https://apowiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Darter 2026-04-19T14:51:59Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.6 https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Hetken_sitaatti&diff=10697 2016-03-07T09:01:37Z

<p>Darter: Venla Kokkosen hupaisa kuvaus miten &quot;Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan&quot;</p> <hr /> <div>&lt;random&gt;<br /> {{Sitaatti3|center|Jos meidän sanamme eivät kerro Jumalasta mitään, mistä me tiedämme, että ne eivät kerro mitään?|Aku Visala, TT|[http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-08-11/teemat/onko-jumala-olemassa]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Kaikki tieto ei ole tieteellistä tietoa ja silti asiat voivat olla totta. Emme esimerkiksi tarvitse matemaattista mallia siihen, että tiedämme, rakastammeko puolisoamme.|Pauli Juusela|[http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-08-11/teemat/onko-jumala-olemassa ''Onko Jumala olemassa?''], Vantaan Lauri, 11.8.2011}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Konservatismin ydin on silloin, että a) jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä ja b) jos se on rikki, korjaa se jollakin, josta on jo aiemmin hyvää näyttöä. Uusia asioita pitää tietysti kokeilla, mutta - insinöörikielellä sanottuna - kokeiluja ei pidä tehdä tuotantojärjestelmässä.| Marko Hamilo| [http://www.tiede.fi/blog/2011/04/10/lapsesi-ei-aanesta-vihreita/ Skeptikon päiväkirja &amp;ndash; Lapsesi ei äänestä vihreitä],10.4.2011}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tiede tuskin tarvitsee sensuuria. Ahdistus hoidetaan lääkkeillä. Ja väärän tieteen vaara nuorille on kuvitelma. Parasta antaa tieteen, oudonkin, kukoistaa ilman sensuuria.|Timo Airaksinen| ''Miksi tiedettä pitäisi sensuroida'', Helsingin Sanomat, 17.5.2011, D1.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Yleensä myös ei-kristityt tietävät jotain maasta, taivaista ja maailman alkuaineista... ja niin edelleen, ja pitävät tätä tietoaan järjen ja kokemuksen varmistamana. On häpeällistä ja vaarallista, kun pakanat saavat kuulla kristityn, ilmeisesti pyhiä kirjoituksia selittäen, puhuvan hölynpölyä näihin asioihin liittyen... Kuinka he uskoisivat näiden kirjojen opetusta kuolleiden ylösnousemuksesta ja taivaan valtakunnasta, kun he luulevat niiden sivujen olevan täynnä valheita asioista, jotka he itse ovat oppineet kokemuksen ja järjen valon kautta?| [[Augustinus]], v. 408| ''De Genesi Ad Litteram'' (I, 19) (sit. [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/4093 Kojonen R. (2011)]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Yksi kaikkien hyväksymä sääntö on, ettei vastapuolen näkemystä ole lupa pyrkiä kumoamaan esittämällä sitä vääristellyssä muodossa. Vastustajan näkemys pitäisi esittää sen vahvimmassa muodossa, koska muuten sen totuuden arvioiminen ei ole mahdollista.| [[Tapio Puolimatka]]| ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe'', (2010), s. 211}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Mä uskon että Jumala on aika iso. Jos Jumala on oikeesti totta niin mä voin kyseenalaistaa kaiken ja Jumala on paikalla ja selviää siitä hengissä.| Markus Mäenpää| ''Tosi Tarina: Nuoret hihhulit.'', YLE TV1 8.2.2011 klo 20.00.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|En esimerkiksi anna lapsilleni aina parhaita, hienoimpia leluja, koska en tahdo hemmotella heitä pilalle, ja koska tahdon heidän oppivan tuntemaan rahan arvon.|Michael Behe| ''[[Darwin's Black Box]]''. sivu 222.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis C.S.|''[[God in the Dock]]'', s. 211}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Ja on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta. Luomistyö ei sulje pois polveutumista.|[[Tapio Puolimatka]]| [http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-105&amp;j=787326 &quot;Kiitos Huuhaa-palkinnosta&quot;], Kaleva}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Science is just like any other enterprise. It's human, it's flawed, it's filled with politics and ego.| Deborah Blum| Nature Vol. 458, no. 7236. s. 277, 19 March 2009.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Mikä tahansa satu tai tarina voi olla koherentti sisäisesti ja silti se on ristiriidassa todellisuuden ja siitä tehtyjen havaintojen kanssa.| Timo Tiainen| ([http://www.argumentti.fi/jeesuksen_ylosnousemus/Jeesuksen_ylosnousemus_evankeliumien_luotettavuus.pdf Jeesuksen ylösnousemus ja ylösnousemuksen historialliset todisteet]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Kristittyjä taas saa pilkata mielin määrin, ja niin tehdäänkin surutta, koska kristittyjen puolelta ei tarvitse pelätä vastahyökkäystä – ainakaan pahempaa kuin sanallista.| Kirsi Virtanen| ''Oma uskonto'', 24.3.2010 klo 09.05}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|If naturalism were true then all thoughts whatever would be wholly the result of irrational causes...it cuts its own throat.| C. S. Lewis| ''A Christian Reply to Professor Price''}} <br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tiedemiehet eivät tavallisesti ymmärrä asiaan liittyvää teologiaa ja filosofiaa riittävän hyvin, eivätkä teologit ja filosofit tunne tiedettä tarpeeksi hyvin. Tästä johtuen<br /> vain hyvin harva voi puhua näistä asioista todellisella arvovallalla.| Alvin Plantinga| ''When Faith and Reason Clash: Evolution and the Bible'', Christian<br /> Scholar’s Review. Vol. 21. No. 1. 8-32., 1991}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Vuosittain purkautuu 30 000 avoliittoa, avioerojen määrä on ollut jo pitkään 13 000 vuodessa.| YLE Uutiset, |([http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/02/avoparit_eroavat_aviopareja_yleisemmin_280737.html], 31.10.2008&lt;!-- Vuosittain purkautuu 30 000 avoliittoa, avioerojen määrä on ollut jo pitkään 13 000 vuodessa.--&gt;}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi.| Tieteen kuvalehti|3/2008, s. 12}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Koska on olemassa painovoiman laki, universumi voi luoda itsensä tyhjästä.|Stephen Hawking|''The Grand Design'', 2010}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Jotka uskovat, eivät välttämättä tarvitse todisteita. Mikään todiste ei riitä niille, jotka eivät usko| Stuart Chase| The Tragedy of Waste}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Valtaoja myönsi, että tiede ole ketään raitistanut, mutta Jeesuksen uskotaan tehneen näin.| Lea Lappalainen| [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/usko/512/uskonto_pystyy_haastamaan_tieteen Uskonto pystyy haastamaan tieteen]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Scientists now know that this common ancestor, 'the first eukaryote', was a lot more sophisticated than any known bacterium.|Science Daily|[http://www.sciencedaily.com/releases/2010/10/101020131700.htm : ''Energy Revolution Key to Complex Life &amp;ndash; Depends on Mitochondria, Cells' Tiny Power Stations'']}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Minä olen oikeasti sitä mieltä, että parhaimmillaan uskonto ja uskonnollisuus voivat olla hyviä asioita.| Kirsi Virtanen|''Jos kaipaa uskontoa, minkä uskonnon valitsisi?'',21.4.2010 klo 09.05}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Minusta näyttää, että DNA tutkimuksen yli 50 vuoden löydökset ovat antaneet materiaalin uudelle ja hyvin vahvalle suunnittelu-argumentille.| [[Antony Flew]]| entinen ateisti}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Fysiikan lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus.| Paul Davies|}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Astronomia johtaa meidät ainutlaatuiseen tapahtumaan, universumiin, joka luotiin tyhjästä, ja jossa tarvitaan hyvin tarkka tasapaino täyttämään ehdot jotka mahdollistavat elämän, ja jolla on taustalla oleva (voisi sanoa 'yliluonnollinen') suunnitelma.| Arno Penzias| fysiikan nobelisti}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Useimmat edistysaskeleet tieteessä ovat johtuneet löydöistä luonnosta, mutta joissain kääntöpisteissä olemme tehneet löytöjä itse tieteestä. Nämä löydökset johtavat muutoksiin siinä miten pisteytämme työtämme, mitä pidämme hyväksyttävänä teoriana.|Steven Weinberg| kirjassa ''Universe of Multiverse''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Aikamme ihminen kokee itsensä hyvin kriittiseksi ja älykkääksi asettaessaan kristinuskon totuudet kyseenalaiseksi. Hän ei huomaa , että näin tehdessään hän vain seuraa vallitsevaa ajattelun muotia. Hänen ei tarvitse perehtyä kristinuskoon omakohtaisesti. Riittää kun hän toistaa vallitsevassa kulttuurissa yleisiä ennakkoluuuloja kristinuskoa kohtaan, ja hän voi kokea itsensä omaperäiseksi ja itsenäiseksi ajattelijaksi. Tämä johtuu siitä, että mediat kuvaavat uskovan ihmisen yksinkertaiseksi ja epäilijän älyllisesti rehelliseksi. Aikamme ihminen uskoo tämän kuvan ja hahmottaa todellisuuden sen pohjalta.| [[Tapio Puolimatka]]|professori}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Lähes aina uudet lajit ilmestyvät fossiiliaineistoon äkillisesti ja ilman mitään välimuotoja, jotka liittäisivät ne kantaisiinsä vanhemmissa kerrostumissa samalla alueella.|Stephen J. Gould| kirjassa ''Evolution's Erratic Pace''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse.|E. Wigner}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Väite, että ei vain biopolymeerit, vaan elävän solun toimiva ohjelma olisi voinut syntyä sattumalta maapallon alkuliemessä, on suuremman luokan hölynpölyä.|Sir Fred Hoyle| New Scientist, Vol.92}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Kuten jokainen paleontologi tietää, suurin osa uusista lajeista, suvuista ja heimoista sekä lähes kaikki uudet kategoriat heimotason yläpuolella ilmestyvät fossiiliaineistoon äkkinäisesti. Ne eivät muodosta mitään asteittaisia, jatkuvia muutosketjuja.|David Raup| kirjassa Conflicts'' Between Darwin and Paleontology''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Todellakin, tieteen eteenpäinmeno vaatii erilaisten mallien vertailua; malliin rakennettua väärää taustaoletusta, jota ei koskaan kyseenalaisteta, ei voida poistaa millään määrällä uutta mittausdataa.|E.T. Jaynes| ''Probability Theory: the Logic of Science''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Evoluutio tarvitsee ylimenomuotoja lajien väleissä mutta paleontologia ei tarjoa niitä.|David Kitts| kirjassa ''Paleontology and Evolutionary Theory''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Se, että välimuodot ovat äärimmäisen harvinaisia fossiiliaineistossa, on edelleen paleontologien kauppasalaisuus. Oppikirjojamme somistavissa Evoluutiosukupuissa on faktaa vain oksien haarautumiskohdissa ja kärjissä: loppu on päätelmiä, joskin järkeviä, mutta ei todisteita fossiileista. Kuitenkin Darwin oli niin paljon naimisissa gradualismin kanssa, että hän perusti koko teoriansa näkyvän fossiiliaineiston kieltämiseen.|Stephen J. Gould| kirjassa ''Evolution's Erratic Pace''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Downin päivinä rekapitulaatioteoria oli biologin paras opas eliöiden jakamiseen korkeampien ja alempien eliöiden sarjoihin. Sekä itse teoria että &quot;tikapuulähestymistapa&quot; eliöiden luokitukseen, johon teoria kannusti, ovat, tai niiden tulisi olla, kuolleita tänä päivänä.|Stephen J. Gould| ''Natural History'', Vol.89}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Se ehdotus, että korkeampien eliöiden geneettiset ohjelmat, jotka koostuvat suunnilleen tuhannesta miljoonasta bitistä informaatiota (vastaa noin tuhannen kirjan kirjainmäärää) ja joka sisältää koodattuna tuhansia hienostuneita algoritmeja, jotka kontrolloivat, säätävät ja käskyttävät miljardien solujen kasvua ja kehitystä monimutkaiseksi eliöksi, olisi syntynyt täysin sattumanvaraisen prosessin kautta, on skeptikon mielestä täysin järjenvastaista. Mutta darvinisti ottaa tämän idean vastaan ilman epäilyksen häivää - paradigma hallitsee ajattelua.|Michael Denton| kirjassa ''Evolution, A Theory in Crisis''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Jos pystyttäisiin osoittamaan, että on olemassa jokin monimutkainen elin, joka ei olisi voinut muodostua lukuisien peräkkäisten pienten muutosten kautta, teoriani luhistuisi täysin.|Charles Darwin| ''Lajien synty''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Evoluution teoriat, joilla oppivaisia nuoriamme on petetty, muodostavat dogman, jota koko maailma opettaa: mutta jokainen asiantuntija alallaan, eläin- tai kasvitieteilijä tietää, että yksikään tarjottu selitys ei ole riittävä... Yhteenvetona voidaan päätellä, että evoluutioteoria on kelvoton.|Paul Lemoine}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Valitettavasti evoluution alueella suurin osa selityksistä ei ole selityksiä lainkaan, ne ovat ehdotelmia, vihjeitä ja päiväunia, joita tuskin voi kutsua edes hypoteeseiksi.|Norman Macbeth| kirjassa ''Darwin Retried''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tämän askelittaisen eliminaation jälkeen, vain yksi vaihtoehto jää jäljelle: darwinistinen teoria luonnonvalinnasta, joko yhdistettynä mendelismiin tai ei, on väärässä. Olen jo näyttänyt toteen, että ensimmäisten suurten evolutionistien argumentit eivät olleet kovin tehokkaita ja että nykyään on suuri määrä kokeellista aineistoa, joka ei sovi yhteen teorian kanssa. Teoria on siis falsifioitu, mutta miksi siitä ei ole luovuttu? Luulen, että vastaus on siinä, että nykyiset evolutionistit seuraavat Darwinin esimerkkiä - he kieltäytyvät hyväksymästä falsifioivaa todistusaineistoa.|Soren Lovtrup}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Ei ole tieteen tehtävä puolustaa evoluutioteoriaa katkeraan loppuun asti välittämättä siitä kuinka epäloogisia ja perusteettomia johtopäätöksiä se tarjoaa. Päinvastoin, tiedemiehien tulee tunnustaa Darwinin ennusteiden ja esityksien ilmeinen mahdottomuus. Leikatkaamme se napanuora, joka sitoi meitä Darwiniin niin pitkään. Se tulehduttaa meitä ja estää meitä edistymästä.|I. L. Cohen}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tiede on paljon lähempänä myyttiä kuin mitä tieteenfilosofia on valmis myöntämään. Se on yksi monista ihmisen kehittämistä ajattelun muodoista eikä välttämättä paras. Se on äänekäs ja röyhkeä. Se on erinomainen vain niiden mielestä, jotka jo ovat mieltyneet tiettyyn ideologiaan tai jotka ovat hyväksyneet tieteen koskaan tutkimatta sen hyötyjä ja rajoja. Koska yksilön pitäisi itse voida päättää ideologioiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, valtion ja kirkon ero täytyy saattaa loppuun erottamalla toisistaan valtio ja tiede, uusin, aggressiivisin ja dogmaattisin uskonnollinen instituutio.|Paul Feyerabend| kirjassa ''Against Method''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tieteenharjoittaminen näyttää lopulta olevan paljon lähempänä taidetta kuin mitä vanhat tieteen loogikot ja filosofit (minä muiden mukana) kerran ajattelivat.&quot; |Paul Feyerabend| kirjassa ''Farewell to Reason''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Pinnallisuus vaivaa myös tieteiden tarkasteluja. Tieteenalojen, koulukuntien, lähestymistapojen ja vastausten suuresta kirjosta ei juuri puhuta. Kaikki mitä saamme on monoliittinen hirviö, 'tiede', jonka sanotaan kulkevan vain yhtä polkua ja puhuvan vain yhdellä äänellä.|Paul Feyerabend| kirjassa ''Farewell to Reason''}}<br /> @@@<br /> (Kommentti entisajan flogiston-teoriasta sopii myös evoluutioteoriaan:)<br /> {{Sitaatti3|center|Kemistit ovat tehneet flogistonista ympäripyöreän periaatteen, jota ei määritellä kunnolla ja joka sopii kaikkiin siltä vaadittuihin selityksiin. Joskus sillä on massaa, joskus ei; joskus se on vapaata tulta, joskus tuli yhdistyy maan kanssa; joskus se läpäisee astian rakoset, joskus ne ovat sille läpäisemättömiä. Se selittää välittömästi kaustisuuden ja ei-kaustisuuden, läpinäkyvyyden ja himmeyden, värin ja värien puutteen. Se on todellinen Proteus joka muuttaa muotoaan joka hetki!|Lavoisier}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Näyttää siltä kuin joku olisi hienosäätänyt luonnon numerot tehdäkseen universumimme ... Vaikutelma suunnittelusta on hyvin vahva.| Paul Davies}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|&gt;&gt;A mathematics professor at [http://fi.wikipedia.org/wiki/MIT MIT], an atheist, has said of [http://fi.wikipedia.org/wiki/Eulerin_identiteetti Euler’s Identity], “There is no God, but if there were, this formula would be proof of His existence.”&gt;Gil Dodgen| luennossa ''I no longer have enough faith to be an atheist''}}<br /> <br /> Eulerin identiteetti: e&lt;sup&gt;iπ&lt;/sup&gt; +1 = 0<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Individualistisen elämän paradoksi on siinä, että mitä enemmän on vapautta, sitä enemmän on yksinäisyyttä.&quot;|Mikael Taylor| ''Etsijä'' 2/11}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Uskonnollisuuden ja onnellisuuden tai &quot;tyytyväisyyden&quot; välillä on korrelaatio.|[http://www.tiede.fi/uutiset/4127/uskonnon_onnellistava_ainesosa_on_sosiaalisuus Uskonnon onnellistava ainesosa on sosiaalisuus]|tiede.fi}}<br /> @@@<br /> Miten Jeesuksen kuolemasta uutisoitaisiin nykypäivänä (Pressiklubi 6.4.2012, Moraalinvartija)<br /> {{Sitaatti3|center| ''Jumalan Pojan'' Kuolemantuomio täytäntöön|Helsingin Sanomat}}<br /> {{Sitaatti3|center| Kohuprofeetan raju loppu!|Iltalehti}}<br /> {{Sitaatti3|center| Katso kuvat!|Ilta-Sanomat}}<br /> {{Sitaatti3|center| Nyt puhuu Barabbas|Alibi}}<br /> {{Sitaatti3|center| Israelin valtioväkivalta ulottuu omiinkin|Voima}}<br /> {{Sitaatti3|center| Ristillä ei suomalaisia|Yle Uutiset}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Ja vaikka Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan, pelottavan suuri osa ihmisistä luulee, että maailma syntyi, poks vaan, parrakkaan miehen taianomaisesta käskystä. Ootko koskaan tutkinut avaruutta? Tai opiskellut biologiaa? Tai vaan ajatellut omilla aivoillasi? Jep. Missään uskonnossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä – eikä mitään perusteita sille, että ihmisen kannattaisi olla uskossa.|[[http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/01/venla-kokkonen-maailman-pahuus-kumpuaa-uskonnoista Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista]]|Venla Kokkonen, Yle, 1.3.2016}}<br /> &lt;/random&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Usko_ja_tieto&diff=10621 2016-01-24T00:34:59Z

<p>Darter: wikifiointia</p> <hr /> <div>{{viestipohja| kuva = [[Kuva:UTM-kansi-001.jpg|50px]]<br /> |sisältö = Tämän artikkelin pohjana on käytetty [[Tapio Puolimatka]]n kirjan &quot;[[Usko, tieto ja myytit]]&quot; sisältöä tekijän luvalla.}}{{sisällysluettelo|oikea}}<br /> Länsimaisessa populaarikulttuurissa vallitsevan näkemyksen mukaan [[usko ja tieto]] ovat toistensa vastakohtia tai ainakin täysin riippumattomia toisistaan. Mark Twainin mukaan uskonnollinen usko (faith) on sitä &quot;että uskoo sellaista, mistä tietää, ettei se ole totta&quot;. Tämän käsityksen mukaan uskonvaraisilla käsityksillä ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa. Vuosikausia sitten kadonneen pojan äiti saattaa uskoa pojan olevan elossa, vaikka kaikki tosiasiat puhuvat tätä uskomusta vastaan. Tällaisella äidillä sanotaan olevan uskoa. Tässä merkityksessä puhutaan &quot;uskon hypystä&quot;, jolla tarkoitetaan tunteenomaista heittäytymistä jonkin sellaisen varaan, josta ei ole mitään tietoa. (Plantinga 2000: 246–247.)<br /> <br /> [[Antony Flew]]'n (1923–) mukaan tosiasioita koskevat uskomukset eroavat toisistaan sen osalta, missä määrin niiden puolesta voidaan esittää todistusaineistoa. &quot;Yhdessä ääripäässä ovat uskomukset, jotka voimme parhaan todistusaineiston pohjalta sanoa tietävämme, ja vastakkaisessa ääripäässä ovat uskomukset, joille ei ole olemassa mitään todistusaineistoa – –.&quot; (Flew 1972: 107) Ajattelunsa [[ateismi|ateistisessa]] vaiheessa Flew oli sitä mieltä, ettei Jumalaa koskevien uskomusten tueksi ole mitään todistusaineistoa. Flew muutti myöhemmin käsitystään uusien luonnontieteellisen tutkimustulosten pohjalta, jotka osoittavat luonnon järjestyksen monimutkaisuuden. Hänen nykyisen käsityksensä mukaan luonnon järjestystä ja suunnitelmallisuutta ilmaisevat piirteet antavat järkisyyn uskoa [[jumala|Jumalaan]].<br /> <br /> On myös puolustettu väitettä, etteivät edes perustavat järjellisyyden periaatteet kuten ristiriidattomuuden periaate päde uskonnollisista kysymyksistä keskusteltaessa. Uskonnollisesti suuntautuneen analyyttisen filosofin Hilary Putnamin (1926–) väitetään haastattelussa sanoneen, että lause &quot;Jumala on olemassa&quot; ei ole ristiriidassa väitteen &quot;Jumala ei ole olemassa&quot; kanssa. (Slob 1996). Ilkka Niiniluoto kuitenkin argumentoi, että lauseet &quot;Jumala on olemassa&quot; ja &quot;Jumala ei ole olemassa&quot; muodostavat yhdessä ristiriitaisen lausejoukon, niin ettei kukaan rationaalinen henkilö voi kannattaa molempia lauseita yhtä aikaa (Niiniluoto 2003: 130). Myös tunnettu ateisti Herman Philipse (1996) argumentoi Putnamin kielenkäyttöä vastaan toteamalla, että jos lause &quot;Jumala on olemassa&quot; ei ole väitelause, joka voisi olla ristiriidassa Jumalan olemassaolon kieltävän lauseen kanssa, koko kysymyksestä on mahdotonta keskustella.<br /> <br /> <br /> Putnam ei katso uskonnollisuutensa olevan ilmaistavissa väitelausein. Tämä merkitsee, että Putnamin kanssa ei ole mahdollista keskustella uskonnosta. Hänen kanssaan ei ole mahdollista edes olla samaa mieltä. Se mitä vastaan ei voi mitään sanoa, ei ole myöskään puolustettavissa. Ongelmana on, että Putnam ei ole sanonut mitään. (Philipse 1996: 30.)<br /> <br /> Philipsen mielestä uskonnollisia väitteitä on tarkasteltava samoilla kriteereillä kuin yleensä väitelauseita. Jos on olemassa universumin Luoja, joka on moraalisesti täydellinen, kaikkivaltias ja kaikkitietävä, niin ei ole totta, että tällaista Jumalaa ei ole olemassa. Jos taas tällaista Jumalaa ei ole olemassa, ei ole perusteltua opettaa, että hän on olemassa.<br /> <br /> Philipse itse puolustaa ateistista näkemystä, jonka mukaan teistinen väite on epätosi. Ateismin peruslauseen voisi ilmaista muodossa: <br /> <br /> {{sitaatti|Ei ole olemassa [[yliluonnollinen|yliluonnollisia]] olentoja, joten ei ole olemassa kaikkivaltiasta, kaikkitietävää ja moraalisesti täydellistä persoonaa, joka on luonut universumin.}}<br /> <br /> Ateismin peruslause on ristiriidassa [[teismi|teismin]] peruslauseen kanssa: <br /> <br /> {{sitaatti|On olemassa persoonallinen Jumala, joka on moraalisesti täydellinen, kaikkivaltias, kaikkitietävä, ja joka on luonut universumin.}}<br /> <br /> Teistinen ja ateistinen väite eivät voi olla totta yhtä aikaa. <br /> <br /> [[agnostismi|Agnostikko]] ei suoranaisesti väitä meidän tietävän, ettei Jumalaa ole olemassa. T. H. Huxleyn (1825–1895) ehdotuksen mukaan agnostikoksi on kutsuttava henkilöä, joka pidättäytyy ottamasta kantaa Jumalan olemassaoloon riittävien perusteiden puuttuessa. Agnostismista on olemassa useita erilaisia muunnelmia. Radikaalia agnostismia edustivat esimerkiksi Rudolf Carnap (1891–1970) ja Alfred Ayer (1910–1989). Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä. Heikoin agnostismin muoto katsoo, että kysymykseen ei voi ainakaan toistaiseksi ottaa perusteltua kantaa, koska perustelujen osalta &quot;puntit&quot; ovat toistaiseksi tasan niin että tutkimusta aiheesta tulee jatkaa. Vaikka agnostismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto. (Niiniluoto 2003: 130–131.) Agnostismin peruslause voidaan ilmaista muodossa:<br /> <br /> {{sitaatti|Ei ole mahdollista tietää, onko olemassa yliluonnollisia olentoja ja onko universumin olemassaolo seurausta heidän hyväntahtoisista tai pahantahtoisista teoistaan.}}<br /> <br /> Tämän agnostisen väitteen ongelmana on joskus katsottu olevan, että se johtaa loogisesti ateistiseen väitteeseen. Agnostikon mukaan ei ole olemassa tietoa Jumalan olemassaolosta tai ainakaan riittäviä perusteita uskoa Jumalaan. On kuitenkin perusteltua olettaa, että jos on olemassa kaikkivaltias ja täydellisen hyvä Jumala, hän voi ja haluaa antaa ihmisille tiedon olemassaolostaan. On vaikea ymmärtää, miksi Jumala kykenisi luomaan ihmisen älyllisillä kyvyillä varustetuksi olennoksi, mutta ei pystyisi välittämään ihmiselle mitään tietoa itsestään. Jos Jumala on täydellisen hyvä, olisi outoa, jos hän jättäisi ihmisen tästä tiedosta täysin osattomaksi, koska Jumalaa koskevalla tiedolla on niin tärkeä merkitys ihmiselle. Niinpä agnostikko näyttäisi itse asiassa olettavan, ettei kaikkivaltiasta ja täydellisen hyvää Jumalaa ole olemassa.<br /> <br /> Ateistisen tai agnostisen käsityksen mukaan siis uskonnolliset käsitykset ovat järjenvastaisia, perustelemattomia, testaamattomia tai mielettömiä. Uskonnollisista väitteistä ei voida tämän käsityksen mukaan järkiperusteilla vakuuttua. Niiden katsotaan olevan tiedollisesti kyseenalaisia tai luonteeltaan ei-tiedollisia. Uskonnollisten vakaumusten vastakohdaksi asetetaan usein tiede. Tieteessä ei tämän näkemyksen mukaan ole vähimmässäkään määrin kyse uskosta vaan pelkästään tiedosta. Tiedettä pidetään tiedollisena ihanteena. Tieteelliselle tutkimukselle on tämän näkemyksen mukaan ominaista järkiperäisyys, kriittinen avoimuus, looginen johdonmukaisuus, objektiivisuus ja käsitysten testaaminen. Tieteentekijöiden ei oletettavasti tarvitse turvautua oletuksiin eikä heillä ole missään tapauksessa mitään tekemistä uskon kanssa. Venäläinen eksistentialistifilosofi Lev Sestov (1866–1938) kuvaa tätä olettamusta hiukan ironisoiden: <br /> <br /> Mihin kaikkeen nykyaikaisella metodiopilla onkaan otsaa puuttua! &quot;Uskolta&quot; on ankarasti pääsy kielletty lähellekään niitä alueita, joita hallitsee ankara tieteellinen tutkimus. Mitä mielikuvituksellisimpiin varotoimiin on ryhdytty, jottei usko, tuo salakavala viettelijätär, pääsisi vaivihkaa pesiytymään ihmisen mieleen taikka hänen &quot;sydämeensä&quot;. &quot;Usko ei ole tieteellistä&quot; - tuonhan tietää nykyään jo lapsikin... Ja jos tutustutte nykyisiin metodioppeihin, voitte elää rauhallisin mielin: niiden pystyttämien vartiotornien tiukan verkon läpi ei minkäänlainen usko pääse tunkeutumaan nykyajan ihmisen sieluun, vaikka tuo usko olisi vähäisempi kuin nuppineulan pää. Nykyisen tiedon positiivisuutta kukaan ei epäile, eivät edes kaikkein epäluuloisimmat ja kokeneimmat ihmiset. (Sestov 2004: 12–13.)<br /> <br /> Tieteessä ihmisen ajatellaan voivan toimia vapaana uskosta. Sestov tosin kyseenalaistaa tämän oletuksen: &quot;Innoissaan kukaan vain ei huomannut, että ihmisen järkipolo, jota tällä kertaa ohjailee itse tiede, tuo varovaisuuden ja epäuskon ruumiillistuma, joutui jälleen noloon tilanteeseen ja ettei usko 'ymmärrykseen' ole yhtään sen erinomaisempaa kuin muut ihmistä aiemmin hallinneet uskot.&quot; (Sestov 2004: 13.)<br /> <br /> Uskonnollisia uskomuksia on eri tavoilla pyritty erottamaan tieteellisistä tai muuten tiedollisesti oikeutetuista uskomuksista määrittelemällä niiden asemaa tiedon kentässä, ehdottamalla että uskonnolliset uskomukset ovat kiistanalaisia, epävarmoja, järjenvastaisia, epätosia tai sellaisia, joiden ei tiedetä olevan tosia.<br /> <br /> == Uskonnollisten käsitysten kiistanalaisuus ==<br /> <br /> Ensinnäkin on ehdotettu, että uskonnolliset uskomukset erottaa tiedollisesti oikeutetuista se, että uskonnolliset uskomukset ovat niin syvästi kiistanalaisia, ettei niistä ole mahdollista saavuttaa yksimielisyyttä. Uskonnollisten uskomusten totuudesta ei olla yksimielisiä, niiden puolesta ei voida esittää julkisesti hyväksyttyä todistusaineistoa eikä niiden ratkaisemiseksi ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Ihmiset eivät ole edes yksimielisiä siitä, miten niitä koskevat kiistat voitaisiin ratkaista. Erimielisyyksiä voi olla tieteellisistäkin kysymyksistä, mutta vallitsee sentään yksimielisyys siitä, miten niitä koskevat kiistat tulisi ratkaista. <br /> <br /> Tämän näkemyksen mukaan uskonnollisten uskomusten totuuden tai epätotuuden ratkaiseminen on periaatteessa mahdotonta, koska niitä koskeva todistusaineisto ei anna selvyyttä puoleen tai toiseen. Uskonnollisiin uskomuksiin ei koskaan voida muodostaa perusteltua kantaa. Kaikki perustelut puolesta tai vastaan ovat lopulta keinotekoisia. <br /> <br /> Tämä näkemys kuitenkin liioittelee tieteessä vallitsevaa yksimielisyyttä. Samalla lienee totta, että uskonnon osalta erimielisyydet ovat suurempia kuin [[AW:S#luonnontiede|luonnontieteen]] osalta. Tällöin on kuitenkin huomattava, että uskonto koskettaa suurta osaa ihmisistä kaikkialla maailmassa, joten sen kannattajajoukko on kulttuurisesti, etnisesti ja koulutuksellisesti paljon sekalaisempi kuin luonnontieteilijöiden. Siksi on odotettavaa, että uskontoa koskevat erimielisyydet ovat suurempia ja konkreettisempia, koska uskonnonharjoittajien joukkoon kuuluu hyvin erilaisia ihmisiä erilaisista elämänoloista. Tämä erimielisyys ei sinänsä todista, etteikö olisi mitään keinoja ratkaista uskonnollisten käsitysten pätevyyttä. Lienee totta, ettei uskonnon kannattajan ole useinkaan mahdollista järkiperusteluilla vakuuttaa toisen uskonnon kannattajaa oman näkemyksensä pätevyydestä. Tällä psykologisella ja sosiologisella tosiseikalla ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tekemistä sen kysymyksen kanssa, voidaanko uskonnollisia väitteitä yleensä arvioida järkiperäisesti.<br /> <br /> [[Tiede]] ja [[filosofia]] ovat täynnä kiistoja mitä moninaisimmista kysymyksistä. Oletus, jonka mukaan uskonnolliset käsitykset ovat kiistanalaisia jossain paljon syvemmässä mielessä kuin muut yhtä laaja-alaiset käsitykset, on itsessään kiistanalainen. Läpi ajattelun historian on kiistelty siitä, onko Jumalasta mahdollista saada tietoa. Useat nykyajan [[uskonnonfilosofia|uskonnonfilosofit]] väittävät, että uskonnollisista kysymyksistä on mahdollista saada tietoa ja niitä koskevia kantoja voidaan perustella järkiperäisesti.<br /> <br /> Kaikki metafyysiset, olevaisen perimmäistä luonnetta koskevat lauseet ovat kiistanalaisia, eivät pelkästään uskonnolliset. Tällainen metafyysinen kysymys on esimerkiksi kysymys aineellisen todellisuuden olemassaolosta. Onko olemassa aineellista todellisuutta? Mikä on inhimillisen kokemuksen ja ulkopuolisen todellisuuden suhde? Aineellisen todellisuuden olemassaolon todistus vetoaa väistämättä inhimilliseen kokemukseen ilman, että se pystyy vastaansanomattomasti todistamaan, että tämä kokemus vastaa todellisuutta. Merkitseekö tämä sitä, ettemme voi tietää, onko aineellista todellisuutta olemassa?<br /> <br /> == Usko ja perustelut ==<br /> <br /> Yhden vallitsevan näkemyksen mukaan Jumalan olemassaolo pitäisi voida todistaa argumenteilla eli järkiperusteluilla ennen kuin Jumalaan olisi mielekästä uskoa. Tällaista näkemystä kutsutaan evidentialismiksi. Sen mukaan &quot;uskontoa koskeville myönteisille ja kielteisille väitteille on annettava perusteluja eli evidenssiä&quot; (Niiniluoto 2003: 139). Evidentialistit vaativat, että Jumalan olemassaolo pitäisi todistaa ennen kuin siihen olisi järkevää uskoa.<br /> <br /> Evidentialismin vastakohtaa kutsutaan tavallisesti fideismiksi. Fideismin mukaan uskonnollisia vakaumuksia ei tule ollenkaan alistaa järjen arvioitaviksi, koska uskonnollisilla vakaumuksilla ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa. Evidentialistien tavallinen strategia on esittää [[AW:S#|fideismi]] ainoana vaihtoehtona evidentialismille. The Cambridge Dictionary of Philosophy kuitenkin esittää evidentialismin ja fideismin lisäksi myös kolmannen vaihtoehdon, jota kutsutaan nimellä eksperientialismi. [[AW:S#eksperialismi|Eksperientialismin]] mukaan ihmisen on mahdollista omaksua uskonnollisia vakaumuksia tiedollisesti oikeutetulla tavalla välittömän kokemuksen perusteella. Eksperientialismi eroaa [[AW:S#evidentialismi|evidentialismista]] siinä, että uskonnolliset vakaumukset voivat olla järjenmukaisia, vaikka niitä ei johdettaisi muista uskomuksista. Eksperientialismi ei kuitenkaan ole fideismiä. Eksperientialismin mukaan uskonnolliset vakaumukset voivat olla tiedollisesti oikeutettuja välittömän kokemuksen perusteella aivan kuten aineellisia esineitä koskevat uskomukset voivat olla tiedollisesti oikeutettuja aistihavaintojen perusteella. (Hasker 1996.)<br /> <br /> Evidentialistit käyttävät usein perusteiden, perustelujen, todistusaineiston ja evidenssin käsitettä epämääräisesti. Esimerkiksi Niiniluoto määrittelee evidentialismin yllä olevassa lainauksessa käsitykseksi, jonka mukaan uskontoa koskeville väitteille on annettava perusteluja eli evidenssiä. Myöhemmin samassa artikkelissa hän kuitenkin siirtyy käyttämään perusteiden käsitettä ja toteaa:<br /> <br /> Maailmankatsomuksien valinta ilman perusteita on mielivallan asia, jolloin samalla metodilla voitaisiin päästä mihin tahansa tuloksiin: uskallettu hyppy ja kohtalokas valinta ilman järjen ja moraalin kontrollia voivat viedä esimerkiksi huuhaan syövereihin, saatanan palvontaan, maailmanlopun lahkoihin tai natsismiin. (Niiniluoto 2003: 142.)<br /> <br /> Niiniluoto siis katsoo, että jos ihminen ei pysty esittämään perusteluja uskonsa puolesta, hänen uskonsa on vailla perusteita oleva mielivaltainen valinta, joka on täysin ilman järjen ja moraalin kontrollia. Tässä evidentialistisessa lähestymistavassa ei tehdä eroa sen välillä, mitä voidaan teoreettisesti todistaa oikeaksi ja mikä voidaan tietää oikeaksi. Siinä ei tehdä eroa sen välillä, onko ihmisellä perusteita uskolleen ja sen välillä, pystyykö hän esittämään perusteluja uskonsa puolesta. Peruste on laaja käsite, johon sisältyy esimerkiksi havainnon ja kokemuksen välityksellä saatava todistusaineisto, kun taas perustelu tarkoittaa väitelausein ilmaistua päättelyä, jossa tätä todistusaineistoa käytetään argumentin tai teoreettisen todistuksen muodossa. Perustelut voivat lisäksi olla hyvin eritasoisia vakuuttavuudeltaan ja kiistattomuudeltaan. Parhaimmassa tapauksessa ihminen pystyy vastaansanomattomasti todistamaan käsityksensä oikeaksi. Tavallisempaa on, että ihminen pystyy esittämään hyviä järkisyitä käsityksensä puolesta. Ihminen voi esittää hyviä järkisyitä käsityksensä puolesta ilman, että hän pystyy vakuuttamaan muita keskusteluun osallistujia perusteluillaan. Yksimielisyyden puute ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö kyseiset järkisyyt muodostaisi riittävää perustetta uskoa kyseisellä tavalla.<br /> <br /> Jos ihminen esimerkiksi uskoo edessään olevien esineiden olemassaoloon näköhavainnon perusteella, hänen uskonsa perustuu evidenssiin, todistusaineistoon, jonka näköhavainto hänelle välittää. Hänellä on siis perusteita uskolleen, vaikka hän ei pystyisikään esittämään näitä perusteita argumentin tai perustelujen muodossa. Itse asiassa kukaan ei ole vielä onnistunut rakentamaan havaintojen välityksellä saatavaa evidenssiä sellaisen argumentin muotoon, joka vastaansanomattomasti todistaisi tajunnan ulkopuolisten esineiden olemassaolon. Tämä epäonnistuminen johtuu siitä, että argumentissa joudutaan olettamaan havaintojen luotettavuus ilman että sen perusteluksi voitaisiin lopulta vedota muuhun kuin havaintoihin. Todistus on siis kehäinen. <br /> <br /> Usein Jumalan olemassaoloa koskevassa keskustelussa sekoitetaan keskenään kolme asiaa: 1) Onko Jumalan olemassaolon puolesta olemassa perusteita, todistusaineistoa tai evidenssiä laajassa mielessä? 2) Voidaanko Jumalan olemassaolon puolesta esittää väitelausein ilmaistavia perusteluja? 3) Voidaanko Jumalan olemassaolo todistaa teoreettisesti vastaansanomattomalla tavalla? Laajassa mielessä todistusaineistoa Jumalan olemassaolosta voi olla esimerkiksi kokemus Jumalan läsnäolosta. Väitelausein ilmaistavan perustelun muotoon tämä todistusaineisto voidaan pukea, kun rakennetaan argumentti, jossa kokemuksellista tietoa Jumalasta käytetään perusteluna uskoa Jumalan olemassaoloon. Tällainen perustelu voi tarjota hyviä järkisyitä uskoa Jumalaan, vaikka se ei olekaan teoreettisesti vastaansanomaton. Evidentialistin mielestä usko on vailla perusteita oleva mielivaltainen valinta, jos uskova ei pysty esittämään argumentteja tai perusteluja uskonsa puolesta. Jotkut evidentialistit saattavat pitää perustellun uskon edellytyksenä, että voidaan esittää vastaansanomaton todistus uskon puolesta. Kuten jo totesimme, perusteet ja perustelut ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Lapsi voi olla sanavarastoltaan tai päättelykyvyltään niin kehittymätön, ettei hän pysty perustelemaan uskoaan äitinsä olemassaoloon tai esittämään minkäänlaista argumenttia äitinsä olemassaolon puolesta. Hän on tavallisesti kuitenkin välittömässä kokemuksellisessa yhteydessä äitiinsä, niin että hänellä on perusteita uskoa äitinsä olemassaoloon. Kun ihminen pääsee kokemukselliseen yhteyteen Jumalan kanssa, häneltä voi puuttua riittävä käsitteistö tai päättelykyky voidakseen esittää järkiperäisiä perusteluja uskonsa puolesta. Hänellä saattaa silti olla riittävästi kokemuksellista todistusaineistoa Jumalan olemassaolon puolesta, niin että hän voi uskoa Jumalaan tiedollisesti oikeutetulla tavalla. Tiedon ja päättelykyvyn kehittyessä uskovalta odotetaan myös kykyä esittää perusteluja uskonsa puolesta.<br /> <br /> Ateistisen ja agnostisen evidentialistin mukaan väite Jumalan olemassaolosta on sellainen, ettei sen puolesta voida esittää todistusaineistoa ollenkaan tai ei ainakaan riittävästi. Tämä agnostinen näkemys laajennetaan usein koskemaan kaikkia teistisiä väitteitä ja ilmaistaan muodossa, ettei teististen uskonnollisten uskomusten puolesta ole esittää &quot;mitään julkisesti hyväksyttyä todistusaineistoa&quot; (Wilson 1964: 27–28.) Kyseiset uskomukset ovat tämän käsityksen mukaan vailla perusteita eikä niihin ole järkevää uskoa. <br /> <br /> Ateistisen ja agnostisen evidentialismin mukaan teistiset uskonnolliset uskomukset ovat siis sellaisia, ettei niiden puolesta voida esittää todistusaineistoa. Tämän väitteen ongelmana on se, ettei nykyisin vallitse yksimielisyyttä siitä, mitä olisi hyväksyttävä todistusaineistoksi tai mitä olisi pidettävä riittävänä todistusaineistona. Myös tieteellisten teorioiden todistusaineisto saattaa olla osittain epäselvä. Parhaimmillakin tieteellisillä teorioilla on anomalioita (poikkeuksia), havaintoja, jotka näyttäisivät olevan yhteensopimattomia teorian pohjalta tehtyjen ennusteiden kanssa. Lisäksi herää seuraava kysymys: Merkitseekö vaatimus riittävästä todistusaineistosta sitä, että jokainen uskomus pitäisi pystyä perustelemaan vetoamalla toisiin uskomuksiin, jotka tukevat sen pätevyyttä?<br /> <br /> == Miten välttää loputon perustelujen ketju? ==<br /> <br /> Oletetaan, että jokainen uskomus pitäisi perustella toisilla uskomuksilla, joita pidetään luotettavina. Oletettavasti nämä toiset uskomukset täytyy taas perustella kolmansilla uskomuksilla. Tämä johtaa loputtomaan todistusten sarjaan, jollei sitten ole olemassa perususkomuksia, joihin voidaan uskoa perustellusti ilman, että niitä tarvitsee todistaa toisilla uskomuksilla. Filosofisessa tietoteoriassa on oppisuunta, joka väittää tällaisia uskomuksia olevan. Sen mukaan on olemassa joitakin niin varmoja uskomuksia, ettei niitä voida epäillä, siis uskomuksia jotka ovat itsestään selviä tai joita ei voida ajatella koskaan tulevaisuudessa korjattavan. Se vaatii siksi kaikkien muiden uskomusten perustelemista näillä korjaamattomilla ja erehtymättömillä uskomuksilla. Tätä oppisuuntaa kutsutaan klassiseksi perustusteoriaksi (Lammenranta 1993: 3. luku.)<br /> {{sitaatti|Perustusteoriaa voidaan luonnehtia kahden väitteen avulla (Lammenranta 1993: 137): <br /> # On olemassa perususkomuksia.<br /> # Kaikkien muiden uskomusten oikeutus on (ainakin osittain) riippuvainen perususkomuksista.<br /> Perustusteorian eri muunnelmat käsittävät perususkomusten luonteen eri tavoilla. Klassinen perustusteoria vaatii perususkomuksilta erehtymättömyyttä tai itsestään selvyyttä. Maltillisemmat perustusteorian muodot ovat lieventäneet tätä vaatimusta.}}<br /> <br /> Jos riittävän todistusaineiston vaatimus määritellään klassisen perustusteorian pohjalta, pitäisi jokainen uskomus perustella joillakin toisilla uskomuksilla paitsi ne uskomukset, jotka ovat itsestään selviä tai niin varmoja, ettei niiden voida ajatella missään olosuhteissa osoittautuvan virheellisiksi. Perususkomukset ovat suoraan oikeutettuja tavalla, joka on riippumaton muiden uskomusten oikeutuksesta.<br /> <br /> Klassinen perustusteoria olettaa, että perususkomuksista tekee oikeutettuja niiden erehtymättömyys: niiden suhteen on on mahdotonta erehtyä (Lammenranta 1993: 138, 143 ss.). Perususkomuksen oletetusti yleispätevä määritelmä on seuraavanlainen: <br /> <br /> {{sitaatti|Uskomus A on oikealla tavalla perustava henkilölle S, jos ja vain jos A on sellainen, ettei henkilö S oikeutetusti pidä mahdollisena että sitä pitäisi joskus korjata, tai jos A on itsestään selvä S:lle. }}<br /> <br /> Tämä kriteeri on kuitenkin sisäisesti ristiriitainen, koska itse tämä lause ei täytä niitä ehtoja, joita se asettaa perususkomuksille, vaikka se on yksi klassisen perustusteorian perususkomuksista. Jotta tämä lause voisi olla pätevästi perustava uskomus klassisen perustusteorian mukaan, sen pitäisi olla joko itsestään selvä tai sellainen, jota ei oikeutetusti voida ajatella joskus jouduttavan korjaamaan. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä pitää tätä kiistanalaista lausetta itsestään selvänä tai sellaisena, jota ei tarvitse koskaan korjata.<br /> <br /> Vallitseva tietoteoria suhtautuu epäillen klassisen perustusteorian oletukseen, että ihmisellä voisi olla erehtymättömiä uskomuksia ja että kaikki muut uskomukset pitäisi perustella näillä erehtymättömillä uskomuksilla. Klassinen perustusteoria määrittelisi suurimman osan tavallisista uskomuksista perustelemattomiksi. On siis perusteltua luopua vaatimuksesta, jonka mukaan tiedollisesti oikeutettuina voidaan pitää ainoastaan uskomuksia, jotka voidaan todistaa oikeiksi perustautumalla uskomuksiin, jotka ovat erehtymättömiä ja korjaamattomia. Missä mielessä sitten uskomukset pitäisi voida todistaa oikeiksi, jotta niitä voitaisiin pitää tiedollisesti oikeutettuina?<br /> <br /> Usein ajatellaan, että uskomusten perusteluksi kelpaa myös se, että ne perustuvat jollakin tavalla havaintoon tai kokemukseen. Tällä perusteella katsotaan voitavan erottaa uskonnolliset uskomukset sellaisista, jotka ovat tiedollisesti perusteltuja. Tieteellinen tutkimus perustuu havaintoihin, kun taas uskonnolliset väitteet koskevat sellaisia asioita, joita ei voida havaita. <br /> <br /> Ongelmana tässä määritelmässä on kuitenkin havainnon tai kokemuksen käsitteen määritteleminen. Millä perusteella rajoitamme kokemuksen käsitteen pelkästään aistihavaintoihin? Emme selviäisi sosiaalisessa elämässä näin kapea-alaisesti määritellyn kokemuksen perusteella. Tarvitsemme lisäksi intuitiivista kokemusta toisten ihmisten mielentiloista ja arvostuksista. Useat uskonnolliset ihmiset väittävät, että heillä on kokemuksia Jumalasta. Millä perusteella suljemme heidän kokemuksensa pois todistusaineiston joukosta? Millä perusteella voimme väittää, että heidän kokemuksensa ovat vailla todellisuuspohjaa?<br /> <br /> == Todistuksen taakka ==<br /> <br /> Tietoteoreettiset evidentialistit siis vaativat, että Jumalan olemassaolo pitäisi todistaa ennen kuin siihen olisi järkevää uskoa. Tässä evidentialistisessa vaatimuksessa siirretään todistuksen taakka teistille. Hänen pitäisi pystyä todistamaan Jumalan olemassaolo, tai muussa tapauksessa ei ole järkisyytä uskoa Jumalan olevan olemassa. Esimerkiksi Michael Scrivenin (1966: 87) mukaan uskonnolliset uskomukset ovat tyyppiesimerkkejä täysin perusteettomista uskomuksista. Näiden uskomusten todenperäisyyden tueksi ei ole esittää perusteita. Usko ateismiin ei Scrivenin mukaan ole tiedollisesti kyseenalainen siinä mielessä kuin uskonnolliset uskomukset, koska on järkevää uskoa ateismiin juuri siksi, että uskonnon puolesta ei ole esittää todistusaineistoa. <br /> <br /> Scriven olettaa päteväksi seuraavan periaatteen: jos ei voida esittää todistusaineistoa myönteisen väitelauseen puolesta (Jumala on olemassa), silloin kielteinen väite (Jumala ei ole olemassa) on ainoa, mikä voidaan järkevästi hyväksyä. Jos ei voida todistaa, että Jumala on olemassa, silloin voidaan tietää, että Jumala ei ole olemassa.<br /> <br /> Tämä oletus on kuitenkin ongelmallinen. Sen ongelmallisuus tulee ilmi, jos tarkastellaan toista esimerkkiä. Otetaan esimerkiksi lause:<br /> {{sitaatti|On olemassa ainakin yksi ihminen, jota Jumala ei ole luonut.}}<br /> <br /> Jos kukaan ei pysty todistamaan oikeaksi tätä lausetta, olisi meidän Scrivenin periaatteen pohjalta järkevää uskoa sen kieltävään väitteeseen: <br /> {{sitaatti|Ei ole olemassa yhtään ihmistä, jota Jumala ei ole luonut.}}<br /> <br /> Scrivenin periaate johtaa meidät siten loogiseen ristiriitaan. Koska Jumalan olemassaoloa ei pystytä todistamaan, on järkevää uskoa ateismiin. Koska ei ole mahdollista todistaa, että on olemassa ihminen, jota Jumala ei ole luonut, on järkevää uskoa, että Jumala on luonut kaikki ihmiset, mikä merkitsee sitä, että Jumala on olemassa. (Plantinga 1983: 27–29.)<br /> <br /> Ennen kääntymistään teismin kannattajaksi Antony Flew oli yksi tunnetuimmista ateismin puolestapuhujista. Ajattelunsa ateistisessa vaiheessa Flew pyrki välttämään Scrivenin kohtaaman loogisen ongelman puolustamalla kielteistä ateismia. Kielteinen ateisti ei suoranaisesti kiellä Jumalan olemassaoloa. Hän vain pidättyy muodostamasta uskomusta, että Jumala on olemassa. Flew perusteli kielteistä ateismia sillä, että Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa. Tällä perusteella hän pitää uskoa ateismiin perustavana:<br /> <br /> Ateismin ensisijaisuus voidaan oikeuttaa vetoamalla siihen, että uskomuksilla täytyy olla perusteita. Jos halutaan osoittaa todeksi, että on olemassa Jumala, silloin meillä täytyy olla hyviä perusteita uskoa, että asia on todella niin. Siihen asti kunnes hyviä perusteita esitetään, meillä ei yksinkertaisesti ole mitään syytä uskoa ja tässä tilanteessa ainoa järjellinen asenne on joko kielteinen ateismi tai agnostismi. (Flew 1976: 22.)<br /> <br /> Flew argumentoi, ettei ole olemassa &quot;hyviä perusteita&quot; uskoa Jumalan olevan olemassa. Olennainen kysymys koskee sitä, mitä olisi pidettävä &quot;hyvinä perusteina&quot; uskoa Jumalan olemassaoloon. Tässä on kiistan ydin. On selvää, että jos ei ole hyviä perusteita uskoa Jumalan olemassaoloon, silloin kukaan järkevä ihminen ei voi olla teisti. Yhtä lailla on selvää, että jos on hyviä perusteita uskoa Jumalan olemassaoloon, silloin kukaan järkevä ihminen ei voi olla ateisti. Ongelmana on, että ihmiset ovat eri mieltä siitä, mitkä ovat hyviä perusteita. Ne perusteet, joita teistit pitävät hyvinä, eivät vakuuta ateisteja. Ja ne perusteet, joita ateistit pitävät hyvinä, eivät vakuuta teistejä. Molemmilla puolilla on oletettavasti yhtä älykkäitä ihmisiä, jotka lisäksi tuntevat toistensa argumentit. Miten on mahdollista, että kaksi yhtä älykästä ihmistä, jotka tuntevat samat argumentit ja samat tosiasiat, päätyvät kyseisestä asiasta vastakkaisiin päätelmiin? <br /> <br /> On huomattava, ettei tämä ongelma koske ainoastaan kysymystä Jumalan olemassaolosta. Se koskee lähes jokaista muutakin filosofista ongelmaa. Jokaisen merkittävän filosofisen ongelman suhteen käsitykset eroavat toisistaan. Esimerkkinä voi olla vaikkapa kysymys tahdon vapaudesta. Filosofit ovat eri mieltä esimerkiksi siitä, sopiiko vapaa tahto yhteen determinismin kanssa. Kiistan molemmat osapuolet katsovat, että heillä on hyvät perusteet katsomuksiinsa, vaikka toiset filosofit, jotka tuntevat samat tosiasiat ja argumentit, uskovat päinvastoin. (Van Inwagen 1996: 138.)<br /> <br /> Flew'n kriteerin ytimessä on vaatimus, että hyviksi perusteiksi kelpaavat vain sellaiset perusteet, jotka vakuuttavat kiistan kaikki osapuolet. Flew ei kuitenkaan sovella kriteeriään mihinkään muuhun filosofiseen ongelmaan kuin kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Tämä on ymmärrettävää, sillä jos hän soveltaisi sitä johdonmukaisesti, hän joutuisi sanomaan, ettei kenelläkään filosofilla ole hyviä perusteita omaksua mitään kantaa mihinkään filosofiseen ongelmaan, koska jokaisen ongelman kohdalla on pysyviä ja syviä erimielisyyksiä. Tämä johtaisi filosofiseen [[AW:S#skeptisismi|skeptisismiin]], näkemykseen, jonka mukaan ei ole mahdollista ratkaista kiistoja esimerkiksi [[AW:S#nominalismi|nominalistien]] ja [[AW:S#realismi|realistien]], [[AW:S#dualismi|dualistien]] ja [[AW:S#monismi|monistien]], tavallisen kielen filosofien ja [[AW:S#fenomenoligia|fenomenologien]] välillä. Filosofiset skeptikot tuntevat monia filosofisia vaihtoehtoja, mutta eivät omaksu niistä mitään, he ovat kuunnelleet monia filosofisia väittelyjä, mutta eivät koskaan ole päätyneet mihinkään nimenomaiseen näkemykseen mistään asiasta. Flew ei ole valmis soveltamaan filosofista skeptisismiä mihinkään muuhun kysymykseen kuin kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Syykin on ilmeinen. Filosofinen skeptisismi on sisäisesti ristiriitainen kanta: filosofinen skeptikko kieltää, että olisi hyviä perusteita omaksua kanta, josta vallitsee pysyviä erimielisyyksiä, ja kuitenkin hän omaksuu filosofisen skeptisismin, joka on itsessään kiistanalainen kanta. Flew'n lähestymistavan ongelmana on, ettei hän anna mitään perusteita soveltaa kriteeriään näin valikoivasti. (Vrt. Van Inwagen 1996: 149–153.)<br /> <br /> Paul Hirst (1927–) soveltaa Flew'n edustamaa lähestymistapaa kasvatuksen alueelle. Hän pitää luonteeltaan [[AW:S#primitiivinen|primitiivisenä]] sellaista kasvatusta, jossa pyritään &quot;siirtämään omat uskomukset lapsille, niin että he puolestaan uskovat ne totuudeksi&quot;. Hirstin mukaan &quot;kasvatuksen ei tulisi määräytyä sen perusteella mitä jokin ryhmä yksinkertaisesti uskoo, vaan sen perusteella, mitä julkisesti tunnustettujen järkisyiden perusteella voimme väittää tietävämme ja ymmärtävämme&quot; (Hirst 1972: 7-8). Objektiivisuuteen ja järjenmukaisuuteen pyrkivä kasvatus ei johda lapsia omistautumaan millekään uskonnollisten uskomusten järjestelmälle, vaan opettaa &quot;kaikkien sellaisten väitteiden syvästi kiistanalaista luonnetta&quot; (Hirst 1972: 9). Aitoon kasvatukseen kuuluu &quot;lasten kehittäminen autonomisina rationaalisina olentoina&quot;, mikä merkitsee, että &quot;aidosti kiistanalaisisssa kysymyksissä - - on kasvatuksen vastaista esittää erityisiä vakaumuksia ikään kuin ne eivät olisi syvästi kiistanalaisia&quot; (Hirst 1981: 87.)<br /> <br /> Hirstin mukaan on siis olemassa uskomusten joukko, joka on vailla riittäviä perusteita ja joka on kiistanalainen, niin että sen opettaminen on kasvatuksen vastaista. Hirst olettaa, että tämä kiistanalaisten uskomusten joukko on mahdollista rajata käyttäen kriteereitä, jotka eivät ole ainakaan samassa mielessä kiistanalaisia. Hirstin kriteerinä tälle rajaukselle on se, &quot;mitä julkisesti tunnustettujen järkisyiden perusteella voimme väittää tietävämme tai ymmärtävämme&quot;. Tämän kriteerin keskeisenä oletuksena on, että &quot;julkisesti tunnustettu järkisyy&quot; on jotakin ongelmatonta ja että sitä voidaan käyttää rajaamaan hyväksyttäviä perusteluja tavalla, joka ratkaisee tähän asti kiistanalaiset kysymykset. Kyseisten uskomusten opettaminen on kasvatuksen vastaista, koska ne ovat epätosia, vailla riittäviä perusteita tai järjenvastaisia. <br /> <br /> Tämä ratkaisu on niin yksinkertaisen tuntuinen, että on outoa, ettei sitä ole aikaisemmin ymmärretty käyttää vuosituhansia jatkuneiden älyllisten kiistojen ratkaisuksi. Jos on olemassa julkisesti tunnustetut järkisyyt, jotka tekevät mahdolliseksi määritellä sen, mitä voidaan perustellusti väittää tiedettävän ja ymmärrettävän, niin tuntuu oudolta, että tällaisia pitkäaikaisia kiistoja on yleensä ollut olemassa. Hirst olettaa voivansa tämän kriteerin pohjalta rajata niiden uskomusten joukon, joita ei järkisyiden perusteella voida hyväksyä. Hirstin mielestä tällaisia kiistanalaisia oppeja ovat erityisesti uskonnolliset uskomukset. Hirst olettaa, että se, jolla on uskonnollisia vakaumuksia, uskoo koko ajan julkisesti tunnustettujen järkisyiden vastaisesti. Hän siis olettaa, että koko se älyllinen perinne, joka on vuosituhansien ajan puolustanut esimerkiksi teistisiä uskomuksia, ei ole soveltanut ajattelussaan julkisesti tunnustettuja järkisyitä. Hirstin mukaan julkisesti tunnustettuja järkisyitä eivät ole kunnioittaneet sellaiset klassiset ajattelijat kuin Aurelios Augustinus (354–430), Tuomas Akvinolainen (1225–1274), René Descartes (1596–1650), Blaise Pascal (1623–1662), John Locke (1632–1704), George Berkeley (1685–1753), Thomas Reid (1710–1796), Gottfried Wilhelm Leibniz (1646–1716), Soren Kierkegaard (1813–1855), Max Scheler (1874–1928) ja Lev Sestov (1866–1938) tai sellaiset kasvatusajattelijat kuin esimerkiksi Johan Amos Comenius (1592–1670). Nykyisessä filosofisessa keskustelussa tällaisen syytöksen kohteeksi joutuvat sellaiset ajattelijat kuin William P. Alston (1921–), Alasdair MacIntyre (1929–), Alvin Plantinga (1932–), Nicholas Rescher (1928–), Eleanor Stump, Charles Taylor (1931–), Peter van Inwagen, Nicholas Wolterstorff ja Linda Zagzebski, muutamia mainitakseni. Jos he olisivat käyttäneet järkeään, he olisivat hylänneet uskonnolliset uskomuksensa. Yksi kiistan osapuolista ei yksinkertaisesti käytä järkeään.<br /> <br /> Jos siis ratkaisu näihin älyllisiin kiistoihin on näin helppo, on vaikea ymmärtää, miksi nämä kiistat ovat jatkuneet niin pitkään. Juuri ratkaisun näennäinen helppous herättää epäilyksen, että Hirstiltä itseltään on jäänyt jotakin olennaista huomaamatta. Ehkä Hirst painottaa sanaa &quot;julkinen&quot; puhuessaan julkisesti hyväksytyistä järkisyistä. Tällöin kriteerit voidaan ymmärtää kahdella eri tavalla. Ensinnäkin voidaan tarkoittaa järkisyitä, jotka suuri osa ihmisistä voi julkisesti tunnustaa hyväksyvänsä. Toiseksi voidaan tarkoittaa järkisyitä, jotka niin suuri osa yhteisön jäsenistä hyväksyy, että ne saavat yhteisössä julkisesti tunnustettujen kriteerien aseman. Kummassakin tapauksessa nämä kriteerit näin määriteltyinä voivat periaatteessa vaihtua yhteisöstä ja historiallisesta aikakaudesta toiseen. Hirst ei riittävästi kiinnitä huomiota siihen, että modernin filosofian parissa on lukuisa joukko ihmisiä, jotka päätyvät näiden samojen järkisyiden pohjalta erilaiseen ratkaisuun käsiteltävässä asiassa. Kiistan ytimessä on kysymys hyväksyttävistä järkisyistä. Tämän kysymyksen älyllisesti tyydyttävä ratkaisu edellyttää pyrkimystä laaja-alaiseen ja tasapuoliseen näkökulmaan. Ongelmallista on pyrkimys ratkaista kiistat keinotekoisesti käyttämällä retoriikkaa, joka vetoaa objektiivisen tuntuisiin kriteereihin ja soveltaa niitä omien ennakkoluulojen oikeuttamiseen.<br /> <br /> == Voidaanko Jumalasta puhua? ==<br /> <br /> Yllä on käsitelty väitettä, jonka mukaan Jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty vakuuttavia argumentteja. Tässä alaluvussa siirrytään pohtimaan käsitystä, ettei Jumalasta ollenkaan voida puhua. Jos Jumalasta ei voida puhua, ei tietenkään ole mahdollista esittää perusteluja hänen olemassaolonsa todistukseksi.<br /> <br /> === Uskonnollisten väitteiden mielekkyys ===<br /> <br /> Yhden käsityksen mukaan Jumalasta ei ole ollenkaan mahdollista puhua, joten ei myöskään ole mahdollista rakentaa argumentteja, jota antavat järkisyitä uskoa hänen olemassaoloonsa. Tämän käsityksen mukaan Jumalasta ei voida sanoa mitään mielekästä. Uskonnolliset käsitykset eivät ole ollenkaan mielekkäitä, jos niille ei voida löytää empiiristä tukea tai jollei niitä ole mahdollista osoittaa epätosiksi vetoamalla empiirisiin tosiasioihin. Skottilainen filosofi David Hume (1711–1776) on puolustanut tämänsuuntaista näkemystä: <br /> <br /> {{sitaatti|Jos otamme käsiimme minkä tahansa teoksen, joka käsittelee esimerkiksi jumaluusoppia tai metafysiikkaa, kysykäämme: Onko siinä abstraktia päättelyä lukumääristä tai numeroista? Ei. Onko siinä mitään kokeellista päättelyä tosiasioista tai olemassaolosta? Ei. Heitä se sitten liekkeihin: sillä siinä ei voi olla mitään muuta kuin hienostelevaa sanailua ja harhakuvitelmia. (Hume 1975: 165.) }}<br /> <br /> Yksi tapa perustella väitettä, jonka mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä, on käyttää perustana ns. verifikaatiokriteeriä, jonka positivistiset tieteenfilosofit esittivät 1900-luvun alkupuoliskolla. Sen mukaan kaikki mielekkäät väitteet ovat empiirisesti todennettavia: niiden totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintoihin perustuvan kokemuksen avulla. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voi edes ymmärtää. Uskonnolliset uskomukset ovat tämän käsityksen mukaan vailla mieltä, koska ei ole olemassa mitään perusteita, joiden avulla olisi mahdollista ratkaista niiden totuus tai epätotuus.<br /> <br /> Rudolf Carnap (1891–1970) sovelsi tätä kriteeriä puheeseen Jumalasta: <br /> {{sitaatti|Kun sanaa &quot;Jumala&quot; käytetään metafyysisessä merkityksessä, se viittaa johonkin sellaiseen, mikä on kokemuksen tavoittamattomissa. Sanasta on tietoisesti poistettu viittaus fyysiseen olentoon tai henkiseen olentoon, joka olisi läsnä fysikaalisessa. Ja kun sille ei anneta uutta merkitystä, se on merkityksetön. (Carnap 1959: 63.)}}<br /> <br /> Toinen esimerkki loogisten positivisten tavasta käsitellä Jumalan olemassaoloa on A. J. Ayerin (1910-1989) lausuma kirjassa Language, Truth and Logic:<br /> {{sitaatti|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä. (Ayer 1946: 115.)}}<br /> <br /> Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta: <br /> {{sitaatti|1. Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. <br /> 2. Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.}}<br /> <br /> Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:<br /> <br /> 3. On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. (Davies 2004: 24.)}}<br /> <br /> [[AW:S#verifikaatiokriteeri|Verifikaatiokriteeri]] on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos verifikaatiokriteeriä sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Sitä paitsi itse verifikaatiokriteeriä on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. <br /> <br /> On tärkeää muistaa, että positivistit kohtasivat suurimmat ongelmansa juuri pyrkiessään erottamaan tieteellisiä uskomuksia ei-tieteellisistä tai mielekkäitä uskomuksia ei-mielekkäistä. He joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan [[AW:S#verifikaatioperiaate|verifikaatioperiaatetta]], koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita (Smart 1973: 41).<br /> <br /> Richard Swinburne (1934–) antaa esimerkin täysin ymmärrettävästä väitteestä, jota ei ole mahdollista empiirisesti todistaa. <br /> {{sitaatti|Ihminen voi ymmärtää lauseen 'ennen kuin maan päällä oli ihmisiä tai järjellisiä olentoja, maa oli merien peittämä', vaikka ihmisellä ei olisi mitään käsitystä siitä, millainen geologinen todistusaineisto tukee tällaista väitettä tai puhuu sitä vastaan, tai mitään käsitystä siitä, miten hän voisi perustella sen, että tietty geologinen todistusaineisto tukee kyseistä väitettä tai puhuu sitä vastaan. (Swinburne 1993: 28 ss.)}}<br /> <br /> Väitteiden mielekkyyden kriteerinä voidaan myös käyttää kysymystä siitä, onko väitettä mahdollista osoittaa epätodeksi (falsifioida). Yksi tapa luonnehtia uskonnollisia uskomuksia on määritellä ne uskomuksiksi, joita ei periaatteessakaan ole mahdollista osoittaa epätosiksi. Tätä pidetään ratkaisevana puutteena, koska se merkitsee sitä, että uskomukset on suojattu empiiriseltä testaukselta. Jos ne olisivat mielekkäitä, niitä ei tarvitsisi suojata keinotekoisesti, vaan ne voitaisiin päin vastoin altistaa empiiriselle testaukselle.<br /> <br /> Tätä ns. falsifikaatiokriteeriä puolusti tieteenfilosofiassa esimerkiksi Karl Popper (1902–1994). Hän piti tällä perusteella sekä Marxin taloustiedettä että Freudin psykoanalyysia valetieteellisinä. Ne eivät ole vakavasti otettavia teorioita, koska niitä ei voi falsifioida, osoittaa epätosiksi. Ne olisivat tämän käsityksen mukaan samassa luokassa kuin uskonnolliset uskomukset.<br /> <br /> Tätä näkemystä on sovellettu myös uskonnollisiin uskomuksiin ja on väitetty, että uskonnolliset uskomukset eivät ole tavallisia tietoväitteitä, jotka voitaisiin periaatteessa altistaa empiiriselle testaukselle. Ne eivät ole hypoteeseja, mielipiteitä, näkemyksiä, jotka saattaisivat mahdollisesti olla tosia tai todennäköisiä. Empiirisellä todistusaineistolla ei tämän näkemyksen mukaan ole merkitystä uskonnollisten uskomusten hyväksymiselle. Vaikka uskonnolliset väitteet näyttävätkin viittaavan todellisuuteen, ne ovat itse asiassa ilmausta elämäntavasta tai tavasta arvioida elämää.<br /> <br /> Viimeaikaisessa uskonnonfilosofiassa on kuitenkin yhä enemmän tuotu esille sitä, että uskonnollinen havainto voi muodostaa oikeutuksen uskonnollisille uskomuksille. Niinpä on pyritty perustelemaan käsitystä, jonka mukaan uskonnollisia uskomuksia on mahdollista todentaa kokemuksen pohjalta ja niitä on mahdollista osoittaa epätodeksi kokemuksen pohjalta. Palaamme tähän kysymykseen toisessa luvussa.<br /> <br /> Lisäksi on olemassa monia argumentteja, joissa vedotaan joihinkin empiirisiin tosiasioihin ja pidetään Jumalan olemassaoloa parhaana selityksenä tietyille empiirisen todellisuuden piirteille. Näitä argumentteja käsitellään tarkemmin kolmannessa luvussa. <br /> <br /> === Ilmiöiden ja todellisuuden välinen kuilu ===<br /> <br /> Kiistettäessä Jumalaa koskevan puheen mielekkyys käytetään usein valikoivasti hyväksi yhtä tulkintaa Immanuel Kantin (1724–1804) ajattelusta. Kantin ajattelua on tulkittu monin eri tavoin. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole tärkeää tietää, mitä Kant todella sanoi tai tarkoitti sanoillaan, vaan miten Kantia on tulkittu. Yhden Kantista lähtevän perinteen mukaan maailma jakautuu kahteen osaan, maailmaan sellaisena kuin se on todella (noumenaalinen maailma) ja maailmaan sellaisena kuin se ilmenee inhimillisessä kokemuksessa (fenomenaalinen maailma). Ihmisen havainnon muodot ja inhimillisen ajattelun kategoriat eivät pysty kuvaamaan asioita niin kuin ne ovat todella (noumenaalisessa maailmassa). Ne pätevät ainoastaan aistikokemusten maailmaan (fenomenaaliseen maailmaan), siihen, miten asiat ilmenevät meille aistien välittäminä. Ihminen rakentaa maailmansa havaintojensa ja ajattelunsa kategorioiden pohjalta. Maailma sellaisena, kuin se meille ilmenee, on ihmisen oma luomus. Maailmasta sellaisena, kuin se on todella, emme voi saada tietoa. Perimmäinen todellisuus on inhimillisen tiedon tavoittamattomissa. <br /> <br /> Tätä tulkintaa Kantin ajattelusta on käytetty kritisoimaan realistista teististä käsitystä, jonka mukaan perimmäinen todellisuus on ääretön, kaikkivaltias ja täydellisen hyvä persoona. Kritiikin mukaan tämä käsitys on ihmisen luomus, ajatus[[AW:S#konstruktio|konstruktio]], jolla ei ole vastaavuutta todellisuudessa. Kun ihminen puhuu kaikkivaltiaasta, kaikkitietävästä, äärettömästä ja täydellisen hyvästä persoonasta, hän ei sano mitään perimmäisestä todellisuudesta (noumenaalisesta maailmasta), vaan ainoastaan omasta kokemuksestaan (fenomenaalisesta maailmasta). Tämä väite voidaan ilmaista seuraavassa muodossa:<br /> {{sitaatti|Jos on olemassa ääretön, tuonpuoleinen ja perimmäinen olento, meiltä puuttuvat käsitteet, joilla voisimme puhua hänestä.}}<br /> <br /> Tämän väitteen mukaan kaikki perimmäistä olentoa koskeva puheemme on vain yritystä tehdä selkoa omasta kokemuksestamme. Niinpä tämän ajattelutavan mukaan Jumalasta ei ole mahdollista puhua totuudenmukaisesti. Emme voi sanoa tai tietää mitään kaikkivaltiaasta, äärettömästä ja persoonallisesta olennosta, joka on luonut universumin.<br /> <br /> Vaikka tämän näkemyksen mukaan emme pysty puhumaan perimmäisestä todellisuudesta tai sanomaan siitä mitään, itse määritelmässä kuitenkin paradoksaalisesti puhutaan juuri tästä perimmäisestä todellisuudesta, josta ei oletettavasti ole mahdollista sanoa mitään. Jos emme pystyisi ymmärtämään perimmäisestä olennosta puhuttaessa käytettäviä käsitteitä, emme myöskään pystyisi ymmärtämään tätä määritelmää, jonka mukaan emme pysty ymmärtämään perimmäisestä olennosta käytettäviä käsitteitä. Se väittää, ettemme pysty sanomaan mitään perimmäisestä olennosta. Näin se paradoksaalisesti sanoo hänestä sen, ettei hänestä voida sanoa mitään. Jos hänestä ei voida sanoa mitään, niin silloin ei pitäisi olla mahdollista sanoa sitäkään, ettei hänestä voi sanoa mitään. Niinpä tämä väitteen puolustaja on ristiriidassa itsensä kanssa puhuessaan perimmäisestä todellisuudesta. (Plantinga 2000: 38.)<br /> <br /> Tässä määritelmässä käytetään esimerkiksi käsitettä ääretön. Eikö tätä käsitettä ole mahdollista ymmärtää? Ei ole itsestään selvää, että se olisi kokonaan ymmärryksemme tavoittamattomissa. Äärettömällä olennolla ajatellaan olevan voimaa, hyvyyttä ja tietoa rajattomasti. Perimmäinen olento tietää kaikki tosiasiat, eikä mikään ole häneltä salassa. Tämä käsite ei tuntuisi olevan kokonaan ymmärryksemme tavoittamattomissa. Tuonpuoleinen olento on kokonaan erilainen kuin luodut olennot. Hän ei ole missään mielessä riippuvainen luodusta todellisuudesta ja on siitä kokonaan erillinen. (Plantinga 2000: 41-42.)<br /> <br /> Pystymme määrittelemään nämä käsitteet tavalla, joka näyttäisi tekevän niistä ymmärrettäviä. Meillä on jonkinlainen käsitys siitä, mitä tarkoitetaan äärettömällä tuonpuoleisella olennolla. Mitä siis tarkoitetaan väitettäessä, että jos on olemassa ääretön tuonpuoleinen olento, inhimilliset käsitteet eivät sovellu käytettäviksi hänestä puhuttaessa? Miten olisi mahdollista, että on olemassa ääretön tuonpuoleinen olento, johon siis nämä käsitteet viittaavat, mutta josta käsitteet ääretön ja tuonpuoleinen eivät sano mitään?<br /> <br /> Vaikka Kant yhden tulkinnan mukaan puolustaa tätä käsitystä, häneltä ei löydy yhtään varsinaista argumenttia tämän väitteen puolesta. Vaikka tämä kuva kahdesta maailmasta on tehnyt suuren vaikutuksen moniin ajattelijoihin, Kantin kirjoituksissa ei ole perustelua tälle kahtia jaetulle maailmankuvalle. Hän ei anna meille järkisyitä uskoa siihen, ettemme itse asiassa olisi kokemuksemme välityksellä kosketuksissa todellisuuteen emmekä voisi puhua asioista sellaisina kuin ne todella ovat. Yhden tulkinnan mukaan hän vain olettaa, ettemme tee niin. Hänen arvovaltansa on ollut niin suuri, että hänen nimissään esitetty tulkinta on laajalti omaksuttu ilman perusteluja, jonkinlaisena itsestäänselvyytenä. <br /> <br /> Tällaiseen tulkintaan tuonpuoleisesta sisältyy siis ristiriita. Yhtäältä se väittää, että emme voi puhua äärettömästä ja tuonpuoleisesta olennosta, mutta samalla se kuitenkin puhuu tästä olennosta ja katsoo voivansa määritellä hänet sellaiseksi, josta ei voi puhua.<br /> <br /> === Voidaanko perimmäistä todellisuutta määritellä? ===<br /> <br /> Yksi tapa soveltaa yllä kuvattua tulkintaa Kantin filosofiasta on sanoa, että perimmäisestä olennosta tai todellisuudesta ei ole mahdollista antaa mitään sisällöllistä ja positiivista määritelmää. Siitä on mahdollista puhua ainoastaan kielteisten käsitteiden avulla. Modernissa keskustelussa tämän näkemyksen on esittänyt esimerkiksi brittiläinen teologi John Hick (1922–). Suomessa Hickin ajattelua on tutkinut esimerkiksi Matti T. Amnell (1999).<br /> <br /> Hick väittää, että vaikka Jumala olisi olemassa, inhimilliset käsitteet eivät sovellu hänestä puhumiseen. Kaikkien maailmanuskontojen seuraajat elävät suhteessa yhteen ja samaan perimmäiseen todellisuuteen tai olentoon. Hick ei väitä, ettemme voi lainkaan puhua tai ajatella perimmäistä todellisuutta. Me voimme sanoa siitä jotakin paikkansa pitävää, mutta vain kielteisessä muodossa, määrittelemällä, mitä se ei ole. Jos tällä perimmäisellä olennolla tai todellisuudella on myönteisiä ominaisuuksia, emme voi sanoa niistä mitään eikä meillä voi olla niistä mitään käsitystä. <br /> <br /> Hickin mukaan uskonnonharjoittajat saattavat ajatella olevansa yhteydessä Abrahamin Jumalaan tai [[wp:allah|Allahiin]] tai [[wp:vishnu|Vishnuun]] ja pystyvänsä määrittelemään näiden ominaisuuksia. Todellisuudessa he kuitenkin uskontoaan harjoittaessaan ovat yhteydessä siihen perimmäiseen todellisuuteen, josta ei inhimillisten käsitteiden avulla ole mahdollista sanoa mitään. He eivät välttämättä erehdy ajatellessaan olevansa yhteydessä johonkin. Heidän erehdyksensä on pikemminkin ajatuksessa, että he ajattelevat olevansa yhteydessä olentoon, jolla on heidän uskontonsa määrittelemät ominaisuudet. <br /> <br /> Jos tämä Hickin kuvaus uskonnoista on totta, siihen sisältyy samalla sisäinen ristiriita. Sen mukaan emme tunne yhtään perimmäisen todellisuuden ominaisuutta, mutta tiedämme kuitenkin perimmäisellä todellisuudella olevan sen tunnetun ominaisuuden, että se/hän on ihmisten koettavissa. <br /> <br /> Hickin mukaan tämä oletettu perimmäinen todellisuus on kaikkien uskontojen tuonpuoleinen perusta. Tärkeää ei Hickin mukaan ole se, mitä perimmäisestä todellisuudesta voidaan sanoa, vaan että sen kokeminen johtaa ihmisen itsekeskeisyydestä todellisuuskeskeisyyteen. <br /> <br /> Tämä Hickin väite sisältää kuitenkin ongelmia. Ensinnäkin, jos emme voi sanoa tästä perimmäisestä todellisuudesta (olennosta?) mitään varmaa, mistä tiedämme, miten se vaikuttaa ihmiseen? Toiseksi, jos tällä perimmäisellä todellisuudella ei ole mitään sellaisia ominaisuuksia, joista meillä on käsitteitä, mistä voimme tietää, että me kohtaamme sen (hänet?) juuri uskonnoissa? Kolmanneksi, miksi tietynlainen muutos olisi sopivampi seuraus siitä, että olemme yhteydessä perimmäiseen todellisuuteen (olentoon?) kuin jokin muu muutos? (Plantinga 2000: 43–63.) <br /> <br /> Hick näyttäisi ajattelevan, että tietyt uskonnolliset käsitteet tai ideat ovat aitoja ilmauksia perimmäisestä todellisuudesta. Jos perimmäisellä todellisuudella ei kuitenkaan ole mitään ominaisuuksia, joista meillä voisi olla tietoa, millä perusteella voimme erottaa sen aidot ja epäaidot ilmaukset toisistaan? Meillä ei silloin näyttäisi olevan mitään perusteita pitää Jeesuksen sanomaa rakastavasta Jumalasta sen aidompana ilmauksena perimmäisestä todellisuudesta kuin Markiisi de Saden (1740–1814) käsitystä, jonka mukaan perimmäinen todellisuus on kaoottinen ja vailla merkityksellisyyttä oleva kaikkikäsittävä pahuus. Jos emme tiedä mitään perimmäisen todellisuuden ominaisuuksista, silloin mikä tahansa inhimillisen todellisuuden osa saattaa ilmentää sitä yhtä hyvin kuin jokin toinen. Oman ongelmansa Hickin ajatteluun tuo vielä se, että eri uskontojen ja maailmankatsomusten käsitykset perimmäisestä todellisuudesta ovat usein keskenään ristiriitaisia ja toisensa poissulkevia. <br /> <br /> Heikki Räisäsen mielestä Hick on jäänyt puolitiehen uskonnollisessa konstruktivismissaan.<br /> <br /> {{sitaatti|Hickin ajattelu on selkeää, innovatiivista ja pelotonta. Hän on jättänyt taakseen käsitykset maailman menoon puuttuvasta Jumalasta – –. Jumalauskosta hän ei kuitenkaan ole luopunut. Jumala ei ole pelkkä symboli eikä kielipelin elementti, vaan maailmankaikkeuden luoja ja Herra, jota uskovat oikeutetusti palvovat. Usko Jumalaan on rationaalisesti perusteltavissa (ei: todistettavissa!) uskonnollisella kokemuksella. - - Jos teistinen jumalausko murenee, viittaus toisiin avaruuksiin on laiha lohtu. Todellista vaihtoehtoa joutuu silloin etsimään suunnalta, johon Hick tietoisesti kieltäytyy lähtemästä: Jumala on syvä, rikas ja tärkeä &quot;symboli&quot;, jonka ihminen on luonut ja jonka sisällöstä ihmisen on myös otettava vastuu. Tähän suuntaan ovat edenneet sellaiset tärkeät nykyteologit kuin Gordon Kaufman ja Don Cupitt. Jos joku ei arvosta uskonnossa runoutta ja paradoksia, hänelle ei ehkä jää kuin Michael Goulderin tiet. Menetettyään uskonsa Jumalaan tämä eksegeetti on eronnut kirkostaan ja tunnustautuu humanismiin. (Räisänen 1991: 173–174.)}}<br /> <br /> Johdonmukaisen ateistisen näkemyksen mukaan Jumala ei ole olemassa ihmisen ajatuksista ja kokemuksista riippumattomana olentona. Hän on pelkkä [[AW:S#symboli|symboli]] tai kielipelin [[AW:S#elementti|elementti]], joka saa vaihtelevia sisältöjä erilaisissa kulttuureissa ja kielipeleissä. <br /> <br /> Itävaltalais-englantilaisen filosofin Ludwig Wittgensteinin (1889–1951) myöhäisajattelun inspiroima uskonnonfilosofia lähtee liikkeelle ihmisen kielestä ja sen ilmaisumahdollisuuksista. Sen mukaan uskonnolliseen elämänmuotoon liittyvien &quot;kielipelien&quot; sisältämät uskonnolliset ilmaukset eivät lainkaan viittaa todellisuuteen. Ne ovat vain tuon elämänmuodon sisällä tehtyjä kielipelin siirtoja, jotka ovat kaiken ulkopuolelta esitettävän kritiikin ulottumattomissa. Uskonnollinen ihminen pelaa erityistä uskonnollista kielipeliä, jonka tarkoituksena ei ole viitata Jumalaan todella olemassa olevana olentona. ”Jumalalla” on oma &quot;tämänpuoleinen&quot; roolinsa uskonnollisessa elämänmuodossa. Koska ihminen on itse &quot;luonut&quot; Jumalan, hän on vastuussa tästä luomuksestaan. Wittgensteinin mukaan uskonnossa ja uskonnollisessa kielenkäytössä ei ole kyse siitä, ovatko sen ilmaukset tosia, epätosia tai mielettömiä. Kaikki yritykset perustella ja oikeuttaa uskonnolliset väitteet tosiseikkoihin perustuvilla kuvauksilla ovat epäasianmukaisia. Uskonnollisessa uskossa ei ole kyse tietämisestä, jos &quot;tietämisellä&quot; tarkoitetaan jotakin, jolle henkilö voi vaadittaessa antaa riittäviä perusteita tai jonka hän voi osoittaa todeksi vetoamalla todistusaineistoon ja perusteisiin. Tällaista konstruktivismia edustaa esimerkiksi Gordon Kaufmanin ajattelu.<br /> <br /> === &quot;Jumala&quot; mielikuvituksen tuotteena ===<br /> <br /> Gordon Kaufmanin mielestä inhimillinen puhe ei onnistu sanomaan mitään todellisesta olemassa olevasta Jumalasta. Kun uskonnolliset ihmiset puhuvat Jumalasta, he eivät itse asiassa puhu mistään todella olemassa olevasta olennosta, koska &quot;Jumala&quot; on mielikuvituksen luoma ajatuskonstruktio.<br /> <br /> Jumala on symboli – mielikuvituksen luoma konstruktio – joka tekee ihmisille mahdolliseksi nähdä maailma ja itsensä sellaisella tavalla, että toiminnasta ja moraalista tulee perimmäisessä mielessä (metafyysisesti) merkityksellistä. (Kaufman 1972: 109.)<br /> <br /> Kun puhumme Jumalasta, käytämme Kaufmanin mukaan oman mielikuvituksemme luomaa ajatuskonstruktiota. Jumalaa koskevilla inhimillisillä ajatusrakennelmilla ja käsityksillä ei ole mitään vastaavuutta todellisuudessa, tai emme ainakaan voi tietää niillä olevan sellaista. Ei ole mahdollista tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Vaikka Jumala olisi olemassa, ei ole mitään tapaa puhua hänestä, kuvata hänen olemustaan tai saada tietoa hänen ominaisuuksistaan.<br /> <br /> Merkitseekö tämä sitä, että loppujen lopuksi päätelmänä on, että Jumalaa ei ole olemassa, että hän on vain mielikuvituksemme tuotetta? Jos noiden sanojen tarkoituksena on ilmaista [[AW:S#spekulaatio|spekulatiivinen]] kysymys asioiden perimmäisestä luonteesta, silloin, kuten olemme nähneet, ei ole mitään mahdollista tapaa antaa vastausta. (Kaufman 1972: 111.)<br /> <br /> Jumalaa joko ei ole olemassa tai jos hän on olemassa, ei ole ainakaan mahdollista tietää, millainen hän on, tai määritellä hänen ominaisuuksiaan. &quot;Jumalasta&quot; voidaan kyllä muodostaa erilaisia käsityksiä – on mahdollista luoda erilaisia ajatusrakennelmia, joiden teemana on &quot;Jumala&quot;. Mutta nämä käsitteelliset luomukset eivät ole tietoa. Niillä voi olla mieltä ylentävä vaikutus, ja ne voivat saada ihmisen kokemaan elämänsä ja toimintansa merkitykselliseksi. Mutta ne eivät välitä tietoa perimmäisestä todellisuudesta, ne eivät edes onnistu sanomaan siitä mitään. Ne ovat ilmausta luojiensa toiveista, tarpeista, mielihaluista tai maailmankuvasta. Ne palvelevat joitakin muita tarkoitusperiä kuin tiedon selville saamista. <br /> <br /> Kun ihminen rukoilee tai muuten harjoittaa hartautta, hän elää suhteessa oman mielikuvituksensa luomaan ajatuskonstruktioon, ei mihinkään todelliseen olentoon. Eri kulttuureissa vallitsevat uskonnolliset käsitysjärjestelmät ovat ilmauksia luojiensa psykologisista ja sosiaalisista tarpeista, ja niillä on lähinnä terapeuttinen, esteettinen, elämyksellinen tai kulttuurinen merkitys.<br /> <br /> {{sitaatti|Kristillinen kuva/käsite Jumalasta, kuten olen sen tässä esittänyt, on mielikuvituksen luoma konstruktio, joka orientoi yksilöt ja yhteisöt niin, että se helpottaa kehitystä kohti rakastavaa ja huoltapitävää minuutta, ja kohti avoimuuden, rakkauden ja vapauden yhteisöjä. (Kaufman 1981: 48.)}}<br /> <br /> Uskonnolliset käsitteet pyrkivät tuottamaan mieltä ylentäviä kokemuksia, tarjoamaan lohdutusta selittämättömän kärsimyksen edessä tai avaamaan uusia näköaloja elämään, ylläpitämään yhteiskuntajärjestystä tai sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaufman olettaa, että kun esimerkiksi kristityt puhuvat Jumalasta, he itse asiassa tarkoittavat oman mielikuvituksensa luomaa symbolia eivätkä mitään todellista olentoa. <br /> <br /> Onko kuitenkaan mielekästä ajatella, että kristityt teistit itse asiassa mielessään tarkoittaisivat tällaista ajatuskonstruktiota, kun he puhuvat Jumalasta? Mitä esimerkiksi tämän näkemyksen mukaan tarkoittaa, kun teistit puhuvat Jumalasta maailmankaikkeuden luojana? Jos Jumala on itse asiassa pelkkä inhimillisen mielikuvituksen luoma ajatuskonstruktio, kuten Kaufman olettaa, niin tämän näkemyksen mukaan teistit ajattelevat ihmisten luoman ajatuskonstruktion luoneen maailmankaikkeuden. Toisin sanoen, teistit olettaisivat Kaufmanin tulkinnan mukaan, että ihmisten luoma ajatuskonstruktio loi maailmankaikkeuden paljon ennen kuin ihmisiä oli edes olemassa: pelkkä ajatuskonstruktio loi maailmankaikkeuden paljon ennen kuin tätä ajatuskonstruktiota oli edes keksitty. Onko tosiaan mahdollista, että teistit syyllistyisivät näin perusteelliseen käsitesekaannukseen? Vai olisiko mielekkäämpää olettaa, ettei Kaufmanin määritelmä onnistu tavoittamaan sitä, mitä teistit itse asiassa tarkoittavat puhuessaan Jumalasta? (Plantinga 2000: 37.)<br /> <br /> Kaufmanin uskonnollinen konstruktivismi on itse asiassa verhotussa muodossa ilmaistua ateismia tai agnostisismia. Jostain syystä hän katsoo tarpeelliseksi käyttää teologista kieltä, vaikka hänen mielestään se pitääkin tulkita ja rakentaa uudelleen, niin että se vastaa paremmin &quot;aikamme tarpeita&quot;. Hänen mielestään perinteiset uskonnolliset käsitteet ovat jo aikansa eläneitä. Teologien tehtävänä on luoda uudenlaisia uskonnollisia käsitteitä, jotka innostavat ihmisiä ponnistelemaan myönteisten päämäärien hyväksi, vaikka niistä on häivytetty kokonaan teistinen usko kaikkivaltiaaseen ja äärettömään persoonaan, joka on luonut maailmankaikkeuden.<br /> <br /> Niiniluoto (2003: 141) toteaa yleisemmin, että &quot;wittgensteinilaiset fideistit täytyy luokitella aiemmin mainitsemiemme kriteerien perusteella agnostikkoihin&quot;. He puhuvat uskosta Jumalaan sellaisessa merkitysavaruudessa, joka kieltää Jumalaa koskevan tiedon olemassaolon. Tällöin uskosta Jumalaan tulee eräänlaista toiveajattelua, jolla voi olla ihmiselle psykologinen merkitys, vaikka sillä ei olekaan mitään tiedollista painoarvoa. <br /> <br /> Heikki Räisänen puolustaa tällaista agnostista uskonnollisuuden muotoa. Hän on Kaufmanin kanssa samaa mieltä siinä, että perinteisten uskontojen sisältö tulisi kirjoittaa uudelleen sellaiseen muotoon, että se parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi ihmiskunnan hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasapainoa. Tulkinta merkitsee vallankäyttöä ja &quot;valtaa käyttävä tulkitsija voi painottaa elämää rakentavia tai elämää tuhoavia puolia perinteessään.&quot; (Räisänen 1993: 8.) Uskontojen tarkoituksena ei ole välittää tietoa siitä, millainen Jumala on, koska perimmäisestä todellisuudesta ei ole mahdollista saada tietoa. Uskonnolliset käsitykset ovat vapaasti muokattavia ajatusrakennelmia, joita tulisi arvioida niiden yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella.<br /> <br /> Vaikka esimerkiksi kristillisen opin rakentamisessa on näennäisesti käytetty perustana Raamattua, niin itse asiassa Raamatusta on aina löydetty &quot;vain mitä on haluttukin löytää&quot; (mt. 12). Sen sijaan Räisäsen mielestä tulisi tulkinnan lähtökohdaksi ottaa tietty eettinen ja sosiaalieettinen näkökulma. Olisi luotava sellaisia käsityksiä perimmäisestä todellisuudesta, jotka edistävät &quot;inhimillisyyttä&quot; ja joita ohjaavat rakkauden vaatimus, vastuu lähimmäisestä ja totuudellisuus. (Mt. 28.) Räisäsen mukaan esimerkiksi kristillinen oppi taivaasta on inhimillinen utopia, jonka avulla ihminen pyrkii säilyttämään uskon siihen, &quot;että elämää ohjaa olento, joka on sekä kaikkivaltias että hyvä&quot;. (Mt. 37.) Vaikka ihminen tarvitsee utopioita ja hänen on mielekästä pyrkiä luomaan niitä, hänen on kiinnitettävä huomiota siihen, millainen vaikutus niillä on elämän laatuun. Niinpä uskonnollisia ajatusrakennelmia on jatkuvasti pyrittävä arvioimaan ja korjaamaan niin, että ne vaikuttavat mahdollisimman myönteisesti ihmiskunnan kehitykseen. (Mt. 38.)<br /> <br /> Kuvat perimmäisestä todellisuudesta vaihtelevat aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. Perimmäistä todellisuutta ei ole mahdollista kuvata &quot;ajattomalla ja yleispätevällä tavalla&quot; (mt. 51). Ihmiset luovat maailmankuvansa pakosta oman kulttuurisen tilanteensa ja ennakko-oletustensa valossa. Suotavaa olisi, että perinnettä muovattaisiin tietoisesti niin, että &quot;se rakentaa meidän elämäämme ja meidän kauttamme toisten elämää&quot; (mt. 52). Räisänen viittaa tässä yhteydessä Kazantzakisin romaanin kuvaukseen Paavalista, joka nauraa ja lausuu Jeesukselle: &quot;Minä luon sinut ja sinun elämäsi ja sinun oppisi ja ristisi ja ylösnousemuksesi, aivan kuten itse haluan.&quot; (Mt. 54.) <br /> <br /> Kaufmanin ja Räisäsen uskonnollisen agnostismin mukaan kuva perimmäisestä todellisuudesta tulisi luoda sellaiseksi, että se parhaiten edistäisi inhimillisiä arvoja. Miltä pohjalta sitten luodaan käsitys inhimillisistä arvoista? Onko sekin pelkkä inhimillinen konstruktio? Onko sille olemassa jotakin perustaa siinä, millainen todellisuus on? Vai onko arvojen tarkoitus vain heijastella erilaisten ihmisten toiveita, mieltymyksiä, haaveita ja utopioita? Kun Kaufman ja Räisänen väittävät joidenkin konstruktioiden palvelevan ihmiskunnan hyvinvointia toisia paremmin, he herättävät samalla kysymyksen hyvinvoinnin määritelmästä. Millaisesta tiedosta käsin hyvinvoinnin ehdot määritellään? Inhimillisen hyvinvoinnin määrittely edellyttää tietoa ihmisluonnosta, ihmiselämän tarkoituksesta ja päämäärästä. Kaufmanin mukaan on mahdotonta antaa yleispätevää vastausta näihin perustaviin kysymyksiin. Toisaalta hän pitää kuitenkin itsestäänselvyytenä, että jotkut vaihtoehdot voidaan sulkea pois: ihmisen hyvinvointi ei voi riippua persoonallisesta suhteesta Jumalaan, joka on enemmän kuin pelkkä ajatuskonstruktio tai symboli. Koska monille ihmisille suhde Jumalaan on ihmisen hyvinvoinnin perusta, Kaufmanin agnostinen näkemys olettaa näiden ihmisten erehtyvän, koska kukaan ei voi aidosti tuntea Jumalaa. Teisteillä on oletettavasti perustavasti virheellinen kuva todellisuudesta, kun he olettavat, että ihmisen varsinainen hyvinvointi koostuu Jumalan tuntemisesta ja Jumalan yhteydessä elämisestä. Jos kukaan ei voi aidosti tuntea Jumalaa, Jeesus erehtyi julistaessaan onnellisiksi sellaiset ihmiset, jotka &quot;saavat nähdä Jumalan&quot; (Matt. 5: 8). Näin agnostismi paradoksaalisesti olettaa omaavansa perimmäisen tiedon todellisuudesta ja ihmisen tiedon rajoista.<br /> <br /> === Jumalasta on mahdollista puhua ===<br /> <br /> Realistisesta teistisestä näkökulmasta on luonnollista olettaa, että inhimillisen kielen ilmaisut soveltuvat Jumalasta puhumiseen. Koska kaikkivaltias olento on luonut universumin, ihmisen, inhimillisen mielen kategoriat ja kyvyn käyttää kieltä, hän tuskin loi inhimillisen mielen kategorioita sellaisiksi, että ihmisen olisi mahdotonta puhua Luojasta tai ajatella häntä. Luultavampaa on, että luomistyön yhtenä tarkoituksena oli tehdä mahdolliseksi vuorovaikutus ihmisen ja Jumalan, ihmisen ja maailman ja eri ihmisten välillä.<br /> <br /> Cambridgen yliopiston kirjallisuuden professori George Steiner (1929–) argumentoi, että inhimillinen kulttuuri edellyttää teististä perustaa. Kielellisen ilmaisun, keskustelun ja kriitiikin varaan rakentuva kulttuuri edellyttää luottamusta siihen, että sanojen avulla on mahdollista ilmaista maailmaa koskevia tosiasioita.<br /> {{sitaatti|Historiaa ei olisi olemassa sellaisena kuin sen tunnemme, sen enempää kuin uskontoa, [[AW:S#metafysiikka|metafysiikkaa]], politiikkaa tai [[AW:S#estetiikka|estetiikkaa]] sellaisena kuin olemme ne eläneet, ilman perustavaa luottamusta ja uskoa - - sanan ja maailman suhteeseen. Ainoastaan tämän luottamuksen valossa voi olla merkityksen historiaa tai vastaavasti historian merkitystä. (Steiner 1991: 89.)}}<br /> <br /> Sanojen varaan rakentuva kulttuuri menettäisi merkityksensä, jos sanat eivät onnistuisi ilmaisemaan mitään todellisesta maailmasta. Lukiessamme tekstiä, kuunnellessamme musiikkia ja nauttiessamme taiteesta oletamme niiden merkitsevän jotakin. Tämä edellyttää, että sanalla ja todellisuudella on suhde, jolle on olemassa jokin riittävä selitys. Riittävä selitys on Steinerin mukaan vain Jumalan läsnäolo maailmassa ja hänen luomistyönsä, joka asettaa sanan ja todellisuuden merkitykselliseen suhteeseen. Näin ihminen joutuu kosketuksiin läsnä olevan Jumalan kanssa. Jumalan todellinen läsnäolo maailmassa ja hänen luomistyönsä on sekä tieteen että taiteen perustana. Tieteessä käytetyt käsitteet menettävät merkityksensä, jos sanan ja maailman suhteelta puuttuu merkityksellinen perusta. Kuitenkaan sanan ja maailman yhteensopivuutta ei voi lopullisesti todistaa; se on omaksuttava kokemuksen ja käytännön pohjalta. Käytämme sanoja tavalla, joka osoittaa meidän uskovan, että sanojen avulla onnistumme puhumaan maailman todellisista ominaisuuksista.<br /> <br /> Nekin, jotka epäilevät sanojen kykyä ilmaista jotakin todellisuudesta, harvoin pidättyvät ilmaisemasta tätä vakaumustaan sanoin. Toisin sanoen, he uskovat sanojen pystyvän ilmaisemaan luotettavasti ainakin epäilyksen sanojen kyvystä ilmaista mitään luotettavasti. <br /> <br /> Olettamukset perimmäisestä todellisuudesta ohjaavat kaikkien muiden tosiasioiden tulkintaa. Perustava kysymys koskee sitä, miksi yleensä on olemassa jotakin, sen sijaan että ei olisi olemassa mitään. Toinen perustava kysymys koskee todellisuuden järjestystä ja merkitystä. Voiko todellisuuden yksityiskohdilla olla merkitystä ilman että kokonaisuudella olisi merkitystä? Onko mielekästä olettaa ihmisen tiedon olevan luotettavaa, jos ihmisen älylliset kyvyt ovat täysin sattumanvaraisen kehityksen tulosta? George Steinerin mukaan on järkevää olettaa inhimillisen kielen tulkitsevan maailmaa luotettavasti vain, jos kaiken takana on persoonallinen Jumala, joka on läsnä universumissa:<br /> {{sitaatti|[Tämä kirjoitus] esittää väitteen, että yhtenäinen ymmärrys siitä mitä kieli on ja miten kieli toimii, yhtenäinen selonteko inhimillisen puheen kyvystä viestiä merkitystä ja tunnetta, perustuu viime kädessä oletukseen Jumalan läsnäolosta. (Steiner 1991: 3.)}}<br /> <br /> Teistin on luonnollista olettaa, että ihmisen perustavat intuitiot tarjoavat hänelle kosketuksen todellisuuteen. Kaikkivaltias, kaikkitietävä ja hyvyydessään täydellinen Luoja tuskin loisi omaksi kuvakseen olentoa, joka olisi täysin erotettu todellisuudesta. Jos ihmisen elämän tarkoituksena on tuntea Luojansa ja rakastaa häntä ikuisesti, ihmisellä täytyy olla perustavat valmiudet olla kosketuksissa itseään ympäröivään todellisuuteen.<br /> <br /> Vaikka ihmisen kokemukset ja käsitteet soveltuvat saamaan luotettavaa tietoa Jumalasta, luotettavan tiedon saaminen ei ole itsestäänselvyys. Todellisuudessa on ulottuvuuksia, jotka ovat ihmisen ymmärryksen tavoittamattomissa. Jumalan olemuksessa on syvyyksiä, joita ihmisen ymmärrys ei pysty luotaamaan. Jumalasta on periaatteessa mahdollista saada luotettavaa tietoa, vaikka erehtymisen vaara on jatkuvasti olemassa. Jumalaa koskevan tiedon ongelmat eivät johdu siitä, etteivätkö ihmisen älylliset kyvyt olisi sopivia saamaan tietoa Jumalasta. Osittain ongelma liittyy ihmisen rajallisuuteen: äärellinen ihminen ei pysty luotaamaan ääretöntä Jumalaa. Toiseksi ongelma on eettinen: ihminen ei halua tuntea täysin hyvää ja kaikkivaltiasta olentoa, koska se paljastaisi hänen oman turmeluksensa. Siksi kristillisen teismin mukaan Jumalan on ilmoitettava itsensä sekä sanallisesti että henkilökohtaisesti, jotta hänet voitaisiin tuntea.<br /> <br /> Raamatun Jumala on absoluutti, ehdoton, iankaikkinen ja ikuinen, aina olemassa ollut, ihmisen mitoin määrittelemätön, kaikkivaltias, suvereeni, kenellekään alistumaton, kaikkeuden luoja ja valtias, mutta samalla kuitenkin historiaan tuleva, ihmistä puhutteleva ja itsensä ilmoittava Jumala, joka aikanaan lähetti Poikansa maailmaan yhdeksi meistä. (Lindgren 2000: 54.)<br /> <br /> [[wp:teistinen realismi|Teistiset realistit]] olettavat tavallisesti, että Jumala on ilmoittanut itsensä tavalla, joka tekee mahdolliseksi saada hänestä luotettavaa tietoa. Ilmoitusta pyritään tulkitsemaan huolellisesti, koska tarkoituksena on saada selville, millainen Jumala todella on. Jumalaa koskevien tulkintojen totuuden kriteeriksi ei voi asettaa mitään muuta kriteeriä, esimerkiksi sitä, miten hyvin erilaiset tulkinnat oletetusti palvelevat ihmiskunnan hyvinvointia. Luotettava käsitys ihmiskunnan hyvinvoinnin edellytyksistä edellyttää tietoa ihmisen olemuksesta, joka puolestaan edellyttää tietoa ihmisen alkuperästä. Realistien mukaan ei ole tarkoitus, että vapaasti luomme mielikuvan Jumalasta sen mukaan, mikä näyttäisi meidän mielestämme tuottavan hyviä yhteiskunnallisia seurauksia, vaan tarkoituksena on löytää totuus siitä, millainen olento Jumala on. Tähän tietoon perustuu myös tieto siitä, millainen olento ihminen on, koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Jumalaa koskevalla tiedolla on ajateltu olevan ainakin neljä lähdettä: luontainen jumalatietoisuus, kokemus Jumalan läsnäolosta, taiteellinen kokemus ja sanallinen ilmoitus.<br /> <br /> Kolmannessa luvussa on tarkoitus pohtia tällaisen teistisen näkemyksen sisäistä logiikkaa yksityiskohtaisemmin ja arvioida sitä vastaan esitetyn kritiikin pitävyyttä. Tilan säästämiseksi on pakko rajoittua yhteen teismin muotoon. Ottaen huomioon länsimaisen keskustelun keskittyminen kristinuskoon, on mielekästä pohtia nimenomaan niitä ajatuskulkuja, joita on kehitetty vaikutusvaltaisten kristillisten traditioiden piirissä. <br /> <br /> Sitä ennen analysoidaan kuitenkin tieteellisen maailmankatsomuksen ja uskonnon suhdetta sekä pohditaan kysymystä tieteellisessä tutkimuksessa hyväksyttävistä tiedon lähteistä. Näihin kysymyksiin keskitytään seuraavassa luvussa.<br /> <br /> == Kooste ==<br /> <br /> Monenlaiset käsitteelliset epäselvyydet vaivaavat yrityksiä määritellä uskon ja tiedon välistä suhdetta. Uskon ja uskomuksen käsitettä käytetään yhtäältä täysin neutraalissa merkityksessä ja toisaalta merkityksessä 'toiveajatteluun perustuva tunteenomainen vakaumus'. Uskonnollinen usko ymmärretään tavallisesti jälkimmäisessä merkityksessä. <br /> <br /> [[Evidentialismi|Evidentialistit]] katsovat, että Jumalaan on mahdollista uskoa ainoastaan, jos Jumalan olemassaolo pystytään todistamaan tai perustelemaan. Evidenssin tai todistusaineiston käsitettä käytetään tässä yhteydessä ainakin kolmessa merkityksessä: <br /> # Evidenssillä voidaan tarkoittaa argumentatiivista perustelua, joka muodostaa vastaansanomattoman todistuksen Jumalan olemassaolosta. <br /> # Evidenssillä voidaan tarkoittaa argumentatiivista perustelua, joka muodostaa riittävän syyn uskoa Jumalan olemassaoloon. <br /> # Evidenssillä voidaan tarkoittaa todistusaineistoa tai evidenssiä, johon ihminen on välittömästi kosketuksissa kokemuksensa välityksellä riippumatta siitä, pystyykö hän pukemaan niihin sisältyvät perusteet argumenttien muotoon. <br /> <br /> Evidentialistit väittävät tavallisesti, että jos teisti ei osaa perustella vakaumustaan ensimmäisessä tai toisessa merkityksessä, se on perusteeton myös kolmannessa merkityksessä, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää fideismi, jonka mukaan uskolla ei ole mitään tiedollista merkitystä. Eksperientialismin mukaan teismi voi perustua välittömään evidenssiin, joka voidaan pukea argumenteiksi, mutta jolla on tiedollista painoarvoa jo välittömän kokemuksen muodossa.<br /> <br /> Evidentialistit vetoavat joskus siihen, ettei Jumalan olemassaolon puolesta ole esitetty vastaansanomatonta argumenttia ja katsovat sen merkitsevän sitä, ettei usko Jumalaan perustu evidenssiin eli todistusaineistoon. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Evidentialistit sekoittavat keskenään sen, mitä voidaan tietää ja mitä voidaan todistaa. Ihmisellä voi olla luontaista ja intuitiivista tietoa Jumalan olemassaolosta ja joistakin hänen ominaisuuksistaan vaikka hän ei pystyisi teoreettisesti todistamaan Jumalan olemassaoloa. Usko Jumalaan voi olla pätevä perususkomus, joka perustuu maailmankaikkeudessa ja ihmisen olemuksessa olevaan todistusaineistoon. Tämä todistusaineisto voidaan pukea argumenteiksi, vaikka siitä ei inhimillisen tiedon rajoitusten takia ole mahdollista rakentaa vastaansanomatonta todistusta Jumalan olemassaolon puolesta.<br /> <br /> Yhden agnostismin muunnelman mukaan Jumalasta ei voida esittää mielekkäitä väitteitä, koska inhimillinen kieli ei sovellu Jumalasta puhumiseen. Tämän näkemyksen mukaan Jumalasta ei ole mahdollista puhua reaalisesti olemassaolevana olentona. Näitä määritelmiä ja rajauksia tehdessään agnostikot kuitenkin samalla ylittävät vetämänsä rajan ja puhuvat Jumalasta sekä pyrkivät määrittelemään hänen olemustaan tavalla, joka on heidän oman teoriansa mukaan on mahdotonta. Koska teistinen realisti olettaa Jumalan luoneen ihmisen ja koko maailmankaikkeuden, hänen on luonnollista olettaa, että ihminen pystyy puhumaan Jumalasta. Niinpä agnostista teoriaa vaivaavaa sisäistä ristiriitaa ei pääse syntymään realistisessa teistisessä lähestymistavassa.<br /> <br /> {{Uskonnonfilosofia}}<br /> [[Luokka:Epistemologia]][[Luokka:Lukusuositukset]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Kahvihuone/K%C3%A4ytt%C3%B6ongelmat&diff=10620 2016-01-24T00:30:33Z

