muita tarkoitusperiä kuin tiedon selville saamista.

Kun ihminen rukoilee tai muuten harjoittaa hartautta, hän elää suhteessa oman mielikuvituksensa luomaan ajatuskonstruktioon, ei mihinkään todelliseen olentoon. Eri kulttuureissa vallitsevat uskonnolliset käsitysjärjestelmät ovat ilmauksia luojiensa psykologisista ja sosiaalisista tarpeista, ja niillä on lähinnä terapeuttinen, esteettinen, elämyksellinen tai kulttuurinen merkitys.

{{sitaatti|Kristillinen kuva/käsite Jumalasta, kuten olen sen tässä esittänyt, on mielikuvituksen luoma konstruktio, joka orientoi yksilöt ja yhteisöt niin, että se helpottaa kehitystä kohti rakastavaa ja huoltapitävää minuutta, ja kohti avoimuuden, rakkauden ja vapauden yhteisöjä. (Kaufman 1981: 48.)}}

Uskonnolliset käsitteet pyrkivät tuottamaan mieltä ylentäviä kokemuksia, tarjoamaan lohdutusta selittämättömän kärsimyksen edessä tai avaamaan uusia näköaloja elämään, ylläpitämään yhteiskuntajärjestystä tai sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaufman olettaa, että kun esimerkiksi kristityt puhuvat Jumalasta, he itse asiassa tarkoittavat oman mielikuvituksensa luomaa symbolia eivätkä mitään todellista olentoa.

Onko kuitenkaan mielekästä ajatella, että kristityt teistit itse asiassa mielessään tarkoittaisivat tällaista ajatuskonstruktiota, kun he puhuvat Jumalasta? Mitä esimerkiksi tämän näkemyksen mukaan tarkoittaa, kun teistit puhuvat Jumalasta maailmankaikkeuden luojana? Jos Jumala on itse asiassa pelkkä inhimillisen mielikuvituksen luoma ajatuskonstruktio, kuten Kaufman olettaa, niin tämän näkemyksen mukaan teistit ajattelevat ihmisten luoman ajatuskonstruktion luoneen maailmankaikkeuden. Toisin sanoen, teistit olettaisivat Kaufmanin tulkinnan mukaan, että ihmisten luoma ajatuskonstruktio loi maailmankaikkeuden paljon ennen kuin ihmisiä oli edes olemassa: pelkkä ajatuskonstruktio loi maailmankaikkeuden paljon ennen kuin tätä ajatuskonstruktiota oli edes keksitty. Onko tosiaan mahdollista, että teistit syyllistyisivät näin perusteelliseen käsitesekaannukseen? Vai olisiko mielekkäämpää olettaa, ettei Kaufmanin määritelmä onnistu tavoittamaan sitä, mitä teistit itse asiassa tarkoittavat puhuessaan Jumalasta? (Plantinga 2000: 37.)

Kaufmanin uskonnollinen konstruktivismi on itse asiassa verhotussa muodossa ilmaistua ateismia tai agnostisismia. Jostain syystä hän katsoo tarpeelliseksi käyttää teologista kieltä, vaikka hänen mielestään se pitääkin tulkita ja rakentaa uudelleen, niin että se vastaa paremmin "aikamme tarpeita". Hänen mielestään perinteiset uskonnolliset käsitteet ovat jo aikansa eläneitä. Teologien tehtävänä on luoda uudenlaisia uskonnollisia käsitteitä, jotka innostavat ihmisiä ponnistelemaan myönteisten päämäärien hyväksi, vaikka niistä on häivytetty kokonaan teistinen usko kaikkivaltiaaseen ja äärettömään persoonaan, joka on luonut maailmankaikkeuden.

Niiniluoto (2003: 141) toteaa yleisemmin, että "wittgensteinilaiset fideistit täytyy luokitella aiemmin mainitsemiemme kriteerien perusteella agnostikkoihin". He puhuvat uskosta Jumalaan sellaisessa merkitysavaruudessa, joka kieltää Jumalaa koskevan tiedon olemassaolon. Tällöin uskosta Jumalaan tulee eräänlaista toiveajattelua, jolla voi olla ihmiselle psykologinen merkitys, vaikka sillä ei olekaan mitään tiedollista painoarvoa.

Heikki Räisänen puolustaa tällaista agnostista uskonnollisuuden muotoa. Hän on Kaufmanin kanssa samaa mieltä siinä, että perinteisten uskontojen sisältö tulisi kirjoittaa uudelleen sellaiseen muotoon, että se parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi ihmiskunnan hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasapainoa. Tulkinta merkitsee vallankäyttöä ja "valtaa käyttävä tulkitsija voi painottaa elämää rakentavia tai elämää tuhoavia puolia perinteessään." (Räisänen 1993: 8.) Uskontojen tarkoituksena ei ole välittää tietoa siitä, millainen Jumala on, koska perimmäisestä todellisuudesta ei ole mahdollista saada tietoa. Uskonnolliset käsitykset ovat vapaasti muokattavia ajatusrakennelmia, joita tulisi arvioida niiden yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella.

Vaikka esimerkiksi kristillisen opin rakentamisessa on näennäisesti käytetty perustana Raamattua, niin itse asiassa Raamatusta on aina löydetty "vain mitä on haluttukin löytää" (mt. 12). Sen sijaan Räisäsen mielestä tulisi tulkinnan lähtökohdaksi ottaa tietty eettinen ja sosiaalieettinen näkökulma. Olisi luotava sellaisia käsityksiä perimmäisestä todellisuudesta, jotka edistävät "inhimillisyyttä" ja joita ohjaavat rakkauden vaatimus, vastuu lähimmäisestä ja totuudellisuus. (Mt. 28.) Räisäsen mukaan esimerkiksi kristillinen oppi taivaasta on inhimillinen utopia, jonka avulla ihminen pyrkii säilyttämään uskon siihen, "että elämää ohjaa olento, joka on sekä kaikkivaltias että hyvä". (Mt. 37.) Vaikka ihminen tarvitsee utopioita ja hänen on mielekästä pyrkiä luomaan niitä, hänen on kiinnitettävä huomiota siihen, millainen vaikutus niillä on elämän laatuun. Niinpä uskonnollisia ajatusrakennelmia on jatkuvasti pyrittävä arvioimaan ja korjaamaan niin, että ne vaikuttavat mahdollisimman myönteisesti ihmiskunnan kehitykseen. (Mt. 38.)

Kuvat perimmäisestä todellisuudesta vaihtelevat aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. Perimmäistä todellisuutta ei ole mahdollista kuvata "ajattomalla ja yleispätevällä tavalla" (mt. 51). Ihmiset luovat maailmankuvansa pakosta oman kulttuurisen tilanteensa ja ennakko-oletustensa valossa. Suotavaa olisi, että perinnettä muovattaisiin tietoisesti niin, että "se rakentaa meidän elämäämme ja meidän kauttamme toisten elämää" (mt. 52). Räisänen viittaa tässä yhteydessä Kazantzakisin romaanin kuvaukseen Paavalista, joka nauraa ja lausuu Jeesukselle: "Minä luon sinut ja sinun elämäsi ja sinun oppisi ja ristisi ja ylösnousemuksesi, aivan kuten itse haluan." (Mt. 54.)

Kaufmanin ja Räisäsen uskonnollisen agnostismin mukaan kuva perimmäisestä todellisuudesta tulisi luoda sellaiseksi, että se parhaiten edistäisi inhimillisiä arvoja. Miltä pohjalta sitten luodaan käsitys inhimillisistä arvoista? Onko sekin pelkkä inhimillinen konstruktio? Onko sille olemassa jotakin perustaa siinä, millainen todellisuus on? Vai onko arvojen tarkoitus vain heijastella erilaisten ihmisten toiveita, mieltymyksiä, haaveita ja utopioita? Kun Kaufman ja Räisänen väittävät joidenkin konstruktioiden palvelevan ihmiskunnan hyvinvointia toisia paremmin, he herättävät samalla kysymyksen hyvinvoinnin määritelmästä. Millaisesta tiedosta käsin hyvinvoinnin ehdot määritellään? Inhimillisen hyvinvoinnin määrittely edellyttää tietoa ihmisluonnosta, ihmiselämän tarkoituksesta ja päämäärästä. Kaufmanin mukaan on mahdotonta antaa yleispätevää vastausta näihin perustaviin kysymyksiin. Toisaalta hän pitää kuitenkin itsestäänselvyytenä, että jotkut vaihtoehdot voidaan sulkea pois: ihmisen hyvinvointi ei voi riippua persoonallisesta suhteesta Jumalaan, joka on enemmän kuin pelkkä ajatuskonstruktio tai symboli. Koska monille ihmisille suhde Jumalaan on ihmisen hyvinvoinnin perusta, Kaufmanin agnostinen näkemys olettaa näiden ihmisten erehtyvän, koska kukaan ei voi aidosti tuntea Jumalaa. Teisteillä on oletettavasti perustavasti virheellinen kuva todellisuudesta, kun he olettavat, että ihmisen varsinainen hyvinvointi koostuu Jumalan tuntemisesta ja Jumalan yhteydessä elämisestä. Jos kukaan ei voi aidosti tuntea Jumalaa, Jeesus erehtyi julistaessaan onnellisiksi sellaiset ihmiset, jotka "saavat nähdä Jumalan" (Matt. 5: 8). Näin agnostismi paradoksaalisesti olettaa omaavansa perimmäisen tiedon todellisuudesta ja ihmisen tiedon rajoista.

=== Jumalasta on mahdollista puhua ===

Realistisesta teistisestä näkökulmasta on luonnollista olettaa, että inhimillisen kielen ilmaisut soveltuvat Jumalasta puhumiseen. Koska kaikkivaltias olento on luonut universumin, ihmisen, inhimillisen mielen kategoriat ja kyvyn käyttää kieltä, hän tuskin loi inhimillisen mielen kategorioita sellaisiksi, että ihmisen olisi mahdotonta puhua Luojasta tai ajatella häntä. Luultavampaa on, että luomistyön yhtenä tarkoituksena oli tehdä mahdolliseksi vuorovaikutus ihmisen ja Jumalan, ihmisen ja maailman ja eri ihmisten välillä.

Cambridgen yliopiston kirjallisuuden professori George Steiner (1929–) argumentoi, että inhimillinen kulttuuri edellyttää teististä perustaa. Kielellisen ilmaisun, keskustelun ja kriitiikin varaan rakentuva kulttuuri edellyttää luottamusta siihen, että sanojen avulla on mahdollista ilmaista maailmaa koskevia tosiasioita.
{{sitaatti|Historiaa ei olisi olemassa sellaisena kuin sen tunnemme, sen enempää kuin uskontoa, [[AW:S#metafysiikka|metafysiikkaa]], politiikkaa tai [[AW:S#estetiikka|estetiikkaa]] sellaisena kuin olemme ne eläneet, ilman perustavaa luottamusta ja uskoa - - sanan ja maailman suhteeseen. Ainoastaan tämän luottamuksen valossa voi olla merkityksen historiaa tai vastaavasti historian merkitystä. (Steiner 1991: 89.)}}

Sanojen varaan rakentuva kulttuuri menettäisi merkityksensä, jos sanat eivät onnistuisi ilmaisemaan mitään todellisesta maailmasta. Lukiessamme tekstiä, kuunnellessamme musiikkia ja nauttiessamme taiteesta oletamme niiden merkitsevän jotakin. Tämä edellyttää, että sanalla ja todellisuudella on suhde, jolle on olemassa jokin riittävä selitys. Riittävä selitys on Steinerin mukaan vain Jumalan läsnäolo maailmassa ja hänen luomistyönsä, joka asettaa sanan ja todellisuuden merkitykselliseen suhteeseen. Näin ihminen joutuu kosketuksiin läsnä olevan Jumalan kanssa. Jumalan todellinen läsnäolo maailmassa ja hänen luomistyönsä on sekä tieteen että taiteen perustana. Tieteessä käytetyt käsitteet menettävät merkityksensä, jos sanan ja maailman suhteelta puuttuu merkityksellinen perusta. Kuitenkaan sanan ja maailman yhteensopivuutta ei voi lopullisesti todistaa; se on omaksuttava kokemuksen ja käytännön pohjalta. Käytämme sanoja tavalla, joka osoittaa meidän uskovan, että sanojen avulla onnistumme puhumaan maailman todellisista ominaisuuksista.

Nekin, jotka epäilevät sanojen kykyä ilmaista jotakin todellisuudesta, harvoin pidättyvät ilmaisemasta tätä vakaumustaan sanoin. Toisin sanoen, he uskovat sanojen pystyvän ilmaisemaan luotettavasti ainakin epäilyksen sanojen kyvystä ilmaista mitään luotettavasti.

Olettamukset perimmäisestä todellisuudesta ohjaavat kaikkien muiden tosiasioiden tulkintaa. Perustava kysymys koskee sitä, miksi yleensä on olemassa jotakin, sen sijaan että ei olisi olemassa mitään. Toinen perustava kysymys koskee todellisuuden järjestystä ja merkitystä. Voiko todellisuuden yksityiskohdilla olla merkitystä ilman että kokonaisuudella olisi merkitystä? Onko mielekästä olettaa ihmisen tiedon olevan luotettavaa, jos ihmisen älylliset kyvyt ovat täysin sattumanvaraisen kehityksen tulosta? George Steinerin mukaan on järkevää olettaa inhimillisen kielen tulkitsevan maailmaa luotettavasti vain, jos kaiken takana on persoonallinen Jumala, joka on läsnä universumissa:
{{sitaatti|[Tämä kirjoitus] esittää väitteen, että yhtenäinen ymmärrys siitä mitä kieli on ja miten kieli toimii, yhtenäinen selonteko inhimillisen puheen kyvystä viestiä merkitystä ja tunnetta, perustuu viime kädessä oletukseen Jumalan läsnäolosta. (Steiner 1991: 3.)}}

Teistin on luonnollista olettaa, että ihmisen perustavat intuitiot tarjoavat hänelle kosketuksen todellisuuteen. Kaikkivaltias, kaikkitietävä ja hyvyydessään täydellinen Luoja tuskin loisi omaksi kuvakseen olentoa, joka olisi täysin erotettu todellisuudesta. Jos ihmisen elämän tarkoituksena on tuntea Luojansa ja rakastaa häntä ikuisesti, ihmisellä täytyy olla perustavat valmiudet olla kosketuksissa itseään ympäröivään todellisuuteen.

Vaikka ihmisen kokemukset ja käsitteet soveltuvat saamaan luotettavaa tietoa Jumalasta, luotettavan tiedon saaminen ei ole itsestäänselvyys. Todellisuudessa on ulottuvuuksia, jotka ovat ihmisen ymmärryksen tavoittamattomissa. Jumalan olemuksessa on syvyyksiä, joita ihmisen ymmärrys ei pysty luotaamaan. Jumalasta on periaatteessa mahdollista saada luotettavaa tietoa, vaikka erehtymisen vaara on jatkuvasti olemassa. Jumalaa koskevan tiedon ongelmat eivät johdu siitä, etteivätkö ihmisen älylliset kyvyt olisi sopivia saamaan tietoa Jumalasta. Osittain ongelma liittyy ihmisen rajallisuuteen: äärellinen ihminen ei pysty luotaamaan ääretöntä Jumalaa. Toiseksi ongelma on eettinen: ihminen ei halua tuntea täysin hyvää ja kaikkivaltiasta olentoa, koska se paljastaisi hänen oman turmeluksensa. Siksi kristillisen teismin mukaan Jumalan on ilmoitettava itsensä sekä sanallisesti että henkilökohtaisesti, jotta hänet voitaisiin tuntea.

Raamatun Jumala on absoluutti, ehdoton, iankaikkinen ja ikuinen, aina olemassa ollut, ihmisen mitoin määrittelemätön, kaikkivaltias, suvereeni, kenellekään alistumaton, kaikkeuden luoja ja valtias, mutta samalla kuitenkin historiaan tuleva, ihmistä puhutteleva ja itsensä ilmoittava Jumala, joka aikanaan lähetti Poikansa maailmaan yhdeksi meistä. (Lindgren 2000: 54.)

[[wp:teistinen realismi|Teistiset realistit]] olettavat tavallisesti, että Jumala on ilmoittanut itsensä tavalla, joka tekee mahdolliseksi saada hänestä luotettavaa tietoa. Ilmoitusta pyritään tulkitsemaan huolellisesti, koska tarkoituksena on saada selville, millainen Jumala todella on. Jumalaa koskevien tulkintojen totuuden kriteeriksi ei voi asettaa mitään muuta kriteeriä, esimerkiksi sitä, miten hyvin erilaiset tulkinnat oletetusti palvelevat ihmiskunnan hyvinvointia. Luotettava käsitys ihmiskunnan hyvinvoinnin edellytyksistä edellyttää tietoa ihmisen olemuksesta, joka puolestaan edellyttää tietoa ihmisen alkuperästä. Realistien mukaan ei ole tarkoitus, että vapaasti luomme mielikuvan Jumalasta sen mukaan, mikä näyttäisi meidän mielestämme tuottavan hyviä yhteiskunnallisia seurauksia, vaan tarkoituksena on löytää totuus siitä, millainen olento Jumala on. Tähän tietoon perustuu myös tieto siitä, millainen olento ihminen on, koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Jumalaa koskevalla tiedolla on ajateltu olevan ainakin neljä lähdettä: luontainen jumalatietoisuus, kokemus Jumalan läsnäolosta, taiteellinen kokemus ja sanallinen ilmoitus.

Kolmannessa luvussa on tarkoitus pohtia tällaisen teistisen näkemyksen sisäistä logiikkaa yksityiskohtaisemmin ja arvioida sitä vastaan esitetyn kritiikin pitävyyttä. Tilan säästämiseksi on pakko rajoittua yhteen teismin muotoon. Ottaen huomioon länsimaisen keskustelun keskittyminen kristinuskoon, on mielekästä pohtia nimenomaan niitä ajatuskulkuja, joita on kehitetty vaikutusvaltaisten kristillisten traditioiden piirissä.

Sitä ennen analysoidaan kuitenkin tieteellisen maailmankatsomuksen ja uskonnon suhdetta sekä pohditaan kysymystä tieteellisessä tutkimuksessa hyväksyttävistä tiedon lähteistä. Näihin kysymyksiin keskitytään seuraavassa luvussa.

== Kooste ==

Monenlaiset käsitteelliset epäselvyydet vaivaavat yrityksiä määritellä uskon ja tiedon välistä suhdetta. Uskon ja uskomuksen käsitettä käytetään yhtäältä täysin neutraalissa merkityksessä ja toisaalta merkityksessä 'toiveajatteluun perustuva tunteenomainen vakaumus'. Uskonnollinen usko ymmärretään tavallisesti jälkimmäisessä merkityksessä.

[[Evidentialismi|Evidentialistit]] katsovat, että Jumalaan on mahdollista uskoa ainoastaan, jos Jumalan olemassaolo pystytään todistamaan tai perustelemaan. Evidenssin tai todistusaineiston käsitettä käytetään tässä yhteydessä ainakin kolmessa merkityksessä:
# Evidenssillä voidaan tarkoittaa argumentatiivista perustelua, joka muodostaa vastaansanomattoman todistuksen Jumalan olemassaolosta.
# Evidenssillä voidaan tarkoittaa argumentatiivista perustelua, joka muodostaa riittävän syyn uskoa Jumalan olemassaoloon.
# Evidenssillä voidaan tarkoittaa todistusaineistoa tai evidenssiä, johon ihminen on välittömästi kosketuksissa kokemuksensa välityksellä riippumatta siitä, pystyykö hän pukemaan niihin sisältyvät perusteet argumenttien muotoon.

Evidentialistit väittävät tavallisesti, että jos teisti ei osaa perustella vakaumustaan ensimmäisessä tai toisessa merkityksessä, se on perusteeton myös kolmannessa merkityksessä, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää fideismi, jonka mukaan uskolla ei ole mitään tiedollista merkitystä. Eksperientialismin mukaan teismi voi perustua välittömään evidenssiin, joka voidaan pukea argumenteiksi, mutta jolla on tiedollista painoarvoa jo välittömän kokemuksen muodossa.

Evidentialistit vetoavat joskus siihen, ettei Jumalan olemassaolon puolesta ole esitetty vastaansanomatonta argumenttia ja katsovat sen merkitsevän sitä, ettei usko Jumalaan perustu evidenssiin eli todistusaineistoon. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Evidentialistit sekoittavat keskenään sen, mitä voidaan tietää ja mitä voidaan todistaa. Ihmisellä voi olla luontaista ja intuitiivista tietoa Jumalan olemassaolosta ja joistakin hänen ominaisuuksistaan vaikka hän ei pystyisi teoreettisesti todistamaan Jumalan olemassaoloa. Usko Jumalaan voi olla pätevä perususkomus, joka perustuu maailmankaikkeudessa ja ihmisen olemuksessa olevaan todistusaineistoon. Tämä todistusaineisto voidaan pukea argumenteiksi, vaikka siitä ei inhimillisen tiedon rajoitusten takia ole mahdollista rakentaa vastaansanomatonta todistusta Jumalan olemassaolon puolesta.

Yhden agnostismin muunnelman mukaan Jumalasta ei voida esittää mielekkäitä väitteitä, koska inhimillinen kieli ei sovellu Jumalasta puhumiseen. Tämän näkemyksen mukaan Jumalasta ei ole mahdollista puhua reaalisesti olemassaolevana olentona. Näitä määritelmiä ja rajauksia tehdessään agnostikot kuitenkin samalla ylittävät vetämänsä rajan ja puhuvat Jumalasta sekä pyrkivät määrittelemään hänen olemustaan tavalla, joka on heidän oman teoriansa mukaan on mahdotonta. Koska teistinen realisti olettaa Jumalan luoneen ihmisen ja koko maailmankaikkeuden, hänen on luonnollista olettaa, että ihminen pystyy puhumaan Jumalasta. Niinpä agnostista teoriaa vaivaavaa sisäistä ristiriitaa ei pääse syntymään realistisessa teistisessä lähestymistavassa.

{{Uskonnonfilosofia}}
[[Luokka:Epistemologia]][[Luokka:Lukusuositukset]]

Kristinuskon perustelut

2011-03-07T16:54:15Z

Fyysikko: suosituksiin

Perustelun käsitteelle on tunnusomaista se, että ensin on esitettävä jokin kanta ja vasta sitten sitä voi pyrkiä perustelemaan. Ilman kannanottoa ei siis voi olla perusteluakaan. Toisaalta perustelu ei voi muuttaa minkään kannan luonnetta: puutteellisesti tai olemattomasti perusteltu oikea kanta pysyy oikeana, kiehtovankin kaunopuheisesti perusteltu virheellinen kanta puolestaan virheellisenä. Kaikkia päteviä perusteita ei liioin voi esittää sanallisesti vakuuttavina perusteluina.<ref>Vrt. ns. hiljaisen tiedon (engl. ''tacit knowledge'') käsitteen perusteleva oivallus: "Voimme tietää enemmän kuin voimme sanoa."</ref>

Kristinuskonkin<ref>Tässä yhteydessä "kristinusko" tarkoittaa ennen muuta kristinuskon tiedollista sisältöä. Muissa yhteyksissä huomio voi kiinnittyä muihin seikkoihin, kuten esim. yksilökohtaisen uskon aitouteen, kristillisten tai sellaisina esiintyvien ryhmien käyttäytymismuotoihin tai kokonaisten kulttuurien luonteenomaisiin piirteisiin kuten arvoihin, ihanteisiin ja eettisiin järjestelmiin.</ref> perusteluista puhuttaessa on syytä aloittaa sen selvittämisellä, mitä oikeastaan tahdotaan perustella. Sitten voi ymmärrettävästi puhua myös tämän asiasisällön perusteista ja perusteluista sekä näiden perustelujen luonteesta.