<p>Darter: </p> <hr /> <div>{{kahvihuone}}<br /> Minkä takia [[Toiminnot:Satunnainen sivu|Satunnainen sivu]] saattaa viedä metasivullekin? Ei varmaan toivottavaa? --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 23. tammikuuta 2009 kello 00.17 (EET)<br /> :Ei ole toivottavaa. Pääsin salakavalasti vaimokkeen koneelle ja korjasin ongelman. Ei pitäis enää tulla metasivuja, kun randomisoidaan sivuja. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]]&amp;nbsp;&lt;sup&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])&lt;/sup&gt; 25. tammikuuta 2009 kello 00.15 (EET)<br /> ::Saisikohan metasivujen nimiavaruutta tjsp. muokattua siten, ettei niitä laskettaisi artikkelisivuiksi? --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 25. tammikuuta 2009 kello 00.19 (EET)<br /> :::Mun käsittääkseni artikkelisivuiks lasketaan ainoastaan ne sivut, jotka on perus-nimiavaruudessa. Noissa metasivuissa on joku bugi, jota en todellakaan käsitä. Kun nehän on ikäänku olemassaolemattomia, ei niitä oo. Ja jostain syystä rakas randomaiserimme tykkää arpoa niitä aika riemullisen useasti. En osaa ainakaan nyt muuta ku nostaa kädet pystyyn. Palaan astialle, jos koen voivani laskea käteni. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]]&amp;nbsp;&lt;sup&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])&lt;/sup&gt; 31. tammikuuta 2009 kello 23.59 (EET)<br /> <br /> == Huuhaa 2008 ja Google ==<br /> <br /> Olisi tarjolla sekä hyviä että huonoja uutisia:<br /> * Hyvä uutinen: &quot;huuhaa 2008&quot; -aiheinen Google-haku ehdottaa näköjään ApoWikin ao. sivua viidentenä vaihtoehtonaan.<br /> * Huono uutinen: kun kyseistä linkkiä klikkaa, ei pääsekään ko. sivulle vaan sivulle, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla pääsee ko. sivulle. Useimmat luultavasti osaavat klikata ko. linkkiä, mutta olisikohan mitään mahdollisuutta tämän välisivun ohittamiseen? Vaikuttaisi siltä, että nykyisellään kyseessä on kaksinkertainen uudelleenohjaus. Ehkä sellaisia kannattaisi tästä(kin) syystä pyrkiä yleensäkin välttämään?<br /> --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 7. helmikuuta 2009 kello 19.49 (EET)<br /> <br /> :Joo, probleema on täysin siinä kaksinkertasessa redarissa, jonka fiksauksen jälkeen Googlen hakutulosta klikkaamalla pääsee nyt suoraan ko. artsuun. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]]&amp;nbsp;&lt;sup&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])&lt;/sup&gt; 7. helmikuuta 2009 kello 20.05 (EET)<br /> <br /> Tuo edellisongelma siis korjattiin rivakasti. Entäpä nykytilanne: &quot;huuhaa 2008&quot; tuottaa 20 ensimmäisen löydöksensä joukossa vain yhden ApoWikiin osoittavan (sain sen sijoitukseksi 18.), sekin osoittaa ko. artikkelin sijasta sen keskustelusivulle, eikä linkki edes toimi, vaan Safari-selain tuottaa seuraavanlaisen virheilmoituksen: &quot;Safari ei voi avata sivua 'http://apologetiikkawiki.fikeskustelu:Huuhaa-palkinto_2008/?title=Keskustelu:Huuhaa-palkinto_2008', koska se ei löydä palvelinta 'apologetiikkawiki.fikeskustelu'.&quot; - Eipä sinänsä ihme, ellei tuonnimistä palvelinta löydykään, mutta olisiko asialle jotakin tehtävissä? --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 7. maaliskuuta 2009 kello 19.28 (UTC)<br /> <br /> :Apologetiikkawiki.org on laitettu ohjaamaan osoitteeseen apologetiikkawiki.fi ja siinä ohjauksessa on jotain silmällään. Luulisin, että asialle ois tehtävissä jotain, jos palvelimelle kehitetään php-kikkare, joka hoitaa uudelleenohjauksen halutulla tavalla. Koitan keksiä jotain ellei joku muu kerkeä ensin. Ilmottelen edistymisestä. --&lt;font size=&quot;1&quot; style=&quot;font-family:Zapfino, sans-serif&quot;&gt;[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|&lt;sup&gt;k&lt;/sup&gt;]]&lt;/font&gt; 8. maaliskuuta 2009 kello 00.00 (UTC)<br /> <br /> ::Ongelma ohi: ApoWiki on kuudentena ja linkki toimii moitteettomasti. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 20. maaliskuuta 2009 kello 07.58 (UTC)<br /> <br /> ==align:center==<br /> Hm... onko jotain .css- tiedostoa säädetty viime aikoina, kun huomasin, että esim [[Malline:Sitaatti3|sitaatti-mallineissa]] tuo center-argumentti ei toimi, jolloin sitaatti kohdistuu vasempaan reunaan... --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 24. helmikuuta 2009 kello 10.07 (EET)<br /> <br /> ==Outo tilaongelma==<br /> [[Abiogeneesi]]-artikkelin muokkaukseen liittyvien esikatseluiden yhteydessä tulee tällaista viestiä:<br /> * &quot;Fatal error: Allowed memory size of 33554432 bytes exhausted (tried to allocate 1966080 bytes) in /var/lib/mediawiki/extensions/CheckUser/CheckUser.i18n.php on line 4943&quot;.<br /> Kouluaritmetiikan pohjalta minusta vaikuttaa melko haasteelliselta yrittää todistaa, että 1966080 ''bytes'' olisi liian paljon mahtuakseen tilaan, jota siis luvataan olevan 33554432 ''bytes''. ''Jotain'' kuitenkin ilmeisesti menee pieleen, mutta mitä? &amp;ndash; Sellaisenkin yksityiskohdan voisi tässä vielä mainita, että ensi kerralla ongelma oli siinä mielessä ohimenevä, että toisella yrittämällä esikatselu onnistui normaalisti, mutta lisäeditoinnin jälkeen systeemi teki tenän toistuvista yrityksistä huolimatta. &amp;ndash; Jonkin ajan kuluttua sitten taas onnistui. Siis kaiken kaikkiaan outo juttu mielestäni. Vaikkei ongelma nyt juuri tällä erää olekaan akuutti, merkitsen sen tänne tiedoksi. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 25. maaliskuuta 2010 kello 18.52 (UTC)<br /> :bugin liittyvä laajennos on nyt toistaiseksi kytketty pois eli homman pitäisi nyt pelittää<br /> ::::--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 25. maaliskuuta 2010 kello 21.33 (UTC)<br /> ::Tiedoksi, että tuli taas tällainen virheilmoitus:<br /> ::* &quot;Fatal error: Allowed memory size of 33554432 bytes exhausted (tried to allocate 1966080 bytes) in /var/lib/mediawiki/extensions/CheckUser/CheckUser.i18n.php on line 4943&quot;.<br /> ::Tällä kertaa kontekstina oli Suunnitteluteoria-artikkeli, mutta itse virheilmoitus siis on suorastaan &quot;aavemaisen yhdenmukainen&quot; aina talletusyrityksen kokoa myöten. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 15. huhtikuuta 2010 kello 09.10 (UTC)<br /> <br /> :::Sama ongelma näyttää ilmenevän myös artikkeleiden [[Tieteellinen maailmankatsomus]], [[Messias-ennustukset]] ja [[Usko, tiede ja evoluutio (kirja)]] kanssa. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 23. huhtikuuta 2010 kello 12.49 (UTC)<br /> <br /> ==Palvelin torkahtelee?==<br /> Kreationismi-artikkelin esikatseluyritysten yhteydessä on nyt ilmennyt sellaista, että eteen tulee vain tyhjä ruutu. Kun yrittää päivittää sivun, saa varoituksen tietojen uudelleenlähetyksestä, ja sen hyväksyttyä joko onnistuu saamaan tarkoitetun esikatselusivun eteensä tai sitten ei. Samaa uudelleenlähettämistä voi sitten viimemainitussa tapauksessa toistella onnistumisen toivossa. Jokin lokitiedosto ehkä antaisi valaistusta palvelinpuolen tapahtumainkulkuun. (Saa nyt sitten nähdä, onnistuuko tämänkään viestin jättö ensi yrittämällä.) --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 16. syyskuuta 2010 kello 11.11 (UTC)<br /> <br /> ==Voiko päivityksiä ylipäänsä enää tehdä?==<br /> Olin pitkästä aikaa tekemässä jotain tämän projektin hyväksi, mutta yrittäessäni viedä päivitystä William Lane Craig -sivulle, systeemi vaatii toistuvia todisteita inhimillisyydestäni (ikään kuin neljä-vastaus olisi ollut virheellinen Joonan kirjan lukujen kirjaimin kirjoitettua lukumäärää koskeneeseen kysymykseen) eikä suostu tekemään itse asian &quot;hyväksi&quot; muuta kuin hävittämään jo kirjoitetun yhteenvedon ja vaatimaan uutta. Onko tämä wiki ylipäänsä sellaisessa tilassa, että sen kehittämisen katsotaan olevan tässä vaiheessa mahdollista tai suotavaa? --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Apollos|keskustelu]]) 23. tammikuuta 2016 kello 14.08 (EET)<br /> <br /> :Lisätyn ulkoisen linkin toimimattomaksi editoinnin jälkeen muiden muutosten tallennus osoittautui mahdolliseksi (kuten tämän sivun päivityskin oli sitä ennen osoittautunut). Hyvä näinkin; mutta ulkoisia linkkejäkin olisi kyllä mukava pystyä käyttämään. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Apollos|keskustelu]]) 23. tammikuuta 2016 kello 22.25 (EET)<br /> ::Wiki on päässyt rapistumaan huollon puutteessa, mutta sen kehittäminen on toki suotavaa. Lisäsin sinulle ylläpitäjän oikeudet toistaiseksi, jotta bugiset muokkausmuurit eivät koituisi esteeksi. --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Darter|keskustelu]]) 24. tammikuuta 2016 kello 02.04 (EET)</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Kristillinen_seksuaalietiikka&diff=10619 2016-01-24T00:28:45Z

<p>Darter: Viitteiden wikifiointia</p> <hr /> <div>Nykyään monet pitävät Raamatun seksuaalietiikkaa vanhentuneena ja kokevat sen lähinnä ilonpilaajaksi sitä sovellettaessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on puolustaa raamatullista seksuaalietiikkaa osoittamalla sen noudattamisen käytännön hyötyjä.<br /> <br /> ==Esiaviollinen seksi==<br /> Raamatun mukaan seksin harrastaminen kuuluu avioliittoon ({{rp|Sananl. 5:15-19}}, {{rp|5. Moos. 22:13-30}}, {{rp|3. Moos. 20:10}}, {{rp|2. Moos. 20:14}}, {{rp|2. Moos. 22:16-17}}). Seksin säästäminen avioliittoon ehkäisee tehokkaasti sukupuolitautien leviämistä ja ei-toivottuja raskauksia. On havaittu, että esiaviollisesta seksistä pidättyminen vahvistaa avioliittoa,&lt;ref name=&quot;BusbyCarroll2010&quot;&gt;{{cite journal|last1=Busby|first1=Dean M.|last2=Carroll|first2=Jason S.|last3=Willoughby|first3=Brian J.|title=Compatibility or restraint? The effects of sexual timing on marriage relationships.|journal=Journal of Family Psychology|volume=24|issue=6|year=2010|pages=766–774|issn=1939-1293|doi=10.1037/a0021690}}&lt;/ref&gt;{{,}}&lt;ref name=&quot;tohtori&quot;&gt;[http://www.tohtori.fi/?page=1616302&amp;id=1486367 &quot;Älä hyppää heti sänkyyn - vahvistat avioliittoa&quot;], Johanna Rytkönen, Tohtori.fi, 15.01.2011, Viitattu 9.1.2016&lt;/ref&gt; mikä saattaa selittyä sillä, että &quot;seksin aloittaminen suhteen alkuvaiheessa saattaa johtaa siihen, että ihmiset ikään kuin liukuvat suhteeseen sen sijaan, että pohtisivat suhteen aloittamista syvällisemmin&quot;&lt;ref name=&quot;tohtori&quot;/&gt;, jolloin esiaviollinen seksi lähentää suhteen osapuolia toisiinsa liian aikaisin verrattuna Raamatun mukaan toimimiseen eli seksin säästämiseen avioliittoon. Lisäksi voidaan olettaa, että seksin säästäminen avioliittoon edistää uskollisuutta parisuhteessa, sillä seksin avioliittoon säästävällä henkilöillä on keskimäärin vähemmän&lt;ref&gt;Tällainen henkilö on saattanut harrastaa seksiä mahdollisissa aiemmissa avioliitoissaan.&lt;/ref&gt; seksikokemuksia kuin muilla, mikä ehkäisee&lt;ref&gt;Kun kokemusta muista seksikumppaneista ei ole, seksiä nykyisen kumppanin kanssa ei voi verrata seksiin aiempien kumppaneiden kanssa, jolloin on korkeampi kynnys käydä vieraissa. Voidaan olettaa, että tämä toimii vastaavasti myös niin, että mitä vähemmän aiempia seksikokemuksia on, sitä korkeampi on kynnys pettää.&lt;/ref&gt; pettämistä varsinkin silloin, kun aviopuolisoiden seksielämässä on ongelmia.<br /> <br /> ==Avoliitto==<br /> Avoliittoa ei voida pitää kristillisenä parisuhteen muotona, sillä siihen tyypillisesti kuuluu esiaviollinen seksi tai ainakin se on omiaan houkuttelemaan tämän harrastamiseen. Suomessa tapahtuu avoeroja vuosittain kahdesta kolmeen kertaan enemmän kuin avioeroja, vaikka avioliitossa elää moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin avoliitossa.&lt;ref&gt;[http://yle.fi/uutiset/avoparit_eroavat_aviopareja_yleisemmin/5823999 Avoparit eroavat aviopareja yleisemmin], YLE uutiset, 25.2.2008 klo 9:13, Viitattu 9.1.2016.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> ==Homoseksuaalisuus==<br /> Kts. ApoWikin artikkeli [[Homoseksuaalisuus]].<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{Viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=ApoWiki:Kahvihuone/K%C3%A4ytt%C3%B6ongelmat&diff=10618 2016-01-24T00:04:06Z

<p>Darter: /* Voiko päivityksiä ylipäänsä enää tehdä? */</p> <hr /> <div>{{kahvihuone}}<br /> Minkä takia [[Toiminnot:Satunnainen sivu|Satunnainen sivu]] saattaa viedä metasivullekin? Ei varmaan toivottavaa? --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 23. tammikuuta 2009 kello 00.17 (EET)<br /> :Ei ole toivottavaa. Pääsin salakavalasti vaimokkeen koneelle ja korjasin ongelman. Ei pitäis enää tulla metasivuja, kun randomisoidaan sivuja. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]]&amp;nbsp;&lt;sup&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])&lt;/sup&gt; 25. tammikuuta 2009 kello 00.15 (EET)<br /> ::Saisikohan metasivujen nimiavaruutta tjsp. muokattua siten, ettei niitä laskettaisi artikkelisivuiksi? --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 25. tammikuuta 2009 kello 00.19 (EET)<br /> :::Mun käsittääkseni artikkelisivuiks lasketaan ainoastaan ne sivut, jotka on perus-nimiavaruudessa. Noissa metasivuissa on joku bugi, jota en todellakaan käsitä. Kun nehän on ikäänku olemassaolemattomia, ei niitä oo. Ja jostain syystä rakas randomaiserimme tykkää arpoa niitä aika riemullisen useasti. En osaa ainakaan nyt muuta ku nostaa kädet pystyyn. Palaan astialle, jos koen voivani laskea käteni. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]]&amp;nbsp;&lt;sup&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])&lt;/sup&gt; 31. tammikuuta 2009 kello 23.59 (EET)<br /> <br /> == Huuhaa 2008 ja Google ==<br /> <br /> Olisi tarjolla sekä hyviä että huonoja uutisia:<br /> * Hyvä uutinen: &quot;huuhaa 2008&quot; -aiheinen Google-haku ehdottaa näköjään ApoWikin ao. sivua viidentenä vaihtoehtonaan.<br /> * Huono uutinen: kun kyseistä linkkiä klikkaa, ei pääsekään ko. sivulle vaan sivulle, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla pääsee ko. sivulle. Useimmat luultavasti osaavat klikata ko. linkkiä, mutta olisikohan mitään mahdollisuutta tämän välisivun ohittamiseen? Vaikuttaisi siltä, että nykyisellään kyseessä on kaksinkertainen uudelleenohjaus. Ehkä sellaisia kannattaisi tästä(kin) syystä pyrkiä yleensäkin välttämään?<br /> --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 7. helmikuuta 2009 kello 19.49 (EET)<br /> <br /> :Joo, probleema on täysin siinä kaksinkertasessa redarissa, jonka fiksauksen jälkeen Googlen hakutulosta klikkaamalla pääsee nyt suoraan ko. artsuun. --[[Käyttäjä:Tom Himanen|Tom Himanen]]&amp;nbsp;&lt;sup&gt;([[Keskustelu käyttäjästä:Tom Himanen|Itkumuuri]])&lt;/sup&gt; 7. helmikuuta 2009 kello 20.05 (EET)<br /> <br /> Tuo edellisongelma siis korjattiin rivakasti. Entäpä nykytilanne: &quot;huuhaa 2008&quot; tuottaa 20 ensimmäisen löydöksensä joukossa vain yhden ApoWikiin osoittavan (sain sen sijoitukseksi 18.), sekin osoittaa ko. artikkelin sijasta sen keskustelusivulle, eikä linkki edes toimi, vaan Safari-selain tuottaa seuraavanlaisen virheilmoituksen: &quot;Safari ei voi avata sivua 'http://apologetiikkawiki.fikeskustelu:Huuhaa-palkinto_2008/?title=Keskustelu:Huuhaa-palkinto_2008', koska se ei löydä palvelinta 'apologetiikkawiki.fikeskustelu'.&quot; - Eipä sinänsä ihme, ellei tuonnimistä palvelinta löydykään, mutta olisiko asialle jotakin tehtävissä? --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 7. maaliskuuta 2009 kello 19.28 (UTC)<br /> <br /> :Apologetiikkawiki.org on laitettu ohjaamaan osoitteeseen apologetiikkawiki.fi ja siinä ohjauksessa on jotain silmällään. Luulisin, että asialle ois tehtävissä jotain, jos palvelimelle kehitetään php-kikkare, joka hoitaa uudelleenohjauksen halutulla tavalla. Koitan keksiä jotain ellei joku muu kerkeä ensin. Ilmottelen edistymisestä. --&lt;font size=&quot;1&quot; style=&quot;font-family:Zapfino, sans-serif&quot;&gt;[[Käyttäjä:Tom Himanen|Himanm`]][[Keskustelu:Tom Himanen|&lt;sup&gt;k&lt;/sup&gt;]]&lt;/font&gt; 8. maaliskuuta 2009 kello 00.00 (UTC)<br /> <br /> ::Ongelma ohi: ApoWiki on kuudentena ja linkki toimii moitteettomasti. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 20. maaliskuuta 2009 kello 07.58 (UTC)<br /> <br /> ==align:center==<br /> Hm... onko jotain .css- tiedostoa säädetty viime aikoina, kun huomasin, että esim [[Malline:Sitaatti3|sitaatti-mallineissa]] tuo center-argumentti ei toimi, jolloin sitaatti kohdistuu vasempaan reunaan... --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 24. helmikuuta 2009 kello 10.07 (EET)<br /> <br /> ==Outo tilaongelma==<br /> [[Abiogeneesi]]-artikkelin muokkaukseen liittyvien esikatseluiden yhteydessä tulee tällaista viestiä:<br /> * &quot;Fatal error: Allowed memory size of 33554432 bytes exhausted (tried to allocate 1966080 bytes) in /var/lib/mediawiki/extensions/CheckUser/CheckUser.i18n.php on line 4943&quot;.<br /> Kouluaritmetiikan pohjalta minusta vaikuttaa melko haasteelliselta yrittää todistaa, että 1966080 ''bytes'' olisi liian paljon mahtuakseen tilaan, jota siis luvataan olevan 33554432 ''bytes''. ''Jotain'' kuitenkin ilmeisesti menee pieleen, mutta mitä? &amp;ndash; Sellaisenkin yksityiskohdan voisi tässä vielä mainita, että ensi kerralla ongelma oli siinä mielessä ohimenevä, että toisella yrittämällä esikatselu onnistui normaalisti, mutta lisäeditoinnin jälkeen systeemi teki tenän toistuvista yrityksistä huolimatta. &amp;ndash; Jonkin ajan kuluttua sitten taas onnistui. Siis kaiken kaikkiaan outo juttu mielestäni. Vaikkei ongelma nyt juuri tällä erää olekaan akuutti, merkitsen sen tänne tiedoksi. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 25. maaliskuuta 2010 kello 18.52 (UTC)<br /> :bugin liittyvä laajennos on nyt toistaiseksi kytketty pois eli homman pitäisi nyt pelittää<br /> ::::--[[Käyttäjä:Darter|Darter]] 25. maaliskuuta 2010 kello 21.33 (UTC)<br /> ::Tiedoksi, että tuli taas tällainen virheilmoitus:<br /> ::* &quot;Fatal error: Allowed memory size of 33554432 bytes exhausted (tried to allocate 1966080 bytes) in /var/lib/mediawiki/extensions/CheckUser/CheckUser.i18n.php on line 4943&quot;.<br /> ::Tällä kertaa kontekstina oli Suunnitteluteoria-artikkeli, mutta itse virheilmoitus siis on suorastaan &quot;aavemaisen yhdenmukainen&quot; aina talletusyrityksen kokoa myöten. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 15. huhtikuuta 2010 kello 09.10 (UTC)<br /> <br /> :::Sama ongelma näyttää ilmenevän myös artikkeleiden [[Tieteellinen maailmankatsomus]], [[Messias-ennustukset]] ja [[Usko, tiede ja evoluutio (kirja)]] kanssa. --[[Käyttäjä:Otto Pellinen|Otto Pellinen]] 23. huhtikuuta 2010 kello 12.49 (UTC)<br /> <br /> ==Palvelin torkahtelee?==<br /> Kreationismi-artikkelin esikatseluyritysten yhteydessä on nyt ilmennyt sellaista, että eteen tulee vain tyhjä ruutu. Kun yrittää päivittää sivun, saa varoituksen tietojen uudelleenlähetyksestä, ja sen hyväksyttyä joko onnistuu saamaan tarkoitetun esikatselusivun eteensä tai sitten ei. Samaa uudelleenlähettämistä voi sitten viimemainitussa tapauksessa toistella onnistumisen toivossa. Jokin lokitiedosto ehkä antaisi valaistusta palvelinpuolen tapahtumainkulkuun. (Saa nyt sitten nähdä, onnistuuko tämänkään viestin jättö ensi yrittämällä.) --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] 16. syyskuuta 2010 kello 11.11 (UTC)<br /> <br /> ==Voiko päivityksiä ylipäänsä enää tehdä?==<br /> Olin pitkästä aikaa tekemässä jotain tämän projektin hyväksi, mutta yrittäessäni viedä päivitystä William Lane Craig -sivulle, systeemi vaatii toistuvia todisteita inhimillisyydestäni (ikään kuin neljä-vastaus olisi ollut virheellinen Joonan kirjan lukujen kirjaimin kirjoitettua lukumäärää koskeneeseen kysymykseen) eikä suostu tekemään itse asian &quot;hyväksi&quot; muuta kuin hävittämään jo kirjoitetun yhteenvedon ja vaatimaan uutta. Onko tämä wiki ylipäänsä sellaisessa tilassa, että sen kehittämisen katsotaan olevan tässä vaiheessa mahdollista tai suotavaa? --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Apollos|keskustelu]]) 23. tammikuuta 2016 kello 14.08 (EET)<br /> <br /> :Lisätyn ulkoisen linkin toimimattomaksi editoinnin jälkeen muiden muutosten tallennus osoittautui mahdolliseksi (kuten tämän sivun päivityskin oli sitä ennen osoittautunut). Hyvä näinkin; mutta ulkoisia linkkejäkin olisi kyllä mukava pystyä käyttämään. --[[Käyttäjä:Apollos|Apollos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Apollos|keskustelu]]) 23. tammikuuta 2016 kello 22.25 (EET)<br /> ::Wiki on päässyt rapistumaan huollon puutteessa, mutta sen kehittäminen on toki suotavaa. Lisäsin sinulle ylläpitäjän oikeudet toistaiseksi, jotta bugiset muokkausmuurit eivät koidu esteeksi. --[[Käyttäjä:Darter|Darter]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Darter|keskustelu]]) 24. tammikuuta 2016 kello 02.04 (EET)</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=William_Lane_Craig&diff=10617 2016-01-23T23:59:07Z