== Kristinuskon sisältö ==

Suppein laajalti hyväksytty kristinuskon tiedollisen sisällön tiivistelmä lienee [[wp:Apostolinen uskontunnustus|Apostolinen uskontunnustus]]. Sen<ref>ja kaikkien muidenkin kristinuskon kokonaisesitysten</ref> sisältöön on olemassa ainakin kolme olennaisesti erilaista suhtautumistapaa:
# Kysymys on myyttisestä todellisuuskäsityksestä, jonka vanhentuneisuus on kulttuurin ja erityisesti tieteen sittemmin kehittyessä käynyt valistuneille ihmisille ilmeiseksi. Tämän käsityksen mukaan kristinuskolla on kyllä luonteenomainen tiedollinen sisältönsä, mutta se on perin juurin virheellinen. Tähän virheelliseen käsitykseen yhä takertuneita, ajastaan jälkeenjääneitä ihmisiä halveksitaan ja kutsutaan siksi vaikkapa "fundamentalisteiksi". Siis: "Kristinusko olisi voinut olla totta mutta ei ole. Mitä pikemmin kaikki tämän ymmärtävät, sen parempi."
# Kysymys ei ole varsinaisesta todellisuuskäsityksestä laisinkaan, vaan pikemminkin yrityksestä ilmaista joitain syviä yleisinhimillisiä tuntoja kirjoittamisaikana käytettävissä olleilla yksipuolisilla ilmaisutavoilla. Tämän käsityksen mukaan kristinuskolla ei ole varsinaista tiedollista sisältöä lainkaan vaan sen varsinainen olemus on "uskonnollista uskoa", joka on pikemminkin elämyksellistä tunnekokemusta ja tulkinnanvaraisiin rituaaleihin halukkaasti osallistumista kuin varsinainen todellisuuskäsitys. Niitä, jotka yhä ovat takertuneita siihen virheelliseen käsitykseen, että kristinuskolla olisi jokin varsinainen tietosisältö, ja jotka siksi "uskovat tosiasioihin" eivätkä pitäydy vapaasti tulkittaviin symboleihin ja elämyksellisyyteen, halveksitaan kirkon ja kristinuskon julkisuuskuvalle vahinkoa aiheuttavina, asiantuntemattomina tomppeleina ja kutsutaan siksi vaikkapa "fundamentalisteiksi". Siis: "Kristinusko ei voi olla totta eikä erehdystä vaan on jotakin aivan muuta. Mitä pikemmin kaikki tämän ymmärtävät, sen parempi."
# Kysymys on oikeasta todellisuuskäsityksestä: kristinusko on sisällöllisesti omaleimainen, yleispätevin totuusvaatimuksin esiintyvä todellisuuskäsitys, joka sekä sisältönsä että totuusvaatimuksensa osalta perustuu Jumalan aidon ja arvovaltaisen, ihmisille annetun ilmoituksen vastaanottamiseen ja tarjolla pitämiseen. Tämän käsityksen mukaan kristinuskon tiedollinen sisältö ei ole myyttinen tai vertauskuvallinen eikä vanhentunut tai virheellinen vaan konkreettisesti tosi, luotettava ja muuttumaton. Näin ollen tämän käsityksen edustajat saavatkin "fundamentalistin" leiman sekä ykkös- että kakkoskohdan taakse ryhmittyneiltä tahoilta; itse he puolestaan pitävät itseään klassisen kristinuskon<ref>"Klassinen kristinusko" tarkoittaa sitä, mitä kristityt ovat "aina ja kaikkialla" uskoneet; koska menneiden sukupolvien ajatuksia ei voi enää jälkikäteen muuttaa, klassisen kristinuskon sisältö ei muutu ajan mukana, vaan sen voi periaatteessa vain joko hyväksyä tai hylätä sellaisenaan. Esim. Martti Lutherin 1500-luvulla kirjoittamat Apostolisen uskontunnustuksen kohtien selitykset päättyvät "''Tämä on varmasti totta''" -sanoihin. Luther siis piti uskontunnustuksen sisältöä "ihan oikeasti totena" ja opetti kansaa siltä pohjalta.</ref> edustajina, joiden uskon sisältö on olennaisesti sama kuin esim. nykymuotoisen Apostolisen uskontunnustuksen ensimmäisinä käyttöön ottaneiden seurakuntien. Siis: "Kristinusko voi olla totta ja onkin. Mitä pikemmin kaikki tämän ymmärtävät, sen parempi."

Ei ole vaikea nähdä, että nämä kolme käsitystä ovat toisensa poissulkevia. Kukaan ei siis voi järkevästi ajatellen edustaa useampaa kuin yhtä niistä. Sikäli kuin [[uskonnon määritelmä|uskonto]] käsitetään vastauksina perimmäisiin kysymyksiin, kyseessä on kolme eri uskontoa. Näillä kullakin on oma sisältönsä ja omat tapansa pyrkiä sitä perustelemaan ja levittämään. Tässä artikkelissa<ref>ja koko tällä sivustolla</ref> pitäydytään ylläesitellyistä käsityksistä kolmanteen, ja kristinuskon perusteista ja perusteluista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan näin ymmärretyn kristinuskon perusteita ja perusteluja.

== Perusteet ja perustelut ==

Käsitteellisen selkeyden vuoksi on syytä käsittää "perusteet" ja "perustelut" eri asioiksi: '''Perustelu''' on<ref>tässä tapauksessa kristinuskon totuutta puolustava</ref> väitelausein esitetty argumentti. '''Peruste''' taas on henkilökohtaiseen vakuuttuneisuuteen liittyvä laajempi käsite, jonka piiriin kuuluu esimerkiksi sisäinen vakuuttuminen välittömän kokemuksen pohjalta tai siksi, että jokin käsityskanta<ref>tässä tapauksessa kristillinen usko</ref> on oikea<ref>sisäisen rakenteensa puolesta johdonmukaisin, sekä intuitiivisesti että älyllisesti tyydyttävin ja käytännössä ylivoimaisesti toimivin – esim. tässä mielessä siis itse itsensä suoraan henkilökohtaisella tasolla todistava</ref> [[perususkomus]]. Henkilön usko voi siis olla tiedollisesti täysin oikeutettua<ref>"Tiedollinen oikeutus" on filosofisen tietoteorian eli epistemologian käsite. Se, että jonkun ihmisen tietty käsitys on tiedollisesti oikeutettu, tarkoittaa suunnilleen samaa kuin että tällä ihmisellä on tästä käsityksestään kiinni pitämiseen niin hyvät syyt kuin mistään käsityksestä kiinnipitämiseen kenelläkään ihmisellä voi ylipäätään olla.</ref>, vaikkei hänellä olisikaan väitelauseiksi puettuja perusteluita uskolleen: hänellä voi olla välitön kokemus Jumalasta ja Jumalan toiminnasta elämässään.

Samoin esimerkiksi havaintojen luotettavuuden tai oman tajunnan ulkopuolisten asioiden olemassaolon uskomiselle on perusteita, vaikkei tietoteoriassa kyetäkään väitelausein esittämään mitään vakuuttavia perusteluja, miksi ne olisi uskottava. Nämä asiat voidaan nähdä oikeina perususkomuksina, jotka eivät tarvitse perusteluita.

Kuten professori [[Tapio Puolimatka]] on useissa kirjoissaan todennut, omakohtainen kokemus Jumalasta ja Pyhän Hengen välittämä Raamatun sisäinen todistus on älyllisesti aivan oikeutettu syy henkilökohtaiseen kristilliseen uskoon. Jumala ei vaadi ihmisen puolelta mitään kunnostautumista hyväksyäkseen tämän rakkaana lapsenaan yhteyteensä Jeesuksen sovintokuoleman perusteella eikä uskoon päätymiseen vaadita filosofista tai tieteellistä osaamista, vaan usko on Jumalan lahja, jota tarjotaan eroa tekemättä kaikille ja kaikenlaisille ihmisille. Jumalan olemassaolosta voi vakuuttua samaan tapaan kuin siitä, että itsemme lisäksi on olemassa muitakin ihmisiä: oman kokemuksemme perusteella. Jos siis teen kokemukseni perusteella väitteitä henkilöstä, jota ystäväni ei tunne, hänen on oman kokemuksensa puuttumisesta huolimatta järkevää ottaa todistukseni vakavasti. Itse asiassa luonnon[[tiede]]kin perustuu siihen, että uskomme toisten ihmisten todistuksia siitä, mitä he väittävät saaneensa selville mittaamalla. Luonnontieteen taustalla piilee muitakin uskomuksia, joita ei voi "tieteellisesti todistaa", mutta jotka on tieteellisen tutkimuksen mahdollistamiseksi välttämättä edellytettävä tosiksi.

== Miksi kristinuskon totuutta tulisi perustella ==

Perustelut ovat tärkeitä, vaikkeivät olekaan uskolle välttämättömiä. Länsimaisessa nykykulttuurissa elävä ihminen kohtaa näet paljon kristinuskon vastaisia väitteitä.<ref>Tämä liittyy siihen, että kristinusko on ollut toistatuhatta vuotta länsimaisen kulttuurin perustavana tekijänä ja että nyt on menossa jo muutaman vuosisadan mittainen kristinuskon vastaisen kulttuurisen kapinan vaihe, minkä johdosta kulttuuriamme sanotaan usein "jälkikristilliseksi".</ref> Mikäli hän ei pysty löytämään niihin vastauksia (eli häneltä puuttuu kumoajan kumoaja<ref name="UTM">Ks. [[Usko, tieto ja myytit]], Tapio Puolimatka, 2005</ref>) eikä muutoinkaan kohtaa vakuuttavia perusteluja kristinuskolle, tilanne vaatii veronsa: joko hänen uskonsa heikkenee<ref>tai ei pääse edes syntymään</ref> tai hän joutuu perääntymään [[fideismi]]in. Uskon heikkeneminen tekee hengellisestä elämästä raskaampaa, ja varsinkin erityisten vaikeuksien kohdatessa uskon menettämisen uhkakin samalla kasvaa. Fideismilläkin on ikäviä seurauksia, etenkin kokonaisvaltaisen kristillisen ajattelun ja kristittynä elämisen kannalta.<ref>Fideismi johtaa yleensä myös evankelioinnin ja lähetystyön vähenemiseen, hämärtäähän se kaikkien ihmisten objektiivisesti perustavimman tarpeen: sielun autuuden eli todelliselta kadotukselta pelastumisen. Lähetys- ja evankeliointityön motiiviksi jää tällöin lähinnä vain henkilökohtaisesta kristillisestä uskosta seuraavan, tässä elämässä koettavan onnen tunteen tartuttaminen, eikä se pitkälle riitä.</ref>

Ei-kristitylle apologetiikka antaa perusteita luokitella kristinusko sinänsä mielekkääksi todellisuuskäsitykseksi, jolloin evankeliumin vastaanottaminenkin tulee hänen kannaltaan ajateltavissa olevaksi vaihtoehdoksi. Koko kulttuurin tasolla kristinuskon järkiperustelujen tunnetuksi tuleminen tervehdyttää vallitsevaa maailmankuvaa siten, että myös kristinuskon mukaiset toimintatavat ja arvot nähdään yhä asiaankuuluvina ja säilyttämisen arvoisina. Perusteluiden esittäminen on siis kristillisten seurakuntien menestyksellisen toiminnan kannalta melkeinpä välttämätöntä.

== Kristinuskoa puoltavien perustelujen luokittelu ==

Kristinuskolle on useita perusteluja.<ref>Tässä artikkelissa viitatuista perusteluista kiinnostuneille lukijoille suosittelemme tutustumista viitteinä annettuun kirjallisuuteen. Jatkossa toivottavasti ApologetiikkaWikiinkin saadaan näitä perusteluja kuvaavat sivut.</ref> Niitä voi luetella ja luokitella seuraavaan tapaan:

===Filosofiset perustelut===
Filosofisia argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty yli kaksikymmentä <ref name="UTM"/>{{,}}<ref>{{cite web |url=http://www.theapologiaproject.org/two-dozen.htm |title=Two Dozen (or so) Theistic Arguments| author = Alvin Plantiga |format= |work= |accessdate=2010-02-09}}</ref>{{,}}<ref>{{cite web |url=http://www.peterkreeft.com/audio/08_arguments-for-god.htm |author = Peter Kreeft |title= Arguments for God's Existence |format= |work= |accessdate=2010-02-09}}</ref>. Alla joitain näistä:
#[[Ontologinen argumentti]] <ref name="companion">[http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-1405176571.html The Blackwell Companion to Natural Theology], Wiley, 2009, William Lane Craig (Editor) ja J. P. Moreland (Editor)</ref>
#[[Kosmologinen argumentti]] <ref name="companion">{{,}}</ref>
#[[Moraalinen argumentti|Moraalin]] olemassaoloon perustuva argumentti eli aksiologinen argumentti <ref name="companion"> </ref>
#[[Evolutiivinen_argumentti_naturalismia_vastaan|Järjen luotettavuuteen]] perustuva argumentti
#Kauneuteen perustuva argumentti
#Uskonnollisiin kokemuksiin perustuva argumentti<ref name="companion"> </ref>
#[[Eksistentiaalinen argumentti]]

===Historialliset perustelut===
#Jeesuksen ylösnousemuksen historialliset todisteet <ref>Ks. esim. kirjat [[Tapaus Kristus]], Lee Strobel, Reasonable Faith, William Lane-Craig, [[The Resurrection of the Son of God]], N.T. Wright</ref>
#Arkeologiset todisteet <ref>Ks. esim. {{cite book |author= K. A. Kitchen |title=On the reliability of the Old Testament |publisher=W.B. Eerdmans |location=Grand Rapids, Mich |year=2003 |pages= |isbn=0-8028-0396-2 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>
#Raamatun profetiat <ref>Ks. esim. [[Usko, tiede ja Raamattu]], Tapio Puolimatka</ref>
#[[Raamatun historiallinen luotettavuus|Raamatun historiallisen luotettavuuden todisteet]] <ref>Ks. esim. {{cite book |author=McDowell, Josh |title=The new evidence that demands a verdict |publisher=T. Nelson |location=Nashville |year=1999 |pages= |isbn=0-7852-4219-8 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>
#Aikaiset ja silminnäkijätodistukset Jeesuksesta <ref>Ks. esim. {{cite book |author=Limbaugh, David; Geisler, Norman L.; Turek, Frank |title=I Don't Have Enough Faith to Be an Atheist |publisher=Crossway Books |location=Wheaton, Ill |year=2004 |pages= |isbn=1-58134-561-5 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>

===Luonnontieteelliset perustelut <ref>Ks. esim. {{cite book |author=Strobel, Lee |title=[[Tapaus_Kristus|The case for a Creator]]: a journalist investigates scientific evidence that points toward God |publisher=Zondervan/Willow Creek Resources |location=Grand Rapids, Mich |year=2004 |pages= |isbn=0-310-24050-6 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>===
#Universumin alku
#[[Kosminen hienosäätö]]
#[[Suunnitteluteoria|Suunnittelusignaalit]] [[Palautumaton_monimutkaisuus|biologiassa]]
#Tietoisuuden tutkimus
#[[Abiogeneesi | Alkusynnyn eli ensimmäisen solun itsestäänsyntymisen mahdottomuus]]
#[[The_Edge_of_Evolution| Evoluution havaitut rajat]]

==Viitteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Yleistä tietoa]][[Luokka:Argumentit]][[Luokka:Lukusuositukset]]

ApoWiki:Linkit

2011-03-07T16:46:40Z

Fyysikko: /* Top 5 */ korjattu pari linkkiä

Alla verkossa olevia lisäresursseja, joista lähes kaikki ovat englanniksi.

==Top 5==
*[http://www.reasonablefaith.org/ Reasonable faith] - filosofisempaa, myös väittelyitä.
*[http://www.youtube.com/user/apologetics101 YouTuben apologetiikkakanava]
*[http://www.str.org/ Stand to Reason] - artikkeleita ajankohtaisista aiheista
*[http://www.tapiopuolimatka.net/ Professori Puolimatkan kotisivut]
*[http://www.leaderu.com/truth/1truth10.html?pagename= Plantingan neuvo kristityille ajattelijoille]

==Hyvää luettavaa==
*[http://www.leaderu.com/truth/1truth10.html?pagename= Plantingan neuvo kristityille ajattelijoille]
*[http://www.apologetics.org Apologetics.org] C.S.Lewis Societyn ja Floridan Trinity Collegen sponsoroima apologetiikkasivusto
*[http://www.apologeticspress.org/ Apologetics Press]
*[http://www.discovery.org/csc/essentialReadings.php?pagename= Discovery Instituutin Center for Science and Culture] -jaoston artikkeleita elämän kehityksestä ja alkuperästä
*[http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=5332?pagename= Stand to Reason] - artikkeleita ajankohtaisista aiheista
*[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=content?pagename= Reasonable faith] - filosofisempaa, myös väittelyitä.
*[http://blog.bible.org/primetimejesus/ Primetime Jesus] - klassisten raamatuntutkijoiden erinomainen blogi
*[http://www.biblearchaeology.org/ Arkeologiasta]
*[http://www.intelligentchristianity.net/ Credible Christianity]
*[http://philofreligion.homestead.com/plantingapage.html?pagename= Alvin Plantingan kotisivut]
*[http://www.carm.org/ Christian Apologetics and Research Ministry] Laaja sivusto, jossa aiheita laidasta laitaan
*[http://www.aomin.org/ Alpha and Omega Ministries] James Whiten apologetiikkasivusto
*[http://www.proofthatgodexists.org/ Proof That God Exist]
*[http://www.tapiopuolimatka.net/ Professori Puolimatkan kotisivut]
*[http://hyviauutisia.wordpress.com katolinen Hyviä uutisia -blogi, sisältää käytännössä apologeettisia artikkeleita]
*[http://www.johnankerberg.org Ankerberg Theological Research Institute]
*[http://www.ccel.org/ccel/schaff/anf01.viii.i.html Christian Classics Ethereal Library] – Kristillisiä klassikoita englanniksi käännettynä
*[http://www.apologeticspress.org/ebooks/ Ilmaisia, myös apologetiikkaan liittyviä e-kirjoja (Apologetics Press)]
*[http://whygodreallyexists.com/ Why God Really Exists?]
*[http://afterall.net Kristillistä skeptsisismiä]

==Kuunneltavia tiedostoja verkossa==
===Podcasteja, eli verkon yli ladattavia radio-ohjelmia ja luentoja===

*[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=podcasting_main#defenders Defender's class, William Lane Craig] - Eturivin filosofin kristinuskon perusteita syvällisesti käsittelevä podcast.
*[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=podcasting_main#rf Reasonable Faith, William Lane Craig] - Eturivin filosofin ajankohtaisia aiheita käsittelevä podcast.
*[http://www.str.org/site/PageServer?pagename= Stand to Reason] - Kevyempää kuunneltavaa ajankohtaisista aiheista. Todella terävää ajatttelua.
*[http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=section&id=6&Itemid=58?pagename= Apologetics.com] - Apologetiikkaan keskittynyt osaava nettiyhteisö ja radiokanava.
*[http://www.rzim.org/EU/Resources/Listen/LetMyPeopleThink.aspx?pagename= RZIM - Ravi Zacharias]
*[http://www.equip.org/?pagename= Bible Answer Man]

(Podcasting on tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Podcastin pitäjä julkaisee RSS- tai Atom-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista. Kuuntelijalla on puolestaan ohjelma kuten ilmaiset [http://www.apple.com/fi/itunes/download/?pagename= iTunes] tai [http://juicereceiver.sourceforge.net/download/index.php?pagename= Juice](ei toimi Vistassa 2008), joka seuraa syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa sen perusteella tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi. Kuuntelu onnistuu tietokoneella, MP3-soittimella tai kännykällä.)

*The Narrow Mind [http://podcast.unchainedradio.com/xml/rss/feed.xml Podcast RSS-syötteenä] [http://itunes.apple.com/WebObjects/MZStore.woa/wa/viewPodcast?id=130183149 (Lisää iTunesiin)]. Podcast, jossa vahva apologinen ote huumoria unohtamatta. Lisätietoja [http://unchainedradio.com/ ohjelman kotisivuilta]
*The Dividing Line [http://aomin.org/podcast.xml Podcast RSS-syötteenä]. Podcast, jossa käsitellään usein Raamatun luotettavuutta
*Faith and Reason [http://feeds.feedburner.com/carmorgpodcasting Podcast RSS-syötteenä] [http://itunes.apple.com/WebObjects/MZStore.woa/wa/viewPodcast?id=188506855 (Lisää iTunesiin)]. Apologia aiheisen radio-ohjelman podcastversio
*Turunen [http://www.patmos.fi/podcast/turunen.xml Podcast RSS-syötteenä]. [[Pasi_Turunen|Pasi Turusen]] [[Radio_Dei|Radio Deissä]] pyörivän ohjelman podcastversio

===mp3-luentoja===
*[[Kuva:The-VERITAS-FORUM-logo.png|200px|http://www.veritas.org/media/]] - Laaja apologeettinen sivusto, joka sisältää useiden eri tieteenalojen osaajien luentoja.
*[http://www.ligonier.org/rym.php?pagename= Renewing Your Mind, R.C. Sproul], myös videoita
*[http://deimos3.apple.com/WebObjects/Core.woa/Browse/rts-public.1381074140 Christian Apologetics], John M. Frame, Reformed Theological Seminary. Luentosarja (vaatii iTunes -ohjelman).
*[http://deimos3.apple.com/WebObjects/Core.woa/Browse/covenantseminary.edu.1729718063 Apologetics & Outreach], Jerram Barrs, Covenant Theological Seminary. Luentosarja (vaatii iTunes -ohjelman).

== Äänikirjoja ==
* [http://www.bringyou.to/CSLewisMereChristianityCOMPLETE.mp3 C. S. Lewisin apologeettinen klassikko "Mere Christianity"]
* [http://www.freechristianaudiobooks.com/audiobooks/Orthodoxy/mp3/Orthodoxymp3.htm G. K. Chestertonin apologeettinen klassikko "Orthodoxy" (synteettinen ääni)]

==Videoita==
===Haastatteluja ja lyhyempiä videoita===
*[http://www.youtube.com/user/apologetics101 YouTuben apologetiikkakanava]
*[http://www.leestrobel.com/?pagename= Lee Strobel]
*[http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=7507?pagename= Stand to Reason videoita]
*[http://www.ligonier.org/rym.php?pagename= Renewing Your Mind, R.C. Sproul]
*[http://www.rzim.org/EU/Resources/Watch.aspx?pagename= RZIM, Ravi Zacharias]

===Dokumenttielokuvia===
*[http://www.theapologiaproject.org/video_library.htm?pagename= Makroevoluutioteorian kritiikistä ja suunnittelusta luonnossa].
*The Case for Faith
*The Case for Christ
*The Case for Creator

==Taidetta==
http://www.akiane.com/akiane_art.htm
[[Luokka:Yleistä tietoa]]

==Ohjelmia==
* [http://xiphos.org/ Xiphos], ilmainen työkalu Raamatun lukemiseen ja tutkimiseen

Tieteisusko

2011-02-04T09:31:30Z

Fyysikko:

Tieteisusko on epistemologinen käsitys, jonka mukaan vain tieteellinen tieto on luotettavaa tietoa. Kanta on länsimaissa hyvinkin yleinen. Se on kuitenkin naurettava mm. seuraavista syistä:

#Tieteisusko kumoaa itsensä, koska tiede ei todista tieteisuskoa. Ei ole olemassa mitään tieteellistä tulosta, joka todistaisi, että vain tieteellinen tieto olisi luotettavaa. Koska siis tieteisuskon olennaiselle oletukselle, että vain tieteellisesti perusteltuja väitteitä pitäisi uskoa, ei löydy tieteellistä tukea, tieteisuskon mukaan tieteisusko ei ole luotettava.
#Tieteeseen liittyy perustelemattomia uskomuksia (universumin järjellisyys, järjen luotettavuus, mittaajan aistihavaintojen ja muistikuvien luotettavuus, luottamus mittaajan todistukseen mittaustuloksesta julkaisussaan, jne), joten tieteisuskoon usein liittyvä tiedollinen ylpeys ei ole oikeutettua.
#Yksi tieteen tärkeä periaate pitäisi olla, että auktoriteetteihin ei luoteta, vaan enemmistönkin väitteisiin suhtaudutaan kriittisesti ja ne on voitava perustella itsessään. Tieteisusko taas luottaa auktoriteetteihin eikä yleensä suhtaudu tieteen väitteisiin kriittisesti tai kysele tarkkoja perusteluja tieteentekijöiltä. Tieteisusko on siis itseasiassa epätieteellistä. Usein yhden alan tutkija on tieteisuskoinen suhteessa muihin tieteen aloihin.
#Lisäksi tiede on muuttuvaa, joten tulevaisuuden tiede todennäköisesti kumoaa nykyisen tieteisuskon.
#Tiede ei oikeasti vastaa useimpiin elämän tärkeisiin kysymyksiin, joten tieteisuskovan pitää kuitenkin turvautua muihin tietämisen/uskomisen muotoihin. Tieteisuskova antaa ymmärtää olevansa muita varmemmalla tiedollisella pohjalla, todellisuudessa hän on muita pinnallisempi eikä näe tai perustele omia oletuksiaan. Tieteisuskoon liittyy siis tiedollista tekopyhyyttä.
#Arvostetun tieteellisen aseman saavuttaneilla on taipumus myydä uskonvaraisia/ideologisia käsityksiään tieteen nimissä, joten pinnallinen tieteisuskova on alttiina tieteenä esitetylle propagandalle.
#Tieteenfilosofia ja -metodi rajaa tieteen pelikenttää. Tieteisuskova esim. uskoisi vain asioiden pituuteen, jos aikaa ja massaa ei voitaisi mitata tai jos ne tieteenfilosofialla määriteltäisiin tieteen ulkopuolelle. Tieteisuskova uskoisi vain perunoiden olemassaoloon mikäli tiede rajaisi itsensä tutkimaan vain perunoita (metodinen peruna-tieteenfilosofia).
#Emme lopulta tiedä mitä tiede on. Tieteenfilosofiassa on osoitettu, että ei ole mahdollista määritellä mikä on tiedettä ja mikä ei. Tieteisuskova ei siis perimmältään tiedä mihin uskonsa kohdistaa. Pinnallisesti tämä on toki helppoa: uskotaan vain kaikki mitä tiedemieheksi koettu henkilö väittää.

Kristilliseltä pohjalta tiedettä voi kuitenkin pitää hyvänä tapana tietää – ainakin silloin, kun tiedemiesten moraali on kunnossa ja keskusteluavaruutta ei rajoiteta. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla tieteen aloilla - http://www.expelled.com. Keskustelua rajoittaa nykytieteessä vahva ennakkositoutuminen luonnollisiin syihin ainoina sallittuina tieteellisinä selityksinä (naturalismi). Erityisesti universumin ja elämän alkuperä ja tietoisuuden tutkimus ovat tällaisia aloja. Myös radikaaliin liberaaliteologiaan on vahvasti vaikuttanut käsitys, että vain luonnolliset selitykset ovat tieteellisiä, mikä tietysti on johtanut ihmeiden ja kaiken Jumalaan viittaavan pois selittämiseen. Sitoutuessaan vahvasti metodologisen naturalismin tapaisiin ennakkokäsityksiin tiede lakkaa olemasta totuuden etsimistä.

==Tieteisusko ja usko Jumalaan==
Tieteessä ei ole mitään, joka todistaisi ettei Jumalaa ole. Tämän myöntävät myös käytännössä kaikki ajattelevat tieteisuskovaiset. (Jos eivät myönnä, kannattaa kysyä mikä konkreettinen tulos tieteessä osoittaa, ettei Jumalaa ole.) Näin ollen tieteisuskovan kanta Jumalan olemassaoloon ei muodostu tieteen perusteella, vaan perustelu, mikäli sitä tunteenomaisen vakuuttumisen sivussa edes on, muodostetaan filosofisten argumenttien perusteella. Yleisin tällainen filosofinen argumentti lienee seuraava:

# Meidän tulisi uskoa vain tieteen tuloksiin.
# Tiede ei ole todistanut Jumalaa, Jumalaa ei ole tarvittu selityksenä.
# Johtopäätös: Meidän ei siis tulisi uskoa Jumalan olemassaoloon.

Koska kohta 1 on filosofinen sitoumus, ei tieteen tulos, argumentti on puhtaasti filosofinen, ei tieteellinen. Lisäksi, kuten yllä on osoitettu, kohta 1 on sisäisesti ristiriitainen (koska tiede ei todista kohtaa 1). Näin ollen kohta 1 on välttämättä epätosi ja siten johtopäätös ei seuraa. Lisäksi kohta 2. on ongelmallinen, sillä todellisuudessa Jumalaa ei ole sallittu tieteellisenä selityksenä materialistisen tieteenfilosofian takia. Mikäli kohta 2. muutettaisiin muotoon: "2. Jumalaa ei ole sallittu tieteellisenä selityksenä", argumentilta putoaisi pohja pois. Kohta 2 on virheellinen myös siksi, että itse asiassa
Jumala on hyvä selitys esimerkiksi [[kosminen_hienosäätö | kosmiselle hienosäädölle]].

Miten on mahdollista, että usein muuten älykkäät tieteisuskovat tekevät ylläolevan alkeellisen filosofisen kömmähdyksen? Syynä on se, että usein tieteisuskova halveksii filosofiaa ja pitää filosofista päättelyä ja argumentteja arvottomina. Mutta koska filosofia perimmältään ja parhaimmillaan on tarkkaa ja systemaattista ajattelua, jota sovelletaan suuriin ja vaikeisiin kysymyksiin, tieteisuskova jää vaille tarkkaa ja systemaattista ajattelua suurissa kysymyksissä. Näin ollen tieteisuskova ei usein näe omia filosofisia sitoumuksiaan nenäänsä pitemmälle, hän ei analysoi omaa ajatteluaan tarpeeksi tarkasti ja sortuu itse lapselliseen ja virheelliseen filosofiaan, pitäen virheellistä filosofista päättelyään tieteellisenä.

Mitä yleisempää tieteisusko on, ja mitä yksipuolisemmin tieteisuskova lukee älyllisesti ylpeää tieteisuskoista kirjallisuutta, sitä vaikeampi yksinkertaistakaan tieteisuskon sisältämää ajatteluvirhettä on huomata.

==Tieteisusko ja kristinusko==

Tieteellä on kristilliset juuret sekä historiallisesti että maailmankatsomuksellisesti. Historiallisesti tiede kehitettiin huippuunsa juuri kristillisessä Euroopassa. Maailmankatsomuksellisesti juuri kristinusko antoi tieteelle sen tarvitseman maailmankatsomuksellisen pohjan; Kristinusko merkitsi taikauskon loppua, luonto nähtiin Jumalan luomaksi ja raamatun mukaisesti pitkälti luonnonlakien hallitsemaksi, ei henkiolentojen ja demonien ilmentymäksi. Kristinuskon pohjalta voitiin odottaa, että todellisuus on järkevä ja ymmärrettävä (sen Luoja on äärimmäisen järjellinen), että ihmisen ymmärrys voi ymmärtää luomakuntaa (molemmilla sama Luoja, ihminen Jumalan kuva), ja että ymmärryksemme ja havaintomme ovat luotettavia (järkevän ja luotettavan Luojan luomia). Tämän lisäksi Jeesuksen käytännönläheinen ammatti johti siihen että Euroopassa arvostettiin käytännön ammatteja ja siten mittausten tekijää, ei pelkästään nojatuolifilosofia.

Kristinuskon alla tieteisusko voidaankin nähdä harhaopiksi, jossa absolutisoidaan tai jopa nostetaan Jumalan asemaan yksi sinällään hyvä todellisuuden ja tietämisen osa-alue. Todellisuudessa todellisuus on huomattavasti rikkaampi ja laajempi kuin tieteellisen tiedon alue ja toisaalta tieteellisen tiedon alue ei ole hyvin määritelty. Vastaavanlaisesta absolutisoinnista on esimerkkejä muiltakin alueilta: Pankkiirille on helppoa sortua ajatteluun että vain raha ratkaisee, raha pyörittää myös tiedettä. Matemaatikolle vain matematiikka saattaa olla tärkeää. Joillekin tietojenkäsittelijoille kaikki on vain algoritmeja. Joillekin sosiologeille kaikki, tiedekin, on vain sosiologinen systeemi. Ihminen nostaa usein oman alansa tai erityisalueensa liian merkittävään asemaan.

==Tunnettuja tieteisuskon edustajia==

*[[Kari Enqvist]]
*Esko Valtaoja
*Markku Myllykangas
*Richard Dawkins
*Steven Weinberg
*Christopher Hitchens

[[Luokka:Maailmankatsomus]]

Tieteisusko

2011-02-04T07:34:17Z

Fyysikko: Lisättty tyypillinen tieteisuskoisen ajatuksenjuoksu ja edustajia

Kalam- kosmologinen argumentti

2011-01-26T07:56:37Z

Fyysikko: bgw -> bgv

Kosmologisen argumentin eri muodot pyrkivät osoittamaan riittävän Älyn tai Alkusyyn (lat. ''prima causa'') olemassaolon kosmoksen olomassaolon perusteella. Argumenttia ovat puolustaneet mm. [[wp:Platon|Platon]], [[wp:Aristoteles|Aristoteles]], [[wp:Maimonides|Maimonides]], [[wp:Anselm_Canterburylainen|Anselm]], [[wp:Tuomas Akvinolainen|Tuomas Akvinolainen]], [[wp:Descartes|Descartes]], [[wp:Spinoza|Spinoza]], [[wp:Leibniz|Leibniz]], [[wp:Locke|Locke]] ja nykyisin esimerkiksi [[William Lane Craig]], joka teki aiheesta mm. tohtorinväitöskirjansa.
[[Kuva:202406main image 958 800-600.jpg|right|thumb|250px|Kosmologisen argumentin mukaan mm. kaikella, millä on alku, on myös syy.]]
Keskiajalla islamilainen teologi [http://plato.stanford.edu/entries/al-ghazali/ al-Ghazali] (1058-1111) tiivisti väitteen Jumalan olemassaolosta hyvin yksinkertaiseen muotoon<ref>Craig W. L. (1998) "Design & Cosmological Argument" teoksessa Mere Creation – Science, Faith & Intelligent Design, toim. Dembski W. A., Downers Grove, Illinois, InterVarsity Press, s. 333</ref>:
# Kaikella, joka alkaa olla olemassa, on syy olemassaololleen.
# Universumi alkoi olla olemassa.
# Siispä universumilla on syy olemassaololleen.

Ensimmäinen premissi on varsin vakuuttava: sen voidaan olettaa olevan totta, oli kyseessä lähes mikä tahansa asia.<ref>Asiaa voi arvioida tarkastelemalla vaihtoehtoja: Tämän premissin kiistäminen on loogisesti yhtäpitävää seuraavan väitteen myöntämisen kanssa: ''"On olemassa jotain sellaista, joka on saanut alkunsa ilman mitään syytä."'' Tämä väite puolestaan on ongelmallinen mm. seuraavista syistä:
* Se on intuitiivisesti epäuskottava – etsimättä tulee mieleen kysymys: "Miksi uskoisin tällaista? Eihän tuota kukaan järkevä ihminen 'purematta niele'! Olisi kyllä työn ja tuskan takana yrittää ylipuhua minut tuohon käsitykseen."
* Se on käytännössä mahdoton osoittaa todeksi: miten voisi todistaa, että jotakin on syntynyt (tai edes voisi syntyä) ilman mitään syytä?
** Toisaalta sen esittäjällä on katsottava olevan todistamisen taakka, kuten olemassaoloväitteiden esittäjillä yleensäkin. Pelkkä väittäminen ei siis ole tällaisissa tapauksissa vakuuttavaa, vaan tueksi tarvittaisiin perusteluja.
* Se on älyllisesti epätyydyttävä: sen hyväksyminen rampauttaisi tai suorastaan lopettaisi syy-yhteyksiä koskevan tutkimuksen – aina, kun tutkimuskohteen aikaansaanut syy ei ole ilmeinen, olisi mahdollista olettaa, ettei mitään syytä kenties ole olemassakaan, joten asian voi jättää sikseen.</ref> Toinen premissi on puolestaan modernin kosmologian tulos. [[wp:Big Bang -teoria|''Big Bang'' -teorian]] mukaan avaruudella ja ajalla on alku, jota "ennen" ei materiaa, avaruutta eikä aikaa ole ollut. On esitetty spekulatiivisia teorioita siitä, että tunnettu universumi olisi vain yksi tapaus useista samankaltaisista "kuplista". Borde, Guth ja Vilenkin ovat kuitenkin osoittaneet (BGV-[[AW:S#teoreema|teoreema]]), että kaikissa tällaisissa metakosmologisissa malleissa on myös alku, mikäli avaruus niissä keskiarvoisesti laajenee, kuten se lähes poikkeuksetta tekee. Lisäksi voidaan [[AW:S#argumentoida|argumentoida]], että todellinen ääretön sarja fysikaalisia tapahtumia on mahdottomuus, joten tämänkin perusteella universumilla on oltava alku.

Entä mikä olisi ''riittävä ajan ulkopuolinen syy'' kaikelle materialle ja tilalle universumissa? Ajaton, ei-materiaalinen ja transsendenttinen, erittäin voimakas Jumala.<ref>* Jos ajalla on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava ajan itsensä ulkopuolella, siis ''iankaikkinen''.
* Jos materialla (materia-energialla) on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava materiaalisuuden ulkopuolella, siis ''aineeton''.
* Jos kosmoksella on ollut alku, sen aiheuttajan on oltava kosmoksen ulkopuolella eli ''transsendenttinen''.
* Lienee ilmeistä, että universumin koko ja muut ominaisuudet osoittavat aiheuttajansa olevan ''erittäin voimakas''; sitä paitsi se seikka, että universumin koko olemassaolo on aiheuttajansa vallassa (aiheutettuna alkanut oleminen pysyy aina aiheutettuna eikä siitä voi missään vaiheessa tulla aiheuttajansa suhteen itsenäistä), merkitsee, että kyseinen aiheuttaja on, vähintäänkin tämän universuminsa suhteen, myös ''kaikkivaltias'' (koska aiheuttaja aiheuttaa pysymisenkin, hän voi halutessaan yhtä hyvin aiheuttaa myös minkä hyvänsä muutoksen).
* Koska universumia luonnehtii osiensa jatkuva syy-yhteyssuhteisuus, sen alkua ei voi sijoittaa tilanteeseen, jossa tämä syy-yhteyssuhteisuus oli jo voimassa. Siksi on perusteltua olettaa universumin aiheuttaneen syyn olevan aiheuttamaansa universumiin aivan erilaisessa suhteessa kuin millaisissa suhteissa universumin osat ovat toisiinsa. Kaikki universumin osien väliset syy-yhteyssuhteethan ovat voineet astua voimaan vasta universumin näiden osien ja siis itse universuminkin jo ollessa olemassa. Universumin aiheuttanut syy ei siis tämän mukaan ole deterministisessä eikä stokastisessa riippuvuussuhteessa universumin olemassaoloon vaan on toiminut täysin vapaasti, siis omasta tahdostaan. Tämä perustelee syyn olevan ''persoonallinen'' ja ''itsestään käsin toimiva''.
Edellä perusteltujen ominaisuuksien perusteella aiheuttajaksi voidaan nimenomaan järjen tasolla tunnistaa ''Jumala''. Muuta tunnettua käsitteellistä vaihtoehtoa ei ole. (Platonin ''demiurgi''-teoria [että aineellisen maailman olisi järjestänyt joku Jumalaa alempi persoona] edellyttäisi itse aineellisen maailman olevan ikuinen ja että vain siinä oleva järjestys olisi yliluonnollista alkuperää. Aineellisen maailman ikuisuus ei kuitenkaan sovi yhteen modernin fysiikan kanssa.)</br>Tämä Jumalan olemassaolon osoittava päätelmä on ontologisella, ei eksistentiaalisella tasolla: siinä puhutaan Jumalan olemassaolosta vain yleisellä tasolla, ei Jumalan olemassaolon henkilökohtaisesta kokemisesta. Siksi tämä päättely on loogisesti mahdollista hyväksyä, vaikka väittäisi kaikkia uskonnollisia kokemuksia epäluotettaviksi ja kaikkia tunnettuja uskontoja erehdyksiksi.</br>Edellä selitettyjen ominaisuuksien luonnehtiman Jumalan olemassaolo on siis itsessään tosiseikka, mutta tämän tosiseikan tunnustamisen mahdolliset seuraukset henkilökohtaisella tasolla ovat asia erikseen. Raamatunkin mukaan Jumalan olemassaolo on nimenomaan ''tiedon'' asia ({{rp|Room. 1:19-20}}), pelastus taas sellaisen ''uskonluottamuksen'' asia, jota ihminen ei saa järkeilemällä vaan Kristuksen evankeliumin kuulemalla ja siihen suostumalla ({{rp|Room. 10:13-14}}, {{rp|Room. 10:17}}).</ref>

== Kaikella [[AW:S#kontingentti|kontingentilla]] on alkunsa ja aiheuttajansa ==

Jos jollakin olemassa olevalla asialla on [[AW:S#teoreettinen|teoreettinen]] mahdollisuus olla olematta olemassa, voidaan sen olemassaolon katsoa aiheutuneen jostakin. Maalaisjärjen mukaan kaikella olevaisella, jolla on alku, on myös aiheuttaja. Koko [[wp:maailmankaikkeus|maailmankaikkeus]] on näin ollen oikeastaan monimutkainen rakennelma erilaisia syy- ja seuraussuhteita. Ns. maalaisjärki perustuu pitkälti [[AW:S#analogia|analogioihin]] eli rinnastuksiin, joita tehdään kokemusmaailman pohjalta. Koska käytännön elämässä ei törmätä asioihin, jotka alkaisivat olla olemassa ilman aiheuttajaa, oletamme, että sama pätee myös teoreettisemmalla tasolla.

Ihmisen kannalta mielenkiintoista on nimenomaan meitä ympäröivän universumin alku ja aiheuttaja, koska tuntemamme todellisuus on nimenomaan tämä universumi. Ajattelumme ja siinä käyttämämme käsitteet ovat rajoittuneet tämän universumin sisällä vallitseviin lakeihin.

== Universumin alku ==

1920–luvulla astronomi [[wp:Edwin Hubble|Edwin Hubble]] havaitsi [[wp:punasäteily|punasäteily]] –ilmiön, joka yleisen käsityksen mukaan osoittaa [[wp:Universumi#Maailmankaikkeuden_laajeneminen|universumin laajenevan]]. Tämä löytö johti niin kutsuttuun [[wp:Alkuräjähdys|''Big Bang'' –teoriaan]]<ref> Nimityksellä on suomenkielinenkin vastine: ''jymypaukkuteoria''.</br>''Big Bang'' -ilmauksen otti käyttöön astronomi Fred Hoyle, joka itse siinä vaiheessa kannatti omaa kilpailevaa ''Steady State'' -teoriaansa. Tämä "jatkuvan luomisen" teoria edellytti ainetta syntyvän kaiken aikaa vähin erin lisää, niin että universumin ominaistiheys pysyy sen laajenemisesta huolimatta vakiona. Jatkuvan luomisen teoria ei ennustanut jymypaukkuteorian mukaista avaruuden taustasäteilyä, ja kun mittaukset vahvistivat taustasäteilyn olemassaolon, Hoyle myönsi "tappionsa".</br>"''Big Bang'' -teoria" oli siis alun perin poleeminen pilkkanimi, joka kuitenkin ajan mittaan vakiintui yleiseen käyttöön ja muuttui koetulta sävyltään humoristisen neutraaliksi.</ref>. Tämä tiedemaailmassa tällä hetkellä vallalla oleva teoria käsittää ainakin kaksi perusteesiä:
#Tuntemamme universumi sai alkunsa suuresta räjähdyksestä noin 15 miljardia vuotta sitten ja on tämän jälkeen laajentunut.
#Alkuperäisen teorian mukaan<ref>Moreland J.P. (1987) s. 33</ref> ennen ''Big Bang''iä kaikki olevainen oli matemaattisessa pisteessä, joka oli äärettömän tiheä. Tähän kaikkien [[AW:S#dimensio|dimensioiden]] ulkopuolella olevaan pisteeseen sisältyi kaikki massa, energia, tila ja aika.

[[wp:Termodynamiikka|Termodynamiikan]] toisen pääsäännön, nk. [[wp:entropia|entropian lain]], mukaan käytettävissä olevan energian määrä vähenee suljetussa systeemissä, johon ei tule lisäenergiaa ulkopuolelta. Tämän johdosta universumillammekin on mitä varmimmin edessään lämpökuolema (''heat death''). Maailmankaikkeus ei siis voi olla ikuinen, koska jossakin vaiheessa sitä olisi jo kohdannut tämä lämpökuolema.<ref>Craig W. L (1994) Reasonable Faith – Christian Truth and Apologetics, Wheaton, Illinois, Crossway Books, s. 115</ref> Sitä, ettei universumi ole luonteeltaan ikuinen vaan on saanut alkunsa ja ollut sen jälkeen olemassa vain äärellisen aikajakson verran, voi siksi pitää tieteellisenä tosiasiana jymypaukkuteoriasta riippumattakin.<ref>Jymypaukkuteoria nauttii varsin suurta kannatusta tutkijoiden keskuudessa, ja monet kristityt apologeetat perustavat teesinsä nimenomaan tähän teoriaan. ''Big Bang'' –teoriassa onkin mielenkiintoisia näkökohtia, jotka puoltavat vahvasti sitä näkemystä, että kaiken takana on älyllinen suunnittelija. Kyseistä teoriaa on kritisoitu pitkälti uskonnollisista syistä, koska "alun" tunnustaminen herättää väistämättä joidenkin mielestä pelottavia teologisia kysymyksiä. Kuten tässä luvussa huomaamme, alun olemassaolo viittaa voimakkaasti myös "alun aiheuttajan" olemassaoloon.</ref> Ajatus ikuisesta maailmankaikkeudesta sotii tuntemiamme [[AW:S#luonnonlaki|luonnonlakeja]] vastaan. [[AW:S#teoria|Teoria]] esimerkiksi ikuisesti supistuvasta ja jälleen laajenevasta<ref>eli syklisesti sykkivästä</ref> maailmankaikkeudesta on luonnonlakien vastainen ja näin ollen mahdoton, ainakin jos huomioon otetaan vain naturalistiset selitykset.<ref>Näistä tarkemmin Craig (1994), ss. 102-116</ref>

Pyrkiessämme hahmottamaan maailmankaikkeuden syntyä joudumme väistämättä tunnustamaan ajattelukykymme rajallisuuden ja toisaalta itse tapahtuman käsittämättömyyden. [[wp:astronomi|Astronomi]] Robert Jastrow onkin todennut mielenkiintoisesti [[kreationismi|luomisajattelun]] ja ''Big Bang'' –teorian yhtäläisyyksistä:

{{Quotation|Mikä on lopullinen ratkaisu universumin alkuperää koskien? Astronomien antamat vastaukset ovat sekä toisistaan poikkeavia että merkittäviä. Kaikkein merkittävin on se tosiasia, että tieteessä, kuten Raamatussa, maailma alkaa luomisteolla.|Wiester J.|(1983) The Genesis Connection, Nahsville, Nelson, s.24}}

Jos Luoja-hypoteesi hylätään, joudutaan silti hyväksymään "[[ihme]]". Kuten C.S. Lewis toteaa:

{{Quotation|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis C.S.|[[God in the Dock]], s. 211}}

Jumala on ainoa olio, jonka olemassaolo ei ole alkanut, joten hänellä ei tarvitse olla aiheuttajaa. Jos Jumalalla olisi aiheuttaja, joutuisimme siirtämään Jumalan "tittelin" tälle aiheuttajalle, joten Jumalan ikuisuus on tässä mielessä varsin [[AW:S#looginen|looginen]] [[AW:S#attribuutti|attribuutti]] Luojalle. Arkielämän pintahengitysfilosofiassa usein esille tuleva Jumalan näkymättömyyden ongelma liittyy sekin omalta osaltaan tähän argumenttiin. Jumala ei ole meidän kolmiulotteisessa tilassamme, jonka pystymme havaitsemaan aisteillamme. Aistimmehan on valmistettu tämän maailmankaikkeuden ilmiöitä havainnoimaan. Jos Jumala olisi aistein havaittava, hänen täytyisi olla osa maailmankaikkeutta ja atomien toiminnalla selitettävissä. Tällöin Jumala olisi myös entropian lain alainen ja olisi loogista olettaa hänen olemassaolonsa alkaneen joskus ja päättyvän joskus. Jumala kokisi näin ollen lämpökuoleman!

Vaikka tieteellisten yksityiskohtien onkiminen [[Raamattu|Raamatusta]] on [[AW:S#hermeneutiikka|hermeneuttisesti]] ongelmallista, monet Jumalan attribuutit Raamatussa ovat yhteensopivia esittämäämme, ja osittain fysiikan lakeihin perustuvaan, [[AW:S#argumentti|argumenttiin]]. Kun puhutaan Jumalan katoamattomuudesta ja muuttumattomuudesta, voidaan nämä kuvaukset tietysti ymmärtää suhteellisena esimerkiksi ihmisen elinikään nähden. Toisaalta ne sopivat myös jo mainittuun Jumalan "toisulottuvuuteisuuteen" eli siihen, että Jumala ei voi olla samojen luonnonlakien alainen kuin luomakunta. Hindulaisen teologian mukaan jumala on täydellisesti sama kuin luomakunta.<ref>Albrecht M. (1988) Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus, PerusSanoma, s. 155</ref> Myös [[New Age]] –filosofiassa jumala määritellään säännöllisesti osaksi luomakuntaa,<ref>Esimerkiksi New Age-feminismin vaalima äiti maa tai maajumalatar-ajattelu korostaa sitä, että tämä jumalatar ei hallitse maailmaa, vaan että hän on maailma. Starhawk, The Spiral Dance, New York: Harper & Row 1989, 23. Tämän uskomuksen mukaan äiti maa pirstaloitui alempiarvoisiksi jumaliksi, kun patriarkaalinen kulttuuri tunkeutui muinaiseen Eurooppaan noin 5000 –25 000 vuotta sitten. Tuhoamalla luonnon voi siis tuhota Jumalan! Wise R.& Brooke T. Goddess Worship, Spiritual Counterfeit Project Newsletter, Winter 1998/99, Vol 23:2, 4.</ref> jolloin jokaisesta ihmisestä tulee Jumala.<ref>Sire J. W. (1991) Missä maailmassa – Maailmankatsomukset puntarissa, Perussanoma, s. 136</ref> Tämä ei esitetyn kosmologisen argumentin perusteella voi olla Luojan määritelmä. Itämaisiin uskontoihin ja New Age –ajatteluun liittyvät [[AW:S#syklinen|sykliset]] käsitykset maailmankaikkeuden "jälleensyntymisestä" ovat, kuten aiemmin totesimme, ongelmallisia mm. entropian lain vuoksi.