<p>Darter: url-test</p> <hr /> <div>{{Tieteilijä<br /> | tieteilijän nimi = <br /> | tieteilijän alkuperäinen nimi = <br /> | kuva = 20120416 William Lane Craig.JPG<br /> | kuvan leveys = 250px<br /> | kuvateksti =<br /> | syntymäaika = 23.8.1949<br /> | syntymäpaikka = East Peoria, Illinois<br /> | kuolinaika =<br /> | kuolinpaikka =<br /> | asuinpaikat =<br /> | kansalaisuus =<br /> | sukujuuret =<br /> | tutkimusalue = Analyyttinen filosofia, Teologia<br /> | instituutti = Filosofian dosentti 1980-86 (Trinity Evangelical Divinity School),&lt;br /&gt;Uskontotieteen dosentti 1986-87 (Westmont College, Santa Barbara, Kalifornia),&lt;br /&gt;Tutkijana 1987-94 (Université Catholique de Louvain [UCL] -yliopisto, Belgia),&lt;br /&gt;Professorina vuodesta 1996 lähtien (Biolan yliopisto) <br /> | alma mater = FT 1977 (Birminghamin yliopisto),&lt;br /&gt;TT 1984 (Münchenin yliopisto)<br /> | ohjaaja = [[wp:John Hick|John Hick]], [[wp:Wolfhart Pannenberg|Wolfhart Pannenberg]]<br /> | oppilaat =<br /> | tunnetut työt = <br /> | palkinnot =<br /> | uskonto =<br /> | allekirjoitus =<br /> | alaviitteet =<br /> }}<br /> <br /> '''William Lane Craig''' (s. 23. elokuuta 1949) on yhdysvaltalainen uskonnonfilosofi ja teologi, joka kuuluu nykyajan huomattavimpiin [[kristinusko]]n [[apologetiikka|apologeettoihin]]. Hän on pyrkinyt todistamaan [[Jumalan olemassaolo]]a filosofisesti ja puolustanut julkisesti uskoa [[Jeesus|Jeesuksen]] ruumiilliseen [[ylösnousemus|ylösnousemukseen]]. Hän on osallistunut lukuisiin julkisiin väittelyihin, joista osa on julkaistu kirjamuodossa. Hänen kanssaan ovat väitelleet muiden muassa [[Antony Flew]], [[John Dominic Crossan]] ja [[Christopher Hitchens]]. <br /> <br /> [[wp:Illinois|Illinois]]'n [[wp:Peoria (Illinois)|Peoriassa]] syntynyt ja Keokukissa, [[wp:Iowa|Iowa]]ssa kasvanut Craig kääntyi teini-iässään kristityksi. Hän valmistui Illinois'n [http://en.wikipedia.org/wiki/Wheaton_College_(Illinois) Wheaton Collegesta] ja [http://en.wikipedia.org/wiki/Trinity_Evangelical_Divinity_School Trinity Evangelical Divinity Schoolista]. Hän sai tohtorinarvon filosofiasta [[wp:Birminghamin yliopisto|Birminghamin yliopisto]]lta (1977) ja teologiasta [[wp:Münchenin yliopisto|Münchenin yliopisto]]lta (1984). Hän on työskennellyt Trinity Evangelical Divinity Schoolissa, [http://en.wikipedia.org/wiki/Westmont_College Westmont Collegessa], [http://en.wikipedia.org/wiki/Universit%C3%A9_catholique_de_Louvain (Uuden) Louvainin katolisessa yliopistossa] ja [[wp:Biolan yliopisto|Biolan yliopisto]]n Talbot School of Theologyssa. <br /> <br /> Craig on esittänyt ns. [[Kalam- kosmologinen argumentti|Kalamin kosmologisen argumentin]] Jumalan olemassaolon puolesta. Hän on [[suunnitteluteoria]]a kannattavan [[Discovery- instituutti|Discovery-instituutin]] jäsen.&lt;ref&gt;[http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?command=view&amp;id=85&amp;isFellow=true Discovery Institute]&lt;/ref&gt; Hänellä on vaimo Jan ja kaksi aikuista lasta. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja.&lt;ref&gt;[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=about_william_lane_craig Reasonable Faith: About William Lane Craig]&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Apologeettinen lähestymistapa ==<br /> <br /> Craig on suorittanut kaksi tohtorintutkintoa, jotka kumpikin liittyvät kristillisen apologetiikan kannalta olennaisiin aiheisiin: ensimmäinen käsittelee filosofisia Jumala-todistuksia ja jälkimmäinen Jeesuksen ylösnousemuksen historiallista todistusaineistoa. Näin Craigillä on käytettävissään sekä luonnontieteiden ja filosofian että historiatieteiden ja teologian lähestymiskulmat kristinuskon totuuskysymyksen arvioimiseen.<br /> <br /> Tältä pohjalta hän usein aloittaa sanottavansa yleisluonteisista Jumala-todistuksista, jotka sopisivat kristinuskon ohella myös esim. juutalaisuuden, islamin tai minkä hyvänsä [[teismi|teistisen]] näkemyksen tueksi, jatkaakseen seuraavassa vaiheessa Jeesuksen ylösnousemuksen merkityksen ja historiallisuuden osoittamisella, mikä sitten pudottaakin uskottavien vaihtoehtojen joukosta klassisen kristinuskon mainitunlaiset viimeisetkin kilpailijat. Tällainen kaksoisstrategia on selvästi esillä myös Craigin suomennetun ''Valveilla''-teoksen rakenteessa (ks. [[William_Lane_Craig#Yleistajuiset teokset|kirjallisuusosio]]).<br /> <br /> ==Teokset==<br /> <br /> === Tieteelliset tutkimukset ===<br /> * ''The ''Kalam'' Cosmological Argument''. London: MacMillan. 1979.<br /> * ''The Cosmological Argument from Plato to Leibniz''. London: MacMillan. 1980.<br /> * ''The Historical Argument for the Resurrection of Jesus during the Deist Controversy''. Toronto: Edwin Mellen. 1985. <br /> * ''The Problem of Divine Foreknowledge and Future Contingents from Aristotle to Suarez''. Leiden: E.J. Brill. 1988.<br /> * ''Assessing the New Testament Evidence for the Historicity of the Resurrection of Jesus''. Toronto: Edwin Mellen Press. 1989.<br /> * ''Divine Foreknowledge and Human Freedom: The Coherence of Theism I: Omniscience''. Leiden: E.J. Brill. 1990.<br /> * (ed. with Mark S. McLeod) ''The Logic of Rational Theism: Exploratory Essays''. New York: Edwin Mellen Press. 1990.<br /> * (co-authored with Quentin Smith) ''Theism, Atheism, and Big Bang Cosmology''. Oxford: Clarendon Press. 1993.<br /> * ''The Tensed Theory of Time: A Critical Examination''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2000.<br /> * ''The Tenseless Theory of Time: A Critical Examination''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2000.<br /> * (ed. with J.P. Moreland) ''Naturalism: A Critical Analysis''. London: Routledge. 2000.<br /> * ''God, Time and Eternity''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2001.<br /> * ''Time and The Metaphysics of Relativity''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2001.<br /> * (ed.) ''Philosophy of Religion: A Reader and Guide''. New Brunswick: Rutgers University Press. 2002.<br /> * (ed. with Quentin Smith) ''Einstein, Relativity, and Absolute Simultaneity''. London: Routledge. 2007.<br /> * (ed. with J.P. Moreland) ''The Blackwell Companion to Natural Theology''. Oxford: Blackwell. 2009. <br /> <br /> === Yleistajuiset teokset===<br /> * ''The Son Rises: Historical evidence for the resurrection of Jesus''. Chicago: Moody Press. 1981.<br /> * ''Apologetics: An Introduction''. Chicago: Moody Press. 1984. ISBN 0802404057<br /> * ''The Only Wise God: The Compatibility of Divine Foreknowledge and Human Freedom''. Grand Rapids: Baker Bookhouse. 1987.<br /> * ''Knowing the Truth About the Resurrection''. Ann Arbor: Servant. 1988.<br /> * ''No Easy Answers''. Chicago: Moody Press. 1990.<br /> * ''Reasonable Faith''. Wheaton: Crossway. 1994. rev. 3rd ed. 2008.<br /> * ''God, Are You There?''. Atlanta: RZIM. 1999.<br /> * ''Time and Eternity: Exploring God's Relationship to Time''. Wheaton: Crossway. 2001.<br /> * ''What Does God Know?'' Atlanta: RZIM. 2002. <br /> * ''Hard Questions, Real Answers''. Wheaton: Crossway Books. 2003.<br /> * (co-authored with J.P. Moreland) ''Philosophical Foundations for a Christian Worldview''. Downers Grove: InterVarsity Press. 2003.<br /> * (ed. with Francis Beckwith and J. P. Moreland) ''To Everyone an Answer: A Case for the Christian Worldview: Essays in Honor of Norman Geisler''. Downers Grove: InterVarsity Press. 2004. <br /> * (co-authored with Paul Copan) ''Creation out of Nothing: Its Biblical, Philosophical, and Scientific Exploration''. Grand Rapids: Baker Bookhouse. 2004. ISBN 0801027330<br /> * (ed. with Paul Gould) ''The Two Tasks of the Christian Scholar: Redeeming the Soul, Redeeming the Mind''. Wheaton: Crossway. 2007.<br /> * (ed. with Paul Copan) ''Passionate Conviction: Contemporary Discourses on Christian Apologetics''. Nashville: Broadman &amp; Holman. 2007.<br /> * (ed. with Chad Meister) ''God Is Great, God Is Good''. Downers Grove: InterVarsity. 2009.<br /> * (ed. with Paul Copan) ''Contending with Christianity's Critics: Answering New Atheists &amp; Other Objectors''. Nashville: Broadman &amp; Holman. 2009.<br /> * ''On Guard: Defending Your Faith with Reason and Precision''. Colorado Springs: David C. Cook. 2010.<br /> ** '''Suomennettu:''' ''[http://hintaseuranta.fi/tuote/valveilla-uskon-perusteltu-puolustaminen-william-lane-craig-kirja/823844 Valveilla - uskon perusteltu puolustaminen] --&gt;''. Ryttylä: Kustannus Oy Uusi Tie. 2012.<br /> <br /> === Väittelyiden pohjalta laaditut teokset ===<br /> * ''Will the Real Jesus Please Stand Up? A Debate Between William Lane Craig and [[John Dominic Crossan]]'' (ed. Paul Copan). Grand Rapids: Baker Bookhouse. 1998.<br /> * ''Jesus' Resurrection: Fact or Figment? A Debate Between William Lane Craig and Gerd Ludemann'' (eds. Paul Copan and Ronald K. Tacelli). Downers Grove: InterVarsity Press. 2000.<br /> * ''Five Views on Apologetics'' (ed. Steven B. Cowan). Grand Rapids: Zondervan. 2000.<br /> * ''Divine Foreknowledge: Four Views'' (eds. James K. Beilby and Paul R. Eddy). Downers Grove: InterVarsity Press. 2001.<br /> * ''God and Time: Four Views'' (ed. Gregory Ganssle). Downers Grove: InterVarsity Press. 2001.<br /> * ''Who Was Jesus? A Jewish-Christian Dialogue''. (eds. Paul Copan and Craig Evans). Louisville: Westminster-John Knox Press. 2001.<br /> * ''Does God Exist? The Craig-Flew Debate'' (ed. Stan W. Wallace). Aldershot: Ashgate. 2003. <br /> * (co-authored with Walter Sinnot-Armstrong)''God?: A Debate Between a Christian and an Atheist''. New York: Oxford University Press. 2003. <br /> * ''Is Goodness Without God Good Enough?'' (eds. Robert Garcia and Nathan King). Lanham: Rowman &amp; Littlefield. 2008.<br /> * ''What Does God Control? Four Views on Divine Providence'' (ed. Dennis W. Jowers). Grand Rapids: Zondervan. forthcoming.<br /> <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> {{Viitteet}}<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Kosmologinen argumentti]]<br /> * [[Jeesuksen ylösnousemus]]<br /> * [[Suunnitteluteoria]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * [http://www.williamlanecraig.com/ Viralliset sivut (en)]<br /> * [http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY ''Can the Universe Exist Without God?''] – keskustelutilaisuus professori [[Kari Enqvist]]in kanssa Helsingin yliopistolla 16.4.2012, ks. m. [http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html ''Veritas Forum Finland''].<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]<br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Navbar&diff=10545 2015-07-21T17:15:09Z

<p>Darter: päivitys, source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Navbar</p> <hr /> <div>&lt;includeonly&gt;{{#if:{{{nodiv|}}}|&amp;nbsp;&lt;span|&lt;div}} class=&quot;noprint plainlinks navbar&quot; style=&quot;background:none; padding:0; font-weight:normal;{{{fontstyle|}}}; font-size:xx-small; {{{style|}}}&quot;&gt;&lt;!--<br /> <br /> --&gt;{{#if:{{{mini|}}}{{{plain|}}}|&lt;!--nothing--&gt;|&lt;!--else:<br /> --&gt;This box:&amp;#32;}}&lt;!--<br /> <br /> --&gt;{{#if:{{{brackets|}}}|&amp;#91;}}&lt;!--<br /> <br /> --&gt;[[{{transclude|{{{1}}}}}|&lt;span title=&quot;View this template&quot; style=&quot;{{{fontstyle|}}}&quot;&gt;&lt;!--<br /> --&gt;{{#if:{{{mini|}}}|v|view}}&lt;/span&gt;]]&lt;!--<br /> <br /> --&gt;&amp;nbsp;&lt;span style=&quot;font-size:80%;&quot;&gt;•&lt;/span&gt;&amp;nbsp;[[{{TALKPAGENAME:{{transclude|{{{1}}}}}}}|&lt;span title=&quot;Discussion about this template&quot; style=&quot;{{{fontstyle|}}}&quot;&gt;{{#if:{{{mini|}}}|d|talk}}&lt;/span&gt;]]&lt;!--<br /> <br /> --&gt;{{#if:{{{noedit|}}}|&lt;!--nothing--&gt;|&lt;!--else:<br /> --&gt;&amp;nbsp;&lt;span style=&quot;font-size:80%;&quot;&gt;•&lt;/span&gt;&amp;nbsp;[{{fullurl:{{transclude|{{{1}}}}}|action=edit}}&lt;span title=&quot;Edit this template&quot; style=&quot;{{{fontstyle|}}};&quot;&gt;{{#if:{{{mini|}}}|e|edit}}&lt;/span&gt;]&lt;!--<br /> --&gt;}}&lt;!--<br /> <br /> --&gt;{{#if:{{{brackets|}}}|]}}&lt;!--<br /> <br /> --&gt;{{#if:{{{nodiv|}}}|&lt;!--then:<br /> --&gt;&lt;/span&gt;&amp;nbsp;|&lt;!--else:<br /> --&gt;&lt;/div&gt;}}&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Apumallineet]]<br /> {{Suojattu|mini}}<br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Navigaatio&diff=10544 2015-07-21T17:13:43Z

<p>Darter: päivitys, source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Navigaatio</p> <hr /> <div>{{Avattava<br /> | avattavuus = {{{avattavuus}}}<br /> | väri = &lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;{{Aihealue/väri|{{{aihe|}}}}}<br /> | tekstinväri = &lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;{{Aihealue/tekstinväri|{{{aihe|}}}}}<br /> | leveys = {{{leveys|auto}}}<br /> | lisätyylit = {{{lisätyylit|clear: both;}}}<br /> | kuva = {{{kuva|&lt;noinclude&gt;[[Kuva:No-red.svg|60px]]&lt;/noinclude&gt;}}}<br /> | otsikko = {{{otsikko}}}<br /> | taustaväri = {{{taustaväri|&lt;nowiki&gt;#&lt;/nowiki&gt;{{Aihealue/taustaväri|{{{aihe|}}}}}}}}<br /> | sijoitus = {{{sijoitus|left}}}<br /> | oletus = {{{oletus|}}}<br /> | nimi = {{{nimi|}}}<br /> }}&lt;includeonly&gt;{{Aihealue/luokitus|{{{aihe|}}}}}&lt;div /&gt;&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;<br /> &lt;br /&gt;Sisältö<br /> {{AvattavaLoppu}}<br /> {{Mallineohje|Pohjamallineet}}<br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Indoktrinaatio&diff=10316 2014-02-17T13:18:27Z

<p>Darter: /*Aiheesta muualla*/ http://cross-section.info/E09/lapset_eivat_synny_ateisteina.php</p> <hr /> <div>Indoktrinaatio on kiistanalainen käsite, jonka määritelmästä on pitkään käyty intensiivistä keskustelua. Indoktrinaatio on eräs opetuksen alakäsitteistä, johon liitetään negatiivinen arvomääre. (Snook 1972:1-4.)&lt;ref name=&quot;Snook:1972&quot;&gt;{{cite book | last = Snook | first = Ivan A. | title = Indoctrination and Education. | publisher = Boston,Routledge &amp; K. Paul | date = 1972 | isbn = 978-0710072221}}&lt;/ref&gt; Kun ei-opetuksellisissa vaikuttamisen keinoissa henkilöä johdatellaan käyttäytymään ja asennoitumaan tietyllä tavalla ilman että suoranaisesti vaikutetaan hänen uskomuksiinsa, pyrkii indoktrinaatio, kuten opetus yleensäkin, siihen, että oppijat omaksuisivat tiettyjä uskomuksia.<br /> <br /> Apologetiikan näkökulmasta indoktrinaation käsite on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että yhden yleisen käsityksen mukaan uskonnollisten ja moraalisten käsitysten opettaminen tietona on indoktrinaatiota. Uskonnollisella käsityksellä ymmärretään tällöin teististä käsitystä. Indoktrinaatiokeskustelu ei useinkaan tiedosta ateismin uskonnollista luonnetta. Tämä johtunee siitä, että kyseiset tutkijat toimivat itse tiedeyhteisössä, jossa ateismi tai agnostismi toimivat tieteellisen ajattelun viitekehyksenä ja vaikuttavat näin kaikkien tosiasioiden tulkintaan ilman että tätä vaikutusta tiedostetaan. <br /> <br /> Indoktrinaation määritelmästä on filosofisessa keskustelussa ollut vaikea päästä yksimielisyyteen. Suhteellisen yksimielisiä ollaan yleisestä määritelmästä, jonka mukaan indoktrinaatiossa kasvatettavat omaksuvat uskomuksen tai näkemyksen ilman että he ymmärtävät niitä perusteita, joiden pohjalta tätä uskomusta voidaan pitää pätevänä. Tosin jokaisen omaksuttavan uskomuksen perusteita ei pidetä välttämättömänä tutkia kunhan periaatteessa ollaan avoimia arvioimaan kaikkia uskomuksia. (Young 1989:89.)&lt;ref name=&quot;Young:1989&quot;&gt;{{cite book |title= A Critical Theory of Education; Habermas and Our Children's Future |last= Young |first= |authorlink= |coauthors= |year=1989 |publisher= Prentice-Hal |location= New York. |isbn=978-0745005232 |page= |pages= |url= |accessdate=}}&lt;/ref&gt;<br /> Jos edellä mainitusta perusmääritelmästä vallitseekin jonkinlainen yksimielisyys, on esitetty varsin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä erottaa indoktrinaation kasvatuksellisesta opetuksesta. Erottavana kriteerinä on saatettu pitää opettamisen menetelmää, sisältöä, opetuksen seurauksia oppijoiden älylliseen elämään, opetuksessa käytettyä valtaa tai opettajan intentiota. (Snook 1972.)&lt;ref name=&quot;Snook:1972&quot; /&gt; Vaikka mikään näistä piirteistä ei olekaan riittävä kriteeri indoktrinaation määrittelemiseksi, ne auttavat kuitenkin identifioimaan prosesseja, jotka todennäköisesti merkitsevät kasvatettavan indoktrinointia. <br /> <br /> <br /> <br /> == Sisältökriteeri == <br /> <br /> Sisältökriteerin mukaan indoktrinaatio voidaan parhaiten ymmärtää johtamalla se sanasta 'doktriini', jolla ymmärretään epätotta uskomusta, tai uskomusta, jonka ei ainakaan tiedetä olevan tosi (Flew 1972)&lt;ref name=&quot;Flew:1972&quot;&gt;{{cite book <br /> |title= teoksessa '''Concept of Indoctrination'''<br /> |chapter=Indoctrination and Doctrines<br /> |first= Ivan A. <br /> |last= Snook <br /> |authorlink= <br /> |coauthors= A. Flew<br /> |year=1972 <br /> |publisher=Routledge <br /> |location=Lancashire <br /> |isbn=978-0710072795 <br /> |page= <br /> |pages= <br /> |url= <br /> |accessdate<br /> =}}&lt;/ref&gt;. Tätä määritelmää sovelletaan usein niin, että indoktrinaatio tarkoittaa uskonnollisten, moraalisten ja poliittisten yms. maailmankatsomuksellisesti sitoutuneiden käsitysten opettamista, &quot;joiden ei voida minkään tavallisen mittapuun mukaan tietää olevan tosia&quot; (Flew 1972:75-6)&lt;ref name=&quot;Flew:1972&quot; /&gt;. Näiden aiheiden ottamista opetusohjelmaan pidetään merkkinä indoktrinoivasta lähestymistavasta. Niitä ei saisi opettaa julkisen opetusohjelman puitteissa, vaan jokaisen tulisi muovata henkilökohtaisesti niitä koskevat käsityksensä. <br /> <br /> Tämän sisältökriteerille annetun tulkinnan ongelmallisuus on siinä, että ateistiset ja agnostiset käsitykset ovat aivan yhtä uskonnollisia tai jopa uskonnollisempia kuin teistiset käsitykset. Lisäksi on huomattava, että kaikki inhimillinen tieto on maailmankatsomuksellisesti ja uskonnollisesti sitoutunutta, koska ihminen on rajallinen olento: hän joutuu tulkitsemaan jokaisen tosiasian todellisuuden perimmäistä olemusta koskevien (uskonnollisten) uskomustensa valossa. Tieteelliset väitteet eivät elä käsitteellisessä tyhjiössä, ilman teoreettista viitekehystä ja metafyysistä taustaa (Nickles 1977:572)&lt;ref name=&quot;Nickles:1977&quot;&gt;<br /> {{cite book <br /> |title = teoksessa '''The Structure of Scientific Theories'''<br /> |chapter = Heuristics and Justification in Scientific Research: Comments on Shapere<br /> |first = F. <br /> |last = Suppe <br /> |authorlink = <br /> |coauthors = Thomas Nickles<br /> |year = 1977 <br /> |publisher = University of Illinois Press; 2nd edition<br /> |location = Chicago<br /> |isbn = 978-0252006340<br /> }}&lt;/ref&gt;. Sikäli kuin tämän vuosisadan alkupuoliskoa hallinut standardi tieteenkäsitys on virheellinen, ja tieteellinen toiminta on ymmärrettävä paradigma-sitoutuneeksi, ei tieto ole maailmankatsomuksellisesti neutraalia, eivätkä tiedemiehet objektiivisia ja ennakko-oletuksista vapaita. Näin ymmärrettynä sisältö-kriteeri merkitsisi kaiken opetuksen määrittelemistä indoktrinaatioksi. Lienee kuitenkin mahdollista opettaa maailmankatsomuksellisesti sitoutunutta tietoakin indoktrinoimatta. <br /> <br /> Sisältö-kriteeriä onkin mielekkäämpää soveltaa päin vastoin kuin sitä yleensä sovelletaan. Indoktrinoivaa on opetus, joka sivuuttaa opetettavan aineksen maailmankatsomukselliset, <br /> moraaliset ja poliittiset kytkennät. Tällöin oppilailta viedään mahdollisuus arvioida opetettavaa ainesta maailmankatsomuksellisessa yhteydessään. Näin heitä estetään kehittämästä niitä persoonallisuutensa ulottuvuuksia, jotka aktualisoituvat maailmankatsomuksellisessa pohdinnassa, ja heidät jätetään vaille tarvittavia valmiuksia oman persoonallisen arvomaailmansa kehittämiseksi. Ihmisen on pohdittava omaa asemaansa kosmoksessa halutessaan tietoisesti ja vastuunalaisesti tavoitella henkisiä arvoja. (Krohn 1967:44-6). Peters (1970:77)&lt;ref name=&quot;Peters:1970&quot;&gt;{{cite book <br /> |title = Ethics and Education<br /> |first = R. S.<br /> |last = Peters<br /> |authorlink = <br /> |coauthors = <br /> |year = 1970 <br /> |publisher = Allen &amp; Unwin; New edition <br /> |location = <br /> |isbn = 978-0043700327<br /> }}&lt;/ref&gt; argumentoi, että demokraattisen kasvatuksen tulisi laajentaa tietoisuutta ja avata erilaisia näkökulmia ja tapoja kokea ihmisen paikka luonnon ja historian järjestelmissä.<br /> <br /> {{Quotation|Because, however, education demands the development of various types of awareness, individuals in a democracy should be given some form of initiation into these perspectives on the human condition in the hope that many will develop insights and sensitivities that may become of increasing significance to them. ...Similarly, they will be scarcely human if they have not reflected on the place of man in the natural and historical orders| Peters 1970:77.&lt;ref name=&quot;Peters:1970&quot;/&gt;}}<br /> <br /> <br /> McClellan ehdottaa lupaavaa tapaa formuloida sisältökriteeri: ero indoktrinaation ja kasvatuksen välillä &quot;edellyttää eroa oikean ajattelun kriteerien ja substantiivisten uskomusten välillä, jotka ovat alistettuja näiden sääntöjen mukaiselle kritiikille&quot; (McClellan 1976:139.) Doktriinit eivät &quot;selvästi ja siististi erota toisistaan substantiivisia uskomuksia ja näille uskomuksille asetettavia toisen asteen kriteerejä&quot; (McClellan 1976:140)&lt;ref name='McClellan:1976'&gt; {{cite book | last = McClellan | first = James E. | title = Philosophy of Education (Foundations of Philosophy) | publisher = Prentice Hall | date = May 1976 | accessdate = 2011-11-04 | isbn = 978-0136632948}}&lt;/ref&gt;. &quot;Doktriineja ei ole muotoiltu niin, että olisi mahdollista ensin erottaa tuon tyyppisten uskomusten totuuden kriteerit ja sitten soveltaa niitä kyseisen doktriinin uskomuksiin.&quot; (emt.)<br /> <br /> Näin ymmärrettynä sisältökriteeri ilmaisee, että indoktrinoitavat opetussisällöt eivät mahdollista analyysia, jossa uskomusjärjestelmän oikeuttamisen rakenne erotetaan itse uskomusjärjestelmän sisällöstä. Opetuksen tulisi johtaa selkeämpään käsitykseen uskomusjärjestelmän rakenteesta, mutta indoktrinaatio jättää olennaiset erottelut tekemättä ja oppilaat ilman tarvittavia valmiuksia erottelujen tekemiseksi. Oppilaat eivät opi itsenäisesti arvioimaan indoktrinoitavia uskomuksia, koska heille ei opeteta kriteereitä kyseisten uskomusten totuuden arvioimiseksi eikä heissä kehitetä arviointiin tarvittavia valmiuksia. Indoktrinaatio riistää oppilailta intellektuaaliset välineet niiden pätevyyden arvioimiseksi. Tämä on kasvatuksellisesti epätarkoituksenmukaista, koska oppilaiden rationaalinen kapasiteetti jää kehittymättömäksi. <br /> <br /> <br /> == Metodikriteeri ==<br /> <br /> <br /> Silloin kun indoktrinaation käsite määritellään käyttäen kriteerinä tietynlaista opettamisen menetelmää, voidaan metodi ymmärtää joko a) yleisenä opetusmenetelmällisenä lähestymistapana tai b) tiettyjen konkreettisten metodien käyttönä. <br /> <br /> Jos metodi-kriteeri ymmärretään jälkimmäisessä merkityksessä tiettyjen konkreettisten metodien käyttönä, sillä on seuraavanlaisia tuntomerkkejä (Snook 1972:22.): <br /> :(i) Opetustilanne tarjoaa vain vähän mahdollisuuksia kyseenalaistamiseen <br /> :(ii) opetussisältö iskostetaan oppilaiden mieliin <br /> :(iii) lapsiin kohdistetaan uhkauksia <br /> :(iv) vapaata keskustelua ei sallita. <br /> <br /> Jos metodi kriteeri ymmärretään tässä konkreettisessa merkityksessä, sen sovellusalue on hyvin suppea. Opetus, jossa käytetään yllä kuvatunlaisia metodeja on epäilemättä indoktrinaatiota, mutta primitiivistä ja tehotonta. Jos metodikriteeri ymmärretään konkreettisesti ja ajatellaan indoktrinaation olevan tunnistettavissa joidenkin erityisten opetusmenetelmien käytön perusteella, metodikriteeri ei toimi kovinkaan hyvin. Koska indoktrinaation tarkoituksena on muokata oppijoiden uskomuksia mahdollisimman tehokkaasti, edellyttää onnistunut indoktrinaatio kaikkein parhaimpien ja &quot;edistyksellisimpien&quot; opetusmenetelmien käyttöä. Sellaisten metodien käyttö, jotka yleisesti koetaan joko moraalisesti arveluttaviksi tai jotka muuten eivät ole opetuksellisesti tehokkaita, sotii indoktrinaation onnistumisen mahdollisuuksia vastaan.<br /> <br /> Vaikka kahdessa eri tilanteessa käytettäisiinkin aivan samoja opetusmetodeja, voi toisessa olla kyse indoktrinaatiosta ja toisessa kasvatuksellisesta opetuksesta. Indoktrinaatiossa opettaja käyttää metodeja epäreilusti pyrkien saattamaan oppijan mieleisiinsä johtopäätöksiin, vaikka todistusaineisto ei niitä välttämättä vaadi. Niinpä indoktrinaatiossa ei ole kyse metodeista sinänsä, vaan metodien käytöstä siten, että ne johdattelevat ihmisen omaksumaan tiettyjä käsityksiä rationaalisesti suljetussa viitekehyksessä. Indoktrinoija käyttää näitä metodeja taivuttaakseen oppilaan uskomaan sellaista mitä hän ei omaksuisi jos häntä olisi opetettu rehellisemmin. Siten indoktrinaatiota voidaan sanoa esiintyneen aina, kun oppilas voisi pätevästi olla toista mieltä. (Smart 1973:36-7; Toukonen 1986:82-83.)<br /> <br /> Metodikriteerin avulla pystymme erottamaan kasvatuksellisen opetuksen indoktrinaatiosta vain jos se ymmärretään yleisellä, periaatteellisella tasolla (merkitys a). Tämä kriteeri ei toimi hyvin, jos se ymmärretään konkreettisesti joidenkin tiettyjen metodien käyttönä (merkitys b). Koska indoktrinaatiossa on tarkoitus muokata oppilaiden mielipiteitä mahdollisimman tehokkaasti, on käytettävä kaikkein progressiivisimpia opetuksen metodeja (merkityksessä b). Sellaisten metodien käyttö, joita yleensä pidetään moraalisesti kyseenalaisina, veisivät pohjan indoktrinaation tehokkuudelta.<br /> <br /> Laajemmassa merkityksessään (merkityksessä a) metodikriteeri voidaan ilmaista ainakin neljällä eri tavalla, joita voidaan pitää lähinnä toisiaan täydentävinä luonnehdintoina indoktrinoivasta lähestymistavasta (vrt. Toukonen 1991:118-119):<br /> <br /> <br /> # Indoktrinaatiossa vaikutetaan kohteen uskomuksiin siten, ettei hän informaatiota vastaanottaessaan pysty adekvaatisti käyttämään rationaalista harkintakykyään. <br /> # Indoktrinoitaessa vaikutetaan kohteen uskomuksiin tavalla, joka loukkaa hänen autonomiaansa. <br /> # Indoktrinaatiossa vaikutetaan kohteen uskomuksiin epädemokraattisin keinoin. Epädemokraattisten keinojen käyttö merkitsee kasvattajan auktoriteettiaseman väärinkäyttämistä.<br /> # Indoktrinaatiossa vaikutetaan kohteen uskomuksiin tavalla, joka turhentaa hänen omaehtoisen rationaalisuutensa kehittymistä.<br /> <br /> <br /> Kasvatuksellinen opetus eroaa indoktrinaatiosta sikäli että se tapahtuu rationaalisesti avoimessa tilanteessa. Paitsi että kasvatuksellinen opetustilanne sinänsä sallii periaatteessa rajoittamattoman kriittisen analyysin, on sen samalla tarkoitus palvella kriittisyyden ja rationaalisen autonomian kehittymistä.<br /> <br /> Näin metodikriteeri paljastaa erään tavan erottaa indoktrinaatio kasvatuksellisesta opetuksesta, kunhan 'metodin' käsite tulkitaan laaja-alaiseksi opetusmenetelmälliseksi lähestymistavaksi, johon sisällytetään myös sen perustana oleva arvo-orientaatio. Indoktrinaatiossa luodaan rationaalisesti suljettuja opetustilanteita, joissa käytetään näennäisesti rationaalista argumentaatiota. Aidosti rationaalisen argumentaation luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen ja kasvatettavan tietoisuuden avaaminen rationaalisille mahdollisuuksille. Indoktrinaatiossa avataan rationaalisia mahdollisuuksia yksipuolisesti, vain sikäli kuin ne tukevat päämääränä olevan vakaumuksen syntymistä. Onnistuessaan indoktrinaatio tuottaa kyselemättömän vakaumuksen indoktrinoidun oppisisällön totuudesta.<br /> <br /> == Valtakriteeri ==<br /> <br /> <br /> McClellan (1976:142ss.) pitää opettajan harjoittamaa kontrollia indoktrinaation eräänä keskeisenä piirteenä. Hänen mielestään indoktrinaatiota ei voida erottaa kasvatuksellisesta opetuksesta huomioimatta yhteiskunnallista järjestelmää, jonka sisällä opetus tapahtuu. Indoktrinaatiota luonnehtii vallan väärinkäytö. Pedagogisissa tilanteissa, joita olemme taipuvaisia kuvaamaan lauseella &quot;A indoktrinoi B:tä X:llä&quot;, A:lla oletetaan olevan valta ja oikeus ranaista ja palkita B:tä sekä B:n menestyksestä X:n omaksumisessa että hänen käyttäytymisestään yleensä. <br /> <br /> Valtakriteeriin sisältyy se arvokas näkemys, että indoktrinaatiota ei voida adekvaatisti käsittellistää ottamatta huomioon yhteiskunnallisia suhteita. Indoktrinaatioon sisältyy alistussuhde, jossa indoktrinoija estää oppilasta itsenäisesti arvioimasta sitä, mitä indoktrinaatiosuhteessa tapahtuu. (McClellan 1976:150-51.) Kasvatuksellisessa opetuksessa sen sijaan ei auktoriteettisuhdetta käytetä estämään oppilaan oman arviointikyvyn kehittymistä ja sen soveltamista opetustilanteen arviointiin.<br /> <br /> Valtakriteeri tuo esille sen, että pedagogisten tilanteiden luominen on riippuvainen yhteisön kulttuurisesta kehitysasteesta. Eristyeessä yhteiskunnassa, jota hallitsee yksi kaikkea dominoiva auktoriteettirakenne, on opetusta ja indoktrinaatiota vaikea erottaa toisistaan. Vasta kun yhteiskunnallinen eristyneisyys murtuu ja yhteiskunnalliset toiminnot eriytyvät toisistaan, totalitaarinen auktoriteettirakenne särkyy. Yhteiskuntaan syntyy erilaisiin toimintoihin erikoistuneita yhteisöjä ja instituutioita, joilla on eriytynyt auktoriteettirakenne. Kasvatus saa erilaisen luonteen sen mukaan mikä instituutio sitä toteuttaa - kotikasvatus on erilaista kuin koulukasvatus - samalla kun yhteiskunnallinen eriytyminen tekee mahdolliseksi erottaa indoktrinaation opetuksesta. Eriytymättömässä yhteiskunnassa tapahtuva opetus on rakenteellisesti indoktrinoivaa. (Chaplin 1993: 180-181; McClellan 1976:139; Schoeman 1980:64-66.)<br /> <br /> Valta ja kontrolli saavat positiivisen pedagogisen merkityksen kun ne ymmärretään pätevän kasvattajan valmiudeksi luoda kasvatuksellisia tilanteita, jotka edesauttavat oppilaan toimintarakenteen normatiivista avautumista (Schoeman 1980:67.) Koska yksilöllisyyteen kuuluu tahto ja mielikuvitus, on kyseenalaista pyrkiä suoranaisesti muovaamaan kasvatettavan persoonaa tietyn mallin mukaisesti. Kasvatuksessa pyritään yksilöön vaikuttamaan epäsuorasti luomalla kasvatuksellisia tilanteita, jotka edesauttavat hänen kehittymistään. Pedagoginen pätevyys vaihtelee sen yhteiskunnallisen instituution mukaan, missä sitä toteutetaan. Kodin kasvatuksellinen auktoriteetti on erilaista kuin koulun opettajan ja sillä on erilainen pätevyysalue. Kasvattajan pyrkimys saada kaikkea hallitseva valta lapsen elämässä tekee hänen opetuksestaan indoktrinoivaa. Eriytyneessä yhteiskunnassa kasvattajien on tarkoitus täydentää toisiaan ja tehdä lapselle mahdolliseksi oppia itsenäisesti arvioimaan asioita. <br /> <br /> Valtarakenteiden analyysi auttaa meitä siksi erottamaan indoktrinaation kasvatuksesta. Legiitimissä muodossaan kasvattajan valta merkitsee pätevyyttä kehittää vastaavaa pätevyyttä oppilaassa. Jos opettaja sen sijaan käyttää pätevyyttään oppilaan kehityksen turhentamiseksi, on kyse indoktrinaatiosta. <br /> <br /> Indoktrinaation välttämättömyyttä on joskus perusteltu pitämällä sitä epäsuoran kontrollin metodina, joka on edellytys tehokkaalle &quot;preskriptiolle&quot;, eksplisiittiselle kehotukselle tehdä tietty teko tai tekojen joukko( Dahl &amp; Lindblom 1953:9, 95, 110-111). Eksplisiittinen opastus ei ole tehokasta jos &quot;sosiaalinen indoktrinaatio ja habituaatio eivät ole onnistuneet tuottamaan tarvittavia responsseja&quot; (95-96). Indoktrinaatio on kontrollin muoto, joka on välttämätön sosiaalisen järjestelmän tasapainon säilyttämiseksi. &quot;Että ihmisiä voitaisiin kontrolloida, heissä on tuotettava responsseja. Responssien tuottamiseksi on tavallisesti vaikutettava ihmisten subjektiiviseen tietoisuuden kenttään, se on, yksilön omaan tietoiseen ja tiedostamattomaan kokemukseen maailmasta, joka muodostuu minästä suhteessa muihin objekteihin, voimavaroihin ja valmiuksiin, palkitsemisen ja deprivaation tunteisiin, symboleihin ja odotuksiin.&quot; (97.) <br /> <br /> {{sitaatti|Toisen ihmisen kenttää voidaan kontrolloida vaikuttamalla hänen informaatioonsa, signaaleihinsa, kommunikaatioonsa, vihjeisiinsä, tai symboleihinsa ja siten vaikuttamalla hänen odotuksiinsa palkkioista tai deprivaatioista; tai voidaan vaikuttaa alaisen palkkioihin ja deprivaatioihin ja sitä kautta vaikuttaa hänen odotuksiinsa; tai voidaan tehdä molemmat. (98-99.)}} <br /> <br /> Dahl &amp; Lindblomin mukaan indoktrinaatiota tarvitaan kun suora kontrolli ei ole tehokasta. Haluttu tavoite voidaan saavuttaa epäsuorasti tuottamalla henkilössä uusia uskomuksia ja käyttäytymistaipumuksia, jotka altistavat hänet halutunlaiselle suoralle kontrollille ja saavat hänet sopeutumaan halutunlaisiin rooleihin. (110-114.) Sen lisäksi on vastustettava polyarkian (demokratian) taipumusta hajoamiseen ja epävakauteen indoktrinoimalla kansalaisia myytteihin, joita polyarkian säilyminen edellyttää. Indoktrinaation tarkoituksena on taata se, että potentiaaliselta tyrannilta puuttuu tavallisten kansalaisten tuki. (287-89, 292)<br /> <br /> Dahl &amp; Lindblom (1953:33s.) myöntävät, että indoktrinaatio on pinnallisessa ristiriidassa yksilön vapauden kanssa, mutta argumentoivat, ettei se ole sitä perustavasti. Heidän mielestään yhteiskunnallinen järjestys aina edellyttää indoktrinaatiota. Inhimillisten tavoitteiden saavuttaminen puolestaan edellyttää yhteiskunnallista järjestystä, joten jälkimmäinen on edellytys inhimilliselle vapaudelle. Koska siis indoktrinaatio on edellytys yhteiskunnalliselle järjestykselle, ja viimeksimainittu on edellytys ihmisen vapaudelle, on indoktrinaatio edellytys vapaudelle. <br /> <br /> Tämän argumentaation heikko kohta on kuitenkin väitteessä, jonka mukaan yhteiskunnallinen järjestys edellyttää indoktrinaatiota. Vaikka primitiivinen yhteiskunnallinen järjestys lepääkin indoktrinaation varassa, niin eriytyneen yhteiskunnan edellytyksenä on luopuminen indoktrinaatiosta ja kriittisten kansalaisten kehittyminen. <br /> <br /> <br /> == Seurauskriteeri ==<br /> <br /> <br /> Seurauksiin perustuva kriteeri määrittelee indoktrinaation sen tulosten kautta: indoktrinaatio on tuloksena oppijan mieli sulkeutuu rationaalisille argumenteille niin, että hän pitää kiinni käsityksistään tunteenomaisesti eikä pysty kyseenalaistamaan niitä. Indoktrinaatio tuottaa oppijassa uskomuksia, joilla on itsestäänselvyyden asema. Hän uskoo niihin implisiittisesti eikä pysty arvioimaan niitä uuden evidenssin valossa. Hänen tietoisuutensa sulkeutuu sille mahdollisuudelle, että kyseiset uskomukset eivät olisi tosia. (Barrow &amp; Woods 1988:73-4.)<br /> <br /> Tämä kriteeri antaa näkökulman indoktrinaation todennäköiseen vaikutukseen. On kuitenkin mahdollista, että henkilön mieli sulkeutuu ilman indoktrinaatiotakin, esim. emotionaalisen trauman vaikutuksesta. Voidaksemme erottaa indoktrinaation emotionaalisesti traumaattisista kokemuksista pitäisi indoktrinaatio pystyä määrittelemään itsenäisesti, vetoamatta sen vaikutuksiin. <br /> <br /> Toisaalta on myös mahdollista, että henkilöä indoktrinoidaan siinä onnistumatta. Vahvan indoktrinaation kohteena oleva henkilö voi kehittyä poikkeuksellisen kriittiseksi. Kun oppilas tiedostaa indoktrinaatioon liittyvän älyllisen epärehellisyyden, hän saattaa pyrkiä vapautumaan sen vaikutuksesta. Tässä tapauksessa indoktrinaatio ei tuotakaan älyllisesti rajoittunutta vaan kriittisen yksilön. <br /> <br /> Indoktrinaation epäonnistumisen mahdollisuus tuo esille sen, että oppiminen on normatiivinen prosessi. Suhde pedagogisen syyn ja seurauksen välillä on erilainen kuin suhde fysikaalisen syyn ja seurauksen välillä. (Cf. Schoeman 1980:52-54.) Pedagogisilla syillä (kasvattajan luomilla pedagogisilla tilanteilla) on potentiaalinen vaikutus oppijaan, mutta tätä vaikutusta välittävät oppijan normatiiviset valinnat, jotka lopulta määräävät vaikutuksen luonteen. Siksi jopa vääristyneet pedagogiset tilanteet kuten indoktrinaatio voivat paradoksaalisesti edesauttaa oppijan kriittisyyden kehittymistä. <br /> <br /> On kuitenkin selvää, että pedagogisella syyllä ja seurauksella on yhteyttä toisiinsa. Muutenhan ei olisi syytä pyrkiä rakentamaan arvokkaita pedagogisia tilanteita. Seurauskriteeri tuo siten esille erään erottavan piirteen kasvatuksellisen opetuksen ja indoktinaation välillä, edellyttäen että prosessin normatiivinen luonne huomioidaan. <br /> <br /> <br /> == Intentiokriteeri ==<br /> <br /> <br /> Jos taas opettajan tarkoitusta, intentiota, pidetään indoktrinaation kriteerinä, voidaan indoktrinaatio määritellä esim. seuraavasti (Snook 1972:47): proposition tai propositiojoukon (p) opetus on indoktrinaatiota, jos sitä opettavan henkilön tarkoituksena on saada oppijat uskomaan p todistusaineistosta välittämättä. Olennaista on opettajan tarkoitus saada oppilaat uskomaan tietty asia riippumatta siitä, tukeeko tosiasia-aineisto kyseistä käsitystä vai ei. &quot;Hyvin&quot; suoritetussa indoktrinaatiossa käytetään rationaalisia argumentteja ja vedotaan evidenssiin. Mutta todisteet ovat vain välineitä horjumattomien ja kyselemättömien vakaumusten tuottamisessa. Niiden ei ole tarkoitus ohjata mitä uskomuksia syntyy - evidenssiin ei suhtauduta avoimesti. Indoktrinaatiossa käytetään siten vain näennäisesti rationaalista metodia; itse asiassa rationaalisia mahdollisuuksia ja informaatiota esitellään tarkoituksellisen yksipuolisesti. Lisäksi opettajan intentiona on estää kriittisten valmiuksien kehittyminen oppilaissa. <br /> <br /> Indoktrinoijan tarkoituksena on siis sulkea indoktrinoitavien tietoisuus opetettavien uskomusten rationaalisilta vaihtoehdoilta. Kasvattava opetus pyrkii edesauttamaan rationaalisesti avoimen asenteen kehittymistä, mutta indoktrinaatio tuottaa yksipuolisen informaation pohjalta käsityksiä, jotka jäävät pysyvästi primitiiviselle tasolle, ilman että oppilaassa kehitetään valmiuksia arvioida niiden pätevyyttä. Kasvatuksellisesti hyväksyttävän opetuksen tarkoituksena on edesauttaa rationaalisesti avoimen asenteen kehittymistä. <br /> <br /> Intentiokriteeri kohtaa ongelmia sellaisten opettajien kohdalla, jotka on itse menestyksekkäästi indoktrinoitu. Indoktrinaation kautta tuotetaan yksilöitä, jotka uskovat lujasti niiden asioiden totuuteen, joihin heitä on indoktrinoitu. Kun nämä henkilöt opettavat, heidän pyrkimyksenään ei todennäköisesti ole saada oppilaita omaksumaan tiettyjä uskomuksia evidenssistä välittämättä - hehän uskovat evidenssin tukevan heidän vakaumuksiaan, koska heille on indoktrinaation kautta luotu rajoittunut käsitys evidenssistä. Tässä on intentio-kriteerin suurin ongelma. Huomattavan osan indoktrinaatiosta on mielekästä ajatella tapahtuvan ilman, että opettajan tarkoituksena on indoktrinoida. Henkilö, joka on menestyksellisesti indoktrinoitu, indoktrinoi opettaessaan ilman että hän on tietoinen siitä. Tiedostamaton indoktrinaatio on tarkoituksellista tehokkaampaa, koska indoktroinoija rehellisesti uskoo oman opetuksensa mukaisesti. &quot;Jos hyväksytään se, että opettaja voi indoktrinoida myös tietämättään (olemalla ensiksi itse indoktrinoitu), joudutaan itse asiassa hyväksymään useiden sukupolvien ja kulttuurien laajuisten indoktrinaatioketjujen olemassaolo. Indoktrinaatio ... voi olla osa ihmisten välistä jokapäiväistä kanssakäymistä erityisesti siellä, missä voidaan löytää selkeitä auktoriteettisuhteita, kuten koulussa...&quot; (Toukonen 1991:116-117.)<br /> <br /> Marja-Leena Toukonen (1991:112-121) katsoo, ettei indoktrinaation käsitettä voi erottaa kasvatuksen käsitteestä, koska kasvatukseenkin välttämättä liittyy piilovaikutusta, joka tekee kasvatuksellisen opetuksen kautta välittyneistä uskomuksista vähemmän kuin rationaalisia, indoktrinoitujen vakaumusten kaltaisia. On huomattava, että Toukonen käyttää tässä kasvatuksen käsitettä ei-normatiivisessa merkityksessä (Toukonen 1991:120-1) - kasvatuksella ymmärretään kasvatettavan yhteiskunnassa vallitsevan kulttuuriperinnön siirtämistä kasvatettavan tietoisuuteen. Tällainen kasvatuksen määritelmä mahdollistaa sen, että kasvatuksen piiriin kuuluviksi luetaan sukupolvien yli ulottuvat indoktrinaatioketjut, jotka legitimoituvat osaksi vallitsevien kasvatusinstituutioiden uskomus- ja arvomaailmaa (Toukonen 1991:116-7). <br /> <br /> Toukonen lienee oikeassa siinä, että indoktrinaation ja kasvatuksen käsitteiden erottaminen tulee mahdolliseksi vain, jos käytämme normatiivista kasvatuksen määritelmää. Mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö kasvatuksen ja indoktrinaation käsitteitä voitaisi ja pitäisi erottaa toisistaan. Tämä on ennemminkin yksi argumentti normatiivisen kasvatuksen määritelmän omaksumisen puolesta - se mahdollistaa kasvatuksellisen keskustelun tavalla, joka vastaa joitakin perustavia intuitioitamme siitä, miten pitäisi kasvattaa. Ei-normatiivinen kasvatuksen määritelmä kaventaisi kasvatuksellisen keskustelun mahdollisuuksia tavalla, jota voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena.<br /> <br /> <br /> == Kriteerinä perustava arvo-orientaatio ==<br /> <br /> <br /> On perusteita väittää, että kasvatus voidaan erottaa indoktrinaatiosta ja propagandasta nimenomaan niiden pohjana olevien arvojen perusteella. Pelkät muodolliset piirteet eivät riitä. (Vrt. Kansanen &amp; Uusikylä 1983:22-3.) Mutta vaikka indoktrinaatio voitaisiin periaatteessa erottaa kasvatuksellisesta opetuksesta arvo-orientaation tasolla, ei käytännössä useinkaan ole helppoa erottaa näitä kahta toisistaan. Käytännöllisissä opetustilanteissa voi olla esimerkiksi vaikea arvioida argumenttien pätevyyttä, koska me useinkin erehdymme todistusaineistomme pätevyydestä (Smart 1973:39.)<br /> <br /> R.M. Hare ehdottaa, että indoktrinoijan ja kasvattajan asenteet oppilaaseen ovat perustavasti erilaisia, mikä saa heidät sitten käyttämään opetusmenetelmiä eri tavoilla. Kasvattaja odottaa ja toivoo koko ajan, että kasvatettava alkaisi itsenäisesti ajatella. Indoktrinoija sen sijaan pitää oppilaan epäilysten syntymistä huolestuttavana, ollen valmis torjumaan ne heti kun niitä ilmaantuu. (Hare 1964; Smart 1973:42-43.)<br /> <br /> Smart (1973:43ss.) ehdottaa, että tämä asenne-ero voidaan ilmaista kantilaisella terminologialla. Indoktrinoija pitää oppilasta keinona eikä päämääränä sinänsä. Kasvattaja sen sijaan kunnioittaa kasvatettavan persoonan arvoa. <br /> <br /> Eräs ulottuvuus kasvattajan arvo-orientaatiossa liittyy totuuden käsitteeseen (ks. Green 1972:25). Vaikka indoktrinaatiossa käytettäisiinkin argumentointia, todisteluja ja perusteluja, ei niiden tarkoituksena ole koetella käsiteltävän uskomuksen totuutta eikä kehittää oppijoissa valmiuksia itsenäiseen arviointiin, vaan saada heidät vakuuttuneiksi uskomuksen totuudesta. Indoktrinaatioon sisältyvä totuudenvastaisuus heikentää ihmisten välistä luottamusta. Tämä tulee moraalisesti vielä kyseenalaisemmaksi, kun sitä sovelletaan lapsiin, joiden mahdollisuudet puolustaa oman persoonansa loukkaamattomuutta ovat hyvin rajoitetut.<br /> <br /> Indoktrinaatiossa kasvattajat salaavat kasvatettavilta todelliset tarkoituksensa. McClellan (1976) ehdottaa, että tämä epätotuuden elementti voidaan eliminoida sikäli kuin opetus koostuu vain intellektuaalisista teoista (opettamisesta, selittämisestä, oikeuttamisesta jne.) jotka täyttävät loogisen selkeyden ehdon. (McClellan 1976:103) Loogisen selkeyden ehto on täytetty kun: <br /> <br /> :1. (i) Opettajan tarkoituksena on saada oppilaat ymmärtämään se, mitä heille opetetaan.<br /> <br /> :: (ii) Oppilas tietää, että tämä on opettajan tarkoitus.<br /> <br /> :2. (i) Oppilas uskoo, että opetussisällön ja opetuksen välillä on järkevä yhteys.<br /> <br /> :: (ii) Oppilas uskoo, että se on opettajan peruste sille mitä hän tekee. (McClellan 1976:104-6.)<br /> <br /> Epätotuuden ongelma indoktrinaatiossa monimutkaistuu, koska indoktrinaatio tuottaa ihmisiä, jotka eivät tunne totuutta. Myöhemmin itse opettaessaan he esittävät suppean näkemyksen asioista, koska heiltä puuttuu valmius kriittiseen oppimiseen. Näin argumentaatio menettää myönteisen merkityksensä ja tulee itsepetoksen välineeksi. Henkilö joka menestyksellisesti pettää itseään, altistuu sille, että muut pettävät ja manipuloivat häntä eikä siten muodosta vastapainoa kulttuurisille eliiteille. Hän ei kanna täyttä vastuuta näkemyksistään, koska ne muovautuvat prosessien kautta, jotka sisältävät rakenteellista epätotuutta. <br /> <br /> Indoktrinaatiossa ihmisiä kohdellaan ikään kuin heiltä puuttuisi omaehtoinen persoonallisuuden keskus, valmius kohdata totuus ja ottaa täysi vastuu omista näkemyksistään. Kohdatessaan ihmisten moraalis-poliittisen korruption, reaktiona on usein hylätä ideaali kansalaisten kasvatuksesta kriittiseen ihmisyyteen. Tällöin oletetaan, että hyvä yhteiskunta voidaan saavuttaa, vaikka kansalaiset olisivat apaattisia ja kasvatusjärjestelmät sopeuttaisivat itsensä tähän apatiaan.<br /> <br /> On siksi perusteltua olettaa, että indoktrinaatio voidaan erottaa kasvatuksellisesta opetuksesta opetus-oppimis vuorovaikutuksen arvo-orientaation kautta. Sen lisäksi indoktrinaation käsite saa täsmällistä sisältöä niiden näkökulmien kautta, jota tarjoavat muut edellä käsitellyt erottelun kriteerit. Indoktrinaatio on tapa opettaa, joka ei tee selkoa opettavien uskomusten metafyysisistä taustaoletuksista, jolla on taipumus edesauttaa epäkriittisyyden kehittymistä, joka sisältää opettajan auktoriteetin väärinkäyttöä ja käyttää opettamisen metodeja, jotka sisältävät rakenteellista epätotuutta.<br /> <br /> Indoktrinaation määritelmä edellyttää laajakantoista filosofista teoriaa pedagogisesta vuorovaikutuksesta. Indoktrinaatio antinormatiivisena opettamisen muotona ilmenee opetuksen retoriikassa, vallankäytössä, vuorovaikutuksessa, ja moraalissa. Indoktrinaatiota ei voida pätevästi määritellä viittaamalla vain yhteen tai kahteen kriteeriin, vaan nämä kriteerit on asetettava kasvatuksen kokonaisvaltaiseen viitekehykseen. Yritykset erottaa indoktrinaatio kasvatuksellisesta opetuksesta opetuksen metodin, sisällön, auktoriteetin, vaikutusten, ja opettajan intentioiden perusteella antavat arvokkaita vihjeitä siitä, miten opetustilannetta olisi erilaisilta normatiivisilta näkökulmilta arvioitava. Näiden näkökulmien arvo ilmenee selvemmin kun ne sijoitetaan laajempaan analyysiin pedagogisesta vuorovaikutuksesta.<br /> <br /> [[Luokka: Filosofia]] [[Luokka: Epistemologia]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Tuomas Kangasniemi, [http://cross-section.info/E09/lapset_eivat_synny_ateisteina.php ''Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta''], Cross-Section, 2009<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{Viitteet}}<br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Humen_giljotiini&diff=10315 2014-02-17T13:13:50Z

<p>Darter: Navigaatioboksi</p> <hr /> <div>{{lainaus|En voi pidättäytyä lisäämästä näihin päätelmiin havaintoa, jolla voidaan, ehkäpä, nähdä jonkinlaista merkitystä. Jokaisessa kohtaamassani moraalijärjestelmässä olen aina huomannut, että kirjoittaja etenee jonkin aikaa tavalliseen päättelytapaan, ja osoittaa Jumalan olemassaolon tai tekee huomioita ihmiselämästä; sitten täysin yhtäkkiä huomaan hämmästyksekseni, että tavallisten väitteiden ''’on’'' ja ''’ei ole’'' sijaan en kohtaa yhtäkään väittämää, johon ei liity ''’pitäisi’'' tai ''’ei pitäisi’''. Muutos on huomaamaton, mutta kuitenkin merkittävä. Sillä tämä ''’pitäisi’'' tai ''’ei pitäisi’'' ilmaisee jonkin uuden suhteen tai väitteen, ja olisi välttämätöntä, että se tulisi havaita ja selittää, ja samaan aikaan tulisi perustella, mikä näyttää täysin käsittämättömältä, kuinka tämä uusi suhde voidaan johtaa muista, jotka ovat täysin erilaisia sen kanssa. Mutta koska kirjoittajat eivät yleensä hyödynnä tätä varausta, aion suositella sitä lukijoille, ja uskon, että tämä pieni huomiointi muuttaisi kaikkia sivistymättömiä moraalijärjestelmiä ja näyttäisi meille, että paheen ja hyveen ero ei löydy ainoastaan asioiden suhteista, eivätkä ne ole järjellä pääteltävissä.|David Hume (Skepsis ry:n käännös&lt;ref&gt;<br /> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/humen_giljotiini.html<br /> | Nimeke = Ihmeellinen maailma: Humen giljotiini<br /> | Tekijä = <br /> | Tiedostomuoto = <br /> | Selite = <br /> | Julkaisu = <br /> | Ajankohta = <br /> | Julkaisupaikka = <br /> | Julkaisija = Skepsis ry.<br /> | Viitattu = 16.2.2014<br /> | Kieli = }}&lt;/ref&gt;)<br /> |A Treatise of Human Nature}} <br /> <br /> <br /> ==Aiheesta Muualla==<br /> <br /> Areiopagi.fi: Olli-Pekka Vainio, [http://www.areiopagi.fi/tarvitseeko-moraali-tuekseen-uskontoa-2/ ''Tarvitseeko moraali tuekseen uskontoa?''], 29.7.2013&lt;br /&gt;<br /> Reasonable faith: [[William Lane Craig]]: [http://www.reasonablefaith.org/does-theistic-ethics-derive-an-ought-from-an-is ''Does Theistic Ethics Derive an “Ought” from an “Is”?'']<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{viitteet}}<br /> <br /> [[Luokka: Tieteenfilosofia]]<br /> [[Luokka: Tyngät]]<br /> <br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Uskonnonfilosofia&diff=10314 2014-02-17T13:13:10Z

<p>Darter: Humen giljotiini</p> <hr /> <div>{{Navbox<br /> |name = Uskonnonfilosofia<br /> |state = <br /> |title = Uskonnonfilosofia<br /> |titlestyle = background:#C18C58;<br /> |groupstyle = background:#ffffff;<br /> |belowstyle = background:#C18C58;<br /> <br /> |group1 = Katso myös<br /> |list1 = &lt;div&gt;[[Usko ja järki]] {{•}} [[Usko ja tieto]] {{•}} [[Uskonnon määritelmä]] {{•}} [[Indoktrinaatio]] {{•}} [[Humen giljotiini]]<br /> &lt;!--<br /> [[Criticism of religion]]{{•}} [[Exegesis]]{{•}} [[History of religions]]{{•}} [[Religion]]{{•}} [[Religious philosophy]]{{•}} [[Theology]]{{•}} [[Relationship between religion and science]]{{•}} [[Political science of religion]]{{•}} [[Faith and rationality]]{{•}} '''[[Index of philosophy of religion articles|more...]]'''--&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> <br /> |group3 = Uskontoteoriat<br /> |list3 = {{Navbox_subgroup|<br /> |group1 = <br /> |list1 = <br /> [[Agnostismi]] {{•}} [[Eksperientialismi]] {{•}} [[Evidentialismi]] {{•}} [[Fideismi]] {{•}} [[Fundamentalismi]] {{•}} [[Teismi]] <br /> &lt;!--<br /> [[Acosmism]]{{•}}[[Animism]]{{•}} [[Antireligion]]{{•}} [[Dharma|Dharmism]]{{•}} [[Deism]]{{•}} [[Divine command theory]]{{•}} [[Dualism]]{{•}} [[Esotericism]]{{•}} [[Exclusivism]]{{•}} [[Existentialism]] (&lt;small&gt;''[[Christian existentialism|Christian]], [[Agnostic existentialism|Agnostic]], [[Atheist existentialism|Atheist]]''&lt;/small&gt;){{•}} [[Feminist theology]]{{•}} [[Gnosticism]]{{•}} [[Henotheism]]{{•}} [[Humanism (life stance)|Humanism]] (&lt;small&gt;''[[Religious humanism|Religious]], [[Secular humanism|Secular]], [[Christian humanism|Christian]]''&lt;/small&gt;){{•}} [[Inclusivism]]{{•}} [[Monism]]{{•}} [[Monotheism]]{{•}} [[Mysticism]]{{•}} [[Naturalism (philosophy)|Naturalism]] (&lt;small&gt;''[[Metaphysical naturalism|Metaphysical]], [[Religious naturalism|Religious]], [[Humanistic naturalism|Humanistic]]''&lt;/small&gt;){{•}} [[New Age]]{{•}} [[Nondualism]]{{•}} '''[[Nontheism]]'''{{•}} [[Pandeism]]{{•}} [[Pantheism]]{{•}} [[Polytheism]]{{•}} [[Process theology]]{{•}} [[Spiritualism (beliefs)|Spiritualism]]{{•}} [[Shamanism]]{{•}} [[East Asian religions|Taoic]]{{•}} '''[[Theism]]'''{{•}} [[Transcendentalism]]{{•}} '''[[List of philosophical theories|more ...]]'''--&gt;<br /> <br /> |group2 = [[Ateismi]]<br /> |list2 = [[Ateismin määritelmä]] {{•}} [[Ateismin falsifioitavuus ]] {{•}} [[Uusateismi]] {{•}} ([[Tapio_Puolimatka:_Uusateismin_tunnekieli|tunnekieli]])<br /> }}<br /> <br /> |group4 = Uskonnonfilosofeja<br /> |list4 = &lt;div&gt;<br /> [[Abraham Kuyper]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Albrecht Ritschl]]{{•}} --&gt;<br /> [[Alvin Plantinga]]{{•}}<br /> [[Anselm Canterburylainen]]{{•}}<br /> [[Antony Flew]]{{•}}<br /> &lt;!-- [[Anthony Kenny]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Augustine of Hippo]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Averroes]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Baron d'Holbach]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Baruch Spinoza]]{{•}} --&gt;<br /> [[Blaise Pascal]]{{•}} <br /> [[C. Stephen Evans]]{{•}}<br /> &lt;!-- [[Bertrand Russell]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Boethius]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[David Hume]] {{•}} --&gt; <br /> &lt;!-- [[Desiderius Erasmus]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Emil Brunner]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Ernst Cassirer]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Ernst Haeckel]]{{•}} --&gt;<br /> [[Eleonore Stump]] {{•}}<br /> [[Ernst Troeltsch]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher|Friedrich Schleiermacher]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Friedrich Nietzsche]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Gaunilo of Marmoutiers]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[George Santayana]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Harald Høffding]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Heraclitus]]{{•}} --&gt;<br /> [[Herman Dooyeweerd‎]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Jean-Luc Marion]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Lev Shestov]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Immanuel Kant]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[J. L. Mackie]]{{•}} --&gt;<br /> [[Jacques Ellul]] {{•}}<br /> [[J. P. Moreland|James P. Moreland]] {{•}}<br /> [[J. Budziszewski]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Johann Gottfried Herder]]{{•}} --&gt;<br /> [[Johann Georg Hamann|Johann G. Hamann]] {{•}}<br /> [[Jonathan Kvanvig]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Martin Buber]]{{•}} --&gt;<br /> [[Margaret Mead]] {{•}}<br /> [[Michael Bergmann]] {{•}}<br /> [[Michael C. Rea|Michael Rea]] {{•}}<br /> [[Mihail Bahtin]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Mircea Eliade]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Karl Barth]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Ludwig Andreas Feuerbach|Ludwig Feuerbach]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Maimonides]]{{•}} --&gt;<br /> [[Nicholas Wolterstorff]] {{•}}<br /> [[Paul Copan]] {{•}}<br /> [[Paul K. Moser]] {{•}}<br /> [[John Lennox]]{{•}}<br /> &lt;!-- [[Paul Tillich]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Pavel Florensky]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Peter Geach]] {{•}} --&gt;<br /> [[Peter Harrison]] {{•}}<br /> [[Peter van Inwagen‎]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Giovanni Pico della Mirandola|Pico della Mirandola]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Reinhold Niebuhr]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[René Descartes]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Richard Swinburne]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Robert Merrihew Adams]]{{•}} --&gt;<br /> [[Robin Collins]] {{•}}<br /> [[Roy Clouser]] {{•}}<br /> &lt;!-- [[Rudolf Otto]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Søren Kierkegaard]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Sergei Bulgakov]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Thomas Aquinas]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Thomas Chubb]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[Vladimir Solovyov (philosopher)|Vladimir Solovyov]]{{•}} --&gt;<br /> [[William Alston]]{{•}}<br /> &lt;!-- [[William James]]{{•}} --&gt;<br /> [[William Lane Craig]]{{•}}<br /> &lt;!-- [[William Kingdon Clifford|W.K. Clifford]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;!-- [[William L. Rowe]]{{•}} --&gt;<br /> [[William Whewell]]{{•}}<br /> &lt;!-- [[William Wollaston]]{{•}} --&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> <br /> |group5 = [[Jumalan olemassaolo]]<br /> |list5 = &lt;div&gt;<br /> {{Navbox subgroup<br /> |groupstyle =<br /> |oddstyle = <br /> |evenstyle = <br /> |group1 = '''Puolesta'''<br /> |list1= [[Moraalinen argumentti|Moraalinen]]{{·}} [[Ontologinen argumentti|Ontologinen]]{{·}} [[Pascalin peliteoria|Pascalin vedonlyönti]]{{·}} [[Teleologinen argumentti|Teleologinen]] &lt;br&gt;<br /> ''' [[Kosmologinen argumentti|Kosmologiset]]''': [[Kalam-_kosmologinen_argumentti|Kalam]]<br /> <br /> &lt;!-- Ei olemassa olevat artikkelit alkavat tästä:--&gt; <br /> &lt;!--{{·}}[[Argument from a proper basis|Proper basis]]{{·}} [[Argument from beauty|Beauty]]{{·}} [[Christological argument|Christological]]{{·}} [[Argument from consciousness|Consciousness]]{{·}} [[Argument from degree|Degree]] {{·}} [[Argument from desire|Desire]]{{·}} [[Argument from religious experience|Experience]]{{·}} [[Argument from love|Love]]{{·}} [[Argument from miracles|Miracles]]{{·}} [[Argument from Reason|Reason]] {{·}} [[Transcendental argument for the existence of God|Transcendental]]{{·}} [[Witness argument|Witness]]--&gt; <br /> <br /> |group2 = '''Vastaan'''<br /> |list2= [[Ateistin vedonlyönti]] {{·}} [[&quot;Suunnittelija on epätodennäköinen&quot; (argumentti)|Epätodennäköisyys]] {{·}} [[Epätäydellinen_suunnittelu_(argumentti)|Huono suunnittelu]] {{·}} [[Jumalan kaikkivoipuus|Kaikkivaltius]]{{·}} [[Kärsimyksen ongelma|Kärsimys]]{{·}} [[Projektiivinen ateistinen teoria | Projektiivinen teoria]] {{·}} [[Vapaa_tahto#Kristinusko_ja_vapaa_tahto|Vapaa tahto]]<br /> &lt;!-- Ei olemassa olevat artikkelit alkavat tästä:--&gt; <br /> &lt;!-- {{·}} [[Ultimate Boeing 747 gambit|747 Gambit]]{{·}} [[Atheist's Wager]]{{·}} {{·}} [[Problem of Hell|Hell]]{{·}} [[Argument from inconsistent revelations|Inconsistent revelations]]{{·}} [[Argument from nonbelief|Nonbelief]]{{·}} [[Theological noncognitivism|Noncognitivism]]{{·}} [[Occam's razor]] {{·}} [[Russell's teapot]]{{·}} [[Fate of the unlearned ]] --&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;noinclude&gt;[[Luokka:Apumallineet]]&lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=William_Lane_Craig&diff=10313 2014-02-17T13:09:39Z

<p>Darter: navigaatioboksi</p> <hr /> <div>{{Tieteilijä<br /> | tieteilijän nimi = <br /> | tieteilijän alkuperäinen nimi = <br /> | kuva = 20120416 William Lane Craig.JPG<br /> | kuvan leveys = 250px<br /> | kuvateksti =<br /> | syntymäaika = 23.8.1949<br /> | syntymäpaikka = East Peoria, Illinois<br /> | kuolinaika =<br /> | kuolinpaikka =<br /> | asuinpaikat =<br /> | kansalaisuus =<br /> | sukujuuret =<br /> | tutkimusalue = Analyyttinen filosofia, Teologia<br /> | instituutti = Filosofian dosentti 1980-86 (Trinity Evangelical Divinity School),&lt;br /&gt;Uskontotieteen dosentti 1986-87 (Westmont College, Santa Barbara, Kalifornia),&lt;br /&gt;Tutkijana 1987-94 (Université Catholique de Louvain [UCL] -yliopisto, Belgia),&lt;br /&gt;Professorina vuodesta 1996 lähtien (Biolan yliopisto) <br /> | alma mater = FT 1977 (Birminghamin yliopisto),&lt;br /&gt;TT 1984 (Münchenin yliopisto)<br /> | ohjaaja = [[wp:John Hick|John Hick]], [[wp:Wolfhart Pannenberg|Wolfhart Pannenberg]]<br /> | oppilaat =<br /> | tunnetut työt = <br /> | palkinnot =<br /> | uskonto =<br /> | allekirjoitus =<br /> | alaviitteet =<br /> }}<br /> <br /> '''William Lane Craig''' (s. 23. elokuuta 1949) on yhdysvaltalainen uskonnonfilosofi ja teologi, joka kuuluu nykyajan huomattavimpiin [[kristinusko]]n [[apologetiikka|apologeettoihin]]. Hän on pyrkinyt todistamaan [[Jumalan olemassaolo]]a filosofisesti ja puolustanut julkisesti uskoa [[Jeesus|Jeesuksen]] ruumiilliseen [[ylösnousemus|ylösnousemukseen]]. Hän on osallistunut lukuisiin julkisiin väittelyihin, joista osa on julkaistu kirjamuodossa. Hänen kanssaan ovat väitelleet muiden muassa [[Antony Flew]], [[John Dominic Crossan]] ja [[Christopher Hitchens]]. <br /> <br /> [[wp:Illinois|Illinois]]'n [[wp:Peoria (Illinois)|Peoriassa]] syntynyt ja Keokukissa, [[wp:Iowa|Iowa]]ssa kasvanut Craig kääntyi teini-iässään kristityksi. Hän valmistui Illinois'n [http://en.wikipedia.org/wiki/Wheaton_College_(Illinois) Wheaton Collegesta] ja [http://en.wikipedia.org/wiki/Trinity_Evangelical_Divinity_School Trinity Evangelical Divinity Schoolista]. Hän sai tohtorinarvon filosofiasta [[wp:Birminghamin yliopisto|Birminghamin yliopisto]]lta (1977) ja teologiasta [[wp:Münchenin yliopisto|Münchenin yliopisto]]lta (1984). Hän on työskennellyt Trinity Evangelical Divinity Schoolissa, [http://en.wikipedia.org/wiki/Westmont_College Westmont Collegessa], [http://en.wikipedia.org/wiki/Universit%C3%A9_catholique_de_Louvain (Uuden) Louvainin katolisessa yliopistossa] ja [[wp:Biolan yliopisto|Biolan yliopisto]]n Talbot School of Theologyssa. <br /> <br /> Craig on esittänyt ns. [[Kalam- kosmologinen argumentti|Kalamin kosmologisen argumentin]] Jumalan olemassaolon puolesta. Hän on [[suunnitteluteoria]]a kannattavan [[Discovery- instituutti|Discovery-instituutin]] jäsen.&lt;ref&gt;[http://www.discovery.org/scripts/viewDB/index.php?command=view&amp;id=85&amp;isFellow=true Discovery Institute]&lt;/ref&gt; Hänellä on vaimo Jan ja kaksi aikuista lasta. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja.&lt;ref&gt;[http://www.reasonablefaith.org/site/PageServer?pagename=about_william_lane_craig Reasonable Faith: About William Lane Craig]&lt;/ref&gt;<br /> <br /> ==Teokset==<br /> <br /> === Tieteelliset tutkimukset ===<br /> * ''The ''Kalam'' Cosmological Argument''. London: MacMillan. 1979.<br /> * ''The Cosmological Argument from Plato to Leibniz''. London: MacMillan. 1980.<br /> * ''The Historical Argument for the Resurrection of Jesus during the Deist Controversy''. Toronto: Edwin Mellen. 1985. <br /> * ''The Problem of Divine Foreknowledge and Future Contingents from Aristotle to Suarez''. Leiden: E.J. Brill. 1988.<br /> * ''Assessing the New Testament Evidence for the Historicity of the Resurrection of Jesus''. Toronto: Edwin Mellen Press. 1989.<br /> * ''Divine Foreknowledge and Human Freedom: The Coherence of Theism I: Omniscience''. Leiden: E.J. Brill. 1990.<br /> * (ed. with Mark S. McLeod) ''The Logic of Rational Theism: Exploratory Essays''. New York: Edwin Mellen Press. 1990.<br /> * (co-authored with Quentin Smith) ''Theism, Atheism, and Big Bang Cosmology''. Oxford: Clarendon Press. 1993.<br /> * ''The Tensed Theory of Time: A Critical Examination''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2000.<br /> * ''The Tenseless Theory of Time: A Critical Examination''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2000.<br /> * (ed. with J.P. Moreland) ''Naturalism: A Critical Analysis''. London: Routledge. 2000.<br /> * ''God, Time and Eternity''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2001.<br /> * ''Time and The Metaphysics of Relativity''. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 2001.<br /> * (ed.) ''Philosophy of Religion: A Reader and Guide''. New Brunswick: Rutgers University Press. 2002.<br /> * (ed. with Quentin Smith) ''Einstein, Relativity, and Absolute Simultaneity''. London: Routledge. 2007.<br /> * (ed. with J.P. Moreland) ''The Blackwell Companion to Natural Theology''. Oxford: Blackwell. 2009. <br /> <br /> === Yleistajuiset teokset===<br /> * ''The Son Rises: Historical evidence for the resurrection of Jesus''. Chicago: Moody Press. 1981.<br /> * ''Apologetics: An Introduction''. Chicago: Moody Press. 1984. ISBN 0802404057<br /> * ''The Only Wise God: The Compatibility of Divine Foreknowledge and Human Freedom''. Grand Rapids: Baker Bookhouse. 1987.<br /> * ''Knowing the Truth About the Resurrection''. Ann Arbor: Servant. 1988.<br /> * ''No Easy Answers''. Chicago: Moody Press. 1990.<br /> * ''Reasonable Faith''. Wheaton: Crossway. 1994. rev. 3rd ed. 2008.<br /> * ''God, Are You There?''. Atlanta: RZIM. 1999.<br /> * ''Time and Eternity: Exploring God's Relationship to Time''. Wheaton: Crossway. 2001.<br /> * ''What Does God Know?'' Atlanta: RZIM. 2002. <br /> * ''Hard Questions, Real Answers''. Wheaton: Crossway Books. 2003.<br /> * (co-authored with J.P. Moreland) ''Philosophical Foundations for a Christian Worldview''. Downers Grove: InterVarsity Press. 2003.<br /> * (ed. with Francis Beckwith and J. P. Moreland) ''To Everyone an Answer: A Case for the Christian Worldview: Essays in Honor of Norman Geisler''. Downers Grove: InterVarsity Press. 2004. <br /> * (co-authored with Paul Copan) ''Creation out of Nothing: Its Biblical, Philosophical, and Scientific Exploration''. Grand Rapids: Baker Bookhouse. 2004. ISBN 0801027330<br /> * (ed. with Paul Gould) ''The Two Tasks of the Christian Scholar: Redeeming the Soul, Redeeming the Mind''. Wheaton: Crossway. 2007.<br /> * (ed. with Paul Copan) ''Passionate Conviction: Contemporary Discourses on Christian Apologetics''. Nashville: Broadman &amp; Holman. 2007.<br /> * (ed. with Chad Meister) ''God Is Great, God Is Good''. Downers Grove: InterVarsity. 2009.<br /> * (ed. with Paul Copan) ''Contending with Christianity's Critics: Answering New Atheists &amp; Other Objectors''. Nashville: Broadman &amp; Holman. 2009.<br /> * ''On Guard: Defending Your Faith with Reason and Precision''. Colorado Springs: David C. Cook. 2010.<br /> <br /> === Väittelyiden pohjalta laaditut teokset ===<br /> * ''Will the Real Jesus Please Stand Up? A Debate Between William Lane Craig and [[John Dominic Crossan]]'' (ed. Paul Copan). Grand Rapids: Baker Bookhouse. 1998.<br /> * ''Jesus' Resurrection: Fact or Figment? A Debate Between William Lane Craig and Gerd Ludemann'' (eds. Paul Copan and Ronald K. Tacelli). Downers Grove: InterVarsity Press. 2000.<br /> * ''Five Views on Apologetics'' (ed. Steven B. Cowan). Grand Rapids: Zondervan. 2000.<br /> * ''Divine Foreknowledge: Four Views'' (eds. James K. Beilby and Paul R. Eddy). Downers Grove: InterVarsity Press. 2001.<br /> * ''God and Time: Four Views'' (ed. Gregory Ganssle). Downers Grove: InterVarsity Press. 2001.<br /> * ''Who Was Jesus? A Jewish-Christian Dialogue''. (eds. Paul Copan and Craig Evans). Louisville: Westminster-John Knox Press. 2001.<br /> * ''Does God Exist? The Craig-Flew Debate'' (ed. Stan W. Wallace). Aldershot: Ashgate. 2003. <br /> * (co-authored with Walter Sinnot-Armstrong)''God?: A Debate Between a Christian and an Atheist''. New York: Oxford University Press. 2003. <br /> * ''Is Goodness Without God Good Enough?'' (eds. Robert Garcia and Nathan King). Lanham: Rowman &amp; Littlefield. 2008.<br /> * ''What Does God Control? Four Views on Divine Providence'' (ed. Dennis W. Jowers). Grand Rapids: Zondervan. forthcoming.<br /> <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> {{Viitteet}}<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Kosmologinen argumentti]]<br /> * [[Jeesuksen ylösnousemus]]<br /> * [[Suunnitteluteoria]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * [http://www.williamlanecraig.com/ Viralliset sivut (en)]<br /> * [http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY ''Can the Universe Exist Without God?''] – keskustelutilaisuus professori [[Kari Enqvist]]in kanssa Helsingin yliopistolla 16.4.2012, ks. m. [http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html ''Veritas Forum Finland''].<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]<br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Humen_giljotiini&diff=10312 2014-02-16T11:32:24Z

<p>Darter: Ak: Uusi sivu: {{lainaus|En voi pidättäytyä lisäämästä näihin päätelmiin havaintoa, jolla voidaan, ehkäpä, nähdä jonkinlaista merkitystä. Jokaisessa kohtaamassani moraalijärjestel...</p> <hr /> <div>{{lainaus|En voi pidättäytyä lisäämästä näihin päätelmiin havaintoa, jolla voidaan, ehkäpä, nähdä jonkinlaista merkitystä. Jokaisessa kohtaamassani moraalijärjestelmässä olen aina huomannut, että kirjoittaja etenee jonkin aikaa tavalliseen päättelytapaan, ja osoittaa Jumalan olemassaolon tai tekee huomioita ihmiselämästä; sitten täysin yhtäkkiä huomaan hämmästyksekseni, että tavallisten väitteiden ''’on’'' ja ''’ei ole’'' sijaan en kohtaa yhtäkään väittämää, johon ei liity ''’pitäisi’'' tai ''’ei pitäisi’''. Muutos on huomaamaton, mutta kuitenkin merkittävä. Sillä tämä ''’pitäisi’'' tai ''’ei pitäisi’'' ilmaisee jonkin uuden suhteen tai väitteen, ja olisi välttämätöntä, että se tulisi havaita ja selittää, ja samaan aikaan tulisi perustella, mikä näyttää täysin käsittämättömältä, kuinka tämä uusi suhde voidaan johtaa muista, jotka ovat täysin erilaisia sen kanssa. Mutta koska kirjoittajat eivät yleensä hyödynnä tätä varausta, aion suositella sitä lukijoille, ja uskon, että tämä pieni huomiointi muuttaisi kaikkia sivistymättömiä moraalijärjestelmiä ja näyttäisi meille, että paheen ja hyveen ero ei löydy ainoastaan asioiden suhteista, eivätkä ne ole järjellä pääteltävissä.|David Hume (Skepsis ry:n käännös&lt;ref&gt;<br /> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/humen_giljotiini.html<br /> | Nimeke = Ihmeellinen maailma: Humen giljotiini<br /> | Tekijä = <br /> | Tiedostomuoto = <br /> | Selite = <br /> | Julkaisu = <br /> | Ajankohta = <br /> | Julkaisupaikka = <br /> | Julkaisija = Skepsis ry.<br /> | Viitattu = 16.2.2014<br /> | Kieli = }}&lt;/ref&gt;)<br /> |A Treatise of Human Nature}} <br /> <br /> <br /> ==Aiheesta Muualla==<br /> <br /> Areiopagi.fi: Olli-Pekka Vainio, [http://www.areiopagi.fi/tarvitseeko-moraali-tuekseen-uskontoa-2/ ''Tarvitseeko moraali tuekseen uskontoa?''], 29.7.2013&lt;br /&gt;<br /> Reasonable faith: [[William Lane Craig]]: [http://www.reasonablefaith.org/does-theistic-ethics-derive-an-ought-from-an-is ''Does Theistic Ethics Derive an “Ought” from an “Is”?'']<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{viitteet}}<br /> <br /> [[Luokka: Tieteenfilosofia]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Religulous&diff=10263 2013-10-08T06:52:09Z

<p>Darter: viittaus W. Ward Gasquen tekstiin</p> <hr /> <div>{{Elokuva<br /> | nimi-suomi = Uskomatonta<br /> | nimi-alkuperäinen = Religulous<br /> | kuva = <br /> | kuvateksti = <br /> | ohjaaja = Larry Charles<br /> | käsikirjoittaja = Bill Maher<br /> | tuottaja = Bill Maher&lt;br/&gt;Jonah Smith&lt;br/&gt;Palmer West<br /> | säveltäjä = <br /> | kuvaaja = <br /> | leikkaaja = <br /> | pääosat = Bill Maher<br /> | maa = Yhdysvallat<br /> | tuotantoyhtiö = Lions Gate Entertainment<br /> | ensi-ilta = 1. lokakuuta 2008<br /> | kesto = 101 minuuttia<br /> | kieli = Englanti<br /> | ikäraja = K-11<br /> | budjetti = 2 500 000 $&lt;ref name=&quot;Data&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.the-numbers.com/movies/2008/RELIG.php | Nimeke=Religulous – Box Office Data, Movie News, Cast Information | Julkaisija=The Numbers | Viitattu=16.4.2009 | Kieli={{en}} }}&lt;/ref&gt;<br /> | edeltäjä = <br /> | seuraaja = <br /> | kotisivut = http://www.religulousmovie.net/<br /> | imdb = 0815241<br /> | elonet = ekvm2m<br /> | amg = 415417<br /> }}<br /> <br /> '''''Religulous''''' on [[wp:propaganda|propagandistinen]] dokumenttielokuva, joka pyrkii tekemään uskonnon naurunalaiseksi. Sen on käsikirjoittanut ja juontanut yhdysvaltalainen koomikko [[wp:Bill Maher|Bill Maher]]. Dokumentin kantavana retorisena ideana on se, että ''koska eri uskonnoista löytyy hassuja ihmisiä, Jumalaa ei ole olemassa''.<br /> <br /> Dokumentti syyllistyy implisiittisesti tyypillisimpiin [[uusateismi|uusateistisiin]] virheisiin. Siinä esimerkiksi niputetaan surutta kaikki uskonnot yhteen. Kaikki uskonnot lentävät roskakoriin siksi, että joissakin uskonnoissa lapsiavioliitto on hyväksytty asia. Lisäksi dokumentissa luetellaan tuulesta temmattuja väitteitä aivan kuin ne olisivat niin itsestäänselviä, ettei niille tarvitse edes esittää lähdeviitteitä. Esimerkiksi mormonit eivät väitä alusasunsa suojaavan puukoilta.<br /> <br /> == &quot;Jeesusta ei ollut olemassa&quot; ==<br /> <br /> ''Religulous'' levittää tietynlaista [[Jeesus-myyttihypoteesi]]versiota. Jeesus-myyttihypoteesin keskeisimmän väitteen mukaan [[Jeesus]]ta ei olisi koskaan ollut olemassa vaan hän olisi keksitty henkilö, jonka ominaisuudet olisi kopioitu vanhempien uskontojen myyttisiltä hahmoilta. ''Religulous'' esittää Jeesuksen ominaisuuksien olennaisimmaksi lähteeksi [[wp:Muinaisen_Egyptin_mytologia|Egyptin mytologian]] [[wp:Horus|Horusta]], auringon ja taivaan jumalaa, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä. Horus oli aikanaan yksi tärkeimmistä jumalista, jota palvottiin kymmenissä eri muodoissa muinaisen Egyptin valtakunnan alueella. Horuksen äiti oli [[wp:Isis|Isis]] ja isä [[wp:Osiris|Osiris]].&lt;ref&gt;Sharif, Zelda: Muinainen viisaus: Muinainen Egypti. Karisto 1997. ISBN 951-23-3725-8. sivu 28.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Dokumentissaan Bill Maher lataa väittelyyn valmistautumattomalle kristitylle seuraavan faktakokoelman.&lt;ref&gt;[http://youtu.be/E2zhlDbMfDg?t=53m55s YouTube: Religulous (53:55)]&lt;/ref&gt;{{,}}&lt;ref name=&quot;&quot;&gt;<br /> {{cite web<br /> | last = Gasque<br /> | first = W. Ward<br /> | authorlink =<br /> | coauthors =<br /> | title = The Leading Religion Writer in Canada ... Does He Know What He's Talking About?<br /> | work =<br /> | publisher = History News Network<br /> | date =<br /> | url = http://hnn.us/article/6641#sthash.ZvXPXbFI.dpuf<br /> | format =<br /> | doi =<br /> | accessdate = <br /> | archiveurl = <br /> | archivedate = }}<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> {{lainaus|Vuonna 1280 eKr. kirjoitettu ''Kuolleiden kirja'' kertoo jumalasta nimeltään Horus. Horus on Osiris-nimisen jumalan poika ja syntynyt neitseestä. Hänet kastoi Anup Kastaja, joka myöhemmin mestattiin. Kuten Jeesus, Horusta koeteltiin hänen ollessaan yksin erämaassa. Horus paransi sairaita ja sokeita, manasi riivaajia sekä käveli vetten päällä. Hän herätti Asarin kuolleista. Asar on käännettynä ''Lasarus''. Ja tosiaan, myös hänellä oli 12 opetuslasta. Ja kyllä, Horus ristiinnaulittiin, ja kolmen päivän päästä kaksi naista julisti ihmiskunnan pelastaja Horuksen olevan ylösnoussut.}}<br /> <br /> Väite on pääosin paikkansapitävä. Maher kuitenkin menee metsään seuraavissa vähäpätöisissä yksityiskohdissa:<br /> * Ei ole yhtä ''Kuolleiden kirjaa'', joten sitä ei myöskään kirjoitettu vuonna 1280 eKr.<br /> * Horus ei syntynyt neitseestä.<br /> * Anup Kastajaa ei ole, joten häntä ei myöskään mestattu.<br /> * Horusta ei koeteltu erämaassa.<br /> * Horus ei kulkenut parantaen sairaita, manannut riivaajia tai kävellyt vetten päällä.<br /> * Asarin herätti kuolleista Isis, ei Horus.<br /> * Horusta seurasi 4 puolijumalaa ja 16 ihmistä.<br /> * Horus kuoli vain kerran ja silloinkin skorpionin pistoon.<br /> * Henkiin herättäminen tapahtui välittömästi.<br /> * &quot;Ihmiskunnan pelastaja&quot; ei kuulunut Horuksen nimivalikoimaan.<br /> <br /> === Yhtä kuolleiden kirjaa ei ole ===<br /> <br /> Todellisuudessa ei ole olemassa yhtä muinaisegyptiläistä [[wp:Kuolleiden kirja|Kuolleiden kirjaa]]. Sen sijaan on löytynyt moniaita kuolleiden kirjoja: loitsuista koostuvia kokoelmia, joista kunkin uskottiin auttavan kulloistakin vainajaa tämän matkalla tuonpuoleisessa. ''Kuolleiden kirja'' -ilmaus tarkoittaakin aivan konkreettisesti muumion kanssa haudattuna, siis tämän &quot;omaisuutena&quot;, löytynyttä kirjaa.&lt;ref&gt;The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Funerary Literature”&lt;/ref&gt; Joissain näistä kirjoista Horus-nimi todella esiintyy, mutta vain lyhyissä jaksoissa.<br /> <br /> Tietomme Horuksesta tuleekin ensisijaisesti muista arkeologisista lähteistä. Tiedämme Horukseen liittyvistä tarinoista syntyneen vuosituhansien mittaan&lt;ref&gt;Tässä yhteydessä puhutaan jopa 5&amp;nbsp;000 vuodesta.&lt;/ref&gt; monenmoisia versioita: egyptologit puhuvatkin useimmiten ''Horus-jumalista'' monikossa, eivät yksittäisestä Horuksesta.&lt;ref&gt;The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Horus”&lt;/ref&gt; Tästä rönsyilevästä tarinavalikoimasta voi sitten tietenkin yrittää marjanpoimintatekniikalla rakentaa mahdollisimman samanlaista hahmoa kuin Raamatun Jeesuksesta. Näin menettelevät tuppaavat kuitenkin unohtamaan sen perustavan seikan, että jumaltaruista poiketen [[evankeliumi]]t ovat perusluonteeltaan historiallisten tapahtumien silminnäkijätodistuksia.<br /> <br /> === Neitseestä syntynyt jumalan poika ===<br /> <br /> Egyptiläistarujen mukaan Horus oli todellakin erään jumalan poika. Muinaisegyptiläisten mytologia kertoo lähinnä jumalista, jotka polyteismille tyypilliseen tapaan muodostavat keskinäisiä sukupuita; niinpä myös yleisesti mahtavimpana pidetyn Osiris-jumalan oli luonnollista saada poika.<br /> <br /> Mitä egyptiläismytologia sitten oikeastaan kertoo Horuksen alkuperästä? Kaikki alkoi siitä, kun erämaanjumala Seth tappoi kuolemanjumala Osiriksen&lt;ref&gt;Ainakin jonkin kertomusversion mukaan Osiris itse asiassa päätyi kuolemanjumalan virkaan vasta näin käynnistyneen tapahtumaketjun myötä.&lt;/ref&gt;. Osiriksen Isis-vaimo onnistui keräämään Osiris-vainaan kaikki ruumiinosat lukuunottamatta siitintä, joka Niiliin heitettynä oli jo ehtinyt päätyä kissakalan ravinnoksi, ja jumalatarkyvyillään herättämään Osiriksen väliaikaisesti henkiin hankkiutuakseen tästä raskaaksi, mikä tapahtumasarja sitten johtikin Horuksen syntymään. – Joku voi tietysti pitää tätäkin &quot;neitseestäsyntymisenä&quot;, mutta suurinta osaa lukijoista tulkinta tuskin vakuuttaa.<br /> <br /> === Anup Kastajan kastama ===<br /> <br /> Itse asiassa koko egyptiläinen mytologia ei tunne mitään &quot;Anup Kastajaa&quot;, joka on pelkkä egyptologiaa harrastavan runoilijan [[wp:Gerald Massey|Gerald Massey]]n myöhäsyntyinen keksintö.<br /> <br /> Egyptiläisissä hautamaalauksissa ja -veistoksissa esiintyy kylläkin viitteitä siitä, että faaraoita on rituaalisesti pesty kruunajaisseremonioiden yhteydessä. Mytologia viittaa kuitenkin siihen, että kyseinen toimenpide koski vain faaraoita, vaikka pesun suorittajina olivatkin jotkut jumalat. Taiteen valossa Horus olisi siis sopinut pikemminkin kastajan kuin kastettavan rooliin.<br /> <br /> Koska Horukselle ei löydy egyptiläisestä mytologiasta ketään kastajaa, myös tieto kyseisen kastajan mestaamisesta on perätön.<br /> <br /> === Koettelemukset erämaassa ===<br /> <br /> Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus meni kasteensa jälkeen erämaahan ja paastosi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana Paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa, kahdesti paljastamaan yliluonnolliset kykynsä (täyttääkseen omat tarpeensa ja osoittaakseen olevansa Jumalan Poika) ja kerran kumartamaan Paholaista (saadakseen kaikki maailman valtakunnat ilman kärsimystä ja kuolemaa). Myös Horuksen väitetään olleen yksin kiusattuna erämaassa.<br /> <br /> Tällä Horus-väitteellä on edes jotain tekemistä lähdeaineiston sisällön kanssa: egyptiläismytologian mukaan Horus tosiaan taisteli isänsä tappajaa erämaanjumala Sethiä vastaan. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin olla yksin erämaassa koeteltuna. Lisäksi Saatanan ei tämän kiusausvaiheen aikana kerrota yrittäneen tappaa Jeesusta. Jeesuksen ja Horuksen erämaahan liittyviä edesottamuksia yhdistää siis lähinnä pelkkä ''erämaa''-sana&lt;ref&gt;&quot;Autiomaa&quot; voisi olla täsmällisempi ilmaus.&lt;/ref&gt; ja jonkun vihollisen kohtaaminen siellä. Eroihin kuuluu sekin seikka, että Jeesus on todellinen historian henkilö, josta aikalaiset ovat jättäneet silminnäkijäkertomuksia, Horus sitä vastoin pelkkä mytologinen hahmo, jonka seikkailuista on kerrottu tarinoita.<br /> <br /> === Sairaiden parantaminen, manaaminen ja vetten päällä käveleminen ===<br /> <br /> Vetten päällä kävelemisestä tai riivaajien ulos ajamisesta ei ole egyptiläisessä mytologiassa yhtään Horukseen liittyvää merkintää. Horus ei myöskään parantanut sairaita. <br /> <br /> Ainoa Horusta ja parantamista yhdistävä tekijä on 400 eKr. rakennettu ''The Metternich Stella'' -monumentti. Monumenttiin liittyvän tarinan mukaan Toth herätti Sethin myrkyttämän Horuksen henkiin tämän äidin, Isiksen, pyynnöstä. Monumenttiin on kirjattu loitsu, johon muinaiset egyptiläiset liittivät parantavia vaikutuksia. <br /> <br /> Se, että Horus herätettiin henkiin, tai se, että kyseisessä monumentissa lukevaa loitsua pidettiin parantavana, ei muistuta paljoakaan Jeesusta opetuslapsineen Galilean maaseudulla rasittanutta arkista julistamis-, parantamis- ja riivaajien ulosajamistyötä ({{rp|Mark. 6:1-13}}, {{rp|Mark. 6:30-31}}).<br /> <br /> === Asarin herättäminen kuolleista ===<br /> <br /> Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista ({{rp|Joh. 11:38-44}}). Tätä kertomusta väitetään usein kopioksi egyptiläisestä myytistä, jossa Horus herättää Asarin. Väite on ongelmallinen lähinnä siksi, että tämänsisältöistä myyttiä ei ole olemassa.<br /> <br /> &quot;Asar&quot; on Osiriksen kreikankielinen nimi. Osirista taas ei, kuten sanottu, egyptiläismytologiassa suinkaan herättänyt kuolleista hänen poikansa Horus (joka ei ollut vielä syntynytkään) vaan tämän tuleva äiti Isis. Mytologia ei väitä Horuksen herättäneen kuolleista ketään muutakaan.<br /> <br /> === 12 opetuslasta ===<br /> <br /> Horuksella oli neljä puolijumalaa seuraajinaan. Joissain tarinoissa hänellä on 16 ihmistä mukanaan taisteluissa. Hänellä ei kuitenkaan koskaan – missään tilanteessa tai asiayhteydessä – ole väitetty olevan 12 seuraajaa. <br /> <br /> Paras yritys löytää yhteys Jeesuksen ja Horuksen välille menee jälleen egyptologiaa harrastaneen runoilijan Gerald Masseyn nimiin. Massey oli löytävinään viittauksen 12 opetuslapseen 12 sadonkorjaajaa kuvaavasta egyptiläisestä seinämaalauksesta. Löydön ainoa epäkohta on se, ettei Horus ole tässä kuvassa mitenkään mukana.<br /> <br /> === Horus ristiinnaulittiin ===<br /> <br /> Ainakaan toistaiseksi löydettyjen lähteiden mukaan egyptiläisen mytologian jumalista ketään ei koskaan ristiinnaulittu. Itse asiassa Horus ei kuole lopullisesti lainkaan. Hän kuolee kerran skorpionin pistoon, mutta hänen äitinsä Isis pyytää välittömästi Tothin herättämään hänet kuolleista. Tähän tapahtumaketjuun ei liity mitään ristiin viittaavaa.&lt;ref&gt;[http://www.sacred-texts.com/egy/leg/leg11.htm The Legend of the Death and Resurrection of Horus, and Other Magical Texts]&lt;/ref&gt;<br /> <br /> === Nousi kolmantena päivänä kuolleista ===<br /> <br /> Kun skorpioni oli pistänyt Horusta kuolettavasti, tämän äiti Isis ei odottanut päivääkään – kolmesta puhumattakaan – vaan kutsui Tothin välittömästi herättämään Horuksen henkiin. Myös Bill Maherin mainitsema &quot;toinen ylösnousemusta todistanut nainen&quot; jää mysteeriksi; egyptiläinen mytologia ei kerro hänestä mitään.&lt;ref&gt;Eikä se ensimmäinenkään &quot;nainen&quot;, Isis itse, siis ollut kukaan historiallinen henkilö vaan mytologinen jumalatar.&lt;/ref&gt; Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten Maher ylipäänsä keksi kutsua Horusta &quot;ihmiskunnan pelastajaksi&quot;.<br /> <br /> == Perustelutavan kriittinen analyysi ==<br /> <br /> Edellä on osoitettu Maherin tosiasiaväitteiden heppoisuus. Tässä perustelutavassa on kuitenkin myös syvemmän tason ongelma: sen koko päättelylogiikka on pätemätön.<br /> <br /> Esityksen perustana olevan päättelytavan looginen rakenne on seuraava:<br /> <br /> # A on myyttinen hahmo, josta kerrotaan, että P.<br /> # B:stäkin kerrotaan, että P.<br /> # Siis B:kin on pelkkä myyttinen hahmo, jota koskeva P-kertomus on A:han liittyvän P-kertomuksen kopio.<br /> <br /> Tällainen päättely ei tietenkään pidä paikkaansa: huomattavankaan yhdenmukainen P ei järkevästi ottaen riitä muun käytettävissä olevan todistusaineiston ohittavaan johtopäätökseen.<br /> <br /> Tällaisen päättelytavan virheellisyys on helppo nähdä vaikkapa jo edellä käsitellyistä Osiris-, Isis- ja Horus-kertomuksista: egyptiläismytologian mukaan Horuksella siis oli sekä isä (Osiris) että sellainen äiti, joka ei olisi tahtonut lapsensa kuolevan skorpioninpistoon (Isis). Jos nyt ylläesitetty päättelysääntö olisi pätevä, itse kukin lukija, jolla on sekä isä että sellainen äiti, joka ei tahtoisi lapsensa kuolevan skorpioninpistoon, voisi havaita, ettei olekaan todellinen ihminen vaan pelkkä muinaisegyptiläisen Horus-mytologian kopiona tekaistu myyttinen hahmo!<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> <br /> {{viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Poimintaongelma_(biokemia)&diff=10261 2013-10-03T07:10:38Z

<p>Darter: navigaatiomalline</p> <hr /> <div>Poimintaongelma (engl. ''sampling problem'') tarkastelee kuinka monella sekvenssiavaruuden peptidisekvenssillä on biologista aktiivisuutta. Kysymys on tärkeä kun halutaan arvioida kuinka todennäköisesti [[evoluutioteoria]]n mekanismit kykenevät selittämään eri proteiinien synnyn.<br /> <br /> ==Esimerkkejä==<br /> ===β-laktamaasi===<br /> Penisiliiniä hajoittavan β-laktamaasi entsyymin pituus on 153 aminohappoa. Kaikki mahdollisia 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä, joilla on sama entsymaattinen funktio, ei pystytä tarkasti laskemaan, mutta niiden määrä voidaan estimoida koodisekvenssien analysillä, joilloin on ko. määrälle on saatu arvioksi 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;. Yhteensä eri 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä on (kun käytettävissä on 20 proteogeenistä aminohappoa) 20&lt;sup&gt;153&lt;/sup&gt; ≈ 10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt;. Toisin sanoen ko. entsymaattisen funktion (E) löytäminen sattumanvaraisen sekvenssin S kautta on p(E|S) = 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;/10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt; = 10&lt;sup&gt;-77&lt;/sup&gt;. <br /> &lt;ref name = &quot;EvoKriitAna&quot; &gt;{{Kirjaviite <br /> | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker<br /> | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]] (2. suomalainen painos)<br /> | Julkaisija = Datakirjat <br /> | Vuosi = 2007 <br /> | Kappale = <br /> | Sivu = 329<br /> | Selite = <br /> | Tunniste = 978-951-98558-4-4}}<br /> &lt;/ref&gt;{{,}}&lt;ref name=&quot;Axe2004&quot;&gt;<br /> {{cite journal<br /> |last1=Axe<br /> |first1=Douglas D.<br /> |title=Estimating the Prevalence of Protein Sequences Adopting Functional Enzyme Folds<br /> |journal=Journal of Molecular Biology<br /> |volume=341<br /> |issue=5<br /> |year=2004<br /> |pages=1295–1315<br /> |issn=00222836<br /> |doi=10.1016/j.jmb.2004.06.058}}<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> <br /> {{ElamanKehitys}}<br /> ==Viitteet==<br /> {{viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:ElamanKehitys&diff=10260 2013-10-03T07:09:49Z

<p>Darter: Poimintaongelma</p> <hr /> <div>{{Navbox<br /> |bodyclass = <br /> |name = ElamanKehitys<br /> |title = Elämän kehitys<br /> |titleclass = <br /> |image = <br /> |above =<br /> <br /> |group1 = Käsitteistöä<br /> |list1 = [[Evoluutio|Evoluutio]] {{·}} [[Evoluutioteoria]] {{·}} [[Polveutumisoppi]] {{·}} [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit]] {{·}} [[Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan]]<br /> <br /> |group2 = Osa-alueet<br /> |list2 = {{Navbox_subgroup<br /> | group1 = [[Abiogeneesi]]:<br /> | list1 = [[Aminohappojen synty]] {{·}} [[RNA-maailma]] <br /> <br /> | group2 = [[Monimutkaisten järjestelmien synty]]:<br /> | list2 = [[Kaksois-CCC]] {{·}} [[Nailonbakteerit]] {{·}} [[Palautumaton monimutkaisuus]] {{·}} [[Poimintaongelma (biokemia)|Poimintaongelma]]<br /> <br /> | group3 = Fossiiliaineisto:<br /> | list3 = [[Kambrikauden räjähdys‎]]<br /> <br /> | group4 = [[Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)|Biologisten rakenteiden suunnitelmallisuus]]:<br /> | list4 = [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]] {{·}} [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]] {{·}} [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä|Silmän rakenne]] {{·}} [[Umpilisäke]]<br /> }} <br /> <br /> |group3 = Tutkijoita<br /> |list3 = [[Michael Behe]] {{·}} [[Jerry Coyne]] {{·}} [[Richard Dawkins]] {{·}} [[William Dembski]]{{·}} [[Jerry Fodor]] {{·}} [[David Stove]] <br /> <br /> |group4 = Kirjallisuutta<br /> |list4 = [[Darwinian Fairytales (kirja)|Darwinian Fairytales]] {{·}} [[Darwin's Black Box (kirja)|Darwin's Black Box]] {{·}} [[Evoluutio (kirja)|Evoluutio]] {{·}} [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)|Evoluutio - kriittinen analyysi]] {{·}} [[Icons of Evolution (kirja)|Icons of Evolution]] {{·}} [[Kaikki evoluutiosta (kirja)|Kaikki evoluutiosta]] {{·}} [[Kutistuva turska (kirja)|Kutistuva turska]] {{·}} [[Maailman hienoin esitys (kirja)|Maailman hienoin esitys]] {{·}} [[Miksi evoluutio on totta (kirja)| Miksi evoluutio on totta]] {{·}} [[Signature in the Cell (kirja)|Signature in the Cell]] {{·}} [[The Edge of Evolution (kirja)|The Edge of Evolution]] {{·}} [[The Mystery of Life’s Origin (kirja)|The Mystery of Life’s Origin]] {{·}} [[Usko, tiede ja evoluutio (kirja)|Usko, tiede ja evoluutio]]<br /> |below = <br /> }}<br /> <br /> &lt;noinclude&gt;<br /> {{Suojattu|Mini}}<br /> [[Luokka:Navigaatiomallineet]]<br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Poimintaongelma_(biokemia)&diff=10259 2013-10-02T22:28:23Z

<p>Darter: ref-fix</p> <hr /> <div>Poimintaongelma (engl. ''sampling problem'') tarkastelee kuinka monella sekvenssiavaruuden peptidisekvenssillä on biologista aktiivisuutta. Kysymys on tärkeä kun halutaan arvioida kuinka todennäköisesti [[evoluutioteoria]]n mekanismit kykenevät selittämään eri proteiinien synnyn.<br /> <br /> ==Esimerkkejä==<br /> ===β-laktamaasi===<br /> Penisiliiniä hajoittavan β-laktamaasi entsyymin pituus on 153 aminohappoa. Kaikki mahdollisia 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä, joilla on sama entsymaattinen funktio, ei pystytä tarkasti laskemaan, mutta niiden määrä voidaan estimoida koodisekvenssien analysillä, joilloin on ko. määrälle on saatu arvioksi 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;. Yhteensä eri 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä on (kun käytettävissä on 20 proteogeenistä aminohappoa) 20&lt;sup&gt;153&lt;/sup&gt; ≈ 10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt;. Toisin sanoen ko. entsymaattisen funktion (E) löytäminen sattumanvaraisen sekvenssin S kautta on p(E|S) = 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;/10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt; = 10&lt;sup&gt;-77&lt;/sup&gt;. <br /> &lt;ref name = &quot;EvoKriitAna&quot; &gt;{{Kirjaviite <br /> | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker<br /> | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]] (2. suomalainen painos)<br /> | Julkaisija = Datakirjat <br /> | Vuosi = 2007 <br /> | Kappale = <br /> | Sivu = 329<br /> | Selite = <br /> | Tunniste = 978-951-98558-4-4}}<br /> &lt;/ref&gt;{{,}}&lt;ref name=&quot;Axe2004&quot;&gt;<br /> {{cite journal<br /> |last1=Axe<br /> |first1=Douglas D.<br /> |title=Estimating the Prevalence of Protein Sequences Adopting Functional Enzyme Folds<br /> |journal=Journal of Molecular Biology<br /> |volume=341<br /> |issue=5<br /> |year=2004<br /> |pages=1295–1315<br /> |issn=00222836<br /> |doi=10.1016/j.jmb.2004.06.058}}<br /> &lt;/ref&gt;<br /> <br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Poimintaongelma_(biokemia)&diff=10258 2013-10-02T22:25:00Z

<p>Darter: Viitteet</p> <hr /> <div>Poimintaongelma (engl. ''sampling problem'') tarkastelee kuinka monella sekvenssiavaruuden peptidisekvenssillä on biologista aktiivisuutta. Kysymys on tärkeä kun halutaan arvioida kuinka todennäköisesti [[evoluutioteoria]]n mekanismit kykenevät selittämään eri proteiinien synnyn.<br /> <br /> ==Esimerkkejä==<br /> ===β-laktamaasi===<br /> Penisiliiniä hajoittavan β-laktamaasi entsyymin pituus on 153 aminohappoa. Kaikki mahdollisia 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä, joilla on sama entsymaattinen funktio, ei pystytä tarkasti laskemaan, mutta niiden määrä voidaan estimoida koodisekvenssien analysillä, joilloin on ko. määrälle on saatu arvioksi 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;. Yhteensä eri 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä on (kun käytettävissä on 20 proteogeenistä aminohappoa) 20&lt;sup&gt;153&lt;/sup&gt; ≈ 10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt;. Toisin sanoen ko. entsymaattisen funktion (E) löytäminen sattumanvaraisen sekvenssin S kautta on p(E|S) = 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;/10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt; = 10&lt;sup&gt;-77&lt;/sup&gt;. <br /> &lt;ref name = &quot;EvoKriitAna&quot; &gt;{{Kirjaviite <br /> | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker<br /> | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]] (2. suomalainen painos)<br /> | Julkaisija = Datakirjat <br /> | Vuosi = 2007 <br /> | Kappale = <br /> | Sivu = 329<br /> | Selite = <br /> | Tunniste = 978-951-98558-4-4}}<br /> &lt;/ref&gt;&lt;ref name=&quot;Axe2004&quot;&gt;{{cite journal|last1=Axe|first1=Douglas D.|title=Estimating the Prevalence of Protein Sequences Adopting Functional Enzyme Folds|journal=Journal of Molecular Biology|volume=341|issue=5|year=2004|pages=1295–1315|issn=00222836|doi=10.1016/j.jmb.2004.06.058}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Poimintaongelma_(biokemia)&diff=10257 2013-10-02T22:24:31Z

<p>Darter: Työstöä</p> <hr /> <div>Poimintaongelma (engl. ''sampling problem'') tarkastelee kuinka monella sekvenssiavaruuden peptidisekvenssillä on biologista aktiivisuutta. Kysymys on tärkeä kun halutaan arvioida kuinka todennäköisesti [[evoluutioteoria]]n mekanismit kykenevät selittämään eri proteiinien synnyn.<br /> <br /> ==Esimerkkejä==<br /> ===β-laktamaasi===<br /> Penisiliiniä hajoittavan β-laktamaasi entsyymin pituus on 153 aminohappoa. Kaikki mahdollisia 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä, joilla on sama entsymaattinen funktio, ei pystytä tarkasti laskemaan, mutta niiden määrä voidaan estimoida koodisekvenssien analysillä, joilloin on ko. määrälle on saatu arvioksi 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;. Yhteensä eri 153 aminohapon mittaisia sekvenssejä on (kun käytettävissä on 20 proteogeenistä aminohappoa) 20&lt;sup&gt;153&lt;/sup&gt; ≈ 10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt;. Toisin sanoen ko. entsymaattisen funktion (E) löytäminen sattumanvaraisen sekvenssin S kautta on p(E|S) = 10&lt;sup&gt;122&lt;/sup&gt;/10&lt;sup&gt;199&lt;/sup&gt; = 10&lt;sup&gt;-77&lt;/sup&gt;. <br /> &lt;ref name = &quot;EvoKriitAna&quot; &gt;{{Kirjaviite <br /> | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker<br /> | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)| Evoluutio – kriittinen analyysi]] (2. suomalainen painos)<br /> | Julkaisija = Datakirjat <br /> | Vuosi = 2007 <br /> | Kappale = <br /> | Sivu = 329<br /> | Selite = <br /> | Tunniste = 978-951-98558-4-4}}<br /> &lt;/ref&gt;&lt;ref name=&quot;Axe2004&quot;&gt;{{cite journal|last1=Axe|first1=Douglas D.|title=Estimating the Prevalence of Protein Sequences Adopting Functional Enzyme Folds|journal=Journal of Molecular Biology|volume=341|issue=5|year=2004|pages=1295–1315|issn=00222836|doi=10.1016/j.jmb.2004.06.058}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> <br /> {{viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Wikidata&diff=10256 2013-09-29T14:25:50Z

<p>Darter: lähdekoodi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Wikidata</p> <hr /> <div>&lt;includeonly&gt;{{#if:{{{2|}}}|{{#ifeq: {{#property:{{{1}}} }}|{{{2|}}}|&lt;span style=&quot;background-color:red&quot;&gt;{{{2|}}}&lt;/span&gt;|{{{2}}} }}|{{#property:{{{1}}}}}}}&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;{{Mallineohje|Wikipedian mallineet}}&lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Religulous&diff=10255 2013-09-29T14:24:23Z

<p>Darter: tietolaatikko</p> <hr /> <div>{{Elokuva<br /> | nimi-suomi = Uskomatonta<br /> | nimi-alkuperäinen = Religulous<br /> | kuva = <br /> | kuvateksti = <br /> | ohjaaja = Larry Charles<br /> | käsikirjoittaja = Bill Maher<br /> | tuottaja = Bill Maher&lt;br/&gt;Jonah Smith&lt;br/&gt;Palmer West<br /> | säveltäjä = <br /> | kuvaaja = <br /> | leikkaaja = <br /> | pääosat = Bill Maher<br /> | maa = Yhdysvallat<br /> | tuotantoyhtiö = Lions Gate Entertainment<br /> | ensi-ilta = 1. lokakuuta 2008<br /> | kesto = 101 minuuttia<br /> | kieli = Englanti<br /> | ikäraja = K-11<br /> | budjetti = 2 500 000 $&lt;ref name=&quot;Data&quot;&gt;{{Verkkoviite | Osoite=http://www.the-numbers.com/movies/2008/RELIG.php | Nimeke=Religulous – Box Office Data, Movie News, Cast Information | Julkaisija=The Numbers | Viitattu=16.4.2009 | Kieli={{en}} }}&lt;/ref&gt;<br /> | edeltäjä = <br /> | seuraaja = <br /> | kotisivut = http://www.religulousmovie.net/<br /> | imdb = 0815241<br /> | elonet = ekvm2m<br /> | amg = 415417<br /> }}<br /> <br /> '''''Religulous''''' on [[wp:propaganda|propagandistinen]] dokumenttielokuva, joka pyrkii tekemään uskonnon naurunalaiseksi. Sen on käsikirjoittanut ja juontanut yhdysvaltalainen koomikko [[wp:Bill Maher|Bill Maher]]. Dokumentin kantavana retorisena ideana on se, että ''koska eri uskonnoista löytyy hassuja ihmisiä, Jumalaa ei ole olemassa''.<br /> <br /> Dokumentti syyllistyy implisiittisesti tyypillisimpiin [[uusateismi|uusateistisiin]] virheisiin. Siinä esimerkiksi niputetaan surutta kaikki uskonnot yhteen. Kaikki uskonnot lentävät roskakoriin siksi, että joissakin uskonnoissa lapsiavioliitto on hyväksytty asia. Lisäksi dokumentissa luetellaan tuulesta temmattuja väitteitä aivan kuin ne olisivat niin itsestäänselviä, ettei niille tarvitse edes esittää lähdeviitteitä. Esimerkiksi mormonit eivät väitä alusasunsa suojaavan puukoilta.<br /> <br /> == &quot;Jeesusta ei ollut olemassa&quot; ==<br /> <br /> ''Religulous'' levittää tietynlaista [[Jeesus-myyttihypoteesi]]versiota. Jeesus-myyttihypoteesin keskeisimmän väitteen mukaan [[Jeesus]]ta ei olisi koskaan ollut olemassa vaan hän olisi keksitty henkilö, jonka ominaisuudet olisi kopioitu vanhempien uskontojen myyttisiltä hahmoilta. ''Religulous'' esittää Jeesuksen ominaisuuksien olennaisimmaksi lähteeksi [[wp:Muinaisen_Egyptin_mytologia|Egyptin mytologian]] [[wp:Horus|Horusta]], auringon ja taivaan jumalaa, joka kuvattiin usein haukanhahmoisena tai haukanpäisenä. Horus oli aikanaan yksi tärkeimmistä jumalista, jota palvottiin kymmenissä eri muodoissa muinaisen Egyptin valtakunnan alueella. Horuksen äiti oli [[wp:Isis|Isis]] ja isä [[wp:Osiris|Osiris]].&lt;ref&gt;Sharif, Zelda: Muinainen viisaus: Muinainen Egypti. Karisto 1997. ISBN 951-23-3725-8. sivu 28.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Dokumentissaan Bill Maher lataa väittelyyn valmistautumattomalle kristitylle seuraavan faktakokoelman.&lt;ref&gt;[http://youtu.be/E2zhlDbMfDg?t=53m55s YouTube: Religulous (53:55)]&lt;/ref&gt;<br /> <br /> {{lainaus|Vuonna 1280 eKr. kirjoitettu ''Kuolleiden kirja'' kertoo jumalasta nimeltään Horus. Horus on Osiris-nimisen jumalan poika ja syntynyt neitseestä. Hänet kastoi Anup Kastaja, joka myöhemmin mestattiin. Kuten Jeesus, Horusta koeteltiin hänen ollessaan yksin erämaassa. Horus paransi sairaita ja sokeita, manasi riivaajia sekä käveli vetten päällä. Hän herätti Asarin kuolleista. Asar on käännettynä ''Lasarus''. Ja tosiaan, myös hänellä oli 12 opetuslasta. Ja kyllä, Horus ristiinnaulittiin, ja kolmen päivän päästä kaksi naista julisti ihmiskunnan pelastaja Horuksen olevan ylösnoussut.}}<br /> <br /> Väite on pääosin paikkansapitävä. Maher kuitenkin menee metsään seuraavissa vähäpätöisissä yksityiskohdissa:<br /> * Ei ole yhtä ''Kuolleiden kirjaa'', joten sitä ei myöskään kirjoitettu vuonna 1280 eKr.<br /> * Horus ei syntynyt neitseestä.<br /> * Anup Kastajaa ei ole, joten häntä ei myöskään mestattu.<br /> * Horusta ei koeteltu erämaassa.<br /> * Horus ei kulkenut parantaen sairaita, manannut riivaajia tai kävellyt vetten päällä.<br /> * Asarin herätti kuolleista Isis, ei Horus.<br /> * Horusta seurasi 4 puolijumalaa ja 16 ihmistä.<br /> * Horus kuoli vain kerran ja silloinkin skorpionin pistoon.<br /> * Henkiin herättäminen tapahtui välittömästi.<br /> * &quot;Ihmiskunnan pelastaja&quot; ei kuulunut Horuksen nimivalikoimaan.<br /> <br /> === Yhtä kuolleiden kirjaa ei ole ===<br /> <br /> Todellisuudessa ei ole olemassa yhtä muinaisegyptiläistä [[wp:Kuolleiden kirja|Kuolleiden kirjaa]]. Sen sijaan on löytynyt moniaita kuolleiden kirjoja: loitsuista koostuvia kokoelmia, joista kunkin uskottiin auttavan kulloistakin vainajaa tämän matkalla tuonpuoleisessa. ''Kuolleiden kirja'' -ilmaus tarkoittaakin aivan konkreettisesti muumion kanssa haudattuna, siis tämän &quot;omaisuutena&quot;, löytynyttä kirjaa.&lt;ref&gt;The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Funerary Literature”&lt;/ref&gt; Joissain näistä kirjoista Horus-nimi todella esiintyy, mutta vain lyhyissä jaksoissa.<br /> <br /> Tietomme Horuksesta tuleekin ensisijaisesti muista arkeologisista lähteistä. Tiedämme Horukseen liittyvistä tarinoista syntyneen vuosituhansien mittaan&lt;ref&gt;Tässä yhteydessä puhutaan jopa 5&amp;nbsp;000 vuodesta.&lt;/ref&gt; monenmoisia versioita: egyptologit puhuvatkin useimmiten ''Horus-jumalista'' monikossa, eivät yksittäisestä Horuksesta.&lt;ref&gt;The Oxford Guide to Egyptian Mythology, “Horus”&lt;/ref&gt; Tästä rönsyilevästä tarinavalikoimasta voi sitten tietenkin yrittää marjanpoimintatekniikalla rakentaa mahdollisimman samanlaista hahmoa kuin Raamatun Jeesuksesta. Näin menettelevät tuppaavat kuitenkin unohtamaan sen perustavan seikan, että jumaltaruista poiketen [[evankeliumi]]t ovat perusluonteeltaan historiallisten tapahtumien silminnäkijätodistuksia.<br /> <br /> === Neitseestä syntynyt jumalan poika ===<br /> <br /> Egyptiläistarujen mukaan Horus oli todellakin erään jumalan poika. Muinaisegyptiläisten mytologia kertoo lähinnä jumalista, jotka polyteismille tyypilliseen tapaan muodostavat keskinäisiä sukupuita; niinpä myös yleisesti mahtavimpana pidetyn Osiris-jumalan oli luonnollista saada poika.<br /> <br /> Mitä egyptiläismytologia sitten oikeastaan kertoo Horuksen alkuperästä? Kaikki alkoi siitä, kun erämaanjumala Seth tappoi kuolemanjumala Osiriksen&lt;ref&gt;Ainakin jonkin kertomusversion mukaan Osiris itse asiassa päätyi kuolemanjumalan virkaan vasta näin käynnistyneen tapahtumaketjun myötä.&lt;/ref&gt;. Osiriksen Isis-vaimo onnistui keräämään Osiris-vainaan kaikki ruumiinosat lukuunottamatta siitintä, joka Niiliin heitettynä oli jo ehtinyt päätyä kissakalan ravinnoksi, ja jumalatarkyvyillään herättämään Osiriksen väliaikaisesti henkiin hankkiutuakseen tästä raskaaksi, mikä tapahtumasarja sitten johtikin Horuksen syntymään. – Joku voi tietysti pitää tätäkin &quot;neitseestäsyntymisenä&quot;, mutta suurinta osaa lukijoista tulkinta tuskin vakuuttaa.<br /> <br /> === Anup Kastajan kastama ===<br /> <br /> Itse asiassa koko egyptiläinen mytologia ei tunne mitään &quot;Anup Kastajaa&quot;, joka on pelkkä egyptologiaa harrastavan runoilijan [[wp:Gerald Massey|Gerald Massey]]n myöhäsyntyinen keksintö.<br /> <br /> Egyptiläisissä hautamaalauksissa ja -veistoksissa esiintyy kylläkin viitteitä siitä, että faaraoita on rituaalisesti pesty kruunajaisseremonioiden yhteydessä. Mytologia viittaa kuitenkin siihen, että kyseinen toimenpide koski vain faaraoita, vaikka pesun suorittajina olivatkin jotkut jumalat. Taiteen valossa Horus olisi siis sopinut pikemminkin kastajan kuin kastettavan rooliin.<br /> <br /> Koska Horukselle ei löydy egyptiläisestä mytologiasta ketään kastajaa, myös tieto kyseisen kastajan mestaamisesta on perätön.<br /> <br /> === Koettelemukset erämaassa ===<br /> <br /> Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus meni kasteensa jälkeen erämaahan ja paastosi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana Paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa, kahdesti paljastamaan yliluonnolliset kykynsä (täyttääkseen omat tarpeensa ja osoittaakseen olevansa Jumalan Poika) ja kerran kumartamaan Paholaista (saadakseen kaikki maailman valtakunnat ilman kärsimystä ja kuolemaa). Myös Horuksen väitetään olleen yksin kiusattuna erämaassa.<br /> <br /> Tällä Horus-väitteellä on edes jotain tekemistä lähdeaineiston sisällön kanssa: egyptiläismytologian mukaan Horus tosiaan taisteli isänsä tappajaa erämaanjumala Sethiä vastaan. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin olla yksin erämaassa koeteltuna. Lisäksi Saatanan ei tämän kiusausvaiheen aikana kerrota yrittäneen tappaa Jeesusta. Jeesuksen ja Horuksen erämaahan liittyviä edesottamuksia yhdistää siis lähinnä pelkkä ''erämaa''-sana&lt;ref&gt;&quot;Autiomaa&quot; voisi olla täsmällisempi ilmaus.&lt;/ref&gt; ja jonkun vihollisen kohtaaminen siellä. Eroihin kuuluu sekin seikka, että Jeesus on todellinen historian henkilö, josta aikalaiset ovat jättäneet silminnäkijäkertomuksia, Horus sitä vastoin pelkkä mytologinen hahmo, jonka seikkailuista on kerrottu tarinoita.<br /> <br /> === Sairaiden parantaminen, manaaminen ja vetten päällä käveleminen ===<br /> <br /> Vetten päällä kävelemisestä tai riivaajien ulos ajamisesta ei ole egyptiläisessä mytologiassa yhtään Horukseen liittyvää merkintää. Horus ei myöskään parantanut sairaita. <br /> <br /> Ainoa Horusta ja parantamista yhdistävä tekijä on 400 eKr. rakennettu ''The Metternich Stella'' -monumentti. Monumenttiin liittyvän tarinan mukaan Toth herätti Sethin myrkyttämän Horuksen henkiin tämän äidin, Isiksen, pyynnöstä. Monumenttiin on kirjattu loitsu, johon muinaiset egyptiläiset liittivät parantavia vaikutuksia. <br /> <br /> Se, että Horus herätettiin henkiin, tai se, että kyseisessä monumentissa lukevaa loitsua pidettiin parantavana, ei muistuta paljoakaan Jeesusta opetuslapsineen Galilean maaseudulla rasittanutta arkista julistamis-, parantamis- ja riivaajien ulosajamistyötä ({{rp|Mark. 6:1-13}}, {{rp|Mark. 6:30-31}}).<br /> <br /> === Asarin herättäminen kuolleista ===<br /> <br /> Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista ({{rp|Joh. 11:38-44}}). Tätä kertomusta väitetään usein kopioksi egyptiläisestä myytistä, jossa Horus herättää Asarin. Väite on ongelmallinen lähinnä siksi, että tämänsisältöistä myyttiä ei ole olemassa.<br /> <br /> &quot;Asar&quot; on Osiriksen kreikankielinen nimi. Osirista taas ei, kuten sanottu, egyptiläismytologiassa suinkaan herättänyt kuolleista hänen poikansa Horus (joka ei ollut vielä syntynytkään) vaan tämän tuleva äiti Isis. Mytologia ei väitä Horuksen herättäneen kuolleista ketään muutakaan.<br /> <br /> === 12 opetuslasta ===<br /> <br /> Horuksella oli neljä puolijumalaa seuraajinaan. Joissain tarinoissa hänellä on 16 ihmistä mukanaan taisteluissa. Hänellä ei kuitenkaan koskaan – missään tilanteessa tai asiayhteydessä – ole väitetty olevan 12 seuraajaa. <br /> <br /> Paras yritys löytää yhteys Jeesuksen ja Horuksen välille menee jälleen egyptologiaa harrastaneen runoilijan Gerald Masseyn nimiin. Massey oli löytävinään viittauksen 12 opetuslapseen 12 sadonkorjaajaa kuvaavasta egyptiläisestä seinämaalauksesta. Löydön ainoa epäkohta on se, ettei Horus ole tässä kuvassa mitenkään mukana.<br /> <br /> === Horus ristiinnaulittiin ===<br /> <br /> Ainakaan toistaiseksi löydettyjen lähteiden mukaan egyptiläisen mytologian jumalista ketään ei koskaan ristiinnaulittu. Itse asiassa Horus ei kuole lopullisesti lainkaan. Hän kuolee kerran skorpionin pistoon, mutta hänen äitinsä Isis pyytää välittömästi Tothin herättämään hänet kuolleista. Tähän tapahtumaketjuun ei liity mitään ristiin viittaavaa.&lt;ref&gt;[http://www.sacred-texts.com/egy/leg/leg11.htm The Legend of the Death and Resurrection of Horus, and Other Magical Texts]&lt;/ref&gt;<br /> <br /> === Nousi kolmantena päivänä kuolleista ===<br /> <br /> Kun skorpioni oli pistänyt Horusta kuolettavasti, tämän äiti Isis ei odottanut päivääkään – kolmesta puhumattakaan – vaan kutsui Tothin välittömästi herättämään Horuksen henkiin. Myös Bill Maherin mainitsema &quot;toinen ylösnousemusta todistanut nainen&quot; jää mysteeriksi; egyptiläinen mytologia ei kerro hänestä mitään.&lt;ref&gt;Eikä se ensimmäinenkään &quot;nainen&quot;, Isis itse, siis ollut kukaan historiallinen henkilö vaan mytologinen jumalatar.&lt;/ref&gt; Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten Maher ylipäänsä keksi kutsua Horusta &quot;ihmiskunnan pelastajaksi&quot;.<br /> <br /> == Perustelutavan kriittinen analyysi ==<br /> <br /> Edellä on osoitettu Maherin tosiasiaväitteiden heppoisuus. Tässä perustelutavassa on kuitenkin myös syvemmän tason ongelma: sen koko päättelylogiikka on pätemätön.<br /> <br /> Esityksen perustana olevan päättelytavan looginen rakenne on seuraava:<br /> <br /> # A on myyttinen hahmo, josta kerrotaan, että P.<br /> # B:stäkin kerrotaan, että P.<br /> # Siis B:kin on pelkkä myyttinen hahmo, jota koskeva P-kertomus on A:han liittyvän P-kertomuksen kopio.<br /> <br /> Tällainen päättely ei tietenkään pidä paikkaansa: huomattavankaan yhdenmukainen P ei järkevästi ottaen riitä muun käytettävissä olevan todistusaineiston ohittavaan johtopäätökseen.<br /> <br /> Tällaisen päättelytavan virheellisyys on helppo nähdä vaikkapa jo edellä käsitellyistä Osiris-, Isis- ja Horus-kertomuksista: egyptiläismytologian mukaan Horuksella siis oli sekä isä (Osiris) että sellainen äiti, joka ei olisi tahtonut lapsensa kuolevan skorpioninpistoon (Isis). Jos nyt ylläesitetty päättelysääntö olisi pätevä, itse kukin lukija, jolla on sekä isä että sellainen äiti, joka ei tahtoisi lapsensa kuolevan skorpioninpistoon, voisi havaita, ettei olekaan todellinen ihminen vaan pelkkä muinaisegyptiläisen Horus-mytologian kopiona tekaistu myyttinen hahmo!<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> <br /> {{viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Zeitgeist&diff=10254 2013-09-29T14:14:41Z