== Kosmologisen argumentin kritiikkiä ==
===Universumin syyn syy?===
Ehkä ensimmäisiä vastavetoja kosmologiselle argumentille on kysymys
{{Quotation|Eikö vastaava päde Jumalaankin – mikä syy Hänet siis on saanut aikaan?}}
Mutta tietenkään Jumalalla ei ole alkua, Hän välttämätön olio (ks. esim. [[ontologinen argumentti]]) samoin kuin esimerkiksi logiikan lait. Jumala on aina ollut olemassa, joten Jumalan olemassaololle ei tarvitse esittää syytä. Aiemmin ateistit itse argumentoivat, että koska universumilla ei ole alkua, sillä ei tarvitse olla syytä.<ref>Osa heistä on tällä kannalla [http://www.marxist.com/big-bang-alternative300402.htm yhä edelleen].</ref> Moderni tähtitiede osoitti kuitenkin tämän ateistien oletuksen ja siten koko väitteen vääräksi.

===Aikakin alkoi===
Maineikas fyysikko [[wp:Stephen Hawking|Stephen Hawking]] myöntää kirjassaan Ajan Lyhyt Historia, että "niin kauan kuin universumilla on alku, voimme olettaa, että sillä oli suunnittelija". Hawking vaikuttaakin pyrkivän kirjassaan pääsemään eroon universumista, joka viittaisi jonkinlaiseen suunnittelijaan<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Is there Scientific Evidence for an Intelligent Creator of the Universe? | Osoite = http://www.veritas.org/media/talks/691 | Viitattu = 1.5.2009 | Selite = | Tekijä = Walter Bradley | Julkaisija = [http://www.veritas.org/ The Veritas Forum] | Ajankohta = Louisiana State University 2005 }}</ref>.
{{Quotation|Vaikka universumin alkutilasta ei voida sanoa varmuudella paljoakaan, voidaan sanoa että lähestyttäessä alkuhetkeä koko universumi oli puristunut singulariteetiksi. Yleistä suhteellisuusteoriaa käyttäen universumi oli äärettömän tiheä ja kuuma singulariteetti ennen laajentumistaan. Tämän singulariteetin alkuhetkestä ei voida sanoa mitään, koska äärettömässä lämpötilassa ja tiheydessä tuntemamme fysiikan lait eivät luultavasti päde. Koska avaruus ja aika muodostuivat tästä singulariteetin laajentumisesta, ei ole loogista puhua ajasta ennen tätä singulariteettia. Täten voidaan myös todeta tämän singulariteetin olevan ikuinen, jolloin kosmologisen argumentin vastalauseena käytetty universumin oletettu ikuisuus voidaan muuntaa muotoon "energia on aina ollut olemassa".|Hawking & Ellis|1973<ref>Hawking, Stephen; and Ellis, G. F. R. (1973). The Large Scale Structure of Space-Time. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-09906-4. The classic reference.</ref>}}

Tässä vastaväitteessä fysiikka ymmärretään melko oikein, mutta väärinymmärretään alkamisen käsite. Asian alkaminen olemaan ei edellytä aikaa, jolloin asia ei ole ollut olemassa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Youtube Takes Out the Cosmological Argument! | Osoite = http://www.reasonablefaith.org/site/News2?page=NewsArticle&id=6515 | Viitattu = 20.3.2009 | Selite = | Tekijä = William Lane Craig | Julkaisija = Reasonable Faith | Ajankohta = 2007 }}</ref> Asia x alkaa olemaan hetkellä <math>t</math>, jos ja vain jos <ref>Philosophical Foundations for a Christian Worldview, J.P. Moreland, W. Lane Craig, Intervarsity Press, 2003.</ref>
* x on olemassa ajankohdassa <math>t</math> eikä x ole maailmassa olemassa ajattomasti.
* On aika <math>t</math>, jolloin x on olemassa, eikä ole aikaa <math>t^'< t</math>, jolloin x on olemassa.
* x:n olemassaolo on ajallinen tosiasia.

Lisäksi yo. vastaväitteessä ikuisuuden käsite ymmärretään siten, että asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina. Tämä on kyseenalaista, sillä normaalisti ikuisuudella tarkoitetaan ääretöntä aikaa. Vasta-argumentti vetoaakin ehkä enemmän intuitiivisesti tämän ikuisuus-sanan sisälllön vaihdon kautta, koska ääretön aika todellakin poistaisi alkamisen. Mikäli puhutaan vain siitä, että asia on ollut olemassa kaikkina universumimme aikoina, on selvää, että koska aika on alkanut, myös itse asia on alkanut olemaan. Ajan alkaminen siis lähinnä vahvistaa Kalamin kosmologisen argumentin.

== Aiheesta muualla ==
=== Internet ===
* [http://gamma.nic.fi/~shn/tekstit/netkosmo.htm Matti Kankaanniemi: Kosmologinen argumentti]
* [http://www.tomhimanen.org/?p=27 Tom Himanen: Alkusyy]

== Viitteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Filosofia]]
[[Luokka:Argumentit]]
[[Luokka:Kosmologia]]

{{Uskonnonfilosofia}}

Kosminen hienosäätö

2010-09-23T08:53:59Z

Fyysikko: /* Stephen Hawkingin väitteet */ paranneltu

{{Älykäs suunnittelu}}

Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti vakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista.
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti:
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... Hätkähdyttävä tosiasia on, että näiden vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä, jotta elämän kehitys olisi mahdollista. Jos esimerkiksi elektronin varaus olisi ollut hiukankin poikkeava, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, taikka edes räjähtämään. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, missä, huolimatta siitä, että nämä universumit saattaisivat olla hyvinkin kauniita, ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example,if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}}
Uudemmassa kirjassaan Hawking ei kiistä hienosäädön olemassaoloa vaan pyrkii selittämään sen multiversumi-selityksellä, tähän vastine alempana.
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa

*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia
*Galaksimme, maapallon ja aurinkomme ominaisuudet
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet
*Alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiili ja happi
*Hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.

Käymme alla läpi joitain näistä.

=Hienosäädettyjä parametreja=
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti:
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa...
Huomaamme myös, että pienet muutokset ''c'', ''G'' (gravitaatiovakio), ''h'', ''e'' ja muiden alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurinosa universumista ei itse asiassa sisältäisi tähtiä. Niillä alueilla jossa olisi, tähdet olisivat liian himmeitä taikka niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisivat poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist. . .We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution. . .Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.''
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}}

==Fysiikan perusvoimat==
Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:

[[Kuva:Sciences exactes.png|thumb|right|180px|Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.]]
*Painovoima, vahvuus 1
*Heikko ydinvoima, vahvuus 10<sup>32</sup>
*Sähkömagneettinen voima, vahvuus 10<sup>36</sup>
*Vahva ydinvoima (värivoima), vahvuus 10<sup>38</sup>

(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.)

Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä.

====Painovoima====
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että vastaa tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.

====Sähkömagneettinen voima====
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.)

Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn.

====Vahva ydinvoima====
Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.

====Heikko ydinvoima====
*Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.
*Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.

===Muita fysiikan suureita===
Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.

Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi:
*Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p → D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi.
*Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.

(Neutronin massasta suurempi osa tulee värivuorovaikutuksen vahvuudesta (kentästä) ja pienempi osa u ja d kvarkkien massoista. Mikäli tilannetta tarkastellaan kvarkkien massojen avulla, vaaditaan tarkempaa hienosäätöä.)

===Useiden parametrien samanaikaiset muutokset===
Tarkemmassa tarkastelussa elämän asettamat rajoitukset koskevat usein kahta tai useampaa parametria. Tällöin elämän salliva parametrien alue voidaan esittää alana tai tilavuutena kyseisten parametrien avaruudessa. Vain erittäin pieni alue tässä parametri-avaruudessa mahdollistaa elämän (Ks. esimerkiksi Tegmarkin artikkelin<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> kuvat 4, 5 ja 7)

Koska elämän asettamien vaatimusten määrä on paljon suurempi (140 <ref>H. Ross, Why the Universe Is the Way It Is?, 2008, Compendium-liite</ref>) kuin fysikaalisten parametrien määrä (noin tusina), on yllättävää, että edes yksi elämän ehdot täyttävä alue löytyy. Havaitsemamme hienosäädetyn 'parametrisaaren' läheisyydessä voi olla joitain elämän sallivia parametrien yhdistelmiä, 'saaria', mutta niiden määrä on rajallinen<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> ja niiden kaikkien elämän sallimien alueiden kattama tilavuus on joka tapauksessa tähtitieteellisen pieni verrattuna kuolleeseen parametriavaruuden alueeseen. Hienosäädön tarkastelu usean parametrin funktiona lisää hienosäätö-argumentin vahvuutta.

===Ulottuvuuksien määrä===
Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisivat eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä 'kompakteja' ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)

===Universumiin liittyviä parametreja===
[[Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg|thumb|500px|right|Sisältääkseen elämälle suotuisia alueita, universumin laajenemisnopeuden ja alkuentropian tulee olla hienosäädetty.]]
Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa. Toisaalta, ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan, ja toisaalta, ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[John Lennox]] | Nimeke = God's Undertaker: Has Science Buried God? | Julkaisija = Lion Publishing plc | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0745953717 }}</ref>. Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja (inflaatiokentän tyyppi, inflaation alku- ja loppuhetki) ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Inflaatiomallit siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa. Toisaalta tässä tapauksessa hienosäätö ei enää ole niin suurta, ainakaan malliparametrien osalta.

Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksei symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin tai aiemmin. Onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Gerald L. Schroeder | Nimeke = The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom | Julkaisija = Broadway Books | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0767903035}} </ref>.

Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10<sup>120</sup> -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/10<sup>53</sup> (mikäli hienosäätöä tarkastellaan massa-, ei energia-akselilla) hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista<ref name="ross">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugh Ross | Nimeke = The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God | Julkaisija = NavPress Publishing Group | Vuosi = 2001 (3rd edition) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-1576832882}} </ref>. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.

Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja.

Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roger Penrose | Nimeke = The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe | Julkaisija = Random House Group Ltd | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0679776314}}</ref>, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä <math>1/10^{10^{123}}</math> tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.

==Alkuaineet ja yhdisteet==
===Liuotin===
Minkä tahansa realistisesti kuviteltavissa olevan elämän tulee koostua vähintäänkin kahdesta tai useammasta aineen olomuodosta ([[wp:faasi|faasista]]). On esimerkiksi vaikeaa kuvitella miten eliö voisi koostua pelkästään kaasusta (tai nesteestä). Ko. faaseissa molekyylit ovat liian löyhästi toisiinsa sidottuja ja sekoittuvat jatkuvasti, jolloin ne eivät kykene ylläpitämään rakennetta. Vaaditaan siis jokin kiinteän olonmuodon aine, joka ylläpitää eliön muotoa ja rakennetta. On lisäksi realistista odottaa eliön tarvitsevan aineenvaihduntaa, mikä, ollakseen riittävän nopeaa, taas tarvitsee neste- tai kaasufaasin. Kiinteäpohjainen elämä tarvitsee siis liuottimen.

Tarkastelemme seuraavaksi miksi veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen liuottimen hiilipohjaisille elämänmuodoille.

====Vesi====
Elämä tarvitsee nesteen. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden elämän mahdollistavista ominaisuuksista. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.

*Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia alkuaineita.
*Vesi ei ole liian reaktiivinen, useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.
*Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.
*Vedellä on yksinkertainen rakenne joten vettä on saatavilla

=====Vesi - pysyminen nesteenä=====
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisit toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:

*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.
*Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.
*Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.
*Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.
*Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.
*Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.

=====Vesi - lämmönsäätely=====
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).
*Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).
*Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.
*Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.

=====Vesi - ravinteet=====
Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.

Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.

===Hiili===
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtelu liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.

Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää <ref name="denton" />.

===DNA-molekyyli===
[[Kuva:GeneticCode21.png|thumb|right|240px|Geneettinen koodin degeneraatio minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset.]]
DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen<ref name="denton" />:
*Kemiallisesti sopivan pysyvä vedessä
*Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin
*Se on joustava joka mahdollistaa sen, että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.
*Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).
*Paras koodaussysteemi:
**Koodaustapa (64 eri kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hubert P. Yockey | Nimeke = Information theory and molecular biology | Julkaisija = Cambridge university press | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0521350051 }} </ref>. Geneettisen koodin degeneraatio (64 eri kodonia koodaa 20 aminohappoa) minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. Mikäli vain 20 kodonia koodaisi aminohappoja ja loput 44 johtaisivat proteiinisynteesin keskeytymiseen todennäköisyys mutaatioiden aiheuttamalle ketjunmuodostumisen keskeytymiselle kasvaisi. Koodi on lisäksi rakennettu siten että muutokset jossakin kodonin kolmesta nukleotidissä johtavat synonyymin (koodattava aminohappo ei muutu) taikka aminohappoon jolla on samanlaiset kemialliset ominaisuudet. Geneettisen koodin degeneraatio minimoi siksi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. <ref name="isbn0-7167-6766-X">{{cite book |author=Stryer, Lubert; Berg, Jeremy Mark; Tymoczko, John L. |title=Biochemistry |publisher=W.H. Freeman |location=San Francisco |year=2007 |page = 125 |isbn=0-7167-6766-X | quote = What is the biological significance of the extensive degeneracy of the genetic code? If the code were not degenerate, 20 codons would designate amino acids and 44 would lead to chain termination. The probability of mutating to chain termination would therefore be much higher with a nondegenerate code. Chain-termination mutations usually lead to inactive proteins, whereas substitutions of one amino acid for another are usually rather harmless. ''Thus, degeneracy minimizes the deleterious effects of mutations''|oclc= |doi= |accessdate=2010-04-24}}</ref>
**Mahdollisia koodeja on 10<sup>70</sup> kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta.
**Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)
**Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 10<sup>18</sup> koodin joukossa<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Fazale Rana | Nimeke = The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0801068270}}</ref>.
**Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.
**Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.

===Valo ja elämä===
Näkyvä valo kattaa vain pienen osan sähkömagneettisesta spektristä. Kuitenkin juuri tuo alue, jota aurinkomme tuottaa yltäkyllin, on energialtaan juuri sellaista jota mikään mahdollinen elämä voi hyödyntää<ref name="denton" />. Elämä ei olisi voinut kehittyä käyttämään radio-, gamma- tai röntgensäteilyä. Tähtitieteilijä ja evolutionisti George Greenstein täsmentää miksi elämä voi ylipäätään hyödyntään vain näkyvää valoa:
{{Quotation|Saattaisi luulla, että kyseessä on adaptaatio: että kasvit ovat mukautuneet hyödyntämään auringonvaloa. Loppujen lopuksihan jos auringollamme olisi poikkeava lämpötila, niin eikö jokin toinen molekyyli voisi korvata klorofyllin ja absorboida eri väristä valoa? Hätkähdyttävästi vastaus on ei, sillä kaikki molekyylit absorboivat saman väriskaalan valoa. Valon absorboituminen johtuu elektronien virittymisestä korkeammille energiatiloille molekyyleissä. Energiaskaala missä tämä tapahtuu on sama huolimatta mistä molekyylistä on kyse. Lisäksi valo koostuu fotoneista, energia paketeista, ja väärä energisiä fotoneja ei yksinkertaisesti voida absorboida.|George Greenstein|The symbiotic universe (1988) <ref name="isbn0-688-07604-1">{{cite book |author=Greenstein, George |title=The symbiotic universe: life and mind in the cosmos |publisher=Morrow |location=New York |year=1988 |pages= |isbn=0-688-07604-1 |quote = ''One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of energy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.'' |doi= |accessdate= 2010-04-25}}</ref>}}
Elämä vaatii lisäksi sellaisen ilmakehän jonka näkyvä valo läpäisee. Oma ilmakehämme suodattaa suurimman osan sähkömagneettisesta spektristä - mm. elämälle vaaralliset alueet kuten gamma-, röntgen ja UV-säteilyn, mutta päästään lävitseen kuitenkin kapean kaistaleen spektristä - elämälle välttämättömän näkyvän valon alueen.

*Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä säteilyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.
*Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.

==Lainauksia==
Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:

*”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson
*"[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies
*”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein
*“Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle

==Tutkittavuus ==

Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: [[The Privileged Planet]]). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:

*Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.
*Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.

*Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.
*Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.

Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:

*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeeralla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.

==Ymmärrettävyys==
Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta?
A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse."

==Elegantit luonnonlait==
Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.

=Hienosäädön selityksiä=
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua.
*Monimaailmankaikkeusteoriat ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Ei paranna ennustetta havaittavuudesta tälle universumille. Tästä aiheesta lisää esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013].
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita.

Suunnittelun ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä:
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset.
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella.
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikaalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Suunnittelija (tässä siis Jumala) luo tietoiset havaitsijat mahdollistavan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan (tai muuhun ei-informatiiviseen jakaumaan). Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1, kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000-kertainen, jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luo maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona miljoonaa kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).

==Vastaväitteitä==

====Todennäköisyydet ja aika====
Kosmologi K. Enqvist on esittänyt seuraavaa kritiikkiä kosmiselle hienosäädölle (Kanava 03):

{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}

ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.

====Suureiden vaihteluväli====
K. Enqvist:
{{Quotation|Tämän lisäksi on tiedettävä, mikä on fysikaalisten suureiden mahdollinen vaihteluväli.}}

Toki vaihteluväli vaikuttaa, mutta laskut on tehty pienimmillä järkevillä vaihteluväleillä. Periaatteessahan vaihteluvälit voisivat olla äärettömän suuria, jolloin materialisti joutuisi uskomaan p=0 todennäköisyyksiin.

====Kaikki tulokset epätodennäköisiä====
K. Enqvist:
{{Quotation|Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.}}

Enqvist ei ole ilmeisesti vähääkään tutustunut [[suunnitteluteoria]]an, sillä täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri tämän asian. Toisaalta tämä on lähes triviaali huomio [[Bayesin_teoreema|Bayeslaiselle hypoteesitestaukselle]]: Suunnittelun ennuste on parempi, sillä hyvä.

====Pitäisi tietää 'oikea' todennäköisyysjakauma====
K. Enqvist:
{{Quotation|meidän on liki mahdotonta liittää fysiikan teorioiden parametreihin selkeää lukua, joka kuvaisi niiden havaittujen arvojen todennäköisyyksiä. Tällä hetkellä emme tunne sen paremmin vaihteluväliä kuin tapaakaan, jolla parametrit voivat vaihdella.}}

Tässä Enqvistillä on väärä ja valikoiva todennäköisyyskäsitys: meidän täytyisi tietää kaikki jotta voisimme määrätä todennäköisyyksiä. Mutta tällöin todennäköisyyksiä ei tarvittaisi, tietäisimme tuloksen. Jos esim. tiedämme nopanheitosta kaiken, tiedämme tuloksen. Todennäköisyys kuvaa juuri epävarmuuttamme. Ja sitä käytetään kosmologiassakin juuri näin. Tasaiset todennäköisyysjakaumat varsinkin ovat yleisesti käytössä.

====''Aukkojen Jumala?''====
''Teemmekö aukkojen suunnittelija/Jumala argumentin ID:ssä?''

V: Emme, kyse on kilpailevista hypoteeseista parhaaseen selitykseen. Argumentti ei perustu tietämättömyyteen vaan siihen mitä tiedämme suunnittelijoista ja toisaalta siihen mitä tiedämme tunnettujen materialististen prosessien rajoista.
”Aukkojen X”–syytös voitaisiin esittää mille tahansa laajan selitysvoiman omaavalle hypoteesille.
Tulevaisuuden tieteellinen edistys ei ole argumentti suunnittelua vastaan: Tulevaisuuden tutkimus voi samoin tukea ID:tä. Tieteen historian käyttö hypoteesien arvioimiseen on arveluttavaa ja usein valitettavan valikoivaa. Tieteen historiassa on paljon väärässä olleita materialistisia selityksiä.

====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä====
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen.

====Stephen Hawkingin väitteet====
Tuoreessa kirjassaan The Grand Design, jonka Stephen Hawking on kirjoittanut yhdessä tiedekirjailija L. Mlodinowin kanssa, Stephen Hawking väittää, ettei Jumalaa tarvita selittämään universumia, vaan painovoima riittää selitykseksi. Hawkingin ja Mlodinowin kirjassa ei ole tieteellisesti mitään olennaisesti uutta universumin syntyyn liittyen.

Kirjan tieteellinen sisältö:

*Kertoo Hawkingin imaginaarista aikaa käyttävästä mallista koskien universumin alkua. Alkusingulariteetti voidaan tämän avulla kiertää tai pyöristää. Universumilla on alku tässäkin mallissa.
*Hawking myöntää kosmisen hienosäädön ihmeellisyyden. Hän pyrkii selittämään hienosäädön multiversumiselityksellä. Tarkemmin ottaen Hawkin käyttää kvanttifysiikan monimaailmatulkintaa, jossa polkuintegraalin kaikkien summien ajatellaan olevan erillisiä universumeja.
*Hawking ei kirjassaan varsinaisesti selitä universumin syntyä fysiikan lakien pohjalta. Viimeisessä luvussa Hawking nopeasti spekuloi, että mikäli universumin positiivisen ja negatiivisen energian summa on nolla, universumi voisi syntyä vakuumista fluktuaationa. Hawking ei näytä huomaavan, että olettamalla vakuumin, hän olettaa jo avaruusajan, tyhjiön ja siten vakuumienergian olemassaolon. Mutta juuri näiden olemassaoli olisi pitänyt selittää. Lisäksi universumin kokonaisenergia ei ole hyvin määritelty, joten positiivisen ja negatiivisen energian summalla spekulointi on epätieteellistä.

Kirjan filosofinen sisältö:
*Hawking aloittaa kirjansa lausahduksella "filosofia on kuollut". Kuitenkin suurin osa hänen johtopäätöksistään nojaavat puhtaasti amatöörimäiseen filosofiaan, eivät tieteeseen.
*Hawking kannattaa antirealismismia, jonka mukaan varsinaista malleista riippumatonta todellisuutta ei ole olemassa, on vain erilaisia malleja. Hawking toteaa, että big bang kosmologia on yhtä validi kuin nuoren maailman kreationismi, toinen malli on vain joillekin mukavampi/kätevämpi.
*Hawking kannattaa determinismiä, jolle hän jostakin syystä haluaa antaa tieteellinen -etuliitteen (taas oire tarkan filosofisen ajattelun puutteesta, tiede ei todista determinismiä, kyseessä on filosofinen ennakkositoumus). Hawking ei näytä käsittävän, että hänen determinisminsä mukaan hän ei siis varsinaisesti ole itse kirjoittanut kirjaansa, vaan fysiikan lakien mukaisesti liikkuvat hiukkaset ovat määränneet mitä kirja sisältää. Meillä ei ole syytä olettaa, että kirja olisi totta tai hyvin perusteltu. Miksi Hawking uskoo ajatteluunsa ja käsityksiinsä, joiden hän uskoo olevan hiukkasten ja kenttien satunnaisen liikkeen seurausta.

Hawking viittaa maapallon kaltaisen planeetan löytymiseen. Toistaiseksi löydetyt yli 500 planeettaa eivät ole lähellekään niin soveltuvia kuin maapallo monimutkaista elämää varten. Etäisyys auringosta on vain yksi vaatimus [[Kosminen_lähiömme|kymmenien]] tai itse asiassa jopa satojen joukossa.

Hawking sitoutuu uskonvaraisesti determinismiin, jonka mukaan kaikki seuraa hiukkasten ja kenttien liikkeestä. Kuitankaan pelkän fysiikan voimin ei synny informaatiota, jota elävät olennot ovat pullollaan (DNA), eikä luultavammin persoonallisuutta tai tietoisuutta. Deterministisen uskonsa takia Hawking on kuitenkin pakotettu uskomaan että fysiikan lait voisivat jotenkin tuottaa yo. asiat ja esittää uskonsa seurakset tieteen arvovallalla.

==Johtopäätöksiä==

Veden, hiilen, DNA:n, proteiinien ominaisuudet, ilmakehän valon kaista jne. eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat mahdollisia vain tietyillä fysiikan laeilla ja niiden vakioiden arvoilla. Nämä ovat hienosäädetyt elämää varten. Kun katsoo oikeastaan mitä tahansa ympärillään, on siis hyvä ymmärtää, että niiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys vaan fysiikan lait on säädetty tarkoin jotta elämä ja ihmiset ovat mahdollisia.
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle.