<p>Darter: syntax fix: kuva</p> <hr /> <div>{{Elokuva<br /> | nimi-suomi = <br /> | nimi-alkukielinen = Zeitgeist, the Movie<br /> | kuva = ZeitgeistMovieCover.jpg<br /> | kuvateksti = <br /> | ohjaaja = Peter Joseph<br /> | tuottaja = <br /> | käsikirjoittaja = Peter Joseph<br /> | pääosat = Osama Bin Laden, George W. Bush, Adolf Hitler<br /> | säveltäjä = <br /> | yhtiö = <br /> | vuosi = 2007<br /> | kesto = 118 min <br /> | budjetti = <br /> | maa = USA<br /> | kieli = englanti<br /> | edeltäjä = <br /> | jatko-osa = Zeitgeist: Addendum<br /> }}<br /> <br /> '''''Zeitgeist''''' on '''Peter Joseph'''in tuottama propagandistinen dokumenttielokuva, joka julkaistiin vuonna 2007. Se on ollut ''Google Videos'' -sivuston katsotuimpia videoita jo pitkään, ja helmikuussa 2008 se oli palvelun eniten katsottu video.&lt;ref&gt;[http://video.google.com/videorankings?type=viewed&amp;range=m2008-02-01&amp;cr=* Google Videos]&lt;/ref&gt; Dokumentti on pullollaan lähteistämättömiä puheen pätkiä, lainauksia ja uutisklippejä.&lt;ref&gt;&quot;''Late in the video, there’s a supposed quote from David Rockefeller, which, if genuine, would be an astounding confession of complicity in mass manipulation. But, of course, the quote is not sourced or dated, which renders it useless.''&quot; ([http://www.boingboing.net/2007/08/06/jay-kinney-reviews-z.html ''Jay Kinney reviews Zeitgeist, the Movie.''])&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Kritiikki ==<br /> <br /> ''Zeitgeist'' yrittää elvyttää [[Jeesus-myytti]]ä, jonka mukaan '''[[Jeesus]]''' ei ollut historiallinen henkilö vaan kristinuskon antama kuva hänestä on kopioitu pakanamytologioista. Tämähän on tutkimuksessa vanhentuneen uskonnonhistoriallisen parallellismin uudelleenlämmittelyä. Vakavasti otettavan tutkimuksen parissa kyseinen hypoteesi on jo lähes tyystin hyljätty, mutta siihen voi yhä törmätä populaarissa kristinuskon vastaisessa kirjoittelussa ja nyt siis myös ''Zeitgeist''-elokuvassa, joka vetoaa paremman tiedon puutteessa oleviin ihmisiin.<br /> <br /> === Yleistä ===<br /> <br /> Elokuvan pääteesin mukaan Jeesus olisi alun perin ollut vain pakanallisista tarinoista gnostilaiskristilliseen lahkoon omaksuttu aurinkojumaluus eikä Jeesusta historian henkilönä olisi koskaan ollut olemassakaan. Nämä väitteet ovat kuitenkin sekä teologian että historian tutkimuksen kannalta [[Jaripekka Juhala: Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan|täysin kestämättömiä]]. Asiaintila kuvaakin hyvin elokuvan tasoa ja pyrkimyksiä. Moisilla tiedoilla ja väitteillä ei tenttivastauksissa pisteitä heruisi – ellei sitten vilkkaasta mielikuvituksesta.<br /> <br /> Elokuva yrittää siis väittää, että kristinuskon opetus Jeesuksesta on suoraa lainaa pakanamytologioista. Annetut vertailukohdat vaikuttavatkin leffassa henkeäsalpaavan samankaltaisilta, mutta siinä ei juuri lainkaan kerrota, mistä tekijät ovat tempaisseet hämmästyttävät väitteensä: ne vain esitetään vakuuttavan oloisesti ikään kuin yleisesti tunnettuina tosiasioina. Kun sitten lähtee kaivelemaan asioita tarkemmin, vaikkapa alkuperäislähteiden valossa, niin paljastuu, että väitteet ovat suurimmaksi osaksi puutaheinää. Sikäli kuin mitään yhtäläisyyksiä on ylipäänsä nähtävissä, joko niistä tehdyt johtopäätökset ovat mielikuvituksellisia ja perusteettomia (esim. &quot;12 opetuslasta vastaavat astrologisia symboleja&quot;) tai itse yhtäläisyydet jäävät äärimmäisen pinnallisiksi (&quot;keisareita kutsuttiin 'pelastajaksi' tai 'jumalan pojaksi'&quot;).<br /> <br /> === Krishna-rinnastuksista ===<br /> <br /> Elokuvan mukaan hindujen Krishnan opetetaan syntyneen Devaki-nimisestä neitsyestä, syntymää olisi ennakoinut idässä näkynyt tähti-ilmiö, Krishnan väitetään tehneen ihmeitä opetuslastensa kanssa ja kuoltuansa nousseen ylös kuolleista. Eräs nepalilainen ystäväni katsoi minua kummeksuen, kun kysyin häneltä, tunteeko hän entisenä hinduna kertomusta Krishnan neitseellisestä syntymästä: ei ollut koskaan kuullutkaan. Krishnan elämänvaiheista kertovat hindulaiset lähteet eivät tosiaan annakaan mitään tukea leffan väitteille. Tässä yhteydessä relevantteja lähteitä ovat ''Bhagvata-Purana'' sekä ''Harivamsa''. ''Bhagavadgita''ssa esitellään vain Krishnan opetusta, eikä siitä löydy kertomuksia Krishnan syntymästä, lapsuudesta tai muistakaan elämänvaiheista, joten se ei ole leffan väitteiden kannalta olennainen lähde.<br /> <br /> Ongelmana on ensinnäkin se, että molemmat Krishnan elämästä kertovat lähteet ovat syntyneet satoja vuosia kristinuskon jälkeen! Ne on kirjoitettu ja koottu vasta kauan sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut Intiaan. Rutgersin yliopiston professori, tri '''Edwin Bryant''' on hindulaisuuden tutkija. Bryantin mukaan Krishnan elämästä kertova ''Bhagvata-Purana''-teos on peräisin kenties ennen 600-lukua jKr. Useiden tutkijoiden mukaan sitä pidetään vasta 1000-luvulla jKr. syntyneenä! Kalifornian yliopiston hindulaisia tekstejä käsittelevän nettisivuston mukaan tämä lähde ajoitetaan vaihtelevasti 400–1000-luvuille jKr. – melkoinen haarukka ja epävarmuus. Joka tapauksessa teksti on useita satoja vuosia evankeliumeja myöhäisempi. Sama pitää paikkansa toisesta Krishnan elämästä kertovasta lähteestä: ''Harivamsa'' on syntynyt Bryantin mukaan joskus 300–500-luvuilla jKr., sekin siis kauan evankeliumien kirjoittamisen jälkeen.<br /> <br /> Jos siis Krishnaa ja Jeesusta koskevien kertomusten väliltä on löydettävissä yhtään mitään yhtäläisyyksiä ja mietitään, kumpi on saanut vaikutteita kummalta, niin vastaus on selvä ainakin hindulaisuuden tutkijalle '''Benjamin Walker'''ille, joka laajassa tutkimuksessaan&lt;ref&gt;[http://www.amazon.com/Hindu-World-Encyclopedic-Survey-Hinduism/dp/8121501407 “''The Hindu World: An Encyclopedic Survey of Hinduism''”]&lt;/ref&gt; mm. vertailee Jeesuksen syntymä-, lapsuus- ja jumaluuteen liittyviä kertomuksia ja jäljittää niitä vastaavien tarinoiden ajallisesti myöhäistä kehittymistä hindulaisissa legendoissa. Hän toteaa: ”Ei ole epäilystäkään siitä, että hindut lainasivat [kristinuskosta] kertomukset mutteivät nimeä.”&lt;ref&gt;&quot;''There can be no doubt that the Hindus borrowed the tales [from Christianity], but not the name.''&quot;&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Krishna ei syntynyt neitsyestä, koska hän oli äitinsä Devakin kahdeksas lapsi(!). Stoorin mukaan tyrannikuningas Kamsa sulki Krishnan äidin Devakin ja tämän aviopuolison vankityrmään ja surmasi kuusi ensimmäistä lasta. Seitsemäs taisi kuolla keskenmenoon (tai jotain epämääräistä tapahtui), mutta synnyttyään Krishna onnistui ihmeenomaisesti livahtamaan tyrannin kynsistä. Tarina ei kerro, mitä Devaki ja Vasuveda aikansa kuluksi tyrmän suljettujen ovien takana tekivät; seurauksena oli joka tapauksessa monta lasta :) Ihan heti ei kuitenkaan tule mieleen, että kyse olisi neitseellisestä syntymästä. Toisaalla Krishnan sikiämiseen liitetään jotain ihmeenomaista. Mutta, kuten sanottu, Krishna ei silti syntynyt neitsyestä (eikä voida edes puhua neitseellisestä sikiämisestä evankeliumeihin rinnastettavassa mielessä), koska Devakilla ja Vasuvedallahan oli jo seitsemän lasta ennen Krishnaa.<br /> <br /> Krishna-kertomuksessa ei ole mitään viitteitä idässä näkyvään tähti-ilmiöön eikä sellaisen perässä lasta katsomaan kaukaa tulleisiin tietäjiin tai muihin viisaisiin. Kertomuksen mukaan luomakunnassa vallitsi Krishnan syntymähetkellä suuri harmonia ja astrologiset asetelmat olivat &quot;hyvät&quot;, tähdet tuikkivat kirkkaasti taivaalla, linnut ja mehiläiset laulelivat sulosti, joet virtasivat kristallinkirkkaina, taivaalliset olennot (jumalat) tanssahtelivat ja lauloivat omissa sfääreissään iloisesti ja tiputtelivat kukkien terälehtiä yms. Mitään tietäjiä itäisiltä mailta ei tullut tuomaan lahjoja vankityrmään, jossa Krishna syntyi. Myöhemmin Krishnan isä vei tämän turvaan: veljensä Nandan luokse Gokulin lehmipaimenten kylään. (Krishnahan kuvataan hindumytologioissa juuri lehmipaimenena - Jeesus muuten oli ammatiltaan puuseppä.) Siellä lapsen syntymän kunniaksi järjestettiin juhlat, joihin tuli mm. hindulaisia brahmiineja (olisivatko nämä sitten niitä viisaita?), ei kuitenkaan minkään tähden johdattamina, vaan koska, tarinan mukaan, Nanda oli kutsunut heidät kuten muutkin kyläläiset. Brahmiineja kunnioitettiin antamalla heille kaikenlaisia lahjoja. Nanda antoi heille mm. koristeltuja lehmiä ja seesamin siemeniä ja kullalla kirjailtuja vaatteita. Mutta brahmiinit itse eivät antaneet mitään lahjoja – Krishnallekaan. Kertomus ei siis sisällä tähdenjohdattamisia, ei kaukaa vierailta mailta tulleita idän tietäjiä tuomassa lahjoja lapselle eikä lehmipaimenille ilmestyvää taivaallista joukkoa, joka ohjaisi lapsen syntymäpaikkaan. Siinä on vain paikallista kyläyhteisöä, lähialueen asujaimistoa ja uskonnollisia arvohenkilöitä, jotka Nanda nimenomaan kutsui paikalle lapsen syntymistä juhlimaan – eikä mikään lähde toisaalta kerro vastaavaa kutsujuhlaa liittyneen Jeesuksen syntymään.<br /> <br /> Jotain etäisesti Jeesuksen syntymäkertomusta muistuttavaa tässä on ehkä kuitenkin nähtävissä. Mahdollisesti juuri tämä (samoin kuin aiemmin kertomuksessa vastaan tuleva tyrannikuningas Kamsan jonkinlainen käsky tai ainakin suostumus tappaa kaikki lähialueen lapset, jotka ovat noin 10 päivän ikäisiä) on juuri sitä, mistä yllä mainitsemani hindulaisuuden tutkija Benjamin Walker lähteiden myöhäisyyden vuoksi sanoo, että hindulaiset ovat saaneet aiheita tarinoihinsa kristinuskosta, koska krishnamyytin lähteet ovat selvästi myöhäisempiä kuin kristinuskon vaikutus Intiassa. Mutta kun itse lukee kertomuksen, niin nämäkin yhteydet tuntuvat minusta loppujen lopuksi erittäin pinnallisilta ja sattumanvaraisilta: korkeintaan on kysymys joistain pintatason yleisluontoisista ääriviivoista. Niiden korostaminen ei tee oikeutta piirteille, jotka tyystin poikkeavat evankeliumien syntymäkertomuksista.<br /> <br /> Krishnaa ei ristiinnaulittu (hän kuoli metsästäjän harhanuoleen). Krishna kohoaa kuoltuaan jonnekin ylöspäin, mutta tästä on vaikea johtaa mitään yhteyttä evankeliumien ajatukseen ruumiillisesta kuolleistanousemisesta, joka on ihan eri asia kuin vain kohota jossain muodossa ylöspäin. Hindulaisuus ei yleensäkään opeta ylösnousemusta vaan sielunvaellusta, joka on aivan eri asia. Ja taaskin on syytä muistaa Walkerin sanat: Hindulaiset krishnalegendat ovat kristinuskoa myöhäisempiä ja saaneet vaikutteita siitä; ei päinvastoin, mitä taas ''Zeitgeist'' yrittää väittää.<br /> <br /> Tämä riittäköön Krishnasta.<br /> <br /> === Tiivistelmä ja loppupäätelmä ===<br /> <br /> Monien mytologisten hahmojen ja jumalolentojen syntymään ja/tai sikiämiseen liitetään yhtä sun toista ihmeellistä ja ihmeenomaistakin, mutta evankeliumeihin rinnastettavaa neitseellistä syntymistä niissä ei ole. Pakanamytologioissa jumalat lähes poikkeuksetta ovat väitetyn &quot;neitsyen&quot; kanssa tavalla tai toisella sukupuoliyhteydessä. Evankeliumeihin taas ei Jeesuksen neitseellisestä sikiämisestä ja syntymästä puhuttaessa sisälly mitään tällaista sukupuolisen aktin vivahdetta. Nainen, joka on ollut vaikkapa Zeuksen kanssa &quot;niinku silleen&quot;, ei ole neitsyt :) – eikä sellainenkaan nainen, joka (kuten Krishnan tapauksessa) on luonnollista tietä jo hankkinut ja saanut useampia lapsia ennen mytologisen jumaluuden ihmeellistä syntymistä.<br /> <br /> Leffan alkupuolella väitetään Horuksesta, että tämä egyptiläinen mytologinen jumaluus syntyi neitsyestä 25. joulukuuta, kastettiin 30 vuoden ikäisenä, hänellä oli 12 opetuslasta, hänet ristinnaulittiin ja hän nousi ylös kuolleista. Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa eivätkä ole todennettavissa Horuksesta kertovista lähteistä.<br /> <br /> ''Yksikään leffassa mainituista esimerkeistä ei sisällä neitseellistä syntymää, ristinkuolemaa eikä juutalais-kristilliseen ruumiin ylösnousemukseen rinnastettavissa olevaa tapahtumaa (kolmantena tai muunakaan päivänä) – ei yksikään.''<br /> <br /> Leffa luetteloi väitettyjä samankaltaisuuksia siteeraamatta ainuttakaan asiantuntijaa, mikä ei olekaan ihme, sillä kukapa haluaisi pilata akateemisen uskottavuutensa esittämällä elokuvakäsikirjoituksen mukaisesti, ettei Jeesusta koskaan ole ollut olemassakaan. Väitetyt samankaltaisuudet yksinkertaisesti haihtuvat olemattomiin, kun aletaan tutkia lähteitä tarkemmin. Tämä koskee niin Horusta, Attista, Krishnaa (josta kirjoitin seikkaperäisemmin yllä), Dionysiosta kuin Mithraa ym. Katsojien hälytyskellojen pitäisi soida siinä vaiheessa, kun osoittautuu, ettei leffa esitä raflaavien väitteidensä tueksi ensimmäistäkään lähdettä eikä haastattele ainuttakaan kyseisten mytologioiden asiantuntijaa.<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> === Internet ===<br /> * [http://video.google.com/videoplay?docid=-7810993921354002750 ''Zeitgeist'' suomeksi tekstitettynä]<br /> * [http://uskonpuolesta.blogspot.com/2008/04/zeitgeist-elokuva-on-ankka.html Uskon Puolesta: Zeitgeist elokuva on ankka!]<br /> &lt;!-- * [http://www.xanga.com/JB_Fidei_Defensor/638110989/zeitgeist-rebuttal-speech/ ''JB - Fidei defensor blogi: Zeitgeist Rebuttal Speech''] – kyseinen sivusto poistettu ainakin tästä osoitteesta (2011-05-24) --&gt;<br /> <br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Jeesus-myytti]]<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{viitteet}}<br /> <br /> [[Luokka:Media]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Elokuva&diff=10253 2013-09-29T14:12:28Z

<p>Darter: lähdekoodi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Elokuva</p> <hr /> <div>{{Tietolaatikko<br /> | aihealue = elokuva<br /> | style = border-collapse: collapse; font-size:95%; width: 22em;<br /> | sisältö = {{Tietolaatikko/otsikko|sisältö=&lt;center&gt;&lt;big&gt;''{{{nimi-suomi}}}''&lt;/big&gt;&lt;/center&gt;|aihealue=elokuva}}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#ifeq: {{{nimi-alkuperäinen}}} | {{{nimi-suomi}}} | | {{#if: {{{nimi-alkuperäinen|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/otsikko|sisältö=&lt;center&gt;''{{{nimi-alkuperäinen}}}''}} }}&lt;/center&gt; }}&lt;!-- <br /> http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Elokuva&amp;action=edit<br /> --&gt;{{#if: {{{kuva|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/kuva|kuva={{{kuva|&lt;noinclude&gt;35mm format 185.svg&lt;/noinclude&gt;}}}|leveys={{{kuvankoko|{{{kuvan koko|250px}}}}}}|kuvateksti={{#if: {{{kuvateksti|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{{kuvateksti}}} }}|aihealue=elokuva}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{ohjaaja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Ohjaaja|sisältö={{{ohjaaja}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{käsikirjoittaja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Käsikirjoittaja|sisältö={{{käsikirjoittaja}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{perustuu|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Perustuu|sisältö={{{perustuu}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{tuottaja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Tuottaja|sisältö={{{tuottaja}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{säveltäjä|{{{sävellys|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Säveltäjä|sisältö={{{säveltäjä|{{{sävellys}}}}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{kuvaaja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Kuvaaja|sisältö={{{kuvaaja}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{leikkaaja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Leikkaaja|sisältö={{{leikkaaja}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{lavastaja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Lavastaja|sisältö={{{lavastaja}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{koreografi|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Koreografi|sisältö={{{koreografi}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{erikoisefektit|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Erikoisefektit|sisältö={{{erikoisefektit}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{pääosat|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Pääosat|sisältö={{{pääosat}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{maa|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{{tuotantoyhtiö|{{{yhtiö|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}}}}{{{ensi-ilta|{{{vuosi|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}}}}{{{kesto|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{{kieli|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{{ikäraja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{{budjetti|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{{edeltäjä|{{{jatko-osa|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}}}}{{{seuraaja|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/väliotsikko|sisältö=&lt;center&gt;Valmistustiedot&lt;/center&gt;|aihealue=elokuva}}}}<br /> &lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{maa|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Valmistusmaa|sisältö={{{maa}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{tuotantoyhtiö|{{{yhtiö|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Tuotantoyhtiö|sisältö={{{tuotantoyhtiö|{{{yhtiö}}}}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{ensi-ilta|{{{vuosi|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Ensi-ilta|sisältö={{{ensi-ilta|{{{vuosi}}}}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{kesto|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Kesto|sisältö={{{kesto}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{kieli|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Alkuperäiskieli|sisältö={{{kieli}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{budjetti|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Budjetti|sisältö={{{budjetti}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{tuotto|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Tuotto|sisältö={{{tuotto}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{katsojat|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Katsojat|sisältö={{{katsojat}}}}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{edeltäjä|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Edeltäjä|sisältö=''{{{edeltäjä}}}''}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{seuraaja|{{{jatko-osa|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}}}}|{{Tietolaatikko/tietorivi|nimi=Seuraaja|sisältö=''{{{seuraaja|{{{jatko-osa}}}}}}''}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{kotisivut|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{{imdb|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{wikidata|p345|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}{{{elonet|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{{amg|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/väliotsikko|sisältö=&lt;center&gt;Aiheesta muualla&lt;/center&gt;|aihealue=elokuva}}}}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{kotisivut|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki={{{kotisivut}}}|sisältö=Virallinen sivusto}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{imdb|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}{{wikidata|p345|}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki=<br /> http://finnish.imdb.com/title/{{#if: {{{imdb|}}} |tt{{{imdb}}} |{{wikidata|p345|}} }}/ |sisältö=IMDb&lt;!-- Luokitukset alkaa --&gt;{{#invoke:imdb|testImdbWikidataValue|{{{imdb|}}}|{{wikidata|p345|}} | [[Luokka:Artikkelit joiden IMDb-arvo on tietolaatikossa ja Wikidatassa sama]] | [[Luokka:Artikkelit joiden IMDb-arvo on tietolaatikossa ja Wikidatassa eri]] }}&lt;!-- Luokitukset loppuu --&gt;}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{elonet|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki=http://www.elonet.fi/title/{{{elonet}}}/|sisältö=Elonet}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{amg|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki=http://www.allmovie.com/movie/v{{{amg}}}/|sisältö=Allmovie}} }}&lt;!-- <br /> <br /> --&gt;{{#if: {{{tietokanta|&lt;noinclude&gt;-&lt;/noinclude&gt;}}}|{{Tietolaatikko/linkki|linkki={{{tietokanta}}}|sisältö={{{tietok-lyh}}} }} }}<br /> }}&lt;noinclude&gt;{{Mallineohje|Elokuvamallineet}}<br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Ep%C3%A4t%C3%A4ydellinen_suunnittelu_(argumentti)&diff=10088 2013-03-26T11:49:21Z

<p>Darter: ingressi stylaus</p> <hr /> <div>&lt;div style=&quot;margin-left: auto;margin-right: auto;width:auto;height:auto;background-color: #faecc8; border:solid 1px #fad67d; padding-left:5px; padding-right:5px; padding-top:5px; padding-bottom:5px;&quot;&gt;&lt;div style=&quot;margin-left:1.5em&quot;&gt;Useat biologit katsovat ettei [[suunnitteluteoria]]n puolesta voida esittää [[AW:S#empiirinen|empiiristä]] näyttöä, he kuitenkin samalla katsovat että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat empiiristä näyttöä suunnittelua vastaan. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan ole suunniteltuja. Suunnitteluteoria ei kuitenkaan tee ennusteita suunnittelijan älykkyyden tasosta; suunnitteluteoria väittää kaikessa yksinkertaisuudessaan suunnittelijan olevan älyllinen..<br /> &lt;/div&gt;&lt;/div&gt;<br /> <br /> {{multiple image<br /> | footer = Kaksi hyvin erilaista autoa, itäsaksalainen Trabant 601 ja Mercedes-Benz C 250. Vaikka trabant onkin ominaisuuksiltaan paljon mersua vaatimattomapi, tarkoittaako se ettei trabantia ole suunniteltu? Ei tietenkään sillä suunnittelussa joudutaan aina tekemään kompromissejä erinnäisten optimointitavoitteiden sekä resurssireunaehtojen välillä.<br /> | image1 = Trabant601.jpg<br /> | width1 = {{#expr: (130 * 640 / 405) round 0}}<br /> | alt1 = Trabant 601<br /> | caption1 = Trabant 601<br /> | image2 = 2011_Mercedes-Benz_C_250_CDI_(W204)_BlueEFFICIENCY_Avantgarde_sedan_(2011-10-11).jpg<br /> | width2 = {{#expr: (130 * 3600 / 2118 ) round 0}}<br /> | alt2 = Red cartouche<br /> | caption2 = Mercedes-Benz C 250 CDI<br /> }}<br /> <br /> '''Epätäydellinen suunnittelu''' on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.<br /> <br /> Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. [[wp:BMW M3|BMW M3]]). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina täydellisen älyn omaavaan suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken [[AW:S#potentiaali|potentiaalinsa]] suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älyn omaavan suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itseasiassa tarjoaa empiirisen keinon [[AW:S#verifioida|verifioida]] [[teleologinen argumentti]]. <br /> <br /> Väite eliöissä havaitusta epätäydellisistä rakenteista on kyseenalaista. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen. Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.<br /> <br /> Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta [[AW:S#premissi|premissiä]], joista seuraa johtopäätös.<br /> <br /> #Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I [[AW:S#premissi|premissi]])<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Suunnittelijaa ei ole. (johtopäätös)<br /> <br /> = Argumentin kritiikki =<br /> Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Citro%C3%ABn_C5 insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen]. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Argumentin johtopäätös on siis vedetty erittäin kyseenalaisesta premissistä. Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten [[Jumala]] useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.<br /> <br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)<br /> <br /> Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin [[vapaa tahto]],&lt;ref&gt;Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.&lt;/ref&gt; joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita. Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt [[polveutumisoppi|polveutumiopin]] mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisten mutaatioiden kautta niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.&lt;ref&gt;&quot;Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that &amp;ndash; and to account for the root and thick branches of the tree of common descent &amp;ndash; multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision.<br /> What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom.&quot; {{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 83 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }} &lt;/ref&gt; Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksella voisi olla monia pieniä &quot;puutteita&quot;, joita ei syntyisi jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.<br /> <br /> Lisäksi täydellisyys on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.<br /> <br /> [[Kuva:DawkinsSokeapiste.jpg|thumb|right|360px|Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[Selkärankaisten silmä|silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas]], mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.]]<br /> <br /> == Täydellisyyden määrittelemisen ongelma ==<br /> <br /> Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.&lt;ref&gt;Tätä mieltä on mm. Behe: {{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija | Sivu = 47| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.'')&lt;/ref&gt; Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja [[Jumalan kaikkivaltius|kaikkivoipuuden]] kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi [[AW:S#kontingentti|kontingentti]]. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. [[Ontologinen argumentti]]).<br /> <br /> Jos esimerkiksi verrattaisiin kaikkia lentokykyisiä eliöitä lentonopeuden mukaan, insinööri voisi valita voittajan, ja väittää että suunnittelija on tehnyt kaikkien muiden kohdalla virheitä, koska ratkaisut eivät ole yhtä optimaalisia kuin voittajan kohdalla. Tällainen ajattelu yrittää rajoittaa suunnittelijan luovia ratkaisumahdollisuuksia perusteettomasti. Tämän mukaan suunnittelija ei saisi tehdä mitään muita lentäviä eliöitä kuin vaikkapa [[wp:piikkipyrstökiitäjä|piikkipyrstökiitäjiä]]. Perhoset olisivat tämän ajattelun mukaan virheellisesti suunniteltuja, koska niissä käytetyt ratkaisut eivät tarjoa niille samanlaista lentonopeutta kuin kiitäjille. Kuitenkin perhosissa on tiettyjä ominaisuuksia, kuten kauneus, joiden osalta ne ovat optimaalisempia kuin kiitäjät.<br /> <br /> Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin &quot;epätäydellisiksi&quot;.<br /> <br /> == Rappeutuminen ja surkastuneet elimet ==<br /> <br /> Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja jolla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää [[Homologia-argumentti|homologia-argumentin]] loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin, ja samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii &quot;kustannuksiin&quot; nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään [[AW:S#homologia|homologisina]] ja olettaa että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto. Surkastuneiden elinten kohdalla argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa, tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. <br /> <br /> Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alunperin selvästi parempia. Joku voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta puutteena, ja väittää että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta.<br /> <br /> === Rappeutumat polveutumisopin todisteena ===<br /> <br /> Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita [[evoluutioteoria]]n väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin [[AW:S#koherentti|koherenttia]], ja esimerkiksi [[Michael Behe]] pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.&lt;ref&gt;<br /> &quot;Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory &amp;ndash; common descent &amp;ndash; is correct. -- The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a Common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans. That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,&lt;sup&gt;11&lt;/sup&gt; there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives.&quot;<br /> <br /> :{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 65, 71-72 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = V.9 | Sivu = 169-173 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}&lt;/ref&gt; Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.<br /> <br /> = Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita? =<br /> Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä| Selkärankaisten silmä]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]]<br /> <br /> == Ihmisen selkä ==<br /> <br /> Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.<br /> <br /> {{Sitaatti|K: ''Selkävaivoista kärsivät ihmiset syyttävät usein evoluutiota kivuistaan. He sanovat: &quot;Selkääni sattuu, koska ihmistä ei tarkoitettu kävelemään kahdella jalalla.&quot; Ovatko he oikeassa?''<br /> &lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> V: Jos tuo olisi totta, luonnonvalinta olisi vaatinut veronsa, ja olisimme kuolleet sukupuuttoon. Onkin luultavampaa että monet ihmiset istuvat kaiket päivät tuoleissa, eivätkä harrasta liikuntaa, ja siksi heidän selkänsä heikkenevät. Me emme kehittyneet kokopäiväisiksi tuoleilla istujiksi.|prof. Daniel Lieberman&lt;ref&gt;&quot;Q. People with bad backs often blame evolution for their pain. They say, “My back aches because man was not meant to walk on two feet.” Are they right?<br /> A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. &quot; http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&amp;src=recg&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> ==Ihmisen surkastuneet elimet==<br /> Ihmisen häntäluuta pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on välttämätön lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot; /&gt;<br /> <br /> = Katso myös =<br /> == Internet ==<br /> * [http://www.uncommondescent.com/news/video-paul-nelson-discusses-origins/ Paul Nelsonin luento biologisten rakenteiden suunnitelmallisuudesta, viitattu 26.3.2013]<br /> * [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/matinvideot/PN1IDGeneral.mpeg Paul Nelsonin luento &quot;Can Intelligent Design Illuminate Homology?&quot;]<br /> * [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ IntelligentDesign.fi: Huonoa suunnittelua?]<br /> * [http://creation.com/design-features-questions-and-answers#bad What about allegations of ‘badly designed’ features?] Creation Ministries International<br /> * [http://creation.com/mueller-cells-backwardly-wired-retina-v-dawkins Backwardly wired retina “an optimal structure”: New eye discovery further demolishes Dawkins], Jonathan Sarfati, Creation Ministries International<br /> * [http://www.evolutionnews.org/2010/10/the_recurrent_laryngeal_nerve_039201.html The Recurrent Laryngeal Nerve Does Not Refute Intelligent Design], kurkunpäänhermo ja suunnittelu (Evolution News &amp; Views)<br /> * [http://www.weloennig.de/LaryngealNerve.pdf Wolf-Ekkehard Lönnig: The Laryngeal Nerve of the Giraffe: Does it Prove Evolution?] (PDF) Laajempi analyysi kurkunpäänhermosta<br /> <br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> *[[Suunnitteluteoria]]<br /> *[[Jumalan kaikkivaltius]]<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{Viitteet|sarakkeet}}<br /> <br /> [[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Lukusuositukset]]<br /> <br /> {{ElamanKehitys}}<br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Ep%C3%A4t%C3%A4ydellinen_suunnittelu_(argumentti)&diff=10087 2013-03-26T11:46:08Z

<p>Darter: fixed image heights</p> <hr /> <div>{{ingressi|Useat biologit katsovat ettei [[suunnitteluteoria]]n puolesta voida esittää [[AW:S#empiirinen|empiiristä]] näyttöä, he kuitenkin samalla katsovat että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat empiiristä näyttöä suunnittelua vastaan. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan ole suunniteltuja. Suunnitteluteoria ei kuitenkaan tee ennusteita suunnittelijan älykkyyden tasosta; suunnitteluteoria väittää kaikessa yksinkertaisuudessaan suunnittelijan olevan älyllinen. }}<br /> <br /> {{multiple image<br /> | footer = Kaksi hyvin erilaista autoa, itäsaksalainen Trabant 601 ja Mercedes-Benz C 250. Vaikka trabant onkin ominaisuuksiltaan paljon mersua vaatimattomapi, tarkoittaako se ettei trabantia ole suunniteltu? Ei tietenkään sillä suunnittelussa joudutaan aina tekemään kompromissejä erinnäisten optimointitavoitteiden sekä resurssireunaehtojen välillä.<br /> | image1 = Trabant601.jpg<br /> | width1 = {{#expr: (130 * 640 / 405) round 0}}<br /> | alt1 = Trabant 601<br /> | caption1 = Trabant 601<br /> | image2 = 2011_Mercedes-Benz_C_250_CDI_(W204)_BlueEFFICIENCY_Avantgarde_sedan_(2011-10-11).jpg<br /> | width2 = {{#expr: (130 * 3600 / 2118 ) round 0}}<br /> | alt2 = Red cartouche<br /> | caption2 = Mercedes-Benz C 250 CDI<br /> }}<br /> <br /> '''Epätäydellinen suunnittelu''' on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.<br /> <br /> Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. [[wp:BMW M3|BMW M3]]). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina täydellisen älyn omaavaan suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken [[AW:S#potentiaali|potentiaalinsa]] suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älyn omaavan suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itseasiassa tarjoaa empiirisen keinon [[AW:S#verifioida|verifioida]] [[teleologinen argumentti]]. <br /> <br /> Väite eliöissä havaitusta epätäydellisistä rakenteista on kyseenalaista. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen. Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.<br /> <br /> Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta [[AW:S#premissi|premissiä]], joista seuraa johtopäätös.<br /> <br /> #Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I [[AW:S#premissi|premissi]])<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Suunnittelijaa ei ole. (johtopäätös)<br /> <br /> = Argumentin kritiikki =<br /> Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Citro%C3%ABn_C5 insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen]. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Argumentin johtopäätös on siis vedetty erittäin kyseenalaisesta premissistä. Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten [[Jumala]] useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.<br /> <br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)<br /> <br /> Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin [[vapaa tahto]],&lt;ref&gt;Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.&lt;/ref&gt; joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita. Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt [[polveutumisoppi|polveutumiopin]] mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisten mutaatioiden kautta niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.&lt;ref&gt;&quot;Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that &amp;ndash; and to account for the root and thick branches of the tree of common descent &amp;ndash; multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision.<br /> What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom.&quot; {{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 83 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }} &lt;/ref&gt; Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksella voisi olla monia pieniä &quot;puutteita&quot;, joita ei syntyisi jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.<br /> <br /> Lisäksi täydellisyys on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.<br /> <br /> [[Kuva:DawkinsSokeapiste.jpg|thumb|right|360px|Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[Selkärankaisten silmä|silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas]], mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.]]<br /> <br /> == Täydellisyyden määrittelemisen ongelma ==<br /> <br /> Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.&lt;ref&gt;Tätä mieltä on mm. Behe: {{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija | Sivu = 47| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.'')&lt;/ref&gt; Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja [[Jumalan kaikkivaltius|kaikkivoipuuden]] kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi [[AW:S#kontingentti|kontingentti]]. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. [[Ontologinen argumentti]]).<br /> <br /> Jos esimerkiksi verrattaisiin kaikkia lentokykyisiä eliöitä lentonopeuden mukaan, insinööri voisi valita voittajan, ja väittää että suunnittelija on tehnyt kaikkien muiden kohdalla virheitä, koska ratkaisut eivät ole yhtä optimaalisia kuin voittajan kohdalla. Tällainen ajattelu yrittää rajoittaa suunnittelijan luovia ratkaisumahdollisuuksia perusteettomasti. Tämän mukaan suunnittelija ei saisi tehdä mitään muita lentäviä eliöitä kuin vaikkapa [[wp:piikkipyrstökiitäjä|piikkipyrstökiitäjiä]]. Perhoset olisivat tämän ajattelun mukaan virheellisesti suunniteltuja, koska niissä käytetyt ratkaisut eivät tarjoa niille samanlaista lentonopeutta kuin kiitäjille. Kuitenkin perhosissa on tiettyjä ominaisuuksia, kuten kauneus, joiden osalta ne ovat optimaalisempia kuin kiitäjät.<br /> <br /> Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin &quot;epätäydellisiksi&quot;.<br /> <br /> == Rappeutuminen ja surkastuneet elimet ==<br /> <br /> Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja jolla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää [[Homologia-argumentti|homologia-argumentin]] loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin, ja samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii &quot;kustannuksiin&quot; nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään [[AW:S#homologia|homologisina]] ja olettaa että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto. Surkastuneiden elinten kohdalla argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa, tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. <br /> <br /> Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alunperin selvästi parempia. Joku voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta puutteena, ja väittää että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta.<br /> <br /> === Rappeutumat polveutumisopin todisteena ===<br /> <br /> Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita [[evoluutioteoria]]n väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin [[AW:S#koherentti|koherenttia]], ja esimerkiksi [[Michael Behe]] pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.&lt;ref&gt;<br /> &quot;Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory &amp;ndash; common descent &amp;ndash; is correct. -- The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a Common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans. That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,&lt;sup&gt;11&lt;/sup&gt; there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives.&quot;<br /> <br /> :{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 65, 71-72 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = V.9 | Sivu = 169-173 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}&lt;/ref&gt; Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.<br /> <br /> = Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita? =<br /> Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä| Selkärankaisten silmä]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]]<br /> <br /> == Ihmisen selkä ==<br /> <br /> Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.<br /> <br /> {{Sitaatti|K: ''Selkävaivoista kärsivät ihmiset syyttävät usein evoluutiota kivuistaan. He sanovat: &quot;Selkääni sattuu, koska ihmistä ei tarkoitettu kävelemään kahdella jalalla.&quot; Ovatko he oikeassa?''<br /> &lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> V: Jos tuo olisi totta, luonnonvalinta olisi vaatinut veronsa, ja olisimme kuolleet sukupuuttoon. Onkin luultavampaa että monet ihmiset istuvat kaiket päivät tuoleissa, eivätkä harrasta liikuntaa, ja siksi heidän selkänsä heikkenevät. Me emme kehittyneet kokopäiväisiksi tuoleilla istujiksi.|prof. Daniel Lieberman&lt;ref&gt;&quot;Q. People with bad backs often blame evolution for their pain. They say, “My back aches because man was not meant to walk on two feet.” Are they right?<br /> A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. &quot; http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&amp;src=recg&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> ==Ihmisen surkastuneet elimet==<br /> Ihmisen häntäluuta pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on välttämätön lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot; /&gt;<br /> <br /> = Katso myös =<br /> == Internet ==<br /> * [http://www.uncommondescent.com/news/video-paul-nelson-discusses-origins/ Paul Nelsonin luento biologisten rakenteiden suunnitelmallisuudesta, viitattu 26.3.2013]<br /> * [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/matinvideot/PN1IDGeneral.mpeg Paul Nelsonin luento &quot;Can Intelligent Design Illuminate Homology?&quot;]<br /> * [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ IntelligentDesign.fi: Huonoa suunnittelua?]<br /> * [http://creation.com/design-features-questions-and-answers#bad What about allegations of ‘badly designed’ features?] Creation Ministries International<br /> * [http://creation.com/mueller-cells-backwardly-wired-retina-v-dawkins Backwardly wired retina “an optimal structure”: New eye discovery further demolishes Dawkins], Jonathan Sarfati, Creation Ministries International<br /> * [http://www.evolutionnews.org/2010/10/the_recurrent_laryngeal_nerve_039201.html The Recurrent Laryngeal Nerve Does Not Refute Intelligent Design], kurkunpäänhermo ja suunnittelu (Evolution News &amp; Views)<br /> * [http://www.weloennig.de/LaryngealNerve.pdf Wolf-Ekkehard Lönnig: The Laryngeal Nerve of the Giraffe: Does it Prove Evolution?] (PDF) Laajempi analyysi kurkunpäänhermosta<br /> <br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> *[[Suunnitteluteoria]]<br /> *[[Jumalan kaikkivaltius]]<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{Viitteet|sarakkeet}}<br /> <br /> [[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Lukusuositukset]]<br /> <br /> {{ElamanKehitys}}<br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Ep%C3%A4t%C3%A4ydellinen_suunnittelu_(argumentti)&diff=10086 2013-03-26T11:37:21Z

<p>Darter: Trabant 601 vs. Mercedes Benz C 250 vs. suunnittelu vs. sokeat prosessit</p> <hr /> <div>{{ingressi|Useat biologit katsovat ettei [[suunnitteluteoria]]n puolesta voida esittää [[AW:S#empiirinen|empiiristä]] näyttöä, he kuitenkin samalla katsovat että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat empiiristä näyttöä suunnittelua vastaan. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan ole suunniteltuja. Suunnitteluteoria ei kuitenkaan tee ennusteita suunnittelijan älykkyyden tasosta; suunnitteluteoria väittää kaikessa yksinkertaisuudessaan suunnittelijan olevan älyllinen. }}<br /> <br /> {{multiple image<br /> | width = 200<br /> | footer = Kaksi hyvin erilaista autoa, itäsaksalainen Trabant 601 ja Mercedes-Benz C 250. Vaikka trabant onkin ominaisuuksiltaan paljon mersua vaatimattomapi, tarkoittaako se ettei trabantia ole suunniteltu? Ei tietenkään sillä suunnittelussa joudutaan aina tekemään kompromissejä erinnäisten optimointitavoitteiden sekä resurssireunaehtojen välillä.<br /> | image1 = Trabant601.jpg<br /> | alt1 = Trabant 601<br /> | caption1 = Trabant 601<br /> | image2 = 2011_Mercedes-Benz_C_250_CDI_(W204)_BlueEFFICIENCY_Avantgarde_sedan_(2011-10-11).jpg<br /> | alt2 = Red cartouche<br /> | caption2 = Mercedes-Benz C 250 CDI<br /> }}<br /> <br /> '''Epätäydellinen suunnittelu''' on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.<br /> <br /> Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. [[wp:BMW M3|BMW M3]]). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina täydellisen älyn omaavaan suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken [[AW:S#potentiaali|potentiaalinsa]] suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älyn omaavan suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itseasiassa tarjoaa empiirisen keinon [[AW:S#verifioida|verifioida]] [[teleologinen argumentti]]. <br /> <br /> Väite eliöissä havaitusta epätäydellisistä rakenteista on kyseenalaista. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen. Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.<br /> <br /> Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta [[AW:S#premissi|premissiä]], joista seuraa johtopäätös.<br /> <br /> #Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I [[AW:S#premissi|premissi]])<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Suunnittelijaa ei ole. (johtopäätös)<br /> <br /> = Argumentin kritiikki =<br /> Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Citro%C3%ABn_C5 insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen]. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Argumentin johtopäätös on siis vedetty erittäin kyseenalaisesta premissistä. Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten [[Jumala]] useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.<br /> <br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)<br /> <br /> Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin [[vapaa tahto]],&lt;ref&gt;Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.&lt;/ref&gt; joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita. Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt [[polveutumisoppi|polveutumiopin]] mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisten mutaatioiden kautta niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.&lt;ref&gt;&quot;Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that &amp;ndash; and to account for the root and thick branches of the tree of common descent &amp;ndash; multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision.<br /> What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom.&quot; {{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 83 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }} &lt;/ref&gt; Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksella voisi olla monia pieniä &quot;puutteita&quot;, joita ei syntyisi jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.<br /> <br /> Lisäksi täydellisyys on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.<br /> <br /> [[Kuva:DawkinsSokeapiste.jpg|thumb|right|360px|Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[Selkärankaisten silmä|silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas]], mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.]]<br /> <br /> == Täydellisyyden määrittelemisen ongelma ==<br /> <br /> Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.&lt;ref&gt;Tätä mieltä on mm. Behe: {{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija | Sivu = 47| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.'')&lt;/ref&gt; Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja [[Jumalan kaikkivaltius|kaikkivoipuuden]] kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi [[AW:S#kontingentti|kontingentti]]. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. [[Ontologinen argumentti]]).<br /> <br /> Jos esimerkiksi verrattaisiin kaikkia lentokykyisiä eliöitä lentonopeuden mukaan, insinööri voisi valita voittajan, ja väittää että suunnittelija on tehnyt kaikkien muiden kohdalla virheitä, koska ratkaisut eivät ole yhtä optimaalisia kuin voittajan kohdalla. Tällainen ajattelu yrittää rajoittaa suunnittelijan luovia ratkaisumahdollisuuksia perusteettomasti. Tämän mukaan suunnittelija ei saisi tehdä mitään muita lentäviä eliöitä kuin vaikkapa [[wp:piikkipyrstökiitäjä|piikkipyrstökiitäjiä]]. Perhoset olisivat tämän ajattelun mukaan virheellisesti suunniteltuja, koska niissä käytetyt ratkaisut eivät tarjoa niille samanlaista lentonopeutta kuin kiitäjille. Kuitenkin perhosissa on tiettyjä ominaisuuksia, kuten kauneus, joiden osalta ne ovat optimaalisempia kuin kiitäjät.<br /> <br /> Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin &quot;epätäydellisiksi&quot;.<br /> <br /> == Rappeutuminen ja surkastuneet elimet ==<br /> <br /> Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja jolla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää [[Homologia-argumentti|homologia-argumentin]] loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin, ja samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii &quot;kustannuksiin&quot; nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään [[AW:S#homologia|homologisina]] ja olettaa että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto. Surkastuneiden elinten kohdalla argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa, tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. <br /> <br /> Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alunperin selvästi parempia. Joku voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta puutteena, ja väittää että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta.<br /> <br /> === Rappeutumat polveutumisopin todisteena ===<br /> <br /> Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita [[evoluutioteoria]]n väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin [[AW:S#koherentti|koherenttia]], ja esimerkiksi [[Michael Behe]] pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.&lt;ref&gt;<br /> &quot;Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory &amp;ndash; common descent &amp;ndash; is correct. -- The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a Common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans. That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,&lt;sup&gt;11&lt;/sup&gt; there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives.&quot;<br /> <br /> :{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 65, 71-72 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = V.9 | Sivu = 169-173 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}&lt;/ref&gt; Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.<br /> <br /> = Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita? =<br /> Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä| Selkärankaisten silmä]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]]<br /> <br /> == Ihmisen selkä ==<br /> <br /> Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.<br /> <br /> {{Sitaatti|K: ''Selkävaivoista kärsivät ihmiset syyttävät usein evoluutiota kivuistaan. He sanovat: &quot;Selkääni sattuu, koska ihmistä ei tarkoitettu kävelemään kahdella jalalla.&quot; Ovatko he oikeassa?''<br /> &lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> V: Jos tuo olisi totta, luonnonvalinta olisi vaatinut veronsa, ja olisimme kuolleet sukupuuttoon. Onkin luultavampaa että monet ihmiset istuvat kaiket päivät tuoleissa, eivätkä harrasta liikuntaa, ja siksi heidän selkänsä heikkenevät. Me emme kehittyneet kokopäiväisiksi tuoleilla istujiksi.|prof. Daniel Lieberman&lt;ref&gt;&quot;Q. People with bad backs often blame evolution for their pain. They say, “My back aches because man was not meant to walk on two feet.” Are they right?<br /> A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. &quot; http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&amp;src=recg&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> ==Ihmisen surkastuneet elimet==<br /> Ihmisen häntäluuta pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on välttämätön lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot; /&gt;<br /> <br /> = Katso myös =<br /> == Internet ==<br /> * [http://www.uncommondescent.com/news/video-paul-nelson-discusses-origins/ Paul Nelsonin luento biologisten rakenteiden suunnitelmallisuudesta, viitattu 26.3.2013]<br /> * [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/matinvideot/PN1IDGeneral.mpeg Paul Nelsonin luento &quot;Can Intelligent Design Illuminate Homology?&quot;]<br /> * [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ IntelligentDesign.fi: Huonoa suunnittelua?]<br /> * [http://creation.com/design-features-questions-and-answers#bad What about allegations of ‘badly designed’ features?] Creation Ministries International<br /> * [http://creation.com/mueller-cells-backwardly-wired-retina-v-dawkins Backwardly wired retina “an optimal structure”: New eye discovery further demolishes Dawkins], Jonathan Sarfati, Creation Ministries International<br /> * [http://www.evolutionnews.org/2010/10/the_recurrent_laryngeal_nerve_039201.html The Recurrent Laryngeal Nerve Does Not Refute Intelligent Design], kurkunpäänhermo ja suunnittelu (Evolution News &amp; Views)<br /> * [http://www.weloennig.de/LaryngealNerve.pdf Wolf-Ekkehard Lönnig: The Laryngeal Nerve of the Giraffe: Does it Prove Evolution?] (PDF) Laajempi analyysi kurkunpäänhermosta<br /> <br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> *[[Suunnitteluteoria]]<br /> *[[Jumalan kaikkivaltius]]<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{Viitteet|sarakkeet}}<br /> <br /> [[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Lukusuositukset]]<br /> <br /> {{ElamanKehitys}}<br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Multiple_image&diff=10085 2013-03-26T11:18:19Z

<p>Darter: ohjeet</p> <hr /> <div>{{#if:{{{image1|}}}{{{image2|}}}{{{image3|}}}{{{image4|}}}{{{image5|}}}{{{image6|}}}{{{image7|}}}{{{image8|}}}{{{image9|}}}{{{image10|}}}|&lt;div class=&quot;thumb {{#switch: {{{align|}}} | left = tleft|none | center|centre = tnone | right|#default = tright}}&quot; style=&quot;width: {{#switch:{{{direction|}}}&lt;!--<br /> If stacked vertically, box width = largest width + 12 px (6 px margin on left and right) --&gt;<br /> | vertical = {{#expr:<br /> {{#if:{{{width|}}}<br /> | {{{width}}}<br /> | {{Max/12 | {{{width1|200}}} | {{{width2|}}} | {{{width3|}}} | {{{width4|}}} | {{{width5|}}} | {{{width6|}}} | {{{width7|}}} | {{{width8|}}} | {{{width9|}}} | {{{width10|}}} | 0 }}<br /> }}<br /> + 12<br /> }}<br /> | horizontal | #default = {{#if:{{{width|}}}&lt;!--<br /> If stacked horizontally and a single common width was passed for use in all images,<br /> box width = (common width + 4px) * number of images + 8px.<br /> This creates a 4px margin between the images, and a 6px margin on each side --&gt;<br /> |{{#expr:<br /> ({{{width}}}+4)<br /> *<br /> {{Template:Multiple image/numImgs | {{{image1|}}} | {{{image2|}}} | {{{image3|}}} | {{{image4|}}} | {{{image5|}}} | {{{image6|}}} | {{{image7|}}} | {{{image8|}}} | {{{image9|}}} | {{{image10|}}} }}<br /> +<br /> 8<br /> }}&lt;!--<br /> If stacked horizontally and a custom width was passed for each image,<br /> box width = sum of all widths + 4px of margin between each pair of images + 16px of margin (8px on each side of the box) (why not 6px as in other cases?...) --&gt;<br /> |{{#expr:<br /> {{#if:{{{image1|}}} |{{{width1|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image2|}}} |{{{width2|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image3|}}} |{{{width3|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image4|}}} |{{{width4|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image5|}}} |{{{width5|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image6|}}} |{{{width6|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image7|}}} |{{{width7|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image8|}}} |{{{width8|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image9|}}} |{{{width9|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image10|}}} |{{{width10|200}}}}}<br /> +<br /> 4 * ({{Template:Multiple image/numImgs | {{{image1|}}} | {{{image2|}}} | {{{image3|}}} | {{{image4|}}} | {{{image5|}}} | {{{image6|}}} | {{{image7|}}} | {{{image8|}}} | {{{image9|}}} | {{{image10|}}} }} - 2)<br /> +<br /> 16<br /> }}<br /> }}<br /> }}px; {{#switch: {{{align|}}} | center | centre = margin: 0 auto;}}{{#if:{{{background color|}}}|background-color: {{{background color}}} }}&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbinner&quot; {{#if:{{{background color|}}}|style=&quot;background-color: {{{background color}}}&quot;}}&gt;<br /> {{#if:{{{header|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;clear: both; font-weight: bold; text-align: {{{header_align|center}}}; background-color: {{{header_background|transparent}}}&quot;&gt;<br /> {{{header}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image1|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width1|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image1}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width1|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link1|:}}}|:||{{!}}link={{{link1}}}}}|alt={{{alt1|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;<br /> {{#if:{{{caption1|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption1}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image2|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width2|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image2}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width2|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link2|:}}}|:||{{!}}link={{{link2}}}}}|alt={{{alt2|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption2|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption2}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image3|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width3|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image3}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width3|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link3|:}}}|:||{{!}}link={{{link3}}}}}|alt={{{alt3|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption3|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption3}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image4|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width4|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image4}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width4|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link4|:}}}|:||{{!}}link={{{link4}}}}}|alt={{{alt4|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption4|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption4}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image5|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width5|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image5}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width5|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link5|:}}}|:||{{!}}link={{{link5}}}}}|alt={{{alt5|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption5|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption5}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image6|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width6|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image6}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width6|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link6|:}}}|:||{{!}}link={{{link6}}}}}|alt={{{alt6|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption6|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption6}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image7|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width7|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image7}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width7|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link7|:}}}|:||{{!}}link={{{link7}}}}}|alt={{{alt7|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption7|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption7}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image8|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width8|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image8}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width8|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link8|:}}}|:||{{!}}link={{{link8}}}}}|alt={{{alt8|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption8|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption8}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image9|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width9|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image9}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width9|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link9|:}}}|:||{{!}}link={{{link9}}}}}|alt={{{alt9|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption9|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption9}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image10|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width10|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image10}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width10|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link10|:}}}|:||{{!}}link={{{link10}}}}}|alt={{{alt10|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption10|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption10}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{footer|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear: left; text-align: {{{footer_align|left}}}; background: {{{footer_background|transparent}}}&quot;&gt;{{{footer}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}&lt;noinclude&gt;{{Documentation subpage}}<br /> &lt;!-- PLEASE ADD CATEGORIES AND INTERWIKIS AT THE BOTTOM OF THIS PAGE. --&gt;<br /> This template creates a box with two to ten images arranged vertically or horizontally with captions for the entire box and/or for each images.<br /> <br /> === Usage ===<br /> * '''align''' defaults to &quot;right&quot;<br /> * '''direction''' defaults to &quot;horizontal&quot;<br /> * '''header_align''' defaults to &quot;center&quot;<br /> * '''footer_align''' defaults to &quot;left&quot;<br /> * '''image1''' is name of first image. Similarly for '''image2''', etc.<br /> * '''width1''' is width of first image. Similarly for '''width2''', etc.<br /> ** '''width''' overrides width1, width2, width3, etc. If you want the images to be different sizes, do not provide the width parameter.<br /> * '''alt1''' is [[alt text]] of first image (see [[WP:ALT]]). Similarly for '''alt2''', etc.<br /> * '''caption1''' is caption of first image. Similarly for '''caption2''', etc.<br /> * '''link1''' is where the first page links to. Similarly for '''link2''', etc. If not specified, image links to the image description page as usual. If specified to the empty value, the image does not link anywhere; this should be used for purely decorative images as per [[WP:ALT]].&lt;br /&gt;'''Important''': If the image is under a free license like the GFDL or a CC license, you '''must not''' use this parameter as the terms of those licenses require the license, or a link to it, to be reproduced with the image. The image must, therefore, link to its image page. Public domain and (theoretically) fair use images are not subject to this restriction.<br /> * '''background color''' defines the background color between the border of the box and the images.<br /> * header, footer, background color and captions are optional.<br /> <br /> &lt;pre style=&quot;width: 85%; overflow:auto&quot;&gt;<br /> {{multiple image<br /> &lt;!-- Essential parameters --&gt;<br /> | align = &lt;!-- left/right/center/none --&gt; <br /> | direction = &lt;!-- horizontal/vertical --&gt;<br /> | width = &lt;!-- Digits only; no &quot;px&quot; suffix, please --&gt;<br /> <br /> &lt;!-- Image 1 --&gt;<br /> | image1 = &lt;!-- Filename only; no &quot;File:&quot; or &quot;Image:&quot; prefix, please --&gt;<br /> | width1 = <br /> | alt1 = <br /> | caption1 = <br /> <br /> &lt;!-- Image 2 --&gt;<br /> | image2 = &lt;!-- Filename only; no &quot;File:&quot; or &quot;Image:&quot; prefix, please --&gt;<br /> | width2 = <br /> | alt2 = <br /> | caption2 = <br /> <br /> &lt;!-- Image 3 --&gt;<br /> | image3 = &lt;!-- Filename only; no &quot;File:&quot; or &quot;Image:&quot; prefix, please --&gt;<br /> | width3 = <br /> | alt3 = <br /> | caption3 =<br /> <br /> &lt;!-- up to |image10 is accepted --&gt;<br /> <br /> &lt;!-- Extra parameters --&gt;<br /> | header = <br /> | header_align = &lt;!-- left/right/center --&gt;<br /> | header_background = <br /> | footer = <br /> | footer_align = &lt;!-- left/right/center --&gt;<br /> | footer_background = <br /> | background color = <br /> }}&lt;/pre&gt;<br /> <br /> === Examples ===<br /> {{multiple image<br /> | footer = Players are cautioned with a yellow card and sent off with a red card.<br /> | width = 60<br /> <br /> | image1 = Yellow card.svg<br /> | alt1 = Yellow cartouche<br /> <br /> | image2 = Red card.svg<br /> | alt2 = Red cartouche<br /> }}<br /> &lt;pre style=&quot;overflow: auto;&quot;&gt;<br /> {{multiple image<br /> | footer = Players are cautioned with a yellow card and sent off with a red card.<br /> | width = 60<br /> <br /> | image1 = Yellow card.svg<br /> | alt1 = Yellow cartouche<br /> <br /> | image2 = Red card.svg<br /> | alt2 = Red cartouche<br /> }}&lt;/pre&gt;<br /> {{-}}<br /> <br /> {{multiple image<br /> | align = left<br /> | direction = vertical<br /> | header = [[PNG]] transparency demonstration<br /> | width = 200<br /> <br /> | image1 = PNG transparency demonstration 1.png<br /> | alt1 = Colored dice with white background<br /> | caption1 = A PNG image with an 8-bit transparency layer...<br /> <br /> | image2 = PNG transparency demonstration 2.png<br /> | alt2 = Colored dice with checkered background<br /> | caption2 = ...here overlaid onto a checkered background.<br /> }}<br /> &lt;pre style=&quot;overflow: auto;&quot;&gt;<br /> {{multiple image<br /> | align = left<br /> | direction = vertical<br /> | header = [[PNG]] transparency demonstration<br /> | width = 200<br /> <br /> | image1 = PNG transparency demonstration 1.png<br /> | alt1 = Colored dice with white background<br /> | caption1 = A PNG image with an 8-bit transparency layer...<br /> <br /> | image2 = PNG transparency demonstration 2.png<br /> | alt2 = Colored dice with checkered background<br /> | caption2 = ...here overlaid onto a checkered background.<br /> }}&lt;/pre&gt;<br /> {{-}}<br /> <br /> {{multiple image<br /> | footer = When a user has many of one type of [[WP:BARN|barnstar]],<br /> they can represent them with [[WP:RIBBON|ribbons]]<br /> and these numerals to indicate the count.<br /> | width = 60<br /> <br /> | image1 = Ribbon numeral 2.png<br /> | alt1 = 2<br /> <br /> | image2 = Ribbon numeral 3.png<br /> | alt2 = 3<br /> <br /> | image3 = Ribbon numeral 4.png<br /> | alt3 = 4<br /> }}<br /> &lt;pre style=&quot;overflow: auto;&quot;&gt;<br /> {{multiple image<br /> | footer = When a user has many of one type of [[WP:BARN|barnstar]],<br /> they can represent them with [[WP:RIBBON|ribbons]]<br /> and these numerals to indicate the count.<br /> | width = 60<br /> <br /> | image1 = Ribbon numeral 2.png<br /> | alt1 = 2<br /> <br /> | image2 = Ribbon numeral 3.png<br /> | alt2 = 3<br /> <br /> | image3 = Ribbon numeral 4.png<br /> | alt3 = 4<br /> }}&lt;/pre&gt;<br /> {{-}}<br /> <br /> === Example with background color ===<br /> {{multiple image<br /> | image1=Adoxa_moschatellina_210406.jpg<br /> | alt1=Green herb with a few tiny yellow-white flowers<br /> <br /> | image2=Adoxa_moschatellina_210406a.jpg<br /> | alt2=Three small white and yellow flowers before green-leaf background<br /> <br /> | image3=adoxa_moschatellina_blatt.jpeg<br /> | alt3=Leaves of a plant. They are in groups of three, each with three lobes.<br /> <br /> | footer=[[Adoxa]] (''Adoxa moschatellina'')<br /> | footer_background=#BBDD99<br /> | background color=#BBDD99<br /> | footer_align=center<br /> | width=160<br /> }}<br /> &lt;pre style=&quot;overflow: auto;&quot;&gt;<br /> {{multiple image<br /> | image1=Adoxa_moschatellina_210406.jpg<br /> | alt1=Green herb with a few tiny yellow-white flowers<br /> <br /> | image2=Adoxa_moschatellina_210406a.jpg<br /> | alt2=Three small white and yellow flowers before green-leaf background<br /> <br /> | image3=adoxa_moschatellina_blatt.jpeg<br /> | alt3=Leaves of a plant. They are in groups of three, each with three lobes.<br /> <br /> | footer=[[Adoxa]] (''Adoxa moschatellina'')<br /> | footer_background=#BBDD99<br /> | background color=#BBDD99<br /> | footer_align=center<br /> | width=160<br /> }}<br /> &lt;/pre&gt;<br /> {{-}}<br /> <br /> === Example with links ===<br /> {{multiple image<br /> | footer = The mule links to ''[[Mule]]'', the donkey does not link anywhere, and the trout links to its image description page as usual.<br /> | align = left<br /> <br /> | image1 = Frecklesmule.jpg<br /> | width1 = 143<br /> | alt1 = A mule<br /> | caption1 = &lt;center&gt;A mule&lt;br /&gt;骡子, ''luózi''&lt;/center&gt;<br /> | link1 = Mule<br /> <br /> | image2 = Donkey 1 arp 750px.jpg<br /> | width2 = 150<br /> | alt2 = A donkey<br /> | caption2 = &lt;center&gt;A donkey&lt;br /&gt;驴子, lǘzi&lt;/center&gt;<br /> | link2 =<br /> <br /> | image3 = Rainbow_trout.png<br /> | width3 = 91<br /> | alt3 = A trout<br /> | caption3 = &lt;center&gt;A fish&lt;br /&gt;<br /> {{lang|zh|2=鱼}}, ''yú''&lt;/center&gt;<br /> }}<br /> &lt;pre style=&quot;overflow: auto;&quot;&gt;<br /> {{multiple image<br /> | footer = The mule links to ''[[Mule]]'', the donkey does not link anywhere, and the trout links to its image description page as usual.<br /> | align = left<br /> <br /> | image1 = Frecklesmule.jpg<br /> | width1 = 143<br /> | alt1 = A mule<br /> | caption1 = &lt;center&gt;A mule&lt;br /&gt;骡子, ''luózi''&lt;/center&gt;<br /> | link1 = Mule<br /> <br /> | image2 = Donkey 1 arp 750px.jpg<br /> | width2 = 150<br /> | alt2 = A donkey<br /> | caption2 = &lt;center&gt;A donkey&lt;br /&gt;驴子, lǘzi&lt;/center&gt;<br /> | link2 =<br /> <br /> | image3 = Rainbow_trout.png<br /> | width3 = 91<br /> | alt3 = A trout<br /> | caption3 = &lt;center&gt;A fish&lt;br /&gt;<br /> {{lang|zh|2=鱼}}, ''yú''&lt;/center&gt;<br /> }}<br /> &lt;/pre&gt;<br /> {{-}}<br /> <br /> === Horizontal placement ===<br /> Vertical direction places the images on ''one'' straight line (column) downwards from the first image, while horizontal direction places the images left to right on multiple lines (rows):<br /> {{multiple image<br /> | align = left<br /> | direction = vertical<br /> | header = vertical<br /> | width = 60<br /> <br /> | image1 = Ribbon numeral 2.png<br /> <br /> | image2 = Ribbon numeral 3.png<br /> <br /> | image3 = Ribbon numeral 4.png<br /> }}<br /> {{multiple image<br /> | align = right<br /> | direction = horizontal<br /> | header = horizontal<br /> | width = 60<br /> <br /> | image1 = Ribbon numeral 2.png<br /> <br /> | image2 = Ribbon numeral 3.png<br /> <br /> | image3 = Ribbon numeral 4.png<br /> }}<br /> {{-}}<br /> However, this will not be apparent if only two images are used, as the template with &quot;direction = horizontal&quot; will place both images on different lines (rows), creating a blank space. Thus [[Template:Double image]] must be used. Similarly, if one wishes to display three images side-by-side on one line, [[Template:Triple image]] must be used.<br /> <br /> ==== Matching image heights ====<br /> : ''This trick is not required if all images have the same [[Aspect ratio (image)|aspect ratio]], where ''{{para|width}}'' suffices''<br /> * Decide on a common height for the images, say 100 pixels.<br /> * Examine the individual image pages to obtain the full resolution. For example:<br /> ** [[:File:Donkey 1 arp 750px.jpg]] shows &quot;Donkey_1_arp_750px.jpg (750 × 536 pixels, file size: 125 KB, MIME type: image/jpeg)&quot;<br /> ** [[:File:Rainbow trout.png]] shows &quot;Rainbow_trout.png (300 × 300 pixels, file size: 158 KB, MIME type: image/png)&quot;<br /> * For non-square images, use these figures to construct an expression for the {{para|width''n''}} parameters, of the form:<br /> ** &lt;code&gt;&lt;nowiki&gt;<br /> {{#expr:&lt;/nowiki&gt; (''dh'' * ''ow'' / ''oh'') round 0&lt;nowiki&gt;}}&lt;/nowiki&gt;&lt;/code&gt;<br /> * where<br /> ** ''dh'' is the desired height in pixels (100)<br /> ** ''ow'' is the original width in pixels (750 or 300)<br /> ** ''oh'' is the original height in pixels (536 or 300)<br /> * For ''square'' images, simply set the appropriate {{para|width''n''}} to be the desired height. If all are square, only {{para|width}} needs to be set.<br /> {{multiple image<br /> | footer = The two images are both rendered 100 pixels high<br /> | align = right<br /> <br /> | image1 = Donkey 1 arp 750px.jpg<br /> | width1 = {{#expr: (100 * 750 / 536) round 0}}<br /> | alt1 = A donkey<br /> | caption1 = A donkey, not square and originally 536 pixels high<br /> <br /> | image2 = Rainbow_trout.png<br /> | width2 = 100<br /> | alt2 = A trout<br /> | caption2 = A fish, square and originally 300 pixels high<br /> }}<br /> &lt;pre style=&quot;overflow: auto;&quot;&gt;<br /> {{multiple image<br /> | footer = The two images are both rendered 100 pixels high<br /> | align = right<br /> <br /> | image1 = Donkey 1 arp 750px.jpg<br /> | width1 = {{#expr: (100 * 750 / 536) round 0}}<br /> | alt1 = A donkey<br /> | caption1 = A donkey, not square and originally 536 pixels high<br /> <br /> | image2 = Rainbow_trout.png<br /> | width2 = 100<br /> | alt2 = A trout<br /> | caption2 = A fish, square and originally 300 pixels high<br /> }}<br /> &lt;/pre&gt;<br /> {{clear}}<br /> <br /> === See also ===<br /> <br /> * {{tl|Auto images}} – automatically sizes a set of horizontal images<br /> * {{tl|Double image}}<br /> * {{tl|Triple image}}<br /> * {{tl|Gallery}}<br /> [[Luokka:Mallineet]]<br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Multiple_image/numImgs&diff=10084 2013-03-26T11:14:20Z