==[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja==
*[http://vod.tv7.fi/vod/ TV7 arkistossa] Cafe Raamattu -ohjelman jaksot 99 ja 100 sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.
*[http://www.veritas.org The Veritas Forum] -sivustolta voi kuunnella tai ladata [http://www.veritas.org/media/presenters/326 G. Gonzalezin], [http://www.veritas.org/media/presenters/155 H. Rossin], [http://www.veritas.org/media/presenters/246 F. Ranan], [http://www.veritas.org/media/presenters/88 F. Schaefer] ja [http://www.veritas.org/media/presenters/327 J. Richardsin] luentoja aiheesta
**[http://www.veritas.org/media/talks/544 The Fine-Tuning of the Universe Part 1 of 2]
*Sivustolta http://theapologiaproject.org/?page_id=5 voi katsella Privileged Planet dokumentin verkon yli. (Kannattaa katsoa tai ostaa myös Unlocking the Mystery of Life).
*H. Ross, 2008, [http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=article&id=169:a-qjust-rightq-universe&catid=41:theistic-apologetics&Itemid=54 A "Just Right" Universe] artikkeli verkossa (ei korvaa kirjaa).
*http://www.miksiuskon.net/2_maailmankaikkeuden_hienosaato.html

==Kirjallisuutta==
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]].
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007.
*H. Ross, Why the Universe is the Way it is?, Baker Books, 2008.
*J. Barrow, F. Tipler, The Anthropic Cosmological Principle, Clarendon Press, 1986.
*J. Leslie, Universes, Routledge, 1996.
*M. Denton, Nature’s Destiny. Free Press, 2002.
*R. Collins, The teleological argument: an exploration of the fine tuning of the universe, W. Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa [http://www.amazon.com/Blackwell-Companion-Natural-Theology/dp/1405176571 The Blackwell Companion to Natural Theology].
*R. Collins, Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design, ed. N. A. Manson, Routledge, 2001
*G. Gonzalez and J. W. Richards, [[The Privileged Planet]], Regnery Publishing, 2004.
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ rcollins/finetune/Defining
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.

Todennäköisesti erittäin hyvä kirja asiasta tulee olemaan Robin Collinsin The Well-tempered Universe, kunhan ilmestyy. Tästä hyvä tiivistelmä lienee W. Lane Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa "The Blackwell Companion to Natural Theology".

==Viitteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Kosmologia]]
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}}

Kosminen hienosäätö

2010-09-13T20:46:30Z

Fyysikko: /* Vastaväitteitä */ Lisätty listamuotoista kommenttia Hawkingin tuoreista väitteistä

{{Älykäs suunnittelu}}

Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti vakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista.
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti:
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... Hätkähdyttävä tosiasia on, että näiden vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä, jotta elämän kehitys olisi mahdollista. Jos esimerkiksi elektronin varaus olisi ollut hiukankin poikkeava, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, taikka edes räjähtämään. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, missä, huolimatta siitä, että nämä universumit saattaisivat olla hyvinkin kauniita, ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example,if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}}
Uudemmassa kirjassaan Hawking ei kiistä hienosäädön olemassaoloa vaan pyrkii selittämään sen multiversumi-selityksellä, tähän vastine alempana.
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa

*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia
*Galaksimme, maapallon ja aurinkomme ominaisuudet
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet
*Alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiili ja happi
*Hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.

Käymme alla läpi joitain näistä.

=Hienosäädettyjä parametreja=
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti:
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa...
Huomaamme myös, että pienet muutokset ''c'', ''G'' (gravitaatiovakio), ''h'', ''e'' ja muiden alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurinosa universumista ei itse asiassa sisältäisi tähtiä. Niillä alueilla jossa olisi, tähdet olisivat liian himmeitä taikka niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisivat poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist. . .We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution. . .Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.''
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}}

==Fysiikan perusvoimat==
Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:

[[Kuva:Sciences exactes.png|thumb|right|180px|Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.]]
*Painovoima, vahvuus 1
*Heikko ydinvoima, vahvuus 10<sup>32</sup>
*Sähkömagneettinen voima, vahvuus 10<sup>36</sup>
*Vahva ydinvoima (värivoima), vahvuus 10<sup>38</sup>

(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.)

Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä.

====Painovoima====
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että vastaa tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.

====Sähkömagneettinen voima====
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.)

Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn.

====Vahva ydinvoima====
Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.

====Heikko ydinvoima====
*Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.
*Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.

===Muita fysiikan suureita===
Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.

Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi:
*Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p → D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi.
*Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.

(Neutronin massasta suurempi osa tulee värivuorovaikutuksen vahvuudesta (kentästä) ja pienempi osa u ja d kvarkkien massoista. Mikäli tilannetta tarkastellaan kvarkkien massojen avulla, vaaditaan tarkempaa hienosäätöä.)

===Useiden parametrien samanaikaiset muutokset===
Tarkemmassa tarkastelussa elämän asettamat rajoitukset koskevat usein kahta tai useampaa parametria. Tällöin elämän salliva parametrien alue voidaan esittää alana tai tilavuutena kyseisten parametrien avaruudessa. Vain erittäin pieni alue tässä parametri-avaruudessa mahdollistaa elämän (Ks. esimerkiksi Tegmarkin artikkelin<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> kuvat 4, 5 ja 7)

Koska elämän asettamien vaatimusten määrä on paljon suurempi (140 <ref>H. Ross, Why the Universe Is the Way It Is?, 2008, Compendium-liite</ref>) kuin fysikaalisten parametrien määrä (noin tusina), on yllättävää, että edes yksi elämän ehdot täyttävä alue löytyy. Havaitsemamme hienosäädetyn 'parametrisaaren' läheisyydessä voi olla joitain elämän sallivia parametrien yhdistelmiä, 'saaria', mutta niiden määrä on rajallinen<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> ja niiden kaikkien elämän sallimien alueiden kattama tilavuus on joka tapauksessa tähtitieteellisen pieni verrattuna kuolleeseen parametriavaruuden alueeseen. Hienosäädön tarkastelu usean parametrin funktiona lisää hienosäätö-argumentin vahvuutta.

===Ulottuvuuksien määrä===
Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisivat eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä 'kompakteja' ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)

===Universumiin liittyviä parametreja===
[[Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg|thumb|500px|right|Sisältääkseen elämälle suotuisia alueita, universumin laajenemisnopeuden ja alkuentropian tulee olla hienosäädetty.]]
Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa. Toisaalta, ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan, ja toisaalta, ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[John Lennox]] | Nimeke = God's Undertaker: Has Science Buried God? | Julkaisija = Lion Publishing plc | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0745953717 }}</ref>. Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja (inflaatiokentän tyyppi, inflaation alku- ja loppuhetki) ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Inflaatiomallit siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa. Toisaalta tässä tapauksessa hienosäätö ei enää ole niin suurta, ainakaan malliparametrien osalta.

Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksei symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin tai aiemmin. Onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Gerald L. Schroeder | Nimeke = The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom | Julkaisija = Broadway Books | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0767903035}} </ref>.

Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10<sup>120</sup> -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/10<sup>53</sup> (mikäli hienosäätöä tarkastellaan massa-, ei energia-akselilla) hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista<ref name="ross">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugh Ross | Nimeke = The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God | Julkaisija = NavPress Publishing Group | Vuosi = 2001 (3rd edition) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-1576832882}} </ref>. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.

Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja.

Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roger Penrose | Nimeke = The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe | Julkaisija = Random House Group Ltd | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0679776314}}</ref>, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä <math>1/10^{10^{123}}</math> tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.

==Alkuaineet ja yhdisteet==
===Liuotin===
Minkä tahansa realistisesti kuviteltavissa olevan elämän tulee koostua vähintäänkin kahdesta tai useammasta aineen olomuodosta ([[wp:faasi|faasista]]). On esimerkiksi vaikeaa kuvitella miten eliö voisi koostua pelkästään kaasusta (tai nesteestä). Ko. faaseissa molekyylit ovat liian löyhästi toisiinsa sidottuja ja sekoittuvat jatkuvasti, jolloin ne eivät kykene ylläpitämään rakennetta. Vaaditaan siis jokin kiinteän olonmuodon aine, joka ylläpitää eliön muotoa ja rakennetta. On lisäksi realistista odottaa eliön tarvitsevan aineenvaihduntaa, mikä, ollakseen riittävän nopeaa, taas tarvitsee neste- tai kaasufaasin. Kiinteäpohjainen elämä tarvitsee siis liuottimen.

Tarkastelemme seuraavaksi miksi veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen liuottimen hiilipohjaisille elämänmuodoille.

====Vesi====
Elämä tarvitsee nesteen. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden elämän mahdollistavista ominaisuuksista. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.

*Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia alkuaineita.
*Vesi ei ole liian reaktiivinen, useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.
*Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.
*Vedellä on yksinkertainen rakenne joten vettä on saatavilla

=====Vesi - pysyminen nesteenä=====
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisit toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:

*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.
*Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.
*Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.
*Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.
*Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.
*Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.

=====Vesi - lämmönsäätely=====
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).
*Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).
*Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.
*Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.

=====Vesi - ravinteet=====
Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.

Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.

===Hiili===
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtelu liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.

Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää <ref name="denton" />.

===DNA-molekyyli===
[[Kuva:GeneticCode21.png|thumb|right|240px|Geneettinen koodin degeneraatio minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset.]]
DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen<ref name="denton" />:
*Kemiallisesti sopivan pysyvä vedessä
*Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin
*Se on joustava joka mahdollistaa sen, että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.
*Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).
*Paras koodaussysteemi:
**Koodaustapa (64 eri kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hubert P. Yockey | Nimeke = Information theory and molecular biology | Julkaisija = Cambridge university press | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0521350051 }} </ref>. Geneettisen koodin degeneraatio (64 eri kodonia koodaa 20 aminohappoa) minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. Mikäli vain 20 kodonia koodaisi aminohappoja ja loput 44 johtaisivat proteiinisynteesin keskeytymiseen todennäköisyys mutaatioiden aiheuttamalle ketjunmuodostumisen keskeytymiselle kasvaisi. Koodi on lisäksi rakennettu siten että muutokset jossakin kodonin kolmesta nukleotidissä johtavat synonyymin (koodattava aminohappo ei muutu) taikka aminohappoon jolla on samanlaiset kemialliset ominaisuudet. Geneettisen koodin degeneraatio minimoi siksi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. <ref name="isbn0-7167-6766-X">{{cite book |author=Stryer, Lubert; Berg, Jeremy Mark; Tymoczko, John L. |title=Biochemistry |publisher=W.H. Freeman |location=San Francisco |year=2007 |page = 125 |isbn=0-7167-6766-X | quote = What is the biological significance of the extensive degeneracy of the genetic code? If the code were not degenerate, 20 codons would designate amino acids and 44 would lead to chain termination. The probability of mutating to chain termination would therefore be much higher with a nondegenerate code. Chain-termination mutations usually lead to inactive proteins, whereas substitutions of one amino acid for another are usually rather harmless. ''Thus, degeneracy minimizes the deleterious effects of mutations''|oclc= |doi= |accessdate=2010-04-24}}</ref>
**Mahdollisia koodeja on 10<sup>70</sup> kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta.
**Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)
**Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 10<sup>18</sup> koodin joukossa<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Fazale Rana | Nimeke = The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0801068270}}</ref>.
**Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.
**Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.

===Valo ja elämä===
Näkyvä valo kattaa vain pienen osan sähkömagneettisesta spektristä. Kuitenkin juuri tuo alue, jota aurinkomme tuottaa yltäkyllin, on energialtaan juuri sellaista jota mikään mahdollinen elämä voi hyödyntää<ref name="denton" />. Elämä ei olisi voinut kehittyä käyttämään radio-, gamma- tai röntgensäteilyä. Tähtitieteilijä ja evolutionisti George Greenstein täsmentää miksi elämä voi ylipäätään hyödyntään vain näkyvää valoa:
{{Quotation|Saattaisi luulla, että kyseessä on adaptaatio: että kasvit ovat mukautuneet hyödyntämään auringonvaloa. Loppujen lopuksihan jos auringollamme olisi poikkeava lämpötila, niin eikö jokin toinen molekyyli voisi korvata klorofyllin ja absorboida eri väristä valoa? Hätkähdyttävästi vastaus on ei, sillä kaikki molekyylit absorboivat saman väriskaalan valoa. Valon absorboituminen johtuu elektronien virittymisestä korkeammille energiatiloille molekyyleissä. Energiaskaala missä tämä tapahtuu on sama huolimatta mistä molekyylistä on kyse. Lisäksi valo koostuu fotoneista, energia paketeista, ja väärä energisiä fotoneja ei yksinkertaisesti voida absorboida.|George Greenstein|The symbiotic universe (1988) <ref name="isbn0-688-07604-1">{{cite book |author=Greenstein, George |title=The symbiotic universe: life and mind in the cosmos |publisher=Morrow |location=New York |year=1988 |pages= |isbn=0-688-07604-1 |quote = ''One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of energy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.'' |doi= |accessdate= 2010-04-25}}</ref>}}
Elämä vaatii lisäksi sellaisen ilmakehän jonka näkyvä valo läpäisee. Oma ilmakehämme suodattaa suurimman osan sähkömagneettisesta spektristä - mm. elämälle vaaralliset alueet kuten gamma-, röntgen ja UV-säteilyn, mutta päästään lävitseen kuitenkin kapean kaistaleen spektristä - elämälle välttämättömän näkyvän valon alueen.

*Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä säteilyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.
*Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.

==Lainauksia==
Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:

*”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson
*"[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies
*”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein
*“Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle

==Tutkittavuus ==

Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: [[The Privileged Planet]]). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:

*Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.
*Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.

*Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.
*Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.

Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:

*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeeralla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.

==Ymmärrettävyys==
Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta?
A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse."

==Elegantit luonnonlait==
Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.

=Hienosäädön selityksiä=
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua.
*Monimaailmankaikkeusteoriat ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Ei paranna ennustetta havaittavuudesta tälle universumille. Tästä aiheesta lisää esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013].
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita.

Suunnittelun ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä:
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset.
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella.
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikaalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Suunnittelija (tässä siis Jumala) luo tietoiset havaitsijat mahdollistavan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan (tai muuhun ei-informatiiviseen jakaumaan). Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1, kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000-kertainen, jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luo maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona miljoonaa kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).

==Vastaväitteitä==

====Todennäköisyydet ja aika====
Kosmologi K. Enqvist on esittänyt seuraavaa kritiikkiä kosmiselle hienosäädölle (Kanava 03):

{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}

ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.

====Suureiden vaihteluväli====
K. Enqvist:
{{Quotation|Tämän lisäksi on tiedettävä, mikä on fysikaalisten suureiden mahdollinen vaihteluväli.}}

Toki vaihteluväli vaikuttaa, mutta laskut on tehty pienimmillä järkevillä vaihteluväleillä. Periaatteessahan vaihteluvälit voisivat olla äärettömän suuria, jolloin materialisti joutuisi uskomaan p=0 todennäköisyyksiin.

====Kaikki tulokset epätodennäköisiä====
K. Enqvist:
{{Quotation|Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.}}

Enqvist ei ole ilmeisesti vähääkään tutustunut [[suunnitteluteoria]]an, sillä täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri tämän asian. Toisaalta tämä on lähes triviaali huomio [[Bayesin_teoreema|Bayeslaiselle hypoteesitestaukselle]]: Suunnittelun ennuste on parempi, sillä hyvä.

====Pitäisi tietää 'oikea' todennäköisyysjakauma====
K. Enqvist:
{{Quotation|meidän on liki mahdotonta liittää fysiikan teorioiden parametreihin selkeää lukua, joka kuvaisi niiden havaittujen arvojen todennäköisyyksiä. Tällä hetkellä emme tunne sen paremmin vaihteluväliä kuin tapaakaan, jolla parametrit voivat vaihdella.}}

Tässä Enqvistillä on väärä ja valikoiva todennäköisyyskäsitys: meidän täytyisi tietää kaikki jotta voisimme määrätä todennäköisyyksiä. Mutta tällöin todennäköisyyksiä ei tarvittaisi, tietäisimme tuloksen. Jos esim. tiedämme nopanheitosta kaiken, tiedämme tuloksen. Todennäköisyys kuvaa juuri epävarmuuttamme. Ja sitä käytetään kosmologiassakin juuri näin. Tasaiset todennäköisyysjakaumat varsinkin ovat yleisesti käytössä.

====''Aukkojen Jumala?''====
''Teemmekö aukkojen suunnittelija/Jumala argumentin ID:ssä?''

V: Emme, kyse on kilpailevista hypoteeseista parhaaseen selitykseen. Argumentti ei perustu tietämättömyyteen vaan siihen mitä tiedämme suunnittelijoista ja toisaalta siihen mitä tiedämme tunnettujen materialististen prosessien rajoista.
”Aukkojen X”–syytös voitaisiin esittää mille tahansa laajan selitysvoiman omaavalle hypoteesille.
Tulevaisuuden tieteellinen edistys ei ole argumentti suunnittelua vastaan: Tulevaisuuden tutkimus voi samoin tukea ID:tä. Tieteen historian käyttö hypoteesien arvioimiseen on arveluttavaa ja usein valitettavan valikoivaa. Tieteen historiassa on paljon väärässä olleita materialistisia selityksiä.

====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä====
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen.

====Stephen Hawkingin väitteet====
Uudessa kirjassaan The Grand Design, Stephen Hawking väittää ettei Jumalaa tarvita selittämään universumia, painovoima riittää selitykseksi.

Hawkingin argumentti liittyy lähinnä universumin massan/energian syntymiseen, hänen mallinsa ei selitä universumia, sen lakeja ja sen lakien hienosäätöä. Hawkingin malli on spekulatiivinen ja testaamaton ja totta ollessaan selittäisi lähinnä vain mistä universumin 'näennäinen' energia on tullut.

Hawking ilmeisesti viittaa hienosäädön kohdalla multiversumiselitykseen ja antrooppiseen periaatteeseen, mutta nämä eivät ole mitään selityksiä. Jos hukkumisen asemesta huomaat käveleväsi veden päällä rantaan, selitätkö tapahtuneen multiversumilla, koska muuten et
olisi elossa kysymässä, miksi selvisit varmalta hukkumiselta? Multiversumi-selitys ei ole mikään selitys. Vaikka multiversumi olisi totta (mitä se tuskin on), meidän tulisi silloinkin valita se selitys, joka ennustaa havainnot parhaiten. Hienosäädön (ja usean muun asian kohdalla) tapauksessa tämä selitys on selkeästi Jumala. Hawking ei näytä olevan perehtynyt multiversumiselityksen ongelmiin.

Hawking ilmeisesti viittaa maapallon kaltaisen planeetan löytymiseen. Toistaiseksi löydetyt yli 500 planeettaa eivät ole niin soveltuvia kuin maapallon monimutkaista elämää varten. Etäisyys auringosta on vain yksi vaatimus kymmenien tai itse asiassa jopa satojen joukossa.

Kalamin kosmologinen argumentti, joka päättelee Jumalan olemassaolon universumin alun perusteella, näyttäisi yhä voivan aivan hyvin.

Jos Hawkingin väite universumin kyvystä synnyttää itsensä olisi totta, mitä se merkitsisi? Lähinnä sitä että yksi melko harvoin käytetty perustelu kristinuskolle (mistä tuli alkuenergia) ei olisi enää hyvä perustelu. Meillä useita muita perusteluita, myös
fysiikan puolelta (universumin hienosäätä, lakien olemassaolo, universumin alku). (Ja useilla omakohtainen vakuuttuminen/kokemuksia joka on jo riittävä peruste uskolle.)

Lisäksi, vaikka universumin synty vakuumista onnistuisikin pelkillä fysiikan laieilla (jotka on täytynyt hienosäätää ja laittaa olemaan), pelkän fysiikan voimin ei synny informaatiota, jota elävät olennot ovat pullollaan (DNA), eikä luultavammin persoonallisuutta ja tietoisuutta. Kristitylle fysiikka on vain yksi todellisuuden osa-alue, Hawking absolutisoi fysiikan, joka on ymmärrettävää, hänellä ei juuri ole elämässään muuta.

Muita ongelmia Hawkingin mallille ovat:
*Havaintojemme mukaan tyhjästä syntymiselle on tiukat rajat, syntyy vain pieniä hiukkasia sekunnin murto-osien ajan.
*Jos universumeita syntyisi ei mistään, miksei universumin syntymisiä ole havaittu muita?
*Jos meidän universumimme syntyi tyhjästä, miksei tämä ole vanhempi?
*Todellisuudessa Hawkingin [http://www.magisreasonfaith.org/blog/?p=39 ei-mitään ei ole ei-mitään], vaan siihen sisältyy tietty alkutila, vakuumi, tiettyine (onnellisine) ominaisuuksineen, sekä hienosäädetyt fysiikan lait.

==Johtopäätöksiä==

Veden, hiilen, DNA:n, proteiinien ominaisuudet, ilmakehän valon kaista jne. eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat mahdollisia vain tietyillä fysiikan laeilla ja niiden vakioiden arvoilla. Nämä ovat hienosäädetyt elämää varten. Kun katsoo oikeastaan mitä tahansa ympärillään, on siis hyvä ymmärtää, että niiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys vaan fysiikan lait on säädetty tarkoin jotta elämä ja ihmiset ovat mahdollisia.
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle.

==[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja==
*[http://vod.tv7.fi/vod/ TV7 arkistossa] Cafe Raamattu -ohjelman jaksot 99 ja 100 sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.
*[http://www.veritas.org The Veritas Forum] -sivustolta voi kuunnella tai ladata [http://www.veritas.org/media/presenters/326 G. Gonzalezin], [http://www.veritas.org/media/presenters/155 H. Rossin], [http://www.veritas.org/media/presenters/246 F. Ranan], [http://www.veritas.org/media/presenters/88 F. Schaefer] ja [http://www.veritas.org/media/presenters/327 J. Richardsin] luentoja aiheesta
**[http://www.veritas.org/media/talks/544 The Fine-Tuning of the Universe Part 1 of 2]
*Sivustolta http://theapologiaproject.org/?page_id=5 voi katsella Privileged Planet dokumentin verkon yli. (Kannattaa katsoa tai ostaa myös Unlocking the Mystery of Life).
*H. Ross, 2008, [http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=article&id=169:a-qjust-rightq-universe&catid=41:theistic-apologetics&Itemid=54 A "Just Right" Universe] artikkeli verkossa (ei korvaa kirjaa).
*http://www.miksiuskon.net/2_maailmankaikkeuden_hienosaato.html

==Kirjallisuutta==
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]].
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007.
*H. Ross, Why the Universe is the Way it is?, Baker Books, 2008.
*J. Barrow, F. Tipler, The Anthropic Cosmological Principle, Clarendon Press, 1986.
*J. Leslie, Universes, Routledge, 1996.
*M. Denton, Nature’s Destiny. Free Press, 2002.
*R. Collins, The teleological argument: an exploration of the fine tuning of the universe, W. Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa [http://www.amazon.com/Blackwell-Companion-Natural-Theology/dp/1405176571 The Blackwell Companion to Natural Theology].
*R. Collins, Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design, ed. N. A. Manson, Routledge, 2001
*G. Gonzalez and J. W. Richards, [[The Privileged Planet]], Regnery Publishing, 2004.
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ rcollins/finetune/Defining
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.

Todennäköisesti erittäin hyvä kirja asiasta tulee olemaan Robin Collinsin The Well-tempered Universe, kunhan ilmestyy. Tästä hyvä tiivistelmä lienee W. Lane Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa "The Blackwell Companion to Natural Theology".

==Viitteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Kosmologia]]
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}}

Kosminen hienosäätö

2010-09-13T20:20:14Z

Fyysikko:

{{Älykäs suunnittelu}}

Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä havaittua tosiasiaa, että universumin rakenne ja fysiikan lakien rakenne ja erityisesti vakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista.
Fyysikko Stephen Hawking kuvailee tätä ''A Brief History of Time'' -kirjassaan seuraavasti:
{{Quotation|Tuntemamme luonnonlait sisältävät perustavaa laatua olevia vakioita, kuten elektronin sähkövarauksen suuruus ja protonin ja elektronin massojen suhde... Hätkähdyttävä tosiasia on, että näiden vakioiden arvot vaikuttavat olevan hyvin tarkasti säädettyjä, jotta elämän kehitys olisi mahdollista. Jos esimerkiksi elektronin varaus olisi ollut hiukankin poikkeava, tähdet eivät kykenisi polttamaan vetyä ja heliumia, taikka edes räjähtämään. Vaikuttaa selvästi siltä, että näiden vakioiden on oltava tiukasti rajattuja, jotta minkään älyllisen elämän kehittyminen olisi mahdollista. Useimmat erilaiset vakioiden yhdistelmät johtaisivat universumeihin, missä, huolimatta siitä, että nämä universumit saattaisivat olla hyvinkin kauniita, ei voisi olla ketään ihailemassa tuota kauneutta.|Stephen Hawking|A Brief History of Time (1988)<ref name="isbn0-553-38016-8">{{cite book |author=Hawking, S. W. |title=A brief history of time |publisher=Bantam Books |location=New York |year=1998 |pages= |isbn=0-553-38016-8 |quote= ''The remarkable fact is that the values of these numbers (i.e. the constants of physics) seem to have been very finely adjusted to make possible the development of life... For example,if the electric charge of the electron had been only slightly different, stars would have been unable to burn hydrogen and helium, or else they would not have exploded. It seems clear that there are relatively few ranges of values for the numbers (for the constants) that would allow for development of any form of intelligent life. Most sets of values would give rise to universes that, although they might be very beautiful, would contain no one able to wonder at that beauty.''' |doi= |accessdate=2010-04-25}}</ref>}}
Uudemmassa kirjassaan Hawking ei kiistä hienosäädön olemassaoloa vaan pyrkii selittämään sen multiversumi-selityksellä, tähän vastine alempana.
(Erillisessä artikkelissa [[Kosminen lähiömme]] on kerrottu maapallon paikan erityisyydestä.) Suunnittelun jälkiä näyttää löytyvän hyvin suurista asioista hyvin pieniin. Näistä esimerkkejä ovat vaikkapa

*Universumin juuri sopiva laajeneminen, massan sopiva tasaisuus sekä entropia
*Galaksimme, maapallon ja aurinkomme ominaisuudet
*Elämän usean osan systeemit, jotka eivät antaisi valintaetua ennen kuin koko systeemi olisi valmis
*Elämän ohjelmakoodi sekä DNA:n ja proteiinien ominaisuudet
*Alkuaineiden ja molekyylien ominaisuudet, erityisesti hiili ja happi
*Hiukkasfysiikan ja kvanttifysiikan lait mahdollistavat alkuaineiden olemassaolon.

Käymme alla läpi joitain näistä.

=Hienosäädettyjä parametreja=
Tähtitieteilijä ja kosmologi Edward Harrison kuvailee luonnonvakioiden hienosäätöä seuraavasti:
{{Quotation|Havaitsemme, että poikkeamat sellaisten vakioiden kuten ''c'' (valon nopeus), ''h'' (Planckin vakio), ja ''e'' (alkeisvaraus) arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia atomeissa ja atomiytimissä. Vaikka muutokset olisivat edes pieniä, useimmat atomiytimet olivat epävakaita eivätkä siksi voisi olla olemassa...
Huomaamme myös, että pienet muutokset ''c'', ''G'' (gravitaatiovakio), ''h'', ''e'' ja muiden alkeishiukkasten massojen arvoissa aiheuttavat suuria muutoksia tähtien rakenteessa ja elinkaaressa. Tällöin suurinosa universumista ei itse asiassa sisältäisi tähtiä. Niillä alueilla jossa olisi, tähdet olisivat liian himmeitä taikka niin kirkkaita, ettei niiden lyhyt elinkaari riittäisi biologiselle evoluutiolle... Siksipä universumimme onkin hienosäädetty. Emme olisi olemassa jos luonnonvakioilla olisivat poikkeavat arvot.|Edward Harrison|Cosmology (1981)<ref name="isbn0-521-66148-X">{{cite book |author=Harrison, Edward Robert |title=Cosmology: the science of the universe |publisher=Cambridge University Press |location=Cambridge, UK |year=2000 (2 edition)| quote= ''We first notice that alterations in the known values of c [speed of light], h [Planck's constant], and e [electronic charge] cause huge changes in the structure of atoms and atomic nuclei. Even when the changes are only slight, most atomic nuclei are unstable and cannot exist. . .We also find that slight changes in the values of c, G [gravitational constant], h, e, and the masses of subatomic particles cause huge changes in the structure and evolution of stars. The majority of universes will actually not contain any stars at all, and in the few that do, the stars either are nonluminous or are so luminous that their lifetimes are too short for biological evolution. . .Our universe is therefore finely tuned, and we would not exist if the constants of nature had different values.''
|pages= |isbn=978-0521661485 |oclc= |doi= |accessdate=}}</ref>}}

==Fysiikan perusvoimat==
Fysiikassa on neljä perusvuorovaikutusta: painovoima, sähkömagneettinen voima, sekä heikko ja vahva ydinvoima. Näiden vuorovaikutusten vahvuudet ovat seuraavanlaiset kun painovoima normitetaan vahvuuteen yksi:

[[Kuva:Sciences exactes.png|thumb|right|180px|Fysiikan perusvuorovaikutusten tulee olla juuri oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, jotta mm. alkuaineet ovat vakaita.]]
*Painovoima, vahvuus 1
*Heikko ydinvoima, vahvuus 10<sup>32</sup>
*Sähkömagneettinen voima, vahvuus 10<sup>36</sup>
*Vahva ydinvoima (värivoima), vahvuus 10<sup>38</sup>

(Tilanne on oikeastaan hieman tätä monimutkaisempi koska vuorovaikutukset kohdistuvat eri asioihin ja vuorovaikutusten etäisyysriippuvuudet ovat erilaisia. Nämäkin yksityiskohdat ovat välttämättömiä elämän kannalta.)

Vaikka vuorovaikutuksien vahvuuksien vaihteluväli on valtavan suuri, niiden keskinäisten vahvuuksien tulee olla nykyisten kaltaisia jotta elämä olisi mahdollista. Vahvuuksien suhteiden osuminen sopivaan kohtaan sattumalta on siis erittäin epätodennäköistä.

====Painovoima====
Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on 10<sup>36</sup> = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos se olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen. 3000 kertainen muutos saattaa vaikuttaa suurelta, mutta vuorovaikutusten vahvuuksien vaihteluvälillä kyseinen muutos on erittäin pieni. Painovoiman vahvuus on siis hienosäädetty tarkkuudella 1:10<sup>36</sup>. Tämä vastaa sitä, että vastaa tunnetun universumin laajuista liukusäätöä saisi muuttaa vain pari senttiä nykyisestä asetuksesta.

====Sähkömagneettinen voima====
Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen johdosta samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa. Näin esimerkiksi atomia kiertävät negatiiviset elektronit pysyvät positiivisen atomiytimen ympärillä ja alkuaineet ovat mahdollisia (Tähän tarvitaan myös erittäin hieno kvanttifysiikka, jonka seurauksena elektroneilla on vakaita tiloja ytimen ympärillä ja alkuaineilla on kullekin tyypilliset ominaisuudet.)

Atomiytimen positiiviset protonit ovat lähellä toisiaan ja hylkivät siten toisiaan vahvasti. Atomeja koossa pitävä voima siis räjäyttäisi atomiytimen hajalle ilman protonien välistä liimaa, vahvaa ydinvoimaa, joka siis pitää atomin ydintä kasassa. (Vahva ydinvoima on jäännevoima protoneja ja neutroneja koossa pitävästä värivuorovaikutuksesta.) Vahvan ydinvoiman suhde sähkömagneettiseen voimaan on noin 137 ja tästä syystä erilaisia ytimiä ja siten alkuaineita on suurin piirtein tämä määrä. Jos suhde olisi 60, elämälle tärkeät alkuaineet eivät olisi vakaita. Hieman suurempi muutos eliminoisi kaikki alkuaineet paitsi vedyn.

====Vahva ydinvoima====
Jo 0.5 prosentin muutos vahvan ydinvoiman vahvuudessa lopettaisi hiilen ja hapen tuoton tähdissä.

====Heikko ydinvoima====
*Heikko vuorovaikutus on riittävän heikko. Jos se olisi vahvempi, sitä käyttävä protoni-protoni fuusio muuttaisi kaiken vedyn heliumiksi, jolloin ei olisi elämää eikä pitkäikäisiä tähtiä.
*Toisaalta jos heikko vuorovaikutus olisi heikompi, neutroneita ja protoneita olisi saman verran ja olisi vain nopeasti palavia helium-tähtiä.

===Muita fysiikan suureita===
Elektronin massa. Elektroni on noin tuhat kertaa protonia kevyempi. Tämä mahdollistaa sen, että elektronipilvi kiertää paljon raskaampaa ja siten riittävästi paikallaan pysyvää ydintä, joka taas mahdollistaa kemialliset sidokset.

Protonin ja neutronin massat. Neutroni on juuri sopivasti protonia raskaampi:
*Jos neutroni olisi hieman (1/700 -osa) raskaampi, p + p → D reaktiota ei tapahtuisi. Universumissa olisi vain protoneita eikä tähtiä olisi.
*Jos neutroni olisi hieman kevyempi, protoniylimäärää ei olisi, olisi lähinnä heliumia. Helium palaa liian nopeasti.

(Neutronin massasta suurempi osa tulee värivuorovaikutuksen vahvuudesta (kentästä) ja pienempi osa u ja d kvarkkien massoista. Mikäli tilannetta tarkastellaan kvarkkien massojen avulla, vaaditaan tarkempaa hienosäätöä.)

===Useiden parametrien samanaikaiset muutokset===
Tarkemmassa tarkastelussa elämän asettamat rajoitukset koskevat usein kahta tai useampaa parametria. Tällöin elämän salliva parametrien alue voidaan esittää alana tai tilavuutena kyseisten parametrien avaruudessa. Vain erittäin pieni alue tässä parametri-avaruudessa mahdollistaa elämän (Ks. esimerkiksi Tegmarkin artikkelin<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> kuvat 4, 5 ja 7)

Koska elämän asettamien vaatimusten määrä on paljon suurempi (140 <ref>H. Ross, Why the Universe Is the Way It Is?, 2008, Compendium-liite</ref>) kuin fysikaalisten parametrien määrä (noin tusina), on yllättävää, että edes yksi elämän ehdot täyttävä alue löytyy. Havaitsemamme hienosäädetyn 'parametrisaaren' läheisyydessä voi olla joitain elämän sallivia parametrien yhdistelmiä, 'saaria', mutta niiden määrä on rajallinen<ref>M. Tegmark, Is ``the theory of everything'' merely the ultimate ensemble theory?, Annals of Physics, 270, 1-51 (1998), http://arxiv.org/abs/gr-qc/9704009</ref> ja niiden kaikkien elämän sallimien alueiden kattama tilavuus on joka tapauksessa tähtitieteellisen pieni verrattuna kuolleeseen parametriavaruuden alueeseen. Hienosäädön tarkastelu usean parametrin funktiona lisää hienosäätö-argumentin vahvuutta.

===Ulottuvuuksien määrä===
Käytössämme on 3 paikkaulottuvuutta (pituus, leveys ja korkeus) sekä yksi aikaulottuvuus. Elämä on mahdollista vain tässä 3+1 kombinaatiossa. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi vähemmän, verisuonet, hermot tai suolisto halkaisisivat eliön. Mikäli paikkaulottuvuuksia olisi enemmän, planeettojen radat eivät olisi vakaita. Mikäli taas aikaulottuvuuksia olisi enemmän, kausaalisuus kärsisi. (Säieteorioissa on toki enemmän valtavan pieniä 'kompakteja' ulottuvuuksia, mutta tässä olennaista on makroskooppisten ulottuvuuksien määrä.)

===Universumiin liittyviä parametreja===
[[Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg|thumb|500px|right|Sisältääkseen elämälle suotuisia alueita, universumin laajenemisnopeuden ja alkuentropian tulee olla hienosäädetty.]]
Universumin laajeneminen miljardeja vuosia massan jatkuvasti hidastaessa laajenemista vaatii valtavan tarkkaa tasapainoa. Toisaalta, ettei painovoima vedä universumia liian aikaisin kasaan, ja toisaalta, ettei laajeneminen ole niin nopeaa ettei rakenteita pääse muodostumaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[John Lennox]] | Nimeke = God's Undertaker: Has Science Buried God? | Julkaisija = Lion Publishing plc | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0745953717 }}</ref>. Kosmisen inflaation mallit selittävät laajenemisnopeuden hienösäädön mutta mallien parametreja (inflaatiokentän tyyppi, inflaation alku- ja loppuhetki) ja rakennetta täytyy hienosäätää jotta tämä olisi mahdollista. Inflaatiomallit siis siirtävät hienosäädön omaan rakenteeseensa ja vakioihinsa. Toisaalta tässä tapauksessa hienosäätö ei enää ole niin suurta, ainakaan malliparametrien osalta.

Universumin normaali aine on nykytietämyksen mukaan seurausta alkuräjähdyksen alkuhetkillä tapahtuneesta symmetriarikosta materian ja antimaterian välillä. Tavallista ainetta syntyi hieman enemmän. Ei ole mitään a priori syytä sille miksei symmetriarikko olisi voinut tapahtua myöhemmin tai aiemmin. Onneksi se tapahtui ajallaan, muuten emme olisi tässä<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Gerald L. Schroeder | Nimeke = The Science of God: The Convergence of Scientific and Biblical Wisdom | Julkaisija = Broadway Books | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0767903035}} </ref>.

Universumin laajenemista kiihdyttävän 'voiman' arvo (kosmologinen vakio) on erittäin pieni. Onneksi tämä kosmologinen vakio noin 1/10<sup>120</sup> -osa siitä mitä sen odottaisi olevan (odottaisi mikäli hiukkasten massat olisivat sattuman tulosta), muuten galakseja ja tähtiä ei olisi. Tämä 'voima' laajentaisi avaruuden niin nopeasti, ettei mitään rakenteiden muodostumista ehtisi tapahtua. Kosmologinen vakio vaatii vähintään 1/10<sup>53</sup> (mikäli hienosäätöä tarkastellaan massa-, ei energia-akselilla) hienosäädön jotta elämä olisi mahdollista<ref name="ross">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugh Ross | Nimeke = The Creator and the Cosmos: How the Latest Scientific Discoveries of the Century Reveal God | Julkaisija = NavPress Publishing Group | Vuosi = 2001 (3rd edition) | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-1576832882}} </ref>. Tämä hienösäätö on tarkempaa kuin se, että kuussa oleva tikanheittäjä osuu maapallon pinnan tiettyyn atomiin tikallaan.

Massa on universumissa juuri sopivan tasaisesti: 1/100000 eroja. Jos massa olisi liian tasaisesti jakautunutta, painovoima ei alkaisi kasata tähtiä. Jos se olisi liian epätasaisesti jakautunutta, olisi vain mustia aukkoja.

Universumin entropia täytyy asettaa erittäin epätavalliseen arvoon jotta elämän salliva universumi olisi mahdollista. Entropia kuvaa systeemin tilan todennäköisyyttä. Mustan aukon erittäin suuri entropia voidaan laskea. Suuresta entropiasta seuraa, että mustista aukoista koostuva alkutila on universumille paljon todennäköisempi kuin nykyiseen elämälle sopivaan universumiimme johtanut erittäin järjestäytynyt alkutila. On laskettu<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Roger Penrose | Nimeke = The Road to Reality: A Complete Guide to the Laws of the Universe | Julkaisija = Random House Group Ltd | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0679776314}}</ref>, että universumin alkutila vaatii hienosäätöä <math>1/10^{10^{123}}</math> tarkkuudella. Tämä todennäköisyys on niin pieni, että lukua ei voida edes kirjoittaa auki tunnetun universumin atomeilla.

==Alkuaineet ja yhdisteet==
===Liuotin===
Minkä tahansa realistisesti kuviteltavissa olevan elämän tulee koostua vähintäänkin kahdesta tai useammasta aineen olomuodosta ([[wp:faasi|faasista]]). On esimerkiksi vaikeaa kuvitella miten eliö voisi koostua pelkästään kaasusta (tai nesteestä). Ko. faaseissa molekyylit ovat liian löyhästi toisiinsa sidottuja ja sekoittuvat jatkuvasti, jolloin ne eivät kykene ylläpitämään rakennetta. Vaaditaan siis jokin kiinteän olonmuodon aine, joka ylläpitää eliön muotoa ja rakennetta. On lisäksi realistista odottaa eliön tarvitsevan aineenvaihduntaa, mikä, ollakseen riittävän nopeaa, taas tarvitsee neste- tai kaasufaasin. Kiinteäpohjainen elämä tarvitsee siis liuottimen.

Tarkastelemme seuraavaksi miksi veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen liuottimen hiilipohjaisille elämänmuodoille.

====Vesi====
Elämä tarvitsee nesteen. Neste mahdollistaa sen, että elämän rakennusosat voivat liikkua, mutta myös koskea toisiinsa riittävän usein. Alla joitain veden elämän mahdollistavista ominaisuuksista. Nämä ja useat veden muut ominaisuudet tekevät vedestä erittäin poikkeuksellisen nesteen.

*Vesi on universaali liuotin: useimmat aineet liukenevat veteen. Kun elämä käyttää vettä, se voi käyttää useimpia alkuaineita.
*Vesi ei ole liian reaktiivinen, useimmat aineet eivät pala tai syövy veden vaikutuksesta liian nopeasti.
*Vedellä on sopivan pieni viskositeetti (nesteen jähmeys) esimerkiksi verenkiertoon. Veden kapillaari-ilmiö mahdollistaa sen että vesi nousee painovoimaa vastaan kapeissa putkissa mahdollistaen suurten kasvien elämän.
*Vedellä on yksinkertainen rakenne joten vettä on saatavilla

=====Vesi - pysyminen nesteenä=====
Elämälle on siis välttämätöntä että vesi pysyy nestemäisenä. Veden omat ominaisuudet auttavat tässä. Jos siis veden ominaisuudet olisit toisenlaiset, emme olisi täällä.<ref name="denton">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Denton | Nimeke = Natures Destiny: How the Laws of Biology Reveal Purpose in the Universe | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0684845098}} </ref>{{,}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence J. Henderson | Nimeke = Fitness of the Environment: An Inquiry into the Biological Significance of the Properties of Matter | Julkaisija = Peter Smith Pub Inc | Vuosi = 1981 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0844606910}}</ref>:

*Korkea lämpökapasiteetti. Vedellä on aineiden joukossa poikkeuksellisen korkea lämpökapasiteetti, joka tarkoittaa sitä että vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi.
*Korkea kiehumispiste. Vedellä on poikkeuksellisen korkea kiehumispiste, se höyrystyy vasta sadassa asteessa.
*Vesi laajenee jäätyessään. Tämä on erittäin poikkeuksellista nesteiden joukossa ja mahdollistaa sen, että jää nestemäistä vettä kevyempänä kelluu. Mikäli jää muodostuisi merien ja järvien pohjaan, jokainen talvi lisäisi jään määrää pohjassa, eikä jää ehtisi sulaa kesän aikana. Tällöin järvet jäätyisivät pohjasta myöden, tappaen suurimman osan vesien elämästä. Jää muodostaa järviä ja meriä liialta jäätymiseltä suojaavan kerroksen koska jäällä on alhainen lämmönjohtavuus ja siinä ei tapahdu konvektiota. Näin suurin osa vedestä ei jäädy.
*Korkea jäätymisen latenttilämpö. Jäätyessään vesi luovuttaa paljon lämpöenergiaa ympäristöönsä näin hidastaen jäätymistä jääkerroksen alarajassa.
*Jään ja lumen alhainen lämmönjohtavuus. Jää muodostaa kylmältä suojaavan kerroksen järvien pinnalle. Näin jäätyminen hidastuu.
*Jään sopivan pieni viskositeetti. Jää on suuremmassa paineessa muovautuvaa, joten jää ei jää maapallon navoille tai vuoristoihin vaan suuret jäämassat leviävät hajoavat reunoilta ja näin kaikki vesi ei jäädy navoille ja vuorien huipuille.

=====Vesi - lämmönsäätely=====
Veden ominaisuudet ovat juuri sopivat ihmisen, eläimien ja maapallon lämmönsäätelyyn (Lämmönsäätely ja sille edulliset ominaisuudet ovat osin päällekkäisiä yo. veden nesteenä pysymisen kanssa mutta kyse on eri tavoitteesta.):
*Korkea lämpökapasiteetti. Vesi kykenee sitomaan paljon lämpöenergiaa ilman että sen oma lämpötila muuttuu merkittävästi. Kun ihminen tai eliö siis tekee lihaksillaan tai aineenvaihdunnallaan työtä, josta aina vapautuu lämpöenergiaa, vettä käyttävän eliön oma lämpötila ei muutu merkittävästi. Esimerkiksi (vettä käyttävän) ihmisen lämpötila nousee 10 km juoksun seurauksen 10 astetta (tämäkin olisi tappavaa, mutta keho käyttää veden . Mikäli olisimme suolaa, ruumiinlämpömme nousisi 40 astetta, mikäli lyijyä, 200 astetta. Samoin koko maapallon lämpötilavaihtelut ovat huomattavan pieniä koska suuret vesimassat tasaavat vuorokausi- ja vuodenaikojen lämpötilavaihteluja.
*Korkea kiehumispiste. Vesi ei kiehu eikä haihdu liian helpolla.
*Veden alhainen viskositeetti. Veden juoksevuus mahdollistaa verenkierron. Vesi on jopa ei-Newtonilainen neste, joka tarkoittaa, että kun painetta lisätään, veden viskositeetti laskee (eli juoksevuus kasvaa).
*Korkea ominaislämpö. Vesi pystyy viemään suuria määriä lämpöenergiaa pois kudoksesta. Vesi kykenee siirtämään paljon lämpöenergiaa ja tasaamaan maapallon lämpötilaeroja (merivirrat jne.).
*Lämmönjohtavuus. Veden nesteiden joukossa poikkeuksellisen korkean (nelinkertainen yleisiin nesteisiin verrattuna) lämmönjohtavuuden avulla lämpö siirtyy hiussuonista ympäröivään kudokseen ja päinvastoin. Näin lämpö saadaan kuljetettua iholle.
*Korkea latenttilämpö haihtumisessa. Haihtuessaan vesi kuluttaa paljon lämpöenergiaa. Tämä mahdollistaa tehokkaan jäähdytyksen hikoilemalla.

=====Vesi - ravinteet=====
Veden ominaisuudet ovat myös juuri sopivat ravinteiden kiertoon, joka myös on välttämätöntä elämän kannalta. Vesi laajenee jäätyessään, hajottaen kiviä. Vesi liuottaa ravinteita ja kuljettaa niitä käyttöön. Sen viskositeetti on sopiva jokiin. Veden pintajännitys mahdollistaa kapillaari-ilmiön jolla kasvit kuljettavat ravinteita ja vettä juurista ylöspäin painovoimaa vastaan.

Lisäksi useat proteiinien osat ovat vettähylkiviä, eli hydrofobisia, joka mahdollistaa mm. proteiinien sopivan laskostuksen.

===Hiili===
Hiilen ominaisuudet tekevät siitä juuri sopivan elämän käyttöön<ref name="denton" />:
*Hiili kykenee muodostamaan erittäin pitkiä ketjuja. Esimerkiksi usein esitetyn hiilen korvikkeen, piin, pitkät ketjut eivät ole riittävän vakaita.
*Hiilen affiinisuus hyvin erilaisille alkuaineille ei vaihtelu liian paljoa. Tämä on erityisesti tärkeää vedyn, hapen ja typen tapauksissa. Näin hiilen ja näiden aineiden yhdisteiden energiasisältö ei vaihtele paljon. Ne ovat vakaita ja hyvin erilaiset reaktiot ovat käytettävissä. Hiilen reaktiot ovat siis yleensä lieviä ja yhdisteet metastabiileja
*Hiili kykenee muodostamaan monenlaisia sidoksia (vahva kovalentti sidos, heikommat ei-kovalentit sidokset (esim proteiinin 3D muoto)). Esimerkiksi piin kohdalla näin ei ole ja siten piin kemia on paljon köyhempää ja siitä puuttuu monimuotoisuus.
*Hiilen sidokset ovat käyttökelpoisia juuri samalla lämpötila-alueella kuin vesi on nestemäisenä.

Vastaavia 'onnellisia yhteensattumia' nousee esiin useista muistakin alkuaineista joita elämä voi onnekseen käyttää <ref name="denton" />.