<p>Darter: source http://en.wikipedia.org/wiki/Template:Multiple_image/numImgs</p> <hr /> <div>{{#if:{{{10|}}} | 10<br /> |{{#if:{{{9|}}} | 9<br /> |{{#if:{{{8|}}} | 8<br /> |{{#if:{{{7|}}} | 7<br /> |{{#if:{{{6|}}} | 6<br /> |{{#if:{{{5|}}} | 5<br /> |{{#if:{{{4|}}} | 4<br /> |{{#if:{{{3|}}} | 3<br /> | 2<br /> }} }} }} }} }} }} }} }}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Multiple_image&diff=10083 2013-03-26T11:11:46Z

<p>Darter: source http://en.wikipedia.org/wiki/Template:Multiple_image</p> <hr /> <div>{{#if:{{{image1|}}}{{{image2|}}}{{{image3|}}}{{{image4|}}}{{{image5|}}}{{{image6|}}}{{{image7|}}}{{{image8|}}}{{{image9|}}}{{{image10|}}}|&lt;div class=&quot;thumb {{#switch: {{{align|}}} | left = tleft|none | center|centre = tnone | right|#default = tright}}&quot; style=&quot;width: {{#switch:{{{direction|}}}&lt;!--<br /> If stacked vertically, box width = largest width + 12 px (6 px margin on left and right) --&gt;<br /> | vertical = {{#expr:<br /> {{#if:{{{width|}}}<br /> | {{{width}}}<br /> | {{Max/12 | {{{width1|200}}} | {{{width2|}}} | {{{width3|}}} | {{{width4|}}} | {{{width5|}}} | {{{width6|}}} | {{{width7|}}} | {{{width8|}}} | {{{width9|}}} | {{{width10|}}} | 0 }}<br /> }}<br /> + 12<br /> }}<br /> | horizontal | #default = {{#if:{{{width|}}}&lt;!--<br /> If stacked horizontally and a single common width was passed for use in all images,<br /> box width = (common width + 4px) * number of images + 8px.<br /> This creates a 4px margin between the images, and a 6px margin on each side --&gt;<br /> |{{#expr:<br /> ({{{width}}}+4)<br /> *<br /> {{Template:Multiple image/numImgs | {{{image1|}}} | {{{image2|}}} | {{{image3|}}} | {{{image4|}}} | {{{image5|}}} | {{{image6|}}} | {{{image7|}}} | {{{image8|}}} | {{{image9|}}} | {{{image10|}}} }}<br /> +<br /> 8<br /> }}&lt;!--<br /> If stacked horizontally and a custom width was passed for each image,<br /> box width = sum of all widths + 4px of margin between each pair of images + 16px of margin (8px on each side of the box) (why not 6px as in other cases?...) --&gt;<br /> |{{#expr:<br /> {{#if:{{{image1|}}} |{{{width1|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image2|}}} |{{{width2|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image3|}}} |{{{width3|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image4|}}} |{{{width4|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image5|}}} |{{{width5|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image6|}}} |{{{width6|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image7|}}} |{{{width7|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image8|}}} |{{{width8|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image9|}}} |{{{width9|200}}}}}+<br /> {{#if:{{{image10|}}} |{{{width10|200}}}}}<br /> +<br /> 4 * ({{Template:Multiple image/numImgs | {{{image1|}}} | {{{image2|}}} | {{{image3|}}} | {{{image4|}}} | {{{image5|}}} | {{{image6|}}} | {{{image7|}}} | {{{image8|}}} | {{{image9|}}} | {{{image10|}}} }} - 2)<br /> +<br /> 16<br /> }}<br /> }}<br /> }}px; {{#switch: {{{align|}}} | center | centre = margin: 0 auto;}}{{#if:{{{background color|}}}|background-color: {{{background color}}} }}&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbinner&quot; {{#if:{{{background color|}}}|style=&quot;background-color: {{{background color}}}&quot;}}&gt;<br /> {{#if:{{{header|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;clear: both; font-weight: bold; text-align: {{{header_align|center}}}; background-color: {{{header_background|transparent}}}&quot;&gt;<br /> {{{header}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image1|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width1|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image1}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width1|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link1|:}}}|:||{{!}}link={{{link1}}}}}|alt={{{alt1|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;<br /> {{#if:{{{caption1|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption1}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image2|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width2|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image2}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width2|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link2|:}}}|:||{{!}}link={{{link2}}}}}|alt={{{alt2|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption2|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption2}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image3|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width3|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image3}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width3|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link3|:}}}|:||{{!}}link={{{link3}}}}}|alt={{{alt3|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption3|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption3}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image4|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width4|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image4}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width4|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link4|:}}}|:||{{!}}link={{{link4}}}}}|alt={{{alt4|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption4|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption4}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image5|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width5|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image5}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width5|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link5|:}}}|:||{{!}}link={{{link5}}}}}|alt={{{alt5|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption5|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption5}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image6|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width6|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image6}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width6|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link6|:}}}|:||{{!}}link={{{link6}}}}}|alt={{{alt6|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption6|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption6}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image7|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width7|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image7}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width7|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link7|:}}}|:||{{!}}link={{{link7}}}}}|alt={{{alt7|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption7|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption7}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image8|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width8|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image8}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width8|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link8|:}}}|:||{{!}}link={{{link8}}}}}|alt={{{alt8|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption8|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption8}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image9|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width9|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image9}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width9|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link9|:}}}|:||{{!}}link={{{link9}}}}}|alt={{{alt9|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption9|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption9}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{image10|}}}|<br /> &lt;div style=&quot;{{#ifeq: {{{direction|horizontal}}}|horizontal|float: left;}} margin: 1px; width: {{#expr: 2 + {{#if:{{{width|}}}|{{{width}}}|{{{width10|200}}}}}}}px&quot;&gt;<br /> &lt;div class=&quot;thumbimage&quot;&gt;[[file:{{{image10}}}|{{#if:{{{width|}}} | {{{width}}} | {{{width10|200}}} }}px{{#ifeq:{{{link10|:}}}|:||{{!}}link={{{link10}}}}}|alt={{{alt10|}}}]]<br /> &lt;/div&gt;{{#if:{{{caption10|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear:left&quot;&gt;{{{caption10}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}{{#if:{{{footer|}}}|<br /> &lt;div class=&quot;thumbcaption&quot; style=&quot;clear: left; text-align: {{{footer_align|left}}}; background: {{{footer_background|transparent}}}&quot;&gt;{{{footer}}}<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> }}&lt;noinclude&gt;{{doc}}&lt;!-- PLEASE ADD CATEGORIES AND INTERWIKIS TO THE /doc SUBPAGE, THANKS --&gt;&lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Ep%C3%A4t%C3%A4ydellinen_suunnittelu_(argumentti)&diff=10082 2013-03-26T10:46:45Z

<p>Darter: /*Internet*/ http://www.uncommondescent.com/news/video-paul-nelson-discusses-origins/</p> <hr /> <div>{{ingressi|Useat biologit katsovat ettei [[suunnitteluteoria]]n puolesta voida esittää [[AW:S#empiirinen|empiiristä]] näyttöä, he kuitenkin samalla katsovat että biologiassa havaitut epätäydelliset rakenteet tarjoavat empiiristä näyttöä suunnittelua vastaan. Epätäydellisiksi havaitut rakenteet eivät tämän näkemyksen mukaan ole suunniteltuja. Suunnitteluteoria ei kuitenkaan tee ennusteita suunnittelijan älykkyyden tasosta; suunnitteluteoria väittää kaikessa yksinkertaisuudessaan suunnittelijan olevan älyllinen. }}<br /> <br /> '''Epätäydellinen suunnittelu''' on argumentti, jonka mukaan biologisten rakenteiden epätäydellisyys todistaa, ettei näillä rakenteilla ole suunnittelijaa, vaan ne ovat päämäärättömien prosessien seurausta.<br /> <br /> Epätäydellinen suunnittelu on argumenttina siinä mielessä kestämätön, että vaikka olettaisimme eliöiden olevan epätäydellisesti suunniteltuja, niin epätäydellisestikin suunnitellut asiat ovat suunniteltuja (mm. [[wp:BMW M3|BMW M3]]). Epätäydellisiä rakenteita voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena argumenttina täydellisen älyn omaavaan suunnittelijan olemassaoloa vastaan; tällöinkin argumentti sisältää oletuksen, että suunnittelija käyttää kaiken [[AW:S#potentiaali|potentiaalinsa]] suunnitteluun. Mikäli rakenteiden epäoptimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älykästä suunnittelijaa vastaan, vastaavasti optimaalisuus tarjoaa näyttöä täydellisen älyn omaavan suunnittelijan puolesta. Tämä viitekehys siis itseasiassa tarjoaa empiirisen keinon [[AW:S#verifioida|verifioida]] [[teleologinen argumentti]]. [[Kuva:DawkinsSokeapiste.jpg|thumb|right|360px|Lääkäri Randolf Nesse demonstroi Dawkinsille sokeanpisteen olemassa olon. Nessen mukaan mm. sokeapiste on osoitus siitä, että silmä on huonosti suunniteltu ja siksi ohjaamattomien evoluutioprosessien tulos. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että [[Selkärankaisten silmä|silmän rakenne on kokonaisuudessaan nerokas]], mikä avaa hedelmällisen tutkimuskentän esimerkiksi parempien kameroiden suunnitteluun.]]<br /> <br /> Väite eliöissä havaitusta epätäydellisistä rakenteista on kyseenalaista. Monien epäoptimaalisiksi väitettyjen rakenteiden on kuitenkin tutkimuksen myötä havaittu olevan parempia kuin ehdotettujen vaihtoehtojen. Mikäli jokin biologinen kokonaisuus todellakin toimii huonosti, vähemmän optimaalisesti kuin ehdotettu vaihtoehto, olisi tietenkin loogista päätellä että joko (1) suunnittelija ei ilmeisesti ole järin fiksu, (2) suunnittelija ei ole jostain syystä tahtonut suunnitella optimaalista rakennetta, (3) kyseinen rakenne ei ole enää niin optimaalinen kuin se oli suunniteltaessa tai (4) kyseisellä rakenteella ei ole suunnittelijaa.<br /> <br /> Formaalista näkökulmasta epätäydellisen suunnittelun argumentti edellyttää kahta [[AW:S#premissi|premissiä]], joista seuraa johtopäätös.<br /> <br /> #Älyllinen suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I [[AW:S#premissi|premissi]])<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Suunnittelijaa ei ole. (johtopäätös)<br /> <br /> = Argumentin kritiikki =<br /> Ensinnäkin logiikan perusteella voimme todeta, että johtopäätös on oikea suhteessa premisseihin, eli jos premissit ovat totta, myös johtopäätös on tosi. Molemmat premissit voidaan kuitenkin helposti kyseenalaistaa. Ensimmäinen premissi on aivan ilmeisesti väärä, sillä tiedetään lukemattomia tapauksia, joissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Citro%C3%ABn_C5 insinööri on suunnitellut epätäydellisen kohteen]. Jos kohde on epätäydellinen, (1) suunnittelija ei ole taitava suunnittelija, (2) suunnittelija ei ole tehnyt täydellistä suoritusta, tai (3) suunnittelijaa ei ole. Tämä kolmas vaihtoehto ei ole siis ainoa mahdollinen johtopäätös. Argumentin johtopäätös on siis vedetty erittäin kyseenalaisesta premissistä. Ensimmäistä premissiä voidaan kuitenkin pitää jossain määrin perusteltuna, jos kyseessä ei ole mikä tahansa älyllinen suunnittelija, vaan täydellinen suunnittelija, kuten [[Jumala]] useimpien kristillisten tulkintojen mukaan.<br /> <br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. (I premissi)<br /> #Suunnittelijan suunnittelemiksi väitetyt kohteet ovat epätäydellisiä. (II premissi)<br /> #Täydellisen älyn omaava suunnittelija ei ole suunnitellut väitettyjä kohteita. (johtopäätös)<br /> <br /> Kuitenkin ensimmäinen premissi on edelleen kyseenalaistettavissa. Ei ole loogisesti välttämätöntä, että edes täydellisen älykäs suunnittelija suunnittelisi ainoastaan täydellisiä asioita. Jos olisi olemassa ainoastaan yhdenlainen täydellisyyden mittari, niin täydellinen suunnittelija ei voisi suunnitella muita kuin yhdenlaisen kokonaisuuden, koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat epätäydellisiä. Suunnittelijoilla on kuitenkin [[vapaa tahto]],&lt;ref&gt;Muutoin suunnittelija olisi deterministinen ja tarkoitukseton prosessi, ja suunnittelijan käsite olisi täysin merkityksetön.&lt;/ref&gt; joten täydellinenkin suunnittelija voisi päättää suunnitella myös epätäydellisiä asioita. Täydellisen älykäs suunnittelija saattaisi esimerkiksi tuottaa eliöt [[polveutumisoppi|polveutumiopin]] mukaisen yhteisen polveutumisen kautta, jolloin hän vain tuottaisi välillä ohjattuja täsmämutaatioita, jotka olisivat sattumanvaraisten mutaatioiden kautta niin epätodennäköisiä, ettei sellaisia todennäköisesti tapahtuisi lainkaan.&lt;ref&gt;&quot;Random variation doesn't explain the most basic features of biology. It doesn't explain the elegant, sophisticated molecular machinery that undergirds life. To account for that &amp;ndash; and to account for the root and thick branches of the tree of common descent &amp;ndash; multiple coherent genetic mutations are needed. Now that we know what sorts of mutations can happen to DNA, and what random changes can produce, we can begin to do the math to find the edge of evolution with some precision.<br /> What we'll discover is something quite basic, yet heresy to Darwinists: Most mutations that built the great structures of life must have been nonrandom.&quot; {{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 83 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }} &lt;/ref&gt; Tällaisella metodilla tapahtuvan suunnittelun lopputuloksella voisi olla monia pieniä &quot;puutteita&quot;, joita ei syntyisi jos kaikki eliöt tuotettaisiin erikseen.<br /> <br /> Lisäksi täydellisyys on erittäin vaikeasti määriteltävä termi. Näin ollen olisi hyvin vaikeaa todeta premissejä yksiselitteisesti oikeaksi. Toisen premissin mukaan jotkin rakenteet ovat epätäydellisesti suunniteltuja, mutta tämäkin voidaan helposti kyseenalaistaa.<br /> <br /> == Täydellisyyden määrittelemisen ongelma ==<br /> <br /> Täydellisyyden määritteleminen on sikäli ongelmallista, että yleensä suunniteltavassa asiassa on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, joiden suhteen eliö voi olla täydellinen. Ydinasetta voitaisiin pitää täydellisenä massatuhovälineenä, mutta se ei silti olisi täydellinen instrumentti kirurgisiin tarkoituksiin. Täydellisyys määrittyy suhteessa tarkoitukseen.&lt;ref&gt;Tätä mieltä on mm. Behe: {{Kirjaviite | Tekijä = Kojonen, Rope | Nimeke = Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? | Julkaisija = Helsingin Yliopisto | Vuosi = 2008 | Kappale = Paleyn kelloseppä ja Behen suunnittelija | Sivu = 47| Selite = Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tunniste = }} (''Käsitys täydellisyydestä on hänen mukaansa aina riippuvainen siitä, mitä päämäärää varten jokin asia on suunniteltu.'')&lt;/ref&gt; Jos taas kohteen pitäisi olla täydellinen kaikilla mahdollisilla mittareilla, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suunnittelija voisi suunnitella ainoastaan omnipotentin suunnittelijan. Jos siis kyseinen suunnittelija olisi omnipotentti, hän voisi tuottaa ainoastaan kopioita itsestään, mikä ei olisi mielekästä, vaan olisi selvästikin ristiriidassa vapaan tahdon ja [[Jumalan kaikkivaltius|kaikkivoipuuden]] kanssa. Jos taas kyseinen suunnittelija ei olisi omnipotentti, suunnittelija voisi olla riittävän älykäs keksimään ajatuksen omnipotentista suunnittelijasta, mutta ei olisi kykeneväinen tuottamaan omnipotenttia suunnittelijaa, koska voidakseen syntyä omnipotentin suunnittelijan olisi oltava ensin olematta, mikä taas olisi mahdollista ainoastaan jos omnipotentti suunnittelija olisi [[AW:S#kontingentti|kontingentti]]. Välttämättömyys on kuitenkin täydellisempää kuin kontingenssi, joten omnipotentti suunnittelija voisi olla olemassa ainoastaan välttämättömänä (ks. [[Ontologinen argumentti]]).<br /> <br /> Jos esimerkiksi verrattaisiin kaikkia lentokykyisiä eliöitä lentonopeuden mukaan, insinööri voisi valita voittajan, ja väittää että suunnittelija on tehnyt kaikkien muiden kohdalla virheitä, koska ratkaisut eivät ole yhtä optimaalisia kuin voittajan kohdalla. Tällainen ajattelu yrittää rajoittaa suunnittelijan luovia ratkaisumahdollisuuksia perusteettomasti. Tämän mukaan suunnittelija ei saisi tehdä mitään muita lentäviä eliöitä kuin vaikkapa [[wp:piikkipyrstökiitäjä|piikkipyrstökiitäjiä]]. Perhoset olisivat tämän ajattelun mukaan virheellisesti suunniteltuja, koska niissä käytetyt ratkaisut eivät tarjoa niille samanlaista lentonopeutta kuin kiitäjille. Kuitenkin perhosissa on tiettyjä ominaisuuksia, kuten kauneus, joiden osalta ne ovat optimaalisempia kuin kiitäjät.<br /> <br /> Jos taas kohteen pitäisi olla kaikkien mitattavissa olevien tekijöiden osalta täydellinen, niin huomataan äkkiä, että osa tekijöistä on keskenään siinä mielessä ristiriitaisia, etteivät ne voi loogisesti olla yhtä aikaa optimaalisia. Ei ole järkevää odottaa suunnittelijan suunnittelevan esimerkiksi sutta, joka on yli 15 m pitkä, kaikkiruokainen, joka tuottaa uuden sukupolven 15 min välein, joka on varustettu titaanipanssarilla ja joka on mahdoton tappaa, sillä ekosysteemi ei kestäisi tällaista eliötä. Suunnittelijalla voi siis olla hyviä syitä jättää eliöt tietyltä osin &quot;epätäydellisiksi&quot;.<br /> <br /> == Rappeutuminen ja surkastuneet elimet ==<br /> <br /> Surkastunut elin tarkoittaa elintä, joka on menettänyt polveutumishistoriansa aikana alkuperäisen toimintonsa, ja jolla ei ole muuta toimintoa, tai jonka toiminto on rakenteeseen nähden selkeästi liian vähäinen. Surkastuneet elimet ovat rappeutuneet koska ne ovat tarpeettomia ja jopa haitallisia. Surkastuneiden elinten käyttämistä rakenteiden yhteisen polveutumisen todisteena voidaan pitää [[Homologia-argumentti|homologia-argumentin]] loogisesti pätevänä muotona. Jos siis elimen toiminnan voidaan osoittaa olevan selkeästi liian vähäistä tai olematonta suhteessa elimen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittaviin uhrauksiin, ja samalla tunnetaan morfologisesti riittävän samankaltainen laji, jolla vastaava elin toimii &quot;kustannuksiin&quot; nähden riittävän hyvin, on perusteltua pitää näitä elimiä keskenään [[AW:S#homologia|homologisina]] ja olettaa että näillä eliöillä on polveutumishistoriallinen yhteinen kantamuoto. Surkastuneiden elinten kohdalla argumentin heikkous on kuitenkin siinä, ettei useinkaan ole yksiselitteistä tapaa osoittaa, ettei elimellä ole mitään toimintoa, tai että toiminto on selkeästi liian vähäinen. Joistakin rakenteista on kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne ovat rappeutuneet alkuperäisestä muodostaan. Kiistattomia esimerkkejä surkastuneista elimistä ovat esimerkiksi sokeiden luolakalojen silmät ja tuulisten saarten hyönteisten siivet. <br /> <br /> Rappeutuminen selittää joidenkin huonojen rakenteiden olemassaolon, sillä kyseiset rakenteet ovat voineet olla alunperin selvästi parempia. Joku voisi pitää rappeutumisen mahdollisuutta puutteena, ja väittää että täydellisen älykkään suunnittelijan olisi pitänyt tehdä eliöistä sellaisia, etteivät ne voi rapistua. Tämä tarkoittaisi käytännössä kuitenkin eliöiden muuttumattomuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi sen etteivät eliöt voisi sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällaiset eliöt kuolisivat hyvin helposti sukupuuttoon, mitä voi hyvällä syyllä pitää huonompana vaihtoehtona kuin pienen rappeutumisen mahdollisuutta.<br /> <br /> === Rappeutumat polveutumisopin todisteena ===<br /> <br /> Rappeutuneet rakenteet eivät ole sellaisenaan todisteita [[evoluutioteoria]]n väitteelle, jonka mukaan tunnetut muuntelumekanismit voisivat synnyttää kaikki polveutumisopin edellyttämät muutokset eliöiden rakenteessa. Rappeumat voivat kuitenkin olla [[polveutumisoppi|polveutumisopin]] todisteita. Suunnitteluteoria ei ole ristiriidassa polveutumisopin kanssa, vaan molempien kannattaminen samanaikaisesti on täysin [[AW:S#koherentti|koherenttia]], ja esimerkiksi [[Michael Behe]] pitää surkastuneita pseudogeenejä polveutumisopin vakuuttavimpana todisteena.&lt;ref&gt;<br /> &quot;Over the next few sections I'll show some of the newest evidence from studies of DNA that convinces most scientists, including myself, that one leg of Darwin's theory &amp;ndash; common descent &amp;ndash; is correct. -- The same mistakes in the same gene in the same positions of both human and chimp DNA. If a Common ancestor first sustained the mutational mistakes and subsequently gave rise to those two modern species, that would very readily account for why both species have them now. It's hard to emagine how there could be stronger evidence for common ancestry of chimps and humans. That strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles,&lt;sup&gt;11&lt;/sup&gt; there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives.&quot;<br /> <br /> :{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Behe | Nimeke = The Edge of Evolution | Julkaisija = Free Press | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 65, 71-72 | Selite = | Tunniste = 0-7432-9620-6 }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Evoluutioteoreettisen tulkinnan mukaan elinten surkastuminen kompensoituu usein toisten rakenteiden syntymisellä. Esimerkiksi valaan pyrstön syntyminen korvaa takaraajojen menetyksen. Siten surkastuneita elimiä pidetään osittain myös polveutumisopin todisteina.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot;&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = [[Evoluutio – kriittinen analyysi]]| Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = V.9 | Sivu = 169-173 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}&lt;/ref&gt; Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta.<br /> <br /> = Onko eliöissä epätäydellisesti suunniteltuja rakenteita? =<br /> Biologisten rakenteiden suunnitteluun kohdistunutta kritiikkiä käsitellään erikseen seuraavissa artikkeleissa<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä| Selkärankaisten silmä]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]]<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]]<br /> <br /> == Ihmisen selkä ==<br /> <br /> Hyvin usein esimerkkinä ihmisen huonosta suunnittelusta mainitaan etenkin keski-ikäisillä yleiset selkävaivat. Selkävaivojen väitetään johtuvan siitä, että neljän raajan varassa kehittynyt vaakasuora selkäranka ei sovellu kovin hyvin nostettavaksi kahdelle jalalle. Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professorina toimivan Daniel Liebermanin mukaan väite ei ole kuitenkaan perusteltu. Ihmisen selkäranka soveltuu kyllä mainiosti pystyssä kävelyyn ja juoksemiseen, mutta se ei sovellu jatkuvaan istumiseen.<br /> <br /> {{Sitaatti|K: ''Selkävaivoista kärsivät ihmiset syyttävät usein evoluutiota kivuistaan. He sanovat: &quot;Selkääni sattuu, koska ihmistä ei tarkoitettu kävelemään kahdella jalalla.&quot; Ovatko he oikeassa?''<br /> &lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> V: Jos tuo olisi totta, luonnonvalinta olisi vaatinut veronsa, ja olisimme kuolleet sukupuuttoon. Onkin luultavampaa että monet ihmiset istuvat kaiket päivät tuoleissa, eivätkä harrasta liikuntaa, ja siksi heidän selkänsä heikkenevät. Me emme kehittyneet kokopäiväisiksi tuoleilla istujiksi.|prof. Daniel Lieberman&lt;ref&gt;&quot;Q. People with bad backs often blame evolution for their pain. They say, “My back aches because man was not meant to walk on two feet.” Are they right?<br /> A. If that were true, natural selection would have its toll and we’d be extinct. What is more likely is that many people sit in chairs all day, get no exercise, and thus have weak backs. We did not evolve to sit in chairs all day. &quot; http://www.nytimes.com/2011/08/23/science/23conversation.html?_r=1&amp;src=recg&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> ==Ihmisen surkastuneet elimet==<br /> Ihmisen häntäluuta pidetään usein hännän surkastuneena jäänteenä. Se on välttämätön lantionpojan ja lonkkanivelien eri lihasten kiinnittämiseksi. Nämä lihakset puolestaan kannattavat pikkulantion sisäelimiä ja takaavat vakaan pystykäynnin. Häntäluun erityinen liikkuvuus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on ratkaiseva etu synnyttämisen aikana.&lt;ref name=&quot;Eka surk&quot; /&gt;<br /> <br /> = Katso myös =<br /> == Internet ==<br /> * [http://www.uncommondescent.com/news/video-paul-nelson-discusses-origins/ Paul Nelsonin luento biologisten rakenteiden suunnitelmallisuudesta, viitattu 26.3.2013]<br /> * [http://www.tkk.fi/Yksikot/Bioprosessitekniikka/matti/matinvideot/PN1IDGeneral.mpeg Paul Nelsonin luento &quot;Can Intelligent Design Illuminate Homology?&quot;]<br /> * [http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/huonoa-suunnittelua/ IntelligentDesign.fi: Huonoa suunnittelua?]<br /> * [http://creation.com/design-features-questions-and-answers#bad What about allegations of ‘badly designed’ features?] Creation Ministries International<br /> * [http://creation.com/mueller-cells-backwardly-wired-retina-v-dawkins Backwardly wired retina “an optimal structure”: New eye discovery further demolishes Dawkins], Jonathan Sarfati, Creation Ministries International<br /> * [http://www.evolutionnews.org/2010/10/the_recurrent_laryngeal_nerve_039201.html The Recurrent Laryngeal Nerve Does Not Refute Intelligent Design], kurkunpäänhermo ja suunnittelu (Evolution News &amp; Views)<br /> * [http://www.weloennig.de/LaryngealNerve.pdf Wolf-Ekkehard Lönnig: The Laryngeal Nerve of the Giraffe: Does it Prove Evolution?] (PDF) Laajempi analyysi kurkunpäänhermosta<br /> <br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> *[[Suunnitteluteoria]]<br /> *[[Jumalan kaikkivaltius]]<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{Viitteet|sarakkeet}}<br /> <br /> [[Luokka:Suunnitteluteoria]][[Luokka:Lukusuositukset]]<br /> <br /> {{ElamanKehitys}}<br /> {{Uskonnonfilosofia}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Kari_Enqvist&diff=10046 2012-12-09T09:49:38Z

<p>Darter: http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=467 Enqvist, Jumala ja tiede</p> <hr /> <div>'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. 16. helmikuuta 1954, Lahti) on Helsingin yliopiston [[wp:fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[wp:teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[wp:professori|professori]]. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisen fysiikan alalta [[wp:filosofian tohtori|filosofian tohtori]]ksi. <br /> <br /> Enqvist on toiminut [[wp:kosmologia|kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa vuosina 2001–2005. Hänet tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan entisenä varapuheenjohtajana ja nykyisenä puheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[wp:akatemiaprofessori|akatemiaprofessori]]n virkaan.<br /> <br /> ==Ajattelu==<br /> <br /> ===Uskonnottomuus===<br /> Professori Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen ''uskonnottomuuden''. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä.&lt;ref&gt;Kari Enqvistin ''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat'' -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan &quot;Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause 'Jumala on olemassa' tarkoittaa.&quot;&lt;/br&gt; Tämä lause on &quot;uskonnottomuuden&quot; määritelmäksi monin tavoin ongelmallinen.&lt;/ref&gt; Kanta ei järkevästi ajatellen voi tarkoittaa ainakaan uskonvaraisten uskomusten täydellistä puuttumista, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi&lt;ref&gt;[[argumentum_ad_ignorantiam|käänteisen todistustaakan]] argumentointivirheen välttämiseksi&lt;/ref&gt; pystyä perustelemaan muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Professori [[Tapio Puolimatka]]n kanssa käymässään [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä professori Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.<br /> <br /> Kirjassaan ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe''&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = Tiedekeskustelun avoimuuskoe | Julkaisija = Uusi Tie | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 99 | Selite = | Tunniste =ISBN 978-951-619-524-0 }}&lt;/ref&gt; Puolimatka analysoi Enqvistin uskonnottomuuden märitelmää: Enqvistin uskonnottomuuden ytimessä on pyrkimys sulkea Jumalaa koskevat väitteet järkiperäisen keskustelun ulkopuolelle väittämällä, ettei niillä ole tiedollista sisältöä. Usko Jumalaan on Enqvistin mukaan vailla tiedollista sisältöä, koska se ei ole todennettavissa aistihavaintojen pohjalta. Tältä osin Enqvist nojautuu filosofiseen periaatteeseen (positivistiseen todennettavuusehtoon), jonka on jo puoli vuosisataa sitten osoitettu olevan itsensä kumoava. Loogisten positivistien todennettavuusehdon mukaan väitteen mielekkyyden ehtona on, että väitteen totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintojen perusteella. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voida edes ymmärtää. Enqvistin mukaan Jumalaa koskevat väitteet kuten ”Jumala on olemassa” eivät ole aitoja väitelauseita, joilla olisi ymmärrettävää sisältöä. Enqvist uskoo Jumalaa koskevien väitteiden olevan pelkkiä tunneilmauksia vailla tiedollista sisältöä. <br /> <br /> Enqvist kirjoittaa:<br /> <br /> {{Lainaus|Uskonnoton sanoo, ettei ymmärrä, mitä lause ”Jumala on olemassa” tarkoittaa. Tämä on myös henkilökohtainen ongelmani, sillä en käsitä, millä tavoin Jumala voisi olla olemassa. – – &lt;br&gt;Uskonnottomuutta kutsutaan joskus myös igteismiksi tai ignostisismiksi. Igteisti pitää sekä lausetta ”Jumala on olemassa” että ”Jumala ei ole olemassa” yhtä mielettöminä sen vuoksi, että ”Jumala” on käsite, jota ei voi määritellä. Positivismin kellot kumajavat vaskenkirkkaina tällaisessa ajattelussa, jonka tunnetuimpia puolestapuhujia oli vuonna 1989 kuollut brittifilosofi A. J. Ayer. &lt;br&gt;Uskonnoton ei ole agnostikko. Tämä nimittäin julistaa, ettei tiedä, onko Jumala olemassa vai ei. Päinvastoin kuin uskonnottomalle, agnostikolle (kuten myös ateistille) kysymys Jumalan olemassaolosta on mielekäs. – – Uskonnottomalle Jumala on ajatuksena järjetön. Jumalan olemassaolo ei hänelle ole edes mielenkiintoinen kysymys.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 114-115 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Enqvistin mukaan uskonnoton ei ole agnostikko. Yleisen käsityksen mukaan [[wp:Rudolf Carnap|Rudolf Carnapin]] (1891–1970) ja [[Alfred Ayer|Alfred Ayerin]] (1910–1989) näkemys, johon Enqvist sanoo pitäytyvänsä, kuitenkin luokitellaan radikaaliksi agnostismiksi. Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä. Vaikka agnostismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Niiniluoto | Nimeke = &quot;Ateismi&quot; | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 130–131 | Selite = Teoksessa &quot;Uskonnonfilosofia&quot;, toim. Helenius, T., Koistinen, T. &amp; Pihlström, S.| Tunniste = ISBN 951-1-18589-6}}&lt;/ref&gt; Toisaalla kirjassaan Enqvist&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 117 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt; luonnehtii Ayeria ”julkiateistiksi”. Enqvist kuitenkin vierastaa ateisti-sanaan liittyvää kielteistä tunneväritystä. Tavallisten ihmisten silmissä ”uskonnoton on kuin maahanmuuttaja: pelottava ja erilainen. Vielä hirmuisempi on kiiluvasilmäinen taisteleva ateisti, joka äännesukulaisuutensa vuoksi herättää mielikuvan pommeja heittelevästä anarkistista.”&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 158 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt; Enqvistin mukaan uskonnoton eroaa ateistista siinä, että uskonnoton suhtautuu jumalakysymykseen välinpitämättömästi. Uskonnoton näyttää siis Enqvistin käsitemaailmassa olevan ateisti, joka on niin välinpitämätön jumalakysymyksen suhteen, ettei halua määritellä itseään suhteessa Jumalaan. Uskonnoton ei halua määritellä itseään jumalankieltäjäksi, vaikka hän pitääkin itsestään selvyytenä, ettei Jumalaa ole olemassa ja ettei itse ajatusta Jumalasta voida edes ymmärtää. Enqvistin tapauksessa tämä uskonnoton välinpitämättömyys jumalakysymystä kohtaan saa mielenkiintoisen lisävivahteen, koska hänen kirjoituksissaan Jumalalla kuitenkin on poikkeuksellisen keskeinen asema. Yhtäältä Jumala on mieletön ja käsittämätön, jotain sellaista, josta ei voi puhua, ja toisaalta Enqvist puhuu Jumalasta läpi koko tuotantonsa.<br /> <br /> Ayerin mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä:<br /> <br /> {{Lainaus|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä.|Alfred Ayer|Language, Truth and Logic&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = Language, Truth and Logic | Julkaisija = London: Gollanz | Vuosi = 1946 | Kappale = | Sivu = 115 | Selite = Second Edition | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta: <br /> <br /> (1) Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. <br /> (2) Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.<br /> <br /> Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:<br /> <br /> (3) On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Brian Davies | Nimeke = An Introduction to the Philosophy of Religion | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 24 | Selite = Third Edition | Tunniste =ISBN: 978-0-19-926347-9 }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos todennettavuusehtoa sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Kaikkein hankalinta uskonnottoman tieteentekijän kannalta lienee kuitenkin se, että itse todennettavuusehtoa on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. Tätä ongelmaa Enqvist ei näytä ollenkaan tiedostavan. <br /> <br /> Enqvistin ”uskonnottomuuden” perustana oleva positivistinen todennettavuusehto on siis luonteeltaan itsensä kumoava. Keith Ward kertoo keskustelusta erään opiskelijan ja todennettavuusehtoa puolustaneen positivistifilosofin Alfred Ayerin välillä:<br /> <br /> {{Lainaus|Eräs opiskelija kerran kysyi [Ayerilta], onko mahdollista esittää mitään tosia yleisiä väitteitä mielekkäistä väitteistä. ”Kyllä”, hän vastasi. ”On mahdollista sanoa, että kaikkien mielekkäiden väitteiden on periaatteessa oltava todennettavissa.” Opiskelija vastasi: ”Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta miten on mahdollista todentaa tuo väite?” Filosofi sanoi: ”Olen iloinen, että kysyit tuota. Sitä ei ole mahdollista todentaa. Mutta se ei olekaan itse asiassa mielekäs väite. Se on sääntö kielen käyttöä varten.” ”Kenen sääntö?” ”No, se on itse asiassa minun sääntöni. Mutta se on hyvin hyödyllinen sääntö. Jos käytät sitä, huomaat olevasi täysin samaa mieltä minun kanssani. Minun mielestäni se on erittäin hyödyllistä.”|Keith Ward|God: A Guide for the Perplexed&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = God: A Guide for the Perplexed | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;}} <br /> <br /> Ayer pohdiskeli myöhemmin: <br /> {{Lainaus|Minä vain ilmaisin [todennettavuusehdon] dogmaattisesti ja monet ihmiset näyttivät vakuuttuvan väitteestäni.|Alfred Ayer&lt;ref&gt;siteerattu: {{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = The Turn of the Tide | Julkaisija = London: BBC Publications | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 59 | Selite = | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Ayer myöntää esittäneensä todennettavuusehdon ilman älyllisiä perusteita ja hämmästelee sitä, että ihmiset uskoivat hänen oppinsa pelkästään hänen auktoriteettinsa varassa. Todennettavuusehdon kaltaiset perususkomukset omaksutaan usein ilman varsinaisia perusteluja, pelkästään niiden tunteenomaisen vetovoiman perusteella. Tällaista vetovoimaa lisää, jos merkittävässä asemassa olevat ihmiset puolustavat sitä suurella vakaumuksella. Tässä tapauksessa vetovoimaa lisää myös se, että todennettavuusehto näyttää vapauttavan ihmisen kokonaan pohtimasta Jumalan olemassaoloa.<br /> <br /> Todennettavuusehdosta seuraa käännettävyysteesi: kaikki mielekkäät empiiriset lauseet ovat jäännöksettä käännettävissä havaintokielelle, jolla kuvataan aistihavaintoja yksinkertaisimmillaan. Tällaisia havaintoilmauksia ovat esimerkiksi ”näen punaista”, ”tunnen karhean pinnan” tai ”kuulen voimakkaan äänen”. Nämä ovat positivistien mukaan perustavanlaatuisia kokemuksia, joita ei voida enää yksinkertaistaa. Käännettävyysteesin mukaan tieteellisissä teorioissa käytetyt sanat kuten ”atomi”, ”magneettikenttä” tai ”älykkyys” pitäisi kääntää yksinkertaisten havaintojen kielelle. Jopa sellaiset toteamukset kuin ”tämä on tuoli” ja ”tämä on kallio” pitäisi kääntää perustavanlaatuisia havaintoja kuvaavalle kielelle. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Käännettävyysteesi esittää niin ankaran vaatimuksen, etteivät minkään tieteenalan tulokset olisi sen perusteella mielekkäitä. Niinpä ei ole mahdollista käyttää käännettävyysteesiä kriteerinä, jonka avulla tiede erotetaan ei-tieteestä.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kaakkuri-Knuuttila Marja-Leena | Nimeke = Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia | Julkaisija = Helsinki: Gaudeamus | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 138-139 | Selite = | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Looginen positivismi sortui lopulta omiin sisäisiin ristiriitaisuuksiinsa. Ayer päätyi itse myöhemmin kyseenalaistamaan suuren osan pääteoksessaan esittämistään ajatuksista:<br /> <br /> {{Lainaus|Looginen positivismi kuoli pitkän aikaa sitten. En ajattele, että paljonkaan kirjan Language, Truth and Logic sisällöstä on totta. Mielestäni se on täynnä virheitä. Mielestäni se oli tärkeä kirja omana aikanaan, koska sillä oli eräänlainen puhdistava vaikutus – – Mutta kun tarkastelemme yksityiskohtia, se on mielestäni täynnä virheitä, joita olen korjannut tai yrittänyt korjata viimeiset viisikymmentä vuotta.|Alfred Ayer&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = &quot;The Existence of the Soul&quot; | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 49 | Selite = Teoksessa &quot;Great Thinkers on Great Questions&quot;, toim. Roy Abraham Varghese | Tunniste = }} &lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Positivistit joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan todennettavuusehtoa, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Patricia Smart | Nimeke = &quot;The Concept of Indoctrination&quot; | Julkaisija = London: Rouledge &amp; Kegan Paul | Vuosi = 1973 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = teoksessa New Essays in the Philosophy of Education, toim. Langford, Glen &amp; O'Connor, D. J., | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Positivistien mielekkyyden kriteeri on hylätty tieteellisessä keskustelussa sen ilmeisten ongelmien tähden. Se on kuitenkin jäänyt vaikuttamaan jonkinlaisena perustelemattomana ideana suhteessa Jumalaa koskevaan keskusteluun. Sen varaan myös Enqvist rakentaa oman uskonnottomuutensa. Sen avulla hän pyrkii torjumaan teistiset perustelut. Hänen kantansa itsensä kumoavuus ei ole kaikille ilmeistä, koska ihmiset eivät yleensä ole tietoisia todennettavuusehdon sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällä älyllisesti kestämättömällä perusteella Enqvist katsoo kuitenkin voivansa sivuuttaa väitteet kuten ”Jumala on olemassa” pelkästään vetoamalla siihen, etteivät ne herätä hänessä lämpimiä tunteita:<br /> <br /> {{Lainaus|Olen uskonnoton. Lauseet kuten ”Jumala on olemassa” tai ”Kristus on ylösnoussut” jättävät minut kylmäksi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 9-10 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Enqvistin pyrkimys sivuuttaa Jumalaa koskevien väitteiden tiedollinen sisältö epäpätevän argumentin avulla sopii Enqvistin oman määritelmän mukaan luonnehtimaan uskonnollista asennetta.<br /> <br /> Maallistumisprosessissa ei ole kyse ainoastaan siitä, että luovutaan uskosta Luoja-Jumalaan, vaan siitä, että omaksutaan uusi naturalistinen usko ja sille ominainen näkökulma inhimillisen ja erityisesti tieteellisen tiedon lähtökohdista. (Gillespie 1979: 12) Enqvist määrittelee omaa uskoaan seuraavaan tapaan:<br /> <br /> {{Lainaus|Tämän voin minäkin uskoa: että uskon ytimestä ei loppujen lopuksi löydy kuin tyhjyys, ajattelun musta aukko, jota tunteiden tapahtumahorisontti ympäröi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 187 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Enqvistin vakaumuksen mukaan kristillisen uskon ytimestä loppujen lopuksi löytyy vain tyhjyys, jota on ympäröity tunneperäisten tarpeiden luomilla kuvitelluilla tapahtumilla. Hän ei pidä uskoa Jumalaan tiedon asiana, koska hän olettaa, ettei Jumalaa ole olemassa. Uskossa on kysymys pelkästään tunteesta. Uskonnoton on ihminen, jossa tällaisia tunteita ei herää. Jumalasta on luvallista sanoa ainoastaan se, ettei hänestä voida sanoa mitään mielekästä. Tämä sinänsä ristiriitainen periaate kertoo ateistis-uskonnollisesta tarpeesta elää maailmassa, jossa Jumalan olemassaolon mahdollisuuskin on poistettu järjellisen keskustelun piiristä. Enqvistin uskonnottomuus on pyrkimystä saavuttaa rikkomaton ateistinen mielenrauha, jossa Jumalaa koskevaa kysymystä ei tarvitse edes herättää. Maallistumisprosessissa on kyse siitä, että yksi uskonnollinen näkemys vaihdetaan toiseen, jonka uskonnollista luonnetta ei haluta tunnustaa.<br /> <br /> Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä.<br /> <br /> Enqvistin ”uskonnoton” näkemys sisältää siis yllättävän paljon uskonnollisia piirteitä, kun sitä arvioidaan hänen oman uskonnon määritelmänsä pohjalta, jonka mukaan uskonnossa ei ole keskeistä oppi vaan tietty tunnesisältö tai asenne (Enqvist 2009: 119). Hänen ajattelunsa uskonnollinen luonne näkyy erityisesti siinä, että hän torjuu ajatuksen Jumalasta käyttäen hyväkseen päättelyä, joka on älyllisesti pätemätöntä tai jopa itsensä kumoavaa. Itsensä kumoavaa väitettä ei voida edes ymmärtää, mikä on Enqvistin mukaan juuri keskeistä uskonnollisessa puheessa. Enqvist myöntää, että ”uskonnottomuudessa kyse ei ole tietyn opin järkiperäisestä omaksumisesta vaan siitä, mitä sydän sanoo” (Enqvist 2009: 132–133).<br /> <br /> === Fysikalismi ===<br /> <br /> Kari Enqvist on usein antanut ''[[Fysikalismi|fysikalistisia]]''&lt;ref&gt;Fysikalismi on [[AW:S#ontologia|ontologia]]n alaan kuuluva filosofinen katsomus, jonka mukaan todella olemassa ei perimmältään ole mitään muuta kuin fysiikan hiukkaset ja kentät, jotka yksin saavat aikaan kaikki havaittavat ilmiöt, myös ihmisten tietoisuuden.&lt;/ref&gt; kannanottoja. Hän määrittelee fysikalismin seuraavasti:<br /> <br /> {{Lainaus|Fysikalismi on moderni versio materialistisesta filosofiasta, joka väitti, että kaikki olevainen on ainetta. Fysikalismin mukaan kaikki on viime kädessä fysiikkaa. – – Fysikalistinen tietoisuuden teoria sanoo, että jokainen mentaalinen tila heijastaa vain ja ainoastaan aivojen tiettyjä sähkökemiallisia tiloja.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&lt;REF&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 42 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Fysikalismi johtaa siihen, että kaikki olemassa oleva, myös kaikki ihmiselämän ulottuvuudet redusoidaan eli pelkistetään alkeishiukkasten vuorovaikutukseksi.<br /> <br /> {{Lainaus|Jos ihminen ja hänen tietoisuutensa ovat myös aineen vankeja, kaikki meidän ilomme, surumme, toiveemme, uskonnolliset tunteemme, rakkaus, kaikki mikä muodostaa minuutemme, on sekin alkeishiukkasten tanssahtelua.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&lt;REF&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 14 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on käytännössä ihmisen&lt;ref&gt;Fysikalismiin eläytyen tämän lienee tulkittava tarkoittavan lähinnä neurofysiologisten ilmiöiden mittakaavaa.&lt;/ref&gt; kaiken teoria&lt;ref&gt;Varsinainen &quot;kaiken teoria&quot; (engl. ''theory of everything'', lyh. ''TOE'') on eräänlainen fysikalistien vastine alkemistien &quot;viisasten kivelle&quot;: tutkimuksen tavoiteltu päämäärä, kaikki (fysikaaliset) havainnot kattava, sisäisesti johdonmukainen matemaattinen malli.&lt;br&gt;Kari Enqvist on antanut julkisesti ymmärtää, että TOE-projekti onnistuessaan olisi jonkinlainen tieteellinen todiste Jumalan olemassaoloa vastaan. &quot;Kaiken teorian&quot; löydyttyä hän siis ainakin henkilökohtaisesti, ellei mieli ole sittemmin muuttunut, olisi ilmeisesti valmis vaihtamaan &quot;uskonnottomuutensa&quot; puhtaaseen ''ateismiin''. &amp;ndash; Toisaalta jo ajatus siitä, että TOE olisi todiste Jumalan olemassaoloa vastaan, edellyttää ''jotain'' (edes virheellistä) ''käsitystä'' siitä, mitä &quot;Jumala on olemassa&quot; -lause tarkoittaa. Joskus prof. Enqvistillä on siis jonkinlainen käsitys asiasta ilmeisesti täytynyt olla, ja jos TOEsta kuuluisi tarpeeksi lupaavia uutisia, niin ehkäpä tämä käsitys voisi vielä uudestaankin muistua mieleen.&lt;br&gt;Puhe jostain &quot;ihmisen kaiken teoriasta&quot; viitannee kuitenkin siihen suuntaan, että hän joko ei enää oikein luota TOE-projektin mahdollisuuksiin tai ei ainakaan malta jäädä odottelemaan sen mahdollista onnistumista.&lt;/ref&gt;, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan.<br /> <br /> Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki, mitä on olemassa, tai että ihmisellä ei olisi sielua&lt;ref&gt;joka myös pystyy vaikuttamaan kehon liikkeisiin ja sitä kautta muuhunkin fyysiseen todellisuuteen&lt;/ref&gt;. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka prof. Enqvist kuitenkin esittää ''tieteellisenä'' kantana. Tällä tavoin [[Tiede|tieteen]]&lt;ref&gt;etenkin ns. kovien luonnontieteiden, ennen muuta fysiikan&lt;/ref&gt; kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme nauttimaa arvovaltaa siirretään [[Naturalistinen kehäpäättely#Ulkoisiin_auktoriteetteihin_vetoaminen|naturalistisen auktoriteettiuskon]] käyttövoimaksi.<br /> <br /> Enqvist myöntää, että fysikalistinen teoria on välittömän kokemuksemme vastainen, koska luonnostaan emme olettaisi esimerkiksi kauneuselämystemme olevan pelkistettävissä aineellisiin tekijöihin. Emme luonnostaan olettaisi, että kaunis auringonlasku olisi pelkistettävissä ”taivaalta satavien, eri tahtiin värähtelevien fotonien” kokoelmaan.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Koska tällainen pelkistys on niin vahvasti ihmisen peruskokemuksen vastainen, ihminen luonnostaan vastustaa kokemuksensa pelkistämistä fysiikkaan. Niinpä<br /> <br /> {{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&lt;REF&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. ”Luonnollisesti on valtava määrä tapauksia, joissa emme vielä osaa sanoa, miten reduktio tapahtuu” (Enqvist 1998: 54). Hän vetoaa kuitenkin siihen, ettei ole myöskään kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistista pelkistystä olisi mahdollista viedä loppuun saakka: ”Mutta tosiseikka on, ettei ole olemassa yhtäkään kiistatonta esimerkkiä siitä, että jokin fysiikan ilmiö ei olisi selitettävissä osasiensa avulla.” (Enqvist 1998: 54) <br /> <br /> Tärkeitä esimerkkejä fysikalismille ongelmallisista tosiasioista ovat tietoisuus, vapaa tahto, järjellisyys, minuus, itseisarvo, ehdottomat ihmisoikeudet, ihmisarvo ja elämän tarkoitus. Nämä piirteet ovat itsepäisesti vastustaneet yrityksiä pelkistää ne fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksiin. Ne selittyvät kuitenkin raamatullisen jumaluskon pohjalta. Niinpä ne tarjoavat tukea raamatulliselle jumaluskolle ja ne muodostavat todistusaineistoa naturalismia vastaan.(Moreland 2009)<br /> <br /> Ymmärtääksemme, miksi kyseiset tosiasiat ovat ongelmallisia fysikalismille, on hyvä suhteuttaa niitä joihinkin naturalistisen maailmankatsomuksen keskeisiin piirteisiin. Naturalismissa on kolme osaa: (1) Naturalistisen tietoteorian ytimessä on tieteisusko, jonka mukaan maailman kuvaamisessa ja selittämisessä [luonnon]tiede on olevaisen lopullinen mitta, sen mitä on, että se on, ja sen mitä ei ole, että se ei ole. (Sellars 1963: 173) (2) Koko olevaisen synty ja kehitys kerrotaan sellaisen suuren kertomuksen muodossa, joka perustuu luonnontieteellisesti kuvattavien syiden ja seurausten ketjuun. Keskeisessä asemassa ovat atomiteoria ja evoluutiobiologia, joiden avulla ilmiöiden synty pyritään selittämään lähtien liikkeelle kaikkein yksinkertaisimmista fysikaalisista hiukkasista. Naturalistinen kuvaus olevaisen synnystä hyväksyy ainoastaan kausaalisia syitä. (3) Naturalistinen todellisuuskäsitys hyväksyy ainoastaan sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka ovat riittävän samankaltaisia täydelliseen fysiikan teoriaan kuuluvien tekijöiden kanssa ja jotka voidaan selittää osana syiden ja seurausten välttämätöntä ketjua.<br /> <br /> Kun koko olemassaolo pyritään pelkistämään älykkyyttä vailla olevaan molekylaariseen koneistoon, ongelmaksi tulee löytää paikka inhimillisen olemassaolon olennaisille piirteille kuten tietoisuudelle, tahdon vapaudelle ja järjellisyydelle. Naturalistinen viitekehys asettaa tällaiselle paikallistamiselle kolme ehtoa: (1) Piirteiden tulisi sopia yhteen naturalistisen tietoteorian kanssa, niin että ne ovat kuvattavissa ulkopuolisen havainnoitsijan näkökulmasta. (2) Piirteiden tulisi sopia suureen kertomukseen elämän synnystä ja kehityksestä, jossa osoitetaan, miten kyseiset piirteet syntyivät luonnollisten syiden ja seurausten tuloksena. Naturalistisen näkemyksen mukaan kosmoksen historia on kertomus siitä, miten mikrohiukkaset muodostivat erilaisia yhdistelmiä, joilla on yhä monimutkaisempi rakenne. (3) Piirteiden tulisi olla riittävän samankaltaisia fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden kanssa, niin että niiden voidaan osoittaa riippuvan niistä syiden ja seurausten ketjun välityksellä.<br /> <br /> Tällöin naturalistilla on kaksi mahdollisuutta: Joko selittää, miten inhimillinen tietoisuus, järjellisyys ja arvotajunta ovat syntyneet fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksesta, tai kieltää kyseisten inhimillisten piirteiden olemassaolo. Jos naturalisti valitsee edellisen vaihtoehdon, hänen tehtäväkseen tulee selittää useita eri tasoilla olevia tietoisuuden ilmiöitä: (1) Tietoisuuden alimmat tasot, kuten yksinkertainen kipuaistimus (2) Tahdon vapaus (3) Järjellinen ajattelu (4) Yhtenäinen henkinen minuus (5) Moraalisesti vastuullinen henkinen minuus ja sille ominainen tieto moraalista ja ehdottomista ihmisoikeuksista<br /> <br /> Nykyisen tiedon valossa naturalismi ei pysty selittämään mitään näistä todellisuuden ulottuvuuksista. Enqvist kuitenkin vetoaa siihen, ettei myöskään ole kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistinen pelkistys olisi mahdollista viedä loppuun saakka.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 54 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/ref&gt; Näin siis fysikalismi toimii Enqvistille perustavana uskomusjärjestelmänä, jota ei voida todistaa oikeaksi siinä mielessä, että pystyttäisiin antamaan kaikille ilmiöille fysikalistinen selitys. Hänelle kuitenkin riittää, ettei fysikalistista todellisuusnäkemystä ole kiistattomasti todistettu vääräksi.<br /> <br /> Enqvist pitää fysikaalisia hiukkasia todellisuuden alkuperänä ja sen perimmäisenä selitysperustana, joten niillä on hänen teoriassaan sama asema kuin teistisessä näkemyksessä on Jumalalla. Tällä tavalla tieteentekijä ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon korvaamalla hänet aineellisella selitysperustalla.<br /> <br /> {{Lainaus|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|(Haaparanta &amp; Koskinen 2009: 254–255)&lt;REF name=&quot;HaapKosk&quot;&gt;Haaparanta L, Koskinen Heikki J. (2009). Luottamus, epäusko ja epäilevä usko. Teoksessa Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström, Pilvi Toppinen (toim.) Usko. Helsinki: Helsingin yliopisto, Filosofian laitos &amp; Käytännöllisen filosofian laitos, 247-261. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22).&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Fysikalistinen vakaumus ei ole Enqvistin tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen lähtökohta. Tällaista vakaumusta voidaan kutsua uskonnolliseksi, koska se ilmaisee henkilön vakaumuksen todellisuuden alkuperästä, sen yhtenäisyyden perustasta ja perimmäisestä järjestyksestä. Vakaumuksen uskonnollinen luonne on ilmeinen, vaikka sen edustajat mielellään kutsuvat omaa näkemystään ”uskonnottomaksi”.<br /> <br /> Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen:<br /> <br /> {{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta &amp; Koskinen 2009: 254–255)&lt;REF name=&quot;HaapKosk&quot;/&gt;}}<br /> <br /> Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle.<br /> <br /> Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”. (Haaparanta &amp;amp; Koskinen 2009: 251, 255)&lt;ref name=&quot;HaapKosk&quot; /&gt;<br /> <br /> Enqvist pyrkii kätkemään oman kantansa uskonnollisen luonteen samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen. Enqvistin puolustama radikaalin agnostinen kanta ei kuitenkaan ole uskonnollisesti neutraali, vastoin hänen omaa oletustaan. Se sisältää kannanoton Jumalaan. Kysymys Jumalasta maailmankaikkeuden alkuperänä on niin keskeinen, että myös kannanotosta pidättäytyminen ja Jumalan asettaminen tiedon kannalta merkityksettömien oletusten joukkoon, merkitsee kannanottoa. Enqvist haluaa omalle uskonnolliselle näkemykselleen yksinoikeuden tieteen piirissä esittämällä jumaluskoisen kannan mielettömänä. Hänen retoriikkansa ytimessä on väite, että vaihtoehtoisten kantojen esittäjät ovat fundamentalisteja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.<br /> <br /> ===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===<br /> Prof. Enqvist on useaan otteeseen ilmaissut halveksuntaa ''filosofisia perusteluja''&lt;ref&gt;Ja kun filosofisia perusteluja kerran halveksii, on toki vain johdonmukaista, ettei niitä juuri katso tarpeelliseksi itsekään esittää.&lt;/ref&gt; kohtaan ja peräänkuuluttanut ''tieteellisen metodin'' tärkeyttä. <br /> [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä hän kuitenkin myönsi, että ''ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja''. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei siis voida perustella tieteellisesti, niin näiden kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Kun prof. Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu siis on filosofinen, ei tieteellinen, ja kun hän toisaalta nimenomaisesti halveksuu filosofisia perusteluja, jollaisiin hänen uskonnottomuutensakin perustuu, on ristiriitaista, että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa&lt;ref&gt;Se, että hän pitää sitä arvossa, on pääteltävissä hänen omasta julkisesta esiintymisestään &amp;ndash; onhan hän kirjoittanut aiheesta kirjankin.&lt;/ref&gt;.<br /> <br /> ===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===<br /> [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä prof. Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Hän myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (ja ettei tieteellinenkään tieto toisaalta ole aina luotettavaa). Kuitenkaan hän ei hyväksynyt prof. Puolimatkan esittämiä, kristinuskoa tukevia filosofisia perusteluja vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Prof. Enqvist siis myöntää, että [[tieteisusko]] ei ole uskottavaa, mutta silti käytännössä soveltaa uskonnottomuutensa perustelemiseksi juuri tieteisuskoa.&lt;ref&gt;Ei liene kovin kaukaa haettua olla näkevinään jonkinlaista yhteyttä prof. Enqvistin filosofianvastaisuuden ja sen seikan välillä, että filosofisilla keskusteluareenoilla tällaisilla sisäisesti ristiriitaisilla kannanmäärityksillä ei olisi menestymisen mahdollisuuksia. &quot;Suurelle yleisöllehän&quot; voi sen sijaan tiedemiehen auktoriteetilla ratsastaen nykyisessä jälkikristillisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä jokseenkin estottomasti esittää, mitä mielii.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Retorinen toimintamalli ==<br /> <br /> ===Kirjojen propagandistinen luonne===<br /> Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: <br /> {{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. &amp;ndash; &amp;ndash; Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa &amp;ndash; &amp;ndash; yleisöni &amp;ndash; &amp;ndash;. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} <br /> Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä ''&quot;[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi&quot;''.&lt;ref&gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 6.3.2010}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: <br /> {{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. &amp;ndash; &amp;ndash; Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti&lt;ref&gt;Sitaatit ovat Enqvistin ''Olemisen porteilla'' -kirjasta; ne on otettu HS:n ''[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta]'' -artikkeliin esimerkkeinä ko. teoksen sisällöstä.&lt;/ref&gt;.}} <br /> Enqvist näyttäisi haluavan antaa &quot;maallikoille&quot; vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä.<br /> <br /> Enqvistin tarkoituksena näkyy siis olevan pikemminkin varustaa lukijansa materialistista todellisuuskäsitystä&lt;ref&gt;Enqvistin (tai vähintäänkin hänen haastattelijansa) kielellä ''Olemisen porteilla'' -teoksen kirjoittajasta tuli &quot;tieteellisen maailmankuvan virallinen puolustaja&quot; (HS 24.12.2009, s. C1).&lt;/ref&gt; pönkittävien purevien Enqvist-sitaattien arsenaalilla kuin yrittääkään opettaa näitä hahmottamaan saati arvioimaan todellisuuskäsitysvaihtoehtoja millään älyllisesti kestävällä tavalla. Tällaista toimintaa voi määritelmän nojalla perustellusti kutsua [[AW:S#propaganda|propagandistiseksi]].<br /> <br /> Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Enqvistin&lt;ref&gt;samoin kuin vaikkapa Hawkingin&lt;/ref&gt; teoksilla olisi myös hänen toteamaansa tiedevalistuksellista luonnetta. Epäilemättä niistä voi oppia jotain fysiikan saavutuksista ja nykytilasta. ''Olemisen porteilla'' -teosta ei liene palkittu Tieto-Finlandialla pelkistä &quot;maailmankuvanrakentamisansioistaan&quot;. Yhtä kaikki näillä teoksilla on selkeän propagandistinen luonne. Propagandahan ei ensisijaisesti ole silkkaa disinformaatiota vaan pikemminkin ''määrätietoisen yksipuolista informaatiota''.&lt;ref&gt;Myös kristillinen apologetiikka täyttää [[AW:S#propaganda|propagandan]] tietyn määritelmän (&quot;tietoa, jota levitetään [tässä tapauksessa: asetetaan tarjolle Internetiin] tarkoituksena muokata kohteen [Internetin suomenkielisen lukijakunnan] mielipidettä [käsitystä kristinuskon tiedollisista perusteista]&quot;): sillä on selkeä paikkansa ja tehtävänsä, joka määrittää myös aiheiden valintaa ja käsittelynäkökulmaa. Tämä myönnetäänkin selvästi heti kättelyssä &amp;ndash; tälläkin sivustolla heti nimeä myöten ja etusivulla näkyvästi selittäen.&lt;/br&gt;Lukija siis tietää koko ajan, mikä on täkäläisten tekstien luonne ja tarkoitus, ja voi siksi ymmärtää, ettei mikään artikkeli ole sisältämänsä argumentoinnin tasoa vakuuttavampi. Emme siis vaadi uskomaan auktoriteettiimme vaan tyydymme tarjoamaan argumentaatiomme halukkaiden tutustuttavaksi.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Enqvistin julkisen esiintymisen ''retorinen'' ongelmallisuus ei ole siinä, että hänen kirjoittamisellaan on tietty päämäärä (kenelläpä ei olisi), eikä edes siinä, mikä tämä päämäärä on (avoimessa keskusteluavaruudessa on tilaa kaikille käsityskannoille&lt;ref&gt;ja itse kukin vastaa siitä, mille kannalle kallistuu, vrt. {{rp|Sananl. 9:1-18}}&lt;/ref&gt;), vaan siinä, että hänen käyttämänsä ''keinot'' eivät lähemmässä tarkastelussa ainakaan kaikin osin kestä päivänvaloa. Ts. hänen hyväuskoinen lukijansa luulee saavansa hänen teksteistään jotain sellaista, mikä ei selvästikään pidä paikkaansa, eli jonkinlaisen [[wp:demarkaatio-ongelma|''&quot;objektiivisen tieteellisen maailmankuvan&quot;'']]. Tosiasiassa lukija tältä osin kohtaa vain näyttävää tieteellistä uraa tekevän materialistin itsekeskeisen&lt;ref&gt;ja seurattavaksi esimerkiksi tarjoutuvan&lt;/ref&gt; kuvauksen siitä, miltä maailma materialistifyysikon silmin vaikuttaa. Ellei lukija tule tästä erosta tietoiseksi, voi sanoa hänen joutuneen huijatuksi.&lt;ref&gt;Klassisen määritelmän mukaan ''tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus''. Tämän mukaan siis huonosti perusteltu uskomus ei täytä tiedon määritelmää siinäkään tapauksessa, että se sattuisi olemaan totta. Tästä näkökulmasta on mahdollista todeta huijatuksi joutuminen ottamatta edes kantaa materialismin totuuteen sinänsä: lukija luuli saaneensa Enqvistiltä hyviä (kriittisenkin tarkastelun kestäviä) perusteluja materialismille, vaikkei sellaisia saanutkaan.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> ===Auktoriteettiviesti ja vastakaiku===<br /> Kirjailija Enqvistin valitsemaan retoriseen linjaan kuuluu korostettu fysiikan alan asiantuntemukseensa vetoaminen perimmäisten kysymysten käsittelyn pätevyyden &quot;takaajana&quot;&lt;ref&gt;siis &quot;koska kaikki on perimmältään fysiikkaa, olen fyysikkona kaiken perimmäisyyden mitä parhain asiantuntija&quot; -tyylinen ''fysikalistinen markkinointiväittämä''&lt;/ref&gt;, vaikka<br /> * fysiikan menetelmin ei tietenkään voida periaatteessakaan ratkaista kysymystä, voidaanko kaikki todellisuutta koskevat olennaiset kysymykset fysiikan menetelmin ratkaista, ja vaikka<br /> * on periaatteessa yleisesti tiedossa, etteivät kaikki fyysikot suinkaan allekirjoita Enqvistin näkemyksiä&lt;ref&gt;Tunnettu suomalaisesimerkki tästä on nyttemmin edesmennyt fysiikan professori ja suomalaisen teoreettisen fysiikan tutkimuksen uranuurtaja, Enqvistin tavoin kirjailijanakin tunnettu [[wp:K. V. Laurikainen|K. V. Laurikainen]].&lt;/br&gt;Professori Laurikainen muuten kävi todellisuuskäsityskysymyksistä julkista debattia mm. senaikaisen teoreettisen filosofian professorin, nyttemmin Helsingin yliopiston kanslerin Ilkka Niiniluodon kanssa. Sitä keskustelua Enqvist tuskin suostuisi luonnehtimaan slogaanillaan, jonka mukaan &quot;Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti.&quot;&lt;/ref&gt;.<br /> <br /> Tämä taktiikka myös puree käytännössä, kuten seuraava &quot;kirja-arvostelun&quot;&lt;ref&gt;Lainausmerkit siksi, että teksti ei sisällä mitään arvostelun tapaistakaan vaan pelkkää kehuvaa esittelyä.&lt;/ref&gt; otsikkokin osoittaa: &quot;Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään&quot;&lt;ref&gt;HS 24.12.2009, s. C1&lt;/ref&gt;. Kyseinen &quot;arvostelu&quot; summaa seuraavasti: &quot;Teos&lt;ref&gt;''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat''&lt;/ref&gt; on Enqvistiä parhaimmillaan, kylmän universumin ilosanomaa, joka lohduttomuuttaan, ja ehkä juuri sen tähden, lohduttaa enemmän kuin tuhat tyhjää lupaavaa filosofiaa.&quot;<br /> <br /> Ilmeisesti Enqvist on siis ainakin joillekin mediatahoille saanut varsin hyvin myydyksi retorisen perusteesinsä, joka asiallisesti ottaen näkyy merkitsevän jotakuinkin seuraavaa:<br /> # Filosofeista poiketen nimenomaan fyysikot tietävät, miten asiat oikeasti ovat.<br /> # Kari Enqvist on huippufyysikko.<br /> # Siispä Kari Enqvist tietää huippuhyvin, miten asiat oikeasti ovat.<br /> # Useimmista muista fyysikoista poiketen Kari Enqvist ystävällisyyttään vieläpä jakaa tietonsa tavallisillekin kuolevaisille.<br /> # Jos siis et itse ole kaksinenkaan fyysikko, niin Kari Enqvistin teoksia lukematta et oikeastaan voi tietää tai oppia, miten asiat oikeasti ovat.<br /> # Olematta fyysikko et sitä paitsi voi itse pätevästi arvioida Enqvistin esittämiä asioita, sillä olemassaolohan on fysiikan kysymys, joten varsinaisesti vain fyysikot (ja toissijaisesti ne, jotka uskovat fyysikoita) voivat tietää tämän kysymyksen vastauksen.<br /> # Jos siis joku ei usko, mitä Kari Enqvist sanoo, se johtuu vain siitä, että tämä epäilijä ei kestä kohdata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on.<br /> Edelläolevan voi tiivistää: älä ajattele itse äläkä kyseenalaista, vaan usko, että Kari Enqvist on tiedollinen auktoriteettisi ja että se, mitä hän sanoo, on totuus.<br /> <br /> Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien &quot;kirja-arvostelija&quot; siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen &quot;lohduttomuuttaan lohduttaa&quot;. Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla].<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY &quot;Can the Universe Exist Without God?&quot;] – Enqvistin ja filosofi [[William Lane Craig]]in keskustelutilaisuus Helsingin yliopistolla, [http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html Veritas Forum Finland], 16.4.2012.<br /> <br /> TT Juha Ahvio: [http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=467 Enqvist, Jumala ja tiede] - Analyysi Enqvistin uudesta kirjasta &quot;''Uskomaton matka uskovien maailmaan''&quot;, 9.12.2012<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> <br /> {{viitteet}}<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Kari_Enqvist&diff=10045 2012-12-09T09:46:35Z