===DNA-molekyyli===
[[Kuva:GeneticCode21.png|thumb|right|240px|Geneettinen koodin degeneraatio minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset.]]
DNA on sopivin molekyyli eliöiden rakennuspiirustusten kantamiseen<ref name="denton" />:
*Kemiallisesti sopivan pysyvä vedessä
*Sen rakenne mahdollistaa tarkan ja nopean kopioinnin
*Se on joustava joka mahdollistaa sen, että proteiini tunnistaa oikean kohdan DNA:ssa ja voi lukea tarvittavat ohjeet.
*Sillä on erittäin suuri pakkautuvuus superkiertymisen ansiosta (metrin pätkä kiertyy 0.005 mm palloksi).
*Paras koodaussysteemi:
**Koodaustapa (64 eri kodonilla 20 aminohappoa) on optimaalinen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hubert P. Yockey | Nimeke = Information theory and molecular biology | Julkaisija = Cambridge university press | Vuosi = 1992 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0521350051 }} </ref>. Geneettisen koodin degeneraatio (64 eri kodonia koodaa 20 aminohappoa) minimoi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. Mikäli vain 20 kodonia koodaisi aminohappoja ja loput 44 johtaisivat proteiinisynteesin keskeytymiseen todennäköisyys mutaatioiden aiheuttamalle ketjunmuodostumisen keskeytymiselle kasvaisi. Koodi on lisäksi rakennettu siten että muutokset jossakin kodonin kolmesta nukleotidissä johtavat synonyymin (koodattava aminohappo ei muutu) taikka aminohappoon jolla on samanlaiset kemialliset ominaisuudet. Geneettisen koodin degeneraatio minimoi siksi mutaatioiden haitalliset vaikutukset. <ref name="isbn0-7167-6766-X">{{cite book |author=Stryer, Lubert; Berg, Jeremy Mark; Tymoczko, John L. |title=Biochemistry |publisher=W.H. Freeman |location=San Francisco |year=2007 |page = 125 |isbn=0-7167-6766-X | quote = What is the biological significance of the extensive degeneracy of the genetic code? If the code were not degenerate, 20 codons would designate amino acids and 44 would lead to chain termination. The probability of mutating to chain termination would therefore be much higher with a nondegenerate code. Chain-termination mutations usually lead to inactive proteins, whereas substitutions of one amino acid for another are usually rather harmless. ''Thus, degeneracy minimizes the deleterious effects of mutations''|oclc= |doi= |accessdate=2010-04-24}}</ref>
**Mahdollisia koodeja on 10<sup>70</sup> kappaletta. Tämän avaruuden etsintä on täysin mahdotonta.
**Koodin muuttuminen evoluution aikana olennaisesti edes kerran on erittäin epätodennäköistä valtavien korrelaatioiden takia. (Koodin vaihtaminen vaikuttaisi heti koko perimän lukuun, virheitä tulisi valtavasti.)
**Nykyinen koodi on virheensiedoltaan parempi kuin miljoona satunnaista koodaussysteemiä, todennäköisesti parhain 10<sup>18</sup> koodin joukossa<ref>
{{Kirjaviite | Tekijä = Fazale Rana | Nimeke = The Cell's Design: How Chemistry Reveals the Creator's Artistry | Julkaisija = | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = | Tunniste = ISBN 978-0801068270}}</ref>.
**Paras koodaussysteemi myös päällekkäisten ohjelmien kannalta.
**Koska on erittäin epätodennäköistä että koodi voisi kehittyä ja se on silti optimaalinen, tämä on vahva viite suunnittelusta. Riittävän älykäs suunnittelija kykenee päätymään optimiratkaisuun ilman kokeiluja. Kaikkien muiden tunnettujen koodien takana on ollut suunnittelija.

===Valo ja elämä===
Näkyvä valo kattaa vain pienen osan sähkömagneettisesta spektristä. Kuitenkin juuri tuo alue, jota aurinkomme tuottaa yltäkyllin, on energialtaan juuri sellaista jota mikään mahdollinen elämä voi hyödyntää<ref name="denton" />. Elämä ei olisi voinut kehittyä käyttämään radio-, gamma- tai röntgensäteilyä. Tähtitieteilijä ja evolutionisti George Greenstein täsmentää miksi elämä voi ylipäätään hyödyntään vain näkyvää valoa:
{{Quotation|Saattaisi luulla, että kyseessä on adaptaatio: että kasvit ovat mukautuneet hyödyntämään auringonvaloa. Loppujen lopuksihan jos auringollamme olisi poikkeava lämpötila, niin eikö jokin toinen molekyyli voisi korvata klorofyllin ja absorboida eri väristä valoa? Hätkähdyttävästi vastaus on ei, sillä kaikki molekyylit absorboivat saman väriskaalan valoa. Valon absorboituminen johtuu elektronien virittymisestä korkeammille energiatiloille molekyyleissä. Energiaskaala missä tämä tapahtuu on sama huolimatta mistä molekyylistä on kyse. Lisäksi valo koostuu fotoneista, energia paketeista, ja väärä energisiä fotoneja ei yksinkertaisesti voida absorboida.|George Greenstein|The symbiotic universe (1988) <ref name="isbn0-688-07604-1">{{cite book |author=Greenstein, George |title=The symbiotic universe: life and mind in the cosmos |publisher=Morrow |location=New York |year=1988 |pages= |isbn=0-688-07604-1 |quote = ''One might think that a certain adaptation has been at work here: the adaptation of plant life to the properties of sunlight. After all, if the Sun were a different temperature could not some other molecule, tuned to absorb light of a different color, take the place of chlorophyll? Remarkably enough the answer is no, for within broad limits all molecules absorb light of similar colors. The abosorption of light is accomplished by the excitation of electrons in molecules to higher energy states, and the general scale of energy required to do this the same no matter what molecule you are discussing. Furthermore, light is composed of photons, packets of energy, and photons of the wrong energy simply cannot be absorbed.'' |doi= |accessdate= 2010-04-25}}</ref>}}
Elämä vaatii lisäksi sellaisen ilmakehän jonka näkyvä valo läpäisee. Oma ilmakehämme suodattaa suurimman osan sähkömagneettisesta spektristä - mm. elämälle vaaralliset alueet kuten gamma-, röntgen ja UV-säteilyn, mutta päästään lävitseen kuitenkin kapean kaistaleen spektristä - elämälle välttämättömän näkyvän valon alueen.

*Myös vesi absorboi meille vaarallista säteilyä ja läpäisee hyödyllistä säteilyä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi näköaistien käytön vedessä sekä auringonvalon merkityksen sekä pinta- että pohjakasvustolle.
*Myös eliöiden silmien on mahdollista olla tarkkoja juuri tällä samalla valon aallonpituus-alueella. Suuremmat aallonpituudet vaatisivat liian suuria silmiä ja kuvausvirheitä olisi vaikea hallita. Pienempiä aallonpituuksia on vaikeaa taittaa ja ne vaurioittavat silmiä.

==Lainauksia==
Tunnettujen fyysikkojen lausuntoja hienosäädöstä fysiikassa:

*”Luonto on ollut meille suosiollisempi kuin mitä meillä oli oikeus odottaa. Kun katsomme universumia ja tunnistamme monet fysiikan ja tähtitieteen yhteensattumat jotka yhdessä toimivat eduksemme, näyttää melkein siltä että universumi on jollain tapaa tiennyt meidän olevan tulossa.” –Freeman Dyson
*"[Fysiikan] lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus." -Paul Davies
*”Kun käymme läpi kaiken todistusaineiston, nousee ajatus, että yliluonnollinen taho – tai siis Taho – täytyy olla mukana. On mahdollista että yhtäkkiä, tahtomattamme, olemme löytäneet tieteellisen Jumalan olemassaolon todistuksen.” -George Greenstein
*“Erittäin älykäs taho on säätänyt fysiikkaa, sekä kemiaa ja biologiaa.” -Fred Hoyle

==Tutkittavuus ==

Lisäpotkua suunnittelu-argumentille tuo se, että olemme monella tavalla parhaassa paikassa tekemään havaintoja maapallosta, aurinkokunnasta, maailmankaikkeudesta ja luonnonlaeista (Gonzales & Richards: [[The Privileged Planet]]). Paras paikka elää näyttää myös olevan paras paikka tutkia kosmosta. Mikäli universumi olisi vain sattuman tulosta, ei olisi mitään syytä miksi asuttavuuden ja havaittavuuden välillä olisi korrelaatio. Suunnittelijan olettaisi antavan älykkäimmille tietoisille olennoille mahdollisuudet suunnitellun universumin havainnointiin ja arvostamiseen. Havaittavuuden ja asuttavuuden välisestä onnellisesta samanaikaisuudesta kertovat useat asiat, otamme esimerkiksi kuun ja paikkamme galaksissa:

*Kuu vakauttaa maapallon akselin, joka mahdollistaa sopivat vuodenaikojen lämpötilavaihtelut.
*Kuun vetovoima sekoittaa merien kylmää ja lämmintä vettä ja kierrättää ravinteita.

*Kuu peittää auringon juuri sopivasti mahdollistaen auringon toiminnan ymmärtämisen.
*Myös yleinen suhteellisuusteoria varmistettiin auringonpimennyksen avulla.

Paras paikka elää galaksissa on myös paras paikka tehdä havaintoja:

*Galaksin keskustassa on liikaa säteilyä. Suurenerginen ja runsas säteily tuhoaisi elämän planeeralla ja puhaltaisi ilmakehän avaruuteen. Lisäksi galaksin keskustassa on liikaa tähtiä ja siten törmäyksiä. Galaksin laidalla taas on liian vähän raskaampia alkuaineita (esimerkiksi hiili, happi, fosfori ja metallit). Elämälle paras paikka on siellä missä me olemmekin, eli spiraaligalaksin käsivarsien välissä olevalla tyhjemmällä alueella jossa kuitenkin on riittävästi eri alkuaineita eikä liikaa säteilyä tai lähellä räjähteleviä supernovia.
*Galaksin asuttavin paikka (jossa siis asumme) on myös paras paikka universumimme havainnointiin, sillä galaksin keskustassa on liikaa pölyä ja muita tähtiä joten sieltä ei näe kunnolla muita galakseja, taustasäteilyä tai universumin suuria rakeita. Aivan galaksin reunalta taas ei näe kunnolla galaksimme keskustaan. Paikkamme spiraaligalaksin käsivarsien välissä on myös vähäpölyinen, täältä näkee hyvin joka suuntaan.

==Ymmärrettävyys==
Miksi ihminen olisi sellainen että kykenee ymmärtämään maailmankaikkeutta?
A. Einstein totesi: ”Käsittämättömin asia universumissa on, että se on käsitettävissä.” Luonto näyttää jopa olevan tutorial-muodossa. Meitä lähellä olevat luonnonlait ovat riittävän yksinkertaisia, ne on voitu ymmärtää. Miksi löytämämme matematiikka toimii luonnonlakien kuvaamisessa? E. Wigner :"Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse."

==Elegantit luonnonlait==
Luonnonlaeissa on eleganssia, kauneutta, harmoniaa ja nerokkuutta. Eleganttien lakien etsintä on ohjannut tiedettä. Esimerkiksi Dirac on todennut: ”On tärkeämpää että yhtälö on kaunis kuin että se sopii mittauksiin.” ja Einstein: ”Minulla on syvä usko, että universumin perimmäiset lait tulevat olemaan kauniita ja yksinkertaisia.” Miksi kauneuden etsintä tuottaisi teorioita, jotka tekevät tarkkoja ennusteita? Materialismi/naturalismi ei anna syytä miksi luonnonlait olisivat elegantteja ja ymmärrettäviä. Ei ole mikään ihme että Suunnittelija halusi tehdä maailman joka on kaunis ja elegantti perustavalla tasolla.

=Hienosäädön selityksiä=
*Perustavampi ’kaiken’ teoria: Ei näytä auttavan, perustavampi teoria siirtäisi hienosäädön omiin vakioihinsa tai rakenteeseensa. Esimerkiksi neutronin ja protonin massa seuraa tietysti allaolevista kvarkkien massoista ja QCD-teorian rakenteesta ja kvarkkien massojen hienosäätö on vielä tarkempaa jotta neutronin ja protonin massat saadaan kohdalleen. Hienosäätö voi siis vaikeutua tai helpottua mutta perusargumentti pysyy samana. Lisäksi elämän vaatimien rajaehtojen määrä pysyy joka tapauksessa samana (kymmenistä satoihin), joten pienemmällä määrällä vakioita on yhä vaikeampi löytää niitä täyttävää ratkaisua.
*Monimaailmankaikkeusteoriat ja valintaefekti (emme voisi havaita muuta): Ei paranna ennustetta havaittavuudesta tälle universumille. Tästä aiheesta lisää esimerkiksi jutussa http://www.intelligentdesign.fi/2008/09/03/monimaailmankaikkeus-selityksen-monet-ongelmat/ sekä tekninen käsittely fyysikoiden artikkelipalvelimen artikkelissa [http://arxiv.org/abs/0802.4013 arXiv:0802.4013].
*Suunnittelu: Ei muodissa naturalistisen tieteenfilosofian takia, mutta ennustaa havaitsijat parhaiten. Suunnittelusta on myös riippumattomia todisteita.

Suunnittelun ennusteita voidaan perustella usealla tasolla, joista alla esimerkkejä:
#Jumalan erityisen ilmoituksen perusteella tehdyt ennustukset.
#Ennusteet Jumalan ja ihmisen samankaltaisuuksiin perustuen. (Analogia on yksi tieteellisen päättelyn yleisimpiä muotoja.)
#Ennusteet yleisen tietoisen olennon ominaisuuden perusteella.
#Ennusteet jotka summataan kaikkien tietoisen olennon motiivien yli. Koska tässä todennäköisyysavaruuden dimensio ja tyyppi on erilainen kuin fysikaalisten parametrien avaruus, se kuvautuu ei-tasaisena ennusteena fysikaalisten parametrien avaruuteen. Esimerkiksi, mikäli annamme 50% todennäköisyyden sille, että Suunnittelija (tässä siis Jumala) luo tietoiset havaitsijat mahdollistavan universumin, kutsutaan tätä universumin ominaisutta O, summaamalla O:n ja ei-O:n yli, saamme silti hyvin suuren ennusteen havaitsijat sallivalle universumille fysikaalisten parametrien avaruudessa verrattuna fysikaalisten parametrien avaruuden tasaiseen jakaumaan (tai muuhun ei-informatiiviseen jakaumaan). Esimerkiksi painovoiman voimakkuus on 1, kun kaikkien fysiikan voimien voimakkuudet ovat välillä 1 - 10<sup>40</sup>. Painovoima saa olla korkeintaan 3000-kertainen, jotta elämä on mahdollista. Näin todennäköisyys sille, että Jumala luo maailman, jossa painovoima on välillä 1-3000, on 0.5. Vastaavasti todenäköisyys saada painovoiman arvo elämän sallivalle välille puhtaan sattuman perusteella on noin välin 1-3000 pituus verrattuna koko skaalan pituuteen, eli noin 3000/10<sup>40</sup>=10<sup>-36</sup>. Jumala-selitys on siis noin 0.5/10<sup>-36</sup> ~ 5*10<sup>35</sup> eli melkein miljoona miljoona miljoona miljoona miljoona miljoonaa kertaa todennäköisempi kuin puhdas sattuma (ja siten teismi on tilapäisesti tämän verran ateismia todennäköisempi jo tämän argumentin perusteella).

==Vastaväitteitä==

====Todennäköisyydet ja aika====
Kosmologi K. Enqvist on esittänyt seuraavaa kritiikkiä kosmiselle hienosäädölle (Kanava 03):

{{Quotation|Esimerkiksi kreationistit rakastavat todennäköisyyksien liittämistä geeneihin ja niiden mutaatioihin. Kaikkien mahdollisten geenien permutaatioista saadaan sitten suunnattoman pieniä todennäköisyyksiä, jotka ovat osoittavinaan, että vaikkapa elämän synty sattumalta on ”käytännössä mahdoton”. Mutta nämä tarkastelut ovat mielettömiä jollei niihin liitetä sekunteja ja tilavuuksia: kuinka monta molekyyliä asustaa kuutiosenttimetrissä ja kuinka usein uusia permutaatioita muodostuu sekunnissa.}}

ID ei tietenkään ole [[kreationismi]]a, mutta kaikissa lukemissani laskuissa joille molekyylien tai solujen määrä on olennaista, se on tietenkin otettu huomioon.

====Suureiden vaihteluväli====
K. Enqvist:
{{Quotation|Tämän lisäksi on tiedettävä, mikä on fysikaalisten suureiden mahdollinen vaihteluväli.}}

Toki vaihteluväli vaikuttaa, mutta laskut on tehty pienimmillä järkevillä vaihteluväleillä. Periaatteessahan vaihteluvälit voisivat olla äärettömän suuria, jolloin materialisti joutuisi uskomaan p=0 todennäköisyyksiin.

====Kaikki tulokset epätodennäköisiä====
K. Enqvist:
{{Quotation|Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.}}

Enqvist ei ole ilmeisesti vähääkään tutustunut [[suunnitteluteoria]]an, sillä täsmennyksen kriteeri ratkaisee juuri tämän asian. Toisaalta tämä on lähes triviaali huomio [[Bayesin_teoreema|Bayeslaiselle hypoteesitestaukselle]]: Suunnittelun ennuste on parempi, sillä hyvä.

====Pitäisi tietää 'oikea' todennäköisyysjakauma====
K. Enqvist:
{{Quotation|meidän on liki mahdotonta liittää fysiikan teorioiden parametreihin selkeää lukua, joka kuvaisi niiden havaittujen arvojen todennäköisyyksiä. Tällä hetkellä emme tunne sen paremmin vaihteluväliä kuin tapaakaan, jolla parametrit voivat vaihdella.}}

Tässä Enqvistillä on väärä ja valikoiva todennäköisyyskäsitys: meidän täytyisi tietää kaikki jotta voisimme määrätä todennäköisyyksiä. Mutta tällöin todennäköisyyksiä ei tarvittaisi, tietäisimme tuloksen. Jos esim. tiedämme nopanheitosta kaiken, tiedämme tuloksen. Todennäköisyys kuvaa juuri epävarmuuttamme. Ja sitä käytetään kosmologiassakin juuri näin. Tasaiset todennäköisyysjakaumat varsinkin ovat yleisesti käytössä.

====''Aukkojen Jumala?''====
''Teemmekö aukkojen suunnittelija/Jumala argumentin ID:ssä?''

V: Emme, kyse on kilpailevista hypoteeseista parhaaseen selitykseen. Argumentti ei perustu tietämättömyyteen vaan siihen mitä tiedämme suunnittelijoista ja toisaalta siihen mitä tiedämme tunnettujen materialististen prosessien rajoista.
”Aukkojen X”–syytös voitaisiin esittää mille tahansa laajan selitysvoiman omaavalle hypoteesille.
Tulevaisuuden tieteellinen edistys ei ole argumentti suunnittelua vastaan: Tulevaisuuden tutkimus voi samoin tukea ID:tä. Tieteen historian käyttö hypoteesien arvioimiseen on arveluttavaa ja usein valitettavan valikoivaa. Tieteen historiassa on paljon väärässä olleita materialistisia selityksiä.

====Takaperoinen päättely - muunlainen elämä====
Tavallinen kritiikki hienosäätöargumenttia kohtaan on, että mikäli luonnonlait olisivat erilaisia, olisi kehittynyt erilaista elämää, joten vakioiden tarkkaa säätöä ei pitäisi ihmetellä. Kritiikki perustuu väärinymmärrykseen. Ensinnäkin, useimmat rajoitukset koskevat niin olennaisia asioita, että on vaikea kuvitella minkäänlaista elämää, mikäli ehdot eivät täyty. Jos esimerkiksi pitkäikäisiä tähtiä ei olisi, elämällä ei olisi käytössään riittävästi vapaata energiaa. Jos ei olisi riittävästi erilaisia alkuaineita, monimutkainen elämä tuskin olisi mahdollista. Jos universumi laajenesi liian nopeasti tai universumi koostuisi yhdestä tai useammasta mustasta aukosta, elämä ei olisi mahdollista. Jne. Suurin osa luonnonlakien 'onnellisista sattumista' koskee siis ilmeisesti kaikenlaista materiaan perustuvaa elämää. Toiseksi, vesi ja hiili ovat parhaat tuntemamme rakennusosat elämälle. Vesi ja hiili täyttävät molemmat useita rajoituksia, huomattavasti useampia kuin niiden vakioiden lukumäärä, jotka määräävät niiden olennaiset ominaisuudet. Eri vakioilla ei siis todennäköisesti saataisi yhtä hyviä alkuaineita. Kolmanneksi, havaitsemme vain hiili/vesipohjaista elämää. Mikäli muun tyyppinen elämä olisi valtavan paljon todennäköisempää (jota on vaikea kuvitella biokemiallisen tietomme pohjalta), miksi emme havaitse sitä? On todennäköistä, että elämä, jonka havaitsemme, on todennäköisintä elämää, ainakaan muunlainen elämä ei ole valtavan paljon todennäköisempää. Näin ollen, hiili/vety pohjaisen elämän asettamia ehtoja luonnonlaeille voidaan pitää kertaluokaltaan oikeina. Ja tämä kertaluokka viittaa valtavan tarkan hienosäädön tarpeeseen.

==Johtopäätöksiä==

Veden, hiilen, DNA:n, proteiinien ominaisuudet, ilmakehän valon kaista jne. eivät ole itsestään selviä, vaan ne ovat mahdollisia vain tietyillä fysiikan laeilla ja niiden vakioiden arvoilla. Nämä ovat hienosäädetyt elämää varten. Kun katsoo oikeastaan mitä tahansa ympärillään, on siis hyvä ymmärtää, että niiden olemassaolo ei ole itsestään selvyys vaan fysiikan lait on säädetty tarkoin jotta elämä ja ihmiset ovat mahdollisia.
Todennäköisyys sille että lait olisivat oikein sokean sattuman kautta on äärimmäisen pieni. On järkevää ajatella että suunnittelija halusi luoda elämää universumiinsa ja suunnitteli lait elämää varten. Lisäksi luonnossa on paljon monitasoista järjestystä, joka koostuu useista osista ja jonka on vaikea kehittyä. Lisää ID:n tutkijoita (ja rahoitusta) tarvitaan. Vaikka suunnittelua tukevaa tutkimusta ei ole saatu tehdä paljoakaan, löydetyt tosiasiat yhdessä muodostavat voimakkaan kumulatiivisen argumentin suunnittelulle.

==[[Kuva:Crystal Clear app browser.png|40 px]] Lisäresursseja==
*[http://vod.tv7.fi/vod/ TV7 arkistossa] Cafe Raamattu -ohjelman jaksot 99 ja 100 sisältävät viihteellisen keskustelun aiheesta.
*[http://www.veritas.org The Veritas Forum] -sivustolta voi kuunnella tai ladata [http://www.veritas.org/media/presenters/326 G. Gonzalezin], [http://www.veritas.org/media/presenters/155 H. Rossin], [http://www.veritas.org/media/presenters/246 F. Ranan], [http://www.veritas.org/media/presenters/88 F. Schaefer] ja [http://www.veritas.org/media/presenters/327 J. Richardsin] luentoja aiheesta
**[http://www.veritas.org/media/talks/544 The Fine-Tuning of the Universe Part 1 of 2]
*Sivustolta http://theapologiaproject.org/?page_id=5 voi katsella Privileged Planet dokumentin verkon yli. (Kannattaa katsoa tai ostaa myös Unlocking the Mystery of Life).
*H. Ross, 2008, [http://www.apologetics.com/index.php?option=com_content&view=article&id=169:a-qjust-rightq-universe&catid=41:theistic-apologetics&Itemid=54 A "Just Right" Universe] artikkeli verkossa (ei korvaa kirjaa).
*http://www.miksiuskon.net/2_maailmankaikkeuden_hienosaato.html

==Kirjallisuutta==
Suomeksi hienosäätöä on käsitelty kappaleen verran professori T. Puolimatkan kirjassa [[Usko, tiede ja evoluutio]].
*J. Lennox, [[God's Undertaker]], Lion UK, 2007.
*H. Ross, Why the Universe is the Way it is?, Baker Books, 2008.
*J. Barrow, F. Tipler, The Anthropic Cosmological Principle, Clarendon Press, 1986.
*J. Leslie, Universes, Routledge, 1996.
*M. Denton, Nature’s Destiny. Free Press, 2002.
*R. Collins, The teleological argument: an exploration of the fine tuning of the universe, W. Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa [http://www.amazon.com/Blackwell-Companion-Natural-Theology/dp/1405176571 The Blackwell Companion to Natural Theology].
*R. Collins, Evidence for Fine-tuning, kirjassa God and Design, ed. N. A. Manson, Routledge, 2001
*G. Gonzalez and J. W. Richards, [[The Privileged Planet]], Regnery Publishing, 2004.
*M. Rees, Just Six Numbers, Phoenix, 2000.
*R. Swinburne, The Existence of God, 2nd ed., Oxford University Press, 2004.
*R. Collins, How to Rigorously Define Fine-tuning, Philosophia Christi, 2005, http://home.messiah.edu/ rcollins/finetune/Defining
*R. Penrose, The Road to Reality, Knopf, 2005.

Todennäköisesti erittäin hyvä kirja asiasta tulee olemaan Robin Collinsin The Well-tempered Universe, kunhan ilmestyy. Tästä hyvä tiivistelmä lienee W. Lane Craigin ja J.P. Morelandin tuoreessa useita argumentteja tiivistävässä kirjassa "The Blackwell Companion to Natural Theology".

==Viitteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Kosmologia]]
[[Luokka:Suunnitteluteoria]]
{{tägit|hienosäätö, astrobiologia, kosminen, paikka, maapallo, linnunrata, kuu, aurinko, antrooppinen periaate, kosminen hienosäätö, fysiikan lait, dna koodi, proteiinit, vesi, hiili, elämä, entropia, suunnittelu, ID, ihminen}}

Kari Enqvist

2010-02-24T11:11:40Z

Fyysikko: /* Fysikalismi */

'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. [[16. helmikuuta]] [[1954]] [[Lahti]]) on [[Helsingin yliopisto]]n [[fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[professori]]. Enqvist väitteli vuonna [[1983]] [[teoreettinen fysiikka|teoreettisesta fysiikasta]] [[filosofian tohtori]]ksi.