<p>Darter: http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=467 Enqvist, Jumala ja tiede</p> <hr /> <div>'''Kari-Pekka Enqvist ''' (s. 16. helmikuuta 1954, Lahti) on Helsingin yliopiston [[wp:fysiikka|fysikaalisten tieteiden]] laitoksen [[wp:teoreettinen fysiikka|teoreettisen fysiikan]] [[wp:professori|professori]]. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisen fysiikan alalta [[wp:filosofian tohtori|filosofian tohtori]]ksi. <br /> <br /> Enqvist on toiminut [[wp:kosmologia|kosmologia]]n professorina Helsingin yliopistossa vuosina 2001–2005. Hänet tunnetaan myös [[Skepsis ry]]:n tieteellisen neuvottelukunnan entisenä varapuheenjohtajana ja nykyisenä puheenjohtajana. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen [[wp:akatemiaprofessori|akatemiaprofessori]]n virkaan.<br /> <br /> ==Ajattelu==<br /> <br /> ===Uskonnottomuus===<br /> Professori Enqvist on ilmoittanut uskonnolliseksi kannakseen ''uskonnottomuuden''. Uskonnottomuuden määritelmä on toistaiseksi epäselvä.&lt;ref&gt;Kari Enqvistin ''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat'' -teoksen kirja-arvostelun (HS 24.12.2009, s. C1) mukaan &quot;Uskonnoton ei ymmärrä, mitä lause 'Jumala on olemassa' tarkoittaa.&quot;&lt;/br&gt; Tämä lause on &quot;uskonnottomuuden&quot; määritelmäksi monin tavoin ongelmallinen.&lt;/ref&gt; Kanta ei järkevästi ajatellen voi tarkoittaa ainakaan uskonvaraisten uskomusten täydellistä puuttumista, sillä jokaisella ihmisellä on joku maailmankatsomus, jonka oletukset ovat uskonvaraisia. Lisäksi maailmankatsomusta pitäisi&lt;ref&gt;[[argumentum_ad_ignorantiam|käänteisen todistustaakan]] argumentointivirheen välttämiseksi&lt;/ref&gt; pystyä perustelemaan muutenkin kuin kritikoimalla muita katsomuksia. Professori [[Tapio Puolimatka]]n kanssa käymässään [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä professori Enqvist myönsi, että ateismille ei ole tieteellisiä perusteluita.<br /> <br /> Kirjassaan ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe''&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Puolimatka | Nimeke = Tiedekeskustelun avoimuuskoe | Julkaisija = Uusi Tie | Vuosi = 2010 | Kappale = | Sivu = 99 | Selite = | Tunniste =ISBN 978-951-619-524-0 }}&lt;/ref&gt; Puolimatka analysoi Enqvistin uskonnottomuuden märitelmää: Enqvistin uskonnottomuuden ytimessä on pyrkimys sulkea Jumalaa koskevat väitteet järkiperäisen keskustelun ulkopuolelle väittämällä, ettei niillä ole tiedollista sisältöä. Usko Jumalaan on Enqvistin mukaan vailla tiedollista sisältöä, koska se ei ole todennettavissa aistihavaintojen pohjalta. Tältä osin Enqvist nojautuu filosofiseen periaatteeseen (positivistiseen todennettavuusehtoon), jonka on jo puoli vuosisataa sitten osoitettu olevan itsensä kumoava. Loogisten positivistien todennettavuusehdon mukaan väitteen mielekkyyden ehtona on, että väitteen totuus tai epätotuus voidaan osoittaa aistihavaintojen perusteella. Väitteet, joita ei voida havaintojen avulla todentaa, ovat vailla mielekästä merkitystä. Toisin sanoen, niiden merkitystä ei voida edes ymmärtää. Enqvistin mukaan Jumalaa koskevat väitteet kuten ”Jumala on olemassa” eivät ole aitoja väitelauseita, joilla olisi ymmärrettävää sisältöä. Enqvist uskoo Jumalaa koskevien väitteiden olevan pelkkiä tunneilmauksia vailla tiedollista sisältöä. <br /> <br /> Enqvist kirjoittaa:<br /> <br /> {{Lainaus|Uskonnoton sanoo, ettei ymmärrä, mitä lause ”Jumala on olemassa” tarkoittaa. Tämä on myös henkilökohtainen ongelmani, sillä en käsitä, millä tavoin Jumala voisi olla olemassa. – – &lt;br&gt;Uskonnottomuutta kutsutaan joskus myös igteismiksi tai ignostisismiksi. Igteisti pitää sekä lausetta ”Jumala on olemassa” että ”Jumala ei ole olemassa” yhtä mielettöminä sen vuoksi, että ”Jumala” on käsite, jota ei voi määritellä. Positivismin kellot kumajavat vaskenkirkkaina tällaisessa ajattelussa, jonka tunnetuimpia puolestapuhujia oli vuonna 1989 kuollut brittifilosofi A. J. Ayer. &lt;br&gt;Uskonnoton ei ole agnostikko. Tämä nimittäin julistaa, ettei tiedä, onko Jumala olemassa vai ei. Päinvastoin kuin uskonnottomalle, agnostikolle (kuten myös ateistille) kysymys Jumalan olemassaolosta on mielekäs. – – Uskonnottomalle Jumala on ajatuksena järjetön. Jumalan olemassaolo ei hänelle ole edes mielenkiintoinen kysymys.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 114-115 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Enqvistin mukaan uskonnoton ei ole agnostikko. Yleisen käsityksen mukaan [[wp:Rudolf Carnap|Rudolf Carnapin]] (1891–1970) ja [[Alfred Ayer|Alfred Ayerin]] (1910–1989) näkemys, johon Enqvist sanoo pitäytyvänsä, kuitenkin luokitellaan radikaaliksi agnostismiksi. Heidän mukaansa puhe Jumalasta on mieletöntä, mahdotonta ymmärtää, joten sekä teismi että ateismi on hylättävä mielettöminä väitteinä. Vaikka agnostismi merkitsee pidättäytymistä kannanotosta teismin ja ateismin välisessä kiistassa, sekin on eräänlainen kannanotto.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Niiniluoto | Nimeke = &quot;Ateismi&quot; | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 130–131 | Selite = Teoksessa &quot;Uskonnonfilosofia&quot;, toim. Helenius, T., Koistinen, T. &amp; Pihlström, S.| Tunniste = ISBN 951-1-18589-6}}&lt;/ref&gt; Toisaalla kirjassaan Enqvist&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 117 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt; luonnehtii Ayeria ”julkiateistiksi”. Enqvist kuitenkin vierastaa ateisti-sanaan liittyvää kielteistä tunneväritystä. Tavallisten ihmisten silmissä ”uskonnoton on kuin maahanmuuttaja: pelottava ja erilainen. Vielä hirmuisempi on kiiluvasilmäinen taisteleva ateisti, joka äännesukulaisuutensa vuoksi herättää mielikuvan pommeja heittelevästä anarkistista.”&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 158 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt; Enqvistin mukaan uskonnoton eroaa ateistista siinä, että uskonnoton suhtautuu jumalakysymykseen välinpitämättömästi. Uskonnoton näyttää siis Enqvistin käsitemaailmassa olevan ateisti, joka on niin välinpitämätön jumalakysymyksen suhteen, ettei halua määritellä itseään suhteessa Jumalaan. Uskonnoton ei halua määritellä itseään jumalankieltäjäksi, vaikka hän pitääkin itsestään selvyytenä, ettei Jumalaa ole olemassa ja ettei itse ajatusta Jumalasta voida edes ymmärtää. Enqvistin tapauksessa tämä uskonnoton välinpitämättömyys jumalakysymystä kohtaan saa mielenkiintoisen lisävivahteen, koska hänen kirjoituksissaan Jumalalla kuitenkin on poikkeuksellisen keskeinen asema. Yhtäältä Jumala on mieletön ja käsittämätön, jotain sellaista, josta ei voi puhua, ja toisaalta Enqvist puhuu Jumalasta läpi koko tuotantonsa.<br /> <br /> Ayerin mukaan uskonnolliset uskomukset ovat vailla mielekästä merkitystä:<br /> <br /> {{Lainaus|Termi ”jumala” on metafyysinen termi. Ja jos ”jumala” on metafyysinen termi, silloin ei voi olla edes todennäköistä, että jumala on olemassa. Sillä kun sanotaan, että 'jumala on olemassa' lausutaan metafyysinen lausuma joka ei voi olla joko tosi tai epätosi. Saman kriteerin pohjalta millään sellaisella lauseella, mikä väittää kuvaavansa tuonpuoleisen jumalan luonnetta, ei voi olla mitään kirjaimellista merkitystä.|Alfred Ayer|Language, Truth and Logic&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = Language, Truth and Logic | Julkaisija = London: Gollanz | Vuosi = 1946 | Kappale = | Sivu = 115 | Selite = Second Edition | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Ayer ei esitä tässä väitettä, ettei Jumala ole olemassa. Hän siirtää kysymyksen Jumalan olemassaolosta kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Hänen mielestään koko kysymys ei ole mielekäs. Sitä ei voi edes ymmärtää. Hän olettaa ensin kaksi lähtökohtalausetta: <br /> <br /> (1) Jos emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa kokemusperäisesti (empiirisesti), on merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa. <br /> (2) Emme pysty todentamaan Jumalan olemassaoloa empiirisesti.<br /> <br /> Näiden pohjalta hän tekee johtopäätöksen:<br /> <br /> (3) On merkityksetöntä sanoa, että Jumala on olemassa.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Brian Davies | Nimeke = An Introduction to the Philosophy of Religion | Julkaisija = Oxford: Oxford University Press | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu = 24 | Selite = Third Edition | Tunniste =ISBN: 978-0-19-926347-9 }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Todennettavuusehto on kuitenkin ongelmallinen sikäli, ettei edes kaikkia tieteellisen tutkimuksen perustana olevia olettamuksia voida testata empiirisesti. Tieteessä käytetään usein hyvin abstrakteja käsitteitä ja periaatteita, joilla ei ole selvää yhteyttä empiiriseen kokemukseen. Jos todennettavuusehtoa sovelletaan tiukasti, se merkitsee, etteivät nämä tieteellisetkään käsitykset ole mielekkäitä, koska niillä ei ole selvää merkitystä. Kaikkein hankalinta uskonnottoman tieteentekijän kannalta lienee kuitenkin se, että itse todennettavuusehtoa on mahdotonta todistaa empiirisesti, joten se määrittelee itsensä kuuluvaksi niiden lauseiden joukkoon, jotka ovat vailla mieltä ja joita ei siksi voi ymmärtää. Tätä ongelmaa Enqvist ei näytä ollenkaan tiedostavan. <br /> <br /> Enqvistin ”uskonnottomuuden” perustana oleva positivistinen todennettavuusehto on siis luonteeltaan itsensä kumoava. Keith Ward kertoo keskustelusta erään opiskelijan ja todennettavuusehtoa puolustaneen positivistifilosofin Alfred Ayerin välillä:<br /> <br /> {{Lainaus|Eräs opiskelija kerran kysyi [Ayerilta], onko mahdollista esittää mitään tosia yleisiä väitteitä mielekkäistä väitteistä. ”Kyllä”, hän vastasi. ”On mahdollista sanoa, että kaikkien mielekkäiden väitteiden on periaatteessa oltava todennettavissa.” Opiskelija vastasi: ”Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta miten on mahdollista todentaa tuo väite?” Filosofi sanoi: ”Olen iloinen, että kysyit tuota. Sitä ei ole mahdollista todentaa. Mutta se ei olekaan itse asiassa mielekäs väite. Se on sääntö kielen käyttöä varten.” ”Kenen sääntö?” ”No, se on itse asiassa minun sääntöni. Mutta se on hyvin hyödyllinen sääntö. Jos käytät sitä, huomaat olevasi täysin samaa mieltä minun kanssani. Minun mielestäni se on erittäin hyödyllistä.”|Keith Ward|God: A Guide for the Perplexed&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = God: A Guide for the Perplexed | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 2002 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;}} <br /> <br /> Ayer pohdiskeli myöhemmin: <br /> {{Lainaus|Minä vain ilmaisin [todennettavuusehdon] dogmaattisesti ja monet ihmiset näyttivät vakuuttuvan väitteestäni.|Alfred Ayer&lt;ref&gt;siteerattu: {{Kirjaviite | Tekijä = Keith Ward | Nimeke = The Turn of the Tide | Julkaisija = London: BBC Publications | Vuosi = 1986 | Kappale = | Sivu = 59 | Selite = | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Ayer myöntää esittäneensä todennettavuusehdon ilman älyllisiä perusteita ja hämmästelee sitä, että ihmiset uskoivat hänen oppinsa pelkästään hänen auktoriteettinsa varassa. Todennettavuusehdon kaltaiset perususkomukset omaksutaan usein ilman varsinaisia perusteluja, pelkästään niiden tunteenomaisen vetovoiman perusteella. Tällaista vetovoimaa lisää, jos merkittävässä asemassa olevat ihmiset puolustavat sitä suurella vakaumuksella. Tässä tapauksessa vetovoimaa lisää myös se, että todennettavuusehto näyttää vapauttavan ihmisen kokonaan pohtimasta Jumalan olemassaoloa.<br /> <br /> Todennettavuusehdosta seuraa käännettävyysteesi: kaikki mielekkäät empiiriset lauseet ovat jäännöksettä käännettävissä havaintokielelle, jolla kuvataan aistihavaintoja yksinkertaisimmillaan. Tällaisia havaintoilmauksia ovat esimerkiksi ”näen punaista”, ”tunnen karhean pinnan” tai ”kuulen voimakkaan äänen”. Nämä ovat positivistien mukaan perustavanlaatuisia kokemuksia, joita ei voida enää yksinkertaistaa. Käännettävyysteesin mukaan tieteellisissä teorioissa käytetyt sanat kuten ”atomi”, ”magneettikenttä” tai ”älykkyys” pitäisi kääntää yksinkertaisten havaintojen kielelle. Jopa sellaiset toteamukset kuin ”tämä on tuoli” ja ”tämä on kallio” pitäisi kääntää perustavanlaatuisia havaintoja kuvaavalle kielelle. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Käännettävyysteesi esittää niin ankaran vaatimuksen, etteivät minkään tieteenalan tulokset olisi sen perusteella mielekkäitä. Niinpä ei ole mahdollista käyttää käännettävyysteesiä kriteerinä, jonka avulla tiede erotetaan ei-tieteestä.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kaakkuri-Knuuttila Marja-Leena | Nimeke = Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia | Julkaisija = Helsinki: Gaudeamus | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = 138-139 | Selite = | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Looginen positivismi sortui lopulta omiin sisäisiin ristiriitaisuuksiinsa. Ayer päätyi itse myöhemmin kyseenalaistamaan suuren osan pääteoksessaan esittämistään ajatuksista:<br /> <br /> {{Lainaus|Looginen positivismi kuoli pitkän aikaa sitten. En ajattele, että paljonkaan kirjan Language, Truth and Logic sisällöstä on totta. Mielestäni se on täynnä virheitä. Mielestäni se oli tärkeä kirja omana aikanaan, koska sillä oli eräänlainen puhdistava vaikutus – – Mutta kun tarkastelemme yksityiskohtia, se on mielestäni täynnä virheitä, joita olen korjannut tai yrittänyt korjata viimeiset viisikymmentä vuotta.|Alfred Ayer&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred Ayer | Nimeke = &quot;The Existence of the Soul&quot; | Julkaisija = Oxford: OneWorld | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 49 | Selite = Teoksessa &quot;Great Thinkers on Great Questions&quot;, toim. Roy Abraham Varghese | Tunniste = }} &lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Positivistit joutuivat toistuvasti korjaamaan ja muuttamaan todennettavuusehtoa, koska mikään sen muunnelmista ei onnistunut erottamaan tieteellisiä käsityksiä maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista käsityksistä. Jo se, että tätä periaatetta pyrittiin toistuvasti korjaamaan siten, että se määrittelisi tietyt ennalta valitut käsitykset mielekkäiksi ja toiset ei-mielekkäiksi, tuntuu epäilyttävältä. Positivistit eivät koskaan menestyneet tässä yrityksessään, koska kriteeri, joka olisi ollut riittävän tiukka sulkemaan kaikki metafyysiset ja uskonnolliset käsitykset pois mielekkäiden lauseiden joukosta, sijoitti myös osan tieteestä ei-mielekkäiden lauseiden joukkoon, ja sellainen kriteeri, joka olisi riittävän laaja niin että sen piiriin mahtuisivat kaikki tieteelliset lauseet, sulkisi piiriinsä myös metafyysisiä ja uskonnollisia lauseita.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Patricia Smart | Nimeke = &quot;The Concept of Indoctrination&quot; | Julkaisija = London: Rouledge &amp; Kegan Paul | Vuosi = 1973 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = teoksessa New Essays in the Philosophy of Education, toim. Langford, Glen &amp; O'Connor, D. J., | Tunniste = }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Positivistien mielekkyyden kriteeri on hylätty tieteellisessä keskustelussa sen ilmeisten ongelmien tähden. Se on kuitenkin jäänyt vaikuttamaan jonkinlaisena perustelemattomana ideana suhteessa Jumalaa koskevaan keskusteluun. Sen varaan myös Enqvist rakentaa oman uskonnottomuutensa. Sen avulla hän pyrkii torjumaan teistiset perustelut. Hänen kantansa itsensä kumoavuus ei ole kaikille ilmeistä, koska ihmiset eivät yleensä ole tietoisia todennettavuusehdon sisäisestä ristiriitaisuudesta. Tällä älyllisesti kestämättömällä perusteella Enqvist katsoo kuitenkin voivansa sivuuttaa väitteet kuten ”Jumala on olemassa” pelkästään vetoamalla siihen, etteivät ne herätä hänessä lämpimiä tunteita:<br /> <br /> {{Lainaus|Olen uskonnoton. Lauseet kuten ”Jumala on olemassa” tai ”Kristus on ylösnoussut” jättävät minut kylmäksi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 9-10 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Enqvistin pyrkimys sivuuttaa Jumalaa koskevien väitteiden tiedollinen sisältö epäpätevän argumentin avulla sopii Enqvistin oman määritelmän mukaan luonnehtimaan uskonnollista asennetta.<br /> <br /> Maallistumisprosessissa ei ole kyse ainoastaan siitä, että luovutaan uskosta Luoja-Jumalaan, vaan siitä, että omaksutaan uusi naturalistinen usko ja sille ominainen näkökulma inhimillisen ja erityisesti tieteellisen tiedon lähtökohdista. (Gillespie 1979: 12) Enqvist määrittelee omaa uskoaan seuraavaan tapaan:<br /> <br /> {{Lainaus|Tämän voin minäkin uskoa: että uskon ytimestä ei loppujen lopuksi löydy kuin tyhjyys, ajattelun musta aukko, jota tunteiden tapahtumahorisontti ympäröi.|Kari Enqvist|Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Kappale = | Sivu = 187 | Selite = | Tunniste = ISBN 978-951-0-35443-8}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Enqvistin vakaumuksen mukaan kristillisen uskon ytimestä loppujen lopuksi löytyy vain tyhjyys, jota on ympäröity tunneperäisten tarpeiden luomilla kuvitelluilla tapahtumilla. Hän ei pidä uskoa Jumalaan tiedon asiana, koska hän olettaa, ettei Jumalaa ole olemassa. Uskossa on kysymys pelkästään tunteesta. Uskonnoton on ihminen, jossa tällaisia tunteita ei herää. Jumalasta on luvallista sanoa ainoastaan se, ettei hänestä voida sanoa mitään mielekästä. Tämä sinänsä ristiriitainen periaate kertoo ateistis-uskonnollisesta tarpeesta elää maailmassa, jossa Jumalan olemassaolon mahdollisuuskin on poistettu järjellisen keskustelun piiristä. Enqvistin uskonnottomuus on pyrkimystä saavuttaa rikkomaton ateistinen mielenrauha, jossa Jumalaa koskevaa kysymystä ei tarvitse edes herättää. Maallistumisprosessissa on kyse siitä, että yksi uskonnollinen näkemys vaihdetaan toiseen, jonka uskonnollista luonnetta ei haluta tunnustaa.<br /> <br /> Enqvist pyrkii siis suojaamaan oman uskonnottomuutensa kritiikiltä kahdella erillisellä mutta toisiinsa liittyvällä siirrolla. Ensinnäkin hän siirtää oman vakaumuksensa määritelmien ja luokitusten ulkopuolelle: se ei ole sen enempää ateismia kuin agnostismiakaan. Suojattuaan itsensä epämääräisen uskonnottomuuden verhon taakse, hän sieltä käsin voi näennäisen neutraalisti suorittaa toisen siirtonsa. Hän siirtää älyllisesti kumoutuneeseen positivistiseen ajatteluun nojaten jumaluskon tiedon alueen ulkopuolelle erityiselle uskonnollisen uskon alueelle, joka on vailla tiedollista merkitystä. Myös tämä toinen siirto on Ayerin sanoja lainaten dogmaattinen, vailla älyllisiä perusteita oleva siirto. Positivisteja seuraten hän pyrkii karkottamaan jumaluskon pois paikaltaan tieteellisen tiedon ja luonnon selittämisen lähtökohtana vetoamalla näennäisesti havaintoihin, vaikka hän itse asiassa nojautuu uuteen kokonaisvaltaiseen uskonvakaumukseen havaintojen luonteesta ja niiden paikasta ihmisen tietojärjestelmässä.<br /> <br /> Enqvistin ”uskonnoton” näkemys sisältää siis yllättävän paljon uskonnollisia piirteitä, kun sitä arvioidaan hänen oman uskonnon määritelmänsä pohjalta, jonka mukaan uskonnossa ei ole keskeistä oppi vaan tietty tunnesisältö tai asenne (Enqvist 2009: 119). Hänen ajattelunsa uskonnollinen luonne näkyy erityisesti siinä, että hän torjuu ajatuksen Jumalasta käyttäen hyväkseen päättelyä, joka on älyllisesti pätemätöntä tai jopa itsensä kumoavaa. Itsensä kumoavaa väitettä ei voida edes ymmärtää, mikä on Enqvistin mukaan juuri keskeistä uskonnollisessa puheessa. Enqvist myöntää, että ”uskonnottomuudessa kyse ei ole tietyn opin järkiperäisestä omaksumisesta vaan siitä, mitä sydän sanoo” (Enqvist 2009: 132–133).<br /> <br /> === Fysikalismi ===<br /> <br /> Kari Enqvist on usein antanut ''[[Fysikalismi|fysikalistisia]]''&lt;ref&gt;Fysikalismi on [[AW:S#ontologia|ontologia]]n alaan kuuluva filosofinen katsomus, jonka mukaan todella olemassa ei perimmältään ole mitään muuta kuin fysiikan hiukkaset ja kentät, jotka yksin saavat aikaan kaikki havaittavat ilmiöt, myös ihmisten tietoisuuden.&lt;/ref&gt; kannanottoja. Hän määrittelee fysikalismin seuraavasti:<br /> <br /> {{Lainaus|Fysikalismi on moderni versio materialistisesta filosofiasta, joka väitti, että kaikki olevainen on ainetta. Fysikalismin mukaan kaikki on viime kädessä fysiikkaa. – – Fysikalistinen tietoisuuden teoria sanoo, että jokainen mentaalinen tila heijastaa vain ja ainoastaan aivojen tiettyjä sähkökemiallisia tiloja.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&lt;REF&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 42 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Fysikalismi johtaa siihen, että kaikki olemassa oleva, myös kaikki ihmiselämän ulottuvuudet redusoidaan eli pelkistetään alkeishiukkasten vuorovaikutukseksi.<br /> <br /> {{Lainaus|Jos ihminen ja hänen tietoisuutensa ovat myös aineen vankeja, kaikki meidän ilomme, surumme, toiveemme, uskonnolliset tunteemme, rakkaus, kaikki mikä muodostaa minuutemme, on sekin alkeishiukkasten tanssahtelua.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&lt;REF&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 14 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Enqvist on mm. väittänyt, että sähkömagneettinen vuorovaikutus on käytännössä ihmisen&lt;ref&gt;Fysikalismiin eläytyen tämän lienee tulkittava tarkoittavan lähinnä neurofysiologisten ilmiöiden mittakaavaa.&lt;/ref&gt; kaiken teoria&lt;ref&gt;Varsinainen &quot;kaiken teoria&quot; (engl. ''theory of everything'', lyh. ''TOE'') on eräänlainen fysikalistien vastine alkemistien &quot;viisasten kivelle&quot;: tutkimuksen tavoiteltu päämäärä, kaikki (fysikaaliset) havainnot kattava, sisäisesti johdonmukainen matemaattinen malli.&lt;br&gt;Kari Enqvist on antanut julkisesti ymmärtää, että TOE-projekti onnistuessaan olisi jonkinlainen tieteellinen todiste Jumalan olemassaoloa vastaan. &quot;Kaiken teorian&quot; löydyttyä hän siis ainakin henkilökohtaisesti, ellei mieli ole sittemmin muuttunut, olisi ilmeisesti valmis vaihtamaan &quot;uskonnottomuutensa&quot; puhtaaseen ''ateismiin''. &amp;ndash; Toisaalta jo ajatus siitä, että TOE olisi todiste Jumalan olemassaoloa vastaan, edellyttää ''jotain'' (edes virheellistä) ''käsitystä'' siitä, mitä &quot;Jumala on olemassa&quot; -lause tarkoittaa. Joskus prof. Enqvistillä on siis jonkinlainen käsitys asiasta ilmeisesti täytynyt olla, ja jos TOEsta kuuluisi tarpeeksi lupaavia uutisia, niin ehkäpä tämä käsitys voisi vielä uudestaankin muistua mieleen.&lt;br&gt;Puhe jostain &quot;ihmisen kaiken teoriasta&quot; viitannee kuitenkin siihen suuntaan, että hän joko ei enää oikein luota TOE-projektin mahdollisuuksiin tai ei ainakaan malta jäädä odottelemaan sen mahdollista onnistumista.&lt;/ref&gt;, joka määrää ihmisen ajatukset ja kehon toiminnan.<br /> <br /> Tiede ei kuitenkaan ole todistanut, että fysiikan vuorovaikutukset olisivat kaikki, mitä on olemassa, tai että ihmisellä ei olisi sielua&lt;ref&gt;joka myös pystyy vaikuttamaan kehon liikkeisiin ja sitä kautta muuhunkin fyysiseen todellisuuteen&lt;/ref&gt;. Fysikalismi on siis tunnetun fysiikan absolutisoiva ja muut toimijat kieltävä ''puhtaasti filosofinen'' kanta, jonka prof. Enqvist kuitenkin esittää ''tieteellisenä'' kantana. Tällä tavoin [[Tiede|tieteen]]&lt;ref&gt;etenkin ns. kovien luonnontieteiden, ennen muuta fysiikan&lt;/ref&gt; kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme nauttimaa arvovaltaa siirretään [[Naturalistinen kehäpäättely#Ulkoisiin_auktoriteetteihin_vetoaminen|naturalistisen auktoriteettiuskon]] käyttövoimaksi.<br /> <br /> Enqvist myöntää, että fysikalistinen teoria on välittömän kokemuksemme vastainen, koska luonnostaan emme olettaisi esimerkiksi kauneuselämystemme olevan pelkistettävissä aineellisiin tekijöihin. Emme luonnostaan olettaisi, että kaunis auringonlasku olisi pelkistettävissä ”taivaalta satavien, eri tahtiin värähtelevien fotonien” kokoelmaan.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 41 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Koska tällainen pelkistys on niin vahvasti ihmisen peruskokemuksen vastainen, ihminen luonnostaan vastustaa kokemuksensa pelkistämistä fysiikkaan. Niinpä<br /> <br /> {{Lainaus|on helppo ymmärtää toive, että pelkkä atomien liike ei riitä selittämään olemassaoloamme, tajuntaamme tai kokemuspiirimme huikeaa mosaiikkia – – tietoisuutemme tuntuu niin selkeästi olevan jotakin muuta kuin hiukkasia tai molekyylejä.|Kari Enqvist|Olemisen porteilla&lt;REF&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 16, 25 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Enqvist myöntää, ettei hän pysty todistamaan fysikalistista oletustaan tieteellisesti, koska on olemassa valtava määrä ilmiöitä, joita ei ole onnistuttu selittämään pelkän fysiikan pohjalta. ”Luonnollisesti on valtava määrä tapauksia, joissa emme vielä osaa sanoa, miten reduktio tapahtuu” (Enqvist 1998: 54). Hän vetoaa kuitenkin siihen, ettei ole myöskään kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistista pelkistystä olisi mahdollista viedä loppuun saakka: ”Mutta tosiseikka on, ettei ole olemassa yhtäkään kiistatonta esimerkkiä siitä, että jokin fysiikan ilmiö ei olisi selitettävissä osasiensa avulla.” (Enqvist 1998: 54) <br /> <br /> Tärkeitä esimerkkejä fysikalismille ongelmallisista tosiasioista ovat tietoisuus, vapaa tahto, järjellisyys, minuus, itseisarvo, ehdottomat ihmisoikeudet, ihmisarvo ja elämän tarkoitus. Nämä piirteet ovat itsepäisesti vastustaneet yrityksiä pelkistää ne fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksiin. Ne selittyvät kuitenkin raamatullisen jumaluskon pohjalta. Niinpä ne tarjoavat tukea raamatulliselle jumaluskolle ja ne muodostavat todistusaineistoa naturalismia vastaan.(Moreland 2009)<br /> <br /> Ymmärtääksemme, miksi kyseiset tosiasiat ovat ongelmallisia fysikalismille, on hyvä suhteuttaa niitä joihinkin naturalistisen maailmankatsomuksen keskeisiin piirteisiin. Naturalismissa on kolme osaa: (1) Naturalistisen tietoteorian ytimessä on tieteisusko, jonka mukaan maailman kuvaamisessa ja selittämisessä [luonnon]tiede on olevaisen lopullinen mitta, sen mitä on, että se on, ja sen mitä ei ole, että se ei ole. (Sellars 1963: 173) (2) Koko olevaisen synty ja kehitys kerrotaan sellaisen suuren kertomuksen muodossa, joka perustuu luonnontieteellisesti kuvattavien syiden ja seurausten ketjuun. Keskeisessä asemassa ovat atomiteoria ja evoluutiobiologia, joiden avulla ilmiöiden synty pyritään selittämään lähtien liikkeelle kaikkein yksinkertaisimmista fysikaalisista hiukkasista. Naturalistinen kuvaus olevaisen synnystä hyväksyy ainoastaan kausaalisia syitä. (3) Naturalistinen todellisuuskäsitys hyväksyy ainoastaan sellaisten tekijöiden olemassaolon, jotka ovat riittävän samankaltaisia täydelliseen fysiikan teoriaan kuuluvien tekijöiden kanssa ja jotka voidaan selittää osana syiden ja seurausten välttämätöntä ketjua.<br /> <br /> Kun koko olemassaolo pyritään pelkistämään älykkyyttä vailla olevaan molekylaariseen koneistoon, ongelmaksi tulee löytää paikka inhimillisen olemassaolon olennaisille piirteille kuten tietoisuudelle, tahdon vapaudelle ja järjellisyydelle. Naturalistinen viitekehys asettaa tällaiselle paikallistamiselle kolme ehtoa: (1) Piirteiden tulisi sopia yhteen naturalistisen tietoteorian kanssa, niin että ne ovat kuvattavissa ulkopuolisen havainnoitsijan näkökulmasta. (2) Piirteiden tulisi sopia suureen kertomukseen elämän synnystä ja kehityksestä, jossa osoitetaan, miten kyseiset piirteet syntyivät luonnollisten syiden ja seurausten tuloksena. Naturalistisen näkemyksen mukaan kosmoksen historia on kertomus siitä, miten mikrohiukkaset muodostivat erilaisia yhdistelmiä, joilla on yhä monimutkaisempi rakenne. (3) Piirteiden tulisi olla riittävän samankaltaisia fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden kanssa, niin että niiden voidaan osoittaa riippuvan niistä syiden ja seurausten ketjun välityksellä.<br /> <br /> Tällöin naturalistilla on kaksi mahdollisuutta: Joko selittää, miten inhimillinen tietoisuus, järjellisyys ja arvotajunta ovat syntyneet fysikaalisten hiukkasten vuorovaikutuksesta, tai kieltää kyseisten inhimillisten piirteiden olemassaolo. Jos naturalisti valitsee edellisen vaihtoehdon, hänen tehtäväkseen tulee selittää useita eri tasoilla olevia tietoisuuden ilmiöitä: (1) Tietoisuuden alimmat tasot, kuten yksinkertainen kipuaistimus (2) Tahdon vapaus (3) Järjellinen ajattelu (4) Yhtenäinen henkinen minuus (5) Moraalisesti vastuullinen henkinen minuus ja sille ominainen tieto moraalista ja ehdottomista ihmisoikeuksista<br /> <br /> Nykyisen tiedon valossa naturalismi ei pysty selittämään mitään näistä todellisuuden ulottuvuuksista. Enqvist kuitenkin vetoaa siihen, ettei myöskään ole kiistattomasti osoitettu, ettei fysikalistinen pelkistys olisi mahdollista viedä loppuun saakka.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Enqvist | Nimeke = Olemisen porteilla | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = 54 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-22915-6}}&lt;/ref&gt; Näin siis fysikalismi toimii Enqvistille perustavana uskomusjärjestelmänä, jota ei voida todistaa oikeaksi siinä mielessä, että pystyttäisiin antamaan kaikille ilmiöille fysikalistinen selitys. Hänelle kuitenkin riittää, ettei fysikalistista todellisuusnäkemystä ole kiistattomasti todistettu vääräksi.<br /> <br /> Enqvist pitää fysikaalisia hiukkasia todellisuuden alkuperänä ja sen perimmäisenä selitysperustana, joten niillä on hänen teoriassaan sama asema kuin teistisessä näkemyksessä on Jumalalla. Tällä tavalla tieteentekijä ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon korvaamalla hänet aineellisella selitysperustalla.<br /> <br /> {{Lainaus|Jos tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja siis haluaa väittää esimerkiksi, että kaikki arkikokemuksemme piirissä esiintyvät ja erityistieteiden tahollaan tutkimat ilmiöt palautuvat viime kädessä fysiikkaan, hän joutuu tällaisen väitteen esittäessään astumaan selkeästi fysiikan itsensä ulkopuolelle. Tilanne on samanlainen, jos perustaksi esitetään biologiaa tai evoluutioteoriaa.|(Haaparanta &amp; Koskinen 2009: 254–255)&lt;REF name=&quot;HaapKosk&quot;&gt;Haaparanta L, Koskinen Heikki J. (2009). Luottamus, epäusko ja epäilevä usko. Teoksessa Ahti-Veikko Pietarinen, Sami Pihlström, Pilvi Toppinen (toim.) Usko. Helsinki: Helsingin yliopisto, Filosofian laitos &amp; Käytännöllisen filosofian laitos, 247-261. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22).&lt;/REF&gt;}}<br /> <br /> Fysikalistinen vakaumus ei ole Enqvistin tieteellisen päättelyn johtopäätös vaan sen lähtökohta. Tällaista vakaumusta voidaan kutsua uskonnolliseksi, koska se ilmaisee henkilön vakaumuksen todellisuuden alkuperästä, sen yhtenäisyyden perustasta ja perimmäisestä järjestyksestä. Vakaumuksen uskonnollinen luonne on ilmeinen, vaikka sen edustajat mielellään kutsuvat omaa näkemystään ”uskonnottomaksi”.<br /> <br /> Enqvist antaa vaikutelman, että hänen materialisminsa ja fysikalisminsa on tieteellinen maailmankatsomus, kun taas Jumalaan uskovien näkemys olisi epätieteellistä. Tampereen yliopiston filosofian professori Leila Haaparanta kuitenkin kiinnittää huomiota tällaisen näkemyksen uskonvaraiseen luonteeseen:<br /> <br /> {{Lainaus|Kun tieteellisen maailmankatsomuksen hyväksyvä henkilö päättää nojata tieteelliseen maailmankuvaan ja sitoutua epäuskoon tai ateismiin, hän tekee filosofisessa mielessä samankaltaisen valinnan kuin uskonnollinen henkilö.|(Haaparanta &amp; Koskinen 2009: 254–255)&lt;REF name=&quot;HaapKosk&quot;/&gt;}}<br /> <br /> Kun tieteen esittämiä kuvauksia oikeutetaan, joudutaan astumaan tieteen ulkopuolelle, filosofian alueelle.<br /> <br /> Niin sanottu tieteellinen maailmankatsomus on eräänlainen uskon valinta. Sen kannattaja ilmentää halua uskoa ja hän suorittaa perustavan valinnan sen suhteen, minkä varaan hän luottamuksensa rakentaa. Koko todellisuuden pelkistäminen sen aineellisiin osatekijöihin on luonteeltaan epäuskoa suhteessa Jumalaan. Siinä torjutaan Jumalan todellisuus maailmankatsomuksellisen uskon tasolla. ”Epäusko ymmärretään vastahakoisuudeksi Jumalaa kohtaan tai Jumalasta irrottautumiseksi.” Ateistikin suorittaa yhdenlaisen ”uskon hypyn”. (Haaparanta &amp;amp; Koskinen 2009: 251, 255)&lt;ref name=&quot;HaapKosk&quot; /&gt;<br /> <br /> Enqvist pyrkii kätkemään oman kantansa uskonnollisen luonteen samaistamalla sen puolueettomaan tieteelliseen objektiivisuuteen. Enqvistin puolustama radikaalin agnostinen kanta ei kuitenkaan ole uskonnollisesti neutraali, vastoin hänen omaa oletustaan. Se sisältää kannanoton Jumalaan. Kysymys Jumalasta maailmankaikkeuden alkuperänä on niin keskeinen, että myös kannanotosta pidättäytyminen ja Jumalan asettaminen tiedon kannalta merkityksettömien oletusten joukkoon, merkitsee kannanottoa. Enqvist haluaa omalle uskonnolliselle näkemykselleen yksinoikeuden tieteen piirissä esittämällä jumaluskoisen kannan mielettömänä. Hänen retoriikkansa ytimessä on väite, että vaihtoehtoisten kantojen esittäjät ovat fundamentalisteja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.<br /> <br /> ===Ristiriitainen suhde tieteeseen ja filosofiaan===<br /> Prof. Enqvist on useaan otteeseen ilmaissut halveksuntaa ''filosofisia perusteluja''&lt;ref&gt;Ja kun filosofisia perusteluja kerran halveksii, on toki vain johdonmukaista, ettei niitä juuri katso tarpeelliseksi itsekään esittää.&lt;/ref&gt; kohtaan ja peräänkuuluttanut ''tieteellisen metodin'' tärkeyttä. <br /> [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] -väittelyssä hän kuitenkin myönsi, että ''ateismille ei ole tieteellisiä perusteluja''. Koska ateismia ja uskonnottomuutta ei siis voida perustella tieteellisesti, niin näiden kantojen perustelu on välttämättä filosofinen. Kun prof. Enqvistin maailmankatsomuksen perustelu siis on filosofinen, ei tieteellinen, ja kun hän toisaalta nimenomaisesti halveksuu filosofisia perusteluja, jollaisiin hänen uskonnottomuutensakin perustuu, on ristiriitaista, että hän kuitenkin pitää uskonnottomuuttaan arvossa&lt;ref&gt;Se, että hän pitää sitä arvossa, on pääteltävissä hänen omasta julkisesta esiintymisestään &amp;ndash; onhan hän kirjoittanut aiheesta kirjankin.&lt;/ref&gt;.<br /> <br /> ===Ristiriitainen suhde tieteisuskoon===<br /> [http://www.youtube.com/view_play_list?p=0E9D3296B46DDACC Johtaako tiede ateismiin] - väittelyssä prof. Enqvist myönsi myös, että tieteellinen tieto ei ole tietomme summa. Hän myöntää siis aivan oikein, että on olemassa muutakin luotettavaa tietoa kuin tieteellinen tieto (ja ettei tieteellinenkään tieto toisaalta ole aina luotettavaa). Kuitenkaan hän ei hyväksynyt prof. Puolimatkan esittämiä, kristinuskoa tukevia filosofisia perusteluja vaan vaati tieteellisen metodin alaisia todisteita. Prof. Enqvist siis myöntää, että [[tieteisusko]] ei ole uskottavaa, mutta silti käytännössä soveltaa uskonnottomuutensa perustelemiseksi juuri tieteisuskoa.&lt;ref&gt;Ei liene kovin kaukaa haettua olla näkevinään jonkinlaista yhteyttä prof. Enqvistin filosofianvastaisuuden ja sen seikan välillä, että filosofisilla keskusteluareenoilla tällaisilla sisäisesti ristiriitaisilla kannanmäärityksillä ei olisi menestymisen mahdollisuuksia. &quot;Suurelle yleisöllehän&quot; voi sen sijaan tiedemiehen auktoriteetilla ratsastaen nykyisessä jälkikristillisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä jokseenkin estottomasti esittää, mitä mielii.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Retorinen toimintamalli ==<br /> <br /> ===Kirjojen propagandistinen luonne===<br /> Kirjailija Enqvist on julkisesti luonnehtinut teoksiaan seuraavasti: <br /> {{Quotation|Kirjani ovat tiedevalistusta ja maailmankuvan rakentamista. &amp;ndash; &amp;ndash; Kyllä ne ovat varmasti vähän provosoivia, tarkoituksellisestikin. Täytyy muistaa, että niitä ei ole kirjoitettu filosofeille tai tutkijoille. Tarkoituksena on saavuttaa &amp;ndash; &amp;ndash; yleisöni &amp;ndash; &amp;ndash;. Silloin täytyy kärjistää ja pelkistää.}} <br /> Kärjistykset ovat Enqvistin mielestä ''&quot;[p]arempia kuin epämääräiseltä vaikuttava käsiteanalyysi&quot;''.&lt;ref&gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 6.3.2010}}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kun tämän yhdistää Enqvistin esiintymiseen kirjoissaan, avautuu mielenkiintoinen näköala. Näin Enqvist: <br /> {{Quotation|Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys. &amp;ndash; &amp;ndash; Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti&lt;ref&gt;Sitaatit ovat Enqvistin ''Olemisen porteilla'' -kirjasta; ne on otettu HS:n ''[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta]'' -artikkeliin esimerkkeinä ko. teoksen sisällöstä.&lt;/ref&gt;.}} <br /> Enqvist näyttäisi haluavan antaa &quot;maallikoille&quot; vaikutelman, että hän jakaa näille jotain arvokasta tietoa, vaikka itse hyvin tietääkin, että kyse on pikemminkin retorisesta kärjistelystä, joka ei toimisi asiantuntijatason viestinnässä.<br /> <br /> Enqvistin tarkoituksena näkyy siis olevan pikemminkin varustaa lukijansa materialistista todellisuuskäsitystä&lt;ref&gt;Enqvistin (tai vähintäänkin hänen haastattelijansa) kielellä ''Olemisen porteilla'' -teoksen kirjoittajasta tuli &quot;tieteellisen maailmankuvan virallinen puolustaja&quot; (HS 24.12.2009, s. C1).&lt;/ref&gt; pönkittävien purevien Enqvist-sitaattien arsenaalilla kuin yrittääkään opettaa näitä hahmottamaan saati arvioimaan todellisuuskäsitysvaihtoehtoja millään älyllisesti kestävällä tavalla. Tällaista toimintaa voi määritelmän nojalla perustellusti kutsua [[AW:S#propaganda|propagandistiseksi]].<br /> <br /> Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö Enqvistin&lt;ref&gt;samoin kuin vaikkapa Hawkingin&lt;/ref&gt; teoksilla olisi myös hänen toteamaansa tiedevalistuksellista luonnetta. Epäilemättä niistä voi oppia jotain fysiikan saavutuksista ja nykytilasta. ''Olemisen porteilla'' -teosta ei liene palkittu Tieto-Finlandialla pelkistä &quot;maailmankuvanrakentamisansioistaan&quot;. Yhtä kaikki näillä teoksilla on selkeän propagandistinen luonne. Propagandahan ei ensisijaisesti ole silkkaa disinformaatiota vaan pikemminkin ''määrätietoisen yksipuolista informaatiota''.&lt;ref&gt;Myös kristillinen apologetiikka täyttää [[AW:S#propaganda|propagandan]] tietyn määritelmän (&quot;tietoa, jota levitetään [tässä tapauksessa: asetetaan tarjolle Internetiin] tarkoituksena muokata kohteen [Internetin suomenkielisen lukijakunnan] mielipidettä [käsitystä kristinuskon tiedollisista perusteista]&quot;): sillä on selkeä paikkansa ja tehtävänsä, joka määrittää myös aiheiden valintaa ja käsittelynäkökulmaa. Tämä myönnetäänkin selvästi heti kättelyssä &amp;ndash; tälläkin sivustolla heti nimeä myöten ja etusivulla näkyvästi selittäen.&lt;/br&gt;Lukija siis tietää koko ajan, mikä on täkäläisten tekstien luonne ja tarkoitus, ja voi siksi ymmärtää, ettei mikään artikkeli ole sisältämänsä argumentoinnin tasoa vakuuttavampi. Emme siis vaadi uskomaan auktoriteettiimme vaan tyydymme tarjoamaan argumentaatiomme halukkaiden tutustuttavaksi.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Enqvistin julkisen esiintymisen ''retorinen'' ongelmallisuus ei ole siinä, että hänen kirjoittamisellaan on tietty päämäärä (kenelläpä ei olisi), eikä edes siinä, mikä tämä päämäärä on (avoimessa keskusteluavaruudessa on tilaa kaikille käsityskannoille&lt;ref&gt;ja itse kukin vastaa siitä, mille kannalle kallistuu, vrt. {{rp|Sananl. 9:1-18}}&lt;/ref&gt;), vaan siinä, että hänen käyttämänsä ''keinot'' eivät lähemmässä tarkastelussa ainakaan kaikin osin kestä päivänvaloa. Ts. hänen hyväuskoinen lukijansa luulee saavansa hänen teksteistään jotain sellaista, mikä ei selvästikään pidä paikkaansa, eli jonkinlaisen [[wp:demarkaatio-ongelma|''&quot;objektiivisen tieteellisen maailmankuvan&quot;'']]. Tosiasiassa lukija tältä osin kohtaa vain näyttävää tieteellistä uraa tekevän materialistin itsekeskeisen&lt;ref&gt;ja seurattavaksi esimerkiksi tarjoutuvan&lt;/ref&gt; kuvauksen siitä, miltä maailma materialistifyysikon silmin vaikuttaa. Ellei lukija tule tästä erosta tietoiseksi, voi sanoa hänen joutuneen huijatuksi.&lt;ref&gt;Klassisen määritelmän mukaan ''tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus''. Tämän mukaan siis huonosti perusteltu uskomus ei täytä tiedon määritelmää siinäkään tapauksessa, että se sattuisi olemaan totta. Tästä näkökulmasta on mahdollista todeta huijatuksi joutuminen ottamatta edes kantaa materialismin totuuteen sinänsä: lukija luuli saaneensa Enqvistiltä hyviä (kriittisenkin tarkastelun kestäviä) perusteluja materialismille, vaikkei sellaisia saanutkaan.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> ===Auktoriteettiviesti ja vastakaiku===<br /> Kirjailija Enqvistin valitsemaan retoriseen linjaan kuuluu korostettu fysiikan alan asiantuntemukseensa vetoaminen perimmäisten kysymysten käsittelyn pätevyyden &quot;takaajana&quot;&lt;ref&gt;siis &quot;koska kaikki on perimmältään fysiikkaa, olen fyysikkona kaiken perimmäisyyden mitä parhain asiantuntija&quot; -tyylinen ''fysikalistinen markkinointiväittämä''&lt;/ref&gt;, vaikka<br /> * fysiikan menetelmin ei tietenkään voida periaatteessakaan ratkaista kysymystä, voidaanko kaikki todellisuutta koskevat olennaiset kysymykset fysiikan menetelmin ratkaista, ja vaikka<br /> * on periaatteessa yleisesti tiedossa, etteivät kaikki fyysikot suinkaan allekirjoita Enqvistin näkemyksiä&lt;ref&gt;Tunnettu suomalaisesimerkki tästä on nyttemmin edesmennyt fysiikan professori ja suomalaisen teoreettisen fysiikan tutkimuksen uranuurtaja, Enqvistin tavoin kirjailijanakin tunnettu [[wp:K. V. Laurikainen|K. V. Laurikainen]].&lt;/br&gt;Professori Laurikainen muuten kävi todellisuuskäsityskysymyksistä julkista debattia mm. senaikaisen teoreettisen filosofian professorin, nyttemmin Helsingin yliopiston kanslerin Ilkka Niiniluodon kanssa. Sitä keskustelua Enqvist tuskin suostuisi luonnehtimaan slogaanillaan, jonka mukaan &quot;Filosofeille riittää se, miten asiat voisivat olla. Fyysikko haluaa tietää, miten asiat ovat oikeasti.&quot;&lt;/ref&gt;.<br /> <br /> Tämä taktiikka myös puree käytännössä, kuten seuraava &quot;kirja-arvostelun&quot;&lt;ref&gt;Lainausmerkit siksi, että teksti ei sisällä mitään arvostelun tapaistakaan vaan pelkkää kehuvaa esittelyä.&lt;/ref&gt; otsikkokin osoittaa: &quot;Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään&quot;&lt;ref&gt;HS 24.12.2009, s. C1&lt;/ref&gt;. Kyseinen &quot;arvostelu&quot; summaa seuraavasti: &quot;Teos&lt;ref&gt;''Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat''&lt;/ref&gt; on Enqvistiä parhaimmillaan, kylmän universumin ilosanomaa, joka lohduttomuuttaan, ja ehkä juuri sen tähden, lohduttaa enemmän kuin tuhat tyhjää lupaavaa filosofiaa.&quot;<br /> <br /> Ilmeisesti Enqvist on siis ainakin joillekin mediatahoille saanut varsin hyvin myydyksi retorisen perusteesinsä, joka asiallisesti ottaen näkyy merkitsevän jotakuinkin seuraavaa:<br /> # Filosofeista poiketen nimenomaan fyysikot tietävät, miten asiat oikeasti ovat.<br /> # Kari Enqvist on huippufyysikko.<br /> # Siispä Kari Enqvist tietää huippuhyvin, miten asiat oikeasti ovat.<br /> # Useimmista muista fyysikoista poiketen Kari Enqvist ystävällisyyttään vieläpä jakaa tietonsa tavallisillekin kuolevaisille.<br /> # Jos siis et itse ole kaksinenkaan fyysikko, niin Kari Enqvistin teoksia lukematta et oikeastaan voi tietää tai oppia, miten asiat oikeasti ovat.<br /> # Olematta fyysikko et sitä paitsi voi itse pätevästi arvioida Enqvistin esittämiä asioita, sillä olemassaolohan on fysiikan kysymys, joten varsinaisesti vain fyysikot (ja toissijaisesti ne, jotka uskovat fyysikoita) voivat tietää tämän kysymyksen vastauksen.<br /> # Jos siis joku ei usko, mitä Kari Enqvist sanoo, se johtuu vain siitä, että tämä epäilijä ei kestä kohdata todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on.<br /> Edelläolevan voi tiivistää: älä ajattele itse äläkä kyseenalaista, vaan usko, että Kari Enqvist on tiedollinen auktoriteettisi ja että se, mitä hän sanoo, on totuus.<br /> <br /> Edellä analysoituun retoriikkaan näköjään täysin kritiikittömästi suostuttuaan Helsingin Sanomien &quot;kirja-arvostelija&quot; siis lisäsi omana panoksenaan vielä sen, että Enqvistin lukeminen &quot;lohduttomuuttaan lohduttaa&quot;. Mistä mahtanee olla kysymys? Sitä voi vähintäänkin [http://touchstonemag.com/archives/article.php?id=21-05-020-f arvailla].<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://www.youtube.com/watch?v=prYeIU0NrSY &quot;Can the Universe Exist Without God?&quot;] – Enqvistin ja filosofi [[William Lane Craig]]in keskustelutilaisuus Helsingin yliopistolla, [http://veritasforum.fi/ajankohtaista/teologi-ja-kosmologi-keskustelevat-jumalatodistuksista-helsingin-yliopistolla-164.html Veritas Forum Finland], 16.4.2012.<br /> <br /> TT Juha Ahvio: [http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=467 Enqvist, Jumala ja tiede] -analyysi Enqvistin uudesta kirjasta &quot;''Uskomaton matka uskovien maailmaan''&quot;, 9.12.2012<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> <br /> {{viitteet}}<br /> <br /> [[Luokka:Henkilöt]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=9997 2012-08-25T10:17:00Z

<p>Darter: täydennystä nylonin biohajoamiseen</p> <hr /> <div>'''Nailonbakteerit''' ovat joukko mikrobeja, jotka kykenevät hajottamaan lyhyitä nailon 6 polymeerejä (oligomeerejä). Koska nailon on synteettinen ei-luonnollinen polyamidi, sitä hajottavien mikrobien olemassa oloa on pidetty esimerkkinä uusien (evoluutioteorian edellyttämien) ominaisuuksien spontaanista synnystä.<br /> <br /> ===Nailonin erityislaatuisuus?===<br /> Merkittävämpänä todisteen sille, että nailonia hajottavat bakteerit ovat osoitus ohjaamattoman evoluution kyvyistä luoda täsmennettyä monimutkaista informaatiota (TMI), pidetään nailonin synteettisyyttä - sitä ei synny luonnossa. Ker Than kuvailee tätä seuraavasti:<br /> <br /> {{Quotation| 1975 japanilaiset tiedemiehet raportoivat bakteereista jotka kykenivät hajottamaan nailonia, sukkahousujen ja laskuvarjojen rakennusmateriaalia. Bakteerien tiedetään hajottavan kaikenlaisia yhdisteitä raakaöljystä ja rikistä lähtien. Siksipä löytö ei olisi ollut kovinkaan merkittävä yhtä seikkaa lukuunottamatta; nailon on synteettinen, sitä ei esiintynyt luonnossa ennen vuotta 1935, jolloin orgaaninen kemisti keksi sen Dupont -kemikaaliyrityksessä.<br /> Nailonia-syövien bakteerien löytyminen on ongelma ID kannattajille. Mistä tuli nailoniaasin, nailonia pilkkovan proteiinin, valmistamiseen vaadittava TMI? |Ker Than|9/23/2005|MSNBC&lt;ref&gt; {{cite web | url = http://www.msnbc.msn.com/id/9452500/page/2/#.TyU0H0-p05Z | title = Why scientists dismiss 'intelligent design' | accessdate = 2012-01-29 | last = Than | first = Ker | date = 23-9-2005 | publisher = msnbc}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Than esittää kolme vaihtoehtoa:<br /> *Nailoaasi-geeni oli olemassa jo olemassa valmiiksi bakteerin genomissa.<br /> *Nailoaasi vaatima TMI asetettiin bakteereihin korkemman olennon toimesta<br /> *Kyky pilkkoa nailonia syntyi spontaanisti mutaation kautta. Koska se antoi bakteerille kyvyn hyödyntää uutta resurssia, ominaisuus säilyi ja siirtyi tuleville sukupolville. <br /> {{Quotation|Huolimatta siitä, että tämä on järkevin selitys, on myös kaksi muuta syytä miksi tiedemiehet pitävät viimeistä vaihtoehtoa parhaimpana - se on esimekki luonnonvalinnasta.|Ker Than|9/23/2005|MSNBC&lt;ref&gt; {{cite web | url = http://www.uncommondescent.com/evolution/why-scientists-should-not-dismiss-intelligent-design/ | title = Why Scientists Should NOT Dismiss Intelligent Design | last = Dembski | first = William | date = 25-9-2005 | publisher = Uncommon Descent | quote = Apart from simply being the most reasonable explanation, there are two other reasons that most scientists prefer the last option, which is an example of Darwinian natural selection.}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> [[Tiedosto:Nylon6_ja_polypeptidit.svg|thumb|left|350px|Nailon 6, kuten myös luonnon polypeptidit, kuuluu polyamideihin joissa aminohapot ovat liittyneet toisiinsa peptidi-sidoksin (korostettu keltaisella). Samankaltaisuudesta huolimatta nailon 6 on kuitenkin rakenteeltaan polypeptideja yksinkertaisempi. Ei siis ole yllättävää että mikrobit kykenevät hajottamaan myös sitä.]]<br /> ===Nailonin biohajoaminen===<br /> [[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon 6 -oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br /> <br /> [[Tiedosto:nylon_oligomer_biodegradation.svg|thumb|right|600px|Nylon oligomeerien biohajoaminen Hydrolyysin kohta on merkitty sinisellä kolmiolla.. Hydrolaasi EI hajottaa ainoastaa syklistä nylon-6 dimeeriä, EII ainoastaa suoraketjuisia nylon-6-oligomeerejä ja EIII nylon-6-tetrameerejä. Lopputuotteena syntyy nylon-6-monomeeri, jota bakteeri voi käyttää ravintonaan. ]]<br /> <br /> ===Aiheesta muualla===<br /> Kreationismi.fi: [http://www.kreationismi.fi/geneettinen-informaatio/20-nylonbakteerista Nylonbakteerista]<br /> <br /> {{Evoluutio}}<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{Viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Nylon_oligomer_biodegradation.svg&diff=9996 2012-08-25T10:06:49Z

<p>Darter: </p> <hr /> <div>{{Tiedot| Kuvaus = Nylon oligomeerien biohajoaminen | Päiväys = 25.8.2012 | Alkuperä = Itsetehty Seiji Negoro et al. julkaisun pohjalta: [http://dx.doi.org/10.1016/j.jmb.2007.04.043 ''Nylon-oligomer Degrading Enzyme/Substrate Complex: Catalytic Mechanism of 6-Aminohexanoate-dimer Hydrolase'', '''Journal of Molecular Biology''', Volume 370, Issue 1, 29 June 2007, Pages 142–156] | Tekijä = Käyttäjä:Darter | Oikeudet = ks.alla}} {{Cc-by-nd-3.0}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Nylon_oligomer_biodegradation.svg&diff=9995 2012-08-25T10:05:31Z

<p>Darter: {{Tiedot| Kuvaus = Nylon oligomeerien biohajoaminen | Päiväys = 25.8.2012 | Alkuperä = Itsetehty Seiji Negoro et. al julkaisun pohjalta: [http://dx.doi.org/10.1016/j.jmb.2007.04.043 Nylon-oligomer Degrading Enzyme/Substrate Complex: Catalytic Mechanism</p> <hr /> <div>{{Tiedot| Kuvaus = Nylon oligomeerien biohajoaminen | Päiväys = 25.8.2012 | Alkuperä = Itsetehty Seiji Negoro et. al julkaisun pohjalta: [http://dx.doi.org/10.1016/j.jmb.2007.04.043 Nylon-oligomer Degrading Enzyme/Substrate Complex: Catalytic Mechanism of 6-Aminohexanoate-dimer Hydrolase, Journal of Molecular Biology, Volume 370, Issue 1, 29 June 2007, Pages 142–156] | Tekijä = Käyttäjä:Darter | Oikeudet = ks.alla}} {{Cc-by-nd-3.0}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Uskonnon_olemus,_logiikka_ja_myytit&diff=9959 2012-06-18T05:53:14Z

<p>Darter: sitaattimuotoiluja</p> <hr /> <div>Erästä viimeaikaista uskonrauhan rikkomissyytettä käsitelleeseen juttuun antamassaan ratkaisussa Helsingin käräjäoikeus oli lausunut mm. seuraavaa:<br /> <br /> {{Quotation|''&quot;[O]bjektiivisesti arvioiden jo minkä tahansa uskonnon olemukseen kuuluu, että sen käsitteisiin liittyvä totuus oli suhteellista. Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ollut todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa.&quot;''&lt;ref name=&quot;HginKO&quot;&gt;http://www.kko.fi/58715.htm: Asian käsittely alemmissa oikeuksissa – Käräjäoikeuden tuomio 8.9.2009 – Kohta 1: Uskonrauhan rikkominen – neljännen kappaleen toinen ja kolmas virke&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Tämä aikanaan tehdyn ratkaisun osaperustelu on kristillisen apologetiikan kannalta ilman muuta monellakin tapaa merkityksellinen, joten se antaa aiheen jatkoanalyysiin.<br /> <br /> Koska tämä nimenomainen perustelutapa on ollut välitön syy käsillä olevan artikkelin kirjoittamisen aloittamiseen, artikkelin olisi selvyyden vuoksi voinut otsikoida pitemminkin: esim. '''&quot;Uskonnon olemus, logiikka ja myytit Suomen oikeuskäytännössä&quot;'''. Tällainen lisäys olisi kuitenkin tarpeettomasti rajannut artikkelin sisältöä. Oikeutta ei jaeta tyhjiössä. Se, että käräjäoikeus ylipäänsä katsoi voivansa nojautua tällaiseen järkeilyyn, onkin mitä ilmeisimmin oire yhteiskunnassamme paljon laajemmallekin levinneestä harhaluulojen vallassa elämisestä, joka vaatii kokonaisvaltaista vastausotetta, ei vain joidenkin oireiden hoitoyritystä, niiden pelkästä päivittelemisestä puhumattakaan.<br /> <br /> == Mitä oikeastaan sanottiin ==<br /> <br /> Seuraava taulukko tiivistää sen, mitä Helsingin käräjäoikeuden kyseisestä lausumasta voi välittömästi todeta:<br /> <br /> {| {{prettytable}}<br /> |-<br /> !{{hl2}} | Helsingin KO:n tekstikohta&lt;ref name=&quot;HginKO&quot; /&gt;<br /> !{{hl2}} | tulkinta<br /> !{{hl2}} | kommentti<br /> !{{hl2}} | kritiikki<br /> !{{hl2}} | johtopäätös<br /> <br /> |-<br /> | ''&quot;objektiivisesti arvioiden ...&quot;''<br /> | julistautuminen objektiivisen totuuden haltijaksi käsiteltävässä asiassa<br /> | pelkkä perustelematon julistus<br /> | filosofisesti kestämätöntä isottelua<br /> | oletettu yleisesti hyväksytyksi näkemykseksi<br /> <br /> |-<br /> | ''&quot;... jo minkä tahansa uskonnon olemukseen kuuluu ...&quot;''<br /> | väittämän yleistäminen kaikkia uskontoja koskevaksi <br /> | perustuu edeltävään objektiivisuusväittämään, joka puolestaan on luulonvarainen julistus<br /> | naturalistisen ontologian varainen johtopäätös<br /> | oletettu yleisesti hyväksytyksi näkemykseksi<br /> <br /> |-<br /> | ''&quot;sen [&quot;minkä hyvänsä uskonnon&quot;] käsitteisiin liittyvä totuus oli suhteellista&quot;''<br /> | oman oletetun objektiivisuuden varaan rakennettu toisten subjektiivisuuden julistus<br /> | perustuu filosofisesti kestämättömän luulon varaan<br /> | loukkaa kokemustasolla kenen hyvänsä uskonrauhaa, joka ei pidä &quot;omaa uskontoaan&quot; tällaisena<br /> | oletettu yleisesti hyväksytyksi tai &quot;kunnon kansalaisilta&quot; nyky-Suomessa vaadituksi näkemykseksi<br /> <br /> |-<br /> | ''&quot;Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ollut todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa.&quot;''<br /> | pääväite<br /> | ei tosiasiallisesti edes perustu pelkkien edellisluulojen varaan vaan sisältää uusiakin: oletettu &quot;suhteellinen totuus&quot; ei vielä riittäisi tekemään logiikkaa ja &quot;ns.&quot; järkiperusteluja tykkänään merkityksettömiksi<br /> | siirtää oikeudenkäytön suorastaan kafkamaiseen &quot;syytetty tiesi tai olisi ainakin pitänyt tietää, ettei logiikka tässä tapauksessa pätenyt eikä järkiperusteluja saanut käyttää&quot; -tilaan<br /> | oikeusjutun ratkaisun perusteluna suoranaisesti väitetty yleisesti hyväksytyksi tai &quot;kunnon kansalaisilta&quot; nyky-Suomessa vaadituksi näkemykseksi, josta poikkeamisesta saa muiden edellytysten täyttyessä rikosoikeudellisesti rangaistakin<br /> <br /> |}<br /> <br /> Tutkistelun tulos on näin ollen se, että tällaisilla päätösperusteilla ja -perusteluilla maamme oikeuslaitos on ainakin joiltain osin jo &quot;maalannut itsensä nurkkaan&quot; eli päätynyt ''loogiseen umpikujaan'': jos virallisesti ajatellaan olevan olemassa elämänalueita, joilla logiikka ja järkiperustelut ovat asiaankuulumattomia, ja jos oikeuslaitos katsoo voivansa käyttää tällaista kantaa ratkaisuperusteenaan, koko oikeusvaltion perusidea on menetetty: kun oikeusistuin niin halutessaan irtautuu ratkaisuissaan logiikan ja järkiperusteiden asettamista rajoista, ratkaisuja ei enää voi ennakoida järjellä eikä niistä voi jälkikäteenkään vakuuttua niiden järkiperusteluihin tutustumalla, vaan eletään oikeudellisen mielivallan alaisuudessa – jos nyt logiikka ja järkiperusteet ovat muutoin &quot;tarkoituksenmukaiseksi&quot; harkitun oikeusistuinratkaisun tiellä, sen pahempi logiikalle ja järkiperusteille: &quot;oikeushan&quot; voi pelkällä omalla julistuksellaan niistä vapaasti irtisanoutuakin.<br /> <br /> Näin oikeusistuinten toiminta &quot;esoterisoituu&quot; kaiken &quot;maalaisjärkisen&quot; kontrollin ulottumattomiin, jolloin kansalaisten oikeussuojan kannalta olisi parempi ratkoa jutut vaikkapa arpomalla&lt;ref&gt;väärinkäytösten välttämiseksi kaikkien kulloinkin asianosaisten tahojen edustajien yhdessä kontrolloiman järjestelyn mukaisesti tietenkin&lt;/ref&gt;: todennäköisyyslait sentään antaisivat ratkaisuille tietynlaisen ennakoitavuuden, jolloin ainakin todetunkaltaiselta kafkamaisuudelta varmasti vältyttäisiin.<br /> <br /> == Juridis-ideologista taustaa ==<br /> <br /> Vuoteen 1998 asti Suomessa oli voimassa jumalanpilkan kieltävä laki, joka v. 1999 muutettiin&lt;ref&gt;v. 1977 annettua Kirkko ja valtio -komitean mietintöehdotusta myötäillen&lt;/ref&gt; &quot;uskonrauhan rikkomiskielloksi&quot;; näin oli ollut tarkoitus saada samalla Jumala-sana poistetuksi rikoslaista, mikä tosin ei sitten onnistunutkaan,&lt;ref&gt;Eduskunta muutti annettua lakiesitystä tältä osin ja palautti Jumala-sanan lakiin: se on tuomittava rangaistukseen, joka &quot;julkisesti pilkkaa Jumalaa&quot; [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki, 17 luku (Rikoksista yleistä järjestystä vastaan), 10 § (Uskonrauhan rikkominen), 1)-kohta, alku].&lt;/ref&gt; mutta Jumalan pilkkaamisen lisäksi rikosoikeudellisen kiellon piiri on nyt joka tapauksessa entistä laajempi: rangaistava on sitäkin, joka [[wp:Uskonrauhan_rikkominen|&quot;loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä&quot;]].<br /> <br /> === Jumalanpilkan ja uskonrauhanrikkomisen vertailua ===<br /> <br /> Jumalanpilkan kieltävä laki on paikallaan: Jumala on objektiivisesti pyhä ja objektiivisesti pyhän pilkkaaminen on objektiivisesti väärin – vähintäänkin samassa määrin kuin ihmisten väliset vääryydet – joten tällaisen toiminnan täysin objektiivisesti kuuluukin olla rangaistavaa. On myös varsin helppoa&lt;ref&gt;joskaan ei täysin ongelmatonta: tuomitsivathan juutalaisetkin Jeesuksen aikanaan nimenomaan jumalanpilkasta&lt;/ref&gt; todeta, milloin Jumalaa on pilkattu, milloin ei.<br /> <br /> Ongelmia sen sijaan aiheutuu siitä, että nyt myös joidenkin erityisryhmien&lt;ref&gt;Uskonnonvapauslain 2 §:n mukaisesti uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.&lt;/ref&gt; jotkin tunteenomaisiksi katsotut pitämykset ovat lainsäätäjän erityissuojelun kohteina. Ratkaisupakon alaiset oikeusistuimet joutuvat sitten juridisesti tulkitsemaan, mikä pitämys minkäkintasoista suojaa nauttii eli mitä kaikkea jokin uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta juridisesti merkityksellisessä mielessä &quot;muutoin pitää pyhänä&quot;.<br /> <br /> === Ongelmallisen säädöksen ongelmallinen tulkinta ===<br /> <br /> Ongelmallista tilanteessa on, että nyt pyhä-sanaa ei enää käytetäkään objektiivisessa vaan subjektiivisessa merkityksessä: tämän lain piirissä on mikä hyvänsä, mitä jokin tällainen yhdyskunta vain &quot;muutoin pitää pyhänä&quot;. Näin lainsäädännön sovellusala periaatteessa ja mahdollisesti käytännössäkin muuttuu aina, kun Suomeen rekisteröidään uusia uskonnollisia yhdyskuntia tai kun aiemmin rekisteröidyt mahdollisesti lakkaavat olemasta tai muuttavat pitämyksiään – ja oikeuslaitoksemme tehtäväksi on jätetty kaikkien näiden pyhänä pitämisten kohdentumisen tulkinta.&lt;ref&gt;Tietysti ratkaisut käytännössä nojaavat &quot;asiantuntijatodistajien&quot; lausuntoihin, mutta näiden edes summittaista yhteismitallisuutta ei voitane mitenkään varmistaa.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Tätä taustaa vasten tässä artikkelissa puheena olevan ratkaisun sanavalintaa voinee jopa jossain määrin ymmärtää: juttuja setviessään oikeusistuimet joutuvat tulkitsemaan &quot;lainsäätäjän tahtoa&quot;, ja kun nyt suojeltaviksi on säädetty tiettyjen yhdyskuntien &quot;pyhänä pitämiset&quot; sinänsä niiltä mitään muita kriteereitä vaatimatta, logiikan ja järkiperusteluiden etsintä ei tämän lain tulkinnassa yleensäkään korostune; tämä väljästi muotoillun lainsäädännön aiheuttama kolmansien osapuolien uskomusmaailman käytännöllinen tulkintaongelma voineekin sitten näyttää tuomarien silmin katsottuna &quot;minkä hyvänsä uskonnon olemukseen kuuluvalta sen käsitteiden totuuden suhteellisuudelta&quot;&lt;ref&gt;Eri uskontojen todellisuuskäsitysten erilaisuuden toteamisesta on helppoa (ja mahdollisesti myös helpottavan tuntuista) tehdä virheellinen jatkopäätelmä ''kaikkien niiden totuuden &quot;suhteellisuudesta&quot;'', kun taas oikea päätelmä olisi ollut yksinkertaisesti se, että ''kaikki ne eivät voi olla totta yhtä aikaa''. Ensinmainittu päätelmä johtaa sitten logiikan ja järkiperusteluiden vastaisuuteen muka asiaankuulumattomina, kun taas jälkimmäinen olisi alleviivannut juuri näiden tarvetta totuuden tunnistamiseksi ja erottamiseksi harhoista – jos ehkä ei niinkään juridisesti merkityksellisen &quot;pyhänä pitämisen&quot; rajaamisessa sinänsä, niin oman sielun autuudeksi sitäkin enemmän.&lt;/ref&gt; ja päätyä sellaisena ratkaisuperusteluihin. – Yhtä kaikki näin on tehty pahasti virheellinen tulkinta, johon on syytä totuuden nimessä puuttua.<br /> <br /> == &quot;Loogisen positivismin&quot; naturalistiset myytit ratkaisuperustelun taustana ==<br /> <br /> Edellä siteeratun ratkaisuperustelun pohjaksi Helsingin käräjäoikeus oli lausunut seuraavaa:<br /> <br /> {{Quotation|''Käräjäoikeus katsoi yleisesti ottaen olevan selvää, että erilaisten uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voitu käydä keskustelua samalla tasolla kuin millä keskusteltiin esimerkiksi luonnontieteisiin liittyvistä kysymyksistä. Jälkimmäiset voitiin todistaa oikeiksi''[.]&lt;ref&gt;http://www.kko.fi/58715.htm: Asian käsittely alemmissa oikeuksissa – Käräjäoikeuden tuomio 8.9.2009 – Kohta 1: Uskonrauhan rikkominen – neljännen kappaleen ensimmäinen ja toinen virke&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Tätä lausumaa vaikuttaisi olevan jokseenkin mahdoton käsittää muuksi kuin naturalistisen mytologian kritiikittömäksi seuraamiseksi. Mikään tieteenfilosofian nykytilasta kohtuullisenkaan hyvin perillä oleva taho ei allekirjoittaisi tällaista väittämää.<br /> <br /> Luonnontieteisiin liittyvät kysymykset ovat ensinnäkin kovin moninaisia, joten niiden niputtamista yhteen tällä tavoin voi pitää jo melkoisen &quot;onnettomana tunarointina&quot; sinänsä. Syvempi ongelma on kuitenkin siinä, että ''tuskin mitään'' luonnontieteisiin liittyvää kysymystä&lt;ref&gt;Tässä tarkoitettaneen pikemminkin tällaiseen kysymykseen ehdotettua vastausta kuin itse kysymystä, ja asiaa onkin tekstissä käsitelty näin olettaen, mutta kirjaimellinen &quot;kysymysten oikeaksitodistamistulkinta&quot; johtaisi joka tapauksessa vielä välittömämmin umpikujaan: miten kummassa minkään alan ''kysymyksiä'' voitaisiin &quot;todistaa oikeiksi&quot; (jotenkin olennaisesti paremmin kuin jonkin toisen alan kysymyksiä), saati että tämän voisi katsoa &quot;yleisesti ottaen olevan selvää&quot;?&lt;/ref&gt; voidaan tosiasiallisesti &quot;todistaa oikeaksi&quot;. Miten tämä itse asiassa voitaisiin tehdä? – Ajantasaisen tieteenfilosofian mukaan ei mitenkään muutoin kuin ''edellyttämällä lähtökohtaisesti'' tiettyjen todistamattomissa olevien perususkomusten totuus – periaatteessa aivan samaan tapaan kuin &quot;uskonnollisten totuusväitteiden&quot; perusteluissakin. Logiikkakin on aivan samaan tapaan käytettävissä kaikessa perustelemisessa. Ainoastaan naturalistinen mytologia, jonka mukaan ihmiskunta jakautuu &quot;järkeviin uskonnottomiin&quot; ja &quot;järjettömiin uskonnollisiin&quot; ihmisiin,&lt;ref&gt;Asiaa ei tosin läheskään aina esitetä näin peittelemättömän räikeässä muodossa, mutta tämä asennoituminen on yhtä kaikki monessa yhteydessä niin selvästi havaittavissa, että tietämättömyys siitä tai sen huomiotta jättäminen tekisi mahdottomaksi ensinkään ymmärtää tiettyjä ajallemme tyypillisiä ilmiöitä. Tämän artikkelin laatimiseen johtanut &quot;objektiivisesti arvioiden – – [l]ogiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei – – ollut todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa&quot; -väittämäkin on yksi esimerkki tästä ilmiökentästä.&lt;/ref&gt; estää seuraajiaan näkemästä näitä selviä tosiasioita.&lt;ref&gt;Viime kädessä tämä kaiken inhimillisen tiedon uskonvaraisuus (riippuvuus todistamattomissa olevista perususkomuksista) on jopa itsestäänselvän ilmeistä: looginen päättely lähtee aina joistain premisseistä, siis oletuksista, joita ei todisteta vaan otetaan sellaisinaan päättelyn lähtökohdiksi, eikä luonnontiedekään pysty tarjoamaan logiikalle mitään &quot;lopullisesti oikeiksi todistettuja&quot; lähtökohtia, joista se sitten pystyisi edelleen loogisesti johtamaan &quot;oikeiksi todistettuja&quot; tuloksia kysymyksenasettelujensa vastauksiksi. Tämänhän osoittaa jo luonnontieteiden historiakin &quot;tieteellisine vallankumouksineen&quot;.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kaiken kaikkiaan näyttäisikin siis siltä kuin Helsingin käräjäoikeus olisi tässä kohdin viime kädessä vain lapsekkaan hyväuskoisesti seurannut ammattitieteenfilosofien jo aikoja sitten perustellusti hylkäämää naiivia [[Kari_Enqvist#Uskonnottomuus|positivistista tieteisoptimismia]]. Tieteenfilosofian ulkopuolellahan tällaista ajattelua kyllä valitettavasti muutoinkin yhä esiintyy, mistä tunnettuna suomalaisesimerkkinä on professori [[Kari Enqvist]]. Ehkäpä joku Helsingin käräjäoikeuden juristi oli vain &quot;joutunut Enon&lt;ref&gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Jussi Ahlroth | Otsikko = [http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Eno+etsii+elämän+tarkoitusta/HS20091224SI1KU01ghp Eno etsii elämän tarkoitusta] | Julkaisu = HS | Ajankohta = 24.12.2009 | Numero = | Sivut = C1 | Tunniste = | Viitattu = 6.3.2010}}&lt;/ref&gt; imuun&quot; ja pudonnut tämän mukana logiikan ja järkiperustelujen varaisen (ja siksi lähtökohtaisesti yleisen oikeustajun mukaisen ja sillä kontrolloitavissa&lt;ref&gt;Suomessa virallisesti voimassa oleva [http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate laillisuusperiaate] ja sen mukainen lainsäädäntömmekin edellyttää, että viranomaisen toimien [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 &quot;on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia&quot;] (hallintolain 2 luvun 6 §), minkä luulisi edellyttävän mm. sitä, että tuomioistuinpäätökset ovat edes kauttaaltaan järjenmukaisia eivätkä siksi voi päätyä &quot;kafkamaisuuksiin&quot;.&lt;/ref&gt; olevan) oikeudenkäytön &quot;veneestä&quot;&lt;ref&gt;Vrt. Helsingin vaakuna.&lt;/ref&gt; – ja tältä osin vetänyt koko kyseisen istuntokokoonpanon perässään?<br /> <br /> &lt;!--<br /> <br /> {| {{prettytable}}<br /> |-<br /> !{{hl2}} | Helsingin KO:n tekstikohta<br /> !{{hl2}} | tulkinta<br /> !{{hl2}} | kommentti<br /> !{{hl2}} | kritiikki<br /> !{{hl2}} | johtopäätös<br /> <br /> |-<br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> <br /> |-<br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> <br /> |-<br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> <br /> |-<br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> | <br /> <br /> |}<br /> <br /> --&gt;<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{Viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:Hetken_sitaatti&diff=9929 2012-05-21T15:39:21Z

<p>Darter: miten Jeeksuksen kuolemasta uutisoitaisiin nykypäivänä</p> <hr /> <div>&lt;random&gt;<br /> {{Sitaatti3|center|Jos meidän sanamme eivät kerro Jumalasta mitään, mistä me tiedämme, että ne eivät kerro mitään?|Aku Visala, TT|[http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-08-11/teemat/onko-jumala-olemassa]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Kaikki tieto ei ole tieteellistä tietoa ja silti asiat voivat olla totta. Emme esimerkiksi tarvitse matemaattista mallia siihen, että tiedämme, rakastammeko puolisoamme.|Pauli Juusela|[http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-08-11/teemat/onko-jumala-olemassa ''Onko Jumala olemassa?''], Vantaan Lauri, 11.8.2011}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Konservatismin ydin on silloin, että a) jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä ja b) jos se on rikki, korjaa se jollakin, josta on jo aiemmin hyvää näyttöä. Uusia asioita pitää tietysti kokeilla, mutta - insinöörikielellä sanottuna - kokeiluja ei pidä tehdä tuotantojärjestelmässä.| Marko Hamilo| [http://www.tiede.fi/blog/2011/04/10/lapsesi-ei-aanesta-vihreita/ Skeptikon päiväkirja &amp;ndash; Lapsesi ei äänestä vihreitä],10.4.2011}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tiede tuskin tarvitsee sensuuria. Ahdistus hoidetaan lääkkeillä. Ja väärän tieteen vaara nuorille on kuvitelma. Parasta antaa tieteen, oudonkin, kukoistaa ilman sensuuria.|Timo Airaksinen| ''Miksi tiedettä pitäisi sensuroida'', Helsingin Sanomat, 17.5.2011, D1.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Yleensä myös ei-kristityt tietävät jotain maasta, taivaista ja maailman alkuaineista... ja niin edelleen, ja pitävät tätä tietoaan järjen ja kokemuksen varmistamana. On häpeällistä ja vaarallista, kun pakanat saavat kuulla kristityn, ilmeisesti pyhiä kirjoituksia selittäen, puhuvan hölynpölyä näihin asioihin liittyen... Kuinka he uskoisivat näiden kirjojen opetusta kuolleiden ylösnousemuksesta ja taivaan valtakunnasta, kun he luulevat niiden sivujen olevan täynnä valheita asioista, jotka he itse ovat oppineet kokemuksen ja järjen valon kautta?| [[Augustinus]], v. 408| ''De Genesi Ad Litteram'' (I, 19) (sit. [http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/4093 Kojonen R. (2011)]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Yksi kaikkien hyväksymä sääntö on, ettei vastapuolen näkemystä ole lupa pyrkiä kumoamaan esittämällä sitä vääristellyssä muodossa. Vastustajan näkemys pitäisi esittää sen vahvimmassa muodossa, koska muuten sen totuuden arvioiminen ei ole mahdollista.| [[Tapio Puolimatka]]| ''Tiedekeskustelun avoimuuskoe'', (2010), s. 211}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Mä uskon että Jumala on aika iso. Jos Jumala on oikeesti totta niin mä voin kyseenalaistaa kaiken ja Jumala on paikalla ja selviää siitä hengissä.| Markus Mäenpää| ''Tosi Tarina: Nuoret hihhulit.'', YLE TV1 8.2.2011 klo 20.00.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|En esimerkiksi anna lapsilleni aina parhaita, hienoimpia leluja, koska en tahdo hemmotella heitä pilalle, ja koska tahdon heidän oppivan tuntemaan rahan arvon.|Michael Behe| ''[[Darwin's Black Box]]''. sivu 222.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Muna, joka ei tule linnusta, ei ole yhtään sen luonnollisempi, kuin lintu, joka on ollut aina olemassa.|Lewis C.S.|''[[God in the Dock]]'', s. 211}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Ja on mahdollista, että Jumala on luonut ihmisen evoluutiomekanismien kautta. Luomistyö ei sulje pois polveutumista.|[[Tapio Puolimatka]]| [http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-105&amp;j=787326 &quot;Kiitos Huuhaa-palkinnosta&quot;], Kaleva}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Science is just like any other enterprise. It's human, it's flawed, it's filled with politics and ego.| Deborah Blum| Nature Vol. 458, no. 7236. s. 277, 19 March 2009.}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Mikä tahansa satu tai tarina voi olla koherentti sisäisesti ja silti se on ristiriidassa todellisuuden ja siitä tehtyjen havaintojen kanssa.| Timo Tiainen| ([http://www.argumentti.fi/jeesuksen_ylosnousemus/Jeesuksen_ylosnousemus_evankeliumien_luotettavuus.pdf Jeesuksen ylösnousemus ja ylösnousemuksen historialliset todisteet]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Kristittyjä taas saa pilkata mielin määrin, ja niin tehdäänkin surutta, koska kristittyjen puolelta ei tarvitse pelätä vastahyökkäystä – ainakaan pahempaa kuin sanallista.| Kirsi Virtanen| ''Oma uskonto'', 24.3.2010 klo 09.05}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|If naturalism were true then all thoughts whatever would be wholly the result of irrational causes...it cuts its own throat.| C. S. Lewis| ''A Christian Reply to Professor Price''}} <br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tiedemiehet eivät tavallisesti ymmärrä asiaan liittyvää teologiaa ja filosofiaa riittävän hyvin, eivätkä teologit ja filosofit tunne tiedettä tarpeeksi hyvin. Tästä johtuen<br /> vain hyvin harva voi puhua näistä asioista todellisella arvovallalla.| Alvin Plantinga| ''When Faith and Reason Clash: Evolution and the Bible'', Christian<br /> Scholar’s Review. Vol. 21. No. 1. 8-32., 1991}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Vuosittain purkautuu 30 000 avoliittoa, avioerojen määrä on ollut jo pitkään 13 000 vuodessa.| YLE Uutiset, |([http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/02/avoparit_eroavat_aviopareja_yleisemmin_280737.html], 31.10.2008&lt;!-- Vuosittain purkautuu 30 000 avoliittoa, avioerojen määrä on ollut jo pitkään 13 000 vuodessa.--&gt;}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija tohtii väittää Jeesusta sepitetyksi hahmoksi.| Tieteen kuvalehti|3/2008, s. 12}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Koska on olemassa painovoiman laki, universumi voi luoda itsensä tyhjästä.|Stephen Hawking|''The Grand Design'', 2010}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Jotka uskovat, eivät välttämättä tarvitse todisteita. Mikään todiste ei riitä niille, jotka eivät usko| Stuart Chase| The Tragedy of Waste}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Valtaoja myönsi, että tiede ole ketään raitistanut, mutta Jeesuksen uskotaan tehneen näin.| Lea Lappalainen| [http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/usko/512/uskonto_pystyy_haastamaan_tieteen Uskonto pystyy haastamaan tieteen]}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Scientists now know that this common ancestor, 'the first eukaryote', was a lot more sophisticated than any known bacterium.|Science Daily|[http://www.sciencedaily.com/releases/2010/10/101020131700.htm : ''Energy Revolution Key to Complex Life &amp;ndash; Depends on Mitochondria, Cells' Tiny Power Stations'']}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Minä olen oikeasti sitä mieltä, että parhaimmillaan uskonto ja uskonnollisuus voivat olla hyviä asioita.| Kirsi Virtanen|''Jos kaipaa uskontoa, minkä uskonnon valitsisi?'',21.4.2010 klo 09.05}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Minusta näyttää, että DNA tutkimuksen yli 50 vuoden löydökset ovat antaneet materiaalin uudelle ja hyvin vahvalle suunnittelu-argumentille.| [[Antony Flew]]| entinen ateisti}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Fysiikan lait ... näyttävät olevan erittäin nerokkaan suunnittelun tulosta ... universumilla täytyy olla tarkoitus.| Paul Davies|}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Astronomia johtaa meidät ainutlaatuiseen tapahtumaan, universumiin, joka luotiin tyhjästä, ja jossa tarvitaan hyvin tarkka tasapaino täyttämään ehdot jotka mahdollistavat elämän, ja jolla on taustalla oleva (voisi sanoa 'yliluonnollinen') suunnitelma.| Arno Penzias| fysiikan nobelisti}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Useimmat edistysaskeleet tieteessä ovat johtuneet löydöistä luonnosta, mutta joissain kääntöpisteissä olemme tehneet löytöjä itse tieteestä. Nämä löydökset johtavat muutoksiin siinä miten pisteytämme työtämme, mitä pidämme hyväksyttävänä teoriana.|Steven Weinberg| kirjassa ''Universe of Multiverse''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Aikamme ihminen kokee itsensä hyvin kriittiseksi ja älykkääksi asettaessaan kristinuskon totuudet kyseenalaiseksi. Hän ei huomaa , että näin tehdessään hän vain seuraa vallitsevaa ajattelun muotia. Hänen ei tarvitse perehtyä kristinuskoon omakohtaisesti. Riittää kun hän toistaa vallitsevassa kulttuurissa yleisiä ennakkoluuuloja kristinuskoa kohtaan, ja hän voi kokea itsensä omaperäiseksi ja itsenäiseksi ajattelijaksi. Tämä johtuu siitä, että mediat kuvaavat uskovan ihmisen yksinkertaiseksi ja epäilijän älyllisesti rehelliseksi. Aikamme ihminen uskoo tämän kuvan ja hahmottaa todellisuuden sen pohjalta.| [[Tapio Puolimatka]]|professori}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Lähes aina uudet lajit ilmestyvät fossiiliaineistoon äkillisesti ja ilman mitään välimuotoja, jotka liittäisivät ne kantaisiinsä vanhemmissa kerrostumissa samalla alueella.|Stephen J. Gould| kirjassa ''Evolution's Erratic Pace''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Matematiikan kielen soveltuvuus fysiikan lakien kuvaamiseen on ihmeellinen lahja, jota emme ymmärrä, emmekä ansaitse.|E. Wigner}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Väite, että ei vain biopolymeerit, vaan elävän solun toimiva ohjelma olisi voinut syntyä sattumalta maapallon alkuliemessä, on suuremman luokan hölynpölyä.|Sir Fred Hoyle| New Scientist, Vol.92}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Kuten jokainen paleontologi tietää, suurin osa uusista lajeista, suvuista ja heimoista sekä lähes kaikki uudet kategoriat heimotason yläpuolella ilmestyvät fossiiliaineistoon äkkinäisesti. Ne eivät muodosta mitään asteittaisia, jatkuvia muutosketjuja.|David Raup| kirjassa Conflicts'' Between Darwin and Paleontology''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Todellakin, tieteen eteenpäinmeno vaatii erilaisten mallien vertailua; malliin rakennettua väärää taustaoletusta, jota ei koskaan kyseenalaisteta, ei voida poistaa millään määrällä uutta mittausdataa.|E.T. Jaynes| ''Probability Theory: the Logic of Science''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Evoluutio tarvitsee ylimenomuotoja lajien väleissä mutta paleontologia ei tarjoa niitä.|David Kitts| kirjassa ''Paleontology and Evolutionary Theory''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Se, että välimuodot ovat äärimmäisen harvinaisia fossiiliaineistossa, on edelleen paleontologien kauppasalaisuus. Oppikirjojamme somistavissa Evoluutiosukupuissa on faktaa vain oksien haarautumiskohdissa ja kärjissä: loppu on päätelmiä, joskin järkeviä, mutta ei todisteita fossiileista. Kuitenkin Darwin oli niin paljon naimisissa gradualismin kanssa, että hän perusti koko teoriansa näkyvän fossiiliaineiston kieltämiseen.|Stephen J. Gould| kirjassa ''Evolution's Erratic Pace''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Downin päivinä rekapitulaatioteoria oli biologin paras opas eliöiden jakamiseen korkeampien ja alempien eliöiden sarjoihin. Sekä itse teoria että &quot;tikapuulähestymistapa&quot; eliöiden luokitukseen, johon teoria kannusti, ovat, tai niiden tulisi olla, kuolleita tänä päivänä.|Stephen J. Gould| ''Natural History'', Vol.89}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Se ehdotus, että korkeampien eliöiden geneettiset ohjelmat, jotka koostuvat suunnilleen tuhannesta miljoonasta bitistä informaatiota (vastaa noin tuhannen kirjan kirjainmäärää) ja joka sisältää koodattuna tuhansia hienostuneita algoritmeja, jotka kontrolloivat, säätävät ja käskyttävät miljardien solujen kasvua ja kehitystä monimutkaiseksi eliöksi, olisi syntynyt täysin sattumanvaraisen prosessin kautta, on skeptikon mielestä täysin järjenvastaista. Mutta darvinisti ottaa tämän idean vastaan ilman epäilyksen häivää - paradigma hallitsee ajattelua.|Michael Denton| kirjassa ''Evolution, A Theory in Crisis''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Jos pystyttäisiin osoittamaan, että on olemassa jokin monimutkainen elin, joka ei olisi voinut muodostua lukuisien peräkkäisten pienten muutosten kautta, teoriani luhistuisi täysin.|Charles Darwin| ''Lajien synty''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Evoluution teoriat, joilla oppivaisia nuoriamme on petetty, muodostavat dogman, jota koko maailma opettaa: mutta jokainen asiantuntija alallaan, eläin- tai kasvitieteilijä tietää, että yksikään tarjottu selitys ei ole riittävä... Yhteenvetona voidaan päätellä, että evoluutioteoria on kelvoton.|Paul Lemoine}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Valitettavasti evoluution alueella suurin osa selityksistä ei ole selityksiä lainkaan, ne ovat ehdotelmia, vihjeitä ja päiväunia, joita tuskin voi kutsua edes hypoteeseiksi.|Norman Macbeth| kirjassa ''Darwin Retried''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tämän askelittaisen eliminaation jälkeen, vain yksi vaihtoehto jää jäljelle: darwinistinen teoria luonnonvalinnasta, joko yhdistettynä mendelismiin tai ei, on väärässä. Olen jo näyttänyt toteen, että ensimmäisten suurten evolutionistien argumentit eivät olleet kovin tehokkaita ja että nykyään on suuri määrä kokeellista aineistoa, joka ei sovi yhteen teorian kanssa. Teoria on siis falsifioitu, mutta miksi siitä ei ole luovuttu? Luulen, että vastaus on siinä, että nykyiset evolutionistit seuraavat Darwinin esimerkkiä - he kieltäytyvät hyväksymästä falsifioivaa todistusaineistoa.|Soren Lovtrup}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Ei ole tieteen tehtävä puolustaa evoluutioteoriaa katkeraan loppuun asti välittämättä siitä kuinka epäloogisia ja perusteettomia johtopäätöksiä se tarjoaa. Päinvastoin, tiedemiehien tulee tunnustaa Darwinin ennusteiden ja esityksien ilmeinen mahdottomuus. Leikatkaamme se napanuora, joka sitoi meitä Darwiniin niin pitkään. Se tulehduttaa meitä ja estää meitä edistymästä.|I. L. Cohen}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tiede on paljon lähempänä myyttiä kuin mitä tieteenfilosofia on valmis myöntämään. Se on yksi monista ihmisen kehittämistä ajattelun muodoista eikä välttämättä paras. Se on äänekäs ja röyhkeä. Se on erinomainen vain niiden mielestä, jotka jo ovat mieltyneet tiettyyn ideologiaan tai jotka ovat hyväksyneet tieteen koskaan tutkimatta sen hyötyjä ja rajoja. Koska yksilön pitäisi itse voida päättää ideologioiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, valtion ja kirkon ero täytyy saattaa loppuun erottamalla toisistaan valtio ja tiede, uusin, aggressiivisin ja dogmaattisin uskonnollinen instituutio.|Paul Feyerabend| kirjassa ''Against Method''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Tieteenharjoittaminen näyttää lopulta olevan paljon lähempänä taidetta kuin mitä vanhat tieteen loogikot ja filosofit (minä muiden mukana) kerran ajattelivat.&quot; |Paul Feyerabend| kirjassa ''Farewell to Reason''}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Pinnallisuus vaivaa myös tieteiden tarkasteluja. Tieteenalojen, koulukuntien, lähestymistapojen ja vastausten suuresta kirjosta ei juuri puhuta. Kaikki mitä saamme on monoliittinen hirviö, 'tiede', jonka sanotaan kulkevan vain yhtä polkua ja puhuvan vain yhdellä äänellä.|Paul Feyerabend| kirjassa ''Farewell to Reason''}}<br /> @@@<br /> (Kommentti entisajan flogiston-teoriasta sopii myös evoluutioteoriaan:)<br /> {{Sitaatti3|center|Kemistit ovat tehneet flogistonista ympäripyöreän periaatteen, jota ei määritellä kunnolla ja joka sopii kaikkiin siltä vaadittuihin selityksiin. Joskus sillä on massaa, joskus ei; joskus se on vapaata tulta, joskus tuli yhdistyy maan kanssa; joskus se läpäisee astian rakoset, joskus ne ovat sille läpäisemättömiä. Se selittää välittömästi kaustisuuden ja ei-kaustisuuden, läpinäkyvyyden ja himmeyden, värin ja värien puutteen. Se on todellinen Proteus joka muuttaa muotoaan joka hetki!|Lavoisier}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Näyttää siltä kuin joku olisi hienosäätänyt luonnon numerot tehdäkseen universumimme ... Vaikutelma suunnittelusta on hyvin vahva.| Paul Davies}}<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|&gt;&gt;A mathematics professor at [http://fi.wikipedia.org/wiki/MIT MIT], an atheist, has said of [http://fi.wikipedia.org/wiki/Eulerin_identiteetti Euler’s Identity], “There is no God, but if there were, this formula would be proof of His existence.”&gt;Gil Dodgen| luennossa ''I no longer have enough faith to be an atheist''}}<br /> <br /> Eulerin identiteetti: e&lt;sup&gt;iπ&lt;/sup&gt; +1 = 0<br /> @@@<br /> {{Sitaatti3|center|Individualistisen elämän paradoksi on siinä, että mitä enemmän on vapautta, sitä enemmän on yksinäisyyttä.&quot;|Mikael Taylor| ''Etsijä'' 2/11}}<br /> @@@<br /> Miten Jeesuksen kuolemasta uutisoitaisiin nykypäivänä (Pressiklubi 6.4.2012, Moraalinvartija)<br /> {{Sitaatti3|center| ''Jumalan Pojan'' Kuolemantuomio täytäntöön|Helsingin Sanomat}}<br /> {{Sitaatti3|center| Kohuprofeetan raju loppu!|Iltalehti}}<br /> {{Sitaatti3|center| Katso kuvat!|Ilta-Sanomat}}<br /> {{Sitaatti3|center| Nyt puhuu Barabbas|Alibi}}<br /> {{Sitaatti3|center| Israelin valtioväkivalta ulottuu omiinkin|Voima}}<br /> {{Sitaatti3|center| Ristillä ei suomalaisia|Yle Uutiset}}<br /> &lt;/random&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Ihminen_vs._simpanssi&diff=9913 2012-05-07T20:12:51Z

<p>Darter: viitteiden ja lainauksien muotoilua</p> <hr /> <div>===Myytti genomien 99 %:sta samankaltaisuudesta===<br /> Sitä, että ihmisen ja simpanssin [[wp:genomi|genomit]] ovat lähes identtisiä, on pidetty pitkään itsestään selvyytenä. Väitteet 99-prosenttisesta samankaltaisuudesta esitettiin kauan ennen kuin kummankaan lajin genomia oli edes kartoitettu. [[wp:Tieteen kuvalehti|Tieteen kuvalehti]] totesi tämä (kenties vahingossa) osuvasti:<br /> <br /> {{Quotation|Vaikka simpanssin perimän kartoitus on vielä kesken, jo pitkään on tiedetty, että yli 98,5 prosenttia sen geneettisestä koodista on samanlaista kuin ihmisen.|Anders Priemé|Tieteen kuvalehti&lt;ref&gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Anders Priemé | Otsikko = [http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?a=1219&amp;id=8827 Se tärkeä ero] | Julkaisu = Tieteen kuvalehti | Ajankohta = 2005 | Numero = 2| Sivut = 36-41 | Tunniste = | Viitattu = 12.10.2009 }}&lt;/ref&gt;, 2/2005}}<br /> <br /> Tämän kaltaiset väitteet perustuivat DNA-hybrisaatio kokeisiin, jossa verrattiin vain yksittäisiä osia lajien perimästä.{{l}} Vuonna 2007 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan ero on noin 5 %&lt;ref&gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Jon Cohen | Otsikko = [http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/316/5833/1836 Relative Differences: The Myth of 1%] | Julkaisu = Science | Ajankohta = 29 June 2007 | Numero = Vol. 316. no. 5833 | Sivut = p. 1836 | Tunniste = DOI: 10.1126/science.316.5833.1836 | Viitattu = 17.1.2009}}&lt;/ref&gt;&lt;sup&gt;{{,}}&lt;/sup&gt;&lt;ref&gt;{{Verkkoviite | Nimeke = Human-Chimp Evolution Dialogue (Part 1): An Exchange with Jon Cohen, Author of Science's “The Myth of 1%” Article | Osoite = http://www.evolutionnews.org/2007/10/humanchimp_evolution_dialogue.html | Viitattu = 17.1.2009 | Selite = This article reported, “Genomewise, humans and chimpanzees are quite similar, but studies are showing that they are not as similar as many tend to believe” and went on to report that recent studies show that &quot;human and chimpanzee gene copy numbers differ by a whopping 6.4%.&quot; It sounds like the kind of report that might cause the human-chimp similarity argument to lose some of its punch. | Tekijä = Casey Luskin | Julkaisija = Discovery Institute | Ajankohta = October 24, 2007}} &lt;/ref&gt;<br /> <br /> Tuoreimpien tutkimusten mukaan alkaa näyttää siltä, että DNA samankaltaisuus ihmisten ja simpanssien välillä on enintään 80-87% ja todennäköisesti vielä paljon vähemmän &lt;ref&gt;{{Lehtiviite | Tekijä = Jeffrey P. Tomkins | Otsikko = [http://www.answersingenesis.org/articles/arj/v4/n1/blastin Genome-Wide DNA Alignment Similarity (Identity) for 40,000 Chimpanzee DNA Sequences Queried against the Human Genome is 86–89%] | Julkaisu = Answers Research Journal : . | Ajankohta = December 2011 | Numero = no. 4 | Sivut = 233–241 | Viitattu = 7.5.2012}}&lt;/ref&gt;. Asiasta tarkemmin viitteenä olevassa artikkelissa jossa todetaan näin:<br /> <br /> {{Quotation|In an upcoming paper, Tomkins and Bergman (2012) discuss most of the key human-chimp DNA similarity research papers on a case-by-case basis and show that the inclusion of discarded data (when provided) actually suggests a DNA similarity for humans and chimps not greater than 80–87% and quite possibly even less.}}<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> === Internet ===<br /> * {{Verkkoviite | Osoite = http://documents.clubexpress.com/documents.ashx?key=u4FIU0eLuT6SmyXcvLmbCiFa4UnoWsTP3lyArVOo%2fgM%3d | Nimeke = The Chimpanzee Genome and the Problem of Biological Similarity | Tekijä = T. C. Wood | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Occasional Papers of the BSG | Ajankohta = 20.2.2006 | Julkaisija = Baraminology Study Group | Viitattu = 1.10.2010 }}<br /> * {{Verkkoviite | Osoite = http://www.answersingenesis.org/articles/arj/v4/n1/blastin | Nimeke = Genome-Wide DNA Alignment Similarity (Identity) for 40,000 Chimpanzee DNA Sequences Queried against the Human Genome is 86–89% | Tekijä = Jeffrey P. Tomkins | Julkaisu = Answers Research Journal 4 (2011): 233–241 | Ajankohta = 28.12.2011 | Viitattu = 1.1.2012}}<br /> * {{Verkkoviite | Osoite = http://www.evolutionnews.org/2011/09/critically_analyzing_the_argum051321.html | Nimeke = Critically Analyzing the Argument from Human/Chimpanzee Genetic Similarity | Tekijä = Casey Luskin | Julkaisu = Evolution News &amp; Views | Ajankohta = 30.9.2011 | Viitattu = 4.10.2011}}<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{Viitteet}}<br /> <br /> [[Luokka:Tyngät]]<br /> [[Luokka:Evoluutioteoria]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Aminohappojen_synty&diff=9870 2012-02-26T14:00:57Z

<p>Darter: {{ElamanKehitys}} Luokka:Tyngät Luokka:Abiogeneesi</p> <hr /> <div>[[Image:Amino Acids.svg|thumbnail|500px|upright=2.0|right|alt=Table of Amino Acids.|21 eukaryooteissa tavattua aminohappoa ryhmiteltynä sivuketjun happovakion (pKa) mukaan neutraalissa pH:ssa]]<br /> Tärkeitä kysymyksiä<br /> * Mitä aminohappoja on saatusyntymään abiogeneesiä simuloivissa kokeissa<br /> * Mitä aminohappoja elämä hyödyntää<br /> * Mitkä aminohapot ovat elämälle vaarallisia<br /> * Muut simulaatiokokeissa syntyneet vaaralliset yhdisteet<br /> * Raseemisuus<br /> * Mitä aminohappoja on havaittu avaruudessa<br /> <br /> {{ElamanKehitys}}<br /> [[Luokka:Tyngät]]<br /> [[Luokka:Abiogeneesi]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:ElamanKehitys&diff=9869 2012-02-26T13:59:15Z

<p>Darter: Aminohappojen synty</p> <hr /> <div>{{Navbox<br /> |bodyclass = <br /> |name = ElamanKehitys<br /> |title = Elämän kehitys<br /> |titleclass = <br /> |image = <br /> |above =<br /> <br /> |group1 = Käsitteistöä<br /> |list1 = [[Evoluutio|Evoluutio]] {{·}} [[Evoluutioteoria]] {{·}} [[Polveutumisoppi]] {{·}} [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit]] {{·}} [[Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan]]<br /> <br /> |group2 = Osa-alueet<br /> |list2 = {{Navbox_subgroup<br /> | group1 = [[Abiogeneesi]]:<br /> | list1 = [[Aminohappojen synty]] {{·}} [[RNA-maailma]] <br /> <br /> | group2 = [[Monimutkaisten järjestelmien synty]]:<br /> | list2 = [[Palautumaton monimutkaisuus]] {{·}} [[Kaksois-CCC]] {{·}} [[Nailonbakteerit]]<br /> <br /> | group3 = Fossiiliaineisto:<br /> | list3 = [[Kambrikauden räjähdys‎]]<br /> <br /> | group4 = [[Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)|Biologisten rakenteiden suunnitelmallisuus]]:<br /> | list4 = [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]] {{·}} [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]] {{·}} [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä|Silmän rakenne]] {{·}} [[Umpilisäke]]<br /> }} <br /> <br /> |group3 = Tutkijoita<br /> |list3 = [[Michael Behe]] {{·}} [[Jerry Coyne]] {{·}} [[Richard Dawkins]] {{·}} [[William Dembski]]{{·}} [[Jerry Fodor]] {{·}} [[David Stove]] <br /> <br /> |group4 = Kirjallisuutta<br /> |list4 = [[Darwinian Fairytales (kirja)|Darwinian Fairytales]] {{·}} [[Darwin's Black Box (kirja)|Darwin's Black Box]] {{·}} [[Evoluutio (kirja)|Evoluutio]] {{·}} [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)|Evoluutio - kriittinen analyysi]] {{·}} [[Icons of Evolution (kirja)|Icons of Evolution]] {{·}} [[Kaikki evoluutiosta (kirja)|Kaikki evoluutiosta]] {{·}} [[Kutistuva turska (kirja)|Kutistuva turska]] {{·}} [[Maailman hienoin esitys (kirja)|Maailman hienoin esitys]] {{·}} [[Miksi evoluutio on totta (kirja)| Miksi evoluutio on totta]] {{·}} [[Signature in the Cell (kirja)|Signature in the Cell]] {{·}} [[The Edge of Evolution (kirja)|The Edge of Evolution]] {{·}} [[The Mystery of Life’s Origin (kirja)|The Mystery of Life’s Origin]] {{·}} [[Usko, tiede ja evoluutio (kirja)|Usko, tiede ja evoluutio]]<br /> |below = <br /> }}<br /> <br /> &lt;noinclude&gt;<br /> {{Suojattu|Mini}}<br /> [[Luokka:Navigaatiomallineet]]<br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Aminohappojen_synty&diff=9868 2012-02-26T13:57:43Z

<p>Darter: työstöä</p> <hr /> <div>[[Image:Amino Acids.svg|thumbnail|500px|upright=2.0|right|alt=Table of Amino Acids.|21 eukaryooteissa tavattua aminohappoa ryhmiteltynä sivuketjun happovakion (pKa) mukaan neutraalissa pH:ssa]]<br /> Tärkeitä kysymyksiä<br /> * Mitä aminohappoja on saatusyntymään abiogeneesiä simuloivissa kokeissa<br /> * Mitä aminohappoja elämä hyödyntää<br /> * Mitkä aminohapot ovat elämälle vaarallisia<br /> * Muut simulaatiokokeissa syntyneet vaaralliset yhdisteet<br /> * Raseemisuus<br /> * Mitä aminohappoja on havaittu avaruudessa</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Malline:ElamanKehitys&diff=9842 2012-01-30T12:58:42Z

<p>Darter: Umpilisäke</p> <hr /> <div>{{Navbox<br /> |bodyclass = <br /> |name = ElamanKehitys<br /> |title = Elämän kehitys<br /> |titleclass = <br /> |image = <br /> |above =<br /> <br /> |group1 = Käsitteistöä<br /> |list1 = [[Evoluutio|Evoluutio]] {{·}} [[Evoluutioteoria]] {{·}} [[Polveutumisoppi]] {{·}} [[Perinnöllisen muuntelun mekanismit]] {{·}} [[Evoluutioteoreettinen argumentti naturalismia vastaan]]<br /> <br /> |group2 = Osa-alueet<br /> |list2 = {{Navbox_subgroup<br /> | group1 = [[Abiogeneesi]]:<br /> | list1 = [[RNA-maailma]] ‎<br /> <br /> | group2 = [[Monimutkaisten järjestelmien synty]]:<br /> | list2 = [[Palautumaton monimutkaisuus]] {{·}} [[Kaksois-CCC]] {{·}} [[Nailonbakteerit]]<br /> <br /> | group3 = Fossiiliaineisto:<br /> | list3 = [[Kambrikauden räjähdys‎]]<br /> <br /> | group4 = [[Epätäydellinen suunnittelu (argumentti)|Biologisten rakenteiden suunnitelmallisuus]]:<br /> | list4 = [[Epätäydellinen suunnittelu: Ihmisaivot|Ihmisaivot]] {{·}} [[Epätäydellinen suunnittelu: Siemenjohdin ja munasarjat|Siemenjohdin ja munasarjat]] {{·}} [[Epätäydellinen suunnittelu: Selkärankaisten silmä|Silmän rakenne]] {{·}} [[Umpilisäke]]<br /> }} <br /> <br /> |group3 = Tutkijoita<br /> |list3 = [[Michael Behe]] {{·}} [[Jerry Coyne]] {{·}} [[Richard Dawkins]] {{·}} [[William Dembski]]{{·}} [[Jerry Fodor]] {{·}} [[David Stove]] <br /> <br /> |group4 = Kirjallisuutta<br /> |list4 = [[Darwinian Fairytales (kirja)|Darwinian Fairytales]] {{·}} [[Darwin's Black Box (kirja)|Darwin's Black Box]] {{·}} [[Evoluutio (kirja)|Evoluutio]] {{·}} [[Evoluutio – kriittinen analyysi (kirja)|Evoluutio - kriittinen analyysi]] {{·}} [[Icons of Evolution (kirja)|Icons of Evolution]] {{·}} [[Kaikki evoluutiosta (kirja)|Kaikki evoluutiosta]] {{·}} [[Kutistuva turska (kirja)|Kutistuva turska]] {{·}} [[Maailman hienoin esitys (kirja)|Maailman hienoin esitys]] {{·}} [[Miksi evoluutio on totta (kirja)| Miksi evoluutio on totta]] {{·}} [[Signature in the Cell (kirja)|Signature in the Cell]] {{·}} [[The Edge of Evolution (kirja)|The Edge of Evolution]] {{·}} [[The Mystery of Life’s Origin (kirja)|The Mystery of Life’s Origin]] {{·}} [[Usko, tiede ja evoluutio (kirja)|Usko, tiede ja evoluutio]]<br /> |below = <br /> }}<br /> <br /> &lt;noinclude&gt;<br /> {{Suojattu|Mini}}<br /> [[Luokka:Navigaatiomallineet]]<br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Umpilis%C3%A4ke&diff=9841 2012-01-30T12:58:08Z

<p>Darter: navigaatioboksi</p> <hr /> <div>Ihmisen umpilisäke on myös kuuluisa esimerkki polveutumisopin todisteena pidetystä surkastumasta. Ernst Mayrin mukaan se valaisee evoluution aikaisempaa kulkua. Hän argumentoi umpilisäkkeen – muiden todisteiden ohessa – asettavan ylitsepääsemättömiä ongelmia kreationistisen selityksen tielle mutta olevan sopusoinnussa yhteisen polveutumisen teorian kanssa.&lt;ref&gt;''Evoluutio'' s. 61-62&lt;/ref&gt; Kasvissyöjillä umpilisäke on suurempi, sillä näillä se toimii mm. kasvien selluloosan pilkkomisessa.<br /> <br /> == Surkastumat todisteena ==<br /> <br /> Surkastuneet elimet eivät suoranaisesti kelpaa korkeammalle kehittymisen todisteiksi. Silloin jos elimellä ei ole mitään toimintoa, tai kun toiminto on rakenteeseen nähden liian vähäinen, on yleensä perusteltua olettaa että eliö on polveutunut sellaisesta kantamuodosta, jolla kyseinen elin on ollut toimiva. Silloinkin surkastuneet elimet todistavat enintään sen, että elimet voivat surkastua eli menettää toimintakykyään.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 169-170 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Toiminnallisuus ==<br /> <br /> Ihmisen umpilisäkkeellä (kansanomaisesti umpisuolella) on kuitenkin olemassa rakenteeseen nähden täysin riittävä funktio: se toimii erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana taudinaiheuttajien torjunnassa niin sanottuna paksusuolirisana.&lt;ref&gt;{{Kirjaviite | Tekijä = Siegfried Scherer, Reinhard Junker | Nimeke = Evoluutio – kriittinen analyysi | Julkaisija = Datakirjat | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = 169 | Selite = | Tunniste = ISBN 951-98558-0-7 }}&lt;/ref&gt; Lisäksi vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan umpilisäkkeellä on tärkeä tehtävä myös aikuisilla, sillä se säilöö suolistobakteereita ihmisen sairastuessa esimerkiksi koleran tai ameeban aiheuttamaan ripuliin. Ihmisen parannuttua umpilisäkkeessä säilynyt bakteerikanta synnyttää uudestaan kaikki elimistölle tarpeelliset bakteerit. Kehitysmaissa ripuli on yksi yleisimpiä kuolinsyitä.&lt;ref&gt;Bollinger, R.R., Barbas, A.S., Bush, E.L., Lin, S.S. &amp; Parker. W. (2007) [http://sciences.surgery.duke.edu/wysiwyg/downloads/BillSection1SecondInsert.pdf ''Biofilms in the large bowel suggest an apparent function of the human vermiform appendix.''] ''J. Theoretical Biology''. 249: 826-831.&lt;/ref&gt;<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> === ApologetiikkaWiki ===<br /> * [[Epätäydellinen suunnittelu]]<br /> <br /> === Internet ===<br /> * [http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/umpilisake-ei-ole-ihmislajilla-kehityshistoriallinen-jaanne Umpilisäke ei ole ihmislajilla kehityshistoriallinen jäänne] (Yle: tiedeuutiset)<br /> * [http://blogs.scientificamerican.com/guest-blog/2012/01/02/your-appendix-could-save-your-life/ Scientific American: Your Appendix Could Save Your Life]<br /> <br /> == Viitteet ==<br /> {{Viitteet}}<br /> <br /> {{ElamanKehitys}}<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Surkastuneet elimet]]</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=9838 2012-01-29T12:34:12Z

<p>Darter: </p> <hr /> <div>'''Nailonbakteerit''' ovat joukko mikrobeja, jotka kykenevät hajottamaan lyhyitä nailon 6 polymeerejä (oligomeerejä). Koska nailon on synteettinen ei-luonnollinen polyamidi, sitä hajottavien mikrobien olemassa oloa on pidetty esimerkkinä uusien (evoluutioteorian edellyttämien) ominaisuuksien spontaanista synnystä.<br /> <br /> ===Nailonin erityislaatuisuus?===<br /> Merkittävämpänä todisteen sille, että nailonia hajottavat bakteerit ovat osoitus ohjaamattoman evoluution kyvyistä luoda täsmennettyä monimutkaista informaatiota (TMI), pidetään nailonin synteettisyyttä - sitä ei synny luonnossa. Ker Than kuvailee tätä seuraavasti:<br /> <br /> {{Quotation| 1975 japanilaiset tiedemiehet raportoivat bakteereista jotka kykenivät hajottamaan nailonia, sukkahousujen ja laskuvarjojen rakennusmateriaalia. Bakteerien tiedetään hajottavan kaikenlaisia yhdisteitä raakaöljystä ja rikistä lähtien. Siksipä löytö ei olisi ollut kovinkaan merkittävä yhtä seikkaa lukuunottamatta; nailon on synteettinen, sitä ei esiintynyt luonnossa ennen vuotta 1935, jolloin orgaaninen kemisti keksi sen Dupont -kemikaaliyrityksessä.<br /> Nailonia-syövien bakteerien löytyminen on ongelma ID kannattajille. Mistä tuli nailoniaasin, nailonia pilkkovan proteiinin, valmistamiseen vaadittava TMI? |Ker Than|9/23/2005|MSNBC&lt;ref&gt; {{cite web | url = http://www.msnbc.msn.com/id/9452500/page/2/#.TyU0H0-p05Z | title = Why scientists dismiss 'intelligent design' | accessdate = 2012-01-29 | last = Than | first = Ker | date = 23-9-2005 | publisher = msnbc}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> Than esittää kolme vaihtoehtoa:<br /> *Nailoaasi-geeni oli olemassa jo olemassa valmiiksi bakteerin genomissa.<br /> *Nailoaasi vaatima TMI asetettiin bakteereihin korkemman olennon toimesta<br /> *Kyky pilkkoa nailonia syntyi spontaanisti mutaation kautta. Koska se antoi bakteerille kyvyn hyödyntää uutta resurssia, ominaisuus säilyi ja siirtyi tuleville sukupolville. <br /> {{Quotation|Huolimatta siitä, että tämä on järkevin selitys, on myös kaksi muuta syytä miksi tiedemiehet pitävät viimeistä vaihtoehtoa parhaimpana - se on esimekki luonnonvalinnasta.|Ker Than|9/23/2005|MSNBC&lt;ref&gt; {{cite web | url = http://www.uncommondescent.com/evolution/why-scientists-should-not-dismiss-intelligent-design/ | title = Why Scientists Should NOT Dismiss Intelligent Design | last = Dembski | first = William | date = 25-9-2005 | publisher = Uncommon Descent | quote = Apart from simply being the most reasonable explanation, there are two other reasons that most scientists prefer the last option, which is an example of Darwinian natural selection.}}&lt;/ref&gt;}}<br /> <br /> [[Tiedosto:Nylon6_ja_polypeptidit.svg|thumb|left|350px|Nailon 6, kuten myös luonnon polypeptidit, kuuluu polyamideihin joissa aminohapot ovat liittyneet toisiinsa peptidi-sidoksin (korostettu keltaisella). Samankaltaisuudesta huolimatta nailon 6 on kuitenkin rakenteeltaan polypeptideja yksinkertaisempi. Ei siis ole yllättävää että mikrobit kykenevät hajottamaan myös sitä.]]<br /> ===Nailonin biohajoaminen===<br /> [[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon 6 -oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br /> <br /> ===Aiheesta muualla===<br /> Kreationismi.fi: [http://www.kreationismi.fi/geneettinen-informaatio/20-nylonbakteerista Nylonbakteerista]<br /> <br /> {{Evoluutio}}<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{Viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=9837 2012-01-29T11:54:37Z

<p>Darter: työstöä</p> <hr /> <div>'''Nailonbakteerit''' ovat joukko mikrobeja, jotka kykenevät hajottamaan lyhyitä nailon 6 polymeerejä (oligomeerejä). Koska nailon on synteettinen ei-luonnollinen polyamidi, sitä hajottavien mikrobien olemassa oloa on pidetty esimerkkinä uusien (evoluutioteorian edellyttämien) ominaisuuksien spontaanista synnystä.<br /> <br /> ===Nailonin erityislaatuisuus?===<br /> Merkittävämpänä todisteen sille, että nailonia hajottavat bakteerit ovat osoitus ohjaamattoman evoluution kyvyistä luoda täsmennettyä monimutkaista informaatiota, on pidetään nailonin synteettisyyttä - sitä ei synny luonnossa. Ker Than kuvailee tätä seuraavasti:<br /> {{Quotation| 1975 japanilaiset tiedemiehet raportoivat bakteereista jotka kykenivät hajottamaan nailonia, sukkahousujen ja laskuvarjojen rakennusmateriaalia. Bakteerien tiedetään hajottavan kaikenlaisia yhdisteitä, raakaöljystä ja rikistä lähtien. Siksipä löytö ei olisi ollut kovinkaan merkittävä yhtä seikkaa lukuunottamatta; nailon on synteettinen, sitä ei esiintynyt luonnossa ennen vuotta 1935, jolloin orgaaninen kemisti keksi sen Dupont -kemikaaliyrityksessä.|Ker Than|9/23/2005|MSNBC&lt;ref&gt; {{cite web | url = http://www.msnbc.msn.com/id/9452500/page/2/#.TyU0H0-p05Z | title = Why scientists dismiss 'intelligent design' | accessdate = 2012-01-29 | last = Than | first = Ker | date = 23-9-2005 | publisher = msnbc}}&lt;/ref&gt;}}<br /> ===Nailonin biohajoaminen===<br /> [[Tiedosto:Nylon6_ja_polypeptidit.svg|thumb|left|350px|Nailon 6, kuten myös luonnon polypeptidit, kuuluu polyamideihin joissa aminohapot ovat liittyneet toisiinsa peptidi-sidoksin (korostettu keltaisella). Samankaltaisuudesta huolimatta nailon 6 on kuitenkin rakenteeltaan polypeptideja yksinkertaisempi. Ei siis ole yllättävää että mikrobit kykenevät hajottamaan myös sitä.]]<br /> [[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon 6 -oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br /> <br /> ===Aiheesta muualla===<br /> Kreationismi.fi: [http://www.kreationismi.fi/geneettinen-informaatio/20-nylonbakteerista Nylonbakteerista]<br /> <br /> {{Evoluutio}}<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> {{Viitteet}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=9836 2012-01-28T22:20:59Z

<p>Darter: </p> <hr /> <div>'''Nailonbakteerit''' ovat joukko mikrobeja, jotka kykenevät hajottamaan lyhyitä nailon 6 polymeerejä (oligomeerejä). Koska nailon on synteettinen ei-luonnollinen polyamidi, sitä hajottavien mikrobien olemassa oloa on pidetty esimerkkinä uusien (evoluutioteorian edellyttämien) ominaisuuksien spontaanista synnystä.<br /> <br /> ===Nailonin biohajoaminen===<br /> [[Tiedosto:Nylon6_ja_polypeptidit.svg|thumb|left|350px|Nailon 6, kuten myös luonnon polypeptidit, kuuluu polyamideihin joissa aminohapot ovat liittyneet toisiinsa peptidi-sidoksin (korostettu keltaisella). Samankaltaisuudesta huolimatta nailon 6 on kuitenkin rakenteeltaan polypeptideja yksinkertaisempi. Ei siis ole yllättävää että mikrobit kykenevät hajottamaan myös sitä.]]<br /> [[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon 6 -oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br /> <br /> ===Aiheesta muualla===<br /> Kreationismi.fi: [http://www.kreationismi.fi/geneettinen-informaatio/20-nylonbakteerista Nylonbakteerista]<br /> <br /> {{Evoluutio}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=9835 2012-01-28T22:13:15Z

<p>Darter: /* Nailonin biohajoaminen */ työstöä, saa kontribuoida</p> <hr /> <div>===Nailonin biohajoaminen===<br /> [[Tiedosto:Nylon6_ja_polypeptidit.svg|thumb|left|350px|Nylon 6, kuten myös luonnon polypeptidit, kuuluu polyamideihin joissa aminohapot ovat liittyneet toisiinsa peptidi-sidoksin (korostettu keltaisella). Samankaltaisuudesta huolimatta nailon 6 on kuitenkin rakenteeltaan polypeptideja yksinkertaisempi. Ei siis ole yllättävää että mikrobit kykenevät hajottamaan myös sitä.]]<br /> [[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon 6 -oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br /> <br /> ===Aiheesta muualla===<br /> Kreationismi.fi: [http://www.kreationismi.fi/geneettinen-informaatio/20-nylonbakteerista Nylonbakteerista]<br /> <br /> {{Evoluutio}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Nylon6_ja_polypeptidit.svg&diff=9834 2012-01-28T21:44:40Z

<p>Darter: {{Tiedot| Kuvaus = Nylon 6 ja polypeptidit kuuluvat polyamideihin | Päiväys = 28.1.2012 | Alkuperä = Itsetehty | Tekijä = Käyttäjä:Darter | Oikeudet = ks.alla}} {{Cc-by-sa-3.0}}</p> <hr /> <div>{{Tiedot| Kuvaus = Nylon 6 ja polypeptidit kuuluvat polyamideihin | Päiväys = 28.1.2012 | Alkuperä = Itsetehty | Tekijä = [[Käyttäjä:Darter]] | Oikeudet = ks.alla}}<br /> {{Cc-by-sa-3.0}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=9833 2012-01-28T21:12:04Z

<p>Darter: </p> <hr /> <div>===Nailonin biohajoaminen===<br /> [[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon-6-oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br /> <br /> ===Aiheesta muualla===<br /> Kreationismi.fi: [http://www.kreationismi.fi/geneettinen-informaatio/20-nylonbakteerista Nylonbakteerista]<br /> <br /> {{Evoluutio}}</div>

Darter https://apowiki.fi/index.php?title=Nailonbakteerit&diff=9832 2012-01-28T21:11:16Z

<p>Darter: </p> <hr /> <div>===Nailonin biohajoaminen===<br /> [[Tiedosto:EI-III_hydrolases_001.png|thumb|right|600px|Kolme hydrolaasia, jotka yhdessä hajottavat nylon-6-oligomeerejä: 6-aminoheksanoaattidimeeri-syklo-hydrolaasi (EI), 6-aminoheksanoaatti-hydrolaasi (EII) ja 6-aminoheksanoaattioligomeeri-hydrolaasi (EIII)]]<br /> <br /> ===Aiheesta muualla===<br /> [http://www.kreationismi.fi/geneettinen-informaatio/20-nylonbakteerista Kreationismi.fi:Nylonbakteerista]<br /> <br /> {{Evoluutio}}</div>

Darter