[[Kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa Enqvist toimi vuosina [[2001]]–[[2005]]. Enqvist tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Aikaisemmin hän toimi saman neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[akatemiaprofessori]]n virkaan.

==Ajattelu==
===Uskonnottomuus===
Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen uskonnottomuuden. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä. Kanta ei voi tarkoittaa uskonvaraisten uskomusten puutetta, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi voida perustella muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssään Tapio Puolimatkan kanssa, Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.

===Fysikalismi===
Enqvist on usein antanut fysikalistisia kannanottoja (fysikalismi väittää, että fysiikan hiukkaset ja kentät ovat kaikki mitä on). Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on on käytännössä ihmisen kaiken teoria, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki mitä on tai että ihmisellä ei olisi sielua. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka Enqvist esittää tieteellisenä kantana.

===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===
Enqvist on useaan otteeseen halveksinut filosofisia perusteluja ja peräänkuuluttanut tieteellisen metodin tärkeyttä.
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei voida perustella tieteellisesti, kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Koska siis Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu on filosofinen, ei tieteellinen, ja koska Enqvist halveksuu filosofisia perusteluja, johon hänen uskonnottomuutensa perustuu, on ristiriitaista että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa.

===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Enqvist myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (eikä tieteellinen tieto ei ole aina luotettavaa). Kuitenkin Enqvist ei hyväksynyt Puolimatkan esittämiä filosofisia perusteluja kristinuskolle vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Enqvist siis myöntää että [[tieteisusko]] ei ole uskottava, mutta käytännössä soveltaa tieteisuskoa perustellessaan uskonnottomuutensa.

Kari Enqvist

2010-02-24T11:11:23Z

Fyysikko: /* Fysikalismi */

'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. [[16. helmikuuta]] [[1954]] [[Lahti]]) on [[Helsingin yliopisto]]n [[fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[professori]]. Enqvist väitteli vuonna [[1983]] [[teoreettinen fysiikka|teoreettisesta fysiikasta]] [[filosofian tohtori]]ksi.

[[Kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa Enqvist toimi vuosina [[2001]]–[[2005]]. Enqvist tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Aikaisemmin hän toimi saman neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[akatemiaprofessori]]n virkaan.

==Ajattelu==
===Uskonnottomuus===
Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen uskonnottomuuden. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä. Kanta ei voi tarkoittaa uskonvaraisten uskomusten puutetta, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi voida perustella muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssään Tapio Puolimatkan kanssa, Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.

===Fysikalismi===
Enqvist on usein antanut fysikalistisia kannanottoja (fysikalismi väittää, että fysiikan hiukkaset ja kentät ovat kaikki mitä on). Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on on käytännössä ihmisen kaiken teoria, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki mitä on tai että ihmisellä ei olisi sielua. Fysikalismi on siis fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka Enqvist esittää tieteellisenä kantana.

===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===
Enqvist on useaan otteeseen halveksinut filosofisia perusteluja ja peräänkuuluttanut tieteellisen metodin tärkeyttä.
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei voida perustella tieteellisesti, kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Koska siis Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu on filosofinen, ei tieteellinen, ja koska Enqvist halveksuu filosofisia perusteluja, johon hänen uskonnottomuutensa perustuu, on ristiriitaista että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa.

===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Enqvist myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (eikä tieteellinen tieto ei ole aina luotettavaa). Kuitenkin Enqvist ei hyväksynyt Puolimatkan esittämiä filosofisia perusteluja kristinuskolle vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Enqvist siis myöntää että [[tieteisusko]] ei ole uskottava, mutta käytännössä soveltaa tieteisuskoa perustellessaan uskonnottomuutensa.

Kari Enqvist

2010-02-24T11:04:58Z

Fyysikko: /* Ristiriitainen suhde tieteisuskoon */

'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. [[16. helmikuuta]] [[1954]] [[Lahti]]) on [[Helsingin yliopisto]]n [[fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[professori]]. Enqvist väitteli vuonna [[1983]] [[teoreettinen fysiikka|teoreettisesta fysiikasta]] [[filosofian tohtori]]ksi.

[[Kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa Enqvist toimi vuosina [[2001]]–[[2005]]. Enqvist tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Aikaisemmin hän toimi saman neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[akatemiaprofessori]]n virkaan.

==Ajattelu==
===Uskonnottomuus===
Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen uskonnottomuuden. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä. Kanta ei voi tarkoittaa uskonvaraisten uskomusten puutetta, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi voida perustella muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssään Tapio Puolimatkan kanssa, Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.

===Fysikalismi===
Enqvist on usein antanut fysikalistisia kannanottoja (fysikalismi väittää, että fysiikan hiukkaset ja kentät ovat kaikki mitä on), esimerkiksi. Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on on käytännössä ihmisen kaiken teoria, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki mitä on tai että ihmisellä ei olisi sielua. Fysikalismi on siis fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka Enqvist esittää tieteellisenä kantana.

===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===
Enqvist on useaan otteeseen halveksinut filosofisia perusteluja ja peräänkuuluttanut tieteellisen metodin tärkeyttä.
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei voida perustella tieteellisesti, kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Koska siis Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu on filosofinen, ei tieteellinen, ja koska Enqvist halveksuu filosofisia perusteluja, johon hänen uskonnottomuutensa perustuu, on ristiriitaista että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa.

===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Enqvist myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (eikä tieteellinen tieto ei ole aina luotettavaa). Kuitenkin Enqvist ei hyväksynyt Puolimatkan esittämiä filosofisia perusteluja kristinuskolle vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Enqvist siis myöntää että [[tieteisusko]] ei ole uskottava, mutta käytännössä soveltaa tieteisuskoa perustellessaan uskonnottomuutensa.

Kari Enqvist

2010-02-24T11:04:10Z

Fyysikko: /* Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan */

'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. [[16. helmikuuta]] [[1954]] [[Lahti]]) on [[Helsingin yliopisto]]n [[fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[professori]]. Enqvist väitteli vuonna [[1983]] [[teoreettinen fysiikka|teoreettisesta fysiikasta]] [[filosofian tohtori]]ksi.

[[Kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa Enqvist toimi vuosina [[2001]]–[[2005]]. Enqvist tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Aikaisemmin hän toimi saman neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[akatemiaprofessori]]n virkaan.

==Ajattelu==
===Uskonnottomuus===
Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen uskonnottomuuden. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä. Kanta ei voi tarkoittaa uskonvaraisten uskomusten puutetta, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi voida perustella muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssään Tapio Puolimatkan kanssa, Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.

===Fysikalismi===
Enqvist on usein antanut fysikalistisia kannanottoja (fysikalismi väittää, että fysiikan hiukkaset ja kentät ovat kaikki mitä on), esimerkiksi. Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on on käytännössä ihmisen kaiken teoria, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki mitä on tai että ihmisellä ei olisi sielua. Fysikalismi on siis fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka Enqvist esittää tieteellisenä kantana.

===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===
Enqvist on useaan otteeseen halveksinut filosofisia perusteluja ja peräänkuuluttanut tieteellisen metodin tärkeyttä.
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei voida perustella tieteellisesti, kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Koska siis Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu on filosofinen, ei tieteellinen, ja koska Enqvist halveksuu filosofisia perusteluja, johon hänen uskonnottomuutensa perustuu, on ristiriitaista että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa.

===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Enqvist myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (eikä tieteellinen tieto ei ole aina luotettavaa). Kuitenkin Enqvist ei hyväksynyt Puolimatkan esittämiä filosofisia perusteluja kristinuskolle vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Enqvist siis myöntää että [tieteisusko] ei ole uskottava, mutta käytännössä soveltaa tieteisuskoa perustellessaan uskonnottomuutensa.

Kari Enqvist

2010-02-24T11:03:32Z

Fyysikko:

'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. [[16. helmikuuta]] [[1954]] [[Lahti]]) on [[Helsingin yliopisto]]n [[fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[professori]]. Enqvist väitteli vuonna [[1983]] [[teoreettinen fysiikka|teoreettisesta fysiikasta]] [[filosofian tohtori]]ksi.

[[Kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa Enqvist toimi vuosina [[2001]]–[[2005]]. Enqvist tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Aikaisemmin hän toimi saman neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[akatemiaprofessori]]n virkaan.

==Ajattelu==
===Uskonnottomuus===
Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen uskonnottomuuden. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä. Kanta ei voi tarkoittaa uskonvaraisten uskomusten puutetta, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi voida perustella muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssään Tapio Puolimatkan kanssa, Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.

===Fysikalismi===
Enqvist on usein antanut fysikalistisia kannanottoja (fysikalismi väittää, että fysiikan hiukkaset ja kentät ovat kaikki mitä on), esimerkiksi. Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on on käytännössä ihmisen kaiken teoria, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan. Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki mitä on tai että ihmisellä ei olisi sielua. Fysikalismi on siis fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka Enqvist esittää tieteellisenä kantana.

===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===
Enqvist on useaan otteeseen halveksinut filosofisia perusteluja ja peräänkuuluttanut tieteellisen metodin tärkeyttä.
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei voida perustella tieteellisesti, kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Koska siis Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu on filosofinen, ei tieteellinen, ja koska Enqvist halveksuu filosofisia perusteluja, johon hänen uskonnottomuutensa perustuu, on ristiriitaista että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa.

===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===
[http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Enqvist myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (eikä tieteellinen tieto ei ole aina luotettavaa). Kuitenkin Enqvist ei hyväksynyt Puolimatkan esittämiä filosofisia perusteluja kristinuskolle vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Enqvist siis myöntää että [tieteisusko] ei ole uskottava, mutta käytännössä soveltaa tieteisuskoa perustellessaan uskonnottomuutensa.

Raamattua tukevat ulkopuoliset lähteet

2010-02-08T23:41:40Z

Fyysikko: Ak: Uusi sivu: Raamattu on teos, johon on alun perin koottu kaikkein luotettavimmat tekstit Jeesuksesta ja Jumalan toiminnasta. Raamatun ulkopuolisiin lähteisiin keskittyminen on siis arveluttavaa....

Raamattu on teos, johon on alun perin koottu kaikkein luotettavimmat tekstit Jeesuksesta ja Jumalan toiminnasta. Raamatun ulkopuolisiin lähteisiin keskittyminen on siis arveluttavaa. Esimerkiksi, mikäli Julius Caesarista kertovat vähäiset historialliset dokumentit koottaisiin kirjaksi, olisiko järkevää tämän jälkeen vaatia tuon teoksen ulkopuolisia varmistuksia kaikelle teoksen välittämille tapahtumille?

On kuitenkin olemassa paljon Raamatun ulkopuolisia lähteitä, jotka vahvistavat Raamatun historiallista tarkkuutta, näistä esimerkkejä apologetiikkawikissä:
*[[Arkeologia_ja_raamattu|Arkelogiset löydöt]]
*[[Raamatun ulkopuoliset viittaukset Jeesukseen]]

==Lisätietoa==
*Tapaus Kristus -kirja, Lee Strobel

Kirjallisuutta

2010-02-07T16:44:23Z

Fyysikko: /* Jeesus */

Alla hyvää kirjallisuutta kristinuskon perusteluihin tutustumiseen.

==Suomeksi==
===Yleisteoksia===
*[http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=4&selGroup=36 Mihin uskomme perustuu?], Stefan Gustavsson
*[[Usko%2C_tieto_ja_myytit|Usko, tieto ja myytit]], [[Tapio_Puolimatka|Tapio Puolimatka]]
*Epäilijän kirjeet, Gregory A. Boyd; Edward K. Boyd

===Jeesus===
*Tapaus Kristus, Lee Strobel
*Mitä tiedämmä Jeesuksesta?, Timo Junkkaala. ([http://www.teolinst.fi/luennot/files/TJ170107.htm Luento] aiheesta)
*Jeesus, Tom Holmén
*Nasaretilaisen haaste, Matti Kankaanniemi

===Raamatun luotettavuus===
*Usko, tiede ja Raamattu, [[Tapio_Puolimatka|Tapio Puolimatka]]

===Evoluutioteoria===
*[[Evoluutio_%E2%80%93_kriittinen_analyysi|Evoluutio – kriittinen analyysi]], Siegfried Scherer
*[[Usko%2C_tiede_ja_evoluutio|Usko, tiede ja evoluutio]], [[Tapio_Puolimatka|Tapio Puolimatka]]
*Myytti apinaihmisistä, Marvin L. Lubenow
*Älykkään suunnitelman idea, William A. Dembski
*Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu, Pekka Reinikainen

===Muut uskonnot===
====Naturalismi, materialismi, ateismi====
*Ateismin lyhyt historia, Alister McGrath
*Dawkinsin Jumala - Geenit, meemit ja elämän tarkoitus, Alister McGrath

==Englanniksi==
===Tiiviitä yleisteoksia===
*Reasonable Faith, William Lane-Craig
*I Don't Have Enough Faith to be an Atheist, Norman Geisler ja Frank Turek
*The Existence of God, Richard Swinburne
*[http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-1405176571.html The Blackwell Companion to Natural Theology], Wiley, 2009, William Lane Craig (Editor) ja J. P. Moreland (Editor).

===Raamatun luotettavuus===
*On the Reliability of the Old Testament, Kenneth Kitchen
*On the Reliability of the Gospels, Craig Blomberg
*Encyclopedia of Bible Difficulties, Gleason Archer

===Apologetiikka===
*[http://isbndb.com/d/book/always_ready.html Always Ready: Directions for Defending the Faith], Dr. Greg L. Bahnsen, edited by Robert R. Booth
*[http://isbndb.com/d/book/van_tils_apologetic.html Van Til's Apologetics: Readings & Analysis], Dr. Greg L. Bahnsen
*[http://isbndb.com/d/book/apologetics_to_the_glory_of_god.html Apologetics to the Glory of God], John M. Frame
*[http://isbndb.com/d/book/defending_your_faith_a01.html Defending Your Faith: An introduction to Apologetics], R.C. Sproul
*[http://isbndb.com/d/book/five_views_on_apologetics.html Five Views on Apologetics], William Lane Graig, Gary R. Habermas, John M. Frame, Kelly James Clark, Paul D. Feinberg, Stanley N. Gundry (series editor), Steven B. Cowan (general editor)

===Evoluutioteoria===
*[[Darwin%27s_Black_Box|Darwin's Black Box]], [[Michael_Behe|Michael J. Behe]]
*[[The_Edge_of_Evolution|The Edge of Evolution]], [[Michael_Behe|Michael J. Behe]]

===Muut uskonnot===
====Naturalismi, materialismi, ateismi====
*Agents Under Fire, Angus Menuge
*I Don't Have Enough Faith to be an Atheist, Norman Geisler ja Frank Turek

====Islam====
*Answering Islam, Norman Geisler, Abdul Saleeb

[[Luokka:Yleistä tietoa]]

Etusivu

2010-02-07T16:43:50Z

Fyysikko:

<div style="font-size: 120%; color: red;">ApologetiikkaWikin ohjelmisto on päivitetty. Jos kohtaat käyttöongelmia tai bugeja, raportoithan niistä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/tekniikka|Kahvihuoneessa]].<hr /></div>
{|width="625" cellspacing="10" cellpadding="10" align="center"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 190%;">Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
</div>
|}
<div style="text-align: center; font-size: 80%; font-weight: bold;">
[[Toiminnot:Allpages|Kaikki sivut aakkosjärjestyksessä]] · [[Kristinuskon perustelut]] · [[Kirjallisuutta]] · [[ApologetiikkaWiki:Kysymykset|Esitä kysymys]] · [[ApologetiikkaWiki:UKK|UKK]] · [[ApologetiikkaWiki:Linkit|Linkit]] · [[:Luokka:Pääluokat|Luokkahakemisto]] · [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] · [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Tietoa ApologetiikkaWikistä]] · [[Ohje:Ohje|Yleiset ohjeet]]
</div>

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
== Wikittämisen pikakurssi ==
Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Sen alla on haku, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.

==[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|35px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]] ==
Voit auttaa printtaamalla ja asettamalla ApologetiikkaWikin [http://apologetiikkawiki.fi/wiki/stuff/julisteet/juliste_palikko_A4.pdf julisteen] jollekin seinälle, jotta yhä useammat saisivat tietää näistä talkoista. Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu.

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!
== [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] ==
{{artikkelitoiveet}}
|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
== [[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]] ==
[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Onko Raamattu vain ihmisten kirjoittama kirja?]]
*[[Voidaanko Jumala määritellä?]]
*[[Ovatko kaikki uskonnot yhtä oikeassa?]]
*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]
*[[Onko olemassa Raamattua tukevia ulkopuolisia lähteitä?]]
*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. Apologetiikkawiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]]
[[Kirjallisuutta]]

== [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]] ==
ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:mediawiki|wiki]], johon on tarkoitus kerätä kaikki apologeettinen perustietous kattaen kaikki kristillis-teistiset näkökulmat. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{NUMBEROFARTICLES}}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on ilmaista [[wp:avoin lähdekoodi|avoimuuden]] vuoksi. Kuka tahansa voi muokata artikkeleita. Hyvään lopputulokseen pyrkiessään muokkaajan voi myös olla hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Silloin joku asiaan perehtynyt voi antaa sinulle keskustelusivulla vastauksen ja artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi.

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

== Tiesitkö, että... ==
{{tiesitkö että}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}

Etusivu

2010-02-07T15:12:42Z

Fyysikko: raamattu isolla

<div style="font-size: 120%; color: red;">ApologetiikkaWikin ohjelmisto on päivitetty. Jos kohtaat käyttöongelmia tai bugeja, raportoithan niistä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/tekniikka|Kahvihuoneessa]].<hr /></div>
{|width="625" cellspacing="10" cellpadding="10" align="center"
|- valign="top"
|style="border: 0px solid #000; color: #000; background-color: #fff"|
<div style="padding: 1em 1em 1em 1em">
<div style="text-align: center; font-size: 190%;">Tervetuloa ApologetiikkaWikiin!</div>
</div>
|}
<div style="text-align: center; font-size: 80%; font-weight: bold;">
[[Toiminnot:Allpages|Kaikki sivut aakkosjärjestyksessä]] · [[Kristinuskon perustelut]] · [[Kirjallisuutta]] · [[ApologetiikkaWiki:Kysymykset|Esitä kysymys]] · [[ApologetiikkaWiki:UKK|UKK]] · [[ApologetiikkaWiki:Linkit|Linkit]] · [[:Luokka:Pääluokat|Luokkahakemisto]] · [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] · [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Tietoa ApologetiikkaWikistä]] · [[Ohje:Ohje|Yleiset ohjeet]]
</div>

{|border="1" cellpadding="4" align="right" cellspacing="0" width=49% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #ECE9D8; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
== Wikittämisen pikakurssi ==
Vasemmalla näkyy valikko, josta klikkailemalla linkkejä pääset paikasta toiseen. Sen alla on haku, jota voi käyttää artikkeliin siirtymiseen tai hakuun. Työkalupakissa näkyvät erikoistoiminnot, joita senhetkisellä sivulla on mahdollista suorittaa.

Jos et ole kirjautuneena sisään, oikealla ylhäällä on linkki, jota klikkaamalla voi joko kirjautua sisään tai rekisteröidä tunnuksen. Jos taas olet sisällä, siellä on henkilökohtaisia linkkejä ja aputyökaluja, kuten ''asetukset'' ja ''tarkkailulista''.

Varsinaisen pääkehikon päällä on välilehtiä. Välilehden nimi kertoo, mitä välilehdellä tehdään. Sivu on oletusarvo ja se tarkoittaa yleensä artikkelia. Keskustelu tarkoittaa keskustelua kyseisestä sivusta. Muokkaa-välilehti avaa muokkaustoiminnon. Muokkaaminen tapahtuu muokkaamalla tekstiä, kuten tekstieditorissa ja lopuksi painamalla ''Tallenna sivu''. Välilehdillä voidaan myös mm. nähdä sivun kaikki edelliset versiot, sekä lisätä sivu tarkkailulistalle.

==[[Kuva:Crystal Clear app kdmconfig.png|35px]] [[ApologetiikkaWiki:Miten voit auttaa?|Miten voit auttaa?]] ==
Voit auttaa printtaamalla ja asettamalla ApologetiikkaWikin [http://apologetiikkawiki.fi/wiki/stuff/julisteet/juliste_palikko_A4.pdf julisteen] jollekin seinälle, jotta yhä useammat saisivat tietää näistä talkoista. Jos tunnet jotain aihepiiriä, voit kirjoittaa ja korjailla siihen liittyvien artikkelien sisältöä. Voit myös tiivistää [[kirjallisuutta | kirjallisuudessa]] esitettyjä perusteluja, jolloin ne saadaan nettikansan tietoon. Jos taas olet kielellisesti taitava, voit huoltaa artikkelien kieltä. Jos taas et koe osaavasi auttaa sisällöntuotannossa, voit auttaa esimerkiksi tuomalla hyvää sisältöä [[ApologetiikkaWiki:Kahvihuone/Kehitys|materiaalilähteistä]] tai kertomalla artikkelien keskustelusivuilla, mitä olennaista artikkelissa jäi kertomatta, tai mikä asia artikkelissa on turhan vaikeasti ilmaistu.

On myös syytä muistaa, että tämänkin projektin siunaaminen on mitä luultavimmin oikein ja arvollista. Jokaiselle auttamishaluiselle löytyy varmasti paikka, ja vain mielikuvitus on rajana!
== [[ApologetiikkaWiki:Artikkelitoiveet|Artikkelitoiveet]] ==
{{artikkelitoiveet}}
|}
{|border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" width=48% style="margin: 1em 1em 1em 0; background: #f9f9f9; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: center;"
|-
|
== [[Apologetiikka|Mitä apologetiikka on?]] ==
[[Apologetiikka]] on kristillisen uskon järkiperäistä puolustamista. Apologetiikka vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin

*[[Usko ja tieto | Mikä on uskon, tiedon ja perusteluiden suhde?]]
*[[Kristinuskon perustelut | Onko kristinuskolla järkiperusteluja?]]
*[[Pahan ongelma | Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?]]
*[[Ylösnousemus | Onko Jeesuksen ylösnousemuksesta historiallisia todisteita?]]
*[[Raamatun historiallinen luotettavuus | Onko Raamattu historiallisesti luotettava? Ovatko Raamatun tapahtumat tapahtuneet oikeasti?]]
*[[Onko Raamattu vain ihmisten kirjoittama kirja?]]
*[[Voidaanko Jumala määritellä?]]
*[[Ovatko kaikki uskonnot yhtä oikeassa?]]
*[[Onko tiede kumonnut Jumalan?]]
*[[Kosminen hienosäätö|Onko kristinuskolle tieteellisiä perusteluja?]]
*[[Onko olemassa Raamattua tukevia ulkopuolisia lähteitä?]]
*[[Tieteisusko | Onko tieteisusko tieteellistä?]]

Kristinuskolla on hyviä järkiperusteluja. On myös olemassa hyviä vastauksia kristinuskoa vastaan esitettyyn kritiikkiin. Valitettavasti Suomessa nämä eivät ole esillä juuri missään. Apologetiikkawiki on perustettu lisäämään tätä tietoutta.

[[:Luokka:Lukusuositukset|Lisää suositeltavaa luettavaa]]

== [[ApologetiikkaWiki:ApologetiikkaWiki|Mikä ApologetiikkaWiki on?]] ==
ApologetiikkaWiki – tuttavallisemmin apowiki – on [[apologetiikka]]an keskittyvä [[wp:mediawiki|wiki]], johon on tarkoitus kerätä kaikki apologeettinen perustietous kattaen kaikki kristillis-teistiset näkökulmat. Tällä hetkellä artikkelisivuja on [[Toiminnot:Kaikki sivut|{{NUMBEROFARTICLES}}]].

Sivuston sisällön lukeminen, muokkaaminen ja käyttäminen omiin tarkoituksiin on ilmaista [[wp:avoin lähdekoodi|avoimuuden]] vuoksi. Kuka tahansa voi muokata artikkeleita. Hyvään lopputulokseen pyrkiessään muokkaajan voi myös olla hyödyllistä tutustua [[Käytäntö:Kirjoitustyyli|tyyliohjeeseen]]. Jos jokin artikkeli ei anna vastausta kysymykseesi, tai et ymmärrä vastausta, ota asia esille artikkelin keskustelusivulla. Silloin joku asiaan perehtynyt voi antaa sinulle keskustelusivulla vastauksen ja artikkeleita voidaan kehittää tarpeita vastaaviksi.

ApologetiikkaWikin virallisia osoitteita ovat ''www.apologetiikkawiki.fi'' sekä ''www.perustelu.fi''.

== Tiesitkö, että... ==
{{tiesitkö että}}
|}
__NOTOC__
__NOEDITSECTION__
{{tägit|apologetiikka, apologetiikkawiki, apologetiikka wiki, apologisti, apologi, apoloogikko, apologeetta, uskon puolustus, uskon puolustaminen, apologia, kristinusko, teismi, ateismi, hinduismi, hindulaisuus, islam, kristillinen, rationalismi, rationaalisuus, logiikka, loogisuus, tiede, argumentti.fi}